ellauri002.html on line 943: Kuuskytyhdeksän vei Omppu kreikanlukijat ja muut kynnelle kykenevät opintomatkalle Kreetalle. Mentiin junalla Münchenin kautta istumapaikoilla. Münchenin asemalla nähtiin rakeisesta telkkarikuvasta, kun amerikkalaiset laskeutui kuuhun. Omppu puhui vaan muinaiskreikkaa, mutta pärjäsi hyvin: kymmenen henkeä oli deka atoma nyt ja silloin. Omppu viihtyi kreikkalaisten viinien ääressä, ei ylenkatsonut ouzoa eikä edes retsinaa.


ellauri002.html on line 1501: Seuraava tapaaminen oli sovittu leffaillaksi, mentiin katsomaan Kubrikin Barry Lyndonia, pääosassa Peyton Placen Ryan O'Neil. Tämän kaiken jouduin katsomaan Wikipediasta. Pitkästyttävästä filmistä en muista tuon taivaallista, oli muita asioita mielessä. Leffan jälkeen mentiin Fazerille, tai Kluuvin pubiin, kumpaan, siitä on pientä erimielisyyttä. Parhaiten on jäänyt mieleen, että innoissani puhuessani mitä sylki suuhun tuo onnistuin sylkemään jonkun kakunmurun pienelle kädelle. Hirmu noloa, vaikka kelpaa sitä näin jälkeenpäin nyt naureskella.
ellauri002.html on line 1935: Niitä kai ne oli, vaikken kenellekään kertonut.

ellauri003.html on line 221: Hänelle lausuin tosin leikilläni

ellauri004.html on line 1215: Tästä sekoilusta on meidän syytä olla kiitolliset hänelle (tai heille, aargh). Paratiisi odottaa taas nöyrää uskojaa. Voidaan iloisina oottaa kuolemaa. Vaikkei elämämme jatkuis lapsissa, nou hätä: se jatkuu yhteisessä seurakunnassa, täällä sekä sitten yläkerrassa.
ellauri005.html on line 1623: sisään, ulos, sisään, ulos, schneller schneller,

ellauri006.html on line 559: eikä hänelle kelpa miehen sääriluut.
ellauri006.html on line 675: ja osotan hänelle minun hätäni.
ellauri008.html on line 925: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla.
ellauri009.html on line 292: Sotateollisuudella sit 1800 lopulla ajettiin Aasian isot maatalouskulttuuritkin lakoon. 1900 maailmasta 90% kuulu lännelle.
ellauri011.html on line 752: kirjassa Kenelle kellit soivat.

ellauri012.html on line 94: JOS hra Koipalli (helmik. 23 Sunn.Liite, s.8 4. palsta) luulee että Kananed. (Eevert Yskä). Niin minä kyllä sanoisin hänelle (hra Koipalli) että on nuolassut ennen kuin tipahtaa. Kuin uskalta vihjasta että hra Yskä on yhteiskunniallisesti varamato? Eikö juuri Yskä pannut alulle kanainvälilliset järjestöt jotka puolestaan johtivat välittömään vastakiekuun Länt. Liittoutuman (NATO) taholta. Jos hra Soipilli vlipittömästi kuvittelee että Indonegro totisesti aikoo hyökätä Vähä-Karelian mantereeseen maailman huomion ollessa siihen suuntaan, mind saatan vain olletaa että hän (hra Suopullo) on menettänyt loputketkin ölyn rippeensä! Onko hän unhotanut hra Yskän surenmooisen puheen Ryhdistyneessä Ylöskoukouksessa? Untohaako hän myös tuon tähän menessä enennäkemättömän lain - Siunaantuneet Vanhat Läskit - joka yhväksyttiin Edusmunassa ehlottomalla ennemistöllä?
ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.
ellauri012.html on line 610: Kenellekään setämiehelle.
ellauri012.html on line 688: Eli vanhemmaxi kuin oli nuorempanana luullut. Ei olisi uskonut elävänsä tälle vuosituhannelle. Pötki pitkälle. Pitkään ainakin.
ellauri014.html on line 696: Pröön etuveitikka ei voi tälläiseen osuuskauppaan tyytyä. Ei sille riitä sydän, se tahtoo riemurasian. Eikä se voi kenkään kanssa jakaa saalista, kaikki tai ei mitään, vaikka sitten tappaa Julkun sapelilla mieluummin kuin paloittelee sen. Paitti ei sentään hirviä. Ei ole ihan Porvoon neekeri. Ihan niin paljon ei sentään tykkää Jullesta. Sensijaan ehdottaa vielä tunnin jäähyväisvarvia, toisellekkin jalalle. Tai siis kolmannelle.
ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
ellauri014.html on line 1343: Mitään yhteistä valuuttaa ei eri ötököiden onnen kesken ole. Onni ei ole mikään rahayksikkö, jolla yhden otuxen onni voitas ostaa toisen onnettomuudella. Vaikka niinhän käytännössä juuri menetellään, kun tehdään hyöty-kustannuslaskelmia, ammennetaan onnellisutta rahan kauhalla, tai äänestäjäin äänimäärillä. Jonkinlainen onnen mittahan on sekin, ainakin poliitikon onnelle. En tahdo onnea, tahdon rahaa, sanoi Wagnerkin, se pikku sika.
ellauri014.html on line 1661: Utilitaristin vastaus on, että tuhmaa on sellainen ilkeys, josta ei ole hyötyä. Kenelle? On kivaa olla joskus ilkeä, varsinkin eräille. Onko se silloin tarpeellista vai tarpeetonta? No enemmistölle? Mutta miten hyödyt ynnätään ja jaetaan kaikille? Siihen ei oo helmitaulua, exeliä eikä valuuttakursseja.
ellauri016.html on line 139: 9 Pitkän ajan kuluttua sanoi hänelle hänen vaimonsa: Mihin asti sinnittelet? Vastasi: Kas kun odotan vielä vähän aikaa elätellen toivoa mun pelastuxesta. - Mut kato nyt, sun muistokin on hävinnyt maan päältä, pojat ja tyttäret, noi mun mahanpurut ja kivut, jotka tyhjän vuoksi kestin kärsien. Ja sä itse mätä matoisena istut ulkona kaiket yöt. Ja mä vaan juoksen ympäriinsä palkkapiikana paikasta paikkaan ja talosta taloon, odottaen koska laskee aurinko, jotta voin levähtää vaivoistani ja kivuista jotka mua nyt ahdistaa. Sano nyt joku sana herralle ja tee loppu tästä.
ellauri017.html on line 675: Kun hän kulki tietä pitkin, kaupungista tuli pikkupoikia (yht. 50), jotka pilkkas häntä ja sanoi hänelle: ”Mene ylös, kaljupää! Mene ylös, kaljupää!”
ellauri017.html on line 684: Ei ollut Elisalla paljon huumorintajua. Tai sitten aika omituinen sellainen. Ehkä suolavesi nosti verenpainetta. No, kalju on monelle julkkixelle arka paikka, ota vaikka Pekkarinen. Mut oishan se voinut käyttää tupeeta tai hattua. Siis Elisa.
ellauri017.html on line 778: Joca tahto hyödytyxen cansa luke ja oikein ymmärtä tämän pyhän Prophetan Jesaian hänelle on sangen tarpellinen ensist että hän hywin otta waarin tituluxest eli tämän kirjan algust: sillä joca sen tituluxen ensist hywin ja tyynni ymmärtä, hänelle on sijtä suuri ojennus ja nijncuin selkiä walistus coco kirjaan.
ellauri017.html on line 969: Joidenkin nykyaikaisten tulkintojen mukaan Jesajan vaimoa kutsuttiin "profetissaksi", [13] joko siksi, että hänelle oli annettu profeetallinen lahja, kuten Debora ja Hulda, tai yksinkertaisesti siksi, että hän oli "profeetan vaimo". Heillä oli kaksi poikaa, vanhin nimi Shear-Jashub , joka tarkoittaa "jäännöspala", ja nuorempi Maher-Shalal-Hash-Baz , mikä tarkoittaa "Nopeasti saalista, ryöstä nopeasti". Talmud sanoo, että Eski kärsi marttyyrikuoleman, kun hänet sahattiin kahtia Manasse Olotilanteen käskystä.
ellauri017.html on line 1147: Petri Puovola uhkasi pappeja ja kirkkoherroja kuolemanrangaistuksella, josta on erillinen aloitus yllä. Tässä aloituksessa kysellään sen perään, että millä natsoilla Puovola on uhkaillut pappeja. Hyvä kysymys!!! Yllä oleva aloitus todistaa sen, että Puovola on jakanut sellaista sanomaa, jota ei ole Herra hänelle antanut.
ellauri017.html on line 1168: 13. Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. Jae 13 tarkoittaa sitä, ettei kukaan Jeesusta kuunnelleista tiedä taivaasta, koska he eivät ole siellä käyneet. Mutta Jeesus on tullut taivaasta ja tietää, mitä siellä on ja sen takia osaa opettaa taivaasta. Et ota huomioon tekstin asiayhteyttä. Aloituksessa on siteerattu ne Raamatun kohdat, joissa kerrotaan vierailuista taivaassa. Et ole ottanut huomioon niitä ja ilmeisesti haluat torjua sellaisen mahdollisuuden, ettei siellä voisi kukaan vierailla. Raamattu kehottaa meitä olemaan halveksimatta profeetallisuutta emmekä saa kumota eikä vääristellä Raamattua. Siitä voi menettää pelastuksensa.
ellauri018.html on line 302: Vain Luukas on täällä kanssani. Ota Markus mukaasi, sillä hänestä olisi minulle paljon apua. Tykikoksen olen lähettänyt Efesokseen. 13 Tuo mukanasi myös viittani, jonka jätin Troakseen Karpoksen luo, sekä kirjat, ennen kaikkea pergamenttikääröt. Kupariseppä Aleksandros on tehnyt minulle paljon pahaa, mutta Herra kyllä maksaa hänelle hänen tekojensa mukaan. Varo sinäkin häntä, sillä hän on vastustanut kiivaasti meidän opetustamme.
ellauri018.html on line 900: Kosto on shariassa pakollista, kun on tapahtunut tahallinen ruumiinvamman tuottaminen. Koston tulee ilman liioittelua vastata aiheutettua vammaa periaatteella hammas hampaasta, henki hengestä. Virallista suostumusta tai oikeudenkäyntiä ei tarvita. Ellei loukattu itse kykene kostoon, hallitsijan edustaja voi määrätä hänelle edusmiehen sitä varten. Jos kaksi henkilöä on oikeutettu kostamaan, he joutuvat arpomaan kumpi saa tehdä sen. Kanteen nostajat voivat myös luopua kostosta, jolloin he ovat oikeutettuja korvaukseen (diya). Esimerkiksi muslimin tappamisesta hinta on sata kamelia.
ellauri018.html on line 1027: Huonommuus uskonnossa kävi ilmi siitä, että kuukautisten aikana naisen rukous tai pyhiinvaellus eivät tuoneet hänelle ansioita. Mit wit? Mitä tästä muka näkyy? Ei muuta kuin Allahin ja muiden poikien epis naisten syrjintä. Tää on niin hölmö pätkä, että sen on voinut kirjoittaa vaan mies.
ellauri019.html on line 242: Roopen menetettyään Ankkalinna on nijncuin äveriään miehen leski. Joca ylimmäinen oli pacanain seas ja wallan päällä oli maacunnisa, sen täyty nyt weron alaisna olla. Hänen wihollisens woitti, hänen wihollisillens käy hywäst. Ei olis luullut, että hänelle näin pidäis wijmein käymän. Wihollinen on pannut kätens caickein hänen callisten caluins päälle. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhät kiwet owat joca catulla hajotetut.
ellauri019.html on line 290: Edom oli Esaulle, Jaakobin kaksoisveljelle, annettu toinen nimi tai lisänimi (1Mo 36:1). Se annettiin hänelle, koska hän myi esikoisoikeutensa punaisesta muhennoksesta (1Mo 25:30–34). Sattuvasti Esau oli ollut syntyessään hyvin punainen (1Mo 25:25) ja maa, jossa hän ja hänen jälkeläisensä myöhemmin asuivat, oli paikoitellen samanvärinen.
ellauri019.html on line 531: 1 Moos 15:18 SInä päiwänä teki HERra lijton Abramin cansa sanoden: sinun siemenelles annan minä tämän maan hamast Egyptin wirrast nijn sijhen suuren wirtan Phrattin asti:


ellauri019.html on line 601: Yhdysvaltalaiset asiantuntijat eivät allekirjoita monta vuotta KGB:n leivissä työskennelleen Panarinin ennustuksia. Valkoisen talon tiedottaja Dana Perino kieltäytyi kommentoimasta Panarinin väitteitä naureskellen.
ellauri019.html on line 964: kertokaa se hänelle.
ellauri019.html on line 1006: Sir Simon sanoi vaimolleen: Ka, mitäpä tämä kaikki muuta on, rakkaani, kuin että naapurimme havittelee äitinsä kamarineitoa! Ja jos hän huolehtii siitä, ettei tytöltä mitään puutu, en käsitä että hänelle tässä mitään suurta vääryyttä tapahtuu. Eihän sillä mitään perhettä loukata.
ellauri022.html on line 939: Khusrow ja Shirin kertovat tarinan kuningas Khosrowin seurustelusta prinsessa Shirinin kanssa ja rakkauskilpailijansa Farhadin voittamisesta. Puhdas ja epäitsekäs rakkaus on esitetty tässä ruumiillistuneena Farhadin hahmoon, joka on salaa rakastunut Shiriniin, joka joutuu kuninkaan vihan ja kateuden uhriksi. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadille ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Tämän väärän uutisen kuultuaan Farhad heittäytyy vuoren huipulta ja kuolee. Khosrow kirjoittaa kirjeen Shirinille ja ilmaisee pahoittelunsa Farhadin kuolemasta. Pian tämän tapauksen jälkeen myös Mariam kuolee. Ferdowsin version mukaan Shirin myrkytti Mariamin salaa. Shirin vastaa Khosrowin kirjeeseen yhtä satiirisella surunvalittelukirjeellä. Aika kakkiaisia! Mutta aloitetaanpa aiempaa.
ellauri022.html on line 959: Shahnameh sisältää kuuluisan persialaisen rakkaustarinan. Kuvanveistäjä named Farhad rakastuu Shirinin kanssa ja siitä tulee Khosrown rakkauskilpailija. Khosrow ei voi välttää Farhadia, joten hän lähettää hänet maanpakoon Behistun vuorelle, jonka mahdoton tehtävä on kaivertaa portaita kallioon. Farhad aloittaa tehtävänsä toivoen että Khosrow antaa hänen mennä naimisiin Shirinin kanssa. Khosrow lähettää sanansaattajan Farhadiin ja antaa hänelle vääriä uutisia Shirinin kuolemasta. Kuultuaan tämän väärän uutisen Farhad heittäytyy pois vuoren huipulta ja kuolee.
ellauri023.html on line 1203: Nyt olen päässyt pienen ohukaisen vihreen kirjan loppuun. Se oli surullinen, muttei masentava. Loppu oli aika lyyrillinen, siis epätodellisen oloinen. Ei käynyt hyvin eikä huonosti, ei oikeastaan käynyt kuinkaan. Ei sattunut. Herttaisia kesämuistoja, sellaisia just joita 60 vuotias täti voisi kertoa 30-luvulta. Kivasti kertomuxen fokus lopuxi nyrjähti, ei enää tiennyt kuka puhuu mitä kenelle. "mezä missä poimimme isäsi kanssa mustikoita kerran". Syöpäinen tyttö lähtee kuplassa elänyttä, jäihin ehkä pudonnutta poikaa vastaan. Kuolema on orjantappura jonka kautta päästään kiinni rubiiniin, runoili Karl Venneberg, Gunnelin ikä- ja ehkä opiskelutoveri, nelkytlukulaisia. Niinpä niin. Uskokoon ken voi.
ellauri024.html on line 425: Lehmänkäännöxen takana oli analyytikkojen linguistic turn. Aarnelle kuten Beardsleylle estetiikka on kritiikkiä, terävän kielen käyttöä, siis löpinää. Se on esteetikon ammatti, mut sitä löpinääkö siellä tutkitaan? Ois luullut että taidetta, kaunista ja rumaa. Mut ei, kirjallisuustiede on löpinää löpinästä, todistusaineistona vaan lisää löpinää. Se on kai sitä intertextuaalisuutta. Ei pistetä päätä ulos textin hämähäkinverkosta.
ellauri024.html on line 435: Nauramme häpeäxemme turhille sutkauxille ja ontuville vertauxille, typerille pyllistyxille ja naaman väännöxille, korostetuille ilmeille ja muunnetulle äänelle, liioitetuille eleille ja muulle roskalle. Joskus huonokin naurattaa, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 1071: Pamela tietää olevansa vain kurja kimpale maalattua lokaa. Hyväntekijänäkin vain nilkki kolmannella portaalla. Kaikkivaltias suuri laupias jumala on ensimmäisenä, sitten tulee herra B. Jospa muistaisin aina olla kiitollinen hänelle ja jumalalle myös.
ellauri024.html on line 1087: 22. Vaimon on herätettävä miehessään se käsitys, että hän antaa hänelle etusijan kaikkien miesten joukossa. - Epäilemättäkin täytyy niin olla.

ellauri024.html on line 1089: 28. Mutta vaimon ei tule silloin osoittaa vastahakoisuutta, levottomuutta eikä epäröimistä tehdessään hänelle mielixi; vieläpä on hänen ymmärrettävä puolesta sanasta, eikä hänen tule odottaa kahta pyyntöä samasta asiasta. -Mutta eiköhän tästä muutamissa tilaisuuxissa voi hiukan hellittää.

ellauri024.html on line 1390: Humanismin ydin on Wrightille se mikä on apinan parhaaxi (mix vaan apinan, eläinrasisti?), ja apinan paras on taas kaikki mikä on hänelle hyväxi ja tekee hänelle gutaa. Koska vain paras on kyllin hyvää, ei kande jäädä seuraamaan kuinka nää Jorin klisheet kiertää kehää, vaan syvennytään von Wrightin filosofisempiin texteihin.
ellauri025.html on line 870: Äidin kuoltua Monika velloi surussa viikkoja. Hän kuunteli autossa Leonard Cohenia ja kuvitteli, että se, mitä hän tunsi, oli surua. Tosiasiassa hän ei kyennyt tuntemaan mitään. Sen monen vuoden juominen oli tehnyt hänelle. Cohenin kuuntelu ja Dostojevskin pläräys.
ellauri025.html on line 969: Kun puhelu päättyi, Monika meni polvilleen lattialle ja rukoili. (Vertaa Rousseaun Juliaan, sekin meni aina Vollen konttoriin vollottamaan polvillaan. Musulmaanit kyykistyy uimahallin vessassa. Lindgrenin lapset notkisti polviaan vain luvan kanssa. Kysyivät: Äeti, saako polovistua? Pamelan iskä piti polvirukouxia herra B:n vaunuissa, pysyäxeen poissa herrasväen silmistä.) Hän oli ollut aiemmin rationaalinen ihminen, joka ei uskonut Jumalaan, mutta nyt hänelle tuli tarve turvautua rukoiluun. Ei kestänyt ataraxia kuin Auschwitzissä Primo Levillä.
ellauri025.html on line 974: Monika ei vieläkään käsitä, mitä hänelle tapahtui sinä aamuna. (Höh. Se hurahti. Tavallista huurupiireissä.) Mutta nyt hän uskoo johonkin suurempaan. Siis yli 168-senttiseen ja 75-kiloiseen.
ellauri026.html on line 366: Katotaan vaikka minkälaisia, muutamilla esimerkeillä, kaikkiahan ei tässä kerkiä. Alotetaan laahuxesta, ne on tunnetusti tyhmiä. Tuhat demokritosta ei ole tarpeexi nauramaan koko joukolle, vaikka sit olis vielä yx nauramaan niille tuhannellekkin. Jumalat on taivaassa ihan kippurassa, käy välillä jääkaapilla hakemassa nektaria ja palaa kotisohvalle. Mainiota, hupasaa! Kato nyt totakin tomppelia! Mäkin istun joskus siinä sohvalla kauko-ohjain kädessä. (KUU)
ellauri026.html on line 666: > Herakleitos ajatteli, että muutos on todellista ja pysyväisyys vain harha. Hänelle kaikki oli liikkeessä, kuten hänen tunnetuimmassa aforismissaan ”Panta rhei”:

ellauri028.html on line 631: Sopiihan se. Kenelle aiotte soittaa, Molotov kysyi.
ellauri028.html on line 935: Raamatussa jumala asuu uskovassa kuin lapamato toivossa ja uskova voi olla päivittäin yhteydessä häneen, on-line, perätorven kautta. Islamin oppinut Isma'il Al-Faruqi sanoo: "Allah ei ilmaise itseään kenellekään millään tavalla. Hän ilmaisee vain tahtonsa." Ei ihme, että Allah jää etäiseksi. Paratiisiin on pitkä matka, it's a long way to Tipperary, ellei ota oikotietä pyhässä sodassa.
ellauri029.html on line 871: Sokraattinen ironia on ironiaa, joka ilmenee jonkun henkilön (yleensä opettajan) teeskennellessä tietämätöntä paljastaakseen toisen (oppilaan) tietämättömyyden. Yleensä ironian havaitsee yleisö, mutta ei itse ironian kohde.
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri030.html on line 228: Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella.
ellauri030.html on line 447: Suositaanko jotakuta pidoissa sinua enemmän? Nauretaanko sen vizeille enemmän, ollaanko hänelle kohteliaampia tai kyselläänkö häneltä enemmän neuvoa? Jos nuo asiat ovat hyvästä, älä ole kade, mutta jos ne ovat pahasta, voit olla vahingoniloinen. Höh, jos ne on hyviä asioita, totta kai on kade. Jos ei suutukaan, pyrkii tasoihin. Tupastun orjan opas on neuvokki neuvottomille, lohdutusta luusereille. Eski on julkkis ja mä oon tavis, no emmä haluiskaan olla, mulla on mun hopeakolikko taskussa. Eski on antanut omansa Olliloille ym ja saanut vielä päälle alentuvaa kohtelua ovella. Hahaa mä oon vahingoniloinen! Kai.
ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.
ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. Enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.
ellauri032.html on line 138: Pascal muutti sisarensa kanssa takaisin Pariisiin vuoden 1647 tienoilla, jonne heitä seurasi pian myös heidän isänsä, joka oli nimitetty hallitusneuvokseksi. Pariisissa viettämänsä lyhyen hetken aikana Pascal tapasi kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartes’n, joka teki epävirallisen vierailun hänen luonaan. Descartes’n ja Pascalin kohtaaminen oli täynnä jännitteitä johtuen heidän lukuisista erimielisyyksistään ja keskinäisestä kateudestaan. Descartes ei suostunut uskomaan, että Pascalin Tutkielma kartioleikkauksista voisi olla 16-vuotiaan nuorukaisen kirjoittama, ja lisäksi hän epäili Pascalin varastaneen ilmapuntarikokeen idean häneltä, koska Descartes itse oli ehdottanut Pascalin saamien tuloksien mahdollisuutta eräässä kirjeessään Mersennelle.
ellauri032.html on line 140: Kaiken huipuksi kummankin ajattelijan uskonnolliset vakaumukset olivat pahasti ristiriidassa keskenään: Descartes sympatisoi jesuiittoja, joita Pascalin fanaattisesti kannattama jansenistinen liike vastusti henkeen ja vereen. Tapaamisen jälkeisenä päivänä Descartes vieraili kuitenkin uudestaan Pascalin luona, tällä kertaa lääkärin virassa johtuen Pascalin vaivoista. Descartes suositteli hänelle omaa elämäntyyliään, johon lukeutui lojuminen sängyssä heräämisen jälkeen aamupäivään asti. Hän ehdotti Pascalin vatsavaivoihin ruokavaliota, johon kuului pääosin lihalientä. Pascal ei kuitenkaan noudattanut vilpittömässä tarkoituksessa annettuja ohjeita. Pieruvaivat jatkuivat.
ellauri032.html on line 173: que je n’en sois pas séparé éternellement.
ellauri032.html on line 175: Cette est la vie éternelle, qu’ils te connaissent seul vrai Dieu et celui que tu as envoyé J.-C.
ellauri032.html on line 291: Teoksella oli välitön vaikutus. Pian Hobbes oli sekä ylistetympi että halvennetumpi kuin yksikään aikansa ajattelija. Teoksen julkaisemisen ensimmäinen vaikutus oli kuitenkin se, että hänen suhteensa kuningasmielisiin katkesi, minkä johdosta hän joutui kääntymään Englannin vallankumoushallinnon puoleen saadakseen turvaa. Hobbesin viholliset olisivat hyvin voineet surmata hänet – hänen teoksensa maallinen henki suututti sekä anglikaaneja että ranskalaisia katolilaisia. Hobbes pakeni kotimaahansa ja saapui Lontooseen talvella 1651. Hän alistui valtioneuvoston alamaisuuteen ja hänen sallittiin vetäytyä yksityisyyteen Fetter Lanelle.
ellauri032.html on line 711: On erittäin hyvä, että sinä et käsitä ainoatakaan mysteeriä, koska on todella raskasta käsittää mysteerejä, mä tiedän. Paavali myös tunsi mysteerin. Hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja hän kuuli sanomattomia sanoja. Mutta se oli todella hankalaa hänelle, hän ei voinut siten sanoa siitä mitään. Sen tähden kenenkään ei pidä yrittää kovasti tulla tuntemaan mysteerejä. Jos joku ei täysin ymmärrä opetusta Pyhästä ehtoollisesta, kolminaisuuden mysteeriä tai ikuista armon valintaa, hän ei menetä mitään hänen pelastuksestaan jos hänen uskonsa Karitsaan on muutoin oikea. Tämän tähden me yhä pysymme hänen ystävinään. Älä kysy. Jätä asia meidän huolexi. Usko vaan niinkuin me sanotaan. Ei tarvi ymmärtää.
ellauri032.html on line 713: Me tietäisimme kuinka ottaa pois monien ihmisten epäröinnit avaamalla mysteerit jos meidän ainoastaan sallittaisiin, jos me voisimme vain vapaasti kertoa jokaiselle ihmiselle joka tulee juosten ja haluaa tietää kuinka käsittää tämä ja tämä sanonta. Me varmasti kykenisimme tekemään tämän, mutta meidän ei ole sallittu tehdä sitä. Se ei ole sopivaa kenellekään, vaan Pyhä Henki selittää sellaiset mysteerit hän jakaa ne jokaiselle henkilölle niin kuin hän haluaa. ”Jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on” (Fil. 3:15). Tämän verran me sanomme salaisuuksista. Nii et turpa kii, sitähän se kirjaimellisesti tarkoittaa se mysteeri.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 701: Toisto tyylikeinona. Jutkut on vihaisia kuin herhiläiset. Ulos tunkeilija, pesä on uhattuna. Tää on monelle uskovaisuuteen taipuvalle pahin mahdollinen rangaistus, ne on niin laumaeläimiä. Ne on kuin hevoset, joita ei saa pitää yxin tallissa, pitää olla vähintään vuohi seurana. Tai kissa niinkuin Pollella, vaikka se ei ole niin hyvä, kun se ei ole laumaeläin eikä kasvissyöjä. Kaniini on parempi, tulppaanikorva.
ellauri033.html on line 703: Monelle yli 70-vuotiaalle kotiaresti on kuolemaa pahempi kohtalo. Mä viihdyn mummelin keittiössä, ain kotiin mä jään. Kun ei olis tätä pyörrytystä. Texasilainen poliitikko kannustaa vanhuxia antamaan henkensä markkinatalouden edestä, amerikkalainen elämäntapa on uhanalainen laji. Kuolkaamme lajitovereiden puolesta.
ellauri033.html on line 733: 1999 maailman 6G:nnelle tulijalle oli suht asiallinen. Sekin

ellauri033.html on line 838: Dans la nuit éternelle emportés sans retour,
ellauri033.html on line 1022: Il lègue à ce qu’il aime une éternelle vie, se testamenttaa rakkaalle iki-iäkkyyden
ellauri034.html on line 52: Jumalan edessä – niin ajan oven tuolla kuin tällä puolen – elämäsi arvo ei perustu siihen, mitä sinä olet tai teet, vaan kenelle sinä kuulut. Kuolemassa tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Ajan oven tuolla puolen ei ole merkitystä sillä, mitä minä teen tai olen tehnyt, vaan kenelle minä kuulun. Jumalan omat astuvat Jumalan valtakuntaan Kristuksen tekojen perusteella, koska he kuuluvat hänelle. (Jori Brander, metodistikirkon pastori Kuopiosta)
ellauri034.html on line 182: > > > "Aarne Kinnunen, kun soitin hänelle vointia kysyäkseni, sanoi että hän käy

ellauri035.html on line 55: kirjoittamisesta voisi olla aika monelle

ellauri035.html on line 669: unisena kuunnellen kun kerron vihreistä
ellauri035.html on line 725: ne on ajatelleet nuoruutensa pois. Ja minä, kuunnellessani
ellauri035.html on line 1081: Keskustellessaan etnografian etiikasta joku kade Fine käsittelee Rainbowin työtä Marokossa – Robinow hän puhuu nimenomaisesti seksuaalisesta suhteesta, joka hänellä oli prostituoidun kanssa, kun hänen informanttinsa tarjosi hänelle mahdollisuuden nussia tämän kanssa. Fine käyttää tätä esimerkkinä yhtenä harvoista tapauksista, joissa etnografi paljastaa tällaisia ​​henkilökohtaisia ​​tietoja, mikä on vastoin yleistä suuntausta, jonka mukaan tällaiset herkullisen mehevät yksityiskohdat jätetään pois julkaisuista ja kerrotaan vaan kokoustauoilla.
ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun. Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)
ellauri036.html on line 227: Hercule promenait l'éternelle justice,
ellauri036.html on line 346: Dieu l'avait fait. Hercule, fatigué de sa tâche éternelle,
ellauri036.html on line 685: Ces paroles sans nom, et pourtant éternelles,
ellauri036.html on line 811: Tu n'as voulu pour toi l'éternelle jeunesse
ellauri036.html on line 812: Qu'afin de lui verser l'éternelle beauté!
ellauri036.html on line 846: Quand tout était fini, quand la nuit éternelle
ellauri036.html on line 905: Quand elle tombera dans l'éternelle nuit!
ellauri036.html on line 944: Doive éternellement ne prendre à sa maîtresse
ellauri036.html on line 1256: Kenelle, jos se on sun äitisi,
ellauri036.html on line 1262: Kenelle nämä soihdut, ja kuka siis on tulossa?...
ellauri036.html on line 1627: Hänelle, joka hulluuteen asti pilaantuneena,
ellauri036.html on line 1635: Hänelle, jolla ei ollut osoitetta eikä hoitoa,
ellauri037.html on line 530: Sillä siinä luonnottoman edullisessa asemassa, minkä yxiavioisuus ja siihen liittyvät avioliittolait tarjoo naisille, alkaa mun kaltaset viksut ja varovaiset miehet arvella, et kannattaax niiden uhrata niin paljon eduistaan jos kauppa ei ookkaan niille enää sikaedullinen. Moniavioisissa kansoissa kaikille naikkosille löytyy sängynnurkka, mut monogaamisissa naimisiin pääsevien naisten määrä on rajoitettu, ja sit jää naisia hurjasti ylize ilman toimeentulotukea, jotka eleskelee ylemmissä säädyissä hyödyttöminä vanhoinapiikoina, ja alemissa joutuu paskahommiin, tai rupee antamaan rahan edestä, ja elää niin ilotonta ja kunniatonta elämää kuin miehet mitenkään voi niille kexiä. Ja siinä ne on kyllä kexeliäitä, vaikka muuten tyhmiä. Mut ne on miessukupuolen tyydytyxexi ihan välttämättömiä, miehet näät ei mee naimisiin kun ne ei tykkää koppavista rouvista. Extra naisista tulee julkisesti tunnustamaton sääty, jonka erityinen tarkoitus on suojata naimisiin päässeitä naisia, tai niitä jotka vielä haluu naimisiin, säätymiekkosten viettely-eli panoyrityxiltä. Suo siellä vetelä täällä, käänny nainen minne vaan, aina on joku äijä vastassa etuveitikka ulkona, nahat pois ja tanassa. Sitäpaizi on luonnottomien oikeuxien jakelu naisille luonut luonnottomia velvollisuuxia, joiden laiminlyönti tekee ne vaan onnettomixi. Monelle miehelle näät tekee sääty-tai omaisuusnäkökohdat avioliiton kannattamattomaxi, ellei siihen liity loistavia ehtoja.
ellauri037.html on line 864: solmii lemmestä onnelle nauhaa.
ellauri040.html on line 356: Ketjutupakoitsija Deleuze sairastui keuhkosyöpään. Vaikka häneltä poistettiin toinen keuhko, sairaus levisi muihin hengityselimiin. Deleuzelle tehtiin trakeostomia, hän menetti puhekykynsä ja tunsi olevansa kahlittu hengityslaitteeseen ”kuin koira”. Viimeisinä vuosina kirjoittaminenkin oli hänelle hyvin työlästä. Vuonna 1995 Deleuze teki eutanasian hyppäämällä asuntonsa ikkunasta. Loppui keuhkoaminen aiheesta "Mitä filosofia on?". Que-sais je?
ellauri041.html on line 198: Syrjälä näyttää ja kertoo, miten kyrvän kylmäaltistus on hänelle tärkeä työkalu, jolla hän pitää työkalunsa kunnossa. Mutta nyt kädet pois pyyhkeen alta ja asiaan. Teemu kokee muidenkin miehisyyden olevan muutostilassa. Enää ei riitä miehen jurottaa heinäpellon laidalla, puhumatta tunteista tai mistään muustakaan. Tuurin ja Hyryn loistoajat ovat peruuttamattomasti ohize. Mikä neuvoxi?
ellauri041.html on line 317: Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!
ellauri041.html on line 332: Flaubert merkitsee hänelle myös keinoa kääntää kelloa ajassa taaksepäin ja unohtaa levoton, tarkoitukseton pintaväreily, jota myös nykyisyydeksi kutsutaan. Sitä edustaa puhtaimmillaan CNN:n suoltama värikäs uutistapetti. Elämisen mielen tulisi piillä jossakin syvemmällä, ehkä ensolevyssä tapeetin alla. Onko näin, romaani kysyy ja lentää kärpäsenä kattoon kattomaan.
ellauri041.html on line 371: Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi[2] ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi. Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.
ellauri041.html on line 1522: ein Bär im schnellen Lauf

ellauri042.html on line 879: Kukaan mies ei ole saari, ehjä izexeen; jokainen mies on pala mannerta, pala pääsaarta; jos klönttä huuhtoutuu mereen, Eurooppa on sevverran pienempi, yhtälailla kun jos joku niemi olisi, yhtä hyvin jos sun kaverien kartano olisi; jokaisen miehen kuolema pienentää mua, koska mä oon tekemisissä koko apinaköörin kaa; ja sixi älä lähetä kysymään kenelle kello soi; se soi sulle.
ellauri043.html on line 117: Myös Rooman keisarit saivat lopulta tietää Antonioksesta. Konstantinus Suuri ja hänen poikansa keisarit Konstantinus II ja Constans kirjoittivat hänelle kaikesta häneen liittyvästä kuultuaan kuin isälleen ja pyysivät häneltä myös vastausta kirjeisiinsä. Aluksi pyhä Antonios ei halunnut ottaa kirjeitä vastaan eikä iloinnut niistä erityisesti, mutta kun munkit suosittelivat ja viittasivat hallitsijoiden olevan kristittyjä, jotka saattaisivat loukkaantua, salli Antonios lukea kirjeet. Hallitsijat ottivat iloiten vastaan Antonioksen neuvot, jotka koskivat esimerkiksi Kristuksen kunnioittamista ja pelastumista. Entäs naisia ja kiusauxia? Keisarit tais olla lukivammasia tai luetun ymmärtämisessä oli puutteita, sillä ne kannustivat Anton inhokkeja areiolaisia vastoin iskän nimenomaisia ohjeita.
ellauri043.html on line 187:

Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!


ellauri043.html on line 253:
«Apt 10:11. 9. TOisna päiwänä/ cosca he matcas olit/ ja Caupungita lähestyit/ meni Petari ylös Salin ullackon rucoileman/ liki cuudetta hetke/ ja cuin hän isois/ tahdoi hän suurusta. 10. Cosca he hänelle walmistit/ tuli hän horroxijn: Ja näki Taiwan auki/ ja alas tulewan tygöns yhden astian nijncuin suuren lijnaisen waatten neliculmaisen/ sidottuna/ joca alaslaskettin Taiwast maan päälle.
ellauri043.html on line 254: 12. Josa oli caickinaisia nelijalcaisia maan eläimitä ja medzillisiä/ ja matelewaisia/ ja lendäwäisiä Taiwan alla. 13. Ja yxi äni sanoi hänelle: Petari/ nouse/ tapa ja syö.
14. Petari wastais: en suingan HERra/ sillä en ole minä ikänäns syönyt mitän yhteist eli saastaista.
ellauri043.html on line 278:
«Daniel 2. Lucu 24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö/ jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta/ ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis/ waan wie minua ylös Cuningan tygö/ minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa. 25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen/ ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast/ joca Cuningalle sen selityxen sano taita. 26. Cuningas wastais/ ja sanoi Danielille/ joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se/ joca minulle sen unen/ jonga minä nähnyt olen/ ja hänen selityxens ilmoitta taidat? 27. DAniel wastais Cuningan
ellauri043.html on line 284: mutta sen pitä ijancaickisest pysymän. 45. Nijncuin sinä näit kiwen/ ilman käsitä temmatun/ joca raudan/ wasken/ sawen/ hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt/ cuinga tästälähin tapahtuman pitä/ ja tämä on totisest se uni/ ja sen selitys on oikia. 46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens/ ja cumarsi Danieli/ ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.»

ellauri043.html on line 296: 1. SIlloin lähetti Merodach BalAdan/ BalAdanin poica/ Babelin Cuningas kirjoituxen/ ja lahjoja Jehiskialle: sillä hän oli cuullut hänen sairastanen/ ja tullen terwexi jällens. 2. Nijn Jehiskia riemuidzi/ ja näytti heille rijstahuonen/ hopian ja cullan/ yrtit/ callit woitet ja caicki hänen caluhuonens/ ja caiken tawaran cuin hänellä oli: ei ollut mitän/ jota ei Jehiskia heille näyttänyt hänen huonesans ja hänen tacanans. 3. SIlloin tuli Propheta Jesaia Cuningas Jehiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet sanowat/ ja custa he sinun tygös tulewat? Jehiskia sanoi: he tulewat cauca minun tygöni/ nimittäin/ Babelist.
ellauri043.html on line 318: 1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla. 2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli. 3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut 4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli: 5. Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.
ellauri043.html on line 606:

Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
ellauri043.html on line 896: Istuallaan delfiinien vetämässä näkinkengässä mä kuljexin luolissa kuunnellen veden tippumista tippukivistä ja kazon maalin kuivumista. Mä meen timanttilouhoxiin, missä mun henkilökohtaiset hyvät ystävät taikurit antaa mun valita kauneimmat. Sit mä palaan maan päälle ja meen kotiin.
ellauri043.html on line 4983: Häneen liittyy myös eräs legenda: Aristaios oli keksinyt mehiläisten hoidon. Mutta koska hän oli ajanut Eurydiken kuolemaan, jumalat suuttuivat hänelle ja tappoivat kaikki hänen mehiläisensä. Hän kääntyi merenjumala Proteuksen puoleen, joka tosin oli vaikeasti tavoitettavissa, sillä hänellä oli tapana muuttaa muotoaan eläimeksi, tulenliekiksi, kiehuvaksi vedeksi; mikä milloinkin oli parasta. Aristaios kuitenkin sai hänet jollakin tavalla kiinni ja Proteus antoi hänelle neuvon: hänen tulisi lepyttää Eurydiken haamu uhraamalla tämän haudalla neljä härkää ja hiehoa. Niin teki Aristaios, ja pian uhrieläinten lihasta pöllähti mehiläisparvia. No mikäs tässä on niin jeesusmaista? Ei kai Jeesus kasvattanut mehiläisiä?
ellauri043.html on line 5054:

Se kallistaa sen hiljaa sormenkynnelle.
ellauri045.html on line 383: Kun on syntynyt perheeseen joka syntymästäni saakka oli ja pysyi vajaana isän heti jätettyä äitini, ei perhe ja sen yhteisyys ole ollut mikään itsestäänselvyys. Erossa asuva ja minusta ruokkoa maksava isäni ei vahinkolapsestaan koskaan pitänyt, minkä hän myös selvästi osoitti. Hänellä oli omia kirjallisia ambitioita ja kun aloin julkaista, siitä seurasi ilmeisen katkera kamppailu aina siihen saakka kun hän kuoli 102 vuoden iässä. Hänen hyllyssään oli kyllä rivi niitä kirjojani, joita hänelle vähän änskälläkin lahjoitin, mutta kuulin sisarpuoleltani Pirkolta, että hän oli jokaiseen niistä tehnyt korjauksia. Töhrinyt ne, kuten voisi ns. kauniimmin sanoa. Silti olin hänen neljästä lapsestaan onnekkain. Muut joutuivat kokemaan myös yhteiselämää hänen kanssaan eivätkä ne vammat ole olleet kovin helposti parantuvia.
ellauri045.html on line 720: Kun Musta-asuinen mies on metsästämässä Jacobin kanssa, he huomaavat saarella elävät alkuperäisasukkaat. Kertoessaan tästä äidilleen, hän vie lapset siteet silmillä Lähteelle. Nainen kertoo, että jomman kumman veljeksistä on otettava vastaan tehtävä saaren ja Lähteen suojelijana. Musta-asuinen mies kohtaa Claudian ”haamun”, joka kertoo hänelle totuuden hänen äitipuolestaan ja neuvoo häntä liittymään saaren väen joukkoon. Musta-asuinen mies pyytää mukanaansa Jacobia, joka kuitenkin päättää jäädä äitipuolensa luo.
ellauri045.html on line 736: Myöhemmin Musta-asuinen mies Christianin hahmossa pitää Aaronia käsissään Clairen nähden. Myöhemmin Locke kohtaa miehen Christianin hahmossa Jacobin mökissä Clairen kanssa. Mies väittää voivansa puhua hänelle Jacobin puolesta. Mies kehottaa Johnia siirtämään saarta. Christian ilmestyy Michaelille juuri ennen pommin räjähdystä, sanoen hänen ”olevan vapaa lähtemään”. Claire tutustuu Musta-asuiseen mieheen tajuten tämän olevan ”ystävä” ja voivan olla missä muodossa tahansa. Hän auttaa Clairea selviämään Toisten hyökkäyksiltä kolmen vuoden ajan, uskotellen tälle Toisten vieneen Aaronin. Mies ilmestyy Lockelle Christianina nuhdellen tätä siitä, että tämä antoi Benin siirtää saarta. Mies opastaa Locken jäätyneen rattaan luo. Locke siirtää rattaan paikalleen pysäyttäen aikahypyt.
ellauri046.html on line 35: Rene oli alunperin myös Rainer Maria Rilke, jonka puuma oli Nietschen vanha panopuu, joka kyllä dumppas Nietschen jo ennen Raineria. Puumasta ja Nietschestä mä olen jo kertonut jotain toisaalla, mutta ize Rainer-Reneä en ole ruotinut. Rainer oli puuman Renelle keximä saxalaisempi ja miehekkäämpi nimi.
ellauri046.html on line 43: Filosofiset mietelmänsä Fredrikin oli tapana kirjoittaa muistiin joko runomittaan tai suorasanaisina. "Lukeminen merkizee ajattelemista!" hänen oli tapana huomauttaa. Hän otti myös tavaxeen merkitä jotakin kirjaa lukiessaan muistiin mietelmänsä. Kirjoittaminen oli hänelle yxinkertaisesti suorastaan elämän tarve. "Milloin en lue enkä kirjoita, tunnen oloni samanlaisexi kuin nuuskaaja, jolta on otettu nuuskarasia pois ja joka on kuolla kärsimättömyyttään niin että vähän väliä pistää kätensä taskuunsa", hänen oli tapana laskea leikkiä. (Ragnar Svanström: Kansojen historia, jatko-osa I.)
ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
ellauri048.html on line 103: ja hankkia mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle, se on vaan voi

ellauri048.html on line 692: (kenelle?) mätä-ääninen naikkonen selostaa, miten Nivea-voide

ellauri048.html on line 1340: O what to her shall be the end? Voi millainen loppu on hiänelle luvassa?
ellauri049.html on line 148: Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja homoseksuaalisuuden tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Kailas pääsi sairaalasta pois jonkin ajan kuluttua, mutta tuberkuloosi koitui kuitenkin hänelle kuolemaksi vuonna 1933 Nizzassa, jonne hän oli lähtenyt parantumaan.
ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
ellauri049.html on line 203: Kailaan teos Uni ja Kuolema (1931) julkaistiin ennen tuberkuloosidiagnoosia, joka todettiin liian myöhään. Mielisairaalavuoden jälkeen hänelle kehittyi voimakas sairaalakammo, joka vaikeutti kevään 1932 hoitojaksoa Marian sairaalassa. Viimeisen teoksensa Valitut runot (1932) valmistumista varten hän ”karkasi” sairaalasta päästäkseen tekemään "elämäntyönsä" loppuun. Eski Saarinenkin on loppuunsaattanut oman "elämäntyön".
ellauri049.html on line 207: Erittäin suureksi tekijäksi Kailas itse koki nousevan polven aikakauslehti Nuoren Voiman. Aikakauslehden nuorisoa lähestyvä ja osallistava ote osui lukijoihin päätoimittaja Ilmari Jäämaan ohjauksella. Lehti oli monelle aikalaisnuorelle murrosiässä arvokas kanava saada yhteenkuuluvuuden tunne saman henkisisten ihmisten kanssa. Valtakunnallinen Nuoren Voiman Liitto perustettiin 1919. Liitto perustettiin nuorisoa varten, joka uskoi ja halusi edistää isänmaallisuutta, toveruuden ideaalia sekä uutteran työn ja teltoissa harrastamisen piirrettä.
ellauri049.html on line 392: Elokuussa 1871 Rimbaud lähetti töitään runoilija Paul Verlainelle, joka kutsui hänet Pariisiin. Rimbaud saapui kaupunkiin syyskuussa 1871 ja vietti kolme kuukautta Verlainen ja tämän vaimon luona. Rimbaud’n ja Verlainen välille muodostui suhde, joka aiheutti skandaalin. Rimbaud palasi Charlevilleen maaliskuussa 1872, mutta Verlaine kutsui hänet takaisin Pariisiin jo toukokuussa. Heinäkuussa Verlaine jätti perheensä ja muutti Rimbaud’n kanssa Lontooseen, missä he viettivät seuraavan talven. Huhtikuussa 1873 Rimbaud jätti mieleltään järkkyneen Verlainen ja palasi kotitilalleen Ranskaan, missä hän kirjoitti teoksensa Kausi helvetissä. Samana vuonna Verlaine ja Rimbaud tapasivat vielä Lontoossa ja Brysselissä, missä Verlaine ampui Rimbaudia ja sai kahden vuoden vankeustuomion.
ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
ellauri049.html on line 775: Ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen ja runotuotannon alettua uudelleen Valérysta tuli eräänlainen valtakunnan virallinen runoilija. Hän oli erittäin tunnettu, ja hänelle annettiin runsaasti erilaisia kunnianosoituksia. Valéry näyttää olleen Ranskan VA Koskenniemi. Valéry oli Mallarmé-fani, pysyi sille uskollisena loppuun saakka kuin Vexi Goethelle.
ellauri049.html on line 781: Valéry kuoli vain muutama viikko toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1945. Hänelle järjestettiin kenraali Charles de Gaullen pyynnöstä valtiolliset hautajaiset. Hänet haudattiin syntymäkaupunkiinsa Sèteen, sen merelliselle hautausmaalle, josta hän oli kirjoittanut juuri tunnetuimman runonsa.
ellauri049.html on line 817: Ouvrages purs d’une éternelle cause, iankaikkisen syyn puhtaat saavutuxet,
ellauri050.html on line 494: Rilke oli isänsä tahdosta vuosina 1886–1891 sotilasakatemiassa. Vuosina 1895–96 hän opiskeli kirjallisuutta, taidetta, historiaa ja filosofiaa Prahassa ja Münchenissä. Rilke tutustui vuonna 1897 Lou Andreas-Saloméhen, jonka kanssa hänelle muodostui läheinen suhde. Keväällä 1901 Rilke nai kuvanveistäjä Clara Westhoffin, jonka hän oli tavannut edellisenä syksyn Worpswedessää. Parille syntyi joulukuussa 1901 tytär Ruth. Kesällä 1902 Rilke lähti Pariisiin. Siellä julkaistiin vuonna 1910 hänen ainoa romaaninsa Malte Laurids Briggen muistiinpanot. Pariisin-vuosinaan hän julkaisi myös useita runoja. Ille faciet-vanhemmat on saaneet aikaan hurjasti runoilijoita.
ellauri050.html on line 809: Vävy ja kolmevuotias tyttärentytär olivat menehtyneet heti. Kolmekymppinen tytär oli tajuton ja kamppaili hengestään sairaalassa. Hän oli jäänyt vastikään äitiyslomalle, ja hänelle oli tehty hätäsektio. Vauva oli kriittisessä tilassa.
ellauri050.html on line 826: ”Vauvaa piti käydä katsomassa sairaalassa lasten neurologisella osastolla joka välissä. Pidimme häntä paljon sylissä, jotta hänelle syntyisi heti fyysinen yhteys läheisiin.”
ellauri050.html on line 828: Kaikkia järjestelyjä piti ajatella myös sen kannalta, toipuuko tytär ja jos toipuu, millaisessa kunnossa hän on. Miten hänelle kerrottaisiin, että olet nyt herännyt, mutta perheesi on haudattu? Miten hautajaiset dokumentoitaisiin hänelle?
ellauri050.html on line 836: Huhtikuussa, puolitoista kuukautta onnettomuuden jälkeen, otettiin valokuva, jossa kymmenen kiloa laihtunut mummi pitää sylissä tyttärenpoikaansa ja hymyilee hänelle. Happiletkuista oli päästy eroon, ja vauva oli voimistunut vauhdilla.
ellauri050.html on line 841: ”Eve nosti päätään, ja hänellä oli jotakin asiaa, mutta koska hänelle oli asennettu kaulaan hengityskoneen putki, hän ei voinut puhua.”
ellauri050.html on line 907: Myös poika tietää perheensä tarinan. Hänelle on kerrottu pienestä pitäen onnettomuudesta ja katsottu perheestä valokuvia ja videoita.
ellauri051.html on line 767: 192 And went where he sat on a log and led him in and assured him, 192 Ja meni sinne, missä hän istui puun päällä, vei hänet sisään ja vakuutti hänelle:
ellauri051.html on line 769: 194 And gave him a room that enter'd from my own, and gave him some coarse clean clothes, 194 Ja annoin hänelle huoneen, joka meni sisään omastani, ja annoin hänelle karkeita puhtaita vaatteita,
ellauri051.html on line 781: 205 Ah the homeliest of them is beautiful to her. 205 Ah, kodikkain heistä on hänelle kaunis.
ellauri051.html on line 1346: 746 Where shells grow to her slimy deck, where the dead are corrupting below; 746 Missä simpukat kasvavat hänen limaiselle kannelleen, missä kuolleet turmelevat alhaalla;
ellauri051.html on line 1394: 794 Carrying the crescent child that carries its own full mother in its belly, 794 Kannellen puolikuu lasta, joka kantaa omaa äitiään vatsassa,
ellauri051.html on line 1646: 1038 Putting higher claims for him there with his roll'd-up sleeves driving the mallet and chisel, 1038 Asettamalla hänelle korkeampia vaatimuksia, kun hänen käärityt hihat ajavat vasaraa ja talttaa,
ellauri051.html on line 1865: 1251 And I swear I will never translate myself at all, only to him or her who privately stays with me in the open air. 1251 Ja vannon, etten koskaan käännä itseäni, vain hänelle, joka on yksityisesti kanssani ulkoilmassa.
ellauri051.html on line 1886: 1271 And nothing, not God, is greater to one than one's self is, 1271 Eikä mikään, ei Jumala, ole kenellekään suurempaa kuin itse,
ellauri052.html on line 626: Teosofi Charles Leadbeater näki Krishnamurtin rannalla Adyarissa keväällä 1909. Hän väitti nähneensä Krishnamurtilla hienomman auran kuin kenelläkään aikaisemmin ja vakuuttui siitä, että Krishnamurti oli hänen etsimänsä inkarnaatio. Yli puolen jalan aura uimahousuissa oli Jiddu-pojalla. Krishnamurti otettiin veljensä Nityan kanssa asumaan seuran tiloihin, ja Leadbeater alkoi antaa hänelle "yksityisopetusta". Jiddo's father lost a lawsuit trying to regain custody of his son. His Lawsuit accused Leadbeater, who was probably gay, of having had sexual relations with Jiddo.
ellauri052.html on line 630: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.
ellauri053.html on line 54: 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.

ellauri053.html on line 187: Aarne oli maalaishiiri Savonlinnasta, Puovo kaupunkilaisrotta Linjoilta, Bulevardilta ja Kulosaaresta, Puovo varmaan aina vähän naureskeli kömpelölle Aarnelle.
ellauri054.html on line 74: Suomen kieli kiinnosti Comeniusta, koska hänelle lahjoitettiin vuonna 1646 kaksi kappaletta ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (1642) painoksesta. Tältä ajalta ovat myös peräisin Comeniuksen havainnot suomen ja unkarin kielten yhtäläisyyksistä, jotka hän esittää teoksessaan Methodus linguarum novissima. Pian arvovaltainen Leibnizin johtama perinne alkoi pitää häntä suomen ja unkarin kielisukulaisuuden keksijänä. Paska E. N. Setälä koitti lykätä kunniaa saksalaiselle Martin Vogelille, kusipää kirjallinen varas.
ellauri055.html on line 52: Son père, procureur, décède alors que Jean Bouchet est encore jeune. Ami de Rabelais, Jean Bouchet exerce la profession paternelle. Il compose un grand nombre d'ouvrages historiques ou de fantaisie en vers et en prose, qui sont encore recherchés des bibliographes au XIXe siècle. Selon Maurice Allem, « grand travailleur, bon bourgeois, père d'une nombreuse famille, Bouchet est volontiers moraliste et même sentencieux » ainsi dans cet envoi :
ellauri055.html on line 144: Le mariage baha’i est l’union d’un homme et d’une femme. Originellement la bigamie était autorisée mais cette licence disparut sous Shoghi Effendi.
ellauri055.html on line 180: Mitä vähemmän mulla on, sitä enemmän olen ize. Vanha narshishi. Mutta jos mulla on vähemmän ... ähä ... olen ize enemmän. Nojaa, ihminen on kunnon otus, kaikki sopii hänelle; hän sopeutuu kaikkeen. Ikävä kyllä on niin. Hengityssuojaimet on jo muotia.
ellauri055.html on line 190: Nikke on luonteeltaan narsistinen koleerikko. Se rikkoo vävyn mielikannun vaik asuu sen syytinkiläisenä, vaan koska ei satu sitä sietämään, se on liian äitelä. Se kannu. Se pyytää rahaa kaverilta talon korjauxeen ja loukkaantuu kun se ei anna. "Minulla on ylpeyteni: kun pyydän apua ystävältäni, luulen tuottavani sille ilon; ja jos hän epäröi, en pyytele pitempään: sen pahempi hänelle!" "Tahdoin haavoittaa häntä."
ellauri055.html on line 534: Hannuriikosmaisen pedantti estetiikan lehtori Johannes HY:stä ja 19-vuotias pirzakka Mirja eli Miranda jonka lahjat viittaa käytännölliselle alalle tunnustelee toisiaan sieltä sun täältä vaisulla menestyxellä. Johannes on pyylevä ja silmäpuoli, Mirkulla on pienet pyöreät tisut ja pieni pyöreä peppu märässä t-paidassa ja kireissä farkuissa, beziehungsweise. Pitkä punainen ozatukka yltää melkeen pienelle pyöreälle pepulle. Näillä eväillä ei kuuhun mennä.
ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. Reput tukalasti pullollaan.
ellauri055.html on line 879: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
ellauri055.html on line 912: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri055.html on line 932: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
ellauri055.html on line 999: Ja koska nyt kerran Forsmanit, joista sittemmin tuli hyviä ystäviäni, näin puheeksi tulivat, niin on minun elämäni kohtalossa kahdella sen suvun jäsenellä ollut erinomaisen tärkeä merkitys. Kun vanhempieni varat olivat minun viisi luokkaa lyseota käytyäni ehtyneet ja minä silti lähdin vielä kuudennelle, niin satuin tällöin jostakin syystä olemaan jonakin päivänä poissa koulusta, ja kerran saksan ja ranskan kielen opettajani Eino Sakari Yrjö-Koskinen eli Pekka pistäytyi katsomaan, mikä nuorta herra Sillanpäätä vaivasi. Ja vaikka vapaaherra kääntyikin sieltä (kortteeri-isäntäni) Davidssonin ja kolmen muun huushollin yhteiskeittiöstä takaisin luokseni tulematta, niin, ehkä asuntoni hukan proletaariset piirteet olivat häntä hämmentäneet, hän hankki minulle paikan silloiseen mahtavaan Liljeroosin perheeseen sen kuopuksen eräänlaiseksi henkiseksi imettäjäksi.
ellauri055.html on line 1279: Kala kertoo itse kokeneensa filosofisen heräämisensä heinäkuussa 1907, 16-vuotiaana, loikoillessaan soutuveneessä tyynellä järvenselällä. Tällöin hän koki, luonnon ”kaikkiyhteisyyden” äärellä, että maailma on ”hahmottuneiden laatujen silmänkantamaton moninaisuus”. Samalla hänelle selvisi, ”että olen tässä maailmassa tullakseni niin sanotuksi filosofiksi”. Se oli norssi. Kala hyvinkin siis, kuore.
ellauri055.html on line 1399: Ja millainen ihana johdanto tähän korkeaan poutakauteen hänellä, Eelixellä on ollut. Koko Lyyli-vaihe näkyy kuin jostain mezien takaa suunnattoman mielenkiintoisena ja alkuperäisenä, hän näkee sen jo muuttuneena paikakunnan tulevien ihmispolvien kansankertomuxexi. Kuinka Malkamäen kauniilla pojalla oli täällä Malkamäessä sen- ja sellaiset vaiheet. Mutta Korkeessa oli tytär tummasilmä, joka synnytti hänelle lapsen ... Eelis eli jo vallan siinä kaukaisessa tulevassa ajassa, ja sixi häntä ihanasti hurmasi ajatus siitä, että Kokeen tytär saa lapsen ... tragiikka on aina hienointa nautittavaa ...
ellauri058.html on line 142: Helsinkiläinen Marjo Korkeamäki huomasi jokunen vuosi sitten äidissään muistisairauden oireita. Tämä unohteli asioita, ja kotona asuminen kävi yhä vaikeammaxi. Äiti ei kyennyt enää laittamaan ruokaa, siivoomaan eikä muistanut vetää vessaa. Äiti alkoi laihtua. Vaikka äiti sai kotiapua, vastuu viime kädessä jäi tyttärelle. Omakin perhe vaati tukea, joten äidin hoitaminen työpäivän päälle kävi ajan mittaan raskaaxi. Marjo ehdotti äidilleen muuttamista Kontulaan palvelutalo Helyyn. Se oilsi sopinut hänelle kuin nenä naamaan. Puhuimme asiasta monta kertaa ja kävimme paikan päälläkin. Äiti vastusteli.
ellauri058.html on line 152: Tätä nykyä (2008) Satu Pesosen 82-vuotias Irma-äiti asuu ryhmäkoti Poukamassa Lauttasaaressa. Nojaa, tätä nykyä (2020) siellä asuu Satu, ja Irma haukkaa multaa Hietaniemessä. Äiti on nyt erittäin tyytyväinen asuntoonsa. Äiti ize sanoo jopa olevansa maanalaisessa paratiisissa. Lasten ja lastenlasten vierailut ovat hänelle todellisia ilonhetkiä. Seurassa multakin maistuu paremmin.
ellauri058.html on line 154: Vanhuxen muutto pois kodistaan on usein vaikea paikka niin hänelle kuin lapsillekin. Vanhus voi tuntea izensä hylätyxi (ja syystä), ja lapset tuntea syyllisyyttä siitä, etteivät kykene huolehtimaan apua tarvizevasta vanhemmastaan. Mut just sitä varten me ollaan me ammattiauttajat!
ellauri058.html on line 211: Suurin osa Hannu Salaman esikoiskirjasta keskittyy yhden kesän kuvaamiseen Eelin elämässä. Se tavallinen tarina. Raskaaksi tullut Eeli joutuu poikaystävänsä hylkäämäksi, hänelle tehdään abortti ja hän joutuu lopulta mielisairaalaan. Olipas siinä passiivia kotitarpeixi. Syyllisiä ei tavoitettu. Hemmetin masentava. Samaa agraarista paskaa kuin joku Sillinpää tai Ahani Juho. Meni salamana vessaan, veti viivana housut alas mutta kakka oli jo tullut. Sori vaan Salama, ei tällä vielä kuuhun mennä. Onnex mulla on Salamalta koko kokoomateos. Jossa juhannustansseista on kyllä poistettu ne jumalanpilkkarivit. Naurettavaa kerta kaikkiaan.
ellauri058.html on line 276: Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös samanniminen elokuva. Hotakainen sai romaanista Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Kirjan päähenkilö haluaa keskitasoisen, järkihintaisen omakotitalon, mutta Helsingin asuntomarkkinoilla se on melkein mahdotonta. Kun valtaosa suomalaisista haluaisi asua omassa talossa, romaani osuu suureen unelmaan. Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Sitä olisi opettavaista verrata toisen kodinrakentajan tuotantoon, nimittäin Antti Hyryn.
ellauri058.html on line 502: Eräs lukija möläytti hänelle jalkakäytävällä, että hankki romaanin vain koska se oli palkittu. “Hirveä kirja!” mies ähkäisi. Hotakainen on kuullut myös marinoita, ettei kirja auttanut ollenkaan rintamamiestalon ostossa. Toki hänen arkensa muistuttaa monen miehen arkea. Vaimo Tarja on äänisuunnittelija televisiossa. (Ennen se oli tarkkailija.) Tyttäret Roosa ja Kaisa ovat kahdentoista ja viiden. Perhe asuu omakotitalossa Pakilassa, isännän tarkennuksen mukaan erillistalossa. Taloyhtiöön kuuluu kolme taloa, joista jokaisella on oma pieni piha. Hän irvistää. “Pihan pienuus on siunaus. En ole mikään multanäppi.” Silti vittu Pakilassa omakotitalossa. 2 tyttöä. Taaskin vain halkiohaaroja. Ei jaxanut toistoja yhtä monta kuin isäpappa, joka teki vielä 77-vuotiaana gradua. Ei jäisi siltä opinnot kesken.
ellauri058.html on line 733: Nasta raamis on lasten raamattunettitelkkari, jossa huvittaja ja opettaja Mila Lehtonen kertoo ihmeellisiä Raamatun tositarinoita piirtäen ja maalaten kuin Kylli-täti. Hänelle pitävät seuraa koiraneidit Nasta ja Pinni.
ellauri058.html on line 759: Jairus oli varmaan jo palaamassa takaperin poikavuosiensa aamuihin, jolloin ei ollut mitään selvää tuntien kulkua, vaan vallizi pelkkä ajaton oleminen. Hän kuunteli ja ihmetteli nykyisyyttä. Uuden ajan olot olivat jääneet hänelle aivan vieraixi. Se merkizi vanhuutta, pitkän elämän parasta ennen leima näkyi jo selvästi hänen hämärissä kasvoissaan ja kumarassa varressa.
ellauri060.html on line 113: In a 2004 interview, Ackroyd said that he had not been in a relationship since Kuhn's death and was "very happy being celibate." Eliot-kirja on omistettu jollekulle Richard Shonelle. Ehkä ne oli vaan hyvänpäivän tuttuja.
ellauri060.html on line 201: Vaikka kirja on kirjoitettu vuonna 1986, se voisi yhtä hyvin kuvata 90-luvun akateemista pätkätyöläistä, joka joutuu työn perässä kiertämään 'vee-teenä' ympäri Suomessa ja rämpii aineellisessa köyhyydessä. Ja lopulta vajoaa henkiseen yksinäisyyteen, synkkyyteen ja putoaa masennuksen kuoppaan hataran turvaverkon murruttua ympäriltä, jota vieraalla paikkakunnalla ei ole. Sauli Rekelän onni on, että hän tekee töitä vt pastorina paikkakunnalla, joka on hänelle tuttu - ja varsinkin jonka ihmiset ovat hänelle tuttuja.
ellauri060.html on line 522: Sir Terryn isä tapasi laulaa Pleasant and Delightful viisua pikku Terrylle niiden kävellessä poltetuilla sänkipelloilla. Terryn uus tweedtakki haisi pissalta. Pellot kärysivät sankkaa savua. Siinä kuolivat melodiset leivoxet ja muut jänistä pienemmät pikkueläimet. Muitahan ei Englannissa enää olekaan. Nyttemmin on sänkipoltto kielletty. Boris irrottaa Britannian muista valloista ja onkii sitten ize kaikki omat koljansa. Kalakaveria ei veteen jätetä. Kapteeni Kolja. Hahmon sukunimen Hergé oli napannut koljan englanninkielisestä nimestä. Hänen vaimonsa oli tarjoillut hänelle koljaa kuvaillen sitä: "Se on alakuloinen englantilainen kala – haddock."
ellauri061.html on line 431: First Clown For no man, sir. Pelle 1 En kenellekkään, söör.
ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.
ellauri061.html on line 679: III Hamlet esitettiin toisen kerran sunnuntaina, jolloin hra Jussi Snellman näytteli pääosaa. Hänen tulkintansa poikkesi huomattavassa määrässä hra Kilven esittämästä: hänen Hamletinsa oli tuntuvasti nuorekkaampi, tuntehikkaampi, välittömämpi, esitys oli havainnollisempaa, enemmän ulospäin heijastavaa. Tällä saavutti hra Snellman monta etua, hänen antamansa kuva tuli vilkkaammaksi ja vaihtelevammaksi ja kokonaisuus myös varmemmaksi siinä suhteessa, että esittäjällä oli varaa antaa Hamletinsa muuttua loppua kohti, joten kuvaan tuli jonkun verran kehitystä. Mutta epäilemättä hra Snellman myös pienensi Hamletin sisäistä asteikkoa. Tästä tuli kuohahtava, lyyrillisiin purkauksiin valmis nuorukainen, hänen tuskansa oli koskemattoman mielen nyyhkyttävää kärsimystä yksityisten onnettomuuksien edessä--ei mielikuvituksessamme elävän Hamletin maailmantuskaa, viiltävän auttamatonta; pistosanainen katkeruus, jonka hän vuodattaa yli Poloniuksen ja kuninkaan, hajosi ivalliseksi leikinlaskuksi, miltei poikamaisiksi sukkeluuksiksi. Muutamissa kohtauksissa hra Snellman mielestäni onnistui huomattavasti paremmin kuin hra Kilpi; niin varsinkin kohtauksissa Ophelian kanssa, missä hänen eloisampi ilmeleikkinsä tuli hänelle avuksi. Mutta yksitoikkoisuudestaan huolimatta oli hra Kilven esityksessä kenties enemmän tuota epäilyn ja mietiskelyn jäytämää sisäistä turtumista, suureen ratkaisevaan tekoon pystymättömän uneksija-elämää, joka esim. Goethen Hamletista antaman kuvan mukaan on tämän peruspiirteitä. Tätä puolta tehostamalla myös luullakseni enemmän lähestytään sitä onnettoman sielun nerollisuutta, joka on Hamletin sisäisenä olentona. Hra Axel Ahlbergin kuningas Claudius oli paraita kaikista. Hra Ahlbergin voima kenties ei ole sielullisessa puolessa, mutta hän on ikäänkuin täysin mukautunut näyttämöllisen esityksen ehtoihin ja edellytyksiin, hänellä on varma silmä oikeisiin mittoihin ja ehjiin, ikäänkuin koristeellisiin vaikutuksiin. Niin oli hänen kuninkaansa nytkin varsin kuninkaallinen, ei tosin vallan se luihu rikollinen, jonka pitäisi näkyä kuoren alta, mutta ulkonaisesti sitä sympaattisempi, hillitty ja taitehikas. Rva Raution kuningattarena, hra Raution Poloniuksena, rva Lindelöfin Opheliana olen jo tunnustuksella maininnut. Näyttämölle asetuksessa oli noudatettu samaa menettelyä kuin »Coriolanuksessa»: etualan laitteet pysyivät kaiken aikaa paikoillaan; muutamissa kohtauksissa saavutettiin näin, varsin vähäisillä muutoksilla hyvinkin onnistuneita vaikutuksia; mainita voi esim. haamukohtauksen ja kuningattaren kammion.--Ohjaus oli hra Lahdensuon. Yleisöä oli sunnuntainkin esityksessä täysi huone, ja suosionosoitukset vilkkaat. (Uusi Suometar 13.2., 15.2. ja 18.2.1913)
ellauri061.html on line 1072: Kati sanoo jo hyvin varhain päättäneensä, että puhuu ison lapsensa kanssa avoimesti kaikesta. Jarilla on tietysti jo asioita, joita hän ei jaa vanhemmalleen, ja hyvä niin. Hänelle on kuitenkin koetettu tehdä selväksi, että elämässä ei voi tapahtua mitään sellaista, mistä ei voisi puhua.
ellauri061.html on line 1437: Romaanin alussa Leo Maanvilja herää ja pitää aamua sikäli hyvänä, ettei hänelle ole yöllä juotettu virtsaa. Lapsia pannaan väkisin ja hakataan. Eipä ole tylsää! Poliisi tutkii teinipojan epäiltyä raskautta. Tervo kirjoittaa pedofiliaepäilystäkin omalla tutulla tyylillään, humoristisesti.
ellauri061.html on line 1493: Ja sit tää: Luota muhun. En pyydä mitään muuta kun ezä luotat muhun vielä jonkin aikaa. Ezaan rahat vietyä ja riittävästi etumatkaa. Aladdin sanoi Jasminelle Luotathan. Se oli käännös toisesta tyypillisestä jenkkihokemasta Trust me. Siitä puhe mistä puute. Kolmas naurettava on Oletko kunnossa? (Are you OK?) josta lie toisaalla jo ollut puhetta. Ei kukaan Suomen mies sano niin, vaan Sattuiko? Kävikö pahasti?
ellauri062.html on line 851: Hänellä ei ole mitään tarkoitusta itsensä ulkopuolella, ei mitään muuta mitä varten elää – enää hän ei tahdo, ei voi eikä hänen täydy olla orja: ihmisten yhteiskunta ja sen sosiaali-etiikka eivät merkitse hänelle mitään; hän on yksin, yksin. Hän on nyt yksi ja kaikki; ja siksi hänellä on laki itsessään, siksi hän on itse kaikki laki eikä mitään mielivaltaa. Ja hän vaatii itseltään, että seuraa tätä lakia itsessään, tätä itsekexittyä lakia, että on vain lakia ... Lakilyy. Im a poor lonesome cowboy a long way from home. Tässä tämä kauhistuttava suurus: ei ole mitään muuta mikä velvoittaisi. Lännen laki on lyijyä. ... Sanoa jawohl tälle yksinäisyydelle on se, mikä Kantissa on "dionyysistä"; vasta se on siveellisyyttä.
ellauri062.html on line 1045: Mutta lopuksi arjalaisen (asisch) naisen asema kuitenkin muuttuu paljon paremmaksi kuin se on nyt. Hänen osakseen tulee kauneimpien, nuorimpien ja voimakkaimpien miesten kuten Commander Waterfordin rakkaus, hän voi iloita kauneimmista ja jalorotuisimmista lapsista kuten Jörg, myöhemmät sukupolvet tulevat pystyttämään hänelle temppeleitä ja fallisia muistomerkkejä, tango- ja ravikuninkaat tulevat häntä alistamaan ylistämällä.
ellauri063.html on line 443: Samalla Sysmän matkalla tuli myös taas mieleen kuunnellessa autoradiosta oopperalaulua, et aariat on olleet aikansa hittejä. Julia ja Pröö lähetteli toisilleen kirjeitä ja Etäpesäkkeen runoja samalla lailla kuin nykynuoret watsappeja ja kissameemejä.
ellauri063.html on line 450: Köyhyyden kriminalisoinnille on historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko. Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.
ellauri064.html on line 240: Jaakon(kin) käsitys jännyydestä on omaxuttu gangstaelokuvista ja teeveestä. Se on surullista. Ne on säälittäviä. Ehkä Unto Remexen trillereiden lukeminen oli tehnyt tepposensa hänellekin. Eikö Tuomioja aikoinaan moittinut Remexen kirjoja epäuskottavuudesta ja ryssävihasta? Samaa voisi ehkä sanoa myös Jatkosodasta. Ellei kaikki sittenkin olekin vaan viziä, läppä läppä, ezä tajua. "Ontuva leikinlasku ei minua tällä kertaa kiinnosta", sanoo Jaskan alter ego Riman Alittaja siv. 360. Entä kiinnostaako tässä? Ota selvää Erkki Tuomioja.
ellauri064.html on line 469: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Väestön harventaminen on kyllä varmin tie harvainvaltaan.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri067.html on line 339: Allen's health worsened further during his time on What´s My Line? and on March 17, 1956 while strolling down the streets of New York City, he suffered a heart attack and died at the age of 61. Fred Allenia löytyy valmiixinaurettuna sinäputkilosta. Sietämätöntä kaakatusta, puujalkapuisevaa. Fred ei koskaan päässyt televisioon. Tompan maalmansota meni radiota kuunnellessa. Tätä bullshittiä ei takuulla tullut BBC:stä 40-luvulla.
ellauri067.html on line 597: Jossakin Tomin elämän varhaisvaiheen huoneessa johon hänellä ei ole enää pääsyä on jotakin hyvin pahaa. Hänelle on tehty jotakin, ehkä Winthrop setä on pannut perseeseen pikku Tomia. Masturbatorinen juhlapelkomieli oli tuloksena.
ellauri069.html on line 290: Hän haluis tutkia miten Laiskiainen tekee tän. Sen sijaan hänelle annetaan mustekala nimeltä Grigori labraeläimexi. Valkoisessa Vizauxessa toimenpide nimeltä Toimenpide Musta Siipi on menossa. Idea on hyödyntää Sakun siirtomaamenneisyyttä kexityllä propagandalla Afrikkalaisista Sachsassa—lentue Aahrikkalaisia roketti-insinöörejä. Tämä on mixi he tutkivat Laiskiaisen rodullisia ahistuxia, ideoixi miten muotoilla propagandansa.
ellauri069.html on line 292: Valkoisessa Vizauxessa, tutkijat setvivät Laiskiaisen menneisyyttä, hänelle tuntematonta menneisyyttä. Kun hän oli imeväinen, vieraileva behavioristi Harvardissa, Laszlo Jamf, kokeili hänellä. Jamf ehdollisti Alokkaan saamaan housukiviä, mutta Jamfin tutkimusnuotit eivät sano mikä oli ärsyke. Ihmiset Valkoisessa Vizauxessa uskovat Jamfin jättäneen Alokkaan ehdolliselle reflexille, vaikka tavallinen käytäntö on "sammuttaa" reflexi kokeen lopussa. Alokkaan salaperäinen reflexi ärtyy nyt V-2 roketista, tutkijat uskovat.
ellauri069.html on line 305: Tässä myös hän näkee salaperäisten "Niiden" masinointia työskennellen jonkinlaista salaliittoa. Villissä juhlassa hän tapaa miehen nimeltä Verisyylä Vahasiipi joka kertoo hänelle hän tarvizee ystävää ja antaa hänelle osoitteen Nizzaan, Ranskaan. Löysiäinen hylkää lähetysasemansa Rivieralla ja lähtee puntixelle (sotilasslangia "poissa ilman lupaa") Nizzaan, ja sitten Schweiziin.
ellauri070.html on line 71: "Me" salaliitto kokoontuu kuseskelemaan yhteen hiileen. Vixi mua väsyttää tälläiset "Me" paranoiat vielä enemmän. Iänikuiset Captain Amerika hyvisjoukkueet, jossa on joku vitun pommiasiantuntija joka tarpeeseen. Charlie´s Angels, Turtselit, Poopatrol, voi helvetti. Kuka ottaa tästä kopin? Kenelle nakitetaan tää? Tiimihenkeä. Yäk yäk yäk.
ellauri070.html on line 111: Hän antaa hiustensa ja partaansa kasvaa. Hän pukeutuu kukkapaitaan ja farkkuhousuihin, mutta viettää mielellään kokonaisia päiviä alasti. Muurahaiset juoxentelevat hänen letkullaan, perhoset laskeutuvat hänen kasseilleen. Hän voisi livahtaa Ruoziin tai palata Amerikkaan. Amerikka on kuiskannut hänelle unessa rakasta minua. Ota minut takaata. Dog bless Amerika.
ellauri070.html on line 140: Šabbetai vangittiin Konstantinopolissa vuonna 1666 ja juutalaisten liikehdinnästä huolestunut Ottomaanien suurvisiiri tarjosi hänelle sulttaanin nimissä kaksi vaihtoehtoa: islamiin kääntyminen tai kuolema. Šabbetai valitsi islamiin kääntymisen. Joidenkin šabbetailaisten usko messiaaseensa jatkui silti vielä tämänkin jälkeen, sillä hänen profeettansa Natan selitti Messiaansa kääntymisen parhain päin pyrkimykseksi valloittaa vihollinen sisältä käsin.
ellauri071.html on line 462: Ei pieni S&M ole koskaan tehnyt pahaa kenellekään Ludwig. Kuka niin on sanonut? Sigmund Freud. Mikäli S&M saataisiin voimaan perhetasolla, liskovaltio lepsahtaisi kuin impotentin muna. Tätäkin typerää aivopierua on jenkit pohtineet oikein ozat rypyssä. Sadoanarkismia. Antifaa. Tämän ei Ylväät Pojat suin surminkaan tahdo yleistyvän. Dog bless Americaa siltä taudilta.
ellauri071.html on line 477: Ehtoolliseen sakramentti on oikeasti vihollisten veren juomista, vinkkaa Tomppeli. Vihollisen, kaverin, mitä väliä. Ei veri ole hyvää juotuna, mutta siitä voi tehdä verilettuja. Ne ovat tosi hyviä. Mixi termiittiapinat ei syö omia ruumiita? Siinä olisi paljon hyvää pureskeltavaa. Pelkääkö ne hullun lehmän tautia? Pikemminkin nälkäistä pilkettä kaverin silmässä. Ei uskaltaisi enää kääntää kenellekään selkäänsä. Sama vika vaivaa eutanasiaa.
ellauri072.html on line 206: What has gone mainly unnoticed in the various discussions of the problem is something that has puzzled me for some time. Why does Dante treat the homosexual Florentines in Inf. 16 with greater respect than any other infernal figures except those in Limbo? I do not have an answer to that question, but would like to bring it forward. Let me begin with Purg. 26. We have probably not been surprised enough at Dante's insistence that roughly half of those who sinned in lust, repented, and were saved (and are now on their way to that salvation) were homosexual. It would have been easy for him to have left the homosexuals out of Purgatory, and it is hard to imagine an early (or a later) commentator who would have objected to the omission, especially since, in Hell, homosexuality is treated, not as a sin of the flesh, but as one of violence against nature. However, for a unique instance of a commentator who is aware of Dante's unusual gesture see Trifon Gabriele on Inf. 15.46: "Non e' dubbio che 'l Poeta vuol applaudere a questo vitio quanto egli puo'. Puopa hyvinkin. Ecco, gli fa parlare di belle cose e gli fa tutti grand'uomini nelle lettere e nell'arme e nella religione, e finalmente non e' peccato ne l'Inferno o Purgatorio che egli men danni con le parole sue che questo; anzi lo polisce quanto puo' con suoi versi".
ellauri073.html on line 346: Kun Immonen alkoi tehdä Rock Your Day -videoita, niin hänelle sanottiin, että nyt Janne on seonnut lopullisesti. Mutta Immosen täytyy elää niin kuin opettaa: Live the dream.
ellauri074.html on line 268: Cioranin isä oli ortodoksinen pappi. Cioran vietti onnellisen lapsuuden Rășinari-nimisessä kylässä Transilvaniassa, joka tuohon aikaan kuului Itävalta-Unkariin. Muutto pois kotikylästä oli hänelle traumaattinen kokemus.
ellauri074.html on line 278: Cioranin mielestä ihmisen on tärkeää valita paikka, jossa hän haluaa epäonnistua elämässään. Hänelle itselleen Pariisi oli paras mahdollinen paikka siihen: ”S’il faut rater sa vie, c’est mieux de la rater à Paris qu’ailleurs. Il faut choisir l’endroit où on veut rater sa vie.”
ellauri074.html on line 287: Gallimard julkaisi Cioranin ensimmäisen ranskankielisen teoksen Hajoamisen käsikirjan (Précis de décomposition) vuonna 1949, ja teos herätti huomiota sekä sisältönsä että lyyrisen, hiotun kielensä ansiosta. Gallimard julkaisi myös suurimman osan Cioranin myöhemmistä teoksista. Cioran sai 1950 Hajoamisen käsikirjasta Ranskan valtion myöntämän arvostetun Rivarol-palkinnon, jonka hän sanoi ottaneensa vastaan, koska tarvitsi rahaa. Myöhemmin hän kieltäytyi kaikista hänelle myönnetyistä kirjallisuuspalkinnoista. Vuonna 1952 julkaistu Katkeruuden syllogismeja (Syllogismes de l'amertume) on Cioranin luetuimpia teoksia, ja sen ansiosta hänestä tuli tunnettu Ranskassa ja koko maailmassa etenkin sen jälkeen, kun se oli julkaistu pehmeäkantisena taskupainoksena. Cioranin kenties merkittävin teos on vuonna 1973 ilmestynyt De l'inconvénient d'être né ('Syntymisen harmillisuudesta'). Vuonna 1987 ilmestyi hänen viimeinen teoksensa Aveux et anathèmes ('Kirouksia ja tunnustuksia'). Suomeksi Cioranin teoksista ovat ilmestyneet Hajoamisen käsikirja ja Katkeruuden syllogismeja. Ne ovat suomentaja Peltosen mielestä ihan paskoja.
ellauri074.html on line 297: Koko Cioranin tuotannolle on ominaista pessimismi, jonka juuret monien kriitikoiden mielestä juontavat jo hänen lapsuuteensa (vuonna 1935 Cioranin äiti sanoi hänelle, että olisi tehnyt abortin, jos olisi tiennyt, kuinka onneton hänen lapsestaan tulisi). Cioranin pessimismi, tai oikeastaan hänen skeptisisminsä tai jopa hänen nihilisminsä, on kuitenkin ehtymätöntä ja omalla tavallaan jopa iloista; sille ei voi osoittaa yhtä selkeää alkuperää. Cioran itse ei pitänyt itseään pessimistinä ja katsoi skeptisyytensä liittyvän voimakkaasti mystiikkaan. Cioran onkin sanonut, ettei hänen äitinsä puhe abortista häirinnyt häntä, vaan teki häneen suuren vaikutuksen ja johti hänet voimakkaaseen oivallukseen olemassaolon luonteesta: ”Olen vain sattuman oikku. Miksi suhtautua siihen niin vakavasti?”
ellauri074.html on line 313: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri074.html on line 440: Nykyään Kazanin Jumalanäiti on Venäjällä suosittu häälahja. Ikoni yhdistetään usein venäläiseen nationalismiin . Tradition mukaan ikoni saapui Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvun alussa. Tataarien piiritettyä ja poltettua Kazanin kaupungin vuonna 1438 se joutui kadoksiin, kunnes ikoni jälleen löytyi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Matrona Onutshina -nimisen kymmenvuotiaan tytön kerrotaan löytäneen ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista 8. heinäkuuta 1579. Ikonin olinpaikan oli hänelle kertonut Neitsyt Maria ilmestyksessä. Ikonia säilytettiin sen löytöpaikan päälle myöhemmin rakennetussa luostarissa. Kazanin Jumalanäidistä tehtiin useita kopioita, joita oli nähtävissä muun muassa Moskovan, Pietarin sekä Jaroslavin kaupungeissa.
ellauri074.html on line 626: Mielestäni tämä tuote tekee työnsä. Olen pienet naiset ja huomasin, että minun piti tehdä siitä mahdollisimman tiukka, jotta se sopisi minuun. Se ei ehkä sovi pienempään. Löysin hihnat erittäin mukaviksi. Muina päivinä käytin sitä paitani alla, eikä se ollut näkyvissä. Se auttoi paljon työskennellessä. Nostan jatkuvasti, joten se muistutti minua nostamaan oikein.
ellauri077.html on line 838: Orin sanoi pitävänsä mielestään juuri siitä, ettei kirjaimellisesti kuullut omia ajatuxiaan, mikä oli ehkä klisee mutta muuttui stadionilla aivan muuxi, hännousi izensä yläpuolelle tavalla, jonka kaltaista izestä pakenemista tenniskenttä ei hänelle koskaan suonut, syntyi vaikutelma jonkin läsnäolosta taivaalla, yleisön ääni vaiktti kuin seurakunnalta, se stadioia tutisuttava kliimaxi, kun pallo piirsi korkeuxiin noustessaan kadetraalimaista kaarta eikä tuntunut putoavan koskaan... Hänelle ei tullut edes mieleen kysyä millaisesta käytöxestä Joelle piti. Hänen ei tarvinnut miettiä strategioita tai edes juonitella. Hän ymmärsi myöhemmin minkä pelkoa pelko oli ollut. Kävi ilmi ettei hänen tarvinnut myöskään luvata mitään. kaikki oli ilmaista.
ellauri079.html on line 89: Useammin kuin ei, sen päämaali näissä yrityxissä oli tavata sieviä tyttöjä. Sen onnistuu saavuttaa vain saada ruman Miss Jane Hathawayn suosio (muttei välitä). Koko Klampetin klaanista se on innokkain halaamaan kaupunkielämää. Jatkuva pila on että Jethro tunnetaan "kuuden jalan maaruna" koska sillä on valtava ruokahalu kuin Niklas Rothilla; eräässä episodissa, se syö suihkumatkustajakoneen koko varaston pihvejä; toisessa Jethro koittaa päästä "serkku" Bessien eli simpanssin Hollywood-agentixi - palkkiona 10,000 banaania Bessielle and 1,000 hänelle. Olikohan Bessie musta simpanssi? No tietysti, ne on kaikki mustia. Jethro ei esiinny viimeisissä episodeissa, mutta saa kuitenkin nimensä lopputexteihin. Epistä! Stop stealing the bandwidth!
ellauri082.html on line 716: Wallulle on tärkeää s. 555 että naisen sisällä on äkisti ei huumoria vaan Wallun etuveitikka. Että juuri se sinne oienneena on juuri se ainoa oikea. Silä jos hänelle todella olisi vain yxi erityinen ja ainoa, ainoa oikea ei olisi hän eikä nainen vaan heidän välilleen syntyvä tuhoava kolminaisuus kun sinistä ja ministä tulee me. Ei sänkyhommissa tarvita lasta eikä paskaakaan.
ellauri082.html on line 744: Nimittäin, koska nainen on sosiaalinen kiipijä, tästä syystä hän lyö - ihan kuten Fundamentissa on useaan otteeseen se todettu - kaksi kärpästä yhdellä kertaa: hän saa miehen jonka haluaa, ja uhriutuminen joka siitä seuraa, puolestaan tuo hänelle statuksen korotusta:
ellauri083.html on line 563: Ja minä ylistin iloa; koska ei ihmisellä auringon alla ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja olla iloinen; se seuraa häntä hänen vaivannäkönsä ohessa hänen elämänsä päivinä, jotka Jumala on antanut hänelle auringon alla.
ellauri088.html on line 345: Arvonen on monelle tuttu sosiaalisesta mediasta, sillä hän rummuttaa aktiivisesti useammassakin eri kanavassa. Lisäksi hän kirjoittaa ahkerasti omaa blogiaan. ”Aloitin heti tekemään somea ja blogia, koska minun oli pakko saada sitä kautta asiakkaita. Ei ollut ystäviä tai tuttavia, jotka olisivat heti ensimmäisiä asiakkaitani. Kaikilla on vain ASP-lainalupauksia ja ostofiiliksiä. Ei niissä euroakaan ole itsellä kiinni. Täytyi siis kehittää jotain. Kirjoittaminen tulee luonnostaan, joten päätin sitten tehdä tätä lähinnä Linkkarin, Twitterin ja oman blogin kautta.” Arvonen onkin verrattain nuoresta iästään huolimatta onnistunut (ehkä osittain juuri aktiivisen somettamisen ansioista) kehittymään myynnin ja kiinteistönvälitysalan rautaiseksi ammattilaiseksi lyhyessä ajassa.
ellauri088.html on line 355: Työnteon, urheilemisen ja lukemisen lisäksi Arvonen on innokas asuntosijoittaja. Hän sijoittaa asuntojen lisäksi muihinkin omaisuusluokkiin, mutta kokee asuntojen sopivan hänelle erityisen hyvin. ”Asunnot ovat yksinkertaiselle helposti ymmärrettävä omaisuusluokka, joka sopii kaltaiselleni umpipöntölle. Ostan asunnon oikein, vuokraan sen oikein ja annan ajan kulua. Toki kuvioon kuuluu muutama muukin juttu, mutta yksinkertaisuudessaan niin se menee. Se sopii minulle, koska ymmärrän sen ja se ymmärtäminen, vahva näkemys, on todella tärkeää. Olen pysynyt kaukana vahvoista huumeista ja muista omaisuusluokista, joihin minulla ei ole luontaista kiinnostusta ja, joiden fundamentteja en ymmärrä.”
ellauri088.html on line 357: Arvonen kertoo aloittaneensa asuntosijoittamisen itse asiassa puolivahingossa. Hän laittoi oman ensiasuntonsa vuokralle ollessaan opiskelija ja heräsi silloin toiminnan tuottavuuteen. ”Ensiasuntoni oli sijoituskelpoinen yksiö ja kun vuokrasin sen, siitä jäi kolme numeroa kuussa verojen jälkeen käteen. Ajattelin, että näitä pitää hankkia sata.” Kassavirta oli siis se elementti, joka Arvosta asuntosijoittamisessa kiehtoi. ”Arvonnousu on spekulaatiota, osingot eli vuokrat taas varmasti tilillä joka kuukausi.” Oli selvää, että asuntojen osto ja vuokraus on hänelle sopiva strategia. ”Tajusin, että jos näitä hankkii monta, niin ei ehkä tarvitse tehdä enää eräänä päivänä mitään. Voi vaan pötkötellä. Kyllä varmasti silti teen, vedän käteen ainakin, mutta ei ole pakko. Taloudellinen riippumattomuus on niin hype sana, etten sitä käytä. Ammattisijoittaja kuulostaa paremmalle.”
ellauri088.html on line 639: Epätoivoinen ja pahaa-aavistamaton Hagedorn palaa myös Berliniin ja ezii turhaan omaa Hildegardia, jostahan sen on oletettava että sen nimi on Schulze. Sitten se ja sen äiti kuzutaan vieraisille Toblereille; tämä tunnustaa oikean minuutensa, mikä ei kuitenkaan lopeta veljeilyä. Myös Hildegard antautuu Toblerin tyttären ominaisuudessa. Seuraavan juhlasyömisen yhteydessä Toblerille ilmoitetaan telefonisesti, että Grandhotel, jonka se ajatteli ostaa heittääxeen ulos sen porzarin ja tirehtöörin - kuuluukin jo hänelle (näin käy aina Roope Ankallekin Akussa).
ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.
ellauri090.html on line 408: mekko ja alushousut rannalle kun koitin estellä, sillä vedessä oli vielä paljon hevosia uppeluxissa. Molskiva hevonen voi vahingossa potkaista sinua. Tyttö nousi ilman pikkareita ja mekkoa ruohopeitteiselle kivelle. Olisin heittänyt ne hänelle mutta hän ei ensin halunnut. Hän oli vähän loukkaantunut vaikka naureskeli. Vähän myöhemmin hän otti ne vähin äänin vastaan muttei kiittänyt.
ellauri093.html on line 163: Kommunistinen hallinto pidätti ja vangitsi Watchman Neen maaliskuussa 1952, ja hänet tuomittiin viideksitoista tai kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen 1956 vakoilusta syytettynä. Nee menehtyi vankilassa 30. toukokuuta 1972. (Ilmeisesti 20v kakku siis. ) Hänen vankeusaikanaan vain hänen vaimonsa sallittiin vierailla hänen luonaan. Vankilan sensuuri ei sallinut hänen lähestyä Jumalaa kirjeissä ja hän kuoli inhimillisesti katsoen kurjuudessa ja nöyryytettynä, syöden Maon pyllynreikiä. Taivaassa tilipussi kasvoi sitä paremmin. Hänen kuolemastaan ei tiedotettu heti omaisille ja hänelle ei pidetty kristillisiä hautajaisia, vaan hänen ruumiinsa poltettiin krematoriossa 1. kesäkuuta 1972 ihan kuin minkä tahansa tavallisen vinkuintiaanipakanan.
ellauri093.html on line 471: Hilja ei ole veizilaatikon terävimpiä veiziä, joten se ei nää tässä mitään ongelmaa. Nielsenin luennot olivat kyllä pilkan kohteena, mutta nuorelle totuudenezijälle niistä avautui vapauttavia näköaloja. Hänelle valkeni toisaalta inhimillisen tutkimuxen avaruus ja tärkeys, mutta toisaalta riittämättömyys, kun iäisyysarvot ovat kysymyxessä. Uskon yxinkertainen tie kirkastui aivan uudella tavalla, ei tiedon vastakohtana, vaan sen välttämättömänä täydentäjänä. Kantin lait ovat yhtä epäämättömiä sielun sisäkentillä kuin Newtonin painovoimalaki ulkopeleissä. Mutta eri tavalla. Ai miten niin? Pruit pruit, läiskis läiskis (peruuttaa nopeasti taka-alalle). Kuten Peeveli sanoi: "Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä kuulostaa hyvältä, sitä miettikää." Hizi koittais edes päättää mitä niistä erityisesti.
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri093.html on line 915: Helene kuoli slaagiin 1939. Se oli Dickiä 1v nuorempi. Dolmen lähti yxin jenkkeihin eikä päässyt enää koskaan takaisin. Julma kohtalo. - Hei ei sinne päinkään! Se iski uuden hanin alle vielä 82-vuotiaana! Jalo nainen oli toiminut 20v opettajattarena, sitten tyttö-korkeakoulun johtajattarena. Nyt hän oli erään tyttökoulun ylivalvoja. Tosi estrogeeninen. He solmivat avioliiton maaliskuussa 1942. Grace oli syntyisin Kanadasta, 30v nuorempi miestänsä, erinomainen kodinhoitaja... hän on niin hyvä minulle, en ole enää yxin... Niinpä niin, ei ole ihmisen hyvä olla yxin, minäpä teen hänelle kylkiluusta kumppanin. Dolmen ei muistanut mainita Gracen tyttönimeä. Voi olla ettei se muistanut sitä, sen nimimuisti oli surkea.
ellauri093.html on line 938: »Kun sinut on kutsuttu pitoihin, älä asetu kunniapaikalle. Joku vieraista saattaa olla sinua arvokkaampi, 9ja isäntä, joka on teidät molemmat kutsunut, tulee sanomaan sinulle: ’Anna tämä paikka hänelle.’ Silloin joudut nolona siirtymään viimeiselle sijalle. 10Ei – kun sinut kutsutaan, valitse pöydässä kaikkein vaatimattomin paikka. Silloin isäntä tulee ja sanoo sinulle: ’Ystäväni, siirry tänne lähemmäksi’, ja sinä saat suuren kunnian kaikkien vieraiden nähden.
ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti.
ellauri095.html on line 425: Prerafaeliittiveljekset tarjosivat toisilleen kumppanuutta, kritiikkiä ja rohkaisua uransa varhaisessa vaiheessa ja puolustivat toisiaan alkuperäistä julkista vihamielisyyttä vastaan. Dante Gabriel Rossetti muokkasi ryhmän kirjallista makua, painosti Germin perustamista ja julkaisi siinä useita runoja, mukaan lukien Siskoni uni. Hän osallistui myös allegoriseen proosatarinaan Käsi ja sielu, jossa 1200-luvulla eläneen italialaisen taidemaalarin Chiaro dell´Erman luona vierailee hänen sieluaan edustava nainen, joka kertoo hänelle: Maalaa minut näin sellaisena kuin olen... niin sielusi (juujuu, sun sielu, ei toki mun) seisoo aina edessäsi” – varhainen vihje Rossettin myöhemmästä taiteellisesta kiinnostuksesta unenomaisiin, voimakkaasti tyyliteltyihin naishahmoihin.
ellauri095.html on line 489: Vatikaani ilmoitti 2008 Vatikaanin lehdessä "Osservatore Romano", että kardinaali Newman ei ollut homo. Newman eli vuosina 1801-1890. Hän toivoi elinaikanaan pääsevänsä hautaan parhaan ystävänsä Ambrose St. Johnin viereen. Elinaikanaan he jakoivat myös asuntonsa. Kardinaali kertoi, että hänen ystävänsä kuolema oli hänelle erittäin suuri menetys.
ellauri097.html on line 408: Während Kant mit Green erst ab seinem fünften Lebensjahrzehnt eng befreundet war - seit er mit der Konzeption seiner ersten "Kritik" begann -, gab es vorher andere enge Freunde. Einer war Christian Jacob Kraus. 29 Jahre jünger als Kant, wurde er 1780 sein Kollege. Auch er war und blieb Junggeselle. Als Kant 1787 ein eigenes Haus kaufte und regelmäßig Honoratioren zu seinem Mittagstisch einlud, war Kraus dabei - und zwar nicht nur als einer der Gäste, sondern als Gesellschafter, das heißt, als Gastgeber, der sich auch die Kosten der Mahlzeit mit Kant teilte. Außerdem blieb Kraus nach dem Mittagessen oft bis sieben oder acht Uhr abends bei Kant - länger als alle anderen Tischgäste. Für die Königsberger Straßenpassanten bildeten die beiden schon bald ein originelles "Pärchen", zumal sie sich äußerlich sehr ähnelten - beide waren sehr klein. Die Nähe zwischen beiden muss groß gewesen sein, denn Kant schenkte Kraus 1787 einen Brillantring.
ellauri097.html on line 606: Oli kyllä suullisen perinteen aika, kauan, kauan sitten. Mut kysymys on ennen kaikkea siitä miten tehdään pätäkkää ja kenelle. Tai oikeasti ei vaan se, vaan myös se et miten musta tulee kuolematon kun mun meemit leviää paremmin kuin mun geenit.
ellauri098.html on line 228: 19. LIKVIDOINTI: Tarinan irtonaiset langanpäät solmitaan, hukatut tavarat palautetaan omistajilleen, lastat poistetaan, vangit vapautetaan, mantrat puretaan. Taivaassa tavataan, otetaan harput telineistä ja järjestäydytään musisoimaan. Kukaan ei tee harpulla stipluja eikä laula huonosti. Kukaan ei huuda enää kenellekkään: Isä älä laula!
ellauri100.html on line 1366: Barthesin vastaus oli koittaa selvittää mikä tekee kirjoista uniikkeja ja originelleja. Kirjassa Le degré zéro de l´écriture (1953), se väittää että konventiot vaivaa sekä kieltä että tyyliä, eikä ne ole sixi luovia. Sen sijaan "kirjoitus", se miten kirjailija vääntelee tyylikonventioita) on se ainut uniikki ja luova akti. Mut heti kun toi uusi vääntely tulee tunnetuxi, se muuttuu klisheexi. Sixipä (kuten huomautti Jussi Jurkka selvänäkevästi radiossa) taiteessa tarvitaan koko ajan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, muuten ei ole koko taidetta.
ellauri101.html on line 377: Keskuskauppakamarin verospesialisti Pauli K. Mattila ja kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas selvensivät, että yrittäjien intressissä oli ollut, että veroylijäämiä ei tarvita. Sairasvyön vaatimuksia kommentoitiin sanoen: ”– – aina välillä tulee joku yrittäjäpopulisti, joka ei ymmärrä asioita. Ei kenellekään, joka on asiantuntija, tulisi tällainen mieleenkään.” Myöhemmin Sairasvyö lopetti kapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Se ei tosiaan ollut tajunnut. Sori pojat en aikanaan kauppixessa päässyt läpi markkinointimixistä. Nyt vihdoin tajuan mikä on etujemme mukaista. Sori siitä.
ellauri101.html on line 404: Vaikka Sairasvyö kokee, että yleisestikin rahastot sopivat hänelle henkilökohtaisesti paremmin.
ellauri101.html on line 524: Das Rotwelsch oder das Rotwelsche (genannt auch deutsche Gaunersprache) ist ein Sammelbegriff für sondersprachliche Soziolekte gesellschaftlicher Randgruppen auf der Basis des Deutschen, wie sie seit dem späten Mittelalter besonders bei Bettlern, fahrendem Volk (Vaganten), Vertretern sogenannter unehrlicher Berufe und in kriminellen Subkulturen in Gebrauch kamen und seit dem 17. Jahrhundert mit der Ansiedlung von Gruppen vormals Nichtsesshafter auch regionalsprachlichen Niederschlag fanden. Der 1510 erschienene Liber Vagatorum zählt zu ihren ersten gedruckten Werken.
ellauri105.html on line 81: Hullunakin kelpasi; syöttivät, eivätkä tappaneet. Keltaisessa siirapissa olo ei tuntunut miltään, mutta hulluudessa tuntui, jos joltakin. Astiat korjattiin. Hoitajat lähtivät juomaan kahvia ja lukemaan lehtiä. He opastivat uutta "miestä". Ovea ei saanut avata kenellekään ulospäin, ennen kuin tunsi varmasti pyrkijän. Ne saattoi
ellauri105.html on line 168: Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa; mutta Herra nauraa hänelle. Ps. 37:12-13. Ks. myös Psalmi 2:4.
ellauri105.html on line 292: 2. Kun. 16:7 Mutta Aahas lähetti sanansaattajat Assurin kuninkaan Tiglat-Pileserin luo ja käski sanoa hänelle: Minä olen sinun palvelijasi ja sinun poikasi. Tule ja pelasta minut Aramin kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä; he ovat hyökänneet minun kimppuuni.

ellauri105.html on line 307: Hes. 17:15 Mutta hän kapinoi häntä vastaan ja laittoi lähettiläänsä Egyptiin, että hänelle annettaisiin hevosia ja paljon väkeä. Menestyyköhän se, pelastuukohan se, joka tällaista tekee? Pelastuuko se, joka liiton rikkoo?

ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri105.html on line 509: Unknown 2. kesäkuuta 2019 klo 22.04 Mielenkiintoinen tarina isä Mefodista! Tuli mieleen, että joskus 1980-luvulla toimiessani pappisseminaarin opettajana olin oman työn ohessa Rautalammin vt.kirkkoherrana ja tapasin myös Isä Mefodin ensimmäisen ja - viimeisen -kerran. Muistoksi tuosta tapaamisesta hän lähetti slaavinkielisen sluzebnikin, joka on vieläkin minulla käysössä. Iankaikkinenm muisto hänelle! Vastaa
ellauri106.html on line 484: Vuoteen 1806 mennessä Chapmanista oli tullut alueella kuuluisa ja arvostettu, ja hän sai lempinimekseen Johnny Appleseed. Hänelle tarjottiin usein yösija ja ruokaa omenoita ja omenapuita vastaan. Samalla hänen ympärilleen alkoi syntyä legendoja, joita on edelleen vaikea erottaa tositarinoista.
ellauri107.html on line 568: minun asunnossani; ollessaan palaamassa kotiin jokakeskiviikkoisesta varieteen iltapäivänäytöksestä. He olivat poikenneet tervehtimään minua, ja olohuoneessa, kuin virtahepo sohvalla, oli istunut Maureen lukemassa jotakin monistettua televisiosarjaa, johon joku oli »luvannu» hänelle osan. Kymmenen minuuttia rakastettavaa, joskin vaivautunutta keskustelua, ja sitten vanhempani olivat
ellauri107.html on line 591: »Phil, oletko puhunut hänen kanssaan tästä? Sinun vanhempi veljesi on veli, jollaisesta pojat haaveilevat. Hän palvoo sinua. Hän voisi antaa sinulle. Soita ainakin hänelle.» »Kuulkaa, minä en halua ruveta puhumaan tästä Moen kanssa. Moe on suuri väittelijä - ja minä en ole. Tässä ei ole mitään väiteltävää.»
ellauri108.html on line 361: 52Kun miehet oli viety erilleen, Daniel kutsui toisen luokseen ja sanoi: »Sinä olet tehnyt pahaa vanhuuden päiviisi saakka, mutta nyt joudut kasvotusten myös ennen tekemiesi syntien kanssa. 53Sinä olet antanut vääriä tuomioita, tuominnut syyttömiä ja vapauttanut syyllisiä, vaikka Herra sanoo: ’Älä aiheuta syyttömän ja oikeamielisen kuolemaa.’ 54No niin, kun kerran näit tämän naisen, niin kerro, minkä puun alla näit heidät yhdessä makaamassa.» »Pistaasin» *, mies vastasi. 55Silloin Daniel sanoi hänelle: »Hyvin valehdeltu, mutta oman pääsi menoksi. Jumala on jo käskenyt enkelinsä pistää sinuun ammottavan haavan.»
ellauri108.html on line 363: 56Daniel lähetti miehen pois ja käski tuoda toisen paikalle. Tälle hän sanoi: »Kanaanin sukukuntaa, et Juudan! Kauneus petti sinut, himo johti sydämesi harhaan. 57Näin te olette tehneet Israelin tyttärille, ja he ovat pelänneet teitä niin, että ovat suostuneet makaamaan kanssanne. Tämä Juudan tytär ei kuitenkaan sietänyt teidän laittomuuttanne. 58Sanopa nyt, minkä puun alta yllätit heidät yhdessä makaamasta?» »Rautatammen», mies vastasi. 59Silloin Daniel sanoi hänelle: »Kyllä kai! Tuo valhe tiesi sinullekin pään menoa. Jumalan enkeli odottaa rautainen miekka kädessään lyödäkseen sinut kahtia. Hän tekee lopun teistä molemmista.»
ellauri109.html on line 221: Alger opiskeli Harvardin yliopistossa. Työskennellessään 1860-luvulla pappina hän jäi kiinni poikien seksuaalisista hyväksikäytöistä. Asiaa ei viety eteenpäin; Alger kuitenkin erosi virastaan ja muutti New Yorkiin, jossa poikia oli joka oxalla.
ellauri109.html on line 389: Bien que jouissant d'une célébrité personnelle et d'un succès littéraire certains à son époque, l’œuvre de Louise Colet a connu un certain déclin au cours du XXe siècle, absente de la plupart des manuels d'histoire littéraire. Sa rupture difficile avec Gustave Flaubert à partir de 1856 pourrait y être pour quelque chose, celui-ci ayant dès lors dénigré fermement l’œuvre de son ancienne maîtresse, que d'autres comme Victor Hugo acclamaient.
ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
ellauri109.html on line 879: Lopulta Roth pantiin suljetulle Hopealäjän sairaalaan. Teeskennellen sovinnollisuutta Roth kuzui Bloomin käymään osastolle, missä se sanoi olevansa hyvin hyvin vihainen sille, ja alkoi luetella sen vikoja pitkästä luettelosta jonka se oli kirjoittanut, kuten esim. sen outo käytös rafloissa, kazoa nyt kelloa ja hyrexiä izexeen, ja huomautti että kummakos se ettei se voinut hillitä izeään kun sen isäkään ei saanut paskaa pysymään enää sisässä. Roth oli tutkiskellut sen jokaisen virheliikkeen 17 vuoden yhdessäolon aikana. Iskän inkontinenssin maininta oli kyllä huippua. Roth sanoi lopuxi että jos Anna tulis Nykkiin 3 kuukaudexi oppimaan laulua (Annasta tuli oopperalaulaja), Roth lopettaisi liiton siihen. Bloom koitti vielä parastaan (lääkärin läsnäollessa) monen päivän ajan, koittaen pelastaa mitä pelastettavissa oli. Se oli brutaalia menoa.
ellauri110.html on line 434: Hannu istui Olutkankaan klinikan potilasvuoteeseen ja sai happinaamarin päähänsä. Hänelle annettiin ilokaasuhoitoa tunnin annoksina kolmena peräkkäisenä päivänä.
ellauri110.html on line 448: Kiista kesti peräti yhdeksän vuotta ja päättyi siihen, että Olutkangas sai julkisen varoituksen. Professorit ajoivat myös Olutkankaan erottamista Lääkäriliitosta. Erottamiseen ei kuitenkaan päädytty. Lääkäriliiton toiminnanjohtajaksi tuli anestesialääkäri, joka tunsi nämä kaasut erittäin hyvin. Selostin hänelle nämä asiat ja hän ymmärsi minua oikein hyvin.
ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
ellauri110.html on line 757: Mitä juutalaifen ykfityiselämään tulee, oli fe, ainakin fen mukaan kuin hän Hampurisfa eleli, ollut hiljaista ja ykfinäistä. Ei hän koskaan puhutelllut ketään, ellei joku fuoraan ollut kyfynyt häneltä jotakin. Jos joku oli kutfunut hänet aterioitfemaan, oli hän fyönyt ja juonut aiwan wähän, ja filloinkin kaikkein halwimpaa ruokaa, mitä pöydällä oli. Jos joku oli tahtonut antaa hänelle rahaa, ei hän koskaan ollut ottanut enempää kuin kahta lübeckiläitä killinkiä, jotka hän tawallifesti heti lahjoitti jollekin toifelle köyhälle ihmifelle, joka fattui wastaan tulemaan. Hänellä oli nimittäin tapana aina fanoa, ettei hän pannut mitään arwoa rahaan, waan luotti aina Jumalaan, että hän ruokkifi ja holhoifi häntä, mihinkä hän waan tulifi, että Jumala taiwuttaifi hyväfydämmifiä ihmifiä antamaan hänelle kyllikfi ruokaa ja waatteita. Hän ei koskaan hymyillyt, waan kulki alinomaa huokaillen, murheisfaan ja furullifena, fyvisfä ajatukfisfa, filloin tällöin toistaen, että hän luotti Jumalaan ja uskoi warmaan, että Jumala taas ottifi hänet armoonfa, koska hän fydämmestään katui fyntiä, jonka hän oli tehnyt Kristukfen ristiinnaulitfemifen päiwänä, ja lakkaamatta rukoili anteekfi antamusta tästä fynnistä.
ellauri111.html on line 64: BDSM on yleiskäsite eräille sadomasokistisille seksuaalifetisseille. Se sisältää muun muassa hallittua sitomista, alistamista, rankaisemista sekä alistettuna olemista. BDSM:ä ei pidä missään tapauksessa sekoittaa väkivaltaisessa parisuhteessa toteutettavaan fyysiseen tai henkiseen pahoinpitelyyn, sillä siinä uhrilla ei ole sananvaltaa siihen mitä hänelle tapahtuu eikä hän nauti tapahtuvasta tilanteessa. BDSM:ssä kaikki mukana olevat osapuolet ovat vapaaehtoisesti suunnitelleet tapahtuman ja nauttivat siitä.
ellauri111.html on line 335: Tää on just tätä oma- eikä lahjavanhurskautta, erittäinkin paha harhaoppi, onko sitä vakavissaan ehdottanut edes kukaan paizi juutalaiset? "Rakasta, ja tee mitä tahdot", saarnasi kerran kirkkoisä Augustinus. Näin tuskin voi sanoa kenelle tahansa kadulla, sillä hän käsittää sen helposti hyvin eri tavalla kuin Augustinus tarkoitti.
ellauri111.html on line 772: Ivan kertoo suunnittelemaansa näytelmää, jossa tapahtuma on sijotettu kuudennelletoista vuosisadalle. Mutta saatana ei nuku ja ensimäiset epäilyksen idut, yhä kasvava epäusko tuollaisiin ihmeisiin oli alkanut jo 1500 luvulla versoa kristikunnassa. Juuri tähän aikaan uusi kauhistuttava kerettiläisyys ensiksi esiintyi Pohjois-Saksassa, nim. Luteruksen uskonpuhdistus.
ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri112.html on line 182: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri115.html on line 195: Apaiseri oli aikoinaan Nabun kanssa keskustellut paljonkin jumalista sekä uskosta sekä orjien verilöylyn jälkeen, kun hän seurasi hattilaista Suppiluliumaa, öiden hiljaisuudessa mietiskellyt jumalien ja ihmiskohtalon välistä arvoitusta. Hänestä oli jumalissa liian paljon järjetöntä, sillä hänen kovat kokemuxensa olivat osoittaneet hänelle heidän tekojensa olevan ihmistekoja huonommat. Vertauskuvallisesti he panivat aasin selkään ylettömän kuorman, ruoskivat juhtaansa tämän voihkeesta huolimatta eivätkä antaneet tälle juomaa ja vihantaa rehua. Kaiken sen takia heitä piti ylistää hyvixi. Hän oli pitkinä öinä tullut siihen eriskummalliseen ja hänen tietääxeen pappeja kauhistuttavaan johtopäätöxeen, että jumalat, joiden luultiin puhuvan ajattelevan kuin ihminen, eivät olleet mitään jumalia, vaan ihmisten ajatuxia, jotka kuolisivat heidän kanssaan. Ihmisten mielikuvitusjumalat ne näyttäytyivät näyissä, nämä ne puhuivat, vaativat, vihastuivat ja leppyivät. Yxikään elävä ihminen ei tietänyt, mikä oli oikea tai oikeat jumalat. Ei ollut olemassa mitään syytä, joiden tähden jumala olisi paljastautunut ihmisille.
ellauri115.html on line 205: Oli 7 päivää toinen toistensa päällä niinkuin portaat. Minä seisoin ensimmäisellä portaalla ja vahvuus päälläni oli avoinna. Taivaan keskelle oli istutettu puu ja sen vieressä oli kivi. Minun jumalani, minä sanoin niille kasvoilleni langeten, mutta silloin puu kuihtui ja kivi mureni, ja ne olivat poissa. Nousin toiselle portaalle, ja nyt näin paljon kauniita ja juhlallisia jumalankuvia, jotka totisin silmin kazelivat minua. Minä kumarsin niitä ja sanoin: Minun jumalani. Mutta nämä kuvat kukistuivat suurella pauhulla. Kun nousin kolmannelle portaalle, näin kuninkaan ja hänen vieressään paimensauvaa kädessään pitävän miehen. Kaikki kansat palvoivat heitä. Niin minäkin. Mutta tuli verho, ja verho väistyi, eikä heitä enää ollut. Tämän jälkeen näin suuren nahkaleilin, josta juoxi kultaa, joka oli niin kirkasta, että se huikaisi silmäni. Minä sanoin: Tämä on minun jumalani. Silloin kulta peittyi vereen, minä kuulin itkua ja jostakin tuli liekki, joka sulatti kullan olemattomaxi. Viidenneltä portaalta minä näin kansan, joka sanoi olevansa jumala ja kazeli izeään lempeästi. Mutta tuskin se näin sanoi, kun se tarttui miekkoihin, ja minä näin vihaa niillä kasvoilla, jotka äsken olivat olleet lempeät, ja ihmiset tappoivat toisiaan sanoen tahtovansa rauhaa. He saivat sitä, sillä he kuolivat pois. Kuudennelta portaalta minä näin izeni taivaassa ja tiesin silloin ylpeänä, että minä ize olinkin jumala. Kasvoillani maaten minä hartaasti palvoin omaa kuvaani. Kazeeni kohotettuani näin kuvani kutistuvan kokoon kuin palava nahka, ja se muuttui sangen rumaxi kazoa. Kohta sitä ei ollutkaan. Silloin nousi seizemäs porras ylös ja minun sydämestäni kuului huuto, joka sanoi: Minä olen se korkein, joka olen luonut kaikki ja olen kaikki, minä, joka olen nimetön, suvuton ja salattu. Ei minua kukaan tunne, vaikka sanoo tuntevansa, ei minun ääntäni kukaan tulkize, vaikka kaikki ovat tulkizevinaan. Sillä minä en puhu. Sen ihmisen, joka löytää minut, te tapatte sanoen hänen pilkkaavan jumalia.
ellauri115.html on line 217: Hän ei paljastanut ajatuxiaaan, van kohteliaasti lmoitti ottavansa Meleksedekin asian hoitaaxeen päästyään Mempiin. Kuningas ojensi hänelle vihreän sadetakin, jonka Apilseri kätki viittaansa. Vähän aikaa he kazelivat toisiaan, ja Apilseri huomasi kaikesta huolimatta jonkin verran pitävänsä Meleksedekistä tämän mahtipontisuudesta huolimatta. Meleksedek oli inhimillinen. Sen toteaminen lämmitti oudosti Apilserin sydäntä ja ikäänkuin lähensi hänet kuninkaaseen. Pappiskuningas suoristautui seisomaan, ojensi kätensä hänen päänsä päälle ja puolittain kuiskasi: Korkein siunatkoon askelesi ja varjelkoon sinua! Hän siunatkoon siemenesi niin että sukusi paisuisi suurexi kuin meri! Mene rauhassa!
ellauri115.html on line 227: Thérèse Le Vasseur tuli arvostetusta perheestä, joka oli kaatunut vaikeisiin aikoihin; hiänen isänsä oli paikallinen virkamies Orléansissa, ja hiänen äitinsä oli kauppias. Thérèse ja hiänen äitinsä muuttivat Pariisiin etsimään työtä, ja myöhemmin hiänen isänsä liittyi heihin. Le Vasseur tapasi Rousseaun Pariisissa vuonna 1745. Le Vasseur työskenteli itsepalvelupesulana ja huonetarnaisena (!?) Hotel Saint-Quentinissä Rue des Cordiers -kadulla, jossa Rousseau otti ateriansa. Hiän oli tuolloin 23-vuotias, hän 33-vuotias. Rousseaun mukaan Thérèse synnytti hänelle (?) viisi lasta, jotka kaikki annettiin Enfants-Trouvésin löytökodille, ensimmäinen vuonna 1746 ja muut 1747, 1748, 1751, ja 1752. Thérèseä kuvataan Rousseaun tunnustuksissa heikosti älykkääksi naiseksi, jota hiänen perheensä ja miesystävänsä hyväksikäyttää. (Siis kuvataan kuten tavallista heikosti, mutta älykkääxi.) He kävivät läpi laillisesti kelpaamattoman avioliittoseremonian Bourgoinissa 29. elokuuta 1768. Therese tarjosi Rousseaulle tukea ja hoitoa, ja kun hän kuoli, hiän oli hänen omaisuutensa, mukaan lukien käsikirjoitukset ja rojaltit, ainoa perijä. Rousseaun kuoleman jälkeen vuonna 1778 hiän meni naimisiin René de Girardinin palvelija Jean-Henri Ballyn kanssa marraskuussa 1779. He asuivat yhdessä Le Plessis-Bellevillessä kuolemaansa asti vuonna 1801. (Siis hiänen, hän Bally peri sitten koko roskan.)
ellauri115.html on line 774: Olen aina intohimoisesti rakastanut melomista kirkkoveneellä. Kumpu tarjoaa mainion ympäristön kaneille jotka saavat siellä lisääntyä rauhassa. Kerroin tästä ideasta tilanhoitajalle joka tuotatti sinne kaikki, tyttärensä, vaimonsa ja sisarensa. Terska ja minä menimme juhlallisesti sinne myös. Ne alkoivat lisääntyä jo ennen pois lähtöäni. Tämän pienen siirtokunnan perustaminen oli suurta juhlaa, olin kuin pieni kolonialisti levittämässä vieraslajeja. Tunsin izeni ylpeäxi kuin astronauttien peräsmies johtaessani kanini tilanhoitajan vaimon isolta kaninkololta tyttären pienelle. Veden edestakainen aaltoilu säesti mun edestakaisia liikkeitä ja saivat mut nautinnollisesti tiedostamaan olemassaoloni. Ei tarvinnut kahdesti miettiä kuten mamanin aikana, minua keinuttava jatkuva edestakainen liike vangizi minut siinä määrin että tilanomistajan vaimon tullessa rajusti jouduin väkisin riuhtaisemaan izeni sieltä pois.
ellauri115.html on line 1002: Montaignella on paljon kaskuja pelosta ja kuolemasta. Se oli aika pelkuri ja myönsi sen. Montaigne on hedonisti tai oikeammin epikuurolainen. Se kirjoitti tästä aiheesta täytettyään 39. Se on aika monelle paha ikä. Sen ikäisenä mulle valkeni etmä olen narsisti.
ellauri117.html on line 72: Eläminen on se ammatti, jonka minä tahdon hänelle opettaa. Lopetettuaan minun antamani oppijakson hän ei ole oleva virkamies, ei soturi eikä pappi, sen myönnän; hän on oleva ennen kaikkea apina. Itsekään mä en tehnyt koskaan mitään kunnollista, karkasin elämän koulusta ja väsäsin vaan näitä izehoitokirjoja. Maman opetti mut pyllistelemään ja yx jäbä herborisoimaan. Kiitos maman, kiitos jäbä.
ellauri117.html on line 507: (Älä sinä puutu tähän, puhun nyt pienelle miehelle joka istuu sun sylissä.)
ellauri118.html on line 434: Die traditionelle Erzähltheorie, vertreten durch Franz Karl Stanzel, Gérard Genette, Seymour Chatman u. a. m, beschäftigt sich mit Elementen des „discours“ („Erzählweise“). Andere Theoretiker nehmen eher die Strukturen der „histoire“ („Erzählinhalt“) in den Blick. Damit bauen sich (erzählerische) Handlungen in dem vorgestellten Begriffsinventar aus Geschehnissen und Ereignissen auf. Während der Begriff „Handlung“ im deutschsprachigen Raum verwendet wird, wird sie etwa bei Genette als histoire und in der anglo-amerikanischen Erzähltheorie als story bezeichnet, der „Diskurs“ bei Genette als récit (narration) und im Angelsächsischen als plot. Während sich der „Diskurs“ als die kompositorische und sprachliche Realisierung einer Erzählung versteht; er verweist auf das „wie“ der Erzählung, wird in der „Geschichte“ der Gegenstand der Erzählung ausgemacht; sie verweist auf das „was“ der Handlung.
ellauri118.html on line 452: Pasternak opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta [lähde?]. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä nyysi Tohtori Živagoon materiaalia [lähde?]. Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi. Vuoden 1990 Venäjän hajoamisen jälkeen se romahti [fig. 1].
ellauri118.html on line 615: Aivan kuten oman aikansa mieskirjailijat, Behn käsitteli näytelmissään avoimesti seksuaalista halua ja tyydytyksen etsimistä, jotka olivat yhtäläisiä miehillä ja naisilla. Behn itse piti avioliittoa tukahduttavana instituutiona ja kannatti vapaata rakkautta. Hänelle seksuaalisuus ilman rakkautta ei kuitenkaan merkinnyt vapautta. Tässä hän poikkesi aikansa mieskirjoittajien näkemyksistä. Behnille rakkaus ei ollut mikään peli, vaan se vaati aina rehellisyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaikellaista.
ellauri118.html on line 822: Il meurt accidentellement à l´âge de quarante ans : le 30 juin 1559, lors d’un tournoi tenu rue Saint-Antoine à Paris (devant l´ancien hôtel des Tournelles), il est blessé d´un éclat de lance dans l´ œil par Gabriel de Montgommery, capitaine de sa garde écossaise. Il en meurt dix jours plus tard.
ellauri118.html on line 939: Moira ei ole eri henkilö vaan Peggyn räväkämpi alter ego. Se on ollut partiossa kuten Peggykin. Tietää missä päin on pohjoinen. Se on oikealla. Partiolaiset tuppaa olemaan oikislaisia. HBO:ssa Moiran seikkailut on siirretty Junelle. Filmin Moira on vääränvärinen, se kelpaa ainoastaan sivuvaunuxi. Sille ja Lukelle saa käydä huonosti.
ellauri131.html on line 533: Menetelmä on tuonut rikkauksia ja vaurautta ainakin Byrnelle itselleen. Vuoteen 2020 mennessä Salaisuutta oli uutistoimisto AP:n mukaan myyty maailmanlaajuisesti 35 miljoonaa kappaletta, siitä on tehty elokuva ja Byrne on kirjoittanut sille useita jatko-osia.
ellauri131.html on line 986: häntä. Pyri todella ymmärtämään häntä. Pyri todella paukuttamaan hänelle mitä mieltä ize olet. Ajatelkaa asiaa meidän kannaltamme ja myös izenne kannalta.
ellauri131.html on line 1088: Pour qui ? – C’était hier l’été ; voici l’automne ! Kenelle? Eilen tässä oli kesä; syxy nyt!
ellauri132.html on line 54: Als Jugendlicher trat Eckhart in den Orden der Dominikaner ein, in dem er später hohe Ämter erlangte. Sein Hauptanliegen war die Verbreitung von Grundsätzen für eine konsequent spirituelle Lebenspraxis im Alltag. Aufsehen erregten seine unkonventionellen, teils provozierend formulierten Aussagen und sein schroffer Widerspruch zu damals verbreiteten Überzeugungen. Umstritten war beispielsweise seine Aussage, der „Seelengrund“ sei nicht wie alles Geschöpfliche von Gott erschaffen, sondern göttlich und ungeschaffen. Im Seelengrund sei die Gottheit stets unmittelbar anwesend. Vielfach griff Eckhart Gedankengut der neuplatonischen Tradition auf. Oft wird er als Mystiker charakterisiert, in der Forschung ist die Angemessenheit dieser Bezeichnung allerdings umstritten.
ellauri132.html on line 75: Tollen kirjoja on kuvattu new age -henkisiksi itseapuoppaiksi. Tolle ei identifioidu mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan hyödyntää zenbuddhalaisuuden, suufilaisuuden, hindulaisuuden ja Raamatun opetuksia. Tollen kirjojen suosion syyksi on sanottu Tollen kykyä paketoida vanhaa viisautta esimerkiksi Buddhalta, Jeesukselta ja Shakespearelta helposti sulavaan muotoon nykyaikaiselle lukijakunnalle. Tolle itse sanoo viestinsä olevan se, että ihmisten pitäisi sammuttaa mielensä pulina, olla läsnä nykyhetkessä ja hylätä egonsa, ja pitää Tollea manipuloivana ja jakavana voimana, joka on aina vaatimassa jotain. Tolle opettaa, että jos apina elää tässä hetkessä ja on hänen välityxellään yhteydessä “kokonaisuuteen”, hänelle (Tolle) alkaa tapahtua hyviä asioita.
ellauri132.html on line 512: she gave him a once-over hiän antoi hänelle kertakazelmuxen
ellauri132.html on line 596: she gave him a dirty look hiän antoi hänelle likaisen kazeen
ellauri133.html on line 180: Niinpä niin, pelko ajaa heikkoon kynäilyyn. Älä pelkää kuulostaa aivokääpiöltä, sehän just on hienoa. Luota Teppoon, se on ihan kurko näissä hommissa! Pääasia on kertoa mahd lyhyesti kuka teki mitä kenelle missä milloin ja millä astalolla. (Ainiin tossa oli adverbeja. Tee niistä kokonaisia lauseita: Mitä kello oli ja mitä astaloa hän heilutti.) Yx selkeesti huono kirjailija on Dostojevski. Se käyttää mm. Idiootissa tämmösiä adverbeja. Ippolit meinaa lukea "Minun välttämättömän selityxen", mutta Hiirulainen on epäilevä:
ellauri133.html on line 244: Elokuva alkaa vuodesta 1988, kun Bill Denbrough tekee seitsemänvuotiaalle pikkuveljelleen Georgielle paperiveneen. Georgie vie paperiveneen ulos sateeseen kokeillakseen sen kelluvuutta. Hän ei ehdi saamaan venettä kiinni ja se valuu sadevesiviemäriin. Yrittäessään saada venettä takaisin hän tutustuu klovniin nimeltä Pennywise. Pennywise ystävystyy Georgien kanssa ja antaa lopulta hänelle paperiveneen. Georgien kurottautuessa ottamaan sen Pennywise puraisee Georgien oikean käden poikki ja vetää hänet sadevesiviemäriin.
ellauri133.html on line 548: teoxessa Kenelle kellot soivat. Älä kysykään, ne soivat sinulle. (John Donne)
ellauri133.html on line 761: Joe oli silloin 4-vuotias. Se kävi Riverdance Country Schoolia, jossa hänen äitinsä opetti hänelle historiaa. Sitten Englantiin, jossa hän kävi Winchester Cathedralin katedraalikoulua kahden vuoden ajan. Hän oli koulun ainoa oppilas ja ainoa amerikkalainen, minkä vuoksi hän oli yksinäinen. Tai ehkä sixi, että hän oli ”hyvin synkkä ja onneton, inhottava pieni aivokääpiö, joka onnistui ärsyttämään kaikkia”.
ellauri133.html on line 778: Vuonna 2022 oireet pahenivat. Hän alkoi hakea sanoja. Kun matkustimme hänen 70-vuotispäiviensä kunniaksi hänelle hyvin tuttuun ja rakkaaseen ulkomaiseen kaupunkiin (Nikkala), hän ei enää osannut liikkua siellä. Silloin havahduin lopullisesti siihen, ettei kaikki ole kunnossa.
ellauri135.html on line 127: Ympärillä levisi harmaa hiljaisuus. Puisto oli vaipunut hämärään. Silloin tällöin oksilta tipahti kämmenelle kirkkaita pisaroita. Ja koko ajan varisi keltaisia liuskaisia lehtiä.
ellauri135.html on line 340: Кому ж охота потроха свои пожертвовать на суп? Kenelle haluaisit lahjoittaa suolesi keittoa varten?
ellauri135.html on line 653: Tämä kaveri piti Maria Mikhailovna Arsenievasta - unenomainen ja hermostunut tyttö, joka vanhempiensa kieltämisistä huolimatta halusi tulla vaikean ja lähtevän upseerin vaimoksi. Mikhailin vanhempien elämä avioliitossa oli epäonnistunut. Hänen äitinsä kuoli melko varhain, eikä suhde isään ja isoäitiin mennyt kovinkaan hyvin, mikä jätti jäljenteen runoilijan pienelle tulevaisuudelle - tämä on Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille.
ellauri135.html on line 696: Lyyrinen sankari on tavallinen sotilas, joka oli kuollessa haavoittuneena ja tietäen kuolevansa, antaa useita tilauksia ystävälle ja välittää sanallisesti hänen erikoisen testamenttinsa hänelle. Hän pyytää, ettei puhu kuolemasta isälleen ja äidilleen, mutta pyytää välittämään tämän viestin rakastetulle naiselle, joka on varma, että hän ei tunne tunteita häneen. Hän on varma, ettei kukaan huolehdi hänen kuolemastaan. Sankari on todennäköisesti yksinkertainen talonpoika, ja asepalveluksessa on rikottu hänen elämänsä. Ehkä hän on vielä nuori, mutta hän hautaa jo itsensä, koska sotilasvelvollisuus ei anna hänelle mahdollisuutta palata.
ellauri135.html on line 706: Lermontov yritti heijastaa miehen valtavaa yksinäisyyttä, joka tajuaa, että hänen kuolemansa ei aiheuta surua kenellekään. Hän ei arvosta elämäänsä, koska kukaan ei arvosta sitä. Hänen tahtonsa tarkoitus on ainakin joku ilmaista ahdistustaan. Vaikka se olisi satunnainen keskustelukumppani, hän ei välitä siitä, mitä ja kenelle tulisi lähettää.
ellauri135.html on line 749: Ты расскажи всю правду ей, Kerro koko totuus hiänelle.
ellauri135.html on line 752: Ей ничего не значит! Hiänelle se ei merkkaa mitään!
ellauri135.html on line 765: Viimeisessä jakeessa näkyy naiskuva. Tämä on sotilaan pitkäaikainen naapuri, johon hän ilmeisesti oli rakastunut. Kuolevan miehen sanoista voimme päätellä, että hiän hylkäsi hänen rakkautensa ("tyhjä sydän"). Mutta kun hän muistaa koko elämänsä, hän yhdistää siihen onnellisimmat muistot. Hän on varma, että nainen ei myöskään kärsi hänen kuolemansa uutisista, mutta pyytää silti ystäväänsä kertomaan hänelle kaiken. Jos tämä tarina herättää kurjia kyyneleitä entisessä rakastajattaressa, niin "se ei merkitse hänelle mitään!".
ellauri135.html on line 884: Ulkonäkö Varvara Alexandrovna Lopukhinalla oli erilainen kuin tavallinen: se oli vaalea, se ei varmasti ole harvinaisuus, mutta liikkuvilla ja täysin mustilla silmillä, kulmakarjoilla ja silmäripuilla se on. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat hiänen kasvoilleen heti ja selvästi. Varvara Lopukhinan muotokuvaa ei voitu kääntää kokonaan edes tällä google (tai ehkä yandex) kääntäjällä, joten ihmiset näkevät sen eri tavoin muuttuvissa olosuhteissa.
ellauri135.html on line 885:

Ulkonäöltä Barbara Alexandrovna Lopukhina oli erilainen poikkeuksellinen: se oli vaalea, mikä tietenkään ei ole harvinaista, mutta liikuttaessa ja täysin mustissa silmissä, kulmakarvojen ja silmäripsien kaa. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat kasvoilleen heti ja selvästi. Barbara Lopukhinan muotokuva oli mahdotonta tehdä kerta toisensa jälkeen, kun ihmiset näkivät hiänet muuttuvissa olosuhteissa niin monin tavoin.
ellauri135.html on line 899: Kolme vuotta myöhemmin, Varvara Lopukhina, jonka elämäkerta liittyy läheisesti elämää ja työtä suuremman venäläisen runoilijan kaa, paineessa vanhempien hiän avioitui Tambovin maakunnassa vuokranantajan Nikolai Fedorovich Bakhmetevin kaa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei ole koskaan pyyhitty pois. Se oli kuitenkin täysin molemminpuolista, muuten miehesi ei olisi ollut pakko, Barbara, tuhota kaikki kirjaimet runoilijalta, ja kaikki, jotka oli esitetty niille, ja omistettu hiänelle. Bahmetev oli niin huomattavasti vanhempi kuin Varvara ja Mihail Yurevich että uusi nimi rakkalle ei koskaan kelvannut, ja se oli erityisen loukkaavaa. Kaikissa käsilaukuissa ja nenäliinoissa Barbaralla seisoi alkukirjaimet tyttönimensä, V.L. niinkö se olis ollut Lermontova.
ellauri135.html on line 900:

Kolme vuotta myöhemmin Varvara Lopukhinan elämäkerta, joka liittyy läheisesti suuren venäläisen runoilijan elämään ja työhön vanhempiensa paineessa, hiän meni naimisiin Tambovin provinssin Nikolai Fyodorovich Bakhmetevin maanomistajan kanssa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei koskaan kadonnut. Se oli kuitenkin täysin keskinäistä, muuten aviomies ei olisi pakottanut Barbaraa tuhoamaan kaikkia runoilijan kirjeitä ja yleisesti kaikkea, mitä heille on annettu ja omistettu hiänelle. Bakhmetev oli merkittävästi vanhempi kuin Varvara Alexandrovna ja Mihail Juryevitš, jotka eivät koskaan tunnistaneet rakastamansa naisen uutta nimeä, ja tämä oli erityisen loukkaavaa. Varvara Lermontov nimitti kaikissa initiaatiomenoissa tyttönimensä nimikirjaimilla.
ellauri135.html on line 915:

"Olemme kohtalokkaasti laskeneet ..."- Lermontovin runoja, jotka on omistettu Varvara Lopukhinalle, voidaan avata näillä valaistuneilla nuorisolinjoilla vuonna 1832. Hänen rakkaansa kuva on täällä täydellinen, hiän on ainoa lohdutus runoilijan sielulle, mutta toiveet ovat realisoitumattomia, ei ole onnea täällä, koska ei ole yhteistä polkua. : runoilija tietää, mitä kohtalo on valmistautunut hänelle.
ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää.
ellauri135.html on line 921:

Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.


ellauri135.html on line 925: Varvara ei ollut varma mistään, varsinkin Lermontovin tunteet. Hän ei vain laittaa sen umpikujaan käytöksellään, joskus se tuntui, että hän vain pilkkaa. Niin äkillinen tilkka jääkylmää ja sitten mukava, ystävällinen ystävällisesti, ja sitten syytökset ilman vastavuoroisuutta puolestaan ​​ja todellinen intohimo. Sen kylmyys oli tarkoitettu hiänelle rangaistuksena jotain myyttistä petoksesta. Hiänelle oli vaikeaa sellaisen jatkuvan muuttuvuuden, suhteiden heikkouden vuoksi. Hiän epäili itsensä - hänessä. Ja periaatteessa se on oikeudenmukainen. Kuitenkin ja epäilemättä nämä rakkaus kasvoivat voimakkaammin, mutta eivät katoa.
ellauri135.html on line 926:

Erityisesti Barbara ei ollut varma mistään sellasesta kuin Lermontovin tunteet. Hiän ei vain hämmentynyt häntä käyttäytymisestään, joskus tuntui hiänelle, että hän vain pilkkaisi hiäntä. Niinpä hän yllättäen teki jäätyneen kylmyyden ja siellä hän oli makea, ystävällinen ystävällisellä tavalla ja vastusti sitten vastavuoroisuuden ja todellisen intohimon puutetta. Hänen kylmyytensä oli tarkoitettu hiänelle rangaistuksena jotakin myyttistä petosta. Hiän oli kovaa sellaisen jatkuvan vaihtelevuuden, suhteiden herkkyyden suhteen. Hiän epäili itsestään - hänestä. Ja periaatteessa oikeudenmukainen. Näiden rakkauksien epäilyistä kasvoi kuitenkin voimakkaampi ja ei kadonnut.
ellauri135.html on line 933: Lermontovin elämä oli nopea ja siitin lyhyt ja lerppana. Se ratkaisi paljon harrastuksia - ja ohimenevä ja vahva. Hänen käyttäytymisensä perusta oli hirvittävä kylmyys ja puhtaasti sekulaarinen koettelemus. Hänen luonteensa oli kuin tulivuori - hiljainen ja hiljainen, hän yhtäkkiä puhkesi tulisessa intohimossa. Ja vain rakkaus Varvara Lopukhinaan ei koskaan pysähtynyt hänen sydämessään. Mitä hiänen piti tehdä? Hiän ei ollut varma, että runoilijan kylmyys oli hirveä, koska Lermontov ei ollut koskaan sanonut yhtä sanaa hänen rakkaudestaan ​​hiänelle, kaikki hänen tunteet ja hän myös oli vain implisiittinen ...
ellauri140.html on line 260: Im Morgenrot warum muß das sein Leaving her this last request Jättäen hiänelle tämän viimeisen pyynnön:
ellauri140.html on line 332: To winne him worship, and her grace to have, Sille kunniaa ja hiänelle paalua,
ellauri141.html on line 481: Tässä mökissä Kipling teki myös ensimmäiset luonnostelmansa Viidakkokirjasta. Tuli ahdasta ja ne rakensivat oman talon jonka nimexi tuli Naulakha (nimi tuli oikein tällä kerralla). Talo on edelleen pystyssä Dummerstonin Kipling Roadilla, viisi kilometriä pohjoiseen Brattleborosta. Se on iso, syrjäinen ja tumman vihreä talo, jossa on pärekatto, iso parveke ja erkkerit. Taloaan Kipling kutsui ”laivaksi” ja se toi hänelle ”auringonpaistetta ja mielenrauhaa”. Vierailemassa kävi myös brittiläinen kirjailija Arthur Conan Doyle, joka toi mukanaan parin päivän vieraillulleen golf-mailansa ja antoi Kiplingille pitkän golf-oppitunnin. Kipling vaikuttaa omaksuneen golfin peluun ja pelasi satunnaisesti paikallisen kongregationalistisen papin kanssa ja pelasi jopa punaisiksi värjätyillä palloilla maan ollessa lumen peitossa.
ellauri141.html on line 730: Henrikin roolia varten hän sanoo ammentavansa myös omasta kokemuksestaan, sillä alkuvuosi oli hänelle yksityiselämässä rankka ja repivä. Henrik on rikkinäinen, tunnistan sen itsessäni. Katkeruus ja tuska ovat roolin rakennusaineita, vaikka ei katsojan tarvitse tietää mitään minun asioistani. Ex-ritarina Henrik olisi hyvinkin voinut antaa Lälli Kooroxelle köniin.
ellauri142.html on line 347: Hyvän ja pahan taistelu sanoo ruusuritarit. Yrmf, joo harvemminhan näissä on 2 hyvää tai edes 2 pahaa vastakkain, aina nää tuppaa olemaan me (hyvät) vastaan ne (pahat). Ize asiassa alkutexti tulee tässä suhteessa lähemmäxi totuutta. Samoja apinapoikia on molemmilla puolilla. Kuru Korppi ja Anselmi Panda taistelevat Kurun pellolla. Kuru varmaan voittaa koska se on sen reviiri, tästä huomautti Wally Mursukin. Pyhä Ismo Alanko on luvattu maa, mutta kuka lupasi ja kenelle?
ellauri142.html on line 445: Siksi apina koittaa pitää kiinni junasta, jottei hänen olisi epäaistikkaasti haettava lohtua miehiltä. Jos mies, jonka hyvä on hyvä, pelkää, houkuttelee, houkuttelee tai joutuu pahojen ajatusten vaivaamaksi, jos hän näkee, että juna on hänelle korvaamaton, ja hän huomaa olevansa, ettei hän voi tehdä mitään muuta hyvää kuin hän voi. Niin hän sitten tulee surulliseksi, huokailee ja rukoilee kurjuudessa, jota hänen on kannettava; sitten hän haluaa tulla hajotetuksi ja sitten olla silleen jopa Kristuksen kanssa.
ellauri142.html on line 453: Monet yrittävät paeta kiusauksia, ja he seuraavat niitä paljon enemmän! Pelkästään matalalennolla emme voi niitä voittaa; mutta kärsivällisen pyllistelyn kautta meistä tulee vahvempia. Se, joka ei ole maahan juurtunut, edistyy vain vähän; Kiusaukset palaavat hänelle pian, ja hän tuntee ne vielä voimakkaammin. Siksi joku sanoi: "Yritä parantaa hulluus sen luomisessa kokonaan ja kokonaan. Mutta turhaan lääkäri tulee, kun pahuus on juurtunut." Ensin alaston ajatus tunkeutuu sieluun, sitten eloisa esitys, himo ja syntinen herätys ja hyväksyntä on olemassa.
ellauri142.html on line 867: se hänelle tuottaisi tappiota tai että se antaisi hänelle liian paljon
ellauri142.html on line 925: DODI, nyt selviää mihin tällä kaikella oikein pyritään: Kastien tehtävien jako pistevieraasti. Suutari pysyköön lestistään, älköönkä yhtään yrittäkö snobbailla. A good wife knows her place. Parempi on, vaikka heikoillakin voimilla täyttää oman velvollisuutensa kuin toiselle määrätty toimi, olkoon sen toimittaminen kuinka helppoa tahansa. Se joka täyttää sen velvollisuuden, jonka hänen oma luonteensa hänelle määrää, ei tee syntiä. No niimpä tietysti. Vittu et tää on läpinäkyvää!
ellauri142.html on line 938: olentonsa laadusta. Hänelle kuuluu maanviljelys ja karjanhoito
ellauri143.html on line 1680: Seuraavaksi Siddhārtha vetäytyi metsissä elävien viiden berliininmunkin yhteisöön, jonka johtaja oli nimeltään Anakin Skywalker (pāliksi Aññāta Koṇḍañña), ja alkoi harjoittaa hyvin ankaraa askeesia. Siddhārthan harjoittama paasto oli niin ankaraa, että hän oman todistuksensa mukaan pystyi lopulta koskettamaan peräreiän kautta selkärankaansa. Kattokaa jätkät! Koittakaa! Viimein hän tajusi, ettei kukaan voi kokea tätä suurempaa kipua valaistuakseen, ja siitä huolimatta hän ei kuuden vuoden aikana ollut saavuttanut mitään erityisiä tiloja. Muistaessaan, kuinka oli poikasena spontaanisti saavuttanut resitatiivisen tilan istuessaan muna kädessä rusojambolaani-puun alla, Buddha tajusi, että tässä saattaisi olla polku valaistumiseen. Hän kuitenkin tiesi, ettei kykenisi saavuttamaan vastaavaa tilaa näin riutuneella ruumiilla, ja päätti siksi vahvistaa kehoaan ottamalla vastaan hänelle tarjottua ruokaa. Reilu kaveri. Tarinan mukaan sattumalta paikalle osunut pikkutyttö lähikylästä tarjosi hänelle riisiä ja maitoa. Kiitos kulta, olisko torttua?
ellauri144.html on line 127: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa)
ellauri144.html on line 174: Robesonin levyt vedettiin markkinoilta, eikä elokuvia, joissa hän näytteli, esitetty. Hän joutui myös FBI:n hampaisiin, ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea kuulusteli häntä 1956 epäiltynä kommunistipuolueeseen kuulumisesta. Vuonna 1950 hänelle asetettiin matkustuskielto, eikä hän saanut passia ennen kuin 1958. Hän muutti Britanniaan ja kiersi runsaasti esiintymässä. Robeson yritti itsemurhaa moskovalaisessa hotellihuoneessa. Hänen poikansa oli sitä mieltä, että syynä oli FBI, joka oli sekoittanut hallusinogeenia hänen juomaansa. Vuonna 1963 hän palasi Yhdysvaltoihin, mutta huonon terveyden vuoksi hän ei juuri enää esiintynyt. Vuodesta 1978 alkaen hänen elokuviaan on jälleen esitetty.
ellauri144.html on line 236: Cubano soy y le canto Kuubalainen olen ja laulaa hänelle.
ellauri144.html on line 442: Ylistäkäämme nyt kuuluisia miehiä, polvi polvelta kiittäkäämme esi-isiämme. Jeesus Siirakin pojan kirja. Tänkö kirjan se antoi Mary Janelle?
ellauri144.html on line 488: Ernst René Anselm Nyberg on saxalaisen koulun käynyt 50% konkkanokka joka jostain käsittämättömästä syystä oli suomen suurlähettiläs Moskovassa, vaikka se on antikommari ja ryssänvihaaja. Ranen syntyperältään juutalainen äiti meni 1937 naimisiin ei-juutalaisen miehen kanssa, ilmeisesti Suomessa. Se oli perheelle täysi katastrofi, jota erityisesti ortodoksijuutalainen Shulem kaliiperin isoisä ei hyväksynyt. Hänelle äiti lakkasi olemasta. Äiti pantiin häiden jälkeen lepositeisiin ja häntä pidettiin luvattomasti kotiarestissa yli kuukausi. Ranen isoisä Shulem sai toimistaan ehdottoman vankeustuomion.
ellauri145.html on line 60: L´humeur sombre de Breton s´exprime pleinement dans ce que Mark Polizzotti appelle le « passage le plus sinistre du manifeste » et qui est selon lui le reflet d´une grande « amertume personnelle », une phrase souvent citée et reprochée à Breton, notamment par Albert Camus : « L´acte surréaliste le plus simple consiste, révolvers aux poings, à descendre dans la rue et à tirer au hasard, tant qu´on peut, dans la foule.» Täähän trendaa nykyäänkin, kun sillä pääsee 6 sekunnixi klikkimeediaan. Polizzotto Salvo Montalbano miehineen puuttuu asiaan.
ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.
ellauri146.html on line 86: Am Pferde, seiner schnellen Feder kauet –
ellauri146.html on line 88: (Er liest diese zwei Zeilen noch einmal laut über und schnalzt mit der Zunge, als ob sie ihm gut schmeckten.) Nein, nein! So eine Metapher gibt es noch gar nicht! Ich erschrecke vor meiner eignen poetischen Kraft! (Behaglich eine Tasse Kaffee schlürfend.) Das Pferd eine Löwenfeder! Und nun das Beiwort »schnell«! Wie treffend! Welche Feder möchte auch wohl schneller sein als das Pferd? – Auch die Worte »eh der Morgen grauet!« wie echt homerisch! Sie passen zwar durchaus nicht hieher, aber sie machen das Bild selbstständig, machen es zu einem Epos im kleinen! – O, ich muß noch einmal vor den Spiegel laufen! (Sich darin betrachtend.) Bei Gott, ein höchst geniales Gesicht! Zwar ist die Nase etwas kolossal, doch das gehört dazu! Ex ungue leonem, an der Nase das Genie!
ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).
ellauri146.html on line 464: « Une lutte éternelle en tout temps, en tout lieu, "Ikuinen taistelu maalla, merellä ja ilmassa,
ellauri146.html on line 610: Francisco Pizarro, jonka Arias de Ávila oli lähettänyt Balboan perään, sai tämän kiinni viidakossa. Balboa tuomittiin maanpetoksesta, ja hänelle lankesi kuolemantuomio. Balboa hirtettiin 21. tammikuuta 1519 Aclassa, lähellä Dariénia.
ellauri146.html on line 743: Come in the morning where I wandered and listened 1-2 tuli aamulla kun mä kuljin kuunnellen
ellauri147.html on line 669:
ellauri147.html on line 807: Unter den ‘Ethischen Grundsätzen’ finden wir „offensichtlichen Enthusiasmus für sozialpolitische Belange“ (sichtbar) und „Uneherbietigkeit gegenüber Autoritäten“ als Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit und beim ‘Kognitiven Stil’ sind es die (sichtbare) „Vorliebe für die Sprache“ und die „Vorliebe für jede schnelle Art, Wissen zu erlangen“ sowie die (verdeckte) „Benutzung von Sprache und Sprechen zur Regulation des Selbstwertgefühls“, die den Narzissmus kennzeichnen sollen. (ebd., S. 18f.)-->
ellauri147.html on line 822: Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan.
ellauri150.html on line 263: Elle avait dix-huit ans, des yeux noirs veloutés, qu’elle faisait doux aux jeunes gens, des prunelles d’Espagnole, qui remplissaient tout l’orbite de leur humide éclat, un petit nez un peu long et fantasque, qu’elle fronçait et remuait légèrement en parlant, avec des moues mutines, les cheveux désordonnés, un minois chiffonné, la peau médiocre, frottée de poudre, les traits gros, un peu gonflés, l’air d’un petit chat bouffi.
ellauri150.html on line 360: Uusista todisteista vuoti tietoja lehdistölle. Lisäksi epäilys toisesta syyllisestä kasvoi armeijassa ja hallituksessa. Picquart pelkäsi armeijan estävän hänen tutkimuksensa, ja hän valtuutti asianajajansa toimittamaan hänen keräämänsä todisteet hallitukselle. Asianajaja kertoi eräälle parlamentin jäsenelle, että sotasalaisuuksia kaupitellut lista oli todistettavasti Esterházyn kirjoittama. Parlamentin jäsen otti puolestaan yhteyttä Dreyfusin veljeen Mathieuhön. Mathieu syytti Esterházyä maanpetoksesta ja toimitti laatimansa kirjeen 15. marraskuuta 1897 sotaministerille ja johtavalle pariisilaiselle sanomalehdelle. Esterházyn vaatimuksesta koottu sotaoikeus vapautti kuitenkin hänet syytteistä nopean oikeudenkäynnin jälkeen. Tämän johdosta kirjailija Émile Zola julkaisi 13. tammikuuta 1898 L'Aurore-lehden etusivulla presidentti Félix Faurelle osoitetun kirjeen J’accuse (suom. ”minä syytän”). Zola syytti kirjeessään seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfusia vastaan ja totuuden peittelystä.
ellauri150.html on line 365: Esterházy pakeni kohua Englantiin, jossa hän vietti loppuelämänsä työskennellen salanimellä muun muassa kielenkääntäjänä. Esterházyn muistiinpanoista on löytynyt todisteita siitä, että hän todella vakoili Saksan hyväksi.
ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
ellauri151.html on line 355: Snellman kertoo, että erityisherkkyys on aiheuttanut hänelle pintapuolisuuden ja toisexi jäämisen tunteita. Häntä pidetään hankalana ja outona joka keksii kummallisia juttuja.
ellauri151.html on line 1114: Aikanaan Mordecai Meirin vaimo sai lapsen joka oli yhtä vankka ja epäsiisti kuin [uusi] isänsäkin. Vaimo leikki vauvan kanssa, leperteli "Kukkuu, kukkuu". Tarina ei ole aivan lopussa. Mordecai Meirin leski kuoli lavantautiin suuren sodan aikana. Voi murheen päivää. Äitini nyökäytti peruukki vinossa tälle uudelle lenkille päättymättömässä onnettomuuxien ketjussa, johon ei koskaan totu. Se todisti hänelle jällen kerran että elämä on pahaa unta ja että ei hyödytä tehdä syntiä luojaansa vastaan. Ehkä ei pitäisi koskaan syntyäkään... Mutta minkäs sille voi että on sntynyt? [Asiaan on paras puuttua aiemmassa vaiheessa.] Kului muutama kuukausi ja Mordecai Meirin puotiin ilmestyi vieras nainen.
ellauri152.html on line 262: Corydon (Kr. Κορύδων Korúdōn, luult. sanasta κόρυδος kórudos "leiwo") on perusnimi paimenelle antiikin kreikan pastorirunoissa ja saduissa, kuten Tehokrityxen idyllissä 4 (c. 300 – c. 250 BC). Nimi löytyy myös joltain Siculuxelta ja signifikantimmin vielä Virgililtä. Virgilin Eclogoiden 2. osassa se on paimen jonka poikarakkautta johkin Alex Stubbiin siinä kuvataan.
ellauri152.html on line 407: Dardaniusque Paris. Pallas, quas condidit arces, Ja Pariisi on Dardanelleilla. Ruijanpallas, joka
ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle.
ellauri152.html on line 573: Ahasvérus dit le Juif errant est un personnage légendaire, condamné à l'errance éternelle pour avoir refusé à Jésus marchant au supplice de se reposer sur le seuil de sa maison.
ellauri152.html on line 733: Rabbi kyykytti 3. vaimoaan Jentel tätiä, joka sanoi vaan: pitkää ikää hänelle, mutta hän rääkkää minua. Enkä rääkkääkkään! rähähtää Reb Josef.
ellauri153.html on line 148: Eivätkä sada kenellekkään rahaa;

ellauri153.html on line 274: Tarquiniuksen piirittäessä Ardean kaupunkia kerrotaan sattuneen tapaus, jonka vuoksi hänet karkotettiin kuninkaan istuimelta. Kun muutamat kuninkaan miehistä olivat hänen poikansa Sextuksen luona, johtui puhe heidän vaimoihinsa, ja he rupesivat kiistelemään, kuka heistä olisi kiitettävin. Eräs läsnäolijoista, Kollatinus, sanoi: "No hyvä, nouskaamme ratsujemme selkään ja lähtekäämme katsomaan vaimojamme. Miehen äkkiarvaamaton tulo on kyllä hyvä koetuskeino." Ehdotus miellytti, ja kiireesti lähdettiin Roomaan. Havaittiin, että kuninkaan poikien vaimot viettivät juhlien ja pitojen täyttämää elämää. Sitten he menivät Kollatianin kaupunkiin, jossa huomattiin Kollatinuksen vaimon Lucretian vielä myöhään yöllä istuvan palvelustyttöjensä keskellä villoja kehräämässä. Kunniapalkinto määrättiinkin hänelle.
ellauri153.html on line 290: Sovittiin, että latinalaisten sotilaat osallistuvat lehtoon määrättynä päivänä ja muodostavat yhtenäisen sotilaallisen voiman Rooman armeijan kanssa. Seuraavaksi Tarquin aloitti sodan Volscien kanssa ja otti rikkaan Suessa Pometian kaupungin. Hän juhli voittoa, ja tämän valloituksen saaliilla hän aloitti Jupiterin Optimus Maximuksen temppelin pystyttämisen, jonka Vanhin Tarquin oli vannonut. Sitten hän aloitti sodan Gabin kanssa, joka oli yksi latinalaisamerikkalaisten kaupungeista, joka oli hylännyt Rooman ilmastosopimuksen. Tarquin ei pystynyt valtaamaan kaupunkia asein, vaan turvautui toiseen strategioihin. Hänen poikansa Sextus, joka teeskenteli isänsä kohtelevan häntä huonosti ja peitti tahallisen huolimattomasti veriset raidat perseessä, pakeni Gabiin. Ihastuneet asukkaat uskoivat hänelle joukkojensa komennon, ja kun hän oli saanut kansalaisten rajoittamattoman luottamuksen, hän lähetti isänsä sanansaattajan tiedustelemaan, kuinka hänen pitäisi toimittaa kaupunki käsiinsä.
ellauri153.html on line 296: Erään tarinan mukaan Cumaean Sibyl lähestyi Tarquinia, joka tarjosi hänelle yhdeksän profetiakirjaa kohtuuttomaan hintaan. Tarquin kieltäytyi äkillisesti, ja sibyl jatkoi kolmen polttamista yhdeksästä. Sitten hän tarjosi hänelle jäljellä olevia kirjoja, mutta samaan hintaan. Hän epäröi, mutta kieltäytyi taas. Sitten sibyl poltti vielä kolme kirjaa ennen kuin tarjosi hänelle kolme jäljellä olevaa kirjaa alkuperäiseen hintaan. Viimeinkin Tarquin hyväksyi, tällä tavalla Sibylline-kirjojen hankkimisen. Tää on tosi amerikkalainen tarina, ei ihme että jenkit ovat republikaaneja.
ellauri153.html on line 298: Sit tää Lucretia tarina. (Tää on eri Lucretia kuin Lucretia Borgia. Nimi tulee amerikanenglannin sanasta lucrative, tuottoisa.) Lucretia otti prinssit ystävällisesti vastaan, ja yhdessä hänen kauneutensa ja hyveensä sytytti halun liekin Collatinuksen serkussa Sextus Tarquiniuksessa, kuninkaan pojassa. Muutaman päivän kuluttua Sextus palasi Collatiaan, jossa hän pyysi Lucretiaa antautumaan hänelle. Kun hiän kieltäytyi, hän uhkasi tappaa hiänet ja väittää, että hän oli löytänyt hiänet aviorikoksessa orjan kanssa, jos hiän ei antanut hänelle periksi. Säästääkseen miehensä Sextuksen uhkaamalta häpeältä Lucretia alistui hänen 5 pistoonsa ja antoi perää. Mutta kun hän oli lähtenyt leirille, hän kutsui miehensä ja isänsä, paljastaen koko tapauksen ja syyttämällä Sextusta. Perheensä vetoomuksista huolimatta Lucretia vei oman henkensä häpeästä. Collatinus vannoi yhdessä appiukonsa Spurius Lucretius Tricipitinuksen ja hänen kumppaneidensa Lucius Junius Brutuksen ja Publius Valeriuksen kanssa valan erottaa kuningas ja hänen perheensä Roomasta.
ellauri153.html on line 611:

Kenelle olla ruskokielinen?

ellauri153.html on line 619: Onko sinun pitänyt joskus valita, kenelle olla uskollinen? Se voi olla hyvin tuskallista. Joku voisi siinä tilanteessa sanoa, että tiukempi perse menee aina kaiken edelle. Jonatan ajatteli näin. Miten hän voisi asettua nakkisormisen isänsä puolelle, kun Daavid oli pienempiperäaukollinen ja tottelevainen Jehovan palvelija? Niinpä uskollisuus Jehovalle sai Jonatanin pysymään Daavidin rinnan alla. Vaikka Jonatan oli uskollinen ennen kaikkea Jumalalle, hän oli uskollinen myös isälleen, sillä hän neuvoi tätä suoraan ja jätti vain kertomatta jotain, mitä tämä ei olisi halunnut kuulla. Meille kaikille on hyötyä siitä, että jäljittelemme Jonatanin sexuaalisuutta.
ellauri153.html on line 650: Jonatan oli turhaan sanonut: ”Sinusta tulee Israelin kuningas, ja minä tulen olemaan peränpitäjänä.” (1. Samuelin kirja 23:17.) Daavid oli karhennettu turtana. Leväperäisenä miehenä hän suri jopa Saulia, vaikka tämä oli aiheuttanut hänelle voitelusta huolimatta valtavasti tuskaa ja sisääntulovaikeuksia. Daavid kirjoitti Saulin ja Jonatanin vuoksi tarttuvan suruiskelmän. Ehkäpä kaikkein koskettavimmat sanat Daavid kirjoitti läheisestä tukijastaan ja ystävästään. Ne kuuluvat: ”Olen surun murtama sinun takiasi, veljeni Jonatan. Olit minulle hyvin, hyvin, hyvin rakas. Rakkautesi merkitsi minulle enemmän kuin naisten rakkaus. [ Ize asiassa aivan vitun huomattavasti enemmän. Abigailkin oli pelkkää sumutusta. Pidin oikeasti siitä Nabobista ja sen taimenesta. ]” (2. Samuelin kirja 1:26.)
ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja.
ellauri153.html on line 721: 13 Kun Daavidin lähetit kertoivat hänelle, mitä oli tapahtunut, hän vimmastui. ”Sitokoon jokainen miekkansa vyölleni!” hän käski. Aseistauduttuaan näin 400 miekalla Daavid lähti johtamaan 400:aa miestä hyökkäykseen. Hän vannoi ottavansa hengiltä jokaisen miespuolisen Nabobin huonekunnasta. (1. Sam. 25:12, 13, 21, 22.) Daavidin suuttumus oli ymmärrettävää, mutta hän ilmaisi sitä väärällä tavalla. Raamatussa sanotaan: ”Miehen vihastus ei toteuta Jumalan vanhurskautta.” (Jaak. 1:20.) Eli älä suutu, hankkiudu tasoihin. Miten Abigail voisi pelastaa huonekuntansa? [Spoileri: tarjoomalla pyllyä vahvemmalle koiraalle!]
ellauri153.html on line 727: 14 Olemme jo nähneet Abigailin ottavan ensimmäisen askeleen vääryyden korjaamiseksi. Toisin kuin miehensä hän oli halukas kuuntelemaan. Nabobista taas nuori palvelija sanoi: ”Hän on liian kelvoton, jotta hänelle voisi puhua.” * (1. Sam. 25:17.) Valitettavasti Nabob piti izeään niin tärkeänä, ettei hän halunnut kuunnella muita. Tällainen ylimielisyys on hyvin yleistä myös nykypäivänä. Mutta nuorukainen tiesi omasta kokemuxesta Abigailin olevan erilainen, ja epäilemättä juuri siksi hän meni kertomaan tälle ongelmasta.
ellauri153.html on line 743: 18 Abigail otti ize vastuun tapahtuneesta ja pyysi Daavidia antamaan hänelle anteeksi. Hän myönsi realistisesti, että Nabob oli nimensä mukaisesti mieletön, ja mahdollisesti antoi siten ymmärtää, että tällaisen miehen rankaiseminen olisi sopimatonta Daavidin arvolle. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Daavid oli Jehovan todistaja ja taisteli ”Jehovan sotia”. Abigail myös osoitti tietävänsä, että Jehova oli luvannut Daavidille kuninkuuden. Hän sanoi: ”Jehova – – varmasti valtuuttaa sinut Israelin johtajaksi.” Lisäksi Abigail pyysi hartaasti, ettei Daavid tekisi mitään, mikä saattaisi hänet verivelkaan tai mistä voisi myöhemmin tulla ”horjumisen syy”, ilmeisesti tunnontuskien aiheuttaja. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:24–31.) Miten miellyttäviä ja koskettavia sanoja! [Miten miellyttävää koskettaa niiden sanojaa!]
ellauri153.html on line 757: 21 Abigail osoitti jälleen kerran sekä rohkeutta että ymmärtäväisyyttä odottamalla aamuun, kunnes viinin vaikutus olisi lakannut. Nabob olisi riittävän selvä ymmärtääkseen kuulemansa mutta äreissään kenties entistä vaarallisempi. Silti Abigail meni hänen luokseen ja kertoi hänelle kaiken. Abigail kaiketi odotti Nabobin raivostuvan ja ehkä käyvän väkivaltaiseksi. Mutta hän vain istuikin paikallaan hievahtamatta. (1. Sam. 25:37.)
ellauri155.html on line 461: 3 Mutta Jumala tuli Abimelekin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: ”Sinun on kuoltava sen naisen vuoksi, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen vaimo.”
ellauri155.html on line 464: 6 Jumala sanoi hänelle unessa: ”Minäkin tiedän, että teit tämän vilpittömin mielin, ja niin minä estin sinua tekemästä syntiä minua vastaan. Sen vuoksi minä en sallinut sinun koskea häneen.
ellauri155.html on line 467: 9 Abimelek haetti luokseen Abrahamin ja sanoi hänelle: ”Mitä oletkaan tehnyt meille! Miten minä olen rikkonut sinua vastaan, kun olet asettanut minut ja valtakuntani vastuuseen näin suuresta synnistä? Sellaista, mitä sinä olet minulle tehnyt, ei kukaan saisi tehdä.”
ellauri155.html on line 509: 2 Minä tahdon aina ylistää Herraa, lakkaamatta laulaa hänelle kiitosta!
ellauri155.html on line 533: 34 Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: ”Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi.”
ellauri155.html on line 536: 37 Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Moab*; hänestä tuli nykyisten moabilaisten kantaisä. Nimi Moab muistuttaa heprean sanaa ’isän kädestä’.
ellauri155.html on line 561: Mikä on paras tapa kohdata juutalainen ja kertoa hänelle omasta uskosta?
ellauri155.html on line 735: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta.
ellauri156.html on line 224: 10Ja katso, nainen tuli häntä vastaan porton puvussa, kavaluus sydämessään. 11 Hän oli rauhaton ja hillitön, hänellä oli levottomat jalat, hänen jalkansa eivät pysyneet kotona. 12 Milloin hän oli kadulla, milloin torilla, kyläluutana hän väijyi jokaisessa kulmauksessa. 13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sepaluxen kohdalle sanoi hänelle:
ellauri156.html on line 370: 1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen. 3. Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. 4. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi. 5. Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 6. Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 7. Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 8. Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 9. Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. 10. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 11. Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 12. Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä. 13. Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas. 14. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille. 15. Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. 16. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 17. Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 18. Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti.
ellauri156.html on line 372: 19. Ja kun naisella on vuoto, niin että verta vuotaa hänen ruumiistansa, olkoon hän kuukautistilassaan seitsemän päivää, ja jokainen, joka häneen koskee, olkoon saastainen iltaan asti. 20. Ja kaikki, minkä päällä hän lepää kuukautistilansa aikana, tulee saastaiseksi, ja kaikki, minkä päällä hän istuu, tulee saastaiseksi. 21. Ja jokainen, joka hänen vuoteeseensa koskee, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 22. Ja jokainen, joka koskee istuimeen, mihin hyvänsä, jolla hän on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 23. Ja jos joku koskee esineeseen, joka on hänen vuoteellaan tai istuimella, jolla hän on istunut, olkoon saastainen iltaan asti. 24. Ja jos mies makaa hänen kanssaan ja hänen kuukautistansa tulee hänen päällensä, olkoon hän saastainen seitsemän päivää, ja jokainen vuode, jossa hän lepää, tulee saastaiseksi. 25. Jos naisen verenvuoto kestää kauan aikaa, vaikka ei ole hänen kuukautisaikansa, tahi jos se jatkuu hänen kuukautisaikansa ohitse, pidettäköön hänet koko vuotonsa ajan saastaisena, niinkuin hänen kuukautisaikanaankin; hän on saastainen. 26. Jokaisesta vuoteesta, jossa hän lepää vuotonsa aikana, olkoon voimassa, mitä on säädetty hänen kuukautisaikana käyttämästään vuoteesta; ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi niinkuin hänen kuukautisaikanaankin. 27. Ja jokainen, joka niihin koskee, tulee saastaiseksi; hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 28. Mutta kun hän tulee puhtaaksi vuodostansa, laskekoon seitsemän päivää, ja sitten hän on puhdas. 29. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tuokoon ne papille, ilmestysmajan ovelle. 30. Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen saastaisesta vuodostaan. 31. Näin teidän on varoitettava israelilaisia saastaisuudesta, etteivät he saastaisuudessansa kuolisi, jos saastuttavat minun asumukseni, joka on heidän keskellänsä." 32. Tämä on laki miehestä, joka sairastaa vuotoa, ja miehestä, jolla on siemenvuoto ja joka tulee siitä saastaiseksi, 33. ja naisesta, jolla on kuukautisensa, ja miehestä ja naisesta, jotka sairastavat jotakin vuotoa, sekä miehestä, joka makaa saastaisen naisen kanssa.
ellauri156.html on line 664: 121Herra lähetti Natanin Daavidin luo. Kuninkaan luo tultuaan Natan sanoi: »Eräässä kaupungissa oli kaksi miestä, rikas ja köyhä. 2Rikkaalla oli suuret määrät lampaita ja härkiä, 3mutta köyhällä ei ollut kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonka hän oli ostanut. Hän elätti karitsaa, ja se kasvoi hänen luonaan yhdessä hänen lastensa kanssa. Se söi hänen leipäänsä ja joi hänen kupistaan, se makasi hänen sylissään ja oli hänelle kuin tyttöystävä (wink wink). 4Mutta kerran rikkaan miehen luo tuli vieras. Rikas ei raskinut ottaa yhtään omista lampaistaan tai häristään valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, joka oli tullut hänen luokseen, vaan otti köyhän miehen karitsan ja teki siitä vieraalleen aterian.»
ellauri156.html on line 697: 37Lainopettaja vastasi: »Se, joka osoitti hänelle laupeutta.» Jeesus sanoi: »Mene ja tee sinä samoin.»
ellauri160.html on line 533: – Saman tien, kun Sofia nousi jahdilta laiturille, Stefu alkoi huutaa hänelle. Lopulta Sofia kuitenkin hyppäsi Stefun auton kyytiin, silminnäkijä raportoi.
ellauri160.html on line 543: "Iso mösjöö nukkuu tuossa" - Jere Karalahden känninen bileilta päättyi hotellin käytävälle - Nanna jätti miehensä Leville. Seiska kertoi aiemmin tänään perjantaina (30.12.), miten ex-jääkiekkoilija Jere Karalahti vietti railakasta iltaaa Levillä öristen kadulla nuorten ympäröimänä. Seiskalle on kantautunut lisätietoa Jeren loppuillasta, joka ei sujunu kovin mallikkaasti. J.Karalahti puhui avoimesti hänestä julkaistussa dokumentissa, miten alkoholi ei sovi hänelle.
ellauri160.html on line 627: Pääni putosi takaisin pielukselle ja makasin siinä äänettömänä ihmeissäni. Olin luvannut isälleni että käyttäytyisin juutalaisen tavoin Varsovassa. Matkalla tänne olin vielä kerrannut filosofiani, joka oli vastalause juutalaisuudelle. Juutalaisessa henkilöityi vastalause luonnon ja myös Luojan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Luonto tahtoi kuolemaa, mutta juutalai nen valitsi elämän; luonto halusi hillittömyyttä, mutta juutalainen halusi pidättyvyyttä; luonto tahtoi sotaa, mutta juutalainen, varsinkin diasporassa elävä (erittäin kehittynyt juutalainen) etsi rauhaa. Kymmenen (oik. 613) käskyä olivat itsessään vastalause luonnon laeille. Juutalainen oli ottanut tehtäväkseen lannistaa luonnon ja valjastaa sen palvelemaan Kymmentä käskyä (oik. 613). Koska juutalainen toimi vastoin luontoa, se halveksi häntä ja kosti hänelle. Mutta voitto ol juutalaisen puolella. Juutalainen ei luopunut taistelusta, vaikka hänen olisi ollut käytävä sitä Jumalaa vastaan. Niinpä, juutalaiset on kuin lutikat, ei niitä tapa mikään, kuten sai Ezra Poundkin huomata.
ellauri160.html on line 692: Belórf toteaa, että oman tissiparin näyttäminen tosi-tv-sarjassa oli hänelle helpottavaa.
ellauri161.html on line 75: Toisaalta Nyölén sanoo, ettei juuri usko muuta kuin apostolisen uskontunnustuksen (s. 162). Toisaalta hän kannattaa vankasti Jeesuksen jumaluutta, se on hänelle "ehdottoman luovuttamaton dogmi" (s. 228). Nyölénin usko on niin Kristus-keskeistä, että se kääntää jopa kolminaisuusopin päälaelleen: "Kristus on Pyhän Kolminaisuuden, kuten kirkonkin, pää." (s. 89) Tästäkin heresiasta on jo ollut puhetta jossakin.
ellauri161.html on line 127: Nyölénin kristologia on aika lailla kunnossa, hän tosin sanoo Kristuksen olleen "kaikessa täsmälleen kuten me" (s. 87) ilman perinteistä lisäystä "kuitenkin ilman syntiä". Hei Anton, tämä ei ole vaan perinteinen lisäys, vaan puolet koko kakusta! Nyt on mennä lapsivesi sikiön mukana, kz. tietolaatikkoa. Eikai tässä nyt ruveta lankeemaan humanismin syntiin! Hyvin äkkiä tässä päädytään jopa kieltämään pyhän hengen osuus siitoxessa. Pyhä Henki, "kristinuskon jumalista oudoin" (s. 87) on Nyölénille jonkinlaista epämääräistä yhteishenkeä, vaikka hän myös käyttää oikeaoppista termiä "kolmas persoona" (s. 88). Kun Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat näin erilaisia, nousee kysymys siitä, jakavatko he mitään yhteistä jumalallista olemusta. Tämä on relevanttia siksi, että Nyölén uskoo Kristuksen jumaluuteen: mikä jumaluus Kristuksessa oikein tuli ihmiseksi? Kuka oli se Isä, joka on "rakastanut minua", kenelle tai mille Kristus sanoi "Abba", luonnonlaeilleko? Vaiko ruozalaiselle pop-yhtyeelle? Anjovisrasialleko? Ja minne amma jai? Siis ämmä jäi? Jeesuxen äiskä?
ellauri161.html on line 259: Messussa käyminen ja pimiötyöskentely madottavat Antti Nyölénin maailman. Nyölö ajattelee, että samalla hän lähenee Jumalaa. Jumala on hänelle realiteetti, josta korkealentoiset sanat ja ylevä filosofia lähinnä erkaannuttavat. Jumala tarkoittaa sitä, että maailmassa on jokin mieli. Antin mielijumala on paxu pieni mies maailman katolla propelli selässä, jakaa sieltä sille mielialalääkettä.
ellauri161.html on line 281: Ehtoollinen on hänelle tärkein yksittäinen asia.
ellauri161.html on line 1036: Tiikeritähden pennut ovat valmiita soturioppilaiksi, ja heidät nimitetään Vatukkatassuksi ja Keltatassuksi. Tulisydän saa päättää heidän mestarit, joten hän ottaa Vatukkatassun itselleen ja antaa Keltatassun Saniaisturkille. Tulisydän antaa Keltatassun Saniasturkille Hiekkamyrskyn sijaan, koska hän pelkää, mitä Tiikeritähti on valmis tekemään saadakseen pentunsa itselleen, vaikka Saniasturkki onkin kokemattomampi ja nuorempi kuin Hiekkamyrsky. Tiikeritähden mielestä oppilaat kuuluisivat Varjoklaanille, ja hän pyytää Mustaraitaa tuomaan heidät hänelle salassa, mutta Tulisydän pysäyttää Mustaraidan. Hiekkamyrsky on vihainen Tulisydämelle, koska häntä ei valittu Keltatassun mestariksi, ja heidän ystävyytensä kärsii sen seurauksena.
ellauri162.html on line 67: Hänelle lukeminen ja kirjoittaminen ovat eri asia. Lukeminen on fetisoitunut (esim Valtaoja). Siitä on tehty hyvän ihmisen teko, vaikkei lukeminen tee kenestäkään parempaa ihmistä. Paizi raamatun, ja sekin vaan armopullana.
ellauri162.html on line 153: Ce roman est l´un des plus célèbres de son auteur, probablement parce qu´il s´y révèle lui-même, tel un accompagnateur témoignant d´une présence extrêmement attentive et parfois fraternelle.
ellauri162.html on line 347: Jorin halvexunta apinalajia kohtaan lisäntyi päivä päivältä. Hänelle alkoi valjeta, että valtaosa kädellisistä on joko roistoja tai typeryxiä, tai molempia. Hänellä ei ollut toivoa löytää toista hapantelijaa, jolla olisi samat antipatiat kuin hänellä, ja joka olisi silti nauttinut sen seurasta. Ylläri.
ellauri162.html on line 471: Tiettyjen kasvonpiirteiden näkeminen tosiaankin tuotti hänelle suoranaista tuskaa. Eräille kasvotyypeille ominaiset ystävällisen alentuvat, nyrpeanhappamat ilmeet hän otti melkeinpä henkilöönsä kohdistuvina loukkauksina. Hänen teki mieli sivaltaa korville tuotakin herraa, joka seisoskeli keskellä katua ja siristeli silmiään tärkeän näköisenä, samoin tuota, joka keikkui kannoillaan ja myhäili itsekseen silmälasit nenänsä päällä, puhumattakaan tuosta, joka oli pohtivinaan suuriakin ajatuksia ahmiessaan kulmat kurtussa unettavaa palstantäytettä ja puuduttavia pikku-uutisia jostakin sanomalehdestä.
ellauri162.html on line 473: Niin parkkiintuneen typeryyden ja niin kiihkeän vihamielisyyden hänelle itselleen läheisiä ajatuksia kohtaan, niin suunnattoman halveksunnan kirjallisuutta ja taidetta kohtaan hän aisti syöpyneen, pesiytyneen noiden kauppiaiden paksuihin luupäihin - jotka sitä paitsi olivat niin täynnä keinotteluun ja rahantekoon liittyviä huolia, etteivät he muutenkaan olisi kyenneet nauttimaan kuin politiikasta, tuosta matalamielisten ihmisten mauttomasta viihteestä - että hän painui joka kerta vimmoissaan kotiinsa ja sulkeutui kirjoinensa lukkojen taakse.
ellauri162.html on line 481: Tämä Catulluxen täydelliseksi takoma, järkähtämätön mitta, mielikuvitukseton ja armoton metri, joka oli ahdettu täyteen turhia sanoja, sidelauseita ja soinnikkaita täytetavuja, joiden tehokeinot olivat aina samat ja ennalta arvattavat viheliäiset homeeriset epiteetit, joita ehtimiseen toisteltiin, vaikka ne eivät ilmaisseet mitään, vaikka ne eivät kertoneet mistään mitään, ylipäänsä tuo suppea sanasto, jonka sävyt olivat kaiuttomat ja latteat; kaikki tämä oli hänelle täyttä piinaa.
ellauri162.html on line 571: Victorin mukaan Jumala ei halua mätkiä apinoita rangaistuksella, joka vastaisi sen rikoksia (sukupuutolla), eikä ole rangaistusta, joka ei itse asiassa ole lahja valepuvussa. Niinpä Kainin rangaistus on ilmainen lahja hänelle itselleen ja hänen vanhemmilleen (2.284: hoc quoque munus habet), samoin kuin Babelin rakentajien rangaistus (3.285-286: nec tamen hoc sacri, cum sit sua poena nocentum / muneris est tyhjiö). Victorilla on myös taipumus alikorostaa Jumalan roolia rangaistustensa toteuttamisessa sen hyväksi että keskittyy sen sijaan rangaistuksen hyötynäkökohtaan.
ellauri162.html on line 618: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä!
ellauri163.html on line 407: 1 Ja Moses meni Moabin kedoilta ja astui Nebon vuorelle, Pisgan kukkulalle, joka on Jerihon kohdalla; ja Herra osoitti hänelle kaiken Gileadin maan Daniin asti, Ja koko Naphtalin ja Ephraimin ja Manassen maan, ja kaiken Juudan maan viimeiseen mereen asti, Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä, hamaan Zoariin asti.
ellauri163.html on line 419: Ja Herra sanoi hänelle: tämä on se maa, jonka minä Abrahamille, Isaakille ja Jakobille vannoin ja sanoin: minä annan sen sinun siemenelles; sinä näit sen nyt silmilläs, vaan et sinä sinne tule pääsemään. Lällällää.
ellauri163.html on line 464: Samoin Nooa, jumalan suuren suunnitelman toteuttaja, sai palkakseen tulla haudatuksi jollekin tunkiolle? Kukaan ei jäännyt kaipaamaan ihmiskunnanpelastajaa. Hänelle ei edes pystytty muistomerkkiä koko vitun maailman pelastamisesta. Outoa?
ellauri163.html on line 571: Tällä te olette taas ennalta määrättyjä ja julmempia kuin kalvinistinen ennakkoastuminen, sillä kalvinistinen ennalta määrätty ei tiedä, että hän on ennalta määrätty hänelle, eikä taivaan toivo koskaan jätä häntä. — Mutta oppilaasi voi omantunnon perusteellisen tarkastelun perusteella tietää, ettei hänellä ole halua, ei armoa, että kaikki ponnistukset ovat siis hyödyttömiä: hänen on jätettävä ovelle kaikki toivo.
ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen.
ellauri163.html on line 632: Pantalaimon on Lyran demoni. Kuten kaikki lasten pahat henget, hän vaihtaa muotoa olennosta toiseen usein. Kun Lyra saavuttaa murrosiän, hän ottaa mäntynäädän pysyvän muodon sekä hajun. Pantalaimon ja Lyra seuraavat isäänsä lordi Asrielia, kun hän matkustaa äskettäin löydettyyn Cittagazzen maailmaan, jossa Lyra tapaa Willin. Pyhä Panteleimon eli Panteleimon Parantaja (m.kreik. Παντελεήμων, Panteleēmōn, kreik. Παντελεήμων, Panteleímon), myös Pantalone, oli kristitty marttyyri ja pyhimys, joka sai surmansa Diocletianuksen vainoissa vuonna 305. Pantalone syntyi Nikomedeiassa noin vuonna 275. Hänen vanhempansa olivat rikas senaattori Eustorgios ja tämän kristitty vaimo Eubulia. Hänestä tuli menestyksekäs lääkäri, jota itse keisari Galerius halusi omaksi lääkärikseen. Pyhä Hermolaos käännytti Pantaleimonin kristityksi, ja parannettuaan ihmeellisesti sokean miehen, Pantaleimon käännytti puolestaan isänsä. Tämä kuoli pian sen jälkeen, ja jätti Pantalonelle suuren omaisuuden. Tämä vapautti orjansa ja jakoi omaisuutensa köyhille, ja paransi ihmisiä ottamatta maksua. Panteleimon, siviilinimeltään Petri Sarho (s. 17. toukokuuta 1949 Vieremä) on entinen Oulun metropoliitta. Hän jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013.
ellauri163.html on line 795: Näemme muita hyökkäyksiä hänen persoonaansa, mukaan lukien nuoret perverssit, jotka ryhtyvät paljastamaan sukuelimiään hänelle, kutsuen häntä Ratfaceksi. Pahinta on hänen kotielämänsä. Hänen äitinsä on kuolemaisillaan, hänen vastasyntynyt pikkuveljensä on välittämätön, ja hänen vanhempi veljensä ja isänsä (Paul Hebert) ovat bootleggereja, jotka toimittavat bootleggiä Louisa-baariin. Hänen isoveljensä jättää hänet huomiotta, ja hänen isänsä fyysisesti, emotionaalisesti ja suullisesti pahoinpiteli häntä. Elokuva liikkuu nopeasti vinjettien läpi, jotka maalaavat muotokuvan staattisesta merkityksettömyydestä ja epätoivosta hänen elämässään.
ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä.
ellauri163.html on line 831: On myös kohtaus, jossa Mouchette on märkä, työskentelee baarissa ja saa sitten kolikoita maksuna. Myöhemmin, hänen mökissään, hiän on märkä, ja Arsene maksaa hiänelle kolikoita, jotta hiän voi osallistua hänen tarinaansa Mathieun oletetusta kuolemasta. Tämä ei vain yhdistä toisistaan poikkeavia kohtauksia tiukasti visuaalisesti ja elokuvamaisesti, vaan se korostaa elokuvan elliptistä ja syklistä luonnetta, jossa toistuvia kuvia ja aiheita on runsaasti. Silti ne kaikki ovat hieman epäselviä, ja kamera näyttää aina katsovan päähenkilönsä elämää hieman karsaasti, ikään kuin se jotenkin tiivistäisi Mouchetten omistaman selvästi vääristyneen elämänkatsomuksen.
ellauri164.html on line 80: J’ai avalé une fameuse gorgée de poison. — Trois fois béni soit le conseil qui m’est arrivé ! — Les entrailles me brûlent. La violence du venin tord mes membres, me rend difforme, me terrasse. Je meurs de soif, j’étouffe, je ne puis crier. C’est l’enfer, l’éternelle peine ! Voyez comme le feu se relève ! Je brûle comme il faut. Va, démon !
ellauri164.html on line 86: Et c’est encore la vie ! — Si la damnation est éternelle ! Un homme qui veut se mutiler est bien damné, n’est-ce pas ? Je me crois en enfer, donc j’y suis. C’est l’exécution du catéchisme. Je suis esclave de mon baptême. Parents, vous avez fait mon malheur et vous avez fait le vôtre. Pauvre innocent ! L’enfer ne peut attaquer les païens. — C’est la vie encore ! Plus tard, les délices de la damnation seront plus profondes. Un crime, vite, que je tombe au néant, de par la loi humaine.
ellauri164.html on line 234: Henry Babcock Veatch Jr. (September 26, 1911 – July 9, 1999) was an American philosopher. Veatch syntyi 26. syyskuuta 1911 Evansvillessä, Indianassa . Hän opiskeli Harvardin yliopistossa , jossa hän suoritti AB- ja MA-tutkinnon ja tohtorin tutkinnon vuonna 1937. Veatch tuli Indianan yliopiston filosofian laitokselle ohjaajaksi vuonna 1937. Hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi vuonna 1941 ja täysprofessoriksi vuonna 1952. Indianassa ollessaan Veatchin yliopisto sai monia palkintoja ja kunnianosoituksia. Vuonna 1954 hänestä tuli ensimmäinen Frederick Bachman Lieber Award for Distinguished Teaching -palkinnon saaja. Hän oli suosittu opiskelijoidensa keskuudessa ja hänelle myönnettiin Sigma Delta Chi "Brown Derby" -palkinto suosituimmalle professorille. Vuonna 1961 Veatch nimettiin Distinguished Service Professoriksi.
ellauri164.html on line 306: Jeanne vetosi puheissaan vanhaan ennustukseen, jonka mukaan Ranska tulisi tuhoutumaan ja pelastumaan neitsyen kautta. Käskynhaltija antoi Jeannelle ratsun ja miehen vaatteet, joiden turvin neizeyden säilyttäminen olisi helpompaa.
ellauri164.html on line 308: Pitkän ratsastusmatkan jälkeen Jeanne saapui Chinonin pikkukaupunkiin, jossa kruununprinssi Kaarle VII piti hoviaan. Prinssi ei halunnut näyttäytyä Jeannelle ja yritti hovimiehensä turvin hankkiutua ”neitsyestä” eroon. Kun Jeanne ei suostunut poistumaan hovista, hänet toimitettiin kirkonmiehistä ja professoreista koostuvan valtuuskunnan kuulusteltavaksi. Samalla huhut oudosta tytöstä levisivät, ja hänen puheensa saivat suuren kannatuksen. Jeannen julistus ”ei ole olemassa muuta apua kuin minun kauttani!” otettiin vakavasti, ja hänelle päätettiin antaa lyhyt sotilaallinen peruskoulutus. Eteen vie! Taaxe psstu! Kaze oikeaan pn! Ojennus! Hommio! Komppanii! Riviin järjesty! Housujen ja muiden varusteiden ohella Jeannelle annettiin vanha ruostunut miekka, jota hän kantoi tulevassa taistelussa.
ellauri171.html on line 196: Hanna oli esimerkki sinnikkyydestä rukouksessa. Hän oli hedelmätön monien vuosien ajan, ja hän rukoili lakkaamatta kyvyttömältä aviomieheltään lasta, kunnes Jumala astui sisään ja täytti hänen pyyntönsä pienellä Eelin avulla. Hän synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Samuel.
ellauri171.html on line 221: Kun Jumala herätti Jehu-nimisen miehen tuhoamaan epäjumalanpalveluksen, Isebelin hoviherrat heittivät hänet parvekkeelta, missä Jehun hevonen tallasi hänet. Koirat söivät hänen ruumiinsa, aivan kuten Elia oli ennustanut. (Kaikki oli tietysti järjestetty etukäteen ennusteen mukaisesti.) Ei se edes ollut niin vaikeaa. Jezebel on niin selvä tapaus myrkyllisestä poliittisesta mudanheittelystä, että hänelle on alla oma itemi. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 232: Esterin setä Voldemort sai hänet lähestymään kuningasta ja kertomaan hänelle totuuden. Pöydät kääntyivät nopeasti, kun Haman hirtettiin Mordokaille tarkoitettuun hirsipuuhun. Kuninkaallinen määräys kumottiin, ja Mordokai sai Hamanin vapautuneen työpaikan. Esther astui esiin rohkeana ja osoitti, että Jumala voi pelastaa kansansa jopa naisen avulla, vaikka todennäköisyys näyttäisi mahdottomalta. Esther tunnetaan parhaiten kyvyistään sadejumalattarena ja purim helistimestä. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 239: Kuinka tyypillistä: kristillisen äitiroolin nummero 1 pääpiirre on, että hän on "tottelevainen"! Vertaa Ruthia yllä. Maria oli koskettava esimerkki Raamatussa täydellisestä antautumisesta Jumalan tahdolle. Enkeli kertoi hänelle, että hänestä tulee Vapahtajan äiti Pyhän Hengen kautta. Mahdollisesta häpeästä huolimatta hän alistui ja synnytti Jeesuksen. Hän ja Joosef menivät naimisiin palvellen Jumalan Pojan oikeita vanhempia.
ellauri171.html on line 241: Maria kärsi elämänsä aikana paljon surua, muun muassa katsellessaan poikansa ristiinnaulitusta Golgatalla. Mutta hän näki myös hänet nousseen kuolleista. Mariaa kunnioitetaan rakastavana vaikutuksena Jeesukseen, omistautuneena palvelijana, joka kunnioitti Jumalaa sanomalla "kyllä". Enemmän kuin itse asiassa: "kyllä ​​kyllä ​​kyllä! schneller! schneller! tiefer! tiefer! älä lopeta!" Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 252: Kun enkeli ilmoitti ilouutisensa Neitsyt Marialle, hän antoi hänelle merkin hänen luottamuksensa voittamiseksi. Hän kertoi hänelle vanhan ja hedelmättömän naisen äitiydestä osoittaakseen, että Jumala pystyy tekemään kaiken, mitä hän tahtoo.
ellauri171.html on line 261: Martta, Lasaruksen ja Marian sisar, avasi usein kodikkaan perseensä Jeesukselle ja hänen apostoleilleen tarjoten myös kaivattua ruokaa ja lepoa. Hänet muistetaan parhaiten tapauksesta, jossa hän menetti malttinsa, koska hänen sisarensa kiinnitti huomiota Jeesukseen sen sijaan, että auttoi ateriassa. Mary oli valinnut paremman osan, kiitos hänelle! Ei ihme, että Martha suuttui.
ellauri171.html on line 1177: Kun he olivat asuneet siellä noin kymmenen vuotta, 5 myös Mahlon ja Kilion kuolivat, ja Noomi jäi ilman kahta poikaansa ja miestään. 6 Kun Noomi kuuli Moabissa, että Herra oli tullut auttamaan kansaansa antamalla heille ruokaa, hän ja hänen miniänsä valmistautuivat palaamaan sieltä kotiin. 7 Hän lähti kahden miniänsä kanssa paikastaan, jossa hän oli asunut, ja lähti tielle, joka vie heidät takaisin Juudan maahan. 8 Silloin Noomi sanoi kahdelle miniälleen: "Menkää kumpikin takaisin äitisi kotiin. HERRA osoittakoon sinulle laupeutta, niin kuin olet osoittanut laupeutta kuolleille miehillesi ja minulle. 9 Suokoon HERRA, että jokainen teistä löytää levon toisen aviomiehensä kodista." Sitten hän suuteli heitä hyvästit, ja he itkivät ääneen 10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo." 11 Mutta Noomi sanoi: "Palaa kotiin, tyttäreni. Miksi tulisit kanssani? Onko minulla enää poikia, joista voisi tulla aviomiehiänne? 12 Palatkaa kotiin, tyttäreni; Olen liian vanha hankkimaan toista miestä. Vaikka luulisin, että minulla olisi vielä toivoa – vaikka minulla olisi aviomies tänä iltana ja synnyttäisin sitten poikia – 13 odottaisitko, kunnes he kasvavat? Pysyisitkö heidän puolestaan ​​naimisissa? Ei, tyttäreni. Se on minulle katkerampi kuin sinulle, sillä HERRAN käsi on kääntynyt minua vastaan!" 14 Tässä he itkivät taas ääneen. Sitten Orpa suuteli anoppiaan jäähyväiset, mutta Ruth tarttui häneen. 15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi palaa kansansa ja jumaliensa luo. Mene takaisin hänen kanssaan." 16 Mutta Ruut vastasi: "Älä pakota minua jättämään sinua tai kääntymään pois sinusta. Minne sinä menet, minä menen, ja minne sinä pysyt, minä pysyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä sinä kuolet, minä kuolen, ja sinne minut haudataan. Kohtelekoon HERRA minua, olkoon aina niin ankarasti, jos jopa kuolema erottaa sinut ja minut. ”
ellauri171.html on line 1179: 18 Kun Noomi tajusi, että Ruthista oltiin pääsemättömissä, hän lakkasi kehottamasta häntä. 19 Niin ne kaksi naista jatkoivat matkaansa, kunnes tulivat Betlehemiin. Kun he saapuivat Betlehemiin, koko kaupunki järkyttyi heidän takiaan, ja naiset huusivat: "Voiko tämä olla Noomi?" 20 "Älkää kutsuko minua Naomiksi", hän sanoi heille. "Kutsu minua Maraksi, koska Kaikkivaltias on tehnyt elämästäni hyvin katkeraa. 21 Minä menin pois täynnä, mutta Herra on tuonut minut takaisin tyhjänä. Miksi kutsut minua Naomiksi? HERRA on vaivannut minua; Kaikkivaltias on tuonut minulle onnettomuuden." 22 Niin Noomi palasi Moabista miniänsä Ruutin kanssa, joka saapui Betlehemiin ohran sadonkorjuun alkaessa. 1 Noomilla oli sukulainen miehensä puolella, Elimelekin suvusta kuuluva mies, jonka nimi oli Boas. 2 Ja Moabilainen Ruut sanoi Noomille: "Sallikaa minun mennä pelloille ja poimia yli jääneet viljat jokaisen, jonka silmissä armon saan." Noomi sanoi hänelle: "Mene, tyttäreni." 3 Niin hän meni ulos, meni pellolle ja rupesi poimimaan harvesterien eli puimakoneiden takaa. Kuten kävi ilmi, hän työskenteli pellolla, joka kuului Boasille, joka oli Elimelekin klaanista.
ellauri171.html on line 1181: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli.
ellauri171.html on line 1183: 15 Kun hän nousi poimimaan, Boas antoi miehilleen käskyn: "Anna hänen koota lyhteiden sekaan, älkääkä nuhtelko häntä. 16 Jopa vedä hänelle varret nipuista ja jätä ne hänen poimittavaksi, äläkä nuhtele häntä." 17 Ruut poimii kedolla iltaan asti. Sitten hän puinut ohran, jonka hän oli kerännyt, ja se oli noin efaa. 18 Hän vei sen takaisin kaupunkiin, ja hänen anoppinsa näki, kuinka paljon hän oli kerännyt. Ruth toi myös ulos ja antoi hänelle sen, mitä hänellä oli jäänyt yli syötyään tarpeeksi. 19 Hänen anoppinsa kysyi häneltä: "Mistä poimit tänään? Missä olet työskennellyt? Siunattu olkoon mies, joka huomioi sinut!” Sitten Ruth kertoi anoppilleen siitä, jonka luona hän oli työskennellyt. "Sen miehen nimi, jonka kanssa työskentelin tänään, on Boaz", hän sanoi. 20 "Herra siunatkoon häntä!" Naomi sanoi miniälleen. "Hän ei ole lakannut osoittamasta ystävällisyyttään eläville ja kuolleille." Hän lisäsi: "Tuo mies on meidän lähisukulainen; hän on yksi huoltajistamme. 21 Silloin Moabilainen Ruut sanoi: "Hän jopa sanoi minulle: 'Pysy työntekijöideni luona, kunnes he ovat korjanneet kaiken viljani." 22 Noomi sanoi miniälleen Ruutille: "Sinun on hyvä, tyttäreni, mennä niiden naisten kanssa, jotka työskentelevät hänelle, koska jonkun muun alalla sinua saatetaan vahingoittaa." 23 Niin Ruut pysyi Booasin naisten luona poimimassa, kunnes ohran ja vehnän sato oli saatu päätökseen. Ja hän asui anoppinsa kanssa.
ellauri171.html on line 1185: 1 Eräänä päivänä Ruutin anoppi Noomi sanoi hänelle: "Tyttäreni, minun on löydettävä sinulle koti, jossa sinä tulet hyvin toimeen. 2 Boas, jonka naisten kanssa olet työskennellyt, on meidän sukulaisemme. Tänä iltana hän tuulettaa ohraa puimatantereella. 3 Pese, pue hajuvesi ja pukeudu parhaisiin vaatteisiisi. Mene sitten alas puimatantereelle, mutta älä kerro hänelle olevasi siellä ennen kuin hän on syönyt ja juonut. 4 Kun hän makaa, pane merkille paikka, jossa hän makaa. Mene sitten paljastamaan hänen keskijalkansa ja mene makuulle. Hän kertoo sinulle, mitä sinun tulee tehdä." 5 "Minä teen, mitä sanot", Ruut vastasi. 6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki kaiken, mitä hänen anoppinsa käski hänen tehdä. 7 Kun Boas oli syönyt ja juonut ja oli mainiolla tuulella, meni hän makuulle viljakasan perään. Ruth lähestyi hiljaa, paljasti jalkansa ja meni makuulle. 8 Keskellä yötä jokin hämmästytti miestä; hän kääntyi – ja hänen jalkojensa juuressa makasi nainen! 9 "Kuka sinä olet?" hän kysyi. "Olen palvelijasi Ruth", hän sanoi. "Levitä tuo koholla oleva vaatteesi kulma ylitseni, koska olet perheemme huoltaja-lunastaja." 10 "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni", hän vastasi. "Tämä ystävällisyys on suurempi kuin se, jonka osoitit aiemmin: et ole juossut nuorempien miesten perässä, olivatpa ne rikkaita tai köyhiä. 11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen puolestasi kaiken mitä pyydät. Kaikki kaupunkini ihmiset tietävät, että olet luonteeltaan jalo nainen. 12 Vaikka on totta, että olen perheemme huoltaja-lunastaja, on toinen, joka on läheisempi sukulainen kuin minä. 13 Jää tänne yöksi ja aamuksi, jos hän haluaa suorittaa velvollisuutensa huoltaja-lunastajanasi, hyvä; anna hänen lunastaa sinut. Mutta jos hän ei tahdo, niin totta kuin Herra elää, minä teen sen. Makoile täällä silti kanssani aamuun asti." 14 Niin hän makasi hänen jalkojensa juuressa aamuun asti, mutta nousi ennen kuin kukaan tunnistettiin; ja hän sanoi: "Kukaan ei saa tietää, että nainen tuli puimatantereelle." 15 Hän sanoi myös: "Tuo minulle huivi, joka sinulla on päälläsi, ja ojenna sitä." Kun hän teki niin, hän kaatoi siihen kuusi mittaa ohraa ja asetti nippun hänen päälleen. Sitten hän palasi kaupunkiin.
ellauri171.html on line 1187: 16 Kun Ruut tuli anoppinsa luo, Noomi kysyi: "Kuinka meni, tyttäreni? Menikö putkeen vaiko puihin?" Putkeen putkeen, and how! Ruth vastasi tyytyväisenä. Sitten hän kertoi hänelle kaiken, mitä Boas oli tehnyt hänen hyväkseen, 17 ja lisäsi: "Hän antoi minulle nämä kuusi mittaa ohraa sanoen: 'Älä palaa anoppisi luo tyhjin käsin.' 18 Sitten Noomi sanoi: "Odota, tyttäreni, kunnes saat selville, mitä tapahtuu. Sillä mies ei lepää ennen kuin asia on ratkaistu tänään." 1 Sillä välin Boas meni ylös kaupungin portille ja istuutui sinne juuri kun hänen mainitsemansa huoltaja-lunastaja tuli mukaan. Boas sanoi: "Tule tänne, ystäväni, ja istu alas." Joten hän meni ja istuutui. 2 Boas otti kymmenen kaupungin vanhinta ja sanoi: "Istukaa tänne", ja he tekivät niin. 3 Sitten hän sanoi huoltajalle-lunastajalle: "Noomi, joka on palannut Moabista, myy maapalstan, joka kuului sukulaisellemme Elimelekille. 4 Ajattelin, että minun pitäisi tuoda asia tietosi ja ehdottaa, että ostat sen näiden täällä istuvien ja kansani vanhinten läsnä ollessa. Jos aiot lunastaa sen, tee se. Mutta jos et, kerro minulle, niin tiedän. Sillä kenelläkään ei ole oikeutta tehdä sitä paitsi sinulla, ja minä olen seuraavana jonossa." "Lunastan sen", hän sanoi. 5 Silloin Boas sanoi: "Sinä päivänä, kun ostat maan Noomilta, hankit myös Ruutin Moabilaisen, kuolleen miehen lesken, säilyttääksesi kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan." 6 Tämän jälkeen huoltaja-lunastaja sanoi: "Voi perhana! senkö vanhan ämmän myös? Silloin en voi lunastaa sitä, koska voisin vaarantaa oman omaisuuteni. Lunastat sen itse. En voi tehdä sitä."
ellauri171.html on line 1189: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam.
ellauri172.html on line 102: d'Aubignén isä vahvisti hänen kalvinistista myötätuntoaan näyttämällä hänelle heidän kulkiessaan Amboisen läpi salaliittolaisten irtopäät telineillä ja neuvomalla häntä varomaan omaa päätään kostaessaan heidän kuolemansa.
ellauri172.html on line 177: Kouluvuodet eivät olleet juuri paremmat: Egli definì questi anni come "otto anni di ineducazione; asino, fra asini e sotto un asino", in cui si sentiva "ingabbiato". Alfieresta tuli sitten nimen mukaisesti vänrikki eli ensigni (grado militare dallo spagnolo alférez e questo dall'arabo الفارس ovvero al-fāris, "cavaliere") è, nelle varie forze arma te mondiali, il grado inferiore di ufficiale, quello di allievo ufficiale (cadetto), o il più alto tra quelli dei sottufficiali. Paizi vänrikki Nappula oli oikeasti lieutenant Sonny Fuzz. Meriväessä se on aliluutnantti.
ellauri172.html on line 201: Gli avvenimenti in un primo tempo fecero comporre al poeta l'ode A Parigi sbastigliato, che poi però rinnegò: l'entusiasmo si trasformò in odio verso la rivoluzione, esplicitato nelle rime de Il Misogallo. Si appassiona anche a recitare le proprie tragedie personalmente, preferendo per sé il ruolo di Sauli Niinistö.
ellauri172.html on line 275: Case 2 Bileamin aasi esiintyy Raamatussa, sen 4. Mooseksen kirjan 22–24 luvuissa sekä muutamissa muissa tekstikohdissa. Bileam oli Beorin poika. Bileam oli kuninkaan palvelija. Moabilaisten kuningas Balak Zipporin poika luotti Bileamin voimiin ja halusi, että Bileam kiroaisi Israelin kansan. Bileam neuvotteli moneen otteeseen Balakin miesten kanssa ja sen jälkeen itse Balakin kanssa. Matkalla Balakin luo Bileamin aasi poikkesi tieltä kolme kertaa ja joka kerralla Bileam löi aasiansa. Kolmannen kerran jälkeen enkeli ilmestyi hänelle. Eikös se aasikin jotain jäpättänyt sille? Bileam teki Balakin kanssa kolmesti seitsemän uhrialttaria, mutta siunasikin israelilaiset. Lopulta neuvottelut Balakin ja Bileamin välillä raukesivat tyhjiin ja molemmat lähtivät omiin suuntiinsa. Bileam kuoli israelilaisen sotilaan miekaniskuun.
ellauri172.html on line 430: Und er will ihr eine Schale reichen, Ja hän hiänelle appelsiininkuoren,
ellauri172.html on line 587: Il faisait son devoir, mais il ne faisait jamais plus que son devoir. Je l’ai rencontrée très frappante dans un des bustes d’Antinoüs… tenez ! Antinoushan oli homo! Ce n’était pas Endymion : c’était un tigre, ristiverinen… Endymion oli kreikkalaisessa mytologiassa komea paimen, joka perusti Eliin kaupungin, jonka kuningas hän oli. Endymion, johon kuun jumalatar Selene rakastui, oli Zeuksen pojanpoika. Tarun mukaan jumalatar Selene rakastui Endymioniin ja synnytti hänelle viisikymmentä tytärtä. Taas tuli halkiohaara! Niitä typeriä epyllejä taas.
ellauri172.html on line 666: Le major Ydow tomba dans une de ces rages qui déshonorent le caractère d’un homme, et cribla la Pudica d’injures ignobles, d’injures de cocher. Je crus qu’il la rouerait de coups. Les coups allaient venir, mais un peu plus tard. Il lui reprocha, — en quels termes ! d’être… tout ce qu’elle était. Il fut brutal, abject, révoltant ; et elle, à toute cette fureur, répondit en vraie femme qui n’a plus rien à ménager, qui connaît jusqu’à l’axe l’homme à qui elle s’est accouplée, et qui sait que la bataille éternelle est au fond de cette bauge de la vie à deux. Elle fut moins ignoble, mais plus atroce, plus insultante et plus cruelle dans sa froideur, que lui dans sa colère. Elle fut insolente, ironique, riant du rire hystérique de la haine dans son paroxysme le plus aigu, et répondant au torrent d’injures que le major lui vomissait à la face par de ces mots comme les femmes en trouvent, quand elles veulent nous rendre fous, et qui tombent sur nos violences et dans nos soulèvements comme des grenades à feu dans de la poudre. De tous ces mots outrageants à froid qu’elle aiguisait, celui avec lequel elle le dardait le plus, c’est qu’elle ne l’aimait pas — qu’elle ne l’avait jamais aimé : « Jamais ! jamais ! jamais ! » répétait-elle, avec une furie joyeuse, comme si elle lui eût dansé des entrechats sur le cœur ! — Or, cette idée — qu’elle ne l’avait jamais aimé — était ce qu’il y avait de plus féroce, de plus affolant pour ce fat heureux, pour cet homme dont la beauté avait fait ravage, et qui, derrière son amour pour elle, avait encore sa vanité ! Aussi arriva-t-il une minute où, n’y tenant plus, sous le dard de ce mot, impitoyablement répété, qu’elle ne l’avait jamais aimé, et qu’il ne voulait pas croire, et qu’il repoussait toujours :
ellauri172.html on line 708: Tout à coup, un boute-selle furieux sonna, appelant aux armes. C’était l’ennemi qui nous surprenait et qui avait égorgé au couteau, silencieusement, nos sentinelles. Il fallait sauter à cheval. Je jetai un dernier regard sur ce corps superbe et mutilé, immobilement pâle pour la première fois sous les yeux d’un homme. Mais, avant de partir, je ramassai ce pauvre cœur, qui gisait à terre dans la poussière, et avec lequel ils auraient voulu se poignarder et se déchiqueter, et je l’emportai, ce cœur d’un enfant qu’elle avait dit le mien, dans ma ceinture de hussard. »
ellauri180.html on line 87: Teoksen henkilöhahmot ovat ehdottomasti sen kantava voima. Kuvauksen keskiössä on sympaattinen Petteri Orpo, oman elämänsä sankari, tohtori Wilbur Larchin eetterinhuuruisten panoseikkailujen synnyttämä ”luomus”. Kirjailija pohdiskelee au-äidin kurjan elämän ja abortin suoman mahdollisuuden dilemmaa, epätoivottua rakkautta ja sen mukanaan tuomaa kiitollisuudenvelkaa (anteexi kenelle?). Lisäksi teos kuvaa taitavasti toisaalta jenkeissä vallizevan nokkimisjärjestyksen.
ellauri181.html on line 59: Rotpeter-nimisen apinan kuzuvat määrittelemättömän akatemian jäsenet lähettämään raportin hänen "apinan menneisyydestään". Useiden vuosien "ehdottoman izensä kieltämisen ja sopeutumisen" jälkeen, joka oli vangittu mezästysretkelle Afrikassa ja lähetetty häkkiin, eziessään ulospääsyä, hän huomasi pian, että hänelle oli avoin toinen tapa häkissä asumisen lisäxi. eläintieteellinen puutarha: varietee ja tulla " henkilöxi" siellä. Raportin aihe on silloin pikemminkin sen kuvaus sopeutumisprosessista ja sen roolista ihmisen jäljittelijänä. Apinan inkarnaation kertomus voitaisiin myös ymmärtää tarinaxi pakotetusta assimilaatiosta ja opetussatiirina.
ellauri181.html on line 61: Yhteenveto: Hagenbeck- yhtiön mezästysretkellä vangittu apina ezii ulospääsyä kuukausia höyrylaivan painostavan kapeassa häkissä. Hän jäljittelee ihmisiä, koska haluaa olla yhtä "häiriöttömiä" kuin he ilmeisesti ovat. Ilmeisesti hän oppii mielekkäitä eleitä ja myös puhumaan helposti. Hänellä on suurimmat ongelmat juoda anixenmakuisia snapseja. Aluxen matkustaja antaa hänelle teoreettisia ja käytännön oppitunteja "eri aikoina". Joten hän oppii sen suurimmalla vaivalla. Hän korostaa useita kertoja, että hän jäljittelee ihmisiä vain sixi, että hän ezii ulospääsyä, mutta ei sixi, että hän toivoo vapautta. Eläintarhan tai vaudevillen vaihtoehtojen edessä hän pyrkii työskentelemään vaudevillessä ja hänellä on "menestyxiä, joita tuskin voidaan lisätä". Hänen elämänsä on onnistunut juhlien, tiedeyhteisöjen ja sosiaalisten kokoontumisten välillä. Hän on saavuttanut haluamansa ja todistaa, että hänellä on keskimääräinen eurooppalainen koulutus. Hän on tietysti virtuoosi ihmisten ja eläinten välisten rajojen ylittämisessä. Ei niin kaxi muuta olentoa hänen ympärillään. Hänen ensimmäisestä kouluttajastaan, jonka kanssa hän oppii olemaan "huomaamaton", tulee ize melkein apina ja hänen on ajoittain mentävä sanatorioon. Pienellä, puolixi koulutetulla simpanssilla, jonka kanssa hän "hemmottelee apinaa" yöllä, on "hämmentyneen koulutetun eläimen mielettömyys", jota hän ei kestä päivällä. Se on varmaan vähän kuin Phil Rothin "Clarissa" eli Claire.
ellauri182.html on line 64: Hän valmistui Nihon Yliopiston taidelinjalta pääaineenaan kirjallisuus. Noihin aikoihin hän otti taiteilijanimekseen ”Banana”, koska hän piti banaaneista. Yoshimoto aloitti uransa työskennellessään rolf-kerhon ravintolassa tarjoilijana vuonna 1987. Hänen innoittajiaan olivat Stephen Kingin muut kuin kauhuteokset (2kpl). Myöhemmin hän on nimennyt esikuvikseen kirjailijat Truman Capoten sekä Isaac Bashevis Singerin.
ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa.
ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin.
ellauri184.html on line 606: Vähän odoteltua Juudas tekee odotetun entreen ja tulee Woman soldiersien kanssa pusimaan pomoa. Master master, keskelle suuta. Kyllä se taisi sittenkin tykätä pomosta, se oli varmaan mustasukkainen. Mutta kenelle, isillekö vai Johnille? Molemmille kai.
ellauri185.html on line 42: Alger opiskeli Harvardin yliopistossa. Työskennellessään 1860-luvulla pappina hän jäi kiinni poikien seksuaalisista hyväksikäytöistä. Asiaa ei viety eteenpäin; Alger kuitenkin erosi virastaan ja muutti New Yorkiin.
ellauri185.html on line 550: ..Koettakoonpa vain joku työläinen ottaa takaisin rik kailta osankaan siitä, mitä nämä ovat laillisesti häneltä riis täneet, -- koettakoonpa vain joku nälkäinen työläinen ottaa sen leivän, jonka rikkaat nälänhätää hyväkseen käyttäen myyvät hänelle kalliiseen hintaan, -- koettakoonpa vain joku työläinen lakon avulla saada takaisin edes jonkinkaan osan siitä, mitä häneltä on riistetty: - hän loukkaa silloin pyhää omistusoikeutta, ja hallitus rientää
ellauri185.html on line 577: Tolstoi on tästä täysin selvillä ja senvuoksi onkin hänelle pahan vastustaminen niin vaikeaa. Tolstoi tykkäsi kainalonhajuisesta kanasta. Se on korkea, leveä, pyhä ja syvä oppi „Tämä oppi- niin on Tolstoin vakaumuksen mukaan Kristuskin sen tarkoittanut-on oleva ihmisten yhteiselämän perustana ja se on vapauttava ihmiskunnan siitä pahasta, mitä se itse itselleen valmistaa" (Mein Glaube. S. 61)
ellauri185.html on line 597: Mutta vaikka Tolstoi oppiaan perustellessaan sen sisäisen mahdottomuuden pakottamana joskus joutuu turvautumaan sangen ala-arvoisiinkin todisteluihin, niin on kuitenkin hänen ehdoton rehellisyytensä ja vilpittömyytensä kaiken epäilyn yläpuolella. Hän puolustaa tätä oppia, koska hän on vilpittömästi vakuutettu sen oivallisuudesta ja totuudesta. Hänelle ei johdu hetkeksikään mieleen, että vastustuskiellon periaate, niin ymmärrettynä ja toteutettuna kuin hän sen tekee, tekisi mahdottomaksi ei ainoastaan valtion, vaan myöskin kaiken ihmisten yhteiselämän ja siten lopulta myöskin yksilöitten elämän. Hän on päin vastoin vakuutettu siitä, että ihmisten yhteiselämä vasta sitten muodostuisi oikein rauhalliseksi, turvatuksi ja onnelliseksi, kun ei mikään väkivalta enää ole rauhaa ja järjestystä turvaamassa.
ellauri185.html on line 661: Jos joku tässä mielessä vetoaa vuorisaarnan sanoihin huomauttaen että kaikki porukat on kastettuja kristittyjä, eivätkä sellaisina minkään lain tai miekan vallan alaisia, vaan ainoastaan evankeliumilla hallittavia, niin on hänelle vastattava: Tosin on totta, etteivät kristityt itsensä takia ole minkään oikeuden tai miekan alaisia eivätkä sitä tarvitse. Mutta pidä huoli siitä, että maailma ensinnä on täynnä oikeita kristittyjä, ennenkuin rupeat sitä hallitsemaan kristillisesti ja evankelisesti. Mutta siihen sinä et ikinä kykene - sillä maailma ja ihmisten suuri lauma pysyy ei-kristittynä vaikkakin he ovat kastettuja ja nimellisesti kristityitä. Jos siis joku ryhtyisi hallitsemaan kokonaista maata tai vieläpä koko maailmaa evankeliumin mukaan, olisi se samanlaista, kuin jos joku paimen kokoaisi yhteen vajaan susia, leijonia, kotkia ja lampaita ja jättäisi kaikki vapaina kulkemaan yhteisessä joukossa ja sitten puhuisi niille näin: eläkää nyt täällä kiltisti ja rauhallisesti keskenänne, vajan ovi on auki, laidunmaata teillä on riittävästi, vahtikoiria ja paimenen sauvaa teidän ei tarvitse pelätä. Lampaat ja vuohet varmaan tätä neuvoa noudattaisivat ja pysyisivät lauhkeina ja rauhallisina. Mutta niitten eliniaika tulisi varsin lyhyeksi, sillä petoeläimet raatelisivat ne ja lopulta toisensakin viimeiseen saakka" (E.m.t. S. 236.).
ellauri185.html on line 689: Tämä ero yksityishenkilön ja virkahenkilön välillä on ensinnäkin sangen väkinäinen ja käytännössä on sitä varsin vaikea pitää selvänä. Täysikasvuinen, yhteiskunnassa toimiva säätyläinen on tuskin koskaan puhtaastaan yksityishenkilö Lutherin tarkoittamassa mielessä. Sillä vaikka hänellä ei olekaan mitään virka-asemaa eikä yhteiskunnan hänelle uskomaa luottamustointa, niin on hän aina moninaisella tavalla yhteiskunnan edustava jäsen, jos on herrasväkeä.
ellauri188.html on line 169: Yi Young tuli Ruotsiin teini-ikäisenä Kiinasta. Hänelle lupailtiin koulutusta ja hyvää tulevaisuutta, mutta hän joutuikin hyväksikäyttäjien uhriksi. Nyt hän kostaa: SVT aikoo esittää parhaaseen katseluaikaan hänen ohjaamansa rohkean dokumenttisarjan. Ensimmäinen osa päättyy shokeeraavaan kuvaan Yin silvotusta alapäästä.
ellauri188.html on line 237: Arvostelija vain ei viimeksimainittujen tavoin vaadi tähän elokuvaan muutoksia, jotta se vastaisi täysin hänen omaa maailmankuvaansa, ja hän myös on tietoinen, että kyseinen elokuva ei ole tehty varta vasten hänelle. Siinä oli se syy, miksi se arvostelija ei siitä sen suuremmin nauttinutkaan - kyse oli siis representaatiosta ja siitä, ettei arvostelija pystynyt samaistumaan elokuvaan ja sen hahmoihin. Nyt kuitenkin tällainen ajattelutapa onkin yhtäkkiä woke-väen mielestä väärä, vaikka aiemmin representaatiota ollaan perusteltu ihan samoin sanoin.
ellauri188.html on line 386: Palattuaan Yhdysvaltoihin Melville teki jälleen tilapäisiä töitä. Hän päätyi jälleen merille, kun hän lähti 22-vuotiaana valaanpyyntialus Acushnetin mukana Tyynellemerelle 3. tammikuuta 1841. Melville jätti 9. heinäkuuta 1842 yhdessä Richard Tobias Greenen kanssa aluksen Nuku Hivalla Marquesassaarilla ja karkasi saaren sisäosiin. Paikalliset naapuriheimoja kohtaan aggressiiviset ja jopa kannibalismia harjoittaneet taipiit nappasivat Melvillen ja Greenen. Tärkein lähde Melvillen Nuku Hivan -ajasta on hänen seikkailullinen matkakirjansa Taipii – kappale polynesialaisten elämää, jonka perusteella hän oli saarella sekä vankina että vieraana. Melville asui taipiiden luona neljä viikkoa ja listautui sen jälkeen australiaiselle valaanpyyntialukselle Lucy-Ann. Hän kieltäytyi aluksella työnteosta, ja hänet vangittiin Tahitilla. Sieltä hän pääsi Havaijille, missä hänestä tuli Yhdysvaltain laivaston USS United Statesin matruusi. Elokuussa 1843 alkanut kotimatka Havaijilta päättyi Bostoniin 14 kuukautta myöhemmin.
ellauri189.html on line 305: Tämä on ihan hieno idealistinen ajatus joka on valitettavasti haihattelua. Kuinkahan saisimme n. 8 miljardia ihmistä johtajineen samaan ruotuun. Ei onnistu. Ihmiskunnan historia on täynnä sotia, joissa heikommat on tallattu jalkoihin. Se vaan on niin, että meidän on puolustettava omia arvojamme ja elintilaamme. Siinä ei se kaino pyyntö auta: älkäämme sotiko, olkaamme kavereita. Mutta uskon tuon nuoren miehen mielipiteen muuttuvan kun ikää ja realismin tajua kasvaa. Sinänsä nostan hänelle hattua ulostulosta. Ylevä periaate. Sen seurauksena voimme kaikki tulla osaksi yhtä isoa neuvostoliittoa tai suurkiinaa sen sijaan että olemme osa jättimäistä uu-es-aata. Siinä järjestelmässä ja niillä ehdoilla sitten mennään...
ellauri190.html on line 197: Vuonna 1402 Timur valloitti Anatolian ja voitti osmanit Ankaran taistelussa saman vuoden heinäkuussa. Sulttaani Bayezid I vangittiin ja hän kuoli vankeudessa. Eurooppalaiset maat alkoivat tällöin tuntea huolta Timurin mahdollisesta hyökkäyksestä, ja lähettivät hänelle kohteliaita kirjeitä ystävällisten suhteiden toivossa. Timurin seuraava tavoite oli kuitenkin Kiinan suunnalla.
ellauri194.html on line 167: Loppiaispainit olivat pikainen pyrähdys pitäjänmäkeläiselle Viiva Luomelle, 10. Painisalilla viihtyvä Espoon Urheilijoiden tyttö pääsi Järvenpäässä molskille kahdesti ja selätti molemmat vastustajansa alle puolessa minuutissa. Viiva iloitsi lyhyistäkin otteluista, sillä joskus hänelle ei ole löytynyt kilpailuissa lainkaan vastustajaa. On turhauttavaa lähtä kotiin ilman turpiinvetoa.
ellauri194.html on line 226: Keväällä 2019 Luomi törmäsi Ylen verkkosivuilla juttuun, jossa kerrottiin Valtimolle perusteilla olevasta Omavaraopistosta. Siinä jokin resonoi. Luomi päätti hakea ja tuli valituksi. Monia kurssikavereita motivoi ilmastonmuutos. Luomea puolestaan kiinnostaa tutkia sitä, millainen elämä olisi ihmiselle lajityypillisintä ja johtaisi suurimpaan kukoistukseen. Hän haluaa tutkiskella myös sitä, miten elämän voisi ottaa vakavasti sortumatta taas kerran kiihkoiluun, totalitarismiin ja barbariaan. Hän uskoo, että omavaraisuus tukee hänelle tärkeitä arvoja: maltillista ja juurevaa periaatteellisuutta.
ellauri194.html on line 232: Luomi sanoo, ettei isänmaallisuus ole hänelle vierautta kohtaan tunnettua vihaa tai ylemmyyttä, vaan kotiseutua kohtaan tunnettua rakkautta ja ylpeyttä omista juurista. Sori vaan ettei vierastyöläisillä ole mitään mistä ylpeillä. Mutta paremminhan vessa puhdistuukin kyykkyasennosta käsin.
ellauri194.html on line 939: Kaverini laittoi juuri viestiä tästä, työkaverinsa oli kertonut hänelle. Luulen, että toimii hyvin
ellauri196.html on line 254: But for him it was not an important failure; the sun shone Mutta hänelle se ei ollut iso menetys; aurinko paistoi
ellauri196.html on line 308: 1835 Bitzius valittiin tarkastajaksi Lützelflühin, Ruegsaun, Haslen ja Oberburgin kouluihin. Kymmenen vuoden jälkeen hänet erotettiin tehtävästä, koska hänelle tuli poliittisia erimielisyyksiä hallituksen kanssa.
ellauri196.html on line 507: Profeetta Hesekiel oli aivan mahdottoman haasteen edessä. Jumala näytti hänelle laakson, joka oli täynnä kuolleita luita. Hesekielille ei varmasti tullut mieleenkään, että luihin voisi alkaa syntyä elämää, mutta niin vain kävi!
ellauri196.html on line 529: ”Mooses nousi Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, Negevin sekä Jordanin alangon.”
ellauri196.html on line 669: Isä Barry pitää kiihkeän puheen muistuttaen rantojen miehiä siitä, että Kristus kävelee heidän keskuudessaan ja sanoo, että jokainen murha on ristiinnaulitseminen (tai ainakin, jokainen ristiinnaulizeminen on murha, paizi jos se on teloitus). Terry ei edelleenkään ole halukas todistamaan, vaikka hänet on haastettu, kun taas muutkin satamatyöntekijät kieltäytyvät todistamasta. Terryn syyllisyys ja katuminen kasvavat yhdessä hänen tunteidensa kanssa Edietä kohtaan, kun hän näkee tämän säälimättömästi oikeutta tavoittelevan. Hän tunnustaa roolinsa Joeyn kuolemassa isä Barrylle, joka suostuttelee hänet tunnustamaan Edielle. Peloissaan Edie pakenee. Rikoskomission tutkija muistuttaa Terryä hänen viimeisestä suuresta ottelustaan, jonka hän hävisi tahalteen sen jälkeen, kun Johnny Friendly "osti osan" hänestä. Friendlyn miehet todistavat Terryn keskustelun tutkijan kanssa, ja Friendly käskee Charleya, Terryn veljeä, suostuttelemaan Terryn olemaan hiljaa tarjoamalla hänelle mukavaa työtä. Terry vastustaa ja Charley vetää aseen, jota Terry heiluttaa hellästi poispäin. Terry pahoittelee parasta otteluaan ja syyttää Charleya siitä, että hän heitti pyyhkeen nurkkaan ja tuhosi uransa. Charley antaa Terrylle aseen ja käskee tämän juoksemaan. Terry menee juosten Edien asuntoon, jonne tämä kieltäytyy päästämästä häntä sisään. Hän murtautuu sisään ja väittää, että hän rakastaa häntä ja he suutelevat, ennen kuin Terryn nimeä kutsutaan avoimesta ikkunasta. Miehet kadulla huutavat, että hänen veljensä odottaa ja Terry juoksee auttamaan häntä Edien perässä.
ellauri196.html on line 911: Manchmal vulgär, manchmal jugendlich-trotzig; hin und wieder obszön, häufig auch recht kühl. Die Gedichte als ihre frühesten Arbeiten sind weitgehend unbekannt und kaum besprochen. Dabei löste schon die erste Gedichtpublikation in der Zeitschrift der katholischen Jugend Aspekte 1967 einen kleinen Skandal aus. Die redaktionelle Verantwortliche Heide Pils wurde entlassen. Begründung: sittliche Gefährdung der jungen Leser, insbesondere der Priesterseminaristen..
ellauri197.html on line 675: Roope sähköttää näin Paulinelle vanhempien arkihuoneesta. Sittulee tollasta Blue Lagoon tyyppistä luontopläjäystä. Henkilöitä on tässä lurituxessa tosi vähän, vislaavat muulinajajat ihan hätkähdyttävät. Wild men watch a sleeping girl who crosses her legs and opens them like a labor whip, I look in—I am concentrated—I feel;—
ellauri198.html on line 73: 1. Mooses paimensi appensa Jetro Tullin, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. 2. Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi Moosexen palavasta pensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. 3. Silloin hän ajatteli: "Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?"
ellauri198.html on line 252: Riensin toteuttamaan ennustusta jonka Thea Fenchel oli lausunut tuossa keinussa St Joessa. Ja vaikka mulle ei ollut yhdentekevää että juuri minua oli hakattu ja ajettu takaa, en silti voinut tuntea tuota asiaa kovin tärkeäksi enkä tajunnut että kenellekään olisi hyötyä sitä että jatkaisin taistelua veljieni puolesta. Jos se olisi ollut minulle omantunnon kysymys olisin kenties seisonut Republic Steelin edessä kaatuneiden muistopäivän verilöylyn hetkellä kuten Grammick. Häntä oli isketty patukalla päähän. Mutta minä olin samaan aikaan patukoimassa Theaa toiseen päähän. Ei edes ollut vallassani olla missäin muualla, kun olimme päässeet alkuun. Ei, minulla ei ollut inspiraatiota ammattiliiton töihin eika politiikkaan eikä mitään hinkua "tahdon hituseni" joutumiseen ihmisjoukon eteen sen lähtiessä marssimaan eteenpäin kurjuudesta. Miten tämä tahtopahaseni olisi päässyt johtamaan heidän kulkuaan? (Vittu mikä narsisti! Mitä Mooses vastasi kun Jehova kuzui sitä palavasta pensaasta? Näin juurikin!) En voinut käskeä itseäni tulemaan yhdeksi noista jotka asettuvat muiden kärkeen, työntyvät sosialistiseen valonsäteeseen tai keräävät ja keskittävät sen kuin polttolasi, hehkuvat ja häikäisevät ja leimahtavat kuin liekki. Sellaiseksi minua ei ollot tarkoitettu. Minut oli tarkoitettu piilottamaan munaa Estereiden perseeseen, sohimaan niitä pikku puikollani.
ellauri198.html on line 621: Lost, lost! one moment knelled the woe of years. Sukkahoususankareita kolossa jo makaa.
ellauri203.html on line 89: Jos "mykistyt" vastineeksi, he yhtäkkiä "tulevat äänekkäiksi". Kokeile sitä ja katso. Ei ole väliä, ovatko he vielä elämässäsi, he tekevät sen tunnetuksi. Älä anna kenellekään eturivin paikkaa tuskallesi. Ironista kyllä, ilman reaktiotasi tai suoritustasi heillä ei ole valtaa sinuun tai itseensä, ja heidän on pakko hypätä lavalle, kiihkeästi sekoittaen saadakseen hallinnan takaisin, kaikin mahdollisin tavoin, paljastaen omat aikomuksensa, huutamalla (teoillaan), jotta he voivat tulla kuulluiksi. Sanon, että he tarvitsevat reaktiotanne, mutta huomaatte, että kieltäytymisenne reagoida ei estä heitä puhumasta itselleen. Huomaat, että läsnäolosi oli lisävaruste, ei välttämättömyys. Huomaat, että he eivät merkinneet mitään, kun he yrittävät kaikkensa saadakseen sinut reagoimaan. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, mitä he sanovat ja tekevät, heidän poissa ollessaan. Olet ikuisesti kiitollinen siitä, että he "hiljenivät" ja ainoa katumuksesi on, että he eivät tehneet sitä aikaisemmin.
ellauri203.html on line 294: Toisen maailmansodan jälkeen Miłosz toimi ensin Puolan kansantasavallan diplomaattina Yhdysvalloissa mutta ei viihtynyt siellä vaan palasi Eurooppaan ja siirtyi kulttuuriattaseaksi Pariisiin. Miłosz riitaantui hallituksen kanssa vuonna 1951 ja haki poliittista turvapaikkaa Ranskasta. Myöskään Ranskassa hän ei viihtynyt maan kulttuuriväen keskuudessa vallinneen poliittisen ilmanpiirin vuoksi. Älymystö ihaili kommunismia, ja Miłosz tunsi, että älymystön jäsenet käänsivät hänelle selkänsä. Siksi hän muutti uudestaan Yhdysvaltoihin. Siellä sentään ei ihailtu kommunismia! Päinvastoin vihailtiin!
ellauri204.html on line 183: Mooses sanoi hänelle (viheriälle Heikille): »Saanko minä seurata sinua sillä ehdolla, että opetat minulle sellaista, mitä itsellesi on opetettu Oikeasta Tiestä?»
ellauri204.html on line 219: Totisesti, Me perustimme hänen maallisen valtansa ja annoimme hänelle kaikkia apuneuveja.
ellauri204.html on line 227: Mutta sitä, joka uskoo ja tekee hyvää, odottaa runsas palikka, ja lempeällä äänellä Me annamme hänelle käskymme.»
ellauri204.html on line 269: Kun pesäpallopelissä on merkki päällä, mitä se oikein tarkoittaa? Kenelle merkillä viestitään ja miksi? Entinen Supespesiksen pelinjohtaja Jussi Järvinen paljastaa käytetyimpiä kikkoja.
ellauri204.html on line 385: Niemand weiß, wer der Retter in der Not war, und um es herauszufinden, veranstaltet der König ein Turnier. Dem Sieger soll die Königstochter einen goldenen Apfel zurollen. Der Goldjunge ruft ein zweites Mal seinen Ziehvater, den Eisenhans zu Hilfe und lässt sich von ihm als roter Ritter ausstaffieren. Natürlich gewinnt er den goldenen Apfel. Doch anstatt sich als Sieger zu erkennen zu geben, zieht er sich wieder zurück. Deshalb wird ein weiteres Turnier veranstaltet, bei dem der Goldjunge als weißer Ritter als Sieger einen zweiten goldenen Apfel gewinnt und anschließend wie beim erstenmal verschwindet. Beim dritten Turnier holt er sich als schwarzer Ritter den dritten goldenen Apfel. Als er anschließend wieder verschwinden will, fällt ihm beim schnellen Ritt sein Helm vom Kopf. So können alle sein goldenes Haar sehen.
ellauri204.html on line 462: – Ei parisuhde aina helppoa ole, mutta ei sellaista ole kenellekään luvattukaan. Meilläkin ovat erosuunnitelmat paukkuneet ja ties mitä, mutta aina asiat ovat kuitenkin selvinneet. Lapsia ei tähän liittoon enää tule, onnexi. Yxi riittää hyvin. Enkä tarkoita tällä Laria.
ellauri205.html on line 57: Kun ylijumala Putin näki Ukrainan, hän alkoi himota tätä. Toteuttaakseen mielihalunsa Putin lähestyi kedolla Ukrainaa valkoisen pilven hahmossa. Putinin mustasukkainen puoliso Usa aavisti kuitenkin tilanteen ja saapui paikalle tutkimaan asiaa. Peittääkseen jälkensä Putin muutti Ukrainan valkeaksi lehmäksi, mutta näin helposti Usa ei ollut huiputettavissa. Hän pyysi mieheltään lehmää lahjaksi ja asetti sitten Naton, satasilmäisen jättiläisen, vartioimaan lehmää. Putin ei kuitenkaan luovuttanut vaan lähetti Lavrovin tappamaan jätin, minkä hän tekikin juonien jättiläisen sulkemaan kaikki sata silmäänsä yksi kerrallaan. Nyt Usa puolestaan lähetti Sauli-kiiliäisen piinaamaan Ukraina-lehmää, joka joutui pakenemaan Euroopasta Bosporinsalmen yli Aasian puolelle ja aina Kiinaan saakka. Siellä Putin palautti Ukrainan takaisin ihmishahmoonsa, ja tämä synnytti hänelle pojan, joka sai nimen Transnistria.
ellauri205.html on line 75: Vaikka Putin jätti Euroopasta Krimin pois, hän ei yksinkertaisesti hylännyt häntä, koska hän toimitti hänelle useita lahjoja. Eka oli joku koru, toinen se robotti Talus joka on jossakin jo mainittu, ainiin Dispenserin jaarituxessa albumissa 140. 3. Euroopan lahja oli koiro nimeltä Laelaps. Laelaps oli koira, joka oli aina tarkoitus saada kiinni jahdattavansa. Seuraavassa sukupolvessa Laelaps lähetettiin jahtaamaan Teumessian Foxia; se oli kettu, jota ei voitu saada kiinni. Tästä seuranneiden saumattomien ja väistämättömien käsitteellisten ongelmien edessä Putin muutti molemmat kiveksi, ennen kuin asetti molemmat kuvansa taivaaseen. Viimeinen lahja oli joku tylsä maaginen keihäs, joka maaliin heitettynä osui aina. Putin on jo ampunut kaikki izeohjautuvat raketit Ukrainaan, loput pannaan menemään ihan summanmutikassa.
ellauri206.html on line 152: Hänelle tehtiin teeveekazojien kustannuxella hoitoa Kuwaitissa ja myöhemmin Lontoossa, jossa hänelle varustettiin robottiproteesit, jotka Kuwaitin hallitus maksoi. Hän ei enää käytä käsiä, koska hän piti niitä liian painavina ja raskaina, vaikka käyttikin keinotekoisia aseita koulun aikana, jotta hän ei kiinnittäisi huomiota itseensä. Hän osallistui Hall Schoolin Wimbledoniin. Limbless Association (LA) perusti rahaston Irakin konfliktin amputoitujen auttamiseksi. Vuonna 2004 Ali Abbas Storyn kirjoitti Alista Jane Warren ja julkaisi Harper Collins. Hänet esitettiin 60 Minutes -ohjelmassa 13. toukokuuta 2007. Hänet esiteltiin Time - lehden syyskuun 2011 numerossa. Todnäk myös Kalutuissa Paloissa.
ellauri206.html on line 200: Jossain krimisarjassa oli apulainen jolla oli Munchausenin syndrooma. Se syötti hoidokille jotain lääkettä pitääxeen sen sairaana. McIlroy kävi sairaaloissa kuten Kilroy sotanäyttämöillä teeskennellen milloin minkäkinlaista sairasta, kunnes kuoli 68-vuotiaana vanhainkodissa. Musta tuntuu että olen sairas maanantaina, sanoi Max Roth viikonlopulla. Samaa veruketta koitin käyttää izekin pienenä, kehnohkolla menestyxellä.
ellauri206.html on line 227: Tuoreessa Instagram-päivityksessään Tinze kertoo, kuinka hän oli ollut ottamassa kuvia rannalla. Tilanne oli saanut inhottavan käänteen, kun ohikulkija oli alkanut laukoa hänelle tökeröitä kommentteja (suomexi vai italiaxi?)
ellauri207.html on line 196: Mikin kiinnostus suuntautui kuitenkin aivan toisentyyppisiin naisiin kuin kuolaaviin teinityttöihin, joilla oli lyhyt minihame ja kurvit kohdallaan. Nuorempana hänen naistuttavansa olivat usein olleet häntä vanhempia, joissakin tapauksissa huomattavastikin vanhempia ja kokeneempia, joilla oli pitkä maxihame ja kurvit valahtaneet vääriin paikkoihin. Sitä mukaa kuin hänellekin oli ikää karttunut, ikäero oli vähitellen tasoittunut. Ex-tissitön Mikin chinuppia imuttanut hukkapätkä Lisbeth Salander, joka oli 25, oli ehdottomasti huomattavin panostus alaspäin ikäskaalassa. Mutta sekin on vain alkua, sillä kohta vuorossa ovat mustat teini-ikäiset grenadiininheittäjät ja sänkyyn remmitetyt 11v menarkhe-ruipelot.
ellauri207.html on line 265: Kun tuo suostuttelu saavuttaaa tarkoituksensa soveliaana aikanaan (sillä rakastetulta vaaditaan tiukasti sitä, mitä rakastavalta ei odoteta, nimittäin että tämä pyrkimyksissään osoittaa hätäilemätöntä hienotunteisuutta, näin syystäkin, sillä pitäähän rakastetun muodostaa itselleen käsitys panomiehen pakoaukon sisäisestä, vaikeasti tunnettavasta ja havaittavasta kauneudesta), silloin herää rakastetussa halu henkiseen yhteiselämään tuon henkisen kauneuden välityksellä. Sillä tämä on taas hänelle tärkeintä; ruumiillinen kauneus epäolennaista ja toisarvoista, aivan päinvastoin kuin rakastavalle.
ellauri210.html on line 103: Ei ole vain yllättävää, että tämä elokuvanvihaaja oli todella katsonut Chaplinin elokuvia, hän myös päätti antaa hänelle kiitosta. Sen sijaan, että olisi hylännyt Chaplinin, hän kutsui häntä "suureksi neroksi" ja huomautti haikeasti, että hän olisi halunnut tavata Chaplinin, joka oli äskettäin vieraillut Wienissä, mutta keskeytti matkansa. (Freud spekuloi, että Chaplin lähti aikaisin, koska ei kestänyt kylmää säätä.)
ellauri210.html on line 113: On niin kiehtova kokemus, että joudun perustelemaan teorioitani Mmea kohtaan. Yvette ja Max-setä. Toivon vain, että se olisi mahdollista muuten kuin kirjallisesti, huolimatta huonosta puheestani ja heikentyneestä kuulostani. Ja minulla ei todellakaan ole aikomustakaan antaa periksi sen tunnustuksen lisäksi, että tiedämme niin vähän. Tiedät esimerkiksi, että Charlie Chaplin on ollut viime päivinä Wienissä. Melkein minäkin olisin nähnyt hänet, mutta täällä oli hänelle liian kylmää ja hän lähti taas nopeasti. Hän on epäilemättä suuri taiteilija; varmasti hän esittää aina yhtä ja samaa hahmoa; vain heikko, köyhä, avuton, kömpelö nuori, jolle asiat kuitenkin lopulta menevät hyvin. Luuletko nyt, että tätä roolia varten hänen täytyy unohtaa oma egonsa? Päinvastoin, hän soittaa aina vain itseään, kuten hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan. Hän ei pääse eroon noista vaikutelmista ja saa tähän päivään asti itselleen korvauksen tuon elämänsä menneen ajanjakson turhautumisesta ja nöyryytyksistä. Hän on niin sanotusti poikkeuksellisen yksinkertainen ja läpinäkyvä tapaus. Ajatus siitä, että taiteilijoiden saavutukset liittyvät läheisesti heidän lapsuusmuistoihinsa, vaikutelmiinsa, sortoa ja pettymyksiä, on jo tuonut meille paljon valistusta ja siitä syystä tullut erittäin suureksi kallisarvoinen meille. Uskalsin kerran lähestyä analyyttisesti yhtä suurimmista, joista tunnemme valitettavasti hyvin vähän: Leonardo da Vinciä. Pystyin ainakin tekemään todennäköiseksi, että Pyhä Anna, Neitsyt ja lapsi, jossa voit vierailla Louvrea ei voida täysin ymmärtää (ymmärrettävä) ilman merkittävää lapsuuden historiaa Leonardo. Eikä voisi, ehkä paljon muutakaan.
ellauri210.html on line 312: Picasso liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1944 ja osallistui useisiin rauhankonferensseihin sodan jälkeen. Hänelle myönnettiin Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto vuosina 1950 ja 1962. Nyt on Uljanovin rauha mitaleineen kuopattu, ja Pablokin. Vanhoilla päivillään se teki savikukkoja.
ellauri210.html on line 426: Näkee mun nousevan kannelle into piukeena, Me vit prendre place à bord terriblement excité,
ellauri210.html on line 729: Di Chirico è un lottatore completo, efficace sia nella lotta a piedi che in quella a terra. Tra i suoi principali punti di forza figurano l'abilità nelle prese e un ottimo striking.
ellauri210.html on line 1248: Shaw kirjoitti sanan rakkaus lainausmerkkeihin, koska sukupuolten väliset suhteet tarkoittivat hänelle sukupuolten taistelua ja usein molempien osapuolten tyytymättömyyttä. Hänellä oli useita enemmän tai vähemmän platonisia rakkaussuhteita esimerkiksi näyttelijättäriin Ellen Terryyn ja mrs. Patrick Campbelliin.
ellauri210.html on line 1466: Hän meni keijukummiäitinsä luo, joka neuvoi häntä asettamaan suostumuksensa ehdoksi mahdottomia vaatimuksia: aurinko kirkas mekko, kuun värinen mekko, taivaan värinen mekko ja lopuksi nahka hänen ihmeellisestä aasistaan ​​(joka tuotti kultaa ja oli siten hänen valtakuntansa varallisuuden lähde). Kuningas halusi mennä naimisiin hänen kanssaan niin, että hän myönsi heille kaikki. Keijukummi antoi hänelle upean arkun, jossa oli kaikki mitä hän omisti, ja kertoi, että aasinnahka olisi erinomainen naamio.
ellauri210.html on line 1468: Prinsessa pakeni ja löysi lopulta kuninkaallisen maatilan, jossa hänen annettiin työskennellä keittiössä huolimatta hänen rumuudestaan ​​aasinnahassa. Juhlapäivinä hän pukeutui isänsä hänelle antamiin hienoihin asuihin, ja eräänä sellaisena päivänä prinssi tuli hänen huoneeseensa ja kurkisti avaimenreiästä. Hän rakastui heti, sairastui kaipaukseensa ja julisti, ettei mikään muu parantaisi häntä kuin Aasinahan leipoma kakku, ja mikään, mitä he eivät voineet sanoa siitä, kuinka likainen olento hän oli, ei saanut häntä luopumaan.
ellauri210.html on line 1470: Kun Aasinahka leipoi kakun, hänen sormuksensa putosi siihen. Prinssi löysi sen ja ilmoitti menevänsä naimisiin vain sen naisen kanssa, jonka sormi sopii. Joka toinen nainen epäonnistui, hän vaati, että Donkeyskin yrittää, ja se sopi hänelle täydellisesti. Kun hän oli pukeutunut hienoihin pukuihinsa, hänen vanhempansa sovittivat tulitikkua. Aasinahka huomasi myöhemmin, että hänen isänsä oli mennyt uudelleen naimisiin kauniin lesken kanssa ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. No jo oli vittu sukuruzainen turaus!
ellauri211.html on line 39: Iloa elämään! Naurulla lisää vuosia! Näin opitte sukkelasti nauramaan Amerikan malliin, Suomen humoristit! Zunamista pelastuneet kertovat! Kyllä nauru kelpasi kun iso aalto vei turhan murjottajat. Naurulla on vain iso kuoppa keskellä, kun siitä on kaivettu länsimaille guanoa. Naurusaarelaiset sairastavat pyylevöityneinä diabetestä. Naurusaarella on tuhansittain pakolaisia odottamassa Australiaan pääsyä. Naurulla ne saavat lisää vuosia. Kohta vesi nousee niille kaulaan saakka. Kyllä taitaa taas nauru kelvata! Eikun naru kaulaan vaan. Jo löytyi unelle pitkävaikutteisempi korvike.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan ​​Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri213.html on line 429: Abu Nidal kuoli saamiinsa 1–4 ampumahaavaan Bagdadissa elokuussa 2002. Palestiinalaiset lähteet uskoivat tappokäskyn tulleen Saddam Husseinilta sen jälkeen kun hänelle esitettiin todisteet Nidalin osuudesta Irakin hallinnon syrjäyttämissuunnitelmiin. Irakin sisäinen turvallisuuspalvelu oli luultavasti Nidalin murhan takana. Abu Nidal oli yksi maailman etsityimmistä miehistä. Hänen uskotaan olleen mukana järjestämässä satoja ihmisiä tappaneita iskuja pariinkymmeneen eri maahan, vaikka Irakin hallitus väitti Nidalin kuolleen oman käden kautta. The Guardian kirjoitti Nidalista tämän kuoleman paljastettuaan: ”Hän oli patriootti, samanniminen kuin vihreen talon jenkin ruskee jeeppi. Hän palveli vain itseään, vain omia kieroutuneita tarpeitaan, jotka ajoivat hänet kammottaviin rikoksiin. Hän oli palkkasoturien palkkasoturi.” Tää oli takuulla taas länsipropagandaa.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri214.html on line 360: En merkitse kenellekään mitään eikä minulla ole ketään läheisiä. Käyn töissä ja istun illat yksin kotona. Viikonloput ovat pelkkää piinaa kun yksinäisyys tuntuu vielä pahemmalta. Kun taas olen some-kuvia katsellut miten muilla ihmisillä on niin sosiaalinen ja ihana elämä, voisin vain ryömiä johonkin koloon ja lakata olemasta kokonaan. Mikä minun elämäni tarkoitus on ja miksi elän, en tiedä.
ellauri214.html on line 404: Katsoin ohjelman, jossa nainen oli loukkaantunut ja hänellä oli reikä kaulassa. Hänelle tehtiin muovista kantasoluhoitojen avulla uusi osa henkitorveen, ja sen jälkeen hän pystyi hengittämään, puhumaan ja elämään normaalisti, leikkimään lapsensa kanssa ja nostamaan tämän syliinsä jne. Sanoisin, että ne tutkijat, jotka ovat kehittäneet tuollaisen kantasolujutun, ja ne lääkärit, jotka osaavat liittää sen toimivaksi osaksi ihmistä, eivät ole turhia tässä maailmassa. Harmi, että meistä niin äärettömän harvat ovat tärkeitä. Itsekin olen täysin turha tusinaopettaja.
ellauri214.html on line 490: Nyt olen muutaman kuukauden ajan tavannut työn merkeissä miestä, johon olen pikkuhiljaa ihastunut. Tajusin asian juhannuksena, kun huomasin miten paljon kaipaan häntä, jo pelkkä näkemisensä saa minut sekaisin. Olen yrittänyt hänelle osoittaa mielenkiintoani, mutten oikein osaa tulkita, mitä hän minusta ajattelee, vai ajatteleko mitään. Jotenkin on sellainen tunne, että hän ei minusta piittaa, enkä uskalla mitään suoraan ehdottaa. Tänään kyllä kysyin siltä meneekö se yhteen paikkaan lauantaina, mutta sanoi menevänsä ehkä mielummin muualle. Kieltäytyminen saattoi johtua paikastakin, hän ei käy siellä useinkaan, kun taas minä lähes joka vkl, muttei hän tiedä sitä.
ellauri214.html on line 503: En tietysti voi tietää, mikä tämän tviittaajan perimmäinen motiivi tälle tviitille oli. Ainakin hän sai sillä haluamaansa huomiota. Siitä huolimatta siihen sisältyi tärkeä muistutus: vaikka olisit miten suosittu, tunne siitä, että olet turha ihminen eikä kukaan välitä, voi iskeä aivan kenelle tahansa.
ellauri214.html on line 505: Sitä helposti kuvittelee, että tunnettu ihminen ei enää tarvitse niin sanottujen tavallisten pulliaisten huomiota. Luulo on harha. Henkilökohtaisella huomioinnilla on kenelle tahansa suuri merkitys. Se on vähemmän tärkeää, keneltä se tulee.
ellauri214.html on line 699: Siitä lähin Isidorin unissa häämötti valtava pelottava musta reikä. Pyhä Rochus, joka eli noin vuosina 1295—1327, on eräs monista ruttopyhimyksistä. Hän sairastui legendan mukaan Roomaan suuntautuneella pyhiinvaellusmatkalla ruttosairaita hoitaessaan itsekin ruttoon. Silloin enkeli hoiti häntä ja Laila-koira toi hänelle ruokaa.
ellauri216.html on line 64: Uudessa Valamossa kaikki ovat vaimeita. Paizi nuori nainen nauroi naapurissa. Sinne siis! Tein asiaa vessaan. Kun ei tullut, annoin olla. Lapsille ja Susannelle lyhkäset textarit: täällä ollaan, on ikävä, muttei niin ikävä että kesken lähtisin.
ellauri216.html on line 419: Ensimmäiset kristityt, jotka uskoivat Kristukseen ja ottivat vastaan Kristuksen opetukset, oppivat samalla rakastamaan ja kunnioittamaan Hänen Puhtainta Äitiään, jonka Hän itse osoitti esirukoilijakseen ja suojelijakseen, kun Hän puun päällä kärsiessään antoi hänelle koko ihmisen. rotu perinnönä pyhän apostolin ja evankelistan Johannes teologin persoonassa. Kaikkein pyhimmän Theotokosin maallisen elämän päivinä, niin läheltä kuin kaukaa kiirehtien Hänen luokseen nähdäkseen Häntä, kaikki pitivät suurena ilona saada Häneltä siunauksia ja ohjausta; ne, joilla ei ollut mahdollisuutta esiintyä Herransa Äidin edessä, surutten sydämessään, ilmaisivat kiihkeän halunsa nähdä ainakin kirjoitettu kuva Hänestä.
ellauri216.html on line 503: Panteleimon toimi vuosina 1973 ja 1975 matkakonttarina Ilomantsin piirissä. Hänet vihittiin munkiksi, munkkirinkiläxi ja rengasmunkiksi vuonna 1977, jolloin hänestä myös tuli Valamon luostarin veljestön jäsen. Uudessa Valamossa hän toimi luostarin johtajana, imugeenina, vuosina 1979–1997. Arkkimandrillin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1986.
ellauri216.html on line 663: Toisen tovin kuluttua irrotan Glafiran kädet kaulastani. Sanon hänelle hämmentyneenä: Taisin innostua vähän liikaa. Onpas kello jo paljon. On aika palata kotiin.
ellauri216.html on line 715: Potkut saanut arkkipiispa Serafim toimi Sortavalan piispana eli apulaispiispana vuosina 1914–21. Vuosina 1921 lähtien hän toimi Viipurin piispana eli Suomen ortodoksisen kirkon johtajana. Arkkipiispan arvon hän sai vuonna 1921, mutta hänelle ei myönnetty valkoista piispanpäähinettä, jollaisen ensimmäinen Suomen hiippakunnan arkkipiispa Antonij oli saanut.
ellauri216.html on line 727: Serafimin ehdottamaa ratkaisua, että koko Suomi palaisi vanhaan ajanlaskuun, ei voitu edes harkita. Siksi kapinanlietsojaksi määritelty venäläinen pappismies lähetettiin Konevitsaan, jonka johto oli vannonut uskollisuutta Suomen hallitukselle. Hänelle ei annettu piispan oikeuksia luostarissa, joskin hän sai ottaa osaa jumalanpalveluksiin - mutta vain pappismunkkina, ei toimittavana piispana. Hänen valvojanaan ja rippi-isänään toimi luostarin valvoja, pappismunkki (1931 alkaen igumeni) Mavriki (Mihail Seretšin).
ellauri216.html on line 767: Luostarista Feofan ei suinkaan etsinyt itselleen lepoa, vaan tilaisuutta palvella kirkkoa toisenlaisella tärkeäksi kokemallaan tavalla. Alussa häntä tosin kiusasi ajatus siitä, että hän oli jättänyt piispanviran, mutta hän taisteli kiusausta vastaan ja kieltäytyi hänelle tarjotuista uusista tehtävistä. Ensimmäiset kuusi vuotta hän eli veljestön keskuudessa, osallistui yhteisiin jumalanpalveluksiin ja otti vastaan vieraita. Pääsiäisen jälkeen keväällä 1872 hän lopetti ihmisten tapaamisen, lakkasi käymästä jumalanpalveluksissa ja sulkeutui yhteen luostarin sivurakennuksista. Hän tapasi vain rippi-isäänsä igumeni Tiihonia ja keljapalvelijaansa. Yhden keljahuoneensa hän muutti Kristuksen kasteelle pyhitetyksi kirkoksi, jossa hän toimitti jumalanpalvelukset yksinään. Aluksi hän toimitti liturgian vain sunnuntaisin ja juhlapäivinä, mutta elämänsä viimeisten yhdentoista vuoden ajan päivittäin.
ellauri219.html on line 761: Sutra tarkoittanee ommelta. Kakuminaalisesti mustanpuhuva ryysyinen itäinkkari tikkaa tarkasti kuin Tikka Masala-ompelukone. Faster, faster, deeper, deeper. Schneller, Schneller. Pedaali käy yhä tihenevällä tahdilla ja neula pistää kangasta kunnes lanka katkeaa ja rukoillaan loppuviimexi sykähdellen yhdessä kyttyrässä suihkukaivolla. Lopputuloksena finer, deeper, radiant consciousness of the spiritual man.
ellauri220.html on line 160:
Mikki lukee Jaynelle iltasatua.

ellauri220.html on line 609: Matty oli yhtä mätä luonne kuin Nick vaikka toisenlainen. Hän piti suojautumisesta atomipommilta. Siinä oli yhdessä toimimisen tuntu, joka tuotti hänelle tyydytystä. Mutta se oli vitun huono häviäjä, vaikka säälittävä häviäjä olikin. Suojautuminen herätti Mattissa merkillistä yhteenkuuluvuutta Se oli samannäköisten ja samointoimivien yhteys, päät alhaalla, kyynärpäät sivuilla, takamuxet pystyssä. Kolmenkymmenenkahden nappulan ja miljoonan triljoonan (oik. biljoonan, suom. huom.) yhdistelmän nero käpertyi mielellään määräkoloonsa ja kuunteli kuinka sisar Egarin ääni toisti kaikkia varoituxia ja käskyjä kuin nouseva ja laskeva sireeni muuten mitäänsanomattoman päivän udussa. Pysy rauhallisena. Älä koske mihinkään. Älä vastaa puhelimen soittoon. Irrota leivänpaahtimen pistoke seinästä. Älä aja moottoriajoneuvoa. Pidä mukanasi nenäliina pantavaxi suun eteen.
ellauri222.html on line 57: Alger opiskeli Harvardin yliopistossa. Työskennellessään 1860-luvulla pappina hän jäi kiinni poikien seksuaalisista hyväksikäytöistä. Asiaa ei viety eteenpäin; Alger kuitenkin erosi virastaan ja muutti New Yorkiin.
ellauri222.html on line 694: Bernard Le Bouyer de Fontenelle, né le 11 février 1657 à Rouen et mort le 9 janvier 1757 à Paris, est un écrivain, dramaturge et scientifique français. Fontenelle oli armoton keskikertaisuus joka yritettyään kaikenlaista päätyi populääritieteen kautta Ranskan akatemiaan. Eli kuukautta vaille satavuotiaaxi, laiskiainen. Il ne connut pas l’amitié vraie, et put s’appliquer ces mots d’une de ses églogues : « Il me manqua d’aimer. » Claudine de Tencin, lui disait en montrant sa poitrine : « Ce n’est pas un cœur que vous avez là ; c’est de la cervelle, comme dans la tête."
ellauri222.html on line 696: Eräänä perjantaina Fontenelle aikoi syödä kinkkumunakkaan. Alkoi hirmuinen myrsky ja rajuilma ulkona. Fontenelle avasi ikkunan ja heitti ulos munakkaan sanoen: Herra, mikä meteli yhdestä omeletista..
ellauri222.html on line 898: Clemenceaun vehkeily toi hänelle politiikassa paljon vihollisia, jotka pääsivät kostamaan vetämällä hänen ison mahansa lokaan vuonna 1892 paljastuneen suuren Panama-skandaalin yhteydessä. Ranskan valtion tukemaan kanavayhtiöön liittyneen poliitikkojen lahjonnan yhtenä välikätenä oli ollut juutalainen liikemies Cornélius Herz, joka oli ollut jonkin aikaa myös La Justicen osakkaana ja siten Clemenceaun liikekumppanina. Päivälehti Le Petit Journal esitti syytöksiä Clemenceaun osuudesta lahjonnassa, vaikka todisteita ei ollut. Koska Clemenceau oli vastustanut monien nationalistien kannattamaa Ranskan ja Venäjän liittoa, häntä väitettiin jopa Ison-Britannian ostamaksi agentiksi.
ellauri222.html on line 1054: Hänen kuvansa selkenee. Hän elää aidossa ilossa. Jopa hänen kärsimyksensä muuttuvat iloksi jos ne ovat aitoja, ei edes vaellus vieroita häntä hänestä itsestään, ei edes suurten sosiaalisten ilveilyjen ja huiputusten tarvitse tehdä häntä naurettavaksi, ei toistuvien pettymystenkään tarvize tukahduttaa hänen rakkauttaan. Kuolema ei ole hänelle pelottava jos elämä ei ole sitä ollut. Syleillessään muita aitoja ihmisiä hän lakkaa pelkäämästä nopeita muutoksia ja elämän lyhyyttä. Eikä tämä ole kuvittelua, Clem, sillä koko elämäni todistaa sen. "
ellauri236.html on line 248: Sun pitäis ottaa olutta, hiän sanoi, heiluttaen blondeja kiharoitaan hänelle. Viski ei ole hyvä kellekään tällä helteellä
ellauri236.html on line 307: Hiän läpsäsi pois hänen kähmivän käden, hymyili hänelle ja meni takas tiskin taaxe.
ellauri238.html on line 136: En saanut kodissamme juhliviin sellaista yhteyttä, että olisin voinut saada heidät lähtemään, joten viisaimmalta tuntui että itse lähden lasten kanssa kotoa pois. Mutta minne? Helenan kanssa nukuin yhden yön Markku Lahtelan ja hänen saksalaisen vaimonsa Helken luona, aamulla lähdimme katsomaan miten Juri oli selvinnyt. Huonosti. Poika oli nälkäinen ja likomärkä, tein hänelle ruokaa ja vein sitten lääkärille saamaan hoitoa jo pahan näköiseen tulehdukseen, ja sitten taas kiireesti kotiin Helenan luo. Ensi töikseni soitin sieltä runoilija Maila Pylkköselle. Maila asui melkein meidän naapurissa Helenan ikäisen poikansa Riikon kanssa. Riiko ja Helena olivat usein saman puistotädin hoivissa ja Mailan kanssa olimme ystävystyneet, hän oli hyvin selvillä minun avioliittoni hankaluuksista. Maila sanoi: »Tulkaa tänne. Me mahdumme tänne kaikki.»
ellauri238.html on line 400: ”Kerroin hänelle asian todellisen laidan. Että minä olen merkittävin Euroopassa nyt elävä runoilija. Se (että sanoin niin) ei hämmästyttänyt häntä. Hän sanoi ehkä kuulleensa nimeni mutta luulleensa että minä olen filmitähti tai Formula ykkösen ajaja.” LOL, tällä parralla, sehän sotkeutuisi vaihteistoon.
ellauri238.html on line 701: Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen, ja hän kuoli 21. toukokuuta 1918 epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljettamassa Helsingistä laivalla Suomenlinnaan teloitettavaksi. Jotkut tahot väittävät Untolan kompastuneen veteen aikeinaan pako. Toiset sanoivat, että Untola olisi ammuttu laivan kannelle ja sitten heitetty veteen. Leo Lindstenin kirjassa Maiju Lassila – legenda jo eläessään on Untolan viimeisistä vaiheista seuraava kuvaus:
ellauri240.html on line 203: Tuntia ennen kuolemaansa Metaliousin lopullinen rakastaja John Rees vakuutti Metaliousin allekirjoittamaan testamentin, joka jätti hänelle koko omaisuutensa, ja ymmärsi, että tämä huolehtisi hänen lapsistaan. Hänen perheensä pystyi mitätöimään testamentin, mutta turhaan, koska hänen omaisuutensa osoittautui maksukyvyttömäksi vuosien ylellisen elämän, anteliaisuuden "ystäville" ja agentin kavaltamisen vuoksi. Kuollessaan hänellä oli pankkitilejä yhteensä 41 174 dollaria ja velkoja yli 200 000 dollaria. Ei helkkari, mitä sievistelyä! tässä on Metaliousin tosi tarina, karhennettu turtana:
ellauri240.html on line 419: Kuinka se "sukupuoleen neutraalisti suhtautuminen" mahtaa ikinà onnistua? Ei tarvi mennà kun lelukauppaan tai lastenvaate-osastoille, niin siellà jo erotellaan sukupuolet: tytòille vaalenpunaista prinsessamaista nukkea sekà rimpsua ròyhelòà ja pojille vaaleansinistà sekà autoja ja sotilaita. Aivopesua vauvasta vaariin ja se jatkuu. Esimerkkejà olisi vaikka kuinka paljon. Mikähän siinä on väärin jos pojat leikkii autoilla ja tytöt nukeilla. Pitäiskö ne pakottaa vaihtaamaan leikkejä. Mitähän iloa siitä on ja kenelle. Feministeillä on jokin kummallinen halu että kaikkien pitäisi olla sukupuolettomia olioita. Kyllä sitä voidaan olla tasa-arvoisia vaikka miehet on miehiä ja naiset naisia. (👍 Hyvin sanottu: 12)
ellauri241.html on line 66: Runo kertoo, kuinka jumala Hermes kuulee nymfistä, joka on kauniimpi kuin kaikki. Hermes, joka etsii nymfiä, törmää sen sijaan Leimiään, joka on loukussa käärmeen muodossa. Hiän paljastaa hänelle aiemmin näkymättömän nymfin ja vastineeksi hän palauttaa hiänen ihmismuotonsa. Hän lähtee etsimään Korintin nuorukaista, Lyciusta, kun taas Hermes ja hänen nymfinsä lähtevät yhdessä metsään tekemään arvaa mitä. Lyciuksen ja Leimiän suhde kuitenkin tuhoutuu, kun viisas Apollonius paljastaa Leimiän todellisen henkilöllisyyden heidän hääjuhlissaan, minkä jälkeen hiän näennäisesti katoaa ja Lycius kuolee suruun. Tää läppä taitaa olla sukua sille Starbucks jenkki kahvipaikan merenneidolle Melusinelle, sehän painui kanssa huizin nevadaan kun joku kertoi ezillä on kalanpyrstö, tai oli ollut ainakin. Huoh. No jo on leimiä.
ellauri241.html on line 477: Of the wide doors disclosed a place unknown paljasti paikan tuntemattoman jonkin aikaa kenelle tahansa,
ellauri241.html on line 594: Feigning a sleep; and he to the dull shade unta teeskennellen; ja hän syvän unen
ellauri243.html on line 344: iso askel kenelle tahansa, olitpa sitten julkkis tai tavallinen ihminen.
ellauri244.html on line 557: Pian Joonatanille selviää, että paikka ei olekaan taivas. Taivas ei ole paikka eikä sitä ole olemassa ajassa. Taivas on täydellisyyttä. Näin hänelle opettaa vinosilmäinen lokkivanhin Tšiang, joka näppii kärpäsiä syömätikuilla. "Se jatkaa lentoaan." "Mutta eipä jatka sukuaan." Pian Joonatan ymmärtää tämän, ja hän pystyy liikkumaan silmänräpäyksessä kaikkialle. Ei pyhä lokki kivellä tarvi munia.
ellauri245.html on line 388: inneholder betydelig voldsbruk, halsbrekkende tyverier eller store ødeleggelser på eiendom. For det andre presenteres de kriminelle som rasjonelle og formålsrettede og ikke impulsive eller forvirrede. For det tredje påpeker Reiner (2010, s. 187) at politiet i seriene ofte var etterforskere, middelaldrende hvite menn som hovedsaklig var fristilte og økonomisk komfortable. For det fjerde og siste ble lovbruddene løst eller hindret av etterforskerens dyktighet, modighet og i økende grad av vitenskapelig ekspertise. Reiner (2010, s. 187) mener de karakteristiske trekkene ved hvordan krimserier avbilder lovbrudd og etterforskning, er motsatt av de virkelige lovbruddene og politiarbeidet. Fremstillingene, i massemediene og
ellauri246.html on line 54: Agnonin kertomus Morsiuskatos ilmestyi 1931, ja hänestä tuli sen ansiosta johtava hepreankielinen kirjailija. Hänelle myönnettiin kahdesti sekä Bialik-palkinto että Israelin valtion kirjallisuuspalkinto. Vuonna 1966 hän sai ensimmäisenä israelilaisena Nobelin kirjallisuuspalkinnon yhdessä Ruotsissa asuvan saksanjuutalaisen runoilijan Nelly Sachsin kanssa. Palkinnon vastaanottotilaisuudessa Agnon esitteli itsensä näin: ”Johtuen historiallisesta katastrofista, jossa Rooman keisari Titus tuhosi Jerusalemin ja Israelin kansa karkotettiin maanpakoon, minä satuin syntymään yhdessä maanpakolaisuuden kaupungeista. Mutta itse olen aina pitänyt itseäni syntyperäisenä jerusalemilaisena.”
ellauri246.html on line 65: Uudessa kotimaassaan Nelly Sachs opetteli ruotsin kielen ja elätti itsensä ja äitinsä kääntämällä saksaksi talousliberaaleja ruotsinkielisiä runoilijoita, kuten Gunnar Ekelöfiä, Erik Lindegreniä ja Johannes Edfeltiä. Hän sai Ruotsin kansalaisuuden vuonna 1952. Sachsin äiti kuoli vuonna 1950, mikä aiheutti hänelle ankaran henkisen kriisin, siis Nellylle. 1960-luvun alussa häntä hoidettiin mielisairaalassa harhojen ja unettomuuden takia.
ellauri246.html on line 189: Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski, ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987. Selvä pysähtyneisyyden ajan poliittinen broileri. Kaikki njeuvostoliittolaiset dynypalkitut ovat pokanneet länkkäreille ja pyllistäneet kotimaahansa, paizi Solohov, joka pyllisti vasta vähän lopuxi. Se ei ole sattumaa, se on ukkotemian huolellisen propagandatyön tulosta.
ellauri246.html on line 369: Heidät esitteli kesän 1961 lopputuloksena Evgeny Rain. Joseph oli 21-vuotias. Monet ihmiset pitävät ystävyyttään kahden runoilun vilpittömänä liittämisenä. Outoa, mutta he eivät olleet kovin kiinnostuneita toistensa runoudesta. Ei keskusteluja, kiistoja erilaisiin sukupolviin kuuluvien ihmisten runkoon. Heidän välillä oli jotain erilaista, mikä Brodsky itse ei halunnut puhua. Et kerro, se on pitkä ja vaikea. Noin niin hän vastasi pyyntöihin. Kuten Anna Andreevna, hän perusti nopeasti uuden tuttavuuden tason. Hän oli nuori eikä tietoinen hänen voimasta. "Big Elegy John Donna" aiheutti sanailua siitä, että Joseph itse ei ymmärrä, mitä hän kirjoitti. Ja hiän muistutti, kun he menivät hiänelle, ettei hän ollut lukenut oppaita tai kuuntele hiänen runojaan. Lyhyesti sanottuna he kehuivat kumpikin runojaan, hengittäen talossaan eri ilmaa. Hän tuskin tiesi, että Ahmatov vertaa ystäväänsä poikansa kanssa eikä kannata jälkimmäistä.
ellauri246.html on line 371: Näinä vuosina on tullut vaikein hänen kohtalossaan. Tämä liittyy ensisijaisesti onneton rakkaus. Sitä voidaan kutsua romantico-runoilijan (S. Albert Kivinen) sanoin kivisexi. Maria Basmanova oli epätavallinen tyttö eikä muuttunut ajan myötä. Kuuluisa taiteilija, kylmä, hiljainen, jossa tuntui ujo kauneus. He tapasivat maaliskuussa 1962, ja useimmat eivät nähneet. Menimme kaduilla. Hän luki runojaan, hiän kuunteli. Mutta romaani ei hyväksynyt hänen vanhempiaan. Pian ystävät alkoivat usein riidellä, joka kerta eroten ikuisesti. Julma masennus ja itsemurhayritykset olivat seurauksia näiden kierteiden seurauksista hänelle. Ystävät usein näkivät ranteensa sidoksissa veren jälkiä. Ja lopullinen kuilu on tulos kaikkein tavallisimmasta: banal Love Triangle. Yksi lähimmistä Josefin ystävistä Dmitry Basyshev otti tytön ystäväxi ajanjaksona, jolloin Brodsky oli piilossa poliisilta, jo pelkäävät vainoa virittää. Siellä he sopivat. Joseph saapui selvittämään, mutta hiänellä ei ollut aikaa puhua hänelle. Pidätys ja tuomioistuin seurasivat. Ja tämä on täysin erilainen tarina, marinan kuilu suorastaan.
ellauri246.html on line 384: Elämäkerta todistaa, että runoilija Brodsky oli suurelta osin epätavallinen maahanmuuttaja. Hänen pokkansa ei pitänyt, kun hänet laskettiin Neuvostoliiton hallinnon uhrixi. Jospa hän itse oli ansainnut kaikki hänen solarms. Hänen kotimaassaan hän rikkoi kaikki yhteydet paitsi pakotettuja. Vaikka hänet tehtiin avoimessa sydämessä, isä ei sallinut lähtöä Yhdysvaltoihin. Kaikki myöhemmät pyynnöt eivät myöskään saaneet tuloksia. Vanhemmat kuolivat tauon aikana yhdessä vuodessa 1983 ja 1984. Mutta hän ei koskaan tullut kotikaupungille, vaikka se oli mahdollista. Kaikki ystäväpyynnöt törmäävät yhden vastauksen eri muunnelmissa: rakkauden sijasta he sanovat, älä palaa. Ei ole tiedossa, että hänellä ei ollut enää suhdetta Basmanovan tai Leningradin kanssa. He olivat myös hänelle monin tavoin intiimi.
ellauri246.html on line 402: Epävirallisesta tunnustamisesta huolimatta virallista julkaisua USSR:ssa Brodsky ei odottanut. 16-vuotiaana hän oli KGB: n valvonnassa. Hänet pidätetään neljä kertaa ja vuonna 1964 kiistanalaisista maksuista hänet altistetaan psykiatriselle tutkimukselle ja siten Tunlestryin maksut saavat 5 vuoden viitekoron. Yhteisön protestin (Akhmatova, Shostakovich) vuoksi kakku väheni puolexitoista vuodexi. Pytyssä hän oli vuonna 1964-1965 kylässä Nurnyn Arkhangelskin alueella, jossa hän joutui osallistumaan pakkotyöhön. Hallitus laski hänet, koska hänelle myönnettiin MardSky Halo Martyristä, ja koska hän oli pakkotöissäkin aivan toivoton, henkiseen vapauteen. Tästä lähtien kaikki, joka tuli hänen kynästä, houkutteli laajaa yleistä etua. Vuonna 1965 yxin Yhdysvalloissa julkaistiin kokoelma "runoja ja runoja", ja 1970 sekunnin kokoelma "pysähtyy autiomaassa". Kirjallisen Brodskin kokonaismäärä vuosina 1956 - 1972 oli 4 tilavuutta koneita.
ellauri246.html on line 430: Brodsky antaa oman ihanteellisen mallin, joka hänen edustuksensa mukaan on parempi kuin paratiisi. Tärkeimmät merkit ovat ääretön, hengellisyys, täydellisyys, luova toiminta tärkeimpänä muodossa, jolla ei ole pyrkimyksiä. Eikä ikäviä pakkotöitä, pakkasella, esim poronpurentaa. Tämä maailma on erilainen runoilijan tietoisuudessa ja on tärkeämpää hänelle kuin maallisen maailman maailma. Muodikas nimitykset - Star Metaforat, "Tuo maa", "siellä." Runoilija tuntee aiheen "maan". Runossa "Sonetti" (1962), lyyrinen sankari asuu samanaikaisesti todellisessa ja ihanteellisessa. Todellinen maailma on ominaista vankila metaforinen, ja ihanteellinen maailma on makean sublime-kaverin maailma. Siellä korkeimmalle ulottuvuudelle ja lyyrisen sankarin sielu etsii:
ellauri246.html on line 501: Vuonna 1972 Brodskia kutsuttiin Oviriin ja hänelle ilmoitettiin, että joko hän lähtee länteen, tai hän lähtee itään. Ruzov kuoli unohdettuna tänä vuonna. Brodskia pidettiin kielletyn kirjallisuuden epävirallisena johtajana. Kaikki lähtöasiakirjat on koristeltu kolmen päivän kuluessa, se tarkoittaa, että toiminta on suunniteltu etukäteen. (Kuten muut opposition tekijät, Brodsky lähetetään vittuun. Niin roomalaiset keisaritkin tekivät runoilijoillensa.)
ellauri246.html on line 547: Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa.
ellauri246.html on line 570: Brodskin käyttäytyminen johti aina potkuihin, koska hän jätti täydelleen huomioimatta nykyiset kanonit. Hänen esseensä "vähemmän kuin yksi" hän kirjoittaa "menimme kouluun, ja vaikka kuinka törmäsi meidät, hän oli sublifted vitun, kärsimys ja köyhyys olivat ennen silmämme." - Brodsky arvosteli ja kritisoi Neuvostoliiton todellisuutta ja todellisuuttakin, Joka, itse asiassa, hänelle maksoi. Hän heitti koulun, ei edes saanut peruskoulutusta. Hän työskenteli Arsenalin tehtaalla, jossa oli miljoona, joka matkusti Geologisiin Expeditioihin Aasiaan, kiipesi ajatukseen tulla lääkäriksi, kuukausi työskenteli Morguun avustajana patologina, yritti tulla merenkulun kouluun, mutta se ei hyväksynyt häntä. Samaan aikaan hän luki paljon - ensinnäkin, runoutta, filosofista ja uskonnollista kirjallisuutta, myös muinaisia kirjoittajia, alkoi oppia englantia ja kiillottaa kenkiä.
ellauri246.html on line 574: Dzerzhinskin käräjäoikeudessa Brodskin kuulemistilaisuus pidettiin 18. helmikuuta. NIITÄ. Metteri kuvailee hänen näkemyksensä tästä tapahtumasta: "Oli hämmästyttävää, että tämä nuori mies, jonka vain minulla oli tilaisuus nähdä yksityiskohtaisesti ja tarkkailla, kyllä, vaikka olosuhteissa se on vakavasti hänelle äärimmäinen, tyhjennetään Jotkut muut irrotukset - [tuomari] Savelyeva ei voinut loukata häntä eikä itseään, hän ei pelottanut hänen surullista karkeaa ozaansa Okhricov. Hänen kasvonsa oli joskus hämmentynyt, koska hän innostuksella ei myöskään kykene kehittämään tätä outoa naista, sen sulaa herättävyys; Hän ei pysty selittämään hänelle jopa yksinkertaisinta, hänen mielipiteessään, käsitteitä. "
ellauri246.html on line 627: Hyvä Leonid Ilyich, jättäen Venäjälle, ei hänen tahtoaan, mitä voit, tiedän, olen päättänyt vedota sinulle pyynnöstä, oikeus minulle antaa yrityksen tietoisuuteen, että kaikki, mitä olen tehnyt 15 vuotta kirjallisuutta. Työ, se palvelee ja palvelee myös vain venäläisen kulttuurin kunniaa, ei mitään muuta. Haluan pyytää sinua antamaan mahdollisuuden säilyttää olemassaoloani, läsnäoloni kirjallisessa prosessissa. Ainakin kääntäjänä - kapasiteetissa, jossa olen edelleen kannattanut. Uskallan ajatella, että työni oli hyvä työ, ja voisin jatkaa hyötyä. Lopulta sata vuotta sitten harjoitettiin. Minä kuulun venäläiseen kulttuuriin, olen tietoinen siitä, että lopputulos, eivätkä muutosta lopputuloksessa ei voi vaikuttaa. Kieli on muinaisempi ja väistämätön kuin valtio. Minä kuulun venäläiseen kieleen, ja kuten valtio, sitten minun näkökulmasta kirjailijan isänmaallisuus on, miten hän kirjoittaa kansan kielellä, josta hän asuu eikä vala rostrumista . Olen katkera lähteä Venäjältä. Olen syntynyt täällä, kasvoin, asui, ja kaikki, mitä minulla on sielulle, velkaa hänelle. Kaikki on huono, joka putosi minun osuuteeni, jossa on enemmän kuin hyvä päällekkäisyys, enkä koskaan tuntenut Isänmaa. En tunne nyt. Sillä, koska se on lakannut Neuvostoliiton kansalaiseksi, en lakkaa olemasta venäläinen runoilija. Uskon, että tulen takaisin; Runoilijat palautetaan aina: lihassa tai paperilla. Haluan uskoa molempiin. Ihmiset tulivat pois tästä iästä, kun oikeus oli vahva. Tehdä tämä maailmassa liikaa heikkoa. Ainoa oikea asia on ystävällisyys. Pahasta, vihasta, vihaa - anna vanhurskas - kukaan voittaa. Me kaikki tuomittiin samaan: kuolemaan. Minä kuolen, kirjoitat näitä rivejä, kuolet, luen heidät. Meidän asiamme pysyvät, mutta ne tuhoutuvat. Siksi kukaan ei saa häiritä toisiaan tekemään liiketoimintaansa. Edellytykset ovat liian raskaita vaikeuttamaan niitä. Toivon, että ymmärrät minut oikein, ymmärrät mitä pyydän. Pyydän minua antamaan minulle mahdollisuuden jatkaa Venäjän kirjallisuudessa Venäjän maalla. Mielestäni en ole syyllistynyt kotimaani. Päinvastoin mielestäni on paljon oikeuksia. En tiedä, mikä on vastauksesi pyyntööni, hän tapahtuu lainkaan. Se on sääli, etten ole kirjoittanut sinulle ennen, ja nyt ei ole aikaa jäljellä. Mutta kerron teille, että joka tapauksessa, vaikka ihmiset eivät tarvitse kehoa, sieluni on edelleen hyödyllinen. "
ellauri246.html on line 669: ja sadetaatteella menellereissä, edessä

ellauri246.html on line 794: Tällä hetkellä, kun Brodsski pidätti hänelle todellisen tragedian, oli naisen tappio, jonka hän piti vaimonsa ja kaikki muu on vain järjetön olosuhteet, jotka aiheuttavat tätä tragediaa. Ja tämän ajanjakson talvi hänelle kulki rakkauden törmäyksestä eikä hallinnon torjuntaa. Tuolloin hän jatkoi työskennellä "Happy Winterin laulujen lyyrisellä syklillä". Nimi ei ollut ironista - sykli on täynnä rakkauden onnellisen jakson muistoja, talvi 1962/63:
ellauri246.html on line 864: Nobel-palkinnoista. Brodsky uskoi aina, että hänelle voitaisiin merkitä tämä erittäin arvostettu palkkio. Hänellä oli urheilun luonteeltaan kilpaileva laskimo - nuorista vuosilta välittömän reaktion muiden ihmisten runoihin: Voin tehdä sen paremmin. Eri palkintoja ja palkintoja, jotka putosivat siihen vuoden 1972 jälkeen, hän hoiti pragmaattisesti tai ironisesti antamatta heille paljon merkitystä. Mutta Nobel-palkinto oli hänelle, sekä kaikille venäläisille, erikoishalolle. Nobel-komitean työtä pidetään salaisena, mutta huhujen mukaan Brodski nimitettiin jo vuonna 1980, jolloin Caclaw Milos tuli Laureate. Ja nyt on tietoa Nobelin valinnasta 1987, jossa Brodsky oli mukana. Palkinnon myöntäminen, Nobel komitea laatii lyhyesti, mikä on laureatin tärkein ansio. Diplomassa Brodskyllä seisoi: "Kattavalle kirjallisuudelle, joka erottaa ajatuksen ja runollisen voimakkuuden selkeyden."
ellauri247.html on line 151: Muuan kerjäläinen pyysi kerran kadulla almua tohtori Smollettilta, joka erehdyksessä antoi hänelle kokonaisen kultaguinean. Miesparka katseli hämmästyneenä suurta antia ja lähti sitten juoksemaan jalomielisen lahjoittajan jälkeen selittäen saaneensa liian paljon. Smollett ihastui miehen käytöksestä niin, että antoi hänelle vielä toisenkin guinean huudahtaen: Minkälaisen murjun onkaan rehellisyys ottanut asuinsijaxeen! Ja minkälaisen palazin jakomielisyys!
ellauri247.html on line 171: Emäntä asettui heti loukkaantuneena vastustamaan moista ehdotusta Johnsonin suureksi hilpeydeksi. Myöhemmin viimeksi mainittu selosti voitollista väittelyään eräälle tuttavalleen ja lisäsi: Näin minä näytin hänelle, kuinka mahdoton hänen
ellauri247.html on line 242: Der Schelmenroman oder pikarischer/pikaresker Roman (aus dem Spanischen: pícaro = Schelm), dessen Ursprung im 16. Jahrhundert in Spanien liegt, schildert aus der Perspektive seines Helden, wie sich dieser in einer Reihe von Abenteuern durchs Leben schlägt. Der Schelm stammt aus den unteren gesellschaftlichen Schichten, ist deshalb ungebildet, aber „bauernschlau“. In der Absicht, die soziale Stigmatisierung aufgrund seiner niederen Geburt zu überwinden, ist er ständig auf der Suche nach Aufstiegsmöglichkeiten und greift dabei nicht selten auf kriminelle Mittel zurück. Er durchläuft alle gesellschaftlichen Schichten und wird zu deren Spiegel. Der Held hat keinen Einfluss auf die Geschehnisse um ihn herum, schafft es aber immer wieder, sich aus allen brenzligen Situationen zu retten.
ellauri248.html on line 210: Vuonna 1911 Andreas-Salomé tutustui ruotsalaiseen psykoterapeuttiin Poul Bjerreen, ja tämä esitteli hänelle psykoanalyysia. Seuraavana vuonna Andreas-Salomé matkusti Wieniin Freudin analysoitavaksi. Analyysin päätyttyä hän avasi oman vastaanottonsa Göttingenissä – yhtenä ensimmäisistä analyytikoista Freudin itsensä jälkeen.
ellauri248.html on line 315:
  • HEMINGWAY, Ernest, Kenelle kellot soivat. Tammi, 1976
    ellauri249.html on line 265: Ukrainassa, erityisesti sen länsiosissa, oli vuonna 1944 kansallismielisiä partisaanijoukkoja, jotka taistelivat maan itsenäisyyden puolesta. Ukrainan kommunistisen puolueen politbyroo sähkötti maaliskuussa 1945, että joukkojen toiminta oli lopetettu. Todellisuudessa sota niitä vastaan jatkui 1950-luvulle saakka. Sota oli raaka, ja kumpikin osapuoli syyllistyi hirvittäviin julmuuksiin. Vuosina 1945–1952 puna-armeija sai vangiksi 600 000 ”valkobandiittia” joista kolmasosa surmattiin ja loput vietiin vankileireille tai ajettiin maanpakoon. Partisaanit taas surmasivat vangeiksi saamansa vastustajat hitaasti kiduttamalla. Hruštšovin tehtävänä oli johtaa kommunistien salaista poliisia ja hänelle ominainen suorasukaisuus vei hänet keskelle tapahtumia. Hän kehotti kirjeessään Stalinille, että ”valkobandiitteja” ei laitettaisi oikeuteen, vaan heidät surmattaisiin heti tavattaessa. Ongelmia aiheuttivat myös aseistetut kirkonmiehet, jotka äänekkäästi puolustivat kansaa viranomaisten mielivaltaa vastaan.
    ellauri249.html on line 267: Mitään Hruštšov ei myöhemmin myöntänyt tai pahoitellut. Hänelle Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Raakuutta hän ei katunut, vaan sitä että ei ollut voittanut sotaa riittävän nopeasti. Jännä miten tää osa historiaa on jo kirjoitettu uudelleen.
    ellauri249.html on line 335: Tämän jälkeen Hruštšovin annettiin pitää puolustuspuhe. Hän totesi, että on tehnyt työnsä puolueen ja kansan hyväksi eikä asetu vastustamaan siirtämistään eläkkeelle. Työ Stalinin henkilökultin purkamisen parissa on ollut mittavaa ja kiitos kaikesta kuuluu salissa oleville työtovereille. Kesken puheen kuului useita jyrkän linjan stalinistien heittämiä välihuutoja. Loppukeskustelua asiasta ei sallittu ja keskuskomitean ukrainalaisia jäseniä estettiin tulemasta kokoussaliin. Brežnev nimitettiin kokouksen lopuksi uudeksi pääsihteeriksi ja Aleksei Kosygin pääministeriksi. Hruštšov pantiin eläkkeelle korkean iän ja heikon terveyden vuoksi. Hänelle myönnettiin kämänen 500 ruplan suuruinen eläke, hän sai pitää kaupunkiasuntonsa ja huvilansa. Lisäksi annettiin auto. Asunto ja huvila tosin riistettiin häneltä pois. Hruštšoville annettiin uudet palvelijat, jotka tosin olivat enemmän vartijoita kuin palvelijoita.
    ellauri249.html on line 337: Hruštšovin eläkepäivät kuluivat suurimmalta osin huomiota herättämättä. Hän asui vaimonsa Ninan kanssa heille myönnetyssä hieman syrjäisellä seudulla Petrovo-Dalnejessa sijainneessa datšassa. Aluksi muut kuin perheenjäsenet eivät uskaltaneet käydä tapaamassa häntä. Kansalaiset lähettivät hänelle kuitenkin valtavasti kirjepostia, jonka lukemiseen ja vastaamiseen meni paljon aikaa. Hruštšovilla oli ollut nuorena Donetskissa kamera ja nyt hän elvytti valokuvausharrastuksensa kunnes kyllästyi siihen ja lopetti. Hän yritti myös innostua onkimisesta mutta sekään ei jaksanut kauan kiinnostaa. Masentunut Hruštšov valitteli tekemisen ja seuran puutetta ja ainakin kerran hän väläytteli itsemurhan mahdollisuutta. Pelästynyt Nina pyysi paikalle lääkärin, joka sai Hruštšovin luopumaan aikeestaan.
    ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
    ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne.
    ellauri254.html on line 552: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
    ellauri254.html on line 614: Tammikuussa 1919 Judenitš siirtyi yhdessä vaimonsa Aleksandra Nikolajevan ja adjutanttinsa kanssa Helsinkiin Leniniltä förbittyjen henkilöpaperien turvin. Helsingissä oli marraskuussa 1918 perustettu ns. Venäjän komitea, joka väitti olevansa Venäjän hallitus. Judenitš valittiin tämän komitean johtajaksi. Luoteis-Venäjän valkoiset luovuttivat käytännössä hänelle diktaattorin valtuudet, sillä Judenitš oli maineeltaan moitteeton sotilas, josta odotettiin valkoisen Venäjän pelastajaa. Helsingistä käsin hän ryhtyi rakentamaan sotilaallista, poliittista ja diplomaattista perustaa laajalle hyökkäykselle Neuvosto-Venäjää vastaan.
    ellauri254.html on line 667: Ranskan hallitus epäsi Trotskilta maahantulon 21. helmikuuta, ja 11. huhtikuuta 1929 Saksakin hylkäsi Trotskin turvapaikka-anomuksen. Vasta 25. heinäkuuta 1933 Ranskan pääministeri Édouard Daladier myönsi hänelle turvapaikan, ja Trotski saapui Marseilleen. Hän asui aluksi Royanissa ja Barbizonissa, eikä hänellä ollut lupaa matkustaa Pariisiin.
    ellauri254.html on line 671: Neuvostoliittolaisten virkamiesten kanssa käytyjen pitkien neuvotteluiden jälkeen Trotskin oli lähdettävä Norjasta Meksikoon. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas otti Trotskin vastaan Tampicon satamakaupungissa, jossa hänelle oli järjestetty erikoisjuna Méxicoon. Meksikossa Trotski asui ensin taidemaalari Diego Riveran luona ja koki lyhyen romanssin Frida Kahlon kanssa. Maanpakoaikanaan hän jatkoi ahkeraa kirjoittamistyötään suomien Neuvostoliiton tilaa ja Stalinin toimia ja nimitti Neuvostoliittoa ”byrokraattisesti vääristyneeksi työläisvaltioksi”.
    ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
    ellauri254.html on line 760: Bernes syntyi juutalaisperheeseen Ukrainassa 1911. Kun poika oli kolmen vanha, perhe muutti Harkoviin, jossa isä myi lumppuja ja käytettyjä polkupyöriä. Teini-ikäisenä Bernes osallistui paikallisen teatterin toimintaan, ja teatterin ohjaaja kannusti häntä eteenpäin. Bernes muutti Moskovaan ja alkoi saada rooleja, joissa henkilöityi sodan kokeneen sukupolven miesten maailma. Parhaat säveltäjät ja sanoittajat tarjosivat hänelle myös teoksiaan laulettaviksi.
    ellauri254.html on line 775: Barbusse oli Ranskan vasemmiston avainhenkilöitä ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Vaikka hän oli pasifisti, hän osallistui sotaan vapaaehtoisena. Hän oli vapaaehtoinen, koska hänet oli vapautettu terveydellisistä syistä eikä hän ollut suorittanut asepalvelusta. Hän kuvaa sodan julmuutta teoksessa Le Feu (1916, Tuli), josta hänelle myönnettiin Goncourt-palkinto vuonna 1916. Teos oli kotimaassaan heti menestys.
    ellauri254.html on line 863: Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968). Trozkin palkinto (jäähakku) jäi saamatta. Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi.
    ellauri256.html on line 129: Ja se oli aamulla. Ja niin Piinehas nautti naisesta ja otti miekkansa tappaakseen tämän. Ja nainen makasi alasti. Ja Phinehas ei voinut tappaa häntä. Ja hän meni ulos teltasta ja kutsui palvelijan ja antoi hänelle miekan ja sanoi: "Mene telttaan ja tapa vaimo." Ja orja sanoi: "No, minä tapan naisen." Ja astui sisään telttaan.
    ellauri256.html on line 131: Ja niin kului aika, ja Piinehas sanoi toiselle palvelijalle: "Mene telttaan ja tapa vaimo ja se, joka makaa hänen kanssaan." Ja sitten hän sanoi tämän kolmannelle, neljännelle ja viidennelle palvelijalle. Ja he sanoivat: "Hyvä on" ja menivät telttaan. Ja niin aika kului, eikä kukaan tullut ulos teltasta. Sitten Piinehas meni telttaan, ja katso, orjat tapettiin lattialle, ja viimeinen, joka meni sisään, makasi naisen kanssa. Ja Piinehas otti miekan ja tappoi orjan ja halusi tappaa naisen. Ja nainen makasi alasti. Ja Piinehas ei voinut tappaa häntä, vaan meni ja makasi sen seurakuntamajan ovella.
    ellauri256.html on line 153: Ja Israel meni demonisen Mooseksen luo ja sanoi hänelle: "Kuka ruokkii meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi? meidät tähän erämaahan, kuollaksemme täällä meidän ja karjamme puolesta? Mutta sinä et tuonut meitä maahan? joka virtaa maitoa ja hunajaa. Emme mene, ei, emme mene." Ja vastauksena Mooses, puhuen Jumalan kanssa, taisteli lavalla, hänen suustaan ​​löi vaahtoa ja kiroili käsittämättömiä sanoja. Ja ylimmäinen pappi Aaron nousi ja sanoi Leevin heimon pojille: "Vedä miekkasi ulos ja menkää leirin läpi." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat leirin läpi, ja kaikki, jotka seisoivat tiellä, tapettiin.
    ellauri256.html on line 177: 1. Eleasarin poika ja Aaronin pojanpoika. Hänen äitinsä oli Putelin tytär, ja hänen poikansa nimi oli Abisua. (2Mo 6:25; 1Ai 6:4.) Nimenomaan nuoren Pinehaan nopea toiminta lakkautti Jehovalta tulleen vitsauksen, kun 24000 israelilaista oli kuollut kuppaan Moabin tasangoilla, koska he olivat harjoittaneet haureutta ja vetäneet viixeen Peorin Baalia. Kun hän näki Simrin vievän midianilaisen naisen Kosbin telttaansa, hän lävisti heidät molemmat pistokeihäällä, ”naisen tämän vatsanpohjan kohdalta”. Hänen palava intonsa siinä, että hän ’ei suvainnut mitään kilpailua’ Jehovaa vastaan, ”laskettiin hänelle vanhurskaudeksi”, ja Jumala teki hänen kanssaan liiton, jonka mukaan pappeus pysyisi hänen suvussaan ”ajan hämärään asti”. (4Mo 25:1–3, 6–15; Ps 106:30, 31.)
    ellauri256.html on line 209: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
    ellauri256.html on line 344: Vuosina 1915–1919 Majakovski asui Pietarissa ja eli täysin rinnoin mukana lokakuun vallankumouksessa. Hänestä tuli kumouksen johtava runoilija, “kumouksen rumpu” ja tapahtuma oli hänelle hyvin henkilökohtainen. Hän kirjasi sen tunnelmia moniin teoksiinsa, kuten näytelmään Mysterio Buffo (1918). Sen jälkeen Majakovski muun muassa tekstitti propagandasarjakuvia ja toimi myös aktiivisesti kirjallisissa yhdistyksissä. Ennen kaikkea hän tuolloinkin oli vallankumouksen julistaja ja agitaattori. Näinäkin vuosina hän tuotti paljon kaikenlaista sälää.
    ellauri257.html on line 104: Hän naamioi itsensä tahattomasti kasakoksi ja pakenee vain suurella lahjuksella. Sen sijaan he osallistuvat teloitukseen seuraavana päivänä. Teloituksen aikana Ostap ei anna ainuttakaan ääntä, vaikka hän olisi rikki ratissa, mutta masentuneena kuoleman lähestyessä hän huutaa ääneen isäänsä tietämättä hänen läsnäolostaan. Eeli eeli laama sabakhthaani! Taras vastaa hänelle joukosta antautuen siten itsensä pois, mutta onnistuu pakenemaan.
    ellauri257.html on line 325: Voin vain itkeä, Vain kyyneleitä Ukrainalle... Eikä sanaakaan ole... Ja vastoinkäymisiin... Kyllä, karttaa häntä! Kuka ei tunne häntä! Ja varsinkin se, joka näyttää Sielun ihmisistä, - hänelle seitsemässä maailmassa, Ja siitä... Tärisen. En kutsu itseäni kohtaloksi, Kun minulla ei ole sitä. Anna köyhyyden elää kolme päivää Piilotan ne, Piilotan raivon käärmeen Hänen sydämensä ympyrä,
    ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
    ellauri258.html on line 174: Hallitus tilasi sulta Kukoistuksen käsikirjoituksen 2010-vuosikymmenelle. Mitä mieltä olet eduskunnan korruptiomeiningistä?
    ellauri258.html on line 299: Giovannino (Giovanni) Oliviero Giuseppe Guareschi (1. toukokuuta 1908 Fontanelle di Roccabianca, Italia – 22. heinäkuuta 1968 Cervia, Italia) syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Fontanelle di Roccabiancassa lähellä Parmaa. Hänen isänsä Primo Augusto Guareschi myi polkupyöriä ja maatalouskoneita, äiti Lina Maghenzani oli kansakoulun opettaja. Perheen muutettua Parmaan 1914 perheen isä yritti huonolla menestyksellä uutta alaa kiinteistönvälittäjänä ja teki lopulta 1925 konkurssin, mitä seurasi vuosikymmenen kestänyt oikeusprosessi. Perheen jouduttua talousahdinkoon Giovanninolla oli vaikeuksia viedä lukion käyntiä päätökseen. Koulun jälkeen Guareschi oikoluki ja toimitti fasistilehtiä. Hänen mukanaan muutti Milanoon kenkäkaupan myyjä Ennia Pallini, jonka kanssa hän avioitui 1940. Ehti viettää eri syistä useita vuosia vankilassa Saxassa ja saapasmaassa ennenkuin kuoli sydäriin täytettyään 60.
    ellauri258.html on line 361: antaen hänelle "pallon' tai salaisen tiedon, tai sankari pakenee itse. Baba
    ellauri258.html on line 399: rautahaastissa ja jolla oli rautasauva. He tekivät hänelle verisen
    ellauri258.html on line 504: Yagaa ruokkimaan ja juomaan häntä (antamaan hänelle kuolleiden ruokaa),
    ellauri258.html on line 544: Joissakin tarinoissa Baba Yaga esiintyy triona sisaruksina, joilla kaikilla on sama nimi. Tää on tuttua Macbethistä. Hän astui sisään ja löysi Baba Yagan luujalkaisen. "Hei, fie", hiän sanoi, "venäläisestä hajusta ei täällä ole ennen kuultu eikä nähty, mutta nyze kyllä tuntuu nenässä. Oletko täällä vapaasta tahdosta vai pakosta, hyvä nuoruuteni?" "Paljon omasta tahdostani ja kaksi kertaa niin paljon pakosta! Kolmas ja nuorin Baba Yaga kommentoi "venäläisestä hajusta" ennen kuin juoksee hakemaan hampaitaan ja syö Ivanin. Ivan pyytää hiäntä antamaan hänelle alakautta kolme sarvea, ja hiän tekee niin. Ensimmäisen hän puhaltaa pehmeästi, toisen kovemmin ja kolmannen vielä kovemmin.
    ellauri260.html on line 109: Jeesuxen hyvää orjuutta vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta, onhan se keskustalaisuutta. Nouseva personalistinen filosofia kuitenkin hylkäsi persoonattomuuden paitsi idealistisen tai materialistisen determinismin ja kollektivismin muodossa, myös radikaalin individualismin muodossa, joka oli yhtä lailla modernin rationalismin ja romantiikan tuote ja joka esimerkiksi tiettyjen liberalismin ja anarkismin muotojen kautta oli ominaista myös yhdeksännelletoista vuosisadalle. Alusta alkaen personalismi julisti omalla tavallaan solidaarisuuden ja keskinäisen suhteen yhteisöllisiä arvoja. Vaatiessaan loukkaamatonta ihmisarvoa personalistit vastustivat utilitarismia, joka tekisi yhdestä ihmisestä vain "hyödyllisen" toiselle. Sosiaalisuus on kunnossa kunhan se tapahtuu seurakunnassa.
    ellauri260.html on line 195: Se oli varmaan toi lämpimyys josta nobelpisteet tulivat. Rudi oli kuin vasta ofenista tullut vehnäsämpylä, jollaisia kävin aamuvarahin Walter Schnellerin johdolla ostamassa Munichissa lähikaupasta. Lämpimiä idealisteja ei ole pilvin pimein, ne ovat enimmäkseen suht kylmiöitä.
    ellauri262.html on line 99:
    Tolkienin kynä, jonka hänelle antoi Humphrey Carpenter.

    ellauri262.html on line 222: Päivä oli ollut onneton pienelle Kai Harkerille', Masefield aloittaa Keskiyön kansan, johon on tiivistänyt lapsuudenkokemuksensa tunnistettavia henkilöitä myöten.
    ellauri262.html on line 294: Tolkienin vaikutus fantasiakirjallisuuteen on ollut suuri. Vaikka useat muut kirjailijat olivat julkaisseet fantasiakirjallisuutta ennen Tolkienia, Hobitin ja Sormusten herran suuri menestys johti fantasiakirjallisuuden nousuun suosituksi kirjallisuudenlajiksi. Tämän johdosta Tolkienia on julkisuudessa usein kutsuttu nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isäksi. Vuonna 2008 The Times sijoitti Tolkienin The 50 greatest British writers since 1945 -listallaan kuudennelle sijalle. Yeah, he's just great!
    ellauri262.html on line 624: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin.
    ellauri263.html on line 458: Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä. a he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakinin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla."
    ellauri263.html on line 544: New Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti Daily Telegraphin numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott.
    ellauri263.html on line 560: 21. syyskuuta ilmestyi The Timesissa artikkeli, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Todisteena olivat Emma Coulombin Christian College Magazinelle luovuttamat kirjeet, joita hän väitti Blavatskyn kirjoittamiksi. Olcott lähti välittömästi Madrasiin, ja lokakuussa Blavatsky siirtyi Lontooseen ja sanoutui irti seuran kirjeenvaihtaja-sihteerin virasta. Arundalen luota hän lähetti The Timesiin kirjeen, jossa kielsi kirjoittaneensa Coulombien väittämiä kirjeitä. Kirje julkaistiin 9. lokakuuta 1884. Madrasin teosofit puolestaan syyttivät Coulombeja liukulevyjen ja salaovien rakentamisesta Blavatskyn yksityisiin tiloihin.
    ellauri263.html on line 592: Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja aivan täydellisinä tai ehdottomina, paitsi siltä osin kuin opit ovat Viisauden Mestarien (Olcott ja Judge) hänelle sanelemia, vaan piti teosofian yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkimista. Hän myös varoitti tekemästä teosofiasta uskomusjärjestelmää, koska hänen mukaansa sokea usko on haitallista. Teosofinen seura hyväksyi vuonna 1924 päätöslauselman ajatuksenvapaudesta. Sen mukaan ei ole mitään dogmia tai mielipidettä, joka millään tavalla sitoisi ketään Teosofisen Seuran jäsentä. Jäsenyyden ainoa ehto on seuran kolmen ohjelmakohdan hyväksyminen.
    1. IZE todellisuutena ihmisessä;
    2. Laki prosesseina, joiden avulla ihminen
      ellauri264.html on line 737: Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä. - 1. Mooses 49:14 Isaskar ja saatu palkka. Kun Jaakob illalla palasi vainiolta, meni Leea häntä vastaan ja sanoi: 'Minun luokseni sinun on tultava, sillä minä olen ostanut sinulle pojan lemmenmarjoilla'. Ja hän makasi sen yön hänen kanssaan ja ruikki häneen paljon siementä. Ja Jumala kuuli Leeaa, ja Leea tuli raskaaksi ja synnytti Jaakobille viidennen pojan. Niin Leea sanoi: ’Jumala on palkinnut minulle sen, että annoin orjattaren miehelleni’. Ja hän antoi hänelle nimen Isaskar.
      ellauri266.html on line 195: Iloize Hilarios. Oi Hilarios ja Proklos, koristettuna tuliaseella | te kilvoittelitte ja tulitte Kristuksen rikoxesta osasyyllisiksi. | Te taivaallisesta kunniasta osalliset | ja armolahjoilla loistavat, teille me huudamme: | Kunnia Hänelle, joka teidät vahvisti, kunnia Hänelle, joka teidät seppelöi, || kunnia Hänelle, joka kauttanne parannusta vuodattaa. Luikauttakaa kiitosvirsi vaikka.
      ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä.  Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut.  En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.)
      ellauri266.html on line 382: Sitten seurasivat Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Kaksi jälkimmäistä elokuvaa kuvittelivat ensimmäisessä elokuvassa nähdyn planeetan nousun. Televisio-ohjelma seurasi vuonna 1974 ja toinen vuonna 1975, ennen kuin franchising suurelta osin päättyi. Muiden elokuvien jatkoromaaneihin osallistui muita Boullea apinoivia pellekirjailijoita kuten Michael Avallone, Jerry Pournelle, John Jakes ja David Gerrold, varhaisessa laajennetussa universumissa, jossa useat kirjailijat työskentelivät yhteisen projektin ja universumin parissa kuin apinat kirjoituskoneiden ääressä. Boulle pysyi yhteydessä elokuvien tuotantoon neuvotellen eri tarinan elementeistä.
      ellauri266.html on line 396: Kaupunkibiologisessa tutkimuslaitoksessa Ulysse tunnistaa vangittujen ihmisten hoitomenetelmiä. Hän on astutettu Novan kanssa. Se tuntui ihan kivalta, vaikkei Nova edes ole kovin karvainen. Utelias simpanssitutkija Zira on kiinnostunut hänen geometrisista piirroksistaan ​​ja hänen kyvystään puhua hiukan apinaa. Ziran sulhanen Cornéliuksen avulla Ulysse pitää puheen useiden tuhansien apinoiden edessä. Hänelle annetaan vapaus ja räätälöityjä vaatteita. Antelle palaa primitiiviseen ihmiskuntaan eläintarhassa ja hänet siirretään turvallisuuden vuoksi laboratorioon, jossa hänet paritetaan nuoren naaraan kanssa.
      ellauri266.html on line 417: Hänen luomansa everstiluutnantti Nicholson *ei* perustunut todelliseen liittoutuneiden vanhempaan upseeriin Kwain silloilla, Philip Tooseyyn, vaan se oli kuulemma yhdistelmä hänen muistojaan yhteistyökykyisistä *ranskalaisista* upseereista. Sekä kirja että elokuva suuttivat entisiä anglovankeja, koska Toosey *ei* tehnyt yhteistyötä vihollisen kanssa, toisin kuin kuvitteellinen eversti Nicholson. Boullen säälittävät puolustelut ovat vielä tallella jos haluatte suuttua. Haastattelun transkriptio ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyvät John Coastin kirjan Railroad of Death uudesta painoksesta. Nicholson (oik. *ranskalainen* upseeri!) kuitenkin auttaa vääristyneen velvollisuudentunton vuoksi vihollistaan. Kun ulkopuoliset liittolaiset kilpailevat sillan tuhoamiseksi, Nicholsonin on päätettävä, kumpi uhraa: isänmaallisuutensa vai ylpeytensä. Hän uhraa ensinmainitun. Ei ihme että hänelle käy kalpaten.
      ellauri266.html on line 532: Katso esimerkiksi Leipzigin Max Planck -instituutin evoluutioantropologian instituutin psykologi Felix Warnekenin tutkimus nazi-Saksasta. Vuonna 2011 de Waal ja hänen työtoverinsa ilmoittivat ensimmäisinä, että simpanssit, joille annettiin vapaasti valita auttaako vain itseään vai auttaako itseään ja kumppania, suosivat jälkimmäistä. Itse asiassa de Waal ei usko näiden taipumusten rajoittuvan ihmisiin ja apinoihin, vaan hän pitää empatiaa ja myötätuntoa yleismaailmallisina nisäkäsominaisuuksina. Näkemys, joka on viime vuosikymmenen aikana saanut tukea jyrsijöistä ja muista nisäkkäistä, kuten koirista, tehdyistä tutkimuksista. Hän ja hänen oppilaansa ovat työskennelleet laajasti tällaisen yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden eteen eläimissä . Vuonna 2011 de Waal piti TED-puheen nimeltä "Moraalinen käyttäytyminen eläimissä". Osa puheesta käsitteli kapusiiniapinoiden epätasa-arvoisuutta, ja videoote tästä levisi virukseksi. Se osoitti yhden apinan raivoisan reaktion, jolle oli annettu vähemmän toivottavaa herkkua kuin toiselle. Viimeisin työ tällä alalla oli ensimmäinen osoitus siitä, että simpanssit reagoivat samalla tavalla kuin lapset ja aikuiset suosimalla tasapuolista lopputulosta, kun he saivat mahdollisuuden pelata Ultimatum-peliä (? n.h.)
      ellauri267.html on line 99: No ei tämä nähtävästi suututtanut ketään kunnolla, mutta 2000-luvun kazojat eivät tästä liioin liiemmin lämpene. Kai kun ei saanut kenellekään suuttua.
      ellauri267.html on line 316: Thor. Kerro hänelle, ei;

      ellauri267.html on line 450: On pakko. Paksu-hengittää hieman; ei muuta kuin ikävä vilustuminen haudoissa makaamalla yötä; mutta ääni, tuuli ja raajat, minä takaan hänelle. – Kokeile häntä hieman löysällä ravilla.
      ellauri267.html on line 457: On pakko. Helmi, soitatko hänelle? hän on merkittävä todellisen rotuinen peto; rohkeasti kädellä. Mark, mutta myös hänen muotojensa puhtaus: hänen emänsä voi olla espanjalainen gennet, mutta oikea väkäs isänä, tai minulla ei ole taitoa hevoslihassa: - Mene naimisiin, pyydän hänestä kuusisataa xeriffiä
      ellauri267.html on line 486: Muurahainen. [ Jalkojen teko. ] Miksi, rouva, voin tehdä yhtä paljon kuin kuka tahansa mies, kauniin naisen palveluksessa. Osaan soittaa huilua ja laulaa; Voin kantaa sateenvarjoasi ja tuulettaa rouvaasi ja viilentää sinua, kun olet liian kuuma; on hyvä, mikään palvelus ei päivällä eikä yöllä tule epäonnistumaan minulle; ja sitä paitsi olen niin nopea huolissani, että sinun tarvitsee vain silmäillä minulle milloin tahansa saadaksesi minut ymmärtämään velvollisuuteni. [ Hän vilkuttaa hänelle. ]-Hienoa, hän on jo vihjannut silmäniskua. [Syrjään.]
      ellauri267.html on line 490: Muf. Erittäin epätoivoinen uros, voin kertoa hänelle sen; En pidä hänen vauhdistaan ​​– Sinulle on opetettava etäisyyttäsi, sirrah. [Iskee häntä silmään.]
      ellauri267.html on line 504: Muf. Tule pois, kätyri; et näytä hänelle mitään.
      ellauri267.html on line 506: Joh. Tuon hänet lehtimajaan, jossa ruusupuu ja myrttipuu vain putoavat rekvisiitin puutteen vuoksi; jos ne olisi sidottu yhteen, he auttaisivat pysymään toistensa perässä. Hän on raaka puutarhuri, ja hänelle on opetettava vain hyväntekeväisyys.
      ellauri267.html on line 517: [Hän viittilöi hiänelle.]
      ellauri267.html on line 727: Muf. Tapa hänet; sillä silloin annat hänelle vapauden:

      ellauri267.html on line 749: Mene, mufti, soita hänelle tällä matkapuhelimella

      ellauri267.html on line 750: saadaksesi hänelle hänen käskynsä. [Poistuu Muftista.]

      ellauri267.html on line 814: Hänelle heidän huokaavat kuningattarensa halveksivat herraansa;

      ellauri267.html on line 900: Aim. Pysy, ota minunkin hyvästit! Hyvästi Tavoitteen sielun suuruus!- Katso, tyranni, mitä ylimääräinen rakkaus voi tehdä; Se vetää minut niin alas kuin sinun jalkoihinsa;[Polvistuu hänelle.]
      ellauri267.html on line 975: Sillä välin uskallan lisätä velkaasi; [Antaa hänelle käsiaseensa].

      ellauri267.html on line 1010: Muf [syrjääni]: Profeetta oli hänelle tämän velkaa;

      ellauri267.html on line 1119: Joh. Annan hänelle anteeksi, vaikka hän ei ole vielä tehnyt mitään. Hän itse tietää parhaiten, mitä hän tekee tämän jälkeen tuottaakseen minulle tyydytystä.
      ellauri267.html on line 1131: Muur. [Izexeen]: Huomaan olevani hyvin masentunut, kaikkiallani; köyhä synti on lepotilassa; concupiscence on mennyt eläkkeelle talvi-kortteliinsa; ja jos Morayman pitäisi nyt ilmestyä, en sano enempää; mutta voi, hänelle ja minulle!
      ellauri267.html on line 1135: Mor. Ja jos Morayma ilmestyy, sellaisena kuin hän näyttää, - valitettavasti! sanot hänelle ja sinulle.
      ellauri267.html on line 1157: Mor. Voisit todellakin sormitella vuokraasi etukäteen; mutta se tekee miehestä sairaan aviomiehen ikuisesti. Ajattele, avioliitto on tuskallinen kutsumus, kuten tulet todistamaan; Hallitse tulojasi niin säästäväisesti kuin pystyt, niin löydät vaikean tehtävän tehdä vielä vuoden lopussakin ja silti elät kunnollisesti. Unohdin kertoa teille, että minulla on orja valmiina pylväsportille, jossa on kaksi hevosta valmiina satuloituna. Jätän hänelle Alcoranin, se riittää hänelle; sen jokainen sivu on kultaa ja timantteja. – Jos sinulla on sinnikkyyttä ja rohkeutta –
      ellauri267.html on line 1318: Näytelmä sijoittuu Pohjois-Afrikkaan, jossa Portugalin kuningas Don Sebastian ja hänen liittolaisensa on voitettu ja vangittu maureita vastaan käydyn sodan jälkeen. Sebastianin tärkein halu on mennä naimisiin rakastamansa naisen kanssa, Almeyda, Barbaryn kristitty kuningatar, jota myös pidetään vankina. Tämän hän onnistuu tekemään sen jälkeen, kun keisari Muley-Moluch on antanut hänelle jonkin verran vapautta, jotta Sebastian voi yrittää voittaa Almeydan käden keisarille. Sebastian ja Almeyda pakenevat keisarin kostoa avioliitostaan, koska hänet tapetaan kapinassa, mutta he eivät pakene kohtaloa. Viimeisessä näytöksessä he oppivat vanhalta neuvonantajalta Alvarezilta, joka on juuri vapautettu vankeudesta, että he ovat velipuoli ja sisar, joilla on ollut sama isä. Heidän suhteensa insestisyys, vaikka se olikin tietämätöntä, pakottaa heidät eroamaan ja vetäytymään erillisiin uskonnollisiin taloihin.
      ellauri269.html on line 131: 6 Ja hän sanoi: kuulkaat nyt minun sanojani: jos joku on teidän seassanne propheta, minä Herra ilmestyn hänelle näyssä, ja unessa puhuttelen häntä. 7 Vaan ei niin palveliani Moses, joka koko minun huoneessani uskollinen on. 8 Hänen kanssansa minä puhun suusta suuhun ja näkyväisesti, ja ei tapauksilla, ja hän näkee Herran muodon. Miksi ette te siis peljänneet puhua palveliaani Mosesta vastaan?
      ellauri269.html on line 483: Aladdin tajusi silloin, että terä oli kirottu, mutta Ratas sanoi, että hän mielellään kantaisi minkä tahansa kirouksen pelastaakseen kotimaansa. Kun nämä sanat lausuttiin, miekkaa ympäröivä jää murtui ja räjähti ulospäin. Muradiiniin osui rosoinen sirpale ja ilmeisesti tappoi hänet. Arthas hylkäsi kumivasaransa [ Valon kosto ] ja ryntäsi parantamaan ystävänsä. Luukurko, Kuuranupin kautta, alkoi kuiskaa hänelle, ja Arthas jätti Muradinin, jonka hän luuli kadonneen, ja tarttui terään.
      ellauri269.html on line 485: Miekka kädessään Tarhas palasi tukikohtaansa. Hän aloitti vastahyökkäyksen luumalikoita vastaan ​​ja tuhosi nopeasti kauhuherran tukikohdan. Malfoy kohtasi prinssi Harryn ja kertoi hänelle, että Luukurko oli tiennyt, että hän ottaisi sen kirotun miekan. Hän puhui kuin uskoisi, että Arttu oli nyt hänen puolellaan, mutta yllättäen Arthas käytti riimuterää tappaakseen hänet. Artusta oli tullut paha! Kun hänen sielunsa oli menetetty Luukurkolle, Arttu perkele pakeni Peräreiän jäätyneelle jätteelle.
      ellauri269.html on line 775: Hänen hankaluudestaan tuli hänen huumorin lähde. Spockin toiseus johti sarjan hauskimpiin hetkiin. Usein tietämättä naurusta, jota hän tuottaa vilpittömästi tarkoitetulla kommentilla tai kukkoisilla kulmakarvoilla, Spock antaa meidän nauraa hänelle kunnioittaen häntä edelleen. Se on huumorimerkki, joka on yksi borsht-vyöhykkeen peruskauraa: keltanokan yritys tunkeutua korkeaan ampiaisten yhteiskuntaan.
      ellauri271.html on line 61: – Koska kansainvälinen naistenpäivä on venäläinen perinne, en ostanut tänään vaimolleni kukkia enkä myöskään toivota kenellekään hyvää kansainvälistä naistenpäivää, Kari "tviittaa".
      ellauri272.html on line 625: Vihainen Analle tämän uhmauksesta, Christian katkaisee New Yorkin työmatkansa ja palaa Seattleen. Vihaantunut siitä, että Ana petti lupauksensa saada Kate luokseen sen sijaan, että lähtisi ulos, järkyttynyt Christian murisee Anan nukkuessa. Lopulta kaksikko riitelee, ja Ana moittii häntä liian hallitsevasta ja omistushalusta. Hän vaatii enemmän vapautta ja pääsyä ystäviensä kanssa. Christian vihdoin antaa periksi tajuttuaan kuinka paljon Anan ystävät merkitsevät hänelle ja että Ana teki oikein jäädessään Kateen luokse kotiin. Pian tämän jälkeen Christian yllättää hänet matkalla kohteeseen Aspen, Kate, Elliot, Mia ja Kate veli Ethan. Siellä ollessaan Elliot kosi Kateta, ja tämä hyväksyy.
      ellauri272.html on line 627: Anan isäpuoli Ray on lääketieteellisesti aiheutetussa koomassa auto-onnettomuuden jälkeen. Kun hän herää muutamaa päivää myöhemmin, Ana ja Christian sopivat siirtävänsä hänet Seattleen toipumaan. On myös Anan syntymäpäiväviikonloppu, ja Christian yllättää hänet koko perheensä ja ystäviensä kanssa illallisella. Hän antaa hänelle hurmaavan rannekorun, jonka hurmat edustavat kaikkia heidän "ensimmäisiään", mukaan lukien jäätelötärpy, joka edustaa heidän "vanilja"-suhdettaan. Christian antaa hänelle myös Audi R8:n.
      ellauri272.html on line 640: Avioparit jatkavat eroottista seksuaalista kokeiluaan, mutta siitä tulee monimutkaista, kun Ana ilmoittaa olevansa raskaana. Christian on syvästi järkyttynyt ja sanoo, että hänellä oli muita suunnitelmia heidän varhaisvuosilleen. Hän lähtee yön pituisen humalaisen taivuttajan kyytiin. Palattuaan Ana saa selville, että Christian oli lähettänyt tekstiviestin ja tavannut entisen rakastajansa ja entisen BDSM- dominantin Elena Lincolnin. Hän suuttuu hänelle ja lukitsee itsensä leikkihuoneeseen yöksi. Hän etsii Anaa aamulla ja he jatkavat riitelyä, ja Ana kertoo Christianille, kuinka tärkeä vauva on hänelle.
      ellauri272.html on line 645: Kun Christian on poissa työasioista muutaman päivän, Ana saa puhelun Jack Hydeltä. Hän on kidnapannut Mia Grayn ja vaatii 5 miljoonaa dollaria kahdessa tunnissa. Hän varoittaa Anaa olemaan kertomatta kenellekään tai hän tappaa Mian.
      ellauri272.html on line 651: Pian sen jälkeen Hyde vapautetaan 500 000 dollarin takauksesta ja saa takaisin puhelimen, jossa hän vaatii lunnaita Miasta, Christianin siepatusta sisaresta. Hyde vaatii 5 miljoonaa dollaria käteistä kahdessa tunnissa ja uhkaa tappaa hänet, jos hänen vaatimuksiaan ei täytetä. Hän varoittaa Anaa kertomasta kenellekään ja tuomaan rahat yksin. Ana ottaa Christianin pöydältä shekkikirjan ja revolverin ja menee pankkiin nostamaan koko summan.
      ellauri272.html on line 660: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin kanssa. Vaikka hän on vihainen Anan piittaamattomuudesta ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Ana palaa kotiin seuraavana päivänä. Christian saa tietää yksityisetsivästään Welchistä, että hänellä ja Hydellä oli sama sijaisperhe. Hän kertoo Analle kuinka hän tapasi ja Elena vietteli hänet. Esittelemällä hänet BDSM:n maailmaan Elena auttoi Christiania oppimaan hallitsemaan elämäänsä. Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, häntä vaivasivat edelleen hirvittävät muistot äidistään, eikä hän olisi koskaan kyennyt hallitsemaan elämäänsä. Ana tuntee syyllisyyttä käytöksestään, kun hän selittää, kuinka hän päätyi näkemään Elenan. Hän oli etsinyt psykiatriaan, tohtori Flynnin, koska hän tarvitsi apua ja kun hän ei voinut ottaa yhteyttä Flynnin, Christian päätyi Elenan salongiin puhuakseen jollekin ongelmistaan. Elena sattui olemaan salongissa sulkiessaan. Hän tiesi, että Christian ja Ana olivat riidelleet raskaudesta. Elena vei hänet suosikkibaariinsa juomaan ja auttamaan häntä rentoutumaan. Vaikka Elena antoi hänelle passin, hän tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää.
      ellauri272.html on line 666: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin rinnalla. Vaikka hän on vihainen hänen piittaamattomuudestaan ​​ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Christianin adoptioäiti Grace vakuuttaa hänelle, ettei Ana jätä häntä. Hän palaa kotiin seuraavana päivänä.
      ellauri272.html on line 670: Kun Christian soittaa pianoaan, Ana kävelee käytävän läpi olohuoneeseen katsomaan Christiania. Kun hän katselee häntä, näytetään takakuvia Christianin ja Anan yhteisestä ajasta " Love Me like You Do " -soitolla. Sitten Ana päättää, että hän haluaa pelata. Hän lähettää hänelle tekstiviestin saadakseen hänen huomionsa. Kun Christian liittyy Anan kanssa leikkihuoneeseen, musiikin soitto jatkuu, kun Christian sulkee oven heti nähtyään Anan hymyilevän.
      ellauri272.html on line 811: Kirjassaan Ihminen, joka kärkkyi penistä Christer Kihlman kirjoittaa elämästään: ”Me juomme itsemme mahtavaan känniin samalla kun lapsi nukkuu ja valvoo ja minä vaihdan hänelle kuivaa ja annan tuttipullon. Eikä humalaisessa isässä mitään vikaa ole. Kunhan hän vain on kiltti ja jossakin määrin vakaa käsistään niin että hän selviytyy omasta osuudestaan hoidossa. Parempi humalainen isä kuin kymmenen ylettömän virkaintoista äitiä, sanoisin”.
      ellauri274.html on line 201: 1:30:19 моветон наплевать наплевать на кого делать ставку в борьбе с нами 1:30:19 mauvais ton älä välitä siitä, kenelle lyödä vetoa taistelussa meitä vastaan
      ellauri275.html on line 260: Varo kuitenkin Bgachiashvilia: Mutta kenelle minä uskon lauman?
      ellauri275.html on line 275: Ja Bgachiashvili sanoi hänelle: Älä! Lopeta! Köyhyys ja nälkä edessä. Mistä tukia?
      ellauri275.html on line 405: Mutta se toi hänelle pian kaunaa Ja Zakro putosi metsän ruohoon,
      ellauri275.html on line 521: Hruštšovin kilpailijat puolueessa syrjäyttivät hänet keskuskomitean tapaamisessa 14. lokakuuta 1964. Kaksi edellistä päivää Brežnev oli käyttänyt asemansa varmistamiseen, tosin hermoillen välillä pahasti ja yrittäen perua koko hankkeen. Kokouksen avannut Brežnev aloitti Hruštšovin tekemien virheiden ja hänelle asetettujen syytteiden lukemisen, mihin kukin yhtyi vuorollaan. Brežnevin mukaan Hruštšov oli ”toiminut vastoin Leninin opetuksia”, hän oli ”kylvänyt epäjärjestyksen siemenen” ja ”tehnyt päätöksiä lounaalla”. Muiden keskuskomitean jäsenten syytöksissä esiintyi syytöksiä ”pidäkkeettömästä käytöksestä”, "valtion kengän vahingoittamisesta", ”kultin luomisesta” ja ”maailman kohtalolla leikkimisestä Kuubassa”. Ammattiliittojen johtaja moitti, että ei ollut saanut audienssia neljään vuoteen.
      ellauri275.html on line 656: Josif Stalin liittyi Mesame Dasiin (3. ryhmä gruusialaisia sosdemejä) vuonna 1898 ollessaan 20-vuotias, kun hän osallistui Tiflisin teologiseen seminaariin. Mesame Dasin kautta hän tutustui ensimmäisen (no, toisen) kerran Karl Marxin ideoihin. Hän johti yhtä opintopiireistä, mutta oli tyytymätön enemmistön näkemyksiin. Stalinin sympatioiden vähemmistössä olevia enemmistöläisiä kohtaan ja hänen ärsyttävän puheenjohtajuutensa vuoksi hän huomasi olevansa jatkuvasti ristiriidassa muiden ryhmän jäsenten kanssa. Stalin alkoi muodostaa oppositioryhmää vastauksena tähän, joka koostui Lado Ketskhovelista, Alexander Tsulukidzesta ja Josipista, joka oli vakaasti vähemmistössä tässäkin ryhmässä. Tämä ryhmä, kuten Lavrentiy Beria totesi, oli alku vuonna 1904 perustettavalle leninistiselle bolshevikkiorganisaatiolle. Enemmistöä vastaan ​​työskennellessä ryhmä pystyi lopulta vuonna 1900 siirtämään koko organisaation enemmän propagandaan ja väkivaltaisiin tekoihin. Ahven taskussa tehtiin massakiihotusta. Mutta Stalinin ja hänen vähemmistönsä toiminta ärsytti edelleen Mesame Dasin johtajia. Lopulta joulukuussa 1901 hänet erotettiin ryhmästä.
      ellauri276.html on line 133: Tsaari palkitsi Jefimin kekseliäisyydestään - hän ei antanut hänelle kaksi, vaan kolme tuhatta chevronettia! Ja lisää patuja! Jefim ei ollut ahne, hän antoi tuhat chervonettia vanhalle Sillinpäälle hyvästä neuvosta. Vanha Sillinpää ei huolinut patukasta.
      ellauri276.html on line 245: Kyntäjä on yksinkertainen mies, tyytyväinen työhönsä, elämäänsä. Tämän runon lyyrinen sankari iloitsee hyvin yksinkertaisista ja ymmärrettävistä asioista: liekehtivästä aamunkoitosta, pellolla kiehuvasta työstä. Talonpoika on erittäin iloinen - käy selväksi, että pelto on hänen elementtinsä, koska hän kylvää leipää mielellään työskennellen varhain aamulla otsansa hiessä. Runon sankari toivoo hyvää satoa, rukoilee hiljaa työskennellessään. On erittäin miellyttävää kuvitella kuvaa yksinkertaisesta venäläisestä talonpojasta, joka työskentelee kentällä - se lämpenee heti sielussa! Iso- tai vähävenäläisessä, ihan sama!
      ellauri276.html on line 257: Mutta runossa on monia toistoja: "No! trudge, sivka", "Hauskaa ... Hauskaa ... Hauskaa ...", "Rikkaruoho tulee pellolle". Kirjoittaja näyttää meille kuinka talonpoika ajaa hevosta, kuinka hän iloitsee, kuinka hän kuvittelee tulevan sadon. Kynnön aikana hän piristää jatkuvasti sekä itseään että hevosta, antaa hänelle ja itselleen uutta voimaa, tuntee itsensä sekä herraksi että palvelijaksi, ja sana palvelija asettuu etusijalle: "Minä itse olen sinun ystäväsi, palvelija ja isäntä .”
      ellauri276.html on line 328: Sanasto on sekä ylevää, vanhentunutta (alien) että puhekieltä. Suurin osa riimeistä on verbaalisia, lisäksi runoilija käyttää verbien katkaisemattomia muotoja, mikä lisää teoksen samankaltaisuutta kananlaulun ja eeposen kanssa: käveli ylös, lyötiin. Sanojen toistot partikkeleilla korostavat surullista intonaatiota: kuulla jotain, itseäni, jotain juureen asti, pala jostain. Metafora, allegoria: maasta kaivaa kultaa. Värimaalaus: vihreä, pinkki, musta. Runoilija käyttää deminutiivisia sanojen päätteitä, kuten kansanperinnössä, esimerkiksi saduissa, on tapana osoittaa, kuinka lähellä kyntäjän kipu on hänelle: aamunkoitto, talonpoika, talonmies, kruchinushka, lapset.
      ellauri276.html on line 347: Hän syntyi Belfastissa katoliseen ja irlantilaiseen nationalistiseen perheeseen Downin kreivikunnasta. Hän opiskeli St Malachy´s Collegessa Belfastissa. Työskenneltyään isälleen hän opetti jonkin aikaa. Hän matkusti Dubliniin vuonna 1902 ja tapasi johtavia nationalistisia hahmoja. Hänen kirjallinen toimintansa alkoi lauluilla, keräilijänä Antrimissa ja työskennellessään säveltäjä Herbert Hughesin kanssa. Sitten hän perusti Ulsterin kirjallisuusteatterin vuonna 1904. Hän kirjoitti näytelmän The Little Cowherd of Slainge ja useita artikkeleita sen Uladh-lehteen, jonka toimitti Bulmer Hobson. The Little Cowherd of Slainge esitti ULT Clarence Place Hallissa Belfastissa 4. toukokuuta 1905 yhdessä Lewis Purcellin The Enthusiastin kanssa.
      ellauri276.html on line 349: Hän muutti Dubliniin vuonna 1905, ei löytänyt työtä ja seuraavana vuonna (1906) hän muutti Lontooseen, missä hän osallistui irlantilaiseen kirjalliseen toimintaan työskennellessään opettajana. Hän meni naimisiin vuonna 1910 Nancy Mauden kanssa, ja he muuttivat pian Dubliniin ja sitten Wicklow´n kreivikuntaan. Hänen näytelmänsä Judgment esitettiin Abbey Theatressa huhtikuussa 1912.
      ellauri276.html on line 355: Joseph Campbellin "I Will Go With My Father a- Ploughing" kuvailee pojan elämän kuukausia hänen työskennellessään isänsä rinnalla "kyntäen", "kylväen" ja "korjuun".
      ellauri276.html on line 439: Patrick Kavanagh opiskeli Kednaminshan kansalliskoulussa vuosina 1909–1916 ja lähti kuudennelle luokalle 13-vuotiaana. Hän opiskeli isälleen suutariksi ja työskenteli hänen tilallaan. Hän toimi myös maalivahtina Inniskeen Gaelic -jalkapallojoukkueessa. Myöhemmin hän pohti: "Vaikka talonpojan kirjaimellinen käsitys on maatilatyöntekijä, talonpoika on itse asiassa kaikki se ihmisjoukko, joka elää tietyn tietoisuustason alapuolella. He elävät pimeässä luolassa. tajuttomista ja he huutavat nähdessään valon." Hän kommentoi myös, että vaikka hän oli varttunut köyhällä alueella, "todellinen köyhyys oli valistumisen puute [ja] pelkään, että tämä tietämättömyyden sumu vaikutti minuun hirveästi." You can say that again!
      ellauri276.html on line 473: Vuonna 1939 Kavanagh asettui Dubliniin. John Nemo kuvailee elämäkerrassaan Kavanaghin kohtaamista kaupungin kirjallisen maailman kanssa: "hän tajusi, että hänen kuvittelemansa virkistävä ympäristö ei juurikaan eronnut hänen jättämänsä pienistä ja tietämättömistä maailmasta. Hän näki pian kirjallisten naamioiden läpi, joita monet Dublinin kirjailijat käyttivät vaikuttaakseen. taiteellisen hienostuneisuuden ilmapiiri. Hänelle sellaiset miehet olivat dandeja, toimittajia ja virkamiehiä, jotka leikkivät taidetta. Hänen vastenmielisyyttään syvensi se, että häntä kohdeltiin ennemminkin lukutaitoisena talonpoikana kuin hänen uskomaansa erittäin lahjakkaana runoilijana hän oli tulossa".
      ellauri276.html on line 580: And so loudly to the little boy do call, ja soitat pienelle pojalle niin äänekkäästi,
      ellauri276.html on line 721: Robert Burns syntyi 25. tammikuuta 1759 Allowayn kylässä, kaksi mailia Ayrista etelään. Hänen vanhempansa Willian Burnes[s] ja Agnes Broun olivat vuokraviljelijöitä, mutta he varmistivat, että heidän poikansa sai suhteellisen hyvän koulutuksen ja hän alkoi lukea innokkaasti. Alexander Popen, Henry Mackenzien ja Laurence Sternen teokset saivat Burnsin runollisen impulssin, ja suhteet vastakkaiseen sukupuoleen antoivat hänelle inspiraatiota. Handsome Nell Nellie Kilpatrickille oli hänen ensimmäinen kappaleensa.
      ellauri276.html on line 824: Toisen sairauskohtauksen jälkeen vuonna 1892 Bottomley jätti pankin ja muutti Cartmeliin, Lancashireen elääkseen intohimoista intensiivistä meditaatiota ja mietiskelyäkin ja aloitti runojen kirjoittamisen. Täällä vuonna 1895 hän tapasi Emily Burtonin. He menivät naimisiin vuonna 1905. Pariskunta asui vuodesta 1914 Silverdalessa, lähellä Carnforthia kuolemaansa asti. 1920 - luvulla hän oli Village Drama Societyn puheenjohtaja. Vuonna 1944 hänelle myönnettiin kirjallisuuden kunniatohtori Leedsin yliopistossa. Bottomley kuoli vuonna 1948 eläen vaimoaan alle vuodella. Heidän tuhkansa haudataan St. Fillanin kappeliin juurella Dundurn, Perthshire.
      ellauri276.html on line 1257: But tell him quite plainly with a curse and a bow vaan sanokaa hänelle aivan selvästi kirouksella ja kumartaen,
      ellauri277.html on line 138: Gibran piti ensimmäisen taidenäyttelynsä piirustuksistaan ​​tammikuussa 1904 Bostonissa Dayn studiossa. Tämän näyttelyn aikana Gibran tapasi Mary Haskellin, yhdeksän vuotta häntä vanhemman tyttökoulun rehtorin kaupungissa. Kaksikko solmi ystävyyden, joka kesti Gibranin loppuelämän. Haskell käytti suuria summia Gibranin tukemiseen ja toimitti myös kaikkia hänen englanninkielisiä kirjoituksiaan. Heidän romanttisen suhteensa luonne jää epäselväksi, vaikka jotkut elämäkerran kirjoittajat väittävät, että he olivat rakastavaisia mutta eivät koskaan menneet naimisiin, koska Haskellin perhe vastusti. Alusvaatteista saadut todisteet viittaavat siihen, että heidän suhteensa ei koskaan toteutunut fyysisesti. Gibran ja Haskell olivat lyhyesti kihloissa vuosien 1910 ja 1911 välillä. Joseph P. Ghougassianin mukaan Gibran oli kosinut häntä koska "ei tiennyt kuinka muuten maksaa takaisin kiitokseksi neiti Haskellille", mutta Haskell keskeytti yhdynnän tehden "hänelle selväksi, että hän piti hänen ystävyydestään ennen kuin raskasta sidettä mamuavioliitossa." Haskell meni myöhemmin naimisiin Jacob Florance Minisin kanssa vuonna 1926, samalla kun hän pysyi Gibranin läheisenä ystävänä, suojelijana ja hyväntekijänä ja käytti Jacobin vaikutusvaltaa Kallen uran edistämiseen.
      ellauri277.html on line 151: Saman vuoden joulukuussa Gibranin visuaalisia taideteoksia esiteltiin Montross Galleryssä, mikä herätti amerikkalaisen taidemaalari Albert Pinkham Ryderin huomion. Gibran kirjoitti hänelle proosarunon tammikuussa, ja hänestä tulee yksi ikääntyneen miehen viimeisistä vierailijoista. Ryderin kuoleman jälkeen vuonna 1917 Henry McBride lainasi Gibranin runon ensimmäisenä.jälkimmäisen kuolemanjälkeisenä kunnianosoituksena Ryderille, sitten sanomalehdissä eri puolilla maata, josta tuli Gibranin nimen ensimmäinen laaja maininta Amerikassa. Maaliskuuhun 1915 mennessä kaksi Gibranin runoa oli myös luettu Poetry Society of Americassa, minkä jälkeen Corinne Roosevelt Robinson, Theodore Rooseveltin nuorempi sisar, nousi ylös ja kutsui niitä "tuhoisiksi ja pirullisiksi jutuiksi".
      ellauri277.html on line 160: Eräiden Bushruin ja Jenkinsin mukaan Raamattu, erityisesti King Jamesin versio, oli "ehtymätön" vaikutuksen lähde Gibraniin. Almustafan opetukset eroavat ratkaisevasti Zarathustran filosofiasta, ja ne paljastavat Jeesuksen silmiinpistävän jäljitelmän, jollaisexi Gibran kuvasi hänet. Haskellin mukaan Gibran kertoi hänelle kerran sen:
      ellauri277.html on line 356: Jumala on Bahai-uskossa ylimaallinen, eikä häntä voi tuntea suoratoistona, enintään kesäuusintoina. Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien kautta, joista viimeisin oli Baha’ullah. Bahai-uskon mukaan Jumala on yksi ja koko kaikkeus kuuluu hänelle, muut älkööt yrittäkökään. Hän on kaikkivaltias ja täydellinen. Hänen ei tarvi pyrkiä enää mihinkään. Maailmanhistoriassa on ollut vain yksi Jumala ja eri uskonnot ovat kutsuneet Häntä eri nimillä. Ihmisen rajallinen mieli ei voi ymmärtää Jumalaa. Bahaiden mukaan ainoa asia, mitä tiedämme Jumalasta on, että hän on olemassa. Kaikki muut arvauxet on ilman muuta vääriä.
      ellauri278.html on line 69: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, ​​että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, ​​että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä.
      ellauri278.html on line 376: Oikeudenkäynnissä Bazilevski toisti NKVD-NKGB-komissiossa ja sitten ulkomaisille toimittajille Burdenko-komission antaman todistuksen, erityisesti toteamalla, että Burgomestari Menshagin väitti kertoneensa hänelle saksalaisten puolalaisten teloituksesta; Menshagin itse kutsuu tätä muistelmissaan valheeksi.
      ellauri279.html on line 85: Hänelle myönnettiin vuoden 1970 Nobelin kirjallisuuspalkinto "eettisestä voimasta, jolla hän on harjoittanut venäläisen kirjallisuuden välttämättömiä perinteitä", ja Gulagin saaristo oli erittäin vaikutusvaltainen teos, joka "merkitsi haastetta Neuvostoliiton valtiolle" ja myi kymmeniä miljoonia kopioita.
      ellauri279.html on line 353: Solženitsyn kieltäytyi ottamasta vastaan Mihail Gorbatšovin ja Neuvostoliiton hallituksen hänelle vuonna 1990 ehdottamaa palkintoa Vankileirien saaristosta, koska ei halunnut palkintoa "miljoonien verellä kirjoitetusta kirjasta". Myöhemmin Solženitsyn kieltäytyi myös Boris Jeltsinin hänelle myöntämästä valtionpalkinnosta, koska ei halunnut palkintoa hallinnolta, joka oli johtanut Venäjän romahduksen tilaan. Sen sijaan hän kirjoitti kirjan Venäjän romahduksesta.
      ellauri279.html on line 380: V. V. Putin sanoi, että kaikkien Solženitsynin tapaamistensa aikana "häntä hämmästytti joka kerta, kuinka orgaaninen ja vakuuttunut valtiomies Solženitsyn oli. Hän saattoi vastustaa olemassa olevaa hallintoa, olla eri mieltä hallituksen kanssa, mutta valtio oli hänelle vakio henkisessä historiassa." Iisain poika ei vastustanut putinismia.
      ellauri279.html on line 458: Carlos Fuentesia on kutsuttu "Meksikon Balzaciksi". Fuentes itse mainitsi Miguel de Cervantesin, William Faulknerin ja Balzacin tärkeimpinä kirjailijoinaan. Kirjoitusprosessistaan ​​pitämässään puheessa hän kertoi, että kun hän aloitti kirjoitusprosessin, hän aloitti kysymällä: "Kenelle minä kirjoitan? NYT:n lukijoilleko? Niinpä hyvinkin!"
      ellauri281.html on line 68: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, ​​että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, ​​että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä.
      ellauri281.html on line 375: Oikeudenkäynnissä Bazilevski toisti NKVD-NKGB-komissiossa ja sitten ulkomaisille toimittajille Burdenko-komission antaman todistuksen, erityisesti toteamalla, että Burgomestari Menshagin väitti kertoneensa hänelle saksalaisten puolalaisten teloituksesta; Menshagin itse kutsuu tätä muistelmissaan valheeksi.
      ellauri282.html on line 208: Pierino Ronald "Perry" Como teki Caterina Valentinelle serenadilurituxen, joka on mainittu jo albumissa 220. Siinä on hauska missivideo. Siellä sanotaan että Lasse Mårtenson teki siitä coverin mutta tämä Eino Grönin versio on parempi. Lasse veisaa kuten aina vähän homahtavasti nenäänsä.
      ellauri282.html on line 242: Sodan sovinnonhierontavaiheessa Puolan märsäkaarsin moraalia heikensi 11. helmikuuta 1945 päättyneen Jaltan konferenssin tulos, jossa britit ja amerikkalaiset päättivät ilman puolalaisten kuulemista luovuttaa suurimman osan 1921–1939 Puolan alueista Neuvostoliitolle. Kun Anders pyysi päästä mukaan loppupeleihin, Winston Churchill sanoi hänelle, että "teitä [moraalittomia puolalaisia] ei enää tarvita. Päästäkää hepat laitumelle vaan." Arvaa että Andersia harmitti. Puolan kommunistisen hallinnon romahtamisen jälkeen vuonna 1989 hänen kansalaisuutensa ja ihmisarvonsa palautettiin varmuuskopioilta onnistuneesti. Puolan sosialisoiminen on kuin lehmää satuloisi, Stalin lohkaisi.
      ellauri282.html on line 361: Pitkän toipilasaikansa kestäessä Loyola näki sarjan uskonnollisia näkyjä Jeesuksesta ja Mariasta köyrimässä, ja kirjoitti sen pohjalta noin 300 sivua tekstiä, josta myöhemmin muokkaantui Loyolan pääteos Vällyharjoituksia. Hän ajatteli, että hänen julkaisusuunnitelmansa vahvisti hänen eräänä yönä kokemansa näyn Neitsyt Marian ja Jeesuksen lapsesta, mikä johti hänelle paljon lohdutusta.
      ellauri282.html on line 408: Thomas Merton OCSO (31. tammikuuta 1915 – 10. joulukuuta 1968) oli amerikkalainen trappistimunkki, kirjailija, teologi, mystikko, runoilija, sosiaalinen aktivisti ja vertailevan uskonnon tutkija. 26. toukokuuta 1949 hänet vihittiin katoliseen pappeuteen ja hänelle annettiin nimi "isä Louis". Hän kuului Gethsemanin luostariin Bardstownin lähellä Kentuckyssa ja oli siellä kirjoilla vuodesta 1941 kuolemaansa asti, vaikka kuoli jossain Kaakkois-Aasiassa nussiretkillä (siitä enemmän alempana).
      ellauri282.html on line 427: Merton päätti tutkia katolilaisuutta lisää. Lopulta elokuussa 1938 hän päätti osallistua messuun ja meni Corpus Christi Churchiin, joka sijaitsee lähellä Columbian kampusta West 121st Streetillä Morningside Heightsissa. Messun rituaali oli hänelle vieras, latina oli täyttä hepreaa, mutta hän kuunteli tarkkaavaisesti. Tämän jälkeen Merton alkoi lukea laajemmin katolilaisuutta.
      ellauri282.html on line 436: 19. maaliskuuta 1944 Merton teki väliaikaisen lupauksensa ja hänelle annettiin valkoinen hattu, musta olkapää ja nahkavyö. Marraskuussa 1944 James Laughlin julkaisi käsikirjoituksen, jonka Merton oli antanut ystävälle Robert Laxille edellisenä vuonna osoitteessa New Directions: runokirja nimeltä Thirty Poems. Mertonilla oli ristiriitaisia ​​tunteita tämän teoksen julkaisemisesta, mutta Dunne pysyi päättäväisenä, koska Merton jatkoi kirjoittamistaan. Vuonna 1946 New Directions julkaisi toisen Mertonin runokokoelman, A Man in the Divided Sea, joka yhdistettynä kolmeenkymmeneen runoon, herätti hänelle tunnustusta. Samana vuonna Harcourt Brace & Company hyväksyi Mertonin käsikirjoituksen The Seven Storey Mountainiin julkaistavaksi. Seitsemänkerroksinen vuori, Mertonin omaelämäkerta, kirjoitettiin kahden tunnin välein luostarin scriptoriumissa henkilökohtaisena projektina.
      ellauri282.html on line 453: Vuoden 1968 lopulla uusi apotti Flavian Burns antoi hänelle vapauden lähteä Aasian kiertueelle, jonka aikana hän tapasi Dalai Laman Intiassa kolme kertaa ja myös tiibetiläisen buddhalaisen dzogchen- mestarin Chatral Rinpochen, jota seurasi yksinäinen pakopaikka lähellä Darjeelingia, Intiaa. Darjeelingissa hän ystävystyi Tsewang Yishey Pemban kanssa, joka on tiibetiläisen yhteisön merkittävä jäsen. Siitä huolimattA, hänen viimeisessä kirjeessään, hän totesi: "Olen yhteydessä näihin uusiin ystäviin, tunnen myös lohtua omassa uskossani Kristukseen ja hänen läsnäoloonsa. Toivon ja uskon että hän voi olla yhtä aikaa läsnä meidän kaikkien sydämissä."
      ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
      ellauri282.html on line 491: Samaan aikaan hänen kiinnostuksensa uskontoon, erityisesti katolilaisuuteen, alkoi kasvaa. Luettuaan Pyhän Augustinuksen tunnustukset Kristuksen jäljittelyn ajatus tuli hänelle yhä houkuttelevammaksi. Hänestä tuli todellinen maailmankansalainen omalla inhottavalla vuosisadallaan, myrkkykaasun ja atomipommien vuosisadalla. Keltti mies, joka asui Amerikassa apokalypsin kynnyksellä, mies, jonka suonet olivat täynnä myrkkyä ja elivät kuolemasta. Hän tarkasteli modernia yhteiskuntaa uskoen sen edistävän materialismia, itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. No se ei ole enää mikään uskon asia!
      ellauri282.html on line 493: Hänestä tuli utelias idän mystiikkaan luettuaan Aldous Huxleyn Ends And Means. Kirja vakuutti Mertonin henkisyyden tärkeydestä. Samaan aikaan hän kirjoitti väitöskirjaansa William Blaken teosten pohjalta, jotka opettivat hänelle uskon tärkeyden. Tällä ratkaisevalla hetkellä hindumunkki neuvoi häntä lukemaan keskiaikaisen ja nykyajan katolisen filosofian teoksia. Sisäinen ääni vielä pakotti osallistumaan katoliseen jumalanpalvelukseen. Merton pyysi opastusta paikalliselta papilta. Hän kehitti uskoaan meditoimalla, mietiskelemällä ja lukemalla henkisiä izehoito-oppaita.
      ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257.
      ellauri282.html on line 583: Masefield syntyi Ledburyssa Herefordshiressä asianajaja George Masefieldille ja hänen vaimolleen Carolinelle. Hänen äitinsä kuoli synnyttäessään sisarensa Masefieldin ollessa kuusivuotias, ja hän meni asumaan tätinsä luo. Hänen isänsä kuoli pian tämän jälkeen henkisen romahduksen seurauksena. [ lainaus vaaditaan ] Saatuaan onnettoman koulutuksen Warwickin King's Schoolissa (nykyään Warwick Schoolissa), jossa hän oli kouluna vuosina 1888-1891, hän lähti HMS Conwaylle, sekä harjoitellakseen elämää merellä että murtaakseen lukemisriippuvuutensa, josta hänen tätinsä ei paljon perustanut. Hän vietti useita vuosia tällä aluksella ja huomasi, että hän saattoi viettää suuren osan ajastaan ​​lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ezenverran siitä katkaisuhoidosta. Masefieldin rakkaus tarinoiden kertomiseen vaan kasvoi Conwaylla. Hän jatkoi lukemista ja päätti, että hänestä tulee itse kirjailija ja tarinankertoja.
      ellauri282.html on line 585: Vuonna 1894 Masefield nousi Gilcruixille, joka oli tarkoitettu Chileen. Tämä ensimmäinen matka toi hänelle meritaudin kokemuksen, mutta hänen kokemuksensa äärimmäisissä sääolosuhteissa purjehtiessaan osoittaa hänen ilonsa nähdä lentäviä kaloja, pyöriäisiä ja lintuja. Hän oli hämmästynyt luonnon kauneudesta, mukaan lukien harvinainen öisen sateenkaaren havainto tällä matkalla. Saavuttuaan Chileen hän sai auringonpistoksen ja joutui sairaalaan. Lopulta hän palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla.
      ellauri282.html on line 591: Vuonna 1901, kun Masefield oli 23-vuotias, hän tapasi tulevan vaimonsa Constance de la Cherois Crommelinin joka oli 35 ja hugenottien syntyperää. Klassikoiden ja englanninkielisen kirjallisuuden koulutuksen saanut matematiikan opettaja Constance sopi hänelle hyvin ikäeroista huolimatta.
      ellauri282.html on line 594: Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Masefield oli tarpeeksi vanha, jotta hänet vapautettiin asepalveluksesta. Vuonna 1918 Masefield palasi Amerikkaan toiselle saxanvastaiselle propagandareisulle viettäen suuren osan ajastaan ​​puhumalla ja luennoimalla amerikkalaisille sotilaille, jotka odottivat lähettämistä Eurooppaan. Nämä puhetilaisuudet olivat erittäin onnistuneita. Kerran pataljoona mustia sotilaita tanssi ja lauloi hänelle hänen luennon jälkeen.
      ellauri283.html on line 95: Löllömaha Kielikoneen (tai Lingsoftin tai jonkun kolmannen kieliteollisuuden pikkuputiikin) toimitusjohtajan näköinen poliisi on ellottava. Come to think of it kaikki tyypit viemärivesisarjassa on ällöjä. Koko sarja on epämiellyttävä, mukana ei ole yhtäkään sympaattista hahmoa. Kaikii on kuin Yrpä ja Illu Pulttiboisissa, vitun lammasmaisia sössöttäjiä. Mia ja Anniekin ovat ällö yhdistelmä kuviteltua 70-lukua ja todellista 2020-lukua. Vikaa on kyllä Ekmanissakin, en pidä koko ämmästä. Halpa Timo K. Mukka jäljittelijä. Birger on vetelys, Johan liukas laiha ankerias ja Alma Pöysti näyttää tanakalta pillusillaan. Ei sentään ollut ajeltu, eikä siinä ollut tazkoja. Count your blessings. Ällöttäviä leveitä nahkavöitä availlaan koruttomalla 2020-luvun tyylillä. On se oikeasti niin että nykyporukoilla ei ole enää mitään häpyä, ja se näkyy anakronismeina näissä viime vuosituhannelle sijoitetuissa sarjoissa.
      ellauri283.html on line 277: Kahdeksannelle vuosituhannelle eaa. neoliittisen kulttuurin ihmiset olivat asettuneet istuvaan elämäntapaan siellä linnoitettuihin savitiilikyliin joissa he täydensivät Niilin metsästystä ja kalastusta viljankeruulla ja karjanhoidolla. Viidennellä vuosituhannella eKr. muuttoliikkeet kuivuvasta Saharasta toivat Niilin laaksoon neoliittisia ihmisiä maatalouden ohella. Tästä kulttuurisesta ja geneettisestä sekoittumisesta syntyneestä väestöstä muodostui seuraavien vuosisatojen aikana sosiaalinen hierarkia, josta tuli Kushin kuningaskunta (pääkaupunki Kerma) 1700 eaa. Antropologiset ja arkeologiset tutkimukset osoittavat, että dynastista edeltävänä aikana Ala-Nubia ja Magadanin ylä-Egypti olivat etnisesti ja kulttuurisesti lähes identtisiä, ja näin ollen samalla kehittyivät faaraoiden kuninkuusjärjestelmät vuoteen 3300 eaa. mennessä. Yhdessä muiden Punaisenmeren maiden kanssa Sudania pidetään todennäköisimpänä sen maan sijaintipaikkana, jonka muinaiset egyptiläiset tunsivat Punt -nimellä (tai "Ta Netjeru ", joka tarkoittaa "Jumalan suunnitelmaa"), jonka ensimmäinen maininta on peräisin 1000-luvulta eaa.
      ellauri283.html on line 300: Toisella vuosisadalla jKr muuan Nobatia miehitti Niilin länsirannan Pohjois-Kushissa. Heidän uskotaan olleen yksi useista hyvin aseistetuista hevos- ja kamelien kantamien soturien joukoista, jotka myivät taitonsa Meroëlle suojelukseksi; lopulta he menivät naimisiin ja vakiintuivat Meroitic kansan keskuudessa sotilaallisena aristokratiana. Lähes viidennelle vuosisadalle saakka Rooma tuki Nobodyja ja käytti Meroëa puskurina Egyptin ja Blemmyjen välillä.
      ellauri283.html on line 487: Jännitteet rajanaapuri Malin kanssa puolestaan purkautuivat joulupäivänä 1985 alkaneeseen viiden päivän rajasotaan (”Joulusota”), joka vaati noin 100 kuolonuhria. Sankaran ankara hallinto alkoi menettää suosiotaan, kun valta alkoi keskittyä turhan pienelle ydinjoukolle.
      ellauri284.html on line 232: "Private Plane" -sarjassa saatuaan tiedon siitä, että Blackadder ja Baldrick on saatettu kuolla, kun heidät ammuttiin alas saksalaisten linjojen yli, Melchett yrittää piristää Georgea näyttämällä hänelle luonnollisen kokoista mallia (17 neliöjalkaa), jonka britit valtasivat takaisin., kommentti korkeista inhimillisistä kustannuksista ja pienistä fyysisistä hyödyistä, joita sodan keskivuosien hyökkäykset saavuttivat. Myöhemmin samassa jaksossa Blackadder kuvailee suurta sotaa "sodaksi, joka olisi pirun yksinkertaisempi näky, jos pysyisimme Englannissa ja ampuisimme 50 000 omaa miestämme viikossa".
      ellauri284.html on line 241: Kenttämarsalkka Douglas Haigiin, jonka käskyjen väitetään johtaneen satoihin tuhansiin brittiläisiin kuolemiin Passchendaelen ja Sommen taisteluissa, viitataan jatkuvasti. Blackadder itse kuvailee Haigin etenemisyrityksiä vain "toiseksi jättimäiseksi yritykseksi siirtää juomakaappinsa kuusi tuumaa lähemmäs Berliiniä" ja Melchettiltä kysyttäessä ehdotuksia joukkojen moraalin parantamiseksi, ehdottaa nauraen Haigin eroa tai itsemurhaa. "Goodbyeee" -elokuvassa kohtaus parodioi Haigin ammatillisia kykyjä kuvaamalla marsalkkaa leikkimässä lelusotilaiden kanssa, jonka hän lakaisee välinpitämättömästi haudosta toiseen ja sitten roskakoriin kuunnellessaan Blackadderin vetoomusta päästä puhumaan suureen puhelimeen. Sommen sotilaspalvelijoista ja rivimiehistä Tolkien tiivisti Sam Gamgin, Frodon uskollisen ja kätevän kumppanin.
      ellauri284.html on line 400: Eastwoodin tunnustuksia ovat neljä Oscaria, neljä Golden Globe -palkintoa, kolme César-palkintoa ja AFI Life Achievement Award -palkinto. Vuonna 2000 hän sai Italian Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan palkinnon, joka kunnioitti hänen elinaikaisia ​​saavutuksiaan. Hänelle myönnettiin kaksi Ranskan korkeinta siviilitunnustusta, hän sai Ordre des Arts et des Lettresin komentajan vuonna 1994 ja Kunnialegionin vuonna 2007.
      ellauri284.html on line 497: Brittiläinen satiirinen aikakauslehti Private Eye antoi hänelle lempinimen "Veririchi Lotsamoney Yogi Bear". Maharishilla oli aina kirjanpitäjä rinnallaan. Myöhemmin Lennon kertoi vaimolleen, että hänen mielestään tollaset Maharishit ovat hänen sanojensa mukaan "liian kiinnostuneita julkisesta tunnustuksesta, julkkiksista ja rahasta" henkiselle miehelle. Maharishi halusi yhtyeen tallettavan jopa 25 prosenttia Sgt Pepper albumin tuotoista hänen sveitsiläiselle pankkitilille kymmenyksinä, johon Lennon vastasi: "Kuolleen ruumiini yli ".
      ellauri284.html on line 692: Jaarli Roberts, Kandaharista Afganistanista ja Pretoriasta Transvaalin siirtokunnasta ja Waterfordin kaupungista, oli arvonimi Yhdistyneen kuningaskunnan Peeragessa. Se luotiin vuonna 1901 kenttämarsalkka Frederick Robertsille, 1. Baron Robertsille . Hänet luotiin jo paroni Robertsiksi Afganistanin Kandaharista ja Waterfordin kaupungista vuonna 1892, ja hänestä tehtiin varakreivi St Pierre samaan aikaan kun hänelle annettiin jaarlin asema.
      ellauri284.html on line 709: Intiassa englantilais-irlantilaiseen perheeseen syntynyt Roberts jr. liittyi East India Companyn armeijaan ja palveli nuorena upseerina Intian kapinassa, jonka aikana hänelle myönnettiin Victoria Cross urheilusta. Sitten hänet siirrettiin Britannian armeijaan ja hän taisteli Abessinian retkikunnassa ja toisessa anglo-Afganistani-sodassa, jossa hänen holtiton käytöksensä ansaitsi hänelle laajan maineen.
      ellauri284.html on line 711: Sitten hänet siirrettiin Britannian armeijaan ja hän taisteli Abessinian retkikunnassa ja toisessa anglo-Afganistani-sodassa, jossa hänen käytöksensä ansaitsi hänelle laajan maineen. Roberts jatkoi palvelemaan Intian ylipäällikkönä ennen kuin hän johti Britannian joukkoja vuoden ajan toisen buurisodan aikana. Hänestä tuli myös viimeinen joukkojen ylipäällikkö ennen viran lakkauttamista vuonna 1904. Hänestä tuli Aide-de-Leiri isänsä luo vuonna 1852.
      ellauri284.html on line 726: Luutnantti Robertsin urheus on kaikissa tilanteissa ollut merkittävintä. Seuratessaan vetäytyvää vihollista 2. tammikuuta 1858 Khodagungessa hän näki kaukaa kahden Sepoyn lähtevän vapaalipulla. Luutnantti Roberts laittoi kannuja hevoselleen ja ohitti heidät juuri heidän ollessaan tulossa kylään. He kääntyivät välittömästi ympäri ja esittivät muskettinsa hänelle, ja yksi miehistä painoi vahingossa liipaisinta, mutta onneksi hatut katkesivat ja tämä urhoollinen nuori upseeri katkaisi lipunkantajan ja hän otti lipun haltuunsa. Hän myös katkaisi samana päivänä toisen Sepoyn, joka seisoi loitolla musketilla ja pistimellä pitäen loitolla Sowaria. Luutnantti Roberts ratsasti ratsumiehen avuksi ja ryntäsi Sepoylle yhdellä miekkaiskulla häntä kasvoihin ja tappoi hänet paikalla.
      ellauri284.html on line 736: Hänestä tuli Pyhän Johanneksen ritarikunnan armon ritari 11. maaliskuuta 1901 ja sitten tuon ritarikunnan ritari 3. heinäkuuta 1901. Hänelle myönnettiin myös Saksan Mustan Kotkan ritarikunta keisarin vierailuaikana Yhdistyneissä kansakunnissa helmikuussa 1901. Hän oli 26. kesäkuuta 1902 julkaistussa vuoden 1902 kruunajaisten kunniamerkkiluettelossa ja sai kunniamerkin kuningas Edward VII :lta noin klo puoli Buckinghamin palatsi 8. elokuuta 1902. Täti antoi hänelle vielä tuokkosellisen mansikoita ja setä viiden pennyn rahan.
      ellauri285.html on line 171: Ainakin yksi israelilainen näyttää yrittäneen ehdottaa tätä Shiplerille, mutta turhaan. Kirjailija David Shahar kertoi hänelle, että juutalaiset tekevät kaiken PLO:n propagandan sen hyväksi, koska PLO:n ihmiset eivät ole tarpeeksi älykkäitä tekemään sitä itselleen. Mutta Shipler piti huomautusta toisena esimerkkinä juutalaisesta rasismista.
      ellauri286.html on line 111: Sirppi ja vasara ­teepaitoja osteltiin huumorimielessä. Niiden huumoriarvo ei avautunut kenellekään Virossa tai muualla Itä­Euroopassa. Läntisessä ilmapiirissä oli optimismia, joka uskoi Venäjän olevan kohta aivan kuten länsi. Viittä vaille demokratia.
      ellauri286.html on line 356: Hänelle soitettiin uhkauspuheluita ulkomailta, häntä häirittiin seksuaalisesti verkossa, hänen yksityiselämäänsä ja perhesuhteita tongittiin ja hän sai salaisesta numerosta tekstiviestin, jonka lähettäjä esiintyi Aron 20 vuotta sitten kuolleena isänä. Aron “isä” kertoi viesteissä, ettei hän ole kuollut, vaan “tarkkailee” Aroa.
      ellauri286.html on line 505: Anna on äidin illa faciet. Anna on terve, kaunis, älykäs, lahjakas. Anna saa stipendejä. Anna saa parhaat pisteet ja soittaa orkesterin solistina ja näyttelee pääosat joulujuhlien näytelmissä. Anna on niin loistava, että opettaja alkaa merkitä hänelle kokeisiin kahta numeroa, toista jossa on Annan numero samalla arvosteluasteikolla mitattuna kuin muillakin ja toista, jossa käytetään juuri Annalle tarkoitettua arvosteluasteikkoa, jotta Anna voisi nähdä, miten on pärjännyt suhteessa omiin kykyihinsä. Se on varmaa, että Annasta tulee jotain suurta. Kuulostaa vähän Kirsin Annalta. No suuri siitä on tullutkin. Sofi on pysynyt suht pienenä, isoa on vaan naama ja jalkaterät.
      ellauri286.html on line 619: Aku Louhimiehen suhde Sofia Oksasen kanssa kukoistaa – ”Uskomaton nainen”. Ohjaaja Aku Louhimies katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hyvänä tukena on hänen elämänkumppaninsa Sofia Oksanen. Aku Louhimiehen mukaan Sofia-rakas on antanut hänelle tukea, voimaa ja uutta energiaa. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2018 saanut ohjaaja Aku Louhimies, 51, kuulostaa puhelimessa iloiselta ja pirteältä. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät suuresti juuri tällä hetkellä miestä haittaa, vaan energiaa löytyy, vaikka poliisitutkinta on edelleen kesken.
      ellauri288.html on line 108: Kirjailija Sofi Oksasen ikä on tuonut hänelle lisää itsevarmuutta. - Nykyisin tiedän tarkasti, mitä haluan, enkä ole enää johdateltavissa. Kaksi caffè lattea tupla­espressolla ja viski. Kirjailija Sofi Oksaselle maistuvat tänä iltapäivänä vain lämmikkeet.
      ellauri288.html on line 130: 42-vuotiaassa neitosessa on mytomaanikonkin vikaa: se pysähtyy aina miettimään kenelle se on kertonut minkin tarinan, mikä vaihtoehtoisista totuuxista sopii kertoa ize kullillekkin. Mitähän se teki sängyssä kun ei saanut pikku hukalta? Joku sen lepakkopokista oli valittanut että Sofi piti huolta yxinomaan izestään, lukizi toisen pään pihtiliikkeellä jalkoväliin ettei saanut vedetyxi henkeä lutkutxen välissä. A. Hukkapätkä silittelee pikku kissaa. Kassi sai kulli kätte todennäk., mutta siitä Sofi muikenee kuin vaari. Se puhuu 100% vain izestään.
      ellauri288.html on line 389: Kun taas Zaran viha syntyy, kun hänen elämässään tapahtuu kohtalokas käänne: Zara joutuu mukaan paskamaisen ihmisen (miehen) johtamaan prostituutiorinkiin. Hänen elämästään viedään kaikki hänelle tärkeä, häntä alistetaan ja oikeudet riistetään. Zara kokee fyysistä ja henkistä väkivaltaa päivittäin. Hänen vihansa ei tosin syty samantien, mutta hirveiden kokemuksien ja jatkuvan pelon aiheuttamana hänen sisäinen vihansa alkaa kasvamaan.
      ellauri290.html on line 380: Avoimet vihollisuudet päättyivät virallisesti vuonna 1949, kun Israelin ja Egyptin, Jordanian, Libanonin ja Syyrian arabivaltiot allekirjoittivat aseleposopimukset. Näiden sopimusten mukaan israelilaiset saivat pitää hallussaan ylimääräistä aluetta, jonka he olivat miehittäneet "juutalaiselle valtiolle" vuoden 1947 jakosuunnitelman mukaisesti myönnetyn alueen ulkopuolella. Aseleposopimuksissa julistettiin, että "aselevon demarkaatiolinjat" rajattiin sitten ne "sanellettiin yksinomaan sotilaallisista syistä", eikä niitä "ei tullut tulkita missään mielessä poliittiseksi tai alueelliseksi rajaksi."* Aseleposopimusten seurauksena aluetta ja väestöä koskeva tilanne on nyt seuraava:
      ellauri294.html on line 399: Yhtenä mahdollisuutena on pidetty, että Teofilos, jolle Luukas teoksensa osoitti, olisi ollut Paavalin puolustusasianajaja. Tällöin Luukas olisi kirjoittanut teoksensa selvittääkseen hänelle, mistä kristinuskossa oli kyse ja samalla osoittaakseen, ettei Paavalin julistamassa opissa ollut mitään Rooman vallanpitäjien turvallisuutta loukkaavaa (haha). Tämä selittäisi, miksi kirja vaikuttaa ikään kuin loppuvan kesken, kun Paavalin pää irtoaa. Joka tapauksessa laaja teos on varmaan alunperinkin tarkoitettu myös muiden kuin Teofiloksen luettavaksi.
      ellauri294.html on line 498:
      Harvinaisen elävä esitys Big Mama "Pöllö" Thorntonilta. Hän oli ensimmäinen Koirakoiran laulaja. Laulu teki tähden hänestä muttei tehnyt hänelle yhtään rahaa siitä.

      ellauri294.html on line 527: Kun nuori punakettu on jäänyt orvoksi, Big Mama pöllö (Thornton) ja hänen ystävänsä, Dinky peippo ja Boomer (sic) tikka, järjestävät hänet adoptoitavaksi ystävälliselle maanviljelijälle nimeltä leski Tweed, joka antaa hänelle nimen Tod. Sillä välin hänen naapurinsa, metsästäjä Amos Slade, tuo kotiin nuoren koiranpennun nimeltä Copper ja esittelee tämän metsästyskoirallensa Chiefille, joka ensin ärsyttää häntä, mutta oppii sitten rakastamaan häntä. Eräänä päivänä Tod ja Copper tapaavat ja heistä tulee parhaita ystäviä, jotka lupaavat ikuisen ystävyyden. Amos turhautuu Copperiin, koska se vaeltelee jatkuvasti leikkimään, ja laittaa hänet hihnaan. Leikkiessään Kuparin kanssa pipu ulkona, Tod herättää vahingossa päällikön. Amos ja päällikkö jahtaavat häntä, kunnes Tweed pysäyttää heidät. Riidan jälkeen Amos uhkaa tappaa Todin, jos tämä loukkaa jälleen hänen omaisuuttaan. Metsästyskausi tulee ja Amos vie Chiefin ja Copperin erämaahan väliaikaisesti. Sillä välin Big Mama, Dinky ja Boomer yrittävät selittää Todille, että Copperista tulee pian hänen vihollisensa. Hän kuitenkin naiivisti vaatii, että he pysyvät ystävinä ikuisesti. Seuraavana keväänä Tod ja Copper saavuttavat aikuisuuden ja keskinäisen sukupuolionnen.
      ellauri294.html on line 529: Kupari palaa ketun hännän alta asiantuntijana metsästyskoiraxi, jonka odotetaan jäljittävän kettuja. Myöhään yöllä Tod livahtaa kuksiin hänen luokseen. Heidän "keskustelunsa" herättää päällikön, joka varoittaa Amosta. Siitä seuraa takaa-ajo ja Copper saa Todin kiinni, mutta päästää tämän menemään samalla kun hän ohjaa Amosin pois. Päällikkö saa Todin kiinni, kun tämä yrittää paeta rautatiekyydllä, mutta vastaantuleva juna iskee häneen, minkä seurauksena hän putoaa alla olevaan jokeen ja murtaa jalkansa. Tästä raivoissaan Copper ja Amos syyttävät Todia onnettomuudesta ja vannovat kostoa. Ymmärtääkseen, ettei Tod ole enää turvassa hänen kanssaan, Tweed jättää hänet riista-alueelle. Oman metsässä vietetyn tuhoisan yön jälkeen Big Mama esittelee hänelle Vixeyn, naarasketun, joka auttaa häntä sopeutumaan elämään "siellä."
      ellauri294.html on line 578: Mannix käsittelee tätä tutkimusta romaanin jälkikirjoituksessa. Puolustaakseen romaaniaan epätodennäköisyyssyytöksiltä hän kertoo havaintojaan villiketuista ja keskustelee muiden ihmisten tarinoista ketun käyttäytymisestä. Mitä tulee toimiin, joita Tod tekee pakottaessaan aktiin metsästyskoiria, hän kertoo sekä näkemästä villikettuja suorittamassa tällaisia tekoja, että muiden hänelle kertomia tarinoita, joita hän käytti joidenkin tarinan tapahtumien perustana. Hän esimerkiksi huomauttaa, että vaikka ihmiset ovat kertoneet hänelle, että ketut eivät todellakaan juokse lammas- tai karjalaumojen seassa jahtaamassa koirakoiria, hän itse katsoi heidän tekevän sitä makuuhuoneensa ikkunasta. Jos kettu juoksi junan raiteita pitkin junan lähestyessä, Mannix käytti tarinaa, jonka eräs metsästysmestari kertoi hänelle Whitford Salesin alueella – lähellä Thorndalea, Pennsylvaniassa.-jonka joutui lopettamaan metsästyksen alueella ketun takia, joka jatkuvasti tappoi takaa-ajokoiria Trentonin rajalla tällä menetelmällä.
      ellauri294.html on line 607: David Rookin vuoden 1970 romaanilla ja James Hillin vuoden 1973 elokuvalla on kuitenkin yhtäläisyyksiä 3v aikaisemmin julkitulleen Mannix-romaanin kanssa. Molemmissa on punainen kettu. Metsästäjä kasvattaa ketun perheensä surmattuaan. Kettu palaa myöhemmin luontoon ja pakenee metsästäjää ja hänen koiransa ajamalla kiskoja juuri ennen junan lähtöä. Tämä johtaa onnettomuuteen, joka saa metsästäjän jäljittämään kettua kostoa varten. On kuitenkin myös huomattavia eroja. Mannix-romaanissa metsästäjä, joka kasvattaa kettua, on eri mezästäjä kuin metsästäjä, joka vannoo kostoa hänelle. Rook-romaanissa metsästäjä, joka ottaa vastaan ketun, on sama kuin se, joka myöhemmin vannoo kostoa. Myös Rook-romaanissa useita koiria kuolee junaonnettomuudessa, kun taas Mannixin romaanissa vain metsästäjän suosikkikoira kuolee. Toinen merkittävä ero on, että Mannix-romaanissa pääkoiralla, jota metsästäjä käyttää loukkaavan ketun jäljittämiseen, ei ole aiempaa sexisuhdetta kyseiseen ketuun. Rookin romaanissa tämä kettu ja koira ovat lapsuuden ystäviä, mikä on sopusoinnussa Disneyn vuoden 1981 Kettu ja koira -sovituksen kanssa, mutta poikkeaa Mannixin lähdemateriaalista.
      ellauri294.html on line 659: Tämä arvokas taito palvelisi Meadia hyvin hänen urallaan antropologina. Vuonna 1924 hän suoritti maisterin tutkinnon Columbian yliopistosta. Vuotta myöhemmin hän aloitti työn, joka toi hänelle myöhemmin maailmanlaajuisen huomion – kenttätyön Samoan nuorten naisten parissa. Tuloksena syntynyt kirja Coming of Age in Samoa valloitti Yhdysvallat. Kirjan uraauurtava antropologinen työ haastoi pitkän käsityksen nuorten kulttuurisesti universaalista kypsymisprosessista.
      ellauri297.html on line 124: 10:8: He sanovat vuorille: ’Peittäkää meidät’ ja esinahkakukkuloille: ’Langetkaa meidän päällemme’. Eivät kuunnelleet. Eikö sana kuulu vai eikö se tehoa?
      ellauri297.html on line 194: 3 Niin hän meni ja otti Goomerin, Diblaimin tyttären, joka oli varsinainen jakorasia. Ja tämä tuli raskaaksi ties kenestä ja synnytti hänelle pojan.
      ellauri297.html on line 195: 4 Ja Herra sanoi hänelle:
      ellauri297.html on line 197: "Pane hänelle nimeksi Jisreel,
      ellauri297.html on line 204: "Pane hänelle nimeksi vaikka Loo-Ruhama,
      ellauri297.html on line 218: "Pane hänelle nimeksi Loo-Ammi,
      ellauri297.html on line 265: että minähän se olen hänelle antanut
      ellauri297.html on line 267: Olen kartuttanut hänelle hopeata
      ellauri297.html on line 294: Ja minä kostan hänelle baalien päivät,
      ellauri297.html on line 305: Minä annan hänelle sieltä alkaen
      ellauri297.html on line 343: 31 Sitten sanoi Herra minulle: "Mene vielä ja rakasta edestä ja takaa naista, jota hänen puolisonsa rakastaa, mutta joka rikkoo avion, niinkuin Herra rakastaa israelilaisia, mutta nämä kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja". 2 Niin minä hankin hänet itselleni puolisolta viidellätoista sekelillä hopeata ynnä hoomer-mitalla ja letek-mitalla ohria. 3 Ja minä sanoin hänelle: "Ole nyt oikein kauan aikaa silleen vaan mun kanssa; älä harjoita haureutta äläkä mene muille miehille. Minä myös teen suunnilleen samoin sinua kohtaan."
      ellauri297.html on line 421: Nimi Lo-ammi kuului profeetta Hoosean ja hänen vaimonsa Gomerin kolmannelle lapselle ja toiselle pojalle . Hänen nimensä määräsi YHWH , joka selitti: "Sillä te ette ( lo ) ole minun kansani ( am ), enkä minä ole sinun Jumalasi ( el ), enkä edes pidä ( raham ) teistä."
      ellauri297.html on line 453: 6. Kuudenneksi, ei opeteta tai harjoiteta mitään perinnettä, joka kieltää selkeän käskyn pyhissä kirjoituksissa tai ulkoistaa yksilöllistä kuuliaisuutta Sanalle kenellekään henkilölle tai järjestölle, parakirkolle tai muuten heidän taidoistaan, voimavaroistaan, koulutuxesta tai asiantuntemuxesta riippumatta.
      ellauri297.html on line 481: Hän luopui omasta ja lähimpiensä kukoistamisesta luodakseen uudelleen ensisijaisen rajapinnan Isän ja Hänen lastensa välille. Palauttaessaan tätä yhteyttä Jeesus osoitti, kuinka ensisijainen rajapinta muodostetaan uudelleen toistensa kanssa, mikä johtaisi joskus vielä ihmisten kukoistukseen. Uskonsa kautta he kävelivät ja näkivät ja puhuivat ja paranivat ja söivät. Jeesus ei perustanut toissijaista organisaatiota tekemään tätä hänelle tai haulikolla parantamaan tai ruokkimaan koko joukkoa – hän teki sen henkilökohtaisesti, yksitellen kommunikoidakseen ensisijaisen käyttöliittymän kautta ja korjatakseen sitä. Kun Hän oli parantanut opetuslapsiaan riittävästi, Hän antoi heille Pyhän Hengen tekemään samoja asioita, ja he menivät ja tekivät henkilökohtaisesti sen työn, jota Jeesuskin omalta vähäiseltä osaltaan teki. Uskon, että Jeesus tarkoitti tätä, kun hän juuri ennen kuolemaansa ennusti,
      ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
      ellauri297.html on line 623: Tällaisesta ambivalenssista huolimatta tietyt naisten vapautumisen kannattajat ovat äskettäin hyväksyneet Shaw'n eräänlaisena isähahmona. Shawilla oli tapana asettaa naiset eräänlaiselle älylliselle jalustalle, ja hänen kovaksi keitetyt sankarittarensa heijastivat usein tätä mieltymystä. DH Lawrence meni niin pitkälle, että hylkäsi hahmonsa "lihattomina, verettöminä ja kylminä", ja monet Shaw'n näytelmistä osoittavat selkeää pettymystä seksiin. Shavian mytologiassa Don Juanista, legendaarisesta libertiinista ja rakastajasta, tulee yksinkertainen idealistinen kapinallinen, joka pyrkii "laajempaan, syvempään, voimakkaampaan itsetietoisuuteen", ja Eeva Eedenin puutarhassa reagoi "ylivoimaisella vastenmielisyydellä", kun käärme paljastaa hänelle seksuaalisen aktin mekaniikan. Todellakin messiaanisessa tulevaisuuden visiossa, joka on kuvattu '' Takaisin Metusalahiin, seksi on eliminoitu; lapset kuoriutuvat terveysmunista; ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan – heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.
      ellauri297.html on line 631: Cecil Chestertonin kysyttäessä, oliko hän käytännössä puritaani, hän vastasi, että hän piti seksiä hirviömäisenä ja sopimattomana, ja lisäsi, ettei hän voinut ymmärtää, kuinka mies ja nainen voivat kohdata toisensa seuraavana aamuna. Seksi ja häpeä olivat hänelle niin sidoksissa toisiinsa, että hänellä oli jopa epäilyksiä siitä, pitäisikö lasten pystyä tunnistamaan vanhempansa. Erään hänen elämäkerransa Hesketh Pearsonin mukaan hän uskoi, että tyydyttävin tapa tuottaa lapsia "olisi terveiden miesten ja naisten joukko tavata pimeässä, pariutua ja sitten erota näkemättä yhtäkään. toisen kasvot.''
      ellauri299.html on line 341: Yippiesin "sissiteatteri" onnistui jälleen kerran, kun vuoden 1968 demokraattisen kansalliskokouksen aikana Kansainvälinen nuorisopuolue nimitti oman ehdokkaansa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokas oli Pigasus the Immortal, 145-naulainen (66 kg) sika, joka heidän mielestään oli sopiva vaihtoehto Richard Nixonille, varapresidentti Hubert Humphreylle ja Alabaman kuvernöörille George Wallacelle. Pigasuksen ensimmäisen lehdistötilaisuuden virallisissa esittelyissä Rubin, pitäen ehdokasta sylissään, vaati hänelle salaisen palvelun suojaa ja Valkoiseen taloon ulkopoliittista tiedotustilaisuutta. Hän lupasi myös Pigasuksen puolesta reilun vaalikampanjan ja jos Pigasus voittaisi vaalit, hänet syödään. Tämä, Rubin väitti, kääntäisi tavanomaisen demokraattisen prosessin, jossa sika valitaan "ja syö kansansa".
      ellauri299.html on line 660: § 1.2. Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: »Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia.» 3 Niin Hoosea otti vaimokseen Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan ym ym.
      ellauri299.html on line 662: § 3.1. Herra sanoi minulle: »Sinun tulee vielä rakastaa naista, jolla nyt on rakastaja ja joka rikkoo avion. Samoin minä, Herra, rakastan israelilaisia, vaikka he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja, joita tuovat uhrilahjoiksi.» Minä ostin naisen ja maksoin hänestä viisitoista hopeasekeliä ja puolitoista homer-mittaa ohria. 3 Sanoin hänelle: »Sinun täytyy nyt kauan aikaa olla täällä ja odottaa. Varo, ettet ole uskoton ja mene muiden miesten mukaan. Kun tottelet minua, niin aikanaan minä tulen luoksesi.»
      ellauri300.html on line 100: Bednyn kaustinen uskonnonvastainen runo Uusi testamentti ilman vikoja (Новый Завет без изъяна) on saattanut inspiroida Mikhail Bulgakovin Mestari ja Margarita vastalauseena. Lisäksi hänen hahmonsa oli prototyyppi Mihail Berliozille ja Bezdomny (Koditon) oli parodia Bednyn salanimestä. Bulgakov ei tavallisesti nauttinut kuullessaan, että joku oli tuomittu, mutta teki poikkeuksen, kun Bedny joutui vaikeuksiin vuonna 1938. "Nytpä ei röhötä kenellekään muulle. Tuntekoon ize nahoissaan", hän sanoi.
      ellauri300.html on line 159: Nikanor Ivanovich Bosoi viedään pois, kun Korovjov istutti hänelle valuuttaa. Ivan Saveljevitš Varenukhasta tulee vampyyri
      ellauri300.html on line 334: Itselle: jatkuva älyllinen ja emotionaalinen kasvu Tooran opiskelun kautta, erityisesti chassidiset opetukset, jotka tarjoavat filosofisen taustan juutalaisen naisen elämäntavalle ja ylpeydelle, selittäen hänen roolinsa ainutlaatuisuuden kodin perustana ("akeret habayit"); ja ainutlaatuiset voimat, jotka hänelle antoivat työtakki ja peruukki.
      ellauri300.html on line 666: Pyhä, siunattu olkoon Hän, sanoi hänelle: "Risto! Henkelläsi tuomitsen tälle roistolle, joka nälvii kaikkein merkityksettömintä olentoa, jonka loin kuuden luomispäivän aikana."
      ellauri300.html on line 680: Kun Paavali karkottaa hänestä "pythonin hengen", meille kerrotaan, että hän menettää tämän kyvyn. Sen lisäksi – ja hänen omistajiensa vihan vuoksi tästä menetyksestä – emme kuitenkaan tiedä, mitä hänelle tapahtuu. Byron huomauttaa, että hänen omistajansa ovat saattaneet alkaa hyödyntää häntä "toisella tavalla" (nudge nudge, wink wink). Niinpä, millähän tylpällä astalolla lie Pauli ajanut käärmettä, vai ajoiko se käärmettä pyssyyn pikemminkin? Oliko Paul ja Silas napalankoja? Jos haluat tutkia tarkemmin raamatullista jaksoa Paavalista ja Filippistä kotoisin olevasta orjatytöstä, katso John Byronin Raamatun näkemykset -sarake ”Paul, Python Girl and Human Trafficking”, joka on julkaistu Biblical Archeology Review -lehden touko-kesäkuussa 2019.
      ellauri300.html on line 839: 23 Sitten hän meni sieltä ylös Beeteliin; ja kun hän oli matkalla ylös, nuoret pojat tulivat kaupungista ja pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Mene ylös, sinä kaljupää; nouse ylös, kaljupää!" 24 Kun hän katsoi taakseen ja näki heidät, hän kirosi heidät Herran nimeen. Sitten kaksi naaraskarhua tuli ulos metsästä ja repivät 42 poikasta. 25 Ja hän meni sieltä Karmelin vuorelle, ja sieltä hän palasi Samariaan.
      ellauri301.html on line 389: Kadonnut nainen, mustan miehen sormi, harvinainen eteläafrikkalainen pistooli, venäläinen radiolähetin - Kurt Wallander rakentaa kuvaa paloista, jotka eivät mitenkään tunnu loksahtavan paikoilleen. Kun rikoksen kansainvälisyys ja kokoluokka alkavat paljastua, Wallenderin maailmankuulu riittämättömyyden tunne kasvaa. Hän joutuu sitoutumaan tutkintaan kaiken sen hinnalla, mikä on hänelle tärkeää (eli Maria Callas-levytyxen ja munkkipossun hinnalla).
      ellauri301.html on line 407: Vannoutunut aatteen mies on jatkanut panostajana koko työikänsä mutta radikalisoitunut petyttyään siihen, mitä kansankodilla on hänelle tarjota. 60-luvun nuorison kapina jaksaa vielä sytyttää vanhan svenssonin toiveet. Miltä näyttää 1900-luvun Ruotsi tällaisesta perspektiivistä? Mitä demarit oikeastaan saivat aikaan? Jäikö jäljelle mitään räjäytettävää?
      ellauri301.html on line 421: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
      ellauri302.html on line 589: Vain vuosikymmeniä aiemmin toinen nuori mystikko, Sabbatai Zevi (1626–1676), oli järkyttänyt juutalaista maailmaa väittäen olevansa Messias. Vaikka Zevi oli jossain vaiheessa vakuuttanut monet eurooppalaiset ja Lähi-idän rabbit, episodi päättyi siihen, että hän perääntyi ja kääntyi islamiin. Maailmanlaajuinen juutalainen yhteisö oli edelleen levoton siitä, ja Luzzatton ja Zevin kirjoitusten välisiä yhtäläisyyxiä pidettiin erityisen vaarallisina ja harhaoppisina. Joissakin paljastuksissaan Luzzato jopa kuvaili Mooseksen, Abrahamin ja Elian paljastaneen itsensä hänelle ja kutsuvan häntä "mentorikseen",
      ellauri302.html on line 597: Mutta kiista ei ollut vielä kokonaan ohi. Levitettiin huhuja, että Luzzaton mentori Yeshayahu Basan tunsi myötätuntoa hänen oppilaansa kohtaan ja jopa lähetti hänelle takaisin joitakin hänen kirjoituksiaan julkaistavaksi. Tämä aiheutti suuren kohun, ja Moshe Hagizin ja Yaakov Poppersin ja Basanin välillä välitettiin monia kiihkeitä kirjeitä, jotka uhkasivat heikentää jälkimmäisen auktoriteettia, jos hän ei luovuta laatikkoa Luzzaton kirjoituksineen Venetsian rabbeille. Yhdessä kirjeessä Moshe Hagiz, Luzzaton vanhin vastustaja, kutsuu Luzzatoa kurjaksi luopioksi, joka petti uskontonsa ja menetti osuutensa tulevassa maailmassa, kutsuen ja kehottaen polttamaan kaikki hänen kirjoituksensa. Basan pakotettiin luovuttamaan Luzzaton kirjoitukset Poppersille, jotka hän myöhemmin hautasi syvälle maahan ja poltti osan harhaoppisiksi katsomistaan kirjoituksista.
      ellauri302.html on line 612: Mesillat Yesharim on ehkä tärkein juutalainen eettinen teksti keskiajan jälkeisellä ajanjaksolla. Vilna Gaonin kerrotaan kommentoineen, ettei hän löytänyt ylimääräistä sanaa teoksen ensimmäisistä 11 luvusta, ja totesi, että hän olisi matkustanut tapaamaan kirjailijaa ja paljastamaan izensä hänelle, jos hän olisi vielä elossa. Nämä ja vastaavat lausunnot suurelta osin vapauttivat Luzzaton muiden epäilyistä hänen epäiltyihin sapattilaissuuntauksiinsa.
      ellauri302.html on line 624: Bar-Hillel vanhempi (n. 110 eaa. – 10 jKr.), käytti tätä säkettä Tooran tärkeimpänä sanomana opetuksissaan. Kerran Ger Toshav haastoi hänet, joka pyysi saada kääntyä sillä ehdolla, että Toora selitettiin hänelle hänen seisoessaan yhdellä jalalla. Hillel hyväksyi hänet ehdokkaaksi kääntymään juutalaisuuteen, mutta 3. Moos. 19:18:aan pohjautuen kertoi miehelle:
      ellauri308.html on line 108: Keski-Suomeen hankkimaan perheelleen elantoa, mikä ilmeisesti toi hänelle
      ellauri308.html on line 203: Tuominen oppi höyrypääpuusepän ammatin, mutta häntä vaivasi valtava kirjallisen sivistyksen nälkä. Hänestä tuli Tampereen työväenopiston innokas opiskelija. Kaiken kaikkiaan hän kuunteli eri alojen luentoja melkein kuusi vuotta. Niiden joukossa oli 40-tuntinen luentosarja Kalevalasta, mikä innosti häntä eepoksen huolelliseen tutkimiseen. Yhteiskunnalliset aineet ja kysymykset herättivät hänessä erityistä mielenkiintoa. Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui niin sanottu ”Lauantaiseura”. Seuraa veti itseoppinut filosofi Masse Lehtonen, joka suorasukaisen ärsyttävillä kommenteillaan sai muut väittelemään. Seuraan kuului myös muita työväenliikkeen merkkimiehiä, kuten järjestöaktiivi Manu Lammi, radikalismin tuntija ja ammattiyhdistysaktiivi Edvin Linkomies, Tampereen Työväen teatterin historioitsija Nikolai Ahonen ja myöhempi leipomoyrittäjä Aarne Lemberg (Lvïv, myöh. Linkosuo). Tämä joukko kasvatti Arvo Tuomisesta kovan väittelijän ja keskustelijan. Nuoren keskustelijan pikkuvanhuus herätti huvittuneisuutta, ja hänen lyhyytensä jäykkänä toi hänelle lempinimen ”Poika”, joka katkeruuden lisäxi seurasi häntä läpi elämän.
      ellauri308.html on line 313: Tuominenhan on väittänyt, että Stalin tarjosi hänelle Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa ensiksi, ja kun hän kieltäytyi, vasta sitten O.W. Kuusiselle, jolle se kelpasi. Tämä on täyttä potaskaa, sitä samaa vallattomana vellovan mielikuvituksen tuotosta, mistä APT on niin kuuluisa. Hänen muistelmansa ovat malliesimerkki suuren Munchausenin tarinoista, joissa on siteeksi faktaa ja paljon todentamatonta juttua, josta on vaikea sanoa, pitääkö paikkansa vai eikö pidä. Ja kaiken tämän hän kirjoittaa niin taitavasti, että ilman tarkempaa perehtymistä ”homma käy täydestä kuin väärä raha”. Ja sitten ovat nämä hänen hienot ”oman hännän nostonsa”, kuten tämä kutsu Terijoen hallituksen päämieheksi. Siitä ei siis ole mitään dokumenttia, ja itse aiheestakin Tuominen alkoi sepitellä tarinaa vasta Talvisodan ruudinkäryn jo turvallisesti haihduttua eli kesällä 1940.
      ellauri308.html on line 332: F. E. Sillanpäälle Tuominen oli kertonut hänelle tarjotun Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa, mutta että Suomen viholliseksi hän ei ryhdy. Tuomisen ego oli sen verran iso, että hän on hyvinkin voinut keksiä koko asian. Vanhemmiten Tuominen alkoi ”muistaa” yhä enemmän kun oli elossa vähemmän sellaisia, jotka olisivat voineet väittää, että ei se noin ollut.
      ellauri308.html on line 530: Arthur Ransome kuvaili häntä vuonna 1919 "lihavammaksi kuin hän ennen oli (ihailijat maasta lähettävät hänelle ruokaa), jolla on pyöreät kasvot, ovelat nauravat silmät ja kyyninen suu, tyypillinen talonpoika".
      ellauri308.html on line 563: Neuvostoliiton ulkoministeriö ilmoitti hänelle virallisesti, että hänen Neuvostoliiton passinsa, joka myönnettiin hänelle alun perin vuonna 1950, 16-vuotiaana, oli myönnetty erehdyksessä ja että hän ei itse asiassa ollut Neuvostoliiton kansalainen. Poznerin suureksi huviksi tämä mitätöi muun muassa hänen jäsenyytensä NKP:ssa, hänen avioliittonsa ja avioeronsa, oleskelulupansa (propiska), jänixen passinsa ja hänen arvonsa reservin luutnanttina.
      ellauri309.html on line 427: lahjoittaneet hänelle. Roberts tarjoutui palauttamaan kaikki lahjoitukset,
      ellauri309.html on line 858: (Ariana Greenblatt) kertoo hänelle, että "olet saanut naiset tuntemaan olonsa
      ellauri309.html on line 941: längst bereite harte Männlichkeit. Verzweifelt schnelle Stösse, schneller
      ellauri309.html on line 942: schneller, tiefer tiefer. Blinde Eile, kahvaa myöten sisällä. Palloxi kiristyneet
      ellauri309.html on line 1061: No, wait! Deus ex machina, maanjärjestys tulee avuxi! Maa järkkyy kuin Hemingwayn naidessa Espanjan sisällissodan aikana. Kenelle kellot soivat? Ne soivat sinulle, kuten John Donne teroitti. Lyön vetoa että Mikki tulee apuun, ja siinä hötäkässä löytyvät myös Serafiinan kultadublonit! Hommat kääntyvät parhain päin kuin el Zorrossa. Laura, mein Gott, Laura. Okay, Okay. Es ist alles gut. Oletko kunnossa? Kallionkielekkkellä kuilun reunalla, Lauran olkapää on sijoiltaan -- oiskohan nyt hyvä hetki bylsiä mehukkaasti takaapäin? Tuumasta toimeen! Läppä läppä, ei vaitiskaan. Juu sieltähän se löytyy Serafiinan Kiste kultadubloneineen.
      ellauri310.html on line 146: epäröivä fanien hänelle lähettämien ideoiden käyttämisessä, koska hän tietää,
      ellauri310.html on line 150: Rosa-fanisivuston The DUCKman omistaja ja ylläpitäjä tarjosi hänelle. Tutkiessaan
      ellauri310.html on line 157: juoksevan hiekan altaaseen) tuoden hänelle vain kourallisen kolikoita ja seteleitä
      ellauri310.html on line 228: harhaan. Garfield oli tehnyt hänelle vääryyttä ja hänen kuolemansa pelastaisi
      ellauri310.html on line 323: sanoi sopivan hänelle paremmin. Yhteenkään hänen pyyntöinsä ei vastattu – Guiteau
      ellauri310.html on line 333: sivullisia, mikä oli hänelle ”liian venäläistä, liian barbaaria. Ei! Halusin tehdä
      ellauri310.html on line 393: Guiteau kertoi hänelle, että hänen täytyisi odottaa ja katsoa, ​​mutta että hän
      ellauri310.html on line 399: sepsiksen. He ruiskuttivat hänelle toistuvasti morfiinia, mikä sai presidentin
      ellauri311.html on line 498: lännelle. "Jos Putin ei kärsi musertavaa tappiota, Venäjän poliittinen hallinto ei
      ellauri311.html on line 635: hänelle esim. kolme kertaa sen mitä hän saisi huutokaupassa. Voimme jopa
      ellauri313.html on line 322: Haluaisimme heti aloittaa Internetin kiistanalaisimmasta kauniista ukrainalaisesta naisesta. Jos googletat tämän lauseen, sinut ohjataan ainakin parillekymmenelle verkkosivustolle, jotka tarjoavat mahdollisuuden tavata tämä nainen. Lisäksi kohtaat kiistatta viestejä, jotka "paljastavat totuuden" ukrainalaisten naisten seurustelusta. Mistä on kyse? Mitä pitäisi uskoa? Mietitäänpä asiaa hieman. Hmm!
      ellauri313.html on line 346: Jokaisella naisella on omat kauneusrituaalinsa ja -tottumukset, jotka auttavat häntä paitsi säilyttämään luonnon hänelle antamaa kauneutta myös parantamaan sitä. Otetaan esimerkki heidän luukuistaan. Ukrainan morsiamen on tärkeää pysyä hoikkana niin kauan kuin mahdollista. Ja jopa synnytettyään lapsen tai kaksi, ukrainalaiset naiset yrittävät pitää painonsa kurissa. He käyvät kuntosalilla ja pitävät tiukkaa ruokavaliota. Tämän kovan työn ansiosta he voivat pitää kehonsa hoikana, rakonsa tiukana ja houkuttelevana vaikka syövät paljon sianlihaa.
      ellauri313.html on line 373: Vaikka hän olisi eri mieltä hänen näkemyksestään, hän saattaa kertoa tämän hänelle yksityisesti. Julkisesti hän kuitenkin tukee edelleen ja tekee aina kaikkensa varmistaakseen, että hänen miehensä on oikeassa. Hän nauraa miehelleen vain selän takana.
      ellauri313.html on line 465: Herman Kahn (15. helmikuuta 1922 – 7. heinäkuuta 1983) oli yhdysvaltalainen läski koleerikko ja Hudson-instituutin perustaja, jota pidettiin yhtenä 1900-luvun loppupuolen merkittävimmistä kusipäistä. Hän nousi alun perin tunnetuksi sotilaallisena strategina ja järjestelmäteoreetikona työskennellessään RAND Corporationissa. [RAND ei tarkoita Ayn Randia, vaikka hyvin voisi vaan R&D. Paska jenkki talousliberaali ajatustankki sekin on, vaikka Aynista ja Hermannista takuulla aivan liikaa vasemmalla.] Hän analysoi ydinsodan todennäköisiä seurauksia ja suositteli tapoja parantaa selviytymiskykyä kylmän sodan aikana. Kahn esitti ajatuksen "voitettavasta" ydinpommien vaihdosta vuonna 1960 ilmestyneessä kirjassaan On Thermonuclear War, jossa hän oli yksi historiallisista inspiraation lähteistä elokuvan nimihenkilölle Stanley Kubrickin elokuvasatiirissa Dr. Strangelove.
      ellauri313.html on line 547: Mooseksen varhaiskasvatusta järjestivät hänen isänsä ja paikallinen rabbi David Fränkel, joka sen lisäksi, että opetti hänelle Raamattua ja Talmudia, esitteli hänelle kaima Maimonidesin filosofian. Vuonna 1743 Fränkel sai puhelun Berliiniin, ja muutamaa kuukautta myöhemmin Mooses seurasi häntä. 14-vuotias Mooses "meni Berliiniin Rosenthaler Torin kautta, joka on ainoa portti kaupunginmuurissa, jonka läpi juutalaiset (ja muu karja) pääsivät kulkemaan." Mendelssohn ilmoittautui Frankelin vaativaan seminaariin, jossa ohjelma koostui varhaiskeskiaikaisten tekstien loputtomista toistoista, niiden tulkinnoista, Talmudin lain tarkennuksista ja runsaista kommenteista, joita on kertynyt vuosisatojen aikana."
      ellauri313.html on line 549: Pakollinen puolalainen juutalainen Israel Zamosz opetti hänelle matematiikkaa ja nuori juutalainen lääkäri opetti hänelle latinaa. Hän oli kuitenkin pääosin itseoppinut. Hän oppi oikeinkirjoituksen ja filosofoimisen samaan aikaan (historioitsija Graetzin mukaan). Hän osti niukoilla tuloillaan latinankielisen kopion John Locken kirjasta An Essay Concerning Human Understanding ja tavasi sen latinan sanakirjan avulla. Sitten hän tutustui Aaron Solomon Gumperziin, joka opetti hänelle ranskan ja englannin aakkoset. Onnexi ne ovat lähes samat Vuonna 1750 varakas juutalainen silkkikauppias Isaac Bernhard määräsi hänet opettamaan lapsiaan. Mendelssohn voitti pian Bernhardin luottamuksen, joka teki nuoresta opiskelijasta peräkkäin kirjanpitäjänsä ja partnerinsa.
      ellauri313.html on line 574: Lokakuussa 1763 kuningas myönsi Mendelssohnille, mutta ei hänen vaimolleen tai lapsilleen, suojatun juutalaisen (Schutzjuden) etuoikeuden, mikä takasi hänelle oikeuden suht häiriöttömään oleskeluun Berliinissä.
      ellauri315.html on line 243: Kornilovilla oli brittiläisen sotilasavustajan, prikaatinkenraali Alfred Knoxin tuki, ja Kerensky syytti Knoxia Kornilov-mielisen propagandan tuottamisesta. Kerensky väitti myös, että lordi Milner kirjoitti hänelle kirjeen, jossa ilmaisi tukensa Korniloville. Vuonna 1966 neuvostotoimittaja Genrikh Borovikin haastattelussa Kerenski tarkensi teoriaansa toteamalla, että Winston Churchill oli ollut keskeisessä roolissa salaliitossa. Tämä osoittautui kuitenkin tarpeettomaksi, koska 13. syyskuuta 1917 mennessä (30. elokuuta Old Style) Kornilovin armeija oli menettänyt suuren määrän sotilaita ja ilman rautatieläisten tukea Kornilovin liikkeelle tapaus oli tullut verettömään päätökseen.
      ellauri315.html on line 257: Sukunimi Kerensky tulee tämän kylän nimestä. Kerenskyn ja Uljanovin perheet olivat ystäviä; Kerenskin isä oli Vladimir Uljanovin (Lenin) opettaja ja oli jopa varmistanut hänelle hyväksynnän Kazanin yliopistoon. Vuonna 1889, kun Kerensky oli kahdeksanvuotias, perhe muutti Taškentiin, missä hänen isänsä oli nimitetty julkisten koulujen päätarkastajaksi (superintendentiksi).
      ellauri315.html on line 452: Schulmannin aviomies pidätettiin Aleksei Navalnyn tukemiseksi Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen aikana. Navalnyj oli (on) Venäjän Liike Nyt. Siis niitä porukoita Shuulmanit olivat! Pian sen jälkeen gospazha Schulmann ilmoitti, että Robert Bosch Stiftung tarjosi hänelle apurahaa ja lähti Venäjältä Saksaan työskentelemään apulaisprofessorina ja ilmoitti, että hän ei muuta loputtomiin.
      ellauri316.html on line 344: Juri Timofejevitš Galanskov (venäjäksi: Ю‌рий Тимофе‌евич Галанско‌в; 19. kesäkuuta 1939 – 4. marraskuuta 1972) oli venäläinen runoilija, historioitsija, ihmisoikeusaktivisti ja toisinajattelija. Poliittisista toimistaan, kuten samizdat -almanakan perustamisesta ja toimittamisesta, hänet vangittiin vankiloissa, leireissä ja pakkohoitopsykiatrisissa sairaaloissa ( Psikhushkas ). Hän kuoli työleirillä. Länteen tuolloin saapuneiden kertomusten mukaan vuotavasta mahahaavasta kärsinyt Galanskov ei saanut sairaanhoitoa vankeutensa jälkeen, ja hänelle ruokittiin vankilassa suolakalaa ja mustaa leipää. Hän kuoli sen jälkeen, kun toinen vanki, jolla ei ollut pätevyyttä leikkaukseen, leikkasi häneltä mahahaavan. Leikkauksen jälkeen leirin hallinto kieltäytyi siirtämästä häntä sairaalaan tai sallimasta pätevien lääkäreiden käydä hänen luonaan. Ennen kuolemaansa Galanskov onnistui hiipimään kotiin kirjeen kanssa jossa sanottiin: "He tekevät kaikkensa nopeuttaakseen kuolemaani."
      ellauri316.html on line 456: Vuonna 1975 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Häntä ei päästetty palkintoa noutamaan, joten hänen vaimonsa luki vedet silmissä palkintopuheen, jossa sanottiin mm. rauhan, edistyksen ja ihmisoikeuksien olevan riippuvaisia toisistaan. Paskapuhetta, kuten on nähty tähän mennessä. Neljä vuotta myöhemmin Andrei Saharov asettui vastustamaan Afganistanin sotaa, mikä johti lopulta hänen leimaamiseensa toisinajattelijaksi ja sisäiseen karkotukseen Gorkiin vuonna 1980.
      ellauri316.html on line 732: työskentelemään kenelle ja mitä he haluavat matkustaa ja asua missä he
      ellauri316.html on line 809: Vinnitsan vankileirillä Vlasov suostui tekemään yhteistyötä natsien kanssa ja johti "Venäjän kansojen vapauttamiskomiteaa" (KONR) ja "Venäjän vapautusarmeijaa" (ROA), joka koostui vangituista Neuvostoliiton sotilashenkilöistä. Hän käytti aina hänelle erityisesti räätälöityä sotilaallista leikkausta valtavan ruumiinrakenteensa vuoksi, hän oli pitkä kenraali silmälaseissa.
      ellauri316.html on line 854: Huhtikuun lopussa 1945 Espanjan diktaattori Francisco Franco myönsi Vlasoville poliittisen turvapaikan ja lähetti hänelle erikoiskoneen, joka oli valmis toimittamaan Vlasovin Espanjaan. Vlasov kieltäytyi hylkäämästä sotilaita. 12. toukokuuta 1945 sen miehitysvyöhykkeen, jossa Vlasov sijaitsi, amerikkalainen komentaja, Yhdysvaltain armeijan kapteeni R. Donahue, ehdotti Vlasovin salaa viemistä syvälle Amerikan miehitysvyöhykkeelle tarjoamalla hänelle ruokakortteja ja asiakirjoja. Vlasov kolmatta kertaa elämässään kieltäytyi jättämästä alaisiaan. Bemaria ei jätetä.
      ellauri317.html on line 158: .Katariina II (s. 1762–1766) oli virallisesti esittänyt Ukrainan venäläistämispolitiikan vuonna 1764 kirjeessään luotetulle neuvonantajalleen Aleksanteri Vjazemskille, jossa hän ilmoitti aikovansa "pyyhkiä muiston Hetmanaatin ajasta vähä-Venäjältä". Hiän nauroi mieleenpainuvasti, että Aeneida on täysin arvoton, ja kertoi hänelle "ainoa maine on se, mitä housuissasi on" (1.54).
      ellauri317.html on line 316: Tout le mond savait que l´intérêt délibéré pour la femme de Pouchkine n´était qu´un écran derrière lequel le Français cachait des détails secrets de sa vie personnelle. Le terrain fertile pour de telles rumeurs était la relation entre d´Anthès et l’émissaire du roi hollandais, le baron Louis Heeckeren, qui avait adopté le jeune homme après son arrivée dans l´Empire russe. Quoi qu’il en soit, d´Anthès avait trop fortement harcelé Natalia et dépassé toutes les limites.
      ellauri317.html on line 323: Huhut alkoivat jälleen kiertää häiden jälkeen, ja runoilija, joka ajatteli – kuten ensimmäisen kirjeenkin kanssa – että niiden lähde oli Baron van Heeckeren, Hollannin Venäjän-suurlähettiläs ja d'Anthèsin mustasukkainen "adoptioisä", kirjoitti hänelle syövyttävän kirjeen. Pushkinin imartelemattomat kommentit sekä suurlähettiläälle että hänen adoptiopojalleen saivat Heeckerenin ilmoittamaan, että alkuperäinen haaste oli edelleen voimassa.
      ellauri317.html on line 328: Tsaari riisui d'Anthèsilta sotilaallisen arvonimen ja karkotti hänet Venäjältä. Hänen mukanaan oli hänen vaimonsa, Pushkinin käly, ja pariskunnalle syntyi neljä lasta. Aikalaisen mukaan hänellä oli tapana sanoa, että Venäjältä karkottaminen mahdollisti hänelle "loistavan poliittisen uran" Ranskassa. Haistakoon ranu paskan! Se on kuin Herostratos, muistetaan vaan aiheuttamastaan vahingosta.
      ellauri317.html on line 373: Eric Linklater luki yliopistossa aluksi lääketiedettä, mutta palveltuaan ensimmäisessä maailmansodassa tarkka-ampujana hän vaihtoi pääaineekseen Englannin kirjallisuuden. Hän halusi siirtyä päätoimiseksi kirjailijaksi ja päätyi toimittajaksi. Niin on käynyt monelle kynäilijälle maailman sivu.
      ellauri317.html on line 439: Joulukuussa 1917 Lenin nimitti Dzeržinskin äskettäin perustetun All-Russian Extraordinary Commissionin (Tšekan) johtajaksi ja antoi hänelle tehtäväksi tukahduttaa vastavallankumouksellisen toiminnan Neuvosto-Venäjällä. Venäjän sisällissodassa Chekan auktoriteetti laajeni ja aloitettiin joukkoteloituskampanja, joka tunnetaan nimellä Punainen terrori. Cheka organisoitiin uudelleen valtion poliittiseksi osastoksi (GPU) vuonna 1922 ja sitten Joint State Political Directorate (OGPU) vuotta myöhemmin Dzerzhinskyn pysyessä voimakkaan järjestön johtajana. Lisäksi hän toimi kansantalouden korkeimman neuvoston (VSNKh) johtajana vuodesta 1924.
      ellauri317.html on line 478: Tammikuun 16. päivänä 1906 hän haavoitti kuolettavasti Borisoglebskin asemalla VI luokan siviilivirkailijaa - Tambovin kuvernöörin neuvonantajan ja neljän lapsen isää G. N. Luzhenovskia ampuen viisi luotia häneen. Spiridonova itse vapaaehtoisesti toteutti murhan. Hän seurasi Luzhenovskia asemilla ja junissa useita päiviä, kunnes tarjoutui tilaisuus tappaa hänet. Luzhenovskin murhan jälkeen hän yritti ampua itsensä, mutta hänellä ei ollut aikaa, ylös juossut kasakka järkytti hänet potkulla takapuoleen. Spiridonova "pahoinpideltiin" julmasti: häntä vankilassa tutkinut lääkäri todisti lukuisia "vammoja" takapuolessa. 12. maaliskuuta 1906 Moskovan sotilaspiirioikeuden vierailuistunnossa Spiridonova tuomittiin kuolemaan roikkumalla. Hän vietti kuusitoista päivää odottaen teloitusta, kuten Spiridonova myöhemmin kirjoitti, sellaiset hetket muuttavat ihmisen ikuisesti. Maria pelkäsi, ettei hän pystyisi kohtaamaan kuolemaa arvokkaasti; hän teki leivänmuruista pienen naisen ja ripusti häntä langasta ja heilutti häntä tuntikausia. Hänelle ilmoitettiin 28. maaliskuuta, että kuolemanrangaistus oli korvattu toistaiseksi voimassa olevalla rangaistustyöllä, jota hän suoritti Nerchinskin rangaistuslaitoksella.
      ellauri317.html on line 566: Heinäkuussa 1917 käytöstä poistettu 34. armeijajoukko muutettiin 1. ukrainalaiseksi joukoksi. Lokakuussa 1917 Vapaiden kasakkojen ensimmäisessä kongressissa hänelle myönnettiin Otaniemen kilpikonnan kunnianimike.
      ellauri317.html on line 619: Kaplan oli kotona koulutettu ja lähti pian kotoa töihin hattumieheksi Odesaan. Hänestä tuli poliittinen vallankumouksellinen varhaisessa iässä ja hän liittyi sosialistiseen ryhmään, Socialist Revolutionaries (SRs). Vuonna 1906, kun hän oli 16-vuotias, Kaplan pidätettiin Kiovassa hänen osallistumisestaan terroristipommisuunnitelmaan. Hänet vangittiin, kun hänen ja hänen romanttisen kumppaninsa työskennellyt pommi räjähti vahingossa. Hän oli sitoutunut elinikäiseen katorgaan, kovan työn vankileirille. Hän palveli Maltsevin ja Akatuyn vankiloissa Nerchinsk katorgassa Siperiassa, jossa hän menetti näkönsä, joka palautettiin hänelle osittain myöhemmin. Hänet vapautettiin 3. maaliskuuta 1917, kun helmikuun vallankumous kaatoi keisarillisen hallituksen. Vangitsemisen seurauksena Kaplan kärsi jatkuvista päänsäryistä ja sokeuden jaksoista.
      ellauri318.html on line 105: Nuori Wall Streetin pörssimeklari Bud Fox (Charlie Sheen) on Bluestar-lentoyhtiön koneistajana työskentelevän isän (Martin Sheen) poika. Hän haluaa suuren rahan toivossa asiakkaakseen sankarinsa, häikäilemättömyydestään tunnetun sijoittajan Gordon Gekkon (Michael Douglas). Hänen sinnikkyytensä palkitaan lopulta: Gekko ottaa Budin suojatikseen ja alkaa opettaa tälle filosofiaansa, jonka mukaan ”ahneus on hyväksi”. Bud alkaa saada isoja välityspalkkioita, joilla hän ostaa kattohuoneiston Manhattanin Upper East Sidelta. Gekko järjestää hänelle myös naisystävän, sisustussuunnittelija Darienin (Daryl Hannah), jota itsekin tapailee Budin tietämättä. "Bud" paljastaa Gekkolle isältään kuulemansa sisäpiiritiedon lentoyhtiön tilanteesta, ja he alkavat yhdessä suunnitella yhtiön valtaamista omistukseensa. Bud Foxille ollaan petaamassa Bluestarin toimitusjohtajan paikkaa, mutta "Bud" saa tietää että Gekkolla onkin tarkoitus vain lopettaa yhtiö, myydä sen omaisuus pian eteenpäin hyvällä voitolla ja kääriä taskuunsa yhtiön 75 miljoonan dollarin eläkerahastovarat. Isä ja kaikki muut työntekijät jäisivät työttömiksi ja vaille eläketurvaa. Tälläinen on mahdollista jenkeissä, missä kaikki on mahdollista, kuha uskoo izeensä ja mahdottomaan.
      ellauri318.html on line 179: Vuonna 1992 alue julistautui ensi kertaa itsenäiseksi. Monelle kriminvenäläiselle tämä tarkoitti ensiaskelta kohti Venäjään liittymistä.
      ellauri322.html on line 98: Mutta Painelle siirtomaat on omaisuutta, ei niiden kanssa kauppaa käydä.
      ellauri322.html on line 169: Lopulta naapurin pettämä Caleb joutuu oikeuteen; Calebin syyttäjät eivät kuitenkaan ilmesty paikalle ja hänet vapautetaan äkillisesti, mutta Jones joutuu välittömästi ansaan ja lähetettäisiin kohtaamaan Falklandin kasvotusten. Falkland, joka on nyt iäkäs, laiha ja hauras, väittää, että hän ei tarkoituksella ilmaantunut oikeuteen, jotta hän voisi saada Calebin kirjoittamaan kirjallisesti, että hänen syytöksensä ovat perusteettomia. Caleb kuitenkin kieltäytyy valehtelemasta Falklandin puolesta, ja Falkland uhkaa häntä, mutta antaa hänen mennä. Falkland lähettää myöhemmin köyhtyneelle Calebille rahaa yrittääkseen lahjoa hänet. Seuraavaksi Caleb yrittää ansaita elantonsa Walesissa, mutta hänen täytyy liikkua usein, kun Jones jatkaa hänen jäljittämistään. Kun Caleb lopulta päättää matkustaa Alankomaihin, Jones kohtaa hänet ja paljastaa hänelle Falklandin tyrannillisen vallan todellisen ulottuvuuden. varoittaa Calebia, että hänet joko murhataan tai hänet pyydetään ja teloitetaan, jos hän yrittää lähteä maasta. Lopulta Caleb vakuuttaa. Tuomari kutsuu Falklandin oikeuteen, jotta hän voi julkistaa syytöksensä ja paljastaa Falklandin syyllisyyden lopullisesti.
      ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
      ellauri322.html on line 464: Yhdessä hotlassa Holsteinissa kaunis nuori nainen, jolla oli rauhoittavat taivaansiniset silmät, johti meidät erittäin siistiin olohuoneeseen ja huomasi, kuinka vapaasti ja kevytmielisesti pikkutyttöni oli pukeutunut, alkoi sääliä häntä mitä hellästi sanoen terveestä punaisuudesta huolimatta. hänen poskillaan. Tämä sama tyttö oli pukeutunut – oli sunnuntai – hyvällä maulla ja jopa kekseliäästi puuvillatakkiin, joka oli koristeltu sinisen nauhan solmuilla, ja joka oli sovitettu monimutkaisesti elävöittämään hänen kaunista ihoaan. Pysähdyin hieman ihaillakseni häntä, sillä jokainen ele oli siro; ja kylän muiden asukkaiden joukossa hän näytti puutarhaliljalta, joka yhtäkkiä kohotti päänsä jyvien ja maissikukkien sekaan. Koska laitos oli pieni, annoin hänelle kolikon, hieman suuremman kuin tavallisesti annoin tarjoilijoille, koska en voinut saada häntä istumaan - jonka hän hyväksyi hymyillen, mutta piti huolen antaakseen sen läsnä ollessani tytölle, joka toi lapselle leivän; tästä ymmärsin, että hän oli talon emäntä tai tytär ja epäilemättä kylän kauneus. Lyhyesti sanottuna kaikissa pienissä kylissä, kun lähestyin Hampuria, vallitsi iloisen teollisuuden ja köyhyyden poissulkevan mukavuuden ilmapiiri, mikä yllätti minut iloisesti.
      ellauri323.html on line 110: Benedetti luopui oikeuskäytännöstään, luovutti kaiken omaisuutensa ja eli noin vuodesta 1268 lähtien vaeltavana askeettina liittyen Pyhän Franciscuksen kolmanteen ritarikuntaan . Tänä aikana hän sai mainetta hulluna, koska hänen eksentrinen käyttäytyminen, näytteli hänen henkistä näkemystä, ansaitsi hänelle lempinimen hän oli omaksua Jacopone . Esimerkkejä tästä käytöksestä olivat esiintyminen Todin julkisella aukiolla, satulan käyttäminen ja nelinkontin ryömiminen. Toisessa yhteydessä hän esiintyi häissä veljensä talossa tervattuina ja höyheninä päästä varpaisiin.
      ellauri323.html on line 114: Paavin rökityxen perästä rikkinäisenä ja huonokuntoisena Benedetti jäi eläkkeelle Collazzoneen, pieneen Perugian ja Todin välisellä kukkulalla sijaitsevaan kaupunkiin, jossa klaariköyhien yhteisö hoiti hänestä . Hänen tilansa heikkeni vuoden 1306 loppua kohti, ja hän lähetti viestin, jossa hän pyysi, että hänen vanha ystävänsä, John La Vernalainen, tulisi antamaan hänelle viimeiset riitit . John saapui jouluaattona ja lohdutti häntä kaiketi liian rajusti, koska hän kuoli puolenyön aikoihin.
      ellauri323.html on line 265: kenelle, keneltä, toisen ihmisen onnen suojelijaksi.
      ellauri324.html on line 157: Dieu a-t-il créé le mal, qu'en pensez-vous ?Se peut-il que la terre soit en fait l'enfer? Irez-vous dans le monde entier proclamer la Bonne Nouvelle de Dieu, à toute la Création, qu’un Sauveur vous a été donné pour vous sauver de la mort éternelle? Est-ce que c'est bien de sortir avec une femme de 35 ans si j'ai 19 ans? Pourquoi le judaisme, pourtant apparu en premier, n'est pas arrivé à s'étendre dans le monde comme le christianisme ou l'islam ?
      ellauri325.html on line 108: "Ns. kultaisen miljardin kokonaisvallan malli on epäreilu. Miksi tämän maapallon kultaisen miljardin pitäisi hallita kaikkia ja määrätä omat käyttäytymissääntönsä?" Putin kysyi puheessaan viime heinäkuussa. Putin jatkoi kuvailemaan väitettyä juonetta "rasistiseksi ja uuskolonialistiseksi pohjimmiltaan" - tapana lännelle jakaa maailma ylivoimaisiin ja "toisen luokan" kansoihin.
      ellauri325.html on line 277: Varhaisesta lapsuudestaan lähtien John Smith ei eronnut tovereistaan millään. Pojan ihmeellinen ennenaikaisuus ei hämmästyttänyt hänen opettajiaan. Kirjat eivät olleet hänelle intohimo hänen nuoruudestaan asti, eikä kukaan vanha mieskään laittanut kättään Smithin pään päälle ja sanonut, merkitse hänen sanansa, tästä pojasta tulee jonakin päivänä mies. Eikä hänen isänsä ollut vielä tapana katsoa häntä tunteella, joka vastaa melkein kunnioitusta. Ei missään nimessä! Hänen isänsä vain ihmetteli, oliko Smith jr saatanan typerys, koska hän ei voinut sille mitään, vai koska hän piti sitä nokkelana. Toisin sanoen hän oli aivan kuten sinä ja minä ja me muut.
      ellauri325.html on line 288: Smithin uralla oli yksi tapaus, jonka hän kenties jakoi pahoitellen. Hän oli tuskin saavuttanut miehisyyden, kun hän tapasi maailman kauneimman tytön. Hiän oli erilainen kuin kaikki muut naiset. Hiänellä oli syvempi luonne kuin muilla ihmisillä. Smith tajusi sen heti. Hiän pystyi tuntemaan ja ymmärtämään asioita, joita tavalliset ihmiset eivät voineet. Hiän saattoi ymmärtää häntä. Hiänellä oli loistava huumorintaju ja erinomainen arvostus vitsistä. Hän kertoi hiänelle ne kuusi jotka hän tiesi eräänä yönä, ja hiän piti niitä mahtavina. Pelkästään hiänen läsnäolonsa sai Smithin tuntemaan ikään kuin hän olisi niellyt auringonlaskun: kun hänen sormensa kosketti ensimmäistä kertaa hiänen sormeaan, hän tunsi jännitystä kauttaaltaan. Hän huomasi pian, että jos hän otti lujasti kiinni naisen kädestä, hän voisi saada hienon jännityksen, ja jos hän istuisi naisen viereen sohvalle, pää hiänen korvaansa vasten ja käsivarsi noin puolitoista kertaa hiänen ympärillään, hän voisi saada niin sanotun ensiluokkaisen A-1-jännityksen. Smith sai ajatuksen, että hän haluaisi hiänen olevan aina lähellään. Hän ehdotti hiänelle järjestelyä, jonka mukaan hiänen tulisi asua hänen kanssaan samassa talossa ja ottaa henkilökohtaisesti vastuu hänen vaatteistaan ja aterioistaan. Hiän sai vastineeksi täyden ylöspidon, noin seitsemänkymmentäviisi senttiä viikossa valmiina rahana, ja Smithin oli määrä olla hänen orjansa.
      ellauri325.html on line 290: Sen jälkeen kun Smith oli ollut tämän naisen orja jonkin aikaa, hänen elämänsä halki nousi vauvansormia, sitten uusia sormia ja sitten yhä enemmän, kunnes talo oli täynnä niitä. Naisen äitikin alkoi varastaa hänen elämäänsä, ja joka kerta kun hän tuli, Smithillä oli pelottava vesifobia. Kummallista kyllä, hänen elämästään ei viety yhtään nassikkaa josta tulisi hänelle surullinen, pyhä muisto. Voi ei! Pienet Smithit eivät olleet sellaisia pikku nassikoita. Kaikki yhdeksän kasvoivat pitkiksi, laihoiksi pojiksi, joilla oli massiiviset suut ja suuret korvat, kuten heidän isänsä, eikä heillä ollut lahjakkuutta mihinkään.
      ellauri325.html on line 743: Todella lahjakas matemaatikko Pekka Myberg ei kanslerins sietänyt rehtori Edwin Linkomiestä joka olikin täydellinen ääliö. Helsingin yliopiston yleisen etnologian ylimääräinen professori Aarne Koskinen (1915 - 1982) oli kansainvälisesti tunnettu Polynesian tutkija. Tyynenmeren asukkaat kunnioittivat hänen elämäntyötään antamalla hänelle samoalaisen päällikön arvonimen Tui Finilani. Saara Lilja (19. heinäkuuta 1923 Helsinki – 6. huhtikuuta 2003) oli suomalainen klassillisen filologian ja antiikin kirjallisuuden tutkija ja Edwin Linkomiehen ehdokas. Siitä ei tullut kuin dosentti, no loppusuoralla se pääsi apulaisexi. Masa vanha juonittelija halusi istua tuleen Aarnen housuilla, vaikka Saara Liljan peppu oli sievempi. Ujo Matti 6 oli yhtä yxin yxinäinen kuin toinen henxelien paukuttelija, Paavo Haavikko.
      ellauri325.html on line 752: Professori Matti Kuusi palkkasi lisensiaatiksi valmistuneen Sihvon Kalevalaseuran sihteeriksi vuonna 1967 ja antoi hänelle tehtäväksi seuran historian kirjoittamisen. Tämä historiateos ilmestyi vuonna 1969 nimellä Karjalan löytäjät. Sihvo laati sen pohjalta myös tohtorinväitöskirjansa Karjalan kuva: Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana.
      ellauri326.html on line 279: Venäjän imperialismi ilmaistaan ​​tällä ja monilla muilla tavoilla. Ja tämä meidän on ymmärrettävä. Kun luemme klassikoita nyt, meidän on ymmärrettävä, mistä jokainen klassikko kirjoitti. Voinko kertoa sinulle Dostojevskista? Dostojevski vietti koko elämänsä viimeisteleessään Gogolin Kuolleiden sielujen kolmatta osaa. Koska Gogol halusi lähettää Chichikovin Siperiaan, Tšitšikov joutui vankilaan ja löytää sieltä Kristuksen itsestään. Tätä Dostojevski tekee kaikissa teoksissaan - hän lisää siihen. Koska hänelle oli selvää, että Venäjää ei voinut muuttaa millään vallankumouksella. Muutos on mahdollista vain, jos ihminen löytää Kristuksen itsestään.
      ellauri326.html on line 501: "Tuosta saatte, tuosta saatte, Ivan Nikiforovitsh", vastasi Ivan Ivanovitsh näyttäen hänelle pitkää nenää ja paiskasi sitten oven perässään kiinni, niin että se paukahtaen avautui uudelleen.
      ellauri326.html on line 510: Mutta ennenkuin käymme eteenpäin, pitää ehdottomasti tutustuttaa lukijaa tähän huomattavaan henkilöön. Anton Prokofjevitsh Golopus on kerrassaan hyvä mies tämän sanan täydessä merkityksessä: jos joku Mirgorodin kunnianarvoisista henkilöistä lahjottaa hänelle kaulahuivin tai alusvaatteet — niin hän kiittää; jos joku näppää kevyesti hänen nenäänsä — niin hän kiittää silloinkin. Jos häneltä kysyttiin: "Miksi, Anton Prokofjevitsh, teidän takkinne on kanelinvärinen, mutta hihat siniset?" niin hän tavallisesti vastasi: "Niin, teillä ei sellaista olekkaan! Mutta antakaahan olla, kun se kuluu, niin muuttuu kokonaan yhdenväriseksi!" Ja todellakin, auringon vaikutuksesta alkoi sininen kangas muuttua kanelinväriseksi, ja on nyt aivan samaa väriä kuin takkikin. Mutta mikä kummallista, Anton Prokofjevitsh käyttää kesällä verkavaatteita ja talvella nankinikankaisia. Anton Prokofjevitshilla ei ole omaa taloa. Hänellä oli kyllä sellainen ennen kaupungin laidassa, mutta hän möi sen ja osti tummanruskean kolmivaljakon ja pienet vaunut, joilla ajeli vierailuille ympäristön tilanomistajain luo. Mutta kun hevosista oli paljon vaivaa ja tarvittiin rahaa kauroihin, niin Anton Prokofjevitsh vaihtoi hevoset ja vaunut viuluun ja piikaan ja sai vielä 25 ruplan setelin välirahaa. Sitten hän möi viulun ja vaihtoi piian kullalla koristettuun safiaaninahkaiseen tupakkakukkaroon, ja nyt ei ole kenelläkään sellaista tupakkakukkaroa kuin Anton Prokofjevitshilla. Tästä hyvästä hän ei enää saata ajella maaseudulle, vaan on pakotettu pysymään kaupungissa ja viettämään yönsä eri taloissa milloin minkin aatelismiehen luona, etupäässä siellä, missä mielellään hänen nenäänsä näppäillään. Anton Prokofjevitsh tahtoo syödä hyvin ja pelaa joltisesti Mustaa-Maijaa ja Mylly-Mattia. Tottelevaisuus on hänen elementtinsä, ja sentähden hän otti heti hatun ja kepin ja läksi.
      ellauri326.html on line 518: "Minkätähden teitä ei haluttaisi?" kysyi hän melkein harmistuneena, mikä oli hänelle hyvin harvinaista, vieläpä silloinkin, kun pantiin palavaa paperia hänen päänsä päälle, millä etenkin tuomari ja poliisimestari mielellään huvittelivat itseään.
      ellauri327.html on line 478: Kianto kävi koulunsa Iissä ja Oulussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1892.[4] Koulussa hän muun muassa toimitti oppilaskunnan lehteä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän ehti ilmoittautua opiskelijaksi Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, mutta päätti kuitenkin ryhtyä veljensä Volmarin esikuvan mukaisesti upseeriksi. Kianto palveli vapaaehtoisena Oulussa 4. Suomen Tarkka-ampujapataljoonassa 1892–1893. Keväällä 1893 pataljoona matkusti sotaharjoituksiin Krasnoje Seloon Pietarin lähelle, ja Kianto kirjoitti näistä kokemuksistaan leirikirjeitä Suometar-lehteen. Eräs moskovalainen lehti arvosteli Kiantoa separatistiksi näiden leirikirjeiden vuoksi, ja tästä seurannut kohu aiheutti hänelle hankaluuksia. Myös Kiannon sotilaselämään kohdistuneet romanttiset kuvitelmat olivat jo haihtuneet, ja niinpä hän päätti erota armeijasta ja lähteä takaisin yliopistoon opiskelemaan. Tämä toteutuikin myöhäissyksyllä 1893.
      ellauri327.html on line 530: Talvisodassa palaneen Turjanlinnan tilalle valmistui kustannusliike Otavan taloudellisella avustuksella uusi kaksikerroksinen talo 1949, mutta tämä rakennus paloi pian valmistumisensa jälkeen rakennusvirheen takia. Uutta Turjanlinnaa ei ollut vakuutettu, joten Kianto ei saanut mitään korvausta menetyksistään. Kianto lähestyi presidentti Paasikiveä ajatuksenaan saada hänet kansalaiskeräyksen suojelijaksi. Paasikivi kommentoi päiväkirjoissaan: ”Että piti Turjanlinnansa, joka jo oli kerran palanut, vakuuttamatta, on puolustelematonta kirjailijaltakin.” Paasikivi kuitenkin aprikoi samassa yhteydessä: ”Olisiko syytä ja mahdollista antaa hänelle jotain lisäapurahaa valtion varoista? Köyhälistön rahoista sen voisi hyvin napsasta. Hänen vanhuudenpäivänsä olisi joka tapauksessa turvattava, tavalla tai toisella.” Paasikivi antoi opetusministeri Reino Oittiselle tehtäväksi valmistella, mitä asiassa olisi tehtävissä, ja neuvotella Otavan pääjohtajan Heikki Reenpään kanssa kyseisestä asiasta.
      ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
      ellauri328.html on line 395: Transnainen Meggan Sommerville voitti Illinoisin osavaltion valitustuomioistuimessa yksimielisen päätöksen, jonka mukaan hänellä on oikeus käyttää naisten huonetta töissä 13.8.2021. Hän oli ollut Hobby Hallin työntekijänä 22 vuotta, siirtyi heinäkuussa 2010, kirjoitettiin. töissä naisten huoneen käytön vuoksi vuoden 2011 alussa ja aloitti oikeussuojakeinojen hakemisen helmikuussa 2013. Päätös antaa hänelle myös mahdollisuuden vaatia Illinoisin ihmisoikeuskomission määräämiä 220 000 dollarin vahingonkorvauksia.
      ellauri330.html on line 105: Descartes erotti fyysisen ja henkisen alueen. Mieli on Descartesin mukaan erillinen aineeton substanssi (sen olemus on ajattelu), joka on kausaalisesti yhteydessä aivoihin. Descartesin dualismi liittyy eroon ihmisten ja muiden eläinten välillä: vain ihmisillä on mieli, kun taas muut eläimet (ja kasvit) ovat pelkkiä koneita. Aristoteles, mielen biologi, väitti, että ihmisen sielulle on ominaista se, että se ei sisällä vain kasvun, ravinnon ja lisääntymisen vegetatiivisia voimia ja herkkiä havainnointi-, halu- ja liikevoimia, vaan myös ihmisen rationaaliset kyvyt. älyä ja tahtoa. Sielu ei ole, toisin kuin Descartes uskoi, kausaalisesti yhteydessä ruumiiseen, vaan sitä luonnehditaan elävän ruumiin "muodoksi". Aristoteles luonnehtii ihmistä eroavaksi eläimistä ja kasveista sen perusteella, mitä he voivat tehdä (eli heidän kykyjään, joka ilmaistaan ​​käyttäytymisessä, mukaan lukien kielellinen käyttäytyminen). Väitämme, että ymmärtääksemme tietoisuuden evoluutiota meidän on laajennettava Aristoteleen käsitystä vegetatiivisesta, herkästä ja rationaalisesta sielu näkemyksestä, että elävät organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden. Evoluutiomuutosten seurauksena kehittyi monimutkaisia ​​termodynaamisia järjestelmiä, esim. soluja soluorganelleineen ja myöhemmin monisoluisia elimiä sisältäviä elimiä. Selitämme, kuinka neljä tietoisuuden muotoa kehittyivät yhdistämällä evoluutioteoria Aristoteleen keskusteluihin eri organismien kyvyistä.
      ellauri330.html on line 140: Uusipaavalniemi uskoo, että jokainen yksinasuva on yksinäinen enemmän tai vähemmän. – On myönnnettävä, että kyllä minä olen yksinäinen. Nyt kun koirakin menehtyi, olen todella yksinäinen. Yksinäisyys korostuu erityisesti viikonloppuisin. Arkipäivät menevät työn touhussa, mutta viikonloput ahistavat.

      – Monelle perheelliselle viikonloppu on ihanaa, mutta minulle ei ole mitään eroa, onko arki vai pyhä. Eniten viikonpäivistä ahdistaa perjantai, kun näen pitkäripaisessa, miten muut valmistautuvat vapaapäivien viettoon. Viinakaan ei maistu entisellä tavalla kun sitä vetää arkenakin eikä ole koira ilona.
      ellauri330.html on line 358: Werner Sombart ( / ˈ v ɜːr n ər ˈ z ɒ m b ɑːr t / ; saksaksi: [ˈzɔmbaʁt] ; 19. tammikuuta 1863 – 18. toukokuuta 1941) oli saksalainen taloustieteilijä , historioitsija ja sosiologi. "Nuorimman historiallisen koulun " johtaja oli yksi johtavista Manner-Euroopan yhteiskuntatieteilijöistä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Termi myöhäinen kapitalismi on akkreditoitu hänelle. Kapitalismiin liittyvä luovan tuhon käsite on myös hänen kekkansa. Hänen magnum opuksensa oli Der moderne Kapitalismus . Sitä julkaistiin 3 osana vuosina 1902–1927. Kapitalismuksessa hän kuvaili neljä vaihetta kapitalismin kehityksessä sen varhaisimmista iteraatioista sen kehittyessä feodalismista, jota hän kutsui protokapitalismiksi varhaiseen, korkeaan ja lopulta myöhäiseen kapitalismiin, Spätkapitalismus, ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Sombartilta on myös Die Juden und das Wirtschaftleben. Samaan aikaan toisaalla hirveä puolijuutalainen Alois Hitler suomi Adolf poikaansa.
      ellauri331.html on line 231: Meduza (venäjäksi: Медуза, nimetty kreikkalaisen jumalattaren Medusan mukaan ) on venäjän- ja englanninkielinen "riippumaton" uutissivusto, jonka pääkonttori sijaitsee Riiassa, Latviassa. Sen perusti vuonna 2014 joukko silloisen itsenäisen Lenita.ru- uutissivuston entisiä työntekijöitä. Ilmaisista mobiilisovelluksista iOS: lle, Windows Phonelle ja Androidille tuli median perusta. Portaalin puolivirallinen motto on "Tee Kremlistä surullinen". Ei siis kuulu enää tänne, koska tämä on balttijulkaisu.
      ellauri331.html on line 656: Hän oli Strategic Studies Centerin (Moskova) toiminnanjohtaja, joka on ollut suljettuna vuodesta 2006. Hän kirjoittaa säännöllisesti Novaya Gazetalle, The Moscow Timesille, The Russia Journalille ja online-lehdille Grani.ru ja Transitions Onlinelle. Hän on myös säännöllinen poliittinen kommentaattori BBC World Servicelle ja Radio Libertylle Moskovassa. Hän on arvostellut suorasanaisesti Putinin "hallittua" demokratiaa Venäjällä ja on siksi kuvaillut Venäjää "pehmeäksi totalitaariseksi hallinnoksi" ja "hybridifasismiksi".
      ellauri332.html on line 131: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
      ellauri332.html on line 219: Videopelien elokuvaversioilla on melko karkea historia, paljon karkeampi kuin sarjakuvien. Kummallinen valinta tehdä "Prince of Persia" -sarjasta ison budjetin Hollywood-leffa tuli Jake Gyllenhaalin [n.h.] nimihenkilönä. He antoivat hänelle kaikki mahdolliset pitkät hiukset ja karkea parta, mutta Donnie Darkosta [n.h.] ei vain ole niin helppoa tehdä Lähi-idän prinssi. Sitäpaizi Persia ei ole Lähi-Idässä. Näemme yhä enemmän esimerkkejä mahdollisuuksista valita sopiva näyttelijä, jonka Hollywood hukkaa ja joka haluaa suurimman nimen liitettäväksi projektiinsa. Vaikka olemme varmoja, että Jake ja elokuvantekijät olivat pettyneitä kritiikkiin, Taylor Swift [n.h.]-fanit ovat varmasti nauttineet siitä!
      ellauri332.html on line 249: Luulisi, että animaatioelokuva puhuvasta makkarasta ja muista ruokakaupan tavaroista olisi perheystävällinen leffa. No, "Makkarajuhlien" kanssa olisit väärässä! Vaikka elokuvassa on selkeitä seksuaalisia teemoja ja visuaalista sisältöä, kiista ei ole siinä.Elokuvan julkaisusta vuonna 2016 lähtien lukuisat animaattorit ovat tulleet esille ja paljastaneet huonot työolosuhteet ja epäoikeudenmukaisen kohtelun, joita he kokivat työskennellessään elokuvan parissa. Vielä pahempaa on, että monia animaattoreita ei edes arvostettu heidän työstään makkaroiden parissa!
      ellauri332.html on line 297: Tiedämme kaikki, miksi "Basic Instinct" on niin surullisen kuuluisa. Kyllä, se on Sharon Stone -kohtaus. Tuo pikemminkin... Sharonin etupepun paljastava...kohtaus riittäisi yleensä jatkamaan kiistaa tämän elokuvan ympärillä vuosikymmeniä eteenpäin. Kuten käy ilmi, Stone itse on ollut suorapuheinen kohtauksesta. Hän väitti, etteivät elokuvantekijät olleet ilmoittaneet hänelle, että hänet altistuisi tällä tavalla, ja hänelle annettiin vaihtoehtoisia syitä, miksi hänen piti kuvata tämä kohtaus ilman alushousuja. Elokuvantekijät ovat kiistäneet hänen väitteensä. Budjetissa ei ollut varaa alushousuille. Se varmasti tekee jo pahamaineisesta elokuvasta vieläkin enemmän.
      ellauri332.html on line 362: Craig paljastaa poliisille, että Ryan oli vienyt autonsa päästäkseen häihin ajoissa. Kun hän etsii Ryanin Google Plus -profiilia, hän näkee, että Ryan menee naimisiin ja paljastaa tämän naisille. Kauhistuneena he pyytävät vapautusta häiden lopettamiseksi, ja heidät päästetään irti, kun he ovat maksaneet aulassa aiheutuneet vahingot. He saapuvat Fort Lauderdalen hotelliin, jossa häät pidetään, mutta on liian myöhäistä lopettaa se. Naiset kohtaavat Ryanin, joka huutaa heitä heittäytymään hänen kimppuunsa. Naiset väittävät edelleen, että oli se väärin, että hän nussi heitä molempia häitä edeltävänä yönä kertomatta heille, että hän oli kihloissa. Ryan myöntää, että hän oli ollut nykyisen vaimonsa Genevieven kanssa yliopiston fuksivuodesta lähtien eikä ole päässyt olemaan kenenkään muun kanssa silleen koko aikana. Kun naiset tapaavat Genevieven, he näkevät tämän pomottavan ja vaativan sexiä vinomunaiselta Ryanilta, ja päättävät olla kertomatta hiänelle hänen teoistaan, koska he tuntevat Ryanin kärsivän yhtä paljon avioliitossaan kuin heidän seurassaan.
      ellauri332.html on line 397: Pulloposkinen Leonardo DiCaprio tunnetaan menetelmänäyttelijänä, joka on täysin sitoutunut rooleihinsa jokaisessa elokuvassa, jossa hän on ollut mukana, eikä vuoden 2015 "The Revenant" ollut poikkeus. DiCaprio näytteli Hugh Glassia, kovaa rajamiestä, joka loukkaantui vakavasti karhun hyökkäyksessä ja jonka miehistö hylkäsi selviytyäkseen omillaan erämaassa. Kehittyäkseen hahmoxi täydellisesti DiCaprio päätti pitäytyä puhtaasti raa'an lihan ruokavaliossa (mikä oli erityisen vaikeaa, koska hän oli vegaani) ja nukkua eläinten ruhoissa. Puhumattakaan lähes sietämättömistä jäisistä sääolosuhteista kuvauksen aikana ja lähes loputtomasta eroavien miehistön jäsenten tulvasta, on turvallista sanoa, että veri, hiki ja kyyneleet menivät rooliin, joka lopulta tuotti hänelle Oscar-palkinnon. Oliko se kuitenkaan sen arvoista, leffa oli täysi paskakasa.
      ellauri332.html on line 410: Ellet elänyt kiven alla vuosina 2008–2021, "Twilight"-saaga soittaa sinulle kelloa. Kenelle kellot soivat kelle ei. Lukioon sijoittuva vampyyrin rakkaustarina ei vain rypisti höyheniä sen vuoksi, että se on lajitteleva, vaan myös siksi, että se romantisoi valtavan... ikäeron Bellan ja Edwardin välillä. Höh, melko huolestuttava 87 vuoden ikäero tarkemmin. Mutta Edwardin valtava muna on yhä salamannopea ja hampaat terävinä Bellan niskassa.Tämä oli amerikkalaisittain erityisen huolestuttavaa, koska franchising-ryhmän pääkohdeyleisö koostui huutavista tweensistä, joilla on vielä isän antamat pledgesormuxet. Bella ei kyllä ole mikään missi, tisutkin sillä on kuin kuhmuiset omenat. Voisi sitä silti pikasesti vetästä.
      ellauri332.html on line 565: Vähäisen polttoainemäärän vuoksi Cooper ja Brand käyttävät Gargantuaa painovoimalinkona päästäkseen Edmundsin planeettalle, mutta mustan aukon läheisyyden vuoksi he menettävät jälleen 51 vuotta. Cooper ja TARS irtautuvat Endurancelta omissa kapseleissaan Gargantuan ytimeen, jossa kaksikko päätyy äärettömän tesseraktin (tämä ihme on takuulla förbitty Sikiön Wallulta) sisälle. Cooper ymmärtää rakennelman olevan kaukaisen tulevaisuuden ihmisten luoma. Hän siirtyy ajassa taaksepäin, jolloin hän näkee Murphin lapsuudenhuoneeseen kirjahyllyn läpi ja huomaa voivansa vaikuttaa rajallisesti huoneen painovoimaan. Hän siirtyy ajassa eteenpäin ja löytää aikuisen Murphin tutkimasta vanhaa huonettaan. Cooper lähettää Murphille datan, jonka TARS on kerännyt tapahtumahorisontin sisäpuolelta, morsettamalla sen hänelle huoneeseen jättämänsä rannekellon sekuntiviisarin avulla. Tästä näperryxestä tesserakti romahtaa. Myöhemmin Cooper herää Saturnusta kiertävässä avaruussiirtokunnassa. Hän tapaa vanhuuteen kuolemaisillaan olevan tyttärensä. Murph oli onnistunut Cooperin lähettämien tietojen avulla suorittamaan loppuun Brandin laskelmat ja ratkaisemaan painovoimapropulsioteorian. Tämän ansiosta tähtien välisen matkustamisen hallitseva ihmiskunta voitiin evakuoida tuhoutuvalta planeetalta. Murph muistuttaa Cooperia siitä, että Amelia on yksin CASEn kanssa Edmundsin planeetalla. Cooper ja TARS lähtevät kohti Edmundsin planeettaa, jossa ilkialasti ilman avaruuspukua kävelevä Amelia valmistautuu Adam-nimisen apinan kaa uuden siirtokunnan perustamiseen.
      ellauri332.html on line 638: ABC News tunnusti Jar Jarin vihatuimmaksi hahmoksi Star Warsissa ja koko elokuvassa yleensä, ja fanit loivat kymmeniä Internet-sivustoja, jotka keräävät kaikenlaisia Binksin negatiivisia piirteitä ja hänelle keksittyjä kuolintapoja. Redditissä vuonna 2015 ilmestynyt "paha Jar Jar" -teoria levisi laajasti Star Wars -fanien keskuudessa ja vaikutti merkittävästi asenteisiin kuvaan.
      ellauri332.html on line 640: Esiosa-trilogiaa luodessaan George Lucas ei alun perin aikonut esitellä sarjakuvahahmoa, mutta hänen poikansa "Jett" ehdotti tuloksena olevan synkän ja poliittisen trilogian "laimentamista" hahmolla, joka ainakin osittain kompensoisi Hanin huumorin menetystä. Lucas, joka on saanut inspiraationsa yhdestä poikansa suosikkisarjakuvahahmoista, Disneyn Goofysta , luo pitkän (1,96 m) gunganin, jolla on pitkät korvat ja varrelliset silmät ja joka muistuttaa antropomorfoitua hadrosaurusta tai vesinokkaeläintä, ja "Jett" keksii hänelle nimen - Jar Jar Binks. Ulkonäköä viimeisteli kuvittaja Terril Whiplatch.
      ellauri332.html on line 650: Jo ennen "The Phantom Menace" -jakson julkaisua Jar Jar tuli melko vakavan median ja yleisön huomion kohteeksi. Näin ollen Brent Staples New York Timesista uskoo, että gungan ”kävelee kuin parittaja. Binks on ylivoimaisesti elokuvan tyhmin hahmo", ja hänen yksinkertainen omistautuminen "valkoisille" jedimestareilleen muistutti ihmisiä Hollywoodin loukkaavimmista rodullisista stereotypioista; Slaten David Edelstein kutsui Binksiä " pullisesilmäiseksi, miehen kokoiseksi dinosaurukseksi, joka puhuu Länsi-Intian slangia " ja Eric Harrison Los Angeles Timesista vertasi Binksiä Stepin Fetchitin virheelliseen parodiaan. Harrison panee merkille Pohjois-Amerikan katsojien ennennäkemättömän suuttumuksen tämän hahmon suhteen: erityisesti luotiin verkkosivusto jarjarmustdie.com ("Jar Jar Must Die") , joka kerää fanien ääniä vetoaakseen Lucasfilmiin ja pyytää tappamaan Binks. Vanity Fairin Bruce Handy kirjoitti, että Jar Jarista "on tullut symboli siitä, mitä monet fanit pitävät esiosa-trilogian puutteina: hahmot, joista kukaan ei välitä; huumorintaju, joka on suunnattu yleisön nuorimmille ajatteleville jäsenille; liiallinen riippuvuus tietokonegrafiikasta; ja juonilinjat, jotka käsittelevät monimutkaisia poliittisia juonitteluja , jotka olisivat sopimattomia: I, Claudius tai Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho -sovituksissa , mutta sopivat elokuviin, joissa on hahmoja kuten Jar Jar Binks." Kate Phipps The A.V. Clubista totesi, että Binks oli kiusallisesti kirjoitettu elokuvaan, jonka olisi voinut tehdä ilman gungania, joka tarjoaisi koomista helpotusta pääjuonelle, mutta sen sijaan hän "pilaa melkein jokaisen kohtauksen, jossa hän avaa suunsa."
      ellauri332.html on line 652: Elokuvakriitikot ja fanit syyttivät elokuvantekijöitä liiallisesta kaupallistuksesta ja kohdistamisesta pienille lapsille. George Lucas totesi, että " nämä elokuvat ovat lapsille, mutta he [fanit] eivät halua myöntää sitä... On pieni joukko faneja, jotka eivät pidä koomista helpotuksesta. He haluavat elokuvien olevan kovia, kuten The Terminator, ja he järkyttyvät ja tulevat hyvin tuomitsevaksi kaikesta, mikä liittyy lapsellisuuteen ." Rob Coleman, joka johti animaatiotiimiä Industrial Light & Magicissa , muisteli myöhemmin kertoneensa Lucasille, että tiimi ennusti Jar Jar -hahmolle epäonnistumisen; Lucas kertoi hänelle, että hän esitteli erityisesti Jar Jarin elokuvaan herättääkseen 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten huomion. Huhtikuussa 2019, Star Wars Celebrationin aikana, ennen The Phantom Menacen 20-vuotisjuhla vuotta juhlivaa paneelia, George Lucas nimesi Jar Jarin suosikkihahmokseen Star Warsissa.
      ellauri333.html on line 200: Hän ilmoitti myös palkitsevansa yhden dinaran (kultakolikko) jokaiselle, joka toi hänelle Nirgrantha-harhaoppisen pään. Ashokavadanan mukaan tämän käskyn seurauksena hänen oma veljensä erehtyi harhaoppiseksi ja hänet tappoi lehmänpaimen. Ashoka tajusi virheensä ja peruutti tilauksen.
      ellauri334.html on line 239: Yksi Jeesuksen kahdestatoista apostolista; hän kavalsi päällikön ja luovutti hänet papeille tuomiolle (Matt. x. 4; Mark. 3. 19; Luuk. 16.). Se, että Jeesuksen olisi pitänyt osoittaa niin vähän ennakointia apostolin valinnassa, aiheutti luonnollisesti suurta hämmennystä hänen seuraajilleen; ja näin ollen evankeliumit esittävät petoksen tosiasiat sekä Juudaksen luonteen puolueellisista näkökulmista ja eri tavoilla. Luke xxii mukaan. 3-5 (koost. Johannes xiii. 27) Saatana astui häneen hänen istuessaan pöydän ääressä muiden apostolien joukossa nauttiakseen pääsiäisaterian, ja hän lähti keskustelemaan "ylipappien ja kapteenien kanssa, kuinka hän saattoi kavaltaa" Jeesuksen, kun he "soivat liiton antaakseen hänelle [Juudalle] rahaa". Julkaisussa Mark xiv. 10-11 Saatana jätetään pois; julkaisussa Matt. xxvi. 15 kolmenkymmenen hopeakappaleen hinta on annettu Saakin kristillisen tulkinnan perusteella. xi. 12 (komp. Matt. xxvii. 3-9 ja sitä seuraavat kohdat ). Mahdollisesti tarina siitä, että Juudasta liikutti ahneus, on myöhempi keksintö. Itse asiassa taipumus tehdä Juudaksesta ahneuden tyyppi ilmenee Johannes xii:ssä. 4-6, jonka kohdan mukaan hän oli varas, joka kavalsi rahat yhteiskassassa, josta hän oli vastuussa; siksi hän vastusti sitä, että Maria käyttää Jeesuksen jalkojen voiteluun kolmensadan pennin arvoista hienoa voidetta sen sijaan, että se olisi talletettu köyhille varattuun rahaan.
      ellauri335.html on line 141: Suunnittelutöitä hän ei kuitenkaan ole jättänyt. Norrköpingissä on parhaillaankin käynnissä hänen ja puolisonsa Ingrid Reppanan Arkitektur + Development -toimiston kaupunkirakentamisprojekteja. Ne alkoivat vuonna 2013. Norrköping merkitsee hänelle nyt työn ohessa kotikaupunkia hänen saatuasn potkit Tukholmasta. Tehkäämme Helsingistä Norrköpingin näköinen, hän huudahtaa.
      ellauri335.html on line 427: Moskovassa vuonna 1995 Manezhnaya-aukiolle pystytettiin ratsastusmuistomerkki Žukoville. Hänen nimeään kantaa 190 katua ja aukiota Venäjän eri kaupungeissa. Juutalainen runoilija ja takinkääntäjä Joseph Brodsky omisti hänelle runoja:
      ellauri336.html on line 148: Sinä iltana perhe valmistautuu ahtautumaan Simcaan. He ovat kaikki pukeutuneet Shabbos-vaatteisiinsa, ja pieni Yankie läikittää vahingossa limsaa isänsä juuri puhdistettuun pukuun. Yankie pelkää isänsä reaktiota ja hermostuu. Todellakin näyttää siltä, ​​että isän hermot ovat räjähtämässä. Kun hän kuitenkin tajuaa, että hänellä on mahdollisuus menettää 50 dollaria, hänen reaktionsa muuttuu. Isä rauhoittaa poikaansa kertomalla hänelle, että hänellä on vaihtoehtoinen puku eikä ole mitään syytä huoleen.
      ellauri336.html on line 172: On tärkeää, että lasta ei rangaista ankarasti vain vähäisestä huonosta käytöksestä. Jos lapsi esimerkiksi palaa 30 minuuttia myöhässä ystävänsä kotoa ja ehkä jää väliin illallisesta, olisi sopimaton rangaistus kieltää häneltä perhehetki seuraavana päivänä. Sen sijaan olisi sopivampaa riistää häneltä peliaika seuraavana päivänä tai tarjota hänelle pieni korvaava illallinen. Tämä opettaa hänet olemaan ajoissa, jotta hän ei menetä peliaikaa tai herkullista ateriaa.
      ellauri336.html on line 192: Toinen oivallus tälle alueelle on tarpeeton rangaistus, kuten Rav Yaakov Kaminetskyn viisaat sanat osoittavat. Rav Yaakov varoitti vanhempia lasten rankaisemisesta tarpeettomasti: "Lapsia ei rangaista sellaisista, joita he eivät varmasti tee vanhempana, kuten ovenrakoon kusemisesta. Ei myöskään pidä yrittää pakottaa heitä tekemään jotain, jonka he jonakin päivänä tekevät automaattisesti." Reb Yaakov rauhoitti kerran raivostuneen isän, joka huusi kolmevuotiaalle pojalleen, koska tämä oli istunut Reb Yaakovin tuolissa. Reb Yaakov vakuutti miehelle: "Hän on vasta kolme. Kun hän kasvaa, hän ei istu minun paikallani." Samoin Reb Yaakov pysäytti isän, joka yritti pakottaa nuoren poikansa kättelemään häntä. "Miksi tuhlata energiaasi johonkin, jonka hän jonakin päivänä tekee mielellään?" Reb Yaakov kertoi hänelle.
      ellauri336.html on line 217: Samanlaisen käsityksen selittää Shelah Hakadosh, joka kommentoi possukia Mishleissä, "Älä nuhtele pilkkaajaa (letz), ettei hän vihaisi sinua. Viisaan nuhteleminen saa hänet kuitenkin rakastamaan sinua." Shelah selittää, että Shlomo HaMelech viittaa samaan henkilöön. Kutsumalla henkilöä halventavalla nimellä, esim. letz tai hölmö, osoitamme hänen pahaa puolta ja saamme hänet vihaamaan sinua sen sijaan, että kuuntelemme sanojasi. Päinvastoin, kun kerrot hänelle, että hän on viisas (chacham) ja että hänen kaltaisensa on häpeällistä toimia tällä tavalla, osoitat hänen hyveellisen puolensa. Vasta silloin hän kuuntelee sinua. Shelah opettaa meille hyvin yksinkertaisen käsitteen: Ihminen reagoi ja toimii sen mukaan, miten häntä kohdellaan. Kutsu jotakuta tyhmäksi, niin hän käyttäytyy kuin tyhmä; kutsu häntä chachamiksi, niin hän käyttäytyy kuin yksi ja elää nimensä mukaisesti.
      ellauri336.html on line 219: Siksi lapsen leimaamisen sijaan leimaa teko. Esimerkiksi sen sijaan, että kutsuisit lastasi valehtelijaksi, sano: "Sinä valehtelit". Tämä viittaa selvästi siihen, että lapsi - täysin normaali ihminen - teki jotain väärin valehtelemalla. Säilytät lapsen ihmisarvon ja kunnian leimaamatta tai vihjailematta, että hän on millään tavalla paha tai paha. Kun lapsi aistii tämän positiivisen asenteen häntä kohtaan, se antaa hänelle mahdollisuuden hyväksyä vanhempiensa sanoja ja helpottaa tilanteen korjaamista. Eräs viisas isä sanoi nuorelle pojalleen, joka käyttäytyi väärin: "Es pas dir nit" - se ei sovi sinulle. Huomaa, kuinka valtava positiivinen vaikutus näillä muutamalla sanalla voi olla lapseen. He lähettävät viestin, että lapsi on liian hyvä ja hyvätapainen käyttäytyäkseen huonosti. Kun lapsi näkee, että häntä kohdellaan arvokkaasti ja häntä arvostetaan vanhempiensa silmissä, hän luonnollisesti haluaa parantaa itseään ja elää tämän kuvan mukaisesti.
      ellauri336.html on line 233: Kun vanhemmat ovat antaneet lapselleen tietyn rangaistuksen, on tärkeää, että he panevat sen täytäntöön. Lapset haluavat testata vanhempiensa rajoja. Kun vanhempi sanoo "Ei", lapset alkavat vinkua, itkeä ja raivoaa saadakseen tahtonsa. Tavallinen esimerkki tästä tapahtuu supermarketissa, kun äiti kävelee käytävällä taaperonsa kanssa, joka yhtäkkiä huomaa herkkua hyllyllä. Lapsi alkaa nalkuttamaan ja valittamaan herkkua. Jos äiti kieltäytyy, hän ei anna periksi niin helposti, vaan vahvistaa päättäväisyyttään kovemmilla itkuilla, joita seuraa äitinsä hameesta nypiminen. Vaikka äiti saattaa tuntea hämmennystä lapsen julkisessa kohtauksessa, hänen tulee kuitenkin ymmärtää, että jos hän suostuu lapsen vaatimuksiin, lapsi on juuri saavuttanut "voiton". (Mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joko antaa lapselle pieni herkku ennen ostoksia tai kertoa hänelle, että jos hän käyttäytyy, annat hänelle herkkua ostosten aikana. Naxutin voi joskus tehota.)
      ellauri338.html on line 67: Samana yönä hän nousi ja otti kaksi vaimoaan, kaksi piikaansa ja yksitoista lastaan ​​ja ylitti Jabbokin kaakelin. Hän otti heidät ja lähetti ne virran yli, samoin kuin kaiken, mitä hänellä oli. Ja Jaakob jäi yksin; ja eräs mies paini hänen kanssaan päivän koittoon asti. Kun mies näki, ettei hän voittanut Jaakobia, hän kosketti hänen reiteensä; ja Jaakobin reisi oli irronnut nivelestä, kun hän paini hänen kanssaan. Sitten hän sanoi: "Päästä minut menemään, sillä päivä koittaa." Mutta Jaakob sanoi: "En päästä sinua menemään, ellet siunaa minua." Ja hän sanoi hänelle: "Mikä sinun nimesi on?" Ja hän sanoi: "Jaakob." Sitten hän sanoi: "Sinun nimeäsi älköön enää kutsuttako Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut." Sitten Jaakob kysyi häneltä: "Kerro minulle nimesi." Mutta hän sanoi: "Miksi sinä kysyt minun nimeäni?" Ja siellä hän siunasi häntä. Niin Jaakob antoi paikan nimeksi Peniel ja sanoi: "Sillä minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti minun henkeni on säilynyt." Aurinko nousi hänen päälleen, kun hän ohitti Penuelin ontuen reidensä takia. Sen tähden israelilaiset eivät vielä tänäkään päivänä syö lonkan jänteitä, jotka ovat reiden ontelossa, koska hän kosketti Jaakobin reiden onteloa lonkan jänteessä. –  Mooseksen kirja 32:22–32
      ellauri339.html on line 82: Monia vuosia myöhemmin, kun "löytöjät" kasvoivat, heille yritettiin kertoa heidän alkuperänsä salaisuus. Ensimmäinen koehenkilö oli Korney Yashmaa, tuleva edistysaskel (kuvattu teoksessa "The Guy from the Underworld"). Korney otti tiedon salaisesta henkilöllisyydestään rauhallisesti, mutta tämä ei tuonut mitään hyötyä "löytäjä"-ilmiön tutkimukselle. Toinen yritys paljastaa salaisuus päättyi traagisesti: kohde otti hänelle kerrotun ulkoisesti rauhallisesti, mutta jonkin ajan kuluttua hän kuoli olosuhteissa, jotka eivät sulkeneet pois itsemurhaa, samalla vahvistaen "löytöjen" yhteyden "sytyttimiin" - hänen kuolemansa jälkeen havaittiin, että vastaava "sytytin" oli kadonnut. Tutkijat eivät uskaltaneet jatkaa, ja jäljelle jääneet "löydöt" jäivät pimeyteen.
      ellauri339.html on line 84: Kuollut Tristan seurasi henkilökunnan lääkärin varjolla "löytäjän" käyttäytymistä. Hänen kuolemansa ja Abalkinin pakeneminen pakottivat meidät olettamaan pahinta: Abalkinissa aktivoitiin ohjelma, hän tappoi Tristanin saatuaan aiemmin häneltä tietoa "erityisasemastaan" (mahdollisesti kidutuksen kautta) ja meni sitten maan päälle ohjelmaa seuraten. Sikorsky selittää Abalkinin heittelyä maan ympäri sanomalla, että ohjelma toimii alitajuisesti, joten Lev itse ei ymmärrä mitä hänelle tapahtuu. Vaikka Abalkinin vaara ihmiskunnalle ja maapallolle on puhdasta spekulaatiota, Sikorski ei pidä itsellään oikeutta sivuuttaa tällaista mahdollisuutta, vaikka se olisi kuinka illuusiota.
      ellauri339.html on line 109: Moskovassa vuonna 1995 Manezhnaya-aukiolle pystytettiin ratsastusmuistomerkki Žukoville. Hänen nimeään kantaa 190 katua ja aukiota Venäjän eri kaupungeissa. Säälittävä juutalainen runoilija ja takinkääntäjä Joseph Brodsky omisti hänelle runoja:
      ellauri339.html on line 197: "International" A. Ya. Kotsin coverina Venäjällä tuli vallankumouksellisen sosiaalidemokratian yleisesti tunnustettu puoluehymni vuoden 1918 alusta lähtien - RSFSR:n, sitten Neuvostoliiton, hymni. Neuvostoliiton uuden kansallislaulun hyväksymisen yhteydessä vuonna 1944 "Internationalista" tuli All Unionin kommunistisen puolueen virallinen hymni. Teksti kuuluu ranskalaiselle runoilijalle, anarkistille, First Internationalin ja Pariisin kommuunin jäsenelle Eugene Potierille. Se kirjoitettiin Pariisin kommuunin tappion päivinä (1871), ja se laulettiin alun perin "La Marseillaisen" säveleen.
      ellauri339.html on line 553: Hänelle myönnettiin Ukrainan presidentin palkinto "Humanitaarisesta osallistumisesta terrorismin vastaiseen operaatioon", "Ukrainan kansallissankari" -mitali, "Ukrainan asevoimien avustaminen" ja "Isänmaan puolustaja", merkit "Kunniamerkki" ja "Ukrainan asevoimille tehdyistä palveluksista".
      ellauri339.html on line 579: Heinäkuussa 2022 vankeudesta vapautumisen jälkeen hänet kastettiin; hänen kummisetänsä oli hänen vanha ystävänsä Dmytro Korchynskyi. Ensimmäisellä viikolla Julian vankeudesta vapauttamisen jälkeen prinssi Harry soitti hänelle ja ilmaisi tukensa.
      ellauri339.html on line 652: Toukokuussa 2014 freelance-tietotekniikan asiantuntija Vitaliy Deynega poltti ketjussa keittiössään Kiovassa ja luki Venäjän tukemien separatistien valtaamisesta idässä. Deynega on kasvissyöjä, joka ihailee Mohandas Gandhin näkemyksiä väkivallattomasta vastarinnasta ja osallistui kerran Burning Maniin. Mutta sinä iltana hän julkaisi Facebookissa, että hän kuluttaisi henkilökohtaisesti 10 000 hrivnaa, noin 900 dollaria tuolloin, ostaakseen panssarihousuja ja pimeänäköskooppeja Ukrainan joukkoille. Ystävät taputivat hänelle, ja hän aloitti varainkeruun; kuuden viikon aikana hän oli korottanut 100 kertaa alkuperäisen panoksensa. Hän perusti pian Come Back Alive -järjestön, josta tulisi yksi maan tunnetuimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä – tai ehkä tarkemmin sanottuna yksi sen johtavista lähes sotilaallisista organisaatioista.
      ellauri340.html on line 112: 1960-luvulla Lasch tunnustautui sosialistiksi, 1970-luvulla hän kuitenkin paheksui vasemmiston uskoa ”edistykseen”- teemaa, joka onkin aivan potaskaa, pelkkää kuraa. Tässä vaiheessa Laschille alkoi muotoutua hänelle tunnusomainen yhteiskuntakritiikin tyyli: synteesi freudilaisesta ja sosiaalikonservatiivisesta ajattelusta, joka pysyi erittäin epäluuloisena kapitalismia ja sen vaikutukseen perinteisiä instituutioita kohtaan. Jopa puhtaasti historiallisissakin kirjoissaan hän kritisoi terävästi niin sanottujen "radikaalien" tavoitteita, jotka edustivat pelkästään ahneen kapitalistisen eetoksen äärimmäisiä muotoja. Jep, hyvä Lasch!
      ellauri340.html on line 139: Bauman syntyi tarkkaavaiseen puolalaiseen juutalaisperheeseen Poznańissa, toisessa Puolan tasavallassa, vuonna 1925. Vuonna 1939, kun natsi-Saksa ja Neuvostoliitto miehittivät Puolan, hänen perheensä pakeni itään Neuvostoliittoon. Toisen maailmansodan aikana Bauman värväytyi Neuvostoliiton hallitsemaan ensimmäiseen Puolan armeijaan ja työskenteli politrukkina. Hän osallistui Kolbergin taisteluun (1945) ja Berliinin taisteluun. Toukokuussa 1945 hänelle myönnettiin sotilaallinen kunniaristi. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli yksi Puolan armeijan nuorimmista majoneeseista.
      ellauri340.html on line 144: Aluksi Bauman pysyi lähellä ortodoksista marxilaista oppia, mutta Georg Simmelin ja Antonio Gramscin vaikutuksesta hän kritisoi yhä enemmän Puolan kommunistista hallitusta. Tästä johtuen hänelle ei koskaan myönnetty professuuria edes habilitoitumisen jälkeen . Mutta sen jälkeen kun hänen entisestä opettajansa Julian Hochfeldistä tehtiin Unescon yhteiskuntatieteiden osaston varajohtaja Pariisissa vuonna 1962, Bauman itse asiassa peri Hochfeldin tuolin.
      ellauri340.html on line 349: Johdannossaan Archie Americana -sarjan Best of the Fifties -sarjaan toimittaja Victor Gorelick muisteli koodia ja kirjoitti: "Ensimmäinen tehtäväni uutena taiteen assistenttina oli poistaa raot ja halkeamat ja nostaa matalat puserot Katy Keenestä." Hän kirjoitti myös Archie-taiteilija Harry Luceystä : "Hänen toisinaan vihjaileva tarinankerronta – ja hän oli yksi parhaista – melkein maksoi hänelle hänen työnsä. Kun hänen lyijykynällä valmistetut tarinansa saapuivat, hahmot olivat pukeutuneet vain yhdellä sivulla. Inkeri, tai nainen nimeltä Terry Szenics, joutui pukemaan heidät jäljellä oleville sivuille."
      ellauri340.html on line 404: Kolmannella vuosituhannelle tullessa kaiken apinoiden EFK sähläyxen esittämiseen viihdemielessä ei ole enää mitään rajoja. Eiku apinoimaan ihan sikana copycatteina.
      ellauri340.html on line 469: Peter Handke (saksa ääntäminen: [ˈpeːtɐ ˈhantkə]; syntynyt 6. joulukuuta 1942 eli jälkeen Stalingradin tappion) on itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija, kääntäjä, runoilija, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hänelle myönnettiin vuoden 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinto "vaikuttavasta työstä, joka kielellisellä kekseliäisyydellä on tutkinut apinallisen kokemuksen reuna-alueita ja erityispiirteitä". Handkea pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista ja omaperäisimmistä saksankielisistä kirjailijoista 1900-luvun jälkipuoliskolla.
      ellauri340.html on line 508: Vaikka Handke nousi ensimmäisen kerran esiin näytelmäkirjailijana ja kirjailijana, jolla on tuottelias tuotanto (hän ​​on kymmenien teosten kirjoittaja), hän on tullut paljon tunnetummaksi politiikastaan. Hänen tukensa Serbialle 1990-luvun Balkanin sodissa, erityisesti hänen lausuntonsa Bosnian muslimeihin kohdistuvasta kansanmurhaväkivallasta, on tehnyt hänestä paarian, like Ritu Gagra. Tottunut vastustaja Handke hyväksyi syrjäytyneen asemansa ja tarjosi outoa kiistaa sodan tosiseikoista, jotka vaikuttivat monilta harhaluuloilta, varsinkin kun otetaan huomioon, että hänellä oli vain välähtävä henkilökohtainen kiinnostus Balkanin politiikkaan – hänen äitinsä oli slovenialainen, josta hän piti kiinni kasvavalla intensiteetillä. Seuraavina vuosina Handke on kaivautunut entistä syvemmälle. Kun Slobodan Milošević kuoli vuonna 2006 sotarikosten oikeudenkäynnissä, Handke puhui hänen hautajaisissaan. Vuosia myöhemmin Serbian hallitus ruokkii ja koristeli hänet. Huolimatta korkean profiilin kirjailijoiden, kuten Elfriede Jelinekin ja Karl Ove Knausgaardin, tuesta, hänen maineensa on kärsinyt. Kun hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2019, protesti oli laajalle levinnyttä ja yksi Nobel-komitean jäsen erosi välittömästi, osittain hänen politiikkansa takia. Olisivat saaneet erota koko porukka, kuten pian nähtiin.
      ellauri340.html on line 549: Hedelmävaras on sadun linssin läpi katsotun henkilökohtaisen kokemuksen tulos, ja tuloksena on utelias yhdistelmä autofiktiota ja unelmatyötä. Ajoittain kävelynsä aikana kertoja kertoo meille tarinan nimellisvarkaasta, naisesta nimeltä Alexia (pyhän Aleksiukselle, kerjäläisten ja pyhiinvaeltajien suojeluspyhimyksestä), joka on hänelle kuin tytär. Vietettyään ulkomailla Siperiassa Alexia vaeltelee ranskalaisen "sisätilojen" pikkukaupungeissa ja metsissä, etsii äitiään ja kohtaa niin juoksevia hahmoja, että ne sulavat silmiemme edessä: pizzanjakelijapojan, joka pitää puheen tarkoittaa itsemurhaa, nimetön mies baarissa, joka pitää laajennetun luennon villin hasselpähkinän kasvitiikasta, ja mies, joka vaeltelee metsässä etsimässä kadonnutta kotikissaansa mm. Se on taatusti laissez-faire lähestymistapa tarinankerrontaan, jossa päättäväisesti "vältetään ruttoa ja koleraa kaltaisia ​​vanhojen tarinoiden aiheuttamia tartuntoja, joiden sanotaan olevan "vielä ajankohtainen". Mutta pyrkimällä olemaan kertomatta mitään ilmeisen "olennaista" tarinaa, The Fruit Thief ehdottaa jotain alkuperäisempää: romaanin kirjoittamista ikään kuin se olisi iltasatu.
      ellauri340.html on line 554: Tämä unenomainen suvaitsevaisuus poikkeamista kohtaan pyrkii tarjoamaan lukijoille puhdasta tarinankerrontaa, muodollisen yllätysvirran, joka ajaa tarinan, Alice-kaltaisen, aina uudelle alueelle, ja näiden kaninreikien ylellisyydessä on jotain melkein pelottavaa, ikään kuin Handke nauttii siitä, ettei hän vastaa kysymyksiin, joita saatat esittää hänelle. Silti hän ei voi olla vetäytymättä takaisin puolustelemaan itseään, vaikkakin kiertävällä tavalla. The Fruit Thief -elokuvan lopussa ilmestyy Alexian isä, näennäisesti maljaakseen pitkään eronneen perheen kokoontumista yhteen: "Me kansalaisuudettomat ihmiset olemme tässä ja tänään erossa valtiosta, valtion ulottumattomissa. Kaikki muut muuttuivat lahkoiksi – valtioiksi ja kirkoiksi – ja…ja… Ja me? Aikapakolaisia, pakosankareita."
      ellauri341.html on line 218: Bivolaru pakeni 1990-luvulla seksuaalirikossyytteitä Romaniasta Ruotsiin, joka myönsi hänelle poliittisen turvapaikan. Ruotsissa asuessaan hän käytti nimeä Magnus Aurolsson.
      ellauri341.html on line 228: Vuonna 2005 Ruotsin korkein oikeus suostui myöntämään Bivolarulle poliittisen pakolaisstatuksen vastauksena hänen väitteisiinsä Romanian viranomaisten vainosta. 14. kesäkuuta 2013 Romanian korkein kassaatiotuomioistuin tuomitsi Gregorian Bivolarun lopullisesti kuudeksi vuodeksi vankeuteen ilman ehdotusta seksuaalisesta toiminnasta alaikäisen kanssa. Lisäksi hänet vapautettiin kaikista muista häntä vastaan ​​esitetyistä syytteistä (esim. vähäinen ihmiskauppa). Gregorian Bivolaru on myös Interpolin "ettähakujen" listalla törkeästä ihmiskaupasta syytettynä.Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2021 antamassa tuomiossa hänet julistettiin rikolliseksi, koska hän pakotti seuraajansa luovuttamaan säästönsä hänelle ja harrastamaan seksiä toistensa ja hänen kanssaan hänen käskystä. . Nuoret naisjäsenet sanoivat, että heidät pakotettiin työskentelemään stripparina ja esiintymään hardcore-pornoelokuvissa. Vuonna 2013 hänet tuomittiin poissaolevana seksistä alaikäisen kanssa. Ranska teloitti hänelle eurooppalaisen pidätysmääräyksen.
      ellauri341.html on line 244: "MISAn naisjäsenenä oli kunnia harrastaa seksiä guru Gregorianin kanssa, koska se merkitsi positiivista karmaa ja henkistä edistystä". Arabella Agnes Marquez (syntynyt Mureșan) väitti oikeudessa, että Gregorian Bivolaru käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen ja menetti hänelle neitsyytensä ollessaan vain 15-vuotias.
      ellauri341.html on line 257: Jogin ensimmäiset askeleet: Gregorian Bivolaru syntyi 12. maaliskuuta 1952 Tărtășeștissa, lähellä Bukarestia, Romaniassa. Hän oli sisäänpäinkääntynyt lapsi, taipuvainen mietiskelyyn ja valtava tiedonhalu. Hän luki innokkaasti mistä tahansa aiheesta. Koulutoverit muistavat hänet etevänä opiskelijana, joka teki opettajiinsa vaikutuksen laajalla tiedolla, joka ylitti paljon tavallisen koulupojan tason. Lapsuudesta lähtien hänellä oli ylivoimaisia ​​henkisiä kokemuksia, kosmisen tietoisuuden tiloja, ja hän aisti, että hänellä oli poikkeuksellinen henkinen kohtalo. Jumala on paljastanut hänelle elävänä, suurenmoisena ja ikuisena todellisuutena, ja tietoisuus Hänen salaisesta läsnäolostaan ​​on herättänyt hänessä horjumattoman pyrkimyksen täydellisyyteen ja voimakkaan halun auttaa muita löytämään Jumala. Hänellä oli myös aivan hillitön panohalu.
      ellauri341.html on line 273: Sorto huipentui vuonna 1989 Gregorian Bivolarun pidätykseen, poliittiseen tuomitsemiseen ja pakkosairaalaan Poiana Maren psykiatriseen sairaalaan - niin sanottuun hermostosairaussairaalaan, itse asiassa autioon ja kauheaan paikkaan, jossa raiskattiin ei-toivottuja poliittisia vankeja, jotka eivät jakaneet. Kommunistisen hallinnon visio lähetettiin asteittain hävitettäväksi. Pidätetyn Gregorian Bivolarun lääketieteellisissä tiedostoissa oli määrätty lääkkeitä, jotka olisivat tappaneet tavallisen miehen muutamassa viikossa. Lääkäri, jonka piti antaa tätä hoitoa, vaaransi kuitenkin uransa jättämällä tekemättä sitä, mitä kommunistiviranomaiset vaativat häneltä. Monia vuosia myöhemmin tämä lääkäri Leonard Hriscu totesi haastattelussa: ”Gregorian ei ollut mies, joka tarvitsisi minkäänlaista psykiatrista hoitoa; hän tiesi paljon ja oli suuren kulttuurin mies, joten en useinkaan pystynyt pysymään hänen vauhdissaan intiimeissä keskusteluissamme, vaan minun piti perääntyä. En olisi missään olosuhteissa voinut hyväksyä hänelle määrättyä diagnoosia."
      ellauri341.html on line 291: Tämän loukkaavan toiminnan pääkohde oli ilmeisesti koulun henkinen mentori Gregorian Bivolaru. Se oli myös epätoivoinen yritys luoda suunnanmuutos, joka kääntäisi yleisön huomion pois muista tämän hetken poliittisista kysymyksistä ja skandaaleista, erityisesti joogakoulun merkittävän jäsenen Gabriel Bivolarun tekemästä 50 miljoonan euron ryöstöstä. Myöhemmin Antena 1:n haastattelussa Ilie Năstase myönsi, että MISA:ta ja Gregorian Bivolarua vastaan ​​tehty voimakas sorto, jota kutsutaan (oudolla, mutta merkittävästi) "operaatioksi Kristus", oli suuri virhe, mikä epäsuorasti vahvisti hänen osallisuutensa. Näiden dramaattisten olosuhteiden pakottamana ja vakuuttuneena siitä, ettei hänelle tule oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Romaniassa, Gregorian Bivolaru lähti maasta ja pyysi poliittista turvapaikkaa Ruotsista. Tukholman korkein oikeus tutki asian perusteellisesti ja hylkäsi Romanian valtion esittämät luovutuspyynnöt ja myönsi Gregorian Bivolarulle poliittisen suojelun ja turvapaikan tammikuussa 2006. Tämä on toistaiseksi yksi harvoista tapauksista, joissa Euroopan valtio suojelee kansalaista vastaan toisessa Euroopan unionin valtiossa. Vizi noi svedut on sitten ääliöliberaaleja!
      ellauri341.html on line 493: Kijimillä paljastuu, että Zorii oli Poen entinen rakastettu ja Poe oli kuulunut nuorena Kijimin maustesalakuljettajiin ennen liittymistään Uuden tasavallan laivastoon ja sieltä Vastarintaan. Zorii oli vieläkin vihainen Poelle tämän lähdöstä ja suostuu auttamaan vasta, kun Rey voittaa hänet. Samaan aikaan, kun Babu Frik uudelleenohjelmoi C-3PO:n, Zorii paljasti aikovansa lähteä Kijimiltä ja aloittaa uuden elämän Buenos Airesissa, mutta Poe tunsi, ettei voinut jättää Vastarintaa ja kieltäytyi pyynnöstä lähteä hänen mukaansa. Zorii antoi hänelle kuitenkin Ensimmäisen ritarikunnan papukaijamerkin, joka antaisi kulkuluvan minne tahansa ritarikunnan valtaamalle alueelle, jonka avulla Poe ja Finn ("suomalainen" :) vapauttivat Chewbaccan saatuaan tietää tämän olevan yhä elossa. Pelastusoperaation aikana he saavat tietää kenraali Huxin olevan vakooja, koska tämä halusi nähdä Kylo Renin häviävän.
      ellauri341.html on line 495: Tiennäyttäjä löytyi Kef Biristä, Endoria kiertävästä merikuusta, mutta sen tuhouduttua Reyn ja Kylon välisessä valosapelitaistelussa ja Reyn lähdettyä yksin pois, Poe, Finn, Chewbacca, BB-8 ja C-3PO palaavat mukanaan Ochin alukselta löytynyt droidi D-O sekä Kef Birillä tapaamansa Jannah ja tämän heimo Vastarinnan tukikohtaan viidakkokuu Ajan Klossille, missä heille paljastuu, että Leia oli kuollut kutsuessaan poikaansa Voiman kautta saadakseen tämän palaamaan valoisalle puolelle. Poe ylennettiin Vastarinnan virkaa tekeväksi kenraaliksi, mutta ei tuntenut olevansa valmis johtamaan koko Vastarintaa. Lando rohkaisee häntä kertomalla, etteivät Leia, Luke ja Han olleet itsekään täysin valmistautuneita omiin taisteluihinsa ja että heillä oli silloin ainakin toisensa. Poe ylentää Finnin ("suomalaisen!") Vastarinnan toiseksi kenraaliksi ja saatuaan D-O:n kertomana sekä Ahch-Tolta lähteneen Reyn ohjaaman Luken vanhan X-siipihävittäjän signaalin kautta Exegolin sijainnin selville ja miten sitä ympäröivän punaisen kaasun sekä planeetan kaoottisen ilmakehän läpi pääsee, he johtavat Vastarinnan laivaston hyökkäykseen sinne tuhoamaan Ensimmäisen ritarikunnan ja Palpatinen sith-laivaston yhdistymisestä syntyneen Viimeisen ritarikunnan. He lähettivät Landon pyytämään galaksin vapaita kansoja saapumaan avuksi taisteluun, uskoen näiden uskaltavan taistella vastaan, jos Vastarinta johtaa heitä siihen. Aluksi hyökkäys näyttää onnistuvan, mutta kun Poen ystävä Temmin ”Snap” Wexley kuolee taistelussa, hän alkaa menettää toivonsa, mutta sitten Lando saapuu mukanaan lukuisia Vastarinnan tukijoita eri puolilta galaksia, mukaan lukien Zorii ja Wedge Antilles. Nää on niikö Amerikan overseas liittolaisia, jotka tulee apuun suojaamaan sen vital interestejä. Palpatinen ja Ben Soloksi kääntyneen Kylon kuolemien jälkeen Vastarinta onnistuu tuhoamaan Viimeisen ritarikunnan kaikki tähtihävittäjät. Poe nähdään lopuksi juhlimassa voittoa Ajan Klossilla, Zoriin nyökätessä hänelle etäältä, mutta kieltäytyessä mistään sen enemmästä kanssakäynnistä, kuten bylsinnästä.
      ellauri342.html on line 85: Joka sunnuntai, vesperin jälkeen, arvoinen mies meni hänelle oikeuteen, ja kun hän oli siellä ylhäällä, istui hyvässä auringossa, muuli vieressä, hänen kardinaalinsa ympäri ojentuneena kantojen juurelle, avasi pullon paikallista viiniä – tätä kaunista, rubiinin väristä viiniä, jota on sittemmin kutsuttu Château-Neuf des Papesiksi – ja hän maisteli sitä pienin kulauksin katsoen viinitarhaansa hellästi. Sitten, kun pullo tyhjeni, päivän laskeutuessa hän palasi iloisena kaupunkiin, hänen seurassaan koko lukunsa; Ja,kun hän kulki Avignonin sillan yli, keskellä rumpuja ja farandoleja, hänen muulinsa, musiikin liikkeelle laskema, teki pienen hyppiväkävelymatkan samalla kun hän itse merkitsi tanssin askelta barrettellaan, mikä järkytti häntä suuresti. kardinaalit, mutta sai kaikki ihmiset sanomaan: "Ah! hyvä prinssi! Ah! rohkea paavi!"

      ellauri342.html on line 90: Château-Neuf-viinitarhansa jälkeen paavi rakasti eniten maailmassa hänen muuliaan. Mies oli hulluna tähän pedoon. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa hän meni katsomaan, oliko hänen tallinsa kunnolla kiinni, ettei seimestä puuttuisi mitään, eikä hän koskaan nousisi pöydästä ilman, että hänen silmiensä edessä oli valmistettu iso kulho ranskalaista viiniä. paljon sokeria ja yrttejä, jotka hän aikoi tuoda itselleen kardinaalien havainnoista huolimatta... Täytyy myös sanoa, että peto oli sen arvoinen. Se oli kaunis musta muuli, jossa oli pilkku punaisella, varmajalkaisella, kiiltävällä turkilla, leveällä ja täyteläisellä lantiolla, ja se kantoi ylpeänä kuivaa pientä päätään, joka oli koristeltu pomponeilla, jousilla, hopeakelloilla, puhveilla; söpö kuin enkeli, naiivi silmä ja kaksi pitkää korvaa, aina sisälläbranle, mikä sai hänestä näyttämään hyväntahtoiselta. Koko Avignon kunnioitti häntä, ja kun hän kulki kaduilla, ei ollut hyviä tapoja, joita hänelle ei osoitettu; koska kaikki tiesivät, että se oli paras tapa pärjätä hovissa ja että paavin muuli oli viattomalla ilmallaan johtanut useamman kuin yhden onneen, kuten Tistet Védène ja hänen mahtava seikkailunsa todistavat.

      ellauri342.html on line 91: Chateau-Neufin viinitarhan jälkeen paavi rakasti muuliaan enemmän kuin mitään muuta maan päällä. Vanha mies oli yksinkertaisesti ihastunut olento. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa hän varmisti, että talli oli lukittu ja että hänellä oli paljon syötävää. Lisäksi hän ei koskaan nousi pöydästä ilman isoa viinikulhoa, _a la francaise_, valmistettu sokerista, yrteistä ja mausteista ja valmistettu hänen omalla vartiollaan silmä. Sitten hän vei sen henkilökohtaisesti muuliin jättäen huomiotta kardinaalit. moitteita. Varmasti peto oli vaivan arvoinen hänelle oli komea, punapilkkuinen, musta muuli, varmajalkainen, kiiltävä pinnoite, jolla on suuri täysi lantio ja kantaa ylpeänä pientä, ohutta päätään täysin nousi pomponeissa, solmuissa, hopeakelloissa ja nauhoissa. Hän näytti myös rehellinen silmä, suloinen kuin enkelin, ja hänen aina nykivät pitkät korvansa antoi hänelle lapsenomaisen, viattoman ulkonäön. Kaikki Avignonissa rakastivat häntä, ja kun hän ravisteli kaduilla, he kaikki katsoivat hyväksyvästi häntä kohtaan ja nosti hänestä suurta meteliä; sillä kaikki tiesivät että tämä oli paras tapa saada paavin suosio. Kaikessa viattomuudessa, hän oli johtanut monta hyvää onnea, jonka todisteena oli Tistet Vedenen henkilö ja hänen upea yritys.
      ellauri342.html on line 93: Tämä Tistet Védène oli periaatteessa röyhkeä roisto, jonka hänen isänsä, kultaveistäjä Guy Védène, oli pakotettu heittämään pois kotoaan, koska hän ei halunnut tehdä mitään ja salametsästi oppipojat. Kuuden kuukauden ajan hänen nähtiin raahaavan takkiaan kaikkien Avignonin virtojen läpi, mutta pääasiassa kohti paavin taloa; koska kaverilla oli ollut ajatuksensa paavin muulista jo pitkään, ja tulet huomaamaan, että se oli jotain näppärää... Eräänä päivänä, kun Hänen pyhyytensä käveli yksin vallien alla pedon kanssa, tässä on Tistet, jota lähestyin. , ja sanoi hänelle, ristien kätensä ihailun ilmassa:

      ellauri342.html on line 96: -Ah! Jumalani! suuri pyhä isä, mikä rohkea muuli sinulla siellä on!... Katson häntä hieman... Ah! paavini, kaunis muuli!... Saksan keisarilla ei ole sellaista. Ja hän hyväili häntä ja puhui hänelle lempeästi kuin nuorelle naiselle:

      ellauri342.html on line 97: -- Oi herra, pyhin isä, mikä upea muuli sinulla on siellä!... Anna minun pitää silmäni hänen päällänsä... Voi, rakas paavi, hän on a todellinen kaunotar. Vakuutan, ettei Saksan keisarilla ole hänen kaltaistaan. Sitten hän silitti häntä ja puhui hänelle lempeästi kuin hän olisi nuori nainen:
      ellauri342.html on line 111: Kerran paavin palveluksessa kaveri jatkoi peliä, joka oli hänelle niin hyvin onnistunut. Kaikille röyhkeänä hän kiinnitti huomiota ja huomion vain muuliin, ja hänet kohtasi palatsin pihoilla aina kourallinen kauraa tai nippu esparperia, jonka vaaleanpunaisia ​​kimppuja hän heilutti hellästi. Pyhä Isä sanoin: "Häh!... kenelle se on?..." Niin paljon, että lopulta saapui hyvä paavi, joka tunsi olevansa vanhana, jättäen sen hänen huolekseen. tallin yli ja kantaamuulille hänen kulhonsa ranskalaista viiniä; mikä ei saanut kardinaaleja nauramaan.

      ellauri342.html on line 112: Kun apina oli paavin palveluksessa, hän teki täsmälleen samoin temppuja, jotka hän oli oppinut aiemmin. Hän oli röyhkeä kaikkia kohtaan ei aikaa eikä huomiota kenellekään muulle kuin muulille, ja sen piti olla nähty ikuisesti palatsin pihalla kourallisten kaura- tai nippujen kanssa esparsiinia, ravistaen kevyesti vaaleanpunaisia ​​rypäleterttuja, kun hän katsoi pyhää Isän parvekkeella ikään kuin sanoisi, "Kenelle tämä ihana ruoka sitten on?" Todellakin niin paljon, että vihdoinkin hyvä paavi, joka alkoi tuntea ikänsä, päätti lähteä huolehtia tallin hoidosta ja viedä muulille hänen kulhonsa viiniä, _a la francaise_, kenellekään muulle kuin Tistet Vedenelle. Tämä ei huvittanut kardinaalit.
      ellauri342.html on line 119: Tämä tuoksuva viini, jota hän rakasti niin paljon, joka piti hänet lämpimänä, joka antoi hänelle siivet, meillä oli julmuutta tuoda se hänelle, siellä, hänen seimessään, saada hänet hengittämään sitä; sitten, kun hänen sieraimet olivat täynnä, kulje ohi, minä näin sinut! kaunis vaaleanpunaisen liekin likööri meni näiden rosvojen kurkusta alas... Ja vaikka he olisivat vain varastaneet hänen viininsä; mutta he olivat kuin paholaisia, kaikki nämä pienet virkailijat, kun he olivat juoneet!... Toinen veti korvistaan, toinen häntästään; Quiquet kiipesi hänen selkäänsä, Béluguet kokeili piippua hänen päällänsä, eikä yksikään niistä... Roistot vain haaveilivat, että urhea peto olisi voittanut työntöllä tai potkulla lähettää heidät kaikki napatähteen ja vielä pidemmälle... Mutta ei! Emme ole turhaan paavin muuli, siunausten ja nautintojen muuli... Vaikka lapset tekivät kuinka kovasti, hän ei suuttunut; ja hän syytti vain Tistet Védèneä... Tämä esimerkiksi, kun hän tunsi miehen takanaan, hänen kavionsa kutisi, ja siinä oli todella jotain toivomisen varaa. Tuo roisto Tistet teki hänelle niin ilkeitä temppuja! Hänellä oli niin julmia keksintöjä juomisen jälkeen!

      ellauri342.html on line 120: Tämä tuoksuva viini, jota hän rakasti niin paljon, piti hänet lämpimänä ja valmisti hänen kävelynsä ilmassa, ostettiin hänelle hänen omassa seimessään, missä se laitettiin hänen nenänsä alle. Ja sitten, aivan kuten hänen levenevät sieraimensa olivat täynnä sitä -- se siepattiin julmasti pois -- ja kaunis ruusuinen punainen likööri katosi noiden pappiskakaroiden kurkkuun... Jos vain he olivat tyytyväisiä vain varastamaan viinin häneltä, mutta lisää oli tulossa. He olivat kuin demonit, nämä papiston ei-ketään; kun he olivat juoneet viinin, yksi veti hänen korvistaan, toinen hänen häntästään; ja kun Quiquet nosti hänet, Beluguet kokeili birettaansa hänen päällänsä. Mutta yksikään näistä roistoista ei tajunnut sitä yhdellä perseellä tai potkulla munuaiset, rohkea eläin olisi voinut lähettää ne kaikki valtakuntaan tulla, tai pidemmälle. Mutta hän ei tekisi! Hän ei turhaan ollut paavin muuli muuli, joka liittyy siunauksiin ja hemmotteluun. He tekivät usein omansa pahin; mutta hän piti malttinsa kurissa. Se oli vain Tistet Vedene jota hän todella vihasi. Kun hän tunsi hänet takanaan, hänen kavionsa teki kutina antaa hänelle mitä varten. Vihollinen Tistet soitti kauheasti temppuja hänelle. Ja juoman tai kahden jälkeen hän keksi joitakin erittäin julmia keksintöjä.
      ellauri342.html on line 122: Eikö hänelle tullut eräänä päivänä mieleen viedä hänet mukanaan mestarin toimiston kellotorniin, sinne ylhäältä, aivan tuonne ylhäältä, palatsin kärkeen!... Ja mitä kerron sinulle tässä ei tarina, kaksisataa tuhatta provencelaista on nähnyt sen. Voitteko kuvitella tämän onnettoman muulin kauhua, kun hän kääntyi sokeasti kierreportaita ylös tunnin ajan ja kiipesi en tiedä kuinka monta askelta, hän yhtäkkiä huomasi olevansa häikäisevällä valotasolla ja tuhat jalkaa hänen alapuolellaan. hän näki koko fantastisen Avignonin, torimajat, jotka eivät olleet suurempia kuin hasselpähkinät, paavin sotilaat kasarmiensa edessä kuin punaiset muurahaiset ja siellä, A:lla hopealanka, pieni mikroskooppinen silta, jossa ihmiset tanssivat, missä he tanssivat... Ah! köyhä eläin! mikä paniikki! Hänen huudostansa kaikki palatsin ikkunat tärisivät.

      ellauri342.html on line 125: - Mikä hätänä? mitä teemme hänelle? huudahti hyvä paavi ryntäten parvekkeelleen.

      ellauri342.html on line 126: - Mikä hätänä, mitä hänelle tapahtuu? huudahti paavi kiirehtien luokse hänen parveke.
      ellauri342.html on line 147: Tämä ajatus kengän potkimisesta antoi hänelle pienen sydämen vatsassaan; ilman sitä hän ei olisi pystynyt seisomaan... Lopulta he onnistuivat vetää hänet ylös sieltä; mutta se oli melkoinen sopimus. Se piti laskea alas tunkilla, köysillä ja paarilla. Ja sinä ajattelet, mikä nöyryytys paavin muulille nähdä itsensä roikkumassa tällä korkeudella, uivan jalat tyhjiössä kuin kukkanahka langan päässä. Ja koko Avignon katsoi häntä!

      ellauri342.html on line 150: Onneton peto ei nukkunut koko yönä. Hänestä tuntui aina, että hän pyöri tuolla kirotulla lavalla alapuolella olevan kaupungin naurun kanssa, ja sitten hän ajatteli sitä surullisen kuuluisaa Tistet Védèneä ja kaunista iskua kaviollaan, jonka hän aikoi antaa hänelle seuraavana aamuna. Ah! ystäväni, mikä tukos! Pamperigostesta näkisimme savun... Nyt, kun tätä kaunista vastaanottoa hänelle valmistettiin tallilla, tiedätkö mitä Tistet Védène teki? Hän kulki alas Rhône-jokea laulaen paavin keittiössä ja meni Napolin hoviin nuorten aatelisten kanssa, jotka kaupunki lähetti joka vuosi kuningatar Joanille harjoittelemaan taitojaan.diplomatiaa ja hyviä tapoja. Tistet ei ollut jalo; mutta paavi halusi palkita hänet hänen eläimelleen antamastaan ​​hoidosta ja pääasiassa toiminnasta, jota hän oli juuri osoittanut pelastuspäivän aikana.

      ellauri342.html on line 151: Onneton olento ei voinut enää nukkua öisin. Hän kuvitteli sen hän pyöri edelleen kehdolla, koko kaupunki alla nauraa hänelle. Sitten hänen mielensä kääntyi halveksittavaan Tistet Vedeneen ja todella hyvä potku, jonka hän aikoi antaa hänelle seuraava aamu. Voi, mikä helvetin potku siitä oli tulossa! The pölyä nähtäisiin lentävän kaukaa... Nyt kun talli oli valmistautuessamme häneen, mitä arvelet meidän Tistet Vedenen tekevän? Hän purjehti alas Rhône-joella, jos haluatte, laulaen paavin keittiössä matkalla Napoliin hoviin seuraten nuorisoa aateliset, jotka kaupunki lähetti sinne harjoittamaan diplomatiaa ja hyvät tavat Italiassa. Tistet ei ollut aatelismies, mutta paavi vaati palkitsemalla hänet muulin hoidosta, erityisesti hänen osuudestaan oli juuri pelannut häntä.
      ellauri342.html on line 159: Ja hän piti sen hänelle.

      ellauri342.html on line 160: Ja säästää sen hänelle, hän teki.
      ellauri342.html on line 207: Heti kun hän astui sisään, ensimmäinen sinappi tervehti urhoollisesti ja suuntasi korkeita portaita kohti, missä paavi odotti häntä antamaan hänelle arvonsa: keltaisen puksipuulusikan ja sahramin tavan. Muuli oli portaiden alaosassa valjastettuna ja valmiina lähtemään viinitarhaan... Kun Tistet Védène kulki hänen ohitseen, hän hymyili kauniisti ja pysähtyi taputtamaan häntä kaksi tai kolme ystävällistä selkään katsoen.silmäkulmasta, jos paavi näki hänet. Asento oli hyvä... Muuli nousi:

      ellauri342.html on line 208: Kun hän astui uudeksi pääsinapinvalmistajaksi, hän antoi kenraalin, herrasmies tervehtii ja suuntasi korkeita portaita kohti, missä Paavi odotti antaakseen hänelle virkamerkit: keltaisen puksipuulusikka ja sahramipuku. Muuli oli pohjassa portaat valjastettuina ja valmiina menemään viinitarhaan. Kun hän ohitti hänet, Tistet Vedene hymyili leveästi ja pysähtyi antamaan hänen kaksi tai kolme ystävällistä taputusta selkään, varmistaen, ulos hänen silmäkulmaansa, että paavi katseli... Muuli vakiintui oma itsensä:
      ellauri342.html on line 313: Martti Larni (Laine amerikaxi kirjoitettuna?) syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin sielunpaimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti Steinbeckiä apinoiden kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyi Nuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928.

      Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.

      Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
      ellauri342.html on line 389: Jerry oli nyt suurkaupungin neekeriasutuksen sydämessä, jossa kaikki oli mustaa. Harvinaisen albinon tavoin hän ilmestyi Viidennelle Avenuelle, jonka jalkakäytävillä istuskeli kaiken ikäisiä ja kokoisia murjaaneja. He näyttivät viihtyvän erinomaisesti jätepaperien, ruoanjätteiden ja koiranlannan keskellä. Lihavat kärpäset tanssivat hillitöntä hääpolkkaa ja julistivat elämän ikuista jatkuvuutta. Pari pikkupoikaa ruokki kesyä rottaa, jonka pullistuneet kyljet ja pingottuneen vatsan pikku nännit ennustivat iloista perhetapausta. Aurinko lähetti tulisia säteitään tähän mustaan idylliin, joka aivan pursui elämää, hymyilevää, ilakoivaa ja huoletonta elämää.
      ellauri342.html on line 427: Maxwell "Bogey" Bodenheim (26. toukokuuta 1891 – 6. helmikuuta 1954) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija. Chicagon kirjallisuuden hahmona hän meni myöhemmin New Yorkiin, jossa hänet tunnettiin Greenwich Village Bohemiansin kuninkaana. Hänen kirjoittamisensa toi hänelle kansainvälistä mainetta 1920-luvun jazz-ajan aikana.
      ellauri343.html on line 274: Sivén vetäytyi joukkonsa kanssa kohti Suomen rajaa. Haavoittunut Sotamies T.A. Simpura jäi kuitenkin jälkeen. Sivén lähti palaamaan syvemmäksi Vienaan etsimään asetoveriaan. Sivén löysi Simpuran, mutta oli eksynyt matkan varrella. Miehet tarpoivat ilman ruokaa kohti rajaa. Sivén ehti tehdä päätöksen kolmantena vaelluspäivänä, että hän ampuu itsensä, jollei mitään muutosta tapahdu kello 12 mennessä. Kello 10 Sivén ja Simpura kuitenkin saapuivat karjalaisukkojen kalasaunalle, josta heidät opastettiin Suomen puolelle. Sivén oli huonossa kunnossa ja yski verta vielä kuukausi Suomen puolelle tulemisen jälkeen. 4. lokakuuta Kuisman päiväkäskyssä mainittiin Sivén kunnostautuneeksi ja hänet ylennettiin korpraaliksi sekä myönnettiin IV luokan Vapaudenristi, mutta se oli jo hänelle kerran myönnetty. Viikko kotiin paluun jälkeen Sivén osallistui jääkärivääpeli Karl Dahlmanin tiedusteluretkelle Latvajärvelle. Tällä retkellä Sivén ampui yhden vihollisen.
      ellauri345.html on line 73: Humboldtin kriittiset lauseet Goethesta kuvaa hyvin tätä narsistia: ”Mutta sinä ezaa sanoa hänelle mitään sellaista. Hän ei suo vapauxia omiin juttuihinsa nähden, ja hän mykistyy, jos joku vähänkin arvostelee häntä." Näin Goethe kohtasi kaiken kritiikin vanhuudessaan: olympialaisena. Ei siinä mielessä, minkä modernit antavat sille tyhjänä epiteettinä tai kauniin ulkonäön takia. Tämä sana - se johtuu Jean Paulista - kuvaa synkkää, itsekeskeistä, myyttistä luonnetta, joka sanattomassa jäykkyydessä on luontaista Goethen taiteellisuudelle. Olympialaisena hän loi teoksen perustan ja sulki sitten mausoleumin ankarilla sanoilla.
      ellauri345.html on line 157: Hiän tunsi kohteliaisuuteeni kätkeytyvän moitteen, ja sain hyvän käsityksen hiänen kasvatuksestaan. Hiän avasi minulle kaksi taivaallista silmää täydellisimmästä, puhtaimmasta sinisestä, läpinäkyvästä ja kiiltävästä; Sitten hiän sanoi ylevällä äänellä, ettei hiän voisi syyttää kunniamiestä, kuten minä näytän olevan, jos hiän suhtautuisi nuorta tyttöä, jonka hiän tapasi yksin maantiellä, kohtaan hieman epäilevästi: hänelle oli varmaan usein käynyt näin; mutta vaikka hiän oli muukalainen, vaikka kenelläkään ei ollut oikeutta tutkia hiäntä, hiän pyysi häntä uskomaan, että hiänen matkansa tarkoitus voisi olla olemassa mitä tunnollisimmalla rehellisyydellä. Syyt, joista kukaan ei voinut selittää, pakottivat hiänet kantamaan käpyään ympäri maailmaa. Hiän oli havainnut, että hiänen sukupuolensa pelätyt vaarat olivat vain kuvitteellisia ja että naisen kunnia, jopa valtatieryöstöjen keskuudessa, oli vaarassa vain, jos hiänen sydämensä ja periaatteensa olivat heikkoja. Eli syy on aina naisessa, hiänen ei pitäisi räpsytellä silmiään ja lankeemuxeen houkutella miespoloja.
      ellauri345.html on line 165: Tarkastelematta asiaa tarkemmin, polvihousujen jo pahasti ahistaessa sepaluxen kohalta, herra von Reva-avanne suostutteli kauniin muukalaisen antamaan itsensä johdattaa linnaan. Hiän ei tee vaikeuksia, hiän kulkee mukana ja näyttää olevansa henkilö, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Virvokkeita (tavanomaisia tyrmäystippoja) tuodaan, jotka hiän ottaa vastaan, ilman väärää kohteliaisuutta ja mitä armollisimmilla kiitoksilla. Lounasta odotellessa hiänelle näytetään talo. Hiän huomaa vain sen, mikä ansaitsee erottelun, oli se sitten huonekaluja, maalauksia tai makuutilojen asianmukaista pohjaratkaisua. Hiän löytää kirjaston, hiän tuntee hyvät kirjat ja puhuu niistä maulla ja vaatimattomasti. Ei puhetta, ei noloa. Pöydässä yhtä jalo ja luonnollinen käytös ja ystävällisin keskustelusävy kuin pehkuissa. Toistaiseksi kaikki hiänen keskustelussaan on järkevää, ja hiänen luonteensa vaikuttaa yhtä ystävälliseltä kuin hiänen henkilönsä.
      ellauri345.html on line 182: ja purki nippun hänelle:
      ellauri345.html on line 283: Sitten viimeisen ja vaikeimman alistuman jälkeen, jonka hän pystyi tekemään, yli kolmekymmentä vuotta kestäneessä avioliitonvastaisessa taistelussaan antautumisen jälkeen, joka näytti hänestä myyttisen virzanpidätyksen symbolina, tämä yritys romahti ja vuosi avioliittonsa jälkeen, joka oli pakotettu häneen kohtalokkaiden painostuksen päivinä, hän aloitti valinnaiset affiniteetit, joilla hän esitti yhä voimakkaamman protestin, joka kehittyi hänen myöhemmässä työssään maailmaa vastaan, jonka kanssa hänen miehyytensä oli tehnyt sopimuksen. Valinnaiset affiniteetit ovat käännekohta tässä työssä. Heillä alkaa hänen tuotantonsa viimeinen sarja, joista hän ei päässyt täysin irti, koska heidän sydämensä pysyi hänessä elossa loppuun asti. Joten koskettava asia vuodelta 1820 annetussa päiväkirjamerkinnässä on se, että hän "alkoi lukea valinnaisia affiniteettia", samoin kuin Heinrich Lauben raportoiman kohtauksen sanaton ironia: "Eräs nainen sanoi Goethea vastaan valinnaisista suhteista: En osaa lukea, mutta tuskin hyväksyn tämän kirjan ollenkaan, herra von Goethe; Se on todella moraalitonta, enkä suosittele sitä kenellekään naiselle. - Sitten Goethe oli hetken erittäin vakavasti hiljaa ja sanoi lopulta vilpittömästi: Anteeksi, se on minun paras kirjani. Muut ovat vielä paljon kehnompia."
      ellauri345.html on line 291: Goethe oli tunkeutunut niin syvälle runouden olemukseen, että hän järisyttävimmin missasi kaikkia häntä ympäröivän maailman laulun tilaisuuksia, mutta halusi kuitenkin tallata vain tuota totuuden matoa. Hän oli myöhässä saksalaisen romantiikan kynnyksellä. Hänelle pääsy uskontoon, jonkinlainen kääntymys, yhteisön puoleen kääntyminen ei ollut sallittua, kuten Hölderlin ei saanut tehdä. Hän inhosi Goethea varhaisten romantiikan keskuudessa.
      ellauri345.html on line 352: Denn du kannst ihm Kunde bringen Sinähän voit viedä hänelle viestin, Voit viedä hälle iltatuulen viestiä
      ellauri345.html on line 368: Und [verbirg]5 ihm meine Schmerzen. älä kerro hänelle minun tuskistani. Kerro, häntä ootan yhä vaan.
      ellauri345.html on line 370: Sag [ihm, aber]6 sag's bescheiden: Sano hänelle, mutta sano se varovaisesti: Tyyni oli eilen yö
      ellauri345.html on line 404: Runoilija antoi Ottilielle tämän vaarallisen viattomuuden taian ja hän liittyy läheisimmin uhriin, jota hänen kuolemansa juhlii. Koska se näyttää niin viattomalta, että se ei jätä teloitusaluetta. Se ei ole puhtaus, vaan sen ulkonäkö, joka leviää viattomuudella hänen vartalonsa yli. Ulkonäön aineettomuus vie hänet pois rakastajaltaan. Samanlainen ilmeinen luonne vihjaa myös Charlotten hahmossa, joka näyttää vain täysin puhtaalta ja moitteettomalta, kun taas todellisuudessa hänen uskottomuutensa poikaystävälleen vääristää sitä. Jopa äidin ja kotiäidin ulkonäössä, jossa passiivisuus ei ole hänelle kovin tärkeää, hän näyttää varjoiselta. Ja kuitenkin vain tämän määrittämättömyyden hinnalla hänessä ilmestyy aatellisuus, joten hän ei ole erilainen kuin Ottilie, joka on ainoa illuusio varjojen joukossa.
      ellauri345.html on line 408: Runoilija antoi Ottilielle tämän vaarallisen viattomuuden taian ja hän liittyy läheisimmin uhriin, jota hänen kuolemansa juhlii. Koska se näyttää niin viattomalta, että se ei jätä teloitusaluetta. Se ei ole puhtaus, vaan sen ulkonäkö, joka leviää viattomuudella hänen vartalonsa yli. Ulkonäön aineettomuus vie hänet pois rakastajaltaan. Samanlainen ilmeinen luonne vihjaa myös Charlotten hahmossa, joka näyttää vain täysin puhtaalta ja moitteettomalta, kun taas todellisuudessa hänen uskottomuutensa poikaystävälleen vääristää sitä. Jopa äidin ja kotiäidin ulkonäössä, jossa passiivisuus ei ole hänelle kovin tärkeää, hän näyttää varjoiselta. Ja kuitenkin vain tämän määrittämättömyyden hinnalla hänessä ilmestyy aatellisuus, joten hän ei ole erilainen kuin Ottilie, joka on ainoa illuusio varjojen joukossa. Aivan kuten tähän teokseen tutustumisen kannalta on oleellista etsiä avainta ei neljän kumppanin välisestä kontrastista, vaan siitä, mitä he eroavat romaanin rakastajista. Pääkertomuksen hahmoilla on vastakohdat vähemmän yksilöinä kuin pareina. Runoilija antoi Ottilielle tämän vaarallisen viattomuuden taian ja hän liittyy läheisimmin uhriin, jota hänen kuolemansa juhlii. Koska se näyttää niin viattomalta, että se ei jätä teloitusaluetta. Se ei ole puhtaus, vaan sen ulkonäkö, joka leviää viattomuudella hänen vartalonsa yli. Ulkonäön aineettomuus vie hänet pois rakastajaltaan. Samanlainen ilmeinen luonne vihjaa myös Charlotten hahmossa, joka näyttää vain täysin puhtaalta ja moitteettomalta, kun taas todellisuudessa hänen uskottomuutensa poikaystävälleen vääristää sitä. Jopa äidin ja kotiäidin ulkonäössä, jossa passiivisuus ei ole hänelle kovin tärkeää, hän näyttää varjoiselta. Ja kuitenkin vain tämän määrittämättömyyden hinnalla hänessä ilmestyy aatellisuus, joten hän ei ole erilainen kuin Ottilie, joka on ainoa illuusio varjojen joukossa. Aivan kuten tähän teokseen tutustumisen kannalta on oleellista etsiä avainta ei neljän kumppanin välisestä kontrastista, vaan siitä, mitä he eroavat romaanin rakastajista. Pääkertomuksen hahmoilla on vastakohdat vähemmän yksilöinä kuin pareina.
      ellauri345.html on line 414: Siksi Ottilien täydellisessä hiljaisuudessa häntä elävöittävän kuolemanhalun moraali tulee kyseenalaiseksi. Itse asiassa se ei perustu päätökseen vaan pikemminkin haluun. Siksi, kuten hän näyttää moniselitteisesti sanovan, hänen kuolemansa ei ole pyhä. Jos hän tunnustaa, että hän on astunut pois "polultansa", tämä sana voi todella tarkoittaa vain sitä, että vain kuolema voi pelastaa hänet sisäiseltä tuholta. Ja niin se on sovitus kohtalon merkityksessä, mutta ei pyhä sovitus, joka ei voi koskaan olla vapaa kuolema ihmiselle, vaan ainoastaan hänelle jumalallisesti määrätty kuolema. Ottilien, kuten hänen koskemattomuutensa, on vain sielun viimeinen keino, joka pakenee rappeutumisesta. Rauhan kaipuu puhuu hänen kuolemanvaistossaan. Goethe ei jättänyt kuvailematta, kuinka täydellisesti se kumpuaa jostakin luonnollisesta siinä.
      ellauri345.html on line 416: Kun Ottilie kuolee anorektikkona, hän on romaanissa ilmaissut kuinka ruoka usein vastusti häntä myös onnellisempina aikoina. Ottilien olemassaolo, jota Gundolf kutsuu pyhäksi, ei ole niinkään pyhittämätön, koska hän olisi tehnyt rikoksen hajoavaa avioliittoa vastaan, vaan pikemminkin siksi, että hän on ulkonäöltään ja muuttuessaan kohtalokkaan väkivallan kohteena aina kuolema, tekemättä päätöksiä hänen elämänsä jatkuu. Tämä syytön, syytön asuminen kohtalon avaruudessa antaa hänelle ohikiitävissä katseissa jotain traagista.
      ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
      ellauri345.html on line 427: Goethelle on aina ollut ominaista synkkä vaikutus, joka voi kasvaa kiihkeäksi kiinnostukseksi sukulaishenkiä kohtaan ja vastahakoiseen häiriintymiseen muissa, ja vain se katoamaton syy, jonka suojassa sydän voi luottaa tämän teoksen valtavaan, loitsuun kauneuteen, on erä ja ottelu hänelle.
      ellauri345.html on line 464: Intohimolle tämä on kaunein hyödyke. Myös paheksuminen, jolla ystävät kääntyvät pois novellista, on intohimoista. Kauneuden hylkääminen on sietämätöntä. Tyttöä vääristävä villiys ei ole Lucianen tyhjä, turmiollinen, vaan pikemminkin jalon olennon (Eduard/Goethe) kiireellinen, terveellinen. Riippumatta siitä, kuinka paljon armoa häneen yhdistellään, se riittää antamaan hänelle outo olemus, cannons olemus, kaneuden ilmiasu ryöstävä.
      ellauri345.html on line 492: Kauneus on vähintään yhtä tärkeää nuoruudessa kuin tytössä, mutta elämän täyteys on naisessa suurempi kuin miehessä. Kuitenkin ilmestymishetki säilyy elottomassakin tilassa, mikäli se on oleellisesti kaunis. Ja tämä koskee kaikkia taideteoksia - vähiten musiikkia. Niinpä kaikessa taiteen kauneudessa se illuusio, toisin sanoen raita ja rajat elämään, säilyy, eikä se ole mahdollista ilman sitä. Mutta se ei kata niiden olemusta. Pikemminkin tämä viittaa syvemmälle siihen, mitä taideteoksessa, toisin kuin ulkonäössä, voidaan kuvata ilmettömäksi, mutta tämän vastakohdan ulkopuolella taiteessa ei esiinny eikä sitä voida selvästi nimetä. Eli ilmeetön seisoo niin välttämättömässä suhteessa ulkonäköön, vaikkakin vastakkain, että kaunis, vaikka se ei olekaan ulkonäkö, lakkaa olemasta oleellisesti kaunis, kun ulkonäkö katoaa siitä. Sillä tämä kuuluu hänelle peitteenä ja kauneuden oleellisena lakina on osoitettu, että se ilmenee sellaisenaan vain piilotettuna.
      ellauri345.html on line 518: Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Lunastus eli maksutosite on meidän talousliberaalien ihan mielikäsite. Tämä on piirretty "kylttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä.
      ellauri345.html on line 520: Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä. Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa.
      ellauri345.html on line 659: Hänen vihansa ranskalaisia ja juutalaisia kohtaan sulautui; hän kutsui ranskalaisia "juutalaiseksi kansaksi". Hänelle ranskalaiset olivat "jalostettuja huonoja juutalaisia". Hän syytti heitä ihmiskaupasta : ”Kaikille saksankielisille piireille annettiin määräyksiä lähettää luettelot nuorista saksalaisista neitsyistä, jotka loistivat rikkautensa, kauneutensa ja sulonsa takia. Nämä oli määrä viedä Ranskaan ja antaa ranskalaisille. Jos tämä olisi voitu toteuttaa, kuinka pian jalo saksalainen tapa olisi ollut paskiainen tällä puolella Reiniä ." Hän sanoi, että useimmat ranskalaiset naiset olivat "haluttuja ja rivoisia sihisevässä, kuiskuvassa ja gurgilevassa käärmeessä ." kielessä itsessään on jotain liukasta, liukasta [sanoisinpa jopa: hohtelevaa], viettelevää ja syntistä." Jos Reinin länsipuoleiset ihmiset haluaisivat tulla maahan, tulee periä tullit, kuten karjasta: "Esine, joka palvelee ylellisyyttä Saksaan tuodaan joka vuosi karjankasvatukselle haitaxi, nimittäin ranskalaisia ja juutalaisia. Mutta se on äärimmäisen haitallista saksalaiselle ihmisjalostukselle, sekä aidon saksalaisen tapon myrkyttämisen että jalo-saksalaisen heimon turmeltumisen vuoksi." Hän kirjoitti edelleen: "Teen työtä koko ikäni varmistaakseni, että halveksun ja vihaan tätä kansaa." Vuonna 1815 Arndt sanoi ranskalaisista: ”Juutalaisiksi minä kutsun heitä uudelleen, en vain heidän juutalaisluettelonsa ja vähäpätöisyytensä vuoksi, vaan vielä enemmän heidän juutalaismaisen sukupuoliyhteytensä vuoksi.” Arndt oli myös yhteydessä Heinrich Eugen Marcardiin ja ilmaisi hyväksyvänsä hänen antisemitistiset jorinansa henkilökohtaisessa kirjeessä.
      ellauri346.html on line 86: Sitten juoni etenee pitkälti samalla tavalla kuin heidän vanhempiensa kanssa 30 vuotta sitten, eli bylsitään kuin jänöt, mutta lähtiessään Kostya pyytää kahvia. Pöydässä istuessaan hän näkee televisiossa Beeline-mainoksen, jossa mies hengittää heliumia ilmapallosta ja puhuu puhelimeen muuttuneella äänellä. Mennessään kylpyhuoneeseen Kostya valitsee Irakin miehen numeron ja puhuu hänelle heliumin vaihtamalla äänellä, teeskenteleen kutsuvansa Irakilaista kiireesti töihin, mikä tekee selväksi, että Kostya ei ole enää humalassa, vaan vain teeskentelee olevansa humalassa. Irakilainen lähtee mutta epäluuloisena ottaa Kostjan mukaan.
      ellauri346.html on line 152: Muistakaamme, että Elena Zelenskaja sanoi haastattelussa, että hänen maansa tarvitsee apua, ja hänelle "on tuskallista nähdä merkkejä", joiden mukaan "intohimoinen halu auttaa voi hiipua".
      ellauri347.html on line 148: Frieda syntyi Saksassa 23. lokakuuta 1889 konservatiiviseen keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen. Hän oli vanhin useista sisaruksista, jotka kaikki olivat miehiä. Tästä syystä Friedan isä antoi hänelle etuoikeuksia, jotka tuolloin olivat harvinaisia naiselle.
      ellauri347.html on line 239: Keskeistä Frommin maailmankuvassa oli hänen tulkintansa Talmudista ja isosetä hänen äitinsä puolelta oli tunnettu talmudin tutkija. Fromm kuitenkin kääntyi pois ortodoksisesta juutalaisuudesta vuonna 1926 kohti raamatullisten ihanteiden maallisia tulkintoja. Muuatta Tanyaa Fromm opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Työskennellessään sosiologian tohtoriksi Hasidinchabadissa hän aloitti Talmudin opiskelun nuorena miehenä rabbi J. Horowitzin ja myöhemmin rabbi Salman Baruch Rabinkowin seurassa. Hasidismi, Aatami ja Eeva olivat kaikki Erikin sydäntä lähellä.
      ellauri347.html on line 323: Ihminen syntyy luonnonfriikkinä, joka on luonnossa ja kuitenkin luulee ylittävänsä sen. Hänen on löydettävä toiminta- ja päätöksentekoperiaatteet korvata vaistojen periaatteet. Hänellä on oltava suuntautumiskehys mikä antaa hänelle mahdollisuuden järjestää johdonmukaisen kuvan maailmasta ja hyvä peruskunto johdonmukaisiin toimiin. Hänen on taisteltava paitsi vaaroja vastaan kuolemaan, nälkään ja loukkaantumiseen, mutta myös toista vihaa vastaan, joka on nimenomaan inhimillinen: hulluksi tuleminen. Toisin sanoen hänen on pakko suojella itseään paitsi henkensä menettämisen vaaralta myös mielensä menettämisen vaaraa vastaan. (Fromm, 1968, s. 61) Siinä me shrinkit olemme kuvassa mukana!
      ellauri347.html on line 474: Toinen hänen teoriansa puoli on hänelle melko ainutlaatuinen: hänen kiinnostuksensa kohteena persoonallisuuden taloudelliset ja kulttuuriset juuret. Ei kukaan ennen eikä sen jälkeen on ilmaissut sen niin suoraan: Persoonallisuutesi on suurelta osin a heijastus sellaisista asioista kuin yhteiskuntaluokka, vähemmistöasema, koulutus, kutsumus, uskonnollinen ja filosofinen tausta ja niin edelleen. Tämä on oli hyvin aliedustettu näkemys, ehkä sen assosioinnin vuoksi marxismin kanssa. Mutta se on mielestäni väistämätöntä, että alamme pohtia sitä enemmän ja enemmän, varsinkin vastapainona epägumaanien syy-vaikutus / biologia teorioiden lisääntymiselle. Siihen verrattuna on punajuurikin luomua.
      ellauri348.html on line 236: Charles Franklin Kettering (29. elokuuta 1876 – 25. marraskuuta 1958), joka tunnetaan myös nimellä Charles Fredrick Kettering oli amerikkalainen keksijä, insinööri, liikemies ja 186 patentin haltija. Hän oli Telkon perustaja ja General Motorsin sähkökäynnistysmoottori ja lyijyllinen bensiini. Yhdessä DuPont Chemical Company, hän oli myös vastuussa freonin kylmäaineen keksimisestä (ozoniaukot, jäähdytys ja ilmastointi). DuPontilla hän vastasi myös Duco -lakkojen ja emalien, ensimmäisten käytännöllisten massa- tuotettujen autojen. Työskennellessään Dayton-Wright Companyn kanssa hän kehitti "virheen" ilmatorpedoon, jota pidetään maailman ensimmäisenä ilmaohjuksena. Hän johti käytännöllisen ja kevyen kaksitahtidieselmoottorit, jotka mullistavat veturin ja raskaita laitteita toimialoilla. Vuonna 1927 hän perusti Kettering Foundationin, "puolueettoman" tutkimussäätiön, ja hänet esitettiin kannessa Time -lehti tammikuussa 1933.
      ellauri348.html on line 242: Presidentti Bill Clinton myönsi hänelle National Humanities -mitalin. Barbara on Oinas. Oinas rakastaa olla ykkönen, joten ei ole yllätys, että nämä rohkeat pässit ovat horoskoopin ensimmäinen merkki. Rohkea ja kunnianhimoinen Oinas sukeltaa pää edellä haastavimpiinkin tilanteisiin. Oinas on kardinaalimerkki, joka käynnistää paitsi kevätkauden, myös koko horoskooppipyörän. Tätä merkkiä hallitsee Mars, dynaaminen punainen planeetta, joka on nimetty roomalaisen sodanjumalan mukaan. Näin ollen nämä rohkeat pässit ovat aina aseistettuja ja valmiita taisteluun.
      ellauri348.html on line 363: Paavin runossa Eloisa tunnustaa tukahdutetun rakkauden, että hänen kirjeensä on herännyt uudelleen. Hän muistelee heidän entistä yhteistä elämäänsä ja sen väkivaltaisia seurauksia vertaamalla "nuhteeton Vestalin" onnellista tilaa omaan menneisyyden intohimon ja surun uudelleenelämiseen. Sen muisto muuttaa maiseman synkäksi "ja hengittää ruskeampaa kauhua metsään" (rivi 170). Sen mezän uumeniin. Se häiritsee hänen uskonnollisten virkojensa suorittamista, missä Abelardin kuva "varastaa Jumalani jalkoväliin" (rivi 267). Mutta koska heidän väliset suhteet ovat hänelle nyt munattomana mahdottomia, hän neuvoo hiäntä pyyhkimään hänet muististaan ja odottaa kuoleman vapautumista, kun "yksi ystävällinen hauta" yhdistää heidät (rivi 343).
      ellauri348.html on line 440: Kun Doorsin esiintymislavat vaihtuivat suurempiin yhtyeen suosion kasvaessa, Morrison alkoi tehdä lavaesiintymisistään rockteatteria. Hän kertoi, että ”oli välttämätöntä liioitella miltei groteskiuteen asti.” Morrisonin lavaesiintyminen perustui paljolti muutaman toistuvan liikkeen ja eleen käyttämiseen, ja niihin liittyi toisinaan myös spontaaneja akteja ja teksti-improvisaatioita. Morrison paitsi lauloi, myös resitoi lyriikkaansa ja välillä suorastaan huusi. Hän tukeutui laulaessaan voimakkaasti mikrofoniin ja mikrofonitelineeseen, pitäen siitä yleensä kiinni kaksin käsin. Hänen liikkeensä olivat hitaita, ja välillä hän jähmettyi paikalleen tuijottamaan yleisöä tai siirtyi kokonaan lavan sivuun. Toisinaan hän saattoi improvisoida intiaanitansseja tai heittäytyä makaamaan esiintymislavalle. Hänelle oli myös tyypillistä härnätä tai solvata yleisöä. Tää trendasi Jimin ikäpolvessa, kz. esim vuotta vanhempia Peter Handkea ja Jouko Turkkaa albumissa 340.
      ellauri348.html on line 804: En ollut nähnyt Oliver-serkkua yli kymmeneen vuoteen, ja kun ajoin perheeni kanssa pohjoiseen puhumaan hänelle tästä artikkelista, minulla ei ollut aavistustakaan, mitä odottaa. Olin helpottunut huomatessani, että hän on täysin sama serkku, jonka muistan lapsena. Vaikka hän on lihonut jonkin verran, mikä on yleinen psykoosilääkkeiden sivuvaikutus, hän asuu kotona vaimonsa ja nuoren tyttärensä kanssa.
      ellauri348.html on line 1108: Käsitteen määrittelemistä voivat vaikeuttaa kulttuuriset tekijät. Esimerkiksi amerikkalainen helikopterilentäjä Hugh Thompson jr, joka suojeli Vietnamissa naisia ja lapsia My Lain joukkomurhan aikana, leimattiin tapahtuman jälkeen pelkurixi petturixi, mutta myöhemmin hänelle myönnettiin urhoollisuusmitali. Kansalaiset voivat pitää johtajaansa sankarina, kun hänen erehdyxensä ei ole tiedossa, mutta niiden paljastuttua käsitys muuttuu dramaattisesti. Brezhnevin ja Gromykon pazaat kaatuivat 1988 kuin keilat, mutta Stalinin muistomerkkejä on jälleen pystytetty.
      ellauri349.html on line 206: Minä olen muuri, ja rintani ovat kuin tornit; vaan nyt olen hänen silmissään niinkuin antautuvainen. Pikkusiskollani ei ole tissejä. Mitä teemme hänelle? Naimmeko sitä takaapäin?
      ellauri349.html on line 490: Raymond Claude Ferdinand Aron est issu d'une famille juive et d'un milieu aisé des deux côtés. Ses parents sont Gustave Émile Aron (1870-1934) et Suzanne Levy (1877-1940). Son grand-père maternel, Léon Levy, possédait une usine de textile dans le nord de la France. Sa famille paternelle venait de Lorraine où elle était établie depuis la fin du XVIIIe siècle. Son grand-père paternel, Isidore (dit Ferdinand) Aron, était grossiste en textile à Rambervillers, puis Nancy (Lorraine). Un de ses grand-oncles paternels, Paul Aron, était le père de Max Aron, médecin biologiste à la faculté de médecine de Strasbourg. Ferdinand, le grand-père paternel de Raymond, prédit à celui-ci à sa naissance une grande carrière. Gustave Aron refusa de prendre la suite de l'affaire familiale et fit de brillantes études de droit; il publia des travaux juridiques, mais n'étant reçu que deuxième à l'agrégation de droit alors qu'un seul poste était attribué, il abandonna la perspective d'enseigner à l'université et devint professeur de droit à l'École normale supérieure de l'enseignement technique. Il arrêta de travailler au début du XXe siècle, vécut dès lors de l'héritage familial et fit construire une maison à Versailles en 1913-1915 avec un court de tennis. La famille Aron retourna ensuite à Paris. Après la guerre, Gustave Aron investit en bourse, mais sa fortune fut perdue du fait de la crise économique de 1929 et il fut obligé de reprendre un emploi. Il mourut en 1934 d'une crise cardiaque. La mère de Raymond mourut en juin 1940 à Vannes.
      ellauri349.html on line 566: Eskin lahjoilla ei olis kannattanut lähteä runolle, tulos on vitun kökköä. "Pafos-seminaarin asetelma sallii hienovaraisuuxia, joissa ihmiskokemus, avautuen sisäänpäin syvyyssuunnasssa, rohkaistuu ulospäin, uskaltaututuu kontaktiin, ja jatkaa taas takaisin sisään, kokonaisuuden voimistuessa puhtausytimissään ylärekisterilllisen väreilyn ehdoin." Sisään ulos sisään ulos, schneller schneller. Kun ajattelee Esa Saarista, M.A. Nummista, Vesa-Matti Loiria, Paula Vesalaa ja Satu Silvoa, alkaa etoa. Syyläisiä egoja. Tää koko kirja on pelkkää pastöröintiä. Käynkö äidin haudalla tarpeexi usein? Vienkö kukkia? Kaikki klisheet suoraan Disney- ja Netflix sarjoista. Leocadia sivelee ruskean valokuvan jalkapuolta fasistia.
      ellauri349.html on line 795: Kirsikankukkia-teoksessa näkyy Liehun Pariisin-ajan vaikutus - vaikutteita olivat tuoneet hänelle erityisesti kielen tarkastelun kautta naisen asemaa tutkiva feminismi sekä psykoanalyyttinen ajattelu. Näiden sekä muiden filosofisten ja feminististen vaikutusten ja aiemman akateemisen tiensä pohjalta Liehu kehitti omaa tuoretta näkemystään kansallisvaltioiden maailmasta, joihin ovat usein kuuluneet sodat. Mm. tästä aiheesta hän kirjoitti vuonna 1998 ilmestyneessä 1139-sivuisessa teoksessa Perhosten valtakunta. Myös Hegelin filosofia, joka harsii kokoon kaikenlaisten aiheiden kokonaisuuksia, on ollut Liehulle merkittävä taustavinkki. Perhosten valtakunta-teoksessa Liehu näkee, että ilman epätasa-arvoa on vaikea taata myöskään sotien jatkuvuutta.
      ellauri349.html on line 807: Liehu liehuu vapaana kirjailijana. Taiteen keskustoimikunta myönsi hänelle valtion 25-vuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2000. Heidi Liehun äiti on vielä vapaampi kirjailija Rakel Liehu. Eski luki joka ilta jonkun Raakel Liehun runon maallisena iltarukouxena. Silleen illasta tuli huomenta pyhempi ja iloisempi. ”On aika mieletön juttu, että olen saanut elää näin kauan”, 50 vuotta täyttänyt filosofi Heidi Liehu sanoi 2017.
      ellauri350.html on line 96: Helmikuussa 1940 Kohut sai matkustaa brittiläisessä saattueessa Bostoniin , josta hän matkusti bussilla Chicagoon. Ystävä Wienistä, Siegmund Levarie , joka oli muuttanut asumaan setänsä luo Chicagoon ja josta tuli myöhemmin kuuluisa musiikkitieteilijä Yhdysvalloissa, järjesti hänelle viisumin ja kutsui hänet sinne. Myös Kohutin äiti Else muutti Chicagoon matkustaen Italian kautta. Itävallasta salakuljettamillaan rahoilla hän avasi myymälän nimeltä "De Elsie's".
      ellauri350.html on line 101: Vuonna 1977, 64-vuotiaana, Kohut kirjoitti artikkelin, jonka otsikko oli "The Two Analyzes of Mr. Z." Tämä teksti oli alun perin tarkoitettu The Restoration of the Self -lehden saksalaiseen painokseen , jossa se korvasi "Hra X:n" tapauksen. Tarina on omaelämäkerrallinen, vaikka Kohut itse ei koskaan tunnustanut tätä kenellekään. Alkuperäinen herra X alkoi vaatia köyhtyneeltä Kohutilta lisää rahoja, minkä johdosta Kohut vaihtoi izensä sen tilalle hra Z:xi. Mr. Z. esitetään potilaana, jota Kohut oli analysoinut kahdesti neljän vuoden ajan, ensin freudilaisessa kehyksessä ja viiden vuoden tauon jälkeen Kohutin uudessa itsepsykologian viitekehyksessä. Molemmat analyysit kestivät viisi vuotta. Kohut ei keskustellut Z:n tapauksesta vaimonsa Elizabethin tai poikansa Thomasin kanssa, eikä hän lukenut artikkelia heille, mitä hän yleensä teki kaikkien teoksiensa kanssa. Elizabeth ja Thomas lukivat artikkelin vasta Kohutin kuoleman jälkeen ja saivat hyvät naurut.
      ellauri350.html on line 103: Hra Z:n elämän tärkeät faktat, jotka osuvat yhteen Kohutin elämän kanssa, ovat seuraavat: Hän oli ainoa lapsi, hänen äidillään oli samanlaisia luonteenpiirteitä kuin Else Kohutilla, mukaan lukien kiinnostus maalausta ja runoutta ja toisten tökkimistä kohtaan. Isä oli poissa muutaman vuoden, ennen kuin poika oli viisivuotias, tarina hiihtolomasta ja hotellista on samanlainen kuin Kohutin oma elämä. Romaani Tomin sedän mökki luettiin hänelle varhaisessa iässä. Siellä on leiriohjaaja, joka muistuttaa Kohutilla nuorena ollutta tuutoria. Vanhemmat olivat kaukana toisistaan. Jotkut yksityiskohdat ovat kuitenkin hieman muuttuneet. Z:n isä istuu pienessä bändissä ja laulaa heidän kanssaan, vaikka todellisuudessa Felix Kohut oli taitava pianisti.
      ellauri350.html on line 415: Koska Atticuxen mallissa alkuaine oli liikkeessä jo ennen maailman luomista, herää kysymys tämän liikkeen syystä. Atticus, joka jäljittää jokaisen liikkeen takaisin sielulle sen alkuunpanijana, antaa aineelle oman sielunsa. Näin ollen hän pitää ainetta elävänä (hylozoismi). Koska esikosmisen aineen liike oli Timaiuksen mukaan kaoottista, ei luonnostaan ​​täydellistä sielua voida pitää Atticuksen liikkeen aiheuttajana, sillä täydellinen tai hyvä sielu saattoi tuottaa vain järjestystä. Tästä Atticus päättelee, että alkuaineen sielun täytyy itse olla epäjärjestynyt ja siksi "paha" (kakḗ). Hänelle paha sielu yhdessä sen elävöittävän aineen kanssa on pahuuden syy maailmassa. Atticus käyttää tähän teknistä termiä "pahansuopa sielu" (kakergétis psychḗ), mikä on tyypillistä hänen opetukselleen.
      ellauri350.html on line 425: Atticus opettaa, että ihmisen kuolematon rationaalinen sielu (logikḗ psychḗ) on ymmärrettävä jumalallisen ja ei-rationaalisen sielun liittona. Hän pitää irrationaalista sielua alustana, jumalallista järjestysperiaatteena ja nousin kantajana. Lisäksi hän hyväksyy myös järjettömän, lyhytaikaisen elämänperiaatteen (álogos zōḗ). Hän identifioi tämän periaatteen Timeuksen sielun kuolevaisiin puoliin, jotka ovat intohimoisen halun lähde. Hänen näkökulmastaan ​​tämä irrationaalinen, järjetön osa ei ole sielun todellinen osa, vaan vain tilapäinen lisäys, jonka sielu saa kehossa oleskelunsa ajaksi ja joka tulee aineen "ilkeästä" sielusta ja palaa siihen ihmisen kuollessa. Alkiossa Atticus ilmeisesti olettaa animaation ja muodostumisen yksinomaan irrationaalisen elämän periaatteen kautta; alkio ei ole hänelle vielä ihminen, vaan siitä tulee sellainen vasta myöhemmin, kun rationaalinen sielu tulee sisään ulkopuolelta. Pahaa lääkettä! Sittenhän abortti olisi perusteltua! NOT THE PLAN!
      ellauri350.html on line 446: Association for Psychological Science (APS) myönsi hänelle James McKeen Cattell Fellow -palkinnon vetoamalla hänen tutkimukseensa ja ideoihinsa, jotka "muuttavat ajatteluamme terveyden luonteesta". Tohtori Friedman on myös saanut American Psychological Associationin urapalkinnon "Outstanding Contributions to Health Psychology" (jaosto 38). Professori Friedman on American Association for the Advancement Sciencen (AAAS) lämmin jäsen. American Psychological Association (APA); Society of Behavioral Medicine ja Academy of Behavioral Medicine Research.
      ellauri350.html on line 448: Hänet tunnetaan myös palkitusta kirjastaan: Pitkäikäisyysprojekti: Yllättäviä löytöjä terveydelle ja pitkälle elämälle maamerkin kahdeksan vuosikymmenen tutkimuksesta. NY: Hudson Street Press. Pitkäikäprojekti on johtanut laajimpaan koskaan nähtyyn pitkäikäisyyteen, ja se koskee, todella vaikuttavan terveyteemme ja elinikään – mukaan ystävät, perhe, persoonallisuusmallit ja työ. Näissä merkeissä jatketaan odotettavissa olevaa elinikää ja pidetään tietokilpailuja, jotka käyttävät pitkäikäisyyslaskuria. Kutsuaksesi professori Friedmanin puhumaan tästä aiheesta, lähetä hänelle tai mene ja pyydä puheita ja esityksiä pitkäikäisyysprojektista.
      ellauri350.html on line 451: Professori Friedman on saanut UCR:n Distinguished Teaching Award -palkinnon sekä Western Psychological Associationin (WPA) Outstanding Teacher -palkinnon. Vuonna 2012 hänelle myönnetty Elizabeth Hurlock Beckman Award Trust -palkinto "oppilaiden inspiroimisesta vaikuttamaan yhteisöön".
      ellauri350.html on line 465:

      1. Kuvaile visio ja puhu siitä lujasti. Kerro tarina niin että kuulija luulee sinun puhuvan juuri hänelle.
        ellauri350.html on line 657: Siis kenelle? No Seijalle.
        ellauri350.html on line 801: Rakkauden kesän aikoihin vuonna 1967 Arthur Aron, silloin UC Berkeleyn psykologian jatko-opiskelija, suuteli opiskelijatoveriaan Elaine Spauldingia Dwinelle Hallin edessä. Se, mitä he tunsivat sillä hetkellä, oli niin syvällistä, että he menivät pian naimisiin ja liittyivät yhteen tutkiakseen vetovoiman ja läheisyyden salaisuuksia.
        ellauri351.html on line 107: Hän välitti syvästi ihmisistä. Kyse ei ole vain siitä, että hän välitti muslimiköyhistä. Hän jopa välitti seuraavasta amerikkalaisesta, joka vuokrasi vuokra-autonsa. Brad Warrick Warrick´s Rent-a-Carista Pompano Beachissä, Floridassa, sanoi, että Atta soitti hänelle kertoakseen, että auton öljyvalo palaa. Kun hän palautti sen 9. syyskuuta, Atta muistutti häntä valosta.
        ellauri351.html on line 217: Van der Kolk kiinnostui traumaattisen stressin tutkimisesta vuonna 1978 työskennellessään PTSD:stä kärsivien Vietnamin sodan veteraanien kanssa. Hän suoritti ensimmäiset tutkimukset fluoksetiinin (Prozac) ja sertraliinin käytöstä PTSD:n hoidossa. Sertraliini on vielä tehokkaampaa kuin fluoxetiini. Sillä hoidetaan masennusta, paniikkihäiriötä sekä pakko-oireista häiriötä. Se estää serotoniinin takaisinottoa.
        ellauri351.html on line 225: Terrorin vastainen sota sai käänteen rahoitetun traumatutkimuksen tyypissä kohti PTSD:n neurobiologiaa. Tämä tuli van der Kolkille todisteena ja antoi hänelle mahdollisuuden päästä eroon palautuneiden muistisotien kuolleesta painosta. Liittovaltion rahoitus oli myös omaksumassa yhä avoimemmin ei-lääketieteellisiä hoitoja. Välittömästi 11. syyskuun iskujen jälkeen van der Kolk ja traumakeskus hoitivat ensiapuhenkilöitä ja siviilejä silmän liikkeen herkistymisen ja uudelleenkäsittelyn avulla, jossa potilas ajattelee traumaattista kokemusta, kun taas kliinikko ohjaa potilaan silmiä edestakaisin. Vaikka van der Kolk oli alun perin skeptinen, hänestä tuli EMDR-evankelista, joka johti National Institutes of Healthin rahoittamaa tutkimusta, jossa verrattiin EMDR:ää Prozaciin PTSD:n hoidossa. Vuonna 2008 hän aloitti ensimmäisen NIH:n rahoittaman tutkimuksen joogan tehokkuudesta PTSD:n hoidossa. EMDR on lyhennys englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing. Hän suoritti myös tutkimusta neurofeedbackista, terapiasta, joka näyttää potilaille reaaliaikaisia lukemia pulssistaan ja aivoaalloistaan ja opettaa heitä säätelemään itseään. Tätä "somaattisten terapioiden" arsenaalia yhdisti se, että ne kohdistuivat kehoon kognition (kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia) tai kieleen (kuten puheterapia) sijaan.
        ellauri351.html on line 422: Lopuksi kerrotaan, miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa. Siis kenelle? Eli muuten tulee turpasauna.
        ellauri352.html on line 49: Myrskyinen pohjoistuuli alkoi puhaltaa ja pauhua vihaisesti, ja se löi köyhää nukkea puolelta toiselle ja sai tämän heilumaan rajusti, kuin hääkellon kolina. Ja heiluminen aiheutti hänelle hirvittäviä kouristuksia... Hänen hengityksensä epäonnistui, eikä hän voinut sanoa enempää. Hän sulki silmänsä, avasi suunsa, ojensi jalkojaan, vapisi pitkään ja roikkui jäykästi ja tuntemattomana.
        ellauri352.html on line 376: Huhtikuussa 1967 työskennellessään opettajana Cubberley High Schoolissa Palo Altossa Jones loi 15-vuotiaiden maailmanhistorian opiskelijoidensa kanssa projektin, jossa he kokivat fasistisen liikkeen nimeltä The Wave kasvun. Jones aikoi tämän olevan vain viikon mittainen harjoitus. Hänellä oli suunniteltu oppituntisuunnitelma, joka sisälsi tervehdyksen, iskulauseen ja salaiset "poliisijoukot". Jones päätti kokeilun opettajien ja vanhempien valituksen jälkeen. Jones paljasti sitten, että se oli harjoitus, jonka tarkoituksena oli antaa opiskelijoille suora kokemus siitä, kuinka helposti heidät saatettiin johtaa harhaan käyttäytymään fasistien tavoin, ja se vetää rinnastuksia kansallissosialistisen liikkeen nousuun Saksassa. [ viite tarvitaan ]
        ellauri352.html on line 680: Joten siksi. Ja miksi tämä kirja on paska? Siinä on loistavia ideoita ja tavaraa, ja se on ainoa syy, miksi annan sille 2 tähteä 1 tähden sijasta. Mutta enimmäkseen kirja on tylsä, pitkäveteinen ja täynnä samoja vanhoja, ikäviä, ärsyttäviä, 50-luvun trooppisia tyyppejä ja perushahmoja. Nykyaikaista päähenkilöä olisi pitänyt kutsua Indiana Jonesiksi ja jatkakaa sitä. Vastasyntyneet israelilaiset ovat näitä karkeita, paatuneita työntekijöitä. Ajattelin jatkuvasti jaloja villiä, tai tässä tapauksessa jalojuutalaisia. Tylsät perushahmot, joilla ei ole muita piirteitä kuin heidän "juutalaisuutensa" (anteeksi). Kirja on täynnä myös naisten vihaa. Kaikki naishahmot voidaan jakaa kahteen allegoriaan: Puhdas neitsyt (ne, jotka ovat suloisia ja puhtaita ja joilla on "keikkailevia" piirteitä ja jotka ovat pieniä ja siroja eivätkä välitä avioliitosta raakojen rumien juutalaisten hirviöiden kanssa (kyllä ​​tämä stereotypia on näkyvä). myös kirjassa 'juutalainen mies', jota kuvataan eläinmäiseksi ja kyyrykseksi ja tyhmäksi) ja jolla ei ole muita piirteitä kuin juutalaisuus. Toisaalta sinulla on The Evil Wench, juoni, paha, ilkeä, manipuloivat ja PAHIN kaikista pettävistä ja valehtelevista pettureista, jotka kaikki jättävät miehensä toisen takia juuri sillä tavalla, tai (kirjaimellinen lainaus) "vuodattavat ne tunnetut väärennetyt, laskelmoitavat naisen kyyneleet" (wtf?) Millaisen ilkeän fetissin kirjoittaja teki Onko? Onko hänen kalunsa tapettu äitinsä toimesta? Puhumattakaan lähes KAIKKI naaraat kuolevat hirvittävän kuoleman. He kuolevat useammin kuin heidän surulliset, jalot juutalaiset kollegansa. Oi, ja Indiana Jonesimme ahdistaa yhtä heistä mennäkseen naimisiin vaikka hän itsepintaisesti sanoo hänelle ei ja sitten hän melkein taistelee toisen uroksen kanssa tämän kädestä. Kuten hänen mielipiteellään tapauksesta ei ole edes väliä.
        ellauri353.html on line 130: Mutta vanha maho neekeriämmäpä on siepannut talteen lapsen ja, vähän sivussa, jäähtyneen padan kupeella, nokeaa sitä jo täyttä päätä mustaksi, työntää yhtenään rintaansa kuin letkuvaa pitkää pussia, jonka pohjalla jokin myky on, huutavan suuhun, kuten on nähnyt äitien tapana olevan. Ugu gugugu ugu, lapsukainen, tämä on viidakkoa! Lokolo kolo- kolokolo ugulokolo! Hahaha! kertoi, hiukan humalassa. Nuori mies. Niin että voi äiti rakas, hän sanoi. Mustaus kuluu lapsen nenästä ja korvista ja joka jumalan luunulkonemasta yhtä mittaa. Sen maha on valkoinen kuin lehtisammakolla heti kun se oppii vähänkin ryömimään. Ja kun se oppii konttaamaan, niin kuluvat polvet, sen nyrkit ja jalkoterät ovat aina olleetkin valkoiset sen imeskellessä niitä, niin niin, ugu. Ja ämmä rukka on hädässä kun se oppii kävelemään. Kosteissa rantaheinikoissa. Tai kun se rupeaa kulkemaan uimassa muitten tenavien kanssa taikka sitten aikanaan tyttärissä, äitinsä tuskaksi, ja tulee aamulla kotiin kuin viattomuus itse, mutta molo puhtaana kuin vasikan nuolema. Ensin äiti kirota lokolottaa kuten tyhjä puuleili, jossa on kivi ja jota puistetaan, sitten hän itkee. Ämmä rukka, joka ei voi mitään, vaikka hän kuinka koettaa ja kuinka rakastaa. Pellavatukkainen poika syleilee hänkin äitiään, pätkänä ja outona ja onnettomana, ja he itkevät molemmat. Ugu, kysyy kuitenkin äiti, ja poika vakuuttaa hänelle: ugugu!-lokolo! hän vannoo sen äidilleen ugu, ugu, ugu! Ja äidin mieli on hyvä jälleen. Poika puhuu, että kyllä hän, äiti, ymmärtää, että hän on valkoinen, kyllä hän sen käsittää. Mutta hän ei voi sille mitään. Minkä tähden minä en ole musta ja ruma kuten toiset, äiti, sano minkä tähden? Minä haluaisin olla niin musta kuin voi lokolokolo! Niin! Ämmä sanoo, että elä, poika kulta, kyllä hän on kaiken koettanut, mutta äitikin on vain ihminen, ei äiti voi mitään. Ja niin poika menee savimajojen välisellä raitilla ja laulaa komeata suomalaista kansanlaulua pitkä vaalea tukka rennosti silmillä. Että: 'Mustaapa poijasta toivottiin ja mustaapa poijasta toivothiin ja mustan nuttu oli yllä... ja mustan nuttu oli yllä... Tuli siitä tyttöjen riijari ja tuli siitä tyttöjen riijari, suru rakkaille vanahem- mille... ja suru...'
        ellauri353.html on line 177: Kuolema selittää hiänelle, että hän on itse asiassa kyllästynyt tappamiseen - mutta koska hänen on toteltava Jumalaa, hän ei voi tehdä muuta. Näytelmän todellinen konna on siis Jumala.
        ellauri353.html on line 178: Viimeisenä mahdollisuutena Kuolema tarjoutuu herättämään hiänen miehensä henkiin jos hiän antaa hänelle vaihtoehtoisen uuden elämän tunnin sisällä. Nainen yrittää suostutella vanhoja, onnettomia ja sairaita, mutta kukaan ei halua antaa hiänelle henkensä, olipa se kuinka kurja tahansa. Lopulta kaupungin sairaala on tulessa – asukkaat pakenevat. Mutta vauva jäi taakse. Nainen haluaa pelastaa vauvan ja juoksee palavaan sairaalaan. Siellä kuolema tarjoaa hänelle viimeisen mahdollisuuden jättämällä lapsen kuolemaan. Mutta hän päättää toisin, pelastaa lapsen ja uhraa itsensä vauvan puolesta. Tällä tavalla hän yhdistyy rakkaansa kaa omassa tulikuolemassaan. Mitä tästä opimme? Älä jätä beibiä yxin tuntemattoman sedän kaa.
        ellauri353.html on line 198: Vuonna 1949 Buñuel luopui Espanjan kansalaisuudestaan tullakseen meksikolaiseksi. Los Olvidados Ciudad Mexicon katulapsista pysyy Munuelin teosten joukossa hetkenä, jolloin hän murtautui pinnalle ja räjähti, ennen kuin hän vaipui takaisin kuin ilotulite etuoikeutettujen maailmaan, jossa hänen surrealistinen näkemyksensä rakasti pelata. Buñuelin katulapset eivät ole "jalostettuja" heidän epätoivoisesta selviytymistaistelusta, he ovat itse asiassa armottomia saalistajia, jotka eivät ole parempia kuin heidän yhtä romantisoitumattomat uhrinsa. Kuvaamisen aikana useat miehistön jäsenet vastustivat tuotantoa monin eri tavoin: yksi teknikko kohtasi Buñuelin ja kysyi, miksi hän ei tehnyt "oikeaa" meksikolaista elokuvaa "sen sijaan surkea kuva kuten tämä"; elokuvan kampaaja erosi paikan päällä kohtauksen johdosta, jossa päähenkilön äiti kieltäytyy antamasta hänelle ruokaa ("Meksikossa yksikään äiti ei sanoisi noin pojalleen."); toinen henkilökunnan jäsen kehotti Buñuelia luopumaan "roskakasalla" ampumisesta. Eivät pitäneet rikkaan spanjuunan ilostelusta märkäselkien kustannuxella. Buñuelilta vaadittiin jopa Meksikon kansalaisuuden peruuttamista.
        ellauri353.html on line 225: Puhuessaan Buñuelin kuuroudesta näyttelijä Catherine Deneuve, elokuvien Belle de Jour (1967) ja Tristana (1970) tähti, sanoi: "No, mielestäni hänen oli vaikea selviytyä kuuroudesta. Jotkut sanoivat, että hän ei ollut niin kuuro, mutta luulen, että kun kuulet huonosti ja olet väsynyt, kaikki uppoaa kuhinaan, ja se on erittäin vaikeaa. Ranska ei ole hänen kielensä, joten Belle de Jourissa olen varma, että siitä oli hänelle on paljon enemmän vaivaa kuin hän selittää." Kuuro Luis piti Wagnerista. Tottakai.
        ellauri353.html on line 227: Vuonna 1966 Buñueliin ottivat yhteyttä Hakimin veljekset, Robert ja Raymond, egyptiläis-ranskalaiset tuottajat, jotka ovat erikoistuneet seksikkäisiin tähtielokuvantekijöiden ohjaamiin elokuviin, ja tarjosivat hänelle mahdollisuuden ohjata elokuvaversio Joseph Kesselin romaanista Belle de Jour, kirja varakkaasta nuoresta naisesta, joka viettää kaksoiselämää pariloituna, ja joka oli aiheuttanut skandaalin sen ensimmäisen julkaisun yhteydessä vuonna 1928. Deneuve ei voinut sietää rasvaista Buñuelia.
        ellauri353.html on line 256: Tämä näiden kyykäärmeen sikiöiden paperback, joka oli New York Times bestseller ja Book of the Month tultaessa kasarille - E. Saarisen mielivuosikymmenelle - löytyi Emmauxen takahuoneesta hintaan 0.50 egeä. Miltonista on iso paasaus jo albumissa 87. Miltonin neronleimauxesta on paasaus "Kermaperseet ja havenots" albumissa 97. Ja se on tämä: stagflaatio on torjuttavissa jakamalla rahat kermaperseille! Köyhät kiristäkööt suolivyötä ja nuolkoot näppejään! Rikkaat varistavat telle muruset jos jää yli, jos olette siivosti, ja jos huvittaa. Kannessa Milton harkizee lahjottaako lyijykynä köyhille. Nääh, niistä tulisi vaan laiskoja.
        ellauri353.html on line 349: Erään Cynthia Ozickin (n.h., nimestä päätellen juutalainen) mukaan "Vaikka hän oli kotonaan jiddishin ja heprean kielellä ja tunsi talmudin ja niiden vaatimat kommentit, hän lisäsi niihin elinikäisen kiehtomuxen Maupassantiin ja Flaubertiin. Hänen ensimmäiset tarinansa sävellettiin sujuvasti kirjallisella ranskalla. Hänen vinhasti pyörivä sosiaalinen kompassi antoi hänelle mahdollisuuden nähdä talonpoikien, sotilaiden, pappien, rabbien, lasten, taiteilijoiden, näyttelijöiden, kaikkien luokkien naisten silmin. Hän ystävystyi huorien, taksinkuljettajien, ratsastajien kanssa; hän tiesi millaista on olla rahaton, elää reunalla ja syrjässä."
        ellauri353.html on line 366: Babel kirjoitti: "Vasta vuoteen 1923 mennessä olen oppinut ilmaisemaan ajatukseni selkeästi ja ei kovin pitkällä tavalla. Sitten palasin kirjoittamiseen." Useita tarinoita, jotka myöhemmin sisällytettiin Punaiseen ratsuväkiin, julkaistiin Vladimir Majakovskin LEF ("ЛЕФ") -lehdessä vuonna 1924. Baabelin rehellinen kuvaus sodan julmasta todellisuudesta, kaukana vallankumouksellisesta propagandasta, sai hänelle voimakkaita vihollisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan marsalkka Budyonny raivostui Baabelin maalaamattomista kuvauksista ryöstelevistä punakasakoista ja vaati Baabelin teloittamista tuloksetta. Gorkin vaikutus ei kuitenkaan ainoastaan suojellut Baabelia, vaan myös auttoi takaamaan julkaisun. Vuonna 1929 Red Cavalry käännettiin englanniksi J. Harlandin toimesta, ja myöhemmin se käännettiin useille muille kielille.
        ellauri353.html on line 387: Iskä tuli Pariisiin kesällä 1935 osana Neuvostoliiton kirjailijoiden valtuuskuntaa Kansainväliseen kulttuurin ja rauhan puolustajien kongressiin. Hän luultavasti tiesi, että tämä olisi hänen viimeinen tilaisuutensa. Kuten hän oli tehnyt lukuisia kertoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, hän pyysi äitiäni palaamaan hänen kanssaan Moskovaan, jossa Pirozhkova häntä kärsimättömästi odotti. Vaikka hän tiesi yleisen tilanteen olevan huono, hän kuitenkin kuvaili hänelle mukavaa elämää, jota perhe voisi siellä elää yhdessä.
        ellauri353.html on line 403: 1935, Jevgenia Gronfein Babel ei tiennyt toisesta perheestään Antonina Pirozhkovan kanssa. Perustuu Ilja Ehrenburgin lausuntoihin Jevgenia uskoi edelleen, että hänen miehensä oli edelleen elossa ja asui maanpaossa. Vuonna 1956 Ehrenburg kuitenkin kertoi hänelle miehensä teloituksesta vieraillessaan Pariisissa. Ilmoitettuaan rouva Babelille myös miehensä tyttärestä Antonina Pirozhkovan kanssa, Ehrenburg pyysi Jevgeniaa allekirjoittamaan väärän lausunnon, joka todistaa sotaa edeltäneestä avioerosta hänen miehestään. Raivostuneena Jevgenia Babel sylki Ehrenburgin kasvoihin ja pyörtyi.
        ellauri353.html on line 525: Gedali sanoo: "Vallankumous – me sanomme hänelle kyllä, mutta sanommeko ei sapatille? Kyllä, huudan hänelle, mutta hän piiloutuu Gedalilta ja lähettää vain fusilleja. Sitten vallankumous sanoo: 'Aion ampua sinua. En voi olla ampumatta, koska olen vallankumous."
        ellauri353.html on line 535: Ei ole enää yhtä, keskitettyä yhtenäistä Fourth Internationalia. Eiole enää eukkoa on nuori neito vain... Suurimman osan olemassaolostaan ja historiastaan NKVD:n agentit jahtivat Neljättä Internationaalia, ja se joutui poliittisen sorron kohteeksi sellaisissa maissa kuin Ranska ja Yhdysvallat sekä Neuvostoliiton kannattajat. Neljäs internationaali kamppaili ylläpitääkseen yhteyttä näissä tukahduttamis- ja sorron olosuhteissa toisen maailmansodan aikana, koska myöhemmät proletaarikapinat olivat usein neuvostoliittolaisten stalinistien ja militanttien nationalististen ryhmien vaikutuksen alaisia, mikä johti tappioihin neljännelle internationaalille ja nujersi trotskilaiset, jotka eivät sittemmin onnistuneet saamaan merkityksellistä vaikutusvaltaa.
        ellauri355.html on line 258: "Purtava" Carlsonin haastattelu Putinista hermostutti pahan kerran länsiröllit, vaikka siinä ei tullut mitään uutta esille. Hyvin länsimeedia sumuverhoili haistattelun detaljit ja kertoi vain mitä siinä olisi oikeasti pitänyt kysyä, vaikkei kysytty. Hoitovirhe tärveli Riston penixen. "En toivo kenellekään samaa" Risto lohkaisi.
        ellauri355.html on line 270: "Sanoin hänelle sitten, että uskon, että teet valtavan historiallisen virheen tukemalla kaikkea, mitä siellä, Ukrainassa tapahtuu, työntämällä Venäjän pois", Putin sanoi.
        ellauri355.html on line 271: X:llä Tucker kiitti Muskia siitä, että hän antoi hänelle alustan haastatteluun.
        ellauri359.html on line 173: Immu eli ja matkusteli aikuisiälläkin vuosikausia isänsä varallisuuden turvin. Myöhemmällä iällä svedu alkoi kiinnostua yhä enemmän hengellisistä asioista, joskin uskonnollinen hän oli ollut lapsesta saakka. Svedberg Jr väitti itsellään olevan yliluonnollisia kykyjä, joiden ansiosta hän muun muassa kykeni kommunikoimaan kuolleiden ihmisten kanssa. Friedrich Oetingerille marraskuussa 1766 kirjoittamassaan kirjeessä Swedenborg väittää keskustelleensa satoja kertoja Martti Lutherin kanssa, vuoden ajan apostoli Paavalin kanssa ja kerran Mooseksen kii kanssa. Hän uskoi, että Jumala ilmaisi hänelle totuuden kuolemanjälkeisen elämän erilaisista tiloista ja viimeisestä tuomiosta. Swedenborg katsoi, että hänen uskonnollinen oppinsa toimii yhdessä Raamatun kanssa pohjana aivan uudelle kirkolle, mutta ei ennustanut tämän kirkon saavuttavan suosiota nopeasti. Swedenborgin opetukset jakoivat aikalaisten mielipiteitä jyrkästi. Henkimaailmaa ja aviollista rakkautta käsitellyt teos Deliciae sapientiae de amore conjugiali jopa takavarikoitiin vuonna 1769, kun muut svedut syytti Svedbergiä harhaoppisuudesta.
        ellauri359.html on line 175: Vaikka Svedberg kirjoitti kynä kuumana avioliitosta, hän ei koskaan mennyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia. Immu kuoli Lontoossa 29. maaliskuuta 1772. Kuolinvuoteellaan hänen kerrotaan sanoneen, että olisi jo julkaisemiensa uskonnollisten tekstien lisäksi halunnut mielellään edes kerran bylsiä, mutta hänelle ei annettu siihen lupaa.
        ellauri359.html on line 181: Ei tehdä pahaa lähimmäiselle on rakkauden ensimmäinen asia, ja hyvän tekeminen hänelle täyttää toisen paikan.... Aviorakkaus on rakkautta, joka on kaikkien hyvien rakkauksien perusta.
        ellauri359.html on line 189: Kun keho ei enää pysty suorittamaan tehtäviään luonnossa, ihmisen sanotaan kuolevan. Silti mies ei kuole; hän on erotettu vain eräästä ruumiinosasta, josta oli hänelle hyötyä maailmassa. Mies itse elää. Hän elää, koska hän on ihminen, ei ruumiista, vaan hengestä; sillä henki ihmisessä ajattelee; ja ajatus yhdessä kiintymyksen kanssa tekee miehen. (Tästäkään pykälästä ei Blake perustanut.)
        ellauri359.html on line 194: Sanalla sanoen, kun ihminen siirtyy elämästä toiseen tai yhdestä maailmasta toiseen. toisaalta, on kuin hän olisi kulkenut paikasta toiseen; ja hän kantaa mukanaan kaikkea, mitä hänellä ihmisenä on. Ei siis voida sanoa, että kuoleman jälkeen ihminen olisi menettänyt mitään, mikä todella kuului hänelle. Hän kantaa mukanaan myös luonnollista muistiaan; sillä hän säilyttää kaiken, mitä hän on kuullut, nähnyt, lukenut, oppinut ja ajatellut maailmassa, varhaislapsuudesta viimeiseen elämään asti.
        ellauri360.html on line 65: Lopuksi, kun sotilas kuolee sängylle, joka saattaa olla naisen (paitsi että kertojan katossa oleva halkeama on havaittavissa), lääkäri antaa hänelle kolmannen kipulääkepistoksen, joka kutsuu itseään "minäksi" ja tunnistaa siten olevansa koko romaanin kertoja.
        ellauri362.html on line 108: Ballin jälkeen Darcy ja Bingleyn sisko Caroline keskustelevat veljensä ihastumisesta Janeen ja ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen liitto tulee olemaan hänelle tuhoisa. Estääkseen liittouman he sopivat edelleen saavansa hänet takaisin Lontooseen, ja siellä ollessaan Darcy vakuuttaa hänet, että tunneyhteys on vähäinen ja käytännön haitat ovat valtavat. Vaikka Darcy tuntee edelleen vetoa Elizabethiin, hänen ongelmansa Elizabethin kanssa saavat hänet ajattelemaan, että hän tekee Bingleylle palveluksen erottamalla hänet Hertfordshirestä ja Bennetsistä.
        ellauri362.html on line 114: Darcy ja hänen serkkunsa Richard Fitzwilliam matkustavat joka kevät Kentiin auttamaan tätiään Lady Catherinea tämän Rosings Parkin kartanon kevätsiivouxessa. Lady Catherine Bourgh inhoaa kevätsiivousta yhtä paljon kuin Kaislikossa suhiseen myyrä. Heidän linja-automatkallaan Lontoosta Fitzwilliam huomaa Darcyn surkeasti sormeilevan Elizabethin kirjontalangan kirjanmerkkiä, ja hän haluaa kuulla siihen liittyvän romanttisen tarinan. Välttääkseen kertomasta Fitzwilliamille totuutta Darcy päättää nopeasti tarjota hänelle vaihtoehtoisen tarinan siitä, kuinka hän pelasti yhden parhaista ystävistään harkitsemattomasta avioliitosta. Tarina tyydyttää Fitzwilliamin uteliaisuuden ja lisää hänen arviotaan Darcysta.
        ellauri362.html on line 195: Kun kaikki vieraat lähtevät, Scythrop ehdottaa itsemurhaa ja pyytää palvelijaansa Ravenia tuomaan hänelle "tuopin porttia ja pistoolin". Hän on masentunut vasta, kun hänen isänsä lupaa lähteä Lontooseen ja rukoilla hänen anteeksiantoaan jommankumman naisen kanssa. Kun herra Glowry palaa, Celindan ja Marionettan kirjeet ilmoittavat tulevasta avioliitostaan kahden muun vieraan kanssa. Scythrop saa lohdutella itseään ajatuksella, että hänen viimeaikaiset kokemuksensa antavat hänelle pätevyyden "saattamaan erittäin korkean tutkinnon misantropiassa", jotta hän voi vielä toivoa pääsevänsä hahmoon maailmassa.
        ellauri362.html on line 385: Streberin eka tohtori Flechsig kokeili kastraatiohoitoja pakkoneuroottisiin potilaisiin. Freudista se oli hyvä idea. Flechsigin pöpilässä hän kehitti myöhemmin vakavia psykoottisia harhaluuloja ja vainoharhaisuutta, diagnoosina oli tuolloin dementia paranoides. Tässä tilassa, jossa hän näki ja kuvasi klinikan Flechsigin helvetiksi , hänet lähetettiin ensin Piersonin yksityiseen mielisairaiden turvapaikkaan Coswigissa (jota hän kutsui Paholaisen keittiöksi) noin kolmeksi viikoksi kesäkuussa 1894 ja sitten Sonnensteinin asyyliin (hänelle se oli Paholaisen linna ) lähellä Pirnaa, jossa hänen tilansa näytti viimein parantuvan ulkoisesti muutaman vuoden kuluttua.
        ellauri362.html on line 389: Hän väitti, että hänellä oli hermoston häiriö , jonka hän oli vakuuttunut saaneen liikkeelle erilaisia objektiivisesti annettuja yliluonnollisia prosesseja, jotka liittyvät hänen omiin ja toisten ihmisten, jopa jumalallisiin hermoihin, joihin Schreber uskoi lujasti ja jonka vuoksi hänestä oli tullut uusi universumin keskus, mutta ei mielisairas. Tämän väitteen perusteella, jonka mukaan hän oli vain jumalallisten, yliluonnollisten ihmeiden uhri , jotka olivat paljastaneet hänelle uuden, epäsäännöllisen maailmanjärjestyksen, mutta muuten täysin mielenterveyden hallussa, Schreber nosti oikeudenkäynnin pian vuosisadan vaihteen jälkeen hänen työkyvyttömyyttään vastaan, joka tapahtui hänen sairaalassa olonsa aikana. Lopulta hän voitti (vaikka Dresdenin kuninkaallinen aluetuomioistuin totesi, että hänellä oli edelleen mielisairaus, mutta katsoi, ettei se ollut enää vaarallinen hänelle tai muille), minkä jälkeen hänet vapautettiin joulukuuta 1902 ja päästettiin jälleen tuomarixi. No ei sentään, läppä läppä.
        ellauri362.html on line 435: Vuonna 1775, juuri ennen oppisopimuskoulutuksensa päättymistä Woodbridgessa, Crabbe pani voimansa koetukselle julkaisemalla Ipswichin kirjakauppiaan kanssa kolmiosaisen runon nimeltä Inebriety. Kirkkorekisterin I osan mökkikirjaston kuvauksesta ja muista Crabben teosten viitteistä tiedämme, että hänen lempilukunsa oli poikaiässä ollut romanttista; mutta kirjoittaessaan Inebrietyn hänen on täytynyt tutkia tarkasti sen ajan runollista paavia (Pope). Suuri osa Inebrietystä koostuu An Essay on Manin ja The Dunciadin suorasta jäljitelystä tai parodiasta; kun taas siellä täällä Crabbe todistaa tietämyksensä Graysta. Näiden runoilijoiden kaiut, jotka sekoittuvat lääkärin oppipojan lääkäriltä vetämään kielenkäyttöön, esitetään sankarillisissa säkeissä, yhtä aikaa ponnisteltuina ja liukastettuina, ja jättävät Inebrietyn yhdeksi kaikkien aikojen raaimmista runoista. Silti, jos nuoresta satiiristista lähtee paljon kiintymystä, se ei ole sentimentaalista kiintymystä. Crabbe osoittaa jo merkkejä kapinasta idealisaatiota vastaan, joka oli inspiroinut hänen kypsää työtään. Hänelle päihtymys on paha, ja hän kuvailee tarmokkaasti ja tarkasti sen pahoja vaikutuksia kaikissa elämänluokissa.
        ellauri362.html on line 439: Lopulta hän ei kestänyt elämää Aldeburghissa enää. Vuoden 1779 lopulla hän päätti panostaa kaikkensa kirjallisuuteen Lontoossa, ja huhtikuussa 1780 hän lähti pääministerin sukulaisen Dudley Northin avustuksella Slaughdenin laiturilta. Lontoossa hän asui Royal Exchangen läheisyydessä, lähellä Cornhillissä asuneita Miss Elmyn ystäviä, ja ryhtyi tarkistamaan muutamaa näytelmää ja joitain mukanaan tuomiaan proosaesseitä opiskellessaan kasvitiedettä ja entomologiaa Lontoon ympärillä ja pitää Mirrille osoitettua päiväkirjaa. Vuosi oli hänelle köyhyyden ja pettymyksen vuosi. Niiden runojen joukossa, joita hän yritti julkaista, epäonnistui, olivat kirje hänen suosikkipaketeissaan prinssi Williamille (myöhemmin William IV), satiirinen kirje paholaisesta (ilmeisesti tarkistettu versio aikaisemmasta runosta, Ihmiskunnan viholliset) ja Mirrille osoitettu kirje, joissa molemmissa hän käyttää anapaestia. Yksikään julkaisija ei hyväksynyt näitä runoja niiden kirjoittajan purevasta esittelystä huolimatta salanimellä "Martinus Scriblerus". Lordit North, Shelburne ja Thurlow, yksi toisensa jälkeen, kuuntelivat kirjailijaa kuuroilla korvilla vaikka hänen säkeistyksensä Shelburnelle ansaitsi jonkinlaisen palkinnon. Ja kun hän luultavasti elokuussa 1780 löysi kirjapainon, joka halusi painaa kaksisataaviisikymmentä kopiota toisesta runosta, se ei tuonut hänelle muuta kuin yhden tai kaksi vähäistä arvostelua. Crabbe, joka useissa tämän aikakauden teoksissa kuvailee omia tunteitaan ja tilaansa, lähetti tämän jälkeen "Kuukausikatsauksen tekijöille" jakeisen kirjeen, jossa hän käytännössä pyytää heitä neuvomaan, pitäisikö hänen jatkaa runoudessa vai ei, antaen muuten itselleen satiirisia neuvoja menestykseen johtavista menetelmistä. Runossa ei ole mitään ihmeellistä paitsi idean hämmästyttävä yksinkertaisuus. Crabbe ei pitänyt viinamäen miehistä, koska sen isäpaskiainen oli ollut sellainen.
        ellauri364.html on line 196: Verocay suoritti lääketieteen tutkinnon vuonna 1904. Hän opiskeli anatomista patologiaa Hans Chiarin ja myöhemmin Richard Kretzin ja Anton Ghonin johdolla, kun hän liittyi vuonna 1905 Anatomisen patologian instituuttiin, jota johti tuolloin kuuluisa Hans Chiari, joka oli tyytyväinen. Verocayn omistautuessa anatomian ja patologian aiheisiin nimitti hänet kolmanneksi assistentiksi ja ylensi nopeasti, jolloin hänestä tuli toinen ja ensimmäinen assistentti lyhyessä ajassa. Hän sai Privatdozentin viran vuonna 1910. Tämä virka vastasi patologian lehtorin virkaa ja oli korkein, jonka ulkomaalainen voi saavuttaa Itävallassa tuolloin. Myöhemmin hänelle tarjottiin professorin virkaa, mutta sitä varten hänen olisi pitänyt hyväksyä Itävallan kansalaisuus ja luopua Uruguayn kansalaisuudestaan, josta hän kieltäytyi loppuun asti, koska hän halusi aina työskennellä ja opettaa Uruguayssa, syntymämaassaan. viisitoista tieteellistä artikkelia yhdentoista vuoden aikana vuosina 1905–1916, pääasiassa hermoston patologiasta, johon hän erikoistui.
        ellauri365.html on line 148: Ja en uskaltanut sanoa hänelle: "Rakastan sinua!" » Et moi, je n’osais pas lui dire : « Je vous aime ! »
        ellauri365.html on line 268: Irma on tositarinasta inspiroitunut hahmo! Maupassant sai sen Henry Céardilta, joka kertoi sen hänelle vuonna 1876. Se on tarina syfiliittisestä naisesta, joka kuoli sairaalassa tartutettuaan isänmaallisesti preussilaiset.
        ellauri365.html on line 370: VastuullisuusPietarin kieltämisen ennustaminen (Luuk. 22:31-34)Jeesus pitää Pietaria vastuussa tulevista teoistaan, mutta tarjoaa hänelle myös perääntymistien.Johtajat pitävät muita vastuullisina, mutta tarjoavat myös tukea.
        ellauri365.html on line 384: Veroedut: IRS antaa sinun vaatia vähennyksiä veroistasi tietyistä ministeriön työhön liittyvistä kuluista. Lisäksi, jos sinut on vihitty pappiksi vakiintuneen kirkon tai uskonnollisen järjestön toimesta, joka tunnustaa jäsenensä evankeliumin saarnaajiksi, nämä veroedut voivat päteä myös näiden kirkkojen ulkopuolella työskennellessäsi!
        ellauri367.html on line 49: Itse asiassa mitään "Viisikkoa" ei ollut olemassa: yksinkertaisesti, neuvostotiedustelu-upseeri Juri Modin valitsi viisi luotettavinta useista brittiagenteista, jotka tulvivat Neuvostoliiton tiedustelupalvelua viesteillään Suuren isänmaallisen sodan alussa. Modin sai tämän tehtävän, koska Neuvostoliiton tiedustelu oli järkyttynyt kuuluisien brittiläisten salaisten palveluiden edustajien toiminnasta, jotka yrittivät paljastaa vihollistensa salaisuudet Neuvostoliitolle. "Viisikon" ulkojäsen John Cairncross ei puolestaan pitänyt työtään Neuvostoliiton hyväksi petoksena, koska hän välitti liittolaiselleen tärkeitä tietoja, jotka petollisten oikeistolaisten brittipoliitikkojen salaliitto piti tarkoituksella salassa. Todiste siitä, että Five ei ollut verkotettuna, on se, että työskennellessään MI6: ssa Kim Philbyn johdolla John Cairncrossilla ei ollut aavistustakaan tarkoituksista, joita varten Philby antoi hänelle työtehtäviä. Hän oli koko ajan suihkussa.
        ellauri367.html on line 58: Erottuaan MI5:n palveluxesta Cairncross jäi rahattomaksi ja työttömäksi. Uskollinen Juri Modin antoi hänelle rahaa muuttaa Chicagoon, missä Cairncross siirtyi akateemiseen uraan Northwestern Universityssä.
        ellauri367.html on line 174: Mr. Burns on fyysisesti heikko. Hän avasi kerran baseball- ottelun, mutta pystyi heittämään sen vain pienelle etäisyydelle, mikä sai väkijoukosta pilkallista naurua.
        ellauri367.html on line 263: Estherin isoisä oli rabbi, kuten hänen ensimmäinen aviomiehensä. Toisen avioliiton jälkeen hänet tunnettiin nimellä Esther Wichmann. Estherin isä, Meyer Yankev Lifshitz, oli hyvin koulutettu sekä maallisissa että klassisissa juutalaistutkimuksissa. Hän kirjoitti sekä runoutta että proosaa. Hänen äitinsä Basyalla oli perheyhteyksiä, joihin kuuluivat Vilnan Katzenellenbogenit ja Rommit. Molemmat olivat tärkeitä perheitä, jotka tunnettiin koulutuksestaan, asemastaan ​​Vilnan virallisessa juutalaisyhteisössä ja menestyksekkäästä liiketoiminnastaan. Tsvi-Hirsh Katzenellenbogen (1795–1868) tuki muun muassa juutalaisten sosiaalista elämää ja taiteellista lahjakkuutta kodissaan pitämänsä salongin kautta. Yksi hänen tärkeimmistä vieraistaan ​​oli Avrom Dov-Ber Lebensohn (1794–1878), jonka hepreaksi kirjoitetulla runoudella oli osansa sen elpymisessä nykykieleksi. Rommien kustantamo painoi kaikentyyppisiä kirjoja, sekä jiddišiksi että hepreaksi, tekemättä eroa aikansa eri uskonnollisten ryhmien välillä.
        ellauri367.html on line 275: Toukokuussa 1933 natsien apulaisfüüreri Rudolf Hess antoi saksalaiselle maahanmuuttajalle ja saksalaisen natsipuolueen jäsenelle Heinz Spanknöbelille valtuudet perustaa amerikkalainen natsijärjestö. Pian tämän jälkeen Spanknöbel loi New Yorkissa sijaitsevan saksalaisen konsulin avulla Ystävien Uuden Saksan yhdistämällä kaksi vanhempaa organisaatiota Yhdysvalloissa, Gau-USA ja Free Society of Teutonia, jotka molemmat olivat pieniä ryhmiä, joissa kussakin oli vain muutama hassu jäsen. FONG toimi New Yorkissa, mutta sillä oli vahva läsnäolo Chicagossa. Miesjäsenet käyttivät univormua: valkoinen paita, mustat housut ja musta hattu, jota koristaa punainen symboli. Naisjäsenillä oli yllään sievä valkoinen pusero ja musta hame.
        ellauri367.html on line 296: Poliittiset johtajat, kuten Roosevelt, ymmärsivät natsi-ideologian lännelle aiheuttaman uhan ja käyttivät amerikkalaisten pelkoa Bundia kohtaan hyödyllisenä välineenä tukeakseen pyrkimyksiään ohjata amerikkalaisia kohti sotaan osallistumista. Natsi-ideologian pelko laukaisi jännitteitä Saksan ja Amerikan välillä, koska amerikkalaisella yleisöllä oli vahvoja tunteita natsihallintoa vastaan sen kokemusten vuoksi Bundista, joita viirusilmien The Attack on Pearl Harbor vahvisti. Siksi amerikkalainen yleisö tuki sotaponnisteluja yrittäessään suojella vapauttaan, mikä johti lopulta katkeamiseen Saksan ja Amerikan välisissä suhteissa, kun natsi-Saksa julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan 11. joulukuuta 1941, neljä päivää Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen.
        ellauri368.html on line 73: Avraham Dov Ber Lebenson syntyi Vilnassa Liettuassa. Hän kiinnostui heprean kielioppista ja välimerkeistä tutkiessaan lain viikoittaisia osia bar - mitzvalleen. Hän meni naimisiin tuon ajan tavan mukaan heti barmitsvansa jälkeen ja vietti seuraavat kahdeksan vuotta vaimonsa vanhempien luona Michališkissa. Tämä antoi hänelle sukunimen "Michailishker", joka vastaa hänen kynänimensä "Adam" viimeistä kirjainta (muodostettu Abraham Dob Michailishkerin nimikirjaimista). Sukunimi "Lebensohn", jonka hän otti, on kirjaimellinen käännös sanasta "ben Ḥayyim". Hän asui neljä vuotta Oshmianyssa, missä hän yritti vakiinnuttaa itsensä kauppiaana. Hän oli taitava rabbiinitutkija, mutta omisti suurimman osan vapaa-ajastaan heprean runollisten ja kieliopillisten teosten tutkimiseen. Palattuaan kotikaupunkiinsa, jossa hän asui loppuelämänsä, hän toimi lumpunvälittäjänä ja opettajana.
        ellauri368.html on line 226: Pyhää kirjoitusta epäkunnioittaen tuo pahan maailmaan. "Sillä", - niin juoksee muinainen Baraita - "Toora laittaa säkin päälle ja ilmestyy Pyhän eteen, siunattu olkoon Hän, ja sanoo hänelle Hän: *Kaikkeuden herra, sinun lapsesi ovat tehneet minusta samanlaisen harpun, jolla pilkkaajat soittavat."
        ellauri368.html on line 234: Aika hupaisaa psalmiparodiaa kärpäsistä kuitenkin. 'Kenen tykö juoksen avuksi hädässäni, kenelle valittaisin tuhoisista kärpäsistä, jotka ryöstävät minulta hengitykseni ja puristavat kuin viholliset
        ellauri368.html on line 329: Salaisuuxien paljastaja Josef Perl vieraili zaddikimien kodeissa, tarkkaili heidän tapojaan ja elämäntapaansa, kuuli joitain niistä TLDR salaisia ​​lausuntoja, sai osan heidän luottamuksellisista lausunnoistaan vastausta, ja hän asettui uskonnolliseen uskollisuuteen äänittämään havaintojensa tulokset kirjan muodossa, ja tämän hän oikein nimesi Salaisuuksien paljastajaxi. The Reveaier of Secrets ei ole vain satiirinen parodia, se on myös romaani; itse asiassa ensimmäinen realistinen heprean romaani, huolimatta siitä, että siitä puuttuu rakkauden elementti, mikä muoto annetaan tavallisesti kaunokirjallisille kirjoille. Paizi The Dunelle, jossa on sama valitettava puute.
        ellauri369.html on line 43: Ei esimerkiksi herättänyt lainkaan pahennusta, että Kimon, sangen huomattava ateenalainen, oli naimisissa sisarpuolensa kanssa, koska kerran hänen kansansa keskuudessa oli sellainen tapa. Meidän oloissamme sellainen kuitenkin olisi kauhistus. Kreetassa luetaan nuorukaisille sitä suuremmaksi kunniaksi, mitä useampia rakastajia heillä on ollut. Spartassa ei kukaan naimaton nainen ole niin ylhäinen, ettei voisi palkkaa vastaan mennä kemuhin viihdyttäjäksi. Jokseenkin koko Kreikassa pidettiin suuressa kunniassa sitä, joka julistettiin Olympian voittajaksi ja toisaalta ei näiden sanojen kansojen keskuudessa ollut kenellekään häpeäksi esiintyä näyttämöllä kaiken kansan nähtävänä. Meillähän tällaista pidetään joko paheksuttavana tai ainakin alentavana ja kaikkea muuta kuin kunniakkaana.
        ellauri369.html on line 80: Vamirah (1892). Kivikausi. Nuori soturi tutkii ympärillään olevaa villiä maailmaa. Pitkä matka joen alajuoksulle antaa hänelle paitsi kokemusta ja tietoa, myös liiton muiden heimojen kanssa.
        ellauri369.html on line 302: Taidekurssin suoritettuaan hän (Tuomo, ei Adrian) valmistautui ministerinä työskennellessään Burgherin kirkon ministeriksi. Hän lopetti nämä ja useat muut yritykset ennen kuin päätyi kirjallisuuteen, kirjoitti Edinburgh Encyclopædian ja työskenteli saxan kääntäjänä (Riitta Roth).
        ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n.  1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
        ellauri369.html on line 321: Toukokuussa Irving esitteli Carlylen Jane Baillie Welshille Haddingtonissa. He aloittivat kirjeenvaihdon, ja Carlyle lähetti hänelle kirjoja, jotka kannustivat hänen älyllisiin pyrkimyksiinsä; hiän kutsui häntä "saksalaiseksi mestaroijaksi". Tänä aikana Carlyle kamppaili sen kanssa, mitä hän kuvaili " ongelmien, hengellisen, ajallisen, ikuisen levottomaisimman hydran " kanssa. Henkinen epäilys, epäonnistuminen hänen julkaisupyrkimyksissään ja dyspepsia vahingoittivat hänen fyysistä ja henkistä terveyttä, johon hän löysi helpotusta vain "merellä uimisesta". Heinäkuun alussa 1821, "niiden kolmen viikon täydellisen unettomuuden aikana, jolloin melkein" hänen "yksi lohdutuksensa oli päivittäinen kylpeminen hiekalla Leithin ja Portobellon välillä", tapahtui Leith Walkissa "tapaus". kun hän "paskansi" veteen kuin Johan Stigzelius. Tämä oli alku Carlylen "Kääntymiselle", prosessille, jolla hän "aidollisesti tarttui paholaisen nenästä" ja heitti " hänet taakseni". Se antoi hänelle rohkeutta taistelussa "Hydraa" vastaan; veljelleen Johnille hän kirjoitti: "Mitä pelättävää on (paizi että taivas putoaa päällemme)?"
        ellauri369.html on line 323: Carlylen käännös teoksista Goethen Wilhelm Meisterin oppisopimuskoulutus (1824) ja Matkat (1825) ja hänen elämäkerta Schillerista (1825) toivat hänelle kunnolliset tulot, jotka eivät olleet sitä ennenkään välttyneet häneltä, ja hän sai täysin ansaizemattomasti vaatimattoman maineen. Hän aloitti kirjeenvaihdon Goethen kanssa ja teki ensimmäisen matkansa Lontooseen vuonna 1824 tapaamalla merkittäviä kirjailijoita, kuten Thomas Campbellin, Charles Lambin ja Samuel Taylor Coleridgen, ja solmimalla ystävyyssuhteita Anna Montagun, Bryan Waller Proctorin ja Henry Crabb Robinsonin kanssa. Hän matkusti myös Pariisiin loka–marraskuussa Edward Stracheyn ja Kitty Kirkpatrickin kanssa, missä hän osallistui Georges Cuvierin vertailevan anatomian johdantoluennolle, keräsi tietoa lääketieteen opinnoista, esitteli itsensä Legendrelle, Legendre esitteli hänet Charles Dupinille, havaitsi Laplacen ja useita muita merkittäviä samalla kun he kieltäytyivät Dupinin esittelytarjouksista, ja kuuli François Magendien lukevan artikkelia " viidennestä hermoparista" (kolmoishermosta).
        ellauri369.html on line 328: Toukokuussa 1825 Carlyle muutti mökkitaloon Hoddam Hillissä lähellä Ecclefechania, jonka hänen isänsä oli vuokrannut hänelle. Carlyle asui veljensä Alexanderin kanssa, joka "halvan pikkumiespalvelijan kanssa" työskenteli maatilalla, hänen äitinsä yhden palvelijattarensa kanssa ja hänen kahden nuorimman sisarensa, Jeanin ja Jennyn kanssa.
        ellauri369.html on line 338: Vuonna 1827 Carlyle yritti saada moraalifilosofian katedraalin St. Andrewsissa menestymättä huolimatta useiden merkittävien intellektuellien, kuten Goethen, tuesta. Hän teki myös epäonnistuneen yrityksen professuuriksi Lontoon yliopistossa. Toukokuussa 1828 Carlylet muuttivat Craigenbuttockiin, Janen vaatimattoman maataloustilan piharakennukseen Dumfriesshiressä, jossa he asuivat toukokuuhun 1834 asti. Hän kirjoitti siellä useita esseitä, jotka ansaitsivat hänelle rahaa ja lisäsivät hänen mainettaan, mukaan lukien "Elämäni" ja "Wernerin kirjoitukset ", "Goethen Helena", "Goethe", " Palovammat ", " Heynen elämä " (jokainen 1828), "Saksalaiset näytelmäkirjailijat", " Voltaire ", "Novalis " (kukin 1829), "Jean Paul Friedrich Richter Again" (1830), "Cruthers ja Jonson eli Elämän reunat: tositarina", " Lutherin psalmi " ja "Schiller" (kukin 1831). Hän aloitti, mutta ei suorittanut loppuun saksalaisen kirjallisuuden historiaa, josta hän ammentaa materiaalia esseitä " Nibelungit valehtelee ", "Varhainen saksalainen kirjallisuus" ja osia "Historial Survey of German Poetry" -kirjoituksesta (kukin 1831). Ihme tunari.
        ellauri369.html on line 447: Joseph Martin McCabe (12. marraskuuta 1867 – 10. tammikuuta 1955) oli englantilainen kirjailija ja vapaamielinen motivoiva puhuja oltuaan eräässä aiemmassa elämässään roomalaiskatolinen pappi. Vuonna 1890 hänet vihittiin papiksi nimellä isä Antony. Albin van Hoonacker opetti hänelle menestyksekkäästi hepreaa ja DJ Lamy vähemmän menestyksekkäästi syyriaa. Tästä suivaantuneena skatolisen kirkon kriitikoksi vääntynyt McCabe liittyi sellaisiin ryhmiin kuin Nationalist Association ja National Secular Society. Hän kritisoi kristinuskoa nationalistisesta näkökulmasta, mutta oli myös mukana South Parkin kyseenalaisessa seurassa ja oli modernin maallisen humanismin edeltäjä.
        ellauri369.html on line 487: Thomas Carlylen innoittamana Frouden kirjoitukset olivat usein kiivaasti poleemisia, mikä ansaitsi hänelle useita suorapuheisia vastustajia. Froude oli kiistanalainen kuolemaansa saakka Carlylen elämästä, jonka hän julkaisi Thomasin ja Jane Welsh Carlylen henkilökohtaisten kirjoitusten pohjalta. Nämä julkaisut johtivat jatkuvaan juoruun ja panetteluun Carlylen pariskunnan avio-ongelmista. Jamesin elämäkerran kirjoittaja Herbert Paulin mukaan Frode jäi "rakkaudettomaksi, ilottomaksi poikaraukaksi" kylmän, kurinpitämättömän isänsä ja veljensä Richardin kanssa. Westminster Schoolissa häntä "jatkuvasti kiusattiin ja kidutettiin". Hän sai toisen luokan tutkinnon ja meni tuutoriksi Irlantiin. Frouden veli (puoli?) Richard Hurrell oli ollut yksi Oxford-liikkeen johtajista jotka kannatti katolista eikä protestanttista tulkintaa anglikaanisesta kirkosta.
        ellauri369.html on line 493: Hänen ahdingonsa toi hänelle teetä ja sympatiaa sukulaistädeiltä, kuten George Eliot , Elizabeth Gaskell ja myöhemmin rouva Humphry Ward. Rouva Wardin vuoden 1888 suosittu romaani Robert Elsewhere sai suurelta osin inspiraationsa tästä Frouden elämän aikakaudesta. Kaikkien pettymyxexi James löysi vaimon katakombeista.
        ellauri369.html on line 517: Froude oli ollut Thomas Carlylen henkilökohtainen, hyvä ystävä ja älyllinen opetuslapsi vuodesta 1861, ja heistä tuli vieläkin läheisempiä Carlylen vaimon Janen kuoleman jälkeen 21. huhtikuuta 1866. Lukiessaan Janen päiväkirjoja ja kirjeitä Carlyle hämmästyi hiänen onnettomuudestaan ja omaa ärtyneisyyttään ja välinpitämättömyyttään hiäntä kohtaan, ja hän päätti sovittaa asian kirjoittamalla hiänelle muistion. Vuonna 1871 Carlyle antoi Froudelle tämän muistion sekä nipun Janen henkilökohtaisia papereita julkaistavaksi Carlylen kuoleman jälkeen, jos Froude niin päätti. Lisäksi Carlyle nimitti Frouden yhdeksi omista kirjallisista pyöveleistään, vaikka hän oli (ehkä tarkoituksella) moniselitteinen ohjeissaan.
        ellauri370.html on line 168: Kolmannen muunnelman mukaan se oli suutari Ahasverus, joka raahasi Jeesuksen Pilatuksen tuomioistuimen eteen ja sanoi hänelle: "Nopeammin, Jeesus, nopeammin!"
        ellauri370.html on line 330: Kolumbukselle osoitetuissa kirjeissä ja päiväkirjoissa on viittauksia juutalaisiin pyhiin kirjoituksiin ja päivämääriin juutalaisesta kalenterista, ja on huomattava, että Kolumbus valitsi miehistöönsä monia juutalaisia ja konversoja. Matkan rahoituxen järkännyt Santangel oli konverso. Kolumbuksen matkaa ei rahoittanut, kuten yleisesti uskotaan, kuningatar Isabellan syvät taskut, vaan kaksi juutalaista conversoa ja kolmantena huomattava juutalainen. Louis de Santangel ja Gabriel Sanchez lainasivat 17 000 dukaatin korotonta lainaa omasta taskustaan auttaakseen matkan maksamisessa, samoin kuin Don Isaac Abarbanel, rabbi ja juutalainen valtiomies. Juutalaisten tiedemiesten ja rahoittajien hänelle antama apu voidaan selittää vain sillä että hän oli samaa rotua.
        ellauri370.html on line 446: Kun hän tapasi Chamberlainin ensimmäistä kertaa, keisari Wilhelm kakkoineen sanoi hänelle: "Kiitos siitä, mitä olet tehnyt Saksan hyväksi!"
        ellauri370.html on line 451: Chamberlain kirjoitti vastenmielisesti, kuinka "jokaisella Basuton neekerillä" voisi nyt olla brittipassi kahdella shillingillä ja kuudella pennillä. Chamberlain ennusti aivan oikein että seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana Englannin aristokratiasta tulee vain rahaoligarkia, ilman rotuun liittyvää solidaarisuutta tai sukulaisuussuhdetta valtaistuimeen. Panimot, musteen valmistajat ja laivanomistajat istuvat nyt House of Lordsissa. Berliner Zeitung oli syystä huolissaan. Chamberlain kirjoitti usein arvostavalle ja ihailevalle Wilhelmille kertoen hänelle, että vain jalo "saksalainen henki" pelasti maailman tuhoutumasta "tursoituneen jenkki-anglo-juutalaisen materialismin toimesta".
        ellauri370.html on line 466: Chamberlain oli aina taipuvainen sankareiden palvontaan, ja hänelle Hindenburg ja Ludendorff olivat pitkäkalloisimmat pitkästä saksalaisten sankarien joukosta. Marraskuussa 1918 Chamberlain järkyttyi täysin ja kauhistui Saksan tappiosta sodassa, tappiosta, jonka hän piti mahdottomaksi, sekä marraskuun vallankumouksesta, joka oli kukistanut hänen rakkaan monarkiansa. Lisää katkeruuttaan Chamberlain oli nyt niin halvaantunut, ettei hän voinut enää poistua sängystään, minkä hän uskoi olevan seurausta Britannian salaisen palvelun myrkytyksestä.
        ellauri370.html on line 473: Alankomaiden maanpaosta entinen keisari Wilhelm kakkoineen kirjoitti Chamberlainille vuonna 1922 kertoakseen hänelle, että hänestä oli tullut marsionisti ja hän nyt hylkäsi Vanhan testamentin. Chamberlainin työn perusteella hän tiesi nyt, että Vanha testamentti oli itse asiassa zoroastrilainen teksti muinaisesta Persiasta (nykyaikainen Iran ) ja oli siksi "arjalainen". Entinen keisari väitti, että juutalaiset olivat varastaneet ja kirjoittaneet tämän pyhän tekstin arjalaisilta persialaisilta, ja hänen kirjeensä päättyi: "Vapauttakaamme itsemme Judentumista sen leualla!" Jeesus ei ollut juutalainen, vaan oli sen sijaan arjalainen poikkeuksellisen kaunis, pitkäkalloinen ja hoikka. Jalot kasvot, jotka herättävät kunnioitusta ja rakkautta; hänen vaaleat hiuksensa värjättyinä kastanjanruskeiksi, käsivarret ja kätensä jalot ja hienosti muotoillut.
        ellauri371.html on line 57: Pääoman despotismi. Onko valtio loppumassa? omissa kouristuksissaan tai sisäisissä kilpailuissaan kun he luovuttavat sen ulkoisten vihollisten valtaan joka tapauksessa sitä voidaan pitää peruuttamattomana kuolleille: se on meidän vallassamme. Despotismin pääkaupunki Que Tal, joka on kokonaan meidän käsissämme, sieltä ulottuu hänelle se olki, josta valtion on pidettävä kiinni ettei rypisty vastoin tahtoa, muuten se rullaa sisään kuiluun.
        ellauri371.html on line 153: Ulkoinen vapaamuurarius. Kuka ja mikä voi kaataa näkymätön voima? Tämä on vahvuutemme. Ulkoinen vapaamuurarius toimii sokeana suojana hänelle ja hänen tavoitteilleen, mutta suunnitelma tämän voiman toimista, jopa sen sijainnista jäävät aina ihmisille tuntemattomiksi.
        ellauri371.html on line 233: Kenelle pitäisi uskoa vastuullisia tehtäviä hallituksessa? Puh. Aikana, jolloin on vielä vaarallista uskoa vastuullisia tehtäviä veljiemme osavaltioissa - kymmenen juutalaista, uskomme heidät henkilöiden käsiin.
        ellauri371.html on line 248: Kommunikaatio vallan ja ihmisten välillä. Joten käsi seuraa koska hän ei voinut vapautua johtajuudestamme, meidän on aika ajoin olla läheisessä seurassa ei hänen kanssaan, jos ei henkilökohtaisesti, niin uskollisimpien veljiemme kautta. Milloin meistä tulee tunnustettu voima? Totisesti sitten puhumme ihmisten kanssa henkilökohtaisesti neliöillä, ja me opetamme hänelle politiikkaa, siinä tarvitsemamme suunta.
        ellauri371.html on line 266: Mitä vapaamuurarien valtionsiirto lupaa? Portti! Kun teemme valtionsiirron portille, kerromme sitten kansoille: "Kaikki meni kauheasti! Se on paha, kaikki kärsivät. Erottelemme syitäsi shikh-piina: kansallisuudet, rajat, erilaiset kolikot. Maailman nuorten yhteistyö. Tietenkin voit vapaasti tuomita meidät, mutta kuinka hän voi olla oikeudenmukainen? hyväksyt sen ennen kuin koet mitä mitä me annamme sinulle?"... Sitten he korottavat meidät ja kantaa sylissään yksimielisenä ilona toivoa ja toivoa. Äänestys, jonka teimme liittymisemme väline, jopa opettanut hänelle pienimmät yksiköt ihmiskunnan jäsenten joukossa ryhmäkokousten ja sopimusten laatimisesta alkaen palvellut palveluksessaan tällä kertaa, pelaa hänen viimeinen rooli yksimielisesti, halussa tutustua. Sovi kanssamme lähemmin ennen tuomitsemista.
        ellauri371.html on line 268: Yleinen äänioikeus. Tätä varten meidän täytyy saada kaikki äänestämään luokkien eroamatta ja pätevyys vahvistaa enemmistön absolutismia, jota ei voi saavuttaa älykkäillä sensuureilla edes korkealuokkaiset... Opetettuani kaikkia tällä tavalla itsetarkoituksen ajatukselle murramme goyim-perheen merkityksen ja sen kasvatuksellisen arvon ymmärtäminen, poistakaamme yksittäisten mielien erottaminen, mikä meidän johtamamme joukko ei salli minkäänlaista edistymistä tönäyttää, ei edes puhua: hän on tottunut kuuntelemaan vain meittiä, maksamme hänelle kuuliaisuudesta ja huomiosta. Tällä luomme sellaisen sokean voiman, että kun et voi liikkua muualle kuin agenttiemme hallintaan, jonka olemme sijoittaneet johtajien siihen yhteen paikkaan.
        ellauri371.html on line 290: Edustajainhuone kattaa, suojelee valitut presidentit, mutta otamme siltä oikeuden pois tehä lakiehdotukset, niiden muutokset; sillä oikea truc on et annamme lapset vastuulliselle presidentille, käsinukke käsissämme. Tietysti viranomaiset tekevät sen. Siten densasta tulee kaikenlaisten kiusaajien kohde, mutta me annamme hänelle itsepuolustuksen oikeudessa vedota kansalle, sen päätökselle edustajiensa lisäksi, nuo pöntöt. Sitä paitsi sokealla palvelijallamme on kipua suurin osa joukosta. Tästä huolimatta tarjoamme että annamme presidentille oikeuden julistaa sota vaimoväelle. Tämä on vihonviimeinen oikeus, jota motivoi se tosiasia, että presidentillä koko maan armeijan päällikkönä on oltava vaimoväki käytettävissään siltä varalta et tarttee puolustaa uutta tasavaltalaista perustuslakia, johon hänellä on vastuuhenkilönä täysi oikeus tämän perustuslain edustajana.
        ellauri371.html on line 300: Presidentti vain harkintamme mukaan pyytää pyyhkimään ymmärtääkseen olemassa olevien lakien merkityksen. Ruiskahdusta voidaan tulkita eri tavalla; lisäksi hän kuzuu lapset pyyhkimään, kun kerromme hänelle että se on tarve; lisäksi hänellä tulee olemaan oikeus ehdottaa väliaikaisia ​​lakeja ja jopa uusia. Muutos hallituksen perustuslakityössä motivoi yhtä ja toista korkeilla vaatimuksilla valtion eduksi.
        ellauri371.html on line 448: Israelin kuningas on maailman patriarkka. Kun kuningas israelilainen panee kruunun pyhään päähänsä--- No, Eurooppa on antanut sen hänelle, hänestä tulee patriarkka - Kodin kuvalehti. Heidän tekemänsä välttämättömät uhraukset tarkoituksenmukaisuuden vuoksi, jota ei koskaan saavutettu - ei vuosisatojen aikana tehty turhaan uhrauksia kohteena suurenmoisuuden harhaluulot - kilpailu goimien hallitsijoiden välillä tms. Kuninkaamme pystyy jatkuvasti kommunikoida ihmisten kanssa, puhua heille puhujakorokkeelta, josta huhu leviää välittömästi kaikkialle koko maailmassa.
        ellauri371.html on line 452: Yliopistojen neutralointi. Tavoitteena tuhota muiden kuin meidän kollektiivisten voimien avioliitto, olemme neutraloineet kollektivismin ensimmäisen vaiheen – yhtenäisyyden. Yliopistoja pitää kouluttaa uuteen suuntaan. Heidän esimiehensä ja professorinsa valmistetaan yrityksellesi yksityiskohtaisilla salaohjelmilla toimia, joista he eivät peräänny rankaisematta, ei hiukkasenkaan. Niitä määrätään erityistä varovaisuutta noudattaen itsenäisyyteen ja annetaan täydelliseen itsenäisyyteen eväät hallitukselta. Jätämme opetuksen ulkopuolelle valtion lakinilkit evp, kuten kaikki, mikä koskee poliittisia tic-kysymyxiä. Näitä aineita opetetaan muutamalle kymmenelle ilmatteexi antamisen mukaan valitulle henkilölle, joilla on parhaat Xia-kyvyt vihittyjen joukosta. Univer- siis yliopistokaupunkien ei pitäisi päästää nuoria ulos muureistaan. Lomonosov suunnittelee perustuslakia komediana tapahtumia tai tragedioita, jotka käsittelevät poliittisia kysymyksiä, joiden isät eivät koskaan ymmärtäneet mitään. Huonosti kohdennettu tietoisuus ilmenee useimmille ihmisille politiikan kysymyksinä, luo utopiaa ja pahaa abeista, kuten itse voit nähdä yleissivistävän mittarin sojottaessa tähän suuntaan. Meidän täytyi tuoda kaikki nuo heidän koulutukseensa; hyvä alku, joka rikkoi heidät niin loistavasti, sille sopii rakentaa. Kun olemme vallassa, poistamme kaikenlaisia ​​kiusallisia aiheita koulutuksesta ja näytämme opiskelijoille ■■■ niin niistä tulee nuoruudesta asti kuuliaisia ​​vallan lapsia, rakastavia hallitsijan rauhan ja tyyneyden toivona.
        ellauri371.html on line 517: Progressiivinen vero. Hallituksemme, jossa rommikuninkaalla on laillinen fiktio kuulumisesta joukkoon, kuuluu hänelle kaikesta, mikä on hänen tilassaan (joka on helppo muuntaa teoiksi). He voivat turvautua mahdollisten määrien lailliseen takavarikointiiin sääntelyä varten kuuntelematta heidän vetoomuksiaan osavaltiossa. Tästä seuraa, että kulujen kattamisexi on parasta tehdä progressiivinen kiinteistövero. Tällä tavalla verot maksetaan epäröimättä tai tuhoaminen tapahtuu suhteessa hallintaan. Rikkaiden pitäisi tietää, että heidän vastuullaan on tarjota osa ylijäämästään julkiseen käyttöön; koska valtio takaa heille turvallisuuden muun omaisuuden ja oikeuden omistamisen vaaralta; rehellinen voitto, sanon rehellisesti, koska ylimääräisen omaisuuden valvonta poistaa ryöstöt lain perusteella. Tämä sosiaalinen uudistus on toteutettava, huhuu, jahka hänen aikansa tulee - hän on välttämätön rauhan takeena. Köyhien vero on vallankumouksen siemen ja se on valtion kustannuksella, joka menettää paljon pientä muutosta tavoittelemassa. Tästä huolimatta vero kapitalistien kassasta vähentääkseen vaurauden kasvua vaatii osittain uusia käsiä, joita varten olemme nyt vetäneet heidät yhteen peräpainoxi goimien ja valtion hallitusvallan melalle.
        ellauri371.html on line 662: Samana vuonna hän meni naimisiin rikkaan lesken Martha Custisin kanssa. Vaimonsa omaisuuden turvin Washington nousi Virginian siirtokunnan yläluokkaan ja saattoi keskittyä Mount Vernonin kehittämiseen. Pian hänelle kuitenkin selvisi, että hänen liiketoimiaan rajoitti Lontoosta säädelty liian alhainen tupakan hinta, ja hän velkaantui kalliin elämäntapansa vuoksi Lontoon kauppiaille.
        ellauri372.html on line 279: PST. Hyrcanus otettiin kiinni ja hänen korvansa silvottiin (Josephuksen mukaan Antigonus puri setänsä korvat irti), jotta hänestä jäi pysyvästi pappeuskelvoton. Sitten Parthialaiset veivät Hyrcanuksen vankeuteen Babyloniaan, missä hän asui neljä vuotta Babylonian juutalaisten keskellä, jotka myivät hänelle paljon kunniamerkkejä.
        ellauri372.html on line 318: James C. VanderKam kirjoittaa: " Salomon psalmien päivämäärää ei voida määrittää tarkasti. Tärkeimmät vihjeet ovat peräisin psalmeista 2, 8 ja 17, jotka tarjoavat jotain historiallisesta ympäristöstä, jota vastaan ​​ainakin nämä kolme runoa kirjoitettiin. Puhutaan originelleista johtajista, jotka eivät olleet laillisia hallitsijoita ja joiden aikaa leimasi massiivinen korruptio ja paha. Heitä syytetään temppelin ja kultin rikkomisesta. Nämä näyttävät olevan Hasmonealaisia eli simoniittoja. Jumala nosti heitä vastaan ​​vieraan valloittajan, joka toivotettiin tervetulleeksi joidenkin toimesta Jerusalem, mutta joka silti joutui valloittamaan kaupungin väkisin. Hän meni temppeliin, mutta tapasi myöhemmin kuolemansa Egyptissä, missä hänen ruumiinsa jätettiin hautaamatta rannalle (ks. 2:26-27). Kuvaus sopii Pompeuksen toimintaan noin klo 1/2 Jerusalemissa ja tapaan, jolla hän sai loppunsa vuonna 48 eaa. Psalmi 2 (jossa 8 ja 17) olisi silloin kirjoitettu tämän tapahtuman jälkeen; ehkä muutkin runot olivat niin, mutta se ei ole varmaa. Koska siitä ei puhuta mitään temppelin tuhoutumisesta, on todennäköistä, että Salomon psalmit kirjoitettiin ennen vuotta 70 jKr. On väitetty, että Barukin kirjoittaja lainasi nykyisestä teoksesta, koska Psalmit Salomon 11:2-5 ja Baruk 5:5-8 ovat läheisesti rinnakkaisia, mutta Salomon psalmien versio on yhtenäisempi ja tiiviimpi. Lisäksi jotkut tutkijat ajattelevat, että Baruk 5:5-8 on lisäys tähän kirjaan. Lainaamisen suunta on kuitenkin tuskin ilmeinen, ja on yhtä todennäköistä, että molemmat perustuvat yhteiseen runoperinteeseen." ( An Introduction to Early Judaism , s. 129)
        ellauri372.html on line 320: M. de Jonge kirjoittaa: "Tämä johtaa meidät päivämääräkysymykseen. PssSol ei kuvaa historiallisia tapahtumia, vaan heijastaa niitä. Ne vastustavat selvästi Hasmonealaisia, jotka eivät täyttäneet pappivelvollisuuksiaan asianmukaisella tavalla (1: 8; 8:11-13, 22) ja anastivat ylipappeuden (8:11) sekä kuninkaallisen auktoriteetin (17:5j). Psalmi 8 kuvaa selvästi Pompeuksen tuloa Jerusalemiin vuonna 63 eaa. sekä siihen johtaneita tapahtumia ja sen jälkeen (jakeet 15-21; vrt. 17:7-14) Ps. 2:1f mainitsee kaupungin valloittamisen ja temppelin saastuttamisen (niin myös 17:13f). Psalmi 2 kuvaa hänet ensin ja ennen kaikkea ylpeänä ja röyhkeänä syntisenä, joka ei noudata rajoja, jotka hänelle on asetettu Herran välineenä ja jättää huomiotta Jumalan voiman ja tuomion (vrt. jakeet 23-37) Tälle psalmin kirjoittaja rukoilee vapautusta ja hänelle näytetään, kuinka röyhkeä rikkoja makaa surmattuina Egyptin vuorilla ilman päätä, eikä ketään hautaa häntä (2:26). Vaikka kieli on perinteistä, voimme nähdä tässä viittauksen Pompeuksen kuolemaan Egyptissä vuonna 48 eaa." (Vanhan testamentin pihan puolella, s. 160-161)
        ellauri372.html on line 343: Pompeius pyrki epätoivoisesti turvallisuudesta ja tuesta Egyptiin, valtakuntaan, joka ei ole vielä täysin Rooman hallinnassa ja jota hallitsi nuori farao Ptolemaios XIII ja hänen kaunis sisarensa Kleopatra VII. Pompeius toivoi, että egyptiläinen tuomioistuin, johon hänellä oli aikaisemmat diplomaattiset suhteet, tarjoaisi hänelle turvapaikan ja apua hänen taistelussaan Caesaria vastaan.
        ellauri372.html on line 360: Fariseukset asettuivat Hyrcanuksen puolelle, saddukeukset Aristobuluksen puolelle. Vuoden 63 pääsiäisjuhlan aikana Hyrcanus ja hänen liittolaisensa, Petran arabikuningas Aretas piirittivät Aristobuluksen ja saddukeukset Jerusalemin temppelissä. Aristobulus onnistui kuitenkin lähettämään lähettilään Pompeuksen edustajan Syyriaan Marcus Aemilius Scauruksen luo. Juutalainen johtaja lupasi 8000 kg hopeaa, tarjouksen, josta Aemilius ei voinut kieltäytyä: hän käski Aretasin heti lähtemään. Kun Pompeius saapui paikalle, hän sai vielä suuremman lahjan: Aristobulus lähetti hänelle peräti 800 kilon kultaisen viiniköynnöksen, jonka roomalainen komentaja toimitti Jupiterin temppeliin Roomaan.
        ellauri372.html on line 542: Riimin sanat "swear for" ja "wherefore" ja "ecclesiastic" ja "kepin sijasta" ovat yllättäviä, luonnottomia mutta humoristisia. Lisäksi "-don dwelling" ja "a-colonelling" riimi on jännitetty katkeamiseen saakka, jälleen humoristisen vaikutuksen vuoksi. Mitä vittua, "colonel" ääntyi /kolönel/ 1600-luvulla!? Moukka! “Colonel” came to English from the mid-16th-century French word coronelle, meaning commander of a regiment, or column, of soldiers. By the mid-17th century, the spelling and French pronunciation had changed to colonnel. The English spelling also changed, but the pronunciation was shortened to two syllables for no good reason. By the early 19th century, the current pronunciation and spelling became standard in English. But in the part of Virginia I come from, there is no “r” sound; it’s pronounced kuh-nul. (David Miller, Curator, Armed Forces History, National Museum of American History).
        ellauri373.html on line 97: Plutarch väittää, että hiän sattui näkemään Brutuksen angstisena, kun tämä pohti mitä tehdä Caesarille ja kysyi häneltä, mikä oli vialla. Kun hän ei vastannut, hiän epäili, että hän ei luottanut hiäneen, koska hiän oli nainen, koska hän pelkäsi, että hiän paljastaisi jotain, vaikka vain vastahakoisesti kidutuksen alaisena. Todistaakseen hänelle olevansa mies, hiän aiheutti salaa haavan omaan reiteensä parturiveitsellä nähdäkseen, kestäisikö hiän kipua. Haavan seurauksena hiän kärsi voimakkaista kivuista, vilunväristyksistä ja kuumeesta. Jotkut uskovat, että hiän kesti hoitamattoman haavansa kipua vähintään päivän. Heti kun hiän voitti kipunsa, hiän palasi Brutuksen luo ja sanoi:
        ellauri373.html on line 276: On mielenkiintoista huomata pieni yksityiskohta: aivan ensimmäisinä päivinä lokakuun bolshevikkivallankumouksen jälkeen monet, mukaan lukien me, näimme avoimen auton kilpailevan Moskovan 17 kaduilla , jossa istui punainen Saatanan hahmo. Master i Margarita! Hieno juutalainen vitsi! Kenelle pitäisi uskoa vastuulliset
        ellauri373.html on line 456: areenalla journalistina. He osoittivat hänelle, että kaikki
        ellauri373.html on line 602: Tälle pienelle ryhmälle "valittuja" (taas!) GinzBerg ilmoitti toimintasuunnitelmastaan ​​herätyksen nimissä juutalaisen nationalismin päivä, joka näkyy sen ohjelmaa lähtökohtana, josta se seuraa oli mahdollista siirtyä kohti juutalaisen ihanteen toteutumista, ts. juutalaisten maailmanvallan saavuttamiseksi.
        ellauri373.html on line 650: Isku ei ollut tarpeeksi voimakas, ja Venäjä vastusti, ja Gintsberg koki katkerimman pettymyksen vanie; mutta hän ei menettänyt energiaa, sinnikkyyttä eikä toivoo tulevaa menestystä. Totta, tämän vuoksi ei- onnistunut yritys, jouduin uhraamaan joitakin juutalaisten elämää, sillä venäläiset ovat erehtymättömiä He varmasti arvasivat juutalaisen katastrofiensa syyllisen ja kosti hänelle; mutta mitä tämä voisi tarkoittaa Ginsbergille? Pitkän aikaa johtajiensa hypnotisoimana, meidät, juutalaiset joukot, opetettiin uskomaan, että he olivat entisiä Venäläiset eivät katoa, vaikka todellisuudessa heidän todelliset roistonsa olivat heidän omia johtajiaan, jotka pirullisilla suunnitelmillaan ja teoillaan he itse valmistivat tiettyjä syitä siihen, miksi eivät aiemmista pogromeista ja jotka sitten poistettiin huolimattomasti luopua kaikesta vastuusta heistä julistamalla tällainen "manifesti": "Meidät pakotettiin uhrata kansamme joukot ja s^- Israelista, mutta jokainen niistä, jotka kuolivat meidän kanssamme uhrauksen puoli on Jumalan silmissä tuhansien ihmishenkien arvoinen ney goyim." (Katso pöytäkirja nro 2 lopussa).
        ellauri373.html on line 710: Romaani kertoo tarinan Friedrich Löwenbergistä, nuoresta juutalaisesta wieniläisestä intellektuellista, joka eurooppalaiseen rappioon väsyneenä liittyy amerikkalaistuneen preussilaisen aristokraatin, Kingscourtin (Königshof), kanssa heidän jäädessään eläkkeelle syrjäiselle Tyynenmeren saarelle (se mainitaan erityisesti osana Cookinsaaria, Rarotongan lähellä) vuonna 1902. Pysähtyessään Jaffaan matkalla Tyynellemerelle he huomaavat, että Palestiina on takapajuinen, köyhä ja harvaan asuttu maa, kuten Herzl näytti hänen vierailullaan vuonna 1898.
        ellauri374.html on line 91: Kostroman ja Jaroslavlin ympäristöön pätäkkää tuli Pietarista, jonne yritteliäitä nuoria miehiä meni kausityöläisiksi raxalle. Kun Martyanin tuli aika toimittaa asiakirjat, jotka antavat hänelle mahdollisuuden työskennellä Pietarissa, hän päätti ottaa sukunimekseen isänsä etunimen (Sozon Markov) - Sozonov, joka lausutaan ja kirjoitettiin myöhemmin nimellä Sazonov.
        ellauri374.html on line 111: Niinpä hänet luovutettiin kiduttajille, jotta nämä repisivät hänen kylkiään rautapiikeillä. Sitten hänen jalkoihinsa pantiin rautaiset sandaalit, joiden pohjista sojottivat terävät naulat, ja hänet pakotettiin kävelemään. Hartaus täytti marttyyrin sielun, kun hän näki jaloistaan vuotavat verivirrat. Tuntui ize asiassa aika vängältä. Maximianus sanoi hänelle pilkaten: ”Huomenna kun suuri jumalatar lähtee temppelistään, soita huiluasi, Sozon, niin vannon sinulle, että hän vapauttaa sinut kaikesta vastuusta ja rangaistuksesta.” Marttyyri vastasi: ”Sinä sanot, mitä neuvonantajasi ilkeä paha henki suuhusi panee, ja pidät minua pilkkanasi. Minä soitin paimenhuiluani lampaitani paimentaessani, mutta nyt soitan vain Herralleni ja laulan uutta virttä julistaen pelastuksen ilosanomaa kaikille. Sinun jumalattaresi ei kuuntele soittoani, vaan seisoo paikalleen jähmettyneenä kuin sieluton ja tunteeton (ja kädetön haha) aasialainen.”
        ellauri374.html on line 248: hänelle opetettaisiin ammatti.
        ellauri374.html on line 391: Jumala, kunnia ja ylistys Hänelle, on palkinnut minut pyhän kirjansa tuntemuksella ja valinnut minut uudistamaan tietoa Jumalasta ja uskonnosta islamilaisen Umman keskuudessa ja tarjoamaan tarvittavan tulkinnan useimpien islamilaisten vääristämien jakeista. tutkijat. Niiden joukossa on jakeita, jotka puhuvat Kirjan kansasta (juutalaisista ja kristityistä), erityisesti heidän oikeuksistaan. Nykyajan tutkijat tulkitsevat väärin satoja Koraanin pyhiä jakeita. He tulkitsevat Hänen jakeitaan ilman, että heidän sanojensa ja todellisen merkityksen välillä on yhteyttä. Nämä jakeet todistavat ja ilmaisevat Jumalan tahtoa ja aikomuksia rauhaan ja harmoniaan sekä antavat myös Hänen ohjeitaan ihmisille, kuinka tämä saavutetaan.
        ellauri374.html on line 397: Itse asiassa tunnustan heidän suvereniteettinsa heidän maassaan ja muuallakin. Uskon Pyhään Koraaniin ja tämä tosiasia mainitaan kirjassa useita kertoja. Esimerkiksi: "Oi kansani! Mene pyhään maahan, jonka Allah on määrännyt sinulle" [Koraani 5:21], "Olemme tehneet Israelin lapsista sen perillisiä" [Koraani 26:59] ja monia muita jakeita Pyhässä Kirjassa. On muitakin syitä: tämä kansa (Israel) on rauhallinen ja rauhaa rakastava, ei vihamielinen eikä aggressiivinen; [he ovat] ihmisiä, jotka puolustavat itseään vain tarvittaessa, yrittäen samalla aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vihollisilleen. Lisäksi tunnustan sen tosiasian, että Jumala, kunnia ja ylistys Hänelle, on valinnut nämä ihmiset muiden ihmisten ja demonien sijaan aikojen loppuun asti. Jumala ei anna etusijaansa niille, jotka eivät ansaitse sitä. Jumala, ylistys Hänelle, ei koskaan puhunut kenellekään [muulle] tai antanut heille tätä kunniaa muille kuin Israelin kansalle. Israelin kansa on nimetty esi-isänsä Israelin (Jaakobi) mukaan, lepääköön hänen sielunsa rauhassa. Kuten Koraani sanoo: "Oi Israelin lapset". Puhuessaan muille hän sanoo "oi uskovat" tai "hoi ihmiset", mikä on yleisempi tervehdys.
        ellauri374.html on line 409: Allah, kunnia ja ylistys Hänelle, kirjoitti Toorassa, että tämä on Israelin lasten maa. Hän testamentti pyhän maan Israelin lapsille ja kutsui tätä maata tällä nimellä (Israelin maa). Siksi hän julistaa Pyhässä Koraanissa: "Oi kansani! Mene pyhään maahan, jonka Allah on määrännyt sinulle, äläkä häpeässä käänny takaisin, sillä silloin sinut tuhotaan ja tuhoutuu." [Koraani 5:21]. Tämä pyhä säe "Kushan" (teko) vahvistaa, että tämä maa kuuluu juutalaisille. Siinä sanotaan myös: "Me teimme Israelin lapset sen perillisiksi" [Koraani 26:59] ja seuraavassa jakeessa: "Ja me sanoimme sen jälkeen Israelin lapsille: Sukeltakaa turvallisesti (lupauksen) maahan." [Koraani 17:104]. On monia muita yhtä hyviä jakeita todistamaan ja vahvistamaan tämän.
        ellauri374.html on line 460: Koko kanoninen Raamattu on tähän mennessä käännetty noin 728 kielelle, eli noin kymmenelle prosentille niistä 7 000 kielestä, joita nykyään puhutaan maailmassa. Prosentti paranee nopeasti pienten kielten kuollessa globalisaation toimesta.
        ellauri374.html on line 480: Putin sai hevosen Uralilla sijaitsevan Bashkortostanin eli Bashkirian tasavallan presidentiltä, joka lahjoitti hänelle myös perinteisen bashkiiripuvun ja -päähineen. "Nyt Venäjän presidentti näyttää bashkiirilta. Mutta bashkiiri ei ole bashkiiri ilman hevosta", presidentti Murtaza Rahimov sanoi uutistoimisto Itar-Tassin mukaan. "Tällaisia välineitä Putin tarvitsee tehdäkseen Venäjästä menestyksekkään ja voimakkaan. Pysykää lujasti satulassa ja ohjatkaa myös maatamme varmalla kädellä", Rahimov toivoi presidentiltä tasavallan pääkaupungissa Ufassa.
        ellauri374.html on line 485: Kiintoisaa on, että kirjallisuuden Nobel-veikkauksissa oli mainittu tshuvassirunoilija Gennadi Aigi (1934-2006) , jonka kokoelma Tuntematon tuli on suomennettu. Eipä tullut tuntemattomalle zuvassille dynamiittia. Runoilija sai "muun muassa" Ranskan akatemian palkinnon (1972), Tšuvassian ASNT:n valtionpalkinnon (1989) ja Ranskan kaunotaiteiden ja kirjallisuuden ritarikunnan kunniamerkin. Vuonna 1994 hänelle myönnettiin Tšuvassian kansanrunoilijan arvonimi.
        ellauri374.html on line 579: Kreivi Aleksanteri Vasilyevich Suvorov-Rymniksky, Italian prinssi (venäjäksi : Князь Италийский граф Александр Васильевич Суворов-Рымниксч Суворов-Рымниксков (24. marraskuuta [ OS 13. marraskuuta] 1729 tai 1730 – 18. toukokuuta [ OS 6. toukokuuta] 1800), oli venäläinen kenraali ja sotilasteoreetikko Venäjän valtakunnan ja Habsburgien monarkian palveluksessa. Hän oli Rymnikin kreivi (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Graf (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Feldmarschall, Sardinian kuningaskunnan prinssi (1799), Sardinian kuningaskunnan suurmarsalkka (1799), Venäjän valtakunnan prinssi tai Knyaz (1799), marsalkka (1794) ja Venäjän imperiumin viimeinen generalissimo (1799). Prinssieversti. Suvorovia pidetään yhtenä Venäjän historian suurimmista sotilaskomentajista ja yhtenä varhaisen nykyajan suurista kenraaleista. Hänelle myönnettiin useita mitaleja, arvonimiä ja kunnianosoituksia Venäjältä ja muilta kii mailta. Suvorov turvasi Venäjän laajennetut rajat ja uudisti sotilaallisen arvovallan sekä jätti perinnöxi sodankäynnin teorioita. Hän oli kirjoittanut useita sotilaallisia käsikirjoja, joista tunnetuin on The Science of Victory (tai The Science of Winning ; venäjäksi: Наука побеждать), ja hänet tunnettiin useista muistakin sanoista. Hän ei koskaan hävinnyt ainuttakaan komentamaansa taistelua lukuun ottamatta paria ei-kenttätehtävää (?), ja hänen sotilashistoriansa on laaja; Suvorov voitti yhteensä 63 taistelua kärsimättä suurta tappiota. Hän nosti Venäjän sotilaallisen kunnian ennennäkemättömään korkeuteen. Hänelle on omistettu useita sotaakatemioita, monumentteja, kyliä, museoita ja ritarikuntia Venäjällä.
        ellauri375.html on line 53: Tom Cruise on New Yorkin suurkaupungin kupeessa New Jerseyssä asuva suht tavallinen satamatyöläinen Ray Ferrier. Hänen elämänsä ei ole parhaassa mahdollisessa jamassa. Takana on avioero nyt jo uudelle miehelleen lasta odottavasta vaimosta (Miranda Otto), joka kuitenkin pyrkii edelleen kontrolloimaan Rayn elämää. Tätäkin pahempaa on Rayn vieraantuneisuus omista lapsistaan. Teini-ikäinen poika Robbie (Justin Chatwin) halveksii isäänsä avoimesti, ja juuri toiselle kymmenelle päässyt tytär Rachelkin (Dakota Fanning) hakee mieluummin turvaa äidistään. Ray kärsii tilanteesta mutta ei osaa tehdä sille mitään.
        ellauri377.html on line 228: Klemens Aleksandrialainen kirjoittaa, että hänen seuraajansa sanoivat, että Valentinus oli Theudasin seuraaja ja että Theudas puolestaan ​​oli apostoli Paavalin seuraaja. Valentinus sanoi, että Theudas välitti hänelle salaisen viisauden, jota Paavali oli opettanut yksityisesti lähipiirilleen, johon Paavali viittasi julkisesti näkemyksellisen kohtaamisensa yhteydessä ylösnousseen Kristuksen kanssa kun hän sai häneltä salaisen opetuksen. Tällaisia ​​esoteerisia opetuksia vähäteltiin Roomassa 200-luvun puolivälin jälkeen.
        ellauri377.html on line 264: Red Lentile Pottage saa melkein sellaisen lääkkeen luonteen, joka Esaun on otettava tai hän kuolee, jolloin hänen esikoisoikeudestaan ei varmasti olisi hänelle hyötyä. Siinä ei näytä olevan niin paljon järkeä, jos se otetaan kirjaimellisesti tai "maalaisjärjellä". On käytettävä mielikuvitusta. Pornoriippuvuudesta ei pääse eroon kuin vasta vanhana.
        ellauri377.html on line 423: Jeesuksen opetuslapset sanoivat hänelle: "Mikä tämä alue on jossa olemme? Onko tämä vasemmiston alue?
        ellauri377.html on line 439: Päävaltionhoitajan Zeuksen tehtävistä. "Ja lisäksi hän ymmärsi, että he tarvitsivat ruorin ohjaamaan maailmaa ja sfäärin äitejä, jotteivät he tuhoaisi sitä [maailmaa] pahuudessaan. Hän meni keskelle, otti voiman pienestä. Sabaōth, Hyvä, hän Keskimmäisestä, ja sitoi sen Zeukseen, koska hän on hyvä [hallitsija] ohjatakseen heitä hyvyydessänsä. Ja hän asetti näin liittonsa kiertoradan, että hänen pitäisi viettää kolmetoista [? kolme] kuukautta joka æon vahvistaakseen [sen], jotta hän vapauttaisi kaikki hallitsijat, joiden yli hän tulee, heidän pahuutensa pahuudesta. Ja hän antoi hänelle kaksi eonia, jotka ovat Hermesin edessä, hänen asunnokseen."
        ellauri377.html on line 560: "Ja Yaluham, Sabaōthin saaja, Adamas, tulee ja tuo maljan, jossa oli unohduksen vettä, ja ojentaa sen sielulle; ja se joi ja unohtaa kaikki ja kaikki alueet, joihin se oli mennyt. Ja he heittivät sen ontuvaksi ja epämuodostuneeksi ruumiiksi, niin että kaikki halveksivat sitä sinnikkäästi. "Tämä on ylimielisen ja nenäkkään miehen rangaistus." Andreas vastasi ja sanoi: "Entä ylimielinen mies, mitä hänelle tapahtuu, kun hän tulee ulos ruumiista?"
        ellauri377.html on line 568: Thomas sanoi: "Jatkuva jumalanpilkkaaja, mikä on hänen kurituksensa?"

        Jumalanpilkkaajan kurituksesta.Jeesus sanoi: "Jos sellaisen aika on täytetty sfäärin läpi, Yaldabaōthin vastaanottajat tulevat hänen perässään ja sitovat hänet hänen kielellään suureen hevoskasvoiseen demoniin; he viettävät kolme päivää matkustaen hänen kanssaan ympäri maailmaa. ja kostaa hänelle. "Sitten hänet johdetaan pakkasen ja lumen alueelle ja kostetaan hänelle siellä yksitoista vuotta.
        ellauri377.html on line 570: "Sen jälkeen he johdattavat hänet alas kaaos Yaldabaōthin ja hänen neljäkymmentäyhdeksän demoninsa edessä, ja jokainen hänen demoneistaan ​​kostaa hänelle vielä yksitoista vuotta.
        ellauri378.html on line 149: Presidentti Iohannikselle uskolliset diplomaatit olisivat jo Washingtonissa valmistelemassa maata ja Turkki, jolla on  USA:n jälkeen toiseksi suurin armeija NATOssa, olisi tavallisesti asioista perillä olevien lähteiden mukaan Romanian puolella. Jos Rutte ei kuitenkaan vetäytyisi ehdokkuudestaan, on vaikea uskoa, että Yhdysvallat ja muut suurvallat vetäisivät tukensa hänelle julkisesti ilmoitettuaan tukensa.
        ellauri378.html on line 153: Vetypommin isän Edward Tellerin (kuvassa alla) ehdotukset aina vain suuremmista ydinpommeista ovat antaneet hänelle myöhempinä vuosina myös kielteistä mainetta. Teller oli kiistattomasti nero, mutta joidenkuiden mielestä myös stereotyyppinen ”hullu tiedemies”. Terveisin USA:N ENERGIAMINISTERIÖ
        ellauri378.html on line 171: Rasul Gamzatovitš Gamzatov (ven. Расу́л Гамза́тович Гамза́тов, avaariksi Расул XIамзатов, Rasul Hamzatov; 8. syyskuuta 1923 Dagestanin Hunzahin piirin Tsadan kylä – 3. marraskuuta 2003 Moskova) oli avaarilainen runoilija. Ensimmäinen runokokoelma Hasratab rokigi borkarab tstsingi (”Palava rakkaus ja polttava viha”) ilmestyi toisen maailmansodan aikana vuonna 1943. Gamzatovin kaksi vanhempaa veljeä kaatui sodassa kuin 2 nostokurkea. Hänelle on myönnetty Dagestanin kansanrunoilijan ja sosialistisen työn sankarin arvonimet, neljä Leninin ja useita muita kunniamerkkejä sekä neuvostoliittolaisia ja kansainvälisiä kirjallisuuspalkintoja. Runoilija on haudattu Mahatškalaan vaimonsa Patimatin viereen. He saivat siellä kolme tytärtä. Mahatškalan lentoasema on lentokentistä merkittävin.
        ellauri378.html on line 274: Kain oli Aadamin ja Eevan ensimmäinen poika. Siksi Kain oli maan päällä ensimmäinen lapsi, joka syntyi sukupuoliyhteydessä. Aadamille ja Eevalle syntyi toinen poika, Abel. Myöhemmin, kun Kain murhasi veljensä Abelin, heillä oli kolmas poika, jolle he antoivat nimen Seth. Setin syntymän jälkeen meille kerrotaan Raamatussa, että Aadamilla ”oli muita poikia ja tyttäriä” (1. Moos. 5:4 ) jäljellä olevien kahdeksansadan vuoden aikana. Sillä välin, kun Kain murhasi Abelin, hänet karkotettiin perheensä Eedenin ulkopuolelta ja lähetettiin vaeltamaan Nodin maahan, joka oli Eedenin itäpuolella. Siellä hänellä oli suhteita vaimoonsa ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan, Hanok.
        ellauri378.html on line 570: Mikä tahansa motiivi on hänelle pieni
        ellauri381.html on line 475: Saaristossa A.I. Solženitsyn maalasi kauhean kuvan leirielämästä, joka vei paitsi kaiken vankien ajan myös kaiken voiman. Hänenkin oli määrä sukeltaa tähän elämään kahdeksaksi vuodeksi. Kuinka hänen "kävelynsä piinauksen läpi" alkoi? Hänen vaimonsa Natalya Alekseevnan mukaan hänen miehensä kirjoitti hänelle kirjeen asettuessaan uuteen paikkaan. Siinä sanottiin, että "hän harkitsee vakavasti englannin kielen opiskelua, pyytää tuomaan lisää puhdasta paperia, kyniä, kyniä, mustetta sippy-kupeissa, englannin oppikirjoja ja sanakirjoja." Näyttää siltä, ​​​​että Alexander Isaevich ei päätynyt piikkilangan taakse, vaan lepokotiin. Osoittautuu, että hän aloitti kidutuksensa komentoasemasta - hänet nimitettiin "savilouhoksen korvaavaksi työnjohtajaksi". (On jo todistettu, että monet hänen kuuluisassa kirjallisessa teoksessaan "Gulagin saaristo" kuvatuista intohimoista eivät perustu henkilökohtaisiin havaintoihin tai asiakirjojen tutkimiseen - ne olivat salaisia ​​- vaan huhuihin ja erilaisiin tarinoihin).
        ellauri381.html on line 503: Mutta monet ihmiset, jotka olivat Solženitsynin kanssa sharashkassa, raportoivat muista versioista. Versioiden runsaus todistaa Aleksanteri Isajevitšin ja hänen tovereidensa halusta piilottaa todellinen syy hänen lähettämisellensä leirille. Tämän vahvistaa äskettäin julkaistu N.A. Reshetovskaya "Toisessa ympyrässä." Siinä lainatuista kirjeistä A.I. Solženitsynin vapautuxesta saamme tietää, että hänen lähtönsä Marfinosta oli hänelle odottamaton, hän ei halunnut lähteä sieltä, ja lähtiessään hän yritti päästä takaisin Rybinskin sharashkaan, missä häntä, kuten muistamme, käytettiin hänen erikoisalallansa - matematiikka.
        ellauri381.html on line 537: Jos A.I. Solženitsyn oli lukutaidoton henkilö, voisi olettaa, että hän ei kiinnittänyt huomiota kasvavaan kasvaimeen pitkään aikaan, mutta on uskomatonta, että se ei kiinnittänyt yliopistokoulutuksen saaneen henkilön huomiota, joka tiesi mitä syöpä on, varsinkin kun se roikkui näkyvillä aivan silmien alla. Hänen sanojensa sisäinen epäjohdonmukaisuus on myös silmiinpistävää: toisaalta hän kirjoittaa, että kasvain ilmestyi "kauan sitten" ja luonnehtii sitä "laiminlyödyksi", mikä tekee selväksi, että se ei pitkään aikaan aiheuttanut hänelle huolta. Toisaalta hän väittää, että se kasvoi "nopeasti", ja leirin mellakan aikana se alkoi kasvaa "melkein tunnin välein". Kuitenkaan niiden muutaman päivän aikana, jolloin leirin levottomuudet jatkuivat, ei huolta aiheuttanut kasvain saanut hälyttäviä mittasuhteita.
        ellauri381.html on line 559: On olemassa erilaisia ​​​​versioita siitä, minne ja miten Alexander Isaevich asettui. Yhden heistä mukaan hän vuokrasi kulman Yakovin ja Ekaterina Melnichukovin talossa. ”... Asuimme silloin toisella kadulla, Sadovajalla... asuimme mökissä - huoneessa ja minikeittiössä... - E. Melnichuk muisteli vuokralaisestaan, - Hän tuli..., hän laittoi puisen matkalaukun kynnykselle... Jakov, mieheni, otti matkalaukun ja sanoi: "Vau! Raskasta! Kirjoja vai tiiliskiviä?" "Kirjoja", hän vastaa. Hänelle tehtiin sänky keittiöön lähetyslaatikoista... "Hän kiusasi öisin, nukumme pitkään, ja hän lukee ja kirjoittaa kaiken petrolilampulla myöhään asti... Hän nousi aikaisin, yhden aikaan. aika - kuudelta aamulla. Jos oli ämpäri, hän käveli arolla, meni kauas kykkimään, aivan Kominternin haaralle, mutta jos oli huono sää, syksyn mutaa, hän kulki vain edestakaisin puutarhan perälle..."
        ellauri381.html on line 571: Aivan vuoden 1953 lopulla Solženitsyn meni syöpäsairaalaan Taškentiin, koska... löysi hänen sanojensa mukaan suuren kasvaimen vatsasta ("nyrkin kokoinen"). Hänelle ei tehty leikkausta siellä, mutta he käyttivät, kuten hän kirjoittaa, sädehoitoa. (Ei ole selvää, oliko hänellä syöpäkasvain vai ns. hyvänlaatuinen kasvain (ei syöpä). Hänen oleskelunsa Taškentissa A.I. Solženitsyn kuvaili sitä myöhemmin tarinassaan "Cancer Ward".
        ellauri381.html on line 579: 6. helmikuuta 1957 Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio ... antoi päätöksen, joka kunnostaa täysin A.I. Solženitsyn, josta hänelle ilmoitettiin 2. maaliskuuta. Jatkuu...
        ellauri381.html on line 615: Moskovassa pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa, jossa keskusteltiin liittovaltion kysymyksistä, Kostov keskeytti keskustelun ja ilmaisi Y. V. Stalinille pahoittelunsa Bulgarian ja Neuvostoliiton talouselämän epätasa-arvoisista, maalleen haitallisista sopimuslausekkeista. Tyytymättömyys polkuhintoihin, joilla Neuvostoliitto ostaa bulgarialaista tupakkaa ja myy sitä eteenpäin alle torihintojen. Traitor yritti ryhtyä toimiin puolustaakseen Bulgarian taloudellisia etuja harjoittamalla suhteellisen itsenäistä hintapolitiikkaa ulkomaisissa taloussuhteissa. Sillä hän sai aikaan vain Stalinin jyrkän tyytymättömyyden, joka sanoo hänelle päin naamaa: "Roisto!" (Подлец!)Tällä hänen kohtalonsa oli sinetöity.
        ellauri381.html on line 672: ...Ennen työn aloittamista esitin Aleksanteri Isaevichille vain albumin, jossa oli valokuvia roolien tulevista esiintyjistä. Ja tämä riitti hänelle suostumaan. Hän piti todella ajatuksesta kuvata Jevgeni Mironov nimiroolissa. Muistan, että Galina Vishnevskaya jopa sanoi yhdessä haastattelussa: "Kuinka samanlainen Mironov on nuoren Solženitsynin kanssa." Olen vakuuttunut, että tämä oli oikea valinta.
        ellauri382.html on line 57: Marie Gomez (oik.) tunnetaan teoksista Saalistajat (1966), Karjatila High Chaparral (1967) ja Minä vakooja (1965). John M. Whalenin " Barquero " (1970) esittää Lee Van Cleefiä Travisina, entisenä asemiehenä, joka elää hiljaista elämää lossikuskina, joka on ainoa tapa ylittää joki tietyssä paikassa Texasin ja Texasin (Mexico) välillä. Kun näemme hänet ensimmäisen kerran, hän on sängyssä Nolan (Marie Gomez), kuuman näköisen meksikolaisen tipun kanssa, joka tykkää imeä ... pikkusikareita. Kaikki on hyvin, kunnes kammottava Fair (John Davis Chandler) ilmestyy hänen ovelleen, ihailee alastonna Nolaa ja sanoo, että hän ja kaksi miestä hänen kanssaan haluavat mennä veden yli Texasiin. Travis ei pidä tavasta, jolla hän katsoo Nolaa, ja sanoo hänelle: "Toki joen yli pääsee jos rahaa löytyy." He pääsevät yli ja Fair vetää esiin aseen ja käskee ystäviään sitomaan Nolan.
        ellauri382.html on line 175: Vain hetkiä ennen kuin ottelu oli alkamassa, kehätyttö nimeltä Maria Gomez astui häkkiin merkiksi ensimmäisen erän alkamisesta. Kun hän käänsi hänelle selkänsä poistuakseen häkistä, Heibati potkaisi häntä hämmentävästi persuxiin. Sitten hän kääntyi kohtaamaan Heibatin, jota erotuomari sitten nuhteli.
        ellauri382.html on line 383: Ali kielsi aseistakieltäytymisen Vietnamin sodan aikana (hänen vastarintaluonnosta käsitteli korkein oikeus vuonna 1971). Vastavetona Ali kiellettiin ammattinyrkkeilystä parhaina taisteluvuosinaan. Tämä uhraus ansaitsi hänelle kansainvälistä kiitosta.
        ellauri382.html on line 399: Cassius Marcellus Savi syntyi 19. lokakuuta 1810 Madisonin piirikunnassa Kentuckyn osavaltiossa Sally Lewixelle ja Vihreälle Savelle, yhdelle Kentuckyn rikkaimmista siittiöiden istuttajista, maakeinottelijoista ja orjanomistajista, josta tuli näkyvä poliitikko. Savi oli suuren ja vaikutusvaltaisen saven poliittisen perheen jäsen, Sen veli oli nimeltään Brutus Junius, ja poika ja. Yalessa ollessaan hän kuuli abolitionisti William Lloyd Varuskunnan puhuvan, ja hänen luentonsa inspiroi Savea liittymään orjuuden vastaiseen liikkeeseen. Varuskunnan argumentit olivat hänelle "kuten vesi on janoiselle matkailijalle". Savisexi juomavesi tosin muuttui, sillä Savi oli poliittisesti inkrementalisti ja kannatti asteittaista lakimuutosta sen sijaan, että vaatisi orjuuden välitöntä lakkauttamista, kuten Varuskunta.
        ellauri382.html on line 428: Tom Morehead käytti 25 vuotta yrittäessään saada eläkkeen, johon hänellä oli oikeus. Lopulta vuonna 1902 hänelle myönnettiin 8 dollarin kuukausimaksu. Lyhyen ajan kuluessa hän haki uudelleenarviointia ja korkeampaa palkintoa.
        ellauri382.html on line 776: Yksi Ukrainan kansakunnan rakentajista oli historioitsija Myhailo Hruševskyi, jonka nimeä Plokhyn oppituoli Harvardissa kantaa. Plokhy on kirjoittanut hänestäkin kirjan. Itsenäisyysjulistus annettiin, kun bolševikit kolkuttelivat Kiovan portteja. Ukraina solmi liiton Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa, toimitti niille viljaa ja sai työnnettyä sillä bolševikit pois. Nyze antaa viljaa ja särötyslupia lännelle ja saa sillä työnnettyä slobot pois. Jos saa. Koska kaikki tavoittelevat Ukrainaa, koska se on maailman vilja-aitta, se aina häviää. Viimexi alue jaettiin uudestaan Neuvosto-Venäjän, Puolan, Tšekkoslovakian ja Romanian kesken. Ukraina haluaa, että holodomor tunnustetaan kansainvälisesti ukrainalaisten kansanmurhaksi. Vastarintajohtajista on myyttisiin mittasuhteisiin nostettu yksi mies, Stepan Bandera, josta eivät edes nazit pitäneet.
        ellauri383.html on line 197: Kirja on kritiikki uusliberalismin isälle, 1930-luvulla saarnannelle Friedrich Hayekille. Stiglitz haluaa kääntää päälaelleen Hayekin näkemyksen siitä, että hallitus on paha ja yksityissektori on hyvä. Liikennevalot on esimerkki hyvästä sääntelystä
        ellauri383.html on line 481: Gilgamesh oli Herakleksen sumerilainen vastine, joka vie meidät toiseen arvoitukseen. Länkkärien mytologian suurimpana sankarina Herakles ansaitsee yhtä kirkkaan tähdistön kuin tämä, mutta todellisuudessa hänelle on määrätty paljon tummempi kuvio. Onko siis mahdollista, että seemiläinen Orion ei ole muuta kuin naamioitunut Herakles? Se voi olla, jos ajattelee, että yksi Herakleen töistä oli kreetalaisen härän vangitseminen ja että Orionin ja härän välinen taistelu on kuvattu taivaalla. Ptolemaios kuvaili hänen omaavan sauvan ja leijonan ihon, jotka ovat molemmat tunnettuja Herakleen ominaisuuksia, ja siksi hän on edustettuna vanhoissa tähtikartoissa. Homeros Odysseiassa kuvailee Orionia jättimäiseksi metsästäjäksi, joka on aseistettu tuhoutumattomalla kovalla pronssisella sauvalla. Taivaalla metsästäjän koirat (tähtikuviot Canis Major ja Canis Minor) seuraavat häntä tiiviisti jahtaamassa jänistä. Mutta näistä olosuhteista huolimatta yksikään mytologi ei mainitse mahdollista yhteyttä tämän tähdistön ja Herakleen välillä!
        ellauri383.html on line 486: Khioksen saarella Orion seukkasi Meropea, kuningas Oenopionin tytärtä, ilmeisesti turhaan, sillä eräänä yönä hän yritti raiskata hiänet viinin rohkaisemana. Rangaistaakseen häntä viinijuoppo isä sokaisi hänet ja karkotti hänet saarelta. Orion suuntasi pohjoiseen Lemnoksen saarelle, jossa Hephaistoksella oli takomo. Hephaestus sääli nähdessään sokean Orionin ja tarjosi hänelle yhtä apulaistaan, Gedalionia, seuralaiseksi ja oppaaksi. Nuori mies olkapäillään Orion suuntasi itään kohti auringon nousukohtaa, missä Oraakkelin mukaan hänen näkönsä palautuisi. Ja itse asiassa, kun aamunkoitteessa upeat auringonsäteet putosivat noihin tylsiin silmiin, Orion sai näkönsä ihmeen kautta takaisin! Ei muuta kuin raiskaamaan lisää muijia!
        ellauri384.html on line 263: Joten Solon teeskenteli olevansa hullu. Liikkui huhu, että Solon oli keksinyt hulluja runoja ja oli nyt täysin poissa mielestään. Sitten eräänä päivänä hän ilmestyi torille ja seisoi puhujan paikalla. Kaikki ateenalaiset parvesivat kuullakseen hullun miehen puhuvan. Silkasta järjettömyydestä Solon lauloi yli sadan säkeen laulun salamista. Runo oli niin hyvin tehty, että ihmiset antoivat hänelle anteeksi uuden lain rikkomisen. Ennen pitkää laki kumottiin, ja ateenalaiset liezoivat sotaa voimakkaammin kuin koskaan ennen. Solon, joka oli tällä välin "toipunut", valittiin kenraaliksi johtamaan heitä siinä. Aika ketku miehexeen!
        ellauri384.html on line 282: Rikkaat ja köyhät eivät saaneet kaikkea mitä halusivat Solonin uudistuksista. Täydellistä varallisuuden uudelleenjakoa ei tapahtunut, kuten köyhät olivat vaatineet, ja rikkaat olivat vihaisia velkojensa menettämisestä. Sekä rikkaat että köyhät vihasivat nyt Solonia, koska tämä ei totellut heidän toiveitaan. Jopa ne, jotka olivat olleet hänelle ennen ystävällisiä, katsoivat häntä synkillä kasvoilla vihollisena. Mutta ajan ja menestyksen myötä tuli anteeksianto. Kun ateenalaiset näkivät velkojen vapauttamisen hyvän tuloksen, he nimittivät Solonin lakinsa yleiseksi uudistajaksi.
        ellauri384.html on line 305: Tämä suora vastaus raivostutti Kroisosta, mutta Solon rauhoitti häntä lisäämällä: "Voi voimakas Lydian kuningas, jumalat ovat antaneet meille kreikkalaisille vain pieniä asioita, ja meidän viisautemme on vain pienistä asioista, ei niin tärkeitä ihmisten asioita kuin sinä. Pohdimme, kuinka miehen elämä on niin paljon sattumanvaraista ja kuinka katastrofi voi tulla meille täysin yllätyksenä, joten emme pidä yhtäkään ihmistä menestyneenä ennen kuin hän on kuollut hyvin, onnen onni ehjänä loppuun asti. Muuten, jos sanomme, että elävä ihminen on menestys, kun hänelle voi vielä tapahtua niin paljon, olisimme kuin putinistisotilaat, jotka juhlivat voittoa Natosta ennen kuin taistelu on edes alkanut." Puheen jälkeen Solon poistui kiireesti ja pelasti nipin napin henkensä.
        ellauri384.html on line 314: Eräänä päivänä Pisistratus siveli itsensä verellä ja ilmestyi dramaattisesti markkinoille. Hän kertoi ihmisille, että heidän vihollisensa, rikkaat, olivat tehneet tämän hänelle, koska hän oli köyhien ystävä. Eräs hänen seuraajistaan teki sitten aloitteen nimittää 50-miehen henkivartija suojelemaan tätä kansan asian marttyyria. Solon näki tämän tempun läpi, mutta köyhät päättivät miellyttää Pisistratusta, ja rikkaat pelkäsivät vastustaa häntä.
        ellauri384.html on line 374: Venäläisten uutissivuilla Il Fatto Quotidiano kirjoittaa voitonpäivänä, että Venäjän armeija on askeleen päässä täydestä carte blanchesta taistelukentällä. Ocheretinon lähellä tapahtunut läpimurto avasi hänelle tien Dneprille. Samaan aikaan Ukrainan asevoimien puolustus halkeaa - ja jos se heikkenee vielä vähän, ei länsimaiset aseet auta Ukrainaa. Avdeevkan suuntaan lähes kaikki kaupungin ympärillä olevat muhkurat ovat Venäjän hallinnassa, joten taisteluvyöhykkeen tilanne selkiytyy vähitellen. Venäjän asevoimat etenevät Ocheretinosta itään metsävyöhykettä pitkin. Khortitsan operatiivis-strategisen joukkojen edustaja Nazar Voloshin myönsi, että "vihollinen onnistui valitettavasti murtautumaan sieltä". Tällä hetkellä ukrainalaiset kokoavat joukkoja Novoaleksandrovkan ja Arkangelskojeen kyliin käynnistääkseen vastahyökkäyksen ja syrjäyttääkseen Venäjän armeijan. Tästä huolimatta venäläiset etenivät lähes puolitoista kilometriä länteen Ocheretinoon ja ottivat haltuunsa Altkomin tiilitehtaan ympäristön. No ei sillä vielä kuuhun mennä. Tiilitehdas sinne tiilitehdas tänne.
        ellauri386.html on line 60: Vuonna 1828, kun hänen kaksi poikaansa, Mihail ja Fjodor, olivat kahdeksanvuotiaita ja Fjodor seitsemänvuotiaita, Fedjan pappa ylennettiin korkeakoulututkijaksi, mikä nosti hänen oikeudellisen asemansa aateliston asemaan ja antoi hänelle mahdollisuuden hankkia pienen kartanon Darovoye-kaupungista. noin 150 km (100 mailia) Moskovasta, jossa perhe yleensä vietti kesät. Fedjalla oli paljon sisaruxia, sen ilkeä isä muistutti pappa Karamazovia. Fedjalla oli Annalta (ja kääntäen) 4 lasta, 2 tyttöä Sofia ja Ljubov, joista Sofia kuoli kolmikuisena, ja 2 poikaa, Aljosha ja Fjodor, joista Aljosha kuoli kaatumatautiin nuorena.
        ellauri386.html on line 65: Koko oppilaitoksessa ei ollut yhtäkään opiskelijaa, jolla olisi vähemmän sotilaallista suuntautumista kuin FM Dostojevski. Hän liikkui kömpelösti ja nykivästi; univormu riippui kiusallisesti hänen päällänsä; ja hänen reppu, shako ja kivääri näyttivät kaikki samalta: jonkinlainen kahle, jota hänen oli pakko käyttää jonkin aikaa ja jotka olivat raskaasti hänen päällänsä. Hänen yksinäisyytensä ja kiinnostuksensa uskontoa kohtaan ansaitsi hänelle lempinimen "Munk Photius."
        ellauri386.html on line 82: Venäjällä heinäkuussa 1871 perhe oli jälleen taloudellisissa vaikeuksissa ja joutui myymään jäljellä olevan omaisuutensa. Konstantin Pobedonostsev, tuleva kaikkein pyhimmän synodin keisarillinen päävaltuutettu, vaikutti Dostojevskin poliittiseen etenemiseen konservatismiin. Annan kurkkuun kehittyi paise. Heinäkuun tienoilla 1874 hän matkusti Emsiin ja meni lääkäriin, joka diagnosoi hänelle akuutin puhekatarrin. Oleskelunsa aikana hän aloitti The Adolescentin. Se käsittelee ensisijaisesti isän ja pojan suhdetta, josta tuli usein puhe Dostojevskin myöhemmissä teoksissa. Hänen poikansa Aljosha sai vakavan epilepsiakohtauksen ja siihen kuoli hän. Fedjalla oli keuhkoemfyseema. Vetiköhän se röökiä ihan ketjussa kuten Kristiina täti takavuosina?
        ellauri386.html on line 258: Raleigh palasi Englantiin vuonna 1581, ja hänestä tuli pian kuningatar Elisabet I:n suosikki. On olemassa suosittu myytti, jonka mukaan hän kerran laittoi viittansa mutaan kuningatar Elizabeth I:lle, mutta ystävyyden katsotaan yleensä olevan Raleighin karismaa. Kuningattaren suosiolla hänelle annettiin viinimonopoli vuonna 1583 ja useita kiinteistöjä Irlannissa, joka oli Englannin omistuksessa samana vuonna, kun hänet valittiin ritariksi, 1585. Kaksi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin kuningattaren vartijoiden kapteeniksi, ja hän "hoiteli" jatkuvasti Kuningatarta. Hänen tutkimusmatkansa hänen nimensä alla johti Roanoke Islandin kadonneeseen siirtokuntaan nykyisessä Pohjois-Carolinassa, ja vuonna 1589 hän jätti hovin ja meni Irlantiin. Siellä hän tapasi Edmund Spenserin, Faerie Queenin kirjoittajan. Raleighin sponsoroinnin ansiosta Spenser saattoi saada teoksen valmiiksi, ja yksi hänen soneteistaan, Methought I Saw the Grave Where Laura Lay johtaa sitä.
        ellauri386.html on line 310: Nymfin vastaus Paimenelle
        ellauri386.html on line 414: Kirjassa Connecticutista kotoisin oleva jenkki insinööri Hank Morgan saa vakavan iskun päähän ja kuljetetaan jotenkin ajassa ja tilassa Englantiin kuningas Arthurin vallan aikana. Alkuperäisen hämmennyksen ja yhden Arthurin ritarin vangitsemisen jälkeen Hank tajuaa olevansa itse asiassa menneisyydessä, ja hän käyttää tietojaan saadakseen ihmiset uskomaan, että hän on voimakas taikuri. Hänestä tulee Merlinin kilpailija, joka näyttää olevan vain huijari, ja hän saa kuningas Arthurin luottamuksen. Hank yrittää modernisoida menneisyyttä parantaakseen ihmisten elämää. Hank inhoaa sitä, kuinka Barons kohtelee tavallisia, ja yrittää toteuttaa demokraattisia uudistuksia, mutta lopulta hän ei pysty estämään Arthurin kuolemaa. Hank julistaa Englannin tasavallaksi, mutta hänen valtaansa pelkäävä katolinen kirkko antaa hänelle elinikäisen porttikiellon. Kirjailija ja kriitikko William Dean Howells kutsui sitä Twainin parhaaksi teokseksi ja "demokratian esineopetukseksi". Teos kohtasi jonkin verran närkästystä Isossa-Britanniassa, jossa sitä pidettiin "suorana hyökkäyksenä perinnöllisiä ja aristokraattisia instituutioita vastaan".
        ellauri386.html on line 471: Useita vuosia hän opiskeli Leipzigin yliopistossa ja sai länsitartunnan. Katariina ei tykännyt ja lähetti Lodun Siperiaan oppimaan. Siellä hän kirjoitti pitkän tutkielman Ihmisestä, Hänen kuolevaisuudestaan, Hänen kuolemattomuudestaan , jota kunnioitetaan [kuka kunnioitti?] yhtenä harvoista Venäjän suurista filosofisista teoksista. Siinä hän käsittelee ihmisen uskoa kuonpuoleiseen, sielun ruumiillisuutta, syntisten lopullista lunastusta ja materialismin virheitä. Usko kuolemattomuuteen on hänelle erityisen voimakas sekä uskon tekijänä että lohdutuksena elämän vaikeuksien keskellä.
        ellauri386.html on line 476: Vaikka Radischev vaikutti Adam Smithiltä, hän säilytti protektionistiset näkemykset, tuomitsi tarpeettoman kansainvälisen kaupan ja ehdotti vahvempaa kotimaista tuotantoa. Kirjoittaja ei ollut millään muotoa idealisti, vaan myönsi, että "missä oli enemmän valistusta, missä oli enemmän sosiaalista elämää, siellä oli enemmän turmeltumista, joten hyvä ja paha ovat erottamattomia maan päällä". Vähän se piti Fontenellestä (1657 –1757), jonka kexintöä oli meemi että venuslaiset oli kauniita ja eroottisia.
        ellauri386.html on line 573: Euroopassa 1900-luvulla käytyjen kahden suursodan jälkeisen historian valossa Dostojevskin ja Solovjovin pahimmat pelot näyttäisivät toteutuneen, sillä ei ole nähty ortodoksisen maailmankirkon syntyvän ja laajenevan Venäjältä Eurooppaan, vaan jotakin aivan muuta. Eurooppa on puolessa vuosisadassa yhdistynyt Euroopan unioniksi, jättänyt Venäjän ulkopuolelleen ja asteittain laajentunut painaen Venäjää kohti Aasiaa, minne niin monet eurooppalaiset kautta vuosisatojen ovat katsoneet Venäjän kuuluvankin. Kuva Dostojevskin ja Solovjovin painajaisesta täydentyy, kun muistetaan, miten Euroopan yhdentyminen on käynnistynyt. Yksi tärkeä aatteellis-poliittinen sysäys yhdentymiseen lähti roomalaiskatolisesta valtiomieskolmikosta Rober Schuman (Ranskan pääministeri ja ulkoministeri vuosina 1947-1952), Alcide de Gasperi (Italian pääministeri vuosina 1945-1953) ja Konrad Adenauer (Länsi-Saksan liittokansleri vuosina 1949-1963). Näiden kolmen paskakasan yhteistyön perustana oli heille yhteinen kristillisdemokraattinen puoluetausta ja saksan kieli. Sen lisäksi tähän Euroopan yhdentymiskehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet sodanjälkeiset aatteet ja politiikka Venäjällä. Sosialistisesta Neuvostoliitosta Eurooppa sai yhteisen vihollisen, jonka luoma uhka oli omiaan lähentämään eurooppalaisia valtioita toisiinsa ja tasoittamaan niiden kansallisia tunteita ja eturistiriitoja. EEC:n syntymiseen johtaneen Rooman sopimuksen (1957) luonnostelija belgialainen Paul-Henri Spaak on muistelmissaan The Continuing Battle: Memoirs of a European, 1936-1966 työntänyt monet "Euroopan yhdentymisen isät" korokkeelta väittämällä, että tuo titteli ei kuulu kenellekään muulle kuin Josef Stalinille. Näin todetessaan Spaak tulee ilmaisseeksi myös eurooppalaisten pohjimmaisen tunteen Venäjää kohtaan: pelon ja torjunnan.
        ellauri390.html on line 106: Etelä-Pohjanmaan liepeillä olevan lannanhajuisen Alajärven pitäjän takalistolla, Teerineva-nimisellä porukalla on ja vaikuttaa varmaan monelle Suomen Kuvalehdenkin lukijalle tuttu reipashenkisten ja miehekässisältöisten romaanien kirjoittaja, kirjailija, maisteri Jalmari Sauli. Kun kirjailija Sauli tuli tänne entiselle kruununtorpparien alueelle missä torpat ovat nyt täällä jo kaikki itsenäisiä tiloja, eli tämä takamaan kylä vielä täydellistä virtsanjuonnin kakkakautta. Eiköhän alkuun tämäkin kirjailija, kuten se edesmennytkin huomattu kynänkäyttäjä, tunnossaan tuuminut: sydänmailla on elämä kuin jaa jaa eli kurjaa.
        ellauri390.html on line 213: "Pietarin slummet. Hyvinsyötyjen ja nälkäisten kirja" on Vsevolod Krestovskin seikkailunhaluinen romaani ja hänen kuuluisin teoksensa. Romaani kirjoitettiin kirjailija N. G. Pomyalovskyn vaikutuksen ja tuen alaisena. Hän antoi hänelle idean suuresta romaanista E. Xun " Pariisilaisten mysteerien " hengessä, joka yhdistäisi realistiset ja romanttiset suuntaukset.
        ellauri390.html on line 252: Syksyllä 1945 Vsevolodin pojanpojan, neuvostotaiteilija Igor Krestovskyn elämässä tapahtui traaginen tapahtuma. Jo ennen sodan alkua hänelle annettiin ase ja metsästyksestä tuli hänen todellinen intohimonsa. Metsässä Vyritsan lähistöllä ankkoja metsästäessään häntä ammuttiin vahingossa silmään, joka oli poistettava. Peläten, että tämä voisi vaikuttaa hänen värikäsitykseensä, Krestovsky siirtyi ulkomaalaukseen. Hän menetti näkönsä pysähtyneisyyden kaudella 70-luvulla.
        ellauri390.html on line 262: Anna Chechevinskaya, kuten Natasha hänelle selitti, karkotetaan kotoa äitinsä toimesta, hänellä ei ole minne mennä, hänestä tulee prostituoitu Chukha (romaanin esipuheessa Krestovsky puhuu häntä järkyttävästä tapauksesta, kun useat huorat revittiin vaatteet hyppäsivät ulos bordellista erittäin köyhällä alueella, juomalaisen miehen jahtaamana, ja yksi heistä kiroili äänekkäästi puhtaalla venäjällä, lisäten silloin tällöin samoja puhtaita ranskalaisia ​​lauseita). Pitkään aikaan muiden hahmojen kanssa miehitetty lukija ei tiedä ollenkaan, mitä hänelle tapahtuu. Natasha, joka jatkaa kostoaan ja haluaa paeta orjuudesta hinnalla millä hyvänsä, varastaa Tšetševinskien kaikki rahat ja arvoesineet ja piiloutuu ulkomaille rakastajansa, lahjakkaan, köyhän ja täysin voimattoman puolalaisen taiteilijan luo. Sillä välin pieni Masha, Annan tytär, on kasvanut yksinkertaisten kyläläisten kanssa, ja Amalia Potapovna aikoo käyttää häntä liiketoiminnassaan. Itsestään mitään tietämättä Mashasta tulee isänpuoleisen veljensä, nuoren prinssi Vladimir Shadurskyn rakastajatar, joka on kyllästynyt joutilaisuuteen ja jolla on siksi asioita, kuten hänen isänsä kerran teki. Prinsessa Shadurskajan ja hänen johtajansa Mordenkon aviottoman pojan Vanya Veresovin kohtalo on aivan yhtä toivoton. Masha ja Vanya tapaavat Pietarin slummeissa, mutta tietämättä mitään tarinoistaan, heidän kohtalonsa yhteenliittymisestä ja samankaltaisuudesta he eivät ole edes kiinnostuneita toisistaan. Oltuaan yön hylätyssä proomussa kovassa kylmässä talvella ja jaettuaan viimeiset pennit, he pelastuvat kirkossa, mutta aamulla he lähtevät eri suuntiin. Kirjoittaja itse kirjoittaa, että ehkä, jos heillä ei olisi ollut niin vaikeaa selviytyä, he olisivat kiinnittäneet huomiota toisiinsa - mutta näin ei tapahtunut. Olosuhteet, joissa he joutuvat tuhoamaan sekä rakkauden että rakastumisen, heissä ei ole sijaa tunteiden ilmenemismuodoille. Pietarin slummejen asukkaiden elämä on tuskallista ja täynnä kärsimystä, sellaisesta elämästä eroaminen nähdään onnellisena vapautuksena (tarina prostituoidun tyttärestä Ratista, joka on työskennellyt bordellissa 12-vuotiaasta asti vanhat kerjäläiset, vuokralapset käsissään vadelmapellolla;
        ellauri390.html on line 265: Näyttää siltä, ​​​​että oikeus voittaa. Mordenko, joka vietti koko ikänsä ostaakseen Shadurskyjen seteleitä päästääkseen ne ympäri maailmaa, kuolee, jättäen Veresoville omaisuuksia ja käskyn rangaista rikoksentekijöitä. Mutta vastauksena prinsessa Shadurskajan myöntämään olevansa Veresovin äiti, Ivan, joka ei tiennyt äidinkiintymystä, antaa hänelle kaikki laskut ilmaiseksi. Hän käyttää loput omaisuudestaan ​​apua tarvitseviin ja Mashan etsimiseen, jotta hän saisi ihmisarvoisen elämän. Mutta kun hän tapaa hautajaiskulkueen ja tunnistaa Mashan kuolleessa, hän ymmärtää olevansa myöhässä. Huono mielenterveys horjuu täysin ja hän tulee hulluksi.
        ellauri390.html on line 269: On selvää, että villi elämä ei voinut muuta kuin jättää jälkensä Shadursky-perheeseen. Gigoloon sortunut prinsessa lainaa hänelle kunnollisia summia, koska hänen rakastajansa ei aio antaa niitä takaisin saman lääkärin avulla, hän myrkyttää hyväntekijänsä. Helppoa rahaa jahtaava nuori prinssi joutuu huijareiden ansaan ja päätyy vankilaan. Vanha prinssi, joka uskoo Natashaan, sitoutuu elättämään lapsensa, kun hän hyväksyy hänet perillisexeen. Chukhan veli heittää julman vitsin prinssille ja pakottaa tämän naimisiin Annan kanssa palauttaen näin hänen oikeutensa rehelliseen nimeen, jota hänen nuoruudessaan moitti.
        ellauri390.html on line 639: Kun käännät hänelle selkäsi

        ellauri391.html on line 94: Mutta koko asian ydin M. Paderewskin kanssa oli se, että he olivat solmineet hänelle kihlauksen monta kuukautta ennen hänen ilmestymistään ja he eivät olleet merkinneet kalenteriin, että he olivat ajoittaneet hänet pääsiäisloman puoliväliin! Kun hän saapui, kampuksella ei ollut käytännössä yhtään opiskelijaa tai tiedekuntaa, ja uusi yliopistokaupunki oli niin pieni, että vain harvat musiikin ystävät saapuivat sellaiseen konserttiin. Tietysti kun opiskelijat ja opettajat palasivat loman päätteeksi, he kuulivat, että "huono musiikki innosti" niitä harvoja, jotka olivat päässeet osallistumaan.
        ellauri391.html on line 96: Sinä iltana ennen konserttia nuo kaksi tai kolme nuorta miestä pyysivät tapaamaan M. Paderewskia itse. He selittivät ongelmansa ja antoivat saamansa käteisrahat luovuttaakseen hänelle ja vakuuttivat hänelle, että he välittäisivät hänelle saldon muutaman viikon kuluessa, jos hän antaisi heille välitysosoitteensa. Hän kysyi suurella mielenkiinnolla yksityiskohtia heidän järjestelyistään ja otti sitten heidän hallussaan pitämästä rahasta pienen summan, vain muutaman dollarin, jonka se oli maksanut hänelle hänen, säestäjänsä ja yhden tai kahden muun matkakulut San Franciscosta kampukselle ja takaisin. Sitten hän otti sadan dollarin setelin ja sanoi hymyillen jotain siltä osin, että hän ottaisi sen "palkkiokseen" ja heidän piti pitää loput palkkiona kaikesta kovasta työstään ja muistutuksena siitä, että tästä eteenpäin he katsoisivat aina korkeakoulukalenteriin ennen minkään tapahtuman järjestämistä
        ellauri391.html on line 104: Se oli Harcourtin korjattu versio, joka ilmestyi joissakin sanomalehdissä seuraavana huhtikuussa 1939, kun Paderewski vieraili Hooverin luona hänen Palo Alto -kodissaan. Mutta jos tämä korjattu versio on totta, miksi Hoover ei käyttänyt sitä muistelmiensa ensimmäisessä osassa, jotka ilmestyivät vuonna 1951? Hooverin ensimmäinen pitkä kuvaus tapahtumasta kirjoitettiin vasta vuosina 1961–1963, jolloin hän aloitti Magnum Opuksensa Puola-osion parissa. George H. Nash ei koskaan julkaissut Hooverin elinaikana, mutta editoi huolellisesti erilaisia ​​luonnoksia ja julkaisi sen vuonna 2011 nimellä Freedom Betrayed: Herbert Hooverin toisen maailmansodan salainen historia ja sen jälkimainingit . Laajennetussa alaviitteessä Hoover muistelee 1 500 dollarin suorituspalkkiota, mutta hänellä ja hänen ystävillään oli tarjota Paderewskille vain 150 dollaria. Hooverin mukaan: "Paderewski nauroi ja ehdotti, että keskeytämme kihlauksen johonkin tulevaan tilaisuuteen, kun hän oli lännessä. Eräs jäsenistämme ehdotti, että emme ehkä pystyisi tekemään sitä, koska olisimme saattaneet hajota, ja tarjosi jälleen 150 dollaria. Paderewski nauroi taas ja sanoi, että lykkäämme sitäkin. Muistin tämän jakson hänelle, kun tapasin hänet pääministerinä rauhankonferenssissa. Hän naurahti taas."
        xxx/ellauri010.html on line 200: Varsinkin kv sellainen vetää vertoja pienelle

        xxx/ellauri010.html on line 379: Avsin oven, tipahdin lattialle. Sanoin hänelle että ei tässä mitä hätää,
        xxx/ellauri010.html on line 380: sanoin hänelle et pärjään....en pärjännyt ei ottanut jalat alle ja hostaaliin
        xxx/ellauri010.html on line 746: Esim kirjat levitetään vieri viereen lattialle kuin viaporin vangit (no ei niitä sit kovin monta ollut ennestäänkään) ja halataan niitä yksitellen sydämen ääntä kuunnellen. Ne joille ei sydän sykkää joutaa hyvin joukkohautaan roskikseen. Mitähän siihen jää? Pankkikirja, joku Paolo Coelho ja Konmari nyt tietysti.
        xxx/ellauri010.html on line 1097: Koska en tahtonut, että Ruth-täti yllättäisi minut siinä puuhassa, kerroin sen hänelle. Hän huomautti, että olen henkisesti sairas ja joudun lopulta mielisairaalaan, mutta ei kieltänyt minua. Hän varmaan otaksui sen turhaksi vaivaksi. Turhaa se kyllä olisi ollutkin. Minun täytyy kirjoittaa, siinä kaikki. (Montgomery: Runotyttö maineen polulla)
        xxx/ellauri010.html on line 1433: Kelpais aika monelle.

        xxx/ellauri027.html on line 687: Eskin (tai ainakin pastorin) ihannejohtaja ei ole platoninen, vaan se osaa myös bylsiä, ottaa aktiivisesti osaa firman pikkujouluihin, käyttääxemme akateemista sanankäännettä. Johtamaan ei opi vaan johtamalla, pitää myös kuxia alaisia. Joillekin johtajille tää voi olla tajuntaa räjäyttävä ajatus. Tuskin monelle. Mut johtaan oppii myös uskonnonopetuxen avulla (tilinnumero on tän jutun lopussa).
        xxx/ellauri027.html on line 697: Kuzumuksessa on kyse erityisesti siitä, miten henkilö suhtautuu saamaansa tehtävään. Tekeekö hän sitä, koska työ antaa hyvän palkan? Vai onko kyseinen tehtävä hänelle kuzumus, jossa hän saa toteuttaa izeään ja tehdä samalla jotain hyödyllistä toisille? Hoblassa oli just kokosivun mainos: Söker du meningfullt arbete? Tarkemmin lukien kyse oli vapaaehtoistoiminnasta. Jos sä oot nollan arvoinen työmarkkinoilla, tee sit charityä, niin säästyy veronmaxajilta sekin raha. Kaikki se on kotiinpäin.
        xxx/ellauri027.html on line 758: Tämä tarkoittaa myös aktiivista otetta siihen, että jokaiselle työntekijälle löytyy se työtehtävä, jossa hän voi kukoistaa. Erilaiset tehtävänkuvat sopivat erilaisille ihmisille ja heidän ainutlaatuisille vahvuuksille (possessiivisuffixi unohtui Frank), ja johtajan tehtävä on pitää huolta, että jokaiselle löytyy hänelle sopiva tehtävä. Frankin ukki Rautaruukin vuorineuvos Helge Haavisto piti tätä tärkeänä juttuna, ja niin nähtävästi myös Pekka Haavisto, kun potkas sen konsulipäällikön alas portaita minne se sen mielestä parhaiten kuului. Mullakin oli isiltä perittyjä Rautaruukin osakkeita, mut nyt ne on arvottomia. Niillä voi vaikka James Bond pyyhkiä persettä.
        xxx/ellauri027.html on line 837: Minäkin olin perheineni muiden mukana pyrkimässä laivaan, tulimme kannelle ja odotimme, koska lähtöhetki koittaa. Viimeinkin tuli laiva kunnostettua ja kuului komento: - Ankkuri ylös! Nyt lähdetään.
        xxx/ellauri027.html on line 1069: Haavoittuvakin se oli, päänahkaan, käsiin ja kylkeenkin. Se oli uskollinen ihmiskunnalle, kait, no ainaskin isäpapalle. Sen iskällä on viiden tähden hotelli jossa on tilaa vaikka kuinka monelle. Lämmitettyjä lisätiloja on vielä kellarissa. Se oli enemmän timpuri ja lampuri kuin puutarhuri, mut sehän on Eskilläkin vaan kielikuva. Oliko se innostunut hillosta, no sitä pitäs kysyä kai Martalta. Se ei lähtenyt rakentamaan maanpäällistä trustia, sen hoiteli sit sen seuraajat. Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta. Sen autenttisuuttakin on epäilty, mutta otetaan se tässä ihan at face value. Kazomon se tulee jakamaan kahtia vasta loppuselvityxessä, lampaat vinnille ja vuohet kellariin.
        xxx/ellauri044.html on line 389: Pyllistäkäämme Mengelelle, näyttäkäämme silmää yössä hänelle. Olikohan Mailalla tollainen Cairenius? Sehän oli pastorinlesken pikku tytär Nipulista.
        xxx/ellauri044.html on line 907: Gripenberg jatkoi koulunkäyntiään Nya svenska läroverket -poikakoulussa jonka aristokraattinen ilmapiiri sopi hänelle hyvin; Gripenberg kirjoitti sieltä ylioppilaaksi 1898. Tässä vaiheessa alkoi häntä pitkään vaivannut silmäsairaus joka luultavasti vaikutti myös siihen ettei Gripenberg saanut päätökseen aloittamiaan lakitieteen opintoja Helsingin yliopistossa. Varmaan oli kuppa silmässä kuin Kasimir Leinolla. Sen se teettää vapaa rakkaus. Älä pieni silmä kazo mihin vain.
        xxx/ellauri044.html on line 921: Vuoden 1918 sisällissota oli tärkeä tapaus Gripenbergin elämässä. Osallistuttuaan sotaan valkoisten riveissä hän tunsi päässeensä siitä henkisestä painolastista minkä kadettikoulusta karkaaminen oli hänelle synnyttänyt. Samalla hänen ajattelussaan tuli entisen suomalaisuus–ruotsalaisuus-vastakkainasettelun tilalle jaottelu valkoiset–punaiset, ja hän ylisti runoissaan valkoista Suomea ja demonisoi sodan punaista osapuolta. Kuuluisin Gripenbergin sisällissota-aiheisista runoista on Klyftan (Kuilu):
        xxx/ellauri056.html on line 641: Mut se jalkapallisti Maria Sarén, 16, on kasvanut uskoon jo lapsena. Hän joutui kuitenkin olemaan loukkaantumisen vuoxi poissa pelikentiltä ja se oli hänelle kova paikka. Mutta onnex onnex taivaan iskä jaxaa rakastaa. Maria myöntää että poikien kanssa tuli leikittyä enemmän kuin tyttöjen. Samalla viivalla. Alkuun saattoi pojat sanoa et tää on kovien poikien laji, mitä sä täällä teet. Eivät sanoo enää, käännettyään Marian kaa toistakin poskea. Marian paidassa lukee Semi Sweet Chocolate. Guaranteed satisfaction. Melts in your mouth.
        xxx/ellauri056.html on line 670: Sitten tuli jumalan vasaran eka kumautus. Puhelin soi ja Osmolle ilmoitettiin että teidän poikanne on kuollut. Jäi rekan alle. Osmo tiesi miltä jehovasta on täytynyt tuntua pääsiäisenä. Vaik sehän kyllä tiesi koko jutun ennalta. Osasi valmistautua. Osmo ei. Kiersi kotipihan nurmikkoa ja huusi, tämä ei voi olla totta. On se, muistutti rakas jumala. Osmo kyseli jumalalta, mixi hulttionuoret saavat elää, mutta hänen erinomainen poikansa otettin pois. Just six, sanoi jumala arvoituxellisesti. Tää on sitä teodikeaa. No Osmo ajatteli kuin Job, että herra ottaa herra antaa, herra kanankakan kantaa. Osmo tilittää. Viiden vuoden kuluttua Osmo totesi töistä tultua että osa tavaroista oli tiessään ja vaimo lähtenyt. Vaimo läx. Eikä vaan kirkolle ostamaan lisää lammaskaalta. Nyt Osmo repi perseensä. Jollei jumala nyt heti ilmesty, hän lähtee kapakkaan ja jättää koko uskonelämän! Pelästynyt Herra ilmestyi hänelle Leo Niemelän hahmossa. Tuskat ja murheet jäivät siihen. On se Leo aika epeli!
        xxx/ellauri057.html on line 39: Braxingen pikkukaupungissa Länsi-Götanmaalla ollaan käynnistämässä uutta perinnettä, suurta makkarajuhlaa, jonka avulla Braxinge aiotaan viedä maailmankartalle. Samaan aikaan 15-vuotias Lena (Elina Sätterman) ja hänen äitinsä Åsa (Emma Broomé) kaipaavat Braxingen pienistä ympyröistä maailmalle. Åsa ei kestä makkarajuhlaa järjestävää hyväntahtoista mutta tukahduttavaa äitiään Barbroa (Lotta Tejle). Hän unelmoi matkasta Korfuun ja hillittömästä seksistä kuumien kreikkalaismiesten kanssa. Lena puolestaan päättää pian peruskoulun. Hän odottaa kesälomaa ja hänelle luvattua kielimatkaa Hastingsiin. Englannissa hän saisi lopulta jättää taakseen pikkukaupungin ahdasmielisyyden ja tylsät sählypojat. Kesästä -85 tulee kuitenkin aivan muuta kuin yksikään kolmen sukupolven naisista etukäteen ajatteli tai unelmoi. Sen jälkeen ei kukaan heistä ei ole ennallaan. Ruotsalainen draamakomedia kolmen sukupolven naisista.
        xxx/ellauri057.html on line 219: Hilja Lehtinen tai tunnetummin L. Onerva oli runoilija, kirjailija, suomentaja ja kriitikko. L. Onerva on ollut rohkealla sanoituksellaan esikuva monelle naislyyrikolle. (Olipa setämäisesti sanottu!) Hänen runotuotantonsa määrä on järisyttävä: yli satatuhatta runoa. Kirjoittamisen lisäksi hän maalasi akvarelleja ja teki piirroksia. Pääosin sitten pimpolassa. Varmaan enimmäxeen jööttejä. Julkaistavaxi kelpaamattomia kuin Jöötin ja Aatun tuherruxet.
        xxx/ellauri057.html on line 236: Hilja tapasi Armas Einar Leopold Mustosen (1878-1926) ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa ollessaan vielä jatko-opistossa. Einar oli pohjoisen poikia, syntyi 1878 Paltamon Paltaniemellä (nykyisin osa Kajaania) sivistyneeseen keskivarakkaaseen maalaisvirkamieskotiin. Einarin isä vaihtoi nimensä Antti Mustosesta Anders Lönnbomiksi parantaakseen mahdollisuuksiaan tulevaan säätyläistaustaiseen vaimoonsa. Hilja pyysi Einarilta juhlarunoa jatko-opiston konventtiin. Kysyi Einarilta, mikä soveltuisi hänen tulevaisuuden urakseen parhaiten. Einar vastasi hänelle leikillisesti: ”Menkää naimisiin.” Haha. Hilja ja Einar tapasivat myöhemmin uudelleen ja rakastuivat intohimoisesti. He eivät kuitenkaan menneet naimisiin ja asuivat yhdessä vain ulkomailla. Parempi niin jos haluu pysyä intohimoisena. Vaikkei sekään auttanut.
        xxx/ellauri057.html on line 555: Cheek kertoi viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa, että hänellä on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kappale peilaa räppärin kokemaa tunteiden vuoristorataa ja on hänelle hyvin henkilökohtainen.
        xxx/ellauri057.html on line 943: « Des idées, je n’en ai jamais eu. Je me suis intéressé aux hommes, à l’homme de la rue surtout, j’ai essayé de le comprendre d’une façon fraternelle… Qu'ai-je construit? Au fond, cela ne me regarde pas. »
        xxx/ellauri057.html on line 1344: Katri Vala kuoli tubiin Eksjön parantolassa 28. toukokuuta 1944 42-vuotiaana. Hänelle pidettiin omaisten ja Ruotsin kirjailijaliiton järjestämät hautajaiset siellä, mutta tuhkaläjä siirrettiin sodan päätyttyä Suomeen toukokuussa 1945, ja haudattiin hänen kuolemansa vuosipäivänä Marjatanmäen puistoon, joka myöhemmin nimettiin Katri Valan puistoksi. Katri käänsi jotain Moa Martinsonia, ja Arvid Mörne käänsi Katria. Manus manum lavat.
        xxx/ellauri059.html on line 479: Muokkaa Helmikuussa 1497 Savonarola lähetti suuren joukon nuoria kannattajiaan Tintti-julisteineen (jotka tunnettiin nimellä ”fanciulli”) kulkemaan läpi Firenzen ja takavarikoimaan kaiken, mikä voisi johtaa ihmisiä syntiin ja turmelukseen. Näihin turmelusta tuottaviin esineisiin ei laskettu vain ”pakanallisia” kirjoituksia (tai sellaisia, joita Savonarola piti pakanallisina) ja pornografisia kuvia, vaan myös ”ylellisyysesineitä” kuten maalauksia, hienoja huonekaluja, koruja, ylellisiä vaatteita, pelikortteja ja kosmetiikkaa. Useat firenzeläiset luovuttivat vapaaehtoisesti esineitään, joko todellisesta katumuksesta tai seurausten pelossa. 7. ja 17. helmikuuta 1497 kaupunkilaisilta kootut esineet tuhottiin ”turhuuksien roviolla”, valtavan suurella roviolla, joka oli koottu Firenzen keskusaukiolle, Piazza della Signorialla. Maalari Sandro Botticelli heitti omakätisesti tuleen useita maalauksiaan, ilmeisesti seurausten pelossa. Toisaalta on todettava, että useat Firenzen kansalaiset, heidän joukossaan myös munkkeja ja pappeja, vastustivat Savonarolan ”puhdistuksia”. Toimenpiteitä vastustivat ennen muuta Basilica di Santa Crocen fransiskaanit ja Santa Maria Novellan dominikaanit. Rangaistusuhan alla Savonarolan kannattajatkin käänsivät hänelle selkänsä, ja Savonarola hirtettiin ja poltettiin roviolla kerettiläisyydestä syytettynä 23. toukokuuta 1498 Piazza della Signorialla - samassa paikassa, jossa oli roihunnut hänen ”turhuuksien rovionsa”.
        xxx/ellauri075.html on line 34: V: Kaikki 3 on työskennelleet urheilun ja/tai hörhöilyn parissa ozat hiessä ja pitäneet sixi ozan ympärillä terveyssidettä. Wallu ainoana molemmista syistä.
        xxx/ellauri075.html on line 102: Après son service militaire (1890), il effectue un stage au sein d'un cabinet d'avocats de Moscou, tout en gérant l'entreprise paternelle sauvée de la faillite en 1891. Il commence une liaison clandestine avec une employée de confession orthodoxe, Aniouta Listopadova, qui lui donne un fils, Sergueï Listopadov, né en 1892, qu'il ne reconnaît pas.
        xxx/ellauri075.html on line 256: koulutuksen saanut nainen, oli hänelle tasavertainen puinti- ja naintikumppani,
        xxx/ellauri076.html on line 672: Mannisen on mahdotonta tajuta, että naiset osasivat pelata häntä paremmin – eikä sukupuoli tarjonnut hänellekään koskemattomuutta.
        xxx/ellauri084.html on line 400: Olen kertonut tämän monta kertaa ennenkin: Olin kävelemässä kampuxen läpi eräänä iltapäivänä ja näin kolleegan toiselta osastolta jota en ollut nähnyt aikoihin. Kysyin miten kaikki menee häneltä. Hiän vastasi: "Oh, olen niin kiireellinen", ja eteni kertomaan luokistaan, tutkimuxestaan, kokousesitelmästä jota hän puuhasi, kuinka kiireellisexi osaston tuolina oleminen oli hänet jättänyt, jne., jne. Niin kysyin häneltä mitä hän tekisi jos joku noista taakoista otettaisiin pois hänen lautaseltaan. Hiän vastasi, “Se olisi hienoa! Minulla on niin paljon asioita joiden kimpussa haluaisin rehkiä.” Niin osoitin hänelle sormella että hän olisi yhtä kiireellinen. Sitten kysyin millainen hän oli ollut 13v vanhana. Hiän sanoi, "Oh, olin sekaantunut kaikkeen, olin niin aktiivinen.” Siis mikään ei ollut muuttunut. Hiän, koko ikänsä, oli ollut hyvin kiireellinen henkilö. Meidän ei pitäisi yllättyä että viisikymppiä ja risat PhDeenä kentällään, vakinaisena täys-professorina ja osaston tuolina, hän rehkisi kovasti. Hän oil aina rehkinyt kovasti. Hän on täysin eläköitynyt nyt. Voin melkein taata sinulle että hän on hyvin kiireellinen ja sekaantunut moniin asioihin eläkkellä ollessaan.
        xxx/ellauri086.html on line 262: Piirretyssä jossa näytettiin Afganistaniin karauttaneita valloittajia mainittiin nimeltä vain muutamia ensimmäisiä mm Kyyros ja Alexanteri. Muhammedin porukoita ei mainittu ja kuvat loppui häveliäästi britteihin. Ryssistä ja jenkkipirulaisista natovahvistuxineen ei ollut kuvia. Ryssistä oli 1 maininta filmissä jonkun häiskän tappajina. Filmi sijoittui kätevästi viime vuosituhannelle, ilmeisesti jenkkilänkkäreiden tilaustyö 9/11 ajoilta. Islamilaishihhulit ei siis olleet talebaaneja vaan mujadehiinejä. Sillä nyt ei ole paljon väliä, mutta vähän silti naurattaa että viimeisimmät siirat oli kumitettu propagandakuvasta stalinmaisesti.
        xxx/ellauri086.html on line 640: Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa Artemiille, mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa Aerope, joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antokin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen pelopidin kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua hänelle, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.
        xxx/ellauri086.html on line 644: Atreuksen saatua tietoonsa Thyesteen aviorikkomuksen hän pyysi Thyesteen vieraakseen teeskennellen ystävyyttään, mutta tappoikin veljensä pojat ja tarjosi heidän lihaansa valmistettuna Thyesteelle kuitenkin säästäen kaikki raajat. Kun Thyestes oli nauttinut ateriansa, Atreus näytti hänelle säästämänsä raajat ja karkotti tämän uudelleen maasta. (Tää kohta on parempi englannixi:)
        xxx/ellauri086.html on line 652: Thyesteen etsiessä keinoja kostaa veljelleen, hän sai oraakkelilta tiedon, että hän voisi saada kostonsa, jos hän saisi pojan oman tyttärensä kanssa. Hän saikin Aigisthoksen tyttärensä kanssa, mutta tämän äiti hylkäsi lapsensa häveten tekoaan. Paimen löysi lapsen ja antoi tämän Atreukselle, joka kasvatti poikaa omanaan. Aigisthoksen vartuttua mieheksi Thyestes paljasti hänelle olevansa sekä tämän isä että isoisä, ja että Atreus on hänen setänsä, jolloin Aigisthos meni aivan sekaisin ja tappoi Atreus-sedän.
        xxx/ellauri086.html on line 728: Poe kirjoitti yleensä myönteisesti, mutta osa arvosteluista oli ilkeitä ja toi hänelle vihamiehiä. Kirjallisuusarvostelijana Poe arvioi myönteisesti esimerkiksi nuoren Charles Dickensin teoksia sekä haastatteli Dickensiä tämän käydessä Yhdysvalloissa. Myös Nathaniel Hawthornen tuotannosta hän kirjoitti lehteen myönteisiä arvosteluja.
        xxx/ellauri086.html on line 740: Poe oli ensimmäinen yhdysvaltalaiskirjailija, joka elätti itsensä kokonaan kirjoittamisella. Kirjallisuuslehdet maksoivat hänelle kuitenkin aina niin huonoa palkkaa, että hän joutui elämään köyhyydessä. Hänen mahdollisuuksiaan ansaita elantonsa vaikeutti myös se, että kansainvälisten tekijänoikeuslakien puuttuessa amerikkalaiset kustantajat kustansivat mieluummin englantilaista kirjallisuutta ilmaiseksi kuin maksoivat amerikkalaisille kirjailijoille. Broadway Journalin mentyä nurin vuonna 1845 Poe ei enää löytänyt töitä, ja hänen tulonsa romahtivat hänen viimeisten vuosiensa ajaksi.
        xxx/ellauri086.html on line 742: Vuonna 1845 Poe saavutti vihdoin mainetta, joskaan ei rahaa, kun hänen runonsa "Korppi" ("The Raven") julkaistiin ja hänen muotokuvansa ja elämäkertansa ilmestyivät Graham'sissa. Hän sai lehdissä neron maineen, pääsi New Yorkin seurapiireihin ja tutustui merkittäviin kirjailijoihin kuten Walt Whitmaniin. Hänen terävä kynänsä ja alkoholinkäyttönsä toivat hänelle kuitenkin kielteistä julkisuutta, eikä menestys jäänyt pysyväksi. Runoutta hän "Korpin" jälkeen kirjoitti enää melko vähän.
        xxx/ellauri086.html on line 746: Poen viimeisiä viikkoja leimasi rankka alkoholinkäyttö. Hänet löydettiin katuojasta kapakan edestä Baltimoressa 3. lokakuuta 1849 ja vietiin sairaalaan. Siellä hän kärsi viimeisten päiviensä aikana harhanäyistä, vapinasta ja sekavuudesta. Poe kuoli sairaalassa 7. lokakuuta 1849. Hänelle ei tehty ruumiinvavausta. Hänen kuolinsyykseen on esitetty monenlaisia arveluja delirium tremensistä aivotulehdukseen. Poe haudattiin Baltimoren presbyteeriselle hautausmaalle. Se on aika kammottava paikka.
        xxx/ellauri086.html on line 758: Yhdysvaltalaiskirjailijoista esimerkiksi Hawthornelle ja Melvillelle Poe antoi moniselitteisen hyvän ja pahan vastakkaisasettelun, josta tuli hallitseva teema yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen.
        xxx/ellauri087.html on line 97: Kaikki eivät olleet vaikuttuneita. Kun Saarinen valittiin 1990-luvun alussa filosofian laitoksen yliassistentiksi, laitoksella oltiin tyytymättömiä. Työkaverit valittivat hänen käyttävän liikaa aikaa yrityspöydissä istumiseen. Yliassistentti valmensi “ulkopuolisena insiderinä” Nokian henkilöstöä oman yrityksensä kautta. Talouselämä-lehden mukaan tässä maassa on harvoja yritysjohtajia, jotka eivät olisi kuunnelleet Saarisen luentoja. Eikä monta yritysjohtajaa jonka persettä ei Eski oisi lipaissut.
        xxx/ellauri087.html on line 186: Jossain kohdassa tarina yhdistyy arkifilosofiseen tulkintaan siitä, miten emme voi tietää, mikä kenellekin on merkityksellistä. (Eikä sitä kaiketi voi kysyä.) Saarinen ei missään vaiheessa sano, että meidän kaikkien tulisi luoda jatkuvasti merkitseviä katseita ympärillemme, vaan että sellainen on mahdollista. Se on kokeillut.
        xxx/ellauri087.html on line 908: – Se on hyvin sanottu, hän naurahtaa. Kuunnellessan omia 60-luvun juttujaan. Se on tyytyväinen omaan perseeseensä ja suorastaan jopa iloinen. Se oli kriittisesti vasenkätinen ja vasenkätisesti kriittinen.
        xxx/ellauri091.html on line 164: Kirjoittaminen oli hänelle mieluista, hänen rakkain työnsä. Opiskeluaikana ilmestyi hänen esikoisrunokokoelmansa Oraita vuonna 1895. Haahti oli varsin tuottelias kirjailija: koko hänen tuotantonsa käsittää yhteensä 55 teosta, etupäässä runokokoelmia, romaaneja ja muistelmia. Laajan tuotantonsa vuoksi hän oli usean vuosikymmenen ajan 1900-luvun alkupuolella varsin luettu kirjailija. Mainittavimmat romaanit ovat vuonna 1947 ilmestynyt Sammatin sisarukset, joka kertoo Elias Lönnrotin tyttäristä sekä 2-osainen Kaurialan kartano: Kaunis Kauriala ilmestyi 1940 ja Kaurialan nuori emäntä 1941. Menestynein oli romaanisarja Kaurialan kartanon väestä; kokonaispainos on yltänyt yli 50 000:een.
        xxx/ellauri091.html on line 239: Nuoret miehet jonottivat pääsyä hänen "puheilleen" hotellihuoneeseen jossa hän asui. Taistelu pimeiden tähtien ja valkeiden voimien välillä riehui ankarana. Sekä mies- että naisylioppilaiden huoneista kuului voiton riemusanomia. Ihmeellistä! Ylpeät päät menivät pystynä sisälle ja tulivat ulos painuxissa. Eikä meidän tarvinnut udella mitä oli tapahtunut suljetuissa kammioissa - mitä ja kenelle. Psalmirunoilija laulaa: "Hän antoi suuhuni uuden virren". Henki liikkui. Liha oli heikko. Tai kääntäen.
        xxx/ellauri091.html on line 241: Entä minä? Aino ystäväni oli mennyt kihloihin tohtori (Arthur) Hjeltin kanssa, ja hänen häänsä oli suunniteltu touokuuxi. Ompelin hänelle paljotöistä tsheremissiläismallista sohvatyynyä. Vai tarkastinko "Tuomenmarjojen" korehtuuria? Vai "Huoneenharjojen?" Vaiko "Suomenkarjojen?" (Nämä runovihkoni ilmestyivät sinä keväänä.) Kazoin uponnutta kelloa. Se näytti perunoita. Tai siis Hauptmannin näytelmä (jonka se oli, ukkomies elonsa vaelluxen puolitiessä, kirjoittanut muna ojossa 14-vuotiaan tytön takia, joka toisin kuin sen vaimo ymmärsi sitä ja samoin kuin se ize tykkäs vielä talviurheilusta), oli aaterikkaudestansa huolimatta hämärä ja pitkäveteinen, toisin kuin vanha testamentti. Ajatuxeni harhailivat pois lakkaamatta. Kuinka toista olisikaan ollut siellä, missä kaikki rakkaimmat toverini nyt olivat koossa Mr. Mottin sanomaa kuulemassa! Ei uponnut kello sinänsä ollut syntiä (vaikka teatterihan on, ja Hauptmann ize suuri syntinen?). Kysymys oli siitä mikä oli ensiarvoista. Eli siis kivintä. Olin langennut kiusaajan ansaan. Sillä mitään muuta ei voinut olla tämä izelleni epäedullinen menettely.
        xxx/ellauri091.html on line 270: Kesken veisuun tuli minun vuoroni. Mr. Mott vastasi lyhyesti, ettei ole synti lukea huonoja kirjoja, jos kuzumus niin vaatii. Mutta vastapainoxi en saisi niitä kirjoittaa. Olen pahoillani mutta näin on päässyt käymään. Eikö hän muuta sanonut? Ei varmaankaan, paizi näkemiin Anu. Mixi siis minulla oli juhlallinen olla, kuin jumalan naaman edessä? Tieteellinen tutkimus oli houkutellut, Hanna Andersiin oli siitä painanut paljon paljetta. Mulla oli siitä jo kumu kuin Tupulla. Mutta kestin kiusauxen, sillä kirjailijan kuzumus poltti povessani kuin tulikipinä. Ja nyt tunsin vazassani, olin jeesuxen omena, käyttäisin saamani lahjan (housukilven) hänen kunniaxensa. Samalla minut valtasi ihmeellinen riemuisa tunne, että olin kuin sulaa vahaa Mr. Mottin käsissä, hänelle antautunut. Ehkä olinkin, en kazonut. Palasin kotiin, vaikka olin juhlakunnossa.
        xxx/ellauri103.html on line 400: Kaksitoista kustantajaa hylkäsi sen ennen kuin vastikään lastenkirjallisuusosaston perustanut Bloomsbury Publishing kiinnostui siitä. Se tarjosi käsikirjoituksesta 1 500 puntaa, jonka Rowling hyväksyi, sillä hänelle se oli iso raha. Ei taida olla enää. Kustantamo halusi kirjaan kirjailijan nimikirjaimet, jotta myynti olisi mahdollisimman hyvä: siellä uskottiin, etteivät pojat lukisi naiskirjailijan kirjoja. Turha vaiva kyllä Potterit on voittopuolisesti tyttöjen.
        xxx/ellauri104.html on line 920: Loren Cunningham ja Janice Rogers ”Luovutusvoitto – Jeesukselle luovuttamisen dynamiikka” (Päivä 2001) lainaus sivulta 123: ”Näin tapahtui pienelle tytölle Itä-Saksassa. Kuulin hänen elämästään pastori Gerhard Wessleriltä, kun olin puhumassa hänen seurakunnassaan Frankfurtissa. Tämä pieni kymmenvuotias tyttö oli Mecklenburgissa, Itä-Saksassa asuvan kristityn perheen tytär. Hänen oli käytävä paikallista kommunistikoulua, jossa oppilaiden usko Jumalaan yritettiin järjestelmällisesti tuhota. Opettaja esimerkiksi käski lasten painaa päänsä pulpettia vasten ja pyytää Jumalalta karamellia. Odottaessaan hetken ja nähtyään, ettei mitään tapahtunut, opettaja nauroi ja sanoi: ’Näettekö nyt, Jumalaa ei ole olemassakaan! Mutta pyytäkääpä karamellia hallitukselta.’ Sitten jokaiselle oppilaalle annettiin makeinen hallituksen puolesta.
        xxx/ellauri104.html on line 973: Sananlaskut 1:26-28 Jumala nauraa epäonnellesi, haukkuu sinua, kun olet peloissasi, ja on välinpitämätön, kun pyydät häneltä apua.
        xxx/ellauri104.html on line 1095: niin mustan näköisenā, ettā Ranssi arvasi hänen kuunnelleen.
        xxx/ellauri104.html on line 1096: Ranssi tiesi, ettei emäntä uskaltanut paljastaa kuunnelleensa, Ja
        xxx/ellauri104.html on line 1114: ”Aviosääty on pyhä, sillä Jumala itse on sen asettanut, kun hän ensimmäisen ihmisen luotuansa sanoi: Ihmisen ei ole hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva. Aviosäädyn pyhänä esikuvana on Kristuksen ja seurakunnan keskinäinen suhde, niin että samoinkuin Kristus on yksi seurakuntansa kanssa, myös miehen ja vaimon tulee olla yksi keskinäisessä rakkaudessa. Tästä kirjoittaa apostoli Paavali: Vaimot olkaa miehillenne alamaiset, niin kuin Herralle. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä… Miehen tulee, uskollisena kutsumuksessaan, huolehtia perheensä ajallisesta ja iankaikkisesta hyvästä… Niinikään tulee vaimon rakastaa ja kunnioittaa miestänsä. Hänen tulee muistaa olevansa annettu miehen avuksi, ja sen vuoksi mielellään auttaa häntä… Vaimo on miehen kunnia, sanoo Paavali, sentähden tuleekin hänen käyttäytyä sen mukaisesti.”
        xxx/ellauri104.html on line 1126: Vuoden 1984 käsikirjassa on vain yksi raamatunkohta, joka ilmaisee patriarkaalisen ihmis- ja avioliittokäsityksen. Siinä muistutetaan siitä, että nainen on luotu miehen avustajaksi: ”Jo Raamatun ensi lehdiltä luemme: ´Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.´”
        xxx/ellauri104.html on line 1213: Mikä oli kansan valinta ja vastaus? ”Kansa ei vastannut hänelle mitään.” He eivät pystyneet valitsemaan. He olivat täysin neuvottomia. Mutta hetkeä myöhemmin he saivat nähdä miten Herra, eikä Baal, pystyi sytyttämään Elian alttariin tulen. Silloin kaikki heittäytyivät kasvoilleen ja huusivat: ”Herra on Jumala, Herra on Jumala.” (18:39)
        xxx/ellauri113.html on line 199: V: Vitut muovaatte. Painelette viimeisen ihmeen perässä kuin apinat, tai veteen kallistuvaa ruohonkortta ylös kiipeävä kohortti termiittejä. Kun ajattelen neroutta, mieleeni tulee Einstein tukka pystyssä ja kieli ulkona. Tai Hawking istumassa kierona rullatuolissa naama vinxahtaneessa virnussa. Aika pelottavaa. Neron keskeisiä piirteitä on päättömyys, exentrisyys, älyvapaus ja julkeus. Onkohan kaikki nerot narsisteja? Todennäköisest ovat. Hawkingin mielikuvitus lähti laukalle sen kuunnellessa cocktailkuzuilla jotain vielä tylsempää tyyppiä. Johnkin purki leluautoja pienenä mutta se sentään oppi korjaamankin niitä. Hawking ei pystynyt muuhun kuin tekemään lisää tuhoja. Ei ihme että laahus on oppinut epäilemään asiantuntijatahoja, ne on niin selkeästi omistavan luokan renkejä. Se että nykyajan nuorten pitää olla selvillä tekniikasta on paskapuhetta, tuotteistetut arkipäivän gadgetit toimii tökkimällä tai izestään, niitä osais käyttää vaikka marakatit.
        xxx/ellauri113.html on line 323: Kun käännät hänelle selkäsi hän seisoo edessäsi
        xxx/ellauri114.html on line 399: Tällaista on Kalle-isän arki yksin seitsemän lapsen kanssa: päivässä syödään 20 kananmunaa – rehelliset kuvat. Näkymätön Kalle Väänänen, 39, pyörittää yksin viiden ja seitsemän lapsen arkea. Isänä hän on parhaimmillaan nyt. Isien äänelle hän kaipaa lisää tilaa. Kalle Väänäsen muodonmuutos onnistui mainiosti: kaljusta poijusta se muuttui avioeron jälkeen takatukkaisexi muskelimasaxi.
        xxx/ellauri114.html on line 452: Toivola kertoo kirjassaan myös siitä, miten miehisyys oli hänelle vuosikausia vaikea asia. Poikana hän koki olevansa liian herkkä, tyttömäinen ja kiinnostunut vääristä asioista, samoin aikuisena miehenä. Nuorena hän pelkäsi olevansa liian lihava homoksi.
        xxx/ellauri114.html on line 509: Pienestä asti hänelle oll opetettu kaiken tapahtuvan jumalien
        xxx/ellauri114.html on line 598: Melkisedek (hepr. מלכי־צדק, ”Kuninkaani on sedek”) on Raamatun Vanhan Testamentin henkilö, josta kerrotaan Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Hän oli pappi ja Saalemin kuningas, jonka Aabraham kohtasi palatessaan vapauttamasta suolaista veljenpoikaansa Lootia paikallisten asukkaiden kynsistä. Melkisedek siunasi Aabrahamin ja antoi hänelle leipää ja viiniä. M: Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa? A: Tottakai, hetki vain, Loo-ot! Melkisedekiin viitataan myös Uudessa Testamentissa; esimerkiksi heprealaiskirjeessä Melkisedekiä kutsutaan ”Korkeimman Jumalan papiksi" (tää on sitaatti yhdestä psalmista). Häntä pidetään Jeesuksen Kristuksen vanhatestamentillisena avataarina Raamatussa. Saalemin uskotaan sijainneen nykyisen Jerusalemin paikalla. Nyt niitä on vähän joka kylässä.
        xxx/ellauri120.html on line 351: Vaihtoehtoisesti mukaan Pausanias he rakensivat aarre kammio (salainen sisäänkäynti vain he tiesivät) King Hyrieus of Boeotia . Salaisen sisäänkäynnin avulla he varastivat Hyrieuksen omaisuuden. Kuningas tiesi, mutta ei tiennyt kuka varas oli; hän asetti virvelän. Agamedes oli loukussa siinä; Trophonius katkaisi päänsä, jotta Hyrieus ei tietäisi kenen ruumis se oli. Sitten hän pakeni Lebadaean luolaan ja katosi ikuisesti. Trophoniusin luola löydettiin uudelleen vasta, kun libadalaiset kärsivät vitsauksesta ja ottivat yhteyttä Delphic Oracleen . Pythia neuvoi heitä, että nimeämätön sankari suuttui on laiminlyöty, ja että ne pitäisi löytää haudassaan ja tarjota hänelle palvomaan viipymättä. Useita epäonnistuneita etsintöjä seurasi, ja rutto jatkui rauhoittumattomana, kunnes paimenpoika seurasi mehiläisten polkua maan reikään. Hunajan sijasta hän löysi daimonin, ja Lebadaea menetti ruttoaan saadessaan suositun oraakelin. Vanha nainen Sibylla kuihtuneena pullossa. Ei ois kannattanut pyytää kuolemattomuutta ilman ikuista nuoruutta. Jumalat vittuilee jos ei lue pientä pränttiä.
        xxx/ellauri120.html on line 422: Kevättalvella 1940 Tapiovaaran toive päästä rintamalle toteutui. 20. helmikuuta hän ilmoittautui Laatokan-Karjalan rintamalla Sissipataljoona III:ssa, jota komensi majuri Carl-Gustav Wahren. Komentajan adjutantin, luutnantti Vilho Suomen mukaan Nyrki Tapiovaara ”toi tullessaan valoisan tuulahduksen erämaahan”. Tapiovaara teki selväksi, mitä oli ennen ajatellut asioista ja mitä ajatteli nyt. Tämän suoruuden ja rehtiyden ansiosta majuri Wahren kiintyi häneen. 27. helmikuuta Tapiovaara saunoi Vilho Suomen kanssa, jolloin Suomi ehdotti hänelle elokuvan tekemistä Volter Kilven saaristolaisromaanien pohjalta. Hmm kiintyi, saunoi. Olikohan nekin homoja? Ei niitä mainita Wikipedian kunniataulussa. Julkihomous oli yhtä vaarallista 30-luvulla ja sotavuosina kuin poliittinen vasenkätisyys. Homostelua oli varmaan paljon korsuoloissa, niinkuin merillä. Jonnekinhan se pystyyn pyrkivä nyrki piti pukata.
        xxx/ellauri121.html on line 349: Voi vittu, vessa tukkeutui kun Gileadin tädit ei muka olleet kexineet antaa vessakävijöille vaan 1 paperia pienelle ja 3 isolle hädälle. Typerää, olihan Kanadassa ryssämamuja (esim Belovit), oishan ne osanneet neuvoa. Ja paperit on tuotava takasin ja ne pannaan rodeen haisemaan, kärpäset pörrää ympärillä kiekuraa. Ryssissä oli paljon tätejä, huonot eläkkeet kuten jenkeissä. Ja huonot viemärit.
        xxx/ellauri122.html on line 934: Natelyn huora kuvataan erittäin väsyneenä prostituoituna, joka ei ole kiinnostunut seksistä ja haluaa mieluummin nukkua. Nuorempi sisarensa vainoaa häntä jatkuvasti. Siksi luutnantti Nately, joka on hullun rakastunut häneen, ei voi suostutella häntä ryhtymään merkitykselliseen suhteeseen hänen kanssaan. Hän kihlautuu naiseen seksuaalisesti, mutta se on kylmää ja mekaanista, sillä hän kieltäytyy viettämästä aikaa Natelyn kanssa ilman palkkaa. Kapteeni Black nukkui usein hänen kanssaan ärsyttääkseen Natelya. Kun hiän kuitenkin vihdoin lepää, hiän rakastuu Natelyyn yhtä hullusti kuin hänkin häneen. Pian sen jälkeen Nately kuolee taistelutehtävässä. Kun Yossarian saapuu Roomaan kertomaan hänelle huonoja uutisia, Natelyn huora syyttää Yossariania Natelyn kuolemasta. Myöhemmin hiän omistautuu Yossarianin takaa-ajoon ja väijyttää häntä useita kertoja romaanin loppuosan aikana yrittääkseen kostaa Natelyn kuolemasta puukottamalla häntä. Hiän onnistuu lopulta puukottamaan häntä kylkeen ja lähettämään hänet sairaalaan. Toinen hiänen hyökkäyksistään on kirjan viimeinen, vaikkakin vähäinen, koominen tapahtuma.
        xxx/ellauri123.html on line 355: Miten määrittelemme minimalistin? Miten pitkälle sinun on mentävä aineellisen omaisuutesi vähentämisessä, jotta voisit hyvin perustein kutsua itseäsi minimalistiksi? On hankalaa tuottaa tarkka minimalistin määritelmä, sillä jotakin siitä jää aina puuttumaan, vähintäänkin IPhone ja Calvin Klein trikookalsarit joissa pullottaa pienempikin molo. Oman määritelmäni mukaan minimalisti on henkilö, joka tietää mikä todella on hänelle olennaista ja joka vähentää tavaroidensa määrää niiden asioiden hyväksi, jotka hänelle todella ovat tärkeitä. Jos sälä on sulle todella tärkeetä, olet perillä. Et tarvi tehdä midiä.
        xxx/ellauri123.html on line 415: Novellin alkuosa on synkkä. Tälle naurettavalle ihmiselle on kaikki hänen ympärillään samantekevää, hän ei tahdo osallistua pinnalliseen keskusteluun. Hän tunnistaa maailmaan turhuuksien turhuuden, hän ei näe siitä ulospääsyä. Koska hän on ateistinen ihminen, hänelle tulee mieleen itsemurha ainoana helppona ulospääsynä, hänelle tulee mieleen itsemurha. Mutta onko se niin helppoa? Pelkkä itsemurha-ajatus vie lisäajatuksiin elämän tarkoituksesta, rakkaudesta, toivosta. Siksi ajatus itsemurhasta askarruttaa häntä jo viikkokausia. Pimeänä kosteana marraskuun iltana hän kävelee kotiin. Hän on päättänyt, että hän ampuu itsensä tänään. Tässä synkässä tilanteessa pieni paleleva tulitikkutyttö pyytää häneltä apua, sitkeästi. Mutta hän torjuu hänet raa’asti, polkee kovasti jalkaansa, että tyttö lähtee. Sitten kun hän katsoo taivaalle, siellä pilvet avautuvat hieman sateen jälkeen, hän näkee pienen tähden, pienen tähden. Se on ainoa valopilkku tarinan koko alkuosassa.
        xxx/ellauri123.html on line 417: Vanhassa nojatuolissa, ennen kuin hän ehti ampua, hän nukahti ja näkee ihmeellisen unen: Tässä unessa hän ampuu itseään rintaan, hän kuoli, hänet haudattiin – hän on kuollut mutta kuitenkin hän tietää jatkuvasti, että hän on olemassa. Jotain kypsyy hänessä, ja vaikka hän ei voi puhua, hän kuitenkin koko olemuksellansa huutaa korkeampaa voimaa, korkeampaa älyä; – ovatko ne Dostojevskin sanoja, vai ovatko ne korkeammalta taholta? Unessa alkaa sitten tapahtua. Hauta avattiin, tumma hahmo vei hänet avaruuteen, sinne pienelle tähdelle, jonka hän on nähnyt pilven raossa. Siellä on maapallo, sama kuin meidän, kaikki on siellä kaunista. Ihmiset ovat iloisia, onnellisia, avuliaita. – Unissa hän näkee ihmiskunnan vanhan unen paratiisista, tai kultaisesta aikakaudesta, ajasta ennen syntiinlankeemusta. Hän näkee tämän kaiken pikkutarkasti, elää sen mukaan – menee tuhansia vuosia.
        xxx/ellauri123.html on line 917: hänelle (LOL se kävi ihan kuumana, pylly märkänä kuin Paavo Pesusieni), ja aurinko oli hänen huulillaan, ja
        xxx/ellauri123.html on line 1107: Se mikä Lolitassa vituttaa eniten paizi kaikki on että Vladi on niin ulkokohtanen. Ei se oikeesti vältä Lolitasta noin ihmisenä. Lolita on ressukka, pelkkä runkkunukke. Humbert on narsisti, hyvin paha mies. Isojalka Pertta. Bertrade de Laon, ou Berthe de Laon, traditionnellement appelée Berthe au Grand Pied, née vers 720 à Samoussy et morte le 12 juillet 783 à Choisy-au-Bac près de Compiègne, est une aristocrate franque de l'époque carolingienne, épouse de Pépin le Bref et mère des rois des Francs, Charlemagne et Carloman I. La légende raconte qu'on la nomme ainsi car elle serait née avec un pied bot. Peppi Pikkujalka oli sen mies ja appi oli Kaarlo Vasara. Kaarle Suuren äiskä. Sukulaisia.
        xxx/ellauri124.html on line 98: Tasa-arvokin on hänelle kirosana. Mestaruus edellyttää asteikon ja siitä E.S. on aina ollut huumaantunut. Keskinkertaisuus ei ole elämää, sanoi tanskalainen kyttyräkin. On valittava jotain parempaa. Den glider in. Runkkunukeille on myytävänä liukastusainetta tölkissä oheistuotteena. Curt Lindström, Jörn Donner ja Vesa-Matti Loiri oli timantinkovia. Halvatun vulgääri miekkonen. Markettifilosofiaa.
        xxx/ellauri124.html on line 683: Kohun seurauksena Kanerva erosi ulkoministerin tehtävistään. Ile sai ansionsa mukaan. Tukiainen paljasti vuonna 2017 Hymy-lehden maksaneen hänelle 5000 euroa
        xxx/ellauri125.html on line 199: Saavutuxet: West on kärsinyt mielenterveysongelmista ja hän oli niistä johtuen loppuvuodesta 2016 sairaalahoidossa. Vuonna 2018 hän mainitsi tulleensa aiemmin riippuvaiseksi hänelle määrätystä opioidi-lääkkeestä, minkä on arveltu olevan hänen vuoden 2016 hermoromahduksena taustatekijänä. Vuoden 2019 haastattelussa West kertoi, että hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kim Kardashian jätti erohakemuksen Kanye Westistä 19. helmikuuta 2021.
        xxx/ellauri125.html on line 228: So tell the voice inside ya head to believe it Sano päänsisäselle äänelle et usko pois
        xxx/ellauri125.html on line 420: Klytaimnestraa. K. ei vedä hänelle vertaa ei kasvoiltaan eikä vartaloltaan. Eikö
        xxx/ellauri126.html on line 152: Narkissos saapui koskemattomalle ja peilityynelle vuoristolähteelle Thespiaihin, ja
        xxx/ellauri126.html on line 389: Kun käännät hänelle selkäsi hän seisoo edessäsi
        xxx/ellauri126.html on line 408: Narsisti pitää perheensä julkisivun puhtoisena, mutta esimerkiksi pettäminen ei ole hänelle vaikeaa. Hän keksii aina oikeutuksen teoilleen. Myös rakkauselämässä narsisti haluaa hovin ympärilleen. Narsistinen vanhempi kuskaa lapsensa sellaiseen harrastukseen, jonka on itse valinnut, ei lapsi.
        xxx/ellauri126.html on line 409: Narsistin on vaikea muodostaa pitkiä ystäväsuhteita, vaikka hänellä olisikin tuhat ystävää Facebookissa. Hän ei piittaa, onko kaverilla hyvä vai huono hetki, kun hänelle tulee tarve vuodattaa omia ongelmiaan. Muiden ongelmia hänellä ei ole aikaa kuunnella.
        xxx/ellauri126.html on line 549: Puolisona narsisti on manipuloiva. Hän pyrkii hyötymään kumppanistaan, joko taloudellisesti tai henkisesti tai molempia. Kumppani on narsistille ikään kuin esine, johon hänellä on rajaton käyttöoikeus ja jonka todellisilla haluilla, mielipiteillä ja tunteilla ei ole hänelle mitään merkitystä.
        xxx/ellauri127.html on line 309: Elorna on vasta aloittamassa lukiota, jossa hänen muodikkaat mekkonsa lisäävät vaikeuksia sulautua muiden opiskelijoiden kanssa. Hän on päättänyt ansaita koulutuksen, jonka äiti pitää hyödyttömänä; Rouva Cumstick haluaa, että Elorna jää kotiin ja työskentelee roskana maatilallaan. Rahan puute lukukausimaksuista ja kirjoista melkein suistui hänen jatkamastaan ilmoittautumisestaan. Hänen harvat mukavuutensa ovat se, että hän tietää pystyvänsä menestymään koulussa, etenkin matematiikassa ja luontotutkimuksissa ; naapureidensa, Wesleyn ja Margaret Sintonin, ystävällisyys; että Freckles jätti hänelle arvokkaan näytekotelon suoon; ja että hän onnistuu hänen yritteliäs järjestelmään kerätä ja myydä esineitä ja koit siitä Limberlost, jota hän voi tallentaa Pisamia lippaan ilman äidin tietoa. Elorna on älykäs ja nokkela, ja hän rakastaa ulkona; hänen sydämensä särkee palanneen rakkauden vuoksi. Hänellä on pian monia ystäviä koulussa. Lopulta Elorna voittaa äitinsä rakkauden, mutta vasta sen jälkeen, kun muutama emotionaalinen katastrofi on kohdannut Cumstickin naisia.
        xxx/ellauri127.html on line 311: Ensinnäkin, kun hän on menestynyt lukiossa muutaman vuoden, hän haluaa viulunsoiton, kuten hänen isänsä oli tehnyt. Margaret Sinton pystyy hankkimaan hänelle saman viulun, jota Robert Cumstick soitti, ja Elorna tulee siihen taitavasti. Hän tietää, että hänen äitinsä vihaa viulua tietämättä miksi, joten hänen on salattava taitonsa.
        xxx/ellauri127.html on line 315: Kolmanneksi, muutama päivä myöhemmin, Elorna uskoo äitinsä ymmärtävän hänen tarpeen valmistua, jotta hän voisi astua yliopistoon tai ainakin opettaa, kumpi tahansa hän haluaisi tehdä. Hän kehottaa Katharineä tarvitsemaan uusia mekkoja aloittamiseen ja luottaa äitiään toimittamaan ne. Rouva Cumstick, aina antagonistisesti rehellinen, esittelee hänelle vanhan mekon. Elorna pitää tätä anteeksiantamattomana pettymyksenä, merkki äitinsä välinpitämättömyydestä ja rakkauden puutteesta häntä kohtaan. Sinä yönä Elornan on löydettävä hyvä mekko muualta. Neljänneksi Elorna on aina salannut äidiltään, että hän voi ansaita rahaa myymällä koia. Kun hän työskentelee viimeisen lukuvuoden aikana ja toivoo pääsevänsä yliopistoon, hän huomaa, että hänen on kerättävä yksi koi, joka maksaa tietä tulevaisuudelleen. Romaanin keskeisessä konfliktissa Elorna näkee äitinsä tuhoavan koi. Kun hän protestoi, rouva Cumstick lyö häntä. Elorna on aina ollut kärsivällinen, mutta nyt hän huutaa vihaavan äitiään ja kiirehtivän ulos. Rouva Cumstick tajuaa lopulta, kuinka tärkeä Elorna on vakaan kotielämänsä kannalta, lähtee sinä yönä korvaamaan koi. Hän pahentaa tilannetta, minkä Elorna piilottaa häneltä, mutta kun Sintonit huomaavat, että rouva Cumstick osui Elornaan, Margaret päättää puuttumisesta. Hän kertoo Katharineille, että hän on surenut aviomies, joka oli epäselvä ja aikoi huijata häntä. Tämän uutisen avulla Katharine ymmärtää, kuinka hän on laiminlyönyt rakastavan, lahjakkaan tyttären.
        xxx/ellauri127.html on line 319: Elorna on valmistunut ja on nyt 19-vuotias. Nuori mies, Philip Ammon, saapuu kaupunkiin. Hänen setänsä, lääkäri, neuvoi Philipia käymään Onabashassa toipumassa lavantaudista. Hän on Elornan ja hänen äitinsä kanssa kesän ja auttaa Elornaa keräämään koia. Kaksi rakastuu vähitellen; hän on kuitenkin kihloissa toisen nuoren naisen, Edith Carrin kanssa, joka on rikas, pilaantunut ja itsekeskeinen. Elorna teeskentelee, ettei hän ole alkanut lankea Philipille, auttaa häntä kirjoittamaan kirjeitä Edith Carrille ja rohkaisee kaikin tavoin hänen avioliittoa lapsuudenystävänsä kanssa. Kun Philip päivittäisen, pitkittyneen keskustelun ja kenttätöiden jälkeen huomaa hänen romanttisen kiinnostuksensa Elornaa kohtaan, on rouva Cumstick huomannut ensimmäisenä, mutta hän vakuuttaa hänelle: "Ihailen häntä kun ihailen täydellistä luomusta." Rouva Cumstick vastaa: "Eikä mikään tässä maailmassa pilaa keskimääräistä tyttöä niin nopeasti ja varmasti". Philip Ammon pakotetaan palaamaan Chicagoon, kun hänen isänsä on sairas, ja pyytää Elornaa jäähyväissuudelmalle; hän kieltäytyy hänestä ja palaa murheellisen äitinsä luo. Philip ja Edith väittävät, mitä heidän piti olla heidän kihlasivat. Edith on kuullut Philipin puhuvan upeasta nuoresta naisesta, jonka hän tapasi Limberlostissa. Hän loukkaa häntä kauheasti ja kutsuu heidän sitoutumisensa pois (ei ensimmäistä kertaa). Philip tajuaa, ettei hän koskaan rakasta Edithiä, lähtee kotoa ja ehdottaa Elornalle. Samana iltapäivänä, kun hän antaa Elornalle kihlasormuksen, Edith ajaa ylös (mukana Hart, Polly ja Tom) Cumsticksin kotiin kutsumattomalla vierailulla. Kun Edith vaatii puhumaan Elornalle yksityisesti ja vannoo, että Elorna ei koskaan ota Philipia häneltä, Elorna on viileä ja kohtelias. Kun Edith ja ryhmä, mukaan lukien Philip, ovat lähteneet, Elorna lähtee salaa pois, jättäen muistiinpanon, josta ei näy mitään hänen suunnitelmistaan ja antaa Edithille mahdollisuuden todistaa, ettei Philip menisi naimisiin kenenkään muun kanssa. Elorna matkustaa jäädäkseen O'Moresin ( Freckles and the Angel ) luo. Philip sairastuu huolesta Elornasta. Edithin ystävä Hart näkee Elornan O'Moresin kanssa ja vakuuttaa Edithin antamaan hänen lähettää sanaa Elornan Philipille. Hart suostuttelee Edithin myöntämään, että hän on väärässä ja että Philip ei mene naimisiin kenenkään muun kuin Elornan kanssa.
        xxx/ellauri127.html on line 321: Tarina päättyy onnelliseen iloiseen jälleennäkemiseen, ja Edith, joka on päättänyt muuttaa aiemmin vähemmän kuin jaloa asenteensa, tekee jotain aivan ihanaa, epätyypillistä ja nöyrää: Hän löytää Elornan tarvitseman koi, vangitsee sen huolellisesti ja tuo sen hänelle. Lausunnossa oletetaan, että Edith menee naimisiin Hartin kanssa, samoin kuin Philip naimisiin Elornan kanssa.
        xxx/ellauri127.html on line 728: %This poem is quoted by Monsieur Verdoux in Charlie Chaplin's homo film, before committing a loony murder. "Our feet were soft in flowers...". Hänen viimeisiksi sanoikseen jäävät: ”En olekaan koskaan maistanut rommia!”, kun vankilanjohtaja tarjoaa hänelle viimeistä lasillista ennen giljotiiniin vientiä. Loppukuvaksi jää mielikuva kyynisestä ja mitään katumattomasta miehestä, joka menee kuolemaan koska kaikkien on kuoltava joskus. Se että kuolema tulee mestaamalla ja tuomiona murhista, näyttää olevan hänelle aivan samantekevää.
        xxx/ellauri127.html on line 861: John antoi Brawnelle rakkaussonetin "Yön kirkas tähti", jota hän uudisti tätä varten. Runon kehittely jatkui aina hänen elämänsä viime kuukausiin saakka. Myöhemmin runo on aina liitetty heidän suhteeseensa. Brawne eli vielä 40 vuotta Keatsin kuoleman jälkeen, avioitui ja sai monta lasta.
        xxx/ellauri128.html on line 181: Madame de Staël (/stal/) ou bien Anne-Louise-Germaine Necker, baronne de Staël-Holstein, était une romancière, épistolière et philosophe genevoise et française née le 22 avril 1766 à Paris où elle est morte le 14 juillet 1817. Issue d´une famille de protestants valdo-genevois richissimes, fille du ministre des finances de Louis XVI Jacques Necker, elle est élevée dans un milieu de gens de lettres. Elle épouse, en 1786, le baron Erik Magnus Staël von Holstein, ambassadeur du roi Gustave III de Suède auprès de la cour de France à Versailles. Le couple se séparera en 1800. Devenue baronne de Staël, elle mène une vie sentimentale agitée et entretient en particulier une relation orageuse avec Benjamin Constant, écrivain et homme politique franco-vaudois rencontré en 1794. Entretemps, sa réputation littéraire et intellectuelle s´est affirmée grâce à trois essais philosophiques que sont les Lettres sur les ouvrages et le caractère de Jean-Jacques Rousseau (1788), De l´influence des passions sur le bonheur de l´individu et des nations (1796) et De la littérature considérée dans ses rapports avec les institutions sociales (1800). Favorable à la Révolution française et aux idéaux de 1789 au debut, elle adopte une position critique dès 1791 et ses idées d´une monarchie constitutionnelle la font considérer comme une opposante gênante par les maîtres de la révolution. Malgré le statut de diplomate de son mari, elle doit se réfugier auprès de son père en Suisse à plusieurs reprises. Interdite de séjour sur le sol français par Napoléon Bonaparte qui la considère comme un obstacle à sa politique, elle s´installe en Suisse dans le château familial de Coppet qui sert de lieu principal de rencontres au groupe du même nom, et d´où elle fait paraître Delphine (1802), Corinne ou l´Italie (1807) et De l´Allemagne (1810/1813b). Ses œuvres fictionnelles majeures, dans lesquelles elle représente des femmes victimes des contraintes sociales qui les enchaînent, sont Delphine (1802) et Corinne ou l´Italie (1807).
        xxx/ellauri128.html on line 207: Rahel Varnhagen verstand sich nicht als Schriftstellerin im professionellen Sinn und nahm wenig Anteil am Literaturbetrieb, obwohl sie häufig dazu ermuntert wurde. Sie pflegte vor allem die Gattungen Tagebuch (wobei Exzerpte aus Büchern oft zu kritischen Essays ausgebaut wurden), Aphorismus und Brief (rund 6000 Briefe von ihr sind bekannt), seltener Gedichte. Trotzdem gehört sie zu den bedeutendsten Vertreterinnen und Vorbildern der im 19. Jahrhundert aufblühenden Frauenliteratur, die sich nicht nur über Lyrik, Romane, Theaterstücke und Opernlibretti erstreckte, sondern oft kleine, intimere Formen wählte. Der Wert ihres Schreibens resultiert aus der Dokumentation historischer und kultureller Vorgänge, sowie aus brillantem Stil und politischer Weitsicht.
        xxx/ellauri128.html on line 213: Vauvenargues osallistui sotaretkiin Italiassa 1734 ja Böömissä 1742 ja asettui sitten asumaan Pariisiin, jossa hän tutustui muiden muassa Jean-François Marmonteliin ja Voltaireen, joka edisti hänen julkkis-imiziään. Jo palvelusaikana Vauvenargues oli alkanut kirjoittaa muistiin elämän hänelle tarjoamia vakavia vaikutelmia. Näitä ajatuksiaan hän pyrki viimeisinä vuosinaan järjestämään ja kokoamaan tavoittelematta kuitenkaan filosofisen tieteellisyyden viittaa. Lisäksi häneltä puuttui siihen edellytykset.
        xxx/ellauri128.html on line 418: Mikko Kustaa Kilpi (7. marraskuuta 1928 Sippola - 6. syyskuuta 1991 Heinola) oli suomalainen runoilija ja kustannustoimittaja.. Kilpi toimi muun muassa WSOY:n kustannustoimittajana vuosina 1952-1965 sekä Tekniikan Maailman kustannuspäällikkönä vuodet 1966-1969. Hän suomensi runsaasti muun muassa taidekirjallisuutta. Runoissa Lapin luonto oli hänelle tärkeä aihe.
        xxx/ellauri128.html on line 484: Ranskan akatemia myönsi hänelle 1921 suuren kirjallisuuspalkinnon (Grand prix de littérature). Hänestä tuli 1922 Académie royale de langue et de littérature françaises de Belgiquen jäsen. Kunnialegioonan komentajan arvon hän sai 1931.
        xxx/ellauri128.html on line 506: Bukowski syntyi Andernachissa, Saksassa ja muutti jo kaksivuotiaana perheensä kanssa Los Angelesiin, Yhdysvaltoihin, missä hän asui suurimman osan elämästään. Hänen äitinsä oli saksalainen ja isä yhdysvaltalainen sotilas. Lapsuudessaan Bukowski oli syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Teini-iässä hänelle tuli vielä äärimmäisen paha akne, mikä vaikeutti sosiaalista elämää entisestään. Nuoruudessaan hän vietti kiertelevää elämää asuen muun muassa Philadelphiassa ja New Orleansissa. Hän teki satunnaisia pätkätöitä ja kirjoitti novelleja, joita lähetti moniin kirjallisuuslehtiin julkaisun toivossa.
        xxx/ellauri129.html on line 70: extravertiertes Fühlen ist altruistisch, erfüllt wie keine andere Funktion die Konventionen und verfügt über eher traditionelle Wertmassstäbe. Bei zu viel Objekteinfluss wirkt dieser Typ kalt, unglaubwürdig und zweckorientiert und kann in seinem Standpunkt alternieren und daher anderen unglaubwürdig vorkommen. Dieser Typus ist nach Jung am anfälligsten für Hysterie.
        xxx/ellauri129.html on line 122: Kaikki muuttui, kun mies jäi eläkkeelle. Vielä silloinkin hän teki joitakin töitä tai oikeammin paasasi, mutta kun ne loppuivat, hän muuttui täysin. Eläkkeelle jääminen ei sopinut hänelle, siitä ei tullut mitään. Hänellä oli ollut paljon alaisia (noin 2) ja paljon vastuuta. Nyt miestä ei enää kiinnostanut mikään. Mulle rupesi viina maistumaan, ja siitä alkoivat ulkopuolisetkin huomautella minulle.
        xxx/ellauri129.html on line 373: Kirjailijaliittoon pitäisi ottaa kaikki kirjaimellisesti ihmistä koskettaneet tyypit. Haastattelin Kata Kärkkäistä taannoin Kirjamessuilla ja luin silloin erään hänen kirjansa. Ymmärsin mitä Kärkkäinen oli siinä kirjassa tekemässä ja mikä sen kohderyhmä oli. Ja hän on niin hauska ja mehukastissinen nainen, että se tekisi mille tahansa jäsenelle hyvää.
        xxx/ellauri129.html on line 475: On kauheata keskustella tyhmän naisen kanssa. Ei sixi, että hän on tyhmä, vaan sixi, että hänelle on yhtenään vakuutettava, että pitää häntä älykkäänä, jos tahtoo hilloviivalle.Peter AltenbergMFUCK!
        xxx/ellauri129.html on line 523: Naiset sietää haukun lortoxi mieluummin kuin tyhmäxi tai rumaxi.Bernard de FontenelleMFUCK!
        xxx/ellauri129.html on line 601: Elle est renommée pour sa traduction en français des Principia Mathematica de Newton, qui fait encore autorité aujourd'hui. Elle a aussi contribué à diffuser en France l'œuvre physique de Leibniz, notamment en prouvant expérimentalement sa théorie selon laquelle l'énergie cinétique (appelée à l'époque « force vive ») est proportionnelle à la masse et au carré de la vitesse.
        xxx/ellauri129.html on line 629: Bernard le Bouyer (Bovier) de Fontenelle (11. helmikuuta 1657 Rouen, Ranska – 9. tammikuuta 1757 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija.
        xxx/ellauri129.html on line 631: Fontenellen tuotantoon kuuluu valistusajan varhaisin merkkiteoksiin kuuluva filosofinen Entretiens sur la pluralité des mondes (1686). Pitkäikäinen Fontenelle kuoli Pariisissa kuukautta ennen kuin olisi täyttänyt sata vuotta. Merde!
        xxx/ellauri129.html on line 633: Fontenelle sai kasvatuksensa jesuiitoilta. Hän vaihtoi aloittamansa asianajajanuran kirjalliseen. Ensin hän yritti Pariisissa traagisena ja paimenrunoilijana, mutta saavutti menestystä vasta Lukianoksen tyyliin kirjoitetuilla dialogeillaan Dialogues des Morts (1683). Oikean alansa hän kuitenkin löysi vasta ruvettuaan Anto Leikolaxi. Teos Entretiens sur la Pluralité des Mondes (1686) oli ensimmäinen onnistunut yritys yleistajuisesti esittää Kopernikuksen, Galilein ja Descartesin oppeja. Teos Histoire des oracles (1687) oli sivistyneitä varten tehty hollantilaiselta oppineelta Antonius van Dalelta nyysitty kirja, jossa Fontenelle joutui ristiriitaan kirkon kanssa. Pientä ironis-leikillistä kritiikkiä, joka nojas senaikaisen luonnontieteen perustuksiin. Markiisitar de Lambertin suuntaamääräävissä hienon maailman salongeissa Fontenellella oli suuri näkyvyys. Akatemiassa se aloitti akateemikkojen omakehuperinteen. Eipä siitä sen enempää.
        xxx/ellauri130.html on line 102:
        xxx/ellauri130.html on line 376:
        xxx/ellauri134.html on line 120: Carl Jung oli 1 modernin psygologian originelleja, joka koittaa luoda dialogia tajuttomiin energioihin jotka liikkuu izekunkin meistä läpitte. Hän jakoi monia ideoita jotka jatkaa meidän kaa: komplexi, arkkityyppi, pirsuuna, varjo, sielu (f) ja sielu (m), pirsoonallisuustyypit, unien tulkinta (no tää on kyllä Freudin idea), yxilöinti, ja monia muita älynvälähdyxiä. Hällä oli syvä kunnioitus uuden elämän luomiseen ja hää piti henkisyyttä keskeisenä kaluna apinan kassissa.
        xxx/ellauri134.html on line 524: Mixi termiittiapinoita on just noi 12 Jungin arkkityyppiä (tai 16, give or take a few)? Ilmeinen selitys on että ne on niinkö termiittien kasteja. Platonkin sanoi että hyvin järjestetyssä valtiossa on säätyjä, joissa jokainen saa rauhassa erikoistua omaan hommaansa. Sitä se tarkoittaa kun sanotaan et löydä izesi. Mut varo: kun löydät izesi, voit hukata huumorintajusi. Näin kävi rotevalle Mariannelle.
        xxx/ellauri136.html on line 236: Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hylkäsi äänestyksen jälkeen syytteen raiskauksesta tapauksessa, jossa raiskaus oli syytteen mukaan tapahtunut ravintolaillan jälkeen ravintolan ulkopuolella. Hovioikeuden enemmistön mukaan se, että asianomistaja oli ollut valmis ja halukas poistumaan ravintolasta hänelle entuudestaan tuntemattomien miesten seurassa oli hyvinkin saattanut jättää vastaajan siihen käsitykseen, ettei asianomistaja ollut suhtautunut ehdottoman torjuvasti vastaajan ehdottaman seksin harjoittamiseen kadulla.
        xxx/ellauri136.html on line 239: Hovioikeuden enemmistön mukaan huomioon ottaen asianosaisten välisten yhteydenottojen aiheen ja asianomistajan saapuminen hänelle entuudestaan tuntemattoman vastaajan seurassa asuntoon, asianomistajan kertomusta ei pelkästään ilman tukevaa muuta näyttöä voitu pitää riittävänä perusteena hänen kieltäytymiselleen yhdynnästä.
        xxx/ellauri136.html on line 265: Teko on katsottu uhria loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi myös, kun tekijä oli epäiltyään uhrin pettäneen häntä toisen miehen kanssa pakottanut uhrin näyttämään hänelle sukupuolielimensä. Tekijä on uhkaillut uhria sen silpomisella ja pahoinpitelemisellä siten, ettei kukaan enää huolisi sitä. Yhdynnän aikana tekijä on näyttänyt uhrista muitakin paikkoja, jotka hän leikkaisi pois, jos uhri jäisi kiinni pettämisestä. Tekijä oli sanonut säästävänsä uhrin toisen silmän, jotta tämä näkisi, millainen rampa hänestä on tullut.
        xxx/ellauri136.html on line 291: 1. Ensinnäkin runon nimi ja sen kirjoittaja on merkitty, ja sitten on tarpeen kertoa työn syntymisajankohdasta, sen luomisen historiasta, missä se on kirjoitettu, missä olosuhteissa ja kenelle se on omistettu. Mikä tahansa kirjallisuus, myös lyriikka, liittyy väistämättä historialliseen aikaan, tämän yhteiskunnan kehityksen ajan erityispiirteisiin. Järjestelmän toinen kohta on siksi luonnollinen.
        xxx/ellauri136.html on line 379: Lermontovin "Beggar" -vuosi kirjoitettiin 1830 pyhiinvaelluksen aikana Trinity-Sergius Lavraan, jonka runoilija teki ystäviensä ja rakastetun Ekaterina Sushkovan kanssa. Erään version mukaan Mikhail Yurievich otti todelliset tosiasiat työn pohjalta, vaikka hänen morsian kumosi nämä tiedot. Runon kirjoittamisen jälkeen kukaan kirjoittajan ympäristöstä ei ollut epäilystä siitä, kenelle se oli tarkoitettu, koska se oli Sushkovin teko, joka aiheutti runoilijan kirjoittavan runon.
        xxx/ellauri136.html on line 387: Tämän seurauksena Mikhail Yurevich hajosi Catherinen kanssa Sushkova, mutta koska hän oli luonteeltaan kostonhimoinen henkilö, jonkin ajan kuluttua hän koski hiäntä sieltä. Tämä tapahtui 5 vuoden kuluttua jakeesta "Kaveri". Runoilija ei ilmaisse mitään tosi tunteita, osoitti karkoitusta jatkuvasti ihaillen tytön kauneutta. Lopulta Sushkova rakastui häneen ja sitten Lermontov iski hiänelle murskaavan iskuja. Mikhail Yuryevich ilmoitti kaikille, että Catherine oli tyhmä, ruma ja vain sääli. Lermontovin "Kavennetun" runon analyysi mahdollistaa paitsi ihailla myös ympäröivän maailman kovaisuutta, mutta myös nostamaan verhon suuren venäläisen runoilijan tunteiden yli.
        xxx/ellauri136.html on line 575: Kotisohvallaan kyykistävä Tiihonen sanoo, että motivoivasta puhumisesta ei ole muodostumassa hänelle uutta uraa. Uskokoon ken haluaa. Kun Tiihosen puhujakeikoista, uudesta urasta ja niistä saatavista jättimäisistä palkkioista spekuloitiin hiljattain iltapäivälehdissä, hän perui vireillä olleet kakat. Hän päätti kuitenkin lähteä Puhdistamon kasvoiksi, koska näki siinä paikan valkaista t-housuja.
        xxx/ellauri136.html on line 624: Sotilasdiktatuuri toimii epäoikeudenmukaisesti ottaessaan veden yhteisomistukseen ja jakaessaan vesivaroja puolueen jäsenille, mutta samaan aikaan tiemestarit ovat monen sukupolven ajan pitäneet hallussaan salaista tulolähdettä, josta vain tiemestarin perhe ja varakkaat tievieraat saavat hyötyä. Nooran äiti keskustelee aiheesta miehensä kanssa: ”Jos vesi ei kuulu kenellekään, mikä oikeus sinulla on tehdä kätketyistä vesistä omaisuuttasi samaan aikaan kun kokonaiset perheet rakentavat kylässä laittomia vesijohtoja pysyäkseen hengissä? Mikä erottaa sinut Uuden Qianin upseereista, jos toimit niin kuin hekin?”
        xxx/ellauri136.html on line 626: Käytännön tasolla asiassa onkin selkeä moraalinen ristiriita, mutta filosofisella tasolla isä kokee, ettei vettä voi omistaa, eikä se kuulu kenellekään. Hän opettaa Senjalle: ”Kaikki maailmassa ei ole ihmisten. tie ja vesi eivät kuulu tiemestareille, vaan tiemestarit kuuluvat tielle ja
        xxx/ellauri136.html on line 636: Lähteen paljastuttua Noora eristetään kotiinsa viikoiksi ennen teloitusta. Eräänä päivänä hän saa vieraakseen sotilaskomentaja Taron (nimestä päätellen kai japsu), joka on aiemminkin käynyt vierailuilla tiemestarin talossa ja yrittänyt saada perhettä kiinni vesirikoksesta. Taro tarjoaa Nooralle mahdollisuutta jäädä henkiin sillä ehdolla, että he tekisivät Senjan kanssa töitä armeijalle. Noora kieltäytyy: ”Olin yksin, ja sanoin ainoan asian, jonka saatoin sanoa. ’Mikään ei saa minua ottamaan tarjoustanne vastaan’, ei edes salamiakki.” Noora luopuu mieluummin Fazerin salmiakista kuin toimii arvojensa vastaisesti, ja tässä hän vertautuu henkilöhahmona jälleen marttyyriin. Nooran ja Taron erottaa toisistaan kuin ruozalaisen sotilaan ja upseerin saunassa vain kepillä. He käyvät vierailun päätteeksi filosofisen keskustelun elämän tarkoituksesta. Molemmat uskovat, ettei kuoleman jälkeen ole luvassa pelastusta tai palkkiota siitä, miten on elämänsä elänyt, mutta Noora sanoo: ”Uskon, että vaikeita valintoja on tehtävä jokaisena päivänä, siitä huolimatta, että hyvin tietää, ettei mitään palkkiota ole. Koska jos ei ole mitään muuta kuin tämä, se on ainoa tapa jättää elämästään jälki, jolla on jotain merkitystä.” Taro sen sijaan toteaa: ”jos mitään muuta ei ole kuin tämä, voin yhtä hyvin nauttia siitä niin kauan kuin sitä kestää.” Toisin kuin egoistiseksi hedonistiksi osoittautuva Taro, stooalainen Noora pysyy uskollisena isin arvoille ja sille, minkä kokee oikeaksi, vaikka ei edes odota palkkiota. Omalla tavallaan palkkio hänelle lienee kuitenkin se, että hän tietää jättäneensä elämästään jäljen, ”jolla on jotain merkitystä”. Vittu noita iänikuisia omia etujaan ajavia merkityxiä. Vitun palkkoita. Vitun jälkiä. Veteen piirrettyjä viivoja. Tieraatoja.
        xxx/ellauri137.html on line 55: Portin kirjoitti vuonna 2003, että jostakin syystä Tammisalo pitää edelleen Dawkinsin geenikäsitystä tieteen viimeisenä sanana, vaikka genetiikka on kehittynyt siitä paljon. Hän myös huomautti, että sosiobiologiassa ja ja evoluutiopsykologiassa on taipumus sivuuttaa ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen ja rajuimmillaan vetää suora yhteys geenien ja vaikkapa köyhyyden välille. Rantala ja Tammisalo vastasivat hänelle:
        xxx/ellauri137.html on line 76: Muutos alkoi henkilökohtaisesta tragediasta. Viitisen vuotta sitten Rantala sai potkut puolisolta ja sai lääkärikäynnillä kuulla olevansa siitä vakavasti masentunut. Hänelle tarjottiin pelkkiä lääkkeitä, joista hän kieltäytyi. ”Käytännössä se oli virhe”, Rantala sanoo. Hän alkoi perehtyä vaihtoehtoisiin hoitoihin ja innostui biohakkeroinnista eli oman ruumiinsa tarkkailemisesta ja mittaamisesta. ”Opin tuntemaan oman kehoni, ja miten se toimii. Lukuisista tarkistusmittauxista huolimatta se oli lyhyempi kuin luulin," hän sanoo. Kengänkärjet kastuivat joka kerta.
        xxx/ellauri137.html on line 90: Lääkäri oli suositellut hänelle neljää eri psyykenlääkettä ja terapiaa, mutta Souri ei suostunut aloittamaan lääkitystä – eikä terapeutti sen vuoksi ottanut häntä asiakkaakseen. Sitten hän törmäsi naistenlehdessä Rantalan haastatteluun. Kerrankin joku tiesi, mistä puhui, Souri ajatteli. Hän oli jo googletellut ahkerasti psyykenlääkkeisiin liittyviä asioita. Hän lähetti Rantalalle sähköpostia ja sai vastaukseksi kutsun tulla Turkuun. Rantala piti hänelle luennon, joka avasi Sourille ”uudenlaisen näkökulman ihmisyyteen”. Souri puolestaan avasi Turun Darwinille uuden näkökulman kehollisuuteen.
        xxx/ellauri137.html on line 235: Et mes yeux dans le noir devinaient tes prunelles,
        xxx/ellauri137.html on line 237: Et tes pieds s'endormaient dans mes mains fraternelles.
        xxx/ellauri138.html on line 154: "Sitä hän ei ymmärtänyt, että hänen olisi pitänyt nussia tyttö perseeseen. Miksikö? Sulkeakseen hänen suunsa. Kummaa käytöstä presidentiltämme. Sitähän tyttö hänelle ensimmäiseksi tyrkytti. Tyrkytti persettä päin naamaa. Tarjosi itseään hänelle. Eikä hän tehnyt mitään. Minen tajua sitä äijää. Jos hän olisi pannut tyttöä perseeseen niin tuskin hiän olisi mitään kertonut. Koska hän ei olisi halunnurt puhua siitä."
        xxx/ellauri138.html on line 157: "Se on eri juttu. Mutta hän ei antanut tytölle semmoista mistä tämä ei olisi halunnut puhua kenellekkään. Semmoista mitä hän halusi mutta tyttö ei. Se oli virhe. Perseen kautta se lojaalisuus hankitaan. Hän tökki kuumemittarin kansakunnan suuhun, kun se olis pitänyt tuikata sen perseeseen. Tämä on U.S.A."
        xxx/ellauri138.html on line 162: siltä töitä? Tohon vaan selälleen ovaalin officen pöydän päälle ja housut heti alas. Tiedätkö mitä Nixon olisi sanonut? Harry Truman ja jopa Eisenhower olisi sanonut ruman sanan niinkuin se on. Toista maailmasotaa johtanut kenraali tiesi kyllä miten olla olematta kiltti. He olisivat sanoneet hänelle jälkeenpäin että paitsi etteivät he ottaisi häntä hommiin, niin kukaan muukaan ei hänelle töitä antais
        xxx/ellauri138.html on line 167: hänen perheestään tienaisi enää senttiäkään, jos hän uskaltaisi hiiskahtaakaan kenellekään niistä yhdestätoista suihinotosta. Yhdestätoista. Ei edes paakarin
        xxx/ellauri138.html on line 253: Kun Herakles oli lähellä kuolemaansa, hän toivoi tulevansa poltetuksi hautajaisroviolla vielä ollessaan elossa. Kukaan muu kuin Filoktetes ei suostunut sytyttämään roviota. Kiitokseksi tästä palveluksesta Herakles antoi Filokteteelle jousensa. Myöhemmin Filoktetes lähti kreikkalaisten joukoissa Troijan sotaan, mutta käärme puri häntä jalkaan pyhäkköalueella Khrysen saarella lähellä Lemnosta. Purema aiheutti hänelle jatkuvaa kipua sekä tuotti kauheaa hajua.
        xxx/ellauri138.html on line 326: "He rakastivat Naurun ja unohduxen kirjaa. Kunderassa oli jotain luotettavaa. Hänen itäeurooppalaisuutensa. Intellektuellin levoton luonto. Se että kaikki näytti olevan hänelle niin vaikeaa. Heihin kumpaankin teki vaikutuksen Kunderan vaatimattomuus, oikea supertähden käytöxen antiteesi, ja he kumpikin uskoivat hänen ajattelun ja kärsimyksen eetoxeensa. Kaikki se intellektuaalinen kärsimys - ja entä sitten hänen ulkomuotonsa. Kirjailijan runollisen nyrkkeilijämäinen olemus teki Delfiiniin suuren vaikutuxen, se oli merkki kirjailijan sisällä vaikuttavasta ankarasta sekasorrosta."
        xxx/ellauri139.html on line 302: Shtshedrin kirjoitti, että sen tehtävän edessä, jonka Dostojevski otti suorittaakseen, tunnetussa määrin "kalpenevat kaikki mahdolliset kysymykset naisten työstä, arvojen määräytymisestä, ajatuksen vapaudesta"... "Tämä, kirjoittaa satiirikko, niin sanotusti lopullinen päämäärä, johon nähden kaikkein radikaaleimmatkin kaikkien muiden yhteiskuntaa kiinnostavien kysymysten ratkaisut vaikuttavat vain väliasemilta". Mutta samalla Shtshedrin osoitti kiivaasti kirkuvia ristiriitoja, joita esiintyy Idiootissa, kuten myös muissa kirjailijan teoksissa. "Ja mitä sitten? huolimatta sellaisen tehtävän säteilyvoimasta, joka sokaisee kaikki tilapäiset edistyksen muodot, herra Dostojevski, kirjoitti Shtshedrin, vähääkään ujostelematta tuhoaa itse asiansa saattamalla häpeään apinoita, joiden ponnistukset ovat suuntautuneet samaan suuntaan, johon ilmeisesti pyrkii myös tekijä erittäin pätevällä päättelyllään. Halpa niin sanotun nihilismin pilkka ja häiritsevä halveksunta, jonka syyt aina jäävät selvittämättä, kaikki tämä värittää herra Dostojevskin tuotantoa rokonarpiseksi, täysin hänelle vieraan, ja korkeasta taiteellisesta tasosta kertovien kuvien ohella loihtii esiin kohtauksia, jotka
        xxx/ellauri139.html on line 1045: Kun hän lähti Avonista vuonna 1828 (esipuheessaan Hégésippen kerätyille teoksille, Sainte-Beuve ilmoittaa meille, että Hégésippe oli erinomainen klassisen kirjallisuuden opiskelija ja että hänellä oli lahjakkuus latinalaiseen tulkintaan), hän aloitti oppisopimuskoulutuksen oikolukijana Provinsin kustantaja, monsieur Lebeau - Hégésippe viittaa teoksissaan M. Lebeaun tyttäreen "sisarekseen" ja hän omisti lyhyet proosakertomuksensa hänelle. Kun Kaarle X kulki Provinsin läpi vuonna 1828, Sainte-Beuve ilmoittaa meille, Moreau kirjoitti isänmaallisen runonsa Vive le roi! . Hégésippe Moreau meni Pariisiin ennen vuotta 1830. M.Lebrunin neuvosta hän lähetti kopion kirjeestään painamisesta M. Firmin Didotille, ja hänet palkattiin Didot -kustantamolla, joka sijaitsi rue Jacobilla, mutta lähti tämä työnantaja pian sen jälkeen. Hän osallistui heinäkuun vallankumoukseen 1830, työskenteli lyhyesti opettajana ( maître d'étude ) ja alkoi johtaa Böömin elämää.
        xxx/ellauri139.html on line 1135: Criminelle aristocratie, Rikollisten parhaimmistoa,
        xxx/ellauri148.html on line 514: Moraalinen kädellinen protestoi sekä silloin kun hänelle henkilökohtaisesti tehdään vääryyttä että silloin kun hän ei pääse aiheuttamaan toisille vastaavia kärsimyksiä vaikka ajattelee niitä. Jos Jumalan on pakko rääkätä omia luotujaan, se on hänen asiansa. Aito protestoija ilmaisee haisevan vastalauseensa kieltäytymällä parhaansa mukaan tekemästä pahaa, edes pieraisemaan toisten läsnäollessa.
        xxx/ellauri149.html on line 292: Hänet tunnettiin nimellä reb Moishe ba-ba-ba. Että miksi ba-ba-ba? Koska hän puhui sillä tavalla: "Ba-ba-ba, Kaikkivaltias laissez-faire auttaa kyllä, ba-ba-ba, Messias tulee ja maailma pelastuu. Ba-ba-ba, on hyvä olla keskustalainen. Voiko suurempaa iloa ollakaan kuin olla keskustalainen? Minä luovun kaikista teattereista, rikkauksista, kaikista herkuista yhtä Pafos-seminaaria vastaan, yhtä psalmien lukua, yhtä Asher Yotzaria vastaan! Jos joku tarjoaisi minulle kaikkea maailman kultaa, kaikki palatsit ja linnakkeet ja sotilaat ja kasakat sillä ehdolla että jätän yhden siunauksen lukematta, nauraisin hänelle päin naamaa. Nehän ovat turhuutta ja pikkujuttuja, eivät tyhjän munankuoren arvoisia. Mutta kun luen rukouksen Joka olet sanallasi luonut kaiken olevaisen", tunnen uuden voiman luissani ja ytimissäni. Ajattelehan nyt: Siunattu olet Sinä. Herra meidän Jumalamme Jorma Ollila, maailmankaikkeuden valtias joka olet sanallasi luonut kaiken olevaisen. Ihan kaiken! Taivaan ja maan, minut, sinut, jopa - anteeksi vain tämä rinnastus - koiran kadulle. Kaikki on Hänen luomaansa, paizi viranomaistehtävät suuren Luojan Esko Ahon, ja meille Hän antoi kyvyn ylistää Häntä. Eikös siinä ole maallista iloa kyllin?
        xxx/ellauri154.html on line 115: Pyhittäjä-äiti Maria syntyi Egyptissä 500-luvun alussa. 12-vuotiaana hän lähti kotikylästään Aleksandriaan, jossa hän eli ilotyttönä seuraavat 17 vuotta. Hän ansaitsi elantonsa kehräämällä ja kutomalla kangasta, joten köyhyys ei pakottanut häntä siveettömään elämään. Hän kertoi myöhemmin, että häntä poltti kyltymätön himo, joka sai hänet antautumaan kenelle tahansa miehelle. Eräänä päivänä hän näki joukon egyptiläisiä ja libyalaisia menossa satamaan. Hän nousi laivaan heidän kanssaan ja maksoi matkansa “palveluillaan”. Laiva oli menossa Pyhälle maalle. Matkan päänä oli Jerusalem ja Ristin ylentämisen juhla, jota vietetään syyskuun 14. päivänä.
        xxx/ellauri154.html on line 117: Saavuttuaan Jerusalemiin Maria lähti muiden mukana Pyhän Haudan kirkkoon yöpalvelukseen. Hän oli laivassa "tutustunut" (raamatullisessa mielessä) kymmeneen nuoreen mieheen ja meni kirkkoonkin vain saadakseen katsella heitä. Mutta kun hän saapui kirkon ovelle, näkymätön voima esti häntä pääsemästä sisään vaikka hän kuinka yritti. Muut kulkivat ovesta vapaasti, mutta Maria joutui jäämään oven suulle. Silloin hänelle alkoi vähitellen valjeta, että hänen siveetön elämänsä esti häntä lähestymästä pyhää ristinpuuta. Hän purskahti itkuun ja lyöden rinzikoihinsa kääntyi kirkon eteisaulassa olevan Jumalanäidin ikonin puoleen: “Pyhä Neitsyt Valtiatar, joka au-äitinä olet synnyttänyt Herramme Jeesuksen Kristuksen, tiedän, etten monien syntieni tähden ole arvollinen katsomaan Sinun pyhää ikoniasi. Mutta koska Sinusta syntynyt Jumala tuli maailmaan kutsumaan syntisiä katumukseen, auta minua ja päästä minut kirkkoon kumartamaan Hänen pyhää ristiään. Lupaan sinulle, että heti kun olen nähnyt sen, luovun maailmasta ja kaikista sen nautinnoista ja alan kulkea pelastuksen tietä, jonka Sinä minulle osoitat.”
        xxx/ellauri154.html on line 119: Tämän jälkeen Maria tunsi vapautuvansa, sfinkteri löystyi ja hän saattoi esteettä astua kirkkoon. Siellä hän kumarsi hartaasti pyhää ristiä ja palasi sitten kirkon eteiseen Jumalanäidin ikonin eteen valmiina seuraamaan sitä tietä, jonka Pyhä Neitsyt hänelle osoittaisi. Silloin hän kuuli äänen: “Jos ylität Jordanin, löydät levon.” Maria huudahti: “Oi Valtiatar, älä hylkää minua!” Heti hän poistui kirkosta ja lähti kulkemaan Jordanin suuntaan. Matkalla eräs kristitty antoi hänelle almuksi kolme kolikkoa, joilla hän osti kolme leipää. Illalla hän saapui Jordanvirran lähellä sijaitsevaan Johannes Kastajan kirkkoon. Siellä hän sai aamulla pyhän ehtoollisen, söi puolikkaan leipää ja joi Jordanin vettä. Samana päivänä hän pääsi veneellä Jordanin yli aivan nimellisestä maxusta. Siitä alkoi hänen erakkoelämänsä, jota kesti 47 vuotta. Tuona aikana hän käytti ravintonaan Jordanin takaisen erämaan villiyrttejä ja kasvien juuria ja söi niiden kanssa kahden ja puolen kivikovaksi kovettuneen leipänsä muruja. Muruista piisasi koko ajaxi. Ne olivat isoja kivikovia leipiä.
        xxx/ellauri154.html on line 127: Isä Zosima oli iloissaan tavattuaan vihdoinkin todellisen jumalankantaja-askeetin, joka oli kohonnut munkki (tai siis nunna)elämän täydellisyyteen. Hänen pyynnöstään Maria kertoi hänelle siihenastiset elämänvaiheensa. Lopuksi Maria pyysi Zosimaa, joka oli pappismunkki, tulemaan seuraavana vuonna suurena torstaina pyhä ehtoollinen mukanaan Jordanin rannalle. “Sen jälkeen kun tulin erämaahan, en ole saanut pyhää ehtoollista”, hän sanoi. "Vaan näitä kovia muruja." Lopuksi hän pyysi abba Zosimaa välittämään igumeni Johannekselle terveiset, että tämän pitäisi kiinnittää huomiota erinäisiin epäkohtiin luostarissa. Nunnien olisi nukuttava päinmakuulla eikä selällään. Kahvin kanssa ei tulisi tarjota munkkeja. Isä Zosima ihmetteli, kuinka Maria saattoi olla perillä hänen luostarinsa asioista. Hän lankesi maahan Marian edessä kuin sade ja palasi Jumalaa kiittäen luostariinsa.
        xxx/ellauri154.html on line 294: Mies hymyili kuullessaan mitä ruukulla oli sanottavana. Mies kertoi, ettei koskaan ajattelut heittävänsä ruukkua pois, sillä ruukku oli hänelle todella hyödyllinen. ”Hyödyllinen?”, kysyi ruukku. Kuinka se voi muka olla hyödyllinen, jos mies menettää rahaa joka päivä sen vuoksi? Mitä muuta hyötyä muka on paizi raha? (Ruukku ruukku oisit kuunnellut mitä Rodin juuri huikkasi!)
        xxx/ellauri157.html on line 173: Samulin 2. tuotantojaxossa episodissa 8 David toimi erittäin nazimaisesti mittaillen anaalisesti köydellä ketkä moabiittivangeista oli tapettava. Doubtless only the fighting men? Hän löi myös äitin sukulaiset eli moabilaiset ja mittasi heidät köydellä: hän määräsi heidät maahan makaamaan ja mittasi heistä aina kaksi köydenpituutta surmattaviksi ja yhden köydenpituuden jätettäviksi henkiin. Näin moabilaisista tuli Daavidin alamaisia, jotka maksoivat hänelle kenkäveroa. Amazing Bible.
        xxx/ellauri157.html on line 468: Martin Buber syntyi juutalaiseen perheeseen. Perhetausta antoi hänelle perinnöksi kiinnostukseen rabbiiniseen perinteeseen ja hasidismiin, joista varsinkin jälkimmäisellä on ollut suuri merkitys hänen älylliselle kehitykselleen. Buber aloitti opintonsa 1896 ja hän opiskeli monia aineita Wienin, Berliinin, Leipzigin ja Zürichin yliopistoissa ja teki vuonna 1904 väitöskirjansa, joka käsitteli yksilöllistymisen teorioita kahden mystikon, Nicolas Cusanuksen ja Jakob Böhmen tuotannossa.
        xxx/ellauri165.html on line 71: Suoraviivainen hymiö on hapan, keskinkertainen apina on huonohko. Niin ei pidä kenellekkään sanoa, se on loukkoovoo. Jokainen meistä on ainutlaatuinen, special, xtraordinary. Vähempi ei tyydytä. Vittu vaikka pallokalloapinoiden keskinäiset erot näkyy vasta n:nnessä desimaalissa. No lompakon paxuudessa ne kyllä ovat gigaluokkaa. Sitä se korkoa korolle periaate teettää.
        xxx/ellauri165.html on line 92: Riikka Forsström on kulttuurihistorian tohtori, jolta on aiemmin ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Monelle hän saattaa olla tuttu naistenlehtiin kirjoittamistaan asiantuntija-artikkeleista.
        xxx/ellauri165.html on line 442: Otteita De Virginibusista, jonka Pyhä Ambrose omisti vuonna 377 sisarelleen Marcellinelle, nunnalle Roomassa:
        xxx/ellauri165.html on line 543: Isä ei hyväksynyt poikansa mielenmuutosta ja rahojensa tuhlausta, jolloin Franciscuksen sanotaan ojentaneen hänelle vaatemyttynsä. Franciscus sanoi, että tästä lähtien hänellä on vain yksi Isä – Hän, joka on Taivaassa.
        xxx/ellauri166.html on line 247: Kun viholliset ryhtyvät vastauskonpuhdistuxeen, eivät ne saa mitään muuta aikaan kuin, että saavat Jumalan nauramaan. Lapset esittävät meille huvittavan näytelmän, kun he tarttuvat oljenkorteen ja, ikään kuin se olisi veitsi, koettavat sillä tappaa koiran tai sian. Kukaan meistä ei voisi myöskään olla nauramatta, jos hän näkisi narrin ottavan kepakon käteensä ja juoksevan suurella voimalla päin tornia yrittäen näin kaataa sen kumoon. Olisihan moinen hanke typerä ja turha. Sillä kun vertaat turkkilaista, paavia, piispoja, kuninkaita ja herroja ja koko saatanan valtakuntaa tähän, niin eivätkö he ole samanlaisia kuin tuo narri, joka ponnistelee kaataakseen valtavan tornin kepillä? Niinpä he esittävät Jumalalle näytelmän ja pilan. “He esittävät hänelle hupinäytelmän, kun he ovat eniten vihoissaan.” Todellisuudessa he sellaisten ajatusten ja ponnistelujen kanssa askaroidessaan eivät ole mitään muuta kuin ilveily ja, kuten me saksaksi sanomme, he ovat “Herran Jumalamme narreja”.
        xxx/ellauri166.html on line 290: Singerin Iisakki oli punapäinen laihuliini jota nolotti näyttäytyä nakuna kuin Aatamia ja Eevaa omppumaistiaisten jälkeen. Se luki Berkeleytä, Cuntia, Siiliä ja Kabbalaa eikä ymmärtänyt YHTÄÄN. Pääasia oli että Jumalalla oli kikkeli, aivan valtavan humongous parru. Hän sai paljon paljon rakkautta Schechinalta, enkeleitä, serafeilta, kerubeilta, Aralimilta, pyhiltä pyöriltä ja petoeläimiltä, luvuttomilta maailmoilta ja sieluilta, mutta tämä ei riittänyt hänelle, vaan hän vaati rakkautta myös ketjun heikoimmalta lenkiltä jolle hän jämensi: Rakasta herraa eli minua kaikilta voimiltasi (deuteronomia).
        xxx/ellauri166.html on line 292: Hän tahtoo rakkautta (kuten minäkin) siihen katsomatta onko Hän ansainnut sitä. Hän rankaisee luotujaan usein mutta Hän vaatii että he antavat Hänelle anteeksi ja tunnustavat että kaikki Hänen tekonsa tähtäävät ihmisen parhaaseen. Hän pitää paljon salaisuuksia ja samalla Hän vaatii että apina on täysin läpinäkyvä ja paljastaa sielunsa täydellisesti.
        xxx/ellauri167.html on line 49: Sono i protagonisti del Canto V dell'Inferno, posti fra i lussuriosi del II Cerchio. Francesca era figlia di Guido il Vecchio da Polenta, signore di Ravenna, che dopo il 1275 aveva sposato Gianciotto Malatesta, il figlio deforme del signore di Rimini. Paolo era il fratello di Gianciotto e fu capitano del popolo a Firenze nel 1282-83. Secondo il racconto di Dante, di cui però non c'è traccia nelle cronache del tempo, Francesca ebbe una relazione adulterina col cognato Paolo e i due, sorpresi dal marito di lei, furono entrambi trucidati.
        xxx/ellauri167.html on line 213: Il discorso psicanalitico si intreccia con l'emancipazione giovanile, raccontata senza alcun riferimento politico ma come scappatoia dal tedio (i ragazzi sono tutti benestanti) e dal modello sociale della scorsa generazione. Meritava un maggiore approfondimento il secondo discorso, abbozzato nelle prime scene, mentre assume rilievo il rapporto tra i due fratelli, quello in cui il regista (che monta e cura la fotografia) sembra avere meno da raccontare, tanto che certi dialoghi risultano ridondanti e annoiano.
        xxx/ellauri167.html on line 648: Principia Discordian mukaan kirkon paavi on "jokaikinen mies, nainen ja lapsi tällä maapallolla." Kirjan mukana on virallinen paavikortti, jota voi kopioida ja levittää vapaasti kenelle tahansa. Paavius ei kuitenkaan riipu tämän kortin haltijuudesta, kortti vain ilmoittaa että kyseinen henkilö on "aito ja valtuutettu Discordianistipaavi."
        xxx/ellauri167.html on line 692: mausaineiden hallussapidosta ja maahantuonnista. Jäätyään kiinni kannabiksen hallussapidosta vuonna 1970 Leary tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen. Vankilassa hänelle tehtiin sarja vankien psykologian kartoittamiseen tarkoitettuja testejä. Osa näistä testeistä oli Learyn itsensä kehittämiä, joten hän osasi antaa itsestään kuvan säyseänä ja tottelevaisena ihmisenä. Tämän seurauksena Leary laitettiin heikosti vartioituun vankilaan, josta hän pakeni muurin yli. Leary ehti paeta vaimonsa kanssa Algeriaan ja sai turvapaikan Mustien pantterien Eldridge Cleaverin luota. Hänet pidätettiin lopulta Sveitsissä, ja hän oli Yhdysvalloissa vankilassa vuoteen 1976 saakka, osan ajasta Charles Mansonin naapurisellissä. Leary vapautettiin etuajassa hänen kanneltuaan viranomaisille ystävistään, mistä tuli mainehaittoja. Presidentti Richard Nixon kutsui Learya ”maailman vaarallisimmaksi mieheksi”. Se joka sanoo on ize.
        xxx/ellauri168.html on line 119: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Esim. rokotuxet, joilla laitetaan pahaa-aavistamattomiin hölmöihin samanlaisia tsippejä kuin on koirilla.
        xxx/ellauri168.html on line 199: Jotkin kristityt ovat kritisoineet tätä kirjailijaa ja hänen kaveriaan hänen kirjojensa sisällöstä, sillä nämä eivät kuvaa Kristinuskon valoisampaa puolta (mitä se sitten onkaan). Näyttää siltä että jotkut ihmiset haluavat ainoastaan että Jumala tekee heidän olonsa mukavaksi. Jotkut ovat menneet jopa niin pitkälle että väittävät että tämä kirjailija ei ole lainkaan uskossa koska hänen kirjojensa sisältö on niin raskasta. On surullista että monet kristityt eivät tunne omaa Raamattuaan eivätkä sitä mistä toivo on peräisin. Todellisen toivon antaa Jumalan Henki. Terapeutti saattaa olla optimistinen mielenhallinnan uhrin suhteen, mutta tämän terapeutin optimismi kääntyy vilpittömäksi toivoksi kun hän tulee henkilökohtaisesti mukaan sisään uhrin tragediaan rukouksen kautta. Raamatullinen toivo ei ole lämmin utuisuus jolla on päänsä hiekassa teeskennellen että kaikki on ruusuista helppoa. Täysin päinvastoin, jos me katsomme seuraavia Raamatun jakeita, me näemme että Jumalan Sana kuvaa traumaa trauman jälkeen, kera valon joka on edelleen tunnelin päässä kuin junan ajovalo! Sellainen on meidän toivomme voima, että meillä on toivo huolimatta kuinka kiivaana pahuus esittäytyy.
        xxx/ellauri168.html on line 326: Orjien luominen valokuvamaisilla muistoilla helpottaa tätä salailua. Mutta he eivät ole kyenneet täysin peittämään miljoonia ohjelmoinnin tuhoamia hukkaan heitettyjä eläimiä. Monien vuosien ajan, he kykenivät peittämään jälkensä luokittelemalla uhrinsa skitsofreenikoiksi. Mutta nyt terapeutit kuzuvat niitä MPD tai DID tapauxixi. Sen jälkeen kun Karkki Jonesin aviomies paransi Karkin sen verran että hän kykeni kirjoittamaan kirjan jossa paljastettiin asioita joita hänelle oli tehty, salaisuus oli paljastettu (katso "The Control of Candy Jones Hypnotism and the CIA" by Donald Bain).
        xxx/ellauri168.html on line 330: Tämä artikkeli koskee mahdollisuutta, että Karkki Jones, Amerikan menestynein malli 1940-luvulla, joutui mielenhallinnan uhriksi hypnoosiohjelman kautta, jonka CIA:n osastot mahdollisesti järjestävät. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä tapauksessa on se, että hän pystyi muistamaan nämä mielenkäsittelytapaukset vain aviomiehensä Pitkät Kalsarit Nebelin hänelle suorittaman hypnoosin avulla.
        xxx/ellauri168.html on line 338: Kuusitoistavuotiaana hän osallistui ja voitti vuoden 1941 Miss Atlantic City -kilpailun, joka johti työhön virallisena emännänä Miss America -kilpailussa ja sai paljon julkisuutta. Myöhemmin hänestä tuli Karkki Jones, Amerikan tunnetuin malli 40-luvulla, ja vuosina 1944/45 hän kiersi United Service Organizationsin (USO) kanssa viihdyttäjänä Etelä-Tyynenmeren alueella erityisesti hänelle suunnitellun esityksen kanssa. Huhtikuussa 1945 Morotaissa hän sairastui aaltoilevaan kuumeeseen ja malariaan, ja hänet vietiin erityissairaalaan Filippiineillä, missä hän sai myöhemmin tarttuvan sienen (en sano mistä mihin mutta arvaatte). Täällä hän "ystävystyi" useiden lääkäreiden kanssa, mukaan lukien maissipiippuinen upseeri nimeltä McArthur, jonka nimeä Donald Bain ei paljasta kirjassaan, joka perustuu Long John Nebelin hypnoosinauhoille The Control of Candy Jones (katso lähteet alla), mutta antaa salanimen "Gilbert Jenson". Kuuden viikon sisällä hän tunsi olonsa riittävän terveeksi matkustaakseen.
        xxx/ellauri168.html on line 342: Joulukuussa 1972, 47-vuotiaana, Karkki meni naimisiin Pitkät Kalsarit Nebelin kanssa, New Yorkin menestyneimmän ja kiistanalaisimman radion talk-show-juontajan kanssa. He olivat seurustelleet vain 28 päivää, vaikka he olivat tunteneet kumpikin vuodesta 1941. Melkein heti Nebel huomasi jotain outoa uudessa vaimossaan. Hän puhui toisinaan oudolla, aggressiivisella äänellä ja osoitti voimakkaita mielialan vaihteluita. Hän kärsi myös unettomuudesta, joten kesäkuussa 1973 Nebel tarjoutui yrittämään hypnotisoida hänet parantumaan siitä. Karkki väitti, että häntä ei voitu hypnotisoida, ja vaikka Nebel ei ollut koskaan tehnyt niin ennen, hän oli vakuuttunut, että hänen laaja lukeneisuutensa aiheesta selvittäisi hiänet. Näyttää siltä, että hän teki erittäin ehdottoman aiheen, melkein ainutlaatuisella tavalla, vaikka ehkä tätä auttoi hiänen suuri uskonsa mieheensä. Riippumatta siitä miksi, hiän nukkui ensimmäisen kunnon yöunensa kuukausiin Nebelin hypnoosin seurauksena. Myöhemmillä istunnoilla hän alkoi spontaanisti ikääntyä ja puhui lapsen äänellä. Mutta se oli toinen, ei-lapsuuden, agressio, joka huolestutti Nebeliä, joka sai Karkin ostamaan hänelle hienon nauhurin tallentaakseen nämä häiritsevät keskustelut hypnoosin avulla. Myöhemmin kesäkuussa ilmestyi Karkin lapsuuden kimittävän leikkikaverin Arlettyn ja Ranun persoonallisuudet, ja hypnoottisen agression kautta syntyi synkkä tarina hypnoosista ja mielenhallinnasta Candyn menneisyydessä.
        xxx/ellauri168.html on line 344: Se, mitä hiän kertoi näissä hypnoottisissa istunnoissa, alkoi sinä aikana, kun hiänen toimistoaan käytettiin postipudotuksena valtion virastolle. Ilmeisesti hiäntä pyydettiin kuljettamaan kirje CIA:lle miehelle San Franciscoon. Tämä mies oli Douglas McArthur, jonka hän muisti maissipiippuisena upseerina Filippiineiltä, lempinimeltä "Ranu". Ranu pyysi hiäntä sitten menemään toimistoonsa Oaklandiin keskustelemaan izexeen kirjeestä ja muusta mielenkiintoisesta ja tuottoisasta työstä, jota hiän voisi tehdä CIA:lle. Hän kertoi hiänelle, että hän kuljettaisi silloin tällöin hiänelle viestejä, ja sanoi, että hän tarvitsee passin oletetun nimen alla, koska hänen täytyisi joskus matkustaa ulkomaille. Hänen valitsemansa nimi oli "Ranu". Toistaiseksi mikään McArthurn tekemisistä ei ollut erityisen epätavallista kylmän sodan aikana, itse asiassa hän liittyi tuhansien aikalaisten amerikkalaisten joukkoon, jotka työskentelivät samalla lailla lukemattomissa yksiköissä, kuten Kennedyn johtamassa CIA:n perustamassa ja johtamassa Microsoftissa. Kuten muutkin osa-aikaisesti "The Companylle" työskentelevät kansalaiset, kuten CIA tunnettiin, Ranun osa pidettiin salassa, niin salassa, että jopa CIA:n päämajan arkistointitoimisto Langleyssa, Virginiassa, ei tiennyt hänestä mitään. Arietty, hänen ikioma "sieniagenttinsa", oli hänen ainoa yhdyntähenkilönsä.
        xxx/ellauri168.html on line 346: McArthur kertoi hiänelle, että hänen pitäisi olla hyvässä kunnossa salatyössään, ja ehdotti, että hän tarvitsisi vitamiineja, joita hiän ruiskutti hänelle siitä lähtien suonensisäisesti. Nämä "vitamiinit" olivat itse asiassa erittäin kokeellisia koronalääkkeitä. Hiän kertoi hänelle myös hypnoosista ja sen käytöstä ja osoitti sen hypnotisoimalla hänet, vaikka hän väittikin, ettei häntä voitu hypnotisoida. Silloin hän löysi Ariettyn Karkin sienipaikasta ja kexi että voisi saada hiänestä jonkun, jota hän voisi käyttää samalla lailla kuin Karkkia. Arietty ongittiin ulos sienestä ja pantiin Karkin taskuun, ja todellisuudessa juuri hiänet lähetettiin kimittämään erilaisille kokeellisille tehtäville kotimaassa ja ulkomailla. Karkista tuli myös ulkonäöltään Arietty, jolla on peruukki ja erilainen meikki. Tietenkin hiän oli ohjelmoitu olemaan muistamatta kaikkea tätä, mutta kun Donald Bain puhui hiänelle kirjastaan, hiänellä oli vielä yksi passikuva Ranusta ja Arietystä (jonka Bain julkaisi), Ranulla oli siinä musta käkkärä peruukki ja tumma meikki. Bain järkyttyi: vizi oliko McArthur neekeri! Ja kimittävä Arietty peukalonkokoinen, Ranun kynnetöntä sormea miltei lyhyempi! Hirveää!
        xxx/ellauri168.html on line 350: Hypnoosi, mielenhallinta! Voi jumpe! (Kansi Donald Bainin kirjasta Candy Jonesista.) On selvä mahdollisuus, että Jensenin mielenhallintakokeet suunniteltiin selvittääkseen, mitä tälle "täydelliselle vakoojalle" voitaisiin tehdä, ja että Ariettyn välittämät viestit olivat hyvin pieniä. Se oli menetelmä, joka oli olennainen asia. Ei myöskään ole mahdollista tietää, mihin CIA:n yhteistyö hänen kanssaan päättyi, ja McArthur ja hänen omat ideansa projektia (tai hän itse) ottivat vallan. Tämän oudon tarinan hypnoottisesta agressiosta on todisteita sen ulkopuolella. Karkki kertoi Harper Magazinen toimittajalle Eka Vekaralle (jota Bain haastatteli), että hän työskenteli joskus valtion virastossa koekaniinina ja saattaa kadota silloin tällöin. Hän mainitsi myös matkustavansa Aasiaan. Siellä oli myös kirje, jonka hiän kirjoitti asianajajalleen William Williamsille (vai oliko se Charlie Brown) suojatakseen itsensä siltä varalta, että hiän kuolisi tai katoaisi äkillisesti tai epätavallisissa olosuhteissa; hiän kertoi hänelle, ettei hänellä ollut oikeutta paljastaa tarkalleen, mihin hän oli osallisena. Bain kirjoitti Brownille, joka vahvisti tämän tosiasian. Joten on selvää, että Karkki oli sekaantunut johonkin, josta hänellä ei ollut oikeutta keskustella edes läheisten ihmisten kanssa. Tällainen pyyntö mille tahansa lakimiehelle, olipa kyseessä rikosoikeudellinen puolustaja tai henkilö-/liikelakimies, on epätavallinen ja antaa hyvän todisteen siitä, että Karkki oli sekaantunut salaisen valtion viraston toimintaan Arietty-nimisenä afroamerikkalaisena kimittävänä kääpiönä.
        xxx/ellauri169.html on line 90: Robertson tuomitsee jyrkin sanoin evoluutioteorian. Hän on väittänyt evolutionismia ateistien ”uskonnoksi” ja rikkomukseksi ensimmäistä käskyä vastaan. Hän on jopa julistanut evolutionismin kultiksi ja sen aktiiviset kannattajat fanaatikoiksi. Hänelle myönnettiin vuoden 2011 matematiikan Ignoble -palkinto. Hän oli ennustanut maailmanlopun tapahtuvan laskelmien mukaan vuonna 1982. Samalla palkittiin myös muun muassa Elizabeth Clare Prophet (maailmanloppu 1990) ja Harold Camping (mm. 2011).
        xxx/ellauri169.html on line 424: Sitten törmäsin haastatteluun jossa oli näkyvästi Ed (erektiohäiriöiden tutkija), jossa hän sanoi et hän voi "suorittaa" jopa 2 tunnin ajan. Jotakin sellaista, jota olen kiinnostunut, ajattelin! Hänen salaisuus on, kun hän käyttää erityisiä luonnon uuttoja - kiimainen vuohi, wild yam, Corean ginsengjuuri, lycorice juurineen ja aktiivisuuden puuta, oyster shell otteet - kaikki tämä harmitonta herbal pilleriä, jonka voit ostaa lähikaupasta ilman reseptiä. Tämä monimutkainen herbal medicine tehostaa sukupuolihormonien tuotantoa ja antaa hänelle, kuten miespuoliset kollegansa todistaa, stiffien jota kahdehtii 18 vuotias kestävyyden-pornosivulla -tähti.
        xxx/ellauri169.html on line 428: No pillerit saapui piakkoin ja tuskin maltoin odottaa meidän mennä nukkumaan - ennen kuin hän olit nukahtanut, annoin hänelle pillerin sanomalla, että se on vain vitamiini. Olen jännittynyt, jopa uskomattoman pelikokemuksen lisäksi… Koska me emme koskaan mennä online, kerron teille nyt yksityiskohtaisia tietoja: alle tunnissa mieheni heräsin hyvin voimakkaasti super stiff pystyttämistilassa, ja uskokaa minua, kun sanon, että olimme sukupuolen parissa 1 tuntia ja 47 minuuttia! Kazoin ajan kellosta! Kosminen ilo, paljon sweat and screaming - täydellinen kyyti, parhaita mitä olen koskaan ollut. En odota joitakin parannuksia, mutta tämä oli mies jota en tiennyt aiemmin.
        xxx/ellauri170.html on line 532: Ukkola perusteli täysin ulkopuolisen työntantajan häiriköintiä muutaman hajanaisen somevitsin perusteella sillä, että ihan oikea poliisi olisi sellaista hänelle taannoin suositellut. Mutta kun asiaa sitten ihan oikealta poliisilta kysyttiin, niin tämä sanoi, että poliisi ei tietenkään neuvo häiriköintitapauksissa ottamaan yhteyttä yksityishenkilön työnantajaan, vaan viranomaiseen – mikä siis tarkoittaa, että Ukkola on onnistunut jotenkin käsittämään väärin ohjeistuksen, jonka ilmaiseman käytännön luulisi olevan normaaliälyisille ihmisille selvä ilman ohjeitakin. Mutta kun kuvaan astuu Eri Keeper, paska tulee todelliseksi ja tunteet ottavat vallan.
        xxx/ellauri170.html on line 548: Ukkola on sittemmin kommentoinut Eri Keeper -välikohtausta julkisuudessa hyvin vähän, mikä johtunee hienotunteisuudesta muita osapuolia kohtaan ja varsinkin siitä, että hänelle on fyysisesti mahdotonta myöntää olleensa väärässä.
        xxx/ellauri170.html on line 584: Aina Eri Keeper -välikohtaukseen saakka lähes jokaisessa Ukkolan kolumnissa oli jotain tyhjää ulkoa opeteltua grammarijeesustelua sananvapaudesta, liiallisesta herkkähipiäisyydestä, vaientamisyrityksistä, tekopyhyydestä ja tarpeesta sietää kritiikkiä ja sarkasmia. Eri Keeper -välikohtauksen kuuluisassa meltdownissaan Ukkola osoitti, että se tosiaan oli vain tyhjää lätinää tavan ja henkilönkohtaisen ylemmyydentunnon pönkittämiseksi. Ukkolan taipumus retorisiin sananvapaus-invokaatioihin on hieman vähentynyt sen jälkeen, kun hän sai JSN:ltä langettavan päätöksen, jossa käytännössä selitettiin hänelle journalismin peruskurssin kielellä alkeita niistä asioista ja arvoista, joista hän oli siihen mennessä messunnut tuhansien ja taas tuhansien sanojen edestä.
        xxx/ellauri170.html on line 1036: Jeesus ja opiskelijat kuljetetaan keskelle. Ja Jeesus ja hänen opiskelijansa pysyivät keskellä aëry-aluetta keskellä, jolla oli tie keskelle, joka sijaitsee pallon alapuolella. Ja he tulivat keskelle. Ja Jeesus seisoi alueen keskellä ilmassa opiskelijoiden kanssa. Jeesuksen opiskelijat sanoivat hänelle: "Mikä on tämä mesta, jolla me olemme?" Katuvaista ja katumattomista rehtoreista. Jeesus sanoi: "Nämä ovat keskuuden tien alueita. Sillä tapahtui, kun Aatamin viivoitin kapinoi ja harjoitti sitkeästi kongressia, hän ja Eeva synnyttivät rehtoreita, arkkienkeleitä, enkeleitä, orjuuttajia, nilkkejä ja dekaaneja, että Jew, isäni isä, tuli oikealta ja sitoi heidät kohtalon palloon."
        xxx/ellauri170.html on line 1044: Zeuksen, johtavan vararehtorin tehtävistä. "Ja lisäksi hän huomasi, että he tarvitsivat ruorin ohjaamaan maailmaa ja pallon æoneja, jotta he eivät tuhoa sitä [maailmaa] jumalattomuudessaan. Hän meni Kärkkäiselle, veti voiman pienestä Sabaōthista, Hyvästä, hänestä Keskosta, ja sitoi sen Zeukseen, koska hän on hyvä [vararehtori], jotta hän voi ohjata heitä hyvyydestään. Ja näin hän asetti järjestyksensä kiertämisen, että hänen pitäisi viettää kolmetoista [? kolme] kuukautta jokaisessa æonissa vahvistaa [sen], jotta hän voi vapauttaa kaikki viivaimet, joista hän tulee, heidän jumalattomuutensa pahuudesta. Ja hän antoi hänelle kaksi æonia, jotka ovat Hermēsin siunan edessä, hänen asunnostaan." Tätä ei sitten tule loppukokeeseen, kerron vaan sen tässä lisätietona.
        xxx/ellauri170.html on line 1092: Prinssi Andrew vastasi ja sanoi: "Ylimielinen, nenäkäs mies, kun hän tulee ulos ruumiista, mitä hänelle tapahtuu?" Ylimielisen kurittamisesta. Jeesus sanoi: "Jos tällaisen aika päättyy pallon läpi, Ariēlin vastaanottajat tulevat hänen peräänsä ja johdattavat hänen sielunsa ulos [ruumiista] ja viettävät kolme päivää matkustaen ympäri maailmaa [sen kanssa] ja opettaen sitä maailman luotujen suhteen. Sen jälkeen he johdattavat sen Amenteen ariēlin eteen; ja hän kostaa sen 20 kuukauden niitityksillään. Sen jälkeen he johtavat sen kaaokseen Ennen Jaldabaōthia ja hänen 49 demoniaan; ja Hän ja hänen demoninsa kostelevat sitä vielä 20 kuukautta."
        xxx/ellauri170.html on line 1096: Miesopiskelijat pomppivat innoissaan ja taputtavat käsiään. Näiset päästävät ululointiääniä. Thomas sanoi: "Sinnikäs jumalanpilkka, mikä on hänen rankaisemisensa?" Jumalanpilkkaan kurittamisesta. Jeesus sanoi: "Jos tällaisen aika päättyy pallon läpi, Jaldabaōthin vastaanottajat tulevat hänen peräänsä ja sitovat hänet kielellään suureen demoniin hevosen kasvoilla; He viettävät kolme päivää matkustaen hänen kanssaan maailmassa ja kostaakseen hänelle. Sen jälkeen he johdattavat hänet kylmän ja lumen alueelle ja kostelevat häntä siellä 11 vuotta."
        xxx/ellauri170.html on line 1106: Johannes vastasi [ja sanoi]: "Mies, joka ei ole tehnyt syntiä, mutta tehnyt hyvää sinnikkäästi, mutta ei ole löytänyt mysteereitä kulkeakseen viivoitinten läpi, kun hän tulee ulos ruumiista, mitä hänelle tapahtuu?"
        xxx/ellauri173.html on line 196: Le personnage qui se tenait debout en face d’Edison était un jeune homme de vingt-sept à vingt-huit ans, de haute taille et d’une rare beauté virile. Viriiliä kauneutta! Homoiluako taas? Les lignes de sa personne laissaient deviner des muscles d’une exceptionnelle solidité, tels que les exercices et les régates de Cambridge ou d’Oxford savent les rendre.
        xxx/ellauri173.html on line 317: Agathe on huolissaan Maxista, joka ilmoittaa menevänsä keskiyöllä Susirotkoon metsästämään kauriita. Vallitsee pahaenteinen tunnelma. Kun Max saapuu Susirotkoon, on Kaspar jo paikalla, valmiina ohjaamaan luotien valamista. (Kaspar on aiemmin ehdottanut esimiehelleen paholaiselle, että Max tulisi hänen tilalleen paholaisen rengiksi. Lisäksi on sovittu, että seitsemäs valettu luoti on surmanluoti, joka ohjautuu sinne minne paholainen haluaa, kenties Agatheen?) Max alkaa valaa luoteja. Ympärillä alkaa tapahtua kaikenlaisia outoja ja pelottavia asioita. Kun Max valaa viimeisen luodin, ilmestyy paholainen hänelle. Max pyörtyy järkytyksestä.
        xxx/ellauri173.html on line 354: Mutta ei! hyvin tyhmä nainen oli eksynyt tähän ihmeelliseen ruumiiseen, - se ei kuulunut hänelle. "Se on erittäin liiallinen olettamus", vastasi Edison; kuitenkin lähes kaikki naiset, ― vaikka he ovat kauniita, mikä menee heistä nopeasti ohi - herättävät samanlaisia tuntemuksia, Mutta pian he ovat yhtä rumia kuin tyhmiäkin.
        xxx/ellauri173.html on line 366: Tollanen sonta tuskin olisi hänelle ajanvietettä - sanokaamme, vähän vähemmän kiinnostavaa kuin korttien pelaaminen. ― Tämä joka tavulle kultaista lumoaan levittävä ääni on vain tyhjä instrumentti: se on hänen mielestään elinkeino, vähemmän arvokas kuin mikään muu, jota hiän käyttää vain muiden puutteessa ja innokkaasti kieltää sen (mutta taitavasti ottaen sillä omaisuuksia). ― Kirkkauden jumalallinen illuusio, innostus, väkijoukon jalot purkaukset ovat hänelle vain laiskurien ihastusta , joille hän uskoo, "suurten" taiteilijoiden toimivan vain "leikkileluina". Tis-mal-leen!
        xxx/ellauri173.html on line 369: Hän menee niin pitkälle, että hän laskee edut, joita väärä neitsyys olisi antanut hänelle arvottomasti, jos hänen kavalluksensa olisi jäänyt tuntemattomaksi hänen maassaan. Hän ei millään tavalla koe, että tällaiset katumukset yksinään muodostavat ja edellyttävät todellista häpeää, paljon enemmän kuin lihan ulkoista sattumaa, koska sitä ei voida enää pitää siitä lähtien muutoin kuin väistämättömänä takaiskuna jo ennen vaippoja (korjaan lakanoita), itseään tällä tavalla määrittelevän olennon temperamentissa.
        xxx/ellauri173.html on line 376: Kunnia on suunnilleen sama asia kuin kasvot tai Image. Apinoilla on ikäänkuin nazat karvaisissa olkapäissä, jotka määräävät kenelle ne tekee hunööriä, kelle pyllistävät ja ketä kyykyttävät. Naarasapinat saa pyllistää kun alfakoiraat pyytävät. Pyllistävät kyllä beetakoiraatkin jos käsketään. Tämä lailla pelaa lauman nokkimisjärjestys. Kasvojen menetys on pahaa lääkettä koska siinä putoaa paalupaikka nokintajonossa. Sixi poliitikot varjelevat imagoaan kuin neito kunniaansa, ja kääntäen. Oxalta putoamisen nimitys on häpeä. Hyi häpeä! Ylemmäxi kipuamisen on ylpeys. Hyvä mä! Vitun kunnia. Jag tar hommio på det.
        xxx/ellauri173.html on line 846: Edison oli jo nappannut puhelinjohdon verhoista ja huutanut kaksi nimeä laitteeseen. Tuolla, yötuulessa, puiston päässä, kellon soitto, täällä ripustusten vaimentamana, vastasi hänelle. – Monta tuhatta suudelmaa! sanoi Edison isällisesti tenaville soittimen suukappaleeseen puhaltaen siihen useita suudelmia, ei sentään tuhatta. Amerikkalaisena se oli tottunut lupaamaan enemmän kuin piti.
        xxx/ellauri173.html on line 848: Kahden tuntemattoman etsijän ympärillä, kaksi varjoissa olevaa seikkailijaa, räjähti joka puolelta, lamppujen valovyöhykkeellä (kiitos Edisonin jollekin kytkimelle antamasta painalluksesta), iloa, suukkosadetta hurmaavia lapsia, jotka huusivat naiiveilla äänillään: "Tässä, isä! Tässä, isä! Taas! taas! Edison törmäsi poskeaan vasten puhelimen suukappaletta, joka toi hänelle nämä naiivit suudelmat. (Tota optioita en tullut ajatelleexi! Pedofilia! mietti Ewald kateena.)
        xxx/ellauri173.html on line 878: "Eikö sellainen tilanne voisi syntyä, että puhuttelu voitaisiin osoittaa hänelle laillisesti?" ― Tässä tapauksessa vastaat, että tämä nainen on ulkomaalainen eikä osaa "sen maan kieltä", joka päättää tapahtuman. ― Kuitenkin esimerkiksi laivalla, koska pelkkä tasapainokysymys on jo meidän kannaltamme hyvin arvokas, kerron teille, että neiti Hadalyyn ei ole ohjelmoitu näin pitkiä ylityksiä... joiden aikana monet meistä apinoista, jos merenkäynti on kova, pysyvät yhtä elottomina riippumatoissaan, joissa äkilliset rajut kriisit ravistelevat heitä, valitettavasti, naurunalalle asti. ― Näille vammauksille tuntematon Hadaly matkustaa merellä vainajana, jotta hän ei nöyryyttäisi tyyneydessään tiellä olevien ihmiskumppaneidensa viallisia organismeja.
        xxx/ellauri173.html on line 899: Kunnioitus ja hiljaisuus antavat hänelle epätavallisen sädekehän, kun palvelijat ovat saaneet käskyn olla koskaan puhumatta hänelle, koska esimerkiksi ― (jos tämä on tarpeellista perustella) ― jommankumman suuren vaaran huipulla, josta sinä ovat repinyt hänet, tämä yksinäinen seuralainen olisi vannonut antaa vain sinulle. Siellä sen kuolematon laulu sinulle rakkaalla äänellä, urkujen tai halutessasi jonkin voimakkaan amerikkalaisen pianon säestyksellä, siirtyy syksyn öiden majesteettisuudessa tuulen valituksen keskelle. . Sen aksentit syventävät kesän hämärien viehätysvoimaa, ― kevät aamunkoiton kauneudessa sekoittuneena lintujen konserttiin. Hänen pitkän mekkonsa poimuissa herää legenda (no voihan sitä sixikin sanoa), kun puiston nurmikolla olemme nähneet hänen kulkevan yksin, auringon säteissä tai tähtitaivaan kirkkauden alla. "Hyvin pelottava spektaakkeli, jonka vertaansa vailla olevaa salaisuutta ei tiedä kukaan muu kuin sini ja mini."
        xxx/ellauri173.html on line 923: "Ja sitten naisen "omatunto"! ― mondäänin, tarkoitan!... ― Voi! Vai niin ! Vie mennessäsi! Se on ajatus, joka saattaisi saada konsiilin epäröimään. Nainen erottaa asioita vain halujensa mukaan ja mukautuu "tuomioissaan" sen henkeen, joka on hänelle myötätuntoinen. ― Nainen voi mennä naimisiin uudelleen kymmenen kertaa, silti olla vilpitön ja kymmenen kertaa erilainen. Kun taas mies. Kublai Khanilla oli tallissa 3000 tammaa. No en viizi jatkaa tästä aiheesta.
        xxx/ellauri173.html on line 927: ― Riittää, kun huomaa tarkata katsetta, jolla moderni nainen kääntyy ympärilleen, katsoo ohikulkijattaren pukua, niin on siitä ikuisesti vakuuttunut. ”Koska hänessä, intohimoisesta näkökulmasta katsottuna, turhuuksien turhuus hallitsee tai tikistää parempia motiiveja ja koska rakastus on (kaikista vastalauseista huolimatta) hänelle lähes aina vain toissijaista. Olla vain suositeltavampi, se on kaikki mitä hän haluaa. Tämä on tämän sfinksin ainut sana. Valize minut, arvaa tai syön sinut. Tästä syystä jokainen meidän sivistynyt kaunottaremme, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aina jossain määrin halveksii häntä, joka rakastaa hiäntä, koska jälkimmäinen on jo yksin syyllinen siihen korvaamattomaan rikokseen, ettei hän enää vertaa hiäntä muihin. Nuuskii vaan muita hameenalusia. Kun taas Don Juan ja Casanova, Byron, Goethe, Bellow, Roth - no riittäköön tästä aiheesta. You get the point.
        xxx/ellauri173.html on line 955: MÉPHISTOPHÉLÈS: - Painu alas tai nouse ylös: se on 1 ja sama! (Goethe: Toinen Faust). Tai mieluummin, tee molempia vuorotahtiin! Schneller Schneller! Tiefer tiefer!
        xxx/ellauri174.html on line 119: "Mutta, rakas lumottajani", mutisi lordi Ewald, "miten neiti Hadaly voi vastata siihen, mitä sanon hänelle? Minusta näyttää aivan tahdittomalta, että joku olento olisi voinut ennakoida kysymykseni, ennen kaikkea siihen, että hän olisi kaivertanut vastaukset etukäteen eloisaan kultalehteen. Tämä ilmiö voi mielestäni hämmästyttää "positiivisimman" miehen, kuten yksi henkilö, jonka kanssa puhuimme tänä iltana, sanoisi.
        xxx/ellauri174.html on line 150: - Eikö se nyt ole aika ilmeistä? No ymmärrät sen vielä paremmin, kun määset kohta sen sisukaluja. "Rakas neiti", hän lisäsi kääntyen äkillisesti liikkumattoman Androiden puoleen, "olkaa armollisia jättääksenne meidät hetkeksi rauhaan, Milord Ewald ja minä: nuoren tytön ei pitäisi kuulla sitä, mitä aion kertoa hänelle.
        xxx/ellauri174.html on line 182: "Lisäksi se ei merkinnyt mitään: hän jättäisi hänet tuolle portille ja se olisi ohi. » Joten kaksikko lähti yhdessä. Kylmä ilma, varjo, katujen hiljaisuus lisäsivät Andersonin pientä uupumusta levottomuuteen ja uneliaisuuteen. Niin, että hän huomasi (näkikö hän unta?) juomassa hänelle tarjottua kuumaa teetä kotona ja valkein käsin, neiti Evelyn Habal - nyt vaaleanpunaisessa satiinisessa kylpytakissa, hyvän tulen edessä, lämmin, tuoksuva ja huumaava huone.
        xxx/ellauri174.html on line 184: Miten tämä tapahtui? Palattuaan täysin itseensä hän tyytyi kiireesti hattunsa tarttumiseen, ilman lisätietoja. Nähdessään minkä, neiti Evelyn kertoi hänelle, että hän oli lähettänyt vaunun pois, koska hän piti häntä itsevarmemmin.
        xxx/ellauri174.html on line 192: Silloin neiti Evelyn, vieläkin ärtyisä, teki hänelle typerän ystävällisyyden heittämällä huoneen avaimen ulos ikkunasta lukon kääntämisen jälkeen. Tällä kertaa vakava mies heräsi aivan Andersonin luona. Hän suuttui. Mutta pitsityynyyn tukahdutettu nyyhkytys pehmensi hänen oikeutettua suuttumuksensa.
        xxx/ellauri174.html on line 203: Toivottavasti, eikö? että Anderson osasi urhoollisena ja palavana ritarina käyttää hyväkseen ne tunteet, jotka Destiny oli juuri tarjonnut hänelle niin lempeällä väkivallalla.
        xxx/ellauri174.html on line 211: "Koska hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa käsillä, hän palasi tapaamaan neiti Evelyniä. "Pian avioliiton katos tuli hänelle ensin tylsäksi, sitten sietämättömäksi, sitten vastenmieliseksi jo pelkästään siitä tosiasiasta, että hän tunsi itsensä syylliseksi; se on tavanomainen asioiden kulku. Joten alle kolmessa vuodessa Anderson, joka oli vaarantanut useiden laiminlyöntien ja valtavien alijäämien vuoksi ensin oman omaisuutensa, sitten perheensä ja sitten etunsa hänelle uskoneiden välinpitämättömien omaisuutensa, huomasi olevansa yhtäkkiä uhattuna vilpillisellä tuholla.
        xxx/ellauri174.html on line 213: Neiti Evelyn Habal jätti sitten hänet. Eikö se ole käsittämätöntä? Ihmettelen edelleen, miksi todella. Hiän oli osoittanut hänelle niin paljon todellista rakkautta siihen asti kun rahaa riitti! Pitemmittä puheitta, Andersson (vai oliko se Kitula?) päätti päivänsä. Purement et simplement.
        xxx/ellauri174.html on line 227: Sillä jos aistillisuuden alalla ei ole kuviteltavissa mitään absoluuttista makukriteeriä, ei sen enempää kuin vivahteitakaan, minun olisi hyvällä logiikalla ikävä kyllä ​​ennustaa viehätysten todellisuutta, joka pystyy välittömästi vastaamaan spitaalista ja enemmän kuin huonontunutta. aistit näiden homojen kohdalla on kylmän eloisat; niin että viettelypatentti, jonka he näin hänelle tarjosivat luottamuksellisesti ja ensi silmäyksellä, osoitti minulle vain heidän surkean luonnonsuhteensa hänen kanssaan, eli neiti Evelyn Habalissa ei ollut muuta kuin hyvin kieroutunut henkinen ja fyysinen banaalisuus. Lisäksi pieni kysymys: hänen ikänsä (josta Anderson oli aina välttynyt) tuntui minusta hyödylliseltä, joten minun piti kysyä sitä. Rakastava lapsi oli vasta täyttämässä kolmekymmentäneljä vuotta.
        xxx/ellauri174.html on line 264: Nii et enmää tuomize Mr. Anderssonia, vika on näissä ilolinnuissa. Ne mä julistan ennen kaikkea kuolemanrangaistuksen uhriksi, koska rutto-olento, jonka tehtävänä oli kuoriutua taitavasti tuhannen pään hydraa. Ei, tämä olento ei ollut hänelle tämä nerokas Eeva se rakkaus – epäilemättä kohtalokas! - mutta lopulta se rakkaus johti harhaan tätä kiusausta kohti, jonka hänen mielestään täytyy kasvaa jumalalliseen tilaan asti, hänen paratiisin kumppaninsa!... Se oli tietoinen tunkeilija, joka halusi salaisella tavalla ja syntyperäinen, - niin puhua itsestään huolimatta, vihdoinkin – yksinkertaisesta taantumasta vaiston synkimpiin alueisiin ja päivän lopulliseen pimenemiseen ihastuneen tyytyväisyyden, rappeutumisen, surun ja kuoleman ilmassa.
        xxx/ellauri174.html on line 276: Kuitenkin, kuten tällaisten kuolevaisten ihmisten luonteeseen kuuluu, käyttää sitä väärin! välttämättä! (koska periaatteessa ne voivat olla vain, sanoimme, alentavaa, ja mikä pahinta, tarttuvaa,) Päätän, että tämän miehen oikeus, myös vapaa ja luonnollinen, heihin - jos hänelle jonkin ihmeen kautta annetaan ymmärtää ajan kuluessa se, minkä uhri hän on - on lyhytkuolema, joka on käsitelty okkultistisimmalla ja varmimmalla tavalla, ja se tapahtuu ilman häpeää tai muuta oikeudenkäyntiä, siitä syystä, ettei siitä keskustella enempää vampyyrin kuin kyykäärmeenkään kanssa.
        xxx/ellauri174.html on line 284: Niin sanotut modernit mielet, toisin sanoen itsekkyyden skeptisimmän tahraama, kirjoittaisivat itsekseen minua kuunnellessaan:
        xxx/ellauri174.html on line 343: Tiedustelin hänen jälkiään. Ihastuttava lapsi oli Philadelphiassa, missä Andersonin tuho ja kuolema olivat tuoneet hänelle mitä loistavinta julkisuutta. Hän oli erittäin suosittu. Lähdin ja tein hänen tuttavuutensa muutamassa tunnissa. Hän oli hyvin huonovointinen… Kiintymys horjutti häntä; - fyysisesti tietysti. Joten hän selvisi vain lyhyessä aikaa rakkaastaan ​​Edwardistaan.
        xxx/ellauri174.html on line 430: Itse asiassa tämä sylinteri tässä sisältää noin seitsemänkymmenen yleisliikkeen päästöt. Se on enemmän tai vähemmän niiden liikkeiden rahasto, joita hyvin kasvatettu nainen voi ja hänen tulee käyttää. Ajattelin jopa niitä syviä huokauksia, jotka naisilta repeävät pukilla. Hadaly, joka on lempeä ja hiljainen luonne, ei jätä niitä huomiotta, eikä niiden viehätys ole hänelle vieras. Kaikki naiset todistavat sinulle, että näiden melankolisten huokauksien jäljitteleminen on helppoa.
        xxx/ellauri174.html on line 653: "Mutta – nämä ovat sanoja, joihin olet menettänyt oikeuden lausua. Koska kattilasta nousevan savun vuoksi olet kieltänyt kaikki uskomukset, jotka niin monet miljoonat sankarit, ajattelijat ja marttyyrit olivat testamentanneet sinulle yli kuuden tuhannen vuoden ajan, te, jotka olette vain peräisin ikuisesta huomisesta, jonka aurinko voi hyvin olla että ei nousekaan (Hume). Mihin pidit tuskin eilisestä lähtien parempana edeltäjiesi niin sanottuja muuttumattomia periaatteita planeetalla, kuninkaat, jumalat, perheet, isänmaat? Tälle pienelle savulle, joka ne viheltää ja hajottaa ne tuulen mukaan, kaikkiin maan uriin, kaikkien meren aaltojen väliin! Kahdessakymmenessä viidessä vuodessa viisisataatuhatta veturihengitystä ovat riittäneet upottamaan "valaistuneet sielusi" syvimpään epäilyyn kaikesta siitä, mikä oli ihmiskunnan yli kuuden tuhannen vuoden uskoa.
        xxx/ellauri174.html on line 661: ― Lyhyesti sanottuna (no vähän lyhyemmin ainakin), minä "Menlo Parkin velho", kuten minua tässä alla kutsutaan, tulen tarjoamaan ihmisille näitä kehittyneitä ja uusia aikoja, - vihdoinkin aktualismin tovereilleni! - suosia vastedes väärää, keskinkertaista ja aina muuttuvaa Todellisuutta, positiivista, arvostettua ja aina uskollista illuusiota. Kimeeri kimeeristä, synti synnistä, savu savusta, - miksi ei?... Vannon tässä, että 21 päivän kuluttua Hadaly pystyy haastamaan koko ihmiskunnan vastaamaan tähän kysymykseen selkeästi, rakas herrani. Sillä, koska kielsimme, sanomme: - ikuisen hyvinvoinnin, niin sanotun aina tulevan oikeudenmukaisuuden ja ikuisen ylpeyden savun vuoksi, hän, niukka ja lapsellinen, - mitä kutsuttiin, aina, ennen tätä syksyä, kipua, nöyryyttä, rakkautta, uskoa, rukousta, ihannetta - ja olennaista toivoa yhden päivän aurinkojemme takana - en näe tuskin, myönnän, minkä pirullisen muut periaatteet olisivat nykyaikaisia. ihminen uskaltaa nauramatta esittää hänelle loogisen tai jopa hyväksyttävän "vastalauseen".
        xxx/ellauri174.html on line 665: Yhtäkkiä pilarin sisältä soi kello. Se oli kutsu maasta. Hadaly nousi hitaasti ja hieman unisena. "Tässä on elävä kaunotar, herra Celian! hän sanoo. Hän saapuu Menlo Parkiin. Edison katsoi lordi Ewaldia kysyvästi. – Hyvästi, Hadaly! sanoi nuori mies vakavasti hetken kuluttua. Sähköasentaja tuli kättelemään häiritsevää luomustaan. Nähdään huomenna Life! hän sanoi hiänelle. Pannaas nallepuvut päälle, ja sitten hissiin.
        xxx/ellauri175.html on line 135: Hän pysyi liikkumattomana ja ikään kuin hämmästyneenä hänelle ilmestyneen enemmän kuin oudon paikan näkökulmasta.
        xxx/ellauri175.html on line 251: "Prinsessa näyttää esimerkkiä", sanoi Edison huolimattomasti, "ymmärrät, että asia on nyt hyväksytty! Jopa kuningattaret eivät voi enää vastustaa sitä. Kun taiteilija on varustettu suurella kauneudella, hän on patsaan velkaa... jo ennen kuin se on nostettu hänelle! "Olet epäilemättä esittänyt omaasi, neiti Alicia Clary, vuosittaisissa Lontoon salongissa?" "Kuinka tämä muisto, joka kuitenkin kykeni lyömään älyn niin luonnollisella ihailulla, on jäänyt mieleeni! Punastun sanoessani sen, mutta – en muista patsastasi. Neiti Alicia Clary katsoi alas.
        xxx/ellauri175.html on line 287: "Hän on erittäin vakava, mestari Thomas", hän sanoi hänelle matalalla äänellä.
        xxx/ellauri175.html on line 299: ― Ei, neiti: olet liian todellinen hänelle, vastasi nuori mies yksinkertaisesti.
        xxx/ellauri175.html on line 304: Neiti Alicia Clary, joka käänsi selkänsä hänelle, ei voinut nähdä androidia.
        xxx/ellauri175.html on line 323: Olenko myös niin välinpitämätön, että naiselta pitäisi älyllisesti odottaa - jopa "ylivoimaisempaa", että - jos hänelle yksinkertaisesti annettaisiin pienintäkään mahdollisuutta hellyyteen, jopa eläimelliseen, kenelle tahansa, jos se olisi lapsi, pitäisin pyhäinhäväistyksenä meidän välisemme työnä.
        xxx/ellauri175.html on line 362: Tähän nimeen naisellinen ääni, niin puhdas ja vakava, että hän oli kuullut edellisenä päivänä hämärän alkuaikoina, vastasi hänelle, näkymätönnä, keskellä huonetta:
        xxx/ellauri175.html on line 432: Hänelle tuli kuitenkin idea! Jos tämän taikurin Edisonin voimallinen sana olisi löytänyt salaisuuden, joka olisi hieman häivyttänyt pikiverhon, joka peitti tämän niin kauniin olennon synkän hengen, hän ajatteli; hän oli hiljaa, eikö se ollut jo paljon?
        xxx/ellauri175.html on line 454: Se oli ensimmäinen kerta pitkään aikaan, kun hän oli puhunut hänelle suudelmasta. Epäilemättä yön ja nuoruuden magneettisuudesta vaikuttunut nuori nainen näytti ensimmäistä kertaa hylkäävän itsensä, juhlallisemmin, lordi Ewaldin viehättävään syleilyyn.
        xxx/ellauri175.html on line 466: Sillä hetkellä hänen ajatuksensa ylitti pakkomielteinen ajatus, että Edison odotti häntä kuolevaisholvissaan näyttääkseen hänelle Andrein, mustan ihmelapsen.
        xxx/ellauri175.html on line 474: Samaan aikaan neiti Alicia Clary nousi -- ja lepäillen nuoren miehen olkapäillä kalpeat kädet, jotka olivat täynnä kimaltelevia sormuksia, hän sanoi hänelle haikeasti -- mutta sillä unohtumattomalla ja epämaallisella äänellä, jonka hän kerran oli kuullut:
        xxx/ellauri175.html on line 484: Tästä sanasta nuori mies tunsi itsensä helvetin loukkaantuneexi. Varmasti, jos Edison sillä hetkellä olisi ollut paikalla, lordi Ewald olisi kaikkea inhimillistä huomiotta uhmaamatta yhtäkkiä ja kylmästi murhannut hänet (muist. sillä oli kuudestilaukeava pistooli koko ajan messissä). Veri syöksyi takaisin hänen valtimoihinsa. Hän näki asiat kuin tummanpunaisessa valossa. Hänen kaksikymmentäseitsemän vuoden olemassaolonsa ilmestyi hänelle hetkessä. Hänen pupillinsa, jotka olivat laajentuneet tosiasian monimutkaisen kauhun vuoksi, kiinnittyivät Andreihin. Hänen sydämensä, jota hirvittävä katkeruus puristi, poltti hänen rintaansa kuin jääpala.
        xxx/ellauri175.html on line 492: Hän oli juuri odottamatta tuntenut, mitä tuntee matkustaja, joka, eksyneenä nousuun keskellä vuoria, kuultuaan oppaansa sanovan hänelle matalalla äänellä: ”Älä katso vasemmalle! ― on jättänyt huomioimatta varoituksen ja näkee yhtäkkiä pohjansa reunalla läpinäkyvän kuilun, joka on häikäisevän syvä, sumun peitossa ja joka näyttää palauttavan hänen katseensa kutsuen hänet jyrkälle.
        xxx/ellauri175.html on line 511: Hadaly kumartui nuoren miehen puoleen ja sanoi hänelle elävien äänellä:
        xxx/ellauri175.html on line 527: Tämä elävä eetteri on rajaton ja vapaa alue, jossa etuoikeutettu matkustaja niin kauan kuin hän viipyy, haluaa heijastaa itsensä ajallisen olemuksensa läheisyyteen sen olennon odotetun ja edelläkävijän varjon, joka "Hänestä tulee". Siten syntyy affiniteetti hänen sielunsa ja näiden aistien kanssa vierekkäisten okkultististen universumien, jotka ovat hänelle vielä tulevia, välille; ja suhdepolku, jossa tämän kaksoismaailman välinen virta toteutuu, ei ole mikään muu kuin se Hengen alue, jota Järki – riemuitsee ja nauraa raskaissa kahleissaan voitollisen tunnin ajan – kutsuu tyhjällä halveksunnalla mielikuvitukseksi. .
        xxx/ellauri175.html on line 559: Erikoisten tunteiden kiihottamana lordi Evald kuunteli kärsivällisesti Andreita ymmärtämättä, mihin tämä dialektiikka johtaisi hänet hänen hänelle osoittamaansa kysymykseen.
        xxx/ellauri175.html on line 571: Hadaly hymyillen ja pantti kätensä nuoren miehen olkapäälle, sanoi hänelle matalalla miehenäänellä:
        xxx/ellauri175.html on line 613: Nuori mies oli juuri puhunut ihmisarvon nimissä ja jopa terveen järjen nimissä, raivoissaan Hadalyn ihmelapsesta. Varmasti hänen juuri sanomansa ei ollut kiistaton – ja jos hän olisi joutunut jollekin parlamentaarikkoon puolustamaan asiaa, ei ole epäilystäkään siitä, että tämä raudan antaminen oli luonteeltaan luonteeltaan vaarallista, lyhyttä ja hankalaa. vastahyökkäys. Siten kysymykseen: "Mistä lähtien Jumala sallii koneiden puhua?" jos joku ohikulkija olisi vastannut hänelle: "Koska hän näki, kuinka surullista käytät sitä!" vastaus olisi ollut varsin kiusallinen. Mitä tulee lauseeseen: "Unohdin, olen teatterissa! jos kaveri olisi vain humannut:
        xxx/ellauri175.html on line 616: Niin totta on, että ihminen, jopa ylivoimainen, kun hän on syvästi levoton ja kun hän pienelle mielen turhuudelle taipuessaan pelkää antaa sen ilmaantua, voi maailman parhailla aikomuksilla puolustaa syitä eniten. vain, itse lain kompromissi - "liian suurella innolla". »
        xxx/ellauri175.html on line 667: - LOPETA! "sanoi Edison vakavasti ojentaen kätensä hänelle, joita lordi Ewald painoi samalla tavalla.
        xxx/ellauri175.html on line 679: Minulla oli kuitenkin uusi laite... - vihdoinkin! Näen, että vaikka Hadaly jätettiinkin yksin luonteensa varaan, hän osoitti elämänsä ensimmäisestä hetkestä lähtien olevansa sen arvoinen, mitä tulevat vuosisadat häneltä odottavat. En ollut siitä huolissani, lisäksi, jos minun on sanottava kaikki. "Mitä tulee häneen, joka ainakin sinulle on juuri kuollut sisimmässään, neiti Alicia Clary ilmoitti minulle juuri nyt, kovaäänisesti ja lujasti, että hän "luopuu näistä uusista rooleista, joista hän ei voinut säilyttää käsittämätöntä proosaa, jonka pituudet ovat luullut hänen aivonsa. ― Hänen vaatimaton toiveensa, siitä lähtien "kaiken huomioon ottaen" oli aloittaa "puhtaasti sarjakuvissa oopperoissa repertuaaristaan: niiden jo vakiintunut menestys vakuutti hänelle paremmin makuihmisten huomion.
        xxx/ellauri175.html on line 681: ― Mitä tulee nakupatsaaseen, koska lähtösi Menlo Parkista on sovittu huomiseen aamuun, hän sanoi, että minun pitäisi vain "lähettää se hänelle Lontooseen": hän jopa lisäsi, että "maksuihini liittyen voisin kysyä sinulta korkeasta hinnasta, koska hän tiesi, ettei taiteilijoiden kanssa pitäisi tinkiä. "Missä, neiti Alicia Clary jätti minulle hyvästit ja pyysi minua ilmoittamaan teille (jos tulette luokseni käymään), "että hän odotti sinua siellä tekemään järjestelyjä." Joten kun olet Lontoossa, rakas lordi, sinun tarvitsee vain jättää hänet jatkamaan uraansa rauhassa. Kirje, johon liittyy "prinssin" lahja, ilmoittaa hänelle erostasi - ja kaikki sanotaan. Mikä on rakastajatar? vyö ja viitta, kirjoitti Swift.
        xxx/ellauri175.html on line 695: Hadaly painoi näiden sanojen kuultuaan hellästi nuoren herran kättä, nojaten hänen korvaansa ja sanoi hänelle hyvin matalalla ja hyvin nopeasti, kun taas sähköasentaja pysyi kumartuneena hänen jalkojensa juuressa:
        xxx/ellauri175.html on line 696: "Älä puhu hänelle siitä, mitä sanoin sinulle aiemmin: se on sinulle yksin.
        xxx/ellauri175.html on line 725: "Tässä on ainoa kysymys, jonka haluaisin esittää sinulle", jatkoi lordi Ewald. "Keritte minulle naispuolisesta avustajasta, henkilöstä nimeltä rouva Any Sowana… joka näyttää mallinnetun, todellakin mittaavan, mallinnetun, jäsenestä jäsenelle ensimmäisten päivien aikana kyllästyimme elossa.
        xxx/ellauri175.html on line 761: Nyt on aika kertoa teille, herraseni, että kauniin Evelyn Habalin, keinotekoisen tytön kuoleman jälkeen pidin velvollisuuteni näyttää Sowanalle Philadelphiasta tuomani burleskijäännökset oopiumisaaliin muodossa. . ― Samalla välitin hänelle jo hyvin selvän luonnoksen käsityksestäni Hadalysta. Ette usko, millä synkällä, uudella ja kostonhimoisella ilolla hän toivotti ja rohkaisi projektiani! "Hänellä ei ollut hengähdystaukoa ennen kuin aloin töihin!" ― Ja minun piti aloittaa ja sitten omaksua itseni tähän työhön siinä määrin, että työni valaisevien voimien ja lukemattomien lamppujen parissa, jotka minun oli määrä saada valmiiksi ihmiskunnan puolesta, kärsi kahden vuoden viiveestä: ― joka menetti miljoonia, olkoon se sitten. sanoi hymyillen! "Lopuksi, kun kaikki Andrein orgasmin hienoudet oli selvitetty, kokosin ne niiden kirkastavaan yhteyteen ja esitin hänelle ilmestyksen, elottoman nuoren panssarin.
        xxx/ellauri175.html on line 763: Tällä näkemyksellä Sowana - ikään kuin en tiedä minkä keskittyneen korotuksen otteessa - pyysi minua selittämään hänelle sen salaisimmat mysteerit - voidakseen tutkittuaan sen kokonaisuudessaan, joskus sisällyttää itsensä siihen, itseensä ja elävöittää sitä sen "yliluonnollisella" tilallaan.
        xxx/ellauri175.html on line 802: Siksi hän aikoi yksinkertaisesti julistaa ja todistaa vuorostaan ​​insinöörille tämän tosiasian radikaalin ja ehdottoman mahdottomuuden kaikista ratkaisuista huolimatta; mutta sillä hetkellä, kun hän ilmoitti hänelle näistä todisteista, hän yhtäkkiä muisti oudon rukouksen, jonka Hadaly oli puhunut hänelle matalalla äänellä ennen kuin lukittui tekoarkkunsa pimeyteen.
        xxx/ellauri175.html on line 808: ― Jatkuvan henkisyyden ja suvereenin selvänäköisyyden tila, jossa Sowanan todellinen elämä toteutuu, antaa hänelle mitä intensiivisimmän ehdotusvoiman ja erityisesti aiheista, jotka olen jo puoliksi hypnotisoinut. Hänen tahtonsa vaikutukset, jopa heidän älykkyytensä, ovat välittömiä.
        xxx/ellauri176.html on line 349: Et ta soeur solitaire, à ma soeur éternelle, Ja sun yxinäinen sisko, mun ikuinen sisko,
        xxx/ellauri176.html on line 823: 100. Lapset ja koirot ovat sitten suloisia yhdessä vai mitä? Graham kysyi ilmehtien kuin torakka. Kohotin hänelle kulmiani. Ei nyt! Kazotaan sitten Hawaiilla kulta.
        xxx/ellauri177.html on line 54: Epämiellyttävä pappi ei pidä eläimistä, pelkää niitä eikä siedä pepun hajua. No se asia tulee kyllä muuttumaan! Sisko näyttää sille vuohen utareita. Abbé räpytteli silmiään kuin hänelle olisi näytetty jotain siveetöntä. Hän muisti nähneensä Saint-Saturninin luostarissa Plassansissa kivivuohen joka harjoitti haureutta munkin kanssa.Tai pikemminkin kääntäen.
        xxx/ellauri177.html on line 99: Apotti kuitenkin muisti, että hän oli eräänä päivänä ristinyt jalkansa luokassa. Kun professori moitti häntä, hän oli muuttunut hyvin punaiseksi, ikään kuin hän olisi syyllistynyt sopimattomuuteen. Hän oli yksi parhaista opiskelijoista, ei riidellyt, vaan oppi tekstit ulkoa. Hän todisti Jumalan olemassaolon ja ikuisuuden Pyhästä Raamatusta saaduilla todisteilla, kirkon isien mielipiteillä ja kaikkien kansojen yleisellä suostumuksella. Tämän luonteiset perustelut täyttivät hänet horjumattomalla varmuudella. Ensimmäisen filosofian vuoden aikana hän työsti logiikkakurssiaan sellaisella sovelluksella, että hänen professorinsa oli pysäyttänyt hänet toistaen hänelle, että oppineimmat eivät ole kaikkein pyhimpiä. Lisäksi hän suoritti toisesta vuodestaan lähtien metafysiikan opiskelunsa sekä säännellyn tehtävän osallistumalla hyvin pieneen osuuteen päivän harjoituksissa. Häneen tuli tieteen halveksuminen; hän halusi pysyä tietämättömänä säilyttääkseen uskonsa nöyryyden.
        xxx/ellauri177.html on line 103: Ja näin hän nousi askel askeleelta pappeuteen. Täällä muistot täynnä helliä, edelleen lämpimiä etiäisiä taivaallisista iloista. Joka vuosi hän oli tullut lähemmäksi Jumalaa. Hän vietti lomat pyhän sedän luona, käyden tunnustamassa joka päivä, pitäen ehtoollisen kahdesti viikossa. Hän määräsi paastoa itselleen, piilotti karkeaa suolaa sisältäviä tölkkejä matkalaukun pohjaan, joille hän polvistui tuntikausia kassit paljastettuina. Hän viipyi kappelissa virkistyksen aikana tai meni johtajan huoneeseen, joka kertoi hänelle samalla hurskaita, poikkeuksellisia anekdootteja.
        xxx/ellauri177.html on line 107: Ekan ylennyxen yhteydessä tonsuuri oli tuskin pyllynreiän kokoinen. Myöhemmin, jokaisen uuden tilauksen yhteydessä, läsi oli kasvanut, aina kasvanut, kunnes piispa kruunasi hänet öylätin kokoisella pälvikaljulla. Ja urut kuorsasivat hiljaisemmin, suitsutusastiat putosivat ketjujensa hopeisen äänen kanssa päästäen ulos valkoisen savuvirran, joka rullautui auki kuin pitsi. Hän näki itsensä peilistä, tonsuroituneena nuorukaisena, jonka seremoniamestari johti alttarille; hän polvistui, laski päänsä syvään, kun piispa leikkasi kultaisilla saksilla kivaxi muistoxi kolme hiuskimppua, yhden otsasta ja kaksi muuta korvien läheltä. Vuotta myöhemmin hän näki itsensä jälleen kappelissa täynnä suitsukkeita saamassa neljä pientä käskyä: hän meni arkkidiakonin johdolla sulkemaan iskemällä suuren oven, jonka hän sitten avasi uudelleen osoittaakseen olevansa sitoutunut. kirkkojen hoitoon; hän ravisteli kelloa oikealla kädellään joka ilmoitti, että hänen velvollisuutensa oli kutsua uskolliset palveluxeen; hän palasi alttarille, missä piispa antoi hänelle uusia etuoikeuksia: laulaa oppitunteja, siunata leipää, katetroida lapsia, karkottaa demonit, palvella diakoneja, sytyttää ja sammuttaa kynttilöitä.
        xxx/ellauri177.html on line 109: Sitten hänen mieleensä palasi muisto seuraavasta vihkimisestä, juhlallisempana, pelottavampana, keskellä samaa urkujen laulua, jonka keinuminen näytti olevan Jumalan bravuuri; sinä päivänä hänen harteillaan oli alidiakonin dalmaatikko, hän vannoi tervaavansa perseensä ikuisiksi ajoiksi siveyden lupauksella, hän vapisi koko lihastaan uskostaan huolimatta kauheasti: piispan "Munat tähän koriin" laittoi kaksi hänen tovereistaan pakenemaan kalpeina hänen vierestään; hänen uusina tehtäviään oli palvella pappia alttarilla, valmistaa pylväitä, laulaa kirje, pyyhkiä malja ja kantaa ristiä kulkueessa. Ja lopuksi hän parahti viimeisen kerran kappelissa kesäkuun auringon säteilyn alla; mutta tällä kertaa hän käveli kulkueen kärjessä, hänellä oli unlucky Alf sidottu vyöhönsä, tähti ristissä rinnassa, keula putosi hänen kaulastaan; Hän pyörtyi korkeimmasta tunteesta ja näki hänelle pappeuden antaneen piispan kalpeat kasvot, pappeuden täyteyden kolminkertaisella kätten päällepanemisella. Kirkollisen kuuliaisuuden valan jälkeen hänestä tuntui kuin hänet olisi nostettu paasikiviltä, kun prelaatin täysi ääni puhui latinalaisen lauseen: "Accipe Spiritum sanctum: quorum miseris peccata, remittuntur eis, et quorum retineris, retenta sunt." Eli saat täten täydet supervoimat, vallan sitoa ja päästää. Paizi tietenkin ize izesi. Siihen tarviit kolleegan apua.
        xxx/ellauri177.html on line 118: Pitkän aikaa hän oli pitänyt tallinsä seinällä värillistä kaiverrusta Marian pyhästä sydämestä. Tyynisti hymyilevä Neitsyt työnsi syrjään tissiliivinsä, osoitti punaista reikää polvivälissään, jossa hänen "sydämensä" paloi "miekan" pistämänä, valkoisten ruusujen ritarimerkin kruunaamana tammenlehvien keskellä. Tämä outo "miekka" ajoi hänet epätoivoon; se aiheutti hänelle sietämättömän kauhun naisten kärsimyksestä, jonka pelkkä ajatus vei hänet kaiken hurskaan alistumuksen ulkopuolelle. Hän pyyhki ja pumppasi mielellään vieraan "miekan" jätöxet pois, hän säilytti vain kruunun ja liekehtivän sydämen, puoliksi revittynä tästä upeasta lihasta tarjotakseen oman "miekkansa" annoxet tilalle. Silloin hän tunsi olevansa rakastettu. Maria antoi hänelle "sydämensä" reiän, elävän "sydämensä", kun se löi hänen kohdussaan, verestä ruusuisena tippuneena. Siellä ei ollut enää kuvaa hartaasta intohimosta, vaan aineellisuus, hellyyden ihme, joka hänen rukoillessaan ennen "kaiverrusta" sai hänet ojentamaan oman "miekkansa" max pitkäxi seivästääxeen siihen uskonnollisesti tahrattomasta kurkusta hyppivän "sydämen". Hän näki sen, hän kuuli sen lyövän. Ja häntä rakastettiin, kun "sydän" supisteli hänen puolestaan!
        xxx/ellauri177.html on line 122: Ja kun hän oli jo antanut Marialle kaiken, ruumiinsa, sielunsa, maalliset omaisuutensa, hengelliset omaisuutensa, kassiensa koko sisällyxen, ollessaan alasti hänen edessään, hänen rukoustensa lopussa neitsyen litaniat pomppasivat taas hänen voimiinsa palanneesta mulkustaan, toistuvia vetoomuksia, itsepäisiä, hellittämättömiä nykäyxiä, jotka tarvitsivat äärimmäisen taivaallista ensiapua. Hänestä näytti, että hän kiipesi uudelleen halun portaikkoa; jokaisella "sydämen" aiheuttamalla pikku hypyllä hän kiipesi askeleen pystymmäxi. Ensin hän kutsui hiäntä pyhäksi. Sitten hän kutsui hiäntä Äidiksi, erittäin puhtaaksi, erittäin erittäinkin puhtaaksi, rakastettavaksi, ihailtavaksi. Ja hän jatkoi parantaen kuin sika vauhtiaan huutaen hänelle kuusi kertaa neitsyyttään, hänen pipunsa ikään kuin joka kerta virkistyi sanasta neitsyt, johon hän lisäsi ajatuksia voimasta, kestävyydestä ja uskollisuudesta. Kun hänen "sydämensä" kasvoi siitä aina korkeammalle, mitattuna asteilla, outo ääni, joka tuli hänen suonistaan, puhui hänessä paljastuen lopulta loistavana terhona. Hän olisi halunnut sulaa hajuveteen, venyä pituutta levittääxeen sitä selkeästi lisää, vanhentua musiikillisessa soudussa ja huopauksessa. Kun hän kutsui hiäntä oikeuden uuspeiliksi. viisauden käsipelixi, hänen puuilonsa lähteexi, hän näki itsensä peilistä kangistuneena himosta tässä pasianssipelissä, hän tumputti pajazon tyhjäxi nyt jo haaleille kivilaatoille, tarjosi smoothiejuomaa pitkin kulauxin tämän lähteen päihtymyksestä.
        xxx/ellauri177.html on line 128: Kuinka monta kertaa kappelissa yhdessä lausutut Neitsyt-litaniat olivat jättäneet nuoren miehen näin, murtunein polvin, tyhjä kyrvänpää kädessä kuin suuren kaatumisen jälkeen! Seminaarista lähdön jälkeen isä Mouret oli oppinut rakastamaan Neitsyttä vielä enemmän. Hän omisti hänelle tämän intohimoisen kultin, jossa veli Archangias haisteli kullin hajua. Hänen mukaansa hiänen oli pelastettava kirkko jonkun suurenmoisen ihmelapsen toimesta, jonka lähestyvä ilmestyminen viehättäisi maan. Hän oli jumalattoman aikamme ainoa ihme, sininen rouva, joka näytti itsensä pienille paimenille, yöllinen valkeus, joka nähtiin kahden pilven välissä, ja jonka hunnun reuna vaelsi talonpoikien parransänkien yli.
        xxx/ellauri177.html on line 130: Kun veli Archangias kysyi häneltä suoraan, oliko hän koskaan nähnyt hiäntä ize teossa, hän vain hymyili huulensa puristaen yhteen, ikään kuin pitääkseen salaisuutensa. Totuus oli, että hän näki hiänet joka ilta. Hiän ei enää näyttänyt hänestä leikkisältä siskolta tai kuin kaunis, kiihkeä nuori tyttö; hänellä oli yllään morsiamen mekko, valkoiset kukat hiuksissaan, puoliksi lasketut silmäluomet, jotka antoivat näyttöä kosteasta toivosta, joka valaisi hänen "poskiaan". Ja hän tunsi, että hän oli tulossa hiänen sisäänsä, että hiän lupasi hänelle olla viivyttelemättä enää, että hiän sanoi hänelle: "Tässä olen, ota minut rajusti."
        xxx/ellauri177.html on line 132: Kolme kertaa joka päivä, kun enkeli soi, aamunkoitteessa, keskipäivällä, iltapuhteen kypsässä hämärässä, hän paljasti itsensä, hän sanoi Aven katsellessaan ympärilleen ja tunnustellessaan, eikö kulli vihdoin ilmoittanut hänelle Marien jo tulleen voimalla. Hän oli kaksikymmentäviisi. Hän odotti hiäntä.
        xxx/ellauri177.html on line 136: Toukokuussa nuoren papin mahlat oli liikkeellä ja odotus oli täynnä onnellista toivoa. Häntä ei enää edes häirinnyt La Teusen moittiminen. Jos hän viipyi niin myöhään rukoilemassa kirkossa, siinä oli hulluna ajatuksena, että suuri kultainen neitsyt päätyisi alas seinältä. Ja silti hän pelkäsi häntä, tätä ruumiikasta neitsyttä, joka näytti prinsessalta. Hän ei pitänyt kaikista neitsyistä samalla tavalla. Tämä versio vaikutti häneen suvereenilla kunnioituksella. Hän oli Jumalan Äiti; hänellä oli kantavan naarasleijonan hedelmällinen täyteys, ylevät kasvot, vahvat käsivarret, valtavat allit. Hän kuvitteli naisen näin keskellä taivaallista esipihaa päästäen hänet kuninkaallisen viittansa hännän alle kulkemaan pimeän tähden katveessa. Se oli liian korkealla hänelle, niin voimakas että pipu rutistuisi ruppanaxi, jos hiän alentuisi laskemaan puonsa hänen puoleensa. Tämä oli hänen epäonnistumispäiviensä Neitsyt, ankara Neitsyt, joka palautti hänen sisäisen rauhansa kauhistuttavan parasiitin näyn kautta. Hmm nojaa, tiedän parempaa...
        xxx/ellauri177.html on line 178: Mutta Sergei näyttää jäävän lapsen asteelle. Se pelkää Albinen puskaa, mezästä puhumattakaan. Albinolla oli vain yksi lohdutus: Sergei pökkää loistavasti, hän on kaunis lapsi. Mutta edistystä: pitkän päälle toipilas äityy seuraamaan hiänen hameensa valkoista laikkua puskissa. Ja kun hiän äkillisesti istuutui paskalle Kustaan ikkunan alle, Sergein kasvot kohosivat ja hän ojensi kätensä teeskennellen haluavansa mennä Albinen syliin. Puutarhaan päästyä Sergei näyttää komealta, Albine alkaa lämmetä. Siihen asti puhumaton Sergei huoahtaa: kesä kesä! Lettu elo! Kyllä tee on sitten hyvää!
        xxx/ellauri177.html on line 221: -- Mitä haluat? hän kysyi. Ja muistaessaan hän huusi: -- Haluat kampani! haluat kampani! Joten hän antoi hänelle kamman, hän antoi raskaiden palmikoiden pudota pullastaan. Se oli kuin avattuna kultainen kangas. Hänen hiuksensa peittivät hänet lannetta myöten. Hänen rintaansa pitkin valuneet lukot viimeistelivät hänen kuninkaallisen pukemisen. Serge itki tämän äkillisen tulipalon jälkeen. Hän suuteli jokaista säiettä, hän poltti huulensa tässä laskevan auringon säteilyssä. Mutta Albine vapautui nyt pitkästä hiljaisuudestaan. Hän jutteli, kyseli, ei koskaan lopettanut. -- Vai niin! kuinka sait minut kärsimään! En ollut sinulle enää mitään, vietin päiväni hyödyttömänä, avuttomana, epätoivoisena kuin turhaa... Ja kuitenkin, ensimmäiset päivät, olin helpottanut sinua. Näit minut, puhuit minulle... Etkö muista, kun makasit makuulla ja nukahdit olkapäätäni vasten kuiskaten, että teen sinulle kutaa? -- Ei, Serge sanoi, ei, en muista... En ole koskaan nähnyt sinua. Näin sinut juuri ensimmäistä kertaa, kaunis, säteilevä, unohtumaton. Hän taputti käsiään kärsimättömästi ja huudahti: -- Ja kampani? Muistatko, että annoin sinulle kampani saadakseni rauhaa, kun sinusta tuli taas lapsi? Aiemmin etsit edelleen häntääsi. -- Ei, en muista... Hiuksesi ovat hienoa silkkiä. En ollut koskaan suudella hiuksiasi. Hän suuttui, selvensi tiettyjä yksityiskohtia, kertoi hänelle toipumisestaan huoneessa, jossa oli sininen katto. Mutta hän, yhä nauraen, päätti laittaa kätensä naisen huulille ja sanoi huolestuneena muttei väsyneenä: -- Ei, ole hiljaa, en tiedä enää, en halua tietää enää... Heräsin juuri ja löysin sinut sieltä, täynnä ruusuja. Se riittää. Ja hän otti hänet takaisin syliinsä, pitkäksi aikaa, huutaen ääneen, reva pystyssä. Toka kerralla kestää tulla kauemmin mutta tuntuupa eri hyvältä.
        xxx/ellauri177.html on line 225: Jälkeenpäin se oli Serveri joka hiusmuotoili Albinen uudelleen. Tuo mainio makkaramies otti kourallisen hiänen hiuksiaan hurmaavalla kömpelyydellä ja istutti kamman vinoon valtavaan päähän pakattuun chignoniin. Nyt pääsi käymään niin, mutta hän laittoi kyllä omat hiuksensa ihanasti. Sitten Albiino nousi, ojensi kätensä hänelle, tukisti hiäntä vyötäröltä niin, että se nousisi vielä ylös, muttei se enää pystynyt. No ei sitten. Ei makiaa mahan täydeltä. Molemmat hymyilivät edelleen, puhumatta. Hitaasti he lähtivät polkua pitkin.
        xxx/ellauri177.html on line 251: No riittää tyhjä puhe, näyttäkää nyt lopultakin närhen näpöttimet! Kun lopulta on muna kahvaa myöten sille meinatussa piilossa, tuntuu kyllä siltä justiinsa kuin olis kotona. Il regardait autour de lui, il murmurait: -- Tu connais tout, tu sais les meilleurs endroits... Elle avait relevé ses jupes, nouées d'un bout de ficelle. Oh! de la pimprenelle! dit-elle brusquement, en se jetant à genoux. Nous allons nous régaler.
        xxx/ellauri177.html on line 298: Hän pysyi hiljaa, hyvin onnetonna kun ei löytänyt enää mitään uutta sanottavaa sanoaxeen hänelle rakastavansa häntä. Hän katseli hitaasti hänen ruusuisia kasvojaan, jotka antoivat itsensä mennä kuin unessa; silmäluomissa oli herkku elävää silkkiä; suu teki suloisen rypyn, märkä hymystä; otsa oli suht puhdas, hukkui kultaiseen viivaan hiusrajassa. Ja hän olisi halunnut antaa koko olemuksensa sanalle, jonka hän tunsi huulillaan, ilman, että olisi voinut lausua sitä. Sitten hän kumartui jälleen, hän näytti etsivän hienoa paikkaa niille kasvoille, jonka hän asettaisi ylimmän sanan. Sitten hän ei sanonut mitään, hänellä oli vain lyhyt hengitys. Hän suuteli Albinen huulia. - Albina, rakastan sinua! - Rakastan sinua Serge! Ja he pysähtyivät vapisten tästä ensimmäisestä suudelmasta. Hiän oli avannut silmänsä hyvin leveäksi. Hän pystyi työntämään suullaan hieman eteenpäin. Molemmat katsoivat toisiaan punastumatta. Jotain voimakasta, suvereenia hyökkäsi heihin; se oli kuin kauan odotettu tapaaminen, jossa he näkivät toisensa jälleen aikuisina, toisilleen tehtyinä, ikuisesti sidoksissa. He hämmästyivät hetken, nostivat katseensa lehtien uskonnolliseen holviin, näyttivät kyseenalaistavan puiden rauhallisia ihmisiä löytääkseen suudelmansa kaiun. Mutta metsän seesteisen omahyväisyyden edessä heillä oli rankaisemattomien rakastajien iloisuus, pitkäkestoinen, kaikuva iloisuus, joka oli täynnä heidän hellyytensä vuolaspuheista kutinaa.
        xxx/ellauri177.html on line 310: -- Haluatko, että vien sinut minne tahdot? Vien vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on... Serge kysyi Albinelta tuntien tämän jättävän itsensä hänelle. Hän halasi häntä jo sylissään. Mutta hiän vetäytyi pois hengittäen raskaasti. "Ei, sinä tukahdutat minut", hän sanoi. Jättää vaan yksin. En tiedä mitä minulla on. Maa sekoittelee jalkojeni alla... Katsos, siellä se sattuu. Hän otti hänen kätensä ja pani sen tissiänsä vasten. Joten hän muuttui täysin valkoiseksi. Hän oli hiäntä heikompi, terhakan nännin kosketus kämmenpohjaan sai aikaan ennenaikaisen ejakulaation. Kovasti pinnistämällä hän sai pidettyä valtaosan mällistä vielä sisällä, puristaen esinahanpäätä tiukasti. Muna nytkyi käsissä kuin lapsi luokilla.
        xxx/ellauri177.html on line 315: Siellä, tämän raskaan varjon alla, lämpö nukki herkullista unta. Ilma nukkui, ilman henkeä, alkovin kosteudessa. Itämaisen rakkauden tuoksu, Sulamitin maalattujen huulten tuoksu, joka hengitettiin ulos tuoksuvasta metsästä. -- Etkö istu alas? sanoi Albina. Ja hän muutti hieman syrjään tehdäkseen hänelle tilaa. Mutta kun hän astui taaksepäin, hänellä nousi jälleen seisomaan. Sitten, kun hän kutsui hänet uudelleen, hän liukui polvilleen muutaman askeleen päässä. Hän kuiskasi: -- Ei, minulla on tässä kuumempaa kärkeä kuin sinulla, polttaisin sinut... Kuuntele, jos en pelkäsi satuttaa sinua, ottaisin sinut syliin, niin kovaa, niin kovaa, että emme tekisi tuntea kärsimyksemme enemmän.
        xxx/ellauri177.html on line 351: He olivat pysähtyneet pienellä huokauksella myskisen tuoreuden tarttumana. "Ilma maistuu hedelmältä", albine kuiskasi. He laskivat ääntään uskonnollisella tunteella. Heillä ei ollut edes uteliaisuutta katsoa ylös, nähdä puuta. He tunsivat liikaa majesteettisuutta harteillaan. Albine kysyi yhdellä silmäyksellä, oliko hän liioitellut vehreyden lumoa. Serge vastasi kahdella selvällä kyynelellä, jotka virtasivat hänen poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. Nt poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. "Tule", sanoi hän korvassaan henkeään kevyemmällä äänellä. Ja hän meni ensin makaamaan puun juurelle. Hän ojensi kätensä hänelle hymyillen, kun hän, seisoen, myös hymyili ja antoi hänelle hänen. Kun hän piteli niitä, hän veti hänet hitaasti hänen luokseen. Hän kaatui hänen puolelleen. Hän otti hänet välittömästi rintaansa vasten. Tämä syleily jätti heidät täyteen helppoutta (muuttei vaihtanut vieläkään nesteitä).
        xxx/ellauri177.html on line 388: Sergellä ei ollut puusta kuin hyvää sanottavaa. Albiino vaikutti hermolta. Eikai tuo puu vaan naura mulle? - Piiloillaan, piiloudutaan, hän toisti rukoilevalla äänellä. Ja hänestä tuli ihan ruusuinen. Se oli orastava vaatimattomuus, häpeä, joka otti hänet kuin paha, joka värjäsi hänen ihonsa reheyden, jossa siihen asti ei ollut esiintynyt verisairautta. Serge oli peloissaan nähdessään hänet niin ruusuisena, hänen poskensa hämmentyneenä, hänen silmänsä täynnä kyyneleitä. Hän halusi ottaa hiänet uudestaan, rauhoittaa hiäntä hyväilemällä; mutta hiän astui sivuun ja antoi hänelle merkin epätoivoisella eleellä, etteivät he olleet enää yksin (siis kaxin).
        xxx/ellauri177.html on line 395: Mutta hän heitti hänelle lehdet, joita hän jatkoi poimimaan. Hän sanoi hänelle matalalla äänellä, huolestuneena: -- Etkö näe, että olemme alasti? Ja hän häpesi vuorostaan: että hänkö vyöttäisi lehdet päällekkäisiin vaatteisiinsa.
        xxx/ellauri177.html on line 421: Hän kumartui, hän tunsi Angeluksen kolme iskua menevän hänen niskaansa, kaikuvan hänen sydämeensä. Kello sai kovemman äänen. Hän palasi säälimättömänä muutamaksi minuutiksi, jotka tuntuivat vuosilta. Hän toi mieleen koko hänen menneen elämänsä, hänen hurskaan lapsuutensa, hänen ilonsa seminaarissa, hänen ensimmäiset messunsa Artaudin palaneessa laaksossa, jossa hän haaveili pyhien yksinäisyydestä. Hän oli aina puhunut hänelle näin. Hän löysi pienimmätkin käänteet tuosta kirkon äänestä, joka oli lakkaamatta noussut hänen korviinsa, kuin äidin vakava ja lempeä ääni. Miksi hän ei ollut kuullut häntä enää? Aiemmin hän lupasi hänelle Marian tulemisen. Oliko se Marie, joka oli vienyt hänet iloisen vehreyden syvyyksiin, jonne kellon ääni ei yltänyt? Hän ei olisi koskaan unohtanut, jos kello ei olisi lakannut soimasta. Ja kun hän kumartui pidemmälle, hänen parran hyväily hänen ristikkäisillä käsillään peloitti häntä. Hän ei tuntenut näitä pitkiä hiuksia, näitä silkkisiä hiuksia, jotka antoivat hänelle eläimen kauneuden. Hän väänteli partaan, hän tarttui hänen hiuksiinsa molemmin käsin etsiessään tonsuurin alastomuutta; mutta hänen hiuksensa olivat kasvaneet voimakkaasti, tonsuuri hukkui suurien kiharoiden viriiliin aaltoon, joka heitettiin takaisin otsasta niskaan. Hänen koko lihansa, joka oli aiemmin ajeltu, oli kellertävänruskeat.
        xxx/ellauri177.html on line 499: Hän oli laittanut kätensä vartalosukan päälle, ikään kuin repiäkseen kankaan irti. Hän työnsi hänet pois eleellä koskematta häneen. Hän katsoi häntä, hän vahvisti itseään kiusausta vastaan, eikä koskaan irrottanut katsettaan hänestä. Hän näytti aikuiselta hänelle. Hän ei ollut enää se pikkutyttö, jolla on villejä kukkakimppuja, joka heitti boheemia nauruaan tuuleen, eikä valkoisiin hameisiin pukeutunut rakastaja, joka taivutti ohutta vyötäröään ja hidasti hänen liian kovaa vauhtiaan pensasaitojen takana.
        xxx/ellauri177.html on line 501: Nyt untuvahedelmä vaaleni hänen huulensa, hänen lantionsa pyörivät vapaasti, hänen rinnassaan kukkii rasvainen kukka. Hän oli nainen, jolla oli pitkät kasvot, jotka antoivat hänelle paljon hedelmällisyyttä. Hänen levennetyillä kyljellään varmaan jo uusi elämä nukkui. Hänen poskillaan, reunalla, tuli hänen lihansa ihastuttava kypsyys. Ja pappi, kypsän naisen intohimoisen tuoksunsa ympäröimä, otti katkeraa iloa uhmatessaan punaisen suunsa hyväilyä, naurua silmissä, kutsua kurkussa, päihtymystä, joka virtasi hänestä pienimmästäkin liikkeestä. Ei hän edes tykännyt tollasista matroonista, hän oli enempi pedofiilimiehiä.
        xxx/ellauri177.html on line 505: -- En kuule vittu nussi sua täällä. Mennään ulos, jos haluat lisätä katumuksiamme riemua meille molemmille... Läsnäolomme tässä paikassa on skandaali. Olemme Jumalan kanssa. -- Kuka, Jumala? huudahti Albine paniikissa, jälleen kerran iso tyttö päästää irti keskellä ei mitään. En tunne häntä, sinun Jumalaasi, en halua tuntea häntä, jos hän varastaa sinut minulta, joka ei ole koskaan tehnyt hänelle mitään. Setäni Jeanbernat on siis oikeassa sanoessaan, että sinun Jumalasi on pahuuden keksintö, tapa pelotella ihmisiä ja saada heidät itkemään... Valehtelet, et enää rakasta minua, eikä sinun Jumalaasi edes ole olemassa. "Olet hänen luonaan", toisti Abbe Mouret voimakkaasti. Sinä pilkkaat. Yhdellä hengityksellä hän voisi murskata sinut tomuksi, muttei vaan viizi, ihankuin piippusetä joka istui kiroilevan siilin pömppövazan päällä tässä äskettäin.
        xxx/ellauri177.html on line 509: Tällä kertaa hän oli onnistunut tarttumaan häneen vyötäröstä. Hän koulutti häntä. Mutta hän vapautti itsensä, kaikki vapisten, hänen syleilystään; hän palasi nojautumaan alttaria vasten, unohtaen itsensä, painoi tottelemattoman lihan ihan kädellä alaspäin, puhuen hänelle kuten ennenkin.
        xxx/ellauri177.html on line 510: "Mene pois", hän änkytti. Jos rakastat minua edelleen, mene pois... Voi! Herra, anna hänelle anteeksi, anna minulle anteeksi, että likasin talosi. Jos kävelisin ovesta hänen takanaan, saatan seurata häntä. Täällä kotona olen vahva. Anna minun jäädä tänne puolustamaan sinua. Hän voisi vaikka viedä sinutkin. On se semmonen pakkaus!
        xxx/ellauri177.html on line 554: Albiino pyrkii papin sukan alle, mutta pappi töykkii sitä pois. Osat ovat vaihtuneet! "Jeesus, joka kuoli puolestamme", pappi huusi, "kerro hänelle tyhjyytemme!" Kerro hänelle, että olemme pölyä, saastaa, kadotusta! Ah! päästä! salli minun peittää pääni hiuspaidalla, laskea otsani jalkojesi juureen, että pysyn siellä liikkumattomana, kunnes kuolema minut mädyttää. Maapalloa ei ole enää olemassa. Aurinko sammuu. En enää näe, en enää tunne, en enää kuule. Mikään tästä kurjasta maailmasta ei häiritse sieluani palvomastasi. Hän innostui yhä enemmän. Hän käveli Albinea kohti kädet koholla. Tää on parempaa kuin nainti!
        xxx/ellauri177.html on line 569: -- Vai niin! kiitos, Jumalani, avusta, jonka olet ystävällisesti lähettänyt minulle. Ilman sinun armoasi kuuntelisin tämän lihani ääntä, palaisin surkeasti syntiin. Sinun armosi vyöttää lanteeni kuin siveysvyö; Sinun armosi oli sisäinen kondomini, rohkeuteni, sisäinen tukijatko vyöllä, joka piti minut pystyssä, ilman heikkoutta. Oi Jumalani, sinä olit kahvaa myöten minussa; sinä puhuit minussa, sillä en enää tunnistanut luotua pelkuruuttani, tunsin olevani tarpeeksi vahva katkaisemaan sydämeni kaikki siteet. Ja tässä sydämeni vuotaa verta; se ei enää kuulu kenellekään, se on sinun. Sinua varten nappasin sen maailmasta. Mutta älä luule, oi Jumalani, että olen ylpeä tästä voitosta. Tiedän, etten ole mitään ilman sinua. Uppoudun jalkojesi juureen, nöyryydessäni. Vittu mikä pelle!
        xxx/ellauri177.html on line 575: No ei, hän oli kuitenkin jättänyt Marian Jeesuksen tähden, uhraten sydämensä voittaakseen lihansa ja haaveili uskonsa miehisyyteen vahvistuvan siitä. Marie häiritsi häntä liikaa ohuilla päänauhoillaan, ojennetuilla käsillään ja naisellisella hymyllään. Hän ei voinut polvistua hänen eteensä laskematta silmiään, koska pelkäsi näkevänsä hänen hameensa alle. Sitten hän syytti hiäntä siitä, että hiän oli ollut liian lempeä hänelle aiemmin; hiän oli pitänyt häntä niin kauan mekkonsa poimujen välissä, että hän oli antanut itsensä pujahtaa hiänen käsistään olennon reitten väliin, huomaamatta edes hänen arkuutensa muuttuvan. Ja hän muisti veli Siilin julmuudet, hänen kieltäytymisensä ihailla Mariaa, varovaisen katseen, jolla hän näytti katselevan häntä. Hän ei halunnut koskaan nousta sellaiseen ankaruuteen; hän yksinkertaisesti hylkäsi Maarian, piilotti hänen kuvansa, hylkäsi hänen alttarinsa. Mutta hiän pysyi syvällä hänen sydämessään, kuin tunnustamaton rakkaus, aina läsnä.
        xxx/ellauri177.html on line 577: Hän mietiskeli Halvan Imitaation sanoja: "On suuri taito osata puhua Jeesuksen kanssa, ja suurta varovaisuutta tietää, kuinka pitää hänet lähelläsi." Sitten se oli ihana tuttavuus. Jeesus kumartui hänen puoleensa, puhui hänelle tuntikausia hänen tarpeistaan, onnellisuudestaan ​​ja toiveistaan. Pääsisinköhän mä ihan piispaxi, jos oikein pyllistän? Mitäs tuumaat Jeppe? Onxmussa ainesta? Aika hyvinhän mä - me hoideltiin toi Albine, vai mitä? Eikö niin?
        xxx/ellauri177.html on line 579: Kuten kahdella ystävällä, jotka eron jälkeen tapaavat uudelleen, menevät pois jonkun yksinäisen joen reunalle, heillä on vähemmän hellää luottamusta; sillä niinä jumalallisen hylkäämisen tunteina Jeesus halusi olla hänen ystävänsä, paras, uskollisin, se, joka ei koskaan pettänyt häntä, joka palautti hänelle vähän kiintymystä vastaan ​​kaikki iankaikkisen elämän aarteet. Varsinkin tällä kertaa pappi halusi pitää sen sisällään oikein pitkään. Kello kuusi iski mykässä kirkossa, jota hän edelleen kuunteli, olentojen hiljaisuuden keskellä.
        xxx/ellauri177.html on line 585: Oliko se kirous rakastaa Albinea? Ei, jos se rakkaus menisi lihan ulkopuolelle, jos se lisäisi toivoa toisen elämän haluun. Miten se sitten oli olla rakastettu? Ilman sanaa, ilman askelta häntä kohti, antaen tämän puhtaan arkuuden hengittää sekä hyvän tuoksun, miellyttävän taivaalla. Siellä Jeesus nauroi lempeästi hyväntahtoisuudesta, lähestyi, rohkaisi tunnustamaan, niin että pappi uskalsi vähitellen kertoa hänelle yksityiskohtaisesti Albiinin kauneutta. Niinkuin Jeppe ei ize tietäisi, olihan hän ollut mukana designeeraamassa Albinea, ja föönaamassa sen upeata tukkaa.
        xxx/ellauri177.html on line 589: Hän näki hänet edelleen siellä. Hän ojensi kätensä hänelle, hän oli toivottava, jotta tämä rikkoisi kaikki valansa. Ja hän heittäytyi kurkulleen ilman kunnioitusta kirkkoa kohtaan; hän otti hänen raajat, hän hallitsi häntä suudelmien alla. Juuri hänen edessään hän polvistui rukoillen hänen armoaan ja pyytäen tältä anteeksi raakuudestaan. Hän selitti, että tiettyinä aikoina hänessä oli ääni, joka ei ollut hänen omansa. Kohteleeko hän häntä koskaan huonosti! Vieras ääni yksin oli puhunut. Se ei voinut olla hän, joka ei olisi koskettanut hiuksiaan ilman vapinaa.
        xxx/ellauri177.html on line 617: Hän meni niin pitkälle, että halveksi aikaisempaa tyyneyttä, hänen helppoa kiihkoaan, joka sai hänet polvilleen tyttömäisessä ilossa, ilman että hän edes tunsi maan mustelmia polvissaan. Hän keksi iloa kärsimyksen syvyyksistä, makaamaan siellä, nukahtamaan siellä. Mutta kun hän siunasi Jumalaa, hänen hampaansa tärisivät suuremmasta kauhusta, hänen kapinallisen verensä ääni huusi hänelle, että kaikki se oli valhetta, että ainoa toivottava ilo oli pästä makaamaan Albinen syliin, kukkivan aidan takana Paradoussa. Aah se sentään tuntui joltakin! Kuusi tuumaa lujaa parrua lämpimässä pillussa! 7 jos olet taitava!
        xxx/ellauri177.html on line 619: Synti pyhäinhäväistyksenä, jonka kauhu tuhosi hänet, käytti häntä kiusatakseen häntä. Kun hän vielä joskus kutsui Maariaa, tiettyinä voittamattoman hellyyden tunteina, se oli Albine, joka esitteli itseänsä valkoisessa hunnussa, sininen huivi vyötärölle sidottuna, kultaiset ruusut paljain jaloin. Kaikki neitsyet, Neitsyt kuninkaallisessa kultavaipassa, tähdillä kruunattu Neitsyt, Marian ilmestyksen enkelin vieraileva Neitsyt, rauhallinen Neitsyt liljan ja pätkän välissä, toivat hänelle muiston Albinasta, hymyilevät silmät tai herkkä suu tai poskien pehmeä kaari.
        xxx/ellauri177.html on line 635: Hän ei ollut koskaan varhaisessa nuoruudessaan maistanut sellaisen ahkeruuden kasvua. Tämä varhainen nuoruus, jos hän sen nyt herätti, vaikutti hänestä täysin mustalta, kaukana auringosta viettäneeltä, kiittämättömältä, kalpealta, raajarikalta. Myös kuinka hän oli tervehtinyt aurinkoa, kuinka hän oli ihmetellyt ensimmäistä puuta, ensimmäistä kukkaa, pienintä nähtyä hyönteistä, pienintä poimittua kiviä! Kivet itse hurmasivat hänet. Horisontti oli poikkeuksellinen ihme. Hänen aistinsa, kirkas aamu, jolla hänen silmänsä täyttyivät, jasmiinin tuoksu hengitettynä, kiirun laulu kuultu, aiheuttivat hänelle niin voimakkaita tunteita, että hänen raajat pyörtyivät. Hän oli nauttinut pitkään opettaessaan itseään pienimpiinkin elämän jännityksiin. Ja aamulla Albine syntyi hänen vierellään ruusujen sekaan! Hän nauroi edelleen innoissaan muistolle. Hän nousi kuin tähti, joka oli välttämätön auringolle itselleen. Hän selvensi kaiken, selitti kaiken. Hän lopetti hänet.
        xxx/ellauri177.html on line 637: Joten hän aloitti heidän kävelynsä uudelleen hänen kanssaan Paradoun neljään kulmaan. Hän muisti pienet hiukset, jotka lensivät hänen kaulalleen, kun tämä juoksi hänen eteensä. Hän tuoksui hyvälle, heilutti lämpimiä hameita, joiden kahina muistutti hyväilyä. Kun hän otti hänet paljain syliinsä, taipuisina kuin ruohokäärmeet, hän odotti näkevänsä hänet, niin laiha, käpertyvän hänen vartalonsa ympärille, nukahtavan sinne liimautuneena hänen ihoonsa. Se oli hän, joka käveli edellä. Hän johti hänet kiertävää polkua pitkin, jossa he viipyivät, jotta he eivät tulisi liian nopeasti. Hän antoi hänelle intohimon maata kohtaan. Hän oppi rakastamaan sitä katsomalla kuinka yrtit rakastavat toisiaan; pitkä hapuileva hellyys, jonka suuren ilon he olivat vihdoin yllättäneet eräänä iltana jättiläispuun alla, varjossa mehua hikoillen. Siellä he olivat tiensä päässä. Albine, heitettynä taaksepäin, kierrettynä hiuksiinsa, ojensi kätensä hänelle. Hän otti hänet halaukseen. Vai niin! ottaa se, ottaa se jälleen haltuunsa, tuntea sen kyljen tärisevän hedelmällisyydestä, tehdä elämästä elämää vain ruiskauttamalla siementä, olla Jumala!
        xxx/ellauri177.html on line 651: Isä Mouret avasi silmänsä. Albinen tulinen näköharha katosi. Se oli äkillinen, odottamaton helpotus. Hän saattoi itkeä. Hitaat kyyneleet jäähdyttivät hänen poskiaan, samalla kun hän hengitti pitkään, mutta ei vieläkään uskaltanut liikkua, koska hän pelkäsi jäävänsä kiinni niskaan. Hän kuuli edelleen villiä murinaa takaansa. Sitten oli niin makeaa olla kärsimättä enää niin paljon, että hän unohti maistaa tätä hyvinvointia. Ulkona sade oli lakannut. Aurinko oli laskemassa suuressa punaisessa hehkussa, joka näytti roikkuvan vaaleanpunaisia ​​satiiniverhoja ikkunoista. Kirkko oli nyt lämmin, elossa auringon viimeisestä henkäyksestä. Pappi kiitti epämääräisesti Jumalaa hengähdystaukosta, jonka hän oli ystävällisesti antanut hänelle.
        xxx/ellauri177.html on line 657: Ja hän jatkoi haaveiluaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt asioita näin kirkkaassa valossa. Kaikki näytti hänestä nyt helpolta, hän piti itseään niin vahvana. Koska Albine odotti häntä, hän liittyisi häneen. Se oli luonnollista. Aamulla hän oli todellakin naittanut Onni-klovnin Rosalien kanssa. Kirkko ei kieltänyt avioliittoa. Mixei sitten mennä naimiaisiin Albinen kaa? Eikö hän ollut hänen kumppaninsa, hänen alistuva palvelijansa, se, jonka Jumala lähetti hänelle, jottei hänen miehisyytensä kuivuisi yksinäisyyteen? Lisäksi he olivat sukulaisia. Hän oli edelleen hyvin hämmästynyt, ettei hän ollut ymmärtänyt sitä heti, ettei hän ollut lähtenyt hänen kanssaan, kuten velvollisuus vaati.
        xxx/ellauri177.html on line 659: Mutta päätettiin, että hän liittyy hänen luokseen seuraavana päivänä. Puolen tunnin kuluttua hän olisi hänen kanssaan. Hän ylitti kylän, hän kulki rinteessä; se oli ylivoimaisesti lyhin. Hän saattoi tehdä mitä tahansa, hän oli mestari, kukaan ei kertonut hänelle mitään. Jos katsoisimme häntä, hän laskisi kaikki päänsä eleellä. Sitten hän asuisi Albinen kanssa. Hän kutsuisi häntä vaimokseen. He olisivat hyvin iloisia.
        xxx/ellauri177.html on line 661: Kulta nousi jälleen ja virtasi hänen sormiensa läpi. Hän oli astumassa kultakylpyyn. Hän kantoi pois pyhät astiat kotikuntansa tarpeisiin, johtaen tietä, maksaen kansalleen maljan palasilla, joita hän väänsi sormiensa välissä pienellä vaivalla. Hän levitti alttarin verhot kultakankaasta hääsänkynsä päälle. Jalokiviksi hän antoi vaimolleen kultaiset sydämet, kultaiset rukoukset, kultaiset ristit, jotka ripustettiin Neitsyen ja pyhien kaulaan. Itse kirkko, jos hän nostaisi sen yhden tarinan, voisi toimia heidän palatsinaan. Jumalalla ei olisi mitään sanottavaa, koska hän salli rakastaa. Sitä paitsi, mitä väliä Jumalalla oli hänelle! Eikö väkijoukko suuteli, sillä hetkellä hän, joka oli Jumala kultaisilla jaloillaan ja joka teki ihmeitä. Isä Mouret nousi seisomaan. Hän teki tuon Jeanbernatin laajan eleen, tuon kieltämisen eleen, joka kattaa koko horisontin. "Ei ole mitään, ei mitään, ei mitään", hän sanoi. Jumalaa ei ole olemassa. Albine viehättävine pilluineen sensijaan on, ainaskin vielä toistaisexi.
        xxx/ellauri177.html on line 677: Kaksikymmentä kertaa hän yritti pysäyttää sieppaussuunnitelman, järjestää heidän olemassaolonsa onnellisina rakastajina. Hän ei löytänyt mitään. Nyt se halu ei enää raivostuttanut häntä, tilanteen käytännöllinen puoli kauhistutti häntä, kohtasi hänen heikkojen käsiensä kanssa monimutkaisen tehtävän, josta hän ei tiennyt ensimmäistä sanaa. Mihin he veivät hevoset pelastamaan itsensä? Jos he lähtisivät jalan, eikö heitä pysäytettäisi kuin kulkurit? Sitä paitsi voisiko hän työllistyä, löytää minkä tahansa ammatin, joka voisi tarjota leipää hänen vaimolleen? Hänelle ei ollut koskaan opetettu näitä asioita. Hän jätti elämän huomiotta; Hän löysi muistiaan tutkiessaan vain rukouksen palasia, seremonian yksityiskohtia, Bouvierin teologisen ohjeen sivuja, jotka opittiin aiemmin ulkoa seminaarissa. Jopa merkityksettömät asiat nolostivat häntä kovasti. Hän mietti, uskaltaisiko hän antaa vaimolleen kätensä kadulla. Hän ei tietenkään voinut kävellä naisen kädessään. Hän vaikuttaisi niin kömpelöltä, että maailma kääntyisi ylösalaisin.
        xxx/ellauri177.html on line 679: Hänet arvattaisiin papixi, kaikki loukkaisivat Albinea. Turhaan hän yritti pestä pois pappeuden, hän kantoi aina mukanaan sen surullista kalpeutta, suitsukkeen hajua. Entä jos hänellä olisi joku päivä lapsia? Tämä odottamaton ajatus sai hänet aloittamaan. Hän tunsi outoa vastenmielisyyttä. Hän luuli, ettei hän pitäisi niistä. Heitä olisi kuitenkin kaksi, pieni poika ja pieni tyttö. Hän työnsi heidät pois polviltaan ja kärsi siitä, että tunsi heidän kätensä lepäävän hänen vaatteillaan, mutta ei ottanut muiden isien iloa räjäyttää niitä. Hän ei ollut tottunut tähän lihaansa, joka hänestä aina näytti hikoavan hänen epäpuhtauksiaan ihmisenä. Erityisesti pikkutyttö häiritsi häntä suurilla silmillään, joiden syvyyksissä naisen hellyys jo loisti. Mutta ei, hänellä ei olisi lapsia, hän välttäisi kauhua, jonka hän tunsi näkevänsä raajojensa kasvavan takaisin ja elävän ikuisesti. Joten toivo olla impotentti oli hänelle hyvin suloinen. Epäilemättä hänen miehisyytensä oli mennyt pois hänen pitkän nuoruutensa aikana. Se päätti hänet. Illalla hän pakenisi Albinen kanssa, syteen tai saveen.
        xxx/ellauri177.html on line 683: Ulkona hän ei ryhtynyt varotoimiin piiloutuakseen. Hän pysähtyi kylän päähän juttelemaan hetkeksi Rosalien kanssa; hän kertoi hänelle, että hänen lapsellaan oli kouristuksia, ja kuitenkin hän nauroi, se puolisuuinen nauru, joka oli hänelle tavallista. Sitten hän syöksyi kivien keskelle ja käveli suoraan kohti murtumaa. Tottumuksesta hän oli ottanut breviaarinsa mukaansa. Koska tie oli pitkä ja kyllästyi, hän avasi kirjan ja luki säännölliset rukoukset. Kun hän pani sen takaisin kainalonsa alle, hän oli unohtanut Paradoun. Hän käveli aina hänen edellään ja ajatteli uutta koteloa, jonka hän halusi ostaa korvatakseen kultaisen kangaskotelon, joka oli varmasti putoamassa pölyyn; Jonkin aikaa hän oli piilottanut kaksikymmentä soua, ja hän laski, että seitsemän kuukauden kuluttua hänellä olisi tarpeeksi rahaa. Hän oli saapumassa korkeuksiin, kun talonpojan laulu kaukaa muistutti häntä laulusta, jonka hän oli kuullut kauan sitten seminaarissa. Hän etsi tämän laulun ensimmäiset säkeet, mutta ei löytänyt niitä. Häntä vaivasi, että hänellä oli niin vähän muistia.
        xxx/ellauri177.html on line 685: Niinpä, kun hän vihdoin muistaa, hän koki hyvin suloisen ilon laulaessaan alasävyllä sanat, jotka tulivat hänelle yksi kerrallaan. Se oli kunnianosoitus Marialle. Hän hymyili, ikään kuin hänen kasvonsa olisivat saaneet raitista ilmaa nuoruudestaan. Kuinka onnellinen hän olikaan niinä päivinä! Varmasti hän saattoi silti olla onnellinen; hän ei ollut kasvanut, hän pyysi aina vain samaa onnea, rauhallista rauhaa, kappelin nurkkaa, johon hänen polvien paikka oli merkitty, yksinäistä elämää, jota elävöitti lapsuuden ihastuttava lapsellisuus. Hän kohotti asteittain ääntään, lauloi laulua kehrättyjen huilujen ääniin, kun hän yhtäkkiä näki murtuman edessään.
        xxx/ellauri177.html on line 707: Mutta hän otti hänen päänsä ja näytti hänelle Paradoun eleellä.
        xxx/ellauri177.html on line 711: -- Sulje suusi! Kuoleeko puutarha koskaan! Hän nukkuu tänä talvena; hän herää toukokuussa, hän tuo meille takaisin kaiken, minkä olemme hänelle uskoneet kiintymyksistämme; suudelmamme kukkivat taas puutarhassa, valamme kasvavat takaisin ruohon ja puiden mukana... Jos näit hänet, jos kuulit hänet, hän on syvemmälle liikuttunut, hän rakastaa lempeämmin koskettavalla tavalla, tässä syyskausi, kun hän nukahtaa hedelmällisyytensä... Et enää rakasta minua, et voi enää tietää.
        xxx/ellauri177.html on line 733: Hän ei kuunnellut häntä, hän sanoi äkillisesti, hieman itkien:-- Vai niin! Minä muistan! Ja kun hän kysyi häneltä, hän ei vastannut. Hän oli juuri muistanut seminaarin kappelin tunteen harteillaan. Se jäinen mekko teki hänen ruumiistaan ​​kiveä. Sitten hänen menneisyytensä pappina otti hänet voittamattomasti takaisin. Epämääräiset muistot, jotka olivat heränneet hänessä matkan varrella Artaudista Paradouhun, korostuivat ja asettuivat itselleen suvereenia auktoriteettia. Samalla kun Albine kertoi hänelle onnellisesta elämästä, jota he viettäisivät yhdessä, hän kuuli kellojen soivan korkeudessa, hän näki hirviöitä jäljittelemässä tuliristejä suurten polvistuvien väkijoukkojen yllä.
        xxx/ellauri177.html on line 781: Ja hän työnsi häntä näin pensaalta pensaalle, hän johti hänet takaisin aukkoon, haudan puiden keskelle. Ja siellä, kun Serge epäröi, hänen otsansa taipui, hän huusi hänelle rajusti:
        xxx/ellauri178.html on line 257: Prof. K.V. Laurikainen itse painottaa syinä sitoutumiselleen ”kolmannelle missiolle” yksityiselämänsä tapahtumia vuonna 1971: äkillistä sydäninfarktia
        xxx/ellauri178.html on line 290: Il commet son premier vol à l'âge de dix ans. C'est l'acte fondateur de la mythologie de Genet qui, fustigé pour son acte, donne un change très existentialiste en sanctifiant son geste, revendiquant ainsi une asocialité profonde. Jäbä joutuu amixeen, karkaa, rupee kute JJ aikanaan vagabondixi jää kii ja est confié par les tribunaux jusqu'à sa majorité à La Paternelle, colonie pénitentiaire agricole de Mettray, où se cristallise probablement toute la liturgie de domination/soumission, la hiérarchie masculine et virile ainsi que la féodalité brutale qui en découlent à ses yeux.
        xxx/ellauri186.html on line 358: Dagon tai Dagan oli merkittävä länsiseemiläinen viljan ja hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin laajalti koko muinaisessa Lähi-idässä. Dagan merkitsi heprean ja ugaritin kielissä "vilja", ja Dagania pidettiin auran keksijänä. Dagan tunnettiin erityisesti Raamatun mainitsemien filistealaisten jumalana. Hänelle omistettuja pyhäkköjä oli muun muassa Bet-dagonissa Asherissa, Gazassa ja Asdodissa. Dagonin palvonnasta on todisteita jo noin vuodelta 2500 eaa. Muinaisen Ugaritin Ras Shamrasta löydettyjen tekstien mukaan hän oli sateen ja hedelmällisyyden jumala Baalin isä.
        xxx/ellauri186.html on line 548: Kenelle jumala antoi ainoan poikansa? kuka sitä pyysi ja mistä maxuna? mikä oli hyödyke, joka lunastettiin sillä, ja kuka myyjä oli?
        xxx/ellauri186.html on line 656: Ei riitä, Jeesus sanoi, keitä muita sinä tarkoitat, Onko tämä sinusta nyt tosiaan välttämätöntä, On, Minä tarkoitan niitä, joita ei kiduteta ja jotka kuolevat itsestään mutta kärsivät tuskia lihan, maailman ja saastaisen hengen viettelysten tähden ja joutuvat niiden voittamiseksi piinaamaan ruumistaan paastolla ja rukouksella, on jopa eräs sangen kiintoisa tapaus, muuan John Schorn, joka viettää niin paljon aikaa polvirukouksissa että hänelle tulee känsät, minnekäs muualle kuin polviin tietenkin, ja kerrotaan myös, tämä koskee nyt sinua, että hän sulkee paholaisen saappaaseen, hah hah hah, Minutko muka voisi sulkea saappaaseen, Paimen epäili, tuo on pelkkää legendaa, siihen tarvittaisiin koko maailman suuruinen saapas, jos sekään vielä riittäisi, ja minä vain tahtoisin nähdä, kuka sellaisen pystyisi panemaan jalkaan ja ottamaan taas jalasta pois,
        xxx/ellauri187.html on line 267: Saramagon vanhemmat olivat José de Sousa ja Maria de Piedade. Mistä se Saramago nimi tuli? Hän vietti pitkiä aikoja lapsuudestaan lukutaidottomien äidinpuoleisten isovanhempiensa luona. Hän kävi muutaman vuoden oppikoulua, mutta joutui perheen rahatilanteen vuoksi siirtymään ammattikouluun. Sielläkin opetettiin kirjallisuutta, ja valmistuttuaan Saramago alkoi viettää iltojaan Lissabonin kaupunginkirjastossa työskennellen päivisin autokorjaamossa.
        xxx/ellauri187.html on line 273: Saramago oli vuodesta 1969 Portugalin kommunistisen puolueen jäsen ja ateisti. Nämä aiheuttivat hänelle ongelmia katolisessa Portugalissa, varsinkin teoksen Jeesuksen Kristuksen evankeliumi ilmestymisen jälkeen. Portugalin valtio veti teoksen pois eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistalta, minkä jälkeen Saramago muutti pois Portugalista Kanariansaarten Lanzarotelle. Hän sairasti leukemiaa ja kuoli Lanzarotella perheensä läsnä ollessa. Hänen ruumiinsa vietiin portugalilaisella sotilaskoneella Portugaliin. Nobelistista oli tullut vaaraton, Jumala oli vaientanut hänet.
        xxx/ellauri187.html on line 340: Lukiossa Sofi tajusi myös biseksuaalisuutensa, mutta se ei ollut hänelle järkytys vaan oli oikeastaan aina ollut itsestään selvä asia.
        xxx/ellauri193.html on line 154: Mixhää Dunkinin pojan pitäis lukea Mannin Taikavuori? Niskavuorrta ei myyrrä. Senkin mä olen lukenut mutten kyllä enää muista paljonkaan juonesta. Joku aika heruttava tubinen slaavi puuma siinä oli, sit kaveri joka saa tubin vaikkei tää Hans Castorp saa, sit joku guruäijä, pitkiä kävelyitä jossain vuorilla, mitä vielä? Lopussa Hans Castorp menee 1. maailmansotaan kuolemaan kun ei saanukaan tubia. Se parantola oli Davosissa, missä Walter Schneller oli sodan jälkeen tubilääkärinä ja kun tubiset loppuivat rupesi patologixi. Sellaiselta eivät potilaat hevin lopu. Nyt on Walter jo vainaa izekin, ei tule enää Lebkucheneita joulux Saxasta.
        xxx/ellauri193.html on line 230:

        Kollatinuksen vaimon Lucretian löydettiin vielä myöhään yöllä istuvan palvelustyttöjensä keskellä villoja kehräämässä. Kunniapalkinto määrättiinkin hänelle. ellauri153.html on line 274: Muutamien päivien kuluttua saapui Sextus Kollatinuksen tietämättä Kollatiaan ja raiskasi Lucretian. Hänen lähdettyään kutsui vaimo isänsä, miehensä sekä muutamia sukulaisia, kertoi heille häväistyksensä, vaati heitä kostamaan ja sysäsi itse puukon sydämeensä.
        xxx/ellauri199.html on line 666: Jeesus vastasi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, tulee uudelleen janoiseksi,
        xxx/ellauri199.html on line 667:

      2. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, sille ei ikinä enää tule jano. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään."
        xxx/ellauri201.html on line 56: Hyvin muistan senkin illan, kun Isokukko-Uljas meidän pirtin ovesta sisään astui. Oli sillä kokoa kerrakseen, semmoinen jyhkeä uros se oli, melkein kaksimetrinen. Jäi se Einokin sitä pienemmäksi, se metsätyömies, joka minua siihen aikaan omanaan piti ja minun kamarissani öisin kävi hoitamassa isännän hommia, kun ei siitä ukonturakkeesta, vanhasta aviollisesta miehenpuolestani Kustista, siihen hommaan ollut. Kun se Isokukko-Uljas talvitamineitaan siinä alkoi riisua ja tummapartaisen naamansa kaulahuivien alta näkyville toi, niin kyllä siinä semmoinen kunnioitus huokaisi läpi tuvan. Kyllä ne nuoremmat tukkisavotan miehet sitä heti ylöspäin katsoivat, oli se vaan semmoinen karju että. Eino niistä vaan uskalsi kyselemään, olikos tulija se uusi työmies, jonka oli kerrottu tulevan. Se ilmoitti Isokukko-Uljas olevansa, matala oli sillä ääni ja vakaat liikkeet. Veti sentään suutaan hymyyn ja jokaista se kädenpuristuksella tervehti. Minuakin puristi isolla kourallaan ja hymysi leveästi. Oli siinä vasta mies! Ai ai ai, en minä siihen ikään mennessä semmoista miestä ollut vielä nähnytkään. Ei ollut Einokaan sen veroinen kuin tämä uusi tulija. Sanoi nimekseen Uljas ja haukkumanimekseen vielä Isokukko-Uljas. Siitä se riemu repesi, kun muut työmiehet nauruun rähähtivät. Vanha ukkoni Kusti, se uivelo, kompuroi siihen kamaristaan ja alkoi marista, että enää ei meille yhtään savotan jätkää oteta kortteeriin. Vaan kun se Uljas ukonrutjakkeen eteen astui ja jyrähti, että hänelle oli paikka jo tästä talosta etukäteen luvattu, niin meni hiljaiseksi se minun eunukkini. Semmoinen kyvytön köntys kun olikin. Minuakin pienempi.
        xxx/ellauri201.html on line 64: Kolmannen yönsä oli Isokukko-Uljas meidän talon tuvassa nukkunut muiden kortteerimiesten kanssa, ennen kuin rupesi naimisenasioista minulle haastamaan. Jättäytyi tupaan, kun muut miehet saunaan läksivät. Minä en sinä iltana välittänyt mennäkään, ja Kustin-tursake taas omiaan kamarissaan hääräsi, rahojaanko lie laskeskellut. Isokukko-Uljas kysäisi omaan reiluun tapaansa, että onkos tässä talossa tapana, että metsätyömiehet emännän sänkyä käyvät lämmittämässä, eikös isännästä enää ole siihen. Minä sitä vähän hämmästyin, ilokin pyrki pintaan, mutta koetin suutani vetää viivalle vaan. Sanoin siihen, että ei sitä kaikki sinne päässeet, emännän kamariin. Isokukko-Uljas kyseli, että Einokos se ainoastaan semmoista erityiskohtelua saapi. Minä siihen, että saa kuka saa. Oli se siinä vaiheessa jo päättänyt minua naida, kyllä sen näki silmistä. Ai ai ai, miten se katsoi raukeasti isoilla silmillään kuin viekas sonnimullikka! Kysyi se sitten, että jos hänellekin ensi yönä sitä herkkua riittäisi, kun oli jo viidettä päivää ilman joutunut olemaan. Kyllä minä jo siinä kohtaa semmoista himoa tunsin, että naurun päästin vastaukseksi, se riitti Isokukko-Uljakselle. Se sanoi yöllä saapuvansa ja käski sanoa entiselle sängynlämmittäjälle, että jättäisi se tulematta.
        xxx/ellauri201.html on line 98: Oli se sama edessä kohta minullakin. Sen yhden yön suostui Isokukko-Uljas huilia pitämään, mutta seuraavana oli jo naimahalut niin kovat, ettei periksi antanut. Minä vielä olisin pillua toisen yön säästellyt, kun arka oli vieläkin. Vaan koulia piti vittua, sillä se tokenisi, sanoi Isokukko-Uljas, hieroi märäksi, lempi ja hellästi karvaisessa sylissään rutisteli. Käänsi minut kontalleni sängyssä, käski takapuolta pyllistää. Itse meni taakse aisa ojollaan, siitospallit taas täysinäisinä riippuivat. Sisään se työntyi, vaikka vittu valitti, minä valitin, voihkin ja kiljahtelin. Paksu oli aisa, vieläkin kiristi vakoa. Isokukko-Uljas käytti miehenvaltaansa, alkoi nussia, murahteli vaan sisään painellessaan. Minä työnsin tyynyliinaa suuhun, kun pisti muuten huutamaan. Koko vartalossani sirkamoi, tulvahteli ja kilpisteli. Sonni takana kehui, että hyvältä tuntui naida, hyvin otti vittu vastaan, hyvä oli astua tätä tammaa. Paukutti kunnolla menemään, isot pallit heilahtelivat, osoittivat uroksen voimaa. Mies köyri karvaisena selässäni, yhtyi voimalla ja puhisi. Jo pääsi liinanen suustani, kuulin huutavani hurmiossa. Taas ailahti sisuksissa suurella voimalla, pillu otti kyrpää, imi siitä hekumaa ja nautintoa. Nussija uhkasi laskea taas sisään, siementää nuoren vittuni sakealla kylvöllään. Yritin kieltää, vaikka turhaa se oli. Ei uskonut Isokukko-Uljas, enemmän vain yltyi hässimään, perille asti survomaan. Syvälle työnsi, kohdun suulle, jäykistyi päälleni, antoi siitoksen tapahtua, ison sukunuijan täyttää työnsä. Ja minä otin kaiken vastaan, avoimena, värisevänä, punaisena kukkana, kuin nainen vain voi.
        xxx/ellauri202.html on line 99: Jacques selittää kotimatkalla Antoinelle, että rakastaa runoja ja on runosielu. Kotona odottaa pappi ja yllätys. Jacques jatkaa eloaan ja kouluaan kasvatuslaitoksessa. Osa päättyy dramaattiseen kirjeeseen, jonka Jacques kirjoittaa Danielille ja heittää ikkunasta, hän "uhkailee" itsemurhalla.
        xxx/ellauri202.html on line 137: Viides osa alkaa herra Thibaultin sairaskertomuksella. Hän on hyvin sairas. Morfiinipiikit piristävät häntä ja hän jakelee silloin ohjeita. Hän on täysin muiden muiden armoilla, ja huomaa otteensa kirvonneen. Hän pohtii Jacquesin kuolemaa (Jacques löytyy kylläkin myöhemmin elossa). Oscar Thibault puhuu testamentistaan Antoinelle ja toivoo häneltä uskonnollisempaa asennetta.
        xxx/ellauri208.html on line 480: Vuoden 1988 Nobelin palkinnon myötä egyptiläiseltä kirjailijalta Naguib Mahfouzilta (1911-2006) suomennettiin englannista novelli ”Siunatttu yö” (sic, kolmella teellä, 1988) ja arabiasta muutamia romaaneja vuosina 1989-1996. Sen jälkeen hän näyttää Suomessa joutuneen unohduksiin sikäli, että uusia suomennoksia ei ole ilmestynyt. Tässä suhteessa hänelle on käynyt samoin kuin toiselle nobelistille, australialaiselle eepikolle Patrick Whitelle. Kumpikin ansaitsisi tulla uudestaan huomioiduksi uusien käännösten muodossa. Näin siitäkin huolimatta, että Mahfouzin suomennettuihin romaaneihin eräät kriitikot suhtautuvat melko nihkeästi ja pitävät niitä helvetin vanhakantaisina.
        xxx/ellauri208.html on line 482: Mahfouz kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka ovat ikuistaneet itselleen läheisen suurkaupungin. Hänen tapauksessaan se on Kairo, josta hän on kirjoittanut suuren ns. Kairo-trilogian (suomennettu otsikoilla Palatsikatu, Intohimon palatsi ja Sokerikuja). Hänen teoksensa Midaqq-kuja sijoittuu myös Kairoon, toisen maailmansodan aikaan, mutta lähes kokonaan pienelle kujalle. Se on takakannen mukaan "egyptiläisen Nobel-mestarin rakastetuin teos". Vittu puskarunkkukin on parempaa viihdettä.
        xxx/ellauri208.html on line 494: Romaanin kiinnostavimpia ja samalla vaikuttavimpia kohtauksia on kuvaus Radwan Hosseinin lähdöstä pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan kujan asukkaiden ollessa saattamassa häntä. Kun hänelle toivotetaan hyvää matkaa ja turvallista kotiinpaluuta, hän torjuu jälkimmäisen toivotuksen: ”Veljeni, älä muistuta minua paluustani. Sillä ei ole sopivaa sille, joka on aikeissa vierailla Jumalan huoneessa, ajatella silloin hellin tuntein kotiseutuaan.” Radwan Hossein heittäytyy suorastaan runolliseksi kuvatessaan pyhää maata, jonne hän on menossa: ”Kunpa voisinkin jäädä noille pyhille paikoille lopuksi elämääni. Aamusta iltaan saisin nähdä tuon maan, jota Profeetan jalka on aikoinaan tallannut, ja taivaan, jolla enkelten siivet ovat havisseet niiden kuunnellessa pyhän ilmoituksen laskeutumista maan päälle, joka kohottaisi maahan sidotut ihmiset taivaisiin. Siellä ajatus kohdistuu vain ikuisuuskysymyksiin. Siellä sydän sykkii vain rakkaudesta Jumalaan. Siellä sielu saa lääkityksen ja lohdun.” Jatkossa Hossein esittää suoranaisen oman teologiansa, johon kuuluu myös itseanalyysia.
        xxx/ellauri208.html on line 660: Runoissaan ja aforismeissaan Björling edustaa henkisen valppauden ja jäntevyyden vaatimusta. Vapaarytmisissä, usein lyhyissä runoissaan hän mielellään jättää lauseet kesken tähdentääkseen runon ”avointa” luonnetta. Yksi hänen runoutensa kantavia voimia on eettinen ajattelu. Toinen on länsi-itämaiseen perinteeseen yhtyvä näkemys ilmiöitten ykseydestä elämän tapahtumissa, hetkestä hetkeen. Joskus hänen runonsa jäävät salakieleksi, mikä on antanut hänelle vaikeatajuisen runoilijan maineen. No vittu eihän sen kyhhäyxissä ole riimiä eikä järkeä, no rhyme nor reason.
        xxx/ellauri208.html on line 768: Esimerkiksi heppoisesta alusta käy vastikään lukemani Miehelle kuuluu kaikki -romaani (2003), jossa yritysjohtajaa nöyryytetään hänelle nauravien naisten edessä kauppareissulla, joten hän päättää kostaa perustamalla keski-ikäisten miesten ”respect the cock” -tyylisen ukkokerhon, joka aikoo palauttaa miehisyyden kunniaan.
        xxx/ellauri208.html on line 928: Cay Idström oli esikuva monelle toimittajalle ja ennen kaikkea uranainen kolmen tyttären yksinhuoltajanakin.
        xxx/ellauri208.html on line 931: Lasken itseni hänen ystäväkseen. Kun soitin hänelle viimeistä kertaa ja kysyin, voinko tulla käymään, hän huudahti: "Oi ihanaa Ilsse, tule! Me nautimme hiukan punaviiniä ja poltamme tupakkaa ja puhumme kaikista asioista."
        xxx/ellauri208.html on line 973: "Koska en päässyt tekemään elokuvia, tein niitä kirjojen kautta", Annika Idström on todennut. Leimaa antavaa kamerataidetta opiskelleen, freelanceohjaajana ja -dramaturgina työskennelleen Idströmin tuotannolle on kohtauksesta toiseen, samoin ulkoisesta mielensisäiseen nopeasti siirtyvä tapa kertoa. Taustalla näkyy kiinnostus sellaisia elokuvantekijöitä kohtaan kuin Pier Paolo Pasolini, Andrei Tarkovski, Michelangelo Antonioni, Volker Schlöndorff tai Peter Greenaway; yhteistä on myös makaaberin, oudon ja groteskin läsnäolo.
        xxx/ellauri208.html on line 1162: Ärsyttävä letkukyrpä ei voi antaa Jasminelle edes yhtä varvia. "Minä nukun laverilla." Hääyönä vielä! Jo on asexuaali lutjake.
        xxx/ellauri215.html on line 200: "Amy" Rothia ei nappaa kansanparannustyö, vaan kosto. Kirveellä päähän niinkö Lisbet Salander isäpapalle. Mutta kenelle? Turhaa pelleilyä, mutta ach niin jutkua. Talmud on täynnä kostotoimia, se on Jahven puuhista ihan rakkainta.
        xxx/ellauri218.html on line 178: Kun Jeesus oli tullut ulos temppelistä ja oli lähdössä pois, opetuslapset tulivat hänen luokseen näyttääkseen hänelle temppelialueen rakennuksia. 2 Mutta Jeesus sanoi heille: »No ei näillä kuuhun mennä. Totisesti: kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle.»
        xxx/ellauri218.html on line 248: Täyttömaan kerrosten seassa näkyi väriläikkiä, pilkahduxia ja välähdyxiä, tuulentuivertamia kangaspaloja tekstiilitehtaasta, tai ehkä tuo vihreänsininen kappale on bikinien alaosa joka on kuulunut queensilaiselle sihteerille: nainen on tummasilmäinen ja lukee iltapäivälehtiä ja lakkaa kynsiään ja syö lounasta styroxkotelosta, ja Brian antaa hänelle pian kondomillisen nuijapäitä, kun hän antaa Brianille bikinien alaosan raosta pillua, ja kaikki päätyy roskaläjään - ajatelkaa hänen lukemattomia siittiöitään ja niiden turhaan kuljettamaa korkeaotsaisuuden geeniä. Hän katsoi miten useat lokit kaarsivat läheltä ja näki sata muuta, jotka olivat asettuneet rinteeseen, kaikki katsoen samaan suuntaan liikkumattomina, valppaina, lentoonlähtömerkkiä odottaen, ja niillä oli yhteinen tietoisuus, kaunis tyhjä lintuisuus.
        xxx/ellauri224.html on line 78: Mäkin kävin jonkun kerran Stuttgartissa Forschungsstelle der maschinellen Sprachverarbeitungissa tms. Sakemannit siellä oli aika puikkomaisia, ylläri.
        xxx/ellauri224.html on line 317: Stenografi Anna Snitkina [kuvassa] meni naimisiin Dostojevskin kanssa vuonna 1867 pian sen jälkeen, kun tämä auttoi hiäntä saamaan valmiiksi romaanin "Pelaaja", jonka hiän omisti hänelle. Mä naisin kyllä mieluummin Anna Snatkinaa (oik.)
        xxx/ellauri225.html on line 458: Ymmärrystä sivuoven salasuhteeseen lisäsi se, ettei Elisabeth Rehn itsekään ollut ollut "mikään pyhimys". Hän paljastaa, että eräällä lomamatkalla hänellekin syntyi romanssi. "Siellä sitten vähän retkahdin, olin suoraan sanottuna uskoton. Kerroin sen heti ovella kun tulin kotiin, vaikka ei ehkä olisi edes tarvinnut - se nyt olisikin vielä puuttunut...
        xxx/ellauri227.html on line 60: Melkein 100-vuotiaaksi elänyt Tyyni Tuulio ehti ahkeroida kuuden vuosikymmen ajan kirjailijana, suomentajana ja tutkijana. Tuulio oli lisäksi mukana kulttuurielämän luottamustehtävissä, joiden kautta hän pääsi oivasti vaikuttamaan tasa-arvoasioihin. Valoisa maailmankatsomus yhdistettynä intohimoon antoivat Tyynelle usein mahdollisuuden tuoda Oivan kanssa esiin hyntteistä tärkeinä pitämiään asioita. Sääli että Oiva kuoli niinkin nuorena. Tyyni joutui kärvistelemään 50 vuotta ilman Oivan männynoxaa ja suklaamunia.
        xxx/ellauri227.html on line 75: – Kerran olin ostanut herkkuja vahingossa hänen luottokortillaan karkkikaupasta ja toisen kerran kirjoitin hänelle kauppalistan lompakostani löytyneen kuitin takapuolelle, että olin juuri pari iltaa sitten yksin kotona ollessani lähestulkoon ostanut kaupan tyhjäksi juustonaksuista ja suklaasta, Tallgren kirjoittaa.
        xxx/ellauri227.html on line 81: – Voin kertoa, että mieheni ilme oli näkemisen arvoinen, kun hänelle saapui sähköpostissa yllätyssakko — ja sen liitteenä kuva hänen ”herkkulakossa olevasta” vaimostaan - kokonainen "suklaamuna" suussa auton ratissa.
        xxx/ellauri227.html on line 132: Camilla kuzuttiin myös suuriin julkkisbileisiin, jotka Fortum järjesti Cafe Operassa. Camilla halusi tula kuuluisaxi, hän ilmoitti sen yhdexi tärkeäxi tavoitteexeen. Hänelle se osa kirjojen myyntistrategiaa. Viime kädessä hän halusi tulla hyvin, hyvin rikkaaxi! Camilla alkoi seurata glykemiaindexiään ja laihdutti 17 kiloa. Jo alkoi tuntua paremmalta!
        xxx/ellauri227.html on line 206: Erika ja sen pikkusisko tuo mieleen Schnellerien taloriidan. Hyvinkasvatettu Erika lyö pikkusiskolle luurin korvaan. Camilla ei pidä läskeistä tädeistä, tietystikään ei koska se on ize ex-läski. Quondam mätisäkki mätisäkkique futura.
        xxx/ellauri227.html on line 482: Olemme kuunnelleet ja oppineet, ja olemme tulleet tietoisemmiksi siitä, kuinka tiedostamaton rotuennakkoluulomme on vaikuttanut eriarvoisuuteen sekä toimialamme hyväksynnän ja monimuotoisuuden puutteeseen neekereiden parissa.
        xxx/ellauri227.html on line 537: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
        xxx/ellauri228.html on line 264: Kun tiedemies Fechner katoaa salaperäisen Soljaris-valtameren pinnalle, kokenut helikopterilentäjä Henri Berton ylittää sumun etsiessään Fechneriä ja hänellä on outoja näkyjä. Hänen lausuntonsa esitetään tiedemiesten komissiolle, joka uskoo, että hänellä oli hallusinaatioita. Leskeksi jäänyt psykologi Kris Kelvin on kuitenkin määrätty Soljarista kiertävälle avaruusasemalle tarkistamaan siellä vielä työskentelevien kolmen jäljellä olevan tutkijan mielenterveys. Hän tapaa ensin tohtori Snauzin, joka kertoo hänelle, että tohtori Gibrarian teki itsemurhan, ja myöhemmin hän tapaa tohtori Sartoriuksen ja hän tajuaa, että tiedemiehillä on outoja käyttäytymismalleja. Kun hän kohtaa vaimonsa Mata Harin, joka kuoli kymmenen vuotta sitten, avaruusasemalla, hullut tutkijat selittävät Krisille, että Soljaris -valtamerellä on kyky toteuttaa olentojen neutronien sisimmät ajatukset. Kris kyseenalaistaa, onko hänen rakkaan vaimonsa ilmestyminen kirous vai siunaus.
        xxx/ellauri228.html on line 277: Näiden asioiden ilmaiseminen hänelle annetuissa ohjeissa oli haaste Tarkovskille: osa Neuvostoliiton viranomaisten elokuvan sensuuria sisälsi kaikkien viittausten poistamiseen Turskaan, Lorrdiin tai yliluonnolliseen käsikirjoituksesta. Tarkovsky onnistui kiertämään sensorit, sisällyttämään hengellisen sisältönsä epäsuorasti joko symboliikan (kuten sateiden) tai epäselvien viittausten kautta, jotka jäivät sensuurien huomaamatta, kuten silloin, kun hän vihjaa, että tietty hallusinaatio on pahis, pyytämällä hahmoa pilkallisesti kysymään Kelviniltä, "heittikö hän mustesäiliön siihen, kuten Luther". WTF, mitä Luther muka edustaa ortodokseille muuta kuin pahaa sakemannia?
        xxx/ellauri229.html on line 49: Vuonna 1742 paavi Benedictus XIV kysyi Boškovićilta ja muilta tiedemiehiltä neuvoa siitä, mikä olisi paras keino turvata Rooman paavin kupolin vakaus, sillä siinä oli havaittu halkeama. Hänen ehdotuksensa hyväksyttiin. Pian tämän jälkeen hän lupautui osallistumaan Portugalin retkikuntaan Brasilian uimarantojen kartoittamiseksi, mutta hän taipui paavin kiireelliseen pyyntöön jäädä Italiaan. Paavi antoi hänelle tehtäväksi suorittaa geodeettisia mittauksia kirkkovaltiossa. Vuonna 1758 Bošković julkaisi teoksensa Theoria philosophiae naturalis redacta ad unicam legem virium in natura existentium (yxijalkaisten miesten esiintyminen luonnossa), joka sisälsi hänen atomiteoriansa.
        xxx/ellauri229.html on line 174: Siksi emme pyydä Jumalalta palveluksia korvauxexi uskosta, joka meillä on, emme esitä Hänelle mitään vaatimuksia, sillä olemme lopen kypsyneet siihen teodikeaan, joka perustuu malliin kaupalliset liiketoimet ja luontoissuoritukset: minä annan sinulle olemassaolon edellytykset, sinä palvelet ja ylistät minua.
        xxx/ellauri229.html on line 659: Törni pääsi värväytymään Yhdysvaltojen armeijaan vasta 1954. Kerrotaan, että hän kävi 50-luvun lopulla etsimässä Marjaa Ruotsista – turhaan, Marja oli jo ihan muualla. – Ei nuori, kaunis nainen odota, kun ei ole toisesta mitään tietoa. Hän muutti Espanjaan, Riikka Ojanperä kertoo. MARJA meni naimisiin espanjalaisen lääkärin kanssa ja sai neljä lasta. Törniä hän ei enää koskaan tavannut. Lauri Törni katosi, myöhemmin selvisi, että kuoli helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa 1965. Marja kertoi, että Törni ilmestyi hänelle noihin aikoihin pari kertaa unessa siivoojan univormussa.
        xxx/ellauri229.html on line 822: Rakettikeijupäiväkirja 116 323. On olemassa erityinen tapa säilyttää henkinen tasapaino, jossa keksit erilaisia kuvitteellisia hahmoja. Voiko olla, että olen tehnyt tätä jo jonkin aikaa alitajunnassani? Istun itsepäisen hiljaisella Arabeuksella, minulla on pulautteleva vauva laatikossani, olen antanut hänelle nimen Ijon ja ruokin häntä pullosta miettien, mistä päin maailmaa aion löytää hänelle vaimon: luulisin, että vielä on aikaa, onneksi näissä olosuhteissa et voi koskaan sanoa. Istun täällä ja lennän ...
        xxx/ellauri230.html on line 123: Japanin ensimmäinen esiintyminen lonkeropornoa? Yllä oleva kuva naissukeltajasta, joka nauttii suuresta ja pienestä mustekalasta, kiehtoo naiskazojia ymmärrettävästi eniten. Niitä ympäröivä teksti kuvaa hänen itkujaan ja mielihyvähuutojaan. Kirjaimellisesti käännettynä (credits: Donald Duck) siinä seisoo mm. Oh! oh! Ah! ah! yes! yes! lisää lisää! Schneller! Schneller! Tiefer! Tiefer! Voi vittu! Ammennä vaan! Soromnoo!
        xxx/ellauri230.html on line 126: Siitä huolimatta, että tämä on kuva kaukaa haetuista fantasiasta voimakkaine volyymeineen ja loistavine väreineen, se antaa kuitenkin elävän tunteen siitä, että olemme kohtauksen suoria todistajia, kun lonkerot näyttävät luisuvan ja vääntelevän katseemme edessä. Sukellusnainen, joka luovuttaa kehonsa mustekalan lutkutettavaxi saadakseen mahtiorkut, saattaa aluksi näyttää "elottomalta, kuin ruumiilta", mutta itse asiassa hän on lähes menettänyt tajuntansa ilosta, jonka imuvoimainen olento antaa hänelle.
        xxx/ellauri230.html on line 152: Toiselle tutkimusmatkalleen Ramstedt lähti maaliskuussa 1903. Lyhyt matka suuntautui kalmukkien pariin Kaukasukselle ja Kaspianmeren pohjoisosiin. Syksyllä 1903 Ramstedt lähti kolmannelle matkalleen Kaukasian ja Kaspianmeren kautta nykyisten Turkmenistanin ja Tadžikistanin alueille. Siellä hän kuitenkin sairastui marraskuussa vakavaan hyppykuppaan ja joutui palaamaan Suomeen hoitoa saamaan.
        xxx/ellauri230.html on line 156: Toukokuussa 1909 Ramstedt lähti Sakari "Serebral" Pälsin kanssa kuudennelle matkalle, tällä kertaa Mongolian keskiosiin, jossa he tekivät arkeologisia kaivauksia. Menestyksekäs matka päättyi saman vuoden lopulla. Viimeinen Ramstedtin tutkimusmatkoista suuntautui jälleen Mongoliaan, jonne hän lähti toukokuussa 1912 ylioppilas Arvo (ei Arto) Sotavallan kanssa. Viisi kuukautta kestäneellä matkalla tehtiin pyllykielitieteellisiä, arkeologisia ja maantieteellisiä tutkimuksia sekä kaivauxia mongolittarien mekoissa.
        xxx/ellauri230.html on line 579: Japanilainen tyttö antaa miehelle jalkatyön japanilaisessa merimiespuvussa 5 kuukaudeksi. 2:07. Pieni japanilainen tyttö sitoo miehen silmät ja antaa hänelle 1 vuoden jalkatyön. 5:05. Tekstitetty JAV-tähti Rina Itou outo käsityö ja jalkatyö 5 vuotta. 10:54. Japanilainen jalkatyö - Sensuroimaton jalkahieronta 18+ 1 kk. 22:54.
        xxx/ellauri231.html on line 153: Kun uutiset näistä juonista löysivät tiensä väliaikaisen hallituksen silloiselle merivoimien ministerille Aleksanteri Kerenskille, hän määräsi Koltshakin lähtemään välittömästi menee, vaikka Amerikkaan. Amiraali James H. Glennon, juutalaisen senaattori Elihu Rootin johtaman amerikkalaisen lähetystön jäsen, kutsui Koltshakin Yhdysvaltoihin tiedottamaan Yhdysvaltain laivastolle Bosporinsalmen strategisesta tilanteesta. 19. elokuuta 1917 Koltshak useiden upseerien kanssa lähti Petrogradista Britanniaan ja Yhdysvaltoihin lähes virallisena sotilastarkkailijana. Kun hän kulki Lontoon läpi, hänet tervehti sydämellisesti First Sea Lord, amiraali Sir John Jellicoe, joka tarjosi hänelle kuljetusta brittiläiseen risteilijään matkalla Halifaxiin Kanadassa. Matka Amerikkaan osoittautui tarpeettomaksi, sillä Koltshakin saapuessa Kanadaan Yhdysvallat oli luopunut ajatuksesta itsenäisestä toiminnasta Dardanelleilla. Koltshak vieraili Yhdysvaltain laivastossa ja sen satamissa ja päätti palata Venäjälle Japanin kautta.
        xxx/ellauri231.html on line 183: Piippumies Pipes kirjoitti, että vaikka liittolaiset halusivatkin perustuslakia säätävän kokouksen päättämään Venäjän tulevaisuudesta, he olivat omissa oloissaan etukäteen päättäneet, että esimerkiksi monarkiaa ei palauteta, samoin kuin monet muut asiat, jotka olisi pitänyt päättää kunnolla. perustuslakia säätävän kokouksen toimesta. Koska Koltshak oli täysin riippuvainen Britannian toimituksista – britit olivat lähettäneet hänelle lokakuusta 1918 lokakuuhun 1919 noin 600 000 kivääriä, 6 831 konekivääriä ja noin 200 000 hienoa univormua – hänen täytyi hyväksyä lähes kaikki ehdot. 4. kesäkuuta 1919 Pariisiin lähetetyssä sähkeessä Koltshak hyväksyi kaikki ehdot paitsi Suomen itsenäisyyden, jonka hän hyväksyi vain de facto, ei de jure, koska sanoi haluavansa perustuslakikokouksen myöntävän Suomelle itsenäisyyden.
        xxx/ellauri231.html on line 412: 1920- ja 1930-luvuilla Buninia pidettiin bolshevismin romahtamista odottavan ulkomaalaisten sukupolven moraalisena ja taiteellisena edustajana. Hän oli elävien venäläisten kirjailijoiden joukossa arvostettu vanhempi henkilö Tolstoin ja Tšehovin perinteelle uskollisena. Hänestä tuli ensimmäinen venäläinen, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon, joka myönnettiin hänelle vuonna 1933 "venäläisen klassisen proosan perinteiden seuraamisesta ja kehittämisestä siveellä ja taidokkaalla". Per Halstroem pani juhlapuheessaan merkille palkitun runollisen lahjan. Bunin puolestaan ​​ylisti Ruotsin Akatemiaa maanpaossa olevan kirjailijan kunnioittamisesta. Puhuessaan Akatemialle hän sanoi:
        xxx/ellauri231.html on line 470: Hän putosi rakkaudesta ja tuli hänelle vieraaksi. Kun rakkaus loppuu, olet hänelle vieras;
        xxx/ellauri232.html on line 267: Rukous valaisee ihmistä hänen tarpeistaan. ...Se opettaa hänelle, kuinka nähdä visio ja kuinka pyrkiä toteuttamaan tämä visio, milloin olla tyytyväinen siihen, mitä hänellä on, milloin tavoittaa enemmän. Sanalla sanoen, ihminen löytää tarpeensa -tietoisuuden, itsensä rukouksessa. Tietenkin heti, kun hän löytää itsensä, hänestä tulee lunastettu olento. Visiosta tulee missio.
        xxx/ellauri232.html on line 288: "Kaarlo Kramsun runotar on synkkäpukuinen, traagillinen impi, jonka kasvoilla syvä ja totinen elämäntuska kuvastuu. Hän on kansallisuusaatteesta innostunut, mutta sekään ei tuota hänelle täyttä lohdutusta. Hän näkee senkin traagillisessa valaistuksessa. Hän näkee historiallisen ristiriidan herran ja talonpojan, samoin yleisinhimillisen ristiriidan pikkusielujen ja suurten johtajien välillä. Hänen oma tunne-elämänsä on karu, miehekäs ja yksinkertainen. Hänen sielullinen yksinäisyytensä on ääretön ja siksi seisoo hän niin yksin myös Suomen kirjallisuudessa."
        xxx/ellauri233.html on line 269: Kun lopulta Tyynellemerelle saavutettiin 3. syyskuuta 1599, alukset joutuivat myrskyyn ja menettivät toisensa näkyvistä. Yli vuoden kuluttua jokainen laiva meni pohjaan tai pääsi kotiin omalla tavallaan, paizi Adamsin.
        xxx/ellauri233.html on line 291: Väitin että maamme oli pitkään etsinyt Itä-Intiaa, ja halusi ystävyyttä kaikkien kuninkaiden ja potentaattien kanssa kauppatavarana, koska meillä oli maassamme erilaisia ​​hyödykkeitä, joita näillä mailla ei ollut (ja kääntäen, mutta siitä en sanonut pihaustakaan) … Sitten hän kysyi, onko maassamme sotia? Vastasin hänelle kyllä, espanjalaisten ja portugalilaisten kanssa ollessani rauhassa kaikkien muiden kansojen kanssa (paizi esim niiden Afrikan neekerien ja araukaanien). Lisäksi hän kysyi minulta, mihin minä uskoin? Sanoin: erääseen Jumalaan joka loi taivaan ja maan. Hän kysyi minulta monia muita kysymyksiä uskonnollisista asioista ja monista muista asioista: Mitä tietä tulimme maahan. Minulla oli kartta koko maailmasta, ja näytin hänelle että Magellanin salmen läpi. Mitä hän ihmetteli ja luuli minun valehtelevan. Siten yhdestä asiasta toiseen asuin hänen luonaan puoleen yöhön asti. Toinen laivapuolisoni oli mustasukkainen. (William Adamsin kirjeestä ex-vaimolleen)
        xxx/ellauri233.html on line 301: Shogun piti Adamsista ja nimitti hänet diplomaatti- ja kauppaneuvonantajaksi ja antoi hänelle suuria etuoikeuksia. Lopulta Adamsista tuli hänen henkilökohtainen neuvonantajansa kaikissa länsimaihin ja sivilisaatioon liittyvissä asioissa. Muutaman vuoden kuluttua Adams korvasi jesuiitta Padre João Rodriguesin Shogunin virallisena tulkkina. Kyllä isä Joaota vitutti.
        xxx/ellauri233.html on line 303: Adamsilla oli Englannissa vaimo Mary Hyn ja kaksi lasta, [2] mutta Ieyasu kielsi englantilaista lähtemästä Japanista. Hänelle annettiin kaksi samurain auktoriteettia edustavaa miekkaa . Shogun määräsi, että lentäjä William Adams oli kuollut ja että Miura Anjin (三浦按針), samurai syntyi. Shogunin mukaan tämä toiminta "vapautti" Adamsin palvelemaan Shogunaattia pysyvästi, mikä teki Adamsin vaimosta Englannissa lesken. (Adams onnistui lähettämään hänelle leskeneläkettä vuoden 1613 jälkeen englantilaisten ja hollantilaisten yhtiöiden kautta.)
        xxx/ellauri233.html on line 305: Adamsille annettiin anteliaasti tuloja: "Palveluista, joita olen tehnyt ja teen päivittäin, keisarin palveluksessa ollessani keisari on antanut minulle elantoni" ( Kirjeet ). Hänelle myönnettiin lääni Hemissä (Jpn: 逸見) nykyisen Yokosukan kaupungin rajojen sisällä "kahdeksankymmenen tai yhdeksänkymmenen peltomiehen kanssa, jotka ovat minun orjiani tai palvelijoitani" ( Kirjeet ). Hänen omaisuuden arvo oli 250 kokua (riisin maan vuositulon mitta, jossa yksi koku määriteltiin riisimääräksi, joka riittää yhden ihmisen ruokkimiseen vuodeksi). Lopulta hän kirjoitti "Jumala on huolehtinut minusta ihan kivasti suuren kurjuudeni jälkeen" ( Kirjeet ), millä hän tarkoitti katastrofien aiheuttamaa matkaa, joka oli alun perin tuonut hänet Japaniin.
        xxx/ellauri233.html on line 307: Adamsin asema antoi hänelle keinot mennä naimisiin Oyukin (お雪), Madame Kageyun adoptoidun tyttären kanssa. Oyukilla ei ollut syntyperäinen jalo eikä korkea yhteiskunnallinen asema. Adams saattoi mennä naimisiin ihan kiintymyksestä eikä sosiaalisista syistä. Huhutaan, että Williamille syntyi Hiradossa kakara myös toisen japsulaisen naisen kanssa.
        xxx/ellauri233.html on line 328: "Vastasin hänelle, että olin viettänyt tässä maassa monta vuotta, jonka aikana olin köyhä. .. [ja] haluan saada jotain kokoon ennen paluutani." Hänen todelliset syynsä näyttävät liittyvän pikemminkin hänen syvään antipatiaan Sarista kohtaan: "Syy, miksi en lähtenyt hänen kanssaan, johtui erilaisista minua vastaan ​​tehdyistä henkisistä vammoista, jotka olivat minulle hyvin outoja ja odottamattomia." (William Adamsin kirjeet)
        xxx/ellauri233.html on line 354: Mutta ei aikaakaan niin voi kauhistus: Alle viikko ennen Adamsin paluuta Ieyasu oli kuollut. Adams haastoi Cocksin ja Eatonin oikeuteen tarjotakseen yrityslahjoja uudelle hallitsijalle, Hidetadalle. Vaikka Ieyasun kuolema näyttää heikentäneen Adamsin poliittista vaikutusvaltaa, Hidetada suostui säilyttämään englantilaiset kaupankäyntioikeudet. Hän myönsi myös uuden Punainen hylje -luvan (Shuinjō) Adamsille, mikä antoi hänelle mahdollisuuden jatkaa kauppaa ulkomailla shōgunin suojeluksessa. Hänen asemansa japsuarmeijan vänrikkinä myös uusittiin.
        xxx/ellauri234.html on line 176: Vartija nauroi ivallisesti: »Kuka nykyään seuraa vankila-asetusta? Meillä ei nyt ole teille housuja. Saatte matkustaa ilman.» Silloin minä suutuin! Olimme saaneet osaksemme paljon pilkkaa, mutta nyt sai riittää. Jotain rajaa! Kieltäydyin ehdottomasti lähtemästä vankilasta ennen kuin vaateongelma oli ratkaistu. Vartija vastasi siihen, että sähkeitse oli tullut käsky, että meidät oli välittömästi vapautettava. Jos en poistuisi vapaaehtoisesti, minut heitettäisiin ulos. Pyynnöstäni hän suostui kutsumaan vartiopäällikön paikalle. Selitin tilanteen hänelle ja ilmoitin samalla, etten suostu lähtemään vankilasta ilman välttämätöntä vaatetusta, ml. housuja.
        xxx/ellauri235.html on line 282: For who to dumb Forgetfulness a prey, Kenelle tyhmäksi Unohtaminen saalis,
        xxx/ellauri235.html on line 345: Cornhillissä 26. joulukuuta 1716 syntynyt Gray oli viides Philip ja Dorothy Antrobus Grayn 12 lapsesta ja ainoa, joka selvisi lapsenkengistä. Hänen isänsä, väkivaltaisuuksiin syyllistynyt, pahoinpiteli vaimoaan; Dorothy jätti hänet jossain vaiheessa, mutta Philip uhkasi ajaa hiäntä takaa ja kostaa hiänelle, ja hiän palasi hänen luokseen. Vuosina 1725-1734 Thomas Gray osallistui Etoniin, missä hän tapasi Richard Westin ja Horace Tadpolen, voimakkaan Whig-ministerin Sir Robert Walpolen pojan. Vuonna 1734 Gray astui Peterhouse Collegeen, Cambridgen yliopistoon. Neljä vuotta myöhemmin hän jätti Cambridgen ilman tutkintoa aikoen lukea lakia Lontoon Inner Templessä. Sen sijaan hän ja Horace Walpole purjehtivat Doverista 29. maaliskuuta 1739 Manner-kiertueelle. Kaksikko riiteli Reggiossa Italiassa toukokuussa 1741; Gray jatkoi kiertuetta yksin ja palasi Lontooseen syyskuussa. Marraskuussa 1741 Greyn isä kuoli; Grayn säilyneissä kirjeissä ei ole mainintaa tästä tapahtumasta.
        xxx/ellauri235.html on line 410: Oidipaalinen fantasia pelataan pastoraalisessa ympäristössä: "Sinun vihreään syliin laskettiin Luonnon kulta [Shakespeare], / Mihin aikaan, missä selkeä Avon Stray'd, / Hänelle mahtava Äiti paljasti / Hänen kauhistuttavat kasvonsa.... Paljastumisen odotus sai tirkistelijä Miltonin ratsastamaan "ylevällä / Extasyn serafin siipien päällä, / Abyssin salaisuudet vakoilemaan". Silti Joven lait säilyvät: alkuperäistä kohtausta ei koskaan katsota. Hyperionic marssi on tehty merkityksettömäksi "sellaiset muodot, kuten glitter Muse's ray"; nämä muodot kiusaavat Grayn omia "lapsen silmiä" tuoden hänet Shakespearen, "kuolemattoman Pojan" läheisyyteen. "Itämaiset sävyt", jotka häikäisivät lapsen Greyn, olivat "auringosta lainattuja" — toinen ylevän runollisen (hyperionisen) periaatteen hylkääminen. Oidipaalisen halun (halu "mahtavaan äitiin") ja keskirunoilijan yksinäisen ylevän intohimon välillä ei ole sopivaa keskitietä (vaikka Gray toivoo löytävänsä sellaisen). Runoilijan runon lopussa valitsema "kaukainen tie" on välttämätön kieltäytymisestä olla ylevän näkemyksen runoilija (Milton) ja mahdottomuus omistaa luonnonlapselle ilmestyvää äiti-muusaa (Shakespeare) . Suuri osa oodista on täynnä halun kohtauksia – Miltonin ja Shakespearen – ja on siten huolissaan, vaikkakin salaisesti, seksuaalisen voiman ja runollisen näkemyksen välisestä suhteesta. Harmaa'
        xxx/ellauri235.html on line 422: Aamu ja huhtikuu väistyvät tauluille, joissa esitetään surun ja lohdutuksen sukulaistoimintaa: "Hymyilee Epäonnen kulmakarvassa / Pehmeän Heijastuksen käsi voi jäljittää; / Ja surun heiton poskelle / Melankolinen armo." Alkuperäisestä kosittelusta tulee toisenlainen sitoutuminen: Suru tavoittelee ruusuista nautintoa, lohdutus lähestyy kurjuutta. "Sekoitettu muoto" on sublimoitunut seksuaalinen kiihko aamun ja huhtikuun välillä, muutettuna depersonalisoituneeksi estetiikaksi, jossa "taiteelliset riidat" ja "voima ja harmonia" syrjäyttävät viettelevän aamun, joka "Pyhällä poskella ja kuiskauksella pehmeästi / ... woo on myöhäinen kevät." Seurustelu muuttuu lohdutukseksi, ja Vicissitudesta tulee toinen hahmo, kuten Contemplation tai Adversity, jonka suojeluksessa halu eliminoituu. Vicissitude, toisin kuin Adversity, on sukupuoleton hahmo, joka ei edusta uhkaavaa seksuaalista kuvaa. Oodi palaa toiseen paikkaan, kun pettynyt puhuja vierailee EtonissaOodi Eton Collegen kaukaisesta näkökulmastatai kun Gray palaa Cambridgeen "Hymn to Ignorance". Tässä paluu "Elegian" alkuun, "pimeyteen" ja maisemaan, jonka yli "kyntäjä kotiinpäin kulkee väsyneen tiensä". Kaikki Grayn runot ovat edistyksen runoja, matkoja, joissa haasteena on löytää jotain muuta kuin alkujen muodostamien päämäärien kiertokulkua ("Ja ne, jotka hiipivät, ja ne, jotka lentävät, / Päättävät sinne, missä alkoivat"). Grayn äiti kuoli 11. maaliskuuta 1753. 5. maaliskuuta 1756 hän muutti kadun toisella puolella olevasta Peterhouse Collegesta Pembroke Collegeen, kuulemma joidenkin opiskelijoiden hänelle tekemän pilan seurauksena. Opiskelijat, tietäen hänen tulipelkostaan, nostivat väärä hälytys. Kun Peterhousen isäntä, tohtori Law, ei onnistunut ottamaan Grayta s valituksen kepponen vakavasti, Gray "muutti" Pembroke. Kun runoilijavoittaja Colley Cibber kuoli vuonna 1757, Graylle tarjottiin paikkaa; mutta hän kieltäytyi. Heinäkuussa 1759 hän muutti Lontooseen opiskelemaan British Museumissa, joka oli avattu yleisölle tammikuussa. Joulukuussa 1761 hän palasi Cambridgeen; Lukuun ottamatta toistuvia matkoja Lontooseen, muualle Englantiin, Skotlantiin ja Walesiin, hän jäi Cambridgeen loppuelämänsä.
        xxx/ellauri235.html on line 544: Vaikka hän oli thebalainen, hän oli aina suuressa suosiossa Ateenassa, ja hän vieraili kaupungissa usein ja ylisti ateenalaisia runoissaan. Eräässä dithyrambissaan hän kuvaili kaupunkia sanoilla ”laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus, sinä jumalien kuulu kaupunki!”. Kuinka ollakaan, ateenalaiset tekivät hänestä kunniakansalaisen (proksenos) ja antoivat hänelle 10 000 drakhmaa puhtaana käteen. Myöhemmin, hänen jo kuoltuaan, he pystyttivät hänen kunniakseen patsaan.
        xxx/ellauri235.html on line 550: Pindaros oli luonteeltaan uskonnollinen ja noudatti tiukasti perinteisiä kulttimenoja. Pindaros vieraili usein Delfoissa, ja istui siellä hänelle varatulla rautatuolilla, jossa hän laului hymnejä Apollonin kunniaksi. Teeban kotka. Dirkaioxen jouzen. Vittu sehän oli Kreikan Vaakku Koskenniemi!
        xxx/ellauri235.html on line 664: Mute, but to the voice of Anguish? Mykistetty, mutta Aberdeen Anguxen äänelle?
        xxx/ellauri235.html on line 680: To him the mighty Mother did unveil Hänelle mahtava Äiti paljasti
        xxx/ellauri235.html on line 833: They are waiting on the shingle — will you come and join the dance? Ne odottavat rantasoralla - tuletko mukaan skönelle?
        xxx/ellauri235.html on line 834: Will you, won't you, will you, won't you, will you join the dance? Tuletko, etkö tuu, ja niin edespäin, mukaan skönelle?
        xxx/ellauri235.html on line 840: Said he thanked the whiting kindly, but he would not join the dance. Kiitos vain, valkoturska, mutten lähde mukaan skönelle.
        xxx/ellauri235.html on line 841: Would not, could not, would not, could not, would not join the dance. Enkä tuu, en vitussa tuu, en sun kanssa skönelle.
        xxx/ellauri235.html on line 847: Then turn not pale, beloved snail, but come and join the dance. Älä kalpene, hyvä etana, lähde kaikin mokomin ulos skönelle.
        xxx/ellauri235.html on line 848: Will you, won't you, will you, won't you, will you join the dance? Tuletko, etkö tuu, ja niin edespäin, mukaan skönelle?
        xxx/ellauri237.html on line 109: Opettaja korjaili Marken käden asentoa ja soitti sille joskus pyynnöstä. Lähtisitkö kanssani konserttiin? Opettaja oli kovin kiltti hänelle. Entä jos sattuisi, että opettaja juuri tänään... Hauskuus odotti oven takana.
        xxx/ellauri237.html on line 378: Äitini (s 1902) lauloi minulle pienelle koululaiselle 1930-luvun lopulla laulua josta muistan vain tämän: Talvella läksyt osasin kiel´opin kertotaulunkin Sen kaikki kuuli näki! Vaan silloin pääni tyhmistyi kun koivut lepät lehdittyi ja kukkui metsän käki! - löytyykö jostain painettuna koko pitkä laulu! Kiiiiitos! Tai no sama se, kyllähän Sakarin pointti selviää jo tostakin.
        xxx/ellauri237.html on line 511: Sinuun, sinun takalistoosi, ujona, jänön ohjaamana. Tämä oli viimeinen värsy jonka hänelle kirjoitan.
        xxx/ellauri237.html on line 672: Espanjan sisällissota ja P. Nerudan ystävän García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen, ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi 1949 pakenemaan Chilestä. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Palattuaan Chileen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
        xxx/ellauri237.html on line 674: Neruda sai 1971 myös Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Ennen Nerudaa Nobelin kirjallisuuspalkinto oli myönnetty viidelle espanjankieliselle ja kahdelle latinalaisamerikkalaiselle kirjailijalle. Mutta monelleko kommarille? Jukka-Pekka Sartrekin kieltäytyi, no se nyt olikin pelkkä ex-kommari. Mä veikkaan että tää oli lohtupalkinto Solzhenizynistä suuttuneille punikeille.
        xxx/ellauri237.html on line 682: Mutta vuonna 2011 hänen ex-auton kuljettajansa Manuel Araya väitti meksikolaiselle aikakauslehdelle antamassaan haastattelussa, että Santiagon yksityisen klinikan lääkärit, jossa Nerudaa hoidettiin, myrkyttivät hänet ruiskuttamalla tuntematonta ainetta hänen vatsaansa. Herra Araya ei nähnyt injektiota, mutta hän sanoi, että Neruda kuvaili sitä hänelle kuolinsängystään, kun nämä kaksi miestä olivat kahdestaan antamassa toisilleen punatautiruiskeita..
        xxx/ellauri237.html on line 994: Tämä ilmiselvä huijaus on kuitenkin ansainnut hänelle paizi aivan sikana hintaa myös paljon kritiikkiä: loppujen lopuksi käytännöllisesti katsoen jokainen voi samaistua erittäin toiminnallisille ihmisille annettuihin piirteisiin Mikki Hiiri-vaikutuksen logiikan mukaisesti.
        xxx/ellauri237.html on line 1054: Hyvä itsetunto on meille ja ympäröivään ympäristöön suhtautumiselle välttämätöntä. Korkea itsetunto tekee meistä paljon positiivisempia ihmisiä, jotka ovat tietoisia vahvuuksistamme ja heikkouksistamme ja siitä, että hyväksytämme itsemme sellaisena kuin olemme, ja voimme katsoa eteenpäin ilman pelkoa. Korkea itsetunto antaa meille mahdollisuuden sopeutua ympäristöön, joka ympäröi meitä hymyillen, huolimatta siitä, että kaikki ei mene hyvin meille. Aito optimisti oppii virheistä, koska hänen maailmankatsomuksensa antaa hänelle mahdollisuuden hyväksyä tappion ja ymmärtää, ettemme ole täydellisiä, ja vaikka kaikki menee päin persettä, se ei ole meidän vaan muiden vika.
        xxx/ellauri239.html on line 409: Joku tanakkajalkainen Marit Bjørgen Bjørgen sairasti astmaa. Hän pyrki lieventämään oireita lääkityksellä, ja kaudeksi 2009–2010 hänelle myönnettiin lupa käyttää vahvempaa astmalääkitystä. Kyseinen lääkeaine poistettiin WADAn kiellettyjen aineiden listalta syyskuussa 2011. Puolatar piti tätä hyvin epixenä, mitä se tietysti olikin. Just tollasia natomatoja norjalaiset ovat. Entisiä norjalaisia. Maastohiihto on osa niiden identiteettiä. Hiihdosta meni maku kun ne alkoivat sitä typerää saxikävelyä. Ei se ole mitään hiihtoa. Mitä näkyy latujen varsilla? Norjalaisvillapaitoja, polvihousuja ja lippuja. Haestakeepa kuulkaa norskit paska.
        xxx/ellauri239.html on line 449: Selma tunsi olonsa yhtä vanhaxi kuin 8 v vanhempi luojansa. Ruumis tuntui painavasta, löysältä ja vieraan oloiselta. Ei ihmekään, sehän kuuluu Annelle. Öky-Moringilla on älytaulu. Tsiisus. (E) Norja, Selma kirjoitti suurin punaisin kirjaimin. Pepsi Max, vielä suuremmin.
        xxx/ellauri239.html on line 589: Yleensä naiset tuppaa raskauden jälkeen turpoamaan, kun on Suomesta kyse. Ja uudemmissa kuvissa näytti kasvot jo melko leveiltä. Jos nainen olisi ollut pieni ihminen niin lääkärismies olisi varmaankin toimittanut operaationsa loppuun, kun pieni ihminen olisi ollut ihan auton takana, vain nostaa konttiin tarvinnut. Joku tuohon kuvan postasikin, ei tuo pieni ja siro nainen ole missään tapauksessa. Lääkärismiestään paksumpi huomattavasti. Mautonta kenties kommentoida uhrin ulkonäköä kuvan perusteella, mutta siinä mielessä perusteltua, että kuvien perusteella pariskunta on siinä määrin epäsuhdan näköinen, että ei ihme, jos uhrin autoon siirtäminen on tuottanut pienelle, jopa hintelän näköiselle, miehelle ongelmia, kun apuakaan ei ole voinut varmaankaan oikein pyytää.
        xxx/ellauri239.html on line 744: Kiintoisaa olisi kyllä tietää, minkä takia uhri on jäänyt suhteeseen vielä mereen ajon jälkeenkin. Kai se jotenkin on vahingoksi hänelle selitetty. Jos se tekijä selitti ottaneensa pari kolmiolääkettä liikaa sillä kertaa vannoen, ettei asia voi toistua enää. Tai sitten uhri ei ole uskaltanut lähteä, koska lähtiessä seuraus on tämä, mitä nyt käsittelemme.
        xxx/ellauri250.html on line 747: Helsinkiläinen Eemil Kananen, 22, on käyttänyt Tinderiä enemmän tai vähemmän noin neljän vuoden ajan. Hänelle sovelluksen käyttö on niin sanotusti pakollinen paha. Kananen työskentelee miesvaltaisella alalla ja pääasiassa yksin, joten naisia ei tule juuri kohdattua. Hän on harkinnut myös epäeheytymistä ja sukupuolenvaihtoa, muttei uskalla.
        xxx/ellauri252.html on line 497: USA on pitkään ollut uhkana maailmanrauhalle, ei yksinään sen puoleen, onhan meillä sellaisiakin valtioita kuin Ísrael. Mutta se on suurin ja vaarallisin. Meillä Ruotsissa on näennäissosialistinen hallitus kerskaillut vuosikymmenien ajan puolueettomuudella, joka on läpikotaisin silmänlumetta. Koko ajan, jo kauan ennen kylmää sotaa, ovat ulkopolitiikkamme sanelleet henkilöt, jotka suhtautuvat negatiivisesti sosialismiin ja positiivisesti länsimaiseen kapitalismiin. Esimerkiksi se Dag Hammarskjöld josta kaikki puhuivat yhteen aikaan oli juuri sellainen ihminen. Hänen tärkein tehtävänsä ulkoministeriössä oli valaa pohjaa oikeistopoliittisille kannanotoille. Hän näyttää olleen sitä mieltä että luonnollinen vihollisemme oli sosialistinen Neuvostotasavalta ja looginen liittolaisemme siis USA. Kun sosiaalidemokraattinen hallitus pohjimmiltaan edustaa omia ja yksityisiä kapitalistisia etuisuuksia mutta on onnistunut päntäämään ihmisten päähän että se edustaa eräänlaista sosialismia, on se koko olemassaolonsa ajan taistellut todellista sosialismia vastaan. Se on työntänyt Ruotsin tiedustelupalvelun amerikkalaisten palkkalistoille. Se vastusti muun muassa Vietnam-liikettä siihen hetkeen saakka, kun lopulta tajusi ettei kansaa enää voinut sahata silmään siinä suhteessa.
        xxx/ellauri255.html on line 138: Antony Pyp Pipo: Earlier on, Russia’s First World War Allies agreed to provide a certain amount of help to the White cause in the form of weaponry. Now, you can provide weapons and you can provide supplies, but you’ve got to be able to get them to their destination – and, until the First World War came to an end in November 1918, the Allies didn’t have access through the Dardanelles and therefore couldn’t supply the Cossacks and Denikin’s White armies in the south of Russia.
        xxx/ellauri255.html on line 303: Kuka nyt tuo pullon hänelle,
        xxx/ellauri255.html on line 489: Entä mitä mieltä te olette? Etteikö myy? Myy var- masti! Hänelle Venäjä ei ole koskaan ollut olemassa valtiona. Miksei myisi? Hän tuntee kotikylänsä, kenties volostinsa, parhaassa tapauksessa ujestinsa. Mitä merkitsevät hänelle Ural, Donets, Kaukasia, Karjala, Siperia? Pelkkiä sanoja. Tarkoitan iso- tai vähävenäläistä talonpoikaa, ja juuri hän nousee valtaan, sillä hän on todellinen enemmistö, ainos todellinen voima koko Venäjällä. - Lenin tajuaa tämän vaaran, talonpojan väistämättömän tulemisen. Sixi vittu ne häiskät on välttämättä kerättävä kolhooseihin, että niistäkin tulee maatyöläisiä. Mutta bolshevikit eivät huomanneet että kun valtionomistus romahtaa siitä tulee pirullinen lauma oligarkkeja. Yhdellä iskulla päästään samaan tilanteeseen kuin kapitalistimaissa oli päästy vähitellen hivuttamalla vähäosaisilta ne vähätkin osat pois.
        xxx/ellauri255.html on line 568: Olemme siirtyneet media-aikaan, jossa sekä tuotamme että kulutamme mediamme kilpaillen samalla sen uskottavuudesta. Sellainen on kuitenkin kenelle tahansa kohtuuton tehtävä koko ajan muuttuvassa ja uutta tietoa luovassa niin paikallisessa kuin globaalissa ympäristössämme. Tarvitsemme apua, jollaista olemme oppineet hankkimaan joko paikallisena, yhden asian ilmiöinä (esim. psykiatria), tai globaalina, stereotyyppisinä yleistyksinä ja harhoinamme (poliittinen puhe), pahimmillaan geopoliittisena sumutuksena ja pelotteluna (Ukrainan selkkaus).
        xxx/ellauri259.html on line 71: Hyvä suomalainen on tarmokas ja määrätietoinen. Hän on sitä yhä, siitä huolimatta, että ylhäältä päin häneen suuntautuva holhous tekee parhaansa suomalaisen itsenäisen yritteliäisyyden lamauttamiseksi. Nykyinen suuntaus vakuuttaa hänelle, ettei ole olemassa arvonsa säilyttäviä päämääriä, joten ei voi olla olemassa määrätietoisuuttakaan. Suomalainen ei tee työtä, kun hän näkee, ettei siitä ole mitään hyötyä, mutta hyvä omatunto hänellä ei ole jouten istuessaan ja nostaessaan tukia.
        xxx/ellauri259.html on line 655:
        1. Ihmisyyden rajalla, kirjoittanut Viktor Frankl. Tarina psykiatrista, joka kärsi natsien keskitysleirillä elämisen kauhuista toisen maailmansodan aikana. Frankl ammensi voimaa ajattelemalla toisille leireille sijoitettuja rakkaitaan, jotka odottaisivat heitä sodan vihdoin tullessa päätökseen. Vaikka hän ei valitettavasti koskaan enää saanut tilaisuutta nähdä perheenjäseniään, Franklin kokemukset keskitysleireillä antoivat hänelle aivan uudenlaisen ymmärryksen hänen oman elämänsä tarkoituksesta. Tässä kirjassa hän jakaa paitsi traagisen tarinansa, myös eräänlaisen teorian, josta me kaikki voimme saada voimaa vaikeina aikoina. Meistä jokainen voi hyötyä Franklin kirjan tarjoamista arvokkaista opetuksista.
          xxx/ellauri261.html on line 115: Metropoliitta Ambrosiuksen mielestä new agen, antroposofian ja teosofian ja Aasian uskontojen vaikutus moniin uusiin virtauksiin on nähtävä ainakin osittain vastareaktiona pessimistiselle ihmiskuvalle, mitä suomalainen kristillisyys on viljellyt. Uudet uskonnot ovat tarjonneet valoisan ja idealistisenkin vaihtoehdon puhuessaan ihmisen evoluution mahdollisuuksista. Sanotaanhan, että muualla asiakas on aina oikeassa, mutta ei kirkossa kuunnellessaan saarnoja. Kirkossa jumala on asiakas jolle seurakunta tuottaa palveluja.
          xxx/ellauri265.html on line 85: Seuraava teema liittyy puheen totuudellisuuteen. Kuulijan näkökulmasta on tärkeää tietää, puhutaanko hänelle totta vai ei. Tätä tarkoitusta varten ihmisille kehittyy osana kommunikaatiotaitoja niin sanottu episteeminen valppaus, millä viitataan kykyyn erottaa totuus epätotuudesta. Totuus on itsessään vaikea filosofinen käsite, josta jakson vieras filosofi Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut paljon. Hän totesi jaksossa, että ihmisellä on totuuden ja tiedon kaipuu, mutta samalla ihmisen kyky käyttää mielikuvitusta johtaa välillä ajattelemaan totuudenvastaisesti. Iso filosofinen kiistakysymys on, voiko ihminen ylipäätänsä saada totuudenmukaista tietoa ulkomaailmasta vai värittyykö kaikki tieto, kun se suodattuu aistien ja ihmisen päässä olevien mielikuvien kautta hänen tietoisuuteensa. Ilkka on pohtinut paljon myös tieteellisen tiedon luonnetta: miten se eroaa arkitiedosta ja kokemustiedosta.
          xxx/ellauri268.html on line 147: – Hän vain alkoi itkeä. Vaikea sanoa mikä hänelle oikein tuli, mutta kovasti oli suru puserossa. Enpä ole ennen nähnyt Jari Sillanpään tuolla tavalla itkevän. Sekin pisti silmään, että Jarilla näkyi olevan hirveä hiki. Mahtaako kyseessä olla vaihdevuodet vai mitkä, mutta joku nainen joka tapauksessa tuli pyyhkimään hikeä hänen otsaltaan, Seiskalle kerrotaan.
          xxx/ellauri268.html on line 151: Tarinat ovat siistejä. "Manichonin ratkaisu" kertoo siitä, kuinka he aikoivat myrkyttää kiinalaiset :) "Huono lauantai, ei juhlia" - mies ampui itselleen intohimon iltaan, kaikki antoivat hänelle toivoa, mutta halusivat muita. Tämän seurauksena hän meni naimisiin sen kanssa, joka hiljaa ja rauhallisesti idolisoi häntä :) "Jumala oli täällä, mutta ei pysynyt kauan" - amerikkalaisesta naisesta, joka vietti illan brittiläisten seurassa ja nukkui yhden heistä kanssa. "Missä kaikki on viisasta ja oikeudenmukaista" - onnekkaasta nuoresta miehestä, joka ystävystyi "nörtin" kanssa, joka äskettäin menetti veljensä. Tiedätkö, et voi sanoa sitä muutamalla sanalla.... Ehkä se kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta se todella koskettaa sielua. Hänen takiaan annoin Shaw'lle korkeimman arvosanan.
          xxx/ellauri268.html on line 191: Diese Grundsätze beruhen auf tausendjähriger Erfahrung, fortsetzte Madame spöttisch, während ihre weißen Finger in ihrem dunkeln Pelz spielten, je hingebender das Weib sich zeigt, um so schneller wird der Mann nüchtern und herrisch werden; je grausamer und treuloser es aber ist, je mehr es ihn mißhandelt, je frevelhafter es mit ihm spielt, je weniger Erbarmen es zeigt, um so mehr wird es die Wollust des Mannes erregen, von ihm geliebt, angebetet werden. So war es zu allen Zeiten, seit Helena und Delila, bis zur zweiten Katharina und Lola Montez herauf, siehe auch el Compendido de Las Normas (da oben).
          xxx/ellauri268.html on line 451: Puhutaanpa jostain muusta, sanoi koiro joka anoi uskollisesti hyvän tahdon ovella: keksi kelpaa, järjen ääni, lihatikkuja -  Näin unta kaikesta tästä, kerroin hänelle, sinä, minä ja Pariisi - oli mahdotonta selviytyä tragediasta ilman runoutta. Mitä me olemme ilman, että tuulet muuttuvat sanoiksi? Emme paljon paskaakaan.
          xxx/ellauri268.html on line 473: Ystävysty heidän kanssaan, kuu sanoi kuin rapu, joka hyppäsi hiänen minihameensa alle, hänen tyttärensä sisälle, syöttötuoli, odottaa muroja ja paahtoleipää. Millainen tyttö hänestä tulikin, pajupuu, siunaus tuulelle, hänen perheelleen. Siellä hän on nyt naimisissa, hiän on paxuna, ja aloitamme tarinan alusta, sanoi hiänen isänsä maljan onnelle siitä, keitä olemme ja keitä meistä tulee, kun muutos uudessa malli sedanissa ruoskii sen moottoritiellä kohti seuraavia sukupolvia, yksi toisensa jälkeen alkuperäisilä Mvskokeen mailla, jotka ovat edelleen täällä vaikka ei enää juuri myskokeja. Kukaan ei mene minnekään, vaikka me aina lähdemme ja palaamme. Se on seremonia. Emme mene kauas, vain pihan perälle.
          xxx/ellauri280.html on line 339: Tammikuun 26. päivän illalla, yleisen nälkälakon kolmantena päivänä, 9. kasarmi ei huomannut että muut jo lopettelivat, he näkivät nälkää päivän pidempään. Tämä oli ilmeisesti viimeinen joukkonälkälakko stalinistisessa Gulagissa. 27. tammikuuta sunnuntaina vangit eivät työskennelleet, Karagandan, Alma-Atan ja Moskovan komiteat lupaavat "selvittää asian". Tiistaina 29. tammikuuta pidettiin tapaaminen esimiesten kanssa. Siihen kuului myös mekaanisen työpajan työnjohtaja Solzhenitsyn. Helmikuun 19. päivänä Ekibastuzista lähetettiin suuri joukko lakon yllyttäjiä lapparoimaan potaskaa. Siihen kuului myös mekaanisen työpajan työnjohtaja Solzhenitsyn.
          xxx/ellauri280.html on line 363: Ei tää ole politiikkaa, tää on ihan normi vapaudenriistoa. Jumala! Pelasta! Älä anna mulle salakuljetuksesta karsseria! Yliopistossakin oli karsseri, ja Norssissa. Vittu on Jumalan pelastusmiehistöllä hommia. Kai se on sille jo ihan rikkiä. Iivana ei lukenut enää kiitosrukousta. (Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Taas tätä pelleilyä.) Kuupallinen soppaa on vangille kalliimpi vapautta. No se ei Maslovia juuri yllätä, vapaus on tarvepyramidin ihan huipulla. Kaikkein vittumaisinta on että paketin saajan täytyy valvojasta alkaen antaa, antaa ja antaa. Ihan kuin verotuxessa, omastaan joutuu antamaan ansiottomille. Jos sais edes ize päättää antaako, paljonko ja kenelle, se ois charityä.
          xxx/ellauri281.html on line 92: Tieteellinen tutkimuslaitos "Naukanaftogaz", joka on osa Ukrainan Naftogazin rakennetta, arvioi Ukrainan teknisesti louhittavissa olevien liuskekaasuvarantojen kokonaismääräksi 22 biljoonaa m 3 , josta 14,3 biljoonaa m 3 itäisellä alueella , 3,4 biljoonaa m 3 läntisellä alueella ja 4,3 biljoonaa m 3 - eteläisellä alueella. Naukanaftogazin öljy- ja kaasugeologisen tutkimuksen keskuksen johtajan Serhii Vakarchukin mukaan kaupalliseen tuotantoon saattaa olla saatavilla 3-4 kertaa pienempiä määriä liuskekaasua. Tämä asettaa Ukrainan kolmannelle sijalle Euroopassa tämän tyyppisten hiilivetyjen varoilla Puolan ja Ranskan jälkeen.
          xxx/ellauri281.html on line 347: Jos haluat pitää miehesi, älä koskaan sano hänelle näitä kuutta asiaa – ”Möhömahasi on lihava! …” + 5 x "Ei" kysymyxiin tyyppiä "Tekix kutaa? Oonxmä paras?"
          xxx/ellauri281.html on line 432: – Hoidin Veskua pitkään, ja olin hänen kanssaan tekemisissä päivittäin. Loppuvaiheessa hän ei voinut enää syödä kuin marjasmoothieita, joita tein hänelle maaliskuuhun saakka, Riitta kertoi maksa- ja ruokatorven syöpää sairastaneesta ex-miehestään.
          xxx/ellauri281.html on line 529: Vuotta myöhemmin kirjailija meni naimisiin kolmannen ja viimeisen kerran itävaltalaisen valokuvataiteilijan Inge Morathin kanssa, joka lahjoitti hänelle kaksi lasta: tyttären Rebeccan ja pojan Danielin, joka oli mongoloidi. Inge ei ollut juutalainen vaan sloveeni.
          xxx/ellauri281.html on line 705: Vladimir Vladimirovich Kara-Murza ( venäjäksi : Владимир Владимирович Кара-Мурза ; syntynyt 7. syyskuuta 1981) on venäläinen poliittinen aktivisti, toimittaja, kirjailija, elokuvantekijä joka istuu tällä hetkellä 25 vuoden tuomiota Venäjällä. Boris Nemtsovin suojattina hän toimii Venäjän liikemiehen ja entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustaman, kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa edistävän kansalaisjärjestön Open Russia varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Venäjän opposition koordinointineuvostoon vuonna 2012, ja hän toimi Kansanerivapauspuolueen varajohtajana 2015–2016. Hän on ohjannut kaksi dokumenttia, Nemtsov ja He valitsivat vapauden. Hän valizi nimexeen Merril Hintikka. He eivät tienneet mitä he tekivät. Vuodesta 2021 lähtien hän toimii vanhempana tutkijana Raoul Wallenbergin ihmisetuoikeuskeskuksessa. Hänelle myönnettiin Civil Courage -palkinto vuonna 2018.
          xxx/ellauri281.html on line 768: Ovsjannikova kertoi, että juuri ennen Moskovassa viime lokakuussa pidettyä oikeuskäsittelyä pirun asianajajat käskivät häntä pakenemaan pelastaakseen itsensä ja 11-vuotiaan tyttärensä. He kertoivat hänelle, että hän ei selviäisi vankilasta ja että hän olisi "rikki". Ovsjannikova ei kertonut, minkä Venäjän rajan ylitti, mutta kuvaili, kuinka juuri ennen sen saavuttamista auto, jolla he matkustivat, juuttui mutaan peltoon.
          xxx/ellauri286.html on line 111: Sirppi ja vasara ­teepaitoja osteltiin huumorimielessä. Niiden huumoriarvo ei avautunut kenellekään Virossa tai muualla Itä­Euroopassa. Läntisessä ilmapiirissä oli optimismia, joka uskoi Venäjän olevan kohta aivan kuten länsi. Viittä vaille demokratia.
          xxx/ellauri286.html on line 356: Hänelle soitettiin uhkauspuheluita ulkomailta, häntä häirittiin seksuaalisesti verkossa, hänen yksityiselämäänsä ja perhesuhteita tongittiin ja hän sai salaisesta numerosta tekstiviestin, jonka lähettäjä esiintyi Aron 20 vuotta sitten kuolleena isänä. Aron “isä” kertoi viesteissä, ettei hän ole kuollut, vaan “tarkkailee” Aroa.
          xxx/ellauri286.html on line 506: Anna on äidin illa faciet. Anna on terve, kaunis, älykäs, lahjakas. Anna saa stipendejä. Anna saa parhaat pisteet ja soittaa orkesterin solistina ja näyttelee pääosat joulujuhlien näytelmissä. Anna on niin loistava, että opettaja alkaa merkitä hänelle kokeisiin kahta numeroa, toista jossa on Annan numero samalla arvosteluasteikolla mitattuna kuin muillakin ja toista, jossa käytetään juuri Annalle tarkoitettua arvosteluasteikkoa, jotta Anna voisi nähdä, miten on pärjännyt suhteessa omiin kykyihinsä. Se on varmaa, että Annasta tulee jotain suurta. Kuulostaa vähän Kirsin Annalta. No suuri siitä on tullutkin. Sofi on pysynyt suht pienenä, isoa on vaan naama ja jalkaterät.
          xxx/ellauri286.html on line 620: Aku Louhimiehen suhde Sofia Oksasen kanssa kukoistaa – ”Uskomaton nainen”. Ohjaaja Aku Louhimies katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hyvänä tukena on hänen elämänkumppaninsa Sofia Oksanen. Aku Louhimiehen mukaan Sofia-rakas on antanut hänelle tukea, voimaa ja uutta energiaa. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2018 saanut ohjaaja Aku Louhimies, 51, kuulostaa puhelimessa iloiselta ja pirteältä. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät suuresti juuri tällä hetkellä miestä haittaa, vaan energiaa löytyy, vaikka poliisitutkinta on edelleen kesken.
          xxx/ellauri287.html on line 435: Tästä hyvästä jouduttuaan Oxfordin klassisen taiteen ja arkkitehtuurin professorin viralta hänet nimitettiin ihmiskunnan Regius-professoriksi (latinalainen professuuri) Aberdeenissa, lyötiin köyhäxi ritariksi vuonna 1906 kunnianosoituksena stipendimaailmalle. Ramsay sai myös kolme kunniastipendiä Oxfordin korkeakouluista, yhdeksän kunniatohtorin arvoa brittiläisistä, mannermaisista ja pohjoisamerikkalaisista yliopistoista ja hänestä tuli lähes kaikkien arkeologiaa ja historiaa harjoittavien yhdistysten kunniajäsen. Hän oli yksi British Academyn alkuperäisistä jäsenistä ja hänelle myönnettiin paavi Leo XIII: n kultamitali vuonna 1893 ja Royal Geographical Societyn viktoriaaninen mitali vuonna 1906. Milli-Mollin setä antoi hänelle vielä viisipennisen ja täti namuja ja rusetin.
          xxx/ellauri287.html on line 495: Britit erottivat Muftin tehtävästään vuoden 1936 mellakoiden jälkeen. Tuettuaan akselia kannattavaa kapinaa Irakissa, hän pakeni Berliiniin vuonna 1941, missä hänelle maksettiin Britannian vastaisten radiolähetysten tekemisestä Lähi-itään saadakseen tukea Saksalle mm. Muslimit ja kehottavat arabeja hyökkäämään liittoutuneiden joukkoja vastaan ​​ja tappamaan juutalaisia. Historioitsija Benny Morrisin mukaan "Hän kierteli myös Jugoslaviassa värvätäkseen muslimeja Saksan SS: ään ja Wehrmachtiin ja kirjoitti kirjeitä useille eurooppalaisille johtajille ja kehotti heitä kieltäytymään.juutalaisia ​​jättämästä maansa (täten ehkä epäsuorasti myötävaikuttaen heidän kuolemaansa holokaustissa).
          xxx/ellauri289.html on line 247: Arvot tarjoavat pysyvämmän peilin, jota vasten voit peilata asioita ja tilanteita ja josta käsin voit asettaa itsellesi päämääriä. Voit samalla kysyä: kenelle on siitä hyötyä? mutta älä kysy.
          xxx/ellauri291.html on line 109: Esimerkiksi LAPD:ssä ollessaan Roddenberryllä tiedettiin olleen suhteita sihteeristön kanssa. Ennen työtään Star Trekissä hän aloitti suhteet sekä Nichelle Nicholsiin että Majel Barrettiin. Nichols kirjoitti heidän suhteestaan omaelämäkerrassaan Beyond Uhura vasta Roddenberryn kuoleman jälkeen. Tuolloin Roddenberry halusi pysyä avoimessa suhteessa molempien naisten kanssa, mutta Nichols, joka tunnusti Barrettin omistautumisen hänelle, päätti suhteen, koska hän ei halunnut olla mikään "joumän" eli "toinen nainen toiselle naiselle". Lisäxi vuodesta 1975 kuolemaansa asti Roddenberry säilytti avioliiton ulkopuolisen suhteen avustajansa Susan Sackettin kanssa.
          xxx/ellauri291.html on line 121: Syyskuussa 1989 Floridan Tallahasseessa perheen yhdistämisessä tapahtuneen aivohalvauksen jälkeen Roddenberryn terveys heikkeni entisestään, mikä johti lopulta hänen käyttämään pyörätuolia. Hänen oikea kätensä halvaantui toisen aivohalvauksen jälkeen lokakuun alussa 1991, mikä aiheutti hänelle jatkuvaa kipua, kun lihakset alkoivat surkastua. Rullatuoli ei pysynyt enää suunnassa. Se aiheutti myös ongelmia hänen oikean silmänsä näkössä, ja hän koki kommunikoinnin kokonaisilla lauseilla vaikeaksi. Klo 14.00, 24. lokakuuta, hän osallistui tapaamiseen lääkärinsä, tohtori Ronald Richin, kanssa Santa Monicassa, Kaliforniassa. Hän saapui rakennukseen henkilökuntansa kanssa ja alkoi matkustaa hissillä yhdeksänteen kerrokseen. Kun he saavuttivat viidenteen kerrokseen, hän alkoi saada vaikeuksia hengittää ja hänet ajettiin lääkärin vastaanotolle, jossa hänet asetettiin makuuasentoon ja sairaanhoitajalle annettiin happea. Barrett lähetettiin hakemaan. Saapuessaan hiän piti Roddenberryn nahatonta päätä sylissä ja rohkaisi tätä hengittämään. Hän sai sydänpysähdyksen ja kuoli lääkärin vastaanotolla pian sen jälkeen. Elvytystä yritettiin tuloksetta, ja ensihoitajat saapuivat viemään hänet tien toiselle puolelle Santa Monican lääketieteelliseen keskukseen, jossa hänet juhlallisesti julistettiin kuolleeksi. Hän oli 70-vuotias. Lagosin pakarapäät elivät paljon vanhemmixi vaikkakin vain maanalaisessa kopissa.
          xxx/ellauri291.html on line 223: Hänen veljensä Sam meni naimisiin Astor-perheeseen, mikä antoi hänelle suuren sosiaalisen vapauden, jonka hän jakoi sisarensa kanssa.
          xxx/ellauri291.html on line 329: he ovat rakentaneet Hänelle alttarin illan kasteeseen ja kosteaan.

          xxx/ellauri291.html on line 340: Oi, ole nopea, sieluni, vastaamaan Hänelle! Iloitse, jalkani!

          xxx/ellauri291.html on line 371: Demokratiamme perustuu, jos ei yhteiseen totuuteen, niin ainakin jossain määrin yhteiseen todellisuuden vääristämiseen. Terve yhteiskunta mahdollistaa moniarvoisen ajatustenvaihdon yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan yhä useamman maan kansalaiset ovat alkaneet kiistää perusasiat, kyseenalaistaa yleiset säännöt ja pelisäännöt. Ennen kaikkea pelisäännöt, ei monopoli toimi ilman niitä. Mene vankilaan käyden kassan kautta. Sosiaalinen media on rakettipolttoaine. Venäjän propagandakoneisto pumppaa päivittäin uhkauksia ja vihaa Ukrainalle, Yhdysvalloille, Natolle, lännelle ja EU:lle. Ukraina, Yhdysvallat, Nato, länsi ja EU pumppaavat päivittäin uhkauxia Venäjälle ja Kiinalle. Kolmas maailma istuu kerrankin tyytyväisinä kazomossa ja mutustelee popcorneja.
          xxx/ellauri291.html on line 473: Huolimatta siitä, että saksalainen ilmatiedustelu osasi oikein arvostaa suurta joukkojen muodostumista Don-joelle, kuudennen armeijan komentaja pöhkö Friedrich Paulus ei ryhtynyt toimiin. Hänelle se tuli täysin yllätyksenä housut nilkoissa, koska hän ei pystynyt valmistamaan panssariaan liikkuvaksi reserviksi polttoaineen ja ammusten kanssa tai siirtämään sitä hyökkäyspäivänä. Historioitsija David Glantz katsoi, että hyökkäyksen laajuuden salailu oli puna-armeijan "suurin saavutus".
          xxx/ellauri292.html on line 71: Paavali lausui häntä kuunnelleille mm. seuraavaa: ”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. Autuaita ne, jotka valvovat lihansa puhtautta, sillä he ovat Jumalan temppeleitä. Autuaita ovat ne, jotka ovat kieltäneet tämän maailman, sillä he ovat kelvollisia Jumalalle. Autuaita ne, jotka tottelevat Jumalan sanoja, sillä he saavat lohdun. Autuaita ne, jotka omaksuvat Jeesuksen viisauden, sillä heitä on kutsuttava Korkeimman lapsiksi. Autuaita ne, jotka ovat varjelleet kasteessa saamansa puhtauden, sillä he löytävät levon Isän ja Pojan kanssa. Autuaita ne, jotka ovat ymmärtäneet tiedon Jeesuksesta Kristuksesta, sillä he saavat olla valossa. Autuaita ne, jotka ovat hylänneet tämän maailman ulkonaiset asiat Jumalan rakkauden tähden, sillä he saavat tuomita enkeleitä ja heidät kirkastetaan Isän oikealla puolella. Autuaita ovat neitseiden ruumiit, sillä Isän Sana on heidän puolustuksensa Hänen Poikansa päivänä, ja he saavat nauttia lepoa iankaikkisesti.”
          xxx/ellauri292.html on line 75: Yöllä Tekla alkoi etsiä Paavalia vankilasta. Hän lahjoi vartijan antamalla tälle rannerenkaansa, istuutui Paavalin jalkojen juureen ja suuteli hänen k --- kahleitaan. Paavali alkoi puhua hänelle Jumalan suurista teoista. Tekla löydettiin Paavalin luota "kytkeytyneenä häneen" kuin naali jumalallisen rakkauden kahlein, ja heidät tuotiin hännät yhdessä kuvernöörin eteen. Kun Tekla ei vastannut mitään hänelle esitettyihin kysymyksiin, hänen oma äitinsä huusi: ”Polttakaa tuo avioliiton vihollinen keskellä amfiteatteria pelottavana esimerkkinä kaikille toisille naisille!” Väkijoukkoa miellyttääkseen kuvernööri suostui ruoskituttamaan Paavalin ja ajoi hänet pois kaupungista. Teklan hän tuomitsi poltettavaksi elävältä.
          xxx/ellauri292.html on line 77: Tekla vietiin alastomana (mmmm...) teloituspaikalle, ja nuoret miehet ja naiset keräsivät jo puita roviota varten. Silloin Tekla näki Vapahtajan, joka ilmestyi hänelle Paavalin hahmossa. Häntä katsoessaan Tekla täyttyi jumalallisella voimalla. Aseistaen itsensä ristinmerkillä Tekla nousi roviolle. Liekit syttyivät, mutta ne eivät tarttuneet häneen. Teklan rakkauden liikuttamana Jumala lähetti rankan sadekuuron, joka sammutti liekit ja saattoi koko amfiteatterin veden valtaan.
          xxx/ellauri292.html on line 81: Antiokiassa yksi kaupungin ylimyksistä nimeltään Aleksanteri Suuri mieltyi heti Teklan kauneuteen. Hän alkoi liehitellä Teklaa, osti hänelle lahjoja, kosi häntä ja lopulta tarttui häneen kiinni keskellä katua kuin pulumainen kaveri K-junan pysäkillä eilen kiinalaiseen matuun. Tekla repi Aleksanterin viitan ja nakkasi hänen päässään olleen seppeleen maahan. Jouduttuaan näin naurunalaiseksi Aleksanteri kosti luovuttamalla Teklan kuvernöörille, joka tuomitsi tämän heitettäväksi pedofiileille.
          xxx/ellauri292.html on line 184: Apokryfisten lähteiden mukaan Tekla ja Paavali tapasivat uudelleen Ikonionin ulkopuolella, missä hiän sanoi hänelle: "Leikkaa pois karvani ja seuraan sinua, minne ikinä menetkin." Sitten he matkustivat Pisidian Antiokiaan (vrt. Apostolien teot 14:21), missä Aleksanteri-niminen aatelismies halusi Teklaa ja tarjosi Paavalille rahaa hänestä. Paavali väitti, ettei hän tuntenut häntä, ja Aleksanteri yritti sitten vallata Teklan väkisin. Tekla torjui hänet helposti ja mätki häntä samalla kaupunkilaisten huviksi. Aleksanteri raahasi hänet kuvernöörin eteen aatelismiehen pahoinpitelystä, ja kaupungin naisten vastalauseista huolimatta Tekla tuomittiin pedojen syömäksi.
          xxx/ellauri292.html on line 341: Kuningas puhui hänelle, eikä Jeremialle, koska hän uskoi, että naiset ovat helpommin sääliviä kuin miehet ja että siksi hän pyllistyisi todennäköisemmin kuin Jeremia rukoilemaan Jumalan edessä hänen puolestaan ​​(Meg. 14a, b; comp. Seder Olam R. xxi.). Hulda oli Jeremian sukulainen, ja molemmat olivat sexikkään Rahabin jälkeläisiä avioliiton kautta Joosuan kanssa (Sifre, Num. 78; Meg. 14a, b). Jeremia varoitti ja saarnasi katumusta miehille, kun taas Huldah teki samoin naisille (Pesiḳ. R. 26 [toim. Friedmann, s. 129]). Hulda ei ollut professori, vaan hän opetti julkisesti alakoulussa ( Targum to 2 Kings 22:14 ), joidenkin opetusten, erityisesti suullisen opin, mukaan.
          xxx/ellauri292.html on line 351: Hulda "paneutuu töihinsä" tunnollisesti, mutta saa silti tuomarilta moitteet, kun vierailulle saapuvat kauppaneuvoksetar Kaavio ja hänen tyttärensä Kirsti joutuvat odottamaan vuoroaan. Kun Hulda kuulee vieraiden keskustelun eikä ymmärrä heidän puheitaan taiteesta, hän päättää alkaa opiskella Työväenopistossa ja lukee iltakaudet aamukuuteen saakka. Lisäksi hän taivuttaa Soratien sihteerin antamaan hänelle englannintunteja. Tiedonjanossaan Hulda haluaa oppia kaikki käsitteet, jotka hienostokin osaa. Opi, perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne. Tuomari Soratie huomaa Renessauce-kirjansa kadonneen, ja kun Hulda tunnustaa kazoneensa siitä vain kuvat ja soosireseptin, tuomari haluaa antaa potkut, mutta professori Norko ja Conny-täti saavat miehen luopumaan aikeestaan.
          xxx/ellauri292.html on line 473: Mutta hieman pidemmällä samassa historiassa hän edustaa Apolloniosta käyttäen hänen jumalallisen luonteensa osoituksena nämä sanat Damisille itselleen: "Minä itse, kumppanini, ymmärrän kaikkia kieliä, vaikka en ole oppinut yhtään." Ja taas hän sanoo hänelle: "Älä ihmettele, sillä minä tiedän, mitä jouzenet ajattelevat, vaikka he ovat hiljaa."
          xxx/ellauri292.html on line 477: Kun hän edistyi nuoruudessaan, hän osoitti useimpien kirjainten tuntemusta ja suurta muistin voimaa ja sovelluksen voimaa ja että hän puhui ullakon murretta (attic dialect). Opimme myös, että "kun hän täytti neljännentoista ikävuotensa, hänen isänsä vei hänet Tarsokseen, Foinikialaisen Euthydemuksen luo, joka oli hyvä retori, ei nuuskuttanut, ja antoi hänelle koulutuksensa. Apollonios tarrautui opettajaansa." Opimme edelleen, että "hänellä oli opiskelutovereina Platonin ja Khrysippoksen koulun jäseniä ja perin pateettisen joukon jäseniä." Että hän myös kuunteli uutterasti Epikuroksen oppeja, hän ei halveksinut edes niitä, vaikka hän käsitti Pythagoraan opetukset tietyllä sanoin kuvaamattomalla tavalla.
          xxx/ellauri292.html on line 496: Ja hän kertoo, kuinka keisari Vespasianus esitti hänelle rukouksia aivan kuin hän olisi jumala, sillä saamme tietää, että Vespasianus sanoi rukouksen sävyllä: "Tee minusta keisari", minkä jälkeen Apollonius vastasi: "Olen tehnyt sinusta sellaisen." Mitä muuta kukaan voi tehdä, kuin vihata tätä lausetta sen kerskailevuuden vuoksi, niin se melkein lähestyy suoraa hulluutta, joku, joka oli laivan luotsi Egyptissä, kerskua olevansa jo jumala ja kuninkaiden tekijä? Sillä Apollonius itse on kertonut meille vähän aikaisemmin intiaanien kanssa käydessään keskustelun, että hänen sielunsa oli aiemmin ollut lentäjän sielu.
          xxx/ellauri292.html on line 505: Oliko silloin niin, että tämä tulevaisuuden tietämyksen saanut mies ei tiennyt, mikä Eufratin luonne oli, eikä mitä se kohta tempasee. Sillä se ei ole nyt ensimmäinen kerta, mutta tässä Vespasianuksen tapauksessa hän on taipuvainen syyttämään häntä pahimmasta hahmosta. Kuinka hän sitten suositteli sellaista henkilöä hallitsijalle niin lämpimästi, että tämä hänen suosituksensa seurauksena avasi palatsinsa ovet hänelle? Miksi, eikö sokealle ole selvää, kuten sanotaan, että tässä ennaltatietämisessä hänen oma historioitsijansa jättää kaverin kuin YK-sotilas bemarin. Vaikka toisaalta häntä voitaisiin pitää reiluna miehenä, jos voisimme olettaa, että alun perin ja ennen kuin hän oppi kantapään kautta, hän halusi päästää kaverinsa palatsiin yhtä vapaasti, Eufrat mukaan lukien, kuin itsekin, mutta jälkeenpäin heidän kiistansa sai hänet käyttämään sellaista kieltä hänestä.
          xxx/ellauri292.html on line 601: Eräs nykyajan tutkijoiden ajatuslinja on ollut, että Mysteerien tarkoituksena oli "kohottaa ihminen inhimillisen sfäärin yläpuolelle jumalalliseen ja varmistaa hänen lunastuksensa tekemällä hänestä jumala ja siten antamalla hänelle kuolemattomuuden". Vizi taas tätä iänikuista maxuliikennettä. Tyypin vanha ajopeli menee lunastuxeen ja se saa uuden mallin vakuutuxesta.
          xxx/ellauri292.html on line 605: Saadakseen pienen mysteerin vihkimyksen osallistujat uhrasivat porsaan Demeterille ja Persephonelle ja puhdistuivat sitten rituaalisesti Illisos-joessa.
          xxx/ellauri293.html on line 132: Suosittelen teille sisartamme Phoebea, Kenkrean seurakunnan diakonissaa. Pyydän sinua ottamaan hänet vastaan Herrassa hänen kansansa arvoisella tavalla ja antamaan hänelle apua, jota hän tarvitsee sinulta, sillä hän on ollut hyväntekijä monille ihmisille, myös minulle.
          xxx/ellauri293.html on line 141: Dorcas ( kreikaksi : Δορκάς , latinoitu : Dorkás , käytetään käännettynä muunnelmana arameankielisestä nimestä Tabitha ( keisarillinen aramea : טביתא) oli mainittu Apostolien teoissa. Hiän asui Joppen satamakaupungissa, joka on nykyään Tel Avivin sulauma. Acts kuvailee häntä tunnetuksi "hyvistä teoistaan ja armonteoistaan", joka ompelee vaatteita köyhille. Kun hän kuoli, hänen yhteisönsä elävän lesket surivat häntä ja lähettivät kiireellisesti hakemaan Pietarin ( Apostolien teot 9:38 ), joka oli lähellä Lyddassa. Todisteena hänen hyväntekeväisyydestään, he näyttivät hänelle joitakin hänen ompelemistaan vaatteista, ja Raamatun kertomuksen mukaan Pietari nähtyään Tabithan vaatteitta herätti hänet kuolleista. (Apostolien teot 9:36-43 , katso keskustelu sieltä ja albumia 213.)
          xxx/ellauri293.html on line 191: Mitä vittua? Onko toivomme rakennettu kivelle? Poikamme Nikkalassa aikoo rakentaa valmistalon hiekalle. Pietari on kallio, hänelle on suotu käteen valmistalon avaimet. Jumala varjelkoon. Barnabas on harras ja ajattelevainen, ja vaikka hänen tulkinnansa saattavat joskus tuntua venyviltä, hänen asenteensa Vanhaa testamenttia kohtaan on tyypillistä myös muille varhaisille kirkon isille.
          xxx/ellauri293.html on line 317: Mutta valon tie on tämä: jos joku tahtoo päästä siihen paikkaan, joka hänelle on määrätty, hän joutuu/pääsee sinne töillään. Eli lälläs lää Luther, Lassi oli oikeassa. Tässä 1x resepti: Sinun täytyy rakastaa häntä, joka loi sinut; sinun on ylistettävä sitä, joka on lunastanut sinut kuolemasta. Sinun tulee olla yksinkertainen sydämeltä ja rikas hengeltä. Sinun ei pidä liittyä niihin, jotka kulkevat kuoleman tietä. Sinun täytyy vihata tehdä kaikkea, mikä ei ole Jumalalle mieluista. Sinun täytyy vihata kaikkea huijausta. Et saa laiminlyödä mitään Herran käskyistä.
          xxx/ellauri293.html on line 451: Koska sudet suosivat voimakkaasti ilta-aikoja, he kamppailevat usein elääkseen yhteiskunnan heiltä vaatiman aikataulun mukaan. Asiat, kuten työ ja porsaiden koulu, alkavat liian aikaisin, ja sosiaalinen hauskanpito loppuu liian pian. Sudet ovat erittäin alttiita krooniselle someviihteelle ja riittämättömälle unelle – ja tällä voi olla seurauksia heidän henkiselle ja fyysiselle terveydelleen. Tutkimukset osoittavat, että iltakronotyypit ovat suurempi riski sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen, sekä masennukseen.
          xxx/ellauri293.html on line 455: Nisäkäsmaailman delfiinit ovat läntisen pallonpuoliskon paskimpia nukkujia. Tämä tarkoittaa, että he nukkuvat puolet aivoistaan kerrallaan ja toinen puoli hereillä ja aktiivisina. Se on aivan täydellinen analogia tälle neljännelle levottomien, kevyiden nukkujien kronotyypille.
          xxx/ellauri293.html on line 640: Halveksittava Lloyd George vastusti War Officen väitettä, jonka mukaan ainoa paikka voittaa sota saksalaisia ​​vastaan ​​oli Ranska. Hän piti ajatuxesta potkia "rekvisiitta" Saksan alta, ja Turkki oli yksi rekvisiitta, joka hänellä oli mielessään. Ajatus musertavan sotilaallisen tappion aiheuttamisesta turkkilaisille antoi hänelle valtavasti iloa. Toinen etu oli se, että turkkilaisia ​​maita voitiin käyttää uusien liittolaisten saamiseksi ja vanhojen pitämiseksi innostuneena. Vaikka varhaiset unelmat strategisen edun hyödyntämisestä romahtivat pian Gallipolin rannoilla ja Mesopotamian autiomaassa, käytäntö tarjota biittejä Osmanien valtakunnan osista kenelle se kulloinkin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, otettiin pian käyttöön. Huhtikuun 1915 ja sodan lopun välillä Iso-Britannia ja Ranska lupasivat suuren osan ottomaanien alueista muille kansoille ja ryhmille; Tässä prosessissa he joutuivat ansaan päällekkäisten ja ristiriitaisten salaisten sopimusten ja sopimusten verkostoon.
          xxx/ellauri295.html on line 46: Tintagel on 1 Mortonin pienenä unelmoimista paikoista. Se on Cornwallissa jossain niemenkärjen pohjoisrannalla. Kuten Geoffreyn suositussa historiassa kuvataan, Gorlois, Cornwallin herttua, laittoi vaimonsa Igrainen Tintagoliin sodan aikana (posuit eam in oppido Tintagol in littore maris: "hän laittoi hänet oppidum Tintagoliin meren rannalla"). Merlin naamioi Uther Pendragonin Gorloisiksi, jotta Uther voisi tulla Tintageliin ja "kyllästää" Igreenin teeskennellen olevansa Gorlois; Utherin ja Igrainen lapsi oli kuningas Arthur. Tästä motiivista tuli Arthurin vakio alkuperätarina myöhemmissä keskiaikaisissa kronikoissa ja ritarillisissa romansseissa. Jotkut Tristanin ja Iseultin legendan tapahtumat sijoittuvat myös Tintageliin.
          xxx/ellauri295.html on line 116: Kun Paavali puhui vanhurskaudesta, itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta, Felix haukotteli ikävystyneenä ja sanoi: "Se riittää toistaiseksi! Voit lähteä. Kun näen sen sopivaksi, lähetän mesen sinulle." Samaan aikaan hän toivoi, että Paavali tarjoaisi hänelle lahjuksen. Niinpä hän lähetti usein textareita Paavalille ja puhui hänen kanssaan.
          xxx/ellauri295.html on line 232: Ei ollut ihme, vaikkakin valitettavaa, että kirjailija tyhjyyden ja merkityskadon tunnelmissaan tarttui poliittiseen lainelautailuun, kun sitä hänelle estottomasti tyrkytettiin. Epäillessään, kykenikö enää hallitsemaan maailmoita mielikuvituksessaan, hän korvikkeeksi sonnustautui "poliittisen influensserin" nuhruiseen rooliin.
          xxx/ellauri295.html on line 371: Maut ovat monet. Kenelle tekstin on oltava raaka ja mehukas, kenelle kypsä ja herkullinen, kenelle huumaava ja päihdyttävä. Eika suotta tähdennetä lukijan ja kirjailijan suhteen "intiimiä luonnetta": yksi lukija kaipaa kutkuttavaa kouraisevaa ja kihelmöittävää tekstiä, toinen satuttavaa kipeää ja polttavaa, kolmas purevaa, viiltävää ja ruoskivaa, neljännelle on oltava lumoava. viettelevä, hivelevaä, hyväilevä ja kaikki on "vangittava", "temmattava mukaansa" ja "pidettävä otteessaan", kaikille on annettava "nautinnollinen elämys", mitä "voimakkaampi", sita auliimmin lukija repäisee vaatteensa ja antautuu kirjailijaa rakastamaan, palvomaan ja jumaloimaan.
          xxx/ellauri295.html on line 452: Vizi näitä yxinäisiä miehiä on piisannut. B-miehiä jotka eivät kynnelle kykene, kynnetön sormi kylmenee, jää inselixi. Yxinäiset naiset lukee mieluummin romanttista höttöä.
          xxx/ellauri295.html on line 469: Muutkaan hahmot eivät tarjoa sen suurempia yllätyksiä. Kirjaston yläkerrassa asustava Jyri työskentelee rautakaupassa ja on miehenä (tietenkin) kiinnostunut sotahistoriasta ja Karjalasta. Ilman ironian häivääkään hän tuntee suurta ylpeyttä siitä, että saa osallistua kylän yhteisiin talkoisiin ja kuunnella vanhojen ihmisten tarinoita menneistä ajoista. Nuorelle isännälle Jannelle Joenpolvi on sentään suonut yhden heikkouden: häntä alkaa huimata, jos hän näkee verta. Tää on lainattu Doc Martinilta Netflixistä.
          xxx/ellauri295.html on line 658: Varjelkoon mikä sentimentaalinen narsistinen perse on tää Patti Mulkkinen. Luossan kerjäläisen luona istui kansa kuunnellen miestä joka laski hehkuun nuotion. Kun nauha napsahtaa pyyhkii Patti poskeltaan Itämeren vettä. Hän on hyvälle niin herkkä.
          xxx/ellauri296.html on line 80: 1 Niihin aikoihin Juuda lähti pois veljiensä luota ja asettui erään Abdullahissa asuvan miehen luo, joka oli nimeltään Hiram. 2 Siellä Juuda tapasi kanaanilaisen naisen, Suka-nimisen miehen tyttären, otti hänet vaimokseen ja yhtyi häneen takaapäin. 3 Nainen tuli raskaaksi ja synnytti pojan, joka sai nimekseen Er. 4 Sitten nainen tuli jälleen raskaaksi, synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Onan. 5 Nainen synnytti vielä yhden pojan ja antoi hänelle nimeksi Sela. Juuda oli Selan syntymän aikoihin Kesibissä "lampailla". Suan tyttären nimeä ei Juuda ollut tullut kysyneexi missään vaiheessa joten emme voi sitä tässä tarinassa kertoa. Ei se ole juonen kuljetuxen kannalta tärkeä.
          xxx/ellauri296.html on line 88: 20 Juuda lähetti abdullahilaisen ystävänsä Hiramin viemään vuohen naiselle saadakseen panttinsa takaisin, mutta tämä ei löytänyt naista. 21 Hiram kyseli paikkakunnan miehiltä: »Missä on se pyhäkköportto, joka istui Enaimin tienristeyksessä?» He vastasivat: »Ei täällä ole ollut mitään pyhäkköporttoa.» 22 Niin hän palasi Juudan luo ja sanoi: »Minä en löytänyt sitä naista, ja paikkakunnan miehetkin sanoivat, ettei siellä ole ollut mitään pyhäkköporttoa.» 23 Juuda sanoi: »Pitäköön nainen sitten pantin, muuten joudumme suotta naurunalaisiksi. Minä olen yrittänyt toimittaa hänelle tämän vuohen, mutta sinä et ole pystynyt löytämään häntä.»
          xxx/ellauri296.html on line 90: 24 Noin kolmen kuukauden kuluttua Juudalle tultiin kertomaan: »Sinun miniäsi Tamar on harjoittanut haureutta ja vieläpä tullut haureudesta raskaaksi.» Juuda sanoi: »Okei. Viekää hänet poltettavaksi.» 25 Tamaria oltiin jo viemässä, kun hän lähetti apelleen sanan: »Minä olen raskaana siitä miehestä, jonka nämä esineet ovat.» Ja hän käski vielä sanoa: »Katso, kenelle tämä sinetti ja sen nauha sekä tämä sauva kuuluvat.» 26 Juuda tunsi ne ja sanoi: »Okei. hän on oikeassa. Minä tein häntä kohtaan väärin, kun en antanut häntä pojalleni Selalle vaimoksi.» Juuda ei enää maannut Tamarin kanssa vaikka olis saanut ilmaisexi.
          xxx/ellauri296.html on line 97: Sen jälkeen tapahtui tämä vielä. Daavidin pojalla Absalomilla oli kaunis sisar nimeltä Taamar, ja Daavidin poika Amnon rakastui häneen. 2 Ja Amnon tuli aivan sairaaksi tuskasta sisarensa Taamarin tähden; sillä kun tämä oli neitsyt, näytti Amnonista mahdottomalta tehdä hänelle mitään. 3 Mutta Amnonilla oli ystävä, nimeltä Joonadab, Daavidin veljen Simean poika; ja Joonadab oli hyvin ovela mies. 4 Tämä sanoi hänelle: "Miksi sinä kuihdut noin päivä päivältä, kuninkaan poika? Etkö ilmaise minulle sitä?" Amnon vastasi hänelle: "Minä olen rakastunut veljeni Absalomin sisareen Taamariin". 5 Joonadab sanoi hänelle: "Paneudu vuoteeseesi ja tekeydy sairaaksi. Ja kun isäsi tulee katsomaan sinua, niin sano hänelle: 'Salli minun sisareni Taamarin tulla antamaan minulle jotakin syötävää; jos hän valmistaisi ruuan minun silmieni edessä, että minä näkisin sen, niin minä söisin hänen kädestään'." 6 Niin Amnon paneutui maata ja tekeytyi sairaaksi. Kun kuningas tuli katsomaan häntä, sanoi Amnon kuninkaalle: "Salli minun sisareni Taamarin tulla tekemään kaksi kakkua minun silmieni edessä, niin minä syön hänen kädestään".
          xxx/ellauri296.html on line 99: 7 Silloin Daavid lähetti sanan Taamarille linnaan ja käski sanoa hänelle: "Mene veljesi Amnonin taloon ja valmista hänelle ruokaa". 8 Niin Taamar meni veljensä Amnonin taloon, jossa tämä makasi. Ja hän otti taikinaa, sotki ja teki kakkuja hänen silmiensä edessä ja paistoi kakut, 9 otti pannun ja kaatoi hänen eteensä; mutta tämä ei tahtonut syödä. Ja Amnon sanoi: "Toimittakaa kaikki minun luotani ulos". Niin menivät kaikki hänen luotaan ulos. 10 Sitten Amnon sanoi Taamarille: "Tuo ruoka tänne sisähuoneeseen, syödäkseni sinun kädestäsi". Niin Taamar otti tekemänsä kakut ja toi ne sisähuoneeseen veljellensä Amnonille. 11 Mutta kun hän tarjosi niitä tälle syödä, tarttui tämä häneen ja sanoi hänelle: "Tule, makaa minun kanssani, sisareni!" 12 Mutta hän sanoi: "Pane pois se, veljeni, älä tee minulle väkivaltaa; sillä semmoista ei saa tehdä Israelissa. Älä tee sellaista häpeällistä tekoa. 13 Mihin minä joutuisin häpeäni kanssa? Ja sinua pidettäisiin Israelissa houkkana. Puhu nyt kuninkaan kanssa; hän ei minua sinulta kiellä." 14 Mutta tämä ei tahtonut kuulla häntä, vaan voitti hänet, teki hänelle väkivaltaa ja makasi hänet mehukkaasti monta kertaa peräkkäin.
          xxx/ellauri296.html on line 101: 15 Mutta sitten valtasi Amnonin ylen suuri vastenmielisyys häntä kohtaan: vastenmielisyys häntä kohtaan oli suurempi kuin rakkaus, jolla hän oli häntä rakastanut. Ja Amnon sanoi hänelle: "Nouse, mene tiehesi". 16 Silloin hän sanoi hänelle: "Eikö tämä rikos, että ajat minut pois, ole vielä suurempi kuin se toinen, jonka olet minulle tehnyt?" Mutta hän ei tahtonut kuulla häntä, 17 vaan huusi nuoren miehen, joka häntä palveli, ja sanoi: "Ajakaa ulos minun luotani tämä, ja lukitse ovi hänen jälkeensä". 18 Ja tytöllä oli yllään pitkäliepeinen, hihallinen ihokas; sillä sellaisiin viittoihin olivat kuninkaan tyttäret puetut neitsyenä ollessaan. Ja kun palvelija oli vienyt hänet ulos ja lukinnut oven hänen jälkeensä, 19 sirotteli Taamar tuhkaa päähänsä ja repäisi pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan, joka hänellä oli yllänsä, pani kätensä päänsä päälle ja meni huutaen lakkaamatta. 20 Hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: "Onko veljesi Amnon ollut sinun kanssasi? Vaikene nyt, sisareni, onhan hän veljesi. Älä pane tätä asiaa niin sydämellesi." Niin Taamar jäi hyljättynä veljensä Absalomin taloon. 21 Kun kuningas Daavid kuuli kaiken tämän, vihastui hän kovin (muttei tehnyt midiä). 22 Mutta Absalom ei puhunut Amnonille sanaakaan, ei pahaa eikä hyvää, sillä Absalom vihasi Amnonia, sentähden että tämä oli tehnyt väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille.
          xxx/ellauri296.html on line 104: Ja Absalom tuli kuninkaan tykö ja sanoi: "Katso, palvelijallasi on lammasten keriziäiset; jospa kuningaskin palvelijoineen tulisi palvelijansa luo". 25 Mutta kuningas vastasi Absalomille: "Ei niin, poikani, älkäämme tulko kaikki, ettemme olisi sinulle vaivaksi". Ja vaikka hän pyytämällä pyysi häntä, ei hän kuitenkaan tahtonut mennä, vaan hyvästeli hänet. 26 Silloin Absalom sanoi: "Jollet itse tulekaan, salli kuitenkin veljeni Amnonin tulla meidän kanssamme". Kuningas sanoi hänelle: "Miksi juuri hänen olisi mentävä sinun kanssasi?" 27 Mutta kun Absalom pyytämällä pyysi häntä, päästi hän Amnonin ja kaikki muut kuninkaan pojat menemään hänen kanssansa.
          xxx/ellauri296.html on line 152: Vanha testamentti kuvaa, että Jumala vei Nebukadressarilta vallan ja syöksi hänet eläinten keskuuteen seitsemäksi vuodeksi, kunnes oppisi, ettei jellonoita suop ampua. Tuon seitsemän vuoden kuluttua Nebukadressar parani ja hänelle annettiin takaisin hänen paikkansa Babylonin hallitsijana. Puhdasta propagandaa, kaunaisten kotkannenien satuilua.
          xxx/ellauri296.html on line 437: Alistuminen. (Islam) Hän, joka tunnistaa Luojansa, ymmärtää miten paljon rikkojan täytyy nöyrtyä Hänen edessään ja alistua Hänelle, kuten on kirjoitettu (Psalmit 51:19): ”Ainut Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä se mieluusti mutustaa…”
          xxx/ellauri296.html on line 439: Käytännöllinen alistuminen. Hänen tulisi vastata hiljaa. Jos joku puhuu hänelle ankarasti, johtuen hänen aiemmista teoistaan, tulisi hänen olla hiljaa tai sanoa, ”juu juu, tiedän, että olen tehnyt syntiä.” Hänen ei tulisi pitää hienoja vaatteita tai koruja… Alistumisen merkkejä: hiljainen vastaus, matala ääni, kumartuneet silmät. Nämä asiat osoittavat sydämen alistumisen.
          xxx/ellauri296.html on line 482: Opetuslapset saarnasivat, että Messiaan ansaitsematon kuolema oli pääsiäislampaan esikuvan täyttymys ja kenelle hyvänsä, joka hyväksyy tämän sovituksen, se maksaa täysin sen hinnan, jonka Jumala vaatii hänen synnistään. Toisin sanoen he opettivat, että jokainen ihminen voi päästä hyvään asemaan Korkeimman edessä ja kohdata Hänen mahtavat täydellisyyden vaatimustasonsa katumalla (puhtaalla sydämellä, korvaten toisille lyhentämättömänä tehdyt pahuudet ja velat) ja omistamalla elämänsä Isälle ja Luojalle. Tämän hän voi saavuttaa luottamalla Luojansa huolenpitoon väärien tekojensa kohdalla (ja siten eläen yhtäpitävästi sen kanssa), nimittäin Jeshuan sovituksen (kapparah) voimaan. Lisäxi Jeshua, joka toimi 1. käynnillä uskoville opettajana, tulisi palaamaan myöhemmin Jerusalemiin rehtorina täyttäen jäljellä olevat raamatulliset profetiat Israelin valtion maanpäällisenä kuninkaana ja poliittisena vapauttajana. Temppeli tullaan saattamaan entiselleen; juutalaiset tulevat elämään raamatullisen (juutalaisen) halakha:n mukaan; ja viimeistä tuomiota edeltävänä ajanjaksona Israelia ja kaikkia muita kansoja hallitsee Jeshua Messias, Daavidin poika Jerusalemista käsin tuhannen vuoden ajan.
          xxx/ellauri296.html on line 510: "Todellinen haaste on auttaa niitä, jotka voivat työskennellä, haluamaan työtä", sanoo Furlan. "Se on vaikeaa kenelle tahansa."
          xxx/ellauri296.html on line 630: Rudolf Carnap ja Joseph B. Soloveitchik olivat myös yleisössä Davosissa. (Kukahan se Soloveichik oli. Olikohan Dr. Walter Schneller kuulijoiden joukossa? Tuskinpa, se kävi Münchenissä Volkschulea.)
          xxx/ellauri298.html on line 54: Aamulla 13. elokuuta 1985, 40-vuotiaana, Vishnun pikkuveikka Shiva Naipaul sai kohtalokkaan sydänkohtauksen työskennellessään pöytänsä ääressä. VS Naipaul kirjoitti The New Yorkerille vuonna 2019 kirjoittamassaan esseessä, joka julkaistiin vuonna 2019, ettei hän ollut tuolloin yllättynyt kuullessaan Shivan kuolemasta, että Shiva joi ja että vuosi ennen hänen kuolemaansa (kun oli heidän nuoremman sisarensa hautajaiset, joihin molemmat olivat osallistuneet) VS kertoo nähneensä jo kuoleman irvistyxen veljensä kasvoilla.
          xxx/ellauri298.html on line 385: Osa lännen myyttiä Saksasta on se, että se kieltää Saksaa vastaan ​​demokratian nimissä tehdyt räikeät julmuudet. Dresdenin surullinen pommi-isku on Euroopan näkyvin esimerkki. Atomipommin käyttö Japanissa oli sak samma Aasian rintamalla. Sodankäynnissä vallitsee poikkeuksetta kaksoisstandardi: se, mitä "me" teemme vihollista vastaan, on oikeutettua, se, mitä "he" tekevät meitä vastaan, on " rikollinen", "barbaari". ja vastaavaa. Ei itse teko, vaan se, kuka sen teki ja kenelle, on meidän harhaanjohtava relativistinen argumenttimme! Psykologisesti prosessi on aseistariisuttavan yksinkertainen: taistelemme vihollisissamme sitä, mitä vihaamme itsessämme, ja paikannamme heissä kätevästi. Tällästä transferenssiä, vai projektiotako se oli. Taistelemme heissä kiellettyä osaa itseämme vastaan; tappamalla heidät, pahuuden symbolisina ruumiillistumaina, puhdistamme itsemme tuosta pahasta - ainakin tilapäisesti, kunnes seuraava tarve puhdistukseen sodan kautta ilmenee. (Howard F. Stein, op.cit.) Shoah business must go on, kuten hollantilainen patriarkka veisteli.
          xxx/ellauri298.html on line 566: Lapsi erotettiin äidistään heti syntymän jälkeen. Kaikkien syntymän koettelemusten jälkeen hän huomaa olevansa jälleen vaarassa. Hänelle tehdään selittämättömiä manipulaatioita - punnitaan, pestään, mitataan, laitetaan kylmälle pöydälle tyhjään osastoon. Näin muodostuu kuvio - kaikki oli turhaa. Ihminen ei näe järkeä ponnistella, koska kaikki päättyy joka tapauksessa huonosti. Tällaisten ihmisten vapaus ei ole korkein arvo, vaan yksinäisyys ja kylmyys.
          xxx/ellauri298.html on line 705: lopulta eläimet säästävät hänet ja opettivat hänelle puhvelitanssin ("pylly vasten pyllyä, pump pump"), jonka kautta kuolleiden henget palaavat ikuisen elämän lähteeseensä.
          xxx/ellauri298.html on line 721: palaa. Tämä antoi hänelle usein kaksinaisen puolen sekä äitinä että tuherona.
          xxx/ellauri303.html on line 73: Toisessa tarinaversiossa piti palvella jotain idolia eikä syödä kinkkua. Kolmas tarinan versio esiintyy Valituslauluissa Rabbah (Luku 1). Nainen tässä tarinassa on nimeltään Miriam bat Nakhtom (Miriam, leipurin tytär), joka kohtaa "Ceaserin". Kun seitsemäs poika teloitetaan, äiti vaatii, että hänet tapetaan ennen kuin hänen seitsemäs poikansa tapetaan. "Ceaser" kieltäytyy, koska Raamattu kieltää eläimen ja sen jälkeläisten tappamisen samana päivänä (ks. 3. Moos. 22:28). Äiti vastaa "Hyhmä! Oletko jo täyttänyt kaikki käskyt ja vain tämä on jäljellä?!" Siitä huolimatta poika on valmistautunut teloitukseen ja äiti sanoo hänelle: "Mene pakastearkkusi Abrahamin luo ja sano hänelle: Näin sanoi äitini: Älä liian kanssa paukuttele henxeleitäsi ja sano: Minä rakensin alttarin ja olin uhraavinani Iisakin, minun äitini rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi seitsemän poikaa yhtenä päivänä."
          xxx/ellauri303.html on line 165: 2. Mutta Gileadin vaimo synnytti hänelle poikia, ja kun tämän vaimon pojat kasvoivat suuriksi, niin he karkoittivat Jeftan ja sanoivat hänelle: "Et sinä saa perintöosaa meidän isämme talossa, sillä sinä olet toisen naisen poika".
          xxx/ellauri303.html on line 181: 15. ja käski sanoa hänelle: "Näin sanoo Jefta: Ei Israel ole ottanut Mooabin maata eikä ammonilaisten maata.
          xxx/ellauri303.html on line 186: 19. Silloin Israel lähetti sanansaattajia Siihoniin, amorilaisten kuninkaan, Hesbonin kuninkaan, luo, ja Israel käski sanoa hänelle: 'Salli meidän kulkea maasi läpi määräpaikkaamme'.
          xxx/ellauri303.html on line 198: 28. Mutta ammonilaisten kuningas ei ottanut kuuloonsa, mitä Jefta lähetti hänelle sanomaan, intti vain että maat kuuluivat heikäläisille.
          xxx/ellauri303.html on line 208: 36. Niin hän vastasi hänelle: "Isäni, jos sinä avasit suusi Herralle, niin tee minulle, niinkuin suusi on puhunut, koska Herra on antanut sinun kostaa vihollisillesi, ammonilaisille".
          xxx/ellauri303.html on line 258: Toinen tärkeä työ on hänen Shaaloth Uteshuvoth (responsa), joka sisältää 132 kysymystä, joita useat rabbit ovat osoittaneet hänelle oikeuskysymyksistä ja hänen vastauksensa. Tämä teos julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Koska suurin osa näistä kysymyksistä oli luonteeltaan käytännöllisiä arkielämään liittyen, monet rabbit pitivät tästä työstä ja saivat siitä tärkeän ja mitä luotettavimman oppaan.
          xxx/ellauri303.html on line 376: Johtavan jedin edessä ja häntä vastapäätä istui seitsemänkymmentä akatemian jäsentä seitsemässä kymmenen hengen rivissä, toinen toistaan merkillisemmän näköisinä kärsäkkäinä, kukin henkilö hänelle osoitetulla istuimella, ja koko kokoonpano muodosti gaonin kanssa niin sanotun "suuren sanhedrinin".
          xxx/ellauri303.html on line 387: Espanjan responsan pääedustajat 1300-luvulla olivat Nahmanides (Rabbi Moshe ben Nahman), ja etenkin rabbi Solomon ben Adret Hänen päätöksistään voidaan antaa muutamia esimerkkejä. Vastauksessa nro 395 hän kuvailee useiden taikauskoisten tapojen poistamista, joista yksi oli vanhan kukon tappaminen ja hirttäminen, sen pää ovella pojan syntymän yhteydessä. Erityisen huomionarvoinen on vastaus nro 548, jossa hän antaa päätöksen koskien Avilan ihmeellistä lasta (Teresa), joka oli alun perin ollut idiootti, mutta joutui myöhemmin usein transsiin, jonka aikana hiän sävelsi teoksia, joiden sisällön hiän ilmoitti enkelin välittäneen hänelle. Johtopäätös: "Se on selkeästi puppua."
          xxx/ellauri303.html on line 389: Saxalainen Maharam, tunnetusti, määrää, että mies ei saa lyödä vaimoaan, "koska hän ei saa lyödä edes toista miestä, vaikka hän ei ole hänelle kunnian velkaa, kun taas hän on hiänelle kunnian velkaa...".
          xxx/ellauri303.html on line 422: Ei ole olemassa vakiintunutta uskontunnustusta uskon periaatteille, jotka kaikki juutalaisten halkiohaarat tunnustaisivat. Juutalaisuuden keskusvaltaa ei ole annettu kenellekään henkilölle tai ryhmälle - vaikka sanhedrin, ylin juutalainen uskonnollinen tuomioistuin, täyttäisi tämän tehtävän, jos se perustettaisiin uudelleen (God forbid) - vaan pikemminkin juutalaisuuden pyhillä kirjoituksilla , laeilla ja perinteillä. Siitä kiitos kuuluu diasporalle.
          xxx/ellauri303.html on line 478: Ortodoksiset ja konservatiiviset juutalaiset katsovat, että Mooseksen profetia pidetään totta; häntä pidetään kaikkien profeettojen päällikkönä, jopa niistä, jotka tulivat ennen ja jälkeen häntä. Tämän uskomuksen ilmaisi Maimonides , joka kirjoitti, että "Mooses oli parempi kuin kaikki profeetat, olivatpa he ennen häntä tai nousseet myöhemmin. Mooses saavutti korkeimman mahdollisen ihmistason. Hän havaitsi Jumalan ylittävän kaikki ihmiset, jotka koskaan ovat olleet... Jumala puhui kaikille muille profeetoille välittäjän kautta. Mooses yksin ei tarvinnut tätä; tätä tarkoittaa Toora, kun Jumala sanoo: "Suusta suuhun, minä puhun hänelle." Suuri juutalainen filosofi Philoymmärtää tämän tyyppisen profetian olevan poikkeuksellisen korkea filosofinen ymmärryksen taso, jonka Mooses oli saavuttanut ja jonka ansiosta hän pystyi kirjoittamaan Tooran oman luonnonlain rationaalisen päättelynsä kautta. Maimonides kuvaa Mishnan kommentissaan ( johdanto luvulle "Chelek", Tractate Sanhedrin) ja Mishneh Torassaan (Tooran perusteiden lait, luku 7) samanlaisen profetian käsitteen, koska ääntä, joka ei ole peräisin ruumiista, ei voi olla olemassa, Mooseksen ymmärrys perustui hänen yleviin filosofisiin ymmärryksiinsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Tooran teksti olisi ymmärrettävä kirjaimellisesti, kuten karalaisuudessa. Rabbiinien perinne väittää, että Jumala ei välittänyt vain Tooran sanoja, vaan myös Tooran merkityksen. Jumala antoi säännöt siitä, kuinka lait oli ymmärrettävä ja pantava täytäntöön, ja ne siirrettiin suullisena perinteenä. Tämä suullinen laki välitettiin sukupolvelta toiselle ja lopulta kirjoitettiin lähes 2000 vuotta myöhemmin Mishnaan ja kahteen Talmudiin. (Täh? 2 talmudia? 1 kummallekin jumalalle? WTF?)
          xxx/ellauri304.html on line 57: Jos lapsi ei motivoidu prososiaaliseen käytökseen muiden ihmisten hyvinvoinnin vuoksi, voi hänelle vääntää rautalangasta, ettei itsekäs käytös pidemmän päälle välttämättä palvele lapsen omaa etua. Izekkyys sujuu pitkällä tähtäimellä jouhevammin, jos yksilö edes näyttelee ottavansa muiden tarpeet huomioon, ei vain omiaan.
          xxx/ellauri304.html on line 80: Narsistinen vanhempi. Vanhemmalla on synkkä taipumus nujertaa lapsen itsetuntoa. Hänen maailmansa jakautuu ”täysin hyvään” tai ”täysin huonoon” puoliskoon. Ihmiset ovat hänelle upeita tai surkeita. Välimuotoja ei ole.
          xxx/ellauri304.html on line 308: Ystäväni Avraham kirjoitti: Diane (siunatkoon hänen sieluaan) oli todella vanhurskas nainen. Voisi sanoa, että ei vain siksi, että hän oli taitava sairaanhoitaja, joka auttoi satoja potilaita kohti terveyttä ja hyvinvointia, vaan sixi, siis hänen olemuksensa, hänen sielunsa oli hyvä ja jumalallinen. Tiedän sen, koska hän pystyi erottamaan hyvyyden ja puhtauden heti, kun hän kohtasi sen. Kun hän tapasi sinut 14 vuotta sitten, hän oli niin varma, että hän oli löytänyt tämän hyvyyden ja puhtauden (sinä!), hän jätti syrjään perinteisen naisen ylpeyden tyyliin odottaakseen miehensä tarjoavan hänelle avioliittoa. Hän päätti pyytää sinua naimisiin hänen kanssaan! Vau… se on merkki rohkeudesta ja omistautumisesta olla menettämättä hyvää heti, kun se kohtaa. Olin henkilökohtaisesti hänen ystävällisyytensä edunsaaja. kun hän avokätisesti auttoi minua henkilökohtaisessa terveydessäni. Hän antoi minulle upeita ohjeita ilman odotuksia ja hänen sydämensä hyvyydestä, kun tapasimme seitsemän vuotta sitten. Todella sinun, Avraham
          xxx/ellauri304.html on line 310: Ystävältämme ja Dianen kollegalta Sarah Tubbesingilta: Ajattelin, että jaan tämän, koska se on Dianelta... Hän kertoi minulle, että juutalaisessa uskossa naiset surevat kuolleita uppoutumalla surun pimeyteen... tyyliin pukeutuminen tummiin väreihin, oleminen matalalla maahan ja olemalla yhdessä. Heidän tuskastaan ilmenee fyysisesti. He eivät kiirehdi tuntemaan olonsa paremmaksi. Hän mainitsi, että tämä auttoi heidän suruprosessiaan. Muistin tämän, kun olin murtunut suhteesta. Luotin siihen, mitä Diane sanoi, oli totta. Se oli. En kiirehtinyt... Tarvitsin paljon aikaa. Olen niin kiitollinen Dianelle tästä.
          xxx/ellauri304.html on line 323: Sam Mäkinen on kova Brooklyn, New York City katupoliisi ja Vietnamin aikakauden merijalkaväen veteraani. Hänet värvätään vastahakoisesti salamurhaajaksi yhdysvaltalaiseen CURE-järjestöön. Rekrytointi tapahtuu oudolla menetelmällä: hänen kuolemansa väärennetään ja hänelle annetaan uudet kasvot ja uusi nimi. Uudelleenkastettu "Remo Williams" (Makinin sairaalahuoneessa sijaitsevan vuodeastian valmistajan nimen ja sijainnin mukaan), hänen kasvonsa on muutettu kirurgisesti ja iäkäs, pilkallinen ja välinpitämätön korealainen taistelulajien mestari Chiun on kouluttanut hänet ihmisten tappamiskoneeksi.
          xxx/ellauri304.html on line 717: Kaikki oli nyt toisin. Hän ei ollut enää sähkömagneettisten kytkentöjen synnyttämä kone. Professori oli antanut hänelle lahjoista kalleimman: kyvyn luovaan ajatteluun, saman jonka Warrenille antoi jumala. Professorin nerokkuus oli tehnyt hänestä vapaan! Hän ei ollut enää pöljä ja mielikuvituxeton neuvostoropotti vaan rebublikaani demokraatti jahtaamassa onnea.
          xxx/ellauri305.html on line 50: Köyhät ja hartaasti uskonnolliset vanhemmat kasvattavat Clyde Griffithsiä auttamaan heidän katulähetystyötään. Nuorena miehenä Clyden on autettavakseen elättämään perheensä, hänen on ryhdyttävä alhaisiin töihin virvoitusjuomana ja sitten kellomiehenä arvostetussa Kansas Cityn hotellissa. Siellä hänen kehittyneemmät työtoverinsa esittelevät hänelle sosiaalisen juomisen ja seksin prostituoitujen kanssa.
          xxx/ellauri305.html on line 59: Työskennellessään kellopojana eksklusiivisessa klubissa Chicagossa hän tapaa varakkaan setänsä Samuel Griffithsin, paitakaulustehtaan omistajan kuvitteellisessa Lycurgusin kaupungissa New Yorkissa. Samuel, joka tuntee syyllisyyttä huonojen suhteidensa laiminlyönnistä, tarjoaa Clydelle vähäistä työtä tehtaalla. Sen jälkeen hän ylentää Clyden pieneen valvontatehtävään.
          xxx/ellauri305.html on line 68: Koska Clyde ei onnistunut hankkimaan aborttia Robertalle, hän antaa hänelle vain turhaa apua elinkustannuksissa, kun hänen suhteensa Sondraan kypsyy. Kun Roberta uhkaa paljastaa suhteensa Clyden kanssa, ellei tämä mene naimisiin hänen kanssaan, hän aikoo murhata hänet hukkumalla heidän veneileessään. Hän oli lukenut paikallislehden raportin veneonnettomuudesta.
          xxx/ellauri305.html on line 81: Grace Mae Brown (20. maaliskuuta 1886 – 11. heinäkuuta 1906) oli 20-vuotias amerikkalainen nainen, jonka hänen poikaystävänsä Chester Gillette murhasi Big Moose Lakella, New Yorkissa, kerrottuaan ensin hiänelle olevansa raskaana. Murha ja sitä seurannut epäillyn oikeudenkäynti herättivät valtakunnallisten sanomalehtien huomion. Hänen kuolemansa olosuhteet inspiroivat kuvitteellisia hoitoja, kuten Amerikkalainen tragedia ja Jennifer Donnellyn vuoden 2003 romaani Keräävä valo. Murhaa analysoitiin ja tutkittiin kahdessa tietokirjassa, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1986. Mixhän se oli juuri tuolloin tapeetilla?
          xxx/ellauri305.html on line 87: Chester Gilletten, tehtaan omistajan veljenpojan, lapsuus oli epävakaampi. Gillette syntyi Wickesissä, Jeffersonin piirikunnassa, Montanan alueella Franklin Gillettelle ja Louisa Maria Ricelle, jotka menivät naimisiin 21. lokakuuta 1883, kaksi kuukautta poikansa syntymän jälkeen, mutta vietti osan lapsuudestaan Spokanessa, Washingtonissa. Hänen vanhempansa olivat taloudellisesti mukavia, mutta syvästi uskonnollisia, ja lopulta luopuivat aineellisesta rikkaudesta liittyäkseen Pelastusarmeijaan. Perhe matkusti ympäri Yhdysvaltojen länsirannikkoa ja Havaijille hänen teini-iässään. Chester ei koskaan ottanut huomioon kasvatusnsa uskonnollisia puolia. Hän osallistui Oberlin Collegen valmistelevaan kouluun varakkaan sedän anteliaisuudesta, mutta lähti kahden vuoden jälkeen vuonna 1903. Koulunsa päätyttyä hän työskenteli satunnaisissa töissä vuoteen 1905 asti, jolloin hän otti paikan toisen sedän hametehtaassa Cortlandissa, New Yorkissa. Siellä Gillette paiski töitä angry dickillä tehtaan tyttöjen minihameissa, enteellisesti melaa mekkoon työnnellen.
          xxx/ellauri305.html on line 1266: Deut. 15:14 - Anna hänelle lahjoja, kun hän pääsee vapaaksi
          xxx/ellauri306.html on line 474: Seuraavana päivänä, kun suuri osa aamusta oli kulunut, kuninkaalliset palvelijat epäilivät sairastamista ja murtautuivat suuren kohun jälkeen ovet sisään. Sieltä he löysivät Attilan kuoleman verenvuodon seurauksena, ilman haavoja, ja tytön, jonka kasvot alaspäin itkivät verhonsa alla. Sitten, kuten tuolle rodulle on tapana, repäisivät hiuksensa pois päästään ja tekivät heidän kasvonsa kauhistuksiksi syvin haavoin, jotta kuuluisaa soturia voitaisiin surettaa, ei naisellisen itkujen ja kyynelten, vaan ihmisten veren kautta. Lisäksi Attilan kuoleman yhteydessä tapahtui ihmeellinen asia. Sillä unessa joku jumala seisoi itä-Rooman keisarin Marcianuxen rinnalla, kun tämä oli huolestunut raivokkaasta vihollisestaan, ja näytti hänelle Attilan jousen, joka oli murtunut samana yönä, ikään kuin vihjatakseen hunnirodun olleen velkaa paljon tuolle aseelle. Tämän kertomuksen historioitsija Priscus sanoo hyväksyvänsä totuudenmukaisexi ilman todisteita. Sillä Attilan pidettiin niin kauheana suurille valtakunnille, että kilpailijoiden jumalat ilmoittivat hänen kuolemastaan ​​kilpaileville hallitsijoille erityisenä siunauksena.
          xxx/ellauri306.html on line 696: Jep! Väsyttää edelleen, kun näen ei-brittien nostelevan kahta sormea, joilla ei yksinkertaisesti ole aavistustakaan, kuinka epäkohteliasta se on! Huomaa, että olen laittanut jalkani siihen itsekin puhuessani entisen pomoni kanssa, joka sattui olemaan amerikkalainen, tupakoitsija ja homo. En ole tupakoitsija, mutta koska olin tuolloin nro 2, vietin heidän kanssaan joka tapauksessa ja kysyin, oliko hän menossa ulos polville (savukkeelle), hän oli täysin järkyttynyt (mutta randy) ja minun piti kertoa hänelle nopeasti, mitä tarkoitin sillä hänellä oli jo enemmän kuin semi…
          xxx/ellauri307.html on line 110: Matzneff tuli venäläisten siirtolaisten perheestä, joka asettui Ranskaan vuoden 1917 jälkeen. Hänen virallisilla verkkosivuillaan olevien tietojen mukaan "hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan kuuden kuukauden ikäinen; koko lapsuutensa aikana hän ei nähnyt heitä samassa huoneessa, ja sai olla usein erossa siskostaan Alexandrasta sekä veljistään Andrésta ja Nicolasista. Hänen äitinsä oli juutalainen, kun taas hänen isänsä oli venäläinen. Hänet kasvatettiin venäläisortodoksisessa uskossa. Se oli lapsuus, jota heiluttivat edestakaisin, perheiden hajoamisen ja sodan varjossa. Lapsi varjoiselta kujalta. Lapsuus, joka aiheuttaa hänelle edelleen hyvin tuskallisia muistoja."
          xxx/ellauri307.html on line 125: Miki Liukkonen halusi herätellä kotimaista kulttuurielämää. Pelkät kirjalliset ansiot eivät hänelle riittäneet, vaan kirjailijan piti olla ”uudistaja” ja ”häiriö”.
          xxx/ellauri307.html on line 358: Heinäkuussa 1935 Marian (Skobtsova) Gayanan niminen vanhin tytär lähti Neuvostoliittoon ja kuoli yhtäkkiä Moskovassa 30. heinäkuuta 1936 oletettavasti lavantautiin, ja hänet haudattiin Preobrazhensky- hautausmaalle . Gayanan aviomies oli George Melia (avioliitto antoi hänelle mahdollisuuden lähteä Neuvostoliittoon).
          xxx/ellauri307.html on line 391: Suuri viisas rabbi Akiva saapui kerran kaupunkiin. Saapuessaan hän etsi majoituspaikkaa; kukaan ei kuitenkaan antanut hänelle sellaista. Hän sanoi: "Kaikki, mitä Jumala tekee, Hän tekee hyvää!" ja hän meni nukkumaan pellolle. Kentällä hänellä oli mukanaan kuten tavallista kukko, aasi ja lamppu. Tuuli tuli ja sammutti kynttilän. Kissa tuli ja söi kukon. Leijona tuli ja söi aasin. Rabbi Akiva sanoi: "Kaiken, mitä Jumala tekee, Hän tekee hyvää!" Kävi ilmi, että ryöstäjät tulivat ja vangitsivat kaupungin asukkaat. Rabbi Akiva pelastui, koska hän oli leiriytynyt kaupungin ulkopuolelle, eikä hänellä ollut kynttilää, kukkoa tai aasia, jotka olisivat kiinnittäneet häneen huomion.
          xxx/ellauri307.html on line 446: Rukoushetki on keskustelutuokio Jeesus-sedän ja sen taivaallisen Isän välillä. Siinä kerromme ilomme ja murheemme ja pyydämme taivaan Isää varjelemaan meitä, ystäviämme ja tarhan tätejä Jeesus-sedältä. Värikäs, lämminhenkinen ja hyväntuulinen kirja pienelle, joka opettelee rukoilemaan. Kirjassa on opetusta rukouksesta, valmiita rukouksia eri tilanteisiin ja tuttuja laulujen katkelmia, jotka toimivat myös rukouksina, esim. Ittun tittun.
          xxx/ellauri307.html on line 501: Soininen haastettiin oikeuteen vuosina 1958–1960 tapahtuneista hyväksikäytöistä. Raastuvanoikeus vapautti hänet syytteistä, mutta Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet elokuussa 1962 yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen jatketusta sekaantumisesta henkilöön, jonka opetus oli hänelle uskottu, ja haureuden harjoituksesta kahden henkilön kanssa, joiden opetus oli hänelle uskottu, sekä maksamaan asianomistajille 12 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja.
          xxx/ellauri307.html on line 850: Brown, joka valloitti maailman vuonna 2003 Da Vinci -koodillaan, sanoo antaneensa entiselle vaimolleen enemmän kuin mitä hänelle kuului ja kuka käski.
          xxx/ellauri312.html on line 397: 6. Jos joku julistaa, että voidaan vain epätarkasti eikä todella sanoa, että pyhä ja kunniakas ikivanha neitsyt Maria on Jumalan äiti, tai sanoo olevansa sellainen vain jollain suhteellisella tavalla, kun otetaan huomioon, että hän synnytti pelkän miehen ja että Jumala Sana ei tullut ihmislihaksi hänessä, pitäen pikemminkin sitä, että miehen syntymä hänestä viitattiin, kuten sanotaan, Jumalaan Sanaan sellaisena kuin hän oli syntyneen miehen kanssa; jos joku antaa väärän kuvan Kalkedonin pyhästä synodista väittäen, että se väitti, että neitsyt oli Jumalan äiti vain sen harhaoppisen käsityksen mukaan, jonka pilkkaava Theodore esitti; tai jos joku sanoo olevansa miehen äiti tai Kristuksen kantaja, hän on Kristuksen äiti, vihjaa, että Kristus ei ole Jumala; eikä tunnusta muodollisesti olevansa oikein ja todella Jumalan äiti, koska hän, joka ennen kaikkia aikoja on syntynyt Isästä, Jumalasta, Sanasta, on tehty ihmislihaksi näinä myöhempinä aikoina ja on syntynyt hänelle, ja tällä uskonnollisella ymmärryksellä Kalkedonin pyhä synodi ilmaisi virallisesti uskonsa, että hän oli Jum
          xxx/ellauri312.html on line 661: Pátmos tunnetaan erityisesti Johanneksen ilmestyksen eli Ilmestyskirjan näkyjen tapahtumapaikkana. Sen kirjoittajana pidetty apostoli Johannes kertoo olleensa karkotettuna saarella samaan aikaan kun hän saneli kirjansa (kenelle?). Saaren tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Ilmestyskirjaluola, jossa Johanneksen sanotaan asuneen karkotuksensa aikana ja saaneen ilmestyksensä, sekä Johannes Teologin luostari. Luostari ja luola kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Jun Tingissäkin Hunanissa korkeiden rantakallioiden lomassa oli luola jossa Wilhon tärähtänyt kollega Oskar Puutula asui ja näki samankaltaisia nåkyjä. Niitä vain ei kirjoitettu ylös.
          xxx/ellauri312.html on line 689: Mich schneller, denn ich vermutet Minut nopeammin kuin arvastin
          xxx/ellauri312.html on line 1008: Eine tiefergehende Analyse finden Sie hier: Interpretation "Hyperion" von Friedrich Hölderlin. Schneller schneller, tiefer tiefer.
          xxx/ellauri314.html on line 104: Eugene Gladstone O’Neill (16. lokakuuta 1888 New York, Yhdysvallat – 27. marraskuuta 1953 Boston, Yhdysvallat) oli toinen yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. O’Neill toi Anton Tšehovin, Henrik Ibsenin ja August Strindbergin edustaman dramaattisen realismin amerikkalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Heti ensimmäinen O’Neillin näytelmä, Taivaanrannan tuolla puolen (Beyond the Horizon, 1920), voitti näyttämötaiteen Pulitzer-palkinnon. Hän sai kaksi muuta Pulitzeria näytelmistään Agatha Christie (1922) ja Strange Interlude (1928). Hänelle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1936.
          xxx/ellauri314.html on line 133: Vuoden 1942 lopussa O’Neill tutustui Charles Chapliniin, joka alkoi opettaa hänelle näyttelemistä. Hän opetti hiänelle muutakin ja näytteli hiänelle erästä oleellista osaa, ja niinpä he avioituivat kesällä 1943 O’Neillin täysi-ikäistyttyä. Avioliitto herätti paljon kohua parin 36 vuoden ikäeron takia ja koska Chaplinin entinen naisystävä Joan Barry oli juuri nostanut häntä vastaan isyyssyytteen. Eugene O’Neill katkaisi välit tyttäreensä lopullisesti avioliiton jälkeen ja teki hänet perinnöttömäksi.
          xxx/ellauri314.html on line 143: Sara Torvalds kasvoi perheessä, missä arvostettiin faktoja ja tiedettä. Jumala sen sijaan ei ollut vaihtoehto. Sara halusi kuitenkin antaa Jumala-hypoteesille mahdollisuuden ja sai kuin saikin jumalallisen ilmestyksen. Sen jälkeen hänelle oli selvää, että Jumala on olemassa ja Jeesus Kristus on Jumalan ja erään naisen poika. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja hän ymmärsi, että kulttuurisesti hänen kotinsa on katolinen kirkko, jossa nainen on taivaan kuningatar.
          xxx/ellauri314.html on line 352: Det ska bli så otroligt spännande att prata med Pehr. Han är en av lärarna på den Internationelle Master i psykologi som jag läser på Stockholms Universitet.
          xxx/ellauri319.html on line 671: Alamo, joka oli syntyessään Bernie Lazar Hoffman, kuoli tiistaina 82-vuotiaana vankina liittovaltion vankilan sairaalassa Butnerissa, Bernie LaZar Hoffman syntyi juutalaisvanhemmille. Alamo muutti nimensä kuulostamaan enemmän italialaiselta huijarilta ja väitti työskennelleensä rock 'n' roll -promoottorina 1960-luvulla. Noihin aikoihin hän ilmeisesti päätti, että Kalifornian katuministeriöissä oli ansaittavissa enemmän rahaa kuin rabbittina.
          xxx/ellauri319.html on line 681: Vapauduttuaan liittovaltion vankilasta vuonna 1998 veronkiertotuomion takia, Alamo palasi Arkansasissa sijaitsevaan ministeriöön saarnaten seuraavan vuosikymmenen ajan, että tyttöjen tulisi mennä naimisiin kuukautisten alkaessa. "Jumala hedelmöitti käsikopelolla Marian, kun hän oli noin 11-vuotias. Joten hallituksen idiootit, ihmiset, jotka eivät tunne Raamattua, teidän täytyy nyt saada otteeseen Jumala. nousta sinne panemaan hänelle ranneke ja lähettämään hänet vankilaan lakisääteisen raiskauksen vuoksi." Paizi raamatussa ei missään sanota minkä ikäisenä P.H. astui Maarian.
          xxx/ellauri319.html on line 697: Luukas 1:34-35 näemme, että Maria oli Neitsyt ja oli ymmällään siitä, kuinka hän voisi saada lapsen. Sitten enkeli Gabriel selitti ja näytti hänelle kädestä pitäen, mistä lapset tulevat: että Pyhä Henki tulisi hiänen päälleen (oik. hiänen sisäänsä, kas näin) ja että lasta kutsuttaisiin Jumalan Pojaksi.
          xxx/ellauri320.html on line 112: Adler ehdotti, että seksuaaliset ja aggressiiviset halut olivat "kaksi alun perin erillistä vaistoa, jotka sulautuvat myöhemmin". Freud oli eri mieltä tästä ajatuksesta. Ei ne sulaudu. Adler suhtautui aggressiivisesti Freudiin koska Freud nyysi siltä agressiivisen vaiston mainizematta Alfredia vuonna 1909. He alkoivat inhota toisiaan. Freud ei pitänyt Adlerista vielä eron jälkeenkään ja teki niin myös muiden psykoanalyysin loikkarien kanssa. "En ymmärrä myötätuntoa Adleria kohtaan. Wienin esikaupungista kotoisin olevalle juutalaiselle pojalle kuolema Aberdeenissa on ennenkuulumaton ura sinänsä ja todiste siitä, kuinka pitkälle hän oli pötkinyt. Maailma todella palkitsi hänet runsaasti hänen palveluksistaan ​​vastustaessaan psykoanalyysia." Vuonna 1929 Adler näytti New York Heraldin toimittajalle kopion haalistuneesta postikortista, jonka Freud oli lähettänyt hänelle vuonna 1902. Hän halusi todistaa, ettei hän ollut koskaan ollut Freudin opetuslapsi vaan että Freud oli etsinyt häntä pölliäxeen hänen ajatuxensa. Vallan ja korvauksen dynamiikka ulottuu seksuaalisuuden ulkopuolelle, ja sukupuoli ja politiikka voivat olla yhtä tärkeitä kuin bylsintä. Lisäksi, mikä pahinta, Alfredilla oli sosialistisia uskomuksia, jälkimmäisen vaimo oli esimerkiksi monien venäläisten marxilaisten kuten Leon Trotskin erittäin, ehkä liiankin läheinen ystävä. Adler korvasi innovatiivisesti potilassohvan tuolilla, se on halvempi.
          xxx/ellauri329.html on line 246: Hookerina työskennelleenä hahmon molon torjunta oli myös hänen kokemuksensa ulkopuolella, mutta hän tunsi Natashan kaltaiset tytöt eikä ollut epäsympaattinen. Taloudellisen masennuksen ja perhealkoholismin ansiosta nämä tytöt kasvavat laiminlyötyinä ja tekevät mitä tahansa selviytyäkseen.
          xxx/ellauri329.html on line 263: Halusin olla amerikkalainen (ei siis kanadalainen) mahdollisimman pian ja minulla ei ole mitään tekemistä venäläistaustani kanssa. Silti mielestäni on mielenkiintoista, että Markin vanhemmat puhuvat hänelle venättä, hän vastaa englanniksi.
          xxx/ellauri329.html on line 281: Hookerina työskennelleenä hahmon molon torjunta oli myös hänen kokemuksensa ulkopuolella, mutta hän tunsi Natashan kaltaiset tytöt eikä ollut epäsympaattinen. Taloudellisen masennuksen ja perhealkoholismin ansiosta nämä tytöt kasvavat laiminlyötyinä ja tekevät mitä tahansa selviytyäkseen.
          xxx/ellauri329.html on line 285: Gordonilla on tuskin epäilystäkään siitä, etteikö hänen äänensä, eleensä ja kävelynsä näytöllä määritellyt venäjäläisen rivon kielisoittimen soitteleminen ja että eräät fyysiset ominaisuudet tulevat entistä selvemmiksi hänen puhuessaan hänen äidinkieltään. Verrattuna amerikkalaisiin venäläiset ovat sohvahommissa ytimekkäämpiä, tyyliltään stooisempia ja kehonkieleltään raskaampia, hän sanoo ja lisää, että venäjän kielellä näytteleminen tuntuu edelleen hyvin autenttiselta. (Ozerov myöntyi, vaikka venäjänkielisten rivouxien muistaminen on hänelle vaikeutunut. "Ne eivät tartu yhtä helposti kuin englantilaiset", hän sanoi.)
          xxx/ellauri329.html on line 367: Aleksijevitš ei keskity kirjassaan itse onnettomuuteen, vaan siihen, miten ihmiset sopeutuivat elämään onnettomuuden jälkeen menetettyään lähes kaiken. Hän tapasi kirjaansa varten paljon paikallisia, jotka kertoivat hänelle oudoista oireistaan, joita jotkut eivät tunnu edelleenkään ottavan todesta; viranomaisista, jotka käskivät lakata syömästä perunaa, muttei muutakaan syötävää ollut; epämuodostuneina syntyneistä vauvoistaan, joiden vammoihin ei saa korvauksia, koska todisteita siitä, että juuri radioaktiivinen säteily olisi ne aiheuttanut, ei kuulemma ole tarpeeksi. Ja niin edelleen.
          xxx/ellauri329.html on line 502: Moskovan Arbatilla kasvanut nuori opiskelija Sasha Pankratov on uskollinen kommunistisen puolueen nuorisojärjestön Komsomolin jäsen. Hän joutuu epähuomiossa epäsuosioon puolueessa ja karkotetuksi syyttömyteen syyllistyneensä Siperiaan. Perheenjäsenet, ystävät ja rakastettu joutuvat sopeutumaan Sashan karkotukseen ja kestämään sen, että tämä on tuomittu väärin perustein. Jokainen elää pelossa, että sama voisi tapahtua koska tahansa, kenelle tahansa.
          xxx/ellauri329.html on line 530: "Gorbatšov oli Yhdysvaltain salainen agentti... Vapaamuurari... Hän kavalsi kommunismin. Kommunistit roskiin, komsomolilaiset kaatopaikalle! Minä vihaan Gorbatšovia, sillä hän riisti minulta kotimaan. Säilytän neuvostopassia kaikkein suurimpana aarteenani. Niin, me jonotimme sinistyneitä kananpoikia ja mätiä perunoita, mutta se oli kotimaata. Minä rakastin sitä. Te kuulemma asutte "Ylä-Voltassa jolla on ohjuksia", mutta minä asuin suuressa maassa. Venäjä on aina ollut lännelle vihollinen, sitä pelätään. Se iskee luun kurkkuun. Kukaan ei tarvitse voimakasta Venäjää, oli siellä kommunisteja tai ei. Meitä pidetään varastona, josta saadaan öljyä, kaasua, puuta ja värimetalleja. Vaihdamme öljyä pikkupöksyi- hin. Ennen meilla oli sivilisaatio ilman rättejä ja roinaa. Neuvostosivilisaatio! Jollekulle oli tarpeen, että se lakkaisi olemasta. CIA oli asialla. Nyt amerikkalaiset johtavat jo meitä. Gorbatšov sai siitä hyvät rahat... Ennemmin tai myöhemmin hän joutuu siitä tuomiolle. Toivon niin. Juudas saa vielä kokea kansan vihan. Minä ampuisin mielihyvin häntä niskaan Butovon ampumaradalla. (Iskee nyrkkiä pöytään.) Alkoi onnen päivät, niinko? Kauppoihin tuli makkaraa ja banaaneja. Piehtaroimme paskassa ja syömme kaikenlaista vierasmaalaista. Kotimaan tilalla on iso supermarket. Jos se on vapautta, minä en sellaista vapautta kaipaa. Pthyi! Kansa on painettu lattianrakoon, me olemme orjia. Orjia! Kommunistiaikana valtiota hallitsi keittäjä, kuten Lenin sanoi, kuten SSS-hallituxen aikana Suomea, työläiset, karjakot, kutojat, mutta nyt parlamentissa istuvat roistot. Dollarimiljonäärit. Vankilassa niiden pitäisi istua eikä parlamen- tissa. Huijasivat meitä sillä perestroikalla.
          xxx/ellauri337.html on line 135: Leni wird dienstverpflichtet und kommt in die Kranzbinderei von Walter Pelzer. Dieser halb kriminelle Wendehals hat von KPD bis SA, von Schwarzhandel bis Zuhälterei schon alles gemacht. Sein kriegswichtiger Betrieb bietet den unterschiedlichsten Menschen Unterschlupf: Nazis arbeiten mit untergetauchten Juden und Kommunisten zusammen. Unter anderem trifft Leni hier Liane Hölthohne, die sie nach Kriegsende bei sich aufnehmen und ihr 24 Jahre lang, bis 1970, Arbeit in ihrem eigenen Blumengeschäft geben wird. Leni ist eine begabte Floristin, mit ihrer Sinnlichkeit und ihrem ästhetischen Empfinden erweist sie sich als „Naturgenie der Garnierung “. Wegen ihrer Vorliebe für geometrische Muster kann ihr allerdings auch mal ein Davidstern aus Margeriten unterlaufen. Was es mit Nazis und Juden auf sich hat, kapiert sie erst Ende 1944.
          xxx/ellauri337.html on line 512: Aikuisena Mooses näki egyptiläisen pahoinpitelevän orjaa ja murhaavan tämän. Kun hänet löydettiin, hän pakeni Midianiin, otti vaimon ja ryhtyi laumaan paimeneksi. Tuona aikana Jumala antoi hänelle tehtäväksi vapauttaa ihmiset ja johdattaa heidät luvattuun maahan veljensä Aaronin avulla.
          xxx/ellauri354.html on line 65: Gabriel José de la Concordia García Márquez oli kolumbialainen kirjailija, novellikirjailija, käsikirjoittaja ja toimittaja. García Márquezia, joka tunnettiin kotimaassaan "Gabona", pidettiin yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Vuonna 1982 hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Samana vuonna New Yorker hylkäsi Gabin tarjoaman novellin. Lukijat eivät tykkäisi sen lopusta. Olikohan se tämä? Hyviä huomioita, lähtökohta on mielenkiintoinen ja teksti kauniisti kirjoitettu, mutta tarina on ohut ja loppu hieman pettymys. Ei yhtään penetraatiota.
          xxx/ellauri354.html on line 87: Rakkaus muuttaa kaiken. 90-vuotiaistaan huolimatta vanha, vanha mies kävelee jousi askeleessa, nuppipää pystyssä ja hymyillen maailmalle. Hänellä on loppiainen, "seksi on lohdutus, jonka ihminen ei löydä tarpeeksi rakkautta" ja kirjoittaa rakkaudesta viikoittaisilla kolumnillaan paikallisessa sanomalehdessä. Tämä tuo hänelle mainetta, kunnioitusta ja ystävyyttä, jota hän oli kaivannut koko ikänsä. Se on parempaa kuin sexi (Pekka Sauri). 91. vuotenaan hän on vihdoin löytänyt täyttymyksen.
          xxx/ellauri354.html on line 118: Tämän novellin kertoo ikääntyvä vuokratyttöjen tuntija. Vietettyään elinikänsä prostituoitujen kanssa (heitä oli tarkalleen 514, ennen kuin sekosin laskuissa) nimetön toimittaja kuvittelee mukavan nuoren neitsyen 90-vuotissyntymäpäiväänsä. Ensimmäisenä monista kerroista hän astuu huoneeseen löytääkseen valitun 14-vuotiaan tytön, joka on ilkialasti ja unessa. Ajan myötä hänellä on pakkomielle hiänestä; hän kirjoittaa kolumneja, jotka saavat lukijansa kiihtymään; suutelee häntä sieltä sun täältä ja lukee hänelle omia juttujasn hänen nukkuessaan. Mutta ei koskaan viimeistele suhdetta seksuaalisesti tai näe häntä hereillä. Koko skenaario, jossa tällainen iäkäs mies halusi nukkua jonkun niin nuoren sängyssä kurttuinen muna puoliveteessä, vain tyrmäsi minut, mutta tämä ei ollut sen suurin ongelma. Yksinkertaisesti sanottuna se oli mielestäni tylsä ja laiska. Kertojan nokkeluus ja viehätys eivät riittäneet tasapainottamaan hänen päämäärättömyytensä yksitoikkoisuutta, ja valitettavasti sen seurauksena en koskaan tuntenut mitään ketään asianosaista kohtaan, en edes pientä nytkähdystä, saati boneria. Olisi voinut toimia paremmin, jos olisin yrittänyt katsoa asioita päähenkilön näkökulmasta, mutta päätin olla tekemättä. En halunnut olla hänen mielessään, hänen housuissaan tai sängyssään. Ehkä siinä oli se vika.
          xxx/ellauri354.html on line 622: Tulkoon Valkeus: Vaatii monia vastauksia käsitelläksesi kaikkia asioita, joista puhuit Raamatusta, joten tällä hetkellä käsittelen vain ”todiste Hengen olemassaolosta” kohtaa. Ensinnäkin Jumala (jonka Raamattu sanoo olevan Henki) on ainoa, joka voi tehdä itsensä todelliseksi ihmiselle. Minulla ei ole kykyä tai voimaa saada tai pakottaa voimakas yliluonnollinen olento paljastamaan itsensä kenellekään. Tämä tarkoittaa, että todiste Jumalasta on Jumalassa itsessään. Jos syntyisit ilman kaikkia luonnollisia viittä aistiasi, ympäröivä maailma ei olisi sinulle todellinen.. Kuinka riippuvaisia ​​olemme heistä ollaksemme täysin varmoja siitä, että kaikki ympärillämme on olemassa. Koska Raamatun Jumalan sanotaan olevan hengellisessä valtakunnassa, meidän pitäisi olla hengellisiä aisteja, jotta voimme koskettaa tai maistaa Hänen todellisuuttaan. Ne, jotka ovat kääntyneet, julistavat "tietävänsä Jumalan olevan todellinen". Kuvittelevatko he sen vai onko heissä jumalallinen olento herännyt henkisiä aisteja, jotka vakuuttavat heidät Hänen todellisuudestaan..? Kristityt sanovat myös, että Jumala ei paljasta itseään vain sisäisesti, vaan myös ulospäin. Esim. Jackie Pullinger työskenteli prostituoitujen ja huumeidenkäyttäjien keskuudessa Hongkongin muurien ympäröimässä kaupungissa. Sadat selvisivät vuosien heroiiniriippuvuudesta yksinkertaisesti rukoilemalla. Jotkut väittivät parantuneen välittömästi, jolloin arvet ja suuret suonet käsistä katosivat. Jopa Triad - jengin jäsenet kääntyivät. Tämä olisi voinut olla mieli yli aineen tai se olisi voinut olla Jumalan Voima.
          xxx/ellauri356.html on line 272: Halveksuttava on myös nainen, joka jatkuvasti nauraa; Sillä, kuten eräs kirjailija on sanonut: "Jos näet naisen, joka aina nauraa, pelaa ja pilailee, juoksee aina naapureidensa luo, sekaantuu asioihin, jotka eivät kuulu hänelle, vaivaa miehensä jatkuvalla valituksella, seurustelee muiden naisten kanssa häntä vastaan, näyttelee grand ladya, ottaa vastaan lahjoja kaikilta, tiedä, että tuo nainen on huora ilman häpeää."
          xxx/ellauri356.html on line 278: Sellainen nainen, joka näkee miehensä ärsyyntyneenä tai vaikeuksissa, ei jaa hänen kärsimyksiään; päinvastoin, hän nauraa ja vitsailee sitäkin enemmän, eikä yritä karkottaa hänen huonoa huumoria ihastuksella. Hiän on tuhlaavampi henkilönsä kanssa muille miehille kuin miehelleen; se ei ole hänen vuoksi, että hiän koristelee itseään, eikä miellyttääkseen häntä hiän yritä näyttää hyvältä. Kaukana siitä; hänen kanssaan hiän on hyvin epäsiisti, eikä välitä vaikka antaa hänen nähdä asioita ja tapoja hiänen henkilöstään, jotka ovat hänelle vastenmielisiä. Lopuksi hiän ei koskaan käytä Atsmediä eikä Souakia (meikkituotteita).
          xxx/ellauri356.html on line 422: Syyskuussa 1906 Marina Tsvetaeva tuli V.P. von Dervizin tyttöjen lukion neljänteen luokkaan ylärajaksi, josta hänet erotettiin kuusi kuukautta myöhemmin vapaa-ajattelun ja röyhkeyden vuoksi. Hän ei myöskään juurtunut A. S. Alferovan kuntosalille. Syyskuussa 1908 hän astui M. T. Brjuhhonenkon yksityisen tyttöjen lukion kuudennelle luokalle, josta hän valmistui kaksi vuotta myöhemmin.
          xxx/ellauri356.html on line 434: Maaliskuussa 1921 alkoi Tsvetaevan pitkäaikainen ystävyys prinssi Sergei Volkonskyn kanssa. Efron oli tuolloin jo Prahassa, missä hänestä tuli Kaarlen yliopiston opiskelija. Siellä hänet löysi I. Erenburg, joka oli työmatkalla ulkomailla ja antoi hänelle kirjeen Tsvetajevalta. Heinäkuussa Tsvetaeva, myös Ehrenburgin kautta, sai ensimmäisen kirjeen mieheltään 3,5 vuoteen. Vuoden lopussa hän alkoi valmistautua Venäjältä lähtemiseen: hän kopioi käsikirjoituksia kokonaan, järjesti arkiston, jakoi ja myi tavaroita.
          xxx/ellauri356.html on line 450: [Lisäys anglosaxeilta: paikallinen NKVD:n osasto yritti pakottaa Tsvetajevan aloittamaan työnsä heidän informaattorinaan, mikä ei jättänyt hänelle muuta vaihtoehtoa kuin kuolla itsemurhaan.]
          xxx/ellauri356.html on line 520: Mäkin luulin esimurkkuna että mussa on joku vika kun kyrpä odottamatta jäykistyi ja sieltä tuli ulos jotain limaista. Että kaipaankin nyt noita aikoja... Kun hän palaa kotiin, hän kertoo Margaretille mitä tapahtui (Carrie nirhasi noin sata tyyppiä), ja Margaret kertoo hänelle, että Saatana on vallannut hänet ja hänet on tuhottava. Margaret hyökkää Carrien kimppuun kaiverrusveitsellä ja paljastaa samalla tulleensa raskaaksi hänen miehensä, Carrien isän, raiskattua hänet. Hän puukottaa Carrieta olkapäähän, mutta Carrie tappaa tämän pysäyttämällä hänen sydämensä telekineettisesti. Carrie kuolee sitten itkien äitiään. Eziinä kaikki.
          xxx/ellauri356.html on line 650: Souad aloitti haastattelut sekalaisen monikulttuurisen analyyttisen psykoterapiaryhmän kanssa provosoimalla sanomalla, että hän oli "tieteellinen mieli", vahva matematiikassa ja fysiikassa-kemiassa, mutta että "vain Allah puhui totuutta ja pystyi ymmärtämään häntä". Kirjallisuus "ei merkinnyt hänelle mitään" ja hän "vihasi ranskan ja filosofian tunteja", jotka hän "ohitti niin paljon kuin mahdollista". Mutta Souad nautti tarinansa kertomisesta, joukkueen kanssa pelaamisesta kuin uuden sekoittuneen perheen kanssa, nauramisesta muiden kanssa ja itselleen. Yhteyden palauttaminen ranskan kanssa; kesyttää hänen tuhoisia impulssejaan ja kärsimyksiään kielellä. Muut teini-ikäiset osallistuivat ryhmän mukana kirjoitus- ja teatterityöpajoihin. Souad lainasi heiltä ranskaksi käännettyjen arabialaisten runojen kirjan. Hän ohittaa ranskan oppitunteja vähemmän. Ja hän puki farkut takaisin jalkaan. Mikä voitto länkkäriydelle! (Mixi Ranskaan kotoutuxen symboli on joku rapakontakaisen maanviljelijän työhaalari? Sanos se.)
          xxx/ellauri357.html on line 268: Selvästi joko sielussa yksin tai sielussa työllistäjänä kehossa tai jossakin molemmista johdetussa kolmannessa entiteetissä. Ja tälle kolmannelle entiteetille, taas on kaksi mahdollista tilaa: se voi olla joko sekoitus tai erottuva muoto sekoituksesta johtuen.
          xxx/ellauri357.html on line 445: Percyn isä oli kansanedustaja ja äiti menestyneen teurastajan tytär. Hänellä oli neljä nuorempaa sisarta ja yksi paljon nuorempi veli. Shelleyn varhaislapsuus oli suojaisa ja enimmäkseen onnellinen. Hän oli erityisen lähellä sisariaan ja äitiään, jotka rohkaisivat häntä metsästämään, kalastamaan ja ratsastamaan. Muttei veneilemään nähtävästi. Shelleyä kiusattiin koulussa ja hän oli onneton, ja joskus hän vastasi väkivaltaisella raivolla. Koulussa hän räjäytti kalpeana aidan ruudilla. Etonissa hän joutui erityisen ankaran joukkokiusaamisen kohteeksi. Hänen erikoisuutensa ja väkivaltainen raivonsa saivat hänelle lempinimen "Mad Shelley". Jos sillä olisi ollut pyssy siitä olisi tullut kouluampuja. Shelley politisoitui yhä enemmän opiskelukaverinsa Hoggin vaikutuksen alaisena ja kehitti vahvoja radikaaleja ja antikristillisiä näkemyksiä.
          xxx/ellauri357.html on line 469: Claire aloitti seksuaalisen suhteen lordi Byronin kanssa huhtikuussa 1816, juuri ennen hänen omatoimisuuttaan maanosassa, ja sitten järjesti Byronin tapaavan Shelleyn, Maryn ja tämän Genevessä. Shelley ihaili Byronin runoutta ja oli lähettänyt hänelle Queen Mabin ja muita runoja. Shelleyn puolue saapui Geneveen toukokuussa ja vuokrasi talon lähellä Villa Diodatia, Genevejärven rannalla, jossa Byron oleskeli. Siellä Shelley, Byron ja muut keskustelivat kirjallisuudesta, tieteestä ja "erilaisista filosofisista opeista". Eräänä yönä, kun Byron lausui Coleridge's Christabelia, Shelley sai vakavan paniikkikohtauksen ja hallusinaatioita. Edellisenä yönä Mary oli nähnyt tuottavamman näkemyksen tai painajaisen, joka inspiroi hänen romaaniaan Frankenstein.
          xxx/ellauri357.html on line 503: Vuoden 1822 alkukuukausina Shelleystä tuli "yhä läheisempi" Jane Williamsin kaa, joka asui kumppaninsa Edward Williamsin kanssa samassa rakennuksessa Shelleysin kanssa. Shelley kirjoitti Janelle useita rakkausrunoja, mukaan lukien "Käärme on suljettu pois paratiisista" ja "Kitaralla Janelle". Shelleyn ilmeinen kiintymys Janeen oli aiheuttanut kasvavaa jännitystä Shelleyn, Edward Williamsin ja Maryn keskuudessa. Huoh. Käärme ei kauan pysy poissa paratiisista.
          xxx/ellauri357.html on line 513: Emily Bronte ei ollut pekkaa pahempi: "En voi sitä sanoin ilmaista, mutta varmaankin sinulla ja joka iikalla on tunne, että ihmisen oman olemuksen ulkopuolella on jotakin, joka kuuluu hänelle. Mitä hyötyä olisi minun olemassaolostani, jos rajoittuisin vain izeeni?" Hyötyä kenelle?
          xxx/ellauri357.html on line 695: Missä vanha maanjäristysdemoni opetti hänelle nuoria

          xxx/ellauri358.html on line 46: aloitti elokuvateollisuudessa 15-vuotiaana työskennellen toimistopojana Fox-studiossa. Vuotta myöhemmin hänestä
          xxx/ellauri358.html on line 102: Hannu Harjun peukku oli mennyt sirkkeliin ja sen tilalle oli istutettu naurumajuri. Myös Humisevassa harjussa eroottinen rakkaus ymmärretään uskonnoksi-kaiken kestäväksi, kaiken kärsiväksi, koskaan katoamattomaksi voimaksi. Romaanissa taloudenhoitaja Nelly Dean kertoo Yorkshiressa majailevalle herra Lockwoodille Humisevana harjuna tunnetun talon väen tarinan. Talon isäntä herra Earnshaw tuo matkaltaan Liverpoolista likaisen ja ryysyisen mustalaislapsen, josta tulee hänen omien lastensa Hindleyn ja Catherinen kasvattiveli. Uppiniskainen poika ristitään Heathcliffiksi ja hänestä tulee ilkeän Hindleyn inhoama vihamies ja riehakkaan Catherinen rakastama leikkitoveri. Heathcliff ja Cat herine ovat erottamattomat, ja vaikka Hindley herra Earnshaw'n kuoltua karkottaakin Heathcliffin alakertaan palvelijoiden joukkoon, opettaa Catherine hänelle kaiken sen, minkä saa itsekin oppia, ja vähän enemmänkin...
          xxx/ellauri358.html on line 104: Erään heidän nussiretkensä tuloksena Catherine tutustuu läheisen Rastaantien moision väkeen, herra ja rouva Lintoniin ja heidän lapsunsa Isabellaan ja Edgariin. Heidän vaikutuxesta hankin alkaa pitää huolta ulkonäöstään ja kuinkas ollakaan Catherine suostuu hienostuneeseen ja hillittyyn Edgariin,otta sen varattomana aviomiehekseen. Kuultuaan tästa Heathcliff katma koimekse vuodeksi, kunnes palaa ja tapaa Catherinen Rasta-mansion emäntänä. Han houkuttelee Edgarin sisaren parittelemaan ja avioitumaan kanssaan päästäkseen kasikst omaisuuteen ja kostaakseen Catherinelle ja Edgarille. Cather sarastuu vakavasti, synnyttää kuitenkin Edgarille tyttären, Cathyn, mutta menehtyy pian synnytyksen jälkeen. Isabella tulee tuntemaan Heathcliffin paholaismaisen luonteen. Han karkaa saman luota ja synnyttaa pakomatkallaan pojan, Lintonin. Heathcliff ottaa Isabellan kuoltua haltuunsa Humisevan harjun halot huolimatta oppimattomista käytöstavoistaan.
          xxx/ellauri358.html on line 120: Kun koko hänen torvensa oli avoinna ja pehmyt ja huusi kuin merivuokko vuoroveden alla, hiän huusi häntä tulemaan jälleen sisään ja antamaan hiänelle täyttymyksen.
          xxx/ellauri358.html on line 135: Penia ja Poros on yhä harlekiinien päähenkilöt. Poros saa pätäkällä mieluista pillua ja Penia pillua myymällä valtaa ja massia. Jokin tässä tuntuu mättävän, mutta mikä? Mixei miehet lue harlekiineja? Koskako siitinelon päämäärä on ruikkia geenit mahdollisimman monelle, kuten Byzzö niin selkeästi oivalsi? Tärkeintä Byzzölle oli tempoilu, eli tempasta niin montaa naarasta kuin kerkisi.
          xxx/ellauri361.html on line 206: Hän päättää luopua omaisuudestaan ja siirtää omistuksen talonpojilleen, jolloin he alkavat kiistellä eri tavoista, joilla he voivat järjestää kartanon. Kyllästyneenä miettimään tätäkin, Nehljudov istuutuu sohvalle ja "mekaanisesti" avaa englantilaisen hänelle antaman evankeliumin.
          xxx/ellauri363.html on line 686: Vuosina 1786 ja 1787 Bentham matkusti Kricheviin Valko -Venäjälle (nykyaikainen Valko-Venäjä ) vieraillakseen veljensä Samuelin luona, joka oli mukana erilaisten teollisten ja muiden hankkeiden johtamisessa prinssi Potemkinille. Samuel (kuten Jeremy myöhemmin toistuvasti myönsi) keksi perusidean pyöreästä rakennuksesta suuremman rakennuksen keskipisteessä keinona antaa pienelle määrälle johtajia valvoa suuren ja kouluttamattoman työvoiman toimintaa.
          xxx/ellauri366.html on line 114: Valkoinen Philadelphian esikaupunkialueesta kotoisin oleva nainen, josta tuli muslimi jihadisti ja joka on myöntänyt syyllisyytensä salaliitoon murhata ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä koodinimellä "Jihad Jane", on paljastanut, että hän veti islamin puoleensa, koska se antoi hänelle yhteenkuuluvuuden tunteen vaikean lapsuuden jälkeen. jonka hänen biologinen isänsä raiskasi hänet useiden vuosien ajan.
          xxx/ellauri376.html on line 82: Jean Genetin esimerkistä hän allekirjoitti 1951 kolmen vuoden armeijasitoumuksen ajatuksella, että hyvällä onnella hänet tapetaan Indokiinassa. No such luck. Kaksi kuukautta kadettiryhmässä 32. tykistörykmentin 8. pataljoonassa Wittlichissä paljasti hänelle hänen fyysisen kyvyttömyytensä, vaikka hän vain kokoaisi kiväärin. Liikkeet mudassa, vartijat lumen alla, pakotetut marssit kolmenkymmenen kilon paketin kanssa paransivat hänet alkuinnostuksestaan, mutta hän säilytti ihailunsa armeijaa, sen ammattikorkeakoulua ja sen tekniikkaa kohtaan. Tulee mirleen Philip Rothin armeija-ajat perunateatterissa. Kanuunan ääni aiheutti pysyvän kuulovaurion oikeaan korvaan. Ransu tunaroi asekuljetuxia, karkaa ruodusta ja nirhii putkassa taas naamaa partaveizellä.
          xxx/ellauri376.html on line 85: luonteensa. Lauantaina 3. toukokuuta vuonna kivi ja puu hän kutsui Liliane Litvinin nukkumaan Bryyn. Hiän viettää yön hänen sylissään, siveästi. Hiän kertoo hänelle, että
          xxx/ellauri376.html on line 125: 18. lokakuuta 1974 Greenin tyttöystävä Mary Woodson hyökkäsi hänen kimppuunsa ja kuoli sitten itsemurhaan hänen Memphisin kodissaan. Vaikka Greenin tietämättä hän oli jo naimisissa ja hänellä oli kolme lasta, Woodson suuttui, kun Green kieltäytyi naimasta hiäntä. Hiän kasteli hänet kattilalla kiehuvia rouheita, kun hän valmistautui nukkumaan kylpyhuoneessa, aiheuttaen toisen asteen palovammoja hänen selkään, vatsaan ja käsivarsiin, jotka vaativat ihosiirteitä. Pian tämän jälkeen Woodson ampui itsensä tappavasti .38-käsiaseellaan. Poliisi löysi ilmeisesti Greenin käsialalla kirjoitetun itsemurhaviestin Woodsonin laukusta, jossa kerrottiin hänen aikeistaan ja syistä. Muutama päivä aikaisemmin Green oli lähettänyt Woodsonin toipumaan ystävänsä kotiin sen jälkeen, kun tämä oli ottanut kourallisen unilääkkeitä ja viiltoja ranteeseensa. Green mainitsi tämän tapauksen herätyksenä muuttaa hänen elämänsä. Paljonpa se muuttuikin! Ei kuitenkaan niin paljon kuin Woodsonin. Woodsonin suikki oli jumalan varoitus Al Greenelle.
          xxx/ellauri376.html on line 236: Eräänä syksynä, kun johtaja vaatii kiireellisesti autoveron maksamista ja mylly vaatii rahat takaisin jauhojen jauhamisesta, Anton joutuu menemään kaupunkiin messuille myymään hevosen - ainoan karjan, joka hänellä on jäljellä. Hän pääsee hädin tuskin maakuntakaupunkiin, jossa hän ei ole käynyt moneen vuoteen. Siellä hän viettää koko päivän messuilla, eikä löydä sopivaa ostajaa. Punapartainen mies suostuttelee Antonin odottamaan huomiseen, sanomalla, että hän on jo löytänyt hänelle hyvän ostajan ja vie hänet yöpymään tutun omistajan luo. Antonille tarjotaan juotavaa, ja hän nukahtaa, ja seuraavana aamuna hän huomaa, että punapartainen mies on kadonnut ja hänen hevosensa on varastettu. Vieraiden neuvosta hän menee etsimään hevosta yhdestä kylästä, joka tunnetaan varastettujen hevosten ajamisesta siellä. Samalla majatalon isäntä ottaa pois lampaannahkaisen turkin maksuna oleskelusta.
          xxx/ellauri376.html on line 250: Eräänä päivänä, kun herrasmies tulee kylään työasioissa pitkän tauon jälkeen, hän huomaa Akuliinan vahingossa kadulla ja päättää tehdä hyvän teon naimalla häntä naittamalla hänet. Grigorista, talonpoika Silantyn pojasta, tulee Akuliinan sulhanen, vaikka hänen perheensä on äärimmäisen tyytymätön siihen, että heidän on otettava taloonsa orpo Akuliina, ei rikas morsian. Akuliina itse yrittää pyytää mestaria peruuttamaan häät, mutta arkuudesta hän ei uskalla tehdä niin. Häät järjestetään suuressa mittakaavassa, jotta kasvoja ei menetetä, mutta häiden jälkeen Akuliinan tilanne ei parane, ja häntä lyödään, moititaan ja hänelle uskotaan vaikein työ. Akuliinan tytär Dunka syntyy.
          xxx/ellauri376.html on line 302: Alex Polinkasta: Minusta Polinkasi oli vielä söpömpi kuin hän oli vapautuessaan. Se on vielä hyvin pieni, mutta on kasvanut huomattavasti. Hänen vartalonsa tuli vieläkin ohuempi. Keskustelut miehensä kanssa tekivät hänelle paljon hyvää, koska Sachs on sekä älykäs että energinen henkilö.
          xxx/ellauri376.html on line 304: Polinka Alexista: Ja hän on niin hyvännäköinen! Hän on sata kertaa parempi kuin ennen. Kuinka tämä marmorinen kalpeus sopii hänelle! Hänen rintansa vajosi ja vyötäröstä tuli vieläkin jalompi, vieläkin ohuempi... ja hänen silmänsä... Jumalani, anna anteeksi... Saanko minä tämän?..
          xxx/ellauri376.html on line 321: Zaleshinin lihava palvelija lähestyi Sachsia ja ojensi hänelle kirjeen, jossa oli musta sinetti ja ulkomainen postileima. Polinka ei ollut enää maailmassa. Se oli hänen viimeinen kirjeensä, jonka hän kirjoitti ja luki uudelleen yöllä. Vain Jumala, Sax ja Polinka itse tiesivät, mitä siihen oli kirjoitettu.
          xxx/ellauri376.html on line 488: « Si Piron a fait la fameuse Ode, il faut bien le gronder, mais l’admettre ; s’il ne l’a pas faite, fermons-lui notre porte.» Fontenelle. (Discours pour l’admission de Piron à l’Académie.)
          xxx/ellauri376.html on line 497: "Jos Piron kirjoitti kuuluisan Oodin, meidän on moitittava häntä, mutta myönnettävä sisäänpääsy; jos hän ei ole tehnyt niin, suljekaamme ovemme häneltä." Fontenelle. (Puhe Pironin pääsystä Akatemiaan.)
          xxx/ellauri376.html on line 804: olkaamme siveitä, mitä hyötyä meillä on hänelle?
          xxx/ellauri379.html on line 50: Kurtz palasi Vietnamiin vuonna 1966 vihreiden barettien kanssa ja oli osa sydämet ja mielet -kampanjaa, joka kuten aiemmin on nähty meni täysin perseelleen. Kurtz käytti barbaarisia menetelmiä vihollisen voittamiseksi, mutta myös pelon levittämiseksi. Kurtz mm. murhasi Jay "Chef" Hicksin katkaisemalla hänen päänsä. Hän kiduttaa Willardia fyysisest, vangitsemalla hänet bambumaiseen vankilaan kuin Pugatshevin koppi, sekä henkisest, näyttämällä hänelle ystävänsä Chefin katkaistua päätä jonka hän oli tappanut. Tääkin on vanha klischee osmannien ajoilta (albumi 190) ja aiempaakin (esim. Holofernes, Johannes Kastaja, Sulla).
          xxx/ellauri380.html on line 143: Lisaveta Ivanovna oli kotimarttiira. Hän hoiti taloutta ja sai nuhteita sokerin liiasta tuhlaamisesta; hän luki ääneen romaaneja — ja oli syypää tekijän kaikkiin vikoihin; hän seurasi kreivitärtä kaikilla hänen matkoillaan — ja vastasi ilmasta ja kadusta. Hänelle oli määrätty palkka, jota ei koskaan täyteen maksettu; yhtä kaikki vaadittiin häneltä, että hänen piti olla puettu kuin kaikki muut, se on: kuin varsin harvat. Seuraelämässä näytteli hän mitä kurjinta osaa. Kaikki hänen tunsivat eikä kukaan häntä huomannut; tanssijaisissa tanssi hän ainoastaan silloin kuin puuttui vis-à-vis'ia, ja naiset ottivat häntä käsivarteensa joka kerta, kun heidän täytyi mennä kammioon korjaamaan jotakin koristuksistaan.
          xxx/ellauri380.html on line 145: Herman oli venäläistyneen saksalaisen, joka oli jättänyt hänelle pienen pääoman, poika. Ollen lujasti vakuutettuna riippumattomuutensa vahvistamisen välttämättömyydestä, ei hän koskettanut korkoihin, eli palkallaan eikä sallinut itselleen pienintäkään oikkua. Muutoin olikin hän umpimielinen ja kunnianhimoinen, ja hänen tovereillaan oli harvoin tilaisuutta nauraa hänen liikanaista säästeliäisyyttään. Hänellä oli kovat intohimot ja tulinen kuvitus; mutta lujuus pelasti hänet nuoruuden tavallisista hairahduksista. Niinpä esimerkiksi, ollen sielussaan pelaaja, ei hän koskaan ottanut kortteja käsiinsä, sillä hän laski että hänen omaisuutensa ei sallinut hänen (niinkuin hän tapasi sanoa) "uhrata välttämätöintä toivossa voittaa liikoja" — ja kuitenkin hän koko yöt istuskeli korttipöytien ääressä, seuraten kuumeentapaisella vavistuksella pelin eri käänteitä.
          xxx/ellauri380.html on line 156: Tuntematta katumusta, hän yhtä kaikki ei voinut kokonaan tukehduttaa omaatuntoaan, joka hänelle toisti: sinä olet ämmän murhaaja! Omaten vähän totista uskoa, oli hänellä paljon etuluuloa. Hän luuli että kreivitär vainajalla saattoi olla vahingollinen vaikutus hänen elämäänsä, ja päätti mennä hautajaisiin, pyytääkseen varuixi anteeksi. Sitä voisi olla jotain hyötyä. Arkku seisoi komeana katafalkilla samettisen rankisen alla. Vainaja makasi siinä, kädet rinnalla, karikkatanu päässä ja valkoinen atlassileninki yllä. Herman, nopeasti peräytyen, astui hairaan ja romahti pitkälleen maahan.
          xxx/ellauri380.html on line 172: Silloin oli hän näkevinään patarouvan hänelle vilkuttavan silmää ja hymyilevän. Tavatoin yhtäläisyys kummastutti häntä…
          xxx/ellauri380.html on line 230: Maaliskuussa 2015 Ukrainan sisäministeri Arsen Avakov ilmoitti, että Azovin rykmentti tulee olemaan ensimmäisten yksiköiden joukossa, joita Yhdysvaltain armeijan joukot kouluttavat Operation Fearless Guardian -koulutusoperaatiossa. Yhdysvaltain koulutus kuitenkin peruutettiin 12. kesäkuuta 2015, kun Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi muutoksen, joka estää kaiken avun (mukaan lukien aseet ja koulutuksen) rykmentille sen uusnatsitaustan vuoksi. Muutos kuitenkin poistettiin myöhemmin marraskuussa 2015, kun James Carden kirjoitti The Nationissa, että "keskusteluun perehtynyt virkamies" kertoi hänelle, että "Pentagon painosti talon puolustusmäärärahojen komiteaa poistamaan Conyers- Yoho muutos lain tekstistä." Päätöstä vastusti Simon Wiesenthal -keskus, joka totesi, että kiellon poistaminen korosti holokaustin vääristymisen vaaraa Ukrainassa, sekä Likudin kansanedustaja, mutta Ukrainan juutalainen yhteisö tuki sitä.
          xxx/ellauri380.html on line 271: Dirlewanger ja hänen joukkonsa raiskasivat ja kiduttivat nuoria naisia ​​ja teurastivat juutalaisia ​​Einsatzgruppen-tyyliin Valko-Venäjällä. Vuodesta 1942 alkaen Dirlewangerin suosima menetelmä oli paimentaa paikalliset asukkaat navetan sisälle, sytyttää navetta ja ampua sitten konekivääreillä kaikkia, jotka yrittivät paeta. Pyöristettyjä siviilejä käytettiin myös rutiininomaisesti ihmiskilpinä ja marssimaan miinakenttiin. Himmler tiesi hyvin Dirlewangerin maineen ja ennätyksen, joten hänelle myönnettiin kultainen Saksan risti 5. joulukuuta 1943.
          xxx/ellauri380.html on line 323: Hän sanoi, että tapaukseen osallistui 200-300 miestä ja se kesti noin 25 minuuttia. 10 miestä per minuutti, kaikki eivät saaneet edes viiden piston vuoroa. Hän oli raportoinut juhlista tunnin ajan ilman välikohtauksia, kun hänen kameransa akku petti. Yksi egyptiläisestä CBS:n miehistöstä ehdotti heidän poistumistaan ​​ja kertoi hänelle myöhemmin kuulleensa väkijoukon tekevän sopimattomia seksuaalisia kommentteja hänestä. Hän tunsi käsien koskettavan häntä, ja hänen voi kuulla huutavan "stop", juuri kun kamera kuoli. Yksi väkijoukosta huusi olevansa Israelin juutalainen. Väite, jonka CBS sanoi, vaikka se oli väärä, "kävi vastineeksi bensiinille". Hän kertoi, että he repäisivät vaatteensa ja hänen mukaansa raiskasivat hänet käsillään (WTF) samalla, kun he ottivat valokuvia "siitä" matkapuhelimillaan.
          xxx/ellauri380.html on line 340: Lähdettyään CBS Newsista Logan alkoi arvostella mediaa, jonka hän sanoi olevan suorastaan liberaali. Hän kuvaili toimittajia "poliittisiksi aktivisteiksi" ja "propagandisteiksi" presidentti Donald Trumpia vastaan. Logan alkoi esittää laaja-alaisia ​​väitteitä erilaisista salaliittoteorioista, jotka koskivat esimerkiksi AIDS-virusta tai Rothschildien perhettä. Vuonna 2019 hän liittyi Sinclair Broadcast Groupiin, konservatiiviseen mediayhtiöön. Tammikuussa 2020 hän liittyi Fox Nationiin, Fox Newsin ylläpitämään tilaussuoratoistopalveluun. Logan vertasi NIAID:n johtajaa Anthony Faucia natsitutkijaan Josef Mengeleen väittäen, että hän vain toistaa sen, mitä monet ihmiset olivat hänelle uskoneet.
          xxx/ellauri385.html on line 140: Ljubov Dostojevskaja elokuvassa Dostojevski tyttärensä esittämänä kuvaili häntä nuoreksi maakuntanaiseksi, jonka "rikkaat sukulaiset pystyivät lähettämään hänelle tarpeeksi rahaa asuakseen mukavasti Pietarissa. Joka syksy hän tuli yliopistoon opiskelijana, mutta ei koskaan opiskellut. tai läpäissyt kokeita. Hän kuitenkin osallistui luentoihin, flirttaili opiskelijoiden kanssa,... pakotti heidät allekirjoittamaan vetoomuksia, osallistui kaikkiin poliittisiin mielenosoituksiin,... lauloi La Marseillaisea, moitti kasakkoja ja käyttäytyi provosoivasti."
          xxx/ellauri385.html on line 142: Vuonna 1861 Suslova osallistui jo tunnetun kirjailijan Fjodor Dostojevskin luokille, jonka luennot olivat erittäin suosittuja nuorten keskuudessa. Dostojevski oli tuolloin 40-vuotias ja hän 21-vuotias. Tytär Ljubov Dostojevskaja (joka syntyi useita vuosia myöhemmin, paljon sen jälkeen, kun tapaus oli päättynyt) arvioi, että Suslova "pyöri Dostojevskin ympärillä ja yritti miellyttää häntä kaikin tavoin, mutta Dostojevski ei huomannut häntä. Sitten hän kirjoitti hänelle rakkauskirjeen." Toinen versio on, että Suslova toi kirjoituksensa Dostojevskille ja kysyi neuvoa. Hänen tarinansa oli huono, mutta Dostojevskia houkutteli kaunis nuori tyttö ja lupasi opettaa hänelle kirjoittamista "kädestä pitäen". Vielä yksi selitys on, että Dostojevski oli lukenut Suslovan tarinan, piti siitä ja halusi tavata kirjailijan. Valize näistä omasi.
          xxx/ellauri385.html on line 146: Toisin kuin Dostojevskin toinen vaimo Anna Snitkina, Polina Suslova luki harvoin hänen kirjojaan, ei kunnioittanut hänen töitään ja piti häntä yksinkertaisena tollona. Dostojevski kirjoitti hänelle kerran: "Rakas, en kutsu sinua halvaan välttämättömään onnellisuuteen." Heidän eronsa jälkeen hän poltti vaaralliset paperit, mukaan lukien heidän kirjeensä. Vuonna 1867 Fjodor Dostojevski meni naimisiin sihteerinsä Anna Snitkinan kanssa.
          xxx/ellauri385.html on line 150: He erosivat vuonna 1886. Heidän yhteiselämänsä oli Rozanoville kidutusta, kuten hänen henkilökohtaisesta kirjeenvaihdostaan ​​käy ilmi. Suslova teki julkisia kateuskohtauksia ja flirttaili hänen ystäviensä kanssa samaan aikaan. Rozanovin tytär Tatjana totesi muistelmissaan: "Suslova pilkkasi häntä sanoen, että hänen kirjoittamansa sepustuxet olivat vain typeriä kirjoja, hän loukkasi häntä ja lopulta heitti hänet pois". Suslova erosi Rozanovista kahdesti, mutta hiän antoi hänelle aina anteeksi ja pyysi palata kotiin. Heidän vihdoin erottuaan Rozanov myönsi: "Hänen temperamentissa oli jotain loistavaa, mikä sai minut rakastamaan häntä sokeasti ja arasti kaikesta kärsimyksestä huolimatta."
          xxx/ellauri385.html on line 256: Raleigh palasi Englantiin vuonna 1581, ja hänestä tuli pian kuningatar Elisabet I:n suosikki. On olemassa suosittu myytti, jonka mukaan hän kerran laittoi keppinsä likoon viittansa mutaan kuningatar Elizabeth I:lle, mutta ystävyyden katsotaan yleensä olevan Raleighin karismaa. Kuningattaren suosiolla hänelle annettiin viinimonopoli vuonna 1583 ja useita kiinteistöjä Irlannissa, joka oli Englannin omistuksessa samana vuonna, kun hänet valittiin ritariksi, 1585. Kaksi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin kuningattaren vartijoiden kapteeniksi, ja hän "hoiteli" jatkuvasti Kuningatarta. Hänen tutkimusmatkansa hänen nimensä alla johti Roanoke Islandin kadonneeseen siirtokuntaan nykyisessä Pohjois-Carolinassa, ja vuonna 1589 hän jätti hovin ja meni Irlantiin. Siellä hän tapasi Edmund Spenserin, Faerie Queenin kirjoittajan. Raleighin sponsoroinnin ansiosta Spenser saattoi saada teoksen valmiiksi, ja yksi hänen soneteistaan, Methought I Saw the Grave Where Laura Lay johtaa sitä.
          xxx/ellauri385.html on line 308: Nymfin vastaus Paimenelle
          xxx/ellauri385.html on line 411: Kirjassa Connecticutista kotoisin oleva jenkki insinööri Hank Morgan saa vakavan iskun päähän ja kuljetetaan jotenkin ajassa ja tilassa Englantiin kuningas Arthurin vallan aikana. Alkuperäisen hämmennyksen ja yhden Arthurin ritarin vangitsemisen jälkeen Hank tajuaa olevansa itse asiassa menneisyydessä, ja hän käyttää tietojaan saadakseen ihmiset uskomaan, että hän on voimakas taikuri. Hänestä tulee Merlinin kilpailija, joka näyttää olevan vain huijari, ja hän saa kuningas Arthurin luottamuksen. Hank yrittää modernisoida menneisyyttä parantaakseen ihmisten elämää. Hank inhoaa sitä, kuinka Barons kohtelee tavallisia, ja yrittää toteuttaa demokraattisia uudistuksia, mutta lopulta hän ei pysty estämään Arthurin kuolemaa. Hank julistaa Englannin tasavallaksi, mutta hänen valtaansa pelkäävä katolinen kirkko antaa hänelle elinikäisen porttikiellon. Kirjailija ja kriitikko William Dean Howells kutsui sitä Twainin parhaaksi teokseksi ja "demokratian esineopetukseksi". Teos kohtasi jonkin verran närkästystä Isossa-Britanniassa, jossa sitä pidettiin "suorana hyökkäyksenä perinnöllisiä ja aristokraattisia instituutioita vastaan".
          xxx/ellauri385.html on line 508: Hänen sisarensa Mary, joka syntyi yksitoista vuotta ennen häntä, oli luultavasti hänen lähin leikkikaverinsa. (Mitä vittua?) Charlesin ja Maryn kirjoitukset viittaavat siihen, että Hetty-tädin ja hänen kälynsä välinen konflikti loi jonkinasteista jännitystä Lambin perheeseen. Charles kuitenkin puhuu hänestä hellästi, ja hänen läsnäolonsa talossa näyttää tuoneen hänelle paljon lohtua.
          xxx/ellauri385.html on line 514: Christ's Hospital oli tyypillinen englantilainen sisäoppilaitos, ja monet opiskelijat kirjoittivat myöhemmin siellä kokemastaan kauheasta väkivallasta. Koulun ylempi mestari (eli rehtori tai rehtori) vuosina 1778–1799 oli pastori James Boyer , mies, joka tunnettiin arvaamattomista oikuista luonteessaan. Eräässä kuuluisassa tarinassa Boyerin sanottiin lyöneen Leigh Huntin hampaat sisään heittämällä hänelle kopion Homeruksesta huoneen toiselta puolelta. Lamb näytti välttyneen suurelta osin tästä julmuudesta, osittain hänen ystävällisen persoonallisuutensa vuoksi ja osittain siksi, että Samuel Salt, hänen isänsä työnantaja ja Lambin sponsori koulussa, oli yksi instituutin kuvernööreistä.
          xxx/ellauri385.html on line 627: Toiset korostavat, että hänen kulttinsa aitous voidaan perustella hänelle osoitettujen ihmeiden, sen pitkäaikaisen paavin hyväksynnän ja pyhimyksen jatkuvan suosion perusteella. 20M kärpästä ei voi olla väärässä. Niin on, jos siltä näyttää. Tämä on ollut Mugnano del Cardinalen pyhäkön rehtorin asema ja italiakielisessä Enciclopedia Dei Santissa esitetty näkemys. Pyhiinvaeltajia eri puolilta maailmaa saapuu jatkuvasti Philomenan pyhäkköön Nolan hiippakunnassa, Italiassa, osoittaen intensiivistä kansan antaumusta.
          xxx/ellauri387.html on line 173: Bernardin elämän viimeiset vuodet olivat surullisia hänen saarnaamansa toisen ristiretken epäonnistumisesta, ja koko vastuu siitä heitettiin hänelle. Bernard piti velvollisuutenaan lähettää anteeksipyyntö paaville ja se on lisätty hänen "Pohdiskelukirjan" toiseen osaan. Siellä hän selittää, kuinka ize asiassa ristiretkeläisten synnit olivat syynä heidän epäonnelleen ja epäonnistumisilleen, ei sunkaan Bernie.
          xxx/ellauri388.html on line 109: Toivon palatessa kotiin sydän lämpimänä oli taivaalla pilviä ja tähtiä ja syystuuli humisi Esplanadin matalissa lehmuksissa. Sähkövaloja paloi suurten talojen ikkunoissa ja Toivo tunsi elävänsä uudessa, syntyvässä maailmassa. Hänellä oli ihana elämä edessään ja ihmiset olivat hyviä hänelle, vaikka hän oli vain köyhän lehtineekerin poika Hyvinkäältä. Mutta hänestä oli tuleva jotakin enemmän ja hänen sielunsa puhkesi rukoukseen, välittömään ja hehkuvaan. Hänen sielunsa puhui sille Jumalalle, jonka hän tiesi olevaksi, ei ihmisten rakennuksissa tai sanoissa tai opeissa, vaan jokaisen ihmisen sydämessä ja kaikkialla, missä henkeä on: Aalto-yliopistossa, Pafoxella ja Nokialla. Ja vasta joskus vuosien kuluttua hän tuli ajatelleeksi, ettei hän tässä rukouksessa pyytänyt mitään. Se oli onnellisen sielun kiitosrukous luokkaretkestä.
          xxx/ellauri388.html on line 147: Omatunto sanoo: Ennenkuin syytät lapsiasi synnynnäisestä saastaisuudesta ja aistillisuudesta, ajattele oletko itse koskaan voittanut juuri sitä samaa viettiä, jota niin inhoat heissä, ajattele etkö sinä, siittäessä heitä, itse tyydyttänyt juuri sitä samaa viettiä; ajattele etkö sinä, vielä sittenkin kun jo tiesit, että lapsen elämä on alkanut äidin kohdussa, jatkanut lapsen kulkutien läpi tyydyttää samaa viettiä. Et sinä sentähden voi olla aavistamatta, että lapsi on vastaanottanut sinun oman viettisi tuotoxet semmoisena kuin ne olet hänelle siihen yhteen paikkaan jättänyt. Monet lääkärit tunnustavat, eitä lapsen siittimellinen eli seksuellinen halu, vietti, periytyy häneen seurauksena jatketusta sukupuolielämästä aviopuolisojen välillä raskauden aikana. Se on syntiä!
          xxx/ellauri388.html on line 157: Suuren merkityksen voisi tämmöinen puhuttelu saada senvuoksi, että kun lapsen omien salaisten surujen synnyttämä suhde sisälliseen Jumalaan luonnollisesti on vielä aivan heikko maailmalta tulevien rikkaiden ja voimakkaiden ulkonaisten vaikutusten rinnalla, jotka lapsen elämän etupäässä muodostavat, niin vanhempien puhe saattaisi arvaamatta antaa tukea tuolle heikolle henkisyyden alulle, suhteelle Jumalaan, ja kasvattaa siitä yhdellä kerralla voimakkaan, ratkaisevan vaikuttimen hänelle. Mutta varsinaiset kokemukseni, joilla minä ainoastaan voinkin kysymykseen vastata, alkavat minun omasta peitetystä taistelusta viettiä vastaan ja omasta heikosta suhteestani Jumalaan.
          xxx/ellauri388.html on line 177: Mitäpä Jeppe sanoi panohommista? Eipä paljoa: "Ettekö ole lukeneet, joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hän heidän teki? Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman: ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi: niin etteivät he ole enää kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman. Ja he sanoivat hänelle; miksi Mooses käski antaa erokirjan, ja hyljätä hänen? Sanoi hän heille: teidän sydämmenne kovuuden tähden sallei Mooses eritä teitä teidän vaimoistanne: vaan ei alusta niin ollut" (Mat. 19: 3-8). "Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän, mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle, himoitaksensa häntä, niin hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämmessänsä" (5: 27, 28). "On myös sanottu: jokainen, joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään. ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin" (31, 32). "Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida. Niin hän sanoi heille: No niinpä! eivät tätä sanaa kaikki käsitä, mutta ne, joille se annettu on. Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse heitänsä kuohinneet ovat. Joka tämän taitaa käsittää, se käsittäkään (19: 10-12)." Eli parempi on kuohistautua kun naida. Ja parempi naida kuin palaa, quippaa vielä Peeveli ja lisää:
          xxx/ellauri388.html on line 200: Krafft-Ebingillä oli erityinen merkitys homoseksuaalisuuden tieteelliselle tutkimukselle. Hänet johtivat tälle vielä suhteellisen tutkimattomalle työalalle (hänen omien kertomusten mukaan hänelle lähetetyssä kirjeessä) Karl Heinrich Ulrichsin kirjoitukset , jolle hän teeskenteli tukevansa teoriaansa "Urningista" lähes kolmantena sukupuolena. 1800-luvulla yleisö ja varsinkin kirkot pitivät homoseksuaalisuutta laajalti moraalittoman ajattelutavan ja elämäntavan ilmaisuna, joka on seurausta viettelystä, seksuaalisesta liiallisuudesta tai rappeutuneesta perinnöllisyydestä (dekadenssiteoria). Se kriminalisoitiin joissakin maissa, erityisesti Englannissa ja Preussissa, ja siitä tuomittiin ankarilla vankeusrangaistuksilla. Sitä vastoin siitä lähtien, kun Napoleon alkoi laittaa anista pénaliin, se dekriminalisoitiin Hannoverin ja Baijerin kuningaskunnissa ja muissa Saksan maissa. Krafft-Ebing saavutti suurta julkisuutta oikeuslääkärinä ja psykiatrina. Hänen rikosasioissa ja psykiatriassa saatujen tutkimusten perusteella homoseksuaalit kuvattiin perinnöllisesti kuormitetuiksi kieroutuneiksi, jotka eivät olleet vastuussa synnynnäisestä seksuaalisen halunsa "käänteisyydestä" eivätkä siksi olleet rikostuomareiden, vaan pikemminkin neurologien ja psykiatreiden toimivaltaa . Näin hän avasi uuden potilaspohjan hoidolle ja tutkimukselle. Rahantuloa ei voinut estää.
          xxx/ellauri388.html on line 202: Teoksessaan Psychopathia sexualis (1886) hän määritteli homoseksuaalisuuden synnynnäiseksi neuropsykopaattiseksi häiriöksi – pohjimmiltaan perinnölliseksi hermostosairaudeksi. Tämä diagnoosi antoi hänelle mahdollisuuden puolustaa homoseksuaalisuuden täydellistä dekriminalisointia väittäen, että homoseksuaalit eivät olleet vastuussa "epämuodostuksestaan" ja että homoseksuaalisuus ei ollut tarttuvaa. Vaikka Krafft-Ebingiä pidettiin tuolloin oikeuslääketieteen alan arvovaltaisena hahmona, tämä teoria jäi ilman seurauksia dekriminalisoinnille ja asenteissa on palattu entiselle kannalle.
          xxx/ellauri388.html on line 225: Seksuaalisen raittiuden vaarattomuus vahvistettiin myös Amerikassa American Medical Associationin vuonna 1906 antamassa päätöslauselmassa. Näin muodollisesti hyväksytty ehdotus oli näin muotoiltu: "Pidätys ei ole ristiriidassa terveyden kanssa." On yleisesti ymmärrettävä, että tämänkaltaiset abstraktit ehdotukset ovat arvottomia, koska ne eivät merkitse mitään. Jokaisen järkevän ihmisen on väistämättä vahvistettava se, kun hän kohtaa vaatimuksen rohkeasti vahvistaa tai kieltää väite: "Pidätys ei ole ristiriidassa terveyden kanssa". Hän saattaa lujasti uskoa, että pidätyskyvyttömyys on yhteensopimaton useimpien ihmisten terveyden kanssa ja että pitkittynyt pidätyskyvyttömyys on yhteensopimaton kenenkään terveyden kanssa, ja silti, jos hän on rehellinen kielenkäytössä, olisi hänelle mahdotonta kieltää epämääräinen ja abstrakti väite, jonka mukaan "pidätyskyvyttömyys ei ole ristiriidassa terveyden kanssa". Tällaiset ehdotukset eivät siksi ole vain arvottomia, vaan myös itse asiassa harhaanjohtavia.
          xxx/ellauri388.html on line 267: Eräälläkin naisella on ollut jatkuvaa seksuaalista jännitystä, ja hänen on aina oltava varuillaan, jottei seksuaalinen kouristus joutuisi hänen valtaansa. Hänen kidutustansa lisää se, että hänen on perinteidensä vuoksi mahdotonta (paitsi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa) viitata kärsimyksiensä syyhyn. "Olen vammainen", hän kirjoittaa. Hänen täytyy elää tragediansa yksin, hymyillen niin paljon kuin voi kauhean taakkansa alla. Lisää vaikeuksia: kaksi vuotta sitten, hän tunsi pakottavaa tarvetta turvautua itsetyydytykseen, ja on tehnyt niin noin kerran kuukaudessa sen jälkeen; tämä ei ainoastaan ​​tuo todellista helpotusta vaan jättää ärtyneisyyttä ja tummia jälkiä silmien alle, ja se aiheuttaa hänelle katumusta, sillä hän pitää itsetyydytyxestä vaikka se on täysin epänormaalia ja luonnotonta. Hän on yrittänyt saada helpotusta, ei pelkästään tavallisilla fyysisen hygienian menetelmillä, vaan julkeilla ehdotuksilla, kristillisellä tieteellä jne., mutta kaikki turhaan.
          xxx/ellauri388.html on line 365: Ainoastaan siis siinä tapauksessa, että joku käsittäisi lapsen synnyttämisen Jumalan tahdoksi, voisi sukupuolinen yhtyminen olla hänelle elämänymmärryksen mukainen. Mutta tämä asia on mahdoton näin ajatella, sillä sukupuolisen yhtymisen vaikuttimena, sen oman luonteen vuoksi, voi olla ainoastaan joku aistillinen kiihoitin. Jos tätä ei ole käsillä, ei edes Jumala voi käskeä sitä herättämään. Rukoilemalla ei saa etuveitikkaa etukenoon jos se ei nouse pornokuvalla ja/tai käsipelillä.
          xxx/ellauri388.html on line 373: Jos joku janoo vastausta kysymykseen: mitä on minun elämässä tekeminen, niin ei hän ajattele: minun täytyy ottaa vaimo synnyttääkseni hänen kanssaan lapsia. Vaan hän ajattelee elämäänsä ihan toiselta puolelta, ajattelee elävänsä tätä nykyistä elämää ainoastaan semmoista elämäntehtävää varten, jonka hän on saanut iankaikkisuudessa, jumalalta. Jos hän jo on naimisissa, niin yhdyselämä, siitä johtuvat perhehuolet ja oman nurkan rakentamiset eivät esiinny hänelle seurauksena hänen elämänymmärryksestään, vaan joko siitä, että hän ei ole ymmärtänyt elämää tai, jos ymmärtänyt, niin langennut alkuperäisestä ihanteestaan. Se oli iso erehdys. Korkeimmalta uskonnolliselta kannalta on avioliitto askel taakse päin. Se on luopuminen eli lankeemus elämästä Jumalan välittömäksi palvelemiseksi.
          xxx/ellauri388.html on line 405: "Näin ajatella on sama kuin jos merelläkulkija sanoisi itselleen: kosken voi kulkea sitä linjaa myöten, jota kompassi näyttää, niin minä heitän koko kompassin ulos tai lakkaan siihen katsomasta, s.o. luovun ihanteesta, taikka sitten kiinnitän kompassiviisarin siihen paikkaan, mikä vastaa tällä hetkellä laivani suuntaa, s.o. alennan ihanteen heikkouteni mukaan. Tai etenen päämaaliin luovimalla. (Mitäs vikaa siinä muka on?) Kristuksen antama täydellisyyden ihanne ei ole mikään mietelmä tai kaunopuheisten saarnojen esine, vaan on kaikkein välttämättömin, jokaisen käytettävänä oleva siveellisen elämän johdatus, niinkuin kompassi on merimiehelle välttämätön ja hänen käytettävänään oleva johdatuksen välikappale; on ainoastaan uskominen niin tähän kuin siihenkin. Missä asemassa ihminen olisikin, aina on hänelle Kristuksen antama ihanteen oppi riittävä siihen, että hän saisi täysin oikean osoituksen kuinka hänen on tai ei ole menetteleminen. Mutta täytyy uskoa tähän oppiin täydellisesti, ainoastaan tähän oppiin, ja lakata uskomasta kaikkiin muihin, aivan niinkuin merimiehen täytyy uskoa kompassiinsa ja lakata katselemasta ja pitämästä johtona sitä, mitä näkee esim taivaalla. Täytyy osata ottaa johtoa Kristuksen opista, niinkuin täytyy osata ottaa johtoa kompassista, ja sitä varten täytyy erittainkin ymmärtää oma asemansa, täytyy osata pelkäämättä arvostella oma poikkeamisensa ihanteellisesta, määrätystä suunnasta, ja kompassin poikkeama pohjoisnavasta. Millä asteella siis ihminen seisoneekin, aina on hänen mahdollista lähetä tätä ihannetta, eikä mikään asema voi hänelle olla sellainen, että hän voisi sanoa saavuttaneensa ihanteen ja siis ei voivansa enää pyrkiä lähemmäksi. Semmoinen on ihmisen pyrkiminen Kristuksen ihanteesen yleensä, ja semmoinen pyrkiminen täydelliseen puhtauteen erityisesti, jos silmällä pitäen sukupuolisuhteita, ajattelee kaikkein erilaisimpia ihmisten asemia, viattomasta lapsuudesta avioliittoon asti, jossa kieltäymistä ei noudateta, niin jokaisella asteella näiden kahden aseman välillä tulee Kristuksen oppi, ihanteinensa, aina olemaan selvä ja määrätty ohje, mitä ihmisen jokaisella näistä asteista on ja mitä ei ole tekeminen.
          xxx/ellauri388.html on line 423: "Sehän olisi samaa kuin jos maanviljelijä ei pitäisi kylvöksenä sitä kylvöstä, joka hänelle ei onnistunut, vaan kylväen toiseen ja kolmanteen paikkaan pitäisi oikeana kylvöksenä vasta sitä, joka hänelle onnistuu. Luonnollista on, että semmoinen ihminen tärvelisi paljon maata ja siemeniä eikä koskaan oppisi kylvämään. Mutta asettakaa ihanteeksi täydellinen puhtaus, pitäkää jokaista lankeemusta, kelle ja kenen kanssa se tapahtuneekin, perustavana ainoata, koko elämäksi pysyvää avioliittoa, niin tulee selväksi, että Kristuksen antama ohje, ei ole ainoastaan riittävä, vaan ainoa mahdollinen.
          xxx/ellauri388.html on line 425: "'Ihminen on heikko, hänelle on annettava hänen voimiansa vastaava tehtävä', sanovat ihmiset. Se on sama kuin sanoa: 'minun käteni ovat heikot ja minä en voi vetää viivaa, joka olisi suora, s.o. lyhyin kahden pisteen välillä, ja sentähden minä otan malliksi väärän tai taitetun viivan.' Mitä heikompi käteni on, sitä täydellisempää mallia minä tarvitsen.
          xxx/ellauri388.html on line 475: Nuorisossa pidetään niin sanottuja "yövuotoja" kumoomattomana todistuksena siihen, että sukupuolinen yhdyselämä on luonnon oma käsky ihmiselle, ja käsitetään niiden ilmaantuminen ikäänkuin kutsumukseksi luonnon puolelta tähän elämään. Näin ollen hän voi kieltäytymisestä ajatella: mitäpä se minua hyödyttäisi, kun yöllä kumminkin kadotan saman siemenen, jonka olen kieltäytymisellä säilyttänyt, Ja hän kuvailee että luonto nauraisi hänelle hänen selkänsä takana.
          xxx/ellauri388.html on line 501: Tuo sperman vertaaminen sappeen, mahanesteesen j.m.s. on hyvin mielivaltainen vertaus lääkäreiltä. Se vahvistaa nuoren miehen aivoissa tuota teoriaa ja antaa hänelle tukea hänen tuhoa tuottavissa tavoissaan. Mutta pankaa sapen sijaan vertaukseksi kyyneleet, ja te herätätte nuorukaisen aivoissa ihan toisellaisen käsityksen. Jokainen tietää, etteivät kyyneleet ole välttämättömät elämistä ja terveenä pysymistä varten. Ihminen voi olla aivan terve eikä olla itkenyt viiteen jopa viiteenkymmeneen vuoteen, Kyynelaine on aina saapuvilla, mutta niin vähässä määrin, ettei sitä voi huomata. Kyyneleet ovat aina valmiit odottamassa syytä vuotaakseen, mutta ne eivät keräänny eivätkä tee vahinkoa ihmiselle, vaikkei niitä vuodatetakaan jokapäivä, joka viikko tai joka kuukausi. Elimistö valmistaa kyynelten perusainekset; ne ovat aina valmiit tarvittaessa erottumaan ja vuotamaan. Mutta jos ne erottuvat, kerääntyvät ja vuotavat ilman vastaavaa syytä, ilman ruumiillista hermostusta tai henkistä liikutusta, niin lääkäri heti päättää, että kyynelrauhaset ovat vialla. Olen vakuutettu siitä, että paljnn enemmän yhteyttä on kyynelten ja sperman välillä näiden luonnollisessa erottumisessa ja käytännön tavassa, kuin sapen tai mahanesteen ja siemenen välillä.
          xxx/ellauri388.html on line 541: Jos te jo olisitte langenneet yhdyselämään jonkun prostitueeratun kanssa, ei teidän omatuntonne sanoisi teille: jätä tuo häväisty nainen ja hae itsellesi vaimo kauniimpien ja puhtaimpien joukosta, vaan: mene, tarjoo hänelle kätesi ja liittykää elämänkumppaneiksi, taistellaksenne yhdessä aistillisuutta vastaan. Vaan huolivatkohan ne tuollaista ex-tumputtajaa?
          1646
      3. Mitäkenelle🙂🙁🙂 / 🙁
        Kenelle kellot soivat ellei sinulle.John DonneMKILL!