ellauri011.html on line 541: Tää on kanin elämää, saa mettä kämmentää. Kasvattaa ananaksia. Ei niinkään perseestä.

ellauri012.html on line 400: On se nyt häpeä ettei filosofi voi sulattaa mikä oisi voinut sattua kelle vaan. Kato musta esimerkkiä; mä sain syntyessäni kovat halut, mä joudun päivittäin taistelemaan tunteiden kanssa, ja iloitsen kun saan ne järjen hallintaan. Miten tälläinen heikko luonne joutuu vahvistamaan vahvempaansa? Mut nyt mä meen liian pitkälle. Näinkö mä kirjoitan mun kultu Abelardille? Sille joka noudattaa kaikkia saarnaamiaan hyveitä? Jos valitat onnen arvasta, se ei ole niinkään että tunnet sen iskut, vaan koitat osoittaa vihollisilles kuinka moitittavia ne on kun ne satutti sua. Jätä ne rauhaan Abelard, anna niiden kiehua omassa liemessään, jatka sä sun yleisöjen hurmaamista. Löydä ne sivistyksen aarteet jotka taivas näyttää varanneen vaan sulle; sun viholliset jotka sä häikäiset sun järkeilyllä tulee lopulta kyllä järkiinsä. Voi että sä olisit onnellinen jos saisit koko maailman vakuutetuksi sun oikeassa olosta, niinkun mä jo oon. Kaikki myöntää sun fiksuuden; sun pahimmat vastustajatkin tunnustaa, että sä tiedät kaiken mikä on inhimillisesti tiedettävissä.
ellauri018.html on line 663: Nyt on päivänselvää, ettei tää ole niinkään conduct book, kuin chick littiä! Selkeesti painii samassa sarjassa kuin Bridget Jones ja himoshoppaaja. Fixu, toimelias ja lannistumaton ja siitä huolimatta vielä reilu ja huumorintajuinen nainen panee päihin ihan vaan hyvällä nipulle kierohkoja ihmisiä, miehiä ja naisia, pyörittää niitä mielensä mukaan kuin naru-ukkoja.
ellauri019.html on line 527: Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri023.html on line 776: niinkään pahansuopuutta kuin arkipäivän pahuutta, tunteettomuutta toisten onnettomuudesta.

ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri026.html on line 405: Sääntöjä kyllä piisaa ja seremonioita. joillakin on kaloja, toisilla rukouksia tynnyreittäin; joillakuilla paastoja, joiden välit ne syö kuin viimeistä päivää. Yxillä on vakio-ohjelmaa enemmän kuin mahtuu seizemään rahtilaivaan. Joku ei ole koskenut penniinkään 60 vuoteen, paizi hanskat kädessä, yks ei peseydy eikä vaihda vaatteita, joku on ollut kiinni pylväässä kymmeniä vuosia, toinen on jatkuvasta veisauxesta käheenä. Jeesus ihmettelee: onx nää jotain uuden lajin juutalaisia? Oli puhe vaan uskosta ja laupeudesta, mitä toimittaa tää pelleily? (KAA)
ellauri031.html on line 689: Kaarlo ei ollut niinkään saarnaaja kuin junailija. Vaan helppohan sen on junailla kun on herra vaihdemiehenä, ihan kaiken neuvoo helposti ymmärrettävinä näkyinä. Hoitaa esteet pois, lopettaa lakot ajoissa, kaikki lutviutuu aivan viime tingassa. On kuin lukisi el Zorroa. Vihollisen juonet ei lopu, muttei Kaarlon haamutorjunnat ja herran ihmepelastuxetkaan. On se semmonen ykkösketju et oxat pois kaltiaisesta.Kaupungin viemäri uhkasi raamattuja. Herra teki ilmaveivin ja särki ilmaporan. Sitä ei pysäytä mikään, ei Syväntö eikä kaivanto. Siberiasta tulee 120K uutta koukkunokkaa Tiberiaan. Arabit on jo vähemmistönä. Tiberia opettaa.
ellauri032.html on line 87: Arminiuxen porukoilla oli samoin viisi pointtia (ei olla vielä Alex Stubbin ajassa, jolloin kanalla pysyy muistissa max kolme pointtia, Fish named Wandan gangsta ei muistanut niinkään monta - what was the middle option?). Arminiuxen peukuttajia on sitten menetelmäuskoiset ja tavalliset (parantumattomat) kastajat.
ellauri039.html on line 466: tuli seuraava homo ei niinkään sapiens

ellauri049.html on line 788: Kun nyt ize mietin asiaa, niin ehken modernismi on sellasta missä ei niinkään kerrota lukijalle jotain tarinaa vaan suolletaan jonkun mielenmaisemaa sen izensä kannalta ja näkökulmasta, enempi niikö izexeen puhelua tai jotain tajunnanvirtaa, niiku silleen.
ellauri058.html on line 190: Pekka muutti Kotkasta Korsoon ja sieltä edelleen Helsinkiin. Pekkanen vieraili 20-30 luvuilla myös Tuijunkantajien piirissä, mutta ei tuntenut kuuluvansa heihin nolon taustansa ja olemattoman koulutuksensa vuoksi, olivathan muut Tulenkantajien jäsenet kouluja käyneitä ja niin sanotuista ”hyvistä perheistä”. Sen vuoksi Pekkasen vierailut Tulenkantajien piirissä olivat satunnaisia, eivätkä niinkään säännöllisiä. Maxoi jäsenmaxun muttei käynyt kokouxissa. Ei varmaan perustanut edes Katri Valasta. Pirun kommari.
ellauri058.html on line 420: 1960-luvulle tultaessa yhä useampaan lehteen perustetaan erillinen kulttuuritoimitus, jossa työskentelevät kulttuuritoimittajat. Nämä ovatpääsääntöisesti journalisteja,eivät ammatti-taiteilijoita. (Hurri 1993: 53.) Tällöin kriitikoille ei ollut enää niinkään esteettisiä vaan journalistisia vaatimuksia. Rumat läskitkin kelpasivat. Journalistista kritiikkiä ohjaa kriitikon edustama lehti, sen journalistiset käytännöt ja/tai poliittiset linjat.
ellauri062.html on line 362: Jake laittaa musliminuoret susilauman tavoin jahtaamaan kauhuissaan pakenevaa vähäpukeista blondia (s.136) Tissiliivit näkyy. Onx tää nyt jotain satiiria vai? Vai ihan oikeata xenofobiaa? Tässä se just on, ei tiedä kannustaako Jake juniorileijonia vai susijengiä. Vai ihan vaanko Jakea. Onko Jakessa vähän märkää Clint Eastwoodia? Ei niinkään ulkoa kuin kallon sisäpuolelta, jotain sisäpoliittista sielunveljeä. Clint on limainen libertariaani, vapaa pyssymies. Clint sanoo videolla jep. Sille tuli puheripuli. Clintistä lisää albumissa 284.
ellauri070.html on line 122: S. 808 Schlumpf näkee paxun sateenkaaren joka sekin muistuttaa sitä schischelistä. Siitin on kylä Nipsun idé fixe. Ei niinkään siittäminen kuin sillä vehtaus.
ellauri071.html on line 154: Joopa joo, tollasta runebergilaista sota ja bylsintä-teemaa, joka on nuorta miestä aina kuumentanut. Luin sivun, luin 2, vereni tunsin kuumemmax. Ei toi mulla enää nappaa, jos on koskaan niin kauhiasti napannutkaan. Bylsintäpuoli kyllä, muttei toi urheuspuoli niinkään. Vaik eihän toi vänrikki Nappula nyt tässä kovin näyttävästi sotinut, yöpaita päällä kazoisnelisti suoraan vihollisten joukkoon epähuomiossa. Romanttisempi veljyeni Jönsy on suomentanut sen etevästi, mutta en nyt kehtoo kokonaan sitä tähän plagioida, muutakuin pari mehukasta kohtaa. Toi ranskalainen on sit varmaan transu nainen, tai sitten ei, kukas näistä homopettereistä selvän ottaa...
ellauri072.html on line 514: Tosta valehtelun määrästä en olis niinkään varma. The rest of youse Ashkenazi Jews are pretty glib yourselves. Especially if your name is Riitta.
ellauri097.html on line 523: Ferranten henkilöt on tyyppejä, kuin Klezmerin ruumiinrakenneluokituxia. Niiden käytös ja reaktiot ovat ennustettavia. Ei se silti ole huono. Se on kuin Thefrastoxen pikku vihkonen. Nää ei ole niinkään klisheitä kuin just luonnehdintoja.
ellauri115.html on line 695: Mä olen tietoinen sielustani; mä ihan tunnen sen ja ajattelen sitä tuon tuostakin; mä tiedän mikä sen on vaikken tiedä mitä se oikeasti on; mä en voi järkeillä asioista jota mä en tunne. Se minkä mä tiedän on että mun henk.koht. identiteetti riippuu mun muistista, ja että ollaxeni sama mun ptää muistaa et mä olin olemassa. Mä en muistaisi kuoleman jälkeen millanen mä olin elävänä ellen mä muista miltä musta tuntui ja mitä mä tein; enkä epäile että just sen muistaminen tulee olemaan hyvisten palkkio ja pahisten kidutus. Tässä maailmassa sisäinen tietoisuus uppoaa innokkaiden passiohedelmien hälinään jotka estää katumisen. Miehuuden harjoituxesta seuraava nöyryyytys ja häpeä estää näkemästä sen charmia. Mut kun vapautuneina ruumiinaistien illuusioista silmäilemme iloisina ylintä pomoa ja ikuisia totuuxia jotka siitä valuvat; kun kaikki meidän sielunvoimat on hereillä järjestyxen kauneuteen ja me ollaan täysin uppoutuneita vertaamaan sitä mitä tuli tehtyä siihen mitä olis pitänyt, niin silloin omantunnon ääni pääsee täyteen volaan nupit kaakossa; silloin puhdas riemastus joka tulee izetyytyväisyydestä, ja terävä katumus izensä nolaamisesta ratkaisee ylivoimaisella tunteella mikä tulee olemaan kunkin omavalmisteinen osa kuonpuoleisessa. Hyvä ystäväiseni, älä kysy onko siellä muita ilon tai kärsimyxen aiheita; mä en tiedä kun en ole käynyt kazomassa vielä; tää minkä mä voin kuvitella riittää mulle lohdutuxexi tässä elämässä ja saa odottamaan kärsimättömästi seuraavaa. Mä en sano et hyviä palkitaan, sillä mitä suurempaa hyvää voi tosi hyvä olento kuvitella kuin olla niinkuin kotonaan? Mut mä sanon kyllä että hyvät tulevat olemaan onnellisia, koska niiden money maker, kaiken oikeudenkäytön ylin auktoriteetti, joka on tehnyt ne tunteilemaan kykenevixi, ei ole tehnyt niitä kärsiskelemään; sitäpaizi, ne ei ole käyttäneet vääriin vapauttaan maan päällä eikä muuttaneet kohtaloaan oman vian takia; kuiteskin ne ovat kärsineet tässä elämässä ja kyllä se niille hyvitetään seuraavassas. Tää fiilis ei luota niinkään miehen ansioihin, vaan hyvän ideaan, joka näyttää musta kuuluvan jumalan peruskokoonpanoon. Mä oletan vaan että järjestyssäännöt pysyy voimassa ja että Jumala ei kuseta.
ellauri146.html on line 870: Sakarjan kirjan kirjoitti prof. Sakarja Jehovan haamukirjoittajana. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Nykyäänkin historialliset tosiasiat saattavat joskus sulautua yhteen antamaan tilaa varsinaiselle viestille ja kokonaiskuvalle. Tämä pätee myös uskonnollisiin perinteisiin.
ellauri150.html on line 101: ”Värisokeassa rasismikäsityksessä rasismi nähdään yksilöiden välisenä ongelmana, ei niinkään yhteiskunnan ongelmana”, Nguyen sanoo. Kaikki aloittavat muumitalon rappusilta, loppupeleissä on kaikki sitten seppoilusta kiinni. Kelle nalli napsahtaa ja kekä löytää muumitalon avaimen.
ellauri151.html on line 1028: Pettyneenä Kerttu päätti tehdä seppukun. Sitten tuotiin pappia, mutta vääränväristä, mistä frater Jaakko pastorille varsin räyhäsi. Jaakko sanoi kääntyneensä poispäin papin paholaisesta, ei niinkään kohti paavia. Pettynyt pastori pyysi Amelien rukoilemaan protestanttisesti puolestaan. Amelie suostui pitkin hampain jonkun isämeidän lukemaan. Pastorin suuta kuivasi, se oli nuolaissut ennenkuin tipahti. Ei kannattaisi, ei edes aina sittenkään. Amelien olis pitänyt potkaista kykkivää pastoria navakasti persauxiin. FIN.
ellauri182.html on line 220: Esim. enkelit mainitaan vain runojen kohdalla, mutta kyllähän niistä on proosateoxiakin, esim. Knasulla. Äitiys löytyy vain proosasta, mutta nähtiinhän siitä hiljan 1 japsuleffakin. Juu ei tähän ole luottamista enempää kuin kevätjäihin. Ja taaskin puuttuu listoilta ihan keskeisimmät teemat, nimittäin syöminen, bylsintä ja tappaminen. Edes niinkään keskeistä teemaa kuon omistaminen ei mainita. Rikos on vain leffateema, pace Dostojevski. Murhista on vaan izemurha mainittu (leffoissa).
ellauri203.html on line 260: Mainonta tarjoaa erinomaisen esimerkin mimeettisen halun hyödyntämisestä: mainonta ei nykyään perustu niinkään rationaalisesti siihen, kuinka hyvä tuote on, vaan sponsoroituihin malleihin, joiden kaltainen kuluttaja tahtoisi olla: urheilijoihin, pop-taiteilijoihin, julkkiksiin jne. Mainonta ja toisten omistamat merkkituotteet toimivat siis halua ohjaavina malleina, aivan kuin vanhempien halut lapselle.
ellauri204.html on line 94: Seuraavana päivänä, kun tyttö kuninkaan ja kaiken hovi-väen seurassa istui pöydän ääressä, syöden kulta-taltrikiltaan, silloimpa joku tuli, "plitsis, platsis," portahia kömpien, ja ylös ehdittyään koputti se ovelle ja huusi: "kuninkaan-tytär nuorin, laske minut sisälle." Tämä juoksi katsomaan, ketä siellä, mutta kun hän oven aukaisi, istuipa tuossa sammakko. Silloin hän äkkiä oven sulki, meni taas istumaan pöydän äärehen ja oli aivan tuskissaan. Kuningas pian huomasi, mitenkä hänen tyttärensä sydäntä kovin tykytti, ja lausui: "lapsukaiseni, mitä pelkäät, onko oven takana ehkä joku jättiläinen, joka tahtoo sinut viedä mukahansa?" - "Eipä niinkään," tyttö vastasi, "ei siellä jättiläistä ole, vaan ompa sammakko ilkeä." - "Mitä sammakko sinusta tahtoo?" - "Voi rakas isäni, eilen, kun metsässä istuin kaivon vieressä leikittellen, putosi kulta-palloni vetehen. Koska tätä kovasti itkin, kävi sammakko palloa minulle noutamassa, ja lupasimpa sille, että se kumppanikseni pääsisi, koska se tuota kaikin mokomin vaati, mutta en hiukkaakaan aavistanut, että se saattaisi päästä pois vedestä. Nyt on se tuolla ulkona ja pyrkii tänne sisälle luokseni." Samassa ovea toistamiseen kolkutettiin ja ääni huusi:
ellauri205.html on line 178: Eikai tää ole jotain painovoima ja armo liipalaapaa? No ei kai, ei toi nemesis kuulosta niinkään evankeeliselta kuin babyloonialaisten hammas hampaasta meemiltä.
ellauri211.html on line 101: Legendan eli Rein mukaan jenkit jättivät Kioton pommittamatta jostain pieteetistä. Eise ihan niinkään mennyt. Lähde
ellauri219.html on line 700: Pilven, kuten kaikkien muidenkin meditaatio-oppaiden esitystapaan kuuluu, että asiat esitetään holoarkkisesti, ts. sisäkkäin, eikä niinkään päällekkäin eli hierarkkisesti. (Parasta oman kokemuxeni mukaan on kyllä olla samaan aikaan sisäkkäin ja päällekkäin.). Katkelmasta ilmenee, että pyrkimyksenä on tosin lähestyä jumalaa, mutta, menetelmää kun ollaan kuvaamassa, toteutetaan pyrkimys menetelmän ehdoilla.
ellauri244.html on line 324: Joitakuita onnasi! Virhe Yhdistys ei osoittautunut virhesijoituxexi. Sinä keväänä taiteilijoiden rahankeruujuna kiersi Suomea. Taivaalta satoi $100 seteleitä ja vaahtokarkkeja. Niistähän tässä kirjassakin on kyse loppuviimexi. Ei tää ole niinkään (F) aiheinen nide kuin (E).
ellauri247.html on line 477: Mallaustaidekaskut ovat puisevia, vielä puisevampia on enää musiikkikaskut. "Tiedättekö kuka minä olen?" kysyi mielestään kuuluisa säveltäjä pimulta junassa. Olen 'Saaban kuningattaren' säveltäjä. Se ei taida olla niinkään huono virka, arveli neitonen.
ellauri269.html on line 738: Se ei ollut niinkään pieni tyydytyksen lähde Siegelille ja Shusterille myöhemmin, kun Superman-radiosarjasta tuli tärkeä osa Ku Klux Klaanin toiminnan pilkkaamisessa. Kuten äskettäin Comedy Centralin Drunk History -ohjelmassa profiloitiin, Supermanin ällöttävät radiopahikset paljastivat salaiset Klaan-lauseet, mikä heikensi salaisen organisaation mystiikan voimaa. Muutamaa käsikirjoitusta lukuun ottamatta Siegelin ja Shusterin osallistuminen radio-ohjelmaan oli vähäistä.
ellauri286.html on line 293: sen (propagandan, ei niinkään lukutaidon) tarpeellisuuteen on jälleen herätty.
ellauri288.html on line 445: 13-vuotias. Meillä ei ollut paljon kirjoja kotona: pommituksen aikana melkein kaikki paloi. Mutta äitini ja isoisäni ostivat jotain, enimmäkseen kirjoja ranskaksi ja venäjäksi - nuoruudessaan äitini asui useita vuosia Pariisissa ja työskenteli sitten ranskan opettajana. Mutta hän tiesi venäjää lapsuudesta lähtien, kuten melkein kaikki ihmiset hänen sukupolvensa, jotka saivat koulutuksensa kokonaan tai osittain venäjäksi. Siten hänen hyllyllään olivat Pushkinin, Lermontovin, Tšehovin niteet. Eräänä iltana luultavasti yksinkertaisesti siksi, ettei minulla ollut mitään tekemistä, otin Lermontovin valittuja runoja ja aloin selata sitä. Yhtäkkiä tajusin, että ymmärsin enemmän tai vähemmän lukemani. Ja sitten törmäsin runoon "Limalaiva". Luin sen ja lopetin melkein kyyneleet silmissä. Ei niinkään sympatiasta keisarin haamua kohtaan, vaan odottamattomasta tapaamisesta hengen kanssa, runouden voimalla. Tuo koira, runous, hän haukkasi minua, ja jokin minussa muuttui peruuttamattomasti. Siitä lähtien Illalla minusta tuli ensin innokas runon lukija ja sitten yritin säveltää jotain itse. Useiden vuosien ajan luin lähes yksinomaan venäläistä runoutta ja klassista proosaa.
ellauri299.html on line 111: Sillä välin vaimoni Claire vieraili avioerolakimiehen luona, naispuolisen, jonka maine oli armoton pallonpuristaja. Avioero on sopuisa: kaxi kylmiötä korppikotkaa nokkimassa yhteisen omaisuuden haaskalla. Polly sihteerilintu tahtoo kexin. Emme olleet niinkään läheisiä, minä ainakaan. Megan - Brockin myöhempi rakkausihminen, joka työskentelee naisten kodittomien tarhassa, tulee kuvaan vasta loppupuolella. Hepskukkuu tää Grishamin kaveri taitaa olla tunnekylmä misogyyni narsisti.
ellauri300.html on line 89: Unessa olimme baltialaisella autolautalla tulossa Japaniin jonnekin satamaan, kenties Jokohaman kaupunkiin. Rantamyymälöissä näyttivät emättimen myyjät ohikulkeville aluxille kimonosta esiinkaivamaansa tissiä. Huomautin siitä epähuomiossa kanssa matkustaville karvakäsinaisille. Toinen kauhistui mutta toista kiinnosti. Mitähän ne maxavat se pohdiskeli. En olisi niinkään huolestunut siitä mistä niille maxetaan kuin siitä mitä niiltä saa kaupanpäällisexi, vastasin.
ellauri300.html on line 837: Tää Elisha-episodi kuulostaa niin epixeltä että siitä on biblesivustoilla vaikka kuinka monta apologiaa, kaikissa tämä juonena: a) pojat ei olleet poikia vaan paatuneita juvenile delinquentteja jotka saivatkin tulla syödyxi b) pilkka ei ei ollut vain harmitonta pilantekoa eikä sattunut vaan Elisan nilkkaan vaan se oli kohdistettu Eliaan ja Jehovaan, hyvin pahaa lääkettä, oikeestaan blasfemiaa c) ei siinä rangaistu niinkään poikia vaan koko (pohjois-)Israelia tai takapiruna ize saatanaa, pojat olivat vain suursodan syntipukkeja, ei munakasta voi tehdä särkemättä munia d) ei Elisa oikeasti tarkoittanut kirota noin pahasti, se oli Jehovan oma päätös, ja ketäs me ollaan siitä vekuttamaan. Lisääkin voisi kexiä lieventäviä asianhaaroja: e) karhut olivat naaraskarhuja, varmaan tiineitä ja hyvin nälkäisiä f) pojathan pääsivät näin taivaaseen etuajassa ennen loppuvihellystä g) poikia oli vain 42, Hitlerin suihkussa paloi 6 miljoonaa.
ellauri326.html on line 42: Marraskuu 2023. Ukrainan osakkeet ovat alhaalla. Parempien uutisten puutteessa länsimeediat jo vuotavat, että ukrainalaiset suunnittelee terrorismia Venäjällä, ei niinkään pelottaaxeen ryssiä kuin pakottaaxeen länkkäreitä maxamaan lisää lunnaita jottei sota eskaloidu länteenpäin vaan pikemminkin itään. Toinen epäyllättävä uutinen oli että Nordstreamin kaasuputket räjäytti ukrainalainen eversti. USA oli tietoinen sotajuonesta. Virolaisten kaapelin katkaisi kiinalaisen laivan ankkuri. Kehenkä tässä voi enää luottaa jos Putinkaan ei puhu aina palturia?
ellauri330.html on line 412: Kropotkinin maine Marxin elinaikana ei ollut niinkään anarkistinen, vaan venäläinen sosialistinen vallankumouksellinen, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Kropotkin tuli erittäin etuoikeutetusta taustasta. Hän oli vanhan Moskovan aristokratian jäsen ja perintöprinssi, vaikka luopui prinssintä 12-vuotiaana, ja ilmoittautui tsaarille henkilökohtaisexi treenarixi sota-akatemiaan. Hän oli tsaarin henkilökohtainen sivuvaunu jonkin aikaa, mutta valitessaan upseerina rykmentin hän ei valinnut jotakin arvostettua, vaan Siperian kasakkarykmentin, mikä oli ensimmäinen merkki siitä, että hän oli pettymässä Tsaarin hallintoon ja perintökyläänsä. Siperiassa, jossa hän suoritti tutkimus- ja geologisia opintojaan, hänen liberaalit tunteensa kääntyivät vallankumouksellisiksi, varsinkin Sveitsin vierailun jälkeen 1872/3, jossa hän liittyi International Workingmen's Association tai First Internationaliin. Palattuaan Venäjälle hän osallistui vallankumoukselliseen piiriin, tosin vain "mene kansaan " -tyyppiseen pikemminkin kuin myöhemmin kehittyneempiin salaliittoihin tsaarin virkamiesten ja jopa tsaarin murhaamiseksi. Hänet pidätettiin ja vangittiin, ja hän pakeni, kuten olen maininnut, vuonna 1876.
ellauri336.html on line 53: CS Lewis sanoi, että monet ihmiset ”itse asiassa eivät halua niinkään taivaallista Isää kuin isoisää taivaassa”.
ellauri340.html on line 539: Kun sota kiihtyi 90-luvun alussa, tällä arch-solipsistilla oli vähän mahdollisuuksia toimia välittäjänä. Mutta hän kuitenkin kirjoitti siitä. Vuonna 1995 hän matkusti Serbiaan matkalla, joka kerrottiin A Journey to the Rivers -kirjassa (alaotsikkona "Justice for Serbia"), kirjassa, joka alun perin kirjoitettiin artikkelisarjana Süddeutsche Zeitung -sanomalehteen. Matkakertomus ei poikennut niinkään Handken jo omaksumista menetelmistä, joten kirjailija matkustaa ympäri Serbiaa, näkee, mitä hän haluaa nähdä, eikä näkemättä mitä ei, antautuen "alkumaailman, joka ilmestyi tuntematon sivilisaatio." Reaktio kirjaan oli välitön ja intensiivinen – kriitikot ja kirjailijat arvostelivat sitä jyrkästi. Kirjaan sisältyi vastaus hänen kriitikoilleen, joka otti tehtäväkseen hänen mielestään länsimaisessa mediassa Serbian vastaisena ennakkoasenteena: "Mitä tietää, kun ylivoimainen verkkoverkosto tuottaa vain tietoa, ei sitä tietoa, jota voi tulla. olla vain oppimisen, havainnoinnin ja oppimisen kautta?"
ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
ellauri345.html on line 416: Kun Ottilie kuolee anorektikkona, hän on romaanissa ilmaissut kuinka ruoka usein vastusti häntä myös onnellisempina aikoina. Ottilien olemassaolo, jota Gundolf kutsuu pyhäksi, ei ole niinkään pyhittämätön, koska hän olisi tehnyt rikoksen hajoavaa avioliittoa vastaan, vaan pikemminkin siksi, että hän on ulkonäöltään ja muuttuessaan kohtalokkaan väkivallan kohteena aina kuolema, tekemättä päätöksiä hänen elämänsä jatkuu. Tämä syytön, syytön asuminen kohtalon avaruudessa antaa hänelle ohikiitävissä katseissa jotain traagista.
ellauri351.html on line 195: Perinteiset puolueet olivat uskon ja toivon lähteitä: vasemmistopuolueet duunareille – että voi vaikuttaa – kokoomus herrasväelle ja kepu maaseudun ihmisille. Toivo paremmasta eli puolueiden olemassaolossa. Enää ei elä. Turhautumisen, pettymyksen, hämmennyksen ja vihan, ei niinkään toivon, kanavana ovat persut. Ehkä mikään muu puolue ei enää voi olla suuri vaarallisen joukkosokaistumisen tapahtuessa. Rauno on aika vahvasti persuvihamielinen. Sinivihreää herrasväkeä.
ellauri351.html on line 229: Vuodesta 2005 alkaen van der Kolk ja hänen liittolaisensa aloittivat kampanjan saadakseen diagnoosin, jota he kutsuivat "kehitystraumahäiriöksi" DSM:n viidenteen painokseen, joka on määrä julkaista vuonna 2013. puutteita impulssien hallinnassa, itsesääntelyssä, aggressiivuudessa ja keskittymisessä pahoinpideltyillä ja laiminlyötyillä lapsilla”, van der Kolk kirjoitti vuoden 2009 traumakeskuksen uutiskirjeessä. Hän väitti, että psykiatrian oli ymmärrettävä, että laaja valikoima diagnooseja - kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä päihteiden käytön häiriöihin ja persoonallisuushäiriöihin - eivät ole niinkään erillisiä sairauksia kuin pohjimmiltaan trauman aiheuttamia.
ellauri351.html on line 237: Mutta traumaattisen kirjaimellisuuden houkuttelevuus ei ole niinkään sen tieteellinen ankaruus kuin sen tieteellinen loisto, joka näyttää lupaavan objektiivisia, käsillä olevia ratkaisuja määritteleviin poliittisiin kriiseihin. Viimeisten kolmen vuosikymmenen ajan liberaalit ovat vaatineet, että amerikkalaisen vallan instituutiot, vaikka ne olivat puutteellisia, olivat pohjimmiltaan hyvässä kunnossa. Ne, joille status quo ei toiminut, olivat tervetulleita hakemaan mukaan identiteettiin liittyvää vahinkoa. Mikä voisi olla liberaalille osallistamispolitiikalle, joka perustuu vammautumisvaatimuksiin, hyödyllisempää kuin tapa muuttaa tuo vamma biologiseksi traumaksi, joksikin objektiiviseksi, havaittavaksi ja mitattavaksi aivoissa? 80- ja 90-lukujen traumakulttuurisodan taistelulinjat korostuivat selkein rajoin, kun he keskittyivät narratiiviin – eli julistavien muistojen palauttamiseen ja yhdistämiseen. Jos olit feministi tai sodanvastainen aktivisti, vetosit traumaan; jos olit konservatiivi, et ollut. Mutta tämän päivän trauman kirjaimellinen tulkinta on poliittisesti järjetöntä. Itse asiassa sen sijaan, että käsittelisi traumaa vasemmiston ideologisena aseena, nyt oikeisto haluaa myös puuttua asiaan.
ellauri351.html on line 465: Vihasta on hivuttauduttu vähin erin pahuuteen. Paha se onkin paha eikä niinkään viha sinänsä. Viha ei välttämättä ole pahaa eikä paha vihaista. Paha ei välttämättä ole edes sitä tahallista satuttamista, voi se olla jonkin sortin hölmöyttäkin, tottelevaisuutta, ajattelemattomuutta tai mielenvikaa. Keitto sakenee hämmennettäessä, the plot thickens. Voimafirmat kilpailevat ja aiheuttaa pahaa luonnolle. Useimmiten yhden paha on toisen hyvä, ei siinä mitään pahansuopuutta tarvita. No hard feelings. Ei peto tai muu loinen vihaa isäntäeläintä, pikemminkin päinvastoin.
ellauri362.html on line 157: Hänen romaaninsa ovat pikemminkin keskusteluromaaneja kuin toimintaromaaneja; Itse asiassa Peacock on niin paljon kiinnostuneempi siitä, mitä hänen hahmonsa sanovat toisilleen kuin siitä, mitä he tekevät toisilleen, että hän esittää usein kokonaisia romaaneja dialogin muodossa. Platonin symposium on näiden teosten kirjallinen esi-isä Athenaeuksen deipnosofien kautta, jossa keskustelu ei koske niinkään korkeatasoisia filosofisia teemoja kuin viinaa ja kalanhajuisia vekottimia. Toiminta alkaa vasta kun kaikki ovat umpitunnelissa.
ellauri371.html on line 71: Tarkoitus pyhittää keinot. Väliaikaisesta pahasta, joka meidän on nyt pakko tehdä, tapahtuu että saat hyvän, horjumattoman säännön, joka tulee vahvistaaan kansan mekanismin oikean suunnan (hirssi), jota liberalismi rikkoo. Tulokset ovat perusteltuja, varoja tulee. Kiinnittäkäämme huomiota omaan, suunnitelmat eivät niinkään tavoittele hyvää ja moraalista, vaan siihen, mikä on tarpeellista ja hyödyllistä.
ellauri371.html on line 91: Terrieri. Valtiomme, jotka seuraa rauhan tietä, jotka ovat valloittaneet koko maailman, heillä on oikeus korvata sodan kauhut terrorismilla. Vähemmän havaittavissa ja tarkoituksenmukaisempia ovat teloitukset, joita on käytettävä terrorismin tukemiseen edistään sokeaa tottelevaisuutta. Reilu mutta väistämätön ankaruus on tilan suurin tekijä hamuttaessa valtion valtaa. Ei vain voittoa, vaan myös velvollisuuden nimissä, voiton vuoksi meidän on kestettävä pari grammaa väkivaltaa ja tekopyhyyttä. Laskennan oppi on yhtä tehokas kuin käytetyt keinot kaadettiin. Siksi ei niinkään itse keinoin, riippumatta siitä, kuinka tiukka oppi on, me voitamme ja, noniin. Kuinka meidän pitäisi kunnioittaa kaikkia hallituksia niiden ollessa supersuuria. Riittää, että hallitus tietää, että olemme limaa niin, että tottelemattomuus loppuu.
ellauri389.html on line 53: Kiukkuinen viirusilmä Karen Torahammas Houstonista todistaa jäännöxettömästi, että Lammas ei ollut niinkään romantikko kuin pesunkestävä postnapoleonisen imperiumin keskiluokan nousukas, eikä mikään 1700-luvun jätös. Se oli Lontoon Valentin eli Ensio Rislakki, ja London Magazine jossa Elian pakinat ilmestyivät oli sen Seura-lehti. Former bluecoat boy and child of servants.
ellauri390.html on line 174: Radcliffe tunnettiin siitä, että se antoi loppupeleissä lukijoille järkevän selityksen yliluonnollisille käänteille. Yleensä Radcliffe paljasti loogisen tekosyyn romaaniensa loppupuolella, mikä johti kohonneeseen jännitteeseen. Walter Scottille se oli pettymys: "Salakavalilla askeleilla arraxien takana saattaa epäilemättä joissain tilanteissa, kun hermot on viritetty korkealle, olla ei niinkään pieni vaikutus mielikuvitukseen; mutta jos lukija saa loppupeleissä kuulla sen olleen vain kissan tassuttelua, tilanteen vakavuus katoaa ja lukijasta tuntuu että häntä on petetty, ja ihmettelee miksi hän on suostunut petokseen." No se on sitä epäuskon jousitusta tietysti.
xxx/ellauri027.html on line 297: AARGH! Dumbledoren "Pari sanaa" jää toisexi. Tän TÄYTYY olla tahallista vittuilua Eskiltä, tai olen tosi pettynyt. Mitäs jos tää koko kukoistustuuba onkin elämän pituinen vedätys? Ei se voi oikein niinkään olla. Ei saarna vedä ellei siihen usko, on oltava ainakin oljen verran raollaan. On se surkeaa. No onhan se lyönyt hyvin leiville. Sille on ollut sosiaalinen tilaus. Sitä saa mitä tilaa.
xxx/ellauri027.html on line 931: Excellence - tää on helppo. Tää ei oo niinkään parhautta, vaan eliittiä, nousukkuutta, tiimiurheilua, pyrkyryyttä ja näkyvyyttä. Onhan näitä huippuyxiköitä nähty, ne on ollu tärkeässä roolissa, kun on opastettu perinteisesti vaatimattomia suomalaisia valehtelemaan ja kehua repostelemaan izeään. Musta se on perseestä. Ei tarvi olla niin hirmu erinomaisia, kohtuullisen hyvä riittää ihan hyvin. Tässä on mun mielestä Eski hyljännyt kreikkalaiset esikuvansa ja lähtenyt kapitalismin markkinamiesten kelkkaan. Kasvu on perseestä, huono ajatus. Huiput on enimmäxeen huiputtajia. Huiputtaa, sanoi Elna-mummi noustessaan veneestä.
xxx/ellauri027.html on line 1078: Tosi uskonnollista. Liturgiaa, ripittäytymistä, omantunnon tutkistelua, kääntyminen ja parannus. Mixei tämmösiä kursseja pidetä yliopistolla? Luulen et syy on vähän sama kuin mixei eutanasia ole laillista kovin monissa maissa. Jäljet pelottavat, mukana olevien tyyppien omat lehmät alkaa hyvin äkkiä nousta ojasta ja omat kirveet heilua, vaikka kuinka olis hyväkin alunperin tarkoitus. Kaikki ei ole niinkään viattomia kuin Eski Saarinen. Ei sekään sentään ole synnitön, vaikka Pafos onkin puhdasta hyväntekeväisyyttä, Good Work. Olikohan Jeesuskaan. Söi ainaskin ilmasex toisten pellosta.
xxx/ellauri027.html on line 1276: Matin kohdalta huonolla menestyxellä. Tai ei niinkään,

xxx/ellauri057.html on line 886: Kapteeni Haddock (vanhoissa Tinteissä Kapteeni Capu) poltti piippua. CEC:lläkin oli piippu silloin kun piipunpoltto oli muotia. Kapulla oli papukaija, joka huusi sille hävyttömyyxiä, kuten ihrratynnörri. Mitä yhteistä on kapteeni Capulla, Jacques Tatilla, M. Maigretilla ja Simenonilla? Ihrratynnörri ja piippu. Tai ainakin spede lierihattu ja se piippu. Kuvista päätellen Simenon ei ollut niinkään mahakas kuin kaverinsa Fellini. Enempi Jaakko Hintikan kaliiperia. Callekin, nuorena skeletti, tynnyröityi 60-luvulla sodanjälkeisten sapuskoiden ääressä. Olematta kuitenkaan lihava. Niin minäkin. Keskivartalolihavuutta on vanhenevan miehen lähes mahdotonta välttää, jos ruoasta ei ole suoranaista pulaa.
xxx/ellauri084.html on line 139: Ihmisoikeudet eivät siis enää tarkoita niinkään oikeutta tulla jätetyksi rauhaan vaan oikeutta "muiden ihmisten" työllään kustantamaan hyvinvointiin.
xxx/ellauri086.html on line 87: Suuhunsopiva kulli seisoi kuolasta liukkaana vasten häpyhuuliani. Riisuin huntuni ja hänmies nykäisi varovasti stringejäni ja suuteli rintojani – niitä ei niinkään varovasti. Riisuin housuni ja annoin lämpimän hävyn hieroa pystyssä sojottavan kullin kärkeä. Häpyhuulet avautuivat itsestään ja kosteus valui ulos ja päästi kullin hitaasti uppoamaan sisäänsä. Ratsastin, mutta minut pysäytettiin, ratsastin taas ja hänmies nousi istualleen estääkseen minua. Hieroin itseäni hitaasti pitkin kullin vartta saaden hänet izensä ähisemään ja kiroamaan lisää. Hänmies yritti pitää minua voimalla, mutta hankasin vastaan aivan pienellä liikkeellä. En voinut sille mitään, miten paljon nautin tilanteesta. Hänmies oli aivan kiimassa, aivan tuloillaan koko ajan, mutta kesti.
xxx/ellauri103.html on line 79: niitä (kiitos suomentaja, ei "heitä"), joiden kiinnostus mainontaan ei kytkeydy niinkään brändien vastaiseen eetokseen kuin poliittisen korrektiuden vuosien moraalisuusintoiluun. Adbusters-lehti tuntuu ajoittain vain hieman ajanmukaisemmalta kuin viranomaisten ohjeet säästäväisen kulutuksen, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tarpeellisuudesta. Lehdessä on toisinaan varsin teräviä havaintoja, mutta sen hyökkäykset nikotiinia, alkoholia ja pikaruokaravintoloita kohtaan ovat joskus alkeellisia ja yksioikoisia. Antimainokset, joihin
xxx/ellauri116.html on line 332: García Márquez oli poliittisesti vasemmalla. Hän ystävystyi Fidel Castron kanssa ja vietti pitkiä aikoja Havannassa. Tätä ystävyyttä on analysoitu teoksessa Gabo and Fidel: Portrait of a Friendship. García Márquezin mukaan heidän keskustelunsa ovat liittyneet kirjallisiin aiheisiin, eivät niinkään politiikkaan. Jospa Mario oli vaikka mustasukkainen Fidel Castrosta.
xxx/ellauri121.html on line 443: Antti Arjava tutkii naisen asemaa antiikissa, ei se niinkään huono ollut, nainen osaa kääntää patriarkan pään naisellisilla konsteillaan. Antti Arjava tutkii myös selkälokkeja, mikä niiden käytöxessä on tavallisinta. On ilmennyt, että ne lentää liihottelevat Padasjoella ja kirkuvat. Vaikka vesilintujen määrä on vähentynyt lopun edellä, täällä Padasjoella on niitä vielä runsaasti. Antti Arjava on Milli-Mollin transuversio. Antti Arjava antoi Matin lukea vanhoja Akujansa 50 pennillä. Antti Arjavan kynät olivat pituusjärjestyxessä. Matti siirsi piruuttaan yhtä paikaltaan. Kun Antti tuli syömästä, se heti huomasi: sä olet kajonnut mun kyniin! Kuenimaettoemiae kanoja! Kun Antti Arjava tuli koppavine äiteineen käymään majalla Padasjoelta, Matti sanoi parin päivän päästä: voisiko Antti lähteä jo kotio. Äiti sanoi: sovittu aika on oltava. Toista kertaa ei Antti Arjavaa tänne pyydetä.
xxx/ellauri126.html on line 651: Mindfulnessillä pääsee eroon rahanhimosta ja ylimääräisestä rahasta, joka sataa siitä perin peeteen laariin. Uusina arvoina rahan tilalle tulevat elinvoima, jaxaminen, läheisyys ja ihmissuhteet. Ei siis niinkään enää EAT! vaan FUCK!
xxx/ellauri126.html on line 741: Psykodynaamisessa ja psykoanalyyttisessa terapiassa psykoterapeutti antaa tilaa asiakkaan omalle pohdinnalle. Hoidon keinona painottuu keskustelu ja terapeuttinen vuorovaikutus, eivät niinkään kotitehtävät tai harjoitukset. Elämänhistorian läpikäyminen ja sen vaikutuksen ymmärtäminen nykyhetkeen on keskeinen osa työskentelyä. Nää on just niitä pilakuvien sohvapotilaita jotka jaanaavat terapeutin nukkuessa tai ratkoessa ristisanoja.
xxx/ellauri138.html on line 255: Näytelmän huomio on ennen kaikkea tunteissa ja kärsimyksessä, ei niinkään toiminnassa. Se kuvaa Filokteteen tuntoja, koska hänet oli hylätty, sekä hänen kärsimiään suuria kipuja ja yritystään löytää niille joku tarkoitus. Näin tragedia kuvaa kärsimystä sekä henkiseltä että ruumiilliselta kannalta. Monet näytelmän teemat voidaan nähdä sellaisina, jotka nykyään nähtäisiin osana lääketieteen etiikkaa.
xxx/ellauri154.html on line 64: Dos Vidas sarjan kolonialistispanjuunoilla on tyyylsäää, ei muuta tekemistä kuin neekerien potkinta ja ristiinsuihkinta. Nykyaikaan sijoitettu jatko-osa ei ole edes niinkään jännittävä, kun tyypit saa lapsentulon estämättä päästää ulos viettipaineita. Elämä on tosi lässykkää mutta yhtä paljon on koitettava saada tapahtumattomuudesta irti tositeeveetä. Onnexi on sentään nää vaihtoehtoisesti todet teeveesarjat täyttämässä elämättömän elämän aukkoja.
xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”.
xxx/ellauri170.html on line 229: Perpetual benediction: not indeed Niin tekee mieli aina kiitellä: ei niinkään
xxx/ellauri187.html on line 277: Joskus tuntuu että porukoiden elämän tavoite ei ole luokaton yhteiskunta niinkään kuin vaan kivun välttäminen. Ja iankaikkinen elama tietysti, mutta se on jo vaikeampi pala. Fariseuxet uskoo siihen, saddukeuxet ei. Mä en sitä sanottavammin kaipaa. Selkäkipu on kyllä inhottava, sitä ilman voisi olla.
xxx/ellauri195.html on line 335: Kuten Lars Sonck onnexi osaa hyvin selittää, syy on geeneissä. Darwinin 1. käsky elukoille on: kilpaillaan! Luottakaa te toisiimme vain kun siitä on teille geenietua! Se on se perisynti, eikä mikään nöyryyden puute tai tottelemattomuus, jotka ovat syntiä vaan kasan päälle päässeiden kunkkuapinoiden mielestä. Se on geeneissä, eikä se ole vika vaan suunnittelupiirre. Se sai aikaan senkin että kaikkien maiden ryysyläiset eivät yhistyneet, toisiinsa yhtyivät vain osakkeenomistajat. Eikä nekään toisiinsa niinkään vaan anonyymisiin yhteisöihinsä (S.A.) Nyt on liian myöhäistä sieltä luontoon enää palata, ei sinne millään mahdu tätä määrää apinoita. Ellei sitten ensin karsita 999 promillea pois. Siinäpä oiva marssijärjestys, siis kääritäänpä hihat ja liitytään urheasti sotilaallisiin liittoihin!
xxx/ellauri225.html on line 192: Noniin tietysti, Suttu on Shivan rouva Sati! Olis pitänyt heti arvata. Ei siis Ganesan sen pitkäkärsäisen. Sati kuoli häpeästä kun sen isä antoi Shivalle satikutia. Tyhmä ämmä! Ei niinkään tyhmä sanoo Norris-setä, sillä Shiva ja Sati ovat samixet! (Silti vittu, tekee mieli sanoa.)
xxx/ellauri235.html on line 466: Kirjasta on tehty kaksi elokuvaa. Ensimmäisessä, 1970-luvulla tehdyssä versiossa Villi Vonkkaa näytteli Gene Wilder, ja myöhemmässä, vuonna 2005 ensi-iltansa saaneessa Tim Burtonin ohjaamassa versiossa Jalina on Freddie Highmore ja Villi Vonkkana Johnny Depp. Näistä 70-luvun sovitus ei ollut Dahlin mieleen ja hän sanoikin olleensa siihen "hyvin pettynyt", koska hänen mielestään "elokuvan tarina painottui liikaa Villi Vonkka (Willy Wanker) -hahmoon eikä niinkään päähahmoksi tarkoitettuun Jali Kulliin".
xxx/ellauri250.html on line 480: Kaikki tämä taustatarina ilmenee mykistettynä, yhdessä juhlajaksossa ennen kuin Laura lukitaan elokuvalle nimensä antavan junan osastoon, saattueeseen, joka vie hänet monipäiväiselle matkalle Venäjän pääkaupungista syrjäiseen Murmanskin kaupunkiin. Jos haluamme ottaa Roxy Musicin säkeet mielekkääksi paratektiiviksi, tärkeintä ei ole niinkään huume - rakkaus, sentimentaalisessa suhteessa, jonka löydämme pian laimeaksi - vaan se, mikä turtuu: yksinäisyys, osaston nro 6 aito temaattinen akseli.
xxx/ellauri261.html on line 169: Metropoliitta Ambrosius ei tunne Teletapeista kertovaa lastenohjelmaa, joka on alkanut elää omaa verkkoelämäänsä muodostaen uusia kulttuurillisia kerrostumia. Ehkä tietämättömyys ei niinkään johdu vanhojen instituutioiden hitaudesta kuin siitä, että selibaatissa elävällä kirkonmiehellä ei ole omaa jälkikasvua, joiden kanssa lauantaiaamuisin kello 8.00 kokoontua katsomaan teletappeja. Isä Ambrosius kazelee vaan haikeasti omaa tappia, vääntäen nupista kuvaa terävämmäxi.
xxx/ellauri286.html on line 293: sen (propagandan, ei niinkään lukutaidon) tarpeellisuuteen on jälleen herätty.
xxx/ellauri307.html on line 299: En ajattele diskursiivisesti. Kyse ei ole niinkään siitä, että pääsen totuuteen, vaan siitä, että lähden siitä liikenteeseen. Kylä lähtee!
xxx/ellauri354.html on line 228: Ernst Hemingway oli vastenmielinen mezästävä kyrpä. Farewell to Armsissa se esittää taas kerran tollasta vaitonaista John Wayne tyypin jenkkiä jota miehet ihailee ja pelkää ja johka naiset narahtaa. Eitää kirja ole niinkään sodasta kuin sen aiheuttamasta pillunnälästä.
xxx/ellauri363.html on line 646: Foucault’n mukaan tuotantosuhteiden piiriin. No niin tietysti, samaa termiittipesän normitouhua.Yksilön toimintaa ohjataan ”oikeaan” suuntaan palkintoon ja sanktioon perustuvan mekanismin avulla. Foucault kirjoittaa, että kurinpidollinen rangaistus ”ei ole niinkään loukatun lain kostoa kuin toistoa, sen toistettua painottamista. Parannus saadaan aikaan behavioristisen kasvatuksen
78