ellauri024.html on line 516: Se on totta et jollekin nauraminen on arvostelevaa, mut jotenkin kaxipiippusta. Naurun kohde on hassu ja/tai hullu, naurattava ja/tai naurettavaa. Nauru on hyvänsuopaa ja/tai pahanilkistä.
ellauri024.html on line 594: Eli on 2 koomista, kiltti me ja ilkeä ne, naurattava ja naurettava, hilarios naura sinäkin ja ridiculus kato tota, harmitonta pilaa ja harmillista pilkkaa, polviin lyöntiä ja sormella osoittelua. Koomiselle nauretaan, ironinen nauraa, ironiselle kohtalolle vaikka. Sarkastinen vittuilee, irvistelee sarkastiselle huomautuxelle. Humoristi näkee humoristisena tilanteen tai teoxen, huumoria on kaikissa kolmessa. Koomistakin ehkä, paizi ei välttämättä ize humoristissa, paizi tahatonta. Tosi hyvä humoristi näkee koomisuuden izessäänkin. Vaikka peilistä.
ellauri030.html on line 736: Nauru tai pilkka on vihansekaista iloa, kun huomataan jossakussa joku pikku ansaittu vika, siitä me pidämme, ja kun se vielä tulee yllättäen, niin se yllätys aiheuttaa naurua. Erityisesti silminnähden vialliset ihmiset kuten rammat, silmäpuolet, kyttyräselät tai julkisesti nolatut naurattavat, etenkin niitä jotka ovat izekin jotenkin huonoja.
ellauri037.html on line 62: Tushkin, sanoi Pushkin Boldinon syksynä (Болдинская осень 1830) kolerakaranteenissa ja jo alkoi lyyti kirjoittaa. Suurta taidetta syntyy myös nyt, koronaepidemian aikana, neuvoo HS:n sunnuntaitoimittaja tiistaina. Se kaipaa uimahalliin, ei tunnu enää koosherilta vaipanvälissä. Aika suosii tee-se-izekirjailijoita, jotka vasta löytävät lahjansa laatikosta. Textilaatikot pursuavat, runot jopa naurattavat. Mun runot voi lukea kokonaan nettiversiona el Laurin verkkosivuilta. Paizi salaiset.
ellauri042.html on line 455: Filmi oli hyvä: samaan aikaan karmaiseva, naurattava ja liikuttava, eikä siinä tapahtunut kovin kummosia, ristiriitoja ei ratkottu, ei ollut sankareita, eikä varsinkaan mitään moraalia. Täst mie piän, tää on oikeata elämää. No se onkin autofiktiota, tehty kirjasta. Ei mitään netflixin koneella kexittyä fantasiaa, nykymyyttiä ja mykynyyttiä. Ja aivan oikein: se saa hyvät arviot toiselta kirjailijalta kirjana, mutta elokuvan nuijii 3-4 amerikan ääliötä aivan maanrakoon, loput kuittaa vaitiololla.
ellauri055.html on line 173: Vanhuxena Rolle kuvittelee vielä naurattavansa neitosia 2-mielisillä jutuilla. Älä unta nää. Vanha pukki. Vieläkö hörhistelyttää? Siemennys on pääasia, koiraan elämän tarkoitus. Sisään vaan vaikkei seisokkaan.
ellauri067.html on line 587: Mixei Juotikas kopioinut Tompan panokohtauxia? Ehkä sitä ei vaan kiinnosta. Pynchonin Cumshot-Slapshot-slapstick on just yhtä naurattavaa kuin jenkki slapstick keskimäärin. Eli haukottaa.
ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän.
ellauri145.html on line 249: Onko ranskalaiset huumormiehiä vai eivät? Onhan niillä hauskoja sarjakuvia (lukuunottamatta je suis Charlieta), mutta näissä kirjailijoissa on useita tavattoman puisevia. Ei se Ball-sackinkaan Contes drolatiques ollut kovin naurattava. Tsekkaa vaikka tämä Piha-Anteron juhatus:
ellauri284.html on line 181: Puola on miehitetty enemmän kertoja kuin kukaan muistaa. Joskus se on länkkäreistä hyvä asia, joskus paha. Venäläisten joukkojen tulo pieneen puolalaiseen kaupunkiin 1914 sai britit niin iloisixi että pk-miehet lohkaisivat siitä tsoukin: "Valokuvamme esittää venäläisen miehitysvoiman erään etujoukon erään puolalaisen kaupungin pääkadulla. Huomaattehan että 1 sotilaista kantaa valkoista ankkaa, joka protestoi voimakkaasti. Mahdollisesti ankka oli puolalainen sotavanki, ei rykmentin maskotti." HAHA. Seuraavaxi venäläiset miehittivät Puolan Saxan kanssa sovussa 1939. Joku zoukki näyttää siinäkin miehittäjiä naurattavan. Ehkä venäläinen kertoo sakulle viime sodan sotavankiankkakaskun. Sitten venäläiset vielä vapauttivat Puolan Saxan miehityxestä 1945. Lopullinen sopu minkä palan kukin saa tehtiin sitten Jaltan konferenssissa (kz. albumia 65). Tai lopullinen ja lopullinen, ehkä Puolan historia ei ole vielä ihan tapissa...
ellauri297.html on line 560: Afrikka ja Kuhmo-vertailu on Patin kirjan paras vaihe, naurattava ja täysin uskottava. Itäsuomalaiset on apinoita. Kyllä tiedettiin 80-luvulla että tehoviljelystä seuraa maan eroosio ja ilmaston kuumuminen. Apinakunnan historia on yhtä aavikoitumista. Kaikki kalutaan puhtaaxi kuin murkkupesässä.
ellauri349.html on line 708: Seuraava pystyynnostettava pahvikuva on juutalainen fenomenologi Emmanuel Levinas, josta on jo monta bongausta mm albumeissa 121 ja 153. Eskin virnuileva lätty kirjan takakannessa kuiskii minulle: tapa vaan. Lopulta ei äiti ehtinyt omin avuin veskiin. Eski ei kiireiltään ehdi veskiin jelppimään. Siis äiti Sinivuokkoon vaan. Lauloin hiljaa äidin korvaan ja äiti pisti vastaan. Eskin Veski veljellä on parempi lisääntymismenestys kuin Eskillä. Eski oli jäädä tuhkixexi mutta muumit auttoivat. Eski ei ole kovin huumorintajuinen, mutta ennen sentään naurattava. Nyt enää naurettava. Kerran se oli tosi urhea ja meni äidin kanssa saunaan.
xxx/ellauri081.html on line 531: Olikohan Benny oikeasti pihi? En ihmettelisi. Sillä oli monia tyypillisiä jutkukäsieleitä, jotka muistan Nompalta. Toikin sen käsi poskella-asento on tuttu. Jack Benny Tries to Tell a Joke oli kohtalaisen naurattava. Ja Mel Brooks masentuneena harjakauppiaana joka ei muista mainospuhetta. (Alkuosa pätkästä on ihan paska, kannattaa kelata video minuutin 3 kohdalle kun Mel Brooks tulee sisään ovesta.)
xxx/ellauri215.html on line 209: Loppupätkä missä Hopi pakkaa laukkunsa ja lähtee menee on aika naurattava. It's like being married to Tolstoy. Tolstoi oli kanssa aivan ykkösluokan kusipää.
xxx/ellauri296.html on line 378: Viimeksi nauroin makeasti, kun katsoin telkkarista Pitääkö olla huolissaan -ohjelmaa. Niiden kirjailijoiden vitsit naurattavat. Hotakainen, Nousiainen ja Kyrö kelpaavat minulle aina.
15