ellauri014.html on line 274: Enemmänkin kiinnostaa Rousseaun moraalinen ryhti tai paremminkin skolioosi. On jännä kattoo mitkä moraalikannanotot on aina samanlaisia, esim. setämiesjuttuja, ja mitkä tuntuu nyt aika oudoilta, lähinnä koska tuotantosuhteet ovat muuttuneet. Meemien kuten moraalin kanssa on kuin muunkin evoluution, alkeelliset ja kehittyneemmät elämänmuodot sinnittelee rinnakkain, kukin omanlaisissaan ekolokeroissa. Päivi Räsäsellekin on tänään kysyntää, Hitleristä puhumattakaan. Eski Saarisesta tai Saska Saarikoskesta näinä huonompina aikoina vähemmän. Kukoistus ei käy kaupax lamassa.
ellauri016.html on line 1165: näinä kulutusjuhlien lopunajan päivinä.
ellauri029.html on line 47: Ne puhuvat kuin uutta kieltä, uljaan uuden maailman newspeakia. Sitä ne opettelevat sudenpennut leuat vääränä, miten ikuisista asioista puhutaan uusin kielin näinä päivinä. Pitäis oikeastaan tehdä legenda, sanakirja josta näkis mikä uutuussana suurinpiirten vastaa mitäkin niistä vanhoista, kirkolta ja kommunismilta menneiltä vuosisadoilta perinnöxi saatua. Uskonnon avaintermeille mulla onkin sellainen legenda jo toisaalla.
ellauri035.html on line 801: uni jätti näinä kaikkina öinä mennäxeen sun valkoiseen vuoteeseen
ellauri042.html on line 678: Atwoodin kirjasta tuli elokuva 1990. Olis kiintosaa verrata, miten dystopiat on kehittyneet 30 vuodessa. Panin merkille ettei pienihiilijalanjälkiset Gileadin pojat ainakaan lajitelleet roskia. Kaikki heitettiin vaan mullin mallin roska-auton perälle. Alkuosa dystopiasta saattaa olla muuttumassa todexi näinä päivinä, jos Trump saa ylpeät pojat pantua liikekannalle.
ellauri055.html on line 899: Tämän raskauden aikana oli Vihtori vieraantunut vaimostaan - vieraantunut siltä kannalta kazoen, jolta oli häneen kerran kiintynyt. Hän oli vasten tahtoaan havainnut vaimossaan uusia piirteitä, todennut hänen nopean vanhentumisensa juuri näinä kuukausina. Melkeinpä oli miehestä näkynyt siltä, kuin vaimon älykin, joka ei koskaan ollut niin erikoisen terävä ollut, nyt olisi aivan huomattavasti heikentynyt. Hän ruikutti usein, vieläpä alkuaikona itkikin sitä, että "vieläkin oli tämän taakan alle joutunut... luulin minä sen nyt jo minun kohdaltani riittäneen..."
ellauri055.html on line 918: Vaikka 1930-luku olikin Sillinpäälle kirjallisesti menestyksen aikaa, hän velkaantui edelleen kiihtyvällä vauhdilla suurelta osin siksi, ettei hän pystynyt hallitsemaan rahankäyttöään. Myös Sillinpään alkoholiongelma paheni edelleen näinä vuosina, ja hän saattoi nauttia korillisen olutta ja konjakkipullon päivässä. Vuonna 1939 Sillinpäätä kohtasi vielä kova isku, kun hänen vaimonsa Siikri kuoli keväällä keuhkokuumeeseen.
ellauri058.html on line 230: Carlsonin mukaan alalla on kasvava huoli siitä, että kirjailijat eivät pysy uskollisina kustannusyhtiöille ”näinä aikoina”.
ellauri061.html on line 1592: Eipä näinä lopun aikoina käy kateexi mamma anna ananasta -porukat. Nu blev det kanske lite dålig stämning här.
ellauri066.html on line 165: Sakemanniprintin vaihto sodan voittajien sansseriffiin myös havainnollistaa Aaron poliittista takinkäännöstä oikealta vasemmalle. Suunta sentään oli oikeampi kuin näinä päivinä.
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 196: Tri Eino Kaila: Kannatan leijonalippua semmoisena kuin se näinä päiwinä on liehunut Senaatin ja Säätytalon katolla. Siihen woiwat kaikki puolueet yhtyä. Sen komeisiin wäreihin liittyy se määrä omaa waltiollista historiaa, joka Suomella jo aikaisempina wuosisatoina on ollut. (Taputuxia oikeistotaantumuxen penkeiltä.)
ellauri142.html on line 998: todistavat tätä; näinä aikoina on jokaisella käsitteellä oma emoji. Erittäinkin ovat nämä symbolit hyvin yleiset uskonnoissa. Suosittuja kuvioita ovat ympyrä, kolmio, risti, viisikärkinen tähti ja kirkkovene.
ellauri153.html on line 595: Näin alkoi yksi merkittävimmistä homoystävyyssuhteista, joista Raamatussa kerrotaan. Homoystävyyssuhteet ovat Jumalaan uskoville tärkeitä. Jos valitsemme ystävämme viisaasti ja olemme itse kannustavia ja ruskokielisiä, voimme vahvistaa ruskokielisyyttä näinä poikarakkaudettomina aikoina (Sananlaskut 27:17). Mitä Jonatanin osoittamasta ystävyydestä voidaan oppia? [Adil neuvoi sen jo Larsille: Että on ihan oikein tulla kaapista. Ei haittaa jos kannustaa toista joukkuetta. Sen voi reilusti kertoa isäpaapalle.]
ellauri194.html on line 165: On pitäjänmäkeläinen Viiva Luomi, ex-painija ja nykyinen äärilinko. Se on todella pelottavan näköinen. Tollasia on alkanut ryömiä esiin paneelin alta näinä lopun aikoina. Hui jos tulisi pimeässä vastaan saunapolulla.
ellauri245.html on line 451: Saxan äärioikeisto suunnitteli izenäisyyspäivänä Dysseldorfissa vallankaappausta. Keisarixi piti tulla Heinrich 13. Saxan hallitus piti kaataa aseilla, joita oli määrä saada Venäjältä. Heinrich oli kyllä vanhanpuoleinen, Jönsyn ikäinen. Englannin Heinrich 8:nnen lyhytaikainen panopuu Anna von Cleve oli Dysseldorfista. Puihin meni tämäkin. Hauska seurata miten termiittiapinat ovat alkaneet sinkoilla näinä lopun aikoina. Ripe "R.I.P." Alapuro kuoli samaisena izenäisyyspäivänä vähän nuorempana, 2v vajaa oktogenaarina. Kannattaa kuolla suht nuorena, niin lehtimiehet vielä muistavat.
ellauri246.html on line 379: Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta.
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri246.html on line 905: Vuoteen 1960 mennessä I. Brodsky oli jo tunnettu esimerkkeistä kirjallisuuden nuorten keskuudessa, mikä tekee uudesta epävirallisesta kirjallisuudesta ja vanhemman sukupolven rehellisistä kirjallisista ammattilaisista. Kirjalliset toiminnot eivät tietenkään tunnistaneet sitä. Runoilija itsensä synnynnäisten tunteiden ja tehokkuuden ansiosta ja ansioisesti hankitun kunnioituksen vuoksi ei nöyryyttänyt, ei nöyryyttänyt kustantajien kynnysarvoja. Ystävät yrittivät tehdä hänet ja järjestämällä tuloja runollisista käännöksistä. I. Brodsky ei ollut tarpeeksi aikaa ilmaista itseään lahjakas kääntäjä. Mutta hänen käännöksensä osoittautuivat myös lahjakkuuden tason tasolle sallitusta. Tilaukset ovat harvoin ilmestyneet ja tuskin maksavat kahvin kustannuksia, tyytyväisiä, muuten näinä päivinä humalassa Joseph työskentelyn aikana.
ellauri279.html on line 178: Millaisen koetuksen he asettivat veljelleni? Se on noloa ja pelottavaa. Veljeäni kutsuttiin lehdessä tiedottajaksi. Valehtele! Pavel taisteli aina avoimesti. Miksi häntä loukataan? Onko perheemme kärsinyt pientä surua? Ketä kiusataan? Kaksi veljestäni tapettiin. Kolmas, Roman, tuli vammaisten eturintamassa, kuoli nuorena. Minua paneteltiin sodan aikana kansan vihollisena. Hän vietti leirillä kymmenen vuotta. Ja sitten he kuntoutuivat. Ja nyt panettelu Pavlikille. Kuinka kestää tämä kaikki? He tuomitsivat minut kidutuksiin pahemmin kuin leireillä. On hyvä, että äitini ei nähnyt näinä päivinä... Kirjoitan, mutta kyyneleet tukehtuvat. Joten näyttää siltä, että Pashka on jälleen puolustuskyvytön tiellä.... "Ogonyok" Korotichin toimittaja radioasemalla "Freedom" sanoi, että veljeni on paskiainen, mikä tarkoittaa äitiäni... Juri Izrailevich Alperovitš-Družnikov työskenteli perheeseemme, joi teetä äitini, joka tunsi myötätuntoa meitä kaikkia kohtaan, ja sitten hän julkaisi Lontoossa inhottavan kirjan - joukon niin inhottavia valheita ja panettelua, että sen lukemisen jälkeen sain toisen sydänkohtauksen. Myös Z. A. Kabina sairastui, hän yritti haastaa tekijän kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta missä hän on - Alperovich asuu Texasissa ja nauraa - yritä saada hänet, opettajan eläke ei riitä. Lukuja tämän kirjoittajan kirjasta "Pavlik Morozovin taivaaseenastuminen" levittivät monet sanomalehdet ja aikakauslehdet, kukaan ei ota protestejani huomioon, kukaan ei tarvitse totuutta veljestäni... Näyttää siltä, että minulla on vain yksi asia tästä vasemmalle - kastella itseni bensiinillä, ja siinä se!
ellauri313.html on line 585: Kun Friedrich Heinrich Jacobi, molempien miesten tuttava, kuuli Mendelssohnin projektista, hän sanoi, että hänellä oli luottamuksellisia tietoja Lessingistä, että se on "spinozisti" , jota näinä vuosina pidettiin enemmän tai vähemmän "ateistin" synonyyminä; jotain, josta Lessingiä syytettiin joka tapauksessa uskonnollisissa piireissä. Lesssing oli aika kiltin näköinen, vaikka sen isä oli luterilainen pastori.
ellauri341.html on line 553: Tärkeintä, mitä voimme tehdä näinä päivinä, on antaa. Milloin tahansa, milloin tahansa, missä tahansa. Ehdoton.
ellauri345.html on line 453: Niinpä hän ajoittain muistelee romaanin parissa tekemänsä työtä sanoilla: "Ihminen on tarpeeksi onnellinen, jos voi näinä myrskyisänä aikoina turvautua hiljaisten intohimonien syvyyksiin."
ellauri353.html on line 221: Tästä rohkaistuneina Buñuel ja hänen skenaariotoverinsa Julio Alejandro luonnostivat alustavan käsikirjoituksen Viridianalle, jota kriitikko Andrew Sarris on kuvaillut sisältävän "juonen, joka on melkein liian hämmentävä yhteenvetoon edes näinä valaistuina aikoina", joka käsittelee raiskauksia, insestiä ja vihjeitä nekrofiliasta, eläinten julmuudesta ja pyhäinhäväisyydestä ja toimitti sen espanjalaiselle sensorille, joka melkein kaikkien yllätykseksi hyväksyi sen pyydettyään vain pieniä muutoksia ja yhden merkittävän muutoksen loppuun.
ellauri381.html on line 565: Mutta palataanpa "Vasikan" "päätekstiin": "Syksyllä 1953", kirjoittaa Aleksanteri Isajevitš, "näytti hyvin paljon siltä, ​​että eläisin viimeisiä kuukausiani... Kaikki leirin ulkoasuni uhkasi mennä kesken. ulos pääni kanssa. Se oli kauhea hetki elämässäni: kuolema vapautumisen kynnyksellä ja kaiken kirjoitetun kuolema, kaikki siihen asti elämisen merkitys... En voinut välttää työskentelyä koulussa näinä lääkäreiden lupaamana viimeisinä viikkona. , mutta iltaisin ja öin kivusta unettomina kiiruhdin kirjoittamaan pieniä ja pieniä muistiinpanoja ja rullasin useita paperiarkkeja putkiksi ja työnsin putket leveäkaulaiseen samppanjapulloon. Hautasin pullon puutarhaani - ja uudenvuodenaattona 1954 menin Taškentiin kuolemaan." Samanlaisen kuvan A.I. Solženitsyn maalaa myös Saaristossa.
xxx/ellauri027.html on line 695: Luterilaisuudessa kuzumus on ollut tärkeä käsite. Saxalaiset puhuu työstä kuzumuksena, Beruf. Se on ollut luterilaisen työmoraalin kulmakiviä, hyödyllinen hämäys kun työntekijöistä oli pulaa tai ne oli muuten kalliita. Mut nythän työtä ei riitä kaikille, täytyy kexiä jotain muuta uskottavaa. Työtä ei saa enää ylikorostaa. Lutherin aikana joutava porukka pantiin luostareihin panemaan olutta ja kuoripoikia sekä kuokkimaan vihannexia. Hengellinen työ ja luostarielämä olivat kuzumusta, jossa maxutta palveltiin herroja. Uskonpuhdistaja totesi, että kaikki työ on kuzumusta ja rahallisesti arvokasta. Erilaisia töitä ei voi lähtökohtaisesti arvottaa kuzumus- tai palkkatyöksi. Eix tää alkais taas trendata näinä massatyöttömyyden aikoina? Luostariin vaan laahus vedelle ja leivälle, ja rohdinpaidat päälle. Sehän on terveellistä. Arvokasta muttei kallista. Nää käsitteet tuppaa kauppureilla menee sekaisiin.
xxx/ellauri174.html on line 144: Sähköä, herra! Saako olla pikkuleipiä! Se ottaa elegantissa maailmassa huomaamattomia ja kaikkivoipaisia ​​askeleita joka päivä. Joten kelaa! Pian hänen ansiostaan ​​ei enää ole itsevaltiutta, aseita, monitoreja, dynamiittejä tai armeijoita! LOL HAHHAHHAHHAA. Uskokoon ken haluaa. Gäsp. tällänen positivismi ei paljon päräytä näinä lopun aikoina. Mennäs eteenpäin että päästään joskus pukille.
xxx/ellauri175.html on line 816: Se oli ihanteellinen ihmiskunta, miinus se, mikä meissä on sanoinkuvaamatonta, miinus se, mikä on mahdotonta hallita Hadalyn poissaoloa näinä hetkinä. Myönnän, että olin yhtä innostunut kuin runoilija. Mitä melankolian sanoja, kun tajuat unen herkkyyden! Mikä ääni, mikä läpitunkeva syvyys noissa silmissä! mitä biisejä! mikä unohdetun jumalattaren kauneus! kuinka huumaavia kaukaisia ​​naisellisia sieluja! mikä tuntematon kutsuu mahdottomaan rakkauteen! Sowana muutti tämän lumottujen unelmien kohinalla renkaiden kahinalla. "Kyllä, minä sanoin teille, että he olivat ensimmäiset tämän vuosisadan suurten runoilijoiden ja ajattelijoiden valovoimaisimpien mielien joukossa, jotka kirjoittivat nämä hämmästyttävät ja ihailtavat kohtaukset. Ihan ykkönen niistä oli Aku Salmisaari.
xxx/ellauri228.html on line 426: And even now, in these coming times, Ja vieläkin, näinä tulevina aikoina,
xxx/ellauri305.html on line 478: Esim. 23:14 - juhlia näinä kolmena juhlana (tuo rauhauhri)
xxx/ellauri312.html on line 397: 6. Jos joku julistaa, että voidaan vain epätarkasti eikä todella sanoa, että pyhä ja kunniakas ikivanha neitsyt Maria on Jumalan äiti, tai sanoo olevansa sellainen vain jollain suhteellisella tavalla, kun otetaan huomioon, että hän synnytti pelkän miehen ja että Jumala Sana ei tullut ihmislihaksi hänessä, pitäen pikemminkin sitä, että miehen syntymä hänestä viitattiin, kuten sanotaan, Jumalaan Sanaan sellaisena kuin hän oli syntyneen miehen kanssa; jos joku antaa väärän kuvan Kalkedonin pyhästä synodista väittäen, että se väitti, että neitsyt oli Jumalan äiti vain sen harhaoppisen käsityksen mukaan, jonka pilkkaava Theodore esitti; tai jos joku sanoo olevansa miehen äiti tai Kristuksen kantaja, hän on Kristuksen äiti, vihjaa, että Kristus ei ole Jumala; eikä tunnusta muodollisesti olevansa oikein ja todella Jumalan äiti, koska hän, joka ennen kaikkia aikoja on syntynyt Isästä, Jumalasta, Sanasta, on tehty ihmislihaksi näinä myöhempinä aikoina ja on syntynyt hänelle, ja tällä uskonnollisella ymmärryksellä Kalkedonin pyhä synodi ilmaisi virallisesti uskonsa, että hän oli Jum
31