ellauri009.html on line 1635: nerothullut
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri047.html on line 817: Törkymöykkyily jatkuu eri muodoissa, törkeilynä lakisalissa, amatöörimäisinä lentolehtisinä, nerohöpötyxenä. Neroporukan lehdestä tulee mieleen punk-akatemian ja siantappoaseen nuoret nerot. Notorna betalar pappakasuaren som förut.
ellauri052.html on line 420: Sale mätystelee yläluokan mieliaihetta "boredom". Sen miälestä erityisesti sen kaltaiset huippulahjakkaat nerot kärsii siitä. Hullunkurista että Sale oli aika lailla tuomizemiensa ääripäiden antisemitistien linjoilla, se kuvitteli ize olevansa erinomainen uberkuski. Miesajajista lähes kaikki uskoo olevansa keskimääräistä parempia kuskeja. Tolstoi ja Pauli pienenä tiesi paremmin: boredom on toimettomuuden oire. Ei ole mitään tekemistä, ainakaan mitään kivaa tekemistä. Huoneen siivoominen ei nappaa yhtään.
ellauri052.html on line 468: Ei vaitiskaan Salella on sama viisu kuin Pentti Linkolalla: ihmiskunnan suurin saavutus on (me) nerot poikkeusyxilöt, muut on vaan laahusta ja massaa. No molemmat nerot työntää nyt samaa koiranputkea kuin laahus.
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri294.html on line 254: nerot%252C%2Bkopio.jpg" height="360" />
ellauri299.html on line 408: Mikä elämän pimento, hätä arvosta ja pyrkimys päivänvaloon pitää olla että syntyvät nämä epälukuiset itäsuomalaiset nerot jotka katsovat lähimmäisiään pitkään ja tietävästi, tekevät nopean muistiinpanon kuin skalpeerausveitsen pyörähdyksen ja vihaavat mitä tuleman pitää... Suomalaiset ovat kirjoittavaa kansaa, ja kateellista kansaa, ja arvostaan epävarmaa, mikä on kaikki yksi ja sama: poraava katse, taskussa nyrkki, nyrkissä pureksittu kynä. Myy nakkia valkolakki päässä. Kun keskiluokkaa ja lukeneistoa uhkaa kurjistuminen, on väkivaltaa tiedossa.
ellauri371.html on line 456: Kasvatus ja arvonimi. Jokainen julkinen arvo on kasvatettava tiukasti luoden sosiaalisesti lujia rajoja tarkoituksen ja työn mukaan. Tapahtuu! Uudet nerot ja hullut ovat aina kyenneet ja tulevatkin pääsemään sisään ilman muita nimikkeitä, mutta tämän harvinaisen mahdollisuuden vuoksi päästää keskinkertaisuus muiden ihmisten joukkoon ja viedä paikkoja niiltä, ​​jotka ovat luontaisia ​​näihin riveihin syntymän ja ammatin perusteella - täyttä hulluutta. Tiedät itse, mistä tässä kaikessa on kyse: se on ohi goyimille, jotka sallivat tämän röyhkeyden, hölynpölyn.
xxx/ellauri113.html on line 199: V: Vitut muovaatte. Painelette viimeisen ihmeen perässä kuin apinat, tai veteen kallistuvaa ruohonkortta ylös kiipeävä kohortti termiittejä. Kun ajattelen neroutta, mieleeni tulee Einstein tukka pystyssä ja kieli ulkona. Tai Hawking istumassa kierona rullatuolissa naama vinxahtaneessa virnussa. Aika pelottavaa. Neron keskeisiä piirteitä on päättömyys, exentrisyys, älyvapaus ja julkeus. Onkohan kaikki nerot narsisteja? Todennäköisest ovat. Hawkingin mielikuvitus lähti laukalle sen kuunnellessa cocktailkuzuilla jotain vielä tylsempää tyyppiä. Johnkin purki leluautoja pienenä mutta se sentään oppi korjaamankin niitä. Hawking ei pystynyt muuhun kuin tekemään lisää tuhoja. Ei ihme että laahus on oppinut epäilemään asiantuntijatahoja, ne on niin selkeästi omistavan luokan renkejä. Se että nykyajan nuorten pitää olla selvillä tekniikasta on paskapuhetta, tuotteistetut arkipäivän gadgetit toimii tökkimällä tai izestään, niitä osais käyttää vaikka marakatit.
xxx/ellauri122.html on line 1181: Moolokille niinkuin Knasu-setä. Nää wannabe nerot on kaikki
xxx/ellauri174.html on line 428: Tässä on kaksi kultaista fonografia, kallistettuna kulmassa kohti rinnan keskustaa, jotka ovat Hadalyn kaksi keuhkoa. He välittävät toisilleen hänen harmonisen - ja sanoisin taivaallisen - puheensa metalliset arkit, vähän kuin painokoneet välittävät painoarkkeja. Yhdelle tinanauhalle mahtuu seitsemän tuntia hänen sanojaan. Näitä ovat lurittaneet tämän vuosisadan suurimmat runoilijat, hienovaraisimmat metafyysikot ja syvällisimmät kirjailijat, nerot, joille olen puhunut izexeni - ja jotka ovat toimittaneet minulle timantin painolla näitä ennennäkemättömiä ihmeitä. Mukana levyllä on koko wikipedia. Tästä syystä sanon, että Hadaly korvaa älykkyyden tekoälyllä.
12