ellauri024.html on line 762: Koska Aarne ei puhu normeista, sen tarvii erixeen mainita et riitit ja seremoniat ei siedä pelleilyä. Se tulee mulla helppona korollaarina. Niinkuin se et leikinlasku on loukkaavampaa kuin totinen tosi. Siinä ei pelaa mukana, loukkaa sääntöjä, jotka ovat pyhempiä kuin pelitavat. Jos haluaa pilkat pilkkakirvestä kuten Arnulfia, on löydettävä minkä se ottaa tosissaan, kuten esim et se on fixu ja filmaattinen, ryssävihainen, ja tosikko, ja veisteltävä sitä. Amuttava nuolilla ize kunkin totisia kohtia. (Mitenkään nyt väittämättä et just nää on sen arat kantapäät. Joiistain älähdyxistä on ollut näkyvinään välähdyxiä.)
ellauri051.html on line 490: Whatman kirjoitti työnsä lomassa runoja. Hän julkaisi 12 runon kokoelman Ruohoa (Leaves of Grass) vuonna 1855 ja painoi siitä 795 kopiota. Teos oli irtiotto senaikaisen runouden jäykistä normeista ja perinteistä. Runot syntyivät osittain Whatmanin rajaseuduille suuntautuneiden matkojensa sekä runoilija Ralph Waldo Emersonin ihailun inspiroimina. Whatman muokkasi ja laajensi runoteostaan vuosien varrella useasti ja julkaisi siitä yhteensä kahdeksan painosta. Kokoelma ei herättänyt aluksi paljon huomiota, mutta Ralph Waldo Emerson ylisti sitä. Seuraavana vuonna Whatman laajensi kokoelman 32 runon mittaiseksi. Julkaisuyhtiö kuitenkin kaatui sisällissodan alettua muiden kaatuneiden etunenässä. Walt jatkoi puuhailua veteraanien perässä.
ellauri111.html on line 888: Heillä on taipumus kokea maailma lähtökohtaisesti vaarallisena paikkana. Moulding ym. (2016) mukaan salaliittoteorioihin uskovat kokevat muita todennäköisemmin voimattomuutta, sosiaalista eristäytymistä ja anomiaa eli irtautumista sosiaalisista normeista. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen voi synnyttää salaliittoajattelua, kun ulkopuolisuus saa henkilön hakeutumaan esim. salaliittoteoriaryhmiin ja alakulttuureihin etsimään yhteenkuuluvuudentunnetta. Moulding ym. mukaan salaliittoteorioihin uskominen on myös yksilön tapa välttää tuntemasta ahdinkoa omasta tilanteestaan. Sen sijaan yksilö saa salaliittoteorioista voimaantumisen tunnetta ja turvaa vaaralliseksi kokemassaan maailmassa. Samanmielisten nettiyhteisössä he välttyvät vastakkaisilta ajatuksilta ja todisteilta. Salaliittoteorioihin uskovilla on tapana uskoa niihin salaliittoteorioihin, jotka vahvistavat heidän jo olemassaolevia poliittisia näkemyksiään.
ellauri382.html on line 581: Imi Lon verkkosivusto on omistettu erittäin herkille, emotionaalisesti ja älyllisesti intensiivisille, neurodivergenteille ja lahjakkaille aikuisille ja niille, jotka ovat aina tunteneet olonsa epätyypillisiksi ja erottuneiksi normeista koko elämänsä ajan. Koet eksistentiaalista masennusta elämän, kuoleman ja yksinäisyyden merkityksettömyydestä. Sinulla on diagnosoituja (virheellisesti diagnosoituja) mielenterveysongelmia, kuten rajapersoonallisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai ADHD. Sinut tunnistettiin lahjakkaaksi lapseksi jo pienenä tai lahjakkaaksi aikuiseksi aikuisena; mutta et siltikään ymmärrä miksi kärsit niin paljon.
xxx/ellauri250.html on line 778: Kysytäänpä Riikka Suomiselta, se on halpa. Puhe kultaisen peniksen syndroomasta kertoo Suomisen mielestä yhteiskunnan normeista. ”Miksi ihminen ei saisi elää kultamunana, jos se on mahdollista? Ei kenelläkään ole velvollisuutta pariutua, perustaa perhettä ja hankkia kahta ja puolta lasta. Ainahan me voidaan ottaa maahan lisää sinkku immigrantteja korjaamaan huoltosuhdetta."
xxx/ellauri268.html on line 532: Markiisi de Sateen nimestä on johdettu sana sadismi. Sateen filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä ateismi. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Näissä kohdissa Sade muistuttaa 1800-luvun lopulla kirjoittanutta Friedrich Nietzscheä. Myös Sade pitää kristinuskon moraalia luonnonvastaisuutena. Hänen mielestään ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi, vaan on pelkästään osa luonnon kiertokulkua. Ize asiassa ihminen on täysi paska. Kenties tärkeimmäksi Sateen pilkan kohteeksi joutuu kuitenkin perhe ja lisääntymiseen tähtäävä sukupuolimoraali. Sateen ajattelussa näistä sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus uutta elämää kohtaan ovat elämän korkeimpia päämääriä.
xxx/ellauri319.html on line 723: Kun englantilaiset puritaanit kielsivät joulun vuonna 1647 , se ei ollut ilman hyvää syytä. Kun amerikkalaiset puritaanit kielsivät joulun Massachusettsissa vuosina 1659-1681 , sekään ei ollut ilman hyvää syytä. Joulu oli 1800-luvun puoliväliin asti juopumisen ja irstailun aikaa. Miehet pukeutuivat naisixi, naiset miehiksi , palvelijat pukeutuivat kuin isännät, pojat pukeutuivat piispoiksi, kaikki muut olivat pukeutuneet eläimiksi tai pukeutuivat mustanaamoixi – kaikki kumotakseen jumalallisen järjestyksen nimettömyyden turvassa. Joulu oli juomisen, ristiinpukeutumisen, väkivallan ja himon karnevaali, jonka aikana kristityt vapautuivat eettisistä normeista, joita heiltä odotettiin loppuvuoden. Lahjojen antaminen, juhlat, kynttilät, uhkapelit, siveettömyys ja väärinkäyttö olivat roomalaisten Saturnalian tunnusmerkkejä. Varhaisessa nykyajan Englannissa oli yleinen käytäntö valita "Lord of Misrule" valvomaan joulujuhlia. "Herran" alaisuudessa juhlijat marssivat kaduilla pukuihin pukeutuneena, joivat olutta, lauloivat lauluja, soittivat instrumentteja, harjoittivat haureutta ja aiheuttivat omaisuusvahinkoja.
xxx/ellauri356.html on line 463: Nojautuen ranskalaiseen perinteeseen, joka kuhisee hirviömäisiä tyyppejä (esim. kirjailija Louis-Ferdinand Célineä ), ja hämmentäen aihetta, joka perustuu "likaan" (esim. keittiöpsykoanalyytikko Jacques Lacan), Julia Kristeva kehitti ajatuksen "abjekti" sellaisexi, jonka sosiaalinen järki hylkää kun se häiritsee yhteisöllistä konsensusta, joka tukee yhteiskuntajärjestystä. "Abjekti" esiintyy vastenmielisesti jossain objektin ja subjektin välissä, edustaen minän tabuelementtejä kuten esim. runkkuisia kyrpiä ja perseitä, jotka ovat tuskin seipäällä erotettavissa toisistaan. Kristeva väittää, että subjektiksi määritellyn – osaksi itseäsi – ja objektin – itsestäsi riippumattoman olemassa olevan – rajamailla on palasia, jotka on kerran luokiteltu osaksi itseään tai identiteettiä, mutta jotka on sittemmin hylätty – abjekteja. Kristevan abjection-käsitettä käytetään yleisesti analysoimaan suosittuja kulttuurisia kertomuksia kauhusta ja syrjivästä käyttäytymisestä, joka ilmenee naisvihana, homofobiana ja kansanmurhina. Kriittisessä teoriassa abjektio ("hylky/heittiömäisyys") on tila, jossa ollaan erossa normeista ja säännöistä, erityisesti yhteiskunnan ja moraalin tasolla. Termiä on tutkittu poststrukturalismissa sellaisena, joka luonnostaan häiritsee tavanomaista ranskalaista kermaperse identiteettiä ja kulttuurisia käsitteitä.
8