ellauri061.html on line 1218: Pervo ei ole syvällinen kirjailija sydänmailta vaan vizinikkari. Hän on monessa haastattelussa myöntänyt olevansa omahyväinen läskiperse paskiainen hepinlutkuttaja ja on siitä vielä ylpeä. Mielellään kertoisi useamminkin jos joku vaan kuuntelisi.
ellauri088.html on line 440: Kokoomus potki helsinkiläisehdokkaan listoiltaan. Demariaatteen kutsuminen vammaiseksi oli kokoomukselle liikaa. Roni Arvonen ei enää ole ehdolla kuntavaaleissa. - Kannan tietysti sanoistani vastuun, ja ehdokkuuden peruminen oli minulle pettymys. Koen rangaistuksen olevan ylimitoitettu siihen nähden, että olen avoimesti virheeni myöntänyt, sitä anteeksi pyytänyt ja vilpittömästi katunut. Kyllä jumala ja jeesus olis näillä eväillä jo armahtaneet.
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua.
ellauri243.html on line 385: ole koskaan myöntänyt suhdetta Kabajevaan, ja muutenkin hän on aina
ellauri243.html on line 389: koskaan myöntänyt suhdetta Kabajevaan, ja muutenkin hän on aina vaiennut
ellauri245.html on line 578: Mies valitti tuomiostaan hovioikeuteen, joka ei myöntänyt konnalle valituslupaa. Tuomio on siten lainvoimainen. Saahan se valittaa siellä kiven sisällä, kun konnakolleegat jotmuilee sen peräaukossa.
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri249.html on line 267: Mitään Hruštšov ei myöhemmin myöntänyt tai pahoitellut. Hänelle Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Raakuutta hän ei katunut, vaan sitä että ei ollut voittanut sotaa riittävän nopeasti. Jännä miten tää osa historiaa on jo kirjoitettu uudelleen.
ellauri267.html on line 212: Syynä tähän on se, että Murdaugh on myöntänyt yrittäneensä järjestellä oman ampumisensa, jotta hänen kahdesta pojastaan vanhempi, elossa oleva Buster Murdaugh, saisi korvauksen hänen henkivakuutuksestaan, jonka arvo on noin 8,5 miljoonaa euroa. Tapaukseen liittyvät myös Murdaugh’n perheen kotona vuonna 2018 kuollut kodinhoitaja, veneonnettomuus vuodelta 2019 sekä opiaattiriippuvuus.
ellauri308.html on line 500: Vuonna 2021 julkaistun G som i gärningsman -kirjan mukaan Hildebrand käytti 1970- ja 1980-luvuilla seksuaalisesti hyväkseen teini-ikäisiä poikia. Hän on myöntänyt teot ja sanonut, että ”nuorissa pojissa on jotain, mitä en saa mistään muualta”. Nyttemmin Hildebrand pitää tekojaan vääryyksinä.
ellauri309.html on line 490: vankeuteen, koska hän oli myöntänyt syyllisyytensä rikokseen. Näin hän
ellauri332.html on line 575: Redmayne itse on sittemmin myöntänyt, että Elben roolin hyväksyminen elokuvassa "oli virhe" sen tosiasian valossa, että Hollywoodissa on jo nyt pulaa LGBTQI+:n edustajista. [Mitähän noi i+ ovat? Inverttejäkö?]
ellauri332.html on line 579: Ridley Scottin "House of Gucci" tuo skandaalisen tarinan Patrizia Reggianista valkokankaalle. Lady Gaga valittiin Reggianin rooliin, seurustelijaksi, joka tuli nopeasti melko pahamaineiseksi järjestäessään lopettaa aviomiehensä, kunnon herra Maurizio Guccin, elämän. Olisi hähättelyä sanoa, että elokuva oli kiinalainen. Sen lisäksi, että kriitikot ja katsojat pilkasivat näyttelijöiden yrityksiä aidolla italialaisella aksentilla, myös Guccin perhe itse on tuominnut elokuvan. Auts! Lisäksi Gaga on sittemmin myöntänyt, että hän eli kuvausten aikana tosielämän Reggianin pelossa. Amerikkalaiset möisivät vaikka isoäitinsä, jos joku ostaisi.
xxx/ellauri091.html on line 806: Olikohan tää jotain suomalaista sisäpolitiikantekoa? Valvontakomitean nenän edessä ehdotetaan palkintoa jollekulle jenkille? Olkoonkin että vasemmalle kallistuneelle pasifistille. Asekätkentäjuttu oli justiinsa menossa. Yhdysvaltain Vienti- ja Tuontipankki oli myöntänyt Suomelle 35 miljoonan dollarin lainan elintarvikkeiden, tekstiilien, koneiden ja polttoaineiden ostoa varten. Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä. Vietnamilaiset mellakoivat Hải Phòngissa ja ottivat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6 000 kuollutta.
xxx/ellauri121.html on line 321: Surkeaan Anansi-kustantamoon juuttunut Polk oli säälittävä häviäjä joka ei myöntänyt että sillä oli pienempi pää kuin Peggyllä. Oliko se väpelö vai ilkeä? Voi väpelökin olla ilkeä, kuten Tauno voi todistaa.
xxx/ellauri124.html on line 1079: Tällä hetkellä ei esimerkiksi ole mitään tietoa siitä, miten Open AI:n mallit toimivat tai miten ja millä aineistoilla ne on koulutettu. Huhtikuussa Financial Times kertoi, miten Open AI:ssa toimii punainen armeijakunta, joka pyrkii edistämään tekoälyn hakkerointia vaaralliseen käyttöön. Sam Altman on kernaasti myöntänyt, että hän elää etuoikeutettua, ehkä jopa todellisuudesta vieraantunutta kermapeppuelämää Piilaaksossa. Sen vuoksi hän on viime aikoina halunnut matkustaa ja tavata ihmisiä eri puolilta maapalloa, ottaa matkakuvia.
xxx/ellauri129.html on line 112: JOSSAIN VAIHEESSA kysyin mieheltäni, millainen hänen suhteensa oikein on tähän naiseen. Hän ei myöntänyt mitään, mutta kun kysyin samaa naiselta, sain kuulla, kenen pussissa Callen kamat olivat. Kerroin miehelle, mitä tiedän, eikä hän enää kiistänyt.
xxx/ellauri136.html on line 375: Mikhail Yurievich Lermontov oli luonteeltaan skeptikko, joten hän ei ottanut uskontoa vakavasti, vaikka hän työssään toistuvasti kääntyi henkisiin arvoihin. Runoilija rukoili ajoittain erityisen kovaa, jotta hän voisi tyhjentää hänen sielunsa epäilystä, ahdistuksesta ja surusta. Samalla hän halveksivat uskontoa, joka sai ihmiset sitoviksi ja joutuivat kärsimään kärsimystä ja nöyryyttämistä. Lermontov oli kapinallinen ja taistelija vapaudesta, hän halusi puolustaa ihanteiaan, eikä pidä hiljaa kulmassa. Tästä huolimatta kirjailija on toistuvasti käynyt temppeleissä ja luostareissa oppimaan nöyryyttä, jota hän ei myöntänyt luonteeltaan.
xxx/ellauri139.html on line 1060: Uskonto! Myönnän iankaikkisen elämän olemassaolon ja kenties olen aina myöntänyt sen (koska se on kivaa). Olkoon niin että korkeimman (tai lähes korkeimman) voiman tahto on sytyttänyt tietoisuuden kuin tupakkamies tulzarin, olkoon niin että tietoisuus on katsahtanut ympärilleen maailmassa ja sanonut: "Hei mut mähän olen mä!" ja olkoonpa, että tuo noin korkein voima on yhtäkkiä määrännyt sen häviämään, koska se jostakin syystä ois kivaa, vaikka ilman selitystä miksi - olkoon näin, minä myönnän kaiken tämän, mutta taaskin herää ikuinen kysymys: mihin tässä tarvitaan minun nöyryyttäni? Eikö minua tosiaankaan voida syödä mutkattomasti, vaatimatta minulta että ylistäisin sitä joka minut syö? Mahtaako siellä tosiaankin joku loukkaantua siitä, että minä en halua odottaa kahta viikkoa? En usko sitä; ja on paljon oikeaan osuvampaa otaksua, että tässä on pelkästään tarvittu minun vähäpätöistä elämääni, atomin elämää, jonkin kokonaisuuden yleisen harmonian täydennykseksi, jotakin plussaa ja miinusta varten, jonkin vastakohtaisuuden vuoksi ja niin edelleen, ja niin edelleen, aivan samoin kuin joka päivä tarvitaan uhriksi monien elävien olentojen elämä, koska muu maailma ei ilman niiden kuolemaa pysyisi pystyssä (vaikka onkin huomautettava, ettei tämä itsessään ole kovin ylevä ajatus). Olkoon niin! Minä myönnän, että muulla tavoin, toisin sanoen ilman että kaikki yhtä mittaa syövät toisiaan, ei maailmaa olisi voitu mitenkään rakentaa; olen valmis myöntämään myös sen, etten ymmärrä mitään sen rakenteesta; mutta seuraavan asian minä tiedän varmasti: jos minulle kerran on annettu tietoisuus siitä että "mäkin tässä olen", niin mitä minua liikuttaa se, että maailma on rakennettu erehdysten varaan ja että muulla tavoin se ei voi pysyä pystyssä? Kuka minua voi tämän jälkeen tuomita ja mistä? Niin tai näin, kaikki tämä on mahdotonta ja epistä. Taas tätä iänikuista teodikeaa. Täytyy olla typerys että jaxaa sitä jauhaa aina vaan. Kevorkian kyllä ymmärtäisi Ippolittia.
xxx/ellauri173.html on line 395: "Totisesti, rakas lordi, sinä saat minut ymmärtämään, että lordia voidaan kutsua Byroniksi! Edison vastasi hymyillen, "ja sinun täytyy olla hyvin pettynyt, että olet turvautunut kaikkeen tähän epäkäytännölliseen runouteen sen sijaan, että olisit myöntänyt banaalia todellisuutta. Eikö olekin mahtavaa oopperaa? Kuka nainen voisi koskaan tulla raskaaksi (saati kexiä tällästä) muutamaa vihonviimeistä mystistä olentoa lukuun ottamatta? Jumalan vuoksi vain ihminen nostaa luonnettaan näin."
xxx/ellauri231.html on line 415: Hämmästyneenä minuun alkaneista onnitteluista ja sähkeistä, mietin yön yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa Ruotsin Akatemian valinnan syvällistä merkitystä. Ensimmäistä kertaa Nobel-palkinnon perustamisen jälkeen olet myöntänyt sen maanpaossa olevalle henkilölle. Kuka minä olen totuudessa? Ranskan vieraanvaraisuudesta nauttiva maanpako, jolle olen myös ikuisen kiitollisuuden velkaa. Mutta hyvät Akatemian herrat, sallikaa minun sanoa, että henkilöstäni ja työstäni riippumatta valintanne on sinänsä suuren kaunis ele. On välttämätöntä, että maailmassa on absoluuttisen riippumattomuuden keskuksia. Epäilemättä kaikki mielipide-erot, filosofiset ja uskonnolliset uskontunnustukset, ovat edustettuina tämän pöydän ympärillä. Mutta meitä yhdistää yksi totuus, ajatuksen ja omantunnon vapaus; tämän vapauden ansiosta olemme sivilisaation velkaa. Varsinkin meille kirjoittajille vapaus on dogmi ja aksiooma. Valintanne, hyvät Akatemian herrat, on jälleen kerran osoittanut, että Ruotsissa vapausrakkaus on todella monikansallinen kultti.
xxx/ellauri239.html on line 603: Mutta mixi? Mikä oli motina? Eiköhän kyse ole pettämisestä veikkaan. Olisiko uhri jäänyt jopa kiinni itse teossa joten uhreja voisi olla jopa 2 kpl. Tai sitten Vicky myöntänyt pikkujouluissa tapahtuneen syrjähypyn josta lekuri riemastui. En usko tähän liittyvän tällä kertaa neekereitä tai muita ählyjä.
xxx/ellauri366.html on line 114: Valkoinen Philadelphian esikaupunkialueesta kotoisin oleva nainen, josta tuli muslimi jihadisti ja joka on myöntänyt syyllisyytensä salaliitoon murhata ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä koodinimellä "Jihad Jane", on paljastanut, että hän veti islamin puoleensa, koska se antoi hänelle yhteenkuuluvuuden tunteen vaikean lapsuuden jälkeen. jonka hänen biologinen isänsä raiskasi hänet useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri366.html on line 175: Syyskuun 15. päivänä ilmoitettiin, että Irakin Islamilainen valtio oli myöntänyt vähintään 100 000 dollarin palkkion Lars Vilksin päälle ja 50 000 dollaria Nerikes Allehandan päätoimittajan Ulf Johanssonin hännästä:
xxx/ellauri387.html on line 168: Tähän aikaan Pyhästä maasta tuli uutisia, jotka huolestuttivat kristikuntaa. Kristityt oli voitettu Edessan piirityksessä ja suurin osa maakunnasta oli joutunut seldžukkien turkkilaisten käsiin. Jerusalemin kuningaskuntaa ja muita ristiretkeläisvaltioita uhkasi samanlainen katastrofi. Armenian piispojen lähetystöt pyysivät apua paavilta, ja Ranskan kuningas lähetti myös suurlähettiläät. Vuonna 1144 Eugenius III valtuutti Bernardin saarnaamaan toista ristiretkeä ja myönsi sille samat edut, jotka paavi Urbanus II oli myöntänyt ensimmäiselle ristiretkelle.
26