ellauri029.html on line 732: veti naamalleen ikäkulua naamaria, kertasi
ellauri043.html on line 4415: Sillä aikaa kun taivaan vallat otti mittaa demoneista, Iranin lapset ajoi takaa käärmeitä. Kuningas, jota lukematon hovi palveli kontallaan asiakasrajapinnassa, käytti mun naamaria, piti mun kampausta (tai pipoa). Sen puutarhat oli taivaallisia; ja sen pazas esitti sitä suolistamassa mörköä, - vähän sellanen hyvä tekee selvää pahasta -logo.
ellauri096.html on line 470: Jaskassa on muuten tätä samanlaista anaalis-obsessiivistä siisteydentarvetta kuin monissa samantyyppisissä pakko-oireisissa varsinkin jenkkikirjoittajissa, tulee mieleen heti Pynchon, Wallace ja Robert Heinlein. Niistä kaikista hirveintä ällöä on joku korvavaikku tai likaa käsissä. Sille jää möröt ja merikoirat kepeesti kakkosex. Kakkonen on niille kauhun lyömätön ykkönen. Mä lyön vetoa että Jaska popsii koko ajan paranoidisesti kaikenlaisia lääkkeitä, ravintolisiä sun muita ennaltaehkäiseviä tabuja ja hipsii kengänsyrjillä ettei vahingossakaan astu koirankakalle. Kun lamppu särkyy se pelkää kamalasti lasinsiruja. Niistä voi tulla isoja veripipejä. Se on varmaan nauttinut hurjasti korona-ajasta, kun saa vältellä muita elollisia ihan luvalla, pestä ketjuna käsiä ja pitää nolon naaman päällä naamaria. I can relate to that. Se ei tykkää edes siitä että hevosilla on nimiä. On kuin jääpuikko työnnettäisiin anuxeen. Porkkana tai lämmitetty nakki olisi ihan eri asia.
ellauri260.html on line 344: Antiikin filosofinen termi hypostaasi eli substanssi tarkoitti usein yksilöiden "alustaa" tai jopa "olemusta" (kr. ousia, lat. essentia). The term person comes from the Latin persona, whose origins are traceable to Greek drama, where the πρόσωπον, or mask, became identified with the role an actor would assume in a given production. Such usage is carried over today in the word “persona,” referring to characters in fictional literature or drama, or second identities which people adopt for behavior in given social contexts. Its introduction into the mainstream of intellectual parlance, however, came with theological discourse during the patristic period, notably the attempts to clarify or define central truths of the Christian faith. These discussions focused primarily on two doctrines: the Trinity (three “persons” in one God) and the incarnation of the second person of the Trinity (the “hypostatic” union of two natures – divine and human – in one “person”). Confusion marred these discussions because of ambiguities in the philosophical and theological terminology, such that, for example, the thesis – ascribed to Sabellius – would be advanced that in God there was one ύπόστασις and three πρόσωπα, where ύπόστασις conveyed the meaning of “person” and πρόσωπα bore the sense of “roles” or “modes” of being. In order to present these mysteries with precision, the concept of person and the relationship of person to nature needed clarification. The debates culminated in the First Council of Nicaea (325) and the First Council of Constantinople (381), and in the drafting and propagation of the Nicene-Constantinopolitan creed. Mutkallisen kristillisen opinkehityksen tuloksena Khalkedonin kirkolliskokous v. 451 päätyi Jumalasta puhuttaessa samastamaan termit persoona (kr. prosopon, lat. persona) ja hypostaasi (kr. ja lat. hypostasis) ja viittaamaan molemmilla kristinuskon Jumalan kolmeen ilmentymään, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Se oli paha erehdys. P.o. 1 aineellinen alusta jolla kolme naamaria. Ks. myös selitykset termeihin Jumalan ominaisuudet, kaksiluonto-oppi ja idiomikommunikaatio.
ellauri390.html on line 380: Hyvä on huudella Naton jalkovälistä. Nyt on naamiot riisuttu, Stubbin tyhmät oravanhampaat näkyvät. Suomen tasavallan presidentti ei tarvi vappunaamaria.
xxx/ellauri059.html on line 629: Timon ferrari on ihan pommi, huonoa italialaista laatua. Timolla ei ole naamaria kun se sylkee ulos auton ikkunasta: mulla oli PORSCHSCHE!!!. Kyllä saxalainen laatu on ihan toista.
xxx/ellauri086.html on line 529: Rottia! Käpylän R-kioskilla oli intialaisia tai pakeja. Ne olivat ostaneet kioskin fransiisin ja pitivät nyt sitä koko perheen voimalla. Aivan uskomattomia tunareita, jotka puhuivat kehnoa suomea ja vetivät koronanaamaria koko ajan pois kasvoila, kun alkoivat postinlähetyxen kanssa hikoilla. Intialaisia! Mutiaisia! Pakeja! Muslimeita! Missä on pohjoismaisen vastarintaliikkeen harakat kun niitä tarvittas! Ne vaan puukottelee toisiaan taistellessaan jonkun naziämmän vuodepaikasta.
xxx/ellauri440.html on line 552: Onko Jumalalla sukulaisia? Juu, on 2, poika ja tää toinen, holy ghost. Muttei se niitä bylsinyt. Ne on kaikki sen persoonallisuuxia. Niitä ei saa kuitenkaan 3:xi laskea, vaan 1+1+1=1. 3 persoonaa, ikäänkö naamaria pään eri puolilla. Ei 3 jumalaa, jumankauta. Tästä tuli tohtorilta pitkä paasaus. Jumala teetti 2.:lla naamarilla 3.:n, jonka se uhrasi izelleen luomansa perisynnin kuitixi. Selvää kuin pläkki, mitä?
8