ellauri001.html on line 2485: Ei pie sekottaa pitkänhuiskeaan runoilijaan John Byromiin ämmällä 18.vuosisadan vaihteessa, joka kexi (jonkun) pikakirjoituxen, hauskan joululaulun "Christians awake salute the happy mom" sekä Tweedledum ja Tweedledee aiheisen epigrammin Händelistä ja Bononcinista (meinasin sanoa kuin Lea että no Berlusconi tietysti). Ehkä palaan siihen jossain myöhemmässä jaxossa.
ellauri008.html on line 1454: Heideggerin myöhemmässä ajattelussa tämä irrottautuminen kehittyi kokonaisvaltaiseksi. Se yritti ajatella uudelleen koko länsimaisen filosofisen tradition piilevät lähtökohdat ja taustaoletukset. No sekin tais jäädä yritykseksi. Mutta tämä hanke teki Heideggerista myöhemmän mannermaisen filosofisen perinteen tärkeimmän suunnannäyttäjän. Jatkakaa te vaan tonne päin, mä jään pois tässä.
ellauri014.html on line 477: Sankaritar on omaa luokkaansa, ainutlaatuinen, kaikista kaunein, kivoin, fiksuin ja varakas, ja sillon kivat vaatteet ja hieno tukka, silmät sädehtii. Jos jokin näistä puuttuu, se ei ole jostain syystä tärkeetä, tai se hankitaan myöhemmässä tuotantokaudessa.
ellauri022.html on line 611: Hei tässähän tulee nää nukkekodit joita sen toinen alter ego rakentaa myöhemmässä kirjassa. Lisää unia. Huumori mainitaan nimeltä, mutta se ei tottele kuzua. Tää kirja ei ole vizikirja. Siri on räkänokka, ei turhan nauraja. Osan tän kirjan juonesta se nyysii Kierkegaardilta. Ei voi olla sillä vähän doppaamatta. On se sen verran namesdroppaaja vaikka pudottelee eri nimiä kuin Iivana. Loppuvizeissä tulee vielä Paul Celan.
ellauri023.html on line 1220: Pertistä oli varmaan kivintä näyttää lampulla punaista. Punaiseen hämärään se tottui myös valokuvauskerhossa. Mekin häärittiin punaisen valon alla, kun kehitettiin Sekun kanssa valokuvia Eiran kellarissa Matin labrassa. Nykyisin se liikkuu mieluummin pimeässä. Pimeää kuin säkissä, sanoi Punavyön papukaija, joka oli oppinut sen pimeässä kömpiviltä roistoilta. Siitä Punavyö älysi, että roistot olivat jo lähellä. Punavyö riisui roistoilta housut, vaan nolataxeen ne. Vai olikohan sillä jotain taka-ajatuxia. Sitä pitäis kysyä Pete Menckeniltä, tai Dick Hilliltä. "Mulla oisi yxi hyödyllinen kirja", aloitti Dick Hill. Palaan ehkä Punavyöhön jossain myöhemmässä jaxossa.
ellauri025.html on line 289: Jännätään, nähdäänkö jossain myöhemmässä jaxossa issikoita.
ellauri029.html on line 381: Pessimismivääristymää voi olla se, että on huolestunut maapallon tai yhteiskunnan tilasta. Masixet on erityisen suskeptiibelejä sille. Tää on siis Wikipedian zykologian osastosta. Siinäkin voi olla vähän länsivääristymää. Hei täältä löytyy iso liuta lisää lupaavia ozikoita, joihin voisi palata jossain myöhemmässä jaxossa:
ellauri088.html on line 71: Eli täytyy tietää mitä on pronominit, ymmärtävätkö pääjalkaiset kysymyxiä, ja tiedonvaihtoa, ja paljon muita asioita kuten kapitalismi ennenkuin voi jatkaa syvällisemmillä lauseilla. (Näin menetellään matujen kanssa muutenkin, ks. mun ja CJ Cherryn Ulkkis-sarjaa johon palaan jossain myöhemmässä numerossa.) Max Weber murisee mutta antaa Banxin jatkaa esikouluhommia. Tää kuulosti tosi todenmukaiselta, mullakin on imbesillejä esimiehiä. Yx mun kaverikin sanoi että tää on ihan kuin meidän laitoxelta.
ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi.
ellauri210.html on line 704: Elämänsä alussa Andrea ja hänen veljensä Giorgio olivat lähes erottamattomat, jopa kutsuen itseään Castoriksi ja Polluxiksi , soturikaksosiksi. Lapsina veljesten välillä oli valtavaa yhteistyötä, joka johti vahvaan teeman päällekkäisyyteen myöhemmässä elämässä. Tunnetuin näistä päällekkäisistä teemoista oli myyttiset kreikkalaiset argonautit vertauskuvana heidän kehityksestään ja matkastaan taiteilijana.
ellauri210.html on line 706: On kuitenkin todisteita siitä, että heidän suhteensa katkesi myöhemmässä elämässä. Vaikka heidän kuollut sisarensa Adele esiintyy ja mainitaan usein Savinion muistelmissa ja omaelämäkerroissa, Giorgio ei näy missään niistä. Lahjaton Pollux oli kade, ja Castor kylästyi sen keekoiluun.
ellauri210.html on line 1066: Dalí kehitti 1920-luvulla oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa. Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka hän omaksui Sigmund Freudin teoksista.
ellauri241.html on line 62: Lamia (/ˈleɪmiə/; Kreikka: Λάμια), muinaisessa kreikkalaisessa mytologiassa, oli lapsia syövä hirviö, ja myöhemmässä perinteessä sitä pidettiin eräänlaisena yöllä ahdistavana henkenä (daemon, succubus). Varhaisimmissa tarinoissa Lamia oli kaunis muinaisen Libyan kuningatar, jolla oli suhde Zeuksen kanssa. Tämän oppimisen jälkeen Zeuksen vaimo Hera ryösti Lamialta lapsensa, Zeus-suhteensa jälkeläiset, joko sieppaamalla tai tappamalla heidät. Hänen lastensa menetys ajoi Lamian hulluksi, ja kostoksi ja epätoivoksi Lamia nappasi kaikki löytämänsä lapset ja söi heidät suihinsa. Julmien tekojensa vuoksi hänen fyysinen ulkonäkönsä muuttui rumaksi ja hirvittäväksi kuin isovenäläisillä. Zeus antoi Lamialle profetian voiman ja kyvyn ottaa pois ja palauttaa silmänsä, mahdollisesti siksi, että Hera kirosi hänet unettomuudesta tai koska hän ei enää voinut sulkea silmiään, niin että hänen oli pakko aina obsessata kadonneista lapsistaan.
ellauri260.html on line 91: Personalistit alkoi hälistä romantiikan jälkeisenä aikana. Impersonalistiset filosofiat hallitsivat valaistumista ja romantiikkaa panteismin ja idealismin rationalististen ja romanttisten muotojen muodossa Spinozasta Hegeliin. Tämän reaktion avainhenkilöitä olivat Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819), niin sanotun Pantheismusstreitin alullepanija 1780-luvulla, ja F. W. J. Schelling (1775–1854), joka myöhemmässä työssään hylkäsi varhaisten idealististen järjestelmiensä persoonattomat kannat.
ellauri264.html on line 529: Arba´ah Turim ( hepreaksi : אַרְבָּעָה טוּרִים ), jota usein kutsutaan yksinkertaisesti Turiksi , on tärkeä halakhilainen koodi , jonka on säveltänyt Yaakov ben Asher ( Köln , 1270 – Toledo, Espanjan Baaim n. 1340´) . Turin neliosainen rakenneja sen jako lukuihin ( simanim ) otettiin käyttöön myöhemmässä koodissa Shulchan Aruch . Tämä oli ensimmäinen kirja, joka painettiin Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä.
ellauri284.html on line 721: Pienikokoisena miehenä (jaardi ja noin 2 jalkaa) Roberts tunnettiin hellästi joukkojensa ja laajemman brittiyleisön keskuudessa nimellä "Bobs", ja häntä kunnioitettiin yhtenä Britannian johtavista sotilashahmoista aikana, jolloin Brittiläinen valtakunta saavutti voimansa. Hänestä tuli Britannian armeijan symboli, ja myöhemmässä elämässä hänestä tuli vaikutusvaltainen vahvemman puolustuksen kannattaja vastauksena kasvavaan uhkaan, jonka Saksan valtakunta asetti Britannialle ennen ensimmäistä maailmansotaa.
ellauri345.html on line 283: Sitten viimeisen ja vaikeimman alistuman jälkeen, jonka hän pystyi tekemään, yli kolmekymmentä vuotta kestäneessä avioliitonvastaisessa taistelussaan antautumisen jälkeen, joka näytti hänestä myyttisen virzanpidätyksen symbolina, tämä yritys romahti ja vuosi avioliittonsa jälkeen, joka oli pakotettu häneen kohtalokkaiden painostuksen päivinä, hän aloitti valinnaiset affiniteetit, joilla hän esitti yhä voimakkaamman protestin, joka kehittyi hänen myöhemmässä työssään maailmaa vastaan, jonka kanssa hänen miehyytensä oli tehnyt sopimuksen. Valinnaiset affiniteetit ovat käännekohta tässä työssä. Heillä alkaa hänen tuotantonsa viimeinen sarja, joista hän ei päässyt täysin irti, koska heidän sydämensä pysyi hänessä elossa loppuun asti. Joten koskettava asia vuodelta 1820 annetussa päiväkirjamerkinnässä on se, että hän "alkoi lukea valinnaisia affiniteettia", samoin kuin Heinrich Lauben raportoiman kohtauksen sanaton ironia: "Eräs nainen sanoi Goethea vastaan valinnaisista suhteista: En osaa lukea, mutta tuskin hyväksyn tämän kirjan ollenkaan, herra von Goethe; Se on todella moraalitonta, enkä suosittele sitä kenellekään naiselle. - Sitten Goethe oli hetken erittäin vakavasti hiljaa ja sanoi lopulta vilpittömästi: Anteeksi, se on minun paras kirjani. Muut ovat vielä paljon kehnompia."
ellauri369.html on line 527: Kiista jatkui niin kauan, että vuonna 1903, lähes kymmenen vuotta Frouden kuoleman jälkeen, hänen tyttärensä päättivät julkaista My Relations with Carlyle -kirjan , jonka heidän isänsä oli kirjoittanut vuonna 1887. Tässä pamfletissa Froude yritti perustella päätöksiään elämäkerran kirjoittajana, mutta meni kuitenkin pitemmälle, juu, juu , meni pitemmälle, kuin hänen virallinen elämäkertansa oli, spekuloimalla Geraldine Jewsburyn levittämien "juorujen ja huhujen" perusteella, että Carlylen avioliitto jäi keskeneräisexi Tuomon impotenssin vuoksi. Tämän kiisti James Crichton-Browne , joka julkaisi "Froude and Carlyle: The Amputation Lääketieteellisesti" (1903) The British Medical Journalissa, mikä toi esiin Jewsburyn epäluotettavuuden, Janen sopimattomuuden synnyttää lapsia ja Carlylen kirjoitusten miehisyyden argumenttina Froudea vastaan. Crichton-Browne vahvisti myöhemmin, että yhden Janen sairauden jälkeen hänen henkilökohtainen lääkärinsä Richard Quain lähetti Carlylelle sanan, että tämä voisi "palata aviopuuhasteluun vaimonsa kanssa". Aileen Christianson , viitaten molempien Carlylejen kirjeenvaihtoon ja Janen komuutista löytyneisiin käytettyihin ranskalaisiin kirjeisiin, toteaa: "Näyttää todennäköiseltä, että heillä oli seksuaalinen suhde, riippumatta siitä, mitä myöhemmässä avioliitossa sairaus ja taipumukset rajoittivat, ja että myöhemmät kiistat Thomasin "impotenssista" tai Janen frigiditeetistä liittyivät enemmän avioliiton kummankin puolen puolustajien näkemykseen kuin totuuteen."
ellauri372.html on line 334: Caesar saavutti varhaisia voittoja myöhemmässä sisällissodassa kukistamalla Pompeuksen armeijan Italiassa ja Espanjassa, mutta myöhemmin hänet pakotettiin vetäytymään Kreikkaan. Elokuussa 48 eaa. Pompeuksen ollessa takaa-ajossa Caesar pysähtyi Pharsaloksen lähelle ja perusti leirin strategiseen paikkaan. Kun Pompeiuksen senaattorijoukot joutuivat Caesarin pienempään armeijaan, ne tuhottiin kokonaan ja Pompeius pakeni Egyptiin.
ellauri390.html on line 341: Loput ovat venäläisiä kenraaleja ja aristokraatteja tai muita viheltäjiä. Aleksanteri Volkonski (1866–1934) oli venäläinen sotilasavustaja ja kirjailija, jonka myöhemmässä elämässä Bulgarian kreikkalaisesta kirkosta katholin papiksi vihittiin.
xxx/ellauri113.html on line 354: Koko raamattu nojaa ensimmäiseen 11 lukuun, johon viitataan yli 400x myöhemmässä textissä. Niissä on eniten satua, ml jumalan näyttävimmät rangaistuxet apinaseurakunnalle: 1. sormi pystyssä: kuolema (mitähän pahaa kivat eläimet oli tehneet kun niille tuli sama seuraamus? Mato kyllä haukkaa omenaa ja käärme näyttää sanonko miltä.) 2. sormi: vedenpaisumus. Meininki oli kuin Nooan päivinä. 2. sormi: Baabel (iloisella äänellä)! Jumala tuli kattoo et mitä noi puuhaa täälä? Kaikki puhuu samaa kiältä! Jumalat sanoi monikossa ettei tää käy päinsä ja potkas keon hajalle. Piäxänmäellä eemerituspiispa sanoi tuskin ymmärrettävällä savonkielellä että alotettaan kadotuxenpurkutalkoot! Ihmeellistä harhaoppia! Kuka teistä tietää mikä oli Jeesuxen puheiden pääsisältö? Sen voi mitata viivottimella. Se on tässä punaisella: se varotti iankaikkisesta kadotuxesta! Minkä takia tää on komedia? Kai sixi kun tää päättyy hyvin! Kun valetta todistetaan tieteellisesti todexi, siitä tulee komedia. Tutkistele maata, niin se kertoo sinulle! Darwin mittasi vuosikymmenien ajan pellolla multakerroxien paxuutta, joita madot paskansivat, nähdäxeen ehtiskö ne paskantaa tarpeexi miljoonassa vuodessa. Hyvin ehtivät. Good job worms! Job 12:7-9. Mitä komediaa.
xxx/ellauri126.html on line 814: Muita sanontoja joita voisi käyttää jossain myöhemmässä jaxossa: Kattoo jynkkyä muna kädessä, vetää pannuun, tempasta lättyyn, tärppää kaaliin, vedellä poijuun, ruuvaa turpaan, laittaa urakalla pataan. Täyttä kuraa. Ime kiviä! Vitutuxen aiheita löytyy aakkostettuna takakannessa. Aika moneen on helppo yhtyä, vaikka osa alkaa olla vähän liian millenniaalia.
xxx/ellauri138.html on line 344: Koko saksalainen filosofinen kritiikki Straussista Stirneriin rajoittuu uskonnollisten käsitysten arvosteluun. Lähtökohtana oli todellinen uskonto ja varsinainen teologia. Mitä ovat uskonnollinen tajunta, uskonnollinen käsitys, se määriteltiin myöhemmässä selittelyssä eri tavoin. Koko edistysaskel oli siinä, että myös virallisesti hyväksytyt metafyysiset ja poliittiset käsitykset, oikeus-, moraali- ynnä muut käsitykset sovitettiin uskonnollisten tai teologisten käsitysten piiriin, samoin kuin siinä, että poliittinen tajunta, oikeus- ja moraalitajunta selitettiin uskonnolliseksi tai teologiseksi, ja poliittinen, oikeudellinen, moraalinen ihminen — viime kädessä »ihminen yleensä» — julistettiin uskonnolliseksi. Uskonnon herruus oletettiin ennalta. Vähitellen alettiin jokainen vallitseva suhde selittää uskonnolliseksi ja muutettiin kultiksi — lainpalvonnaksi, valtionpalvonnaksi jne. Kaikkialla törmättiin dogmeihin ja dogmiuskoon. Maailma kanonisoitui yhä laajemmassa mitassa, kunnes kunnianarvoisa Pyhä Max (Max Stirner, toim.huom.) saattoi lopulta julistaa sen en bloc pyhäksi ja siten päästä kerta kaikkiaan eroon siitä.
xxx/ellauri168.html on line 334: Yksi näistä ystävistä oli nimeltään Arietty, ja vaikka muut hänen lapsuuden kuvitteelliset hahmot unohdettiin pian, Arietty pysyi toisena persoonallisuutena, kasvaessaan Jessican kanssa. Ariettyn hahmo oli melkein päinvastainen kuin hänen omansa, jossa oli jonkin verran hänen äitinsä kovuutta ja julmuutta, sekä sarkastinen että julma hahmo, jolla oli ankara matala ääni, hyvin erilainen kuin Ariettyn, joka oli kiltti ja kimakka. Tämä hänen persoonallisuutensa jakautuminen olisi voinut osaltaan tehdä hänestä helpon hypnoosikohteen myöhemmässä elämässä, mutta ei tehnyt. Katso myös skotlantilaisen kirjailijan R.L. Stevensonin tohtori Jekyllin ja herra Hyden outo tapaus. Hänen Treasure Island -saari on myös jännittävä.
xxx/ellauri176.html on line 516: Freud sanoi, että suun stimulaatio voi johtaa suun kautta kiinnittymiseen myöhemmässä elämässä. Ympärillämme on suullisia persoonallisuuksia, kuten tupakoitsijoita, kynsienpuristajia, sormien pureskelijoita ja peukalonimijöitä (!). Suulliset persoonallisuudet harjoittavat tällaista suullista käyttäytymistä, varsinkin stressin aikana.
xxx/ellauri200.html on line 377: Fogg on keski-ikäinen bipolaarinen laiha väpelö, Passpartout on luipero frankofoni Ibrahim-niminen musulmaani lakukeppi, ja detektiivi Fixistä on tehty sarjoissa nyttemmin välttämätön 3. pyörä, neuvokas ja suulas token nuori nainen, joka alkaa kaiken kukkuraxi muhinoida Ibrahimin kaa. Foggille on kyllä varattu jossain myöhemmässä jaxossa (mitä vetoa että amerikkalaistunut - juu tietysti) Estella, joka ei kuitenkaan tule häirizemään juonenkuljetusta vaan jättää kolmikon seikkailemaan kolmistaan kuin eilisen ranskalaisen romcomin jewess, lakukeppikokki ja lepakko. Konna Bellamykaan ei ole täysin paha, pitää Foggille kauniin muistopuheen. Mutta spoilerista ilmenee että Fogg pääsee kuitenkin lyttäämään sen julkisesti loppupeleissä. Estellaa ei huolita mukaan siikveliinkään kaiketikin, missä kolmikkomme jatkaa Jules Vernen merenhuisketarinaan. Tyypillistä on, että konnantöitä rahoittava konna saa osaxeen vain pahexuntaa, kun taas suoritusportaan konnat tapetaan muitta mutkitta. Nain on meidankin elamassamme. Ehkä vituttavinta on että seikkailut on aivan sivuosassa, ja koko sarjan ytimessä on näiden tyyppien haukotuttavat keskinäiset välienselvittelyt koijassa ala tositeeveesarja Viettelysten saari.
xxx/ellauri227.html on line 136: Yhteiskunnallisten kysymysten esiinnostaminen ei koskaan ole ollut Camillan päätavoitteena. Yhdenkaltaisuus Anders Behringiin on pelkkää sattumaa. Pyrin ensisijaisesti viihdyttämään. Puolison pahoinpitely on eräs sellaisista teemoista. Sensijaan esim ympäristöpolitiikasta en suin surminkaan kirjoita. Henkilöt ovat minulle kuin käsinukkeja. Camilla säästää aina kaiken mitä on kirjoittanut, sitä voi ehkä käyttää jossain myöhemmässä jaxossa.
xxx/ellauri231.html on line 64: 1948Yhdysvallat hylkää taas Venäjän ehdotuksen atomiaseiden tuhoamisesta. Niitä voidaan ehkä käyttää jossain myöhemmässä jaxossa.
xxx/ellauri235.html on line 466: Kirjasta on tehty kaksi elokuvaa. Ensimmäisessä, 1970-luvulla tehdyssä versiossa Villi Vonkkaa näytteli Gene Wilder, ja myöhemmässä, vuonna 2005 ensi-iltansa saaneessa Tim Burtonin ohjaamassa versiossa Jalina on Freddie Highmore ja Villi Vonkkana Johnny Depp. Näistä 70-luvun sovitus ei ollut Dahlin mieleen ja hän sanoikin olleensa siihen "hyvin pettynyt", koska hänen mielestään "elokuvan tarina painottui liikaa Villi Vonkka (Willy Wanker) -hahmoon eikä niinkään päähahmoksi tarkoitettuun Jali Kulliin".
xxx/ellauri239.html on line 116: Laotsen elämänvaiheita ei tarkoin tunneta. Hänestä tiedetään parhaasta päästä vain, että hän myöhemmässä iässään oli kuninkaallisen kirjaston hoitaja Kaossa. Tämän virkansa hän kuitenkin jätti muiden kirjastonhoitajien piereskeltyä koko ajan (kuka huusi ulkona kovalla äänellä Kau? Älä tule tänne koppiin kun olet juuri käynyt vessassa!), vetäytyäkseen yksinäisyyteen mietiskelemään. Loppuikänsä hän sitten vietti Hsien-Kun solassa Ling-Paon piirikunnassa. Hän elää vieläkin onnellisena solassa ellei ole kuollut.
xxx/ellauri259.html on line 287: Amerikkalaiset tutkijat Richard Gombrich ja Alexander Wynne väittävät, että Buddhan kuvaukset ei-itsestä varhaisissa buddhalaisissa teksteissä eivät kiellä, että minä on olemassa. Wynne ja Gombrich väittävät yhteen ääneen, että Buddhan lausunnot anattāsta olivat alun perin "ei-itse" -oppi, joka kehittyi "ei-itseä" -opetukseksi vasta myöhemmässä buddhalaisessa ajattelussa. Wynnen mukaan varhaiset buddhalaiset tekstit, kuten Anattālakkhana Sutta , eivät kiellä, että on olemassa minä, ja ne väittävät, että viisi aggregaattia , joita kuvataan ei-itsenä, eivät ole kuvauksia ihmisestä vaan ihmisestä.
xxx/ellauri293.html on line 497: Myöhemmin Elizabeth M. Koppitz otti käyttöön useita Huttin ja Briskinin pisteytystekijöitä myöhemmässä työssään, The Bender-Gestalt Test for Young Children.
xxx/ellauri305.html on line 303: Vaikka numero 613 mainitaan Talmudissa, sen todellinen merkitys lisääntyi myöhemmässä keskiaikaisessa rabbiinisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien monet mitzvoteja listaavat tai järjestävät teokset. Tunnetuin näistä oli Maimonidesin 613 käskyn luettelo. Vaikka käskyjen kokonaismäärä on 613, kukaan ei voi suorittaa niitä kaikkia. Monet voidaan havaita vain Jerusalemin temppelissä, joka ei enää ole pystyssä. Erään vakiolaskennan mukaan on 77 positiivista ja 194 negatiivista käskyä, joita voidaan noudattaa nykyään, joista 26 käskyä on voimassa vain Israelin maassa. Lisäksi jotkut käskyt koskevat vain tiettyjä juutalaisia: toisia noudattavat vain cohenit ja toisia vain miehet tai naiset, joitakin vain miehet ja naiset yhdessä, kuten "lisääntykää ja täyttäkää maa".
xxx/ellauri363.html on line 99: Stanfordin porukoiden mielestä Hans-Georg Gadamer on ratkaiseva hahmo 1900-luvun hermeneutiikan kehityksessä – lähes varmasti syrjäyttäen vaikutuksen ja maineen suhteen muut johtavat hahmot, mukaan lukien Paul "freedom fry" Ricoeur. "Nazi" Heideggerin filosofia vaikutti Hannu-Joriin syvästi ( huolimatta siitä, että Heidegger hylkäsi hermeneutin myöhemmässä ajattelussaan).
xxx/ellauri388.html on line 268: Monet muut, joiden vaistot olivat vähemmän heikot, kun he halveksivasti karkoittivat seksihalut varhaisessa elämässä, ovat havainneet, että myöhemmässä elämässä vihollinen palaa kymmenkertaisena voimalla ja ehkä luonnottomissa muodoissa.
35