ellauri014.html on line 1952: siihen mystiseen valtakuntaan, missa ize kukin
ellauri074.html on line 295: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri132.html on line 50: Eckhart on vaikutusvaltaisimpia kristittyjä uusplatonikkoja, ja vaikka hän olikin dominikaanina periaatteessa uskollinen tomisti, hän kirjoitti paljon metafysiikasta ja hengellisestä psykologiasta mystiseen sävyyn. Monet saksalaiset filosofit, kuten G. W. F. Hegel ja Martin Heidegger, ovat saaneet vaikutteita hänen teoksistaan.
ellauri161.html on line 280: Antti Nyölén hoitaa hengenelämäänsä hajamielisellä Raamatun ja kristillisen kirjallisuuden hypistelyllä sekä kirkon mystiseen sakramenttielämään osallistumisella.
ellauri162.html on line 421: Jakeessa 4 ("Haudottu meille kauniimman taivaan alla") vertaileva "enemmän" osoittaa, että paikka, jossa rakastajat eivät ole, on "kauniimpia" paikkoja, ja paikka, jossa rakastajat ovat, voi olla pääsy tähän kauniimpaan paikkaan, koska sen sisältämät kukat tulevat siitä. "Taivaalla" on hengellinen merkitys, joka edustaa sielun kohoamista. Pohjan ja yläosan välillä on vastustus ("syvä" / "taivaat", "haudat" / "hyllyt"), mikä osoittaa jo käsitteen siirtymisestä todellisesta maailmasta (alhaalta) mystiseen maailmaan (yläosa). Koko runon ajan runoilija työllistää tulevaisuutta: hän näyttää jo käyneen tässä tuonpuoleisessa. Tämä ensimmäinen quatrain esittelee paikan, joka näyttää miellyttävältä ja liittyy kuoleman ajatukseen, mikä osoittaa jo paradoksaalisesti positiivisen kuvan kuolemasta.
ellauri330.html on line 317: Ippolit oli mielensä syövereissä kehitellyt kaikenlaisia teorioita Varjenkasta ja tämän luonteesta, mielihaluista ja tarkoitusperistä. Päänsisäinen teoretisointi ei kuitenkaan tavoita Varjenkan todellista olemusta. Loppusointu alleviivaa Ippolitin henkistä eristäytyneisyyttä ja kyvyttömyyttä nähdä todellisuutta ympärillään. Siinä on myös feministinen vivahde. Varjenka ei ole Ippolitin tielle asetettu viettelys tai silmittömästi mystiseen ulkopuoliseen ihastuva neito, vaan omaa elämäänsä elävä, tavallinen ihminen. Tässä voi olla Maximilla jotain omakohtaisesti koettua.
xxx/ellauri057.html on line 1251: Elimellä on Tuijunkantajille ominaista pölinää itämaisista kaukonäyistä; vastaan tulevat mustat orjat, suitsutusmaljojen sauhu, Gangesin juoksu ja nirvanan vaivuttavuus. Kokoelmassa liikutaan myös puutarhojen, reseedojen, ruohon ja omenapuiden tuoksun läpi. Puutarhakuvasto ja eksotiikka kuvittavat kaipuuta tuntemattomaan, mystiseen ja valkeaan kuulaaseen, ompun kauneuteen. Runossa ”Omenapuun alla” Vaara kirjoittaa:
xxx/ellauri298.html on line 74: Ruuduissa olevien piirroksenalkujen ajatellaan olevan niin sanottuja reseptiivisymboleja, jolloin tiettyyn ruutuun piirretyn vastauksen ajatellaan heijastavan juuri tiettyjä tutkittavan persoonallisuuden elementtejä. Vastauksia tulkittaessa taustalla on oletus valmiiden piirrosten symboliarvosta. Psykologiaa, filosofiaa ja psykoanalyysia opiskellut Wartegg oli nuorena kiinnostunut modernista taiteesta, kuten Wassily Kandinskysta ja Kleestä, ja siihen liittyvästä symboliikasta. Hän itse perustikin teoriansa piirroksenalkujen symboliarvoista osittain 1920-luvun taideteorioihin ja osittain mystiseen filosofiaan. Testilomakkeen kuviot muistuttavatkin varhaisia abstrakteja taideteoksia. Wartegg ei testiään kehittäessään tiettävästi kuitenkaan hyödyntänyt yhteyttä toiseen tunnettuun senaikaiseen projektiiviseen menetelmään, vielä pöllömpään Hermann Rorschachin musteläiskätestiin, vaikka tosin mainitsi sen joissakin kirjoituksissaan.
8