ellauri035.html on line 1111: Se Balthasarista. Nyt Karseaan. Lääkärinpoika Balthasar Gracián y Morales (äidin nimi Morales ei tarkoita moraalia, vaan mauria) asui sedän tai enon luona joka oli, pappi. Sillä oli 4 veljeäkin, joista kaikista tuli niinikään pappeja. Kumma ettei kukaan ruvennut lääkärixi. Harmittikohan se isukkia. No Balden iskä oli aika köyhä kaiketi, varmaan puoskari. Sen kaveri Lastanosa oli äveriäs ja sillä oli iso kirjasto.
ellauri048.html on line 117: Syksyllä 1947 perustettu Eino Leinon Seura alkoi seuraavan vuoden lopussa julkaista yhdessä Otavan kanssa ja Sanoma Osakeyhtiön tukemana aikakauslehteä Ajan Kirja. Sen päätoimittaja oli Vilho Suomi ja toimitussihteeri Eino S. Repo, molemmat Uuden Suomen kirjallisuustoimittajia. WSOY:n vastine Ajan Kirjalle oli niinikään neljästi vuodessa ilmestynyt aikakauskirja Näköala.*
ellauri055.html on line 1332: Sillinpään niinikään mainizema maarianpäivä on 25 maaliskuuta edellisvuonna kun Gabi tuli ilmoittamaan et jee suxet ois nyt tulossa. Tismalleen 9kk ennen synttäreitä. Oliko Marialla asia jo tiedossa eli pullat uunissa? Vai oliko Gabilla muumimuki messissä? Joulu on talvipäivän seisaus ja maarianpäivä kevätpäivän tasaus. Nehän ne on pääasioita, loppu pelkkää somistetta.
xxx/ellauri281.html on line 382:
xxx/ellauri286.html on line 127: Jo sitä ennen lukuisten tutkijoiden muodostamat komissiot olivat tutkineet miehitystenaikaisia tuhoja ja repressiopolitiikkaa. Merkittävimpinä voi mainita vuonna 2005 monella kielellä julkaistun kokoomateoksen White Book (Korvaa Mao Ze Dongin aikaisemman teoxen Red Book) ja läntisten kansain välisen ja lopuista kansoista riippumattoman ihmisoikeusrikoksia tutkivan komission työn tuloksen, Estonia 1940–1945, jonka ensimmäinen osa ilmestyi niinikään vuonna 2005.
xxx/ellauri388.html on line 181: Katolilainen kirkko, kuten aina kirkot, teki Kristuksen osoittamasta sisällisestä elämänohjeesta oman määräämän ulkonaisen pakkolain, säätäen, että ne, jotka virallisesti elävät "taivaan valtakunnan tähden", ovat kielletyt avioliittoa rakentamasta. Siveellisyyskysymys ei ole ainoa, joka on kärsinyt siitä, että kirkko näin on asettunut jumalallisen lain taakse ja julistanut sen ihmisille omanansa. Totuttaen ajattelemaan, että kieltäytyminen on kirkon vaatimus, se hävitti ihmisten siittimistä tunnon siveysvaatimuksen varjolla. Ja sen mukana oli tietysti poissa kaikki voima elämänohjeelta, sillä rakkaudesta kirkkoon ei voi kukaan pysyä puhtaana. — Luterus, joka niinikään oli kirkon mies, ei nähnyt tätä syytä vallitsevaan epäsiveellisyyteen, vaan luuli, että katolilainen kirkko oli väärinkäsittänyt Kristuksen elämänohjeen.
6