ellauri043.html on line 2300: — villahuppareisa, silkkiliinoissa, kullanruskeissa tunikoissa, timanttisissa rosseissa, sulkatöyhdöissä, liktorinlyhteissä, eikä siinä kaikki vaan tämä myös vilisten, huutaen, hulisten ja raivoten pökerryttävänä kuin valtaisa kiehuva noidankattila.
ellauri051.html on line 1434: 834 The mother of old, condemn'd for a witch, burnt with dry wood, her children gazing on, 834 Muinaisten äiti, noidan takia tuomittu, kuivilla puilla poltettu, hänen lapsensa katselevat
ellauri061.html on line 82: No sitten tulee kuvaan nää oudot hyypiöt: jonkun algerialaisen noidan poika Caliban, varmaan vajakki, moroni tai simpletoni, sekä tää Ariel, ei juuri fixumpi, jonka samainen noita oli pannut puunrungon sisään talteen. Ne on jotain Prosperon käsiapulaisia. Maan möhkö Caliban ei viizi kantaa lisää halkoja. Ariel palaa vedenneidoxi puettuna. Ihana mekko! sanoo Prospero.
ellauri069.html on line 315: Nordhausenissa, Laiskis viettää yön izekuvatun noidan Geli Trippingin jalkovälissä. Hänen rakastajansa, ryssä Aivastus,
ellauri069.html on line 748: Dorothy asuu setänsä ja tätinsä maatilalla Kansasissa. Kun pyörremyrsky tempaisee heidän talonsa ilmaan, Dorothy ja hänen Toto-koiransa lentävät sen mukana. Lopulta myrsky pudottaa heidät Oz-nimiseen maahan, ja samalla sen itäosaa vallassaan pitänyt Idän ilkeä noita murskautuu talon alle. Pohjoisen hyvän noidan neuvosta Dorothy lähtee kulkemaan keltatiilistä tietä pitkin kohti Oz-maan keskipisteessä sijaitsevaa Smaragdikaupunkia. Dorothy toivoo, että kaupunkia hallitseva velho Oz auttaisi häntä pääsemään takaisin Kansasiin. Idän ilkeän noidan taikakengät lahjoitetaan Dorothylle, ja Pohjoisen hyvä noita antaa hänen otsalleen suojelevan suudelman.
ellauri069.html on line 750: Tässä kohtaa suomenkielinen wikisivu katkeaa, joten täytyy kääntää loppupää omin sanoin suomexi. Matkalla keltaista tiilitietä alas Dorothy ottaa osaa bankettiin jonka järkkää maiskiainen nimeltä Boq. Seuraavana päivänä D. vapauttaa Varixenpelätin (h.k.) (TW: trigger warning) paalusta jossa se roikkuuu, laittaa öljyä kannusta Tölkki Puumiehen ruosteisiin jointteihin, ja tapaa Pelkurimaisen Leijonan. Varixenpelätin tahtoo aivot, Tölkki Puumies tahtoo sydämmen, ja Leijona haluu cojones, joten D. rohkaisee niitä matkaamaan kanssaan ja Toton kanssa Smaragdistadiin pyytämään apuaa Welholta. Useiden seikkailujen kuluttua matkalaiset saapuvat Smaragdistadiin ja tapaavat portinvartijan (Guardian!) joka pyytää heitä käyttämään vihreäxi värjättyjä rillejä jotta niiden silmät ei häikäistyisi stadin loistosta. Jokainen kuzutaan Wizardin pakeille. Hän ilmestyy Dorothylle jättipäänä, Varixenpelätille hemaisevana leidinä, Tölkki Puumiehelle hirveänä petona, ja Leijonalle tulipallona. Hän lupaa silti auttaa heitä kaikkia jos ne tappavat Lännen ilkeän noidan, joka hallizee Kullimaata. Guardian varoittaa heitä että kukaan ei ole koskaan voittanut noitaa.
ellauri069.html on line 752: Lännen ilkeä noita näkee matkustajat lähestymässä yhdellä teleskooppisilmällään. Se lähettää susilauman repimään ne kappaleixi, mutta Tölkki Puumies tappaa ne kirveellään (Hyvä Puumies! Kaada vielä puutkin! huutaa Haju Pisilä kazomosta). Se lähettää parven villivarizia nokkimaan niiltä silmät, mutta Varixenpelätti tappaaa ne vääntämällä niiltä niskat nurin (Hyvä Pelätti! Näytä niille linnuille! huutaa valkoposkihanhinuiverot.) Se kuzuu parven mustia mehiläisiä pistämään niitä, mutta ne kuolevat kun ne yrittävät pistää Tölkki Puuumiestä sillä aikaa kun Varixenpelättimen oljet piilottavat muut osanottajat. (Hyvä puumaamiehet! huutaa Suomen Keskusta.) Hän lähettää tusinan Kulliorjiaan hyökkäämään niiden kimppuun, mutta Leijonalla seisoo jäykkänä ja torjuu ne. Loppuviimexi se käyttää Kultaisen Lippixensä voimaa ja lähettää Siipiapinat sieppaamaan Dorothyn, Toton, ja Leijonan, tyhjentämään Varixenpelättimen oljista, ja lommottamaan Tölkki Puumiehen. Dorothyn on pakko tulla noidan henk.koht. sexiorjaxi, sillä aikaa kun noita suunnittelee sen hopeakenkien varastamista.
ellauri069.html on line 754: Noita menestyxekkäästi petkuttaa Dorothyn ulos toisesta hopeakengästä. Suuttuneena, D. heittää sangon vettä noidan päälle ja on shokeerattu nähdessään noidan sulavan. Kullit iloizevat päästessään ulos sepaluxesta ja auttavat täyttämään Varixenpelättimen oljilla ja suoristamaan Tölkki Puumiehen pellit. Ne pyytävät Tölkki Puumiestä rupeamaan niiden päälliköxi, mihin hän suostuu autettuaan Dorothya palaamaan Kansaxeen. Dorothy löytää noidan Kultaisen Lippixen ja kuzuu Siipiapinat kantamaan hänet ja hänen ystävänsä takaisin Smaragdistadiin. Siipiapinoiden kuningas kertoo kuinka hän ja hänen yhtyeensä on sidottu taialla lippixeen lumoojatar Gayeletten toimesta Pohjoisesta, ja että Dorothy voi käyttää sitä niiden kuzumiseen 2 lisäkertaa.
ellauri093.html on line 894: Dick halusi saunaan; Hiljalla oli ischias, Helene ei ilennyt, joten saunotus jäi Ilmolle, joka hoiti sen niin huonosti, että Dickille tuli noidannuoli. Dick oli aika pettynyt. Mutta vanhuxiahan alettiin jo olla.
ellauri142.html on line 1041: Niin ikään Britanniassa (kuinkas muuten, puhutaanhan The Witchin ja kloorikanan isänmaasta) on lanseerattu tähän läheisesti liittyvä termi "shit life syndrome": köyhyyden aiheuttama noidankehä, missä pätkätyöläisyys, koulutuxen puute, matalapalkkaisuus, slummiutuminen, epäterveelliset elintavat ja terveydenhuollon puute aiheuttavat psyykkistä taakkaa ja arvottomuuden tunnetta, ja yhdessä pudottavaet eliniän odotetta jopa parilla kymmenellä vuodella. (No sehän hienoa, sanoo kasan päällimmäiset ja taputtavat tuskin kuuluvasti karvaisia, hyvin kammattuja käsiään. Sittenhän neuroleptit menee hyvin kaupaxi, ja hoitovaje pienenee kiitos Jumalan ja luonnollisen poistuman.)
ellauri153.html on line 835: Pahaa maailmassa yleensä ajatellaan jonkinlaiseksi pahantahtoisuudeksi toisilla, josta noidannuolet sinkoaa ja joilta Jumala sitten rukoilevaa suojelee. Ja kirosana tekee saman nopeasti, tunteen ilmaisten. Mutta jospa kun ikää karttuu, paha ryömiikin tyytymättömyytenä paikalle, kun nainen äksyilee ja mies pääsee väin kepin avulla ylös jne. Kun ei kelpaa enää kunnon pahan kohteeksi, aletaan napsia. Ja ehkä tämä onkin Jobin tarinan (kaunokirjallisena pidetyn) varsinainen sanoma: paha on pois ottamista ja sen aiheuttamaa tyytymättömyyttä, johon Job ei suostunut. Pahempi on sitten Abigail -tyyppinen tilanne, jos Abigaililla ei ole järkeä. Miten muuten nainen voi nousta tyytymättömänä pukilta, kun on itse se pukki. Rolf Nevanlinna sanoi yhteiskuntaluokista, että ei luokkia ole, se on vaan alaluokan höpötystä. Saatanaa ei ole, se on vaan jehovan käsinukke vasemmassa handussa.
ellauri163.html on line 693: Scoresby kuolee puolustaessaan Parrya kirkon voimilta, kun taas Parry onnistuu yhtymään poikansa kanssa hetkeä ennen kuin Jutta Kämänen murhasi hänet, noidan, jonka rakkauden Johannes oli kerran hylännyt. Isänsä kuoleman jälkeen Will saa selville, että rouva Coulter on siepannut Lyran, ja häntä lähestyy kaksi enkeliä, jotka pyytävät hänen apuaan.
ellauri220.html on line 65: Kaikki palaavat kuninkaan palatsiin, jossa prinssi joutuu nyt valmistautumaan naimisiin Smeraldinan kanssa. Tohelo ja Fatty Morgana tapaavat ja kumpikin syyttää toisiaan pettämisestä, mutta Ridicules puuttuu asiaan ja hengittää noidan pois jättäen kentän Tohelolle. Kun Leandro ja seremonian päällikkö näkevät, että palatsi on valmis häitä varten, Tohelo palauttaa Nineten luonnolliseen muotoonsa. Piirturit tuomitaan kuolemaan, mutta Fatty Morgana auttaa heitä pakenemaan luukun läpi, ja ooppera päättyy siihen, että kaikki ylistävät prinssiä ja hänen morsiamensa luukuttaa ilman vaatteita.
ellauri285.html on line 320: Sokrates huomauttaa, että jos molemmat vaihtoehdot olisivat tosia, ne yhdessä muodostaisivat noidankehän, jossa jumalat rakastavat mitä rakastavat, koska se on hurskasta, ja hurskas on hurskasta, koska jumalat rakastavat sitä. Ja tämä puolestaan ​​tarkoittaa, Sokrates väittää, että hurskas ei ole sama kuin jumalanrakas, sillä se, mikä tekee hurskasta hurskaaksi, ei tee jumalan rakastamasta jumalan rakastamaa. Sehän olisi kuin herne herne! Kuitenkin, mikä tekee jumalan rakastamasta jumalan rakastaman, on se, että jumalat rakastavat sitä, kun taas se, mikä tekee hurskasta hurskaan, on jotain muuta (9d-11a). Siten Euthyphron teoria ei anna meille sitä hurskaan luontoa, vaan korkeintaan hurskaan ominaisuuden (11ab).
ellauri408.html on line 241: Eilen sattui selkääni sievä noidannuoli, joka vaivaa yhä. R***n ottomaani oli epämukava. Vyötäisissä tuntuu vieläkin jonkinlaista jäykkyyttä. Kumartuneena vanhan tumman pulpettini yli, vyötäisilläni vyöhikkö kuin lepäävällä beduiinilla ja pukeutuneena lämpöiseen seilorinuttuuni minä raapustelen ilman housuja näitä rivejä korkean ikkunani ja pienen lieteni välillä, räpylät revonnahkaisessa pussissa. Pääni päällä on yliskamarin vino katto. Muutamia sanakirjoja ja muita teoksia lepää ulottuvissani saarnatuoleilla, koruttomalla pöydällä ja vanhan lipaston päällä, ja muuta kalustoa ei olekaan tässä vaatimattomassa ullakkosuojassa, missä keski- ikäinen mies jatkaa innottomasti opiskelijanelämäänsä ja paikoillaan pysyvä professori makutottumuksiaan.
ellauri412.html on line 500: te noidanpenikat, te huorimusten ja porttojen jälkeläiset!

ellauri444.html on line 97: Wilbur Addison Smith (9. tammikuuta 1933 Broken Hill, Pohjois-Rhodesia – 13. marraskuuta 2021 Kapkaupunki, Etelä-Afrikka) oli rhodesialaissyntyinen eteläafrikkalainen kirjailija. Smith oli tunnettu Afrikka-aiheisista romaaneistaan. Hänen kirjojaan on käännetty yli 30 kielelle ja myyty noin 140 miljoonia kappaletta. Hän ampui 13-vuotiaana yksin kotona ollessaan kolme perheensä karjaa uhannutta leijonaa. Hänestä tuli kuitenkin kirjanpitäjä. Smith meni naimisiin 1958 Anne Rennien ja vuonna 1964 Jewell Sabbertin kanssa, mutta avioliitto ei ollut onnellinen. Niiden aiheuttama masennus sai Smithin pakenemaan todellisuutta kirjoittamiseen. 3. avioliitto päättyi eroon 1971, ja lasten ja isän välit jäivät etäisiksi. Daniellesta itsestäänkin tuli kirjailija, ja hän julkaisi ensimmäisen teoksensa vuonna 1990. Vuonna 1993 Daniellella todettiin aivokasvain, joka muutti hänen persoonallisuutensa täysin. Hän ja Smith etääntyivät toisistaan erityisesti Daniellen viimeisenä elinvuotena. Danielle kuoli 1999. Life is not fair, Wilbur kuittasi. Smith kohtasi uuden rakkauden joulukuussa 1999, kun hän tapasi kirjakaupassa 30-vuotiaan Mokhiniso Rakhimovan. Mokhiniso, lempinimeltään Niso, oli köyhä neuvostoliittolainen opiskelija, uskonnoltaan muslimi ja alun perin kotoisin Tadžikistanista. Vaikka Mokhinisolla ja Smithillä oli ikäeroa 38 vuotta ja Mokhinison englannintaito ei ollut kehuttava, he menivät naimisiin toukokuussa 2000 Kapkaupungissa. Mokhinisosta tuli Smithille Daniellen veroinen innoittaja. Smith omisti Niilin noidan nuorelle vaimolleen. Pariskunta asui Lontoossa ja matkusteli paljon.
xxx/ellauri139.html on line 494: “Thou must hold water in a witch’s sieve, Sä varmaan pidätät kuin noidan siivilä,
xxx/ellauri286.html on line 617: Itsemutkaisuus eli se, että omalla itsellään on monia erilaisia ​​ominaisuuksia, voi vähentää ilmeistä eroa todellisen minän ja halutun minäkuvan välillä. Ajatusten tukahduttaminen auttaa välittämään mitättömän ympäristön ja BPD-oireiden välistä suhdetta. Mitätöiviä ympäristöjä voivat olla kontekstit, joissa lapsen tunteita ja tarpeita laiminlyödään, pilkataan, hylätään tai lannistutaan, tai niihin voi sisältyä trauman ja pahoinpitelyn konteksteja. Emotionaalisesti herkkää tai impulsiivista lasta voi olla vaikea huoltaa, mikä pahentaa mitätöntä ympäristöä; kääntäen, mitätöiminen voi tehdä emotionaalisesti herkästä lapsesta reaktiivisemman ja ahdistuneemman. Tästä tulee tällänen noidankehä, joka ei ihan yhdellä tai kahdella bestsellerillä oikene.
19