ellauri043.html on line 57: Tälle kummallisuudelle vetää vertoja vaan se tositarina, et veli Petteri luki Veikko Huovisen kirjaa Veitikka sivulle 126 ihan naama peruslukemilla, kunnes sanoin sille, että se ei ole historiallista totuutta, vaan paxua läpänheittoa. Sen kuultuaan se sai täys nauruhalvauxen, nauroi kaikki ne naurut jotka siltä oli jäänyt nauramatta niiden ekan runsaan sadan sivun aikana.
ellauri079.html on line 75: Sarjan käsikirjoittaja hylkäsi ajatuxen tehdä Mummista Jedin äiti, koska se olisi muuttanut sarjan "dynamiikkaa", Mummista olisi tullut matriarkka ja Jedistä sen alainen. Eihän selllainen käynyt päinsä ollenkaan. Kaikki olis mennyt pilalle, monta makeata naurua ois jäänyt nauramatta. Juonessa on paljon samaa kuin Juutas Käkriäisessä.
ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» .
ellauri401.html on line 178: Pekalla oli ranska melkein toisena äidinkielenä, ja kun hän välistä leikillä puhutteli tovereitaan ranskaksi ja etevin niistä koetti vastata samalla kielellä, ei hän voinut olla nauramatta toisen hullunkurisille virheille. Pekka ei osallistunut tovereiden kiistoihin ja riitoihin. Kerran koulun pihalla muuan iso poika hyökkäsi Pekan kimppuun. Onnexi Pekka oli pieni ja hintelä ja sillä oli se kyttyrä. Muuten se olisi saanut useammin köniinsä.
xxx/ellauri075.html on line 236:

Myös poikaansa Stefania Benjamin muistelee melkoisen kaiholla. Vähemmän kuitenkin vaimoaan Doraa, joka uusien elämäkertatietojen mukaan sentään oli älykäs ja itsenäinen nainen. Romaani ei kerro, mitä käsikirjoitusta Benjy ronttaa jättisalkussa Tiuhtina ja Viuhtina, mutta Benjaminin tuntijat voivat arvata, että hänellä oli mielessään jo silloin suurhanke ja päätyö Das Passagen-Werk, joka jäi keskeneräiseksi ja koostuu lähinnä sitaateista, ennen kaikkea 1800-luvun Pariisin kuvailusta. Sen pohjalta lukijan sitten pitäisi tajuta, että kapitalismi on pian ollutta ja mennyttä. HAHA LOL! Anteexi, mutta näin Herlinin Sanomien kriitikkona ei voi olla nauramatta.
xxx/ellauri166.html on line 247: Kun viholliset ryhtyvät vastauskonpuhdistuxeen, eivät ne saa mitään muuta aikaan kuin, että saavat Jumalan nauramaan. Lapset esittävät meille huvittavan näytelmän, kun he tarttuvat oljenkorteen ja, ikään kuin se olisi veitsi, koettavat sillä tappaa koiran tai sian. Kukaan meistä ei voisi myöskään olla nauramatta, jos hän näkisi narrin ottavan kepakon käteensä ja juoksevan suurella voimalla päin tornia yrittäen näin kaataa sen kumoon. Olisihan moinen hanke typerä ja turha. Sillä kun vertaat turkkilaista, paavia, piispoja, kuninkaita ja herroja ja koko saatanan valtakuntaa tähän, niin eivätkö he ole samanlaisia kuin tuo narri, joka ponnistelee kaataakseen valtavan tornin kepillä? Niinpä he esittävät Jumalalle näytelmän ja pilan. “He esittävät hänelle hupinäytelmän, kun he ovat eniten vihoissaan.” Todellisuudessa he sellaisten ajatusten ja ponnistelujen kanssa askaroidessaan eivät ole mitään muuta kuin ilveily ja, kuten me saksaksi sanomme, he ovat “Herran Jumalamme narreja”.
xxx/ellauri174.html on line 684: ― Lyhyesti sanottuna (no vähän lyhyemmin ainakin), minä "Menlo Parkin velho", kuten minua tässä alla kutsutaan, tulen tarjoamaan ihmisille näitä kehittyneitä ja uusia aikoja, - vihdoinkin aktualismin tovereilleni! - suosia vastedes väärää, keskinkertaista ja aina muuttuvaa Todellisuutta, positiivista, arvostettua ja aina uskollista illuusiota. Kimeeri kimeeristä, synti synnistä, savu savusta, - miksi ei?... Vannon tässä, että 21 päivän kuluttua Hadaly pystyy haastamaan koko ihmiskunnan vastaamaan tähän kysymykseen selkeästi, rakas herrani. Sillä, koska kielsimme, sanomme: - ikuisen hyvinvoinnin, niin sanotun aina tulevan oikeudenmukaisuuden ja ikuisen ylpeyden savun vuoksi, hän, niukka ja lapsellinen, - mitä kutsuttiin, aina, ennen tätä syksyä, kipua, nöyryyttä, rakkautta, uskoa, rukousta, ihannetta - ja olennaista toivoa yhden päivän aurinkojemme takana - en näe tuskin, myönnän, minkä pirullisen muut periaatteet olisivat nykyaikaisia. ihminen uskaltaa nauramatta esittää hänelle loogisen tai jopa hyväksyttävän "vastalauseen".
xxx/ellauri281.html on line 504: Toisen maailmansodan aikana muiden ährätessä pommikuopissa Arttu kirjoitti käsikirjoituksen Cowanin puuhaamalle armeijan opetuselokuvalle. Millerin mukaan Cowan halusi "tehdä sotilaista kuvan, jonka sotilaat istuvat loppuun asti nauramatta kertaakaan halveksivasti". Saavuttaakseen tällaisen materiaalin luotettavuuden nuori kirjailija päätti Pylen esimerkin mukaisesti kerätä materiaalia luonnollisissa olosuhteissa - ei sentään rintamalla edessä, vaan täällä takana valmisteluprosessissa. Jonkin ajan kuluttua Cowan kuitenkin erotti Millerin - ilmeisesti johtuen radikaaleista näkemyseroista tulevaisuuden kuvan ideologiasta - ja korvasi hänet useiden kokeneempien kirjoittajien ryhmällä. Se kannatti, sillä tämän seurauksena elokuva julkaistiin vuonna 1945 nimellä "The Story of G.I.Joe". ja sen käsikirjoittajat Leopold Atlas , Guy Endor ja Philip Stevenson tulivat Oscar - ehdokkaiksi. Arttu nuoli kiukkuisena näppejä kazomossa.
8