ellauri002.html on line 504: nobis cum semel occidit brevis lux,

ellauri002.html on line 808: amata nobis quantum amabitur nulla.

ellauri014.html on line 53: P.S. Oiskohan tää kiva: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. Siitä vois löytää lisää snobbailtavaa.
ellauri016.html on line 429: Alex Sandemosen janttelaki on niiko snobien vastaisku tavixille. Siinä pannaan tavisten pää samalle pölkylle mille tavixet haluis panna snobin. Yhtä paskoja molemmat. Vitun nokintakisoja.
ellauri016.html on line 462: Tää on varmaan lyhyt muoto nobilitystä.

ellauri016.html on line 463: nobilis tarkoittaa latinassa tuntemisen arvoinen, siis julkkis.


ellauri016.html on line 464: nobilis (nob) vs. sine nobilitate (snob)

ellauri016.html on line 509: Ensixkin toi määritelmä on parametrisoitava. Itse kullekin apinalle on snobi sellainen, joka ei käyttele just sen leimaamia painoja, ja keulii sietämättömästi just sen pienestä mielestä väärällä rahalla (sillä mitä sillä itsellään on vähänlaisesti).
ellauri016.html on line 511: Silti tää urbo versio on liian sisäistetty herruus tyyppinen. Snobi on ylpeilevä pahis ja sen kadehtija nöyrä hyvis. Ihan kun mauttomasta joteski objektiivisesti puuttuis mausteita. Tavixen omakehunhajuinen käsitys. Ns. paremmuudessa on kyse vaan nokintakisan juoxuhaudoista. Snobin kadehtijaa vituttaa kun snobi pöyhkeilee ja keulii edelle. Itelle ei jää muuta kuin olla moraalisesti parempi. Niinkuin lyhyt Kimmo Koskenniemi koripallossa, noudattaa sääntöjä.
ellauri016.html on line 513: Siis onhan snobi objektiivisesti vituttava, mut tää sen pahexuja ei ole sitä kummempi. Sehän tuli just todettua, vai mitä. Kade wannabe snob on kärmeissään ja koittaa kexiä jonkun p.c. syyn mix se on oikeessa ja snobi väärässä, eli se ite parempi. Itte asiassa se haluis useimmiten ize snobix snobin paikalle. Vaikkei tietystikään olis yhtä mauton, herra varjele.
ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize.
ellauri016.html on line 517: Ei, kyllä OED on oikeassa, snobin pitää olla yhtä aikaa vulgääri ja leveillä. Snobius on siis vanhan tuttavamme nilkin sosiaalista käytöstä, keskikastin nousukkaan elkeitä. Pääasia on tää: snobius, niinku mauttomuus, on potkimista jonkun säätyaisan ylize, pyrkyryyttä. Snobi on nousukas. Mutta onko kaikki nousukkaat snobeja? Ei, siihen tarvitaan myös hienostelua tai nenäkkyyttä. Nuori Roope Ankka on nousukas, muttei vielä snobi, siihen se on liian pihi. Se alkaa snobbailla kun se on perillä. (Fig. 1)
ellauri016.html on line 519: Snobin lanseeasi lempparini Thackeray Punchissa 1846. Se sanoi izeäänkin snobixi. Snobi oli selkeästi sellanen sosiaaliprkyri,joka pyrki esiintymään hienompana kuin olikaan. Siis streeberi ensin, sitten pröystäilijä, pöyhkeily tulee kiipimisen peräaaltona, kun ohitellaan ruvumpaa sakkia.
ellauri016.html on line 521: Snobi vaihtaa asentoa kun luokkasuhteet vaihtuvat. Etukenosta kumartelijasta tulee pystynokkainen pyllistelijä. Se on sykofantti. Usein parasiitti. (Etymologinen tietoisku: Sykofantti näyttää isännän vierestä laahuxelle fäkkiä, tai oikeammin viikunaa, suomalaisittain pirunnyrkkiä, ja parasiitti syö ilmaisexi sen pöydästä.)
ellauri016.html on line 523: Sanaa snobi käytti eka yläluokkalaiset alaluokkalaisista, etenkin yläluokkaan pyrkivistä ja sinne päässeistä. Molieren porvari aatelismiehenä oli tyypillinen snobi.
ellauri016.html on line 526: Nyt kun ei enää ole aatelia, nimittely alkaa alhaalta. Snobit on pyrkyreitä jotka keulii muun keskiluokan edelle, on ollaxeen muita hienompia. Pyllistelee rupusakille ja rehvastelee parempien ja kaltaistensa parissa, erottuaxeen laahuxesta.
ellauri016.html on line 528: Mut siihenhän koko keskiluokka pyrkii ihan sikana? Ei sillä enää erotu. Snobbailu on ize asiassa oikeesti hienoa, ja entiset snobit nyt parhaimmistoa.
ellauri016.html on line 529: Sixköhän sana snobi on merkitty vanhentuneexi? Ei säätyjä, ei säädyttömiä; ei noobelia, ei snobia.
ellauri016.html on line 531: Alkuperäisestä 19. vuosisadan snobismista teki lopun 1. maailmansota, tuo suuri tasoittaja joka käytännössä lanasi säätyjärjestelmän lännessä.
ellauri016.html on line 533: Snobius näkyy jo päältä. Vaatteet tekee miehen, kun se on snobi, osoittaa sen aatteet. Mixei naisenkin. Six se on hienostelija ja keikari. Mut voi snobiasussa olla reikiäkin, kuin Diogeneellä. Turhamaisuus paistaa reijistä jos panee lyhdyn hameen alle. Pääasia on et kuteet viestittää sun brändiä.
ellauri016.html on line 535: Snobi luulee olevansa jotakin, se vaan luulee olevansa parempi vaikkei oo. Ei snobi sano izeänsä snobixi, paizi snobbaillaxeen silläkin. Izeään haukkumallakin voi snobbailla (mä teen paljon sitä). Enempi se on haukkumasana kuiteskin. Esim Molieren hemmo ei oikeasti osannu miekkailla eikä muita aatelisten taitoja, se vaan esitti.
ellauri016.html on line 537: Ja se on nenäkäs! Nenäkkyys on ominainen piirre snobille. Edelleen ylpeily, eli mahtailu, uhoilu, rehvastelu, herrastelu, ylvästely, leveily, tärkeily, kukkoilu, kunkkuilu, keekoilu, keulailu, komeilu, pöyhkeily, pröystäily, prameilu, isottelu, pullistelu, luulottelu, elvistely, sprettailu, spendailu, spräädäily, brassailu, ja doppailu. (Hizi tälle on synonyymeja kuin sukuelimille.) Ollaan aina ollaxeen, aina diivaillaan, ollaan olevinaan jotakin. Keulitaan, kerskutaan ja leuhkitaan. Öykkäröidään ja vähexytään muita. Tätä kyllä harrastaa muutkin kuin vaan snobit. Se on meillä nuorilla näät pahe ainainen.
ellauri016.html on line 541: Tai voihan snobi jossain asiassa ollakin keskimäärää parempi, mut ei sen tarttis sillä koko aika sprettailla, eikä luulla et se on nyt kaikissa asioissa joholla. Niinku julkkixista tehään joka paikan höyliä, tanssitähtiä ja superkokkeja ja ties mitä. Se on usein selvää snobbailua. Ei aina. Joskus julkkixet on vaan matti meikäläisen avataareja. Onneton yxinäinen hemmo saa samastua johonkin, ainaskin teeveessä ollaan sitten tuttuja.
ellauri016.html on line 543: Lupaavasta tutkijasta tulee snobi jos se alkaa esiintyä telkkarissa jokapaikan dosenttina ja pelleilee pellepuvussa linnan juhlissa tai nenäpäivänä muiden turhis julkkisten kanssa lehtikuvassa. Mainizematta nyt mitään nimiä, kuten E. Saarinen. Vitun Hyvinkään kultahattu. Kolmantena jonossa hiihtää maisteri Lauri Carlson Helsingistä.
ellauri016.html on line 545: 19. vuosisadan snobismista teki lopun 1. maailmansota, tuo suuri katujyrä, joka käytännössä lanasi vanhat säätyjärjestelmät lännestä.
ellauri016.html on line 548: Köyhät teillä on aina keskuudessanne sanoi Jeesus. Oliko Jeesus snobi? Julkkis ainakin. Kyllä kai se oli fariseusten mielestä. Pyrkyröizi herrakastiin kuolevaisten luokasta, parhaaseen J-ryhmään säätyläisten ohize. Oli olevinaan muita parempi, joku jumala. Ylipapin mielestä myös hyvin nenäkäs.
ellauri016.html on line 550: Suurin osa, ellei kaikki, snobeista on narsisteja. Snobi on tän luonteen seurallinen aspekti, narsismi sen medikalisaatio.
ellauri016.html on line 556: Amer. täti Goodell 1939 huomautti tästä merkityxen muutoxesta: oltuaan 1800-luvulla rotinkaisista ylösnoussut pyrkyri snobi on 1900-luvulla päässyt perille ja on nyt muita rotinkaisia halvexuva rikastunut tai viisastunut pöyhkimys.
ellauri016.html on line 558: Vanhan maailman snobeja ja uusia. Tietosanakirjasnobit on kyllä sitä mieltä et tämmöisiä väitteitä ei pitäisi esittää Wikipediassa ilman lähteitä. Se on mustamaalausta, pelkkää kateutta.[citation needed].
ellauri016.html on line 560:
Vanha snobi

ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
ellauri016.html on line 566:
Uusi snobi

ellauri016.html on line 574: Tohtori Carcassuxen lopullinen väitöskirjamääritelmä snobismille on tämä:
ellauri016.html on line 584: Fig. 1. Uusi snobi nauraa päänsä irti vanhalle
ellauri020.html on line 317: Iivana vakuuttaa ettei Elliotit suinkaan ole snobeja, vaan varovaisia. Voznikajet vopros: onko bostonilainen raha-aatelinen snobi, kun se välttää kaveeraamista Katrinkan kaltaisten nousukkaiden kanssa? Onko joku hienoinen ero hienostelun ja snobismin välillä? Aihe on käsitelty osassa 16. Johtopäätös taisi olla et jos olet parasta A-ryhmää oikeesti, et voi olla snobi, vaan aito hienostelija. Vaan nousukkaat on snobeja, jos ne on olevinaan oikeasti ykköslaatua.
ellauri020.html on line 464: Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.
ellauri020.html on line 588: Iivana menee vähä syvemmälle Sabrinan repostelussa. Se on alaluokan snobi, six siitä ei tykätä, se ei saa omaa tv-showta koska sillä on rumimmat vaatteet ja pisin naama. Se kadehtii homopropellia käyttävää homokolleegaansa, jolla on oma tv-show ja kauniita vaatteita. Six se vainoo erityisesti homopropellin ystäviä, ja niistä ihan erityisesti Katriinaa.
ellauri028.html on line 132: nobility is defiled by contact with Shakespeare, etc., and
ellauri030.html on line 577: Schopenhauerin estetiikan Arska nakkas tienoheen rutosti. Se onkin tosi hienostelevaa, porvarillista, Arska on talonpoikainen, agraarihenkisenä tykkää salvoxista ja rukinlavoista. Niistä tykkäs Pirkkokin, ja Calle mukana. Mut hieno taide ei oo vaan kaunista vaan ylevää. Ylentää kauppiaanpojan ylempiin sfääreihin. Taiteet paremmusjärjestyxeen musiikki ja etenkin huilunsoitto ylinnä. Taiteilijanero puuppaa huilulla, puudeli kuuntelee ja ulisee. Tälläsestä tuubasta tykkäs mm. Viivi ja Wagner, Schönberg, Nietzsche sekä symbolistit Baudelaire, Verlaine, Mallarmé, etc etc. Varmaan snobi Paul Bourget myäs. Olix Schopenhauerilla yhtään vizejä? Aika huumorittomalta se vaikuttaa. No oli sillä muutama esimerkkinä, kts sen huumorin filosofiaa.
ellauri033.html on line 37:

Fin de siècle snobit


ellauri033.html on line 39: Marcel Proust ja Paul Bourget on fin de siecle snobeja vuosisata ennen mua. Mä oon fin de millenaire snobi. Vähemmän kuin Marcel enemmän kuin Paul.
ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.
ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri033.html on line 485:
Fin de snobisme. Paavalilla on Fifi sylissä. Markulla risuja. Pikku Markku näyttää tyynemmältä.

ellauri033.html on line 589: Nyt alkaa Pollen snobimaisuus nostaa päätänsä. Tää ompasusi, joka siis on varottava esimerkki siitä mihin mal du siecle johtaa harhaanohjatuissa nuorissa, tää rotinkainen (kuten Polle) vihaa 1) aatelisia 2) rojalisteja 3) armeijaheppuja, ja yrittää olla vihaamatta sakuja, koska sen ihailemat Kant, Schopenhauer, Lotze, Fechner, Helmholtz ja Wundt on makkaramiehiä. Kardinaalimunaus! Edellisiä siis 1)-3) pitää ihailla ja jälkimmäisiä, siis sakuja vihata. Se on ranskalaista patriotismia.
ellauri033.html on line 1122:

Mixi snobi Bourget ei voinut sietää Ernu-setää


ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle.
ellauri035.html on line 994: > Onko Aarne Kinnunenkin snobi? Kaise vähän on. Lisäsin sen suomalaisten snobien hall of fameen. Merikadun Carlsonit on ainakin, vaikkei tunnettuja. Kateet serkut Clasun lapset kyllä tiesi sen.

ellauri038.html on line 289: No sen nyt ainakin et julkkixuudella ja kusipäisyydellä on vahva positiivinen korrelaatio. Se et tyyppi pääse kiekumaan jossain koivun latvassa todistaa vaan, et se on onnistunut tyrkkimään jotkut muut pois vihreältä oxalta, kilpailevat linnunpojat ulos käenpesästä. Eli jos joku on suuri nimi tai julkkis niin sillon sitä on peukuttaneet a) muut kyynärpäilyssä onnistuneet kusipäät b) kasan päälle pyrkivät wannabe paskiaiset ja snobit tai c) helevetin tyhmä laahus joka juoksee perässä kun se näkee kohdat a) ja b).
ellauri049.html on line 251: Kaarlo Sarkia imi voimakkaasti vaikutteita muun muassa asuinpaikkakunnasta (lähde?). Vielä aikuisenakin Sarkia saattoi pohtia vaikutuksia näkemyksiinsä: ”…näkemyksen laajuus ja suuripiirteisyys - runoilun kannalta välttämättömiä seikkoja - puuttuvat minulta. Tunnen ahtaitten rajojen puristavan itseäni, en uskalla, en jaksa lähteä lentoon. Pieni elämä, pienet itsekkäät tunteet ja tunnelmat ovat minun piiriini kuuluvaa hyvää.” Runoilijaksi heittäytyminen ei aina ollut helppoa. Taloudelliset vaikeudet ja velkojen maksu vaivasivat. Nuorella ja komealla Sarkialla oli taipumus elää suurellisesti ja näyttävästi. Hän oli aikansa dandy, sillä hänen kirjeissään ja joskus tuotannossaan tulee esiin narsistisia piirteitä (lähde?). "Sillä"? Onko kaikki narsistit dandyja? Ikävä kyllä ei, voin kertoa. Toisin päin hyvinkin. Kalle ei kuitenkaan ollut snobi, pelkästään dandy. Charlottella on danduja, sellaisia uniräsyjä. On lehmädandu, kettudandu ja vielä muita. Isä-Johnilla oli vain 1, nimeltänsä remmus.
ellauri052.html on line 195: Citrine on surullinen 8v tyttärensä puolesta koska se on ohutnenäinen ja laiha. Sale näet pitää enemmän plumpeista. Sale on vastenmielinen kaikilla kriteereillä. Se diggaa Platoa koska se ei voi uskoa et tää on nyt tässä. Pitäis olla jotain hienompaa, sille ainakin. Saul on hurjan tarkka nokintajärjestyxistä ja badgeista. Tyypillinen keskiluokan nousukas, selvä snobi. Hyvin herkkänahkainen ja mielistelyn perään. Pikku gangsteri jää kuin tikku paskaan kun Saul avaa sanaisen arkkunsa. Se on sentään oikeasti julkkis. Yhtä nopea kuin Asael. Abner saisi työntää keihäänsä sen peräpäähän.
ellauri053.html on line 145:

Snobit matkii danduja


ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.
ellauri055.html on line 1147: Maeterlinckista varmaan on puhetta siinä snobiniteessä? Bien sur:
ellauri055.html on line 1148: Le clan des snobinettes averties, sinon instruites par Chasteley poète et d'Héloé critique, commet avec Maeterlinck un "adultère spirituel". (p. 349 infra)
ellauri060.html on line 99: Vaikka termi monachos on Christian alkuperää, Englanti kielellä munkki taipumus käytetään väljästi myös sekä miesten että naisten askeettien muista uskonnollisista tai filosofisista taustoista. Kuitenkin on yleinen, se ei ole vaihdettavissa termejä, jotka ilmaisevat erityisesti erilaisia munkki, kuten kenobiitti , erakko (eremiitti), erakko (Hermans hermits? Eran erakot), hesychast tai yksinäinen. Munkki - https://fi.qaz.wiki/wiki/Monk.
ellauri061.html on line 687:

Snobien synty


ellauri061.html on line 689: Snobien historiaan tulee uusia lukuja, sitä mukaa kun puurran eteenpäin Carassuxen väikkäriä. Nyt olen päässyt lukuun nimeltä Les grandes années du snobisme.
ellauri061.html on line 691: Tärkein pointti näyttää olevan että snobbailun aiheet muuttuvat päivittäin. Jos ei ole tarkkana saattaa blaskata izensä pahasti peukuttamalla eilen trendannutta trendiä. Siinä snobin veri punnitaan.
ellauri061.html on line 699: Nousukkaat snobit tuli varovasti perässä kakkosdivarissa: Wagner Ibsen Turgeniev ja Tolstoi, Bourget sekä Proust. Pariisin turilaat. Nietzsche ja d'Annunzio tuli ja meni muodista niinkuin anarkismi nihilismi ja okkultismi. Entä Fedja-setä? Se trendas kunnolla vasta myöhemmin, suuren sodan perästä. Fedja ei juuri perustanut eukuista, kun ne oli vittuilleet ja naureskelleet sille. Jaa mut onkohan se myös yxi syy mix jenkit tykkää siitä niin?
ellauri061.html on line 1288: Tässä saattaa olla selitys Pervon pahantuulisuuteen viimeisinä vuosina. Se lähti liikkeelle persukuvioista ja sen tyyli ja ajatusmaailma kirjoissa on erittäin maalaispersumaista. Mutta nousukkaana snobina sille on käynyt kuin Hyvinkään kultahatulle: menestys on noussut hattuun ja höyryttänyt ulos persuasenteet, ne on korvautuneet yläluokkaisemmalla talousliberaalilla agendalla. Persulukijakunta on pettynyt, ja pitää Pervoa nyt efialteena. Toisaalta taide- ynnä rahaporukat ei ole vielä nielleet törkyturpaa meikäläisexi. Se on robulisti.
ellauri062.html on line 538: Ungaretti (1888-1970) oli Mussolinin kamu, liittoutuneiden kannalta housunsa paskantanut kaveri. Sixi Guasimodo vei sodan jälkeen pokaalin. Montale (1896-1981) pokkas omansa 1975 «per la sua poetica distinta che, con grande sensibilità artistica, ha interpretato i valori umani sotto il simbolo di una visione della vita priva di illusioni». Se oli antifasisti vaan koska se oli aristokraattinen snobi.
ellauri066.html on line 511: Gloating is different from schadenfreude in that it does not necessarily require malice (one may gloat to a friend about having defeated him in a game without ill intent), and that it describes an action rather than a state of mind (one typically gloats to the subject of the misfortune or to a third party). Also, unlike schadenfreude, where the focus is on another's misfortune, gloating often brings to mind inappropriately celebrating or bragging about one's own good fortune without any particular focus on the misfortune of others. Tää on vähän kuin ne 2 näkökulmaa snobiin: ylhäältä alaspäinen ja alhaalta ylöspäinen.
ellauri067.html on line 513: Vielä yxi sana juolahtaa mieleen Tomppaa kuvaamaan: se on mauton. Toisaalla on todettu, että sitä sanaa käyttää laskukas paremmisto kun se arvostelee äkkirikkaita nousukkaita. Mauton on snobi, suutari joka ei pysy lestissään, tekee ikäviä mokia esittäessään parempaa kuin on. Ja sitähän tää Tomppa tekee ilmiselvästi.
ellauri070.html on line 86: Audrey Hepburn is not related to Katherine Hepburn. It has been a persistent misconception since Audrey came to prominence in the 1950s. Katharine was the daughter of two wealthy Connecticut Americans; Audrey the daughter of Dutch nobility.
ellauri073.html on line 496: Romantiikka oli 1700-luvun lopun snobismia. Rikastuneet porvarispojat bylsimässä säätyaitojen ylize, reittä myöten ylöspäin kuten Rousseau ja sen Pröö, alaspäin kuten Goethe Strassburgissa, tai aviosäädyn aisan yli kuten nuori Werther.
ellauri074.html on line 381: Il vaut mieux lire par goût un auteur dépassé que par snobisme un auteur dans le vent. Dans le premier cas, on s'enrichit avec la substance d'un autre, dans le second, on consomme sans profit.
ellauri098.html on line 109: Gradientti (nolla nousukas(snobi) laskukas(dandy) kupera kovera siksakkia)
ellauri106.html on line 599: Phillu myöntää izekin että Lydian ja Naatanin tarina kuulostaa kexityltä. Mixi niin upea jutku nuorimies tuhoaisi elämänsä tollasen shixan jalkovälissä, josta se ei edes pidä? No se ei viizi mainita hyviä hetkiä, joissa jutkujolppi sai vapaasti keekoilla, keikailla ja kukkoilla blondille shixalle, joka palvoi jokaista sen huulilta vuotavaa sanallista hunajan pisaraa. Niitä hetkiä ei maxa vaivaa mainita, koska niillä ei ole moraalista sisältöä. Mitä VITUN moraalista sisältöä? Ai koska niillä oli tollasta vaan tavista kivaa yhdessä? Sellaista ei lasketa, koska se ei vie wannabe snobia hitustakaan eteenpäin, kuten Lea tapasi sanoa. Egoistille moraali on yhden hengen peliä, pyrkyryyteen tarvittavaa Roope Ankkamaista uutteruutta pihiyttä ja izekuria.
ellauri107.html on line 131: Peppu seuraa jo tuiki tuttuja lainalaisuuxia: koska se on egoistinarsisti, se on myös oikeistolainen talousliberaali ja vanhetessaan muuttuu yhä konservatiivisemmaxi. Trumppia se ei sietänyt vaikka se on yhtä ilkeä ja yhtä nousukas, koska se on rikkaampi ja kuuluisampi eikä riittävästi snobi. Sehän on vaan raamatulla vinkkaava saxalainen protestanttigrynderi. Filistealaisten maat katoaa GT-sählämien sandaalien alle kuin Helsingin valtaamat Sipoon luontoalueet Velmu Viurusilmän grynderien kartalta.
ellauri107.html on line 212: Coverdale concludes the tale of Zenobia's hopeless love for Hollingsworth and enigmatically adds, "It suits me not to explain what was the analogy that I saw, or imagined, between Zenobia's situation and mine; nor, I believe, will the reader detect this one secret, hidden beneath many a revelation which perhaps concerned me less."
ellauri109.html on line 642: Sekä aivan mahoton narsisti. Se on hapan koska Maureenin mies no 2 on komeampi ja julkkixempi kuin se. Hän osaa olla tärkeilevä snobi ja typerys. Hänen emotionaalinen kylmyytensä kasvaa pitkin harppauxin. Hänen kyvyttömyytensä rakastaa on suorastaan pelottavaa. Infantiiliasteelle jäänyt uivelo.
ellauri110.html on line 637: Handen poliittis-ideologinen credo on tässä: Se ei usko mihinkään tarjolla olevista jumalista, mutta kyllä elämään, sen ihmeeseen, pyhyyteen, luontoon, kauneuteen jonka tajuamiseen tarvitaan ihminen, eli siis ihmiseen. Ihminen on luonnon ydin. Poliittisesti Hande edustaa vähäisemmistöä, eli enemmistöä. Doston sorrettuja ja solvaistuja. Se elää sillä puolella barrikadia, halusi tai ei. On sitä sevverran paljon solvaistu, ja tässäkin vaan tulee lisää. Kirjailijan on oltava kansan puolella, sixikin, että kansaa on enemmistö lukijoita, kirjoja ostavaa ja kirjailijaa ihailevaa yleisöä. Vähän snobi voi silti olla, muttei liian.
ellauri110.html on line 676: Se päivä on tuleva on oleva kirjan nimi. Jobin kirja puhuu suoraan snobille: mutta kun mies kuolee makaa hän martaana. Missä hän on sitten? Onx tää joku kompa? Makaa martaana, as you said. Entäs naiset? No kuka välittää. Kuulkaa tämä sana te Baasanin lehmät!
ellauri118.html on line 834: Her father belonged to the lesser nobility, and was for awhile governor of Pontoise, and later of Havre. Her mother was sprung from an ancient family of Provence, among whom, says Auger, literary talent had long been a heritage; but the mother herself — if we are to believe Cardinal de Retz, but why should we believe that fuckhead — possessed no talent save that of intrigue. Well that's half of a novelist's job according to narratologists.
ellauri119.html on line 466: The industrial revolution in the XVIIIth century created free love, great public and small celebrities. Goodbye nobility, welcome notables! What the fuck, same difference.
ellauri141.html on line 124: Evitata rotis palmaque nobilis. 5 Slalomkeppien väistelystä, mitaleista,
ellauri142.html on line 77: The Tolstoys were a well-known family of old Russian nobility who traced their ancestry to a mythical nobleman named Indris described by Pyotr Tolstoy as arriving "from Nemec, from the lands of Caesar" (Lithuania, from the sound of it) to Chernigov in 1353 along with his two sons Litvinos (or Litvonis) and Zimonten (or Zigmont) and a dozen or maybe 3000 people. Indris was then converted to Eastern Orthodoxy, under the name of Leonty, and his sons as Konstantin and Feodor. Konstantin's grandson Andrei Kharitonovich was nicknamed Tolstoy (fatso) by Vasily II of Moscow after he moved from Chernigov to Moscow.
ellauri143.html on line 233: Decorum's true nobility on earth;

ellauri143.html on line 1309: These are the signs, they say, of true nobility.
ellauri143.html on line 1358: Näillä tienoilla annetaan läpyja inhokkikäsitteille dignity ja sen vastakohta modesty. Mitä se on? The quality or state of being worthy of esteem or respect. Inherent nobility and worth. Poise and self-respect. The quality or state of being unassuming in the estimation of one's abilities. Propriety in dress, speech, or conduct.
ellauri144.html on line 717: Ensimmäisen "herkän" vaiheen teokset syntyivät kotiseudulla Espanjassa. Toinen "älyllinen" vaihe alkoi, kun Himénez matkusti New Yorkiin mennäkseen naimisiin kääntäjä Zenobia Camprubín kanssa ja vietti tämän kanssa pitkän kuherruskuukauden, jonka aikana nuori vaimo (joka oli myöskin runoilija, espanjansi valitettavasti Tagoren lurituxia) luki Himenezille amerikkalaisen runouden espanjankielisiä käännöksiä. Kolmas "ärhäkkä" vaihe alkoi Espanjan sisällissodan aikana, kun Himénez muutti ulkomaille. Hän asui ensin Kuubassa ja myöhemmin Puerto Ricossa. Mexicon sotaministeri Don Jimenez Faria oli ärhäkkä ukko hänkin.
ellauri144.html on line 839: Platero kaj mi estas la plej populara verko de la poeto, estis ofte eldonita (ekzemple kiel porinfana literaturo kvankam la verko mem ne estas tio), tradukita al multaj lingvoj kaj konvertita en ĉefa kultura elemento de la devenloko Moguer, kie estas muzea domo Casa Museo Zenobia y Juan Ramón Jiménez kiu ekspozicias multajn tradukojn, inter kiuj la esperantlingvan.
ellauri144.html on line 912: Huan kuoli 2v kuluttua Noobelista 2v vanhemman Zenobian leskenä. Eipä tainnut ehtiä enää paljon nauttimaan avoimista ovista.
ellauri145.html on line 259: Fin de sieclen snobismi ei eroa missään suhteessa Emily in Parisin vastaavasta. Elle est aujourd'hui wagnerienne, esoterique, neo-platonicienne, occultiste, androgyne, primitive, baudelairienne, morbide, nietzscheenne meme quand elle eternue. Ei ois kannattanut hävitä 1870 sotaa preussilaisille.
ellauri147.html on line 196: Mutta onko semiootikko snobi (niinkuin sanoo pikkucheefi) vaiko dandy? Riippuu käytetäänkö amerikkalaista määritelmää vaiko ranskalaista. Tomppa on aatelinen laskukas, kokki kolmonen on normandialainen maalaistollo nousukas. Selvä pyy,
ellauri147.html on line 197: Gabriel on snobi Carcassuxen väitöskirjan mielessä, ja Tomi dandy. No oman siviilisäätynsä säännöillä molemmat on oikeassa. Snobi on nousukas ja/tai hienostelija. Tomista kokki snobbailee kun ei ota tazkoja eikä kääri ize sätkiään, Gabista Tomi snobbailee kun on olevinaan jotain hienompaa kuin maalaiskokki. Gabi on moukka kiipijä joka luulee olevansa yhtä hyvä, Tomppa on nirppanokka hienostelija joka luulee olevansa parempi. Kumpikin taitaa olla väärässä.
ellauri147.html on line 272: Mistähän se johtuu että tällästen yxilahkeiselle rahvaalle tähdättyjen herutuspätkien miesihanne on aina joku kokki? Onxe kazojista kaikist ihaninta? Kokki tai palomies. Kuukki ja/tai panomies. Tollanen panee kyllä suututtaan tällästä lingvistisnobia, puhumattakaan Tristan Corbierestä.
ellauri150.html on line 341: Elle note à son tour ce déferlement des snobismes:
ellauri152.html on line 408: ipsa colat; nobis placeant ante omnia silvae. teki kivierämaat, hoitakoon ne ize; mä lähen skuziin.
ellauri158.html on line 676: P. 2. prop. 34. Omnis idea, quae in nobis est absoluta sive adaequata et perfecta, vera est. [in: P. 2. prop. 41., prop. 43.]
ellauri158.html on line 761: P. 3. defin. 2. Nos tum agere dico, cum aliquid in nobis aut extra nos fit, cuius adaequata sumus causa, hoc est cum ex nostra natura aliquid in nobis, aut extra nos sequitur, quod per eandem solam potest clare et distincte intelligi. At contra nos pati dico, cum in nobis aliquid fit vel ex nostra natura aliquid sequitur, cuius nos non nisi partialis sumus causa. [in: P. 3. prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 15., prop. 23., prop. 33., prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 64.]
ellauri158.html on line 806: P. 3. prop. 25. Id omne de nobis deque re amata affirmare conamur, quod nos vel rem amatam laetitia afficere imaginamur; et contra id omne negare, quod nos vel rem amatam tristitia afficere imaginamur. [in: P. 3. prop. 26., prop. 30. schol., prop. 40. schol., prop. 41. schol., prop. 50. schol., P. 4. prop. 49.]
ellauri158.html on line 810: P. 3. prop. 27. Ex eo, quod rem nobis similem et quam nullo affectu prosecuti sumus, aliquo affectu affici imaginamur, eo ipso simili affectu afficimur. [in: P. 3. prop. 22. schol., prop. 23. schol., prop. 27. coroll. 1., prop. 27. coroll. 3., prop. 29., prop. 30., prop. 31., prop. 32., prop. 40., prop. 47., prop. 49. schol., prop. 52. schol., prop. 53. coroll., aff. defin. 33., aff. defin. 44., P. 4. prop. 50. schol., prop. 68. schol.]
ellauri158.html on line 812: -- P. 3. prop. 27. coroll. 1. Si aliquem, quem nullo affectu prosecuti sumus, imaginamur laetitia afficere rem nobis similem, amore erga eundem afficiemur. Si contra eundem imaginamur eandem tristitia afficere, odio erga ipsum afficiemur. [in: P. 3. prop. 32., aff. defin. 19., aff. defin. 20.]
ellauri158.html on line 826: P. 3. prop. 33. Cum rem nobis similem amamus, conamur, quantum possumus, efficere, ut nos contra amet. [in: P. 3. prop. 34., prop. 38., prop. 42.]
ellauri158.html on line 949: P. 3. aff. defin. 18. Commiseratio est tristitia concomitante idea mali, quod alteri, quem nobis similem esse imaginamur, evenit. [in: P. 4. prop. 50.]
ellauri158.html on line 965: nobis ingeneratur ex eo, quod alios eandem cupiditatem habere imaginamur.
ellauri158.html on line 969: P. 3. aff. defin. 37. Vindicta est cupiditas, qua ex reciproco odio concitamur ad malum inferendum ei, qui nobis pari affectu damnum intulit.
ellauri158.html on line 986: P. 4. defin. 1. Per bonum id intelligam, quod certo scimus nobis esse utile. [in: P. 4. prop. 8., prop. 26., prop. 28.]
ellauri158.html on line 1008: P. 4. prop. 9. Affectus, cuius causam in praesenti nobis adesse imaginamur, fortior est, quam si eandem non adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 10., prop. 11., prop. 13
ellauri158.html on line 1016: -- P. 4. prop. 12. coroll. Affectus erga rem, quam scimus in praesenti non existere et quam ut contingentem imaginamur, multo remissior est, quam si rem in praesenti nobis adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 17.]
ellauri158.html on line 1032: P. 4. prop. 24. Ex virtute absolute agere nihil aliud in nobis est, quam ex ductu rationis agere, vivere, suum esse conservare (haec tria idem significant) idque ex fundamento proprium utile quaerendi. [in: P. 4. prop. 36., prop. 37., prop. 56., prop. 67., prop. 72., P. 5. prop. 41.]
ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.]
ellauri158.html on line 1039: P. 4. prop. 30. Res nulla per id, quod cum nostra natura commune habet, potest esse mala; sed quatenus nobis mala est, eatenus est nobis contraria. [in: P. 4. prop. 31., prop. 34., prop. 34. schol., P. 5. prop. 10., prop. 38., prop. 39.]
ellauri158.html on line 1041: -- P. 4. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, quod quo res aliqua magis cum nostra natura convenit, eo nobis est utilior seu magis bona, et contra quo res aliqua nobis est utilior, eatenus cum nostra natura magis convenit. [in: P. 4. prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 72.]
ellauri158.html on line 1155: -- P. 5. prop. 3. coroll. Affectus igitur eo magis in nostra potestate est et mens ab eo minus patitur quo nobis est notior. [in: P. 5. prop. 42.]
ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas.
ellauri172.html on line 163: «Nella città di Asti, in Piemonte, il 17 gennaio dell'anno 1749, io nacqui di nobili, agiati ed onesti parenti». Così Alfieri presenta se stesso nella Vita scritta da esso, autobiografia stesa, per la maggior parte, intorno al 1790, ma completata solo nel 1803. Alfieri ebbe un'attività letteraria breve ma prolifica e intensa; il suo carattere tormentato, oltre a delineare la sua vita in senso avventuroso, fece di lui un precursore delle inquietudini romantiche.
ellauri172.html on line 165: Come la gran parte dei piemontesi dell'epoca, Vittorio Alfieri ebbe come madrelingua il piemontese. Giacché di nobili origini, apprese dignitosamente il francese e l'italiano, cioè il toscano classico. Compilava piccoli vocabolari. Dopo una giovinezza inquieta ed errabonda, si dedicò con impegno alla lettura e allo studio di Plutarco, Dante, Petrarca, Machiavelli e degli illuministi come Voltaire e Montesquieu: da questi autori ricavò una visione personale razionalista e classicista, convintamente anti-tirannica e in favore di una libertà ideale, al quale unì l'esaltazione del genio individuale tipicamente romantica.
ellauri172.html on line 181: Al compimento del ventesimo anno di età, quando, entrando in possesso della sua cospicua eredità, decise di lasciare nuovamente l'Italia. Fallisce intanto un tentativo del cognato di combinargli un matrimonio con una ragazza nobile e ricca, la quale, pur affascinata dal giovane "dai capelli e dalla testa al vento", alla fine farà cadere la sua scelta su un altro giovane dall'indole più tranquilla.
ellauri172.html on line 848: La Duchesse de Langeais, roman d'Honoré de Balzac (1834). Le Vidame de Pamiers (à la fois titre d'archevêque et titre nobiliaire). Il protège la réputation de sa cousine Antoinette de Langeais. Dans Ferragus, il donne de bons conseils à Auguste de Maulincour, dans Le Contrat de mariage, il protège Victurnien d'Esgrignon, et dans Splendeurs et misères des courtisanes, il n'est plus qu'un habitué des salons mondains.
ellauri182.html on line 205: Juu näinhän se onkin! Uskonto ajaa kaikenlaista puhtautta, intiimi- ja rotuhygieniaa! Pitää housut jalassa ja raja-aidat pystyssä. Kelaa vaikka juutalaisten ruokasääntöjä, tai esinahan poistoa. Se estää juutalaisten sekaantumisen gojimeihin, arjalaisten sekaantumisen paarioihin, estää ukrainalaiset sotkeutumasta natoon, turkkilaisten pääsyn eurosojuziin ym ym. No tietysti. Ei tosiaankaan ole mikään sattuma että puhdas, pyhä, koskematon, neizeellinen on uskontojen ydinsanastoa. Toinen suosikki on maxuvälinesanasto kosto, rangaistus, maxu, lunastus, velka ym. Eli uskonto on kehitetty ruoka- puhtaanapito- ja pornobisnexen sekä verikostotoiminnan valtiollistamiseen yhteisen hygienian nimessä. EAT! FUCK! KILL! on toki ok, kun se tapahtuu isoveljen valvonnassa.
ellauri189.html on line 322: Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että aika harva nainen on aloittanut sotia. Vain ne jotka on päässeet keon huipulle, eikä niitä ole monta. Olet niin oikeassa siitä, etteivät naiset aloita sotia. Menneisyydenkin soturikuningattaret, kuten Zenobia ja Boudicca vain puolustivat omaa maataan, toisin kuin miekkoset, he eivät hyökänneet mihinkään. Sotilaita vaan lähettivät.
ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government.
ellauri190.html on line 333: Tässä puolisensataa herra Petteriä plus 1 rouva, Zenobia, joka on otettu mukaan ihan säälistä. Tiedot ovat eräältä amerikkalaiselta sivulta. Kumma ettei yhtään amerikkalaista ole mukana? Ellei konkistadoreja lasketa. Hunnit olivat ilmeisesti Kiinan pohjoisnaapureita kiinalaiselta nimeltään Xiongnu. Ne miehittivät Saxan kansainvaellusten aikana ja saivat sillä lailla aikaan Rooman tuhon. Hitlerin Aatun aikana sanottiin sakemanneja vuorostaan hunneixi (the Huns). Ruottalaiset tunsi Attilan nimellä Atle. Listasta puuttuu ainakin toinen valloittava nainen, nimittäin Katariina Suuri.
ellauri190.html on line 407: Zenobia, Queen Palmyrene Empire
ellauri190.html on line 408: Zenobia was a 3rd-century Queen of the Palmyrene Empire in Syria, who led a famous revolt against the Roman Empire. The second wife of King Septimius Odaenathus, Zenobia became queen of the Palmyrene Empire following Odaenathus' death in 26...
ellauri191.html on line 445: "in recognition of his brilliant literary achievements, characterized as they are by a nobility of style, a profound human sympathy, grace, and a true Gallic temperament"
ellauri203.html on line 258: René Girard pitää kaiken inhimillisen kulttuurin perustana jäljittelyä eli mimesistä. Mimeettinen halu taas merkitsee sitä, että jäljittely kohdistuu toisen haluihin. Girardin mukaan jäljittelemme yksilöitä, joiden kaltaisia haluaisimme olla, ja näin jäljitellessämme heitä päädymme haluamaan samoja asioita kuin he. Girardin mukaan riitelevät lapset ja nykykulttuurin snobit ovat mimeettisessä haluamisessaan toistensa kaltaisia: se, mitä izellä on, on arvokasta ja taistelemisen arvoista siksi, että toinen haluaa sitä. Sehän toimi Eetullakin: jos se ei tahtonut syödä pullaansa, piti mennä härkkimään ja sanoa "minuun pulla", niin eiköhän se ärähtänyt ja käynyt pullaan käsixi.
ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä.
ellauri236.html on line 175: Örvelö arvosti snobismia ja hypokrisiaa apinoiden apinamaisen käytöxen jarruina. Se olis tykännyt modernista Mt. Foggista. Örvelön mielestä ainakin laahuxen on syytä pitää kiinni absoluuttisesta hyvästä ja pahasta. Intellektuelleilla on sitten ihan omat jutut.
ellauri243.html on line 732: Endymion is Disraeli in his youth except in the story he is a true-blood British aristocrat. Zenobia, a queen of fashion, is based on his Lady Blessington with a combination of some other great lady. She was Benjamin Disraeli´s first great patroness, who opened the avenue of his wonderful career. Zenobia later retires to the background to give place to Lady Montfort. She is a combination of Lady Blessington and Mrs. Wyndham Lewis (the latter Disraeli married) so we have in Lady Montfort at once the patroness and the wife. It would be interesting to know if the rabbis got to cut Benjy´s prepuce before the falling-out with the synagogue? Maybe that is what the fight was all about?
ellauri247.html on line 288: This arrangement, called the cicisbeatura or cicisbeismo, was widely practised, especially among the nobility of the Italian cities of Genoa, Nice, Venice, Florence and Rome. While many contemporary references to cicisbei and descriptions of their social standing exist, scholars diverge on the exact nature of the phenomenon.Some maintain that this institution was defined by marriage contracts, others question this claim and see it as a peculiarity of 18th-century customs that is not well defined or easily explained. Other scholars see it as a sign of the increasing emancipation of aristocratic women in the 18th century.
ellauri249.html on line 173: ("We say cum illīs ("with them"), but we don't say cum nobis ['with us'], but rather nobiscum; because if we said it like that, the letters would run together in a rather obscene way.")
ellauri282.html on line 56: Nobiscum pro cum nobis oli eufemismi. Cum nobis nopeasti sanottuna kuulosti samalta kuin "vitulla kahdesti". Hoc vinces voisi olla myös "tämän voitat".
ellauri318.html on line 39: Lapidus käyttää esikoisteoksessaan Rahalla saa kovaksikeitettyä tyyliä, joka on saanut vaikutteita sellaisilta amerikkalaisilta kirjailijoilta kuin James Ellroy ja Dennis Lehane, ja hän on kertonut saaneensa aineistoa toimiessaan puolustusasianajajana Sollentunan käräjäoikeudessa. Kielellisiä vaikutteita hän on saanut muun muassa ruotsalaiselta rap-yhtyeeltä The Latin Kingsilta, snobipiireiltä ja kirjailijakollega Jonas Hassen Khemirin kirjoista. Kirjoista Snabba cash on filmattu, ja sen kahden seuraajan kuvaamista valmistellaan, hitaasti mutta hitaasti.
ellauri318.html on line 331: (The Jew, joulukuu 1925, Zinobit)
ellauri323.html on line 62: VITA SACKVILLE-WEST kirjoitti The Edwardians huvikseen ja tehdäkseen rahaa. Hän sai idean kirjasta ollessaan lomalla miehensä Harold Nicolsonin kanssa Rapallossa keväällä 1929, "ja aion kirjoittaa sen tänä kesänä ja tehdä omaisuuteni", hän kirjoitti Virginia Woolfille. "Se tulee olemaan sellainen vitsi, ja kaikki ovat vakavasti suuttuneita." Woolfs' Hogarth Pressin oli määrä julkaista se, ja Vita piti Virginia Woolfin ajan tasalla sen edistymisestä. "Se on aivan täynnä aristokratiaa. Pidätkö siitä? Minusta tuntuu, että jo pelkästään snobisista syistä sen pitäisi olla erittäin suosittu." Se oli. Kun The Edwardians ilmestyi toukokuussa 1930, oli heti selvää, että Hogarth Pressillä oli suosittu menestys käsissään. "Vitan kirja on niin bestseller, että Leonard ja minä vedämme rahaa kuin simpukoita verkosta", Virginia Woolf kertoi veljenpojalleen Quentin Bellille kesäkuun alussa. "Myymme noin 800 joka päivä." Myynti oli ylittänyt 20 000:n jo heinäkuun lopussa. Yhdysvalloissa, jossa sen julkaisi Doubleday, Doran, se oli kirjallinen kilta -kirja kuukauden kirja. Se jatkoi myyntiä; se on käännetty useille kielille ja dramatisoitu näyttämölle; se oli Vita Sackville-Westin kaupallisesti menestynein kirja.
ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
ellauri331.html on line 146: Julkaisun hengessä heidän kotisivullaan on latinaksi sanottu "Novае rеs а nobis confictae" (Uusia keksimiämme asioita), mutta useimmat lukijat eivät luultavasti ymmärtäisi sitä.
ellauri349.html on line 151: Mieltymyxeni anglosaxeihin, erityisesti Yhdysvaltoihin, oli jotain tavattoman vulgääriä Snobista. Kukahan tässä varsinainen snobi oli, pyrkimässä keskiluokasta kalifixi kalifin paikalle?
ellauri349.html on line 611: Ja sit tää dabölou seven uhoilu. Taukoamaton pöpöttäjä Eski puhuu toiminnasta. Haha, toiminnasta se on lukenut vain kirjoista. Kuningattaren salaisessa palveluxessa, lupa tappaa. Koko tyyppi on syvästi vastenmielinen, britti hegemonian agony. Miten Esa on niin innostunut kaikista mauttomista snobeista? Koska se on ize mauton snobi, tietysti.
ellauri365.html on line 579: There are many reasons why Heidenstams poetry should appeal particularly to American readers. the Swedish genius is closely akin to us; it has the same seriousness, the same vigor, the same nobility of feeling. Theodore Roosevelt in his Autobiography tells us that he found time to read and enjoy the works of Topelius. But we have to face the truth that most other well-informed American persons have never heard the name of a single Swedish poet.
ellauri369.html on line 359: As a boy, Teufelsdröckh was left in a basket on the doorstep of a childless couple in the German country town of Entepfuhl ("Duck-Pond"); his father a retired sergeant of Frederick the Great and his mother a very pious woman, who to Teufelsdröckh´s gratitude, raises him in utmost spiritual discipline. In very flowery language, Teufelsdröckh recalls at length the values instilled in his idyllic childhood, the Editor noting most of his descriptions originating in intense spiritual pride. Teufelsdröckh eventually is recognized as being clever, and sent to Hinterschlag (slap-behind) Gymnasium. While there, Teufelsdröckh is intellectually stimulated, and befriended by a few of his teachers, but frequently bullied by other students. His reflections on this time of his life are ambivalent: glad for his education, but critical of that education´s disregard for actual human activity and character, as regarding both his own treatment and his education´s application to politics. While at University, Teufelsdröckh encounters the same problems, but eventually gains a small teaching post and some favour and recognition from the German nobility. While interacting with these social circles, Teufelsdröckh meets a woman he calls Blumine (Goddess of Flowers; the Editor assumes this to be a pseudonym), and abandons his teaching post to pursue her. She spurns his advances for a British aristocrat named Towgood. Teufelsdröckh is thrust into a spiritual crisis, and leaves the city to wander the European countryside, but even there encounters Blumine and Towgood on their honeymoon. He sinks into a deep depression, culminating in the celebrated Everlasting No, disdaining all human activity. Still trying to piece together the fragments, the Editor surmises that Teufelsdröckh either fights in a war during this period, or at least intensely uses its imagery, which leads him to a "Centre of Indifference", and on reflection of all the ancient villages and forces of history around him, ultimately comes upon the affirmation of all life in "The Everlasting Yea". The Editor, in relief, promises to return to Teufelsdröckh´s book, hoping with the of his assembled biography to glean some new insight into the philosophy. Wow, sounds a lot like Carlyle´s personal biography, lightly camouflaged?
ellauri369.html on line 368: Blumine: A woman associated to the German nobility with whom Teufelsdröckh falls in love early in his career. Her spurning of him to marry Towgood leads Teufelsdröckh to the spiritual crisis that culminates in the Everlasting No. Their relationship is somewhat parodic of Werther´s spurned love for Lotte in The Sorrows of Young Werther (including her name "Goddess of Flowers", which may simply be a pseudonym), though, as the Editor notes, Teufelsdröckh does not take as much incentive as does Werther. Critics have associated her with Kitty Kirkpatrick, with whom Carlyle himself fell in love before marrying Jane Carlyle.
ellauri373.html on line 110: Porcia, conosciuta in italiano anche come Porzia (circa 70 a.C. – 42 a.C.), è stata una nobildonna romana, figlia di Catone l´Uticense e della sua prima moglie Atilia. Sposò in prime nozze Marco Calpurnio Bibulo (un alleato politico del padre) e successivamente Marco Giunio Bruto, suo primo cugino. Secondo Plutarco, si procurò una profonda ferita alla gamba per convincere Bruto a renderla partecipe dei piani per uccidere Cesare.
xxx/ellauri056.html on line 233: Tähänkin tarvitaan vielä taulukko: onko kirjailija snobi eli nousukas vaiko dandy eli laskukas. Mistä säädystä lähtöisin ja mihin päätyy ize. Sillä näyttää olevan paljon ennustusvoimaa kirjailijan tuotantoon. Hilpeät on matkalla ylöspäin, laskukkaat on haikeampia. Ja voihan sitä ehtiä mennä ylös alaskin kuin Vekkulassa. Ja minkä ikäsenä alottaa kynäilyn, sekin vaikuttaa. Onko pää- vaiko sivutoiminen. Onko yxinäinen vaiko perheellinen. Ryyppyveikko julkkis vaiko erakko. Minkä alalajin narsisti. Jne.
xxx/ellauri091.html on line 334: Relative to the viewpoint of the speaker (chair) of this assembly, to the right were seated nobility and more high-ranking religious leaders. To the left were seated commoners and less powerful clergy. The right-hand side (called le côté droit in French) became associated with more reactionary views (more pro-aristocracy) and the left-hand side (le côté gauche) with more radical views (more pro-middle class). Conservatives wanted to conserve their right of way, and the radicals wanted to eradiate their privilege (and install their own instead). Left and right, as political adjectives, are recorded in English in the 1790s.
xxx/ellauri116.html on line 281: Joo olen muistavinani että tää snobistinen pornotaidepornokyhhäys oli joxeenkin haukotuttava. Kansikuvastakin mulla oli joku huomautus. Toi hanhennäköinen naishenkilö oli joteskin pedofiilinen. Liittyikö tää huomio jotenkin Ball-sackin huumoripläjäyxeen "Leikillisiä tarinoita", joka on salaperäisesti hukkunut? No mun muisti on jo samanlainen kuin Seijan, se kexii ize juttuja.
xxx/ellauri116.html on line 393: Mikäs se nyt oli? Ainiin se 1700-luvun romaani, mulla taitaa olla se, vaikken ole lukenut. A French epistolary novel by Pierre Choderlos de Laclos, first published in four volumes by Durand Neveu from March 23, 1782. It is the story of the Marquise de Merteuil and the Vicomte de Valmont, two narcissistic rivals (and ex-lovers) who use seduction as a weapon to socially control and exploit others, all the while enjoying their cruel games and boasting about their talent for manipulation. It has been seen as depicting the corruption and depravity of the French nobility shortly before the French Revolution, and thereby attacking the Ancien Régime. The book has also been described as merely a story about two amoral people.
xxx/ellauri128.html on line 105: Vaakku ilmeisesti piti vastustelevista runotytöistä. Sama predilektio näkyy mom and son videoissa: "mami" pyristelee vastaan alussa, mutta panee vastaan tarmokkaasti loppupeleissä. Haista-paska kappalainen Capellanus näyttää olleen Vaakun lemppareita. Ruma Honoré de Balzac oli kanssa kova panomies, tosin se sai työntää vasta maxettuaan runsaasti. Paul Bourget oli varsinainen pahis, kuten jo tiedetään. Näissä hanuissa on hurjasti narsisteja. Chardonne eli puteli-Jaakko oli Vaakun poliittinen virkaveli. Cicero oli tyhmä snobi kikhernekauppias. Disraeli Tears oli poikkeuxellisesti hölmö jutku. Dosto komppaa Catullusta Karamazoveissa tän suositun vihaava rakkaus-aiheen suhteen. Duclos näyttää olleen paskiainen miehexeen. Hemmetin paljon on näitä koiraan lisääntymisstrategia-aiheita, missä rakkautta piisaa just niin kauan että pääsee luukulle, ja sitten alkaa jo huooh ikävystyttää. Vaakulla on vitun vähän ylipäänsä naisia muutakuin puheenaiheena. Joubert on nyysinyt ton "ei 2x samaa" penseen ihailemaltaan Rochefoucauldilta (tai vastoin päin). Vaakulla ja Tommilla on samojakin töräyxiä respektiivisissä kokoelmissa. Nietschen penseet naimisesta on niin heikkoja ettei viizi edes mainita. Sen kokemuxet siitä oli aika rajallisia. Mitä jää viivan alle kun Shawin supistus on tehty? Minielefantin kärsä. Tosta tottumuxen osuudesta rakkaudessa näyttää M/F töräyttäjät ottavan ihan vastakkaisia kantoja. Koiraiden kannalta on toi uutuudenviehätys tietty tärkeä. Jokainen uusi reikä on uusi tilaisuus. Riippumahainen Ball-sack ei kyllä tiennytkään mitään häveliäisyydestä. Sen Contes drolatiques on pitkästyttävä. Disdraeli saa lisää haukkuja albumissa 243.
xxx/ellauri129.html on line 621: Après avoir été fiancé avec Mlle Dietz-Monnin, petite-fille du sénateur Charles Dietz-Monnin, il rompt ses fiançailles et épouse, en 1910, Marie-Thérèse de Chevigné, veuve de Maurice Bischoffsheim (1875-1904), arrière-petite-fille par sa mère du marquis de Sade et mère de Marie-Laure de Noailles. Ils font aménager à partir de 1912 la villa Croisset à Grasse. À partir de 1934 et jusqu'à sa mort le 8 novembre 1937, il vécut avenue Gabriel à Paris. Élégant, brillant et mondain, il inspire à Marcel Proust la métamorphose de Bloch en Jacques du Rozier dans À la recherche du temps perdu. Tosi kova streeberi, joka antoi Marcelille kimmokkeen ruveta snobixi izekin.
xxx/ellauri165.html on line 558: Questa nuova «forma di vita» attirò anche le donne: la prima fu Chiara Scifi, figlia del nobile assisiate Favarone di Offreduccio degli Scifi.
xxx/ellauri168.html on line 490: Ohjelmoija ei kerro orjalle että jotakin on hypnoottisesti tapahtumassa ennenkuin se on jo tapahtunut ja kamat ovat pussissa. Ohjelmoija käyttää myös Taika-Jimin ja Obi 1 Kenobin hypnoottisia eleitä antaessaan käskyjä, ja käyttää sellaista jota kutsutaan "rullaavaksi ääneksi". Kun ohjelmoija muuttaa äänensä monitoniseksi, hän käyttää rullaavaa ääntä. Tähän tarkoituxeen on monitoinikone etevä.
xxx/ellauri170.html on line 710: Vulgääri tietämätön snobi, moukka maripaidassa kuten ihailemansa Jori. "Peijakas!" hän huusi tohkeissaan.
xxx/ellauri170.html on line 711: "Totisesti ällistyttävä nämä kasvit !" "Syfilis on kaikkivaltias", mietti des Esseintes. Syfilis on kaikkivaltiaan kexintö, yxi parhaita. Pelkääköhän Nyöleenkin pillua kuten Jorin avatar, näkee siitä painajaisia. Se et tää snobi inhoaa suosittuja juttuja on vaan käänteistä kumikaulailua. Vitunko väliä kuka tykkää mistäkin. Hizi tästä kirjasta tulee yhtä kiukkuisexi kuin Hesarista. Hienoa.
xxx/ellauri173.html on line 110: TITYRUS. O Meliboee, deus nobis haec otia fecit: TITYYRI. Hoi Meliboy, jumala hoisi meille tän rokulin:
xxx/ellauri173.html on line 177: ― Et des illustres femmes, de Sémiramis à Catherine d’Alfendelh, de Thalestris à Jeanne d’Arc, de Zénobie à Christine de Suède ?
xxx/ellauri173.html on line 180: nobia-palmyra-History-Hustle.jpg" height="200px" />
xxx/ellauri173.html on line 183:
Paula-tyttö, Zenobia, Semiramis, Agnes iltapuuhissa

xxx/ellauri176.html on line 449: On tyhmää oikeistoidealismia väittää että kirkko olis tullut muuten vaan ahneemmaxi, vaikka kyse on ennustettavista tuotantotavan muutoxista, jotka ajaa aateliston parasiitit ezimään uusia ansaintalogiikoita. Katolisuus on näillä suomalaisilla katoliikeilla keino kiipiä, erottautua massasta ja elätellä holier than thou snobismia, kun ei tässä lattapäiden maassa paremmuutta muuten saa osoitettua ilman tuhtia setelitukkua. Nyölö on persoonana aika lailla Huismannityyppiä.
xxx/ellauri176.html on line 708: 57. A netsuke ('root-fix') was attached to the end of a small decorative container called an inro (kännykötelo), stopping the weight of the inro from slipping through the waist sash (obi). The cord was passed round the back of the sash, and the netsuke hooked over the edge. Obi wan Kenobi.
xxx/ellauri186.html on line 403: Mixhän Pilillä oli kipeän pakottava tunne ennen siemensyöksyä? Olikohan sillä eturauhasvaivoja? Mixi Pili välittää siitä onko se yxin vai ei? Koska se on narsisti, se elää vain kun sillä on yleisö, kun porukat kazovat ja ihailevat sitä. Mitä vittua se vielä vaahtoaa sopivaisuudesta, säädyllisyydestä ja henkkoht ylpeydestä? On se outo epeli. Sivistyneitten luokkien sosiaalinen kontrolli tuotti sille aitoa eettistä ja esteettistä tyydytystä. Vittu mikä snobi!
xxx/ellauri202.html on line 187: Erityisesti elämänsä loppupuolella Gidestä tulee yhä oudompi, itsekeskeinen snobi, sellainen henkilö, joka on tullut liian kuuluisaksi menneisyytensä perusteella ja saa siksi liian vähän vastustusta.
xxx/ellauri212.html on line 47: Rakastettu niinkuin ei enää kukaan muu. amata nobis quantum amabitur nulla.
xxx/ellauri228.html on line 343: Andrei´s paternal grandfather Aleksandr Karlovich Tarkovsky (in Polish: Aleksander Karol Tarkowski) was a Polish nobleman who worked as a bank clerk. His wife Maria Danilovna Rachkovskaya was a Romanian language teacher who arrived from Iași. Andrei´s maternal grandmother Vera Nikolayevna Vishnyakova (née Dubasova) belonged to an old Dubasov family of Russian nobility that traces its history back to the 17th century; among her relatives was Admiral Fyodor Dubasov, a fact she had to conceal during the Soviet days. She was married to Ivan Ivanovich Vishnyakov, a native of the Kaluga Governorate who studied law at the Moscow State University and served as a judge in Kozelsk.
xxx/ellauri229.html on line 550:
Pornobiotic literature

xxx/ellauri230.html on line 563:

Obi wan kenobi


xxx/ellauri237.html on line 821: nobis, cum semel occidit brevis lux,
xxx/ellauri281.html on line 508: 1950-luvun ensimmäisellä puoliskolla Miller jatkoi töissään amerikkalaisen yhteiskunnan paradoksien ja moraalisten dilemmien paljastamista, jossa julistetaan yksilöllisyyden ylivaltaa, mutta käyttäytymisnormeja asettaa jäykästi julkinen moraali, maahanmuuttajien kansakunta, jossa siitä huolimatta. tämä "muukalaisen" pelko elää jatkuvasti ja uusia vihollisia keksitään. Näytelmäkirjailijan sanoin: "Kun ymmärrät, että ortodoksisuus on välttämätön, sinun on pakko kokea inkvisiittiö". Näytelmä " The Upokas " oli omistettu tälle aiheelle, ja se kritisoi ankarasti mcarthyismia 1950-luvun alussa. Katsojalle metafora aiheutti hämmennystä ja jopa ansaitsemattoman loukkauksen tunteen monissa amerikkalaisissa, ja Martin Beck -teatterissa 22. tammikuuta 1953 debytoinut draama kesti alle 200 esitystä. Mutta kaksi vuotta myöhemmin, Joe Stalinin ja Joe McCarthyn kuoltua, se lavastettiin uudelleen suurella menestyksellä. Huolimatta yleisön viileästä vastaanotosta se voitti Donaldson- ja Tony-palkinnot jo vuonna 1953, ja vuonna 1958 se sai myös Obi Wan Kenobi palkinnon, joka myönnettiin saavutuksista off-Broadway- teatterissa.
xxx/ellauri293.html on line 432: Vuosien mittainen syvä sukellus kronobiologiaan osoitti, että tämä ryhmä on itse asiassa geneettisesti erillinen. Kroonisesta unettomuudesta kärsivillä ihmisillä on geneettisesti määrätty alhainen unen halu, hormonien biokemialliset mallit ja sydän- ja verisuonitoiminta, jotka ovat käänteisiä muille kronotyypeille, ja heidän aivonsa on biologisesti kytketty toimimaan ja kiihottumaan yöllä.
xxx/ellauri296.html on line 310:
The Jewish schmatte sellers in Eastern Europe may have been dressed in rags, but they were not schmattes. The Talmud tells us that impoverished Jews are to be seen as nobility who had fallen on hard times, penniless but not worthless.

xxx/ellauri363.html on line 742: Hay (gay communist Brit), Laurence Michael Dillon (born to English nobility), Oscard Wilde (British sodomist),
xxx/ellauri379.html on line 129: Character Analysis The Intended. Kurtz's fiancée is marked — like the Harlequin — by her absolute devotion to Kurtz. When Marlow visits her after his return from Africa, he finds that she has been dressed in mourning for more than a year and still yearns for information about how her love spent his last days. However, she is actually devoted to an image of Kurtz instead of the man himself: She praises Kurtz's "words" and "example," assuming that these are filled with the nobility of purpose with which Kurtz began his career with the Company. Her devotion is so absolute that Marlow cannot bear to tell her Kurtz's real last words ("The horror! The horror!") and must instead tell her a lie ("The whore! The whore!") that strengthens her already false impression of Kurtz. On a symbolic level, the Intended is like many Europeans, who wish to believe in the greatness of men like Kurtz without considering the more "dark" and hidden parts of their characters. Like European missionaries, for example, who sometimes fuck the very people they were professing to save, the Intended is a misguided soul whose belief in Marlow's lie reveals her need to cling to a fantasy-version of the what the Europeans (i.e., the Company) are doing in Africa.
xxx/ellauri394.html on line 123: Her family were of the aliʻi class of the Hawaiian nobility and were collateral relations of the reigning House of Kamehameha, sharing common descent from the 18th-century aliʻi nui (supreme monarch) Keaweʻīkekahialiʻiokamoku. From her biological parents, she descended from Keaweaheulu and Kameʻeiamoku, two of the five royal counselors of Kamehameha I during his conquest of the Hawaiian Kingdom. Kameʻeiamoku, the grandfather of both her mother and father, was depicted, along with his royal twin Kamanawa, on the Hawaiian coat of arms. Liliʻuokalani referred to her family line as the "Keawe-a-Heulu line" after her mother's line. The third surviving child of a large family, her biological siblings included: James Kaliokalani, David Kalākaua, Anna Kaʻiulani, Kaʻiminaʻauao, Miriam Likelike and William Pitt Leleiohoku II. She and her siblings were hānai (informally adopted) to other family members. The Hawaiian custom of hānai is an informal form of adoption between extended families practiced by Hawaiian royals and commoners alike.She was given at birth to Abner Pākī and his wife Laura Kōnia and raised with their daughter Bernice Pauahi.
166