ellauri014.html on line 413: Smouda på smouda nuoret tottuu salabylsintään, tai paremminkin kirjeenvaihtoon siitä, nykylukijalle jää hiukka epäselväksi onko ne enää oikeesti silleen ollenkaan (ei ole, vaan 2x koko niteessä, molemmat alkupuolella), niin että alkaa siitä keskenään jo heittää läpänderiä. Pröö haluu chaleeseen eli Julkun vanhempien mökille koko ajan, Julkku pihtailee. Juoni alkaa toistaa itseään.
ellauri020.html on line 307: Donald Duckin peitenimi tässä niteessä on Adam Graham. Se on tässä vaiheessa vasta rikas, ei vielä ökyrikas, mutta varteen otettava. Tää on kirjotettu kun Donald on just dumpannut Iivanan parasta ennen päivän mentyä. Iines ottaa Akusta irti viimeiset tipat ennen lähtöä, hehkuttaa vielä sillä, hetkuttaa jo ulos lipsahtanutta letkua. Antaa ymmärtää et se oisi muka ize vaihtanut johkin parempaan.
ellauri020.html on line 844: Naisista ei Kundera tajua pätkääkään, ei edes yritä. Kundera on misogyyni, se vihaa naisia kuin rakkikoiria. Jossain kirjassa joku onneton nainen saa pelosta ripulin, ja Kundera saa siitä vaan seisokin. Sehän on kuin James Joyce, koprofiili. Jossain toisessa niteessä on Iivanan tapainen loikkari, jota lopux esitellään nukkumassa jalat harallaan, ja sen poikaystävä tuijottaa sitä kauan "siihen yhteen, surulliseen paikkaan". Aika ilkeää.
ellauri022.html on line 539: Tämän nimisessä niteessä Siiri hongankolistaja kolaa entisiä skizojaan. Tall girl syndroomaa, norjalaisuutta, avioliittoa sitä izeään kuuluisamman jutkukirjailijan kaa, paparazzeja. Rauhoittuaxeen se soittaa jazzia. Charlie Parkeria, pahinta hissimusaa.
ellauri028.html on line 901: Raamatun (sanokaamme) noin 500 lempi-sanasta noin puolet on uudessa brosyyrissä, vanhaa sopimusta paljon ohuemmassa läpyskässä. Sekin varmaan todistaa jotakin. Lasketaanpa mikä on keskimääräinen lempisanaesiintymien etäisyys kussakin niteessä. Nää laskelmat heittää aika paljon lähteestä toiseen, et nää luvut on vaan suuntaa antavia:
ellauri033.html on line 472: Aika työlästä on Wyszewskiä tankata ranskaxi, mutta kaiketi se koittaa sanoa, että tässä niteessä porvari-Paavali on kääntänyt kelkkansa ja syyttää entisiä kavereitaan taidepellejä kuin ateenan johto Sokratesta nuorison villizemisestä. Tätä taideboheemit piti syystä melkoisena takinkääntönä. Paavalista tuli porvari ja porvarista Paavali, ja 5v myöhemmin akateemikko. Nousujohteista. Bourget teki selloutin katolisille sioille. Wysewski rinnastaa nuorison pilaajat kovaxi keitettyyn Nick Carteriin. En tiennytkään että Nick on noin vanha! Tää copycat ilmiö, eli julkisuuden ilkiöiden apinointi, on takuulla yhtä vanha kuin sapajou-apina. Konnantöiden laajamittainen mainostus tietysti onkin nuorison ja vanhemmankin ääliökannan villizemistä klikkausten hinnalla. Kokeilen samaa, sanoo apinat kuin Wagner Viiville ja apinoi.
ellauri038.html on line 271: Mikä pätkä oli susta paras Jenseits von Guten und Bösen niteessä? Mikä nauratti suo eniten?
ellauri053.html on line 295: A. Kinnunen on vanhan koulun miehiä, moderni ei mikään post. Make olis pöyristynyt: 1) fiktio on semantiikkaa, 2) fiktiossa ei ole sattumaa, Ja uuskriitikko: 3) runon ajatus on kirjoitettu runoon, mitä runoilija on mahtanut tarkoittaa, kuka välittää. Vaikka kyllähän Arska tässä niteessä kokoajan arvuuttelee, että mitähän se Paavo on tässä tuumannut, ja tietää liiankin hyvin millainen se on. Tää koko kirja on vähän elämä ja teos, Arskaa kiinnostaa Paavo paavalina, apostolin teot.
ellauri053.html on line 463: Onko Uarnen höpinä moukkamaista vai enempi houkkamaista on vaikee sanoa. Kökköä se on joka tapapaukauxes. Runoilijan tehtävä on ylistää ja kertoa, se opastaa. Niin nähtävästi ateljeerikriitikonkin. Höpinää, pöpinää, ylistystä, pikkusen salavittuilua välissä. Se on pontena virressä tässä pikku niteessä.
ellauri055.html on line 1147: Maeterlinckista varmaan on puhetta siinä snobiniteessä? Bien sur:
ellauri067.html on line 40: Pintti voisi tarkoittaa myös pientä olutta. < lat. pincta 'maalattu', kaljatuoppiin maalattu kaatoraja. Pinto on pieni kirjava hevonen. Sen jalassa on harvoin pinteli, mutta selässä sitä useammin sotamaalattu inkkari. Ayee-ooh. Anch´io son pittore. Mäkin voisin olla aika kexeliäs kirjailija. Sanoja piisaa kuin Yli-Juanikkaalla ja assosiaatiot laukkaavat. Se voi olla alzheimer-oirekin. Odotan jännityxellä mitä Pintti meinaa tässä niteessä.
ellauri067.html on line 309: Tässä kohen puhutaan Gedaran sioista, joihin Jesse ajoi eräät henget ja siat säntäs järveen kuin sopulit. Näistä oli puhetta myös Tatu Vaaskiven jessenovellissa. Tätä jälkimmäistä preteritiä esiintyy niteessä siellä sekä täällä. Shlotropin esi-isä suunnitteli uskontoa ohitetuille. Se on kyllä harhaoppia, Bostonin eliitti repi perseensä, eikä Course Herokaan oikein pidä siitä. Course hererojen sana mba-kayere meinaa mulle on tehty ohari. Niinpä hyvinkin.
ellauri071.html on line 560: Nää höpötyxet on nähtävästi peräisin tolta Wilhon näköseltä AE Waitelta. Waiten Kabbala-niteessä jokasella hyvixellä on vastaava pahis:
ellauri089.html on line 53: Bobin isä ja isoveli oli samannimiset, Rex Ivar sr ja jr. Iskä oli kauppa-apulainen v. 1900 ja myöhemmin kassa, kirjanpitäjä ja farmikalujen kiertokauppias. Sotiminen loppui Bobin sukuhaaran osalta Vietnamiin, jota Bob kannatti penkkiurhona ja tuki vielä kuvitteellisesti Vietnamin veteraaneja niteessä Glory Road. Heinleinit olivat siistejä mutta koleerisia sakemanneja. Bobin roistotkin ovat paizi muuten moraalittomia myös hirmu epäsiistejä. Insult upon injury.
ellauri096.html on line 47: Tässä numerossa yhdistelen kahden heppahullun ajatuxia, Hipon piispa Akun ja Jaakko Yli-Juotikkaan niteessä "Tahdon murskatappio". Molempien aiheena on vapaan tahdon ongelma, med mera.
ellauri096.html on line 892: Maailmanlopustahan tässä niteessä puhutaan. Taitaa se lopussa olla tulossakin.
ellauri101.html on line 243: Tätä aktanttimallia soveltaa joku ämmyrkäinen Pentti Leinon juhlakirjassa tai lähtiäisniteessä Jjari!n sisäiseen sankariin. Kirjoittajaa selvästi vituttaa että Jjarri! on netonnut tällä paskalla huisisti enemmän kuin kirjoittaja (varmaan akateemiseen prekariaattiin kuuluva pätkätyöläinen) koskaan voi odottaa saavansa rojalteja Pentti Leinon juhlakirjaan kovalla vaivalla väsäämästään yritelmästä.
ellauri115.html on line 366: Izerakkaus ja itsensä rakastaminen ois niinkö jotenkin eri juttuja. Yx paha asia ja toinen ihan kunnossa. Siitä on enemmän siinä Janne tuomizee izeään -niteessä jota en ole lukenut. Kai izerakas haluu muiden läpyjä, se parempi on autistinen versio.
ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää.
ellauri204.html on line 325: Teemu Syrjänpään vetämiä miesten viikonloppuja on jo esitelty albumissa 41. Palaan haaskalle koska Riku Rinkula, tuo kookas mytomaani nostaa aiheen framille vaaleanpunurissa niteessä. Tai siis nosti vuonna 2015. Riku on samanaikaisesti kiehtova ja vastenmielinen hahmo. Ei tosin järin kiehtova.
ellauri207.html on line 275: Pepin ei kyllä kanzi luottaa Kalleen eikä kääntäen. Samaan aikaan kuin Peppi lipsuttelee hikisenä Mimmi Musia, Musse Pigg höylää yli viisikymppistä Harriettia. Neljäntenä miehenä isän, veljen ja jonkun nimeltä mainizemattoman aussivainaan jälkeen. Hizi miten tällänen lakkaa kiinostamasta seizenkymppistä. Sitä vähän ihmettelen mixi sukuruzasta tehdään tässä niteessä niin iso numero. Eihän tällä kihnutuxella ole lisääntymisen kanssa mitään tekemistä, kunhan koirastelevat. Ei koiratkaan sellaisesta ota paiseita.
ellauri216.html on line 118: Tässä niteessä on yhtä paljogn panokohtauxia kuin pornovideoissa. Yhtä yxitoikkoisia.
ellauri222.html on line 1010: Joku Dove niminen nopsajalkainen ja varmaan hyvännäköinenkin misu juoxee kilpaa warriorien kanssa. Tätä lähemmäxi tässä puhdasmielisessä niteessä ei nähtävästi päästä riemurasiaa.
ellauri243.html on line 563: Kroisos Pennonen rahoitti Irakin sodassa ropotteja tappamaan kasapäin rättipäitä. Niistä olisi nyt hyötyä Homeland Securityn ja FBI:n apuna. Suostuisikohan Kroisos tekemään taas donaation? Vizikästä miten sodankäynti privatisoitui entisvanham tyyppisexi palkkasoturoinnixi jenkeissä Irakin ryöstöretken aikana. Sen jäljet näkyy hyvin selvästi Time for Patriots niteessä. Villi länsi on totaalisen klaanittunut, piikkilankoja on preerialla, sama meininki kuin etelä-Sudanissa tai Somaleissa.
ellauri263.html on line 614: is a 1990 novel written as a collaboration between the English authors Terry Pratchett and Neil Gaiman. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pratchett. Käytin Crowleyta salasanana joskus 2000-luvun alussa. Alzheimeriin sittemmin kuollut länkkärihattuinen Pratchett antoi juutalaisen Neil Gaimanin kanssa kirjoittamassaan saatanallisessa niteessä Good Omens pirulle nimexi Crowley.
ellauri272.html on line 689: Soidinvaiheen chicklit piirre (väh. 2 taistelevaa mezoa ja valikoiva koppelo) korvautuu tässä niteessä lunnimaisemmalla pesänpuolustuxella. Eri lisääntymisstrategioista tulee sukupuolten välistä nokittelua. Aviokiistojen kevennyxexi naishero lähtee soitellen sotaan mutta loppupeleissä on tervetullut koiraan muskeli - ja kikkeli. Huom tässä niteessä kaikki lapset on adoptoituja. Vähän kuin Aku Ankassa ja Nakke Nakuttajassa kaikki huoltajat on setiä ja tätejä. Se helpottaa castingia, äiti voi olla samanikäinen kuin tytär. Ei tarvi maskeerata mitään ryppypeppuja. Eikä tarvi näytellä 7:nnen taivaan hullunkurisia perheitä.
ellauri283.html on line 79: Mixi koomisen karkean videosarjan tekijät laittoi Olan olemaan setämiehempi kuin kirjassa, ja pyytämään vielä kyytimaxua? Ehkä 2020 setämiehet on sellaisia. Eivät ota edes lippistä pois päästä sisällä, nääsnääs. Ola on niljakas kuin ankerias. Semisaami juoxee ohi läähättäen ankerias pussissa. Tässä niteessä on paljon sexivinkkejä.
ellauri299.html on line 491: Kaikenlaista paskaa. Kappalainen Markun vaimon Helkan elämä 3 lapsen kotiäitinä on hirveää. Markku on varsinainen sadisti ja lapset aivan kuritta kasvaneita. Ei tässä niteessä ilmeisesti ole muuta kuin tämä kirkonkaton korjaus ja tässä jo esiintulleiden henkilöiden skizot. Kukaan ei muutu mixikään, ei kehity eikä taannu, kaikki on ihan vaan as you were.
ellauri313.html on line 170: Morrison wanted to call the novel War but was overridden by her editor. Ei kyllä tässä lähes kaikki ovat lakukeppejä. Rotuviha on korvautunut tässä niteessä miesvihalla. Throughout the novel, the women of the Convent provide a safe haven for all those who come to its doorstep. However, the Convent is widely perceived as a corrupting influence in Ruby (a negro town), the source of their problems rather than where problems must go because of Ruby's intolerant atmosphere. Both the men of Haven and Ruby exhibit a patriarchal nature. This is seen through their intense hatred for the Convent women who are unconventional and nonconforming.
ellauri318.html on line 158: Aika oireellista että kaikki tyypit joita pakolaiset tapaa Tukholman äveriäässä saaristossa on jotain oikislaisia psykopaatteja. Ei siellä varmaan muita olekaan. Se mikä näissä länkkäreiden krimisepustuxissa enimmän vituttaa, on että vaikka pääkonnat aivan ilmeisesti ovat aina joitain Peter Nyberg tyyppisiä taskubiljardöörejä, niin kiinnijääjät on vaan jotain b-miehiä ja nirhatut mitälie vääränrotuisia pikkukonnia. Mitä vetoa että jää tässäkin niteessä kertomatta miten niljakas asekauppias pääroisto Rafael hirtetään ensin munista puuhun ja sitten nyljetään elävältä tuppeen kuin maaliskuinen matikka. Kun ylisyyttäjä Jens Jouzenkypärä (ei siis nyrkkeilijänenäinen Jens Kaikkipuu) astuu sisään kaikki hiljenevät.
ellauri321.html on line 614: Sen pituinen se (reilusti yli 6 inchiä). Jatkuu niteessä Juan Kiinassa.
ellauri340.html on line 458: Handsken laihassa niteessä on päästy loppupuolelle. Paulo Coelhomaisuus eeko pahenee. Varsinkin tää "vanhus" on tosi ärsyttävä. Pitäis lukea Pezkun ns. koomisia juttuja, tää ainakin on enintään tahattoman koominen. Vanhus pylleröi piikkipensaissa ja veisaa kovaäänisesti oodin hiljaisuudelle. Pikkueläimet puikkivat pakoon korviaan pidellen kuin Asterixin bardia. Kaipuuni on kuollut. Tässä se juuri oli mutta nyt hävyxissä.
ellauri359.html on line 162: Avoliitto-niteessä Blake toimittaa että hyvä on aivokuoresta ja paha matelijanaivoista. Oli paha virhe Platon ja Plotinoxen lailla luulla että järki on henkeä ja halu ruumista. Blaken peukuttaman Pirun mielestä asia on juuri vastoinpäin. Kaikki jumalat on apinan aivokummituxia. Vähän sellasta humanismia.
ellauri359.html on line 177: Kirjansa hän painatti omakustanteina. Svefbergin tiedesaavutuxista ehkä tunnetuin on maailmaneetterihypoteesi, jota nykyään pidetään virheellisenä. Anatomianiteessä puhutaan myös ihmisen sielusta. Joel H. pitäisi. Kirjassaan Arcana Coelestia hän esittää, että kaikilla aineellisilla asioilla on henkiset vastaavaisuutensa. Hyvä hyvä kuuluu Joelin suunnalta. Svedun teos Taivas, sen ihmeet ja Helvetti löytyy suomennettuna, muttei netistä. Löytyy vaan tämmösiä haarukkapaloja:
ellauri360.html on line 57: Reichenfels on tuppukylä Kärntenissä. Ei siellä ole mitään kummempaa taistelua käyty. Wirtschaftlich dominierend in der ländlich geprägten Gemeinde ist die Holzwirtschaft. Daneben gibt es Sommertourismus. Labyrinttimainen Kaupunki on kuitenkin frankofooni, päätellen kadunnimistä. Juu ei tässä ole mitään tolkkua. Tietysti herää kymysys: mixi tämä vaivannäkö, jos ei päästä puusta pitkään koko niteessä. Toisen kautta: mixi puusta pitäisi päästä pitkään ylipäänsä. Hiljaa lapset, isi menee puuhun lepäämään.
ellauri362.html on line 303: Tiesittekö että Veijo Meri perheineen vietti kesän 1964 Sysmän Suopellossa? Miljöötä kuvaillaan Wexin niteessä Everstin autonkuljettaja.
ellauri362.html on line 412: Zvi Lothane otti naftaliinista Niederlandin ja Schatzmannin välisen keskustelun työssään Schreberin kuntouttamisesta niteessä Zvi Lothane: Fuck sielunmurha yes psykiatria. Schreberin kuntoutuksesta, Psykoanalyysin kirjasto, Psychosocial Publishing Giessen 2004, tässä luku. 8: Kuinka muut Schreberit tulkitsivat, s. 457–536.
ellauri381.html on line 643: Nerzhin on selvästikin Sanja ize. Pellen näköinen törösuu juutalainen Rubin kakunmurut parrassa on sen sellikaveri. Eri löysää näyttää olleen lusiminen aluxi. Rubin on niin tyhmä että se on vielä karsinassa kommari. Sanjan isä oli köyhä maajussi pystymezästä. Senpä tautta poika peukutti Stolypinia, keskustafasistista monarkistia. Operettivaltuutettu naurumajuri Shiitin oli antanut Serafima Vitaljevnalle (Sima) tehtäväxi pitää Sanjaa silmällä. Heti näkee että Sanja on naistenvihaaja. Halla-aholuokan nuiva hapantelija. Kova omakehuja. Tässä niteessä ei kokeexikaan sovelleta S.I. Hayakawan suosittamaa kahdapuoltoa. Ehei, taantumuxen asialla ollaan ihan täysillä. Pakkotyö ei tuota tekijöilleen hiukkaakaan ansioita eikä mainetta. Se nyt vielä puuttuisi. Nerzhinistä tuli pikku Simotshkan ihastus. Niinpä tietysti. Hiän ei ollut sievä: pikkuruinen, pitkänenäinen. Silti Nerzhin alkaa sitä lääppiä hikisessä kopissa. Mikäpä siinä, jos nainen on uusi. Rakastajatarta puohon tervaisella korzulla pystymezässä ... Sota! Vaimo leikkaa kuponkeja kotona. Sanja oli tk-kaveri, ei tarvinnut juoxuhaudoissa ryömiä. Käsite onni on suhteellinen, kuvittelua. Sana tarkoittaa hyväosaisuutta kirkkoslaavissa. Viivy hetki, olet kaunis niin. Onnea on työntää Samotshkan reitten väliin shiitintä. Elämän tarkoitus? Me elämme, siinä sen tarkoitus. Joka osaa olla tyytyväinen, hän on aina tyytyväinen. No Sanja osasi olla tyytymätön aina. Kaikki vahvistaa fyysikkojen vanhan havainnon: onni on differentiaali. Sixipä se toimii apinoiden käyttövoimana, koska se on samaa laatua kuin painovoima.
ellauri386.html on line 416: George Orwell pahexui kirjaa jyrkästi: Twain haaskasi aikaansa boffooneryyn Connecticutin jenkki King Arthur's Court niteessä, mikä on tahallista imartelua kaikelle amerikkalaisen elämän pahimmalle ja vulgaarisimmalle.
xxx/ellauri027.html on line 400: Julkaisusta ikävä kyllä pois unohtuneessa liitteessä olis vielä ollut Veli Vesselin volvon vasen etulokasuoja, ryhmävalokuvista huolellisesti kumitettu Pekka Himanen (koko niteessä 1 maininta), kateellinen Larska, Larskan veli Syvällinen, puhelimeen ruozixi kovaa puhunut Gösta Grahn, ja viimeisenä vaikkakaan ei vähimpänä pikkuinen Piips.
xxx/ellauri176.html on line 751: 71. Mikä on kiihottavampaa kuin komea närkästynyt mies ilman rihmankiertämää. Michael hypistelee Reiskan pikkuisia rintoja. Reiska kuvitteli izensä transuxi. Reiska halusi gigolon joka reikään. Lilluitko sinä kylvyssä lukuisien homomiesten kanssa? Michael teki käsieleen aikalisän merkixi. Urheiluklischeitä. Jock strappeja. Hardy boys on poikakirjasarjan kovat kollit. Benjy eli kusilaari on heterotyttö lesbojengissä. Kyltässä niteessä on hälyttävän paljon quirky juttuja. Sujauta suorastaan mässäilee niillä. Ei savua ilman tulta!
xxx/ellauri178.html on line 296: Heti jos tulee jossain setämiesten niteessä puhe huippukauniista pojista, katamiiteista ja alkibiadeista, tietää että nyt on liikkeellä homopettereitä. (Esim. Platon, Thomas Mann ja Hemingway.) Oiskoon tossa jo tarpeexi tästä jätkästä. Jos satun jostain löytämään jonkun sen tekeleen, jatkan sitten lisää.
xxx/ellauri179.html on line 132: Suu kiinni hän oli melko sievä tytöxeen. Hän kajosi minuun kädellä mutta työnsin käden pois. Hajaantukaa ei siellä ole mitään nähtävää. Erneston nimi tässä niteessä on Jacob Barnes, lyhyesti "Kake".
xxx/ellauri179.html on line 325: The Garden of Eden, however, a book brimming with the author’s vulnerability just as A Farewell to Arms is, treats intimate and delicate matters. Paxun eufemismikuorrutuxen alle kurkistaen: tässä niteessä on varmaan erityisen paljon homostelua. "She is depicted with fascination and fear, like Marcel Proust’s Albertine." No niin aina! "Eros and Thanatos, love and death, paradise and trespass." No on se vittua!
xxx/ellauri208.html on line 441: Euroopan vanhimman luostarin Ligugen krääsäkaupasta sai ostaa munkkien vähän käyttämiä käsityölehtiä. Michel taitaa olla tupakoizija. Sekin vielä. Nietzsche sen tiesi: kristinusko on pohjimmiltaan ämmämäinen uskonto. Rähmälläänoloa kädet ristissä ja jalat harallaan, Jee-suxen toisen tulemisen odotusta. Toisella kerralla se tuppaa kestämäänkin pidempään. Tässä niteessä vielä naputellaan numeroita naisellisen näköisiin vähä-älyisiin simpukkapuhelimiin. Kummallista pelleilyä, omituinen faabeli. Tärkimöllä on vieläpä faxinumero, ei, 2 faxia. Kyllä hommat vanhenevat sitten äkkiä.
xxx/ellauri212.html on line 199: Haluaisitko gallixi jos olisit syntynyt Bessarabiassa? B. oli Prutin ja Dnjestrin välissä länsi-Ukrainassa ja Moldovassa Tonavan ja Mustan meren rannalla. Antiikissa siellä asui traakkeja, kimmeriläisiä, skyyttejä, sarmaatteja ja kelttejä. Eli mixikäpä ei. Lodwick ei liiemmälti perusta jenkeistä, vaikka anglosaxi onkin. Dekkarixi tässä niteessä on suht paljon sitaatteja.
xxx/ellauri215.html on line 202: Onkohan tässäkään niteessä mitään järkeä? Tero Liukkonen alkaa kangastella mielessä.
xxx/ellauri239.html on line 322: Kirjan nuuskija on peliriippuvainen ex lakinainen ja ex olympiahopea jossain naistenlajissa. Tässäkin niteessä on jos jotain spurguja, failureita, sukupuolikummajaisia ja rikkinäisiä perseitä. Ja vitusti hiihtäjiä. Ei jaxa. Liimatrikoisiin sonnustautuneet hiihtäjät ei mitenkään paranna asiaa.
xxx/ellauri250.html on line 845: Tässä paxussa niteessä on psykopaatteja kuin hullunkurisissa perheissä. Ellei etukäteen tietäisi että kokki Havaijinleike lopulta on Dorlo, olis mennyt mezään jo monta kertaa. Häätyypä vielä lukea Anne Holtia, että saa well-rounded kuvan näistä norski perseaivoista.
xxx/ellauri253.html on line 463: Enää kaxi vihkosta jäljellä 14 vihkon niteessä.
xxx/ellauri259.html on line 544: Ballen ensimmäinen romaani 27 vuoteen julkaistiin vuonna 2020. Om utregning av romfang I on tarkoitus olla ensimmäinen osa seitsemänosaiseksi kaavailtua sarjaa. Kirjan päähenkilö on Tara Salter, joka elää uudestaan ja uudestaan marraskuun 18. päivän. Kahdessa ensimmäisessä niteessä Tara kokee päivien toiston yksinään, mutta kolmannessa niteessä mukaan tulee toinen samassa päivässä jumissa oleva henkilö, Henry Dalen. Kirja on ollut menestys, ja Balle palkittiin kolmesta ensimmäisestä kirjasta Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. Toivottavasti ne eivät ala köyriä, se olisi pitkästyttävä toisto tyylikeinona joka hemmetin marraskuun 18.päivänä..
xxx/ellauri356.html on line 120: Vaikka jotkut poststrukturalistisista ja teoreettisista viittauksista niteessä "The Laugh of the Medusa" voivat tuntua haastavilta tietämättömille lukijoille, ranskalaisen feministisen kirjailijan essee on täynnä silmiinpistäviä, voimaannuttavia lainauksia.
xxx/ellauri376.html on line 458: Doston Teini on kehityskertomus ja sukupolviromaani. Mistä nuoriso saa arvomaailmaan mallit, kun vanhempien sukupolvi käyttäytyy moraalittomasti? Tämä on yksi Dostojevskin romaanin liikkeellepanevista kysymyksistä. Romaani ilmestyi ensin jatkokertomuksena Otetšestvennyje zapiski (”Isänmaallisia kirjoituksia”) -lehdessä ja yhtenä niteenä Pietarissa vuonna 1876. Tässä niteessä Dosto tutkii iänikuisia oikeistolaisia moraalin, vapaan tahdon ja merkityksen etsimisen teemoja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Romaani on psykologinen tutkimus Arkadyn sisäisistä konflikteista muuttuvan yhteiskunnan taustalla. Monimutkaisilla hahmokuvauksilla ja filosofisella syvyydellä "The Adolescent" on Dostojevskin kirjallisen pentateukin olennainen teos, joka tarjoaa syvällisiä oivalluksia ihmisen tilaan ja täysi-ikäisyyden haasteisiin.
xxx/ellauri385.html on line 413: George Orwell pahexui kirjaa jyrkästi: Twain haaskasi aikaansa boffooneryyn Connecticutin jenkki King Arthur's Court niteessä, mikä on tahallista imartelua kaikelle amerikkalaisen elämän pahimmalle ja vulgaarisimmalle potaskalle.
54