ellauri022.html on line 24: Tää tuotantokausi on naisasiaa enintään kieli poskessa. Kyllä tää on ihan ehtaa ja tuttua #metoo tavaraa, setämiehen mietettä. Mihkäs leobardi täplistään pääsisi.
ellauri022.html on line 224: Charity kuuluu Luisan mielestä naisasiaan. No se ehkä tarkoittaakin sillä langenneiden sisarten auttamista jaloilleen. Viisas miss Mills huomaa että Polly on tullut naisen ikään ja alkaa kaivata jo parrua.
ellauri039.html on line 317: Sarja Burda-muotilehden perustajasta on yllätyksetön menestystarina, joka pitää naisasiaa yllä väsyttävän tomerasti.
ellauri040.html on line 277: Motto ja nimike panee odottamaan jotain naisasiaa, mutta petytte, sitä ei löydy tästä paasauxesta mottoa pitemmälle. Kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisinsinöörien kirjoissa naiset pitävät suunsa kiinni ja keittävät kahvia, mutta siihen se sitten jää. Pitäkööt suunsa kiinni vastakin ja tehkööt tuoretta kahvia. Nainen vaietkoon seurakunnassa. Nyt puhuu piipunrassi tosimiehelle.
ellauri067.html on line 59: Samaa tuoteryhmää edustaa myös Sara Medbergin Kultaportin kaunottaret, paizi Saralla on sentään vähän naisasiaa ja huumoria mukana. Tyttö sopassa. Muistan lukeneeni poikasena ällön nuortenkirjan Meranon (eiku Muranon, Merano oli leffateatteri Viiskulmassa) lasitehtaan päähän potkituista lasipojista, joista yhdelle lopussa kuitenkin kai kävi jotakuinkin hyvin. En muista nimeä. Saattaisit pitää myös äänikirjasta Katja Lahti Lasitehdas, tuotekuvaus:
ellauri092.html on line 463: Kurki-Suonion harrastukset suuntautuivat musiikkiin, hymnologiaan (hän tutki virsitekstejä ja sävelmiä), historiaan, raittius- ja heimoasiaan. Ja kai naisasiaan, kerze oli naispappeuskomitean jäsen? No ei: Tunnustuksellisen ja raamatullisen näkökannan puheenvuoroja sisältävät prof. Heikki Koskenniemen kirjanen ”Vedenjakajalla naispappeuskysymyksessä”, v:n 1958 kirkolliskokouksen asettaman komitean mietinnön 2. eriävä mielipide, jonka on esittänyt teol. tri Erkki Kurki-Suonio.
ellauri454.html on line 188: 1950-luvun alussa tapa, jolla "naisasiaan" suhtauduttiin Puolassa, muuttui. Puolue-elinten naisosastot suljettiin. Tämä muutos johtui naisasioiden ja perheasioiden läheisemmästä yhteydestä. Lehdistö korosti, että sosialistinen valtio oli "perheen kestävyyden vartija". Perhelaki määräsi, että tuomioistuin voi kieltäytyä myöntämästä avioeroa, koska se "välittää äideistä", jotta he voisivat kasvattaa "terveitä ja onnellisia puolalaisia sukupolvia". Naisen rooli äitinä, jota korostettiin hieman vähemmän edellisinä vuosina, oli nyt tekemässä suurta paluuta. "Äidit!" Kasvatatte lapsenne kiitettävää ylpeyttä osoittaen saavutuksistamme, työn ja rauhan rakkaudessa, palavan isänmaallisuuden hengessä... Naiset – vaimot, äidit!... moninkertaistakaamme rakkaan isänmaamme – Kansan Puolan – voimat! Miesten paternalismi iski kostamalla. 1950-luvun alkupuoliskon nuortenkirjallisuudessa ei nähty merkittäviä sankarittaria: he joko puuttuivat kirjoista, heidät delegoitiin kotitöihin, tai he esiintyivät poikien apulaisina, kiireisinä sosialismin rakentamisessa. Sodanjälkeinen naisten emansipaatiohanke, joka ammensi inspiraatiota sotien välisestä ajasta, ei pysähtynyt äkisti vuonna 1956, kun stalinismi virallisesti päättyi Puolassa. Pikemminkin se muokkasi muotoaan sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin, joita leimasivat paluu miesten ja naisten ammattien jakoon, naisen ihanteen asteittainen vakiintuminen henkilönä, joka taitavasti tasapainottelee perhe- ja työelämää, naisten poistaminen politiikasta ja niin edelleen.
7