ellauri015.html on line 480: Aune Brotherus (monta nidettä)

ellauri023.html on line 45: Kuinka tämä kirja syntyi? Unto Kunnas istui Kaarlo Syvännön kodissa Israelin kuuman auringon alla 1957. Olin silloin viisivuotias, osasin jo lukea. En muista lukeneeni Ollin kurjuus -nimistä nidettä, sitä ei varmaan ollut pääkirjaston lastenosastolla.
ellauri054.html on line 519: Browningin pääteos on The ring and the book (1869). Toinen huomattava teos on kokoelma Bells and pomegranates (1841−1846), johon sisältyy muun muassa dramaattinen runoelma Pippa passes. Muita ovat Balaustion’s adventure, Men and women, runokokoelma Dramatis personæ sekä näytelmä Paracelsus. 1888−1889 ilmestyneet kootut teokset sisältävät 16 nidettä.
ellauri162.html on line 76: Vuonna 2020 Suomessa jo 51 prosenttia kirjamyynnistä oli audiomuotoista. Isoimmalla lavalla satapäinen yleisö kuuntelee, kun historioitsija Teemu Keskisarja haastattelee kirjailija Juha Höyhensarjaa, joka on juuri kääntänyt Aleksis Kiven Seitsemän veljestä nykysuomeksi. Hänen edellinen käännöstyönsä oli Anders Andin savonmurrennos. Höyhensarjan vuonna 2017 ilmestynyt Niemi voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kustantaja innostui ottamaan siitä suuren painoksen. Nyt on 25 000 ylimääräistä nidettä jauhettuina jyvix, niistä tehdään rakennusainetta. Puhallettavaa ekopurua.
ellauri216.html on line 972: Vaikka Talvisota oli alkanut jo 30.11., alkoi luostariin kohdistua ilmahyökkäyksiä ja pommituksia vasta 6.1.1940 alkaen. Tuhoisimmat pommitukset tapahtuivat 2.2. ja 4.2.1940. Jälkimmäisen päivän iltana luostari oli yhtenä suurena tulimerenä. Luostarin arvokkaan, 29,000 nidettä käsittäneen kirjaston arveltiin tuhoutuvan, sillä pelastustoiminta piti keskittää muualle, ja siinäkin oli suuria ongelmia, sillä luostarin vesipumppurakennus oli tuhoutunut jo aikaisemmassa vaiheessa. Kirjastosta joku tiesi kertoa, että igumeni Damaskin oli suunnitellut sen palonkestäväksi, ja tulipalojen laannuttua saatiin todeta, että se oli säilynyt vahingoittumattomana, vaikka yläpuolella ollut huoneisto olikin palanut.
ellauri238.html on line 561: Puovo Huovikko antaa Penan ostaa kalliin pyörivän nahkanojatuolin förskottina. Siinä on hyvä pyöriä kun ei tule valmista. Pena kazoo kun Tuula-Liina ahertaa ja kynäilee En soisi sen päättyvän -nidettä. Vaan päättyihän se.
ellauri238.html on line 583: Pena suomensi Bellowilta pari nidettä, Tuula2n aikana Herzogin. Aihe sopi sille hyvin, vaikkei se osannutkaan englantia kunnolla. Siinä ylpistynyt juho suomensi toista samanlaista. Varmaan se lunttasi jostain ruozinnoxesta. Ei se ollut oikein hyvä oikein missään.
ellauri299.html on line 444: E. Saarinen peukuttaa Martti Alahuhdan peukuttamaa nidettä "Ajatteleva johtaja". ”Ajatteleva johtaja -kirjan pääviestit ovat kirkkaat: tietoisuus, fokus, selkeys, vahva läsnäolo,
ellauri369.html on line 519: Pian Carlylen kuoleman jälkeen vuonna 1881 Froude julkaisi Carlylen muistiot Jane Welsh Carlylesta. Carlylen veljentytär, rouva Alexander Carlyle, esitti Carlylen vuonna 1866 kirjoittaman muistiinpanon, jossa todettiin, että nidettä ei pitäisi julkaista. Tämän muistiinpanon perusteella hän syytti Froudea väärinkäytöksestä kirjan julkaisemisessa, vaikka se, että Carlyle oli luovuttanut osan Froudelle viisi vuotta myöhemmin, viittasi siihen, että hän oli muuttanut mieltään. Rouva A. Carlyle esitti myös omistusvaatimuksia setänsä papereihin ja ennen kaikkea niiden julkaisemisesta saataviin voittoihin.
xxx/ellauri057.html on line 1411: Tatun Sillinpää-biografia kuuluu olleen jonkinlainen sillisalaatti sen ja Toopen estetismiä. Varsinaista elämäkertatietoa oli vaan siteexi, kuteena bombastista messuamista Freudin opeilla. Seuraavat 2 nidettä oli jotain vulkaanista izensäpurkamista, lisää freudilaista tumputusta. (Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo.)
xxx/ellauri068.html on line 497: Oisko niin et Nipi on venyttäny tätä nidettä pitkäxi kuin Pezku pienenä eze pääsee täällä loppupuoliskolla rauhassa sepittämään rasvasia sadistisia porno- pikkulikkafantasioja, noinninko maailmankirjallisen postmodernismin valekaavussa? Kyl se taitaa olla kaiken muun ohella myös narsisti kun se kuvittelee ruiskahtavansa ulos omasta kikkelistään kuin joku Woody Allenin huppupäinen siittiö (siinon muuten toinen samanlainen notoorinen pikkupillunimuri, yhtä piipunrassikin).
xxx/ellauri128.html on line 121: Chamfort palveli ensin innokkaasti Ranskan vallankumousta, työskenteli Emmanuel-Joseph Sieyès’n ja Mirabeaun kanssa, joutui sittemmin vankeuteen ja kuoli itsemurhayrityksen seurauksista. Chamfort oli kuuluisa henkevästä ja sukkelasta puhetavastaan, hän oli muuten sairaalloisen tunteikas, ylpeä ja kyyninen ihmisvihaaja. Ylen eroottisella elämällään − hän rakasti samalla kertaa neljää ylhäistä naista − hän tärveli terveytensä ja oli jo 40-vuotiaana ruumiillisesti ja henkisesti elähtänyt. Vuonna 1781 hän tuli Ranskan akatemian jäseneksi. Chamfortin teoksista murhenäytelmä Mustapha et Zéangir (1777) on täynnä liikuttavia kohtia, mutta muuten keskinkertainen. Hänen muista teoksistaan on mainittava hänen kuolemansa jälkeen ilmestynyt Pensées, maximes, anecdotes, dialogues (1803). Hänen teoksensa julkaisi Pierre-Louis Ginguené (1795, 4 nidettä) ja Pierre René Auguis (1824−1825, 5 nidettä).
xxx/ellauri193.html on line 137: Tavaan siis Gordimerin nidettä Kotipyssy joka on kirjoitettu apartheidin loputtua. Sivulla 12 ei edes vielä tiedetä kuka oli murhattu. Henkilöt on taas jotain kolonialistisia kermaperseitä. Valkeahan Nadinekin näyttää olevan. Tai no, se on puolijuutalainen. Suu on ohuthuulinen. Onkohan se perintöä isän vai äidin puolelta.
xxx/ellauri193.html on line 818: Sivulla 142 Nadine siteeraa Brochin Schlafwandler nidettä jossa tuumitaan että aina vallan keikauxissa tulee svoboda, kagda vsjakij delajet tshto hotshit. Niin varmaan onkin. Tilaisuus tekee varkaan, murhaajasta puhumattakaan. Niin kävi kansainvaellusten Roomassa, Pärttylinyönä 1542, Pariisissa 1789, Pietarissa ja Helsingissä 1918, Saxassa 1938, hulluina vuosina 1848 ja 1968, South Africa 1991, Black lives matter päivänä, Capitolin valtauxessa. Mikäs siinä, looting is fun. Se on vähän kuin karnevaalia. Kaikki mukaan! Apinat tekevät mitä pystyvät, ellei toiset estä.
xxx/ellauri202.html on line 56: Opiston poistohyllystä taisi löytyä ennen lähtöä Les Thibaultin Tome III pokkarina. Jäi vähän vaivaamaan, ja kun tänään löysin Kontista kontillisen du Gardin kontillisen kirjan suomennoxia, ostaa paukautin ne edulliseen keväthintaan 6e/4 nidettä. Kotiin tultua selvisi että vielä 2 jatko-osaa uupuu (ne on Noobelin ja sodan jälkeisiä lämmityxiä). Niitä ei kukaan jaxanut enää lukea, saati suomentaa. Jos oikein onni potkaisee, puuttuvat 2 osaa sisältyvät löytämääni ranskalaiseen pokkariin. Minkähänlainen poliittinen tilaus tääkin du Gard lienee ollut. Pari urheaa suomalaista kirjabloggaria on punnertanut sen läpitte suunnilleen näin.
xxx/ellauri202.html on line 167: Eine voineet protestantteina oikein peukuttaa katolista kirkkoakaan. No oliko tollanen ateismi sitten parempi? Ilmeisesti "Kesä" oli ruotsalaisista paras tuotantokausi. Mulleio sitä, se sijoittuu vuoteen 1914 eli on just niitä suomentamattomia osia. Hän julkaisi nää kaksi nidettä vuosina 1936 ja 1940. Nämä viimeiset osat, jotka yhdessä ovat pidempiä kuin kuusi edellistä yhteensä, kirjoitettiin 1930-luvun Euroopan hämärtyvän kansainvälisen tilanteen varjossa, keskittyvät poliittiseen ja historialliseen tilanteeseen, joka johti ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen ja tuo tarinan vuoteen 1918.
xxx/ellauri356.html on line 94:
17