ellauri246.html on line 50: Agnon muutti 1908 sionistisen maahanmuuttoliikkeen yhteydessä Palestiinan Jaffaan, joka oli tällöin ottomaanien valtakunnan satamakaupunki. Hänen ensimmäinen julkaistu kertomuksensa täällä oli Hylätyt vaimot (hepreaksi ”agunot”), jonka hän kirjoitti salanimellä Agnon', kertomuksensa nimen mukaan. Agnonista tuli hänen kirjailijanimensä ja virallinen sukunimensä vuonna 1924.
ellauri321.html on line 249: Olen aina pitänyt oppitunteja tylsinä, joten hypätään suoraan esimerkkilauseisiin ja opitaan matkan varrella! Esimerkkilause #1 Otetaanpa suosikkilauseeni, koska siinä on todella paljon purtavaa: Pohjoissaame: Mun in sámás. Englanti: En puhu saamea. Vain kolme sanaa. Kuinka paha se voisi olla? Mun on ensimmäisen persoonan yksikön pronomini, joka tarkoittaa ”minä”. Pelkäänpä, että tämä on tämän lauseen ainoa helppo osa! Sillä Englannin kielessä ”not” on adverbi; saamen kielessä se on verbi. In on verbin ii yksikön ensimmäisen persoonan taivutusmuoto. Ei-uralilaisten puhujien tätä voi 7olla vaikea ymmärtää, mutta pidä nyt mielessä kaksi asiaa tästä sanasta: Se tarkoittaa "ei". Se viittaa ensimmäisen persoonan yksikön subjektiin (eli "minä"). Jos puhut suomea tai viroa, tämä on sinulle lastenleikkiä, mutta jopa sinä saatat pitää seuraavaa sanaa melko yllättävänä!
xxx/ellauri149.html on line 576: Populaarikulttuuri on yksi syistä, joiden vuoksi ihmiset muuttuivat passiiviseksi. Populaarikulttuurin kuluttamisen kautta saatavilla olevat ”helpot nautinnot” tekivät ihmisistä tottelevaisia ja tyytyväisiä, huolimatta siitä miten huonoissa taloudellisissa oloissa he elivät. Vaihtelu kulttuurihyödykkeiden välillä saa ne näyttämään erilaisilta, vaikka ne ovatkin vain saman teeman muunnelmia. Adornon mukaan ”samaa asiaa tarjotaan kaikille kulutushyödykkeiden standardoidun tuotannon kautta”, mutta tämä peitetään ”maun manipuloinnilla ja virallisen kulttuurin teeskentelemällä individualismilla”. Individualismi mahdollisti marxismin. Adorno kutsui tätä ilmiötä ”pseudo-yksilöllistämiseksi” ja ”aina-samaksi”. Suomessa Adorno muistetaan parhaiten hänen Jean Sibeliuksen musiikkiin kohdistamastaan arvostelusta. Adornon mielipiteisiin vaikutti Sibeliuksen suosio natsi-Saksassa. Tosiassa harva nazi on edes kuullut Jannesta.
3