ellauri008.html on line 904: Keskustan siankasvattajat ja puuntuhoojat etunenässä fascistipersut on taas liikkeellä, paiscii civiin piscuisia lapsia ja niiden äitejä. Miljoonat muut kumikaulailee netissä huolestuneina riscistä, jonka niille jocaiselle aiheuttaa kourallinen naisia ja lapsia. Somen naurutalon vääntyneessä peilissä Disneyn elefantti nousee pallille ja kirkuu hiiriä. Päivi Braun ja Potterin kotitonttu Sale pelkää kymmentä suomalaista naista. Vitun tekopyhät jänishousut. Kolme sanaa vaan: luota jumalaan. Isixenkin porukat on jeesuxen kädessä, sekin oli karvakäsi.
ellauri009.html on line 1035: Kuvat rillissä, mustetta nenässä, likan katkua.
ellauri024.html on line 1336: näköinen pikku koukkunokka jutku etunenässä on niiltä tätä oikeutta
ellauri029.html on line 895: Sit on vielä satiiri, josta alempana. Se on kuin sarkasmia, mutta kiltimpää. Lähettäjä sanoo samaa läppää satiirixi, vastaanottaja sarkasmixi. Riippuu siitä kuka nauraa ja kuka ottaa nokkiinsa. Sarkasmilla on izelläkin herne nenässä, satiirilla ei tai vähemmän. Molemmista voi herne mennä nenään kohteelle. Parodia on matkimista, josta monet suuttuu ihan sikana. Se on kuin pilakuva profeetasta, sitä pahempi mitä osuvampi olematta imarteleva.
ellauri046.html on line 47: On säälittävä epähistoriallinen pukudraama alaikäsille millenniaaleille, Game of Thrones siikveli. Ällöjä 2000-luvun juippeja pukukohtauxissa ällöillä 2000-luvun elkeillä. Ihan epäaitoja puhekuplia ja sentimenttejä. Historiaa on muutettu niin että juoneen mahtuu kaikkia rotuja ja pystypanoa. Naiset on miesmäisempiä kuin miehet. Epsanjan kuningatar lähtee noin puolijoukkueen etunenässä käsikähmään hepan selässä Sierra Madren vuorilla kuin joku el Zorron Dona Carita. Muovisia digitoituja Westminstereitä. Halvan näköisiä kulisseja. Kummallista persu-mamu-brexitpelleilyä ylhäisaatelisten kesken. Pah koko Euroopan kuninkaalliset oli oikeesti kaikki vanhoja tuttuja ja lähisukulaisia. Neekereitä b-pääosissa ja mumslimeita et riittää jokaiselle jotakin. Oikeasti pikkupoika Harrystä oli tehty ello isoveljeä röyhkeämpi juippi joka leikkii miehekkäästi pyssyillä.
ellauri048.html on line 247: ja että maku on maistajan nenässä eikä kielessä tai kitalaessa,
ellauri051.html on line 490: Whatman kirjoitti työnsä lomassa runoja. Hän julkaisi 12 runon kokoelman Ruohoa (Leaves of Grass) vuonna 1855 ja painoi siitä 795 kopiota. Teos oli irtiotto senaikaisen runouden jäykistä normeista ja perinteistä. Runot syntyivät osittain Whatmanin rajaseuduille suuntautuneiden matkojensa sekä runoilija Ralph Waldo Emersonin ihailun inspiroimina. Whatman muokkasi ja laajensi runoteostaan vuosien varrella useasti ja julkaisi siitä yhteensä kahdeksan painosta. Kokoelma ei herättänyt aluksi paljon huomiota, mutta Ralph Waldo Emerson ylisti sitä. Seuraavana vuonna Whatman laajensi kokoelman 32 runon mittaiseksi. Julkaisuyhtiö kuitenkin kaatui sisällissodan alettua muiden kaatuneiden etunenässä. Walt jatkoi puuhailua veteraanien perässä.
ellauri080.html on line 970: Me määrittelemme etikat six että tehdään se oikea asia kun kukaan muu ei ole kazomassa; oppisana joka on avain johtajuuteen ja organisaation menestyxeen. Jotta ymmärtäisi täysin miten tehdä eettinen päätös just jossain tilanteessa, täytyy täysin ymmärtää mitä on olla eettinen, kuin myös kolme tapaa kehystää päätöxiä eettisesti. Ensimmäisete päätöskriteerit mmitä me yhteiskuntana käytetään mittaamaan ollaanko tehty "oikea" (lainausmerkeissä) päätös on eettinen mittatikku jonka nimi on utilitarismi. Tämä oppisana sisältää ajatuxen tehdä päätöxiä vain niiden tulosten perusteella ("tarkoitus pyhittää keinot"), ja tuottaa isointa hyvää isoimmalle numerolle (tai oikeammin isoimmat numerot isoimmalle hyvälle). Voittoa tuottava firma voi oikeuttaa monet tekonsa tuottamalla voittoa osakkeenomistajille ja pitämällä yrityxen edun etunenässä. Kuitenkin, tämä tekniikka työntää syrjään monet muut yxilöt jotka työskentelevät sellaisessa yhtiössä. Osakevoittojen luominen voi saada yrityxen tekemään kyseenalaisia tekoja kuten heittämään apinoita joukoittain kilometritehtaalle.
ellauri088.html on line 51: Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri.
ellauri102.html on line 268: Isänmaallisuus ja kansallisuustunne on valjastettu vapaakauppavyöhykkeellä riiston välineexi. Niin kuin kaikkialla aina, sillä sitähän se on. Tikun nenässä vaan pihalle. Tehtaiden siirtäminen köyhiin maihin on pelkkää törkeää kusetusta. Rikkaammissa maissa työläisiä painostetaan palkanalennuxeen, etujen menetyxeen ja muuhun paikallisen sopimiseen muuttouhkailulla. Ja ennen pitkää hommat kuitenkin siirtyy pitkin maita ja mantereita ja vaihtaa paikkaa aina halvimmalla tarjooville huutolaisille. Eikä ne uudet paikat ole mitään tehtaita ne on tarpeettoman paskan kokoonpanohalleja joissa köyhiä lisääntymiskyvyttömiä naisia kusetetaan muovikasseihin. Kaikista järkyttävintä on että tää kaikki etenee vaan vastustamattomalla voimalla. Tää on täysin determinististä, painavampi paska valuu aina pohjalle ja kökkäreitä nousee pinnalle.
ellauri107.html on line 362: Oikein arvasin, Pililla oli tahra housuissa. Sen Tena Gentlemen vaippa oli vuotanut. Ilmeisesti tää kirja on Pilin surutyötä eturauhasleikkauxen jälkeisestä impotenssista. Sitä se oli sanoi äite kannettuaan sen pihalle tikun nenässä.
ellauri133.html on line 460: Teppo puolusteli jälkeenpäin ettei se oikeestaan ajatellut siinä yhtään panoa. Se on vaan metafora. Muuten vaan kynäili pikkulassa Qtipsit nenässä ja pikkuveikka kovana. Tabitha motkotti oven takana. Teppo ei kyllä muista siitä enää mitään. Sääli, olis kiva muistaa kuinka kivaa oli kynäillä. Jopa kirjan kannet näyttää ihan oudoilta.
ellauri133.html on line 624: Haamut ilmestyy myös Jackille, etunenässä Dilbert Perusinsinööri, Rotkon entinen stuertti joka tappoi koko perheensä ja teki seppukun hotellin käskystä. Dilbert ja muut henget (mm. käkkärätukkainen tiukka naisinsinööri, evil HR manager kissa, ja paxu johtaja jonka pulisongit näyttää sarvilta) uskottelee Jackille että Buffy ja Danny täytyis nyt tappaa. Ne avaa myös baarin ja Jack alkaa taas vetää hapanta. Kun Jackin mielenterveys huononee, Buffy alkaa pelätä oman ja Dannyn turvallisuuden puolesta.
ellauri147.html on line 41: Pirkko Hiekkalan mielirunoilija P. Mustapää eli Martti Haapio on ollut tikun nenässä myös albumissa 61. Paizi että se on musta P-pää ja ärsyttävä pataoikeistolainen kuikelo, se on myös mun aatteellinen vastustaja monessakin suhteessa. Haapio kielsi lukemasta runoja elämän kautta. Hahaa, heti kun se kuukahti, sen nuorempi vaimo Ale Tyynni-Haapio alkoi kapinoida ja tulkizi sen runoja sen elämän kautta teoxessa Olen typerä kana.
ellauri151.html on line 695: Niinpä niin. Tässä sitä ollaan taas, idealismin loukussa. Eikun äiti kantamaan tikun nenässä pihalle. Kun tiede pääsee jostain filosofisesta pointista selvemmille vesille, tulee teologien kärpäsparvi syömään jätöxet. Näin on nähtävästi päässyt käymään myös Ludi Wittgensteinille. Pelkästä pelleilystä on tullut teologista realiteettia. Tuntuu tosi hullulta että nää hemmot tarvii uskoa, toivoa ja luottamusta uskaltaaxeen edes nousta sängystä.
ellauri158.html on line 93: Moodilla tarkoitan substanssin affektioita, eli sitä mikä on muissa, jonka läpi jotain käsitetään. (Jospa käsittäisimme sen roiston! kuten sanotaan Alexis Kivessä.) Oisko attribuutti vs. moodi sama kuin terminologiassa määritelmät vs. selitteet. Homous ja viisaus vs. höyhenettömyys ja kaxijalkaisuus. Tää on tosi keinotekoinen erottelu, siinä meni jo muinaiset kreikkalaiset pahan kerran mezään, Sokrates ja Plato etulittanenässä. Vittu että se ideaoppi oli monen pahan alkupää. Jotenkin noi kreikkalaiset oli vielä aika primitiivisiä, ne siirsi pään sisällyxet taivaalle ja kääntäen. Siitä tuli aivan loputtomasti sotkua. Varmaan koska ne oli narsisteja.
ellauri203.html on line 100: Dosto pahastui liberaaleille kollegoille Panajev Nekrasov ja Turgenjev jotka väsäsivät siitä pilkkarunoja sen selän takana tyyliin "Dosto on uusi syylä Venäjän kirjallisuuden nenässä" ym ym.
ellauri203.html on line 161: Näppylä venäläisen kirjallisuuden nenässä
ellauri203.html on line 170: На носу литературы Kirjallisuuden nenässä
ellauri214.html on line 212: Mikki on tiukka moraalinvartija. Ei tosin koske ristiinsuihkintaa. Konna Teleborian väittää Lispettiä sosiopaatixi. Psykopaatti taitaa olla tohtori Peter Teleborian. Anders Tegnell, epidemiologi oli toinen samanmoinen. Kukaan ei huolinut sitä edes tikun nenässä kun se potkittiin pois tunaroimasta. Tää vika nide Stiegiä on sikäli muita parempi ettässon enempi yhteiskunnallista ainesta. Ei listitä koko ajan niin paljon eikä mätkitä. (Gäsp.)
ellauri258.html on line 544: Joissakin tarinoissa Baba Yaga esiintyy triona sisaruksina, joilla kaikilla on sama nimi. Tää on tuttua Macbethistä. Hän astui sisään ja löysi Baba Yagan luujalkaisen. "Hei, fie", hiän sanoi, "venäläisestä hajusta ei täällä ole ennen kuultu eikä nähty, mutta nyze kyllä tuntuu nenässä. Oletko täällä vapaasta tahdosta vai pakosta, hyvä nuoruuteni?" "Paljon omasta tahdostani ja kaksi kertaa niin paljon pakosta! Kolmas ja nuorin Baba Yaga kommentoi "venäläisestä hajusta" ennen kuin juoksee hakemaan hampaitaan ja syö Ivanin. Ivan pyytää hiäntä antamaan hänelle alakautta kolme sarvea, ja hiän tekee niin. Ensimmäisen hän puhaltaa pehmeästi, toisen kovemmin ja kolmannen vielä kovemmin.
ellauri275.html on line 167: Vanhat ovat poissa, mutta nuoret ovat tulleet, Stalin etunenässä.
ellauri315.html on line 422: Kymmenentuhatta pääsi Kardashianien liiveihin, vaikka heitä ammuttiin kivillä ja nuolilla useita päiviä, ennen kuin he saavuttivat asteen, jossa heillä otti eteen aivan vitun jäykkänä Kardashianien pääjoukon edessä, uhkeiden kuovien Kimin ja Kourtneyn komeillessa vähäpukeisina etunenässä. Kardashianien ryntäessä kohti kreikkalaisten takapuolta, Xenophon kohtasi jälleen täydellisen tuhon uhan taistelussa. Älä kurki, sanoi kuovi. Älä kuovi, sanoi kurki.
ellauri326.html on line 505: Agafja Fedosejevnalla oli tanu päässä, kolme nystermää nenässä ja kahvinruskea, keltakukkainen viitta yllä. Hänen vartalonsa oli kuin tynnyri, ja sentähden oli yhtä vaikea löytää hänen vyötäisiään kuin nähdä nenäänsä ilman kuvastinta. Hänen jalkansa olivat lyhyet ja paksut kuin kaksi patjaa. Hän juorusi mainiosti, söi aamuisin keitetyitä punajuurikkaita ja sätti ja haukkui pontevasti. Kaikissa näissä vaihtelevissa toimissa hänen kasvonsa eivät hetkeksikään muuttaneet ilmettään, mihin tavallisesti vain naiset kykenevät.
ellauri343.html on line 239: Äkkiälukien tää on tavattoman puisevaa kansa taisteli miehet kertovat tyyppistä, ensin, sitten ja senjälkeen tolkutusta, meidät käskettiin ja me toteltiin. Sitähän se sota on, mitäs muuta. Joukkueenjohtajat oltiin aika innoissamme että pian olisi meidän vuoromme päästä kärkeen. Tympeää touhua; voi melkein nenässä tuntea miten hiki, kusi, paska, mahorkka, korvike, ruuti ja runkku haisevat.
ellauri344.html on line 172: Varmentaakeeen valtansa kiihoittavat he shauvinisteja (esim. Ukrainan porvarillinen demokratia mensehevikeineen, Petljura etunenässä, Puolan — sosialipatriootti Pilsudsky ensimäisenä j.n.e.) siivottomiin juutalaisverilöylyihin, jotka voittavat tsaarillisen poliisihirmuvallan aikaansaannokset.
ellauri372.html on line 89: Parthialaisten valta perustui yhdistelmään paimentolaisheimon sissisodankäyntiä ja imperiumin hallintaan soveltuvaa organisointikykyä. Parthialaisten armeija oli huonosti järjestelty, mutta riittävän vahva vaativaan erämaataisteluun. Niillä oli muummuassa hevostankkeja eli katafrakteja, jota ne ajoi taitavammin kuin banderöllit jenkkitankkeja. Eivät ajaneet miinoihin etunenässä vaan nitisteliivät jälkeenjääneitä.
ellauri403.html on line 462: Pelkkä Gretan olemassaolo kaivaa oikeistoperseistä esiin niiden ilkeimpiä aivopieruja ja laukaisee mitä salakavalimpia hyökkäyxiä. Greta on hullu koska se on aspergeri. Greta on poispilattu kakara. Greta on sitä tai tätä. Tosiasiassa nää gretakriitikot on ite justiinsa sitä tai tätä mitä äiti vei pihalle tikun nenässä. Tuli sitä taikka tätä älä vetämättä jätä. You can shove ypur climate crisis up your arse, sang Greta to GOP-26 in Glasgow. Right on!
xxx/ellauri081.html on line 203: Nytkö pitäisi olla huolissaan siitä, että suuret kesätapahtumat peruuntuvat. Ei pääse Ilmajoelle eikä Savonlinnaan, ei Sastamalaankaan Vanhan kirjallisuuden sympaattisille päiville. Järjestäjille hankala paikka, mutta kaikesta jo sivuun jääneelle mulahtaa yllättävä helpotus. Ei tarvitsekaan rientää minnekään. Saa kerrankin viettää vanhan ajan vapaan kesän kuin hauki ruovikossa, jolloin korkein kulttuurinautinto on natustella varpaita Jönsin rakentaman laiturin nenässä.
xxx/ellauri081.html on line 293: Mixi Turkki ei kelpaa EUhun? Because it is too big, too alien, too muslim, too different. Koska se on ruma kalkkuna vähästä Aasiasta joka on kiusannut meitä aina, kylme vielä muistetaan Dareios js Xerxes ja puunit ja hunnit ja osmannit ja nazit ja gastarbeiterit. Eitää mikään vitun Euraasian yhteisö ole, vaan länttä ja Eurooppaa, raja aukee railona, me varjellaan vartijoina sitä. Eipä silti Turkki on iso kaunis maa ja sen asukkaat on ystävällisiä. Ecem etunenässä ja Safaq. Mixei Peksarkin. Ankara on kaupunkina valtava ja naisia siellä palvotaan. Voisit vähän varoa mitä sanoa.
xxx/ellauri087.html on line 572: [7.3. 8.53] Bo Egov: Koukkunenässäkin se voi olla
xxx/ellauri087.html on line 709: Juan Batiste Montabuanin (sic credits E. Saarinen) el Zorro seikkaili Mexikon tulenhehkuisen taivaan alla teräskuntoisena 1800-luvun loppupuolelta (infantan miekkamiehet) 1900-luvun alkuun asti (Chicagon mafia) mikä oli sikäli outoa että nuorukaisena sen sieppasivat mukaan v. 1910 Mexikon vallankumouxen kapinakenraalit Zapata etunenässä ja tappoivat sen vanhemmat. Mutta don Jaimelle on kaikki mahdollista, kun sen alla on hyvä razu Jamie. Joka eli yhtä kauan, ellei sitä vaivihkaa vaihdettu toiseen samannimiseen. Ehkä Zorrollekin kävi näin, vertaa Nastamuuumio. Antonio Banderas muuten on esittänyt sekä Zorroa että Villan Panchoa. Se on niin sopivasti mexikaanon näköinen.
xxx/ellauri116.html on line 196: Ja sit toi lapsikuolleisuus, se oli korkea, 1700-l. loppupuolen ranskassa noin neljännes. Kun lapset kuoli helpommin kuin karja, iho piti pitää paxuna, et pysty synnyttämään aina vaan uudelleen ja uudelleen. Nää imettäjänaiset piti tosi huonosti huolta toisten lapsista. Aikuisten eloonjäämisvietti ylitti äidinvaiston just tossa ajassa ja paikassa. Kai vois sanoa et oikea syy tän äidinvaistoidean lanseeraamiseen oli että syntyvyys piti saada nousuun taloudellisiin, nationalistisiin ja imperialistisiin proggixiin. 1700-1800-luvun vaihteessa väestönlaskennassa huomattiin, että jos joku maa haluaa pysyä sivistyxen ja kehityxen etunenässä esim armeijan ja siirtomaiden suhteen, väestö pitää saada kasvuun. Äidinrakkaus vaihtelee poliittisen tilanteen mukaan. Huom kukaan ei ole koskaan keskustellu isänrakkaudesta ja isänvaistosta, sellaisia sanoja ei edes ole olemassa.
xxx/ellauri173.html on line 957: Pojat painuu yhä syvemmälle, Kalle ja 12-vuotias ajaa hissillä. Outo paikka eziä Ihannetta, miettii lortti Ewald. Kyllä se täällä muistaaxeni on ihan perällä, kannustaa sähkömies. Pitkän pimeen reissun jälkeen hissi jarruttaa ja pysähtyy, kuuluu naisten naurua ja nenässä hyvää hajua. Ilma on niin suloista että se estää kuolemasta. (Flauber: Salammbó.)
xxx/ellauri209.html on line 47: Ja suomalaiseen kulttuurielämään pätee ihan sama juttu. Luutuneisuus, jämähtäneisyys ja homehtuneisuus sielläkin haisee. Tai ei ehkä nyt suoranaisesti haise, mutta tuntuu nenässä. Eikä se haju välttämättä juuri kulttuurielämästä ole peräisin. Ehka se on alakerran naapurin koira. Tai yläkerran pariskunnan kultakala.
xxx/ellauri234.html on line 54: Känsä sekä rengas nenässänsä. Kohta hyökkäyksen hetki. Kuningas myös mukana
xxx/ellauri329.html on line 200: Kaikki näyttelijät olivat ällöttäviä, Bogartin knääpiö etunenässä. Ei päässyt edes Suomi Filmin tasolle. Pekka ja Pätkä Afrikassakin on parempi.
xxx/ellauri329.html on line 386: Tässä se nyt on vapaus! Tällaistako me odotimme? Me olimme valmistautuneet kuolemaan ihanteidemme vuoksi. Käymaan taistelua. Mutta alkoikin "tšehovilainen" elämä. Vailla historiaa. Kaikki arvot romahtivat, paitsi elämän arvo. Elämän sinänsä. Ruplan etunenässä. Tuli uudet haaveet: saisi rakentaa talon, ostaa hyvän auton, istuttaa karviaispensaan... Vapaus merkitsikin pikkuporvarillisuuden arvonpalautusta, tuon jolle isovenäläisessä elämässä oli yleensä annettu turpiin. Hänen Majesteettinsa Kulutuksen vapautta. Pimeyden suuruutta. Toiveiden ja vaistojen pimeyttä - tuon salatun inhimillisen matelijan elämän, josta meillä oli vain likimääräinen käsitys. Me olimme käyneet läpi koko historian, mutta emme olleet eläneet sitä. Mutta nyt ei sotakokemusta enää tarvittu, se oli unohdettava. Oli tullut tuhansia uusia tunteita, tiloja, reaktioita. Aivan yhtäkkiä kaikki ympärillä vaihtui toiseksi: kyltit, tavarat, rahat, lippu. Ja ihminen itse. Hänestä oli tullut värikkäämpi ja erillisempi, monoliitti oli räjäytetty rikki ja elämä oli hajonnut saarekkeiksi, atomeiksi, soluiksi. Kuten sana- kirjassa: vapaa - vapaus - vapaa tahto - mielivalta - väljyys - avaruus. Suuri paha muuntui etäiseksi tarinaksi, poliittiseksi dekkariksi. Kukaan ei enää puhunut aatteesta, puhuttiin luotoista, koroista, vekseleistä, rahaa ei enää ansaittu vaan "tehtiin", "hankittiin". Kestäisikö sitä vielä kauan? "Rahan valhe ei katoa venäläisen sielusta", kirjoitti Tsvetajeva. Näytti siltä kuin Aleksandr Ostrovskin kuvaamat kauppiaat ja Saltykov-Štšedrinin tilanomistajat olisivat heränneet eloon ja kuljeskelisivat meidän kaduillamme.
xxx/ellauri357.html on line 403: Nyt Eeva alkaa dekonstruoida romantikkomiehiä, Percy Bysshe Shelly etunenässä, mutta ei pie unohtaa omituista Blakea, jota homo-Jeeves siteerasi Bonesissa.
xxx/ellauri376.html on line 300: Samaan aikaan toisaalla muuan sivuhenkilö, nimeltä Fif, oli kunnioitetun näköinen vanha mies, jolla oli harmaa pää; Hänellä oli siniset lasit nenässä. Hänen koko vartalonsa erottui hämmästyttävästä liikkuvuudesta. Hän ei voinut istua paikallaan pudistamatta päätään aika ajoin, nykimättä käsiään ja potkimatta jalkojaan. Tämä epämiellyttävä fiilis teki oudon kontrastin hänen vanhoille kasvoilleen, jotka olivat kirkkaat, kylmiät ja sinertävät kuin jää. Tällä kertaa tämä fiilis oli kuitenkin täysin ymmärrettävää. Vanha mies oli suuressa henkisessä ahdistuksessa. Toisinaan hän huokaisi ja tällä kertaa tunsi sivutaskuaan.
40