ellauri016.html on line 48: El Coyoten ensiesiintyminen tapahtui 1943 José Mallorquín kirjailijanimellä Carter Mulfordin kirjoittamassa saman nimisessä romaanissa "El Coyote". Vuosien 1944–1953 aikana espanjalainen Clíper-kustantantamo julkaisi 192 pulp-tyylistä vihkosta. El Coyote oli hyvin suosittu myös Suomessa, jossa sitä ilmestyi 78 numeron verran. Lehden alaotsikkona oli "Seikkailuromaani viime vuosisadan Kaliforniasta". Kustantaja oli Kustannusliike Sarjakirja.
ellauri020.html on line 197: Val d'Isère on hiihtopaikka Savoijissa Ranskassa, Italian rajalla. Isar-jokia on muitakin, se on vanha IE sana joka tarkoittaa vuolasta. Sen nimisessä linnassa el Zorron vanha vihamies, taisi olla Tambieda tai sen veli, koitti saada Zorron rautoihin mehevillä pimuilla. Jäi ize loukkuun, kenraali ja Zorro herkutteli sussuilla. Iivana Trumpin näköisillä sutturoilla (ks kuva). Iivana lie joskus hiihdellyt Val d'Isèressä, tai ainakin Tatralla. Jean-Claude Killy syntyi Val d'Iséressä. Lavastaja Roy muisti nimen ehkä urheilu-uutisista. Donald valehteli Iivanan puolesta et se olis 1974 pudonnut Sapporon kisakoneesta kuin Toni Nieminen perunamuussiin. Ei pudonnut, kun konetta ei ollutkaan. No luvattiinhan Iivanalle toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri022.html on line 538: Tämän nimisessä niteessä Siiri hongankolistaja kolaa entisiä skizojaan. Tall girl syndroomaa, norjalaisuutta, avioliittoa sitä izeään kuuluisamman jutkukirjailijan kaa, paparazzeja. Rauhoittuaxeen se soittaa jazzia. Charlie Parkeria, pahinta hissimusaa.
ellauri045.html on line 759: Suomen Toivo Paul Lillrank lillui kokkareena kokkareiden saman nimisessä think tankissa 2012 ja miettii porvarien hyveitä. Seuraavassa kirjaesittely, kirjoittanut Tuuli Liski.
ellauri055.html on line 858: F.E. "Taata" Sillinpää syntyi 1888 ja kuoli 1963. 5v nuorempi kuin Wilho ja 2v vanhempi kuin Poju. Sillinpään vanhemmat olivat alun perin Kauvatsalta kotoisin ollut mäkitupalainen Frans Henrik ”Pransu” Koskinen (1851–1921) ja hämeenkyröläinen palvelija Loviisa Vilhelmina ”Miina” Mäkelä (1848–1927), jotka menivät naimisiin vuonna 1882. Sillinpään lapsuusvuosina perhe asui Hämeenkyrön Kierikkalan kylässä Myllykolu-nimisessä mökissä. Palkkapiian poika.
ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia ​​kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
ellauri074.html on line 270: Cioranin isä oli ortodoksinen pappi. Cioran vietti onnellisen lapsuuden Rășinari-nimisessä kylässä Transilvaniassa, joka tuohon aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Muutto pois kotikylästä oli hänelle traumaattinen kokemus.
ellauri082.html on line 407: b) Asketismi ja c) henkinen puhtaus kuulostaa pahalta. Rassataan sielua henkisellä vessaharjalla kuin Serranon perheen isäpappa poikia samannimisessä espanjalaisessa saippuasarjassa. Serrano-kinkku on kyllä hyvää vaikka ylisuolaista. Serranot on vuoristolaisia. Sierra Madren paholaisia kuin el Zorrossa. Sierra on myös saha. Aina samaa juonta sahaa Ankat, nää uskontohyypiöt. Joskus tuntuu kuin meemejä olis tosi vähän erilaisia. Meemien moninaisuus on vaan kazojan verkkosilmässä, joka jakaa ne eri perspektiiveihin kuin kaleidoskoopissa.
ellauri082.html on line 807: Tämännimisessä alanootissa (nootti 269) Wallu kertoo mistä kenkä oikeasti puristaa. Walluparka on liika upeiden pätevien vanhempien tahattomasti littiin tallaama ruma knääpiö. Se on epäonnistunut narsisti, sese eittämättä on.
ellauri108.html on line 357: 44Herra kuuli rukouksen. 45Kun Susannaa vietiin surmattavaksi, Jumala herätti Daniel-nimisessä nuoressa pojassa pyhän hengen, 46ja hän huusi kovalla äänellä: »Minä olen syytön hänen vereensä!» * 47Kaikki kääntyivät katsomaan ja kysyivät häneltä: »Mitä sinä puhut?» 48Daniel astui heidän keskelleen ja sanoi: »Näinkö tyhmiä te olette, israelilaiset? Tuomitsitte kansanne tyttären oikopäätä, asiaa tutkimatta ja totuutta selvittämättä. 49Palatkaa oikeuspaikalle! Nuo miehet todistivat valheellisesti häntä vastaan.»
ellauri135.html on line 52: Konsta muistelee kunnollisia romanttisia neuvostoliittolaisia, jotka rakastavat isänmaata ja niiden kauniita pitkäkaulaisia vaimoja joiden silmät on toisistansa etäällä. Mä pidän kyllä niistä hurjasti (esim Irina Kudasheva on ihana), niinkuin pidän lyhkäsestä mutta pyhimysmäisestä sisilialaisesta poliisista 'Pronto Montalbaano soono' samannimisessä poliisisarjassa. Ja sen seijamaisesta vaimosta Liviasta, joka on oikeasti saxatar, päälle dubattu. Kauniit naiset hyppää Salvon kaulaan joka käänteessä, mutta se pitää enimmäxeen (joskaan ei aina) kullin siveästi lahkeessa, odottamassa Livian aina yhtä odottamattomia vierailuja. Sixkin mä tykkään Montalbanosta, että siinä on paljon kauniita naisia, ja kaikenikäisiä ihmisiä, ei vaan nuoria aikuisia, vaan myös meitä vanhoja. Kliseistä italialaista sähläystä ja kauniita postikorttimaisemia.
ellauri204.html on line 812: Alain Finkielkraut (s. 30. kesäkuuta 1949 Pariisi, Ranska) on ranskalainen essealainen. Hän on Auschwitzista pelastuneen puolanjuutalaisen taidekäsityöläisen poika. Hän opettaa École polytechnique -nimisessä teknillisessä eliittikorkeakoulussa aatehistorian professorina humanististen ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Useita teoksia kirjoittanut Finkielkraut esiintyy säännöllisesti television talk show -ohjelmissa ja kirjoittaa kolumneja ranskalaisiin lehtiin usein humanistisesta näkökulmasta. Finkielkraut on tunnettu erityisesti islamin arvostelijana. Michel ja Alain kuulostavat totaalisen perseiltä!
ellauri205.html on line 96: Tuulessa heiluvia puita on hiljattain ollut ainaskin siinä japsujen Äidit leffassa plus siinä Frantz nimisessä pätkässä missä joku sakemannin suursodassa ampunut ranskis tuli pyytämään sen omaisilta niskalaukausta anteexi. Which in turn was based on Maurice Rostand's 1930 French play L'homme que j'ai tué..
ellauri282.html on line 459: Joulukuun 10. päivänä 1968 Merton oli Punaisen Ristin Sawang Kaniwat -nimisessä retriittilaitoksessa Samut Prakanissa, maakunnassa lähellä Bangkokia, Thaimaassa ja osallistui luostarikonferenssiin. Aamuistunnossa puhuttuaan hänet löydettiin myöhemmin iltapäivällä mökkinsä huoneesta kuolleena, yllään vain shortsit, selällään ja oikosuljettu Hitachin lattiatuuletin makaa hänen vartalonsa poikki. Hänen työtoverinsa Jean Leclercq toteaa: "Todennäköisesti Thomas Mertonin kuolema johtui osittain sydämen vajaatoiminnasta, osittain sähköiskusta." Koska ruumiinavausta ei tehty, ei ollut sopivaa selitystä Mertonin "takapuolessa" olevalle haavalle, "joka oli vuotanut huomattavasti". Saapuessaan Mertonin viereisestä mökistä benediktiiniritarikunnan kädellinen ja konferenssin puheenjohtaja Rembert Weakland voiteli Mertonin. Hänen ruumiinsa lennätettiin takaisin Yhdysvaltoihin Vietnamista palaavalla Yhdysvaltain sotilaslentokoneella. Hänet on haudattu Getsemanin luostariin. Vuonna 2018 Hugh Turley ja David Martin julkaisivat The Martyrdom of Thomas Merton: An Investigationin, jossa kyseenalaisti vahingossa tapahtuvan sähköiskun teorian. Hämärää!
ellauri327.html on line 534: Vuodesta 1953 lähtien Kianto vietti talvet Helsingissä, Otavan omistamassa kirjailija-asunnossa Mariankatu 24:ssä. Kirjailija Kiannon loputon rahapula oli Heikki Reenpään jatkuvana huolena. Kesät hän asui Turjanlinnan vanhan ”Kohtalon Korsu” -nimisen jäkäläriihen kylkeen tehdyssä ”Ikin Tupa” -nimisessä asumuksessa. Vuonna 1957 Kianto vihittiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi, ja samana vuonna ilmestyi myös hänen viimeinen kirjansa Esinahka on luotu liikkuvaksi. Ezellanen "Iki-Kianto".
ellauri333.html on line 49: Väärin väärin itäintiaanit! Kalat eivät pane vaan ne kutevat. The kala pani (lit. black water) taboo represents the proscription of traveling overseas in Hinduism. According to this prohibition, crossing the seas to foreign lands causes the loss of one's social respectability, as well as the putrefaction of one’s cultural character and posterity. Merelle ei parane mennä siellä kalat panevat ja skorbioonit pistää sammakoita lääkepiikillä. I am levitating now, mukeltavat mutakuono itäintiaanit tämännimisessä pimeässä Clickflix kauhusarjassa, saastunutta vettä juovat, nikottelevat ja verta sylkevät.
ellauri342.html on line 313: Martti Larni (Laine amerikaxi kirjoitettuna?) syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin sielunpaimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti Steinbeckiä apinoiden kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyi Nuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928.

Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.

Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri352.html on line 64: Herruus ja orjuus on keskeinen motiivi Georg Wilhelm Friedrich Hegelin filosofiassa, jota kehitetään hänen Hengen fenomenologiansa samannimisessä luvussa vuodelta 1807.
ellauri369.html on line 45: Päinvastoin taas, meidän kannaltamme katsoen ovat aivan asianmukaisia monet seikat, joita kreikkalaiset pitävät sopimattomina. Ketāpā roomalaista hävettäisi tuoda vaimonsa pitoihin tai missä talon emäntä pysyttelisi poissa asunnon tärkeimmistä huoneista eikä tapaisi muita ihmisiä? Aivan toisin on laita Kreikassa; siellä näet nainen voi osallistua vain sukulaisten keskisiin kutsuihin eikä hän saa oleskella muualla talossa kuin sen sisimmässä, gynaikonitis-nimisessä osassa, jonne on pääsy ainoastaan lähisukulaisilla. Mutta tämän enempää en tässä voi esitellä näitä hullunkurisia seikkoja; siitä minua estää sekä teokseni koko että kiire päästä käsittelemään alkamaani aihetta. Saavun nyt siis itse tehtäväni ääreen ja esitän tässä kirjassani kuuluisien ulkomaalaisten suurmiesten elämäkertoja.
ellauri390.html on line 301: 1800-luvun jälkipuoliskolla tarina ruhtinas Volkonskista ja taloudenhoitaja Vankasta oli erittäin suosittu, luultavasti aikakauden taiteellisen maun tarpeita vastaava. Sen kehitti N.A. Panovin "Laulu Vanka Klyushnikista" (1888), L. Antropovin samannimisessä draamassa ja F. Sollogubin näytelmässä "Vanka Klyushnik and the Page Zhean" ("Aina kepposia"), D. Averkievin tarinassa "Päihtynyt yö", oopperassa A. G. Rubinstein "Goryusha". Tämän balladin tekstin tunsi A.S. Pushkin.
ellauri396.html on line 341: Alfa syntyi vuonna 1977, Holy Trinity Brompton (HTB) -nimisessä Lontoolaisseurakunnassa. Vuonna 1990 Nicky Gumbel kehitti siitä kurssin kirkon ulkopuolisille henkilöille. HTB:n Alfa-tapaamisten osallistujamäärä kasvoi nopeasti satoihin osallistujiin, mikä herätti muiden kirkkojen ja seurakuntien huomion; ne kiinnostuivat tästä ihmisiä kiinnostavasta tavasta välittää evankeliumia.
ellauri405.html on line 522: Osoittautuu yllättäen että molemmat näistä runoista on tri Zhivagon kynäilemiä samannimisessä rompskussa!
ellauri412.html on line 78: "Kärsivän palvelijan laulut" -nimisessä runosarjassa Deutero-Jesaiah esittää suurimman panoksensa Israelin uskonnollisiin ihanteisiin. Hän tuo esiin tarkoituksen ja mahdollisuuden, joka piilee verrattain viattomien ihmisten ansaitsemattoman kärsimyksen takana. Habakukia vaivanneesta ongelmasta – miksi vanhurskaat kärsivät ja jumalattomat menestyvät (l. teodikea) – oli tullut yksi Babylonin pakkosiirtolaisten tärkeimmistä ongelmista. Myönnettäköön, että pakkosiirtolaiset tekivät monia virheitä, mutta he eivät olleet yhtä epäoikeudenmukaisia ​​tai pahoja kuin kansakunnat, joille heidät vangittiin. Jos kärsimys on tulkittava syntien rangaistukseksi, se tulisi jakaa eri perustein kuin mitä maanpakolaiset kokivat ja havaitsivat. Deutero-Jesaiah ei kiellä, että joskus kärsimys voi olla oikeudenmukainen rangaistus synneistä, mutta hän korostaa, ettei kaikkea kärsimystä pidä tulkita tällä tavalla. Ottaen huomioon israelilaisten vankeuden hän pystyy näkemään heidän vankeudessaan jotain muutakin kuin rangaistusta heidän tekemistään virheistä. Hän näkee vankeuden mahdollisuutena tehdä jotain anteliasta ja jaloa niiden hyväksi, jotka pitivät heitä orjuudessa. Sen sijaan, että israelilaiset kärsivät omien syntiensä vuoksi, hän näkee kokemuksessa mahdollisuuden vapaaehtoiseen kärsimykseen toisten syntien takia. Sellainen kärsimys voisi olla keino voittaa israelilaisten viholliset uuteen elämäntapaan, joka olisi sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden periaatteiden kanssa.
ellauri421.html on line 206: Kommenttipuheenvuorossa Anja Haataja muistutti, että ”vastapuolella kamppaili toinen runoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän purki tuntojaan Taipaleenjoki-nimisessä runossaan: ”Olen nähnyt mä jokia paljon, ja kaikkia muista en. Mutta yksi on – Taipaleenjoki vain purosen levyinen. On vaikeampi yli sen mennä kuin ylittää elämä…”
xxx/ellauri057.html on line 713: Hänen viimeinen asuinpaikkansa oli Hyvinkään Nuppulinnassa (nyk. Tuusulaa) Riitahuhta-nimisessä talossa ystäväperheen alivuokralaisena. Siellä Eino Leino kuoli 47-vuotiaana kuppaan 10. tammikuuta 1926. Hänet haudattiin valtion kustannuksella, ja hautajaisiin osallistui presidentti reissu-Lassi ja muuta maan johtoa.


xxx/ellauri104.html on line 800: Samanlainen riidankylväjä oli samannimisessä Asterixin ja Obelixin albumissa.
xxx/ellauri125.html on line 404: Philip Rothia samannimisessä kirjassa kiehtoo vanhussexi ja nuorten naisten näpöttimet. Bill Clintonin sikaari ja Vanessa Williamsin kyntövako. Vuonna 1984 olin Stanfordissa Kaliforniassa ja vuonna 1994 käännöstieteen laitoxessa Kouvolassa. Vai oliko sen nimi vielä kieli-instituutti?
xxx/ellauri167.html on line 230: Sama paskavelli leviää vauvafoorumille, hommafoorumille ja ylilaudalle. kirjoitus Korona- ja rokotekriittiset -nimisessä Facebook-ryhmässä, jossa on 2 400 jäsentä:
xxx/ellauri170.html on line 88: Oli elinikäinen paroni Ruth Rendell jäätyään toimittajanplanttuna kiinni kirjoitettuaan jutun hyväntekeväisyyspäivällisistä joihin se ei osallistunut ja unohtaen mainita että pääpuhuja kuoli kesken pöytäpuhetta. Pot pot pot pot potkut sai, mutta paroni siitä tuli kuiteskin, kiitos Wexfordin, hiukka jumalisen poliisin samannimisessä kirjassa A Guilty Thing Surprised.
xxx/ellauri173.html on line 315: Kun Max murehtii ampumataitojensa puutteellisuutta, saapuu paikalle Kaspar, joka tarjoaa Maxille pari lasillista viiniä. Kaspar esittelee Maxille taikaluodin, jolla osuu aina maaliin. Max kiinnostuu taikaluodista ja kysyy, mistä niitä saa lisää. Kaspar kertoo, että niitä voi itse valaa keskiöisin, Susirotko-nimisessä paikassa. (Hän ei kerro sitä, että valamiseen tarvitaan paholaisen apua.)
xxx/ellauri237.html on line 384: Osmo loiteroi päävartiossa pettyneenä kun ei pääse vaolle. Mutta pitäähän sinun muistaa että isänmaa on yhtä tärkeä, ize asiassa tärkeämpi kuin koti, Marquetta nuhteli. Sixhän mekin jätimme rikkaan kotimme Karjalassa! Voi vittu tätä Marquettaa, eze jaxaa. Onnexi meillä on jo viimeinen aukeama menossa. Hän tulee huomenna, rallattivat kaikki lapset siihen, kuin ukkelit Samuel Beckettin samannimisessä näytelmässä.
xxx/ellauri265.html on line 478: Oikea Mika Panzar on pieni tenori, muistuttaa pikemminkin kaimaansa japsulaista mangatyttöä jolla petiitistä vartalosta huolimatta on aika isot kannut. Tämä Mika menee Panzar-nimisessä piirretyssä panssarilla.
32