ellauri002.html on line 504: nobis cum semel occidit brevis lux,

ellauri002.html on line 812: amata nobis quantum amabitur nulla.

ellauri014.html on line 53: P.S. Oiskohan tää kiva: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. Siitä vois löytää lisää snobbailtavaa.
ellauri016.html on line 531: Alkuperäisestä 19. vuosisadan snobismista teki lopun 1. maailmansota, tuo suuri tasoittaja joka käytännössä lanasi säätyjärjestelmän lännessä.
ellauri016.html on line 545: 19. vuosisadan snobismista teki lopun 1. maailmansota, tuo suuri katujyrä, joka käytännössä lanasi vanhat säätyjärjestelmät lännestä.
ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
ellauri016.html on line 574: Tohtori Carcassuxen lopullinen väitöskirjamääritelmä snobismille on tämä:
ellauri020.html on line 317: Iivana vakuuttaa ettei Elliotit suinkaan ole snobeja, vaan varovaisia. Voznikajet vopros: onko bostonilainen raha-aatelinen snobi, kun se välttää kaveeraamista Katrinkan kaltaisten nousukkaiden kanssa? Onko joku hienoinen ero hienostelun ja snobismin välillä? Aihe on käsitelty osassa 16. Johtopäätös taisi olla et jos olet parasta A-ryhmää oikeesti, et voi olla snobi, vaan aito hienostelija. Vaan nousukkaat on snobeja, jos ne on olevinaan oikeasti ykköslaatua.
ellauri033.html on line 485:
ellauri061.html on line 689: Snobien historiaan tulee uusia lukuja, sitä mukaa kun puurran eteenpäin Carassuxen väikkäriä. Nyt olen päässyt lukuun nimeltä Les grandes années du snobisme.
ellauri073.html on line 496: Romantiikka oli 1700-luvun lopun snobismia. Rikastuneet porvarispojat bylsimässä säätyaitojen ylize, reittä myöten ylöspäin kuten Rousseau ja sen Pröö, alaspäin kuten Goethe Strassburgissa, tai aviosäädyn aisan yli kuten nuori Werther.
ellauri074.html on line 394: Il vaut mieux lire par goût un auteur dépassé que par snobisme un auteur dans le vent. Dans le premier cas, on s'enrichit avec la substance d'un autre, dans le second, on consomme sans profit.
ellauri145.html on line 259: Fin de sieclen snobismi ei eroa missään suhteessa Emily in Parisin vastaavasta. Elle est aujourd'hui wagnerienne, esoterique, neo-platonicienne, occultiste, androgyne, primitive, baudelairienne, morbide, nietzscheenne meme quand elle eternue. Ei ois kannattanut hävitä 1870 sotaa preussilaisille.
ellauri150.html on line 341: Elle note à son tour ce déferlement des snobismes:
ellauri152.html on line 408: ipsa colat; nobis placeant ante omnia silvae. teki kivierämaat, hoitakoon ne ize; mä lähen skuziin.
ellauri158.html on line 676: P. 2. prop. 34. Omnis idea, quae in nobis est absoluta sive adaequata et perfecta, vera est. [in: P. 2. prop. 41., prop. 43.]
ellauri158.html on line 761: P. 3. defin. 2. Nos tum agere dico, cum aliquid in nobis aut extra nos fit, cuius adaequata sumus causa, hoc est cum ex nostra natura aliquid in nobis, aut extra nos sequitur, quod per eandem solam potest clare et distincte intelligi. At contra nos pati dico, cum in nobis aliquid fit vel ex nostra natura aliquid sequitur, cuius nos non nisi partialis sumus causa. [in: P. 3. prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 15., prop. 23., prop. 33., prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 64.]
ellauri158.html on line 806: P. 3. prop. 25. Id omne de nobis deque re amata affirmare conamur, quod nos vel rem amatam laetitia afficere imaginamur; et contra id omne negare, quod nos vel rem amatam tristitia afficere imaginamur. [in: P. 3. prop. 26., prop. 30. schol., prop. 40. schol., prop. 41. schol., prop. 50. schol., P. 4. prop. 49.]
ellauri158.html on line 810: P. 3. prop. 27. Ex eo, quod rem nobis similem et quam nullo affectu prosecuti sumus, aliquo affectu affici imaginamur, eo ipso simili affectu afficimur. [in: P. 3. prop. 22. schol., prop. 23. schol., prop. 27. coroll. 1., prop. 27. coroll. 3., prop. 29., prop. 30., prop. 31., prop. 32., prop. 40., prop. 47., prop. 49. schol., prop. 52. schol., prop. 53. coroll., aff. defin. 33., aff. defin. 44., P. 4. prop. 50. schol., prop. 68. schol.]
ellauri158.html on line 812: -- P. 3. prop. 27. coroll. 1. Si aliquem, quem nullo affectu prosecuti sumus, imaginamur laetitia afficere rem nobis similem, amore erga eundem afficiemur. Si contra eundem imaginamur eandem tristitia afficere, odio erga ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 32., aff. defin. 19., aff. defin. 20.]
ellauri158.html on line 826: P. 3. prop. 33. Cum rem nobis similem amamus, conamur, quantum possumus, efficere, ut nos contra amet. [in: P. 3. prop. 34., prop. 38., prop. 42.]
ellauri158.html on line 949: P. 3. aff. defin. 18. Commiseratio est tristitia concomitante idea mali, quod alteri, quem nobis similem esse imaginamur, evenit. [in: P. 4. prop. 50.]
ellauri158.html on line 965: nobis ingeneratur ex eo, quod alios eandem cupiditatem habere imaginamur.
ellauri158.html on line 969: P. 3. aff. defin. 37. Vindicta est cupiditas, qua ex reciproco odio concitamur ad malum inferendum ei, qui nobis pari affectu damnum intulit.
ellauri158.html on line 986: P. 4. defin. 1. Per bonum id intelligam, quod certo scimus nobis esse utile. [in: P. 4. prop. 8., prop. 26., prop. 28.]
ellauri158.html on line 1008: P. 4. prop. 9. Affectus, cuius causam in praesenti nobis adesse imaginamur, fortior est, quam si eandem non adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 10., prop. 11., prop. 13
ellauri158.html on line 1016: -- P. 4. prop. 12. coroll. Affectus erga rem, quam scimus in praesenti non existere et quam ut contingentem imaginamur, multo remissior est, quam si rem in praesenti nobis adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 17.]
ellauri158.html on line 1032: P. 4. prop. 24. Ex virtute absolute agere nihil aliud in nobis est, quam ex ductu rationis agere, vivere, suum esse conservare (haec tria idem significant) idque ex fundamento proprium utile quaerendi. [in: P. 4. prop. 36., prop. 37., prop. 56., prop. 67., prop. 72., P. 5. prop. 41.]
ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.]
ellauri158.html on line 1039: P. 4. prop. 30. Res nulla per id, quod cum nostra natura commune habet, potest esse mala; sed quatenus nobis mala est, eatenus est nobis contraria. [in: P. 4. prop. 31., prop. 34., prop. 34. schol., P. 5. prop. 10., prop. 38., prop. 39.]
ellauri158.html on line 1041: -- P. 4. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, quod quo res aliqua magis cum nostra natura convenit, eo nobis est utilior seu magis bona, et contra quo res aliqua nobis est utilior, eatenus cum nostra natura magis convenit. [in: P. 4. prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 72.]
ellauri158.html on line 1155: -- P. 5. prop. 3. coroll. Affectus igitur eo magis in nostra potestate est et mens ab eo minus patitur quo nobis est notior. [in: P. 5. prop. 42.]
ellauri182.html on line 205: Juu näinhän se onkin! Uskonto ajaa kaikenlaista puhtautta, intiimi- ja rotuhygieniaa! Pitää housut jalassa ja raja-aidat pystyssä. Kelaa vaikka juutalaisten ruokasääntöjä, tai esinahan poistoa. Se estää juutalaisten sekaantumisen gojimeihin, arjalaisten sekaantumisen paarioihin, estää ukrainalaiset sotkeutumasta natoon, turkkilaisten pääsyn eurosojuziin ym ym. No tietysti. Ei tosiaankaan ole mikään sattuma että puhdas, pyhä, koskematon, neizeellinen on uskontojen ydinsanastoa. Toinen suosikki on maxuvälinesanasto kosto, rangaistus, maxu, lunastus, velka ym. Eli uskonto on kehitetty ruoka- puhtaanapito- ja pornobisnexen sekä verikostotoiminnan valtiollistamiseen yhteisen hygienian nimessä. EAT! FUCK! KILL! on toki ok, kun se tapahtuu isoveljen valvonnassa.
ellauri236.html on line 175: Örvelö arvosti snobismia ja hypokrisiaa apinoiden apinamaisen käytöxen jarruina. Se olis tykännyt modernista Mt. Foggista. Örvelön mielestä ainakin laahuxen on syytä pitää kiinni absoluuttisesta hyvästä ja pahasta. Intellektuelleilla on sitten ihan omat jutut.
ellauri249.html on line 173: ("We say cum illīs ("with them"), but we don't say cum nobis ['with us'], but rather nobiscum; because if we said it like that, the letters would run together in a rather obscene way.")
ellauri282.html on line 56: Nobiscum pro cum nobis oli eufemismi. Cum nobis nopeasti sanottuna kuulosti samalta kuin "vitulla kahdesti". Hoc vinces voisi olla myös "tämän voitat".
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri331.html on line 146: Julkaisun hengessä heidän kotisivullaan on latinaksi sanottu "Novае rеs а nobis confictae" (Uusia keksimiämme asioita), mutta useimmat lukijat eivät luultavasti ymmärtäisi sitä.
ellauri349.html on line 151: Mieltymyxeni anglosaxeihin, erityisesti Yhdysvaltoihin, oli jotain tavattoman vulgääriä Snobista. Kukahan tässä varsinainen snobi oli, pyrkimässä keskiluokasta kalifixi kalifin paikalle?
ellauri401.html on line 670: Ervast käsittelee Christososophian peruskysymyksiä kirjasarjassa maapallon, ihmiskunnan ja enkelikuntien koko pitkän kehityksen eri ajanjaksoineen, joita teosofiassa kutsutaan manvantaroiksi (kapybaroiksi). Olemme käyneet läpitte kivi-, kasvi- ja eläinvaiheet aikaisemmissa ajanjaksoissa ja kehitymme tulevaisuudessa kohti enkelikuntaa nousten aina ns. neitseellisiksi hengiksi, jotka sijoittuvat yhdeksi korkeimmista enkelihierarkioista. Ervast käyttää eri enkelihierarkioista vanhoja kristillisen perinteen mukaisia nimityksiä ja esittää niiden osuuden tässä suuressa luomistyössä. Hän tuo myös selvästi esille Jeesus Kristuksen esimerkillisen osuuden tässä ihmisen kehityksen kokonaisuudessa. Koomisen Kristuksen vaikutus ja ilmestyminen mystisesti meihin (latinaksi Christus in nobis) on Ervastin laajassa tuotannossa keskeinen opetus.
xxx/ellauri116.html on line 281: Joo olen muistavinani että tää snobistinen pornotaidepornokyhhäys oli joxeenkin haukotuttava. Kansikuvastakin mulla oli joku huomautus. Toi hanhennäköinen naishenkilö oli joteskin pedofiilinen. Liittyikö tää huomio jotenkin Ball-sackin huumoripläjäyxeen "Leikillisiä tarinoita", joka on salaperäisesti hukkunut? No mun muisti on jo samanlainen kuin Seijan, se kexii ize juttuja.
xxx/ellauri173.html on line 110: TITYRUS. O Meliboee, deus nobis haec otia fecit: TITYYRI. Hoi Meliboy, jumala hoisi meille tän rokulin:
xxx/ellauri176.html on line 449: On tyhmää oikeistoidealismia väittää että kirkko olis tullut muuten vaan ahneemmaxi, vaikka kyse on ennustettavista tuotantotavan muutoxista, jotka ajaa aateliston parasiitit ezimään uusia ansaintalogiikoita. Katolisuus on näillä suomalaisilla katoliikeilla keino kiipiä, erottautua massasta ja elätellä holier than thou snobismia, kun ei tässä lattapäiden maassa paremmuutta muuten saa osoitettua ilman tuhtia setelitukkua. Nyölö on persoonana aika lailla Huismannityyppiä.
xxx/ellauri212.html on line 47: Rakastettu niinkuin ei enää kukaan muu. amata nobis quantum amabitur nulla.
xxx/ellauri237.html on line 821: nobis, cum semel occidit brevis lux,
45