ellauri001.html on line 1691: Avuksi huudettiin koivuniemen herraa.
ellauri002.html on line 870: Otaniemen boksissa,
ellauri002.html on line 1693: Kesän kynnyksellä lensin takaisin Suomeen. Kylä muistan kun toavattiin ekan kerran yhdessäoloa pitemmän tauon jälkeen. Dona Carita tuli vastaan kadulla, varovaisen näköisenä: jatkuuko tää vai ei. Jatkui se. Dona Caritan kamarissa vietettiin kesäöitä ihania. Helppo nakki, kun Sysmän Suopellosta oli (pitkähkö) kävelymatka Talasniemen majalle. Juhannuksena "nukuttiin" Rauhiksen saunan rintelillä.
ellauri008.html on line 239: Kuten Riku sanoi Talasniementiellä:
ellauri008.html on line 1696: Mitäs sanoo siihen Kimmo Koskenniemen näköinen
ellauri012.html on line 811: Olin kerran Kaisaniemen tunnelissa syömässä intialaista yxixeni koska unicafe oli mennyt kiinni. Viereisessä pöydässä oli kaxi tosi kaunista ruskeaihoista opiskelija- tai teinityttöä upeissa hunnuissa ja tyylikkäissä vaatteissa. Toinen Saharan etelä- toinen pohjoispuolelta. Siihen tuli vielä kolmas, kuvankaunis hoikka somali pitkässä hameessa ja vaalessa tekoturkissa. Ne halasivat toisiansa. Voi jospa oisi saanut olla mukana.
ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri018.html on line 364: Kimmo Koskenniemen veroinen besserwisseri, vihreiden osmankäämi,
ellauri019.html on line 1057: Kun on aikansa huudeltu puunlatvoista toisilleen törkeyxiä, on aika ryhtyä tositoimiin ja panna punaperseet liikekannalle. Sitten alkaa kuulua näitä rumia kolmisointuja marssintahdissa Mannerheimin linjalla. VA Koskenniemen patentoimia ja Taata Sillanpään sanoittamia loppusointuja. IttuTaatanaPookkana!
ellauri022.html on line 797: joka niemen nokka täysi
ellauri023.html on line 289: siellä vieläkin venepaikkoja. Siellä on Talasniemen lopettanut saha, jota
ellauri023.html on line 303: Talasniemen tienhaarassa LKV-hommiaan, isolla selfiellä. Ei se kyllä
ellauri023.html on line 373: Talasniementien itäpuolella on sotaveteraanien pikkiriikkisiä taloja
ellauri023.html on line 390: Juoksi pitkillä rimppakintuilla toisten Talasniemen pentujen
ellauri023.html on line 442: Talasniemen mäessä, loppupeleissä rollaattorin kahvoissa. Yhtenä iltapäivänä
ellauri023.html on line 482: ottaisiko se hienon niemen kärjen (missä Kossut nyt herrastelevat) vaiko mutaisen jokisuun.
ellauri023.html on line 1081: Eesus saarnasi usein Otaniemen synagogassa, ja piti siellä muun muassa saarnan ”elävästä leivästä”. Silloinkohan se tyyppi päätti viipaloida sen. Ei olis ihme. Eesus myös paransi heti paikalla superjulkkixen, joka oli saastaisen hengen vallassa, sekä herätti eloon synagogan esimiehen Raimo-Tepon. Eesus paransi myös anopin sekä halvaantuneen, joka laskettiin taloon kattoon tehdystä aukosta. Jaa sehän oli just se tän vertauxen Vessias. Tästä ihmeestä ja koko tilaisuudesta vähän tarkemmin.
ellauri024.html on line 377: Minulta kysyttiin kerran Hakaniemen hallissa, mikä se on tässä elämässä parasta. Kaikenlainen lisääntymiseen kuuluva on parasta. Niinkuin se onkin.
ellauri025.html on line 343: Hesiodos oli riitaisa, epäluuloinen, ironinen, pihi, harrasti sananparsia, vieroi naisia. Sehän oli ihan kuin Roope Ankka. Tai Aarne Kinnunen! Hesiodos oli yhtä misogyyni kuin Semonides ja yhtä kaunainen kuin Solon jumalille, jotka antaa hyville käydä yhtä kehnosti kuin huonoille, ellei vielä kehnommin. Taas sitä teodikeaa, Kimmo Koskenniemen koripallosääntöjä.
ellauri026.html on line 112: Vatikka löytyy Lönnrotin sanakirjasta, jonka sain isiltä ylioppilaaxi tultua. Kirja jäi kuitenkin isin hyllyyn ikäänkuin syytinkinä kunnes isi kuoli. Nyt se on tossa mulla hyllyssä, kunnes mäkin liityn Hietaniemen hiljaisiin. Vatikka eli vatukka eli vattu, sanoo Elias. Mä tykkäsin pikkuisena vatuista enemmän kuin puutarhamansikoista. Ize asiassa en niin järin perusta jordgubbeista vieläkään. Mezämansikat on ihan toinen asia, ne on ihania, varsinkin kesän ensimmäiset. Ukonmansikoita kasvoi Sommarhemissä, ne oli jännän makuisia. Ei niin hyviä, mutta jänniä. (Joku eläkeukko Sivula Ylen uutisissa väittää, että vatikka on joku lyhyt varsta. Pitäköön pumppunsa. Mä lainaan mieluummin Lönnrotilta.)
ellauri028.html on line 813: Täällä valtakunnantyhjäntoimittaja Esa-Jouni Reikä-Saarinen ja uusi sensaatiomainen tiedelöytö! Posketonta! Käsittämättömän mahtavaa! Nimittäin! Soveltavan filosofian maailma kohahti tänään kuin Keilaniemen rantaa alvariinsa tapaileva aalto. Sosiobiologi Lauri H. Anterosson paljasti löytäneensä aivan uuden ja tähän asti tuntemattoman eläinlajin, ihmismuurahaisen! Sosiopaatti Anterosson teki tämän ällistyttävän ihmismuurahaishavainnon sattumalta ollessaan rutiininomaisella helikopterilennolla 2000 metrin korkeudella Espoon ilmatilassa.
ellauri029.html on line 492: Normaaliustaipumus on anterojen taipumus olettaa et kaikki menee niinkuin ennenkin, vaikka katastrofi on silminnähtävä. Kimmo Koskenniemen mielestä elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. No ehkä se elääkin. Anterot kapuaa nousevasta vedestä kuiville ruohonkorrelle joka taipuu niiden painosta ja kaatuu jorpakkoon. Jos energiankäyttö kuumentaa ilmastoa ne ostaa ilmastointilaitteita. Jos talouskasvu heikkenee ne käskee synnyttää lisää lapsia. Vanhuxia on suojeltava kuolemalta luonnon kustannuxella. Lapsille ei mitään tarvi jättää. Maailma hukkuu paskaan 70% vaan lukee lehtiä. Mä en lue edes niitäkään.
ellauri029.html on line 591: Kaisaniemen puiston puurakennuxen syrjässä
ellauri031.html on line 298: Siihen nähden fasismi menee kansainvälisesti hämmästyttävän hyvin kaupaxi. Fasistien risukimput on Rooman liktorien eli poliisien vanha virkamerkki. Monen muunkin kansan kurittomat ainexet (varsinkin maahantunkeutujat) ovat osoittaneet olevansa koivuniemen herran tarpeessa. Ja kun hopeaselkä apinat kaikkialla maailmassa haluavat paukuttaa pikkuapinoita päähän oikein kunnolla, ne ovat nopeaoppisia, joskaan eivät järin omaperäisiä. Kun kerta samat vanhat temput toimivat, mixi kehitellä uusia. Fascis on muuten latinassa maskuliinipoikkeus (ylläri).
ellauri036.html on line 204: Musset oli aatelispoikia, pikkuveli, vanhemmat oli köyhiä. Isä pikkuvirkamies ei koskaan antanut sille rahaa. Äiti oli tärkeämpi, piti salonkia. Se oli hyvä lyseossa, ja ajatteli ensin pyrkiä oikixeen tai lääkixeen, mutta ne on tylsiä (ruumiiden leikkaaminen ällötti), se päätti ryhtyä kirjailijaxi joskus abi-iässä. Siitä tuli kirjastonhoitaja. 19-vuotiaana julkaisi Espanjan ja Italian satunsa. Sit se aloitti uran turmeltuneena dändinä, seukkaa George Sandin kaa, ja kirjoittaa näytelmäpiisejä. Samalla angstisia runoja, eri vuodenaikojen öitä. Omaelämäkerrallinen romaani Vuosisadan lapsen tunnustuxia 1836 löytyy suomennettuna, kiitos VA Koskenniemen. Tais kirjoittaa muistelmansa saman ikäsenä kuin E.S. Punk-Akatemian. Sekin kävi bordelleissa ja oli huono asiakas, pahoinpitelikin palvelushenkilökuntaa.
ellauri036.html on line 1924: (se näyttää olevan täällä Mäntyniemen hyllyssä, TLDR-kokoa)
ellauri036.html on line 2175: Hietaniemen hautuumaalla on herrasväen puolella joskus syrjemmässä samalla tontilla tai herrasväen kiven kivijalassa jonkun palveluspiian tyynykivi tai pikku laatta: uskolliselle Mimmille tai Iitalle. Kiitos uskollisuudesta Wexi.
ellauri037.html on line 434: Mäntyniemen salit kaikuu tyhjyyttään. Kukaan ei käy,
ellauri037.html on line 439: ulos ovesta, tekee pisut Mäntyniemen portille ja säntää
ellauri043.html on line 845: tässä on Kinneretin palsamia, Tammefanin niemen suizuketta, laudaanumia, kanelia, ja laaserjuurta, joka on hyvää soosissa. Sit siellä on Assyrian piziä, Gangesin norsunluuta, Elisan purppuraa; ja tää jäälaatikko sisältää leilin jotain chalibonia, jonka pitäis olla Assyrian kuninkaille varattua viiniä - jota juodaan yxisarvisesta. Täs on sit kaulanauhoja, neuloja, viiloja, parasolleja, Baasan pulveria, Tartessoxen tinaa, Pandionin sinistä puuta, Issedonian valkoisia turkixia, Palaesimonden saaren jalokiviä, ja jonkun tachas eläimen karvoista tehtyjä hammastikkuja - kadonnut eläin joka eli maan alla. Nää tyynyt on Emathoxesta, ja nää takinrimpsut Palmyrasta. Tässä Babylonian matossa on … mut hei, tule nyt, tule jo sieltä!
ellauri043.html on line 3199: Me mentiin Aromaattisten seudun läpi, kautta Ganklgaridien maan, Comarian niemen, Sakhalinin niemimaan, Adramiittien ja Homeriittien reittiä; — sitten, Cassanianvuorten punaisen meren ja Topazos-saaren läpi, tultiin Etiopiaan pygmien kuningaskunnan puolelta.
ellauri045.html on line 790: 2020 podcastissa joku lapselta kuulostava Juliette kysyy Iinexeltä eli ex-Akulta, mitä hänen ikäisensä pitäisi ykkösenä saada tietää. Iines vastaa käreällä transuäänellä, että tämä: nyt me (ketkä?) ollaan monikymmenkertaisesti rikkaampia kuin ikinä, ja että prospektit rikastumisen jatkumisexi näyttää eri hyviltä. Voi hemmetti. Kuin Kimmo Koskenniemen suusta.
ellauri048.html on line 123: Eino S. Repo kirjoitti Ajan Kirjaan 2/50 artikkelin Arvostelijan vapauden puolesta. Siinä hän kritikoi vilpillisiä arvostelijoita. Hänen mielestään "on tärkeämpää olla rehellinen kuin erehtymätön". Repo otti esimerkiksi edellisenä syksynä ilmestyneen V. A. Koskenniemen runokokoelman Syksyn siivet saaman vastaanoton. Hän ei voinut ymmärtää sen saamaa ylistystä, varsinkin kun paljon parempiakin runokokoelmia oli ilmestynyt.*
ellauri048.html on line 129: Tuomas Anhava arvosteli ankarasti Koskenniemen Runousoppia ja runoilijoita -teosta Suomalaisessa Suomessa. Koskenniemi loukkaantui Anhavan kirjoituksesta siinä määrin, että valitti 18.2.1952 asiasta Suomalaisen Suomen päätoimittajalle Esko Aaltoselle. Koskenniemi lähetti eronpyynnön kunniajäsenyydestään lehteä julkaisevalle Suomalaisuuden Liitolle. Hän oli kuulunut liiton perustaviin voimiin.*
ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri048.html on line 153: V. A. Koskenniemi matkusti vuonna 1936 natsi-Saksaan luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta, jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen kansallissosialismia ja fasismia kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksena. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.
ellauri048.html on line 159: Koskenniemen pojanpoika, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi on kansainvälisesti arvostettu kansainvälisen oikeuden tutkija.
ellauri049.html on line 220: Kailaan ruumis tuhkattiin ja tuhkaläjä tuotiin takaisin Suomeen ja Helsinkiin. Kailaan hauta on Hietaniemen hautausmaalla korttelissa U27-4-36. Haudalla paljastettiin vuonna 1940 kuvanveistäjä Yrjö Liipolan toteuttama muistomerkki. Tietäisin kyllä minkälainen muistomerkki Kailaan ja Sarkian kunniaxi olisi paljastettava. Huppu pois...
ellauri049.html on line 1131: Vaakku Koskenniemen mielestä Eskin Fritjof on melkein yhtä hyvä kuin Runkun Fjalar. Piisaa uhoa, ylevöintiä ja paisutusta. Ja nerokkaita loppusointuja! Salosen Unski koitti suomentaa sen, mut tuli sekulia.
ellauri050.html on line 634: V.A. Koskenniemen perheellä oli Hangossa Sirmio-niminen kesähuvila/-paikka.
ellauri050.html on line 635: Hangon museosta kerrottiin, että Koskenniemen huvila sijaitsi Hangon Långbodauddenilla, Långbodantiellä. He uskovat huvilan olevan yhä olemassa. Varmuutta tähän tai tietoa omistajasta ei löytynyt.
ellauri050.html on line 685: vaikka saa kauniin hautakiven Hietaniemen uudelta puolelta.
ellauri050.html on line 759: Harmajan elämänhalu katosi lopullisesti hänen sisarensa Outin kuoltua synnytyksessä 1936. Äitinsä mukaan nimetty tyttövauva oli kuitenkin ilahduttamassa Harmajan viimeistä elinvuotta. Menetyksestä huolimatta Harmaja kirjoitti vielä runoja ja julkaisi syksyllä 1936 kokoelman Hunnutettu. Sairaudessa ei tapahtunut kuitenkaan enää käännettä parempaan, ja hän kuoli tuberkuloosiin 23-vuotiaana 1937. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle kortteliin U6-27-16. Harmajan muistoa vaalimaan on perustettu Saima Harmaja -seura.
ellauri051.html on line 285: Moni nuori liukui äärivasemmalle kapinoidakseen hyväosaisia ja sodan käyneitä vanhempiaan vastaan. 70-luvulla me sanottiin, että menestyneen kodin tunnistaa Särestöniemen taulusta ja taistolaistenavasta.
ellauri053.html on line 1230: Ne kaikki vielä muistan: Niuvanniemen jylhän ja Puijon korkean
ellauri055.html on line 542: Masin nenäkkään luokkatoverin Antti Arjavan äiti oli omaa sukua Manninen. Nokkava oman hännän nostaja oli äitikin, razasteli hienolla suvulla. Kangasniemen kirkkomäellä on Mannisia kuin Salpausselällä. Hokkia ja Tissareita. Tulivat pienellä veneellä majalle Kangasniemeltä (tai ehkä Kuhmoisista?) ja kovin soimasivat majaa kun se on niin pieni ja hankala. Ize asuivat Helsingissä ahtaasti.
ellauri055.html on line 578: Toinen äärimmäisyys Manniskan paletissa on ökyrikkaat ruozahtavat nousukkaat jotka on myös pahoja. Pahempia kuin paapa ize asiassa. Kullaista keskitietä edustavat omilla tavoillaan Mirja ja Johannes. Hömelö laskukas ja nöyrä köyhimys. Eivät kuulu Kangasniemen jetsettiin. Nimetkin on niillä -nen päätteiset.
ellauri055.html on line 692: Helvatinmoinen hedonisti ja hyväxikäyttäjä. Höykyttää Eliasta kuin vierasta sikaa. Ja kaikki tää vaan huvin vuoxi, ezillois izellään mukavaa. Elias on joku säälittävä häviäjä kotikyliltä, jota ex-inssi kusee silmään mennen tullen. Ja poimii salaa hilloja hyvästä paikasta ennenkuin ehtii muut huomata. Onkohan tää joku jumalisten geneettinen piirre. Sirkka-täti vihelteli hiljaa Sakulle Päijätsalossa ettei muita vaan tulisi hyvälle mustikkapaikalle. Mustikoita oli pyykkikorikaupalla. Ei sitä raamatussa kielletä. Poimikaa nyt järjestyxessä! Samanlainen äkseeraajaa kuin Koskenniemen Kimmo koripallossa. Noudattakaa kolmen askelen sääntöä! Vapaaheitto!
ellauri055.html on line 739: Kuivaniemen Rantalaan, merenrantaan, Antti siirsi useita hirsirakennuksia: savupirtin, aitan ja savusaunan. Vuonna 1978 valettiin pitkän hirsirakennuksen pohja. Taloon päästiin muuttamaan vuonna 2001.
ellauri055.html on line 875: Perheeseen syntyi ennen Frans Emiliä kaksi muutakin lasta, mutta nämä kuolivat jo pieninä. Isosisko oli liika kiltti ja isoveli vammanen. Sillinpää kävi aluksi vuosina 1895–1898 Jumesniemen kirkko-koulua, ja sitten Haukijärven kansakoulua, jossa opettajana oli hänen pikkuserkkunsa Hilja Tättälä. Hän menestyi opinnoissaan niin hyvin, että vanhemmat päättivät lähettää hänet oppikouluun Tampereelle. Tämän mahdollisti se, että Sillinpään isä oli joitakin vuosia aiemmin perustanut pienen sekatavarakaupan, jonka tuotolla perheen taloudellinen asema oli kohentunut.
ellauri058.html on line 519: Seijan ja Riitan serkku Ina teki pahan gaffen, kun se puhui Riitan majasta Rauharannan päätalona, "da oben". Väärin, väärin! Wilhon 1 1/2-kerroxinen omakotitalo on kiistämättä Rauharannan tilan päätalo, ja vaikka Talasniementie nousee Majan portille, niin Paulin matala mezästysmaja on Rauhixesta kazoen alamäessä.
ellauri058.html on line 781: Lieväshti etovia (terkkuja Toope Sillanpäältä!) noi Melasniemen pueriilit runot.
ellauri060.html on line 280: Lopen uupunut ja ilmeisesti jo lopetettu teatteri (siirryt toiseen palveluun) osallistuu juhlavuoden viettoon esittämällä heinäkuussa Sajaniemen kesäteatterissa Elmon.
ellauri060.html on line 454: Olen ollut alakouluikäisenä Kangasniemen markkinoilla kavereiden kanssa katsomassa kun Oliver Hawk hypnotisoi, Haukivuoren Houdini Aimo Leikas pelasi venäläistä rulettia sekä Onni ja Kalevi Suuronen ajoivat surmanajoa. Silloin oli vielä nuorisolle virikkeitä.
ellauri061.html on line 197: Francis Gentleman was much less appreciative of this play. He felt that its major weaknesses were a "puerile" plot and that it consists of an odd mixture of incidents. The connection of the incidents to each other seemed rather forced to Gentleman. Sama vika vaivaa Jari Pervoa, Rovaniemen Shakespearea (ks alempana).
ellauri061.html on line 1290: Se keikkuu siis jossain aidalla kuin kirppu ja on aika ikävällä tuulella. Rovaniemen kultahatusta ei tullut baskeria, vaikka muutti Nuorgamista Olarin kautta Skatalle. Niin etelään kuin pääsee, se sanoi kuten talven tullen ammattilaiset naiset valtaistuinpelissä. Winter is coming.
ellauri064.html on line 169: Fredrik Granatenhjelm (alk. Granatenhielm; 1. toukokuuta 1708 Odensjö, Barnaps, Smoolanti – 13. joulukuuta 1784 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen majuri, joka palveli Viaporin varuskunnassa. Hän oli filantrooppi, ja harrasti ”puhdasta elämää” ja hyväntekeväisyyttä. Hänen hautansa, niin sanottu vapaamuurarin hauta, sijaitsee Helsingin Kaisaniemen puistossa.
ellauri066.html on line 47: Runokokoelma ja latinan pro olivat Keken ekan ja ainoan opiskeluvuoden saavutuxet Turussa. VA Koskenniemeen ehti sentään tutustua. Koskenniemi ehti tutustua aika moneen runoilijatyttöseen. Toimeliasta tafsausta. Koskenniemen nuiva arvostelu Keken esikoisesta aiheutti kyllä ärtymystä. Olihan Vaakulla ollut osuutta niiden julkaisemisessa. Vaakku peitti sillä jälkiään, potki päälle tarpeenteon pienen sievän santakeon. Helaakosken arvostelu Lassen kokoelmasta IL:ssä oli tyrmäävä. Teki Pojulle suorastaan raakaa vääryyttä. No raaaxihan Aaroa mainittiin. Elsa Enäjärvi (HS) jota P.Mustapää sittemmin petti rumasti, oli liian naismainen ja Rafu Koskimies (Uusi Normaali) liian setämäinen. Kaikki tässä rupeavatkin töhertämään lehtiin. Lasseakin Helaakosken arvostelu suututti. Se oli karkean tylsästi kirjoitettu. Filosofista runoutta ei ymmärretä.
ellauri066.html on line 218: Runoilija Jöns Carlson on esittänyt vielä yhden tulkinnan Aaro Hellaakosken Hauen laulusta Mezästys ja kalastus-lehdessä. Hauen laulu, joka päättää Hellaakosken tärkeimmän runokokoelman Jääpeili (1928), kertoo hauesta, joka nousee puuhun laulamaan. Aaro peri Eino Leinon reissussa rähjääntyneen manttelin. Aaro oli kyllä kaikin puolin kunnollisempi mies. Ei ne olleet Kangasniemen miehiä, vaan pohjoisempia, Oton luona käymässä. Mökkiläisiä, paholaisen reestä pudonneita, ei aitoja. Hiski kyllä oli kangasniemisiä, sen pysti oli kylän rannassa.
ellauri067.html on line 38: Sain koronan sulkemasta kirjastosta herätelainana jäljittelemättömän Tommi Kinnusen lukuromaanin Pintti. Plintti oli käsineidon tapainen apupoika Marjatta Kurenniemen teoxessa Puuhiset. Se paljastui (Hui! juonipaljastus!) loppupeleissä puuhisten kuninkaan pojaxi, joka ei osannut sanoa ärrää eikä ässää. Plintti < kr. plinthos 'tiiliskivi' voisi tarkoittaa myös jalustaa.
ellauri079.html on line 171: Typerää tietokonepeliä Eskatonia ("maailmanloppu") pelaa enimmäxeen poikia. Vapaata levytilaa vähintään 40MB. Iso kone, 256K kuten luki Seppo Koskenniemen reikäkortissa. Walluparka ei ollut mikään tietokonehai.
ellauri092.html on line 384: Ivar August Heikel (1861–1952) oli O. I. Heikelin veli joka teki sen latinan sanakirjan. Se kuoli 2vk ennenkuin mä synnyin. Tutustuttiin vaan kirjallisesti. Ivar oli Helsingin yliopiston klassisen kreikan kielen ja kirjallisuuden professori, joka toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina. Ivar kirjoitti kirjan sosialismista 1906. Huu! Ivarin tiedot on Kuka Kukin On-kirjasta, jonka toimitti L.A.P. Poijärvi. Tämmösiä hyväveliseuroja: Otavan tietosanakirjan täydennysosien toimittajissa on mun sukulainen Hjalmar, Rafu Koskimies, Poizu, Heikki Waris (jonka pikkuserkku Klaus Waris hommas Callelle ensin professuurin ja sizen sinekyyrin Sitrasta), Kimmo Koskenniemen isä-Matti, ja Hellan langonpoika Jaakko. Ilmari ja Toini oli serkuxet.
ellauri092.html on line 463: Kurki-Suonion harrastukset suuntautuivat musiikkiin, hymnologiaan (hän tutki virsitekstejä ja sävelmiä), historiaan, raittius- ja heimoasiaan. Ja kai naisasiaan, kerze oli naispappeuskomitean jäsen? No ei: Tunnustuksellisen ja raamatullisen näkökannan puheenvuoroja sisältävät prof. Heikki Koskenniemen kirjanen ”Vedenjakajalla naispappeuskysymyksessä”, v:n 1958 kirkolliskokouksen asettaman komitean mietinnön 2. eriävä mielipide, jonka on esittänyt teol. tri Erkki Kurki-Suonio.
ellauri093.html on line 94: Mott oli suurenmoinen mies mutta samalla myös pikkumainen pilkunnussija Kimmo Koskenniemen kaliiperia. Se laski sormensa joka erälle ja kysyi: mixi / tämä / on näin? Se varmisti kokousten yxityiskohdat etukäteen aina huoneistojen koristelua, edustajien nokintapaikkoja ja laulettavia tunteeseenvetoavia lauluja myöden. Se teki jumalalle rahanarvoisia palveluxia ja jumala teki sille vastapalveluxia, tit for that. Se muisti köyhiä sihteerejä telttakepillä ja valizi harkutisti tuliaiset kesähuvilansa talonpoikaisnaapurien lapsille, ei liian halpaa eikä liian kallista. Tietenkään hän ei ollut erehtymätön eikä virheetön, mutta niin lähellä kuin mahdollista olematta jumalan joululahja ize.
ellauri096.html on line 477: Toisten taiteilijoiden teosten käsittely kriittiseen sävyyn ja suoraan nimeten on musiikkimaailmassa melko yleistä mutta kaunokirjallisuudessa harvinaista. Tänä vuonna on kuitenkin ilmestynyt toinenkin suomalainen fiktioteos, jossa ruoditaan olemassa olevaa teosta: Harry Salmenniemen novellikokoelma Delfiinimeditaatio. Yksi kokoelman novelleista on yksityiskohtainen Hymyilevä mies -elokuvan kritiikki.
ellauri096.html on line 917: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä."
ellauri096.html on line 922: Seuraavassa numerossa Salmenniemen mielestä Yli-Juonikas on hänen mukaansa paitsi varaton myös katala ja katkera ihminen, vaimon jättämä surkimus, jonka lisensiaattityö vilisee asiavirheitä. ”Keskustelua seuranneelle lienee ilmeistä, että Yli-Juonikas on tällä hetkellä syvissä ongelmissa ja että kollegoiden menestys saa hänessä aikaan suorastaan raivokasta kateutta”, Salmenniemi kirjoitti.
ellauri141.html on line 599: Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.
ellauri144.html on line 303: Siegmund Freud on ikävästi luihun Kimmo Koskenniemen näköinen. Phil Roth osti sen kootut teokset ja luki niitä sängyllä pikku Alex kädessä. Mitäs terävää sanottavaa Siggellä oli lemmestä? Eipä sanottavasti. Että sikari ja nainen on siitä samanlaisia et jos niitä vetää liian kovasti ne eivät syty.
ellauri150.html on line 428: Me nähtiin Rostandin näytelmä Cyrano de Bergerac Pirjo ja Kimmo Koskenniemen kuzusta Suomenlinnan kesäteatterissa. En muista siitä enää YHTÄÄN mitään. Juoni oli jotain sellasta, että Savinienin piti kosiskella serkkunsa Roxanen puolesta jotain puisevaa mutta normaalinenäisempää hemmoa.
ellauri160.html on line 486: 5Sireni on Talasniementiellä homojen mökkiä vastapäätä asustava leski jonka miehellä oli ikkuna-ja-ovitehdas ensin omassa pihassa, sitten Sysmäntien varressa. Harppisaku Swoboda kulki valkoviinikännissä pitkin Talasniementietä ja hölisi niitä näitä kaikille. Se laittoi suntion mökkiin vaakalaudoituxen, joka ei siihen yhtään sopinut, se oli oikeastaan mauton. Nyt on senkin tynnörimaha jo aika kuihtunut.
ellauri181.html on line 486: Izenäinen tutkija toivottaa: Tervetuloa Martti Puohiniemen kotisivulle!
ellauri181.html on line 521: Vuonna 2004 Mainostajien liitto palkizi Puohiniemen alaan liittyvästä tutkimustyöstä.
ellauri196.html on line 108: Eemelin elokuvassa esittämä laulu "Oho, sanoi Eemeli" oli aikanaan hyvin suosittu. Helismaan sanoittama kappale on vuonna 1959 julkaistun singlen A-puolella, B-puolella on "Taas Rovaniemen markkinoilla".
ellauri203.html on line 688: Sit pitäs vielä käydä läpitte noi Karamazinovin veljexet. Mutta se on luultavasti vielä pitkäpiimäisempi, ja poinzi takuulla on taas se sama: olin tuhma pliis saisinko koivuniemen herraa paljaalle pyllylle.
ellauri204.html on line 329: Rajun laman ravistelemassa Suomessa oli tarvetta uudenlaiselle itsevarmalle miehelle, joka osasi leikkiä maskuliinisuudella ja oli siksi - sopivasti, ei liikaa - kosketuksissa myös naiselliseen puoleensa, eikä ollut niin tosikkomaisen sulkeutunut tai tuhoisan väkivaltainen kuin monet aiempien polvien miehet. Suomenniemen joka suvussa oli nähty tarpeeksi noita kelonharmaiksi routaantuneita paukapäitä, etanan muotoon koteloituneita tunneinvalideja. joiden kaukopartiomiesmäisen sinnikkäästä terrorista vasta infarkti tai haimatulehdus lähimmäiset vapautti. Uusi mies piti naista vertaisenaan, eroottisena sisarenaan, ja juhli sukupuolten eroa värikuulanräiskeisen karnevaalin keinoin. Uusi mies oli ystävilleen lojaali ja lapsilleen hellä ja kannustava, mutta eliminoi viholliset joustavasti ja ovelasti. Uusi mies kannatti eloonjäämisoppien sosiaalipolitiikkaa ja karkasi hyvinvointivaltion hallintorakennusten synkiltä käytäviltä avoimempaan, armottomampaan maastoon. Uusi mies kykeni lamavitutuksessakin leikkiin mutta uhkailun tai vähättelyn hetkellä taisteluvalmis nyrkki kohosi heti: nyt turpa kiinni urpo tai se turpoo kiinni, tähän käteen virtaa isien pimeiden kokemusten voima.
ellauri204.html on line 592: Mutta Rovaniemen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on äänestetty seurakunnan oma kappalainen Ilari Kinnunen. Hän sai vaaleissa 3 108 ääntä, eli noin puolet kaikista äänistä.
ellauri211.html on line 79: Missä olet jumala kun maailma porsii? Täällähän minä pilvenlongalla uhkailemassa ikuisella kadotuxella ja lupailemassa yhtä pitkää onnea kiven takana. Markus Vilpponen on Tamminiemen helluntaiseurakunnan pastori.
ellauri214.html on line 45: P.P.S. Kiistelty maailman rauha-pazas on niin nolo että se pitää uittaa ulos Helsingistä. Helsingin Hakaniemenrannassa sijaitseva Maailmanrauha-patsas on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, sillä sen on lahjoittanut Helsingille Moskovan kaupunki. Heinäkuun puolivälissä patsasta oli somistettu Ukrainan lipuilla. Porvoon seudulta patsas kuljetetaan varastoon. Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka kauan patsasta tullaan siellä säilyttämään ja ollaanko sitä mahdollisesti tuomassa takaisin Hakaniemeen. Tuskin ennen punaisten puolen seuraavaa miehitystä.
ellauri216.html on line 1040: Keväällä 1940 järjestettiin presidentinlinnassa neuvottelutilaisuus Luovutetun Karjalan johtohenkilöille. Tuolloin presidentti Kyösti Kallio kehotti tilaisuudessa ollutta Valamon varajohtajaa Isaakia ostamaan luostarille Saastamoiselle kuuluneen kartanon Heinävedeltä. Kun luostarin edustajat menivät katsomaan tätä Papinniemen tilaa, he löysivät päärakennuksen eräästä huoneesta Sergei ja Herman Valamolaisia esittäneen ikonin, jota he pitivät erityisen suotuisana enteenä. (Hyvin kekattu Saastamoisen pojat!) Kaupat tilasta tehtiin 24.7.1940, ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan Uudeksi Valamoksi. Luostarille kuuluivat nyt Papinniemen rakennukset sekä noin 300 hehtaaria metsämaata ja 50 hehtaaria peltoa.
ellauri216.html on line 1103: Evakuoidut munkit veivät mukanaan kaiken arvokkaimman, mukaan lukien alkuperäisen Valaamin Jumalanäidin ikonin (ikonimaalari - Hieromonk Alipy. maailmassa - Aleksei Konstantinov), muita pyhäkköjä ja kelloja (meidän aikanamme kirkkojen välinen neuvotteluja alkuperäisen Valaamin Jumalanäidin ikonin palauttamisesta Valaamin luostariin on käyty ROC ja FOC yli 20 vuoden ajan). 18. maaliskuuta 1940 Laatokan vesillä soi 12 harvinaista kirkastuskatedraalin suuren kellon iskua, jotka ilmoittivat luostarin elinkaaren päättymisestä. Munkit asettuivat asumaan Heinäveden kaupunkiin Papinniemen kartanolle, jonne he perustivat Uuden Valamon luostarin. Ulkomailta saatiin lahjoituksia luostarin jälleenrakentamiseen - 25 629,25 markkaa Tolstoi-rahastolta ja (22. kesäkuuta 1940) - 50 000 markkaa paavilta. Evakuoinnin aikaan luostarin veljiä oli 173 henkilöä, joista 123 oli talonpoikia, 23 kaupunkilaisia, kaksi papistoa ja kaksi perinnöllistä aatelista. Melkein kaikki olivat lukutaitoisia - puolilukutaitoisia oli vain 14.
ellauri238.html on line 123: Niin teinkin. Riisuin vasta ostamani kengät rannalla, työnsin avaimet ja kukkaron kenkään, sukelsin laiturilta mereen ja uin kohti Hakaniemen rantaa niin pitkään että tunsin rauhoittuneeni. Sitten käännyin uidakseni takaisin. Näin vedestä, että Jarno seisoi rannalla ja huusi apua. Mietin voisinko uida johonkin toiseen rantaan, mutta tajusin etten jaksaisi vaatteet päällä uida paljon sen pitemmälle kuin missä jo olin. Rantaan kerääntyi muitakin ihmisiä, ja sitten siihen ajoi suurella metelillä ambulanssi ja vielä poliisiauto. Se oli kaikki turhaa ja varsin kiusallista, mutta minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin nousta vedestä ja katsoa miten tilanne kehittyy.
ellauri238.html on line 184: Vaakku Koskenniemen vanhapiika sisar möi Penan ja Oivan kirjoja omistuxilla. Loimaalla ei Penalle tarjoiltu alkoholia. Oivalla oli salapullo mutta se ei tarjonnut siitä Penalle.
ellauri240.html on line 510: Seija ja Pirkko lähetettiin Siviän luoxe pyytämään koiruohoa. Tytöt menivät Siviän mökkiin ja kysyivät: olisiko tädillä sitä täiruohoa? Täti läxi hakemaan, silloin kuului Talasniementieltä jotain porinaa. Nyt se kalakeitto hurahti hellalle! huusi Siviä. Ei kun se oli tukkiauto, sanoivat tytöt.
ellauri244.html on line 363: Tällä kertaa näin hurjia seikkailu-unia talvisessa Helsingissä jossa ajoin ilman lupaa tyhjää ratikkaa Manskulla ja pakenin sitten takaa-ajavia viranomaisia johkin loukkoon josta ne yhyttivät meitin ja hurja pako jatkui ylös keskustan mäkeä vanhoilla autoilla korkeissa lumihangissa. Aika oli viime vuosisadan alku, Kluuvissa oli ihan erinäköistä, vasta rakennettu Tampereenkatu laskeutui mäeltä alas nykyiselle Rautatientorille sinne mihin sittemmin puhkottiin Kaisaniemenkatu. Katu oli hieno ja sen kulmassa oli Elannon puinen palazihotelli. Ajattelin että kun herään näytän kadun Seijalle.
ellauri245.html on line 549: ELSA KAISA MÄKINIEMI syntyi Kemissä vuonna 1922 jääkärieversti August Mäkiniemen ja Aino Maria Mäkiniemen (o.s. Kemppainen) esikoiseksi. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kaksi tytärtä, Inkeri ja Sisko. August Mäkiniemi toimi suojeluskuntajärjestön Pohjolan piirin piiripäällikkönä. Everstiä kutsuttiin Aukuksi, Elsaa Ekiksi ja Inkeriä Inkiksi. Eki ei ollut koskaan pahalla tuulella. Ekan vaimon Marsion syöpäännyttyä Alvar istui peräkonttorissa juomassa. Onnexi tuli palkatuxi Eki. Säynätsalon kunnantalon rakennuxen aikana he rakastuivat toisiinsa. Se oli myös ensimmäinen rakennushanke, jossa Elissa toimi johtavana arkkitehtinä. Kunnantalo vihittiin käyttöön kesällä 1952. Saman vuoden syksyllä Elsa ja Alvar menivät naimisiin. Elsan perhe ei ollut suhteesta innoissaan. Pariskunnalla oli 24 vuotta ikäeroa.
ellauri245.html on line 559: Kun kärttyinen ja juoppo Alvar Aalto vuonna 1976 kuoli, Elissa Aalto ryhtyi johtamaan toimistoa. Elissan johdolla valmistuivat lukuisat merkittävät rakennukset, kuten Lahden Ristinkirkko, Riolan kirkko, Rovaniemen kaupungintalo ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
ellauri260.html on line 452: No eipä tässä muuta. Pahalta näyttää, ei voi muuta sanoa. Menehdytäänkö me nyt, kysyn kuin John pienenä Kaisaniemenkadun liikenneympyrässä kun bensa loppui mannepirssistä. Ei auta, tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Tulevaisuus sen ratkaisee.
ellauri267.html on line 1328: Näytelmässä ei ollut yhtään hyvää mauria, kaikki rättipää miehet oli ketkuja retkuja ja petkunteriä. Tamminiemen pesänlikaajia, Loka-Laitisia.
ellauri275.html on line 534: Tamminiemen pesänlikaajat
ellauri275.html on line 536: Tamminiemen pesänjakajat-kirjasta (kirj. "Loka" Laitinen) on jo maininta paasauxessa 259. Se löytyi resuisena Emmauxen kirjastosta 0.50 sentin hinnalla. Kiinnosti että ketä olivat ne pesänlikaajat. Ko aikana 1982 ei voinut vähempää kiinnostaa. Silti vittu, Tamminiemen pesänjakajat olivat "Loka" Laitisen perusteella seuraavat:
ellauri275.html on line 555: KEIJO KORHONEN - Tamminiemen Kissinger
ellauri299.html on line 303: Lauantai-ilta heinäkuun alussa. Nuoret kutevat Laattalanniemen takana. Konerummut lyövät sisään-ulos työnnön tahtia.
ellauri309.html on line 366: Liike-elämä toivoo että hallitus pääsisi tihutöihin. Kielteinen julkisuus voi vaikuttaa haitallisesti Suomen imizhiin sijoituskohteena. Süddeutsche Zeitung nimitti hallitusta kauhukabinetixi (Gruselkabinett) ja oikeaxi (ei oikeistolaisexi, sellainen on SdZ izekin) rauniokasaxi (ein rechter Trummelhaufen). Römäkkäniemen mukaan se on herättänut huolta suuryhtiöiden johdossa. Juuri kun mm. Nato-jäsenyys om herättänyt myönteistä innostusta sijoittajapiireissä! Voi vittu sentään! Samaan aikaan toisaalla USAn luottoluokitus tipahti pykälän hyvin samankaltaisista syistä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri317.html on line 566: Heinäkuussa 1917 käytöstä poistettu 34. armeijajoukko muutettiin 1. ukrainalaiseksi joukoksi. Lokakuussa 1917 Vapaiden kasakkojen ensimmäisessä kongressissa hänelle myönnettiin Otaniemen kilpikonnan kunnianimike.
ellauri325.html on line 478: "Toinen, ehkä vieläkin ärsyttävämpi yksipuolisuus, on norsunluutornissa elävien huippukulttuurin harjoittajien koomillinen kauhu, kun he havaitsevat että on olemassa Tappelevia metsäkukkoja, Rovaniemen markkinafilmejä ja muuta yhtä hirvittävää – siis se että massat, nämä kansan syvät rivit, kulttuurin kannattajat, että ne hankkivat itselleen oman tasonsa mukaista taidetta, miksei myös tiedettä Konsta Pylkkäsen tyyliin."
ellauri325.html on line 710: Eino S. Repo osallistui talvi- ja jatkosotaan rintamalla ja kotiutui 1944 kapteenina. Hän valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, pääaineenaan kirjallisuustiede. Valmistuttuaan hän toimi vapaana kirjallisuuskriitikkona ja kirjoitti arvosteluja muun muassa Uuteen Suomeen ja Parnassoon sekä radioon. Repo tunnettiin radikaalina kirjoittajana ja hänen oli lopetettava Uuden Suomen avustaminen, kun hän oli riitaantunut pääkriitikon, konservatiivisen V. A. Koskenniemen kanssa. Apu-lehden toimittajana Repo toimi 1958–1964, minkä jälkeen hänet valittiin Mainostelevision ohjelmajohtajaksi. Revon toimiessa vuosina 1965–1969 Yleisradion pääjohtajana hän toteutti yhtiössä useita uudistuksia. Niinpä Yleisradiolle, jossa oli aikaisemmin lähetetty vain STT:n sähkeuutisia, perustettiin Ralf Fribergin johdolla oma uutistoimitus. Samalla voimistunut vasemmistolainen opiskelijaradikalismi sai jalansijaa yhtiössä. Repo antoi runsaasti tilaa nuorille toimittajille ja heidän yhteiskuntakriittisille ohjelmilleen, mikä herätti syytöksiä Yleisradion politisoitumisesta ja toi sille pilkkanimen ”Reporadio”. Nyt on punatauti parantunut vaikka Kempeleeltä kazoen .se on viele vehen vasemmalle. Hehe.
ellauri325.html on line 760: Oiva Ketonen oli toinen nenäkäs. Sai nenilleen lähdettyään Yhdysvaltoihin. Sille tiellekö se Jussi Ketonenkin jäi? Oiva otti yhteen Matti Koskenniemen, Kimmo Koskenniemen isän kanssa. Professorit eivät osaa opettaa, ja kasvatustieteen professorit eivät osaa opettaa opettamista. Oiskan ja Masan kuin pyssyyn ajama käärme Erkki Niskanen oli aivan kelvoton. Kaikkien aikojen huonoin virkaanastujaisesitelmä, totesi Lauri Hakulinen kuuluvalla äänellä.
ellauri327.html on line 451: 39-vuotiasta Hirviniemeä syytettiin kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta, jotka olivat syytteen mukaan tapahtuneet 30. kesäkuuta 2018 Hämeenlinnassa. Hirviniemi oli kutsunut kotiinsa kaksi 17-vuotiasta tyttöä ja kosketellut heitä muun muassa paidan alta alaselästä sekä etu- ja takapuolesta. Toinen tytöistä soitti hätäpuhelun, jolloin paikalle saapui poliisipartio. Asian oikeuskäsittely alkoi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa 17. toukokuuta 2019. Kanta-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi Hirviniemeä koskeneet syytteet 7. kesäkuuta. Ratkaisun mukaan teot eivät olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta eivätkä täyttäneet seksuaalisen ahdistelun kriteerejä. Hirviniemen kyrpä ei ollut ennättänyt luukulle, poliisien häriköinnin takia. Käräjäoikeuden mukaan oli ilmeistä, että tytöt ainakin jossain määrin reagoivat Hirviniemen käytökseen keskimääräistä herkemmin ja voimakkaammin. Kumpikaan tyttö ei ollut vaatinut Hirviniemelle rangaistusta tai itselleen korvauksia. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Turun hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen 4. joulukuuta 2020 ja katsoi Hirviniemen syylliseksi tekoihin muttei tuominnut rangaistusta pikkupillujen vähäarvoisuuden takia.
ellauri327.html on line 455: Kohun vuoksi Hirviniemi erosi marraskuussa tuotantoyhtiönsä Hihhihhii Oy:n hallituksesta. Helsingin kaupunginteatteri erotti Hirviniemen vuoden 2024 helmikuussa ensi-iltansa saavasta Ilmaista rahaa -näytelmästä. Myöhemmin samassa kuussa uutisoitiin Hirviniemen käyttäytyneen sopimattomasti myös Olen Julkkis... Päästäkää Minut Pois! -sarjan kuvauksissa vuonna 2021. Akun pokkaamat palkinnot tästä hyvästä:
ellauri327.html on line 462: Hirviniemen poikkeuksellisen härskeistä seksiviesteistä, joita hän on lähetellyt useille naisille vuosien ajan, on nyt noussut kohua. Seiskan mukaan Hirviniemi on pommittanut sekä tavallisia naisia, että julkkisnaisia viesteillään. Hän on lehden mukaan myös ehdottanut, että naiset voisivat käyttää hänen kanssaan kokaiinia seksin harrastamisen yhteydessä. Lisäksi Hirviniemen kerrotaan lähetelleen seksiviestejä myös työkavereilleen ja Mr. "Jamihousu" Lotharille eri tuotantojen kuvauksissa. Osa naisista kieltäytyi haastattelusta, koska he pelkäävät, että tästä koituisi haittaa heidän uralle. Erika sejase ei edes tunne koko miestä mutta saa siltä näitä kyrvänkuvia. Marika Fingerhål puolestaan on puolustanut Akua somessa. Hän on myös puolustanut miehiä yleisesti raivokkaiden feministien miesvihan edessä.
ellauri327.html on line 519: Suomalaiset joukot polttivat Turjanlinnan 19. joulukuuta 1939. Turjanlinnan rakennuksista säilyi vain sauna ja jäkäläriihi. Näiden Hulkonniemen taisteluiden aikana onnexi sentään Kiannon poika Jormo Gabriel Kianto haavoittui vaikeasti noin kahden kilometrin päässä Turjanlinnasta.
ellauri330.html on line 183: Joten pitää ottaa eläkkeelle siirtyessä yhteyttä myös vanhoihin hyviin ystäviin joiden kanssa ei ole ehtinyt pitää työssäolo-aikana yhteyttä. Näin voi pelastaa yxinäisyydeltä myös muita ikäisiään. Joskus kun ei viitsisi millään lähteä harrastukseen niin on vain otettava itseään niskasta kiinni ja lähteä. Uutaniemen ikäiset ja paljon vanhemmatkin käyvät esim. lavatansseissa. Sieltä saa taas erilaista hauskaa elämään. Tanssikursseja on ympäri suomia. Erityisesti miehien kannattaa näihin hakeutua koska heistä on pulaa. Nimim Lady R.
ellauri341.html on line 478: Jakobson oli luotettava ja taitava työntekijä, joten Kekkonen käytti ahkerasti hänen palveluksiaan. Jakobsonin näkemykset eivät aina miellyttäneet itänaapuria. Tamminiemen pesänjakajat -kirja luonnehtikin häntä Suomen porvariston Susloviksi, viittauksena Neuvostoliiton pääideologiin Mihail Susloviin. Jakobson kuului ulkoministeriössä "everstijunttaan" eli "tohtorikoplaan". Hän on itse kertonut, että länsimieliseksi syytetyn ryhmän tavoitteena oli yksinkertaisesti estää Suomen ajautuminen liiaksi itään puolueettomuuslinjalta. Viittaus eversteihin ja tohtoreihin ei Jakobsoniin sovellu. Hän ei ollut koulutukseltaan sotilas eikä liioin tohtori. Peruskoulutukseltaan hän oli ylioppilas. 1970-luvun puolivälissä Jakobson siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi. Eläkkeelle hän jäi 1984.
ellauri342.html on line 227: Amerikansuomalaisen Antti Syrjäniemen Daytonin apinajutun sanoista mahtui albumiin 5 vain alkupää, varmaan Tuomari Nurmion aikanaan kesken jättämä. Tässä Syrjäniemen alkuperäinen lyrics lyhentämättömänä. Kuten melkein aina, alkuperäinen on parempi kuin coveri.
ellauri343.html on line 65: Jatkosodassa 1941–1944 Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä. Venäjä teki omalla puolellaan liikekannallepanon ja alueen siviiliväestö evakuoitiin Arkangelin ja Kirovin alueille sekä Uralille. Suomalaiset lähettivät Rukajärvelle 14. divisioonan, johon kuluivat muun muassa jalkaväkirykmentti 10, JR 52 ja JR 31. Rukajärven alueen komentaja oli eversti Erkki Raappana. Rukajärven–Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja varsinkin vuonna 1941 ja vuosina 1943–1944. Rukajärven kylä vallattiin 11.9.1941. Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa koko sodan ajan. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti. Suomalaisten asemia olivat muun muassa Sukellusveneen, Peukaloniemen ja Kotiniemen sekä Pallon ja Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella vuonna 1944. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan vuosina 1943–1944.
ellauri343.html on line 90: Repolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1555 käkisalmenkarjalaisen Nousia Rydzin suomenruotsalaisille antamassa selvityksessä. Vuoden 1571 verokirjan mukaan seudun kylät olivat tulleet viranomaisten tietoon 1500-luvun puolessavälissä. Repola lähikylineen kuului aluksi Novgorodin Vatjan viidenneksen Käkisalmen läänin Ilomantsin pogostaan. 1600-luvun alusta lähtien seudun asutus muodosti Kuolan kihlakunnan alaiseen Novgorodin Lappiin kuuluneen Repolan pogostan. 1700-luvun alussa se siirrettiin Aunuksen läänin alaisuuteen. Pogostaan kuuluivat Repolan, Lentieran ja Kiimasjärven sekä Vuokkiniemen ja Jelettijärven verokunnat, joista kaksi jälkimmäistä liitettiin vuonna 1785 Kemin kihlakuntaan. Samaan aikaan muodostettiin Aunuksen läänin Poventsan kihlakunta, johon Repolan volosti eli pitäjä tai kunta kuului 1920-luvulle saakka. 1860-luvulla siitä erotettiin Kiimasjärven kolmannes, joka liitettiin Rukajärven volostiin. Suomenruotsalaiset hävittivät seudun kyliä 1610-luvulla, vuonna 1708 ja vuosina 1741–1743.
ellauri343.html on line 301: Sivénin hautajaisista Hietaniemen hautausmaalla perjantaina 21. tammikuuta 1921 muodostui suuri isänmaallinen suomalais-karjalainen surujuhla!
ellauri344.html on line 198: Vappumarssi Helsingin Hakaniemen torilla järjestäytyy klo 11.00 ja marssi Hakaniemestä Rautatientorille lähtee klo 11.15. Keskeisin teema meillä on STOP Nato. Kansan äänen porukka kokoontuu tunnuksen ”Torju Nato Aina” taakse. Marssin jälkeen klo 14.00 meillä on kahvi- ja keskustelutilaisuus Hermannin kerholla os. Hämeentie 67. Keskustelun saatteeksi puheenvuoron käyttävät Leena Hietanen, Pertti Hämäläinen ja Juhani Tanski.
ellauri349.html on line 137: Rovaniemen maalaiskunnan punapää
ellauri349.html on line 716: Eski ei mainize puolella sanalla apulaisen viran hakua eikä iltalehtien pahanilkisiä lööppejä. Voisi luulla että se kieltäytyi tarjotusta virasta kuin Pierre Hadot, tai Sartre noopelista. 21 tuotantokautta myöhemmin Otaniemen Sokrates hiljeni muttei sentään vaiennut. Lauri Törhösen vastaväitöxessä se vielä tumppasi kätensä varsinaiseen lehmänläjään.
xxx/ellauri010.html on line 447: Koulutus: Startti Kaisaniemen kansakoulussa,
xxx/ellauri010.html on line 993: Kaisaniemen ympyrään.
xxx/ellauri010.html on line 1042: Sama juttu Hakaniemen
xxx/ellauri027.html on line 464: Mikä on se kurssi, jonka luennot kuvaustiimi taltioi videolle ja laittaa verkkoon saataville? Kuten arvata saattaa, se on Esa Saarisen Aalto-yliopiston kurssi Filosofia ja systeemiajattelu. Sillä on ollut kolossaaliset 450 kuulijaa Otaniemen kauniissa isossa salissa. (Ei se kyllä ihan täysi ollut kun Ploiri vieraili. Puukotuxen jälkeen saattoi kyllä tulla salillinen kumikauloja. Näyttääköhän se masunsa kuin Kristus haavansa?) On kuitenkin helpompi havaita se kiinnostus, joka kurssia kohtaan on, kuin vastata perustellusti ja perusteellisesti siihen, mitä osallistujat kurssista saavat.
xxx/ellauri027.html on line 1062: Ei siis mitään nakuiluja tai orgioita niinkuin Magdalenan V-merkin vartijoilla Da Vinci koodissa. Ei edes hassuja pukuja ja hattuja. Kimmo Koskenniemikin vois viihtyä. - Voisinx mäkin ruveta Eskixi? Perustaa oman Pafos seminaarin vaikka Talasniementielle? Voisin tietysti, vaikka Wilho kyllä koitti pitää rupusakin poissa Rauharannasta. Jossakin piti pastorinkin saada olla rauhassa. Mut Eskillä on hyvät läpiveto-ohjeet:
xxx/ellauri044.html on line 351: Maila Talvio oli lisäksi yhdessä aviomiehensä ja V. A. Koskenniemen kanssa aktiivisesti mukana kulttuuriyhteistyössä natsi-Saksan ja fasistisen Italian kanssa. Hieman ennen kuolemaansa Talvio sai Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon Helsingin 400-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1950. Tästä mulla on hauska lehtikuvakin. Pitopöytä maistuu nazeille. Maila tarjoilee. Ota anna oikealta tarjoo aina vasemmalta.
xxx/ellauri044.html on line 1063: Mun määritelmän mukaan häpeä olis sisäistettyä koivuniemen herruutta, tiiminpettäjän izeruoskintaa. Burgon mielestä häpeä on 1-puolista rakkautta. Onx erona ehkä kumpaa sisäisistä äänistä kannustetaan, partapozoa vai sen lytättyä poikaa? Poika häpeää kun isä on pettynyt, on pettynyt kun 1-puolisesti rakastaa isää joka ei rakasta sitä, rakastaa vaan maailmaa, antaa pojan pois. Hylätty poika huutaa: eeli, laama sabakhtaani? Taivaan isän still-face experiment. Häpeä on mieskohtaisesti koettu isän pettymys. Muistan sen ilmeen teini-ikäisellä johnilla. Se sattui kovasti.
xxx/ellauri056.html on line 86: Onko Kirstikin Kangasniemen kulttuurisukuun naitu ei selviä. Pekka Manninen on tavis eläinlääkäri. Tytär Katri syntyi 1974 kun Kirsti oli 22. Kirsti on päivän nuorempi kuin mä.
xxx/ellauri056.html on line 208: Mannisella on neljä sisarusta, joihin lukeutuvat musiikkivideo-ohjaaja Kusti Manninen ja muusikko Jaakko Manninen. Manninen asuu kahden poikansa ja heidän isänsä kanssa Helsingin Puu-Vallilassa. Puoliso: Antti Pesonen (v. 2001–2006) ja Jyrki Ranta-aho (v. 1997–2000). Katrilla on 4v aikaa vetää Aalto PhD läpitte. 50-vuotispäiväxi voi ehtiä. LinkedInissä on 5 muuta vähemmän julkkista Katri Mannista. Mannisia piisaa kuin Kangasniemen kirkonmäellä.
xxx/ellauri057.html on line 1043: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri057.html on line 1063: Wang Wei: En tiedä; siitä Holger Lybäck teki monografian 50-luvulla (väitöskirja). Itse tiivistin Tatun merkityksen yhteen Kuvalehden jutun kuvatekstiin. Oli sovittava tekijä 30-luvun kirjallisuuskiistoissa (vasemmisto-oikeisto, Kiila ja Koskenniemen henkiset). Tatu ei ollu poliittinen, vaan "puolueeton humanisti".
xxx/ellauri087.html on line 282: Vuonna 2014 Esa Saarinen koki itse valtavan myötätunnon peräaallon sen jälkeen, kun häntä puukotettiin Espoossa Otaniemen kampuksella. Se kyllä kannatti.
xxx/ellauri087.html on line 635: Nykyisessä Sipoon-kodissa isä on läsnä kehnoissa mutta dramaattisissa öljymaalauksissa. Ne eivät menneet kaupaxi edes Hietaniemen torilla. Muutenkaan 50-luvulla rakennetun omakotitalon sisustus ei kerskaile. Televisio ja liesi ovat 70-luvulta. Ajalta, jolloin kodinkoneet ja stalinistit tehtiin kestämään. Saman aikakauden aatteet ovat saaneet kovempaa kyytiä. – Olimme tietysti aika naiiveja, kun uskoimme, että kaiken voi muuttaa, Yrjö myöntää. Idealisteja. Vapaassa kokeilukoulussa oli mukana monia myöhemmin näkyviä vaikuttajia, kuten Vappu Taipale ja Claes Andersson. Nekin ovat vainajia jo. Lopullisesti idea sammahti peruskoulun perustamiseen 1972. Elämään jäi vain päiväkoti Pakilan Lastenpaikka, jossa lapset yhä osallistuvat päivittäisiin työtehtäviin yhdessä aikuisten kanssa, sekä Hesperian sairaala, jossa vieläkin vaalitaan Vygotskyn ja Esa Sariolan muistoa.
xxx/ellauri091.html on line 316: Woku pörrää Nyrzin pihalla kuin orava. Se on on kuin väkkärä, ihmettelee naapuri. Indeed, monien oravien parittelusysteemissä on sekä säntäys- että turnauskilpailujen piirteitä. On silmiinpistävää että oravat poikkeavat nisäkkäiden tavallisesta meiningistä, missä koiraat on tyrnävämpiä kuin naaraat (Tab. 1). Riku onkin niistä territoriaalisempi, kaipaa takas piikkilanka-aitaa Majan ympärille. Ja on pahoillaan että Talasniemen naapurit ei tiedä kuinka hienot pesäpöntot meillä on Helsingissä. Riku ja Woku kiusaavat Aku Ankkaa Rauharannan puolella ja säxättävät.
xxx/ellauri104.html on line 420: Tää Pitkännniemen mielisairaala (Tampereella) on eräänlainen päätepysäkki ja ihmiskaatopaikka monen kohdalla. On muuten hyvin yleistä että sairaalan henkilökuntaan kuuluva henkilö päätyy itse potilaaksi -liika empatia on kai pahasta; pitäis olla kliininen. Mutta kai täällä tulee väkisinkin henkilökohtaisia suhteita myös potilaitten ja henkilökunnan välille.
xxx/ellauri104.html on line 836: Peltoniemen Hintriika oli varmaana se sen äiskä. Harvoin kuuli miten veisataan. Leipäkiireiltään ehti vain kerran kastejuhlaan herran. Mies vei sen tuoreeltaan ja heti kohta pannahinen kuoli. Hallasuolla ei kukat viihdy eikä kalliolla. Eikä Mannakorven mailla mistä ei tipu muuta kuin pontikkaa, mutta suomenruozalaisten elojuhlissa ändå luffarellakin on kliffaa. Hej!
xxx/ellauri122.html on line 155: Nänni on neutraali sanovat naiset Hietaniemen rannalla ilman tissiliivejä. Pillukin on neutraali, ehdottavat kuolaavat setämiehet kazellessaan kuvia. 24-vuotias hintti tapettiin Espanjassa. Huolestuneet homot vyöryi kaduille
xxx/ellauri125.html on line 392: Waltarin synnyinkoti oli Helsingin Siltasaaressa Saariniemenkatu 6:ssa olleessa talossa. Kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen suunnittelemassa muistolaatassa nykyisen talon seinässä lukee: ”Tällä paikalla sijainneessa talossa syntyi 19.9.1908 kirjailija akateemikko Mika Waltari”, ja siinä on myös Waltarin kasvokuva.
xxx/ellauri125.html on line 624: Munamies (engl. Eggy) on näyttelijä Riku Niemisen luoma ja esittämä sketsihahmo, joka tuli tunnetuksi MTV3-kanavalla lähetettävän Putous-ohjelman toisella tuotantokaudella talvella 2011. Hahmo nousi suureen suosioon, ja Nieminen sai lukuisia sketsihahmoon liittyviä työtarjouksia. Munamies voitti Putoukseen sisältyneen leikkimielisen ”Vuoden sketsihahmo 2011” -kilpailun. Hän sai kilpailun yleisöäänestyksessä neljä prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin kilpailussa toiseksi sijoittunut sketsihahmo, Aku Hirviniemen esittämä ”valvova rakennusmestari” Timo Harjakainen. Yhdessä Putouksen jaksossa Munamies esitti Rajattoman kanssa oman versionsa Mistakesin kappaleesta ”Pidä huolta”, joka tuli sittemmin myytäväksi internetiin. Munamies teki comebackin vuonna 2017 Putouksen 8. kaudella ja lauloi coverin Adelen "Hello"-laulusta. Laulu oli serenadi hänen tyttöystävälleen Muna-Liisalle. Kekä hemmetti on Rajaton?
xxx/ellauri128.html on line 40: Sysmän Koskueen Salpakierron kierrätyskaupasta löytyi egellä V.A. Koskenniemen Vaeltava viisaus. Lopetetun Alkon edessä oli myytävänä luottokaupalla Hannu Tarmion Elämän viisauden kirja. Maxoinkohan edes egeä. Molemmat WSOY:n julkaisuja. Turmiolan kirja ilmestyi 1990, Vaakun vuonna 1952. Vuosi 1952 oli tärkeä vuosi myös Vladi Nabokoville, kuten Witte totesi (kz. edellinen albumi). Kreikkalaisen sananjohtonsa mukaisesti merkizee aforismi rajoitusta, ja se voitaisiin vaihtaa myös sanaan "määritelmä" (kreikkalaiset eivät kyllä siitä pitäisi). Sitä käytetään usein synonoomisesti (sic) maksiimin kanssa. Kuten raamatussa, näissä kokoelmissa on keskenään ristiriitaisia päähänpistoja. Joku Ebner-Aschenbach nimitti aforismia puuttuvaxi renkaaxi ajatusketjussa. Ryhtyessään toimittamaan tätä antologiaa, jonka ajallinen raja on 2. maailmansota, Vaakku nojasi omaan kotikokoelmaansa. Vaakun töräyxet valmistuivat Hangossa elokuussa 1952.
xxx/ellauri225.html on line 445: Ainakin se sanoo "bylziä". On tää muutenkin koko lailla vanhentunutta: lyxiä on espressokone ja 42 (sic) tuuman televisio. Mullakin taitaa olla tossa sellainen. No Kurtilla lienee 4,2 tuuman pipu, jolla se ulottuu nipin napin "bylzimään" Rauha Kariniemen kanafiletiskin alahyllyä kun ottaa pallit allensa. Rauhan ja vanhan pierun välinen ikäero on 21v. Mutta Rauha on vaan köyhä sosiaalitarkkailija ja Kurt on upporikas Kille Kimalaisen luoja. Kurtilla on raitoja kuin kimalaisella ja se tykkää Lehtovaaran fileestä. Ihan niinkuin Lea Lehtisalo. Aterian jälkeen he joivat kahvia ja söivät kampawiinerit. Olikohan kulttibändi The Varna Boys terkkuja Kultasannalta? Oliko se vallan Runkmanni & The Boys? Mä ostin Varnassa paskanruskeenharmaat uimahousut mutten hirvinnyt uimaan mustaan mereen kun oli niin holotna. Ne uikkarit mulla on kai jossain vieläkin.
xxx/ellauri232.html on line 282: Hän sairastui henkisesti vuonna 1891. Yksinäistä, velkoja pakoilevaa ja ajoittain ryypiskelevää runoilijaa ahdisti kuppasairaus, paralysia. Hän kuoli Kuopion Niuvanniemen mielisairaalassa 39 vuoden ikäisenä.
xxx/ellauri239.html on line 78: Ensin tämä Dao. Me käytiin daolaisten temppelissä Shanghaissa, siellä oli hassunkurisia värikkäitä pazaita ja raakaruokaa pantuna pyhimysten eteen. Länkkärien mielestä se ei kuitenkaan ole piäasia. Dao (道 pinyin: dào; Wade-Giles: tao) on mandariinikiinaa ja tarkoittaa tietä tai polkua, siis niinkuin esim. Dalasniemendao tai Neizyddao. I am levidading now.
xxx/ellauri239.html on line 321: Anne on vähä eikä niin vähänkään kun Hauta 2lle kirjan Sølve Bang joka muka sikanuorena päihitti Harri Kirvesniemen ladulla ja kynäili sitten aivan mahottoman bestsellerin.
xxx/ellauri253.html on line 218: Hakaniemen keskessä seisoi Maailman rauha-pazas. No eipä seiso enää, se on jossain takapihalla. Maailman sota-pazaita pystytetään NATOn itärajalle. Nimekkäin toisinajattelija Jörn Donner julkaisi textejään Ruozissa. Porvarillista oppositiota heikensi sivistyneistön muuttovirta Ruåziin. Häikäilemätön oman edun tavoittelu ja kyynärpäätaktiikka jatkui rajan molemmilla puolilla.
xxx/ellauri259.html on line 528: Aarno Olavi ”Loka” Laitinen (17. tammikuuta 1943 Helsinki – 25. syyskuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kolumnisti pysähtyneisyyden aikana. Laitinen oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies vuodesta 1972. Hänet erotettiin 1982, kun paljastui, että hän oli keskeinen Tamminiemen pesänjakajat -kirjan kirjoittaja. Saatuaan suuren neuvoston tuomion Aarno "Loka" Laitinen oli Iltalehden pitkäaikainen kolumnisti. Satiirisissa teksteissään hän arvosteli usein suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toinen kolumnien vakioaihe oli feminismi ja naisverkosto. Toisaalta hän kirjoitti hyväksyvään sävyyn niin sanotuista isojen poikien verkostoista. Hän otti kantaa vihreitä arvoja vastaan ja ydinenergian puolesta. Usein hän oli kolumneissaan vastustanut myös erilaisia sääntöjä ja kieltoja, jotka hänen mukaansa rajoittivat yksilönvapautta.
xxx/ellauri259.html on line 530: Vuoden 1982 presidentinvaalin edellä julkaistiin satiirinen kohukirja Tamminiemen pesänjakajat, jonka tekijäksi ilmoitettiin Lauantaiseura. Nimimerkin takana olivat Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehenä toiminut Laitinen sekä viisi muuta politiikan toimittajaa, muiden muassa HS:n myöhempi päätoimittaja Janne Virkkunen. Kun kirjan alkuperäinen kustannussopimus WSOY:n kanssa raukesi, kirjan julkaisi Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n ”pöytälaatikkofirma” Kustannus-Valhe. WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio paljasti kirjan tekijät helmikuussa 1982, mikä johti Laitisen erottamiseen ja varoitukseen muille kirjan tekijöille. HS:n toimituksen johdon perustelujen mukaan kirjan kirjoittaminen ja julkaisu vieraan kustantajan toimesta olivat loukanneet lehden journalistisia periaatteita ja hyvää lehtimiestapaa. HS:n toimittajien ammattiosasto ilmaisi heti samana päivänä tukensa Laitiselle vaatien hänen työsuhteensa palauttamista. Laitinen vei erottamisensa välimiesoikeuteen, joka totesi toukokuussa 1982 antamassaan päätöksessä erottamisen laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Tämän jälkeen Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi loukkaamaan hyvää lehtimiestapaa monilla muilla jutuilla.
xxx/ellauri292.html on line 527: Mortonilla on lisätietoa Paavalin ja Siilin pyllysaunasta Filippissä orjatytön pahanhengen ulospumppauxen ja hyvän siemenen sijaan ymppäyxen jälkeen NIItä piiskattiin jalavasta sidotuilla vizoilla, ei siis Koivuniemen herroilla. Luukasa ja Timofei oli toisaalla tai piilossa väkijoukossa heiluttaen käsiään tyyliin "ça brûle." Maanjärjestys vankilassa konvenientisti aukaisi poikien jalkapuut.
xxx/ellauri295.html on line 46: Tintagel on 1 Mortonin pienenä unelmoimista paikoista. Se on Cornwallissa jossain niemenkärjen pohjoisrannalla. Kuten Geoffreyn suositussa historiassa kuvataan, Gorlois, Cornwallin herttua, laittoi vaimonsa Igrainen Tintagoliin sodan aikana (posuit eam in oppido Tintagol in littore maris: "hän laittoi hänet oppidum Tintagoliin meren rannalla"). Merlin naamioi Uther Pendragonin Gorloisiksi, jotta Uther voisi tulla Tintageliin ja "kyllästää" Igreenin teeskennellen olevansa Gorlois; Utherin ja Igrainen lapsi oli kuningas Arthur. Tästä motiivista tuli Arthurin vakio alkuperätarina myöhemmissä keskiaikaisissa kronikoissa ja ritarillisissa romansseissa. Jotkut Tristanin ja Iseultin legendan tapahtumat sijoittuvat myös Tintageliin.
xxx/ellauri296.html on line 416: Vielä ei ole selvinnyt oliko Kimmo Koskenniemen (1945) hullut mökkinaapurit, Asko "Hindus" Parpola (1942) ja Simo "Suur-Babylon" Parpola (1940) Seura-Hannun sukulaisia. Askolla oli hurjan söpö MS-tautinen tytär. Simo nyrjähti jotenkin pahemmin, en muista mihin, ainiin kazo albumista 94. Samaan tyyliin nyrjähti Wiikin Kalevi substraattihypoteesilla. Vielä hengittelevät hullut Parpolat, Seura-Hannu on jo ammoin vainaja. Kimmon isä Matti löytyy Norssin matrikkelista suunnilleen Mika Waltarin luokalta. Kimmolla on keuhkofibroosi johon sen on ostettava hirmu kalliita lääkkeitä.
xxx/ellauri312.html on line 627: T equals T at present time, tuhahtaa tähän Pirkko Hietaniemen kiven alta. Edistyspuoluetta äänesti Richard Rortykin kuin Lassi Hiekkala vaikka ilman hitlerwiixiä. Ääretöntä progressia alati kasvavalle apinaköörille äärellisellä pallolla. Hitto Riki Sorsa, ei se ole mahdollista, johan se on käynyt ilmeisexi.
xxx/ellauri314.html on line 205: Liukkaan suoran puolipitkän tukan alla brunettina puinen nukkevaimoni näyttää valitettavasti Auli Niemeltä. Seppo Koskenniemen hyvännäköinen mutta pahansisuinen vaimo oli Hely. Hely Milf. Helyn nenä kaipaa puuterointia ja silmämunat valkaisua. Helyn mekkojen salakuljetus oli tulla ilmi. En uskaltanut vielä kokeilla miltä Auli/Hely vaikuttaisi ruskeassa mekossa ja pizitangoissa. Vanha raitamekko ei eneä saanut ruttuvaariin mitään eloa.
xxx/ellauri361.html on line 96: - Perheniemen evankelisen opiston johtokunnan jäsen 2005 - 2006, pj. 2007 - 2013
xxx/ellauri361.html on line 120: - Perheniemen evankelisen opiston johtokunnan jäsen 2005 - 2006, pj. 2007 - 2013
xxx/ellauri363.html on line 356: 1870-luvulla lääkintöylihallitus arvioi maassa olevan 4000 mielisairasta joista 1000 laitoshoidon tarpeessa. Laitospaikkoja 178. Kuopion Niuvanniemen keskuslaitos otti
xxx/ellauri363.html on line 360: Seuraava oli Tampereen Pitkäniemen 355-paikkainen keskuslaitos, joka ensimmäisen
xxx/ellauri363.html on line 361: kymmenvuotiskauden aikana kasvoi 400 sairaansijaa kattavaksi. Sieltä Hannes rekrytoitiin vankimielisairaalaan. Niuvanniemen ja Pitkäniemen keskuslaitokset olivat yhdistettyjä parannus- ja
xxx/ellauri363.html on line 420: Odotusten vastaisesti vankisairaala ei ratkaissut mielisairaanhoidon ja vankeinhoidon välistä työnjaollista epäselvyyttä, vaan molempia pyöritettiin samassa myllyssä. Rangaistuslaitosten uskottiin vetävän degeneroitunutta geeniperimää puoleensa kuin lehmänläjä kärpäsiä ja vankiloita pidettiin mielisairauden ”luonnollisina” pesäpaikkoina. Hoitokapasiteetti oli huipussaan 1920-luvun lopulta vuoteen 1960, jolloin sairaalan virallinen paikkaluku oli 108. Viimeiset kriminaalipotilaat siirrettiin vuonna 1965 Niuvanniemen keskuslaitokseen.
xxx/ellauri363.html on line 446: Pitkäniemen psykiatrisessa keskuslaitoksessa.
150