ellauri024.html on line 322: Oisko se ihan hiukan naisvihamielinen, vaikkei oman perheen osalta. Sen vaimo oli Aino-Maija Tikkanen (1927), sittemmin HS:n päätoimittajan sisko, Arskaa kuuluisampi elokuvatähti ja näyttelijätär, hirmu pikkuinen. Arskaa vanhempi ja delppasikin ensin, 2014. Arska kituuttelee vieläkin. Kolme lasta. Kaxi tytärtä ja mongoloidi Petteri. Samantapaisia takaiskuja tulee mieleen muiltakin neroilta, Fred ja Niini esim. Ne on kovia koettelemuxia.
ellauri032.html on line 126: Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun.
ellauri053.html on line 543: Uarne käsittelee Puovon panohommia silkkihansikkain. Millasethan kokemuxet sillä oli izellään. Se pikku näyttelijätär, entä opiskelijat?
ellauri060.html on line 1186: 2020, käsiapulaisen kertomuxesta tehdyssä HBO-töllösarjassa, jossa sankaria esittää erehdyttävästi Irinjan äidin näköinen näyttelijätär.
ellauri135.html on line 632: Pieni elämänmyönteinen vanhus lueskeli niiden ekan tapaamisen paikalla 60-luvulla, osaa Konstantin Paustovski kertoa. Hän oli Anna Kernin lapsenlapsi, Aglaja Pyzhevskaja, entinen näyttelijätär. Hän ei ollut pitänyt isoäidistään. Ja vaikea olisikin ollut pitää satavuotiaasta vanhuudenhöperöstä, joka tappeli lapsenlapsiensa kanssa ruokapöydän herkkupaloista.
ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallan­kumous­yritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri256.html on line 213: Gorki osallistui vuoden 1905 vallan­kumous­yritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, samaan missä Bakunin luki tiilenpäitä 50v aiemmin, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Nää on aika kärkeviä amerikanvastasia peflettejä (olen lukenut niitä Internet Archivesta).
ellauri256.html on line 229: Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Ne on aika ankaria amerikkalaisvastaisia peflettejä.
ellauri340.html on line 475: Lähdettyään vastahakoisesti Grazista Handke asui Düsseldorfissa, Berliinissä, Kronbergissä, Pariisissa, Yhdysvalloissa (1978–1979) ja Salzburgissa (1979–1988). Vuodesta 1990 hän on asunut Chavillessa lähellä Pariisia. Vuodesta 2012 lähtien Handke on ollut Serbian tiede- ja taideakatemian jäsen. Hän on Serbian ortodoksisen kirkon jäsen. Handkella on ollut 2 näyttelijätärvaimoa ja kummastakin 1 tytär.
ellauri362.html on line 328: Lainasin kirjastosta David Sedariin päiväkirjan osa I. Sedariista on aikaisempi paasaus albumissa 268. Davea ei oikeastaan pitäisi näin kamalasti sättiä, sillä sen homo päiväkirja on samaa genreä kuin nämä takaa maistuvat muistelmani. David Sedaris on vuotta nuorempi kuin Petteri. Suuri osa Sedariin huumorista on näennäisesti omaelämäkerrallista ja itseään halventavaa, ja se koskee usein hänen perhe-elämäänsä, hänen keskiluokan kasvatusta Raleighin esikaupunkialueella Pohjois-Carolinassa, hänen kreikkalaista perintöään, homoseksuaalisuutta, työpaikkoja, koulutusta, huumeiden käyttöä ja pakkomielteistä käyttäytymistä sekä hänen elämäänsä Ranskassa, Lontoossa, New Yorkissa ja South Downsissa Englannissa. Hän on näyttelijätär Amy Sedariin veli ja kirjoitusyhteistyökumppani.
ellauri382.html on line 51: Tässä albumissa pääsee ääneen taas iso liuta törkyturpia. Kansikuvatytöt löytyivät kuvasarjasta, jossa muka esitellään villin lännen tyttöjä. Tarkemmassa analyyssissä osoittautuu, että isotissisempi on näyttelijätär Marie Gomez High Chaparrallista 60-luvulta. Pienirintainen on Kitty Leroy.
ellauri390.html on line 202: Vuonna 1857 hän julkaisi ensimmäiset teoksensa. Hänen kommunikointitaitonsa erottui, hän oli lahjakas puhuja; harjoitti musiikkia ja maalausta; hänestä tuli kirjallisuuspiirien säännöllinen jäsen, tapasi D. I. Pisarevin, A. A. Grigorjevin, F. M. Dostojevskin, M. M. Dostojevskin y.m. kirjailijoita. Osallistunut erilaisten aikakauslehtien julkaisemiseen. Vuonna 1861 hän meni naimisiin näyttelijätär V. D. Hrynyovan kanssa. Vuosina 1865-1866 hän oli Varsovan vankityrmien tutkimuskomission kirjallinen jäsen. Vuonna 1867 hän matkusti Volgaa pitkin.
xxx/ellauri056.html on line 229: 1858 tuli ero Katista, joka oli äkistänyt sille ulos 10 kakaraa vuosi-vohla vauhtia. Kallesta Kati oli inkompetentti äiti ja 10 lapsen syntyminen oli sen vika, mistä tuli Kallelle no end of kustannuxia. (Vrt Sillinpään Sikriä.) Kalle koitti kommittoida Katia mielisairaalaan ja laittoi sänkyjen väliin kirjahyllyn turvaetäisyydexi. Kallella oli uusi hani alla, nuori näyttelijätär nimeltä Ellen Ternan. Ellenille tarkoitettu trinketti meni vahingossa ämmälle, ja ero läiskähti. Thackeray vinoili ja Kalle suuttui sille loppuiäxi. Kallen terveys alko reistata 1860-luvulla rankkojen puhujamatkojen ansiosta. 1870 tuli slaagi ja noutaja seuraavana päivänä.
xxx/ellauri056.html on line 278: Ilmeisesti pupeltaen vegeruokaa ja juoden palanpainikkeexi mehua. Ei ihme jos näyttelijätärtä alkoi haukotuttaa. Sentään hiilijalanjälki jäi pienemmäxi.
xxx/ellauri056.html on line 650: Muita todistuxia: anteexianto tuntui niin hyvältä, että itkin kolme päivää putkeen, sanoo näyttelijätär Ritva Oxanen Eeva-lehdessä. Se olikin kyllä ollut hyvin paha tyttö. Time-lehden vuoden 2005 eurooppalainen sankari kertoo ET-lehdessä: Ehkä olen tarpeexi rämäpäinen. Kun seikkailun ja auttamisen halu uupuvat, jäljelle jää usko.
xxx/ellauri068.html on line 308: Sivulla 512 Tomppa bylsii vanhaa mykkäfilmin näyttelijätärtä tekopiinapenkissä. Avaa nopeasti housunsa ja kuorii ne riittävän alas, jotta hänen kalunsa pääsee ponnahtamaan vaappuen viileään studioon. Kadetraalissa oli viileää, lattialla puuvillainen vyö. Dshingg! Dshingg! Dshingg! Bojojojojong! Juu, oikein hyvä. Nyt reisien sisäpinnalle, kiitos.
xxx/ellauri173.html on line 398: Hän ja minä kuuluimme hyvin nopeasti toisillemme uskosta, jolla näin ympäröin rakkauteni. Niin paljon todisteita tarvittiin todistaakseen piispalle, että näyttelijätär ei pelannut komediaa! Sinä päivänä kun tunnistin hänet peruuttamattomasti, halusin silti vapauttaa itseni tästä haamusta...
xxx/ellauri280.html on line 488: Ester Toivosen silminnähtävin ura liittyi elokuviin, sillä hänet löydettiin Erkki Karun filmiin Meidän poikamme limassa heti 1934, ja sen jälkeen hän esiintyi 13 muussakin roolissa. Suurin osa elokuvista oli kevyitä: Syntipukki, Onnenpotku, Kaikenlaisia vieraita ja Asessorin naishuolet. Enimmäkseen hänellä oli filmauksissa mukavaa. Kriitikot riemuizivat: "Hän ei ole näyttelijätär, eikä hän nähtävästi vuosienkaan kuluessa saavuta muita ilmaisukeinoja, vaan hän vaikuttaa 'persoonansa' sulolla, mikä varsinkin vastamulkoisissa mykkäfilmeissä merkitsee varsin paljon."
18