ellauri003.html on line 1242: neljännesvuosisata tässä talossa.

ellauri058.html on line 561: Jo vuonna 1993 eli piakkoin neljännesvuosisata sitten kirjailija-kriitikko Vesa Karonen esitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (22.11.1993):
ellauri077.html on line 133: ‘Loputon läppä’ julaistiin helmik. 1. pnä 1996. Siitä on siis neljännesvuosisata nyt. Sitä ennen kolme palaa romskusta oli julkaistu Harperin lehessä ja New Yorkerissa: 'Kuinka kiinnostuxeni peräreikäjärjestelmiin heräsi' 1993, 'Useita lintuja' 1994 ja 'Väli' 1995.
ellauri311.html on line 401: Kuka pelkää Venäjää? kysyi Kalutut Palat lukijoilta 1997. Alle puolet kaikista vastanneista suomalaisista, miehistä vähemmän kuin naisista, mutta johtavissa asemissa olevista, yrittäjistä ja muista oikeistokermaperseistä 2/3. Jos haluamme liittyä Natoon seuraavassa erässä, se on tehtävä 1998 loppuun mennessä, lehti varoitti. Vielä neljännesvuosisata piti japittaa, sitten tärppäsi.
xxx/ellauri091.html on line 113: Seija tyttönen oli Hilja Haahden tyttöaikojen autofiktiivinen edustuma. Nimestä tuli mahdoton hitti neljännesvuosisata myöhemmin babyboomeriaikoina, kun boomerien äidit jotka oli sitä tyttösinä lukeneet ezi lapsennimiä. Nykyään "Seija" on samaa luokkaa kuin "Raija" boomer-nimikkeenä. Se herättää mahtavia tukisukkamielikuvia. 50-luvulla se oli suloinen tyttösen nimi. Seija Pylkkänen oli juuri sellainen suloinen tyttönen. Suloinen se on vieläkin, vaikka joskus mulle pää punasena huutaakin. Ansaizen sen. Tämä paasaus ei koske kuitenkaan Seijaa, vaan Hilja Haahtea.
5