ellauri015.html on line 1138: Mustansininen rynnäkkö Rönkkölän kylässä, kertomus. Sos.-dem. työläisnuorisoliitto, Helsinki 1935 (nimimerkillä Urpo)
ellauri029.html on line 811: Alivaltiosihteeri on jo vuosia ollut Suomen pitkäikäisin sketsiviihdeohjelma. Sitä voidaan kuitenkin verrata myös sanomalehtien pakinoihin, ja sillä saralla ennätys on vielä kaukana. Esimerkiksi nimimerkillä Olli esiintynyt Väinö Nuorteva pakinoi Ylioppilaslehdessä ja Uudessa Suomessa puoli vuosisataa, ja kirjoituksia kertyi yli 13 000.
ellauri065.html on line 532: 4chan: englanninkielinen, länsimaissa kenties tunnetuin chan-tyyppinen kuvafoorumi. 4chanin perusti Something Awful -foorumin käyttäjä Christopher Poole, joka tunnetaan nimimerkillä ”moot”. Sivusto on kerännyt animeharrastajien huomiota maailmanlaajuisesti ja se on kasvanut merkittävästi perustamisestaan. Tammikuussa 2015 4chanin sijoitus liikennemääriä mittaavan Alexa Internetin listalla oli 695.Moot ilmoitti jättävänsä 4chanin johtajan tehtävät 21. tammikuuta 2015. Sivusto myytiin syyskuussa 2015 ja sen osti Hiroyuki Nishimura, 4chanin esikuvana toimineen 2channel-foorumin perustaja.
ellauri101.html on line 412: Hän kuitenkin toteaa, että kovimmat tuotot saa tietenkin näkemällä itse vaivaa ja opettelemalla suoran asuntosijoittamisen kuvion. ”Jos on ahkera, mitä minä en ole, niin totta kai parhaat tuotot tulee sillä, että opettelee ne asiat ja käy omin käsin häätämässä kadulle ne lurjuxet.” Siinä voi kyllä joutua leukakirurgille, nimimerkillä kokemusta on.
ellauri263.html on line 527: Hän kertoi myös oleskelleensa Egyptissä koptilaisen papin Paulos Atamonin oppilaana ja liittyneensä druusien salaseuraan. Kaksi vuotta kestäneistä Etu-Intian niemimaan matkoistaan Blavatsky kirjoitti sadunomaisen artikkelisarjan Moskovskije vedomostille nimimerkillä Radda-Bai. Hän väitti myös matkustaneensa vuonna 1852 Quebeciin tapaamaan intiaaneja sekä sieltä New Orleansiin tutustumaan voodoo-kulttiin. Seuraavana vuonna hän yritti kahden amerikkalaisen kanssa päästä Nepalin kautta Tiibetiin, mutta rajan ylitys estettiin. Rahaa tuntui piisaavan. Pappa betalar.
ellauri275.html on line 63: Stalinista on paasauxissa 220 mainintaa, Hitleristä 237. Asiaan on saatava korjaus. Tässä albumissa Stalin saa ensimmäisen kerran sananvuoron, lukuunottamtta pientä runonpätkää nimimerkillä "Soselo" albumin 82 mottona..
ellauri308.html on line 233: Poika Tuominen oli ohrana. Sodan jälkeen hän kiersi puhumassa ja organisoi neuvostovastaista propagandaa. Päätoimittajakaudellaan Tuominen kiinnitti Kansan Lehden toimittajiksi muiden muassa Urpo Lahtisen ja Erkki Kanervan. Lahtinen perusti myöhemmin Tamperelainen-lehden ja Lehtimiehet-yhtiön, ja Kanerva tuli tunnetuksi pakinoitsijana nimimerkillä Jammu ja Yrjö-kirjoillaan.
ellauri308.html on line 740: Hän kirjoitti myös pakinoita SKP:n pää-äänenkannattajaan Työkansan Sanomiin nimimerkillä Liukas Luikku.
ellauri308.html on line 756: Välirauhan aikana Suomen Aseveljien Työjärjestö käynnisti toiminnan, jonka tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää muun muassa henkistä maanpuolustustyötä ja torjua järjestettyjä huhukampanjoita. Toiminta laajeni käsittämään kansalaisten mielialojen ja poliittisten tapahtumien vaikutuksien seuraamisen. Toimintaa varten perustettiin kirjeenvaihtopalvelu, joka jatkosodan alettua laajeni niin, että kirjeitä käsiteltiin myös radiolähetyksissä. Näiden radiolähetysten toimittajaksi valittiin Kilpeläinen nimimerkillä Jahvetti. Kansalaisten lähettämien kirjeiden käsittelyn lisäksi Jahvetti kävi radioaalloilla propagandasotaa muun muassa Armas Äikiää ja Moskovan Tiltua vastaan. Ohjelma oli erittäin suosittu, ja siihen lähetettiin sotavuosien aikana noin 100 000 kirjettä. Näistä noin 30 000, joilla katsottiin olevan laajempaa mielenkiintoa, käsiteltiin radiolähetyksissä, ja muihin lähetettiin vastaus postitse.
ellauri325.html on line 309: Ole Gustaf Åke-Håkan Stoltzenberg (1. heinäkuuta 1914 Helsinki – 17. heinäkuuta 1983 Helsinki) oli varsinaiselta ammatiltaan helsinkiläisen Liikemainonta McCann -mainostoimiston toimitusjohtaja, 1960-luvun keskivaiheilla myös pääomistaja. Sekin pääsi väsäämään asemasotavaiheen lektyyrejä nimimerkillä Paavo Telenovela. Siviilien rikoxista Paavo veistää viziä.
ellauri325.html on line 318: Simolta jäi gradu tekemättä kuten Hotakaiselta ja Kristina-tädiltä. Naurukin jäi kesken 52-vuotiaana 1967. Vuonna 1941 Simo siirtyi Savon Sanomiin toimittajaksi. Tähän aikaan hän alkoi julkaista lehdissä pakinoita nimimerkillä Aapeli. Pakinat kuvasivat jatkosotaa rivimiehen näkökulmasta. Laajemman yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 1946, kun hän julkaisi lyhyen parodian Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta nimellä Mörkki monologi. Teksteissä esiintyy Aapelin vakiohahmo mäkitupalainen Hermanni Hulukkonen, joka tuo pakinoihin maalaishuumoria. Hauskuus syntyy myös kohelluksista ja vitsikkyydestä. Aapelin nuorisokirjoista tunnetuimmat ovat Koko kaupungin Vinski ja sen jatko-osa Detektivbüro Winski und Waldemar. Vittu Waldemar, se oli Winzent. Ne oli munkin mielikirjoja poikasena. Minä keitän täitä... People Are Not as Bad as They Seem (Finnish: Aika hyvä ihmiseksi) is a 1977 Finnish historical film directed by Rauni Mollberg, based on the novels by Aapeli. Minnettee puhheettee savveettee murreettee. Huoh.
ellauri325.html on line 416: Kivimiehen vanhemmat olivat urakoitsija Enok Mattila ja Maria Paavola ja puoliso vuodesta 1949 Kaarina Saarnivaara. Päästyään ylioppilaaksi hän osallistui 1919 vapaaehtoisena Viron vapaussotaan, ja näistä kokemuksistaan hän kirjoitti 1921 ilmestyneen esikoisteoksensa Sotureita. Kivimies opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa mutta ryhtyi sitten vapaaksi toimittajaksi. Toimittajanuransa aikana hän kirjoitti kolumneja noin 50 eri nimimerkillä lehtiin Uusi Suomi, Suomen Kuvalehti, Kuva ja Seura. Lehtivalikoimastakin jo oikispaskiaisen tunnistaa.
ellauri330.html on line 507: Erkki Kivijärvi, tervaporvarin poika, runoilija ja Erkon Sanomien höyryjyrä tunnettiin myös pakinoitsijana. Helsingin Sanomien maanantaikirjeissä hän esitteli kepeän henkevään tyyliinsä milloin kirjallisuuden klassikoita, milloin Ruotsin elinkeinoelämää. Suomen Kuvalehteen hän kirjoitti taas nimimerkillä Bagheera ja neuvoi "Sopiiko? Sopiiko?" -palstallaan tapakulttuurin taitoja: minkälainen kravatti piti missäkin puvussa olla ja mitä viinejä milloinkin tuli juoda, saako betonivaluun astua pienillä lastensaappailla.
xxx/ellauri044.html on line 948: Gripenberg ei hyväksynyt 1920-luvulla muotiin tullutta uutta, vapaamittaista runoutta. Kun kirjailija Elmer Diktonius julkaisi Gripenbergistä häväistyskirjoituksen nimeltä Ruumis luuraa, Gripenberg vastasi kirjoittamalla nimimerkillä Åke Eriksson kokoelman vapaamittaisia runoja nimellä Den hemliga glöden (1925). Kokoelma saikin hyvät arvostelut ja tekijää pidettiin uutena, lupaavana runoilijana. LOL. Kyllä se on rummaa, kun ruumis luuraa. (Vanha ähtäriläinen sananlasku.)
xxx/ellauri057.html on line 101: Kupiainen kirjoitti salanimillä Kakkonen ja Mikko Naula humoristisia ajanvieteromaaneja ja -kertomuksia. Kupiaisen nimimerkillä Haavi kirjoittamia pakinoita julkaistiin useissa aikakauslehdissä, kuten Kansan Kuvalehdessä ja Taiteen maailmassa. Pakinoissaan Kupiainen ruoti kotimaisen kulttuurin ja kirjallisuuden ilmiöitä ja virtauksia, jolloin ne lähenivät esseetyyliä. Tosin kirjallisuusaiheetkin saattoivat saada hulvattoman käsittelyn, kuten hassuttelu siitä, miten Elämänpuu-nimistä romaania valmisteleva kirjoittaja huomaa nimen muuttuneen painovaiheessa Elämänpuuroksi. Hiihaa. Hirn.
xxx/ellauri057.html on line 1373: Juhana Vilhelm (J. W. ) Tuura (sukunimi alk. Thrulsson; 31. heinäkuuta 1885 Tampere – 2. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija. Hän kirjoitti poliittisia pakinoita Uusi Suomi-lehteen nimimerkillä Timo.
xxx/ellauri087.html on line 613: Jurij Georg Engeström (taiteilijanimet Georg Engeström, GEM, Gee; s. 25. elokuuta 1921 Ruokolahti – 11. lokakuuta 2008 Espoo) oli suomalainen taidemaalari ja pilapiirtäjä. Hän aloitti piirtämisen 1960-luvun alussa Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Gem ja Maalaisliiton pää-äänenkannattajaan Maakansaan (myöhemmin Suomenmaa) nimimerkillä Gee. Engeström jatkoi piirtämistä kumpaankin lehteen aina 1990-luvun alkuun saakka. Piirtäjän työ oli sivutoimista, sillä varsinaiselta ammatiltaan ekonomin tutkinnon suorittanut Engeström oli verotarkastaja.
xxx/ellauri168.html on line 182: X-Filesin innovaatio oli että naisosan esittäjä oli mikimpi kuin sen hessumainen aisapari. Sekin oli aika pelottavaa. Ehkä ensimmäinen tarkka kuvaus "harmaista" on ruotsalaisen Gustav Sandgrenin vuonna 1933 nimimerkillä Gabriel Linde julkaisemassa nuorille suunnatussa tieteisromaanissa Tuntematon vaara (ruotsinkielinen alkuteos Den okända faran): "Hän huomasi, etteivät nuo olennot muistuttaneet mitään ihmisrotua. He olivat lyhyitä, lyhyempiä kuin keskimitan japanilaiset, heidän päänsä oli hyvin iso ja kalju, otsa voimakas, nelikulmainen, nenä ja suu hyvin pienet ja leuka heikko.
xxx/ellauri259.html on line 178: Kun Venäjän viranomaiset lakkauttivat Päivälehden sen radikaalien kannanottojen vuoksi, tilalle perustettiin Helsingin Sanomat, jossa Leino jatkoi pakinointiaan ”Teme”-nimimerkillä. Leinon ja L. Onervan suhde ei vakiintunut avioliitoksi. Pyylevöitynyt boheemi pitkine kiharoineen ja viittoineen oli mieluummin anniskeluravintoloissa työskentelevä paxu flanööri jota säväytti optimistinen ihmisyysusko ja melankolinen lapsuudenkodin nostalgia. Ei ihme että Eski kävi kuumana. Kultahatun Hyvinkää on vain muutaman peninkulman päässä Hämeenlinnasta. Helkavirsien on tulkittu heijastelevan ibseniläistä individualistista ”tinkimättömyyden eetosta” ja Nietzschen filosofiaan pohjautuvaa "pohdiskelua ihmisen kyvystä" uhmata omaa kohtaloaan. Siinä on infoa yksilön suhteesta tuntemattomaan ja kuolemaan, yksilöllisestä vapaudesta ja tiedon rajoista.
xxx/ellauri304.html on line 690: Ei hemmetti, Warren Murphyyn verrattuna Juan Batiste Montabuan on nobelisti ja Erkki Kanervan "Jammu" nimimerkillä kirjoittama "Yrjö" kirjasarja sofistikoitu klassikko. Enpä ole surkeampaa sepustusta juuri lukenut kuin tän vanhan vainoojan. Ja sentään olen ezimällä ezinyt näitä pohjanoteerauxia.
xxx/ellauri304.html on line 692: Erkki Kanerva julkaisi vuosina 1969–2014 nimimerkillä Jammu ainutlaatuisen 39-osaisen kirjasarjan murrepakinoita, Yrjö-kirjat. Yksittäisiä pakinoita julkaistiin ensin kaupunkilehti Tamperelaisessa sekä aikakauslehti Hymyssä. Ne ovat suhteellisen helppolukuisia. Varhaisimmat pakinat ovat kirjeitä, joita Yrjö lähetteli kaupungista kotiväelleen. Niiden tavallinen aihe oli kaupungin ja maaseudun vertaileminen. Pakinoiden huumori perustuu tilannekomiikkaan ja henkilökuvaukseen. Tekstejä sävyttää tamperelainen työläiskulttuuri.
21