Alaviite: Mikko Kuustonen on 60v gospellaulaja, kaivosmiehen poika kuten Tom Jones. Soololevy Profeetta. Yksityiselämä (Muokkaa): Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui koreografi Hanna Brotheruksen (s. 1968) kanssa. Meidän sukulainen Hanna tulee täysin pystymezästä julkkisskenen ulkopuolelta. He ovat molemmat impulsiivisia ja yliempaattisia. Heillä on tv-ohjelma julkkisten rakkauselämästä. He haastattelee julkkisystäviä ja kuulee mikä liima saa suhteen kestämään. Ois Kuustostenkin ollut hyvä ostaa sitä putkilo. Minkä jumala on liimannut sitä älköön ihminen irrottako. He laittavat izensäkin likoon. Kyllä siinä moni liima irtoaa. Kuustosella on siitä pitkä kokemus. Hän on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina v 2004. Varmaan vielä sietämättömämpi selvänä. Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen ja sixi kärsinyt myöhemmin myös muista mielenterveysongelmista. Kuustonen on kertonut olevansa värisokea. Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Näki maailman mustavalkoisena väri-tvn aikana. Koiratkin on värisokeita. Vieläköhän se pieree yhtä kovaa Hannan seurassa. - Mikko! Hanna Brotheruxen poika Johannes on myös huumekoukussa. Haisteleekohan se liimaa.
ellauri028.html on line 819: - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh.
ellauri029.html on line 381: Pessimismivääristymää voi olla se, että on huolestunut maapallon tai yhteiskunnan tilasta. Masixet on erityisen suskeptiibelejä sille. Tää on siis Wikipedian zykologian osastosta. Siinäkin voi olla vähän länsivääristymää. Hei täältä löytyy iso liuta lisää lupaavia ozikoita, joihin voisi palata jossain myöhemmässä jaxossa:
ellauri029.html on line 484: Vasta 1500-luvulla Francis Bacon kyseenalaisti tämän Euroopassa vallinneen ajatustavan. Kaksi vuosisataa myöhemmin David Hume katsoi, että sattuma voi pitkinä ajanjaksoina selittää suunnittelun harhan. Sata vuotta Humen jälkeen Charles Darwin selitti asian evoluutioteorialla.
ellauri029.html on line 692: Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt.
ellauri030.html on line 109: Kikhernekehoinen englannintaja (alla) kertoo Marcus Porcius Cato Censoriuxesta tarkemmin. Se syntyi tuskulumissaan Latiumissa ehkä 234 eKr ja kuoli ysärinä. Se oli ahnas plebeijinousukas. Perheen nimi oli Porcius (porsastelija? sikala?), lisänimi Cato tarkottaa kattia. Se oli varmaan jotenkin kissamainen, pitkäkyntinen rähisijä. Enemmän kuin Sapiens, millä nimellä se tunnettiin myöhemmin. Sillä oli vahvuuxia mutta vitusti myös vikoja. Sillä ei ollut mitään vuorisaarnan "autuaita ovat" ominaisuuxia, vaikka kovana käräjöijänä se varmaan ajatteli olevansa vanhurskas. Se oli todenpuhuja, suoraselkäinen, rohkea ja isänmaallinen, kiltti perheenisä kuten moni muukin nazi. Mutta se oli pihi saituri, hirveä styränki, paha vihollinen, ja pysyi poissa paheista vaan yleisön silmissä. Sitä ihannoitiin myöhemmin tyyppiroomalaisena, kai sen puutteet oli jo unohtuneet tai kuului asiaan.
ellauri030.html on line 292: Simmiaan ja Kebeen puheenvuorot saivat meidät kaikki apealle mielelle, kuten myöhemmin tunnustimme toisillemme. ... Ekhekrates: - Voi Faidon, minä ymmärrän teitä hyvin. ... Minä nimittäin pidän ja olen aikaisemminkin pitänyt erityisen kiehtovana sitä ajatusta, että sielumme on eräänlainen harmonia, ja kun siitä nyt puhuttiin, muistin izekin ajatelleeni niin. Nyt kaipaan samalla lailla kuin alussakin jotakin todistelua voidaxeni uskoa, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa.
ellauri030.html on line 300: Ostin ekan lohtunamixi professorin aloitusrahoilla. Se oli raudasta tehty Nokian ulosvedettävällä antennilla varustettu laatikko, jonkalaisen näin myöhemmin Oulun kännykkämuseossa. Sen päälle saattoi kuulemma ajaa autolla, ja yhä pelitti. Jorma Ollilan kapeaolkaisia pazaita ei ollut vielä kaikkialla maailmassa kaadettu.
ellauri030.html on line 380: Jos ei ole rahaa, siirrä ostokset myöhemmäxi, tai laske vaatimuxia.
ellauri030.html on line 405: Nain on meidankin elamassamme: jos sinulle annetaan näkinkengän ja kukkasen sijaan vaimo ja lapsi, olkoon niin. Mutta jos kapteeni kutsuu, jätä ne kaikki ja juokse laivaan, äläkä katso taaksesi. Ja jos olet vanha, älä poistu etäälle laivasta, ettet myöhästyisi, kun sinua kutsutaan.
ellauri030.html on line 547: Berliinissä ollessaan Schopenhauer haastettiin oikeuteen. Haastajana oli ompelijatar nimeltä Caroline Marquet. Melua vihannut Schopenhauer oli työntänyt ikkunansa alla kovaa lörpötelleen naisen alas portailta. Nainen oli loukkaantunut niin pahasti, että Schopenhauer määrättiin maksamaan tälle kuukausittain 15 taaleria rahallista korvausta. Kun nainen 20 vuotta myöhemmin kuoli, Schopenhauer kirjoitti päiväkirjaansa latinaksi ”obit anus, abit onus” (nainen kuoli, kärsimys loppui). Sillonko se osti sen huoneiston?
ellauri030.html on line 549: Vuonna 1831 Berliinissä puhkesi koleraepidemia ja sekä Hegel että Fichte pakenivat kaupungista. Hegel tuli takaisin liian aikaisin, sai tartunnan ja kuoli muutama päivä myöhemmin. Schopenhauer sen sijaan muutti etelään ja asettui loppuiäkseen Frankfurtiin vuonna 1833. Siellä hän eli yksin ainoana seuranaan lemmikkinsä villakoira Atma tai vaihtovuoroisesti Butz. Atma oli nimetty hindujen maailmansielun Atmanin mukaan. Schopenhauer testamenttasi koiralleen 300 guldenia. (Saksalaisten mukaan Atmoja oli useampia ennen Butzia. Se ei käy ilmi montax oli Butzeja. Nelijalkaisia pesänjakajia.)
ellauri030.html on line 592: Pessimisti on ihminen, joka ei usko, että elämässä asiat sujuisivat kovin hyvin. Hän ajattelee, että elämässä tulee joka tapauksessa eteen vastoinkäymisiä. Ennemmin tai myöhemmin.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri030.html on line 974: Mukana on jotain sitaattia Gigameshista ja muista mesopotamialaisista klassikoista. Vähän teodikean makua tässä on. Elämä on absurdia, mihkään elämässä ei ole oikein kunnon perusteluja. Just tämmösiä vizejä on tehty myöhemminkin, et ensin kexitään joku course of action ja sit ryntätään se perästä.
ellauri030.html on line 999: Optimismi on luojan katteetonta izetyytyväisyyttä. Ois mukavaa jos taivaaseen vois ottaa kreikantaidon mukanaan. Uni on korkoa kuoleman kapitaalille: maxa enemmän, kuolet myöhemmin. Näitä vanhusaforismeja se muotoilee ja makustelee tässä.
ellauri031.html on line 221: Vähän myöhemmin 1935 tapahtui se 6-vuotiasta Jaakko Hintikkaa askarruttanut Abessinian selkkaus. Toisessa maailmansodassa saapasmaan mustapuseroiset sankarit otti sitten turpiinsa. Pakenivat suinpäin takaisin Sisiliaan kumiveneillä.
ellauri031.html on line 314: Mussolinin isä oli seppä ja sosialisti, äiti oli katolinen ope. Benito nimettiin Mexicon vasemmistopresidentin Juarezin mukaan. Se oli vanhin lapsi kolmesta. Benito autteli iskää ideapajassa, isä ihaili Garibaldia (niinkuin se Conradin italiaano Panamassa) ja Bakuninia. Benitokin kunnioitti Garibaldia, muttei myöhemmin enään Bakuninia. Benitoa ei kastettu, vanhemmille tuli siitä riita. Siitä tuli 1901 kansakoulunopettaja munkkikoulusta, siis äiti voitti riidan lopulta. Niin aina.
ellauri031.html on line 333: Mussolini kavereineen '22 on ihan persun näköisiä kuvassa roimahousuineen ja pyssykoteloineen. Haju Pisilä, Halla-aho ja se tyhmä Lindström. Wanha kaljupää käsi ojossa vois olla Ben Zyskowits. Wanha ääni oikealta. Kunkku Emmanuel ("jumala kanssamme", yx Jeesuxen nimiehdotuxista) pelkäs vallankumousta ja anto avaimet käteen Mussolinille. Mussolini avas oven, sulki kunkun ulos ja oli ize sisällä. Eikun rakentamaan poliisivaltiota, josta kertoi Gummeruxen kirjanen. Kohta kulki junat aikataulussa. Eikä puolitoista tuntia myöhässä kuten Suomessa. Hyi helvetti, mieluummin olkoot vaikka kulkematta ollenkaan, myydään ennen Viroon romuxi kuin tällästä paskatouhua.
ellauri031.html on line 613: Pikku-Make sikamessias toivoi, että Jalli kirjoittaisi vielä romaanin, jossa päähenkilöt havahtuvat huomaamaan, että maa ei ole litteä. No NIIN! Senhän Jalli sitten tekikin, vuosikymmeniä myöhemmin kirjassa Taivaanpallo! Ei mennyt Maken hyvä neuvo harakoille. Jalonen on kuin William Burroughsin lause: Hän kykenee pitkästyttämään kuset lukijoistaan missä tahansa aika-tila-asemassa. Todellisuus on totta, tiivistää Jalli Olonen. Pallo on pyöreä. Jalli Olosen vastarintaliikehdintä on kuin lasten ristiretkeä. Jehovan todistajat on hiljennettävä, etteivät jää vasikoimaan virkavallale.
ellauri032.html on line 124: Pascal sai isältään lahjaksi myös Eukleideen Alkeet, geometrian klassisen perusteoksen, jonka hän ahmaisi leikiten läpi. Gilberte väitti myöhemmin veljensä keksineen myös Eukleideesta riippumatta uudelleen Alkeissa esitellyt 32 ensimmäistä lausetta ja todistaneen ne vieläpä samassa järjestyksessä, jossa Eukleides ne esittelee, mutta tälle väitteelle ei löydy kuitenkaan varmoja perusteita. Pascalin lahjakkuudesta kertoo kuitenkin se, että hän oli vasta noin 14-vuotias päästessään osallistumaan kerran viikossa järjestettyihin Marin Mersennen johdolla pidettyihin videokonferensseihin. Niistä muodostui myöhemmin Ranskan tiedeakatemia. Tosin vasta Pascalin kuoltua, v 1666. Ei tullut siitä akateemikkoa eikä paskaakaan.
ellauri032.html on line 128: Muuton jälkeen Pascal jatkoi yhä opiskelujaan, ja ennen 16. ikävuottaan hän teki lopullisen läpimurtonsa todistettuaan myöhemmin omaa nimeään kantaneen Pascalin lauseen, jota hän käsitteli teoksessaan Essai pour les coniques (Tutkielma kartioleikkauksista. Mystinen heksagrammi. Gurdijeff panee paremmax, sillä on enneagrammi. Kolme kulmaa enemmän kuin Pascalilla.). Pascalin kolmioita piirrettiin myös Norssissa. Mä tykkäsin aljasta enemmän kuin jommasta. Ei mulla ollut intuitiota.
ellauri032.html on line 142: Vuoden 1648 aikana Jacqueline koki uskonnollisen heräämisen ja sai innoituksen ryhtyä nunnaksi Pariisin lähellä olevaan Port-Royalin luostariin. Pascalin isä ei suostunut hyväksymään tyttärensä päätöstä (kuoli kiukkuisena 1651) mutta veljeensä Jacqueline onnistui vaikuttamaan jatkuvan saarnaamisen myötä, vaikka veljeä vitutti, kun Jacqueline ei jäänyt kotiin sitä ruokkimaan. Perinnöstä tapeltiin ihan päät verissä. Tytöt vei Pascalilta niin paljon että siitä tuli KÖYYYHÄ. Clermontin aikaa isältä rauhassa kutsutaan joskus Pascalin ”välikaudeksi”, jolloin jotkin huhut ovat väittäneet Pascalin viettäneen poikamieselämää (nähdään myöhemmin rakas nyrkki-Kyllikki), mutta tästä ei ole olemassa todisteita.
ellauri032.html on line 190: Elämä luostarissa auttoi osin Pascalia, sillä paikan säännöllinen elämäntapa paransi hänen terveyttään. Hän kirjoitti myös myöhemmin yhteen kootut Maaseutukirjeensä, joiden tarkoitus oli puolustaa luostarin johtajaa Arnauldia kerettiläisyyssyytteiltä. Se on varmaan se sama Arnauld joka teki Port Royalin kielioppia, josta Chomskyn Nomppa piti meteliä loistoaikona. Pascal alkoi suhtautua matematiikan harrastamiseen turhuutena, joka vei ihmisen mielenkiinnon pois sitä tärkeämmän totuuden eli kristinuskon tutkimiselta. Chomsky ei kyllä ois peukuttanut tota, vanhana jumalattomana rabbina. Sen mielestä politiikka on tärkeämpää kuin lingvistiikka.
ellauri032.html on line 224: Eliot piti James Joycea arroganttina. Joycesta näät Eliotin runous ei ollut kovin kummosta. Kun ne vakuuttui toistensa julkkislätkistä, niistä tuli Pariisissa henkilökohtaisia hyviä ystäviä, niinkuin paljon myöhemmin Tomista ja Grouchosta pen pälejä.
ellauri032.html on line 226: Eliot kääntyi Beckettin porukoiden englannin kirkon uskoon 1927 isiensä unitarismista ja ryhtyi britixi. Uskonto oli sille pyhä asia, siitä tuli anglo-katolinen kirkonvartija ja rojalisti Kaarlo-marttyyrin (ei Syvännön, vaan sen karkotetun kuninkaan) elinikäinen jäsen (arvaa kyllä mikä jäsen). 30v myöh. se tarkensi, et sillä on katolinen mieli, kalvinisti perintö, ja puritaani temperamentti. Sen miälest Goethe ja Rudolf Steiner oli cooleja. Ääliö ja huuhaamies. Ja kolmantena tomppelina vielä Dante. Neljäs muskettikoira oli Ezra Pound, joka punakynäili sillä aikaa Tompan manuskriptiä, kun Tomppa skizoili Viviennen kaa.
ellauri032.html on line 247: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
ellauri032.html on line 332: Kielellä saa sanotuxi ajatuxia joita ei voi kuvitella, kuten äärettömyys. Aivon neuroverkko on äärellinen automaatti, mutta vaan teoriassa voi sillä tuottaa äärettömän kielen. Teoria lausejoukko seurauxineen, siis kieli, opettaa logiikka. Joukko-opissa ei voi ristiriidattomasti olla rajoittamatonta komprehensioaksioomaa, sen osoitti Russell kolme vuosisataa myöhemmin paradoxixi. Koko ääretöntä ei voi käsittää yhteen läjään, se ajatus puree häntäänsä kuin koira, joka on lukenut ritariromaaneja.
ellauri032.html on line 655: Ei vaitiskaan. Tutustuminen hallelaisiin pietisteihin vaikutti hänen myöhempään elämäänsä. Hän huomasi, että kaikista erimielisyyksistä huolimatta heillä oli samanlainen uskonnollinen pohja. Hän irtautui 1730-luvulla pietisteistä ja hylkäsi monia pietistisiä korostuksia. Hän salli kartanolleen Berthelsdorfiin muodostua ekumeenisen pakolaisyhteisön, ja otti suojelukseensa hyvin erilaisista kristillisistä liikkeistä ja opeista tulleita ihmisiä. Valtaosa tämän yhteisön varhaisista jäsenistä oli Böömistä ja Määristä uskonvainoja paenneita hussilaisia, jotka kokivat, että Herrnhutissa oli kyse vanhan hussilaisen veljeysihanteen (unitas fratrum) uudesta tulemisesta.
ellauri032.html on line 673: Jeesus sanoi: "Minun täytyy noudattaa sääntöjä." Pulu laskeutui hänen päälleen ja joku (hänen isänsä, kuten myöhemmin ilmeni) huusi: ”Tämä on minun rakas Poikani!” (Matt. 3:17). Jeesus ei välittänyt edes pulunkakasta.
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 472: Aika työlästä on Wyszewskiä tankata ranskaxi, mutta kaiketi se koittaa sanoa, että tässä niteessä porvari-Paavali on kääntänyt kelkkansa ja syyttää entisiä kavereitaan taidepellejä kuin ateenan johto Sokratesta nuorison villizemisestä. Tätä taideboheemit piti syystä melkoisena takinkääntönä. Paavalista tuli porvari ja porvarista Paavali, ja 5v myöhemmin akateemikko. Nousujohteista. Bourget teki selloutin katolisille sioille. Wysewski rinnastaa nuorison pilaajat kovaxi keitettyyn Nick Carteriin. En tiennytkään että Nick on noin vanha! Tää copycat ilmiö, eli julkisuuden ilkiöiden apinointi, on takuulla yhtä vanha kuin sapajou-apina. Konnantöiden laajamittainen mainostus tietysti onkin nuorison ja vanhemmankin ääliökannan villizemistä klikkausten hinnalla. Kokeilen samaa, sanoo apinat kuin Wagner Viiville ja apinoi.
ellauri033.html on line 564: Toi Musset taitaa olla aika tärkee Bourgetille, se oli dändi ennen dändiä. Täytyy tehdä siitä ihan oma paasaus. Jos usko on lastenkaltaisexi palanneiden ukkeleiden ja mummeleiden heiniä, niin romantiikka on kuin tehty nuorisoa varten. Kun mahla nousee ja panohaaveet on vilkkaimmillaan, tekee mieli lukea tollasta romanttista höttöä. Niinku tää: "Jumalattomuus on tää kaunis nuori mies joka viimeisen yönsä aamusella kazoo verenkarvaista sarastusta ja salamana näkee koko historian ja legendojen taivaanrannan, palataxeen sitten painamaan pääkyn kauniin tytön tisseille, kauneimman unelmansa, jota se rakastaa liian myöhään nyt." Justiinsa niin, liian myöhään joo, todennäköisemmin se tuli ihan liian aikaisin.
ellauri033.html on line 585: Toi Vallez kuulostaa kiinnostavalta, äärivasemmistolainen Pariisin kommuunista, kuoli keski-ikäisenä 53v (rautakauppias 54v), ei saanut omaelämäkertaa valmiixi. Tai no sai ja sai, tyngäx jäi kuten elämä. Ehdinköhän mä The Endiin saakka. Konec. No tietysti. Siitä ei ole vielä kukaan myöhästynyt. Vallesilla oli myös kiinnostava aisapari Severine, suffragetti feministi. Hauska tutustua. Enchante. Encantada, sanoi naiset la Republicassa. Sisäänlaulettu. Johnin suosikkibiisissä Tor i Helheim aasojen kuoleman jumalatar Hel laulaa Torin tervetulleexi sisään helvettiin.
ellauri033.html on line 670: Ja tää on tuubaa myös: "mestari" on "vastuussa" jos joku oppipoika ääliö ymmärtää sen väärin. Vitun "mestari". Vitun oppipojat. Ääliöitä koko porukka. Pitäiskö poikaa lohduttaa: hyväxy että olet kalkkuna, vai moittia: mitäs läxit kalkkuna? Ihan sama, se on myöhäistä nyt. Kalkkuna mikä kalkkuna. Kyllä veturikin voi katua, tai kalkkuna, soveltaa yrityxen ja erehdyxen mekanismia. Se on hyvin simppeli mekanismi ohjelmoida. Ei siihen tarvita vapaata tahtoa eikä supernaturaalia tuomaroivaa isäukkoa, joita Polle on innolla jo raahaamassa taantumuxen rekvisiittavajasta
ellauri033.html on line 691: Pena pääsi pakanan kirjoihin sekä jutkuilta että kristityiltä. Hyvä Pentti! Hioi ajatusten ohella linssejä, kuoli lasipölyn pahentamaan tubiin 44-vuotiaana. Ei huolinut asemia eikä palkintoja. Ei huolinut Descartesin typerää sielu-ruumis dualismia. Hyvä Pentti! Filosofien ruhtinas sanoi toi tuiki tuntematon Deleuze (1925), ilmeisesti ranskisten joku myöhempien aikojen pyhä. Monta muutakin N.N.ää mainittiin Wikipediassa. Työsarkaa piisaa.
ellauri033.html on line 744: Mutta kuka voi määritellä tarkan hetken jolloin jokin tarina alkaa? Kaikki on jo alkanut aikaisemmin, jokaisen romaanin ensimmäisen sivun ensimmäinen rivi viittaa johonkin joka on jo tapahtunut kirjan ulkopuolella. Tai todellinen tarina on se joka alkaa 10 tai 100 sivua myöhemmin ja kaikki se mikä edeltää on vain prologia. Ihmislajin yxilöiden elämä muodostaa jatkuvan juonen, jossa jokaisen yrityxen eristää koetun pätkä jolla on merkitys erillään muusta - esimerkixi 2 ihmisen tapaaminen joka muodostuu ratkaisevaxi kummallekkin - on otettava huomioon että kumpikin kuljettaa mukanaan kudosta jonka muodostavat teot, ilmapiirit, toiset ihmiset ja että kohtaamisesta seuraa muita tarinoita jotka erottautuvat heidän yhteisestä tarinastaan.
ellauri033.html on line 815: Lamartine syntyi Burgundin maakunnassa ranskalaiseen aatelisperheeseen. Hänen vanhempansa kasvattivat hänet hartaaksi katolilaiseksi, mutta hän kääntyi myöhemmin panteismiin kirjoittaessaan teoksiaan Jocelyn ja La Chute d´un ange. Vuonna 1847 hän kirjoitti teoksen Histoire des Girondins ylistyksenä girondistien puolueelle.
ellauri033.html on line 1156: Pirkonkin piti kuolla tubiin 17-vuotiaana koulutyttönä. Ei kuollutkaan, väärä hälyytys. Kuoli 70v myöhemmin veritautiin. Eihän anemiaan kukaan ole kuollut, se ajatteli toiveikkaana. Luulet vaan. Nytkö sitten kuollaan, kysyi Kivelässä vielä ennen laitimmaista pistosta. Siihen kuoli hän kuin jalaton Sammeli Koskelan eläinhoitolan lattialla. Huivi leuan alle vaan. Vai kuoli hän siihen? Ja siihen kuoli hän.
ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri034.html on line 294: August von Kotzebue tapettiin keppijumppanujakassa 1819. Alaskassa on Kotzebuen salmi ja kaupunki, Otto von Kotzebuen mukaan nimetty. Räävelissä 1787 syntynyt Otto, Akun poika, kartoitti Alaskaa ryssille. Ryssä möi sen sitten jenkeille 1867. 100v myöhemmin meidän perhe kazoi Suomi 50 ilotulitusta tähtitorninmäeltä. Sitä 50v uudempi on kuva missä Saarinen ja kuningatar hymyilevät linnan juhlissa Suomi 100-kyltin kyljessä.. Alexander Kotzebue maalasi hulluna vuotena 1948 taulun 7-vuotisen sodan Kunersdorfin taistelusta kaxi vuosisataa ennen kuin mä aloitin Tehtaankadun kansakoulun 1959. Oli varmaan samaa huonetta ja sukua. Kunersdorfissa ryssä ja itävalta löivät Friedrich der Grossen armeijan, suuret preussilaiset pienixi muruixi. Saxan suurvaltatoiveet tyssäsivät taas. Verdammt! Retu jäi kotiin hoitamaan kihtiä kaalinlehtikääryleillä Emanuel Bachin säestäessä cembalolla. Kuten kertoilee mamuprofessori Crister Pursiainen populäärishistoriallisessa pläjäyxessä hovitsempalisti ja hänen kuninkaansa 2017, kirjan lainasi Riku Seijalle joka ei myöskään jaxa sitä lukea. Rikuilla oli Somervillessä pörhöhäntäinen kissanpoika nimeltä Klobürste. Se oxenteli karvapalloja. Zum kotzen.
ellauri034.html on line 539: Epäonnistuneen itsemurhayrityksen jälkeen Korzeniowski pestautui 1878 englantilaislaivaan. Vuonna 1886 hänellä oli komennossaan oma laiva ja hän oli saanut Britannian kansalaisuuden. Tässä vaiheessa hän muutti nimensä Joseph Conradiksi. Seuraavat kahdeksan vuotta hän purjehti eri puolella maailmaa kartuttaen kokemuksia, jotka vaikuttivat voimakkaasti hänen myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Vuonna 1893 hän jätti merimieselämän, jonka aikana hän oli täysin englantilaistunut, lukuunottamatta puolalaista aksenttia.
ellauri035.html on line 47: Kun jaxaminen ja olosuhteet nazaavat, tuloxena on uskomaton onnen tunne. Kai sit niin. Usein kirjoittamisessa on onnen sijaan kyse kyynärspää- ja niskakivuista ja toisten kadehtimisesta. Pettymyxet, izeinho, yxinäisyys ja rahahuolet ei kyllä ole järin vaivanneet näin emeriturusvaiheessa. Saattaahan ne tulla vielä myöhemmin.
ellauri035.html on line 1107: P. Balthazar eli Balthasar eli Balthassar, eli Bithisarea oli perinteinen kolmas tietäjä, eli maagi Raamatussa Kasperin ja Melkiorin lisäxi, jotka toi Jeesuxelle syntymäpäivälahjoja. Aika tylsiä paketteja vaikka kovia, nimittäin kultaa mirhamia ja pyhää savua (no ei se savu ollut kovaa, mutta suizukkeet oli jotain paloja tai tikkuja). Balthazar oli arabisheikki joka toi mirhamia, eli pyllyvoidetta. Äiti oli lahjaan enemmän kuin tyytyväinen, vaipat oli siihen aikaan tosi huonoja. Niin aina. No Jeesus oli niin pikkuinen ettei sillä varmaan ollut vielä mielipidettä, vaikka myöhemmin sillä niitä oli vaikka muille jakaa. Ja jakoikin, lyhemmittä puheitta.
ellauri035.html on line 1123: Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)
ellauri036.html on line 43: Amantine-Lucile-Aurore Dupin, myöhemmin paronitar Dudevant, kirjailijanimeltään George Sand (1. heinäkuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1876) oli ranskalainen feministinen kirjailija. Sand nai paroni Casimir Dudevantin vuonna 1822. Pari sai kaksi lasta. Vuonna 1835 Sand jätti miehensä ja otti lapsensa mukaansa Pariisiin.
ellauri036.html on line 161: ... Miksi pelottaisi sinua tyhjyys, ruumis parka? Joka tunti vie sinut lähemmäs sitä, jokainen askeleesi taittaa poikkipuun tikapuilla, joilla juuri seisot; sinä elät kuolleista, taivaan ilma painaa ja musertaa, maa, jota astut, vetää sinua jalkapohjiesi kautta puoleensa. Astu alas maan poveen! Miksi pelkäät? Pelottaako sinua sana? Sano vain: 'Emme elä enää.' Etkö tunne suurta väsymystä, jonka jälkeen on suloista saada levätä? Minkätähden epäilemme, kun kysymys ei ole kuin siitä, tapahtuuko se hiukan ennemmin tai hiukan myöhemmin?
ellauri036.html on line 1061: Tulin liian myöhään liian vanhaan maailmaan.
ellauri036.html on line 1255: Ketä se odottaa noin myöhään? —
ellauri036.html on line 1842: maxupäivän siirtämistä myöhemmäx.
ellauri036.html on line 2035: Aprillipäivä on yli viikon myöhässä. Sattuu melkein pääsiäisen päälle.
ellauri037.html on line 249: Wislava Szymborska oli Callen ikäinen. Syntyi 5kk myöhemmin ja eli 2v kauemmin. Vuoden 1966 nobelisti. Puolan Mozartixi sanottiin. Se otti outoja näkökulmia, esim. kissan äsken kuolleen omistajan asunnossa. Siltä jäi alle 350 runoa. Kysyttynä mix niin vähän se sanoi: mulla on rode kotona. LOL. Mieti sitä, el Lauri, revi siitä.
ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 563: Arttu opetteli 2v 2x kirjanpitoa merkanttikoulussa, mistä oli sille myöhemmin hyötyä rahankeruussa. Sitten opsimathes aloitti akateemiset opinnot myöhässä. Varsinkin latina tuotti vaikeuxia. Sixköhän se pudotteli siivekkäitä sanoja niin paljon prujuissa, lunttasi varmaan kirjasta niinku kouluaikoina. Äiti muutti Adelen kanssa Weimariin Goethen perässä. Arttu oli äidin kaa huonoissa väleissä. Äiti kirjoitti: "sä olet sietämätön ja rasittava, ja sun kanssa on ihan mahdotonta elää; sun harvat hyvät ominaisuudet peittyy tohon izerakkauteen, eikä niistä ole hyötyä koska et malta olla vittuilematta toisille." Arttu lähti, eikä ne enää tavanneet kinä. Artun naisvihamielisyys voi EHKÄ liittyä tähän, ehdottaa varovasti elämäkerturi. Hampurissa Arttu asui yhen opiskelukaverin (pojan) kaa.
ellauri037.html on line 565: Arttu meni sit Gothan aikuislukioon sakseissa ja pani rahaa menemään aatelisten bileissä. Kirjoitti jonkun epigrammin yhestä opesta ja sai potkut koulusta. (Tästäkin Arttu valehteli myöhemmin. Totuus ei ollut sille mikään kauppatavara, se valehteli ihan ilmasex.)
ellauri037.html on line 569: Arttu oli lääpällään kauniiseen Karoline Jagemanniin, herttua Karl Augustin kanaseen, ja kirjotti sille ainoan tunnetun rakkausrunonsa. (Atmalle kirjotetut on hävinneet, koira kai söi läxyvihon.) Vaikka Sope myöhemmin vähexyi sänkypainia, sillä oli kaikenlaista panoa alempiarvosten naisten seurassa, kuten palvelijoiden, näyttelijättärien ja joskus maxettujen naisten (näitä se vältteli, liian kallista). Nää hommat jatku vanhempanakin, ja sillä oli 2 aviotonta tytrtä (1819, 1836), jotka onnex onnex kuoli vauvana. Arthur jopa kehuskeli tällä, kai se tiesi ettei naiset pitäneet sitä minään löytönä, sehän oli ruma kuin perse, eikä se useinkaan päässyt viivalle.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri038.html on line 104: Nietzschen ajattelu ja tuotanto on jaettu myöhemmin erilaisiin vaiheisiin. On puhuttu romanttisesta ja taiteellisesta, sitä seuranneesta skeptisestä ja älyllisestä sekä profeetallisesta ja maanisesta vaiheesta. Ei se noita juttuja kaikkia ihan ize kexinyt, kylä ne oli trendikkäitä fin de sièclen meemejä.
ellauri038.html on line 184: 1882 Weber kirjoittautui Heidelbergin yliopistoon lakitieteen opiskelijaksi palvellen samalla "toisinaan" Saksan armeijassa. 1886 Weber läpäisi alemman oikeustutkinnon. 1880-luvun ajan Weber jatkoi historian opiskelua. Hän sai tohtorinarvon lakitieteessä 1889 kirjoittamalla keskiajan liikeorganisaatioita käsittelevän väikkärin. Kaksi vuotta myöhemmin Weber sai valmiiksi habilitaatioväitöskirjan Die Römische Agrargeschichte in ihrer Bedeutung für das Staats- und Privatrecht. Yhtään pannulappua?
ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
ellauri038.html on line 192: Weberin laajimmin tunnettu teos, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, julkaistiin vuonna 1904 (suom. 1980). Siinä hän esitti, että kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa. Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Tämä Weberin mukaan osaltaan synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta. Weber ei tarkoittanut, että kalvinismi olisi ollut välttämätön kapitalismin syntymiselle, vaan sanoi, että kapitalismi olisi ilman kalvinismia syntynyt jossain muussa muodossa.
ellauri039.html on line 75: 1654 sairastui Simo tubiin, johon se kuoli 5 vuotta myöhemmin.
ellauri039.html on line 672: vaan koska se lähti pari tuntia liian myöhässä.
ellauri039.html on line 722: Camus vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Algeriassa, joka silloin oli yksi Ranskan lääneistä, osa Ranskaa. Hänen isänsä kaatui ensimmäisessä maailmansodassa, kun Albert oli vuoden ikäinen, ja poika eli köyhissä oloissa kuuron äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Myös Albertin eno oli kuuro. Albert opiskeli lukiossa ja aloitti filosofian opinnot yliopistossa, mutta ne keskeytyivät hänen sairastuttuaan tubiin. Camus liittyi 21-vuotiaana Algerian kommunistiseen puolueeseen, mutta hänet erotettiin kaksi vuotta myöhemmin. Hyvä kamu! Et kelvannut edes cameradexi.
ellauri040.html on line 85: Felix oli varmaan nelikymppinen kirjoittaessan näitä, kun ei osannut täydentää tätä pitemmälle? Se kuoli 62-vuotiaana, et sen puolest oisi voinut. Katotaan sen biota ja täydennetään siitä. Feelix-kissa oli äärivassari psykoanalyytikko, suklaatehtailijan poika (iskä teki Banania-suklaapatukoita). Sen tytär Emmanuelle (1964) on kirjailija. Isä läxi kun se oli 8v, ja kuoli 20v myöhemmin.
ellauri040.html on line 101: Enkö todellakaan murhaisi 12-vuotiasta tyttöä, jos videoiden kazelun sijasta olisin lukenut "parasta maailmankirjallisuutta"? Tälläisiä latteuxia voi esittää vaan kirjallisuuden intohimoinen ystävä, jolle suurin onnettomuus ja seikkailu on myöhästynyt lainakirja.
ellauri040.html on line 176: Sen tässä oppis ellei jo osaisi, että on taottava kun rauta on kuuma ja nuori veri kuohuu, kohta on vanha ja kaikki myöhäistä. Opsimathes lällättäjän lällätys on yhtä joutavaa kuin 80-vuotiaan kreikanopinnot. Ristikoiden ratkaisusta on sama hyöty. Sillä kohta naxuu saxet ja katkee lanka niin lällätetyiltä kuin lällättäjältä. Ja sit on kummallakin enää enintään historiallista mielenkiintoa.
ellauri040.html on line 342: Oliko Maxin ja Moritzin ongelma et nekin oli sukupolven myöhässä tunnilta? Just niinkun niiden inhokit, Anhava ja Haavikko ym suomalaiset modernistit oli 60-luvulla 20v muusta Euroopasta jälessä. Jos Z-sukupolvi on nyt saanut muun Euroopan kii, Max ja Moritz vaikuttaa niistä enemmänkin isoisän aikuisilta.
ellauri040.html on line 541: Pappi piti tulla Reetistäkin äidin pläänissä. Kylnää meeminikkarit on tosi usein meeminikkareiden pentuja. Kotiopettajan tarina tuli siitä vaan, hullu sellainen. Sai potkut bylsittyään oppilansa äitiä, niinkuin Punaisessa ja mustassa. Näin kävi monta kerta myöhemminkin, eiku äidin luo Nyrtingeniin takaisin. Luulosairas siitä tuli ja sekopää äidin hoteissa.
ellauri041.html on line 42: Vuonna 1918 Tšukovskista tuli Gorkin aloitteesta perustetun Vsemirnaja literatura -kustantamon englanninkielisen osaston johtaja. Hän venäjänsi paljon amerikkalaisten ja englantilaisten kirjailijoiden teoksia ja laati sovituksia lastenkirjallisuuden klassikoista. Käännöstieteellisten tutkimustensa tulokset Tšukovski julkaisi kirjassaan Printsipy hudožestvennogo perevoda (1919), jota hän myöhemmin laajensi nimillä Iskusstvo perevoda (1930, 1936) ja Vysokoje iskusstvo (1941, 1964, 1968). Tšukovski osallistui aktiivisesti kielenkäytöstä 1950-luvulla käytyyn keskusteluun ja puolusti venäjän kielen puhtautta teoksessaan Živoi kak žizn (1962).
ellauri041.html on line 182: tai siis Suomessa sitten 80-luvun, kun täällä ollaan 20v muista myöhässä.
ellauri041.html on line 183: Mikä riivaa X,Y,Z ja myöhempiä sukupolvia, olis asiallisempi kymysys,
ellauri041.html on line 365: Tommi syntyi 7 vuotta myöhemmin, Kekkonen oli aika viimeisillään, huonossa hapessa, olikohan se jo ihan gaga?
ellauri041.html on line 402: Wilhelm Busch kertoo rienaavasti myöhäiskeskiaikaisemmasta Antoniuxesta.
ellauri041.html on line 1459: Oli jo myöhä, mä makailin yxikseni -
ellauri041.html on line 1665: myöhään yöhön yksin pyhimystalossa.
ellauri041.html on line 1862: Tompan rykäystä hyllattiin briteissä uraa uurtavana, ja hyssytettiin sivummalle mm. Apollinairea Vyöhykkeineen (Apollinaire kuoli espanjantautiin, ei päässyt teholle), ja naisrunoilijaa Hope Mirrleesiä runoineen Paris. A poem. Suomessa Lauri Viljaseen ja Kai Laitiseen Tomppa teki hurjan säväyxen yhtä maailmansotaa myöhemmin 1949. Upposi hedelmälliseen maaperään kuin veizi voihin, tai kevätsade pikapakkasen tuhoamaan kukkapenkkiin. Suomen porukat veivas modernismia vielä yöpakkasilla 1958, kun muut oli jo muutaman ismin edellä.
ellauri042.html on line 747: Sillä oli myöhemmin seikkailu toisen naisen kanssa jonka nimi oli Appolinaria Suslova (no joo, Apollinaria, stiplu), nuori nainen johon se oli ankarasti pihkassa. Vaikka se oli kovasti siihen rakastunut, Doston pelihimo yhdistettynä mirrin flirttailuun jonku toisen miehen kaa teki lopun niiden suhteesta.
ellauri042.html on line 802: Oikeistoromantikkona Olli peukuttaa myös symbolismia ja existentialismia, lainaa kyttyräistä Kierkegaardia. Aika paljon kertoo uskonnosta se että sen ymmärtää vajakkikin 100%sesti. Olli on idioottisaarnaaja. Lapset ja muut vajakit ymmärtää hyvän kirjan symboleja ja vertauxia ennenkuin trigonometriaa. Vaik Eukleides on yxinkertasempaa. Koska Eukleides ei ota kantaa. Elukan eka huoli on kannan ottaminen. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Kanta kertaa korkeus tulee myöhemmin jos on luppoaikoja. Skholessa. Huoh tyyylsää sanoo apinat. Mennään kazomaan mitä tulee töllöstä. Pahin vajakkius on ettei mielessä ole oma minä keskellä. Vajakkikin haluaa ja sen pitää saada kukkoilla. Nekin saa olla ikäviä luonteita.
ellauri043.html on line 131: Antonios Suuren elämä (m.kreik. Βίος καὶ πολιτεία τοῦ Ἁντωνίου του Μεγάλου; lat. Vita Antonii) on Athanasios Suuren kirjoittama teos, joka käsittelee nimensä mukaisesti Antonios Suuren elämää. Se on esimerkki kristillisen myöhäisantiikin pyhimyselämäkerroista, ja se on lajityypin klassikoita ja luetuimpia teoksia.
ellauri043.html on line 639: Tässä kohtaa tuli mieleen se Alexandrian kirjaston tuhopoltto näiden samaisten takkupartaisten vuohenhajuisten kristipersujen toimesta. Eikös se ollut suunnilleen näihin aikoihin? Tää on yx kuuluisista kristikuntaa vastaan heitetyistä syytöxistä, vaikk kilpailu tässä lajissa on kyllä kova. Saa nähdä mainizeeko Flaubert sitä. Siitä on hirmu paljon kiukkusia puolivillasia paasauxia netissä. Ainakaan se ei liity Hypatian murhaan, joka tapahtui 200v myöhemmin. Paizi että siinäkin oli takkupartaiset rättipäät kristipersut asialla.
ellauri043.html on line 661: Areios ja joukko areiolaisia piispoja erotettiin kirkosta ja tuomittiin maanpakoon. Monet germaaniheimot kääntyivät ensin areiolaisuuteen ja vasta myöhemmin arjalaisuuteen.
ellauri043.html on line 2763: Simon Maguksen kuolemasta on kaksi eri versiota. Pietarin teoissa kerrotaan Simon Maguksen kuolleen Rooman Forum Romanumilla järjestetyssä magianäytöksessä. Simonin esitellessä keisari Nerolle levitointitaitojaan paikalla olleet apostolit Paavali ja Pietari sekä heidän kannattajansa olivat rukoilleet Jumalaa lopettamaan lentonäytöksen. Simon Magus oli pudonnut saman tien maahan ja myöhemmin kuollut saamiinsa vammoihin.
ellauri043.html on line 3003: Palmyrialainen prinsessa tuli hakee mua illalla ulos, tarjoten mulle aarteita joita se tiesi haudoissa. Dianan temppeliorja listi izensä epätoivoisena uhriveizellä; ja Kilikian kuvernööri lupaustensa lopuxi huusi mun perheelle et se tapattaisi mut; mut kuoli ize 3pv myöhemmin, roomalaistaen salamurhaan.
ellauri043.html on line 3281:
Anteexi muukalaiset, alkaa tulla myöhä!
At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000. Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power. Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.
ellauri051.html on line 484: Whatman ryhtyi opettajaksi 17-vuotiaana ja opetti viiden vuoden ajan Long Islandilla, vaikka ei pitänytkään opettajan työstä. Opetustyönsä ohessa Whatman kokeili vuonna 1838 toimittaa viikkojulkaisua nimeltä Long Islander, mutta se ei ilmestynyt pitkään. Hän siirtyi tyhjäntoimittajan uralle vuonna 1841. Whatman alkoi kirjoittaa vakituisesti artikkeleita newyorkilaiseen Democratic Review -lehteen, ja vuosina 1842–1843 hänen artikkeleitaan julkaistiin myös muissa lehdissä. Whatmanilta julkaistiin hänen ensimmäinen kirjansa Franklin Evans, The Inebriate (Ameriikan Turmiolan Tommi), jossa hän kävi julkijuopottelua vastaan. Kirjasta tuli suosittu, ja se teki Whatmanin tunnetuksi, vaikka Whatman itse ei myöhemmin siitä ollutkaan ylpeä. Jatkoi salajuopottelua.
ellauri052.html on line 488: Pyhä Sebastianus tai Pyhä Sebastian (k. noin 288 jaa.) eli legendan mukaan 200-luvulla Roomassa. Hän oli kristitty keisarillisen henkivartioston upseeri, jonka kerrotaan salassa käännyttäneen monia ihmisiä kristityiksi. Sebastianus jäi kiinni uskostaan, jolloin keisari Diocletianus määräsi hänet surmattavaksi nuolin. Hän selvisi teloituksesta hengissä ja leski Irene hoiti hänet terveeksi, mutta myöhemmin Sebastianus tuomittiin uudelleen ja nuijittiin hengiltä.
ellauri052.html on line 501: JS bylsi 20v yhtä rouva Tayloria kunnes rouva tuli leskexi. Rva Taylor opetti sille feminismiä. 7v myöhemin JS oli ize leski. Lapseton. Bertrand Russellin kumisetä. Sillä oli hassun näköiset koalakiharat ja rotanhäntäpulisongit. Patti ozassa.
ellauri052.html on line 609: Ajan myötä Annie Besantin johtaman Teosofisen liikkeen ja sen suomalaisen osaston välille syntyi erimielisyyksiä. Ratkaiseviksi kiistakysymyksiksi nousivat toisaalta Krishnamurtin mahdollinen maailmanopettajuus sekä suhtautuminen ensimmäiseen maailmansotaan. Besantin johtama liike katsoi Saksan edustavan sodassa "mustia voimia", minkä perusteella oli oikein tukea ympärysvaltoja. Käsitys oli ristiriidassa Ervastin pasifistisen näkemyksen kanssa. Ervast uskoi myös maailmanopettajan tuloon mutta jätti henkilöllisyyden auki. J. R. Hannulan myöhemmän ilmoituksen mukaan kyseessä oli Ervast itse. Ervast suhtautui myötämielisesti myös Rudolf Steineriin, joka hänkin irtautui teosofisesta liikkeestä ja perusti antroposofian.
ellauri052.html on line 624: Jiddu Krishnamurti syntyi 11. toukokuuta 1895 Madanapallessa, eteläisessä Intiassa keskiluokkaiseen, vähävaraiseen bramiiniperheeseen. Isä Jiddu Narianah oli pikkuvirkamies brittien hallinnossa ja Teosofisen seuran jäsen, ja äiti Jiddu Sanjeevamma oli Krishna-jumalan palvelija, raotti ovea. Perheen yhdestätoista lapsesta aikuisiksi selviytyi kuusi. Krishnamurti oli sairaalloinen lapsi ja edistyi koulussa hitaasti. Äiti kuoli 1905 ja perhe köyhtyi isän jäätyä eläkkeelle 1907. Kaksi vuotta myöhemmin isä pääsi kuitenkin teosofeille töihin.
ellauri052.html on line 628: Teosofisen uskomuksen mukaan Krishnamurti sai tammikuussa 1910 näyn, jonka pohjalta julkaistiin kirja Mestarin jalkojen juuressa. Näyssään Krishnamurti kertoi nähneensä useitakin mestareita kuten Jeesuksen ja Buddhan, Saxan 1990 jalkapallojoukkueen Franz Beckenbauer valkkuna ja Leijonat 1995 "den glider in". Teosofit sopivat Krishnamurtin isän kanssa pojan huoltajuuden itselleen, vaikka isä tulikin myöhemmin katumapäälle ja yritti turhaan kumota sopimusta.
ellauri052.html on line 919: Renata tarkoittaa uudelleensyntymää. Aina vaan tätä platonismia. Ei se ole muuta kun narsistin hirmuista kuolemanpelkoa. Vanhana Sale oli kuolla syötyään Karibialla raakaa kalaa. Sillä kertaa selvis kiitos vaimon nro 5. Vähän myöhemmin kuoli sittenkin taju kankaalla ja syntyi varmaan uudestaan täinä tai iiliäisenä.
ellauri052.html on line 1007: Salen haukuskelu jatkuu 170 numeroa myöhemmin albumissa 222.
ellauri053.html on line 179: E.Saarinen kehu kukoistussyöttiplokissa Aarnen tutkielman Puovon lyriikasta ihan kuplixi. Säntäs kirjakauppaan ostamaan samat Puovon paxut kootut runot kuin oli Aarnella, kun se vanhuxena väsäs nää arvostelut. Olix Puovo edes enää elossa? 2018, ei kai. Puovo veti paukuttamansa henxelit 2008, 77 vuotiaana. AK syntyi vuotta aikasemmin ja kuolee myöhemmin, se vietti 90-vuotispäivää äskettäin. Ketkäs muut teki niin? Ainiin runoilija Metastaasi ja sitä ihaillen siteeraillut Jean-Jacques. Paizi osat ovat vaihtuneet! Ihailija eli lyhyemmin kuin ihailtu, söikin paremmin. Josmä jostain syystä jäisin henkiin Eskin jälkeen mä olisin sen Aarne Kinnunen, en sen Metastaasi, vanha etäpesäke. Eski olisi Jeesus, puukonhaava mahassa, mä sen veli Peeveli, ex-telttailija.
ellauri053.html on line 375: Puovon "käsite" on samaa kuin myöhemmillä meemi. Uarne oli liian vanha somettamaan, se ei tätä honannut. Uarne rukalla on vielä erixensä jumala ja "jopa Jumala", se Kinnuskan termentämä.
ellauri053.html on line 1037: Psskaa mikä psskaa. Mut sillä oli poliittinen missio, kuten taata Sillanpäällä myöhemmin.
ellauri054.html on line 41: Ltn Boruvka oli kiinnittänyt laiskan tyttärensä läksypöydän ylle Komenskyn kuvan. Tyttö oli laittanut viereen kuvan jostain paljon nuoremmasta partasuusta banjoniekasta.Vuonna 66 oli Prahassa keväistä, Komenskyn pääteos painossa ja Matuska pinnalla. Boruvka kazoi mielellään telkkarista tyttäreltä salaa Yvetta Simonovaa. 2v myöhemmin ryssän tankit teki lopun ilostelusta.
ellauri054.html on line 310: Yeats intti myöhemmin Matille et päinvastoin, kivien kolina rannalla on mukavaa. Jenkki laureaattipoeetti Hecht vittuili Matille lisää runossa The Dover Bitch:
ellauri055.html on line 624: Theofrastoksen Luonteita-teoksen tapaan La Bruyère määrittelee teoksessaan ominaisuuksia, kuten "imartelevuus" tai "maalaisuus", ja antaa sitten esimerkkejä näistä luonteenpiirteistä ja käytöstavoista henkilöiden muodossa. Moralistina hän pyrki esittelyllään parantamaan aikansa yhteiskunnassa vallinneita käytöstapoja. La Bruyèrella oli laaja ja monipuolinen sanasto ja taitava satiirinen kirjoitustyyli. La Bruyèren tyyliä ihailivat myöhemmin 1800-luvun merkittävät ranskalaiskirjailijat, kuten Gustave Flaubert ja Goncourt-veljekset. Kahdeksan painosta Caractères-teoksesta ilmestyi La Bruyèren elinaikana. La Bruyère laajensi teoksessa olleita kirjallisia muotokuvia niiden suuren suosion takia. Lukijat alkoivat yhdistää kuvauksia todellisiin henkilöihin, mutta La Bruyère kiisti, että ne perustuisivat yksittäisiin henkilöihin. Kirjassa esiintyvät verhotut viittaukset aikalaisiin tekivät La Bruyèren valinnan Ranskan akatemiaan haastavaksi, mutta hänet valittiin lopulta vuonna 1693. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi.
ellauri055.html on line 844: Alma tulee pelikentälle. Onkos vainiolla joutilasta hankoa? huutaa kuumana Paavo-isäntä. - Jaskan hanko on joutilas, se on enemmänkin tottunut läpitöihin. Alma osaa kyllä heiluttaa herkkuhaarukkaa. Vähän myöhäänhän se tulee, mutta eihän tarte niin kohdallensa osuakaan, onhan reikiä useampia. Ja voihan ehtoopuolella sit jatkaa huhkintaa. Vinoilevat muut.
ellauri055.html on line 864: Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman, jonka poika Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti – opeteltuaan suomen kielen – esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.
ellauri055.html on line 877: Sillinpää aloitti koulunkäynnin syksyllä 1900 Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa, asuen ensin alivuokralaisena kirvesmies Janne Davidssonin perheessä Mustanlahdenkadulla Amurissa ja myöhemmin Kuninkaankadulla. Hänen koulutovereitaan olivat muun muassa Lauri Pohjanpää, Brynolf Honkasalo, Arvo Sotavalta ja Bertel Strömmer. Vanhemmat saattoivat tukea häntä vuoteen 1905 saakka, mutta sen jälkeen Sillinpää joutui itse hankkimaan varoja koulun jatkamiseen. Hän saikin jonkin verran rahallista tukea eri tahoilta, mutta tärkeimmäksi tukijaksi tuli tamperelainen tehtailija Henrik Liljeroos, jonka nuorimman pojan kotiopettajana Sillinpää toimi viimeisinä kouluvuosinaan. Sillinpää oli kesäisin myös kotiopettajana Lempäälässä Sotavallan ja Lopen kartanoissa sekä yhden kesän tamperelaisen Aamulehden kesätoimittajana. Sillinpää pääsi ylioppilaaksi 1908 hyvin arvosanoin. Samana vuonna Wilho Pylkkänen läht Kiinan reisulle.
ellauri055.html on line 879: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
ellauri055.html on line 883: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut.
ellauri055.html on line 891: Tietolaatikko: Forsmanska släkten Forsman on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen suku, jonka sukuhaaroista osassa nimi on suomennettu muotoon Koskimies ja yhdessä sukuhaarassa muotoon Yrjö-Koskinen. Kaksi sukuhaaraa on myös aateloitu. Suku oli pitkään pappissuku, mutta myöhemmin siitä on tullut runsaasti sivistyneistön edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Suomessa on kuitenkin myös monia muita Forsman-nimisiä sukuja, jotka eivät ole sukua keskenään.
ellauri055.html on line 912: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri055.html on line 1121: Kekä sitten oli Arto Sotavalta? 1950 syntynyt 60-70-luvun iskelmälaulaja joka kuoli unohdettuna1990 sairauteen. Sen isoisällä Arvo Richterillä oli Lempäälässä kartano. Kunse kerran myöhästyi keikalta Oravaisissa nyttemmin myöskin kuollut Eeki Mantere 1949-2007 vizikkäästi paikkas sitä Eric Warpowerina.
ellauri055.html on line 1214: Eero Järnefelt teki vuonna 1916 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasaliin Aurora-seuraa esittäneen seinämaalauksen. Se oli yksi Albert Edelfeltin ja Järnefeltin toteuttamista kolmesta maalauksesta, jotka esittivät yliopiston historiaan liittyneitä aiheita. Kaikki juhlasalin maalaukset tuhoutuivat helmikuun 1944 suurpommituksissa. Edelfeltin maalaus on myöhemmin entisöity, mutta Järnefeltin maalauksia ei. Kai ne oli liian scheisseja.
ellauri055.html on line 1293: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.
ellauri055.html on line 1300: Viimeisinä vuosinaan Kala yritti muodostaa fysiikan kokonaisselityksen teoksessaan Terminalkausalität Als Die Grundlage Eines Unitarischen Naturbegriffs (1956). Tämä teos, jonka oli tarkoitus olla esiaskel laajempia tutkimuksia kohti, ei kuitenkaan saavuttanut suurtakaan kiinnostusta Suomen ulkopuolella. Se oli pelkkää tunarointia. 2v myöhemmin Kala oli kuollut. Menin kauppaan. Minä myös. Ostin kalan. Minä myös. Kala haisi. Minä myös.
ellauri055.html on line 1327: 70v myöhemmin Suomen Mark Twainin Jammun Yrjö innostui eestin sanasta rätsepp. No sit varmaan pappi olis höpösepp. Ja putkimies pasksepp. Lääkäri olis kropsepp. Ja naistenlääkäri sit vitsepp. Mutta silloin heidän opettajansa, nimeltä Linkmees, ripotteli tuhkaa päähänsä. Ja huusi surkealla äänellä: Tulis kuula ja tappas!
ellauri055.html on line 1353: No muutamia pusuistuntoja myöhemmin lyylin mieleen hiipii penseä seisahdus. Eelis ei pääse asiaan. Eelixellä on jo muuta mielessä. Se ryömii lyylin hameen alle mutta haaveilee herrasväen olgan naimisesta. (Mikäs no-sanan käyttö tossa oli?)
ellauri058.html on line 340: Hotakaisen veteraani on aivan se sama iänikuinen veteraaniklishee mistä pullanaama Kyrö 10v myöhemmin teki paalua. Onnexi ne työntää melkein kaikki jo vuohenputkea. Viimeisiä haravoidaan horisemaan izenäisyysvastaanotolle. Taitaa tänä vuonna jäädä haravoimatta. Kyllä minä mieleni pahoitin. Selvä plagiaatti kyseessä. Vittu kai sekin karvaturpa on vielä haukuttava, kun kerta setämiehet on pantavana seinää vasten. Vaikka se on niin vetelä ettei se pysy edes seinää vasten pystyssä. Alustavasti se on jo haukuttuna paasauxessa n:ro 14.
ellauri058.html on line 392: Uudessa ajassa välttämättä kirjailijan intentiot, mitä kirjailija on tarkoittanut teoksella sanottavan, eivät aukene samalla tavalla kuin aikalaisilla. Arto Haapalan mielestä intentioiden tunnistaminen ei edellytä kirjailijan mielen sisään menemistä eikä välttämättä edes kirjailijan elämän tarkkaa tuntemista. ”Usein intentiot näkyvät teoksesta. Teos voi jopa olla luotettavampi kirjailijan toiminnallisia intentioita koskeva tietolähde kuin kirjailijan omat myöhemmät lausunnot.”
ellauri058.html on line 487: Isä-Hotakainen pyöritti Rautalammilla kyläkauppaa, jossa Karin äiti oli myyjänä. Kari hääräsi koulun ohessa kaupassa tsupparina, varastomiehenä, milloin minäkin. Kun puoti meni illalla kiinni, avattiin sen vieressä perheen elintarvikekioski. Myymäläautokin kulki. Kun isä myöhemmin luopui marketista, hän opetteli valokuvaajan taidot, neuvoi ne vaimolleen ja perusti kaksi valokuvaamoa. Toista pyöritti isä Suonenjoella, toista äiti Rautalammilla. Rautalammilla on razastuslukio. Se kuului ennen Sysmän seurakuntaan.
ellauri058.html on line 761: Horiseva vanhus ihmettelee nykyisyyttä: Amundsenin meri ja Siperian ikirouta ovat jo parasta ennen päivän ohize. Japani ja BP lupaavat olla lämmittämättä ilmastoa enää vuonna 2050. Mutta on jo liian myöhäistä. Trump ei lupaa mitään, paizi jatkaa törkymöykkyilyä. Samoin Brasilia ja Rule Britannia. Ruozissa on yxityiskouluja, joissa opetus on vaan englannixi koska saatiin halvat opettajat Intiasta. Göteborgin juippien mielestä on kovixinta pukeutua pehmyreihin ja vyölaukkuihin, koska huumelankareilla on sellaiset. Uuden ajan olot jäävät vanhuxelle aivan vieraixi.
ellauri058.html on line 767: Meleagros Gadaralainen (m.kreik. Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho Gadareus, lat. Meleager, noin 140–70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka kokosi ensimmäisen laajan kokoelman epigrammeja. Tämä antologia oli ensimmäinen niistä kokoelmista, joista myöhemmin yhdistettiin Kreikkalainen antologia. Sana ”antologia” tulee kokoelman alkurunosta, jossa Meleagros vertaa jokaista runoilijaa kukkaan tai yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi. Kreikan anthologia tarkoittaa kukkakokoelmaa. Meleagros ei järjestänyt kokoelmaa runojen tekijän vaan aiheen mukaan, ja lisäsi usein varhaisempien runojen perään omiaan. Kaikkiaan kokoelmassa oli arviolta 4 000 säettä. Mulla taitaa olla jo enemmän.
ellauri060.html on line 122: Höpsistä. Kuten Enäjärvi eikun -koski ize muutamaa lausetta myöhemmin toteaa, apina on kokonaisuus: fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme yhteispeli. Voimme valita asenteemme just yhtä vähän kuin valizemme fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme. Se että löysin Enäkosken kirjan hyllystä oli ns. sattumaa, mutta niin on myös sekin että paatuneena vastarannan kiiskenä en usko sanaakaan mitä Ritva höpöttää. Vai olisko se johdatusta? No Solohovin jäyhät miehet kyllä etevästi pullistivat henkistä habaa. Lukematta edes Ritvan opasta.
ellauri060.html on line 134: Vuosia myöhemmin et-lehdessä 2016 68-vuotias Ritva tunnustaa:
ellauri060.html on line 1089: Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen heräysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.
ellauri061.html on line 241: Pyramuxen and Thisbeen välikohtaus menee Ovidiuxen mukaan näin. Partnerit on tehneet appointmentin Babylonin muurilla. Thisbe tulee ensixi, mutta pelästyy jellonaa, ja pudottaa vahingossa huivinsa kuin Helmi Glasgowin lentokentän vessaan. Saablari! Se oli kallis huivi, ja tota väriä ei enää saa. Pyramus tulee myöhässä ja löytää Thisben huivin verisenä, ja typeränä hätäheikkinä kaatuu omaan miekkaansa. Thisbe tulee vessasta ja löytää Pyramuxen verissään, ja kompastuu hädissään samaan aseeseen. Tämän muistoxi mulperimarja muuttuu punaisesta mustaxi.
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 699: Nousukkaat snobit tuli varovasti perässä kakkosdivarissa: Wagner Ibsen Turgeniev ja Tolstoi, Bourget sekä Proust. Pariisin turilaat. Nietzsche ja d'Annunzio tuli ja meni muodista niinkuin anarkismi nihilismi ja okkultismi. Entä Fedja-setä? Se trendas kunnolla vasta myöhemmin, suuren sodan perästä. Fedja ei juuri perustanut eukuista, kun ne oli vittuilleet ja naureskelleet sille. Jaa mut onkohan se myös yxi syy mix jenkit tykkää siitä niin?
ellauri061.html on line 1036: – Ongelmat ovat yleisiä, jos vauvahaaveita siirtää myöhemmälle iälle. Silloin asian kanssa painiminen on todennäköisempää, koska naisen ikä hidastaa ja vaikeuttaa lapsen saamista, Kati Tervo sanoi tuolloin IS:lle. (Entä miehen ikä? Entä miehen liika pieni pippeli ja huonot siittiöt? Jarista ei ollut pitkään aikaan enää ollut pystypainiin, ja matto-otteetkin alkoi hervota.)
ellauri061.html on line 1050: Ja se oikutteleva bussi irlantilaisella maantiellä, jossa Kati muutamaa viikkoa myöhemmin istui puolisonsa tulevan isän Jari Tervon nivusilla. Yhä hän muistaa, miten rukoili, ettei pieni ihmisenalku hänen sisällään säikähtäisi kuoppaista tietä. Liian monta keskentuloa oli jo pelätty ja koettu.
ellauri061.html on line 1091: ”Nyt myöhemmin olen kauhistellut, että äitini olisi pitänyt olla minusta monta kertaa hyvinkin huolissaan, mutta hän ei ollut moxiskaan. Sain elämöidä aivan vapaasti. Äiti ajeli vaan mummon autolla ja korkkas keskareita.”
ellauri061.html on line 1458: Jari Kalevi. Syntynyt samana päivänä kuin iso-Pauli 46 vuotta myöhemmin. Isä Alpo 1935-2016, lankkumaalari. Isänisä Unto suom. ugrilainen. Äiti saamelainen mitokondrio.
ellauri062.html on line 826: Otto Weiningerin kirja Sukupuoli ja luonne (1903) oli suosittu 1900-luvun alussa. Teos kuului muun muassa filosofi Ludwig Wittgensteinin suosikeihin. Weiningerin mukaan miehen ja naisen välinen aistillinen rakkaus estää taivaallisen sielun rakastamisen. Weiningerin ajattelua leimaa samalla sofistikoitunut ylenkatse juutalaisia, naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Otto Weininger oli itse sekä juutalainen että homoseksuaali - kuten Wittgensteinkin - ja päätyi itsemurhaan 23-vuotiaana. Wittgensteinin koulutoveri Linzistä, Adolf Hitler, nimitti Weiningeria myöhemmin ainoaksi säädylliseksi juutalaiseksi.
ellauri062.html on line 880: Vuosia myöhemmin mustana perjantaina Gurnemanz on edelleen vartiossa Graalin mailla. Kundry makaa maassa hänen vieressään. Parsifal tulee Mustan kyyn (symboli!) valepuvussa.
ellauri062.html on line 998: Sanoihan jo Adolf Hitler kuinka pojasta tehdään mies: "Hänen täytyy oppia olemaan vaiti seurakunnassa. Hänen on opittava, jos niin tarvitaan, ei vain tekemään vaan sietämään ääneti myös vääryyttä." Jos haluat johtaa, opettele tottelemaan, sanoi joku netflix-hahmo, en muista kuka. Varmaan joku Valtaistuinpelissä. Isi-Calle taisi käyttää samaa hokemaa. En osaa, sanoin. Opettele, sanoi isi. En osaa opetella, intin. Opettele opettelemaan, jämensi isi. En opetellut, enkä osannut. Enkä osaa vieläkään. Nyt taitaa olla liian myöhäistä opetella opettelemaan.
ellauri062.html on line 1045: Mutta lopuksi arjalaisen (asisch) naisen asema kuitenkin muuttuu paljon paremmaksi kuin se on nyt. Hänen osakseen tulee kauneimpien, nuorimpien ja voimakkaimpien miesten kuten Commander Waterfordin rakkaus, hän voi iloita kauneimmista ja jalorotuisimmista lapsista kuten Jörg, myöhemmät sukupolvet tulevat pystyttämään hänelle temppeleitä ja fallisia muistomerkkejä, tango- ja ravikuninkaat tulevat häntä alistamaan ylistämällä.
ellauri063.html on line 265: No ei, noin 100s myöhemmin selviää, et toi ADC on Jaskan keximä paha mumslimi Atif Darpan Chagla. Vähän kuin Pahani Julmu. Tekisi melkein mieli sanoa: vedä heti käteen Jaska jouzenkaulamikrofoneinesi. Jokainen noin kumikaula ansaizee suuren neuvoston tuomion. Golem saisi istua sen päälle.
ellauri063.html on line 450: Köyhyyden kriminalisoinnille on historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko. Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.
ellauri064.html on line 102: Arthur Koestler (unk. Kösztler Artúr; 5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, historioitsija ja tutkija, joka sai myöhemmin Britannian kansalaisuuden. Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1931, mutta puhdistettiin syystä puolueesta 1938. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana. Kesäkuussa 1950 hän piti puheen antikommunististen intellektuellien tilaisuudessa Berliinissä, mikä johti Congress for Cultural Freedomin perustamiseen. Myöhemmin hän kiinnostui paranormaaleista ilmiöistä ja tutki muun muassa levitaatiota ja telepatiaa. Vuonna 1983 hän teki itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon. Täys pelle siis.
ellauri064.html on line 318: Timo Soini kuitenkin vaivaantui menestyksestämme, sillä jo tuolloin hänen mielessään siinsivät vain puoluejohtajan omat hillotolpat. Kertakaikkisen surkeaa johtajuutta puolueensa tuhoksi ja myös hänen itsensä ja opetuslastensa tuhoksi, kuten hänen myöhempi historiansa on todistanut.
ellauri064.html on line 427: Nimismies Weneliuksen murhayritysjutun tutkinta eteni niin, että Wartiovaara vangittiin tammikuussa 1927 ja hänet tuotiin Kokkolaan kuulusteltavaksi. Kun toista jutun syytettyä Åkerblomia oltiin tuomassa Kokkolaan, tämä hyppäsi liikkuvasta pikajunasta Kruunupyyn kohdalla ja piiloutui metsään, josta etsijät hänet kuitenkin löysivät. Jutun käsittelyn aikana Åkerblom karkasi uudelleen kesäkuun alussa 1927 Kokkolan poliisiputkasta. Hänet kuljetettiin Essex-merkkisellä henkilöautolla Tampereelle ja sitten kertoman mukaan pyykkikorissa Helsinkiin Toivolan huvilaan, josta poliisit pidättivät hänet kymmenen päivän kuluttua. Heinäkuussa 1927 Maria Åkerblom ja metsänhoitaja Wartiovaara tuomittiin Kokkolan raastuvanoikeudessa 15 vuoden kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan ja väärään valaan. Vaasan hovioikeus alensi myöhemmin Wartiovaaran tuomion 12 vuoteen ja Åkerblomin tuomion 13 vuoteen. Korkein oikeus alensi Åkerblomia tuomiota vielä kahdeksaan vuoteen. Åkerblom yritti tuomiota kärsiessään paeta Hämeenlinnan naisvankilasta, mutta pako päättyi jo Hämeen läänin Koskella, kun pakoauto törmäsi sillankaiteen kivipilariin. Vankilasta vapauduttuaan Wartiovaara asettui Helsinkiin ja jatkoi edelleen mukana Åkerblomin liikkeessä.
ellauri065.html on line 173: Joidenkin nykyisten arvioiden mukaan saksalaisten pakolaisten määrä on 14 miljoonaa, joista noin puoli miljoonaa kuoli evakuointien ja karkotusten aikana. Samaan aikaan keski-Puolan puolalaiset karkottivat puolalaisia entisestä Itä-Puolasta, puolalaiset paluumuuttajat internoinnista ja pakkotyöstä, ukrainalaiset pakotettiin uudelleen Vistula-operaatioon ja juutalaiset holokaustista selviytyneet asutettiin Puolan saamiin Saksan alueisiin, kun taas entisen pohjoiseen Itä-Preussi ( Neuvostoliiton saavuttama Kaliningradin alue ) muutettiin sotilasvyöhykkeeksi ja myöhemmin asutettiin venäläisten kanssa.
ellauri065.html on line 623: Must vähä tuntuu että s.594 Juotikas loppuviimein kääntelee omaa poliittista hyrräkompassia. Ei liene satsumaa että sen miälestä vasemmisto joutui exyxiin kuin pieru yleisliittolaisten heittäessä nurkkaan pyyhkeensä. Silloin (89) Juotikas oli pikkupoika (13vee). Vaikka se ois halunnutkin vasemmistokapinoida kalkkilaivan kapteenia, se oli ihan liian myöhästä. Nyt on valittavana enää talousliberalismi ja oikeistopopulismi. Tai sitten pansatanismi, johon Juotikas taitaa olla kallellaan. Revi siitä. Ketään ei saada vastuuseen. Yhteisöllinen häpeä leviää koko ihmiskunnan päälle kuin löysä pieru. Eipäs kun koko luomakunnan päälle. No nyt kuule Juotikas alkaa mennä vähän liian pitkälle! Pidä häpeäsi izelläsi. Meillä ei häpeillä! Pulinat pois! Mölyt mahassa!
ellauri066.html on line 40: Opiskeluko? Elettiin aikaa, jolloin ”ikuinen opiskelija” oli vielä legitiimi käsite (”elinikäinen oppiminen” keksittiin myöhemmin). Etenkin humanistisilla ja valtiotieteellisillä aloilla opiskelu muodosti vain yhden osan ammattiin valmistumista – ammattiin, jota monissa tapauksissa ei ollut olemassakaan, ellei sitä itse luonut. Kaikenlaisesta näennäisesti tuottamattomasta touhuamisesta oli se hyöty, että opittiin elämää, ei koulua varten. Itse päädyin opiskelijajärjestöjen ja osakuntatoiminnan myötä aluksi journalismin saralle, olihan yksi aineistanikin tiedotusoppi. Taidehistoriaa ja Suomen historiaa apuna käyttäen sain ansiotöiden ohessa vähitellen aikaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon, ja rakkaus kirjallisuuteen vei minut lopulta varsinaisen elämäntyöni kääntämisen pariin. Vanhoja kalenterimerkintöjä selaillessani saatan harvakseltaan törmätä lakoniseen, mutta paljon puhuvaan lausahdukseen: ”Koko ilta kotona.”
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri066.html on line 187: Koulujen ja yliopistojen ja Make Eskelisen on lakattava julistamasta myöhäsyntyisen suomenkielisen modernismin muka-totuutta. Tuumaa Pettersson ruozalaiselta puolelta, jossa modernisteja sikisi jo ennen sotia, kun osasivat sukukieliä. Modernismi on sitä että salataan tunne tai ajatus, jos sellaisia on, neuvoo Patti Mulkkinen. Thykydides oli modernisti. Poliisin estetiikka: kertokaa vain mitä näitte.
ellauri066.html on line 203: Aaron Jääpeilin modernismia oli eze teki runosta myös graafisen kokemuspläjäyxen ihanko Yli-Juotikas sata vuotta myöhemmin. Plus ça change etc.
ellauri066.html on line 209: Mulla on virttynyt T-paita jossa nelisilmäinen hemmo sanoo: näin täydellisen auringonpimennyxen Brittein saarilla 1999 eikä se vaikuttanut minuun mitenkään. Oxfordin puisto hämärtyi ja linnut vaikenivat. Aurinko näytti sirpiltä noetun lasin läpi. Se oli vaikuttavaa. Nyt 20v myöhemmin UNICEF jakaa hätäapupaketteja Lontoon brexit-lapsille. Se on nöyryyttävää.
ellauri066.html on line 220: Runoilija Carlson kiistelee erälehdessä yxiäänisesti edesmenneen Tuomas Anhawan kanssa siitä minkä kuusen kävystä on kysymys ja missä hauin laulu ylösmerkittiin. Voisihan se olla niinnii että Aaro kirjas Puulaveden erähavainnon ylös myöhemmin. Kesien kesänä 1928 oli Lempin käpy Aaron penseissä päällimmäisenä. Vitun pompöösisti Aaro vetää äänityxen, taisi olla aika itsetärkeä ja mahtipontinen. Mahtavalla äänellä mä rallin viskaan. Nää ei ole mitään velkahirsiä. Aarolla oli muuten huulihalkio, sinänsä viaton mutta izetunnon kannalta hankala esteettinen vamma, samanlainen kuin hauella. Tai jänöllä. Shöshshöttävä äshshä voishi shelittyä shiitä.
ellauri066.html on line 874: Neljä päivää myöhemmin Uppsalan lääni ottaa käyttöön alueellisia rajoituksissa koronan taltuttamiseksi. Viikkoa myöhemmin neljä muutakin aluetta asettaa alueellisia koronarajoituksia. Pian alueelliset rajoitukset ovat käytössä kaikissa 21 läänissä.
ellauri067.html on line 204: Valokuvissa Tom näyttää Mikki Hiiren ja Aku Ankan risteytyxeltä, hiiri seilorinutussa. Solmuke on hukkunut. Varmaan kärsi teini-ikäisenä ulkonevista etuhampaista. Ja myöhemminkin, vaikea uskoa että sillä oli yhtä hyvä flaxi kuin Slothropilla kirjassa. Mutta kirjoissa voi toteuttaa salaisimmat unelmat.
ellauri067.html on line 285: Novi Pazar "uusi basaari" on kaupunki Serbian historiallisen Sandžakin alueella. Kaupunki on perustettu vuonna 1460 ja sen asukasluku oli vuonna 2011 100 410. Sandžak on osmannien maakunta (myöhemmin vilayet).
ellauri067.html on line 511: Sentimentaalista soopaa. Yllättäen nää on ensimmäiset sanat jotka putkahtivat mieleen kun olin lukenut 83 ekaa sivua. Seuraava oivallus s. 109 päästyä on että Thuomas on emotionaalisesti teini-ikäinen. Enemmän vielä kakkajuttuja kuin naintia. S. 131 käy selväxi että Pynchon on samanlainen pervo paskiainen kuin esim olmimainen Rilke, ja kaikki myöhemmätkin teutonit ja anglosaxit. (Oliko James Joyce saxi vaiko keltti? Ei se kovin keltti ollut, kakkaa se ojensi eikä suolaa.) Koko 2. maailmansota oli iso farssi, jossa aivan samixet vaan eri kokardeilla varustetut germaanit otti mittaa toisistaan. Noniinhän se oli sen Rilken ihannoima ensimmäinenkin. Siirtomaasotia ne olivat. Aivan vittua. Mix ton Pynchoninkin pitää noin intoilla maailmansodasta, johon se ize ei edes ehtinyt mukaankaan? Varmaan se kazoi matruusina liikaa sotaleffoja. Kaikista Rilken runoista se rakastaa eniten Duinon 10. elegiaa, joka on ruikelipaska. Oh boy, oh boy, Tomppa huutaa, ja muuta vastaavaa teini-intoilua. Sillä on muurahaisen munasuojat. Sivulla 435 on infantiili food fight kermakakuilla. Mä en jaxa.
ellauri067.html on line 628: Kun se putkahtaa esiin jälleen Painovoiman sateenkaaressa 20v myöhemmin, se on muuttanut muotoaan johkin ihan muuhun. Nyze on SS-majuri (ylennys!), ja komentaa V-2 rakettipatteria Alankomaissa, missä se on vanginnut nuoren hollantilaisnaisen ja sakupojan. Blicero on shokeeraava hahmo; vangit on sen sexiorjia ja kun se tulee eka kerran esiin se on "naisten vetimissä" ja se bylsii sakupoikaa, Gottfriediä. Kun selviää että nää panttivangit esittää rooleja vinxahtaneessa Hannu ja Kerttu fantasiassa jossa se on noita joka koittaa houkutella lapset uuniin, asiat vaan mutkistuvat.
ellauri069.html on line 284: on asemoitu sinne. Hänellä on epätavallinen vaste roketteihin: niistä tulee kepityxiä. Mutta stondit tulee päiviä ennen rokettien tuhoamista, panopaikoissa joista tulee myöhemmin pommipaikkoja. Salaperäiset voimat Britin ja Amerikan älykkyydessä on tietoisia täst Alokkaan herkkyydest, ja pitää häntää tarkkixella. Novelli aukeaa Joulukuussa 1944, jolloin Suomi on jo vetäytynyt sodasta, sanoilla, "Kiljuset tulee taivaan poikki". Kiljuset on V-2 roketin lento.
ellauri069.html on line 287: KALAT-tutkijat panevat Laiskiaisen natriumamytaalille ("totuusveriheralle") ja tutkivat hänen rodullisia ahdistuxiaan. Sairaalasta laskettuna Laiskiainen (tietysti) koukuttaa naisen, Darlene. He nussivat ja hetkeä myöhemmin V-2 roketti laskeutuu Darlenen kadulle.
ellauri069.html on line 380: Sateenkaarinotko, on sanottava, vastaa näihin kysymyxiin vuolaasti—tässä novellissa on enemmän selfieitä kuin millään herutuskuvia jakavalla Instagrammiteinillä. Päähemmo, Alokas Laiskiais-Entropia, esitellään sen kirjoituspöytäsälällä; 50 sivua myöhemmin kuvataan samalla hartaudella sen mahalaukun sisältö kun se sukeltaa huuliharppunsa perään pönttöön Bostonissa miesten vessassa.
ellauri069.html on line 385: Sitäpaizi Laiskiainen kokoa ajan "melkein" selvittää valtavan bisnessalaliiton, joka joteskin liittyy öljypohjaiseen synteettiseen plastikkiin, joka on koko sodan syy ja seuraus. No eihän tässä ole mitään salaperäistä, näinhän se suurin piirtein nimenomaan on. Kazo vaikka Bushin poikien myöhempiä öljytouhuiluja Keski-Aasiassa, jonka seurauxena muslimit on vihaisia kuin ampiaiset, taikka öljynpolton aikaansaamasta ilmastoähkystä, joka tappaa tai mikromuovittaa kaikki muut elukat paizi nää termiittiapinat ize (no nekin kyllä lopulta mutta aikasytytyxellä).
ellauri069.html on line 529: Antiikin aikana ajateltiin yleisesti esimerkiksi, että pohjoiset kansat, joiden iho ja silmät ovat vaaleat, hiukset vaaleat ja karkeat ja ruumis rehevä, ovat luonteeltaan tyhmänpuoleisia mutta kuumaverisiä ja urheita. Eteläiset kansat, joiden iho on tumma sekä hiukset kiharat ja pehmeät, ovat puolestaan arkoja, nopeaälyisiä, kieroja, valehtelemaan taipuvaisia ja nautinnonhaluisia. Näiden väliin kreikkaiset sijoittivat ihannetyyppinä itsensä; heidän ulkonäkönsä edusti harmonista keskiväliä. Roomalaiset omaksuivat myöhemmin saman ajattelun mutta asettivat itsensä ihannetyypiksi.
ellauri071.html on line 62: Tota veti Anna-Kaisa Oravisto kuusitoistavuotiaana Tehtaankatu 4:n edessä. Oikeasti se halusi jo sextata. Vähän myöhemmin sitä rääkkäsi M.A. Numminen. Kaisa tykkäsi hurjasti myös Piikleseistä, varsinkin Rubber Soulista.
ellauri071.html on line 422: A.E. Waite syntyi Yhdysvalloissa ja varttui Englannissa. Vuonna 1891 hän liittyi Hermetic Order of the Golden Dawn-järjestöön ja 1902 Societas Rosicruciana in Anglia-järjestöön. Golden Dawnia vaivasivat sisäiset riidat vuoteen 1914 saakka, jolloin Waite lähti järjestöstä. Wilho lähti Lähetyskirkko-järjestöstä samana kohtalokkaana vuonna. Vuotta myöhemmin hän (Arthur) perusti Fellowship of the Rosy Cross-järjestön, joka oli yksi monista Golden Dawnista syntyneistä järjestöistä. Wilho perusti Helluntaiystävät 9v myöhemmin.
ellauri071.html on line 578: Malkutin kääntöpuoli on tietysti Lilith. Aatami polkas sitä mutta jätti sen sitten Samaelille. No ize asiassa se Lilithin tarina meni näin. (Tähän menee nyt taas tovi, sori vaan.) Raamatussa on 2 tarinaa ekasta naisesta. Pappisversiossa Genesis 1:26-27. Aatami ja Eeva luotiin samalla leivontakerralla. Jehovistiversiossa (Genesis 2) Aatami tehtiin enste ja Eeva tehtiin sen kylkiluusta myöhemmin. Rabbit huomasivat et tässä oli pientä sekoilua. 2 ratkaisua:
ellauri071.html on line 608: Mixhän tää kullin purkautuminen siihen tai toiseen onkaloon on Nipsulle niin täynnä pyhiä merkityxiä? No kääntäen, ehkä se todistaa mihin asti pyhistelyllä pystyy pääsemään. Syvälle Anuxeen. (H.K.) En kyllä tajua miten kukaan voi kiihottua noin kovasti jostain roketista. Mut se on amerikkalaisilla ihan iholla. Mitä helvatin rakkautta se nyt on että lähettää katamiittinsa raketilla pelkälle menomatkalle kuin Laika-koiran? Nipsun pää vaatisi vakavaa remonttia. Mutta se lienee myöhäistä, äijä on jo 83. Joku roketti sais pudota se harvahapsiseen päähän.
ellauri072.html on line 327: Kaxinkertaiseen kirjanpitoon kirjattava meno syntyy samalla hetkellä kun yrityksen tuotannontekijä otetaan vastaan. Esimerkiksi ravintolalle syntyy meno samalla hetkellä kun se vastaanottaa keittiöön vihanneslähetyksen. Vihanneslähetyksen maksaminen viikkoa myöhemmin ei enää synnytä menoa, se on rahoitustapahtuma.
ellauri072.html on line 328: Tulo syntyy yritykselle samalla hetkellä kun sen valmistama tuote tai palvelu luovutetaan asiakkaalle. Kun asiakas maksaa ostamansa tuotteen pari viikkoa myöhemmin, on kyseessä jälleen rahoitustapahtuma.
ellauri072.html on line 416: Elämänkaaren myöhemmissä vaiheissa lapset yleensä myös muuttuvat perheen resursseja kuluttavista resursseja tuottaviksi. Tämä voi näkyä taloudellisena, emotionaalisena tai fyysisenä hoivana.
ellauri072.html on line 604: Lao Rui: No paikat on ainaskin tuttuja. Tää tapahtuu kyllä 10-20v myöhemmin.
ellauri072.html on line 606: Eunukki: Eiku tää tapahtuu paljon myöhemmin eli jossakin fiktiivisessä tulevaisuudessa. Maantietokin on muuttunut.
ellauri072.html on line 613: Eunukki: Ei, ei toi on biografisuudesta johtuva intentioharha (?) Kaikki ON sijoitettu "fiktiiviseen tulevaisuuteen", mikä myöhemmin käy selvästi ilmi esim. valtioiden välisestä politiikasta jne. Ei nyt ihan scifiä.
ellauri073.html on line 493: Peroratio on kreikaxi epilogi. Nyttemmin se tarkottaa romskuissa ja el Zorrossa jälkikirjoitusta jossa kerrotaan miten sankareille kävi myöhemmin.
ellauri073.html on line 500: Aquiliusta syytettiin kiristyxestä. Se vapautettiin vaikka takuulla oli syyllinen. Kikhernemies käytti samaa kikkaa ize myöhemmin C. Rabiliuxen ollessa syytteessä petoxesta. Kieroja konnia ja asianajajia nuo roomalaiset.
ellauri074.html on line 287: Gallimard julkaisi Cioranin ensimmäisen ranskankielisen teoksen Hajoamisen käsikirjan (Précis de décomposition) vuonna 1949, ja teos herätti huomiota sekä sisältönsä että lyyrisen, hiotun kielensä ansiosta. Gallimard julkaisi myös suurimman osan Cioranin myöhemmistä teoksista. Cioran sai 1950 Hajoamisen käsikirjasta Ranskan valtion myöntämän arvostetun Rivarol-palkinnon, jonka hän sanoi ottaneensa vastaan, koska tarvitsi rahaa. Myöhemmin hän kieltäytyi kaikista hänelle myönnetyistä kirjallisuuspalkinnoista. Vuonna 1952 julkaistu Katkeruuden syllogismeja (Syllogismes de l'amertume) on Cioranin luetuimpia teoksia, ja sen ansiosta hänestä tuli tunnettu Ranskassa ja koko maailmassa etenkin sen jälkeen, kun se oli julkaistu pehmeäkantisena taskupainoksena. Cioranin kenties merkittävin teos on vuonna 1973 ilmestynyt De l'inconvénient d'être né ('Syntymisen harmillisuudesta'). Vuonna 1987 ilmestyi hänen viimeinen teoksensa Aveux et anathèmes ('Kirouksia ja tunnustuksia'). Suomeksi Cioranin teoksista ovat ilmestyneet Hajoamisen käsikirja ja Katkeruuden syllogismeja. Ne ovat suomentaja Peltosen mielestä ihan paskoja.
ellauri074.html on line 291: Cioran osasi hyvin saksaa. Nuoruudessaan hän opiskeli erityisesti Kantia, Schopenhaueria ja varsinkin Nietzscheä. Hänestä tuli agnostikko, ja hän otti tunnuslauseekseen ”olemassaolon harmillisuuden”. Nuoruudessa Cioraniin vaikuttivat suuresti myös Georg Simmel, Philipp Mainländer, Martin Heidegger, Wilhelm Dilthey ja Søren Kierkegaard sekä Lev Šestov, jonka ansiosta usko elämään sattumanvaraisuuteen tuli keskeiseksi osaksi Cioranin ajattelua. Cioran lopputyö yliopistossa käsitteli Henri Bergsonia (myöhemmin hän kuitenkin hylkäsi Bergsonin ajattelun ja oli sitä mieltä, ettei tämä ollut ymmärtänyt elämän traagisuutta).
ellauri074.html on line 313: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri074.html on line 440: Nykyään Kazanin Jumalanäiti on Venäjällä suosittu häälahja. Ikoni yhdistetään usein venäläiseen nationalismiin . Tradition mukaan ikoni saapui Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvun alussa. Tataarien piiritettyä ja poltettua Kazanin kaupungin vuonna 1438 se joutui kadoksiin, kunnes ikoni jälleen löytyi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Matrona Onutshina -nimisen kymmenvuotiaan tytön kerrotaan löytäneen ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista 8. heinäkuuta 1579. Ikonin olinpaikan oli hänelle kertonut Neitsyt Maria ilmestyksessä. Ikonia säilytettiin sen löytöpaikan päälle myöhemmin rakennetussa luostarissa. Kazanin Jumalanäidistä tehtiin useita kopioita, joita oli nähtävissä muun muassa Moskovan, Pietarin sekä Jaroslavin kaupungeissa.
ellauri074.html on line 442: Alkuperäisenä pidetty Kazanin Jumalanäidin ikoni varastettiin sitä säilyttäneen luostarin kirkosta 29. kesäkuuta 1904. Varkaat ja ikonin kultaiset jalokiviupotuksin koristellut kehykset löydettiin muutamaa vuotta myöhemmin, mutta itse kuva jäi kadoksiin. Osa varkaista väitti sen olevan poltettu ja yksi kertoi sen olevan kaukaisessa siperialaisessa luostarissa. Poliisi ei kuitenkaan jatkanut ikonin jäljittämistä, koska se piti mahdollisesti löydettävän kuvan aitouden varmistamista mahdottomana.
ellauri077.html on line 52: Tosta abstraktista olisi voinut arvella että loputon läppä olisi edustanut 9/11 2001 jälkeistä jenkkipatriotismia, mutta ei, se julkaistiin 1998. No olihan kai silloin jo isä Bush onnistuneesti lytännyt Irakin armeijan. Siitähän se sitten lähti etenemään, jenkkien pidäkkeetön keski-Aasian öljykenttien valloitus roistovaltiona muiden joukossa. Kaxoistornien kaatuminen oli samanlainen Mainilan laukaus kuin Hamasin panttivankiselkkaus 23 vuotta myöhemmin.
ellauri077.html on line 78: Tätä 4-sivuista tarkentuvaa selostusta jatkuu vielä 3 sivua. Siinä on 4 virkettä, joista tämä ekan sivun jälkeen kesken jäänyt on pisin, ja lyhin tämä: Puut ja pensaat ympäröivät takapihan allasaluetta kolmelta puolelta. Onkohan tää vuonna 1998 36 vuotta täyttäneen Wallun kuvitelma izestään 20 vuotta myöhemmin? Pituus ja paino nazaisivat ainakin. Niin ei käynyt, 10v myöhemmin Wallu heilui kattoparrussa. (Tai piirussa.)
ellauri077.html on line 82: Wallace oli vanhempi vanhempiensa 2 lapsesta. Sen sisko Amy Wallace-Havens on 2v sitä nuorempi. Wallu mielipuuhia oli Amyn kiusaaminen, ja se tiesi miten tehdä Amyn hysteerisexi. Paljon myöhemmin Amy mainizi rakastavasti että Wallu oli "hyväntahtoinen sadisti, jos sellainen voi olla".
ellauri077.html on line 94: Karaistuneet pojat ovat kehittyneet muttei vanhentuneet debyytistä 1927. Vuodesta 1959 lähtien kirjoja on paranneltu kovasti. Kirjoja on alettu kirjoittaa yxinkertaisemmalla tyylillä jotta ne pärjäisivät televisiolle. Kriitikoilla on monia seliltyxiä hahmojen pitkäikäisyydelle, esim että Karaistuneet pojat ovat yxinkertaisen toiveiden täyttymisen, amer. poikaihanteiden ja miehekkyyden ruumillistuma, että niiden arvostettu isä osoittauttuu myöhemmissä teoxissa tunarixi, ja että hyvä visi muka voittaa pahan. (Ahaa! Wallun mysteeri alkaa selvitä!)
ellauri077.html on line 164: Epäröinnistä huolimatta puhe, joka kosketteli eri asioita kuten sopeutumisen, eläytymien ja yxinäisyyden tärkeyttä, oli juhlittu. Se julkaistiin myöhemmin kirjana 'Tämä on vettä: joitakin ajatuxia, merkkitilaisuudessa esitettyjä, koskien myötätuntoisen elämän elämistä.'
ellauri077.html on line 338: Miguel de Unamuno y Jugo (29. syyskuuta 1864 Bilbao, Espanja – 31. joulukuuta 1936) oli espanjalainen esseisti, runoilija, romaani- ja näytelmäkirjailija sekä filosofi. Unamuno oli modernisti, joka häivytti eri tyylilajien välisiä eroja. Filosofina ja kirjailija hän edusti kristillistä eksistentialismia. Unamuno toimi muun muassa Salamancan yliopiston rehtorina. Hän ajoi maansa eurooppalaistumista mutta myöhemmin muutti tämän kannan jopa päinvastaiseksi. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Bergson, Kierkegaard ja William James.
ellauri077.html on line 370: Miguelin isä kuoli kun se oli 6 (Pölö siis, ei isä) ja sen kasvattivat äiskä, joka oli harras katolikko, ja liberaali pelottava isoäiti joka oli perheen öykkäröivä pää. 11 vuotiaana (ihan kuin Teresa), Pölö pyrki pyhimyxexi, psykologiaa logiikkaa ja etiikkaa opettaneen jesuiitan takia. Mutta tää henkisempi kaipaus joutui hakauxiin maallisemman lemmen kanssa jota se tunsi lapsuudenihastuxeensa, Hedelmöityxeen, josta myöhemmin tulikin sen vaimo. You cant have both, sanoi pettyneenä pappi kuin Naipaulin isä. Muna oli näkemässä kun isoäiti kuoli, ja silloin siitä tuli existentialisti.
ellauri077.html on line 373: 880 se lakkasi käymästä messuilla ja siitä tuli ahnas lukija: postivismia, fysiologista psykologiaa, italialaista ja brittiläistä runoutta. Se opetteli omin nokin saxaa lukeaxeen Hegeliä ja englantia lukeaxen Spenceriä ja Carlyleä (se espanjansi näitä hyyppiä), kuten se 20v myöhemmin opiskeli tanskaa lukeaxeen Kierkegaardia, josta kukaan Espanjassa ei ollut kuullutkaan. Tulevalle vaimolleen se kertoi painajaisistaan:
ellauri077.html on line 774: Saalilainen laki: (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos. Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma. Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan kruununperimyksessä.
ellauri077.html on line 838: Orin sanoi pitävänsä mielestään juuri siitä, ettei kirjaimellisesti kuullut omia ajatuxiaan, mikä oli ehkä klisee mutta muuttui stadionilla aivan muuxi, hännousi izensä yläpuolelle tavalla, jonka kaltaista izestä pakenemista tenniskenttä ei hänelle koskaan suonut, syntyi vaikutelma jonkin läsnäolosta taivaalla, yleisön ääni vaiktti kuin seurakunnalta, se stadioia tutisuttava kliimaxi, kun pallo piirsi korkeuxiin noustessaan kadetraalimaista kaarta eikä tuntunut putoavan koskaan... Hänelle ei tullut edes mieleen kysyä millaisesta käytöxestä Joelle piti. Hänen ei tarvinnut miettiä strategioita tai edes juonitella. Hän ymmärsi myöhemmin minkä pelkoa pelko oli ollut. Kävi ilmi ettei hänen tarvinnut myöskään luvata mitään. kaikki oli ilmaista.
ellauri079.html on line 85: Jethro mainitaan Läpän loputtoman pitkässä alanootissa 110 s. 998. Se on Jedin serkun Helmi Bodinen poika (vaikka se sanoo Jediä "Roope-sedäxi"). Helmin äiti ja Jedin isä olivat sisaruxia. Hän ajaa Klampetin perheen niiden uuteen kotiin Kaliforniassa ja jää niiden luoxe jatkamaan kasvatustaan. Muut kerskailevat Jethron "kuudennen luokan koulutuxella", mutta hän on tietämätön lähes jokaisesta nykyaikaisen Kalifornian elämän aspektista. Yhdessä episodissa se päättää mennä opistoon. Se ilmoittautuu myöhään lukukaudella paikalliseen sihteeriopistoon ja "ansaizee" diploominsa päivän lopussa koska on niin häirikkö. Ihan niinkun Donald Trump. Tää oli ironinen sisäpiirin vizi: – oikeasti Jethrolla oli kandintutkinto liiketaloudessa, sivuaineena filosofia, Santa Claran yliopistosta. (Missäs tässä oli se ironia? Se livahti nyt ihan ohize.)
ellauri079.html on line 105: Sonny Drysdale on Milburnin poikapuoli joka esitellään 35-vuotiaana collegepoikana joka ei usko työntekoon oza hiessä ja on hemmoteltu mammanpoika. Kerrän deitillä Sonny pitää Elly Mayn ulkona pimeän tuloon saakka kosimatta, mikä rikkoo vanhaa vuorten kosintasäännöstöä, ja melkein alkaa verikoston.Elly May myöhemmin (kirjaimellisesti) heittää sen pihalle. Sonny esiintyy vain 4 jaxossa, 3ssa 1962 ja viimeisen kerran 1966. Se ei ollut kovin hauska.
ellauri079.html on line 330: Vähän myöhemmin Oregonissa joku heppu tuli ex-tyttöystävän synttäreille asuntovaunuun pyssyn kaa ja ammuttuaan kaikki 10 juhlijaa ampui izensä. Puttepossun nimipäivillä oli kaikilla niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana.
ellauri080.html on line 58: Äreys on pidättyväisyyttä osoittava keskustelun muoto, äreä se joka sanoo "Mitä se minuun kuuluu" kun häneltä kysytään "Missä on se ja se?"; ei vastaa tervehdyxiin; myydessään ei ilmoita hintaa vaan kysyy mitä toinen tarjoaa; sanoo niille jotka kunnoittavat häntä lahjoin juhlapäivänä, että heillä on varmasti jokin sivutarkoitus. Ikinä ei saa anteexi se joka huomaamattaan tönäisee häntä, roiskuttaa kuraa hänen päälleen tai astuu hänen varpaalleen. Kun ystävä pyytää häntä osallistumaan keräyxeen, ei anna mitään, tulee myöhemmin rahojen kanssa ja sanoo: "Siinä meni nekin rahat." Kompastuttuaan tiellä kiroaa yleensä kiven. Ei siedä hetkisenkään odotusta; ei tahdo laulaa, lausua eikä tanssia. Ei pidä tapanaan rukoilla jumalia.
ellauri080.html on line 73: Nää oli huumoreita alunperin, temperamentti sana on myöhempää perua. Mikin märkyys, suomensi Arvo Suomisen pieni latina-suomi sanasto. Sama kreikaxi, veri on tietysti heema (vrt. fiili, rroidi), ja huumori on Chymos, joka valmisti ennen mehuja Lappeenrannassa.
ellauri080.html on line 1008: 1961 Disney-filmi nimeltä 101 Dalmatialaista on naamatusten eettisessä pulmatilanteessa kun filmin konna Cruella De Vil ("Julma Paholaismainen Nainen"), rikas ja materialistinen nainen, tarjoo suuren summan ostaaxeen pentueen dalmatialaisenpentuja omistajalta Rogerilta. Roger on olevinaan että pennut eivät ole kaupan. Kuitenkin, Cruella ei ota “eitä" vastauxexi. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän varastuttaa pennut Rogerilta kätyreillään Jasper ja Horace.
ellauri082.html on line 340: Jenkit gringoilee kaikille muunmaalaisille niiden kielestä. Wallun mielestä Troeltsch ja Echt kilpailee nimien vastenmielisyydessä. Ei lie sattumaa että ne on sakusukunimiä. Se Schit on kolmas samanlainen. Ja typerää paskaa muka baskinkaltaisesta quebecinranskasta. Baski on isolaatti, ei sillä ole sukulaisia. Hei hikipinko Wallu oisit opetellut kieliä kuin mä! Se on jo myöhäistä kun killuu katonrajassa sinisenä kieli ulkona.
ellauri083.html on line 69: Vuonna 1911, Helmi lähti Kiinasta opiskelemaan Randolf-Maconin Naisten Opistossa Lynkkauskaupungissa Virginiassa, ja valmistui Phi Beta Kappa 1914 ja oli Kappa Delta Sisariston jäsen. (Tää on kai jotain hienoa.) Vaikka se ei ollenkaan aikonut palata Kiinaan, vielä vähemmän ottaa lähetyssaarnaaja-asentoa, se äkkiä pyrki Vanhempainneuvoston Lautakuntaan kun isä kirjoitti että äiti oli vakavasti kipeä. 1914-1932, se kokeili eri lähetyssaarnaaja-asentoja äidin sijasta, mutta myöhemmin se riitautui fundamentalistien kanssa modernistipuolella, mikä johti sen erottamiseen. Ihan niinkuin Wilho Pylkkänen.
ellauri083.html on line 75: Taalojen vastoinkäymiset huipentuivat 1927 "Nankingin selkkauxeen". Useita länkkäreitä tapettiin Tshiang Kai-Shekin kansalliskaartin ja kommareiden ja kaikenlaisten sotaherrojen välisissä kärhämissä. Isäpappa Absalom vaati taas jäädä paikoilleen kuten boxereiden aikana. Köyhä kiinalaisperhe kuzui ne piileskelemään majaansa. Kotitalo puzattiin putipuhtaaxi. Perhe piileskeli kauhuissaan kokonaisen päivän ennenkuin jenkkien tykkiveneet pelasti ne. Ne matkusti Shanghaihin ja sitten purjehti (siis meni laivalla) Jaappaniin, missä ne oli vuoden, minkä jälkeen ne palasi Nankingiin. Helmin kuuleman mukaan Japanissa oli muitakin kuin militaristeja. Kun se palasi Japanista 1927, se alkoi kirjottaa kynä sauhuten. Se oli hyvissä väleissä kiinalaisten taantumuskirjailijoiden kaa kuten Xu Zhimo and kirjoituskoneen kexijäpelle Lin Yutang. Ne rohkaisi sitä kirjoittamaan rahasta. Se halusi toteuttaa kunnianhimon jonka äiti oli kieltänyt, ja tarvizihan se rahaa jos se jättäisi sen luuserin, jonka lähetyssaarnaaja-asennosta oli koko ajan vähemmän iloa. Carolkin tarvizi ammattiapua. Helmi lähti Statesiin taas 1929 missä Richard J. Walsh bylsi sitä ja julkaisi Helmin kirjan Itä Tuuli: Länsi Tuuli. Walshista tuli myöhemmin siippa ja kiltti apuri Helmille. Nankingiin palattua Helmi pysytteli ullakolla ja kirjoitti Hyvää Puuta.
ellauri083.html on line 512: Spoileri: Kiistanalainen sana riemu putkahtaa esiin suunnilleen eka kerran Halin naamalla kun Pimeyden oza jäätyy lasiin. Tyhmät syljexivät talarineekerit kommentoi sitä. Kazoin alkuteoxesta, se on mirth. Se sana esiintyy Hamletissa Hamletin sedän suussa, joka sanoo naineensa veljensä vaimon with mirth in funeral, and with dirge in marriage. Vahingonilolta tää kuulostaa. Vähän myöhemmin Hamlet sanoo konnakaxikolle menettäneensä kaiken mirthin, tietämättä mixi. Se kuulostaa tosi masixelta, kuten Hal. Muita esiintymiä ei löydy.
ellauri088.html on line 71: Eli täytyy tietää mitä on pronominit, ymmärtävätkö pääjalkaiset kysymyxiä, ja tiedonvaihtoa, ja paljon muita asioita kuten kapitalismi ennenkuin voi jatkaa syvällisemmillä lauseilla. (Näin menetellään matujen kanssa muutenkin, ks. mun ja CJ Cherryn Ulkkis-sarjaa johon palaan jossain myöhemmässä numerossa.) Max Weber murisee mutta antaa Banxin jatkaa esikouluhommia. Tää kuulosti tosi todenmukaiselta, mullakin on imbesillejä esimiehiä. Yx mun kaverikin sanoi että tää on ihan kuin meidän laitoxelta.
ellauri088.html on line 299: Kettusella oli usein voimakkaita näkemyksiä ja hän kiisteli moneen otteeseen Lauri Hakulisen kanssa muun muassa kielen historiasta. Useammassa kuin yhdessä kiistakysymyksessä on vasta myöhempi tutkimus kyennyt osoittamaan ”rabulisti Kettusen” näkemyksen oikeaksi.
ellauri088.html on line 306: Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä. Kettunen haisteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi hotelleissa, ilotaloissa, kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin myös autolla. Hyvin luisti kytkin. Tutkimustyön tuloksena oli Murrekartasto, joka sisältää 213 pikkukettujen ja murrejen levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa.
ellauri088.html on line 316: Eino Tunkelo aloitti jo opiskeluvuosinaan murresanaston, kansanperinteen ja kielitieteellisen aineiston keruumatkat, joita suoritti ensin kotiseudulleen, sitten Kainuuseen ja myöhemmin muun muassa Viroon. Vielä 1942 ja 1943 hän kävi Suomen valtaamassa Äänislinnassa (Petroskoi) keruumatkalla. Sieltä löytyy vieläkin pikkutunkeloita.
ellauri088.html on line 318: Toimiessaan seuran kielitieteellisen valiokunnan sihteerinä vuosina 1899–1916 hän johti aineiston käräyttämistä kansankielen sanakirjaa varten, minkä työn pohjalta syntyi vuosikymmeniä myöhemmin Suomen murteiden sanakirja, joka lienee kesken vieläkin.
ellauri088.html on line 425: - Kun lähdin välittäjäksi, halusin kerätä pääomaa, verkostoja ja oppia myymään, jotta voin myöhemmin yrittäjänä työllistää myös monia muita ja talouteni on turvattu. Eikö vapaa-ajan puute haittaa?
ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.
ellauri088.html on line 641: Erich Kästner, joka näihin aikoihin on jo joutunut valtaanpäässeiden kansallissosialistien vihoihin ja on melkein julkaisukiellossa, julkaisee kolmen lumisen miehen ainexen 1934 salanimellä Robert Neuner komediana 4 näytöxessä, nimellä "Elinikäinen lapsi". Lukuunottamatta päähenkilöiden nimiä (z. B. Schlüter pro Tobler, kuten myöhemmin filmissä) ovat sisällöt pitkälti samoja. Jo ensi-ilta 7. syyskuuta 1934 Bremenin näytelmätalolla (ohjaus: Fritz Saalfeld) on suuri menestys.
ellauri089.html on line 53: Bobin isä ja isoveli oli samannimiset, Rex Ivar sr ja jr. Iskä oli kauppa-apulainen v. 1900 ja myöhemmin kassa, kirjanpitäjä ja farmikalujen kiertokauppias. Sotiminen loppui Bobin sukuhaaran osalta Vietnamiin, jota Bob kannatti penkkiurhona ja tuki vielä kuvitteellisesti Vietnamin veteraaneja niteessä Glory Road. Heinleinit olivat siistejä mutta koleerisia sakemanneja. Bobin roistotkin ovat paizi muuten moraalittomia myös hirmu epäsiistejä. Insult upon injury.
ellauri089.html on line 168: Schiaparelli tutki aurinkokuntaa, ja havainnoituaan Marsia hän laati planeetan kartan ja nimesi sen meret ja mantereet. Vuonna 1877 hän uskoi löytäneensä Marsin pinnalta pitkiä suoria muotoja, joita hän kutsui italiaksi nimellä ”canali” tarkoittaen kanaaleja. Käännösvirheen vuoksi niitä kuitenkin ryhdyttiin kutsumaan ”kanaviksi”, mikä johti kuvitelmiin Marsissa vaikuttavasta sivilisaatiosta. Muutama vuosikymmen myöhemmin Schiaparellin havainto todettiin joka tapauksessa optiseksi harhaksi.
ellauri089.html on line 232: Mandelštam muutti 1918 Moskovaan ja työskenteli valitusasiain kansankomissariaatissa. Hänet pidätettiin vuonna 1934 Stalinin vastaisesta runoudestaan ja karkotettiin Tšerdyniin nykyiseen Permin aluepiiriin ja myöhemmin Voronežiin. Osip Mandelštam pidätettiin toistamiseen vuonna 1938 ja hän kuoli ”Vtoraja retška”-siirtoleirissä lähellä Vladivostokia.
ellauri090.html on line 408: mekko ja alushousut rannalle kun koitin estellä, sillä vedessä oli vielä paljon hevosia uppeluxissa. Molskiva hevonen voi vahingossa potkaista sinua. Tyttö nousi ilman pikkareita ja mekkoa ruohopeitteiselle kivelle. Olisin heittänyt ne hänelle mutta hän ei ensin halunnut. Hän oli vähän loukkaantunut vaikka naureskeli. Vähän myöhemmin hän otti ne vähin äänin vastaan muttei kiittänyt.
ellauri092.html on line 58: Seijalla oli täysi kybä kirkkohissassa. Wilho oli varmaan ylpeä. Seijan rullaportaat menee ylöspäin Wilhon Lean ja Paulin luo. Mä vilkutan sille toisista portaista jotka kuljettaa mut äidin kaa lapioimaan koxia. Mitäs vanha ilosta kuha on lämmin. No, voihan tästä albumista olla jotain hyötyä. Osoittaahan se jonkinlaista parannusta entiseen. Alkaako taivasikävä vaivata? Olishan se kiva olla Seijan kanssa samalla pilvellä. Koskaan ei ole liian myöhäistä, paizi Alfilla. Wif my luck, se kannetaan ulos jalat edellä kun katumus ja kääntymys on vasta puoliveteessä. Meni jo! huutaa taivaan porukat.
ellauri092.html on line 357: Granted. Täytyy vaan panna verhot kiinni jos tulee suoraa ilmoitusta tähtisateena. Tuomas akvinolaisen mukaan sekin on tän järkikullan lisäksi välttämätöntä, mutta voi joskus mennä ihmisen valta ja väkivalta yhteen ja kadota yleisen ilmoituksen välttämättömyyden tuolle puolen erityinen ilmoitus, että turpa kiinni nyt lennetään, ja myöhemmin ilmenee että erityisen ilmoituksen takana on sama taho, joka sekoitti yleisen edun ja yleisen ilmoituksen jotenkin toisiinsa. Niinkuin esim. Pierre Abelardin tapauksessa.
ellauri092.html on line 414: Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin mielestä julkaistujen videoiden perusteella vaikutti melko selvältä, että poliisin voimakeinojen käyttö oli ylimitoitettua. Voimankäyttövälineitä olivat (taistelukaasun lisäxi) esimerkiksi patukka, poliisikoira, sumute, etälamautin ja ampuma-ase. Heikel käytti voimakeinoja rauhallisia mielenosoittajia vastaan, perusteli toimintaa ”mittavalla liikennehaitalla”, kiinniotetut vapautettu ja ruumiit viety pois kuin jenkkipäiväkodista. Tilanteesta aiheutui myöhästymisiä joukkoliikenteessä. Jumalauta täältä pesee ja linkoaa vaikka ilmavoimia, elokapina tai punakapina ihan sama.
ellauri093.html on line 414: Helluntaiystävien lehti Voitto-Sanoma ilmestyi pitkälle 80-luvulle asti. Sen päätoimittaja oli Vilho Pylkkäsen kuoleman jälkeen vuodesta 1958 alkaen hänen poikansa Olavi Pylkkänen. Kuvaavaa on, että lehdessä ei erityisemmin määritellä julkaisutahoa. Aikaisemmissa lehdissä tulee selitteenä nimen alla HENGELLINEN KUUKAUSIJULKAISU, myöhemmissä HENGELLINEN AIKAKAUSLEHTI. Lehti ilmestyikin alkuvuosikymmeninä kerran kuussa.
ellauri093.html on line 482: Mutta Anders Andilla et kumpp. oli paljon kovempia kieltäymyxiä kuin Hiljalla. He jättivät monena päivänä monen ruokalajin päivällisen syömättä ja tyytyivät juoxeviin eväisiinsä voidaxensa hankkia pääsyliput eturivin paikoille Tivolin varietee-esityxissä. Eivätkä kolmisointulaiset menneet jälkeenpäin mezikköihin puunjuurille laulattamaan letkuja (meitähän oli puolet naisia!). Kuta myöhemmäxi ilta kului, sitä möreämmin virrat vierivät pyökkilehdon pimentoihin.
ellauri093.html on line 639: En tiedä tiesinkö silloin vai urkinko tietooni myöhemmin, että pastori oli naimisissa saxattaren kanssa, leskirouvan jolla oli 2 lasta edellisestä avioliitosta. Yhteisiä lapsia oli 2soset ja kuopus. (Meillähän ei niitä ole, kun tuo Ilmo... No jääköön.) Rva Dolman oli vaaleaverikkö ja toimekas olemuxeltansa. Pojat nauroivat varmasti. (Hemmetti.) Juutalaisnuorukaisia ei näkynyt missään.
ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta.
ellauri093.html on line 711: Erkki merimies oli sentään nöyrä toisin kuin sen kaveri joka ylpisteli. Merimiespapin pitää olla optimisti sanoi Kunila. Ja toteuttikin ajatuxensa jouduttuaan suivahuoneelle myöhemmin. Sen bändäri puukotti sen hengiltä kun sillä ei ollut Loirin nahkatakkia.
ellauri093.html on line 946: "Kelluva hollantilainen nähtiin vuonna 1989 uimahallissa, mutta se katosi salaperäisesti jäljettömiin. Sen nähnyt nainen kuoli myöhemmin."
ellauri094.html on line 188: Raamatun mukaan Nebukadnessar vei suuren osan äveriäistä Jerusalemin asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas Joojakinin (aka Roope Ankka) aikana antaen vain köyhien jäädä sijoilleen. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, Sidkian hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja rupusakkikin vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun Persian kuningas Kyyros (Lälli Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös Jerusalemin temppeli uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta Dareioksen hallitsijakaudella Kroisos Pennosen rahoituxella.
ellauri094.html on line 190: Koska ajanjakso kesti perimätiedon tai Raamatun mukaan vain 58 vuotta, mikä aika on hyvin inhimillisesti muistettavissa, on Babylonin vankeudella mahdollisesti keskeinen merkitys juutalaisuuden ja siitä kehittyneen kristinuskonkin nostalgiselle kaipaukselle "Pyhään maahan". Tätä metaforaa esiintyy myöhemminkin rajansiirtojen yhteydessä esimerkiksi Balkanilla, luovutetun Karjalan kysymyksen yhteydessä sekä Neuvostoliiton sisäisiä kansojen pakkosiirtoja käsiteltäessä. Neuvostoliitto kesti vain vähän pitemmän ajan, ja sitä kaivataan vielä kipeästi.
ellauri095.html on line 95: Pluton löytäjä oli loukkaantunut kun Pluto alennettiin myöhemmin miniplaneetaxi.
ellauri095.html on line 262: Broidi Danten varhaiseen runouteen vaikuttivat John Keats ja William Blake . Hänen myöhemmälle runoudelleen oli ominaista ajatuksen ja tunteen kieronlainen yhdistäminen, erityisesti hänen sonettisarjassaan The House of Life. Runous ja kuva kietoutuvat tiiviisti Rossettin teoksiin. Hän kirjoitti usein sonetteja kuviensa oheen, jotka ulottuvat elokuviin Neitsyt Marian tyttönen (1849) ja Astarte Syriaca (1877), samalla kun hän loi taidetta havainnollistamaan runoja, kuten kuuluisan runoilijan Christina Rossettin , hänen sisarensa, Goblin Market.
ellauri095.html on line 304: And afterwards remember, do not grieve: Ja palautuisin mieleen myöhemmin, no hätä,
ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija.
ellauri095.html on line 402: 1840-luvun lopulla Rossetti alkoi näyttää maalauksiaan ja tapasi vuonna 1850 Elizabeth Eleanor Siddalin, "Lizzien", joka oli silloin 16- tai 17-vuotias. Lizziestä tuli Rossettin malli ja lopulta hänen vaimonsa. Menetettyään lapsen hän teki itsemurhan vuonna 1862; jo masentunut, hänen kuolemansa työnsi Rossettin syvempään melankoliaan. Viimeisenä kunnianosoituksena Rossetti asetti runojensa käsikirjoituksen vaimonsa hautaan, päätöstä hän myöhemmin katui. Rossetti päätti vuonna 1869 julkaista runokokoelman, ja lokakuussa hän palkkasi Charles Augustus Howellin ja muut kaivamaan käsikirjoituksen vaimonsa haudasta. Rossettin tuotantovuosi ei ollut ilman varjojaan: hänen vuoden 1892 omaelämäkerraisissa muistiinpanoissaanWilliam Bell Scott kertoi, että vierailunsa aikana Skotlannissa Rossetti osoitti pelkoa pepussa, jonka hän tunsi sisältävän kuolleen vaimonsa hengen.
ellauri095.html on line 425: Prerafaeliittiveljekset tarjosivat toisilleen kumppanuutta, kritiikkiä ja rohkaisua uransa varhaisessa vaiheessa ja puolustivat toisiaan alkuperäistä julkista vihamielisyyttä vastaan. Dante Gabriel Rossetti muokkasi ryhmän kirjallista makua, painosti Germin perustamista ja julkaisi siinä useita runoja, mukaan lukien Siskoni uni. Hän osallistui myös allegoriseen proosatarinaan Käsi ja sielu, jossa 1200-luvulla eläneen italialaisen taidemaalarin Chiaro dell´Erman luona vierailee hänen sieluaan edustava nainen, joka kertoo hänelle: Maalaa minut näin sellaisena kuin olen... niin sielusi (juujuu, sun sielu, ei toki mun) seisoo aina edessäsi” – varhainen vihje Rossettin myöhemmästä taiteellisesta kiinnostuksesta unenomaisiin, voimakkaasti tyyliteltyihin naishahmoihin.
ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi.
ellauri096.html on line 368: Augustinuksella oli myös merkittäviä perusteluja kristillisten arvojen levittämiselle maan päällä. Vaikka hänellä olikin teologisena filosofina hyvä tarkoitus, hänen kirjoituksiaan ja niiden tulkintoja on myöhemmin käytetty etsittäessä syytä ja oikeutusta ristiretkille, noitavainoille ja kirjarovioille. Erityisesti donatolaiskiistassa Augustinus asettui kannattamaan valtiovallan puuttumista uskonnollisten kiistojen ratkaisuun.
ellauri096.html on line 521: Yli-Juonikkaan jokainen teos on kiehtova tapaus, silloinkin kun ne tuntuvat raivostuttavan turhauttavilta. Kenties vasta myöhemmin ymmärrän kaiken ja näen Galgalim-silmillä, mitä Neljä ratsastajaa yrittävät sanoa, ja pyörrän aiemmat ajatukseni. Sitä odotellessa täytyy tyytyä mieltä sekoittaviin sirpaleisiin. Kaiken kaikkiaaan, melko vulvatonta meininkiä, munatonta myös. Jaska ei suotta tunne peniskateutta.
ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
ellauri096.html on line 884: Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.
ellauri097.html on line 50: Parituhatta vuotta myöhemmin 6 milj. heprealaista huutaa uunista Kaifaalle ja kumppaneille: saatanan tunarit! Kyrvännupperot!
ellauri097.html on line 52: Toinen säkeistö, credits J.C. (ei se ainoa oikea, vaan tää myöhempien aikojen ylen sankia priha):
ellauri098.html on line 45: Vanhjen kirjojen lukeminen on aina ollut mielestäni erityisen palkitsevaa. Nykyihmiselle tekee hyvää tajuta, että vaikka maailma muuttuu nopeammin kuin ehkä koskaan, on ihminen sen kaiken keskellä lopulta muuttumaton. Ollin jutut jaksavat hymyilyttää vielä sata vuotta myöhemminkin ja hyvä niin.
ellauri098.html on line 238: 24. PERUSTEETON VAADE: Väärä hero esittää vaateita ilman kuittia. Tää voi olla pahis, tai joku sen rääppä, tai joku ihan muu. Jopa joku myöhempien seikkailujen luovuttaja.
ellauri099.html on line 82: Ja sit vielä toi jungilainen extro-intro pursoonallisuustyyppi neljällä ulottuvuudella, enste yleensä (E/I), sit vastaanottoantenni (S/N, aistit/intuitio), sit aivokerros (F/T, tunne/ajattelu), sit toimintamalli (P/J, havainnointi/tuomio). Niinettä kaikista neropatein introvertti on INTJ "Tenacious visionaries, oriented towards action" (esim. Bertie tai sen kamu Keynes), ja kaikista tyhmin extromortti on tollanen ESFP "Free-spirited and fun-loving people persons" (esim. Kinsella). Kirjailijoiden luonnenimikkeistä on hyvä selvitys edellisessä albumissa. Voikun pääsis kirjailijoille tekee MBTI eli Myers-Briggs testejä. Muze on jo myöhäistä useimpien kohdalla. Paizi voinhan mä koittaa vastata niiden puolesta! Vedänpä ensin testin izelleni ihan noin kalibrointimielessä. (Kysymyxet ja mun testituloxet tietolaatikossa alla.)
ellauri099.html on line 163: Platonin ääliö sivuutti Aristoteleen Akatemian deanina ja pani siihen typerän sisarenpoikansa Speusippoxen. Vitun nepotisti. Aristoteleesta tuli lyseon rehtori. No eihän Speusippoxen tunaroinnista tullut lasta eikä paskaakaan. Ensi töixeen se peruutti Platonin ideaopin ja heitti hyvän (agathon) tienoheen sen perään. Myöhemmin se joutui hakemaan ne nolosti takaisin. 8v kuluttua se sai slaagin ja dekaanixi tuli parin äänen enemmistöllä mamu Xenokrates. Xenokrates oli oligarkki ja piti ykköstä ja kakkosta jumalina. Kristinusko pani myöhemmin nokkiin ja päätyi kolmoseen.
ellauri100.html on line 65: Niinkin myöhään kuin 1960-luvun lopulla Lastenklinikan psykiatrisen osaston sympaattinen ja humaani Vappu Taipale opetti sen aikaisen tiedon mukaan hoitohenkilökunnalle, että vastasyntyneenä täysin normaalin lapsen autismi johtui kylmäkatseisista vanhemmista (lue siis ”äideistä”) eikä suinkaan ollut neurologinen sairaus.
ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
ellauri101.html on line 464: Nike ei myy tossuja vaan ylläpitää urheilun taikaa. Se antaa meille voimia syntyä joka päivä uudelleen. Niin siis tässä oli just se oivallus: ei tavaranmyynti ole kuin uskontoa, vaan päinvastoin uskonto on äärimmilleen kehitettyä tuoteasettelua. Sen brändi on jo saapunut loogiseen päätepisteeseen. Erillistä tavaraa ei enää tarvita, kun brändi izessään on riittävän houkutteleva. Armon lunastusta ilman litteintäkään pakettia. Det är alldeles OK att ångra sig. Valitettavasti Ivar Kampradille lähettämäni jaxuhali myöhästyi. DEATHin luiseva pitkä käsi yltää äveriäisiinkin. No ehkä ne herätetään pakkasesta henkiin jahka tiedemiehet kexii miten. Se on ihan huulilla. Herra hän haisee jo.
ellauri101.html on line 572: Entäs se Amy Waterhose, Westinghouse tms, toinen suikkari? Se oli Winehouse, paljon myöhempi, s. 1983, meidän lasten ikiä, sillä oli tazkojakin. Mitäs polvea se sit edusti? Millenniaalejako?
ellauri102.html on line 408: Klein opiskeli Toronton yliopistossa, mutta keskeytti opinnot kolmantena vuonna ja aloitti The Globe and Mailin palveluksessa. 23-vuotiaana hän siirtyi This Magazineen ja siitä myöhemmin That Magazineen.
ellauri102.html on line 414: Joku Järvensivu arvioi, ettei Kleinin pulloa voi aivan sellaisenaan siirtää Suomeen: Suomen oikeisto ei ole niin toivoton. Ai mikä missä milloin? Se oli Helsingin Sanomien kirja-arviossa talouskulttuurin tutkija, kauppatieteiden tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmän jäsen Paavo Järvensivu. Haista paska Paavo, vie nenä pois Wahlroosin pyllyvaosta. No 2005 ei vielä tiedetty Haju Pisilästä. Meillä kaikki tapahtuu 20v myöhässä.
ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri106.html on line 209: Phillu tykkäsi sotapoliisikoulussa pistinharjoituxista, sai huutaa "KILL! KILL!" ja työntää kovaa pehmeään. "Sillä lailla tarrataan vinosilmää kitusista, sillä lailla kommaripaskoilta ruuvataan kulli irti!" Vähän myöhemmin sen sotahuuto olisi "FUCK! FUCK!", aseena taas kova teräskalu, kohteena vaimot ja tyttöystävät. Totta puhuen, Phillu oli poikasena hizin väpelö ja itkupilli. Itki puhelimeen Dragsvikistä Sharonille. Sharon oli Al "Zipper" Shatzkyn 17-vuotias tytär. Nathan oli kirahvi ja Sharon pantteri. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Nathan opettaa Sharonille sanan "kyrpä" käytön ja neuvoo miten sitä pitää imuttaa. Mutta välimerkkien käyttöä ei vittu Sharon opi, ei kirveelläkään. Phillu on jo graduoitunut Tom Wolfesta Henry Jamesiin ja sen yhtä vittumaiseen kirjaan The Ambassadors. Kirkkovene Sharonilla on kyllä soutukunnossa.
ellauri106.html on line 298: Jotain tuttua on tossa myöhään reipastuneessa väpelössä joka tekee ize määrättyjä jumppaliikkeitä päivittäin päästäxeen väpelöydestä. Mullakin oli rakas vanha tweedpikkutakki kyynäspaikoilla.
ellauri107.html on line 41: Aluksi hänen aiheensa olivat historiallisia, mutta myöhemmät työt ovat eroottisesti painottuneita.
ellauri107.html on line 329: Philip Rothin avioliitto näyttelijä Claire Bloomin kanssa päättyi eroon 1993. “Se oli elämäni kohdunpohja”, Roth tunnusti vuosia myöhemmin homoystävälleen Benjamin Taylorille.
ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.
ellauri110.html on line 935: Hande on vilpillinen izesäälijä, izensä vähättelijä, alistamalla ylistäjä. Ize asiassa se on eri tyytyväinen izeensä ja tekosivistyxeensä. Autodidakti, parhaan opettajan paras oppilas. Opsimathes, myöhään oppinut. Alkoholi peitti pelkoa, matkustaminen on pakoa. No lähtis siinä karkuun rohkeampikin. Kaikki apinat on samanlaisia, jaxaa Hande tolkuttaa. No kaikki narsistiset runoilijat ainakin on hämmästyttävän samanlaisia.
ellauri110.html on line 1026: Salminen kirjojen myynti oli ilmestymisaikaan vähäistä, mutta myöhemmin arvostus on kasvanut.
ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita.
ellauri112.html on line 41: Eno Kala oli kova sepustaja nuorena, senttasi aikakauslehti Aikaan ajankohtaisia ajatuxia ja Uuteen Suomettareen perinteisempiä taantumuxellisia. Niitä on tänäpänä hauska tavata. Vuonna 1913 suursota oli tulossa, vaikkei sitä varmaxi vielä arvattu, ja Pauli Pylkkänen vasta syntynyt. Ajatteleekohan harvat jälkeenjääneet joskus myöhemmin, ettei noikaan 2020-luvun heput arvanneet mitä oli luvassa... Sitä ei moni tiedä, ja harva arvaa.
ellauri112.html on line 153: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 184: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri115.html on line 172: 24-vuotiaalle Teresalle J-J oikein lupasi, ettei koskaan menis sen kanssa naimisiin. Paizi 23v myöhemmin valesellaisiin kun Teresa ei vaan lakannut nalkuttamasta. Teresa oli sievä, hyvä pano ja hyvä keittäjä, muttei ihan Jean-Jacquesin henkisellä tasolla. (Tästä Imi Cunt sille vekutti, että mikäs nero luulet ize olevasi hömelö? Tolstoi sanoi myöhemmin eze on saanut eniten vaikutteita J-J:ltä ja evankeljumeista. Voihan hiivatti.)
ellauri115.html on line 227: Thérèse Le Vasseur tuli arvostetusta perheestä, joka oli kaatunut vaikeisiin aikoihin; hiänen isänsä oli paikallinen virkamies Orléansissa, ja hiänen äitinsä oli kauppias. Thérèse ja hiänen äitinsä muuttivat Pariisiin etsimään työtä, ja myöhemmin hiänen isänsä liittyi heihin. Le Vasseur tapasi Rousseaun Pariisissa vuonna 1745. Le Vasseur työskenteli itsepalvelupesulana ja huonetarnaisena (!?) Hotel Saint-Quentinissä Rue des Cordiers -kadulla, jossa Rousseau otti ateriansa. Hiän oli tuolloin 23-vuotias, hän 33-vuotias. Rousseaun mukaan Thérèse synnytti hänelle (?) viisi lasta, jotka kaikki annettiin Enfants-Trouvésin löytökodille, ensimmäinen vuonna 1746 ja muut 1747, 1748, 1751, ja 1752. Thérèseä kuvataan Rousseaun tunnustuksissa heikosti älykkääksi naiseksi, jota hiänen perheensä ja miesystävänsä hyväksikäyttää. (Siis kuvataan kuten tavallista heikosti, mutta älykkääxi.) He kävivät läpi laillisesti kelpaamattoman avioliittoseremonian Bourgoinissa 29. elokuuta 1768. Therese tarjosi Rousseaulle tukea ja hoitoa, ja kun hän kuoli, hiän oli hänen omaisuutensa, mukaan lukien käsikirjoitukset ja rojaltit, ainoa perijä. Rousseaun kuoleman jälkeen vuonna 1778 hiän meni naimisiin René de Girardinin palvelija Jean-Henri Ballyn kanssa marraskuussa 1779. He asuivat yhdessä Le Plessis-Bellevillessä kuolemaansa asti vuonna 1801. (Siis hiänen, hän Bally peri sitten koko roskan.)
ellauri115.html on line 252: Victor Hugo (1802-1885) oli ristiriitainen ihminen. Ristiriitaiset ihmiset ovat kiinnostavia! Se oli naistenmies ja kitupiikki. Se meni naimisiin 20-vuotiaan Adèlen kanssa ja runoili sille kauniita säkeitä: Sinä pidät minua kädestä kun vaellan varjossa, ja silmistäsi hohtavat minulle taivaan säteet. 8v myöhemmin nukuttiin eri peteissä. Rakkaus lakastui. Eikö Adèle huolehtinut henkilökohtaisesta raikkaudestaan? Hollantilaiset turistit rahtaa suolissaan kaukoidästä antibioottiresistenttejä bakteerikantoja. Marmarameri on merirään peitossa. Se on ihmistoiminnan tulosta. Merieläimet tukehtuvat rään alla happivajeeseen. Ajattelemisen aihetta.
ellauri115.html on line 277: Jospa vertaisin niiden lähihavaintoja toisiinsa. Löysin izeni, mitä löytyi? Mitä samaa mitä eroa? Onhan siinä sentään pari vuosisataa väliä. Ja nyt oon sitten vuorossa lähess 300v myöhemmin pikku mä.
ellauri115.html on line 320: Koiraonnettomuuden jälkeen levisi ankka, että JJ oli kuollut siihen. Voltaire kirjoitti markiisikamulleen: "JJ teki mainiosti kuollessaan. Hän toipui haavoista, jotka hänen koiraystävänsä aiheutti, mutta kerrotaan että 12. joulukuuta hän oli Pariisissa saanut päähänsä viettää Escalade-juhlaa Romilly-nimisen geneveläisen kaa, jolloin hän ahmi ruokaa kuin piru, sai vazanväänteitä ja kuoli kuin koira. Filosofi ei ole paljon minkään arvoinen." Aika hyvä etiäinen oli Voltairella. JJ kuoli ylensyöntiin vasta 2v myöhemmin. Voltaire ja Rousseau ei olleet sopuisia loppupeleissä.
ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.
ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
ellauri115.html on line 966: Rousseau kirjoitti tietosanakirja-artikkelin Genevestä. Olikohan sekin poliittinen kuuma peruna? Voltaire halus Geneveen tiiatterin, ilmeisesti Janne-Jaakko vastusti, kun Voltaire syytti myöhemmin sitä tuhopoltosta kun se tiiatteri syttyi palamaan. Janne ei perustanut naamiohuveista, se tirkisteli mieluummin pikkulapsia ja laski niistä heteitä ja emättimiä.
ellauri115.html on line 1200: N. ei tervehdi perheenjäseniä ja mitätöntää ne. Sen huolet on aina etusijalla. Jos se joutuu tappiolle se kostaa myöhemmin. Toikin että omissa porukoissa ollaan paskiaisia ja vieraiden nähden muututaan isä aurinkoisixi sek. murto-osassa on hyvin tuttua.
ellauri117.html on line 367: Scott Fitzgerald häpesi kikkeliään, koska Zelda oli nauranut sen lyhkäsyyttä senjälkeen kun Scott oli taas tyytynyt viiden piston suorituxeen ja imeskellyt sen jälkeen Zeldan varpaita. Tämä moite järkytti Scottin sydänjuuria. Hädässä se pyysi Ernesto Hemingwaylta apua. Hemingway ehdotti että kaveruxet vertailisivat letkuja. Näin tehtiin, ja osoittautui, että Ernestolla ei ollut yhtään pitempi. Scott ei ollut vielä täysin vakuuttunut. Kaveruxet meni museoon mittaileman pazaiden penixiä (ne ei kyllä olleet juhlakunnossa, joten jäi epäselväxi, pitkäkö pazaalla olisi ollut jäykkänä.) Tämäkään ei Fitzgeraldia vielä vakuuttanut; useita vuosia myöhemmin se kysyi kokeneelta lutkalta Lottielta, mihin hänen häntänsä sijoittuisi hall of famessa. Lotti vakuutti, ettei se pituus ollut tärkeintä, vaan paxuus. Riitta Graham lisäsi, ettei paxuuskaan ollut tuiki tärkeää, kunhan jaxoi riittävän pitkän aikaa vankuttaa. "Jos pitäisi valita aasin ja oravan väliltä, valizisin oravan koska se on vikkelämpi vaikka häntä onkin pienempi."
ellauri117.html on line 420: Scott ja Zelda vieraantuivat toisistaan; Zelda alienoitui mielisairaalassa itärannikolla, kun taas Scott asui Hollywoodissa rakastajattarensa, juorutoimittaja Sheilah Grahamin kanssa. Vuodesta 1939 kuolemaansa saakka Kultahattu pilkkasi itseään vanhan kunnon Patin eli Pipsan pimpsan orjaksi. Hän käytti Pipsan hattua 17 novellissa, jotka on myöhemmin koottu kokoelmaan Kuningatar-tarinat.
ellauri118.html on line 901: Ratkaiseva vääryys oli Vanhan testamentin mukaan se, kun Isebel hankki kaksi väärää todistajaa jotta Nabot-niminen mies saatiin raivattua tieltä; hän kieltäytyi myymästä viinitarhaansa kuninkaalle koska se oli perintöosa. Nabot kivitettiin hengiltä; vaikkei sitä tässä kohdin kerrotakaan, vain sitaattina myöhemmin, myös hänen kaikki poikansa surmattiin ja kuningas anasti viinitarhan – mutta pakeni sieltä kauhun vallassa, kun palavasilmäinen ja hurjailmeinen profeetta Elia ilmestyi hänen eteensä ja ennusti:
ellauri118.html on line 1016: Päiviä myöhemmin ostaja palasi takaisin ja kertoi häntä katsomaan takakonttiin. Siellä oli pinnasänky tuhannen säleinä. Gerald-setä oli transformoinut sängyn penkixi koska myyjä oli raaputtanut pinnasängyn pohjaan "RIP Noah 2019-2020."Tätä typerää nyyhkytarinaa venytettiin kuin Käsineitiä jotta väliin mahtuisi maximimäärä mainoxia. Hyvin sama fiiwis kuin käsineidissä.
ellauri118.html on line 1060: Me siteeraamme teeveen myöhäisfilmejä. Me olemme paskiaisia. Se miltä rakkaus tuntuu jää aina likiarvoxi. Vittu että tää on likilaskunen. Peggy haluaisi olla häpeämätön. No sitähän se on. Toivoisin et mä näyttäytyisin paremmassa valossa. Niinku siinä leffassa. Happamia ilmeitä. Paljon enemmän panoa. Nuorempia ja nätimpiä ihmisiä. Tehkää kaikin mokomin showrunnerit kirjasta mitä vaan kuha tulee nimeä ja pätäkkää. Lehtineekeri Luke häipyy mielestä ja Peggystä tulee yhä uskonnottomampi. Besame, besame mucho, besame como fue esa la ultima vez. Vaik tuleehan niitä aina uusia. Tää kirja koskee lisääntymistä muttei sillä ole mitään tekemistä lasten kaa. Lapset Peggy panee shredderiin.
ellauri131.html on line 72: Inkerinsuomalaisista saksalaiset olivat perustaneet jo helmikuussa 1942 osaston nimeltä ”Finnische Sicherheitsgruppe 187” (Suomalainen turvallisuusryhmä 187), jonka nimi myöhemmin muutettiin ”Ost-Bataillon 664:ksi” (Itäpataljoona 664).
ellauri131.html on line 248: Tutustuin Jussi ja Liisa Tenkkuun Järvenpään seurakuntaopistolla, ja yhteydenpito oli varsinkin 50-luvun puolella varsin tiivistä. Liisa (s. 1919 Simelius-Simojoen pappissukuun) oli musiikinopettaja, ja samalla uralla olin jo itsekin. Koulujen musiikinopetusta oli uudistettava ankarasti, joten aiheesta riitti keskusteltavaa. Jussi (1917-2005) oli pappi, mutta myös filosofian tutkija ja myöhemmin varsinkin etiikkaan perehtynyt filosofian professori. Hän oli erityisen joviaali mies ja loistava jutunkertoja. Eräs viimeisistä pappistehtävistä oli, että hän vihki minut ja ensimmäisen vaimoni Paulan. Siitä tosin pahoitti mielensä piispa Elis Gulin, johon olin tutustunut Ylioppilaslehden ympärillä käytyjen paneelikeskustelujen aikana. Piispa Gulinin mielestä suudelma oli kihlauxen merkki. 60-lukulaisten Rydbergien eiku manien mielestä sitä ei ollut edes rotkautus. Rydmanit asuvat ja toimivat Valkeakoskella. Sixköhän siellä on niin paha haju? Onkohan se valkovuotoa? Lähettänyt Kari Rydman klo 4.56 Ei kommentteja.
ellauri131.html on line 268: Tenkuilla oli tytär Marja, jonka tietysti tapasin jo pikkulikkana Järvenpäässä. Pari kymmentä vuotta myöhemmin hän tuli vastaan Pantheonin torilla - hän oli naimisissa amerikkalaisen kanssa, ja asui Rooman keskustassa. Hänen vanhempansa olivat opiskelleet Amerikassa, kuulin myöhemmin, mutta vasta nyt tänä vuonna sain tietää heidän elämästään ennen sotia ja sotien aikana. Liisa näet lähes 90-vuotiaana julkaisi pariskunnan päiväkirjat sodan ajalta nimellä "Inkeriläisiä siirtämässä". Helsingin Sanomien Markus Jokelan ottama kuva Liisasta vuodelta 2008 on alla, kun en vielä löytänyt omaa ottamaa:
ellauri131.html on line 511: Paljon paljon myöhemmin ehti manifestointi rantautua Suomeenkin. Eletään vuotta 2023. Manifestoinnissa pyydetään itselle hyviä asioita, mutta samalla ajatusten kääntöpuoli korostuu: myös ikävät tapahtumat ovat oman ajattelun syytä, sillä negatiivisia ajatuksia ajatteleville tapahtuu negatiivisia asioita.
ellauri131.html on line 614: Artikkelia ei voi tällä hetkellä kommentoida enempää. Kommenttien tarkistuksessa on ruuhkaa, joten tämän artikkelin kommentointi on toistaiseksi suljettu. Kokeile myöhemmin uudestaan.
ellauri131.html on line 886: Jos nää jäyhät ateljeekriitikot edes olis oikeita neekereitä mustasta Afrikasta tai talibaneja, muttei ne oo, ne on ihan samanlaisia world 1 ämmiä vaan myöhemmällä parasta ennen päivällä. Ja voi vittu niiden teennäisiä nimiä. Huumori on vaikea taidelaji, etenkin kun lukijat on täysin vailla sitä. Sitäpaizi: Mariannen ikä 37 sanotaan kyllä jo kirjan alkupuolella. Opettele lukemaan!
ellauri132.html on line 67: Saksassa syntynyt Tolle sanoo perheensä jättäneen Saksan hänen ollessaan 13-vuotias, minkä jälkeen välittömästi hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Hän opiskeli lyhyen ajan myös Cambridgen yliopistossa vuonna 1977 mutta ei tehnyt maisterintutkintoaan valmiiksi. Hän on kertonut esikoiskirjansa johdannossa, kuinka hän oli 29-vuotiaaksi asti masentunut ja ahdistunut, kunnes hän sai yhtäkkisen valaistuksen ja pääsi eroon peloistaan. Sen jälkeen hän kierteli Lontoota onnellisena irtolaisena. Hän vaihtoi etunimensä Eckhartiksi 1200-luvulla eläneen teologin Mestari Eckhartin mukaan ja lähti kiertämään Englantia henkisenä valmentajana. Sen jälkeen Tolle muutti Vancouveriin ja julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1997. Sen jälkeen kun Oprah Winfrey oli muutamaa vuotta myöhemmin esitellyt kirjan televisio-ohjelmassaan, kirjasta tuli myyntimenestys. Myös hänen seuraavat teoksensa nousivat Yhdysvaltain myyntilistojen kärkeen.
ellauri132.html on line 233: Vaikka nokka tarttuisi ja tekis mieli muuttaa juttuja. Kun sun kynäily "mojo" alkaa lerpahtaa, me meinataan mennä taaxepäin ja muuttaa jotakin jotta pysyttäisiin tuottavina. On enemmmän vielä kertoja kun kirjoitetaan jotakin ja obsessoidaan mitä kaikkea on väärin siinä. Oli tilanne mikä hyvänsä, jatka kynäilyä. Unohda perfektionismi, unohda kirjailijan plokki (kirjoita paskaa ja muuta se myöhemmin), unohda negatiivisuus. Älä lakkaa kynäilemästä. Musta Emma Coats sanoo sen parhaiten:
ellauri132.html on line 315: Nää säännöt on naulan kantaan. Kerrasaan hieno postaus ja sääntöjä joilla voidaan mennä kynäilyssä. Henk.koht. mä haluisin ehdottaa et on tärkeää olla izevarma kirjoittaja. Kirjoita mitä susta tarvii kertoa ja kirjoita se reilusti. Rompskuni editointi/uudelleenkirjoitusvaiheessa mä aloin epäillä mitä mä olin kynäillyt. Se pelko kipsasi mun ponnistusta. Kirjoita niin hyvin kuin osaat sillä hetkellä. Ei mitään anteexipyyntöjä. Editoida ja puleerata ehdit myöhemmin. Usko izeesi ja siihen mitä sulla on jaettavana.
ellauri132.html on line 453: Elmore John Leotard Jr. (11. lokakuuta 1925 New Orleans, Louisiana – 20. elokuuta 2013 Detroit[1]) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja käsikirjoittaja. Leonard valmistui lukiosta "University of Detroit Jesuit High School" vuonna 1943. Koulun jälkeen hän liittyi merivoimiin ja palveli kolme vuotta eteläisellä Tyynellämerellä laivaston rakennusjoukoissa. Armeijapalveluksen jälkeen vuonna 1946 Leonard aloitti opinnot yliopistossa "University of Detroit". Opiskeluaikoinaan hän alkoi kirjoittaa vakavissaan ja lähetellä novellejaan kilpailuihin ja lehtiin. Leonard valmistui yliopistosta vuonna 1950 suoritettuaan tutkinnot englannin kielestä ja filosofiasta. Jonkin aikaa valmistumisensa jälkeen hän aloitti työt mainostoimistossa, jossa työskenteli useita vuosia jatkaen tarinoiden kirjoittamista työn ohella. Hän aloitti kirjoittamisen lännenkertomuksilla, mutta siirtyi myöhemmin rikoskirjallisuuden pariin.
ellauri132.html on line 677: James Kelmanin kirjan How Late It Was, How Late valinta v1994 Booker Prize voittajaxi nosti suuren älämölön. Rabbi Julia Neuberger, 1 tuomareista, julisti eze on "a disgrace" ja lähti ovet paukkuen, tuomiten kirjan myöhemmin eze on vaan "crap"; WHSmithin markkinointipäällikkö kuzui palkintoa "noloxi koko kirjakaupalle"; Waterstonen kirjakauppa Glasgowissa möi vaan 13 kopiota Kelmanin kirjasta seuraavalla viikolla, nekin huomaamattomasssa käärössä toisella lähettäjänimellä.
ellauri132.html on line 679: Kuinka myöhäistä se oli, kuinka myöhäistä on skotlantilaisen kirjailijan James Kelmanin vuonna 1994 kirjoittama tietoisuusvirta. Glasgow-keskitetty teos on kirjoitettu työväenluokan skotlantilaisessa murteessa, ja se seuraa myymälävarasta ja entistä vankia Sammyä. Se voitti vuoden 1994 Booker-palkinnon.
ellauri132.html on line 695: Loppu. Stoorin loppu vastaa dramaattiseen kymysyxeen, jossa on jo piilossa sun lopetus. Esim jos sun kymysys on: Saax Ahab pyydystettyä sen valaan loppupeleissä? Sillon sun stoorin lopetus on se hetki kun se nappaa sen. Usein jännitys lässähtää kesken novellia. Se on kuin tulis ejaculatio ante portas. Six kannatta kirjotta loppu ensin, se on kuin vetäs käteen ennen panoa. Se ei ehkä ole perfekti, ja on ok muuttaa mieltä myöhemmin, mutta on hyvä tietää kliimaxi jota kohti sun hahmojen pyllyt heiluvat. Kun sulla on päätepysäkki, sä pysyt fokusoituneena siihen kesken "keskustalaista arkiryskettä."
ellauri133.html on line 355: Mainizinko jo että Bill Denbrough, kundi joka pääsee kuudentena puoliveteisenä hilloviivalle, on aika selvästi Tepon alter ego pienenä (ja myös myöhemmin kaljupäisenä. Oikeella Tepolla on vitusti tukkaa vielä vanhana, se on akkamainen mies.) Oliko Teppokin muuten änkyttäjä kuten kollegansa Pynchonin Nipsu? Yhtä rumia ne ainaskin ovat, ja armottomia länkyttäjiä.
ellauri133.html on line 628: 10v myöhemmin, Danny pääsee korkeakoulusta, ja paljastuu et Tony oli Danny ize aikuisena, se oli omassa hampaassaan. Buffy ja "Kyrpä" ottaa osaa seremoniaan. Jackin haaamu on myös paikalla, ja kazoo ylpeänä Dannya. Takas Coloradossa Rotkoa rakennetaan uudestaan kesähotellixi. Vanhan hotlan haamut hieroo karvaisia käsiään.
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri135.html on line 118: Palatakseni punertaviin auringonsäteisiin niin näin ne muutamia päiviä myöhemmin Pariisin lähistöllä pienessä Ermenonvillen kaupungissa, jonka vanhalla maatilalla Jean-Jacques Rousseau vietti viimeiset vuotensa.
ellauri135.html on line 194: No ei ilmeisesti ole sama mies, mutta todennäköisesti sukua. Tällä runoilija Bergillä oli parta kuin nippu karhiaisia. Se oli enempi myöhemmän kenraalikuvernöörin kreivi von Heidenin näköinen. Mut eise sille kaiketi ollut mitään sukua. On se outoa...
ellauri135.html on line 628: "Joka ilta malexin läpi puutarhan ja toistan mielessäni: hiän oli täällä - kivenmukura johon hän kompastui on mun pöydällä, kuihtuneen heliotroopin oxan vieressä; mä kirjoitan paljon runoja - ja tää, voit olla varma, on selvä pihkaantumisoire....", Pushkin kirjoitti Kernin siskolle monta päivää tämän lähdettyä. Hän kirjoitteli Kernin kaa puolentoista vuotta, mutta enimmäxeen pelleillen. Vaikka Pushkinin elämäkerturit koittaa idealisoida niiden suhdetta, tiedetään et Alex viittas hiäneen myöhemmin "Babylonin porttona", ja kirjoitti kaverille että "Jumalan avulla bylsin sitä äskettäin."
ellauri135.html on line 630: 1826, Kern otti eron vanhasta miehestä. 10v myöhemmin se meni naimisiin 16v serkkunsa kaa, Aleksandr Markov-Vinogradskyn. Hiänen viime vuodet meni niin köyhissä oloissa ezen piti myydä Pushkinin lähettämiä kirjeitä. Hiän kuoli yxin 27.5.1879 Moskovassa (minne sen poika muutti sen) kalustetussa huoneistossa Gruzinskajan ja Tverskajan kulmassa. Anna Petrovna haudattiin kirkkomaahan lähellä vanhaa kivikirkoa Prutnyan kylässä (Ven. д. Прутня), joka on 6 kilometerin päässä Torzhokista, lähellä Tveriä. Sade huutoi pois tien, eikä sen arkkua saatu siirrettyä hautuumaalle "miehen luoxe". Sen tarkka hautapaikka Prutnyassa on tietymättömissä, mutta hautuumaalla on symbolinen hautakivi. Urbaanilegenda kertoo että sen hautasaatto meni Pushkinin torin poikki just kun Pushkinin kuuluisaa razastajapazasta erektoitiin sinne. Tää oli niiden viime tapaaminen, niinkö.
ellauri135.html on line 657: Vuonna 1828 runoilija saa koulutusta gumanitaarisen profiilin Nobel Boarding Schoolissa ja viestii Lopukhinsin perheen kanssa. Yksi neljästä pojasta tuli myöhemmin runoilijan ystäväksi ja Varvara-tytär musexi. Runoilijan aktiivinen luova toiminta avautuu ja ensimmäiset runot tulevat näkyviin: "Kaukasianpaimenkoira", "Sirkasialaiset", demonin ääriviivat. Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille osoittaa, että runojen aktiivinen kirjoittaminen alkoi 1900-luvun 30-luvuilla. Samana vuonna hän menestyi menestyksekkäästi Moskovan yliopistossa moraalisessa ja poliittisessa tiedekunnassa, mutta myöhemmin hän ymmärtää virheensä. Vuonna 1832 Mikhail meni Pietariin ja siirtyi koulujen vartijoiden alihankkijoille. Näinä vuosina hänestä tulee yrityksen sielu ja naisen mies. Ensimmäiset julkaisut olivat jo vuonna 1835, ja vuonna 1837 Pushkinin runoilijan kuolemasta tuli perusta saman nimen runolle.
ellauri135.html on line 675: Tammikuussa 1837 maata järkytti uutisia Pushkinin kuolemasta. Mikhail Lermontov vastasi tähän tapahtumaan Runon kuoleman runolla. Koska jake oli poliittinen, runoilija pidätettiin ja joutui Kaukasialle. Tältä päivältä hän asui vain 4 vuotta. Ja tässä lyhyessä ajassa Lermontov loi ne teokset, jotka myöhemmin tunnustettiin runollisen perinnön parhaaksi.
ellauri135.html on line 690: Lermontov kuoli vuotta myöhemmin, ja jotkut pitävät tätä runoa profeetallisena. Ehkä näin runoilija esitteli tulevaisuuttaan.
ellauri135.html on line 899: Kolme vuotta myöhemmin, Varvara Lopukhina, jonka elämäkerta liittyy läheisesti elämää ja työtä suuremman venäläisen runoilijan kaa, paineessa vanhempien hiän avioitui Tambovin maakunnassa vuokranantajan Nikolai Fedorovich Bakhmetevin kaa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei ole koskaan pyyhitty pois. Se oli kuitenkin täysin molemminpuolista, muuten miehesi ei olisi ollut pakko, Barbara, tuhota kaikki kirjaimet runoilijalta, ja kaikki, jotka oli esitetty niille, ja omistettu hiänelle. Bahmetev oli niin huomattavasti vanhempi kuin Varvara ja Mihail Yurevich että uusi nimi rakkalle ei koskaan kelvannut, ja se oli erityisen loukkaavaa. Kaikissa käsilaukuissa ja nenäliinoissa Barbaralla seisoi alkukirjaimet tyttönimensä, V.L. niinkö se olis ollut Lermontova.
ellauri135.html on line 900:
Kolme vuotta myöhemmin Varvara Lopukhinan elämäkerta, joka liittyy läheisesti suuren venäläisen runoilijan elämään ja työhön vanhempiensa paineessa, hiän meni naimisiin Tambovin provinssin Nikolai Fyodorovich Bakhmetevin maanomistajan kanssa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei koskaan kadonnut. Se oli kuitenkin täysin keskinäistä, muuten aviomies ei olisi pakottanut Barbaraa tuhoamaan kaikkia runoilijan kirjeitä ja yleisesti kaikkea, mitä heille on annettu ja omistettu hiänelle. Bakhmetev oli merkittävästi vanhempi kuin Varvara Alexandrovna ja Mihail Juryevitš, jotka eivät koskaan tunnistaneet rakastamansa naisen uutta nimeä, ja tämä oli erityisen loukkaavaa. Varvara Lermontov nimitti kaikissa initiaatiomenoissa tyttönimensä nimikirjaimilla.
ellauri135.html on line 930: Lermontov ryntäsi aluksi tunteesta toiselle, yhdeltä naiselta toiselle, mutta aika osoittautui: rakkaus Barbara Lopukhinaa kohtaan koki kaiken ja kaikki. Hän omisti runoja ja Sushkovaa, joka vastasi hänen tunteisiinsa niin myöhään, kun he alkoivat hämmentyä, ja Natalia Ivanovaa (N.F.I., jonka nimikirjaimet pysyivät mysteerinä pitkään) - runoilija oli rakastunut eikä ollut johdonmukainen.
ellauri141.html on line 54: Taiteiden suosija ja Augustuksen ystävä etruskioletettu Maecenas syötti Flaccuxelle vatruskoita ja lahjoitti sille maatilan läheltä Tivolia. Horatius oli tyytyväinen, sillä nyt hän saattoi elää tuntemattomuudessa maaseudulla tavallisten ihmisten parissa ilman toimeentulohuolia. Eikä tivolikaan ollut häirizevän lähellä. Maecenaan kautta hän ystävystyi Vergiliuksen ja Variuksen kanssa. Heidän kanssaan Roomasta Brundisiumiin tehtyä matkaa hän myöhemmin kuvaili purevan satiirisesti kirjeissään.
ellauri141.html on line 70: Horatiuksen jambimittaisista oodeista kootulle teokselle on myöhemmin annettu nimi Epodes. Epodeissaan Horatius kehitteli oodien runomittaa Arkhilokhoksen mallin mukaisiksi säepareiksi. Hän ilmaisi niissä oman aikansa roomalaisten huolia ja toiveita, poliittisia aiheita sekä rakkauden tunteita.
ellauri141.html on line 695: myöhemmin vihattu tanskalainen laivasto kääntyy yhteistuumin suomalaisten sotalaivojen kanssa taistelemaan ryöstöretkelle saapuvaa venäläistä sotajoukkoa vastaan.
ellauri141.html on line 719: Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.
ellauri142.html on line 478: Kaikki luodut (niin hyvin henkiset kuin maallisetkin) elävät ravinnosta. Ruoka kasvaa sateen vaikutuksesta, joka tulee ylhäältä alas. Ylhäältä alastulemiseen vaikuttaa se, mikä alhaalta nousee ylös. Ylöspäin nouseminen tapahtuu toiminnan avulla. Mikä menee ylös sen on tultava alas, ennemmin tai myöhemmin.
ellauri142.html on line 770: Apina on mikroaaltouuni: hänessä piilevät siemeninä kaikki myöhemmät apinat. Jeesus taivas, enkeli, härkä, mörkö, tiikeri, helvetti, jumala, enkelit, emmentaalit ja demonit; kaikki on hänessä; kaikki kehittyy ja kasvaa sen mahassa ja päässä. Ihmisestä ei voi kaivaa mitään muuta kuin ainoastaan sen, mitä hänestä löytyy. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla pyytää.
ellauri143.html on line 1639: Vaikka myöhempinä aikoina Gautama on haluttu nähdä jumalallisena olentona esimerkiksi hindulaisuuden piirissä - jossa hänen ajatellaan olevan Vishnun 9. avataara - hän itse kielsi olevansa jumala tai profeetta, eikä opettanut yliluonnollisten olentojen palvontaa. Toisin kuin kolleegansa Jesse-setä, joka ei piilottanut korvavahakynttilää vakan valle.
ellauri143.html on line 1684: Siddhārthan entiset laiheliinitoverit hylkäsivät hänet ajatellen hänen luopuneen henkisestä kilvoittelusta. Aika pyylevähän siitä sitten tulikin. Tästä järkkymättä hän istui perinteisesti pyhänä pidetyn temppeliviikunapuun alle mietiskelemään. Samana yönä tuleva Buddha pääsi neljänteen ihanaan, väkevään meditatiiviseen tilaan, jonka kautta hän saavutti aamunkoiton sarastuksessa valaistumisen ja tuli matrassiin. Huomattavasti myöhemmän perinteen mukaan Buddha vietti valaistumisensa jälkeen vielä 40 tai 49 päivää saman puun alla. 40, 49, ihan sama. Jee-suxen enkka oli 40, ilman puuta.
ellauri144.html on line 197: José Martí syntyi Havannassa keskiluokkaiseen perheeseen, jonka isä oli sotilas. Nuoruudessaan hän kävi peruskoulunsa Havannassa. Jo näihin aikoihin hän kirjoitti ensimmäiset poliittisista kirjoituksistaan, joihin kuuluivat muun muassa La Patria Libre ja 10 de octubre. Näiden kirjoituksien seurauksena hänet 16-vuotiaana pidätettiin syytettynä vallankumouksellisesta toiminnasta ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön. Tuomio kuitenkin muutettiin jo vuoden jälkeen maastakarkotukseksi, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa lakia, journalismia ja filosofiaa Madridin ja Zaragozan yliopistoissa Espanjassa. Tämän lisäksi José Martí tunnettiin myös taitavana taidemaalarina. Muun ohella näitä taitojaan hän karkotusvuosiensa aikana hyödynsi opiskelujensa ja myöhemmin myös itsenäisyysliikkeen toiminnan rahoittamisessa.
ellauri144.html on line 489: Vuosi sen jälkeen, kun suku oli kieltänyt Renén äidin avioliiton, juoksijasetä Aabraham Tokazierin voitto Helsingin Stadionilla hylättiin. Ensin siis kiellettiin juutalaiselta avioliitto kristityn kanssa ja perään juutalaiselta kiellettiin kristityn voittaminen, suorastaan surullisen ironista, Hillel-serkku hymähtää. Hillel ja Rane saivat kuulla toisistaan vasta ukkeleina. Puhumattakaan siitä että meikäläiset mestauttivat ihan syystä vaan yhden (1) miehen joka oli vielä meikäläisiä, ja 2000v myöhemmin Hitler kaasutti 6M meikäläistä kostotoimena. Kohtalon ivaa, eikä edes salaivaa, kuten huomauttaa Phil Rothin vakuutusmyyjäisä.
ellauri144.html on line 514: 30 kiloa lihoneena 30 v myöhemmin,
ellauri144.html on line 535: "Tahdon aina irti siitä mikä on vapauttanut mut, plus siistit kotiolot." "Is it me? IT IS me, Me ME ME ME! But IS IT?" This statement reflects Roth´s patent narcissism and determination to promote himself at any cost. Fellow juutikkaiden mielestä (esim rabbi Rackmann) Roth oli antisemiitti kun sen fiktiivinen kessu ei antanut jutkukaverille erikoiskohtelua. Phillu räkytti tästä Rackmannille vielä puoli vuosisataa myöhemmin. Kosto elää, vaikka jutku kuolisi. In 1959, Roth and Maggie (happily married) went to Italy for 6 mo on a Guggenheim. Phillu olis tahtonut koittaa shtuppimista 3 pekkaan kolmantena joku Marketta, mutta Maggipa ei suostunut.
ellauri144.html on line 717: Ensimmäisen "herkän" vaiheen teokset syntyivät kotiseudulla Espanjassa. Toinen "älyllinen" vaihe alkoi, kun Himénez matkusti New Yorkiin mennäkseen naimisiin kääntäjä Zenobia Camprubín kanssa ja vietti tämän kanssa pitkän kuherruskuukauden, jonka aikana nuori vaimo (joka oli myöskin runoilija, espanjansi valitettavasti Tagoren lurituxia) luki Himenezille amerikkalaisen runouden espanjankielisiä käännöksiä. Kolmas "ärhäkkä" vaihe alkoi Espanjan sisällissodan aikana, kun Himénez muutti ulkomaille. Hän asui ensin Kuubassa ja myöhemmin Puerto Ricossa. Mexicon sotaministeri Don Jimenez Faria oli ärhäkkä ukko hänkin.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri145.html on line 428: Pitäkää pumppunne. Mä en ala enää mitään. Tulen muistamaan tämän planeetan. (Toi viimeinen oli oikeasti Akun jouzenlaulu.) Akulainen oli iso idealisti, josta toinen vielä isompi sanoi myöhemmin: Kaikki minkä olen tehnyt, sen olen velkaa Villiersille. Tää hölmö oli Maukka Maeterlinck.
ellauri145.html on line 693: Hän kirjoitti romaaninsa joutohetkinään, minkä niistä kyllä huomaa. Hänen tyylinsä oli ensin äärimmäisen realistinen mutta muuttui myöhemmin mystillis-esoteeriseksi. Tavallinen kehitys oikeistopaskiaisilla. Émil Zola oli alkuun hänen esikuvansa. Hänen naturalistisen kautensa teoksia ovat Le drageoir aux épices (1874), Marthe (1876), Les sœurs Vatard (1879), En ménage (1881) ja A rebours (1884), joista viimemainittuun perustuu hänen maineensa. Vuonna 1887 Huysmansista tuli Zolan katkera vastustaja ja muutenkin aika paskiainen. Myöhemmällä kehityskaudellaan Huysmans muuttui ankaran katoliseksi. Hizi tääkin oikeistolaistumiskehitys on nähty vitun monessa kynäilijässä. Hän kuvaa eri kehitysvaiheitaan teoksissa En Route (1895), La Cathédrale (1898) ja L’Oblat (1903). Huysmans kuoli sentään vuonna 1907 syöpään. Hänet haudattiin perhehautaan Montparnassen hautausmaalle.
ellauri145.html on line 745: Sitä voisi epäillä, että tää jo riittäisi herättämään hänen pelottavan läppänsä: "Minä puhun alleni." Subrealistista pälinää, eikö mitä? Kaikki sanojen kokoonpanon tarjoamat resurssit käytetään häikäilemättä sanaleikistä alkaen, Nouveaun, Rousselin, Duchampin ja Rigautin myöhemmin käyttämään, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin huvitteluun, pikemminkin päinvastoin: kun hänet kuskattiin kuolemaisillaan Dubois´n taloon, Corbière kirjoitti äidilleen: Olen Dubois´ssa, josta arkkuja tehdään. (Du bois = puusta, honaazä? LOL)
ellauri146.html on line 598: Balboasta tuli siirtokunnan tosiasiallinen johtaja. Hän päätti kuka sai asua siirtokunnassa, ja vihollisensa hän surmasi tai ajoi pois. Balboa kuuli tarinoita suuresta merestä vuorten toisella puolella ja suuresta valtakunnasta nimeltään Birú (myöhemmin nimetty Perúksi). Kun hän kuuli, että kuningas oli lähettänyt määräyksen Balboan pidättämiseksi, hän päätti toimia nopeasti.
ellauri146.html on line 880: Jotkut tutkijat katsovat, että kirjalla olisi yhden sijasta useampi kirjoittaja. Heidän mukaansa kirjan luvut 1–8 ovat ensimmäisen, "alkuperäisen" Sakarjan, joka oli Haggain aikalainen, kirjoittamia. Hänen oppilaansa keräsivät hänen profetiansa ja kirjoituksensa, ja ne välittyivät edelleen myöhemmille oppilaille. Nämä olisivat sitten kirjoittaneet kirjan luvut 9–14. Näin kirjalla olisi pitkä alkuperäisen Sakariaan "inspiroima" perintö.
ellauri147.html on line 183: Luurissa chicagolaisen poikaystävän kaa etänä yhteisrunkkaava Emily Pariisissa rakastaa työtä ja menestymistä. Typerät ranskalaiset tekee työtä elääxeen, Emily just päinvastoin. Vaikka mitä vetoa eze myöhemmissä jaxoissa vielä päihittää kaikki noi nenäkkäät ranskixet ja istuu kohta kokouspöydän päässä jakamassa maireasti käskyjä kuin joku isä aurinkoinen. Ilkeät ranskixet on vahaa sen edessä. Jenkit jaxaa kantaa kaunaa kun ranskixet kieltäytyivät niiden aavikkomyrskystä. No anglosaxit alkaa taas erottautua omaxi tiimixeen, witness äskettäinen riita Australian ja Ranskan sota-asekaupoista. Näyttää siltä että ennustamani kaikkien sota vastaan kaikkia edistyy pallon kuumeteessa nopeammin kuin luulinkaan. Hienoa.
ellauri147.html on line 292:
ellauri147.html on line 656: Primaarisen narsismin monadologinen käsitys näkyy Freudin pseudopodin (eli pseudojalan) lähettävän protoplasmatian metaforassa; se on ameeban malli. Rajatun aiheen oletetaan olevan aiheen mukaan, riippuen egosta, eriyttämättömästä Ich-Es-tilasta tai itsestä, joka on alun perin libidossa. (Tokko se izekään täysin ymmärsi tätä.) Osa tästä käyttöenergiasta käytetään nyt kohdeiden ammatteihin ja myös vedetään pois, toinen osa jää egoon. Tässä versiossa narsismi rinnastetaan itserakkauteen eli "itse-edustuksen libidiiniseen miehitykseen", kuten Hartmann myöhemmin "selvensi". Todellisuus on periaatteessa vihamielinen, kohde on enimän näkemätön.
ellauri147.html on line 668: Varhaisen narsistisen itsetunnon tutkiminen rajojen purkamisesta ympäristöön nähden kohtaa "oidisynkraattisen puolustuksen" odisynkraattisesta puolustuksesta "oidipal-ajattelija" Freudille, joka vain vastahakoisesti myöntää tällaisen "valtameren tunteen" olemassaolon jopa egon kehityksen kypsemmissä vaiheissa. Ristiriitainen kysymys vastataan siihen, onko "egon narsismi" luonteeltaan ensisijainen vai toissijainen ja siten primaarisen ja toissijaisen narsismin suhteen määrittämisessä. Lopuksi käsitteellinen ambivalenssi näkyy käsitteellisessä siirtymisessä ego-ihanteesta, joka alun perin määriteltiin (täydellisyyden sisällöllä) rakenteelliseksi "ensisijaisen narsismin perinnöksi", supermiehelle, joka on osoitettu "Oidipus-kompleksin perijäksi" paljon myöhempään kehitysvaiheeseen.
ellauri147.html on line 701: Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien.
ellauri147.html on line 707: Tämä opinnäytetyö, joka toisinaan esitetään aikakriittisillä konnotaatioilla, on saanut laajan hyväksynnän erityisesti 70-luvulla. Häntä edisti Frankfurtin koulun kriittinen teoria. Se on lisännyt ajan diagnoosin sosiofilosofisiin tutkimuksiinsa, joiden mukaan porvarillisen perheen rappeutumisen ja sosiaalisten vaikuttamistekijöiden laajentumisen myötä myöhäisten kapitalististen yhteiskuntien sosialisaatio-olosuhteet ovat muuttuneet siten, että yksilö on jo alttiina massiiviselle sosiaaliselle paineelle ja kulttuuri-teollisille viettelyille, jotka alittavat kynnyksen, eivätkä enää vaadi psykologisten rakenteiden muodostumista ja "kypsiä" konflikteja. Edipaalitasolla, jotka tarjoavat puitteet klassisille neuroosin muodoille.
ellauri150.html on line 86: Sama ajatus toistui myöhemmin. Ohjelman vierailta Valtaojalta ja toimittaja Renaz Ebrahimilta Sannikka kysyi, mitä he ajattelevat siitä, että väriin kiinnitetään nyt enemmän huomiota kuin aiemmin – lisääkö vai vähentääkö se rasismia?
ellauri150.html on line 362: Kirjeensä takia Zola joutui oikeuteen herjauksesta. Oikeudenkäynnin aikana Ranska jakautui voimakkaasti tapauksen tiimoilta. Zola tuomittiin syylliseksi, mutta hän pakeni Englantiin haettuaan ensin muutosta vuoden vankilatuomioonsa. Picquart erotettiin Zolan oikeudenkäynnin tuottamassa kuohunnassa, mutta hän sai myöhemmin virkansa takaisin. Majuri Henryä kuulusteltiin, ja 30. elokuuta 1898 hän tunnusti väärentäneensä todisteita Dreyfusia vastaan. Hänet pidätettiin, mutta hän teki itsemurhan partaveitsellä pidätystä seuranneena päivänä. Esterházy pakeni Lontooseen, missä hän myöhemmin tunnusti syyllisyytensä, ja eli lopun elämäänsä herroixi maanpaossa. Myi varmaan tiedot sitten briteille. Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta takaisin Ranskaan kesäkuussa 1899. Häntä vastaan aloitettiin uusi oikeudenkäynti sotaoikeudessa, joka tuomitsi hänet uudelleen maanpetoksesta. Sotaministeri armahti Dreyfusin kymmenen päivän kuluttua terveydellisten syiden takia. Dreyfus julistettiin lopulta kokonaan syyttömäksi 12. heinäkuuta 1906, ja hän sai majurinarvon ja kunnialegioonan jäsenyyden 20. heinäkuuta samana vuonna.
ellauri151.html on line 579: In god we trust, all others pay cash. Hamann ei ollut wittgensteinilainen, vaan Wittgenstein oivalsi loppupeleissä olevansa hamannilainen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Koskaan ei ole liian myöhä katua ja tehdä parannus.
ellauri151.html on line 1136: Immoralist, romaani kirjoittajana André Gide, julkaistiin nimellä L´Immoraliste vuonna 1902, se on yksi tarinoista, joita Gide kutsui tarinoixi. Nietszchelaisen filosofian innoittamana Gide ryhtyi työkseen tarkastelemaan sitä kohtaa, jossa itsestä huolehtimisen on syrjäytettävä moraaliset periaatteet, jotka perustuvat empatiaan muita kohtaan. Immoralist on suurelta osin tarina Michelistä, joka menee naimisiin perheystävän Marcelinen kanssa ilahduttaakseen kuolevaista isäänsä ja huolehtiakseen omista tarpeistaan. He matkustavat Pohjois-Afrikkaan, missä Michel sairastuu tuberkuloosiin. Toipuessaan tuberkuloosista Pohjois-Afrikassa hän huomaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut nuorista arabipojista. Palattuaan Ranskaan "ystävä" kehottaa häntä jättämään huomiotta yleissitovat sopimukset ja täyttämään homot intohimonsa. Kun raskaana oleva Marceline sairastuu tuberkuloosiin, he menevät etelään hänen terveyden vuoksi, mutta hän laiminlyö hänet omien halujensa tyydyttämiseksi. Marceline, josta on tullut Michelin este, kärsii keskenmenosta ja kuolee myöhemmin Michelin katsoessa päältä liikutellen munaa karvakäden peräsuolessa.
ellauri152.html on line 109: Yxin olin nukahtanut kuin viiriäinen pöpelikköön. Kevy tuuli, vetten humu, yön suloisuus pidätteli mua siellä. Nukahdin, typerys, ja heräsin huutaen, panin vastaan, itkeskelin; mutta liian myöhään. Ja mitä heiveröiset käsivarret edes pystyvät? Ei se hellittänyt. Entistä hellemmin piti mua käsissään enkä mä nähnyt sen naamassa kuin yhden silmän... Näin siinä pääsi käymään, Kypris. Pahoittelen.
ellauri153.html on line 62: Disambug.png Tämä on täsmennyssivu, jonne päädyit, kun kaadoit Hikipedian palvelimen. Yritä jotain muuta myöhemmin uudelleen.
ellauri153.html on line 216: Daniel Seeker on kuljexiva dervissi ja menneisyyden ym. aikojen elinkautinen opiskelija, Se huomasi että se on tehty tahrattomasta ja ajattomasta tietoisuudesta kun se mietiskeli sitä erakkomajassaan Gotlannin saarella. (Siis joku vitun svedu?) Sen kirjoituxet on enimmäxeen tän havainnon peilailua. Daniel opiskelee nyttemmin historiaa, filosofiaa, egyptologiaa ja läntistä esoteerisyyttä Uppsalan yliopistossa. Se kirjoittaa paraikaa hukin tutkielmaa hissassa ja tutkii miten buddhalaiset ja hindu textit käännettiin ekan kerran kunnolla ja tuotiin länsimaihin myöhään 18. ja 19. vuosisadalla.
ellauri153.html on line 274: Tarquiniuksen piirittäessä Ardean kaupunkia kerrotaan sattuneen tapaus, jonka vuoksi hänet karkotettiin kuninkaan istuimelta. Kun muutamat kuninkaan miehistä olivat hänen poikansa Sextuksen luona, johtui puhe heidän vaimoihinsa, ja he rupesivat kiistelemään, kuka heistä olisi kiitettävin. Eräs läsnäolijoista, Kollatinus, sanoi: "No hyvä, nouskaamme ratsujemme selkään ja lähtekäämme katsomaan vaimojamme. Miehen äkkiarvaamaton tulo on kyllä hyvä koetuskeino." Ehdotus miellytti, ja kiireesti lähdettiin Roomaan. Havaittiin, että kuninkaan poikien vaimot viettivät juhlien ja pitojen täyttämää elämää. Sitten he menivät Kollatianin kaupunkiin, jossa huomattiin Kollatinuksen vaimon Lucretian vielä myöhään yöllä istuvan palvelustyttöjensä keskellä villoja kehräämässä. Kunniapalkinto määrättiinkin hänelle.
ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf. Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista. Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta.
ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna.
ellauri153.html on line 302: Samaan aikaan toisaalla kuningas lähetti suurlähettiläitä senaattiin näennäisesti pyytämään henkilökohtaisen omaisuutensa palauttamista, mutta todellisuudessa kumoamaan useita Rooman johtavia miehiä. Kun tämä juoni löydettiin, konsulit surmasivat syylliset. Brutus joutui tuomitsemaan kaksi poikaansa, Tituksen ja Tiberiuksen, jotka olivat osallistuneet salaliittoon. Brutus lähti tapaamaan kuningasta taistelukentällä. Silva Argian taistelussa roomalaiset voittivat kovan voiton kuninkaasta ja hänen etruskien liittolaisistaan. Kumpikin osapuoli kärsi kivuliaita tappioita; Konsuli Brutus ja hänen serkkunsa Arruns Tarquinius kaatuivat taistelussa toisiaan vastaan. Tää on siis eri Brutus kuin "sinäkin Brutuxeni", joka sattui vasta puoli vuosituhatta vuotta myöhemmin.
ellauri153.html on line 652: Daavid ei milloinkaan unohtanut Jonatanille antamiansa lipaisuja. Vuosia myöhemmin hän haetutti taloonsa Jonatanin vammautuneen pojan Mefibosetin ja piti tästä "huolta" (2. Samuelin kirja 9:1–13). Daavid oli selvästikin oppinut paljon Jonatanin uskollisuudesta ja nöyryydestä sekä tämän halukkuudesta, hän pukki ystävänsä poikaa silloinkin, kun se merkitsi suuria nuhrauksia.
ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja.
ellauri153.html on line 698: 7 Viisaat vanhemmat opettavat lapsilleen tervehenkisen näkemyksen avioliitosta. He eivät kannusta lapsiaan solmimaan avioliittoa yxinomaan rahan vuoksi eivätkä painosta heitä aloittamaan seurustelua, kun he ovat vielä liian nuoria ottamaan kannettavakseen aikuisen painoa (1. Kor. 7:36). Abigailin oli kuitenkin liian myöhäistä miettiä tällaisia seikkoja. Hän oli joka tapauksessa naimisissa Nabobin kanssa, ja hän oli päättänyt selviytyä tuossa vaikeassa tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista.
ellauri153.html on line 733: 15 Abigail toimi ripeästi. Sana ”kiireesti” liitetäänkin häneen tässä kertomuksessa neljä kertaa. Hän kokosi Daavidille ja tämän miehille avokätisen lahjan. Siihen sisältyi leipää, viiniä, lampaita, paahdettuja jyviä sekä tosi hyviä rusina- ja viikunakakkuja. Abigail selvästikin tiesi, mitä heidän taloudessaan oli, ja oli täysin tehtäviensä tasalla, kuten Sananlaskujen kirjassa myöhemmin kuvailtu pystyvä vaimo (Sananl. 31:10–31). Hän lähetti elintarvikkeet edellään palvelijoiden mukana ja seurasi ize yksin perässä. Raamattu kuitenkin kertoo, että ”aviomiehelleen Nabobille hän ei ilmoittanut mitään”. (1. Sam. 25:18, 19.) Ei tahtonut häiritä Naabobia joka laski onnenlantteja.
ellauri153.html on line 743: 18 Abigail otti ize vastuun tapahtuneesta ja pyysi Daavidia antamaan hänelle anteeksi. Hän myönsi realistisesti, että Nabob oli nimensä mukaisesti mieletön, ja mahdollisesti antoi siten ymmärtää, että tällaisen miehen rankaiseminen olisi sopimatonta Daavidin arvolle. Hän ilmaisi luottavansa siihen, että Daavid oli Jehovan todistaja ja taisteli ”Jehovan sotia”. Abigail myös osoitti tietävänsä, että Jehova oli luvannut Daavidille kuninkuuden. Hän sanoi: ”Jehova – – varmasti valtuuttaa sinut Israelin johtajaksi.” Lisäksi Abigail pyysi hartaasti, ettei Daavid tekisi mitään, mikä saattaisi hänet verivelkaan tai mistä voisi myöhemmin tulla ”horjumisen syy”, ilmeisesti tunnontuskien aiheuttaja. (Lue 1. Samuelin kirjan 25:24–31.) Miten miellyttäviä ja koskettavia sanoja! [Miten miellyttävää koskettaa niiden sanojaa!]
ellauri153.html on line 761: 22 Mikä Nabobia vaivasi? ”Hänen sydämensä kuoleutui hänessä, ja hän ize tuli kuin kiveksi.” Kyseessä oli mahdollisesti jonkinlainen sairauskohtaus. Hänen loppunsa koitti kuitenkin kymmenisen päivää myöhemmin – eikä pelkästään lääketieteellisistä syistä. ”Jehova löi Nabobia köniin, niin että tämä kuoli.” (1. Sam. 25:38.) Tuohon oikeudenmukaiseen teloitukseen päättyi Abigailin pitkä, painajaismainen avioliitto. Vaikka Jehova ei tiettävästi enää nykyään puutukaan asioihin surmaamalla ihmisiä yliluonnollisesti, tämä kertomus on sopiva muistutus siitä, että perheessä harjoitettava sorto ja väkivalta ei jää milloinkaan häneltä huomaamatta. Hän saattaa varmasti oikeuden voimaan omana aikanaan. (Lue Luukkaan 8:17.)
ellauri153.html on line 793: vierailuista pornosivustoilla. Duggarin rangaistus päätetään myöhemmin. Häntä
ellauri155.html on line 227: Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin.
ellauri155.html on line 702: Humen strategia on pitkälti sama kuin Hobbesin noudattama. Tässä mielessä erityisen tärkeää on kahdenlaisen vapauden välinen ero. Humen näkemykset vapaudesta tutkielmassa eivät kuitenkaan ole täysin yhdenmukaisia hänen myöhempien näkemystensä kanssa. Hume ei toimi täysin ennaltamäärätysti, se on vähän älyvapaa.
ellauri155.html on line 729: Traktaatissa Hume väittää, että vapauden oppi saa alkunsa uskonnosta, joka on ollut hyvin tarpeettomasti kiinnostunut tästä kysymyksestä. Hän jatkaa väittäen, että "välttämättömyyden oppi, minun selittämäni mukaan, ei ole vain viaton, vaan jopa eduksi uskonnolle ja moraalille". Tutkielmassa Hume tekee selväksi, miten hänen välttämättömillä periaatteillaan on "vaarallisia seurauksia uskonnolle". Voidaan esimerkiksi sanoa, että on olemassa jatkuva välttämättömien syiden ketju, ennalta määrätty ja ennalta määrätty, ulottuen kaikkien alkuperäisestä syystä jokaisen ihmisen olennon jokaiseen tahdoseen... Kaikkien tahtojemme perimmäinen Kirjoittaja on maailman Luoja, joka ensin antoi liikettä tälle valtavalle koneelle ja asetti kaikki olennot siihen erityisasemaan, josta jokaisen myöhemmän tapahtuman, väistämättömän välttämättömyyden vuoksi, on johdettava. Ihmisen toiminnalla ei siis voi olla moraalista turpitaatiota lainkaan, koska se etenee niin hyvästä syystä; tai jos heillä on turpitudet, heidän on otettava Luojamme mukaan samaan syyllisyyteen, vaikka hänen tunnustetaan olevan heidän perimmäinen syynsä ja tekijänsä. (EU 8.32/99–100) Eli kaikki paska onkin herra isoherran oma syy, mikä oli todistettava!
ellauri156.html on line 47: Tää on hyvin tärkeä take-home opetus myös kristinuskosta: ei koskaan ole liian myöhäistä katua ja palauttaa ostos Ikeaan, on ihan okei muuttaa mielensä viime hetkellä jos hinta/laatusuhde ei miellytä. Tää on jesuiittapeliä, jonka tarkoitus on pyhittää keinot matkan varrella. Ostoskorin tuotteet saa ilmaisexi, kuha löytää izensä lampaitten puolelta erä- ja ottelutauolla. Trikki on vaan varmistaa, ettei vahingossa kuole ennen synninpäästöä. Vaan kaippa siihenkin on keinonsa.
ellauri159.html on line 725: Tää olis sitä ilmasexi pyytämistä tai antamista myöhemmän takaisinmaxun toivossa. Put simply, grace is getting what you do not deserve (e.g., a blessing or a reward), while mercy is not getting what you deserve (e.g., a punishment). ¡Gracias! Merci!
ellauri159.html on line 838: Kuten tragedia, paizi että hero parantaa tapansa ennenkuin on liian myöhäistä. Voi siinä Ferranten kirjassa olla vähän tätäkin. En ole vielä päässyt sen loppuvizeihin.
ellauri160.html on line 78: Li Bai (kiin. 李白, Lǐ Bó tai Lǐ Bái, usein myös muodossa Li Po, jap. Rihaku, 701–762) vietti suuren osan elämästään makaillen. Hän lähti kotiseuduiltaan Sichuanista 26-vuotiaana purjehtien alas Jangtsejoen vartta viettäen huoletonta elämää juopotellen ja tavaten aikansa julkisuuden henkilöitä kehitellen samalla pakkomielteisen runoilijan persoonaansa. 41-vuotiaana Li värvättiin Chang’anin eli nykyisen Xi’anin Hanlin-akatemiaan taolaisen ystävänsä Wu Yunin suosituksesta. Hänestä tuli nopeasti tunnettu, kun runoilija He Zhizhang kuvaili eräästä hänen runoaan The Road to Shu Is Harsh? ylistävään sävyyn. Kuitenkin vain hieman myöhemmin Li loukkasi joitakin vaikuttavia virkamiehiä ja menetti virkansa akatemiassa viettäen loppuelämänsä vaellellen paikasta toiseen.
ellauri160.html on line 80: Li poikkesi muista Tang-kauden suurista runoilijoista siinä, ettei hän koskaan suorittanut virkatutkintoa eikä hänellä ollut akatemiauransa jälkeen virallista asemaa Vuonna 756 Li liittyi keisarin 16. pojan prinssi Lin johtamien joukkoihin runoilijana. Hieman myöhemmin prinssi Litä syytettiin pyrkimyksestä perustaa oma valtiona ja hänet teloitettiin. Li Bai joutui vangiksi Jiujiangissa, josta hänet karkotettiin Yelangiin. Ennen hänen sinne saapumistaan annettiin kuitenkin käsky yleistä armahduksesta, jonka ansiosta Li saattoi palata Itä-Kiinaan. Li kuoli tiettävästi sukulaisensa luona vuonna 762 Dangtussa Anhuin maakunnassa. Tuskin tunnetun legendan mukaan hän hukkui pudottuaan veneestä yrittäessään juovuspäissään tavoitella kuun kuvajaista. Juu, Li Po ja Ezra Pound on aika samixia, paizi että Li Po ei ole yhtä misogyyninen paskiainen kuin Ezra Pound.
ellauri160.html on line 282: Tunnekylmä ei ota huomioon muita ihmisiä. Siksi hän saattaa olla esimerkiksi jatkuvasti myöhässä pahoittelematta käytöstään. Jepjep
ellauri160.html on line 324: Ensimmäiseksi valikoitui Pekka Parkkinen (1940-1992), jonka Valitut runot (Weilin & Göös, 1975) pelastin äsken kirjaston poistohyllystä hintaan 20 senttiä. Parkkinen aloitti romaanikirjailijana ja julkaisi niitä myöhemminkin, mutta nyt luetaan runoja, tosin vain muutamista kokoelmista. Mainitsemassani Parnasson numerossa oli myös valikoima Pekka Parkkisen absurdeja proosarunoja.
ellauri160.html on line 328: Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt ensimmäinen runokokoelma Jos minä maatani rakastaisin (1967) on tekijän lyriikalle ominaista tiiviistä, keskittynyttä kieltä. Kokoelmassa on muutamia onnistuneita, kauniita runoja. Kokonaisuutena se on hieman liian hajanainen ja jättää keskeneräisen vaikutelman. Pääpaino tuntuu olevan yksittäisissä lauseissa ja niistä syntyvissä mielikuvissa - tekijän kantaaottavuus kiteytyy lauseissa kuten "Minä olen liha teidän piikissänne".
ellauri160.html on line 616: Aika rankkaa vihapuhetta. Punaisille kylmää kyytiä. Juutalaisessa perinteessä Kabbalan mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen puoliso, demoni jonka Jumala oli luonut. Aatamin ja Lilithin yhtymisestä syntyivät demonit. Näistä merkittävin oli Asmodeus. Lilithin myöhempänä avopuolisona pidettiin Saatanaa, joka houkutteli Eevan syntiinlankeemukseen. Joskus oletettiin myös, että viettelijä olisi ollut käärmeen hahmon ottanut Lilith, joka Jumalan kirouksen takia ei pystynytkään enää vapautumaan ottamastaan käärmeen hahmosta. Lilithin hahmo ja nimi pohjautuvat nykykäsityksen mukaan mesopotamialaiseen demonien luokkaan nimeltään lilû (naispuolinen: lilītu). Nimi käännetään yleensä "yön hirviöksi". Lilithiä palvottiin joidenkin juutalaisten keskuudessa vielä 700-luvulla. Lilith uhkasi ennen kaikkea lapsia ja raskaana olevia naisia, ja uskottiin, että demonilta suojasi amuletti, johon oli kaiverrettu tiettyjen enkelien nimet.
ellauri160.html on line 773: Maisa Torppa tunnetaan hänen upeasta ulkonäöstään ja säteilevästä hymystään. Hän voitti vuonna 2000 Miss Bikini -kilpailun. Nainen oli tuolloin vasta 17-vuotias. Tämän jälkeen hän on juontanut TV-chat-ohjelmaa. Vuonna 2012 hän osallistui Viidakon tähtöset -tosi-TV-formaattiin, josta hän putosi toisella kierroksella. Torppa on ollut myös TV-sarjoissa kuten Tuulitunneli ja Maisan ja Nikon luksusmatkat. Hänellä on myös laaja seuraajakunta sosiaalisessa mediassa. Hän on myöhemmin todennut, että hänen nuoruuttaan ja naiiviuttaan käytettiin hyväksi hänen julkisuutensa ensiaikoina. 28-vuotiaalla Maisa Torpalla on lähihoitajan tutkinto ja hän työskentelee lentoemäntänä. Enää ei häntä huijata, kenkä on toisessa jalassa.
ellauri161.html on line 177: Tähän mennessä lukemani esseet ovat pääosin tunnetason viittauksia eräänlaiseen ideologisesti vahvan uskon omaavan ihmisen impotenttiin raivoon. Muistakaa nyt tämä: Mies on kaikkein vaarallisimmillaan, kun hän luulee tuntevansa totuuden. Niinpä, kun kertomansa mukaan Antti ähkii ja puhkii täyttäessään lomakkeita, jotka kategorisoivat hänet mieheksi tai naiseksi (voi ei!), kun hän joutuu toteamaan, kuinka paljon hän tienaa (ettäs kehtaavat!), kun hänen on julistauduttava ammatin harjoittajaksi (mitä vielä?). Hän toteaakin: "En koskaan ole kärsinyt niin paljon". Nyt seuraa psykoanalyyttistä analyysiä (varoitan!): Nyölénin kärsimykset lomakkeiden edessä on merkki, ei vihasta, vaan raukeamattoman halun (ehkä käsittelen tätä termiä myöhemmin) aiheuttamasta syyllisyydestä, joka on outo ja alituinen haave yhteydestä, täyttymyksestä.
ellauri161.html on line 361: Ja vähän myöhemmin: "Ajattelen kyllä myös, että jos välttämättä tahtoo harrastaa heteroseksiä, ei voi kiertää sitä järkyttävää tosiasiaa, että siitä voi alkaa jonkun ihmisen elämä. Ehkäisyvälineisiin luottaminen on vain yksi tekniikalle alistumisen tapa. (s. 200) Sixi olenkin enenevästi panostanut peräpuolelle, seuraten des Esseintesin esimerkkiä."
ellauri162.html on line 123: Bernanos oli katolinen ja mystikko, mutta myöhemmin uransa aikana hän arvosteli katolista kirkkoa ja myös Francoa. Esimerkiksi teoksessaan Les grands cimetières sous la lune hän kirjoittaa Mallorcalla tapahtuneista julmuuksista. Hän arvosteli voimakkaasti muun muassa paikallisia katolisia piispoja, jotka Espanjan sisällissodan aikana olivat haluttomia puuttua (sic) punaisten kohteluun.
ellauri162.html on line 297: Talvi tuli, hyvin luisti jää. Karista tuli kiltti, kakkosmies, Handen takapakki, pelikaveri. Pekka pelaa korkealla mailalla, tytöt kazovat kentän laidalla. Riitta halua luistella sen kaa, joko taas. Mut olihan se tavallaan hienoa, kun kaikki kazeli. Ihmeellistä! Se tunne! Iso Pekka ei palannut, se katosi kuin Artauxin karhu, päiväunille. Hannu-Pekan maila kasvoi ja tuuhettui, se on iso nyt. Äiti tulee meille kalliixi, isä kiusoittelee, eix je? Älä kazo lähteeseen liian usein, Hannu-Pekka repukka, jänkäkoira vinosuu. Muista käydä alapesulla kun menet nukkumaan. Apina pärjää jos vain se ize haluaa. Se on oman elämänsä Seppo. Riittakin, vaikka se tuli joka kerta myöhässä.
ellauri162.html on line 410: Et plus tard un Ange, entr'ouvrant les portes, Ja myöhemmin 1 enkeli raottaa vähän ovia,
ellauri162.html on line 433: IV. Toinen tercet - Uusiminen kuoleman jälkeen Ja myöhemmin enkeli, joka avasi ovet, Tulee elvyttämään, uskollinen ja iloinen, Tahratut peilit ja kuolleet liekit. Jakeessa 12 "myöhemmin" käännetään varmuus, se tapahtuu. Jakeessa 12 "Enkeli", paratiisin symboli, näyttää vahvistavan, että rakastavaiset ovat kuolleet. "Ovet" voivat myös herättää paratiisin portit. Runoilija on edelleen mystisessa ulottuvuudessa, ja lisäksi uskonnollisen leksikaalinen kenttä on läsnä koko runossa ("taivaat", "mystinen", "enkeli"). Jakeessa 13 kuolema lyödään: verbi "elpyä" (joka edelleen vahvistaa, että rakastajat olivat kuolleet, koska heidät on elvytettävä) osoittaa, että enkeli elvyttää rakastajat, ja tämä paluu elämään on onnellinen, kuten enkeli osoittaa "uskollinen ja iloinen".
ellauri162.html on line 587: Vigilantius kirjoitti teoksensa joitain kirkon käytäntöjä vastaan, joissa hän vastusti pyhäinjäännösten kunnioittamista, samoin kuin silloin niin yleisiä marttyyrien basiliskojen vigilioita, almujen lähettämistä Jerusalemiin, maallisten tavaroiden hylkäämistä ja pitämistä erityisen hyödyllisenä naimatonta säätyä, erityisesti papiston tapauksessa. Hän oli erityisen närkästynyt pyhien ja heidän jätöstensä kunnioittamisesta. Jerome ärhäköityi contra Vigilantium ja veti pitemmän korren sillä kertaa. Protestantit palas sitten samalle astialle myöhemmin.
ellauri162.html on line 673: Vähän myöhemmin kipuileva pappi halailee viatonta pikkupoikaa ja itkee ruiskien sen olkapäähän. Pörisee kuin herhiläinen pullossa. Sen sielu on kuin kärpänen tulitikkulootassa. Ezellasta. Hölmö pappi tarvizee mainion Ruisbrookin neuvoa: tule alas 7. taivaasta ja anna potilaalle kanakeittoa.
ellauri163.html on line 542: Payotin nide oli selvä izehoito-opas, jolla se työntyi katolisen kirkon monopolialueelle. Syystäkin se kiellettiin mutta liian myöhään: nyt on katoliset izehoito-oppaat kirjakaupan ao. osastossa vähemmistönä.
ellauri163.html on line 638: Arvovalta on ensimmäinen enkeli, joka on noussut Pölystä. Hän hallitsee kirkkoa, sortoa ja uskonnollista instituutiota. Hän kertoi myöhemmin saapuville enkeleille, että hän loi heidät ja universumin, mutta tämä on valhe, tai no vaihtoehtoinen totuus. Vaikka hän on yksi trilogian kahdesta ensisijaisesta vastustajasta – lordi Asriel on hänen ensisijainen vastustajansa – hän pysyy taustalla; Hän näkyy vain merivaha kaukoputkessa (eli keltaisessa vakoilulasissa). Arvovalta on heikko ja siirtänyt suurimman osan valtuuksistaan sijaishallitsijalleen Metatronille. Hän on erittäin iäkäs, hauras ja naiivi. Kabbalan Metatronista on ollut puhetta jo toisaalla.
ellauri163.html on line 640: Lordi Asriel, näennäisesti Lyran setä, paljastetaan myöhemmin hänen isäkseen. Hän avaa kuilun maailmojen välille etsiessään tohtorinhatullista Pölyä. Hänen unelmansa perustaa taivaan tasavalta kilpailemaan auktoriteetin valtakunnan kanssa saa hänet käyttämään valtaansa kerätäkseen suuren armeijan monialaisia armenialaisia eri puolilta nousemaan kapinaan kirkon voimia vastaan.
ellauri163.html on line 644: Metatron, Asrielin päävastustaja, oli raamatullisina aikoina ihminen, Eenokki, mutta myöhemmin hänet muutettiin enkeliksi. Viranomainen on osoittanut hänen heikentyneen terveytensä nimittämällä Metatronin hänen sijaishallitsijakseen. Agenttina Metatron on istuttanut monoteistiset uskonnot universumiin. Hän tulee alttiiksi Marisa Coulterin viettelevälle edistymiselle, joka pettää hänet houkuttelemalla hänet alamaailmaan kuolemaansa. Hän on sarjan tärkein vastustaja.
ellauri163.html on line 648: Marja Mähöne on fyysikko ja ex-nunna Willin maailmasta. Hän tapaa Lyran Lyran ensimmäisellä vierailulla Willin maailmaan. Lyra antaa Marjalle käsityksen Pölyn luonteesta. Kirkon agentit pakottavat Marjan pakenemaan Mulefan maailmaan. Siellä hän rakentaa keltaisen vakoilulasin, jonka avulla hän voi nähdä muuten näkymättömän pölyn. Hänen tarkoituksensa on oppia, miksi Pöly, josta mulefa-sivilisaatio on riippuvainen, virtaa ulos maailmankaikkeudesta. Marja kertoo tarinan kadonneesta rakkaudesta Williin ja Lyraan ja myöhemmin pakkaa heille lounaan, joka sisältää "pieniä punaisia hedelmiä", jonka hänen tietokoneensa "Luola" oli neuvonut häntä tekemään.
ellauri163.html on line 652: Lee Scoresby, ärtyväinen teksasilainen, on ilmapalloilija. Hän auttaa Lyraa varhaisessa pyrkimyksessä päästä Asrielin asuntoon pohjoisessa, ja hän auttaa myöhemmin John Parrya palaamaan poikansa Willin kanssa.
ellauri163.html on line 656: Jordanian kuningas Abdullah II johtaa Jordan Collegea, joka on osa Oxfordin yliopistoa Lyran maailmassa. Muiden Jordan Collegen työntekijöiden avustamana hän kasvattaa oletettavasti orvoksi jääneen Lyran. Vasta myöhemmin ilmeisesti tulehtuneiden vaikeiden opiskelijavalintojen edessä hän yrittää menestyksekkäästi myrkyttää lordi Asrielin.
ellauri163.html on line 714: Pullman sai tukea eräiltä muilta kristityiltä, erityisesti Robin Williamsilta ja Canterburyn ex-arkkipiispalta (anglikaanisen ehtoollisen hengellinen ex-johtaja), jotka väittivät, että Pullmanin hyökkäykset keskittyvät katolilaisuuden rajoituksiin ja vaaroihin ja sen uskonnon käyttöön muun kristinuskon sortamiseen. Williams suositteli myös Hänen tummia materiaalejaan sisällytettäväksi ja keskusteltavaksi uskonnollisen koulutuksen luokissa ja totesi, että "suurten koulujuhlien näkeminen Pullmanin näytelmien yleisössä Kansallisteatterissa on erittäin rohkaisevaa". Pullman ja Williams osallistuivat kansallisteatterin alustakeskusteluun muutamaa päivää myöhemmin keskustellakseen myytistä, uskonnollisesta kokemuksesta ja sen edustuksesta taiteessa. Vaan kuinkas sitten kävikään! Lue sata paasausta eteenpäin (paasaus 262.
ellauri163.html on line 797: Sitten kaupunkiin saapuu messut, ja Mouchette saa kaksi oppituntia ihmisten seksuaalisista suhteista. Ensimmäinen tapahtuu, kun muukalainen antaa hänelle tunnuksen ajaa puskuriautoilla, ja hän harjoittaa kuoppaista flirttailua komean (ja näennäisesti hyvin varakas) pojan kanssa, joka menee pois tieltään jatkuvasti töyssyäkseen häntä ja hymyillen. Matkan jälkeen Mouchette lähestyy poikaa, joka näyttää vastaanottavaiselta, kunnes hänen isänsä kietoutuu ja lyö tyttöä syynä hänen "sluttiness". Hieman myöhemmin Mouchette näkee, kuinka Mathieu nauraa muille miehille, jotka näkevät, kuinka Louisa hieroo kasvojaan mieluummin kuin ratsastaa Arsenen kanssa. Mielenkiintoista on, että Mathieun vaimon (Marie Susini) kasvoilla on lyhyt kuva täydellisestä häpeästä ja hämmennyksestä, joka toistuu myöhemmin elokuvassa sekä Mouchettessa että hänen äidissään, joka yhdistää naisten seksuaalisuuden ahdingon kärsimykseen maskuliinisella käskyllä. Mutta hei se on sivuseikka tässä.
ellauri163.html on line 803: Heikosti tuli Arsene sisään, koska kohtaus tulkitaan usein raiskauskohtaukseksi, vaikka se päättyy siihen, että Mouchette syleili Arsenea, eikä selvästikään vastusta. Lisäksi myöhemmin, vaikka hiän itkee "tapahtumasta" ja yrittää kertoa siitä äidilleen, hiän puolustaa Arsenea myös Mathieulle (jota ei siis tapettu, vahvistaen edelleen ajatusta siitä, että edellinen yö oli unelma) ja hiänen vaimolleen hiänen "rakastajanaan". Joten se, että hiän ei pakene Arsenen alta, kuten hän voisi helposti paeta toipuvaa epileptikkoa, se, että hänen "piilopaikkansa" pöydän alla on puolinainen, se, että hiän syleilee hänen eteenottoa, ja se, että hiän kutsuu häntä "rakastajakseen", näyttävät kaikki heikentävän raiskausargumenttia (paitsi tietysti, jos tämä toimivalta on vastuussa lakisääteisestä raiskauksesta pelkästään alaikäisyyden perusteella), ja osoittaa enemmän kuin puoliksi hiänen syyllistyneen semiviettelyyn (paizi oletettavasti neitseellinen teini-ikäinen tyttö voisi kokeilla sitä aika kömpelösti vanhemmalla miehellä). Tämä elokuvan osa-alue ja sen loppu ovat olleet melkein yhtä kiistanalaisia kuin Sam Peckinpahin Straw Dogsin tai Alfred Hitchcockin Marnien "raiskauskohtaukset", jotka eivät yksinkertaisesti olleet sitä. Luonnollisesti kriittisen cribbingin (hevosten puun puremisen) vuoksi useimmat kriitikot ovat toistaneet väitteen, että näiden kahden välinen seksi oli raiskaus. Mutta me setämiehet kyllä tiedämme! On neitojen kanssa oltu kohta sata vuotta, juu juu, kohta sata vuotta, juu ja kohta sata vuotta! Se neitii jälkeenpäin mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti, se mua vielä kiitti.
ellauri163.html on line 811: Monet kriitikot ovat pitäneet tässä siitä, että vaikka Mouchette on ehdottomasti ulkopuolinen kaupungissaan, hän ei ole kapinallinen, hän ei ole kumouksiivinen, joten hän näyttää melkein määrätyn murskaantumaan. En kuitenkaan näe todisteita tästä näkökulmasta elokuvan kehyksissä. Ensinnäkin suuri osa tästä olettamuksesta tulee hyväksymällä näkemys, jonka mukaan Bressonin elokuvamainen kosmos on puhdasta kärsimyksen hyväksymistä, palkkiota tuonpuoleisessa - oli se sitten varhaisimmista elokuvistaan hänen myöhempien elokuviensa kautta. Koska tämä on vasta kolmas häneltä näkemäni elokuva, en voi puhua auktoriteetilla muista kuin näistä, mutta jopa kolmikossa (Maalaispapin päiväkirja, Au Hasard Balthazar, ja tämä), jonka olen nähnyt, tämä on todistettavasti väärin. Muut elokuvat syrjäyttäen, Mouchette ei selvästikään ole haluton:
ellauri163.html on line 974: Söderblomin ajatus frambringareista, tuojajumalista, jotka ovat kulttuurihyvien alku, kuvaa jumalia, jotka eivät ole vihaisia kuin Jahve. Hän itse pohdinnoissaan, voiko Kiinan taivaan herraa koskevat ajatukset liittää frambringare (producteur) -uskon piiriin on kristinuskon suhteen frambringare. Hänen ajatuksensa, miten ajatus Jumalasta taivaassa voisi olla tuontitavaraa Kiinasta joskus ensimmäisen vuosituhannen alkupuolella on kiinnostava, mutta juuri tässä suhteessa. Ajankohta olisi kyllä yllättävän myöhäinen. Taivaalle on kaikki apinat tirkistelleet ja väistelleet Ukon nyrkkiä, ei siihen tarvi vinosilmiä.
ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51).
ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta.
ellauri171.html on line 52: Nämä Raamatun vaikutusvaltaiset naiset eivät vaikuttaneet ainoastaan Israelin kansaan vaan myös iankaikkiseen historiaan. Jotkut olivat pyhiä; jotkut olivat roistoja. Jotkut olivat kuningattaria, mutta useimmat olivat tavallisia. Kaikilla oli keskeinen rooli upeassa Raamatun tarinassa. Jokainen nainen toi oman ainutlaatuisen luonteensa tilanteeseensa, ja tästä syystä muistamme häntä edelleen vuosisatoja, ei vuosituhansia myöhemmin.
ellauri171.html on line 133: Monia vuosia myöhemmin, kun juutalaiset olivat ylittäneet Punaisenmeren, Mirjam oli siellä ja johti heitä juhlimaan. Hänen roolinsa profeettana sai hänet kuitenkin valittamaan Mooseksen cushialaista vaimoa. Jumala kirosi hänet spitaalilla, mutta paransi hänet Mooseksen rukousten jälkeen. Se opettaa häntä olemaan antamatta lavan keskustaa pikkuveljelle. Siskon rooli raamatussa, täähän on kuin Mirjam Pylkkänen. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 208: Profeetta Naatan kohtasi Daavidin ja pakotti hänet tunnustamaan syntinsä. Vaikka tuo vauva kuoli, Batseba synnytti myöhemmin Salomon, viisaimman koskaan eläneen miehen. Batseba osoitti, että Jumala voi ennallistaa syntiset, jotka palaavat hänen luokseen. Jatka lukemista alta.
ellauri172.html on line 472: Häuslich spät die Mutter noch vorbei, Hiihtelee äiti ohi myöhällä,
ellauri172.html on line 990: Kaisa Oravisto kysyi Tehtaankadulla niiden ovella että voitasko sextata. Kylmie herrantähen säikähin. Vaikka se tarkoitti vaan pusimista, kuten myöhemmin kävi ilmi.
ellauri181.html on line 634: To appreciate significance of the much sought after Start-Shosse one must be familiar with peculiarities of Soviet bike industry. Nimittäin Harkov oli ikivanha (1500-l. perustettu) venäläinen kaupunki jonka yleisliittolaiset ukrainalaistivat myöhemmin. Ei ois kannattanut. Nyt ovat hienot polkupyörät joutumassa näsien käsiin. Hampaita ainakin ois syytä varoa.
ellauri183.html on line 123: Vähän myöhemmin hän kuitenkin jatkaa: "Mutta luopunutkin voi tehdä jotakin, jos ei muuta niin valita seuransa. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen ei ole yxinkertainen päämäärä, mutta minusta tuntuu selvältä, etä sosialismi on yhteiskunnan ainoa mahdollisuus. Tai jokin muu sosialismin muoto – tähänastiset eivät houkuttele."
ellauri183.html on line 157: Leopoldo Lugones Argentiinasta kirjoitti 1906 apinaesseen, jossa järbä koitti opettaa simpanssia viestimään homo sapiensin kielellä, kyllästyi sitten ja alkoi piiskata oppilasta joka sairastui mutta vaikeni kuin muuri. Kuollessaan se sanoi "Agua amo agua", vettä isäntä vettä. Oppihan se lopulta, mutta liian myöhään kuin mustalaisen hevonen syömättömyyden. Onse kumma miten karvattomat apinat pitää ihan synnyinoikeutenaan kohdella kaltoin karvaisia serkkujaan, niinkuin suomalaiset virolaisia.
ellauri183.html on line 521: 7Kolmisen tuntia myöhemmin tuli Ananiaan vaimo sisään, tapahtuneesta mitään tietämättä. 8Pietari kysyi häneltä: »Sano minulle, tähänkö hintaan te maatilan myitte?» »Niin, juuri siihen hintaan», vastasi nainen. 9Silloin Pietari sanoi: »Kuinka te yksissä tuumin ryhdyitte koettelemaan Herran Henkeä? Kuuletko askelia oven takaa? Ne, jotka hautasivat miehesi, kantavat täältä myös sinut.» 10Siinä samassa nainen kaatui kuolleena Pietarin jalkoihin. Nuoret miehet tulivat sisään ja näkivät naisen kuolleen. He veivät hänet pois ja hautasivat hänet miehensä viereen. 11
ellauri183.html on line 583: Esinahkajäännöksiä alkoi ilmestyä Euroopassa keskiajalla. Aikaisin havaittu havainto tapahtui 25. joulukuuta 800, jolloin Kaarle Suuri antoi sen Paavi Leo III kun jälkimmäinen kruunasi entisen keisarin. Kaarle Suuri väitti, että enkeli oli tuonut sen hänelle, kun hän rukoili Ryhmä Hauta, vaikka proosaisemmassa raportissa sanotaan, että se oli häälahja Bysantin keisarinna Irenelle. Sen aitouden katsottiin myöhemmin vahvistavan näky pyhältä Ruotsin-Tanskan sillalta, joka vahvisti, että se oli jossain Roomassa. Descriptio laternansis Ecclesia, kirjoitettu vähän ennen vuotta 1100, osoitti, että Leo III: n tilaama Philip Rothin kokoinen sypressi-rinta asetettiin alttarin alle Pyhän Laurin kappeliin, joka piti kolme laatikkoa. Yksi laatikoista sisälsi kultahelmisen ristin. Asiakirjassa todettiin, että tässä ristissä oli Jeesuksen esinahka ja napa.
ellauri183.html on line 585: David Fartley kertoo kuinka esinahka ryöstettiin sitten Rooman säkistä vuonna 1527. Saksan sotilas, joka varasti sen, vangittiin kylässä Calcata, 47 km Roomasta pohjoiseen, myöhemmin samana vuonna. Calcatassa sijaitseva hotelli kunnioitettiin siitä lähtien, kun kirkko hyväksyi aitoustodistuxen sen tarjottua kymmenen vuoden ajan hemmottelua joka tyydytti sekä pappisroistoja että pyhiinvaeltajia. Pyhiinvaeltajat, nunnat ja munkit kokoontuivat kirkkoon, ja "Calcatasta [tuli] pakollinen kohde pyhiinvaelluskartalla". Paikallinen pappi ilmoitti varastaneensa esinahan vuonna 1983.
ellauri183.html on line 587: Kuitenkin vuonna 1905 Paavi Pius X valtuutti Innsbruckin yliopiston professori Hartmann Grisarin laatiman luettelon. Grisarin raportti vastaa aikaisempaa Descriptio laternansis Ecclesia. Kultaristi on päivätty kuudennen ja kahdeksannen vuosisadan väliin. Grisarin tutkimuksessa todettiin, että kuten Paavi Paschalin emaloitu hopea-pyyhäristys, kultakullattu risti oli alun perin selvästi suunniteltu pitämään pyhäinjäännös todellisesta rististä. Tätä tukee edelleen Descriptio liittämällä se kulkueeseen Pyhän Ristin korotuksen juhlana. Vita / Paavi Sergius I (687-01) mainitsee sekä korotuksen juhlan, jalokivikoristellun ristin että siihen sisältyvän pyhäinräjähdyksen kunnioittamisen. Grisar katsoi viittauksen esinahkaan ja napaan, jotka ovat peräisin myöhemmistä keskiaikaisista perinteistä. Kultaristi menetettiin vuonna 1945.
ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne.
ellauri183.html on line 598: Fartleyn mukaan Vatikaanin toinen kokous myöhemmin poisti Pyhän Ympärileikkauksen päivän latinalaisesta kirkkokalenterista, vaikka itäkatoliset ja Perinteiset roomalaiskatoliset juhlia edelleen Herramme ympärileikkauksen juhla 1. tammikuuta. Todellisuudessa 25. heinäkuuta 1960 annetulla asetuksella Vatikaanin II kokous alkoi yli kaksi vuotta ennen 11. lokakuuta 1962, jolloin Paavi Johannes XXIII sääti laajamittaisen tarkistuxen kohteena Rooman yleinen kalenteri, joka sisälsi 1. tammikuuta pidetyn juhlan nimen muuttamisen "Herran ympärileikkaus ja Oktaavin Syntymä" lisäten näin syntymäpäivän oktaaville, ilman että evankeliumin lukema Jeesuksen lapsen ympärileikkauksesta muuttui.
ellauri183.html on line 636: Joku jutkuäijä väittää että tässä sodassa (joka se mielestä tapahtui 3v myöhemmin kuin tapahtui) juutalaisia ei mätkinytkään Varuxen pojanpoika Varus, vaan Julius Caesarin pojanpoika Gaius Caesar! It also allows the historical statements of the New Testament concerning the nativity of Jesus to take on a new credibility. Jesus was born in 3 B.C.E. (within the period stated by most early Christian scholars) and we now find this substantiated by the records of Roman history. Kaikenlaista sitä pitäisikin uskoa. En luota nähin kavereihin pitemmälle kuin jaxan niitä heittää. Mitä vittua, Jeesus syntyi 3v ennen Kristusta? Mahootointa! Onkohan mistään myyttisestä tapahtumasta taitettu niin paljon peistä kuin tästä?
ellauri184.html on line 124: Mailerin Jeshua oli otettu Portlandin sementistä, niinkuin norjalaiset lähes 2Kv myöhemmin.
ellauri184.html on line 132: Sakari vähän epäili kun enkeli (se sama joka ilmoittautui myöhemmin Marjalle) tuli kertomaan et pian olis Liisa paxuna. - Kukahan sä mahdat olla, ja mistä sä hei tiedät sen niin varmana?
ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin.
ellauri184.html on line 302: Vankan aterian jälkeen tuli ulos monta pientä pierua. Paras pojat lähtä turneelle ennen kuin jäädään kiinni varoitti nelisormi Pete. 1 synagoogan edessä pyysi pitaalinen lanttia. Jeshua ei antanut vaan teki siitä ex-leperin, mistä se myöhemmin marisi Brianille. Olis tehnyt edes vaikka osa-aikavammasen. Kaikkien tautisten parantaminen kerralla ei tule kyseeseen, syistä jota ei voi sanoa.
ellauri184.html on line 486: Glasgow’ssa Skotlannissa 12. toukokuuta 1887 syntynyt Roope Ankka loi käytännössä yksin erään historian suurimmista finanssi-imperiumeista. Aiemmin mahtavan, mutta 1700-luvulla pahasti köyhtyneen MacAnkan suvun viimeinen miespuolinen vesa lähti nuorena Amerikkaan ja päätyi Klondikeen ja Alaskaan, missä rikastui kullankaivajana ja loi perustan myöhemmille liiketoimilleen. Ankka tunnettiin seudulla pelättynä hahmona, joka oli armoton muita valtauksenanastajia kohtaan.
ellauri184.html on line 725: Pilatus ja Kaippari vääntää kättä Jeshuan pään hinnasta. Jeshua huomaa liian myöhään ezen olis kannattanut hakea kannatusta myös oligarkeilta. Pelkkä taivaan monarkki ei riitä suojaamaan päätä vammoilta.
ellauri185.html on line 398: Jos jumala asuu viereisessä multiversumissa, sen sanansaattajien pitää matkustaa valoa nopeammin. Niiden pitää lähteä sitten matkaan tosi myöhässä, että ehtivät ajoissa perille. Siihen meidän on tyytyminen. Niin ainakin toimittaja Dick Webfoot tuumailee.
ellauri185.html on line 455: Ei ole ihme, jos vakavat ihmiset kaikkina alkoina, varsinkin ne, ketkä tahtovat olla kristittyjä, melkein hätääntyneinä ovat joutuneet itseltään kysymään, mitä Jeesus oikein on tarkoittanut asettaessaan ihmisten noudatettaviksi tällaista heille aivan ylivoimaisia vaatimuxia. Miten meidän on nämä vaatimukset ymmärrettävä ja miten niihin suhtauduttava. Onko ne pelkkä läppä? Onko yritettävä noudattaa niitä aivan kirjaimellisesti, vaikka se selvästi on ihmisvoimille mahdotonta ja sitäpaitsi johtaisi sekä yksilöitten että koko yhteiskunta-että valtiohierarkian tuhoon? Vai saako niistä tinkiä liiat pois ja lieventää ne ihmisvoimien kantokyvyn mukaisiksi tai ehkä jättää ne tässä maallisessa, taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä kokonaankin huomiotta ja käsittää ne vain tulevaa Jumalan valtakuntaa tarkoittaviksi? - Tai voitasko vaan teipata kiinni Raamatusta asianomaiset sivut? Kehityskelpoisia ideoita, joihin palataan myöhemmin.
ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu.
ellauri185.html on line 468: Tämä esitys Tolstoin teologiasta ilmestyi ensixi saxankielisenä nimellä Leo Tolstois politische Ansichten v. 1923. Vasta 30-luvulla oivalsin, luettuani Antti J. Pietilän nyhverömmän teoxen Jeesuxen siveysoppi ja nykyaika (1935), että pystyisin myös teologisesti parempaan. Joten tässä se nyt on! Parempi myöhään ei kuin milloinkaan.
ellauri188.html on line 376: Hän saavutti kirjallisen uransa alkupuolella menestystä merta käsitelleillä seikkailukertomuksillaan, mutta myöhemmin hänen suosionsa hiipui ja kuollessaan hänet oli melkein unohdettu. Myöhemmin Melville on konstruoitu ihan väkinäisesti yhdeksi amerikkalaisen kirjallisuuden keskeisistä klassikoista. Hänen tunnetuin teoksensa on valaanpyytäjistä kertova Moby Dick.
ellauri188.html on line 382: Herman Melville syntyi New Yorkissa vuonna 1819. Hän oli kolmas Allan ja Maria Gansevoort Melvillin (Maria lisäsi myöhemmin miehensä kuoleman jälkeen ylimääräisen e-kirjaimen sukunimeen) kahdeksasta lapsesta. Hermanin molemmat isoisät olivat osallistuneet Yhdysvaltain vapaussotaan. Allan Melvill oli Hermanin syntymän aikaan menestyvä ylellisyystuotteiden, kuten silkin ja kölninveden, maahantuoja. Perhe elikin suhteellisen hyvissä oloissa. Yritys kaatui kuitenkin vuonna 1830, ja perhe muutti Albanyyn Maria Melvillin sukulaisten luokse. Allan Melvill yritti perustaa uutta yritystä siellä, mutta hän kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1832.
ellauri188.html on line 386: Palattuaan Yhdysvaltoihin Melville teki jälleen tilapäisiä töitä. Hän päätyi jälleen merille, kun hän lähti 22-vuotiaana valaanpyyntialus Acushnetin mukana Tyynellemerelle 3. tammikuuta 1841. Melville jätti 9. heinäkuuta 1842 yhdessä Richard Tobias Greenen kanssa aluksen Nuku Hivalla Marquesassaarilla ja karkasi saaren sisäosiin. Paikalliset naapuriheimoja kohtaan aggressiiviset ja jopa kannibalismia harjoittaneet taipiit nappasivat Melvillen ja Greenen. Tärkein lähde Melvillen Nuku Hivan -ajasta on hänen seikkailullinen matkakirjansa Taipii – kappale polynesialaisten elämää, jonka perusteella hän oli saarella sekä vankina että vieraana. Melville asui taipiiden luona neljä viikkoa ja listautui sen jälkeen australiaiselle valaanpyyntialukselle Lucy-Ann. Hän kieltäytyi aluksella työnteosta, ja hänet vangittiin Tahitilla. Sieltä hän pääsi Havaijille, missä hänestä tuli Yhdysvaltain laivaston USS United Statesin matruusi. Elokuussa 1843 alkanut kotimatka Havaijilta päättyi Bostoniin 14 kuukautta myöhemmin.
ellauri188.html on line 405: Perhanan kannibaalit! Tulee mieleen Malamudin Cohn Island. Naapureiden popsiminen oli kummankin saaren asukkaiden parhaita oivalluxia. Siitä kannattaisi nykyajan apinoiden ottaa oppia. Kuvaus alkuasukkaineen riitaisista oloista vuorten rajaamissa pikku kanttooneissa muistuttaa toisaalta Schweizin maisemaa, toisaalta Jared Diamondin kuvauxia melkein 200v myöhemmin läheiseltä Papuan saarelta. Tää on termiittiapinan tasapainotila, tästä sen ei olis koskaan pitänyt lähteä paisumaan kuin pullataikina.
ellauri188.html on line 442: Tällaiset ajatukset risteilivät mielessäni, ja kummastelin miksen ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi asiaa siinä valossa. Mutta vielä ei ollut liian myöhäistä: hartian kosketus havahdutti Tobyn mietteistä, totesin hänet kypsäksi kauraxi ja muutama sana riitti saamaan keskinäisen ymmärryksen välillemme. Tunnin kuluttua olimme päässeet esivalmisteluista ja laatineet toimintasuunnitelman. Me vahvistimme sitten sopimuksemme liittämällä kätemme hellästi yhteen ja välttääksemme epäluuloja vetäydyimme koijaamme viettämään viimeistä yhteistä yötä lemmenlaivalla.
ellauri189.html on line 53: Nykyinen länkkärimielinen historiantutkimus ei halua liioitella Kiovan Venäjän samankaltaisuutta myöhemmän venäläisyyden kanssa. Tästä syystä historiantutkija Jukka Korpela on suositellut valtakunnan suomalaiseksi nimeksi aiempien historiankirjoittajien antaman nimen Kiovan Venäjä sijaan muotoa Kiovan Rusj. LOL Hahaa! Kiovan ryssä siis! Iso parannus!
ellauri189.html on line 560: Alussa sijoittajille maksetaan luvattua korkoa tai tuottoa sijoituksille niistä varoista, joita myöhemmät sijoittajat tuovat järjestelmään. Nopeat ja runsaat tuotot saavat monet osallistujat sijoittamaan rahat uudestaan järjestelmään ja houkuttelemaan mukaan uusia sijoittajia. Ideaa markkinoidaan ja levitetään henkilökohtaisen suosittelun periaatteella tutulta toiselle samoin kuin verkostomarkkinointia ja ketjukirjeitä.
ellauri189.html on line 655: Gaseeli (arab. غزل, ġazal) on persialainen runomuoto. Siihen kuuluu kaksisäkeisiä säkeistöjä. Ensimmäisen säeparin loppusointukaava toistuu myöhemmin parillisissa säkeissä. Persian runouden hallitsevaa muotoa on käyttänyt muun muassa Hafez. Eurooppalaisessa kirjallisuudessa se oli suosittu romantiikan aikana.
ellauri190.html on line 132: Viimeinen kirjallinen maininta rusien ja petsenegien taistelusta on Kiovan piiritys vuonna 1036, jolloin suuriruhtinaan joukot tuhosivat kaupunkia piirittäneet petsenegijoukot. Suuriruhtinas Jaroslav käytti taistelussa kahta taistelusiipeä: kiovalaiset ja novgorodilaiset. (Dodi, ryssäkansat toimivat tässä yhteistuumin veriveljinä.)Tämän taistelun jälkeen petsenegejä ei mainita enää itsenäisinä, vaan he osallistuivat taisteluihin uuden liittolaisensa, berendien, kanssa. Heitä nimitettiin myös tsorni klobukeiksi (eli mustahatuiksi). Ryssät olivat valkohattuja. Muisto petsenegeistä on jäänyt eloon myös myöhemmille ajoille kuten kirjallisuudessa rohkea Tselubei, joka ryhtyi Kulikovin taistelussa kaksintaisteluun. Häntä nimitettiin petsengiksi. Kulikov oli joku käpistelijä Kielikoneella. Ei sitä kyllä pezengixi sanottu. Pezit oli pienen tiilen muotosia karkkeja hassussa dispenserissä.
ellauri190.html on line 205: Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.
ellauri192.html on line 59: Valentin Kiparskyn ja hänen toisen vaimonsa Dagmarin (o.s. Jaatinen) yhdysvaltalaistunut poika Paul Kiparsky (s. 28. tammikuuta 1941 Helsinki) opiskeli MIT:issä ja on Stanfordin yliopiston kielitieteen professori. Hän on merkittävällä urallaan tutkinut monien hullumpienkin ilmiöiden ohella (mm. Sanskritin) suomen kieleen liittyviä kysymyksiä. Hän on jo yli 80-vuotias. Hän riiteli 1. vaimonsa Carol Kiparskyn kanssa niin ärhäkästi että myöhästyivät ruualta, ja meni Californiassa Seijan kanssa rypyammeeseen, sellaiseen ulkosammioon, joka oli silloin uusinta muotia. En mennyt mukaan. Olen kahdellakin tapaa siis Prahan koulukunnan perillinen suoraan alenevassa polvessa: Juutalainen Morris Halle oli juutalaisen Jakobsonin oppilas, ja aateliset Kiparskyt saivat oppia vähintään yhtä aateliselta Trubetskoilta. Halle vittuili mulle kun olin masentunut, ja koitti syöttää suffixeja ja puffixeja lohtunamixi. Paul oli kiltti ja auttoi missä voi.
ellauri192.html on line 879: Pitkän keskustelun jälkeen hahmot päättivät kirjoittaa etsiväoopperan, "Kuolemansäde". Kahdentoista tuolin finaalista poistettiin lause, joka riisti kirjoittajilta mahdollisuuden myöhemmin "herättää henkiin" Bender: "Suuri strategi kuoli onnen kynnyksellä, jonka hän kuvitteli".
ellauri196.html on line 468: Tämä tuli mieleen tosta Anatole Francen Pingviinien saaresta. Kauan sitten iäkäs munkki purjehti kohti Pohjoisnapaa ja löysi sieltä Pingviinien saaren. Huononäköisenä hän luuli saaren asukkaita ihmisiksi ja kastoi heidät kristinuskoon. Jumalalle ei taivaallisen neuvonpidon jälkeen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa pingviinikansa oikeiksi ihmisiksi. Pingviinien saari hinattiin lautalla Euroopan läheisyyteen, ja näin pingviinit ottivat paikkansa eurooppalaisten kansakuntien joukossa. Nobelisti Anatole Francen ilmeisen mieluisa tehtävä on ollut kronikoida pingviinien myöhemmän historian vaiheet yksien kansien väliin.
ellauri196.html on line 607: Laulun suomensivat myöhemmin kuuluisuuteen nousseet sosiaalidemokraatit Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki sekä heidän opiskelutoverinsa Pertti Uotila. Kääntäjistä Uotilaa ei usein edes mainita, mikä johtunee hänen myöhemmästä oikeistolaisesta taustastaan muun muassa sisällissodan valkoisena upseerina.
ellauri196.html on line 659: Terry alkaa kiintyä Edieen entistä syvemmin ja päättää sen takia ruveta käymään rikollisjärjestöä vastaan. Terryn veli yrittää saada Terryä luopumaan päätöksestään, mutta Terry ei taivu ja Terryn veli taipuu tämän tahtoon. Vähän myöhemmin Terryn taipunut veli tapetaan Johnny Friendlyn miesten murskatessa hänet ja ripustaessa hänen ruumiinsa koukkuun. Silloin Terry päättää todistaa oikeudessa Friendlyä ja hänen rikollisjoukkoansa vastaan.
ellauri196.html on line 707: Luvut 1-24 sisältävät myöhästyneitä nuhdesaarnoja Juudalle ja Jerusalemille
ellauri197.html on line 624: Näin pahaa unta jossa jonkun läheisen piti muka väitellä jossain ulkomailla aika tuhnuisessa paikassa vaikka Turkissa, mutta nukuttiin kaikki pommiin ja oltiin myöhässä. Vaatteet oli hukassa, taxia ei saanut, jotkut juipit juoxi meidän kanssa kilpaa kohti ainoata taxia, yxi pääsi edelle mutta liukastui ja kaatui rähmälleen löysää kakkaa muistuttavaan mutaan ja ikäänkuin kostoxi halasi sitä mun löytyneille vaatteille. Kello oli viittä yli kun tultiin juhlapaikalle. Oli siinä muutakin ällöä mutta se alkaa haipua. Kello on puoli kahdeksan huhtikuun viimeisenä maanantaiaamuna. Rottien rafla tuli sentään eilen korjatuxi pihalta.
ellauri198.html on line 56: "... Näyn pohtineen tässä kirjassa ja myöhemmin Herzogissa sitä, kuinka yksilö voi kiertää tämän laajan kaupallisen yhteiskunnan kontrollia tulematta nihilistixi tai kommunistixi, välttää tyhjän kumouksellisuuden ja sensemmoisen mielettömyyden. Olen pohtinut, onko muita, luonteikkaampia metkuilun ja vapaan valinnan muotoja... Juu ja onhan niitä, esim. silmään kusenta ja vedätys. Olen yrittänyt osoittaa kirjoissani, ettei totuus välttämättä ole kaikki kaikessa. Ehkä on myös vaihtoehtoisia totuuksia jotka ovat dolce vitan puolella. Olen valmis myöntämään, että olemme broidini kanssa parantumattomia valehtelijoita ja moukkia ja että meillä on täysi syy pelätä totuutta, mutta en silti aio lakata toivomasta että selviämme tästä ilman syytteitä. Ehkä kaikesta huolimatta on sellaisiakin lurjuksia, jotka ovat ystäviämme maailmankaikkeudessa."
ellauri198.html on line 118: Academy Award-winner Mahershala Ali plays the lead role of state police detective Wayne Hays. In an interview with Variety, Ali revealed that he was originally offered a supporting role, as the main character was supposed to be white. However, pursuing a better choice for his career, he convinced Pizzolatto that he was suited for the lead despite the pigmentation handicap. Saatiinhan värivirhe sentään korjatuxi Alin ja Rolandin urakehityxen myöhemmissä vaiheissa.
ellauri198.html on line 331: Albumin 340 välipalana lukaisin King Learin uudestaan, se on kyllä tosi onneton. Lyhyesti tiivistäen, king Learilla on kolme tyärtä, joista 2 vanhempaa nuolee ahkerasti kingin pyllyvakoa ja saa isot läänityxet kinkun retardoituessa, Cordelia (henceforth Corzu) ei mielistele, so the king has a cow ja tekee Corzun perinnöttömäxi. Burgundi ei huoli sitä, mutta Ranu ottaa. Sitten isosiskot alkaa kohdella ex-kinkkua kuin halpaa makkaraa. Jotain sivujuonta Glosterin äijästä ja sen 2 pojasta joista äpärä Edmundista tulee pahis ja Edgar ('Tom') esittää yhtä hullua kuin oikeesti hullaantuva ex-kurnupää. Styken päähuvi tulee näistä hulluista ja yhestä muuten vaan narrista. Kohta Glosterin äijää vedetään parrasta ja silmät kaivetaan ulos päästä, mikä on puolestaan pätkän parasta gorea. Konna Oswald [Dies.] Cordelia tulee Ranun kaa miehittämään Britanniaa. Britannia voittaa (tietysti). Corzun tsykologi parantaa Learin psykoosin, mutta liian myöhäistä: isotsiskot nirhaa toisensa, Cordelia epähuomiossa hirtetään, ja Lear kuolee apoplexiaan. Kaikki naiset on nyt tapettu, jälelle jää 2 hyvistä, mitätön Kent ja vetku Edgar. (Kentistä ei tullut mitään sanotuxi, mutta se onkin varsin mitäänsanomaton.)
ellauri198.html on line 333: Se Learista. Yhdyn Rudolf v. Gottschallin mielipiteeseen: täys paska. Tässäkin on ranet anglosaxien pääpahixet, Roland haistaa brittiläistä verta kuin joku trolli. Saman frogivihan haistoi selvästi vaihtoehtoisen Foggin ykkösjaxossa. Passpartou, tuo luihu neekeri, oli epäluotettava frankofooni. Tosin osasihan se sanoa suahilixi "missä ovat paloportaat". Toivottavasti se anglosaxistuu myöhemmissä jaxoissa. Kaisen pitää, koska Foggille on varattu se intialainen prinsessa joten nussimaton lehtinainen jää muuten paritta. Tai hei ehkä niille kummallekin löytyy oman värisensä pari kun sarja etenee.
ellauri203.html on line 399: Toisen maailmansodan puhjettua Gałczyński sai korttiluonnoksen armeijasta. Hän osallistui Puolan syyskuun kampanjaan vuonna 1939. Hän joutui 17. syyskuuta venäläiseksi sotavankiksi ja joutui myöhemmin saksalaisten vangiksi. Hän vietti miehityksensä Stalag XI-A -sodanvankileirillä Altengrabowissa, hänen runojaan painettiin salaa antologioissa. Sodan jälkeen hän matkusti Brysseliin ja Pariisiin ja palasi Puolaan vuonna 1946. Hän perusti 13 Muses Clubin Szczeciniin.vuonna 1948 ennen kuin muutti takaisin Varsovaan, ja tuotti töitä lukuisille viikkolehdille.
ellauri203.html on line 403: Elämänsä myöhempinä vuosina hän kirjoitti useita suurempia runomuotoja. Kaiken kaikkiaan näyttää etevämmältä ja pidetymmältä kuin nobelistiloikkari.
ellauri203.html on line 505: Näytelmä Torquato Tasso (1833) teki Kukolnikista tunnetun kirjailijan. Siitä kohtuuttomasti innostuneena hän kirjoitti useita taiteilijakohtaloita käsitteleviä draamoja, joita ei pidetty onnistuneina. Kukolnikin historialliset tragediat kuten Ruka Vsevyšnego otetšestvo spasla (”Kaikkivaltiaan käsi pelasti isänmaan”, 1834) vastasivat Nikolai I:n käsityksiä ja ne olivat aikanaan varsin suosittuja. Niissä hallitsija ilmentää kansan tahtoa, kun taas aatelisto edustaa itsekkyyttä, joka usein johtaa petokseen. Kukolnik kirjoitti samassa hengessä etupäässä Pietari I:n aikaan sijoittuvia historiallisia kertomuksia, mutta myöhemmissä teoksissaan hän pyrki välttämään yhteiskunnallisia aiheita.
ellauri203.html on line 509: Kukolnik vetäytyi kirjallisuuselämästä 1840-luvun lopulla. Hän työskenteli vuodesta 1847 lähtien sotaministeri Aleksandr Tšernyšovin kansliapäällikkönä ja matkusteli paljon eri puolilla Venäjää. Kukolnik tuli tunnetuksi tehokkaana virkamiehenä, jonka tunnuslause oli ”jos tsaari käskee, ryhdyn vaikka kätilöksi”. Kirjailijan kootut teokset ilmestyivät vuosina 1851–1852, ja myöhemmin hän julkaisi joukon yltiöisänmaallisia kertomuksia ja näytelmiä.
ellauri204.html on line 402: – Vaikeampaa oli myöntää vaimolle tuottamani henkinen kärsimys ja pettymys. Hän oli joutunut luottamaan epäluotettavaan mieheen, ja luotto loppui, niin kuin näissä tapauksissa ennemmin tai myöhemmin käy. Puhuimme silloin tällöin puhelimessa, ja hän kuulosti tyyneltä ja vapaalta, niin vihasta kuin rakkaudestakin.
ellauri204.html on line 472: Anna-Leena Härkönen syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Bulgariassa, mutta perhe pakeni nuttujen ja tumppujen sotaa Sveitsin alpeille, jossa Anna-Leena vietti lapsuutensa. Anna-Leenan eläinlääkäri-isä piti menestyvää praktiikkaa alppien vuorivuohialueella. Tarkempia tietoja Anna-Leenan lapsuudesta ei ole, koska humanoidit kaappasivat perheen vuonna 1988 ja Anna-Leena menetti abduktiossa muistinsa. Suoritettuaan lukion linnunradan ulkopuolella Anna-Leena palasi maapallolle ja ryhtyi opiskelemaan kierkegaardilais-hollantilaista todennäköisyyslaskentaa Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi pääaineensa myöhemmin homeopaattiseen hevostenhoitoon. Lähteenä käytin Willem Kirsch-Höpfnausin teosta "Alppirinteiltä kotilaitumille" eli "Ein Duschkringen uber nicht Hochhaus keine Kliebenenckell" vuodelta 2002, 2. painos, ISBN 0002 34039 4938998.
ellauri206.html on line 152: Hänelle tehtiin teeveekazojien kustannuxella hoitoa Kuwaitissa ja myöhemmin Lontoossa, jossa hänelle varustettiin robottiproteesit, jotka Kuwaitin hallitus maksoi. Hän ei enää käytä käsiä, koska hän piti niitä liian painavina ja raskaina, vaikka käyttikin keinotekoisia aseita koulun aikana, jotta hän ei kiinnittäisi huomiota itseensä. Hän osallistui Hall Schoolin Wimbledoniin. Limbless Association (LA) perusti rahaston Irakin konfliktin amputoitujen auttamiseksi. Vuonna 2004 Ali Abbas Storyn kirjoitti Alista Jane Warren ja julkaisi Harper Collins. Hänet esitettiin 60 Minutes -ohjelmassa 13. toukokuuta 2007. Hänet esiteltiin Time - lehden syyskuun 2011 numerossa. Todnäk myös Kalutuissa Paloissa.
ellauri206.html on line 182: Vuonna 1961 Houellebecq lähetettiin Ranskaan asumaan isänsä äidin luona. Isän äiti oli omaa sukua Houellebecq ja Michel Thomas päätti myöhemmin käyttää tätä nimeä kirjailijanimenään. Houellebecq valmistui agronomiksi vuonna 1980. Hän avioitui ja liitosta syntyi poika. Avioliitto päättyi eroon ja Houellebecq kärsi masennuksesta.
ellauri207.html on line 388: Kello on viisi toukokuun viimeisenä sunnuntaiaamuna. Helatorstai meni, Jeesus kilahti ja taivaaseen vilahti. Helluntai on tänä vuonna myöhässä kuten pääsiäinenkin, vasta viikon kuluttua. Jolla ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä. Ringduvan vet det och morsar enträget på gården:
ellauri210.html on line 627: Kun Arp puhui saksaa, hän käytti itsestään nimeä "Hans", ranskaa puhuessaan "Jean". Moni luulee, että hän oli alkujaan Hans ja muutti myöhemmin nimensä Jeaniksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Arpin äiti oli ranskalainen, Marie-Joséphine Koeberle, isä saksalainen, Jürgen Wilhelm Arp, kotoisin Wendtorfista Schleswig-Holsteinista. Arp syntyi Ranskan-Preussin sodan jälkeen, jolloin Ranskan palautettua alueen Saksalle sen nimi oli Elsass-Lothringen. Kun alue jälleen ensimmäisen maailmansodan päättyessä siirtyi Ranskalle, asukkaiden oli muutettava nimensä ranskalaisiksi ja Hansista tuli uudestaan Jean.
ellauri210.html on line 704: Elämänsä alussa Andrea ja hänen veljensä Giorgio olivat lähes erottamattomat, jopa kutsuen itseään Castoriksi ja Polluxiksi , soturikaksosiksi. Lapsina veljesten välillä oli valtavaa yhteistyötä, joka johti vahvaan teeman päällekkäisyyteen myöhemmässä elämässä. Tunnetuin näistä päällekkäisistä teemoista oli myyttiset kreikkalaiset argonautit vertauskuvana heidän kehityksestään ja matkastaan taiteilijana.
ellauri210.html on line 706: On kuitenkin todisteita siitä, että heidän suhteensa katkesi myöhemmässä elämässä. Vaikka heidän kuollut sisarensa Adele esiintyy ja mainitaan usein Savinion muistelmissa ja omaelämäkerroissa, Giorgio ei näy missään niistä. Lahjaton Pollux oli kade, ja Castor kylästyi sen keekoiluun.
ellauri210.html on line 738: Ylivuoto. Leikkaamme lapsen kurkkua. Palatkaa myöhemmin uudelleen.
ellauri210.html on line 1066: Dalí kehitti 1920-luvulla oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa. Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka hän omaksui Sigmund Freudin teoksista.
ellauri210.html on line 1070: Kun Espanjan sisällissota puhkesi kesällä 1936, ulkomailla oleskellut Dalí sanoi kannattavansa tasavaltalaisia. Francon fasistien päästyä voitolle hän kuitenkin käänsi takkinsa varmistaakseen, että voisi palata sodan jälkeen Espanjaan. Kun Dalí ei vastustanut Francon diktatuuria sisällissodan päättymisen 1939 jälkeen, Breton syytti Dalía fasistisista mielipiteistä, itsekeskeisyydestä, itsensä korostamisesta ja taloudellisesta ahneudesta, ja hän karkotti Dalín vuonna 1939 surrealistien piiristä lopullisesti. Eräät myöhemmätkin kriitikot ovat nimittäneet Dalía fasistiksi. Lavakoomikoxikin, muttei sentään humoristixi.
ellauri210.html on line 1085: Dalí valitsi maalaustensa aiheiksi sellaisia, joita hän piti spirituaalisina ja pyrki paljastamaan niissä olevia piileviä voimia. Hän uskoi, että kaikissa esineissä on tällaisia voimia ja halusi vangita ne maalauksiinsa ja itselleen niitä maalaamalla. Tätä edisti hänen kiinnostuksensa atomipommiin, joka oli hänen mielestään erityisen mystinen ja voimakas. Käyttämällä klassismia Dalí pyrki käyttämään hyväkseen sen realismia päästäkseen lähemmäksi kaikissa substansseissa olevaa henkisyyttä, ja siksi lähemmäksi ylhäisyyttä. Maalaus on ensimmäinen, jossa hän käytti klassismia tällä tavalla ja siinä ennakoitiin muita teemoja, joita Dalín kiinnostus henkisyyteen toi myöhemmin mukanaan, kuten levitointi ja painovoiman neutralisointi.
ellauri210.html on line 1105: Ferryn lyhytnovelli tiikerinkesytyxestä oli aika kesy. Mikähän siinä oli humoristista ja mikä dadaa? Jäi epäselväxi. Oliko tää heppu lisäys Anteron kirjan 2.painoxeen? Ois voinut jäädä lisäämättä. Aeeka mitätön. Jepujee enää 3 dadaistia jäljellä, nekin jotain myöhäsyntyisiä, 2 halkiohaaraa kaiken kukkuraxi!
ellauri210.html on line 1470: Kun Aasinahka leipoi kakun, hänen sormuksensa putosi siihen. Prinssi löysi sen ja ilmoitti menevänsä naimisiin vain sen naisen kanssa, jonka sormi sopii. Joka toinen nainen epäonnistui, hän vaati, että Donkeyskin yrittää, ja se sopi hänelle täydellisesti. Kun hän oli pukeutunut hienoihin pukuihinsa, hänen vanhempansa sovittivat tulitikkua. Aasinahka huomasi myöhemmin, että hänen isänsä oli mennyt uudelleen naimisiin kauniin lesken kanssa ja kaikki elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. No jo oli vittu sukuruzainen turaus!
ellauri211.html on line 68: Raid on syntynyt pienessä kylässä Keski-Suomessa perheeseen, johon isän ja äidin lisäksi kuului pikkusisko. Ruotsissa varttunut Raid työskenteli Volvon tehtaalla ennen kuin muutti Tukholmaan ja aloitti työnteon Maraboun suklaatehtaalla. Täällä hän myös tutustui Hammariin, Sundmaniin, Takamäkeen ja Uki Kukkamaahan. Raid kuului Marabou-jengiin ja liittyi myöhemmin moottoripyöräjengiin. Raid joutui kuitenkin jättämään moottoripyöräpiirit jouduttuaan vankilaan epäonnistuneen pankkiryöstön jälkeen, jossa Hammar ampui häntä jalkaterään. Tämän takia Raidin oikeassa jalassa on vain yksi varvas.
ellauri211.html on line 77: Apropos, joku oli talven aikana pudottanut herätysliikehdintälehden Rauhixen postilaatikkoon. Taivas TV 7 on katettu sinua varten. Nyt on liian myöhäistä kääntyä kotisohvalla, TV guide ei yllä kesäkuuhun, mutta sentään on nää lehtiuutiset. Ne ei vanhene. Ex-rikolliset pastorit visertävät kolumneissa kuin K-Raudan tuote-esittelyvideot.
ellauri214.html on line 208: Masa ”Pätkä” Niemi jätti viimeisen viestinsä kahvilakuittiin – tällainen oli näyttelijälegendan tuhoisa elämä. Pekka ja Pätkä neekereinä oli viimeinen rikka joka katkaisi kamelin seljän. Vapunaattona, se oli lauantai, tulin Tampereelle takaisin, ja Masa oli jo tajuttomana. Se oli ilmeisesti ottanut jotain pillereitä, mutta kaikki tuubit hävittänyt. Pöydällä oli kahvilakuitin taakse kirjoitettu: "Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi, Masa." Sillä tavalla se lähti, Pakarinen kirjoitti myöhemmin.
ellauri214.html on line 240: Kansa taistelee, miehet kertovat. Miehet kaatuvat, naiset lankeevat. Paizi Diodorous Siculuxen Myrinä. Vain miehen kaatanut nainen voi päästä neizyydestään. Scriptores Attici-teos alkoi Diodoros Siculuxen sanoilla. Xerxes, ho basileus ton Person estratopedeuse epi ten Hellada, boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Doula pitää seuraa kuolevalle kuoleman odotushuoneessa. Sekin palvelu on nyt ulkoisettu ammattiauttajalle. Duulla ensin, sanoi Veli-Matti Wellingkin ja kuoli vähän myöhemmin.
ellauri214.html on line 354: Mutta koska näiden rivien käsiala ei lainkaan muistuttanut käsialaa, jolla koko muu vihko oli kirjoitettu, kustantaja pitää oikeana arvelua, että joku toinen henkilö on myöhemmin lisännyt yllä mainitut rivit, sitäkin suuremmalla syyllä, kun hänen (kustantajan) tietoonsa on tullut, että herra Tshukatshurin todellakin heitti lusikan nurkkaan aprillipäivän iltana. KONEC.
ellauri214.html on line 584: Olga Tokarczuk näyttää jyrsijältä. Hiän on kasvissyöjä. Roman Fingas, psykologitoveri, oli Tokarczukin ensimmäinen aviomies. He menivät naimisiin, kun hän oli 23-vuotias ja myöhemmin eronnut; heidän poikansa Zbigniew syntyi vuonna 1986. Grzegorz Zygadło on hänen toinen aviomiehensä.
ellauri216.html on line 73: Pieni vaza, pystyt rinnat. Helvetti, nuoruus, se on mennyttä! Nina ei vastustellut kun työnsin kielen hänen suuhunsa. Ninalla oli pikkuiset nisät kuin koiralla. Niina ei kuitenkaan antanut. Samalla viikolla tapasin Elinan, joka antoi minulle. 5v myöh. mentiin naimisiin.
ellauri216.html on line 374: Kuva maalattiin Andrei Bogolyubskyn tilauksesta. Hän asui Gorodetskin luostarissa, kunnes se paloi maan tasalle. Itse kuvake ilmestyi myöhemmin toiseen paikkaan.
ellauri216.html on line 378: Prinssi Juri löysi ikonin vanhasta kappelista, johon myöhemmin rakennettiin luostari tämän muistoksi.
ellauri216.html on line 625: Lisänimen Nevski eli Nevalainen Aleksanteri on myöhemmin saanut hänen Nevajoen rannoilla ruotsalaisista, norjalaisista, suomalaisista ja hämäläisistä vuonna 1240 saavuttamastaan Nevan taistelun voitosta. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä. Jää petti nazipanssareiden alla.
ellauri216.html on line 632: Aleksanteri Nevski eli Aleksanteri Nevalainen (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari ja pyhä, Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Hän kävi Suomessa sotaretkellä, Hämeenlinnan lähellä.
ellauri216.html on line 634: Venäläisen sankarimyytin mukaan Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240, tästä voitokkaasta taistelusta hän sai lisänimen Nevski eli neva(joke)lainen. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä.
ellauri216.html on line 649: Peipsijärven jäätaistelu käytiin 4. huhtikuuta 1242 Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin johtamien novgorodilaisten joukkojen ja saksalaisen ritarikunnan ritareista, Tanskan kuninkaan joukoista ja virolaisista näiden liittolaisista koostuneen sotajoukon välillä 5. huhtikuuta 1242 Peipsijärven rannalla. Saksalaiset kärsivät tappion ja vetäytyivät jäätyneen järven yli. Taistelu käytiin todennäköisesti melko pienten joukkojen välillä ja se sai myöhemmin paljon todellista kokoaan suuremman maineen.
ellauri216.html on line 685: Varhainen kehitys idean psykologisoimisexi syntyi kanssa porukoissa nimeltä gestalt psykologit ja Jean Piaget: termi Schema otettiin käyttöön Piaget'n sepustuxissa 1923. Vuonna Piaget'n myöhemmin julkaisut, toiminta (toiminta tai menetelmien) järjestelmiä oli erotettava kuvio- (esittäviä) skeemat. vaikka yhdessä niitä voidaan pitää kaavamaisina kaksinaisuuksina. Myöhemmissä englanninkielisissä keskusteluissa Piagetista skeema oli usein väärä käännös Piagetin alkuperäisestä ranskalaisesta skeemistä. Eroilla on ollut erityinen merkitys ruumiillistetun kognitiivisuuden teorioissa ja ekologinen psykologia.
ellauri216.html on line 744: Hän sai koulutuksensa Pietarin sotatekniikan koulussa. Vaikka hän onnistuikin opinnoissaan, hän oli syvästi tyytymätön maalitauluelämään ja kääntyi rukouselämään. Vuonna 1827 hän sairastui vakavasti ja jätti armeijan maalialueelle. Hän aloitti luostarikutsun ja otti vuonna 1831 luostarivalan ja sai luostarinimen Ignatius. Pian tämän jälkeen hänet vihittiin papiksi. Hän nousi nopeasti arkkimandrillin arvoon ja hänet nimitettiin 26-vuotiaana Pietarin Pyhän Sergiuksen meriluostarin esimieheksi. Vuonna 1857 Ignatius vihittiin Kaukasuksen ja Mustanmeren piispaksi, mutta hän jäi eläkkeelle vasta neljä vuotta myöhemmin Nikolo-Babajevskin luostariin Volgalla omistautuakseen henkiselle kirjoittamiselle.
ellauri216.html on line 903: Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian "Reissu" Relander.
ellauri216.html on line 907: Luostarin johtaja kuitenkin päätti totella valtiovaltaa ja sai lopulta palautettua kurin luostariin konevizan ahkeralla käytöllä. Konevitsaan määrättiin 1. tammikuuta 1924 sijoitettavan kotiarestiin lakkautuspalkalle asetettu entinen arkkipiispa Serafim; hänen valvojakseen ja rippi-isäkseen määrättiin silloinen luostarin valvoja, pappismunkki, myöhempi igumeeni Muurikki. Kaksi vuotta kestänyt oleskelu päättyi kun Serafim anoi ja sai siirtolaisviisumin Isoon-Britanniaan jonne hän sitten muuttikin – menettäen samalla lakkautuspalkkansa. No ize asiassa se muutti sieltä Moldaviasn loppupeleissä.
ellauri216.html on line 935: Ortodoksisen perimätiedon mukaan kreikkalainen munkki Sergei asettui asumaan Valamon saarelle vuonna 992. Hän sai myöhemmin seuraajakseen munkki Hermanin, joka oli kristinuskoon kääntynyt karjalainen. Luotettavammat lähteet ajoittavat luostarin perustamisen 1100-luvun puolivälin tienoille. Vihonviimeinen arvaus on 1389.
ellauri216.html on line 941: Lyhyenä rauhan aikana veljestö palasi luostariin, mutta luostari ei ehtinyt uudelleen vaurastua entiselleen, ennen kuin uusi sota alkoi. Vuonna 1611 ruotsalais-suomalainen sotilasosasto hyökkäsi Valamoon, josta munkit olivat juuri ennättäneet paeta ainoastaan pyhien Sergein ja Hermanin pyhäinjäännökset sekä vähän irtaimistoa mukanaan. Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaat veivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Vanhaan Laatokkaan (Staraja Ladoga) ja myöhemmin Tihvinään ja lopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristo hiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamia talonpoikaistaloja.
ellauri216.html on line 978: Tätä evakkomatkaa johtivat luostarin myöhemmät rippi-isät, isä skeemaigumeni Johannes ja isä pappismunkki Savva. Savva oli vielä olemassa 60-luvulla vaikka savva sillä enää seissyt ei.
ellauri216.html on line 1021: Moskovan rauhan astuttua voimaan 13.3.1940 jäi luostarin evakuoimiseen aikaa vain muutama päivä. Se tapahtui kuorma-autoilla Laatokan jäätä myöten, kun ensin oli kuljetettu pois saarella ollut sotilaskalusto. Luostarin kalleimmat taide-esineet lähetettiin Rautalammin kotiseutumuseoon. Arkkipiispan kehotuksesta myös kaikkien skiittojen kirkoista pyrittiin kuljettamaan pyhittäjäisien reliikit pois. Kaikki nämä kuljetettiin Lahdenpohjaan, jossa tavarat lastattiin junanvaunuihin ja koottiin myöhemmin Suolahteen odottamaan pysyvämpää sijoituspaikkaa.
ellauri216.html on line 1054: 1700-luvun alussa Pietari I aloitti taistelun pääsystä Itämerelle ja Venäjän laajentumisesta luoteeseen. Vuonna 1702 (11. lokakuuta ( 22 )) Venäjä valloitti Noteburgin linnoituksen (nimettiin uudelleen Shlisselburgiksi ) ja keväällä 1703 Nevan suulla sijaitsevan Nienschanzin linnoituksen. Täällä 16. (27.) toukokuuta 1703 aloitettiin Pietarin rakentaminen. ja Venäjän laivaston tukikohta, Kronshlotin linnoitus (myöhemmin Kronstadt ) sijaitsi Kotlinin saarella. Sotakampanjan aikana 1710 Venäjän armeija onnistui valloittamaan Viipurin. Samaan aikaan tsuhnien Ingermanlandin maakunnan pohjalle syntyi ikivanha venäläinen Pietarin lääni.
ellauri216.html on line 1115: Neuvostoliiton joukkojen läsnäolon aiheuttamia vahinkoja luostarille käyttivät fasistiset propagandistit. Luostarissa vieraili usein saksalaisia, jotka ottivat siitä kuvia, sekä muiden fasistisen blokin maiden - Bulgarian, Romanian, Slovakian, Unkarin ja Kroatian - edustajia. Näistä vierailijoista hyötyivät luostarin veljet – heidän kauttaan munkit lähettivät Valaamilaisille kirjeitä ja valokuvia muihin maihin. Elokuussa 1942 Valaamissa vieraili italialainen kirjeenvaihtaja ja valokuvaaja Lino Pellegrini, joka jätti yksityiskohtaisen raportin fasistisen puolueen "Il popolo d'Italia" virallisissa painetuissa elimissä (noin kuukautta myöhemmin valkoinen emigrantti painoi sen uudelleen." Paris Bulletin").
ellauri216.html on line 1122: Vasta 1960-luvulla saarelle alkoivat saapua ensimmäiset turistialukset. Vuonna 1979 alueelle perustettiin museo-suojelualue. ja hieman myöhemmin aloitettiin monumenttien entisöinti.
ellauri216.html on line 1154: Abbot Methodiuksen mukaan jopa puolet luostarielämänsä täällä aloittavista lähtee Valaamin luostarista. Epävirallisten julkaistujen tietojen mukaan jokaisesta kahdestakymmenestä luostariin saapuvasta työläisestä vain yksi jää myöhemmin luostariin ja ottaa tonsuuria.
ellauri217.html on line 162: 25 vuoden iässä Muhammed meni naimisiin leskeksi jääneen serkkunsa Khadija bint Khuwailidin kanssa. Tämä oli varakas ja arvostettu ämmä, joka palkkasi könsikkäitä miehiä kauppamatkoille mukaansa. Myös Muhammed oli tehnyt tällaisen matkan Khadijan palveluksessa ennen kuin tämä kosi häntä. Muhammed sai Khadijan kanssa kaikki muut lapsensa paitsi Ibrahimin, nimittäin pojat al-Qasim, at-Tayyib, at-Tahir ja tyttäret Zainab, Ruqayya, Umm-Kulthum ja Fatima. Vasta Khadijan kuoleman jälkeen vuonna 619 tai 620 Muhammed meni uusiin naimisiin. Ibrahimin äiti oli Maria Koptilainen, joka oli profeetalle lahjoitettu jalkavaimo. Kaikkiaan Jumalan lähettiläällä oli kolmetoista vaimoa. 13 women and me the only man in town... Kuiskuttelua on herättänyt Muhammedin lempivaimo A’iša bint Abi Bakr, jonka kanssa Muhammed meni naimisiin, kun tämä Ibn Hishamin mukaan oli seitsemänvuotias Muhammedin ollessa tällöin noin 53-vuotias. On myös esitetty myöhempää perimätietoa, että A’iša olisikin ollut 12- tai 17-vuotias. Tai size oli 25. A’iša oli järjestyksessä kolmas Muhammedin vaimoista ja hänen ”suosikkivaimonsa”. Vaimojen, jalkavaimojen ja lasten lisäksi Muhammedin talonväkeen kuului Muhammedin ja hänen vaimojensa omistamia orjia. Muhammedin mäntä oli kovassa käytössä, mies oli kaikkea muuta kuin Aishan kannattaja.
ellauri217.html on line 179: Muhammedin pako (arab. هِجْرَة, hijra tai hidžra) Median juutalaisten suojiin toteutui dramaattisesti vuonna 622 kesäyönä Abu Bakrin talon takapihan ikkunasta. Se tapahtui viime hetkellä, sillä samana yönä mekkalaisten oli tarkoitus surmata Jumalan lähettiläs. Miekkamiesten partio löysi Muhammedin vuoteesta vain tämän viittaan kääriytyneen ottopojan Ali ibn Abi Talibin, joka Jumalan avulla selvisi seikkailusta hengissä. Alista tuli myöhemmin mahtava ja upporikas kalifi, joka hallitsi koko Lähi-itää Libyasta ja Egyptistä Afgnistaniin.
ellauri217.html on line 181: Myöhemmin riitoja syntyi erityisesti juutalaisten kanssa. Koraanissa olevien laki- ja rituaalisäädösten (arab. شريعة, šaria) sekä juutalaisiin ja kristittyihin kohdistuneen arvostelun katsotaan laskeutuneen alas varsinkin Muhammedin Medinan kauden aikana. Aluksi juutalaiset saivat jäädä vapaasti asumaan Medinaan, mutta myöhemmin heidät karkotettiin tai tapettiin heimo toisensa jälkeen.
ellauri219.html on line 577: Nyt Lillokin siteeraa katollista pensasmystikkaa. Niitä on kuultu jo aivan simona. Tuomas Kempiläistä, Simone Weiliä, se yx kaveri jostain Hollannista jota Huishaismanni fanitti jonka nimeä ei löydy, jne jne. Huysmans jäi maitojunaan 1871 sodasta kun sille tuli dysenteria eli plödät housuun. Se kuoli izeaiheutettuun suusyöpään paljon myöhemmin.
ellauri219.html on line 993: 50-luvulla hän teki kiertueita Eurooppaan ja viihtyi erityisesti Ranskassa ja Ruotsissa. Parker veti yhä heroiinia kuin simo hilloa, minkä lisäksi hänen alkoholinkäyttönsä oli riistäytynyt hallinnasta. Hän myöhästeli esiintymisistä, ja soiton laatu oli epätasaista.
ellauri220.html on line 81: Mixi Wilt kumitti sitä 20vee myöhemmin? Ahaa, Brooklyn Bridge valmistui. Walt Whitman wrote "Crossing Brooklyn Ferry" before the construction of the Brooklyn Bridge (which was completed in 1883). 50v tuli täyteen Wilhon matkustaessa itään päin, 100v suunnilleen Löllön pesispelin aikoihin. 150v synttäri olis ollut joskus Irakin invaasion ja pankkikriisin välimailla.
ellauri220.html on line 113: Ensimmäisinä naispuolisina seksisymboleina pidetään Theda Baraa ja Clara Bowta (alla). Tisseihin ei sazattu tuohon aikaan yhtä paljon kuin myöhemmin 50-luvulla.
ellauri222.html on line 686: Saatuaan kamat pussiin ja kassit tyhjixi Augie alkaa katua. Mutta myöhäistä. Thea antaa sille lähtöpassit. Juttuhan on niin että narsisteilla ei ole toisen rakastamisen kykyä. Kaikki voimat menee izerakkauteen.
ellauri222.html on line 978: Pyhä Blasius oli legendan mukaan hurskas eläinlääkäri, joka valittiin aikanaan kotikaupunkinsa Sebasteian piispaksi, ja toimi rohkeasti paikallisten kristittyjen johtajana vainon aikana. Hän vetäytyi myöhemmin peliluolaan kaupungin lähistöllä, ja eli siellä rukoillen muiden pelimiesten puolesta ja siunaten ja parantaen villieläimiä. Keisari Liciniuksen aikana v. 316 paikallinen maaherra aloitti vainot. Hänen miehensä löysivät Blasiuksen lemmikit etsiessään petoja, joille kristityt voitaisiin syöttää. Kun häntä vietiin Sebasteiaan, hän paransi erään naisen pojan, joka oli tukehtumassa kurkussaan olevaan ruotoon. Blasiusta kidutettiin tästä hyvästä pieksemällä häntä kepeillä ja repimällä hänen ihoaan villan karstauksessa käytetyillä piikeillä. Hyväxi lopuksi hänet mestattiin.
ellauri223.html on line 46: Käkättävä Sale luki Mexicossa kirjasta, johon oli koottu eri aikakausien unelmavaltioita eli utopioita. Niiden joukossa oli tää ennestään mulle tuntematon Tommaso. Kyllä sekin kuvitelma oli vitun dystooppista totalitarismia. Apinoiden planeetta muistutti termiittipesää enemmän kuin Tommason myöhemmän maanmiehen, bensa-aseman kattoon jalat alaspäin ripustetun, kärpästen vaivaaman Mussolinin pahimmissakaan painajaisissa.
ellauri223.html on line 178: Bacon valittiin parlamenttiin vuonna 1584 ja hän toimi sen jäsenenä yhtensä 36 vuoden ajan. Baconin ura lähti todelliseen nousuun kuitenkin vasta kun kuningatar Elisabet I kuoli vuonna 1603 ja Bacon siirtyi Jaakko I:n palvelukseen. Samana vuonna hänet lyötiin ritariksi. Vuonna 1613 Baconista tuli tuomari, ja viisi vuotta myöhemmin hän sai lordikanslerin ja Verulamin paronin arvonimen. 60-vuotias Bacon nimitettiin St. Albansin varakreiviksi. Myöhemmin samana vuonna häntä syytettiin lahjusten ottamisesta, johon hän myönsi syyllisyytensä. Bacon sai 40 000 punnan sakot ja hänet tuomittiin vankeuteen Lontoon Toweriin. Hän ehti viettää vain neljä päivää vankeudessa ennen armahdustaan eikä hänen tarvinnut maksaa sakkoja, mutta Bacon ei enää tapahtuneen jälkeen voinut toimia parlamentin jäsenenä tai poliittisessa virassa. Twice paid, kuten sanottiin uudessa Atlantixessa.
ellauri223.html on line 180: Tieteessä Bacon kehitti induktiivista päättelyä eteenpäin yrittäessään saada selville lämmön olemuksen. Hän teki luetteloita kuumista ja kylmistä kappaleista toivoen löytävänsä näistä luetteloista joitain, joka olisi mukana aina esimerkiksi kuumissa kappaleissa, mutta puuttui kylmistä. Tarinan mukaan Bacon halusi eräänä talvipäivänä kuninkaan lääkärin kanssa käydyn keskustelun jälkeen kokeilla kylmyyden vaikutusta lihan säilyvyyteen ja osti tätä varten teurastetun kanan. Hän täytti sen lumella ja vei sen sisälle. Samalla Bacon itse sairastui ja joutui vuodepotilaaksi. Bacon kuoli myöhemmin saamaansa keuhkokuumeeseen, mutta viimeisessä kirjoittamassaan kirjeessä hän toteaa Arundelin jaarlille, jonka hoteissa hän sairasti, että kanalla tehty koe oli onnistunut erinomaisen hyvin, ja liha todella säilyy hyvin kylmässä! Tämän jälkeen Bacon teurastettiin ja sen maha täytettiin lumella.
ellauri223.html on line 186: Vähän myöhemmin Pekoni otti osaa ex-suosijansa Essexin mestauxeen. "No defamer of any man". The succession of James I brought Bacon into greater favour. He was knighted in 1603. In another shrewd move, Bacon wrote his Apologies in defense of his proceedings in the case of Essex, as Essex had favoured James to succeed to the throne.
ellauri223.html on line 262: Riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana on 7,4 %. Muistisairauden todennäköisyys myöhäisiässä on lisääntynyt jonkin verran, jos testistä saa 10–11 pistettä. Riski on selvästi lisääntynyt, jos testistä saa 12–15 pistettä. Juvan mukaan on syytä huolestua, jos oma tulos on vähintään 10 pistettä.– Ryhtyisin tekemään jotain tukka putkella, jos pisteet alkavat mennä yli yhdeksikön, Juva sanoo ja lisää, että testistä saatu tulos ei ole mikään tuomio, onpahan vaan sellainen huomio. Jag tar hommio på det. Eli siis:
ellauri226.html on line 49: Yli neljä vuosikymmentä myöhemmin Romney sisällytti yhdelle Spotify-soittolistalleen "Good Vibrators", yhtyeen psykedeelisimmän hitin. Ja äskettäin Cincinnatissa pidetyssä pysähdyksessä Romneyn kampanja soitti kappaleen ei kerran vaan neljä kertaa ennen kuin ehdokas pääsi korokkeelle kantotuolissaan.
ellauri236.html on line 526: Olin hiljattain Washingtonissa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokouksessa, sanoi tohtori Luova Tuho. Taloushistorioitsija Niella Ferguson sanoi siellä pitämässään puheessa, että olisimme onnekkaita, jos saisimme vain 1970-luvun kaltaisen talouskriisin emmekä sotaa kuten 1940-luvulla. Kansalliset turvallisuusneuvonantajat olivat huolissaan Naton sekaantumisesta Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan sekä Iranin ja Israelin törmäyskurssista. Ja juuri tänä aamuna luin, että Joe Bidenin hallinto odottaa Kiinan hyökkäävän Taiwaniin ennemmin tai myöhemmin. Rehellisesti sanottuna: kolmas maailmansota on tosiasiassa jo alkanut, varmasti ainakin Ukrainassa ja kyberavaruudessa”, hän sanoo. Jo on siinä aivan vitun oikeassa.
ellauri238.html on line 177: Tästä miehestä tulee vielä jotain suurta, lupasi Rauno. - Kaunis nimi. Kivoja runoja, komppasi Tuula-Liina. Tää Tuula-Liinan paljastuskirja näyttäis olevan paikoin aika "happamia sanoi vittu rypäleistä". Dodi! Rypäleitä persiissä! Tää voi nyt vähän kirpasta. Mutta hauska lukea. Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja myös sisaruksensa ovat myöhemmin netonneet Penan julkkiskuvasta laatimalla useita hänen toilailujaan käsitteleviä teoksia. Mies oli kehnonpuoleinen kirjailija ja narsistinen pulzari.
ellauri238.html on line 387: Seurue vaikeni ja rupesi uteliaana tuijottamaan. Olin niin nolo, etten saanut sanaa suustani. Niin hänen piti oma-aloitteisesti kertoa, missä oli ollut (Annelilla) ja mitä tehnyt (nainut Hilja maitotyttöä kuin Tauno Palo, tosin vain 1 1/2 kertaa). Pena näki mielellään että naiset tappelivat hänestä. Sellainen ihmissuhdepeluri hän oli. Kaikexi onnexi se on jo vainaja. Anneli muutti myöhemmin naapuriin Kulosaareen. Meistä tuli ystävät. Haukuimme Penaa yhdessä.
ellauri238.html on line 574: Hansa häädettiin lopulta tiloistaan maaliskuussa 1968, mistä syntyi suuri kohu. Koska hotelli-ravintola ei suostunut lähtemään vapaaehtoisesti, sen kantapeikot jouduttiin kantamaan ulos. Häätöä käsiteltiin myöhemmin useassa oikeusasteessa, mutta ylioppilaskunta voitti jutun.
ellauri238.html on line 592: Yleisradiossa hänen esimeiehenään teatteriosastolla oli aluksi Olavi Paavolainen, kirjailija, jota hän ihaili ja jonka nimiin rekisteröidyllä pistoolilla hän myöhemmin ampui itsensä Armo Hormian kesämökillä yritettyään Penan ja Jompan kanssa päästä irti viinasta. Harri onnistui, toiset eivät.
ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.»
ellauri240.html on line 190: Metalious valmistui Manchester Central High Schoolista 1942 ja avioitui seuraavana vuonna George Metaliousin kanssa. Sodan jälkeen George Metalious opiskeli sodassa palvelleille tarkoitetun tuen turvin, ja valmistuttuaan New Hampshiren yliopistosta hän vastaanotti rehtorin viran Gilmantonin kylässä New Hampshiressa. Gilmantonin on sanottu olevan sen kaupungin esikuva, johon Metalious sijoitti vuonna 1956 julkaistun romaaninsa Kaupunki nimeltä Peyton Place tapahtumat. Kirja oli myyntimenestys, ja se oli yli vuoden The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla. Vuonna 1957 kirjasta tehtiin elokuvaversio Peyton Place – vihan tyyssija ja myöhemmin televisiosarja Peyton Place. Metalious kirjoitti kirjalle myös jatko-osan Paluu Peyton Placeen. Metalious kuoli 39-vuotiaana alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin.
ellauri240.html on line 445: Ajatellaan esimerkixi myöhästymistä. Jos seurustelet miehen kanssa, joka jatkuvasti ja itsepäisesti myöhästyy, tämä voi kertoa sinulle hänestä jotakin jota et ehkä haluaisi myöntää itsellesikään. Tavaksi tulleeseen
ellauri240.html on line 446: myöhästymiseen on aina jokin syy. Ehkä se on hänen tapansa potkia tutkainta vastaan. Hän ei ehkä tahdo istua Axan hännän alla. Hän ei ehkä pidä sinusta. Lyöminen alkaa kun miehelle on kertynyt enemmän paineita kuin hän jaxaa kestää. Kun asiat eivät suju hänen tavallaan, hän hakkaa sinua. Se on vaaratonta pientä kapinointia, mutta lapsellista.
ellauri241.html on line 62: Lamia (/ˈleɪmiə/; Kreikka: Λάμια), muinaisessa kreikkalaisessa mytologiassa, oli lapsia syövä hirviö, ja myöhemmässä perinteessä sitä pidettiin eräänlaisena yöllä ahdistavana henkenä (daemon, succubus). Varhaisimmissa tarinoissa Lamia oli kaunis muinaisen Libyan kuningatar, jolla oli suhde Zeuksen kanssa. Tämän oppimisen jälkeen Zeuksen vaimo Hera ryösti Lamialta lapsensa, Zeus-suhteensa jälkeläiset, joko sieppaamalla tai tappamalla heidät. Hänen lastensa menetys ajoi Lamian hulluksi, ja kostoksi ja epätoivoksi Lamia nappasi kaikki löytämänsä lapset ja söi heidät suihinsa. Julmien tekojensa vuoksi hänen fyysinen ulkonäkönsä muuttui rumaksi ja hirvittäväksi kuin isovenäläisillä. Zeus antoi Lamialle profetian voiman ja kyvyn ottaa pois ja palauttaa silmänsä, mahdollisesti siksi, että Hera kirosi hänet unettomuudesta tai koska hän ei enää voinut sulkea silmiään, niin että hänen oli pakko aina obsessata kadonneista lapsistaan.
ellauri241.html on line 484: For truth´s sake, what woe afterwards befel, totuuden vuoksi, mitä kurjaa myöhemmin tapahtui:
ellauri243.html on line 111: Kylen omaelämäkerta, "Amerikkalainen sala-ampuja: Amerikan tappavimman sala-ampujan elämäntarina", julkaistiin tammikuussa 2012. Kaksi vuotta myöhemmin "American Sniper", elokuvasovitus hänen kirjaansa, jonka ohjasi Clint Eastwood ja jossa näytteli Bradley Cooper, teki kansallisen sensaation. Kyle esiintyi Conan O'Brienin keskusteluohjelmassa ja NBC:n tosi-tv-ohjelmassa "Tähdet ansaizevat raitoja". 10 vuoden palveluksen jälkeen Kyle jätti armeijan pelastaakseen avioliittonsa. Hänet erotettiin kunniallisesti vuonna 2009 ja hän sai yhden Hopeatähden ja neljä Pronssitähtimitalia V-mäisellä laitteilla urheudesta. Hänen kokonaistuloxensa oli 150 varmaa raatoa 10v aikana. Häyhä ja Stollen nauraisivat sille kämmeniinsä.
ellauri243.html on line 367: vuotta myöhemmin. Kabaevan ökytalo on rakennettu kokonaan puusta. Kusi tuli
ellauri243.html on line 660: Pahrumpin kaupunginhallitus äänesti 15. marraskuuta 2006 säädöksen puolesta, jossa julistetaan englanti viralliseksi liikekieleksi, kielletään ulkomaisten lippujen näyttäminen ja kielletään kaikki edut laittomille maahanmuuttajille. Asetuksen toimenpide edellytti, että Yhdysvaltain lippu oli nostettava kaikkien muiden lippujen yläpuolelle riippumatta siitä, mitä organisaatiota, kansakuntaa tai hallitusta se edustaa. Määräys kumottiin neljä kuukautta myöhemmin huonon julkisuuden vuoksi.
ellauri244.html on line 55: Puusta tehty kirkkoveneen näköinen kirjasto on kaikille. Siellä on vähän kaikkea, vain 100K kirjaa väljästi aseteltuna tarjoiluehdotuxina. Kaikki taattuja menestyxiä. 4 hyllyä jännitystä ja 1 kauhua (K), 2 hyllyä viihdettä (F), loput fiktiota (E). Läckbergin naisen kosto oli jännärihyllyssä. Esa Sariolalta oli 1 viisikymppisenä kynäilty myöhäisteos. Taattua Sariolaa. 2001 suikahtaneen Harri Sirolan 1. ja viimeinen nide löytyivät fiktiohyllystä. Hizi etten älynnyt ottaa samalla Anja Kaurasnellmanin Syysprinssiä. Camillan 1. luku on perinteistä pornoa. Raastepöydästä soppii aloittaa.
ellauri244.html on line 83: Saadaxeen ilmaa Sirola lähti mukaan perustamaan nuorten kulttuuriradikaalien Kiima-lehteä, mutta taas liian myöhässä, kiima oli jo kexitty:
ellauri244.html on line 132:
ellauri244.html on line 344: Joku Päivi Koivisto on lukenut Sariolan myöhäistuotannosta 2007 laaditun Valtakirjan, muttei pitänyt sitä kovin kummosena. Vähän epäselväxi jääkin mitä siinä oikein tapahtuu, jos ylipäänsä mitään. Se näyttää selvältä jo alkupään luettua et miespääosan esittäjä on patologinen valehtelija.
ellauri245.html on line 618: Tedescon mukaan tulivuoren laava kuuluu nopeimmin liikkuviin laavoihin maailmassa. Hetkeä myöhemmin hän kuitenkin arvioi Reutersille, että laava ei aiheuttaisi uhkaa kaupungille. Laava vaikuttaa virtaavan onnexi kohti Ruandan rajaa, ei kohti kaupunkia.
ellauri246.html on line 52: Vuonna 1913 Agnon muutti Saksaan, missä hän solmi avioliiton Esther Marxin kanssa vuonna 1920. Heille syntyi poika ja tytär. Saksassa hän tutustui juutalaiseen liikemieheen Salman Schockeniin, josta tuli hänen kustantajansa ja mesenaattinsa. Tästä lähtien kaikki hänen teoksensa julkaistiin Schockenin kustannusyhtiössä. Hän julkaisi myös useita novelleja hepreankielisessä päivälehdessä nimeltä Haaretz, joka myös oli Schockenin omaisuutta. Haaretz taitaa ilmestyä tänäkin päivänä. Saksassa Agnon kokosi yhdessä tunnetun juutalaisen ajattelijan Martin Buberin kanssa kirjan hasidien tarinoista (Die Erzählungen der Chassidim). Vuonna 1924 tulipalo tuhosi kaikki hänen käsikirjoituksensa, ja myöhemmin samana vuonna hän palasi Jerusalemiin lopullisesti ja asettui asumaan Talpiotin kaupunginosaan.
ellauri246.html on line 67: Sodanjälkeisinä vuosina Sachs luki juutalaista kirjallisuutta ja Tooraa. Hän opiskeli myös juutalaista mystiikkaa ja kabbalaa ja julkaisi runoja "mykkänä huutona" holokaustia vastaan. Vuonna 1954 hän aloitti kirjeenvaihdon Paul Celanin kanssa. Celan oli keskitysleireiltä pelastunut romanianjuutalainen runoilija, joka oli muuttanut sodan jälkeen Pariisiin. Sachs ja Celan olivat sukulaissieluja, ja huolimatta suuresta ikäerosta heidän lämmin ja henkevä ystävyytensä jatkui Celanin itsemurhaan, vuoteen 1970 asti. Nelly Sachs itse kuoli vain pari kuukautta myöhemmin. Kelaa sitä!
ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista.
ellauri246.html on line 373: 8. tammikuuta 2008 julkaistiin valikoima "yksinkertaiset leningradilaiset", mikä vaati Tunwader Brodskin tuomitsemista. Viisi päivää myöhemmin, hän löysi itsensä vankilasta, jossa ensimmäinen vakava sydänkohtaus tapahtui 14. helmikuuta. Kaikesta huolimatta hänet lähetettiin psykiatriseen sairaalaan. Kolme viikkoa osoittautui pahimmaksi ajaksi elämässään. Useimmiten potilaan tutkimukseen käytettiin niin kutsuttua Chuckia. Henkilö oli syväjäässä yöllä, kylvyssä, täynnä jäävettä ja kääritty märkään rättiin hyllylle. Tämä lomake asetettiin kuumaan akkuun. Kankaan nopeasti kuivattua se kaatui kipuun kehossa. Avustaen niin, rangaistusaineiden lääkärit tunnistivat runoilijan kykenevän psykopatiaan.
ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.
ellauri246.html on line 379: Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta.
ellauri246.html on line 381: Joseph Brodsky sisältää tietoja siitä, että kääntöpiste on saapunut vuonna 1972. OVIR: ssä runoilija ehdottaa valintaa: maahanmuutto tai kuumaa päivää, kuten ne ilmaistiin psykopaattiloissa ja vankiloissa. Itse asiassa, hän ei ollut valinnut sitä, vaan hän yritti venyttää lähtöpäivää jälkimmäiseen saakka. Aika oli tarpeen ensimmäisen teoksen kokoelman valmistelussa. Samizdatovsky, tietenkin. Mutta silti, jo vailla Neuvostoliiton kansalaisuutta, 4. kesäkuuta hän lensi reitin varrella Moskova - Wien. Kaksi päivää myöhemmin siitä, että oli jo tutustunut Itävallassa
ellauri246.html on line 384: Elämäkerta todistaa, että runoilija Brodsky oli suurelta osin epätavallinen maahanmuuttaja. Hänen pokkansa ei pitänyt, kun hänet laskettiin Neuvostoliiton hallinnon uhrixi. Jospa hän itse oli ansainnut kaikki hänen solarms. Hänen kotimaassaan hän rikkoi kaikki yhteydet paitsi pakotettuja. Vaikka hänet tehtiin avoimessa sydämessä, isä ei sallinut lähtöä Yhdysvaltoihin. Kaikki myöhemmät pyynnöt eivät myöskään saaneet tuloksia. Vanhemmat kuolivat tauon aikana yhdessä vuodessa 1983 ja 1984. Mutta hän ei koskaan tullut kotikaupungille, vaikka se oli mahdollista. Kaikki ystäväpyynnöt törmäävät yhden vastauksen eri muunnelmissa: rakkauden sijasta he sanovat, älä palaa. Ei ole tiedossa, että hänellä ei ollut enää suhdetta Basmanovan tai Leningradin kanssa. He olivat myös hänelle monin tavoin intiimi.
ellauri246.html on line 388: Viittaus päätelmään: Suuren runoilijan työ on kiittämätön asia. Tälle olisi omistettava vuosia ja kirjoittaa monikulttuurinen tutkimus. Asenne kohti häntä on epäselvä. On ihmisiä, monet heistä, ja he ansaitsevat syvän kunnioituksen, jotka eivät siedä Josifin laajaa runoutta. Sitä pidetään erityisesti myöhäisissä näytteissä, kylmänä, riistettynä elämästä. Mutta se, anna sen olla kylmä, täysin omistettu. Maahanmuutoksessa Joseph Alexandrovich kääntyi välittömästi esseegenrelle ja kirjoitti niitä elämänsä loppuun. Ja puheessaan, jota Nobel-palkinto Laureat perinne perinteisesti pitävät, hän korosti uudelleen sitä, että pitää runoutta pelkästään yksilön asiasta, ja itse on yksityinen henkilö. Vittuako menivät julkaisemaan ne edes samizdattina.
ellauri246.html on line 394: Tuleva runoilija syntyi Leningradissa, joka on Pietarin ikivanha nimi. Esseessä "pienempi kuin yksiköt" Brodsky omistaa monia sivuja kuvaamaan jälkiläistä Leningradia. Näiden kilpailujen ja julkisivujen sekä klassisten, eklektisten ja modernistien mukaan hän opiskeli kulttuurin historiaa paremmin kuin myöhemmin kirjoissa. Mutta, ei petä Brodsky, kauniin kaupunkimuseon kohtauksessa oli elämää, jolla on keskittyminen, militarisointi. Kansalaisten, kuten koululaisten, tärkeimpänä hyveenä pidettiin tottelevaisuutta. Koulu antoi Brodskille ensimmäiset ärsyttävät väsyneet ideologian oppitunnit. 15-vuotiaana tuleva runoilija heittää koulua vesilinnulla ja harjoittaa lisää itsehallintaa. Hän uskoi, että kahdeksannesta palkkaluokasta on välttämätöntä aloittaa kapea erikoistuminen, koska nuori mies on terävä mieli ja erinomainen muisti, mutta hänellä ei voi vietävä ole aikaa opiskella tieteenaloja, jotka eivät koskaan tarvitse häntä.
ellauri246.html on line 396: Brodsky oppi perusteellisesti kaksi vierasta kieltä - englanti ja puola, jotka myöhemmin osallistuivat käännöksiin. Oppi filosofiaa, mukaan lukien uskonnolliset ja metafyysiset, tietenkin laittomasti. Tietenkin hän harjoittaa kirjallisuutta, sekä virallista että epävirallista. Opi perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne.
ellauri246.html on line 410: Brodskyn pyrkimys sopii henkisesti totalitarismin varapuheenjohtajaksi, Brodsky on yhä enemmän tunkeutumassa eksistenttisiltä maidosilta peremmälle. Toimittajan kysymyksestä, mikä vaikutti hänen luonteensa muodostumiseen: "Kun olin 22 tai 23-vuotias, minulla oli tunne, että minussa oli jotain erilaista, minuun sattui, ja että en ollut kiinnostunut ympäristöstä ... parhaimmillaan kuten ponnahduslaudasta ... »Kuvitukset suuntasivat yhä enemmän itsepäisyyteen. "Ennemmin tai myöhemmin, hetki tulee, kun maallinen vetovoima on lakannut toimimasta." Runoiden sisäelämä, jossa tää paljon puhuttu transsendescence vallitsee, lähti liikenteeseen ulkoisesta elämästä. Fyysisesti maailmassa BrodSky vietti suurimman osan ajasta puhtaan hengen kuningaskunnassa eli vetelehti toimetonna. Viranomaiset hermostuivat, kun Brodskin runoilijapersoonallisuus muuttui vähitellen itsenäiseksi suljetuksi järjestelmäksi. Maailmanlaaja maailma, kuten Lurien tutkija näytti, oli Brodski ainoa vaihtoehto löytää hengellistä vapautta. Sitää löytää nykyään vaan lännestä. "Sisäinen maailma on liioiteltu, ja ulkoinen, vähentynyt" - ilmoittaa viranomaisille naapurinsa autobiografinen sankari psykiatrisessa sairaalassa runossa "Goryunov ja Gorchakov".
ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
ellauri246.html on line 558: Venäjän maahanmuuttajat neuvostoliiton aikana, perinteisesti ne voi jakaa kolmeen ryhmään: ensimmäinen aalto - ne, jotka joutuivat lähtemään maahan välittömästi sisällissodan jälkeen tai sen aikana; Toinen aalto, johon ihmiset, jotka pakenivat länteen tai olivat ylipäänsä jäljellä toisen maailmansodan aikana; Ja kolmas aalto on maahanmuuttajat, jotka lähtivät maasta 60-70-luvulla ja myöhemmin.
ellauri246.html on line 625: "Tiesin, että OVIR-kansalaisista ei vain kutsunut sitä ja edes ajatellut, ei jättänyt minua ulkomaille. Sanoin, että olin täynnä myöhään, kellot seitsemällä illalla, ja he: kiitos ja seitsemässä odotamme. Hän otti minut munasoluihin ja ystävällisesti kysyi mitä kuulin. Kaikki on kunnossa, vastaus. Hän sanoo: Olet saanut kutsun Israelille. Kyllä, sanon, sai; Ei vain Israelissa, vaan myös Italiassa, Englannissa, Tšekkoslovakiassa. Miksi et hyödyntää Israelin kutsua, kysyy eversti. Ehkä luulit, ettet anna sinun? No, ajattelin, vastaan, mutta ei tämä tärkein asia. Mitä? - pyytää eversti. En tiedä mitä tehdä siellä, vastaus. Ja täältä keskustelun muutokset. Kind poliisi "sinä", hän menee "sinuun" Sitä minä kerron teille, Brodski. Täytät nyt tämän lomakkeen, kirjoita lausunto, ja päätämme. Ja jos kieltäydy? - Minä kysyn. Eversti tähän: sitten kuumapäivät tulevat sinulle. Olin istumassa vankilassa kolme kertaa. Kaksi kertaa henkisessä sairaalassa ja kaikki voisivat oppia näissä yliopistoissa, hän hallitsi täynnä. Hyvä, sanon. Missä nämä paperit ovat? Se oli perjantai-iltana. Maanantaina uudelleen puhelu: Mene ja siirry passi. Sitten kauppa alkoi - lähtöä. En halunnut mennä heti. Ja he ovat siinä: sinulla ei ole passia. " Brodsky oli liian sidottu - vanhempansa, hänen poikansa, ystäviensä, kotimaisen kaupunkiin, liian paljon vaalia äidinkielen väliaineen jättää peruuttamattomasti. Leningrad KGB:lla on kuitenkin heidän näkemyksensä vanhasta asiakkaasta. Se esitteli kätevän tapauksen päästä eroon arvaamattomasta runoilijalle kerran ja kaikille. Brodsky ei oikeastaan antanut mitään kerätä eikä sanoa hyvästit. 4. kesäkuuta 1972 kymmenen päivää hänen 39. vuosipäivänsä jälkeen Brodsky lensi Leningradista Wieniin. Poistumasta maasta, koska se näytti olevan ikuisesti, menossa Pulkovon lentokentälle, Brodsky kirjoitti kirjeen CPSU: n pääsihteerille, Leonid Brezhnev:
ellauri246.html on line 844: Samana ajanjaksona Brodsky yritti järjestää julkaisun Moskovanlehdissä. Kuitenkin verbi "yritti" on liian kovaa tästä. Tulostuksen saavuttamiseksi oli tarpeen osoittaa jonkinlainen diplomaattisuus, johon Brodski ei pystynyt. Kun hänet johti kalastajan kirjoittajalle, joka voisi auttaa julkaisuissa, hän oli niin vihainen Rybakov hänen ylimielisyytensä, että hän jopa kolmekymmentä vuotta myöhemmin, hän muistutti muistelmista kokouksesta "huono henkilö, joka halusi lukea tarpeettomia runoja ilman loppua . " Kun v.p. Aksenov esittelee Brodskin "nuorten" toimittajien kanssa, johtanut hänet toimituksellisen hallituksen kokoukseen ", Joseph tästä toimituksellisesta hallituksesta kuuli, että Neuvostoliiton painajainen, jossa nuorten kirjoittajat ovat yksinkertaisesti menettäneet tietoisuuden.<…> Hän sanoi, että hän oli läsnä Sabbath Witchesissa. Ja itse asiassa se oli suurin mahdollinen liberalismi. "
ellauri246.html on line 846: 1965-luvun lopulla tai vuoden 1966 alussa BrodSky lähti julkaisupyynnön Leningradin sivuliikkeeseen "Neuvostoliiton kirjoittaja" runojen kirjoista. Kirja, jonka hän oli kutsunut "Winter Mail" ja se koostuu runoista 1962-1965. Käsikirjoitus keskusteltiin, mutta ... for "mutta" Listautuminen ei voida hyväksyä Brodskin jakeissa - Raamatun teemoja ("Isaac ja Abraham"), Jumalan, Angelsin, Serafimovin mainitseminen. Kokouksen osanottajat selittävät, miksi kaikki sama kirja olisi julkaistava: pysäyttää "kaikenlaisia \u200b\u200bkeskusteluja", "tuhota legendoja, jotka ovat syntyneet hänen nimensä ympärille." Arvioijan arvostelut, runoilija V.A. Joulu ja kriitikko V.N. Alfonsov, päivätty lokakuu ja marraskuu. Molemmat arvostelukäyttäjät tukevat päättäväisesti kirjan julkaisemista. Jos tämä voitaisiin odottaa V.N. Alfonsov ja sitten ruokkivat joulun VSEVOLODin runoilijaa (1895-1977), joka jopa "Isaac ja Abraham" kirjoittavat, että tämä on runo "mielenkiintoinen suunnitelmassa, mielekästä ja kirkas väri", odottamaton. Mutta käsikirjoitus, vaikka se oli melko myönteisestä suhtaudesta, annettiin BrodSky takaisin. Pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin KGB: n Leningradin hallintaan ja tarjosi sopimuksen: hän ilmoitti heille ulkomaalaisista, ja he syövät heidän vaikutusvaltaansa siihen, että runoja Brodsky julkaistiin. Tämän jälkeen Brodsky lopulta heilutti kätensä ajatukselle kirjan painos kotimaassaan.
ellauri247.html on line 191: Smollett ei ollut merkittävä, mutta hän on luonut klicheisiä hahmoja, jotka ovat olleet esikuvina myöhempien aikojen kirjailijoille, etenkin Charles Dickensille. Hän on kirjoittanut laajan Englannin historian History of England (1758) ja kääntänyt englanniksi Don Quijoten (1755). Smollett toimi laivalääkärinä 1741–1743 Länsi-Intian reitillä ja yritti suorittaa 1750x lääketieteen tutkinnon. Hän harjoitti ammattia jonkin aikaa Lontoossa, ennen kuin siirtyi vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi. Hän käänsi 38 osaa Voltairen teoksia englanniksi. Hän asui vuodesta 1769 Italiassa.
ellauri247.html on line 398: Jonathan Swift (30. marraskuuta 1667 – 19. lokakuuta 1745) oli angloirlantilainen valistusajan kirjailija ja runoilija sekä anglikaanipappi. Hänet muistetaan kaikista parhaiten satiirisista allegorioistaan Gulliverin retket (1726) ja Tynnyritarina (1704). Swift tunnetaan lähinnä laajasta, noin 150 teosta käsittävästä proosatuotannostaan, mutta hän ehti myös kirjoittaa noin 280 runoa. Swift julkaisi useat teoksensa anonyyminä tai salanimen takaa. Hänen käyttämänsä teräväkielinen satiiri paheksutti monia aikalaisia, mutta myös myöhemminkin. Swift on leimattu katkeraksi ihmisvihaajaksi, joka ei nähnyt ihmiskunnassa mitään hyvää. Puolustajat taas ovat huomauttaneet, että maailma näyttää paremmalta kuin se on, kun ei näe sen todellista kehnoutta.
ellauri247.html on line 493: Hän ei mennyt enää kalliin taiteilijan ateljeehen ja unohti pian koko asian. Puoli vuotta myöhemmin han meni erääseen taidenäyttelyyn. Seinällä oli valtava, 21 metrin pituinen Vernetin historiallinen maalaus, joka esitti Adb-el-Kaderin leirin valtausta. Sen edessä tungeksi sankka ihailijajoukko jotka hahatellen osoittivat jotain hahmoa. Paroni meni myös tarkastelemaan kuvaa.
ellauri249.html on line 196: Vuonna 1908 Sergei vei poikansa Nikitan Juzovkaan töihin. Muu perhe seurasi myöhemmin perässä. Juzovka oli perustettu vuonna 1869. Nimensä kaupunki oli saanut walesilaiselta John Hughesilta, joka oli perustanut alueelle louhitusta raudasta ratakiskoja ja rautarakenteita valmistavan yhtiön. Kaupungin nimeksi tuli vuonna 1924 Stalino ja vuonna 1961 Donetsk.
ellauri249.html on line 214: Sisällissodan jälkeen Ukraina oli raunioina. Puutetta oli asunnoista, hiilestä ja elintarvikkeista. Elintarvikepulan johdosta Hruštšovin ensimmäinen vaimo Galina kuoli nälkään. Lapset Leonid ja Julina jäivät isän yksinhuollettaviksi, kunnes hän 1924 meni naimisiin Nina Petrovnan kanssa. Leninin hallinto ei luottanut Donbassin alueen työläisiin, sanottiin että ”heidän proletaarinen tietoisuutensa oli hukassa”. Työläiset lakkoilivat, ja heitä teloitettiin summittaisesti. Hruštšov nimitettiin vuonna 1922 johtamaan Rutšenkovon kaivosta ja hän paneutui tehtävään tarmokkaasti. Hän olisi puoluetoimitsijan työn sijasta opiskellut kaivosteknikoksi. Puolueen linjariidoissa hän päätyi kannattamaan Trotskia, mitä hän joutui myöhemmin selittelemään ja varomaan.
ellauri249.html on line 246: Kiova joutui rintamien romahduksen vuoksi saksalaisten haltuun 16. syyskuuta 1941. Stalin syytti tästä Hruštšovia, tämän mielestä ilman syytä. Nyt Hruštšov pelkäsi joutuvansa ammutuksi. Stalin päätti jättää Hruštšovin enemmältä sättimiseltä ja määräsi varapääministeri Nikolai Vozneznskin hoitamaan haukkumisen. Marsalkka Žukov totesi myöhemmin, että Kiovan rintaman romahdus oli Hruštšovin vika.
ellauri249.html on line 267: Mitään Hruštšov ei myöhemmin myöntänyt tai pahoitellut. Hänelle Ukraina oli osa Neuvostoliittoa. Raakuutta hän ei katunut, vaan sitä että ei ollut voittanut sotaa riittävän nopeasti. Jännä miten tää osa historiaa on jo kirjoitettu uudelleen.
ellauri249.html on line 281: Berija vangittiin 26. kesäkuuta 1953. Tätä ennen oli käyty monimutkaisia juonitteluja, joista kaikkien väheksymä Hruštšov selvisi voittajana. Nyt myös Molotov oli saatu tukemaan Berijan syrjäyttämistä, samoin Mikojan. Hruštšov kutsui Berijan ministerineuvoston kokoukseen ja operaation turvallisuudesta vastasivat marsalkka Žukov ja Leonid Breznev. Malenkov avasi puheen ja totesi, että Berija oli ”laillistanut mielivallan ja heikentänyt sosialismia”. Berija ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ja onkin epäilty että hänen agenttinsa eivät olleet informoineet häntä tai kyseessä oli merkillinen Hruštšovin ja Berijan kaksoissalaliitto, jossa Berija luuli aluksi olevansa mukana kaappaamassa valtaa Hruštšovin kanssa. Berija saatiin ansaan, vietiin maanalaiseen bunkkeriin ja myöhemmin hänet surmasi kenraali Batiski. Myöhemmin Hruštšov piti ihmishirviönä pitämänsä Berijan syrjäyttämistä ja surmaamista elämänsä voitokkaimpana hetkenä.
ellauri249.html on line 320: Vakoilulentoskandaalin jälkeen Hruštšov oli aluksi lamaantunut. Sitten seurasi valtava toimintapuuska, josta Hruštšovin poika totesi myöhemmin, että aivan kuin isässä olisi pato murtunut. Indonesiassa hän tutustui paikalliseen erikoisuuteen, durian-hedelmään, joka leikattuna löyhkää kammottavalta. Hän päätti lähettää niitä laatikollisen kaikille halveksimilleen Neuvostoliiton puhemiehistön jäsenille. Turismin ohella hän tapasi Indonesiassa Eisenhowerin salaisesti ja antoi tällekin lastikollisen.
ellauri249.html on line 325: New Yorkissa Hruštšovilla oli kiire pyöriä kaupungilla erilaisten tapahtumien perässä: hän kävi lounailla ja päivällisillä, vieraili televisio-ohjelmissa ja lähti omin päin Harlemiin tapaamaan Fidel Castroa. Kuuban nuorekas vallankumousjohtaja teki Hruštšoviin hyvän vaikutuksen ja hän päätti tukea Kuubaa. Päätös johti myöhemmin Kuuban ohjuskriisiin.
ellauri249.html on line 451: Mannerheim oli äärioikeistovallan symboli siinä missä Espanjan Franco ja Chilen Pinochet. Natsi-Suomen julmuudet vuosikymmenien ajalta henkilöityvät Mannerheimin patologiseen hahmoon. Hän ei voinyt kestää että Venäjän laahuskansa otti kohtalon omiin käsiinsä ja karisti vierasperäiset monarkit ja näden siivellä loisivat ulkomaalaiset aateliset. Venäjän jälkeen Saksaan hän suuntautui toivoessaan ensin johtoasemaa Väinö I:n hovissa ja myöhemmin Hitlerin Suur-Saksan aluejohtajana.
ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
ellauri254.html on line 180: Ajatus Venäjän suuresta tehtävästä jatkui myöhemmin Blokin vallankumouslyriikassa, jossa Blok yhdisti sosialismiin kristillistä mystiikkaa ja saksalaisen idealistisen filosofian käsityksiä taiteen kumouksellisuudesta. Blok keskittyi poliittisiin teemoihin teoksissaan Voznezdije (1910–21), Rodina (1907–16) ja Skify (1918).
ellauri254.html on line 329: Zinovjev ja Kamenev muodostivat uuden opposition Grigori Sokolnikovin ja Nadežda Krupskajan kanssa. He katsoivat nyt NEP-politiikan menevän jo liian pitkälle ja vastustivat Stalinin ja Nikolai Buharinin kehittämää oppia ”sosialismista yhdessä maassa”. Zinovjev luotti johtamansa Leningradin puoluejärjestön tukeen ja arvovaltaansa Kominternin johtajana, mutta Stalin osoittautui vaikeaxi palaxi. Zinovjev erotettiin Leningradin (entisen Pietarin) neuvoston johdosta tammikuussa 1926 ja syrjäytettiin myöhemmin samana vuonna myös Leningradin puoluejärjestön johdosta, johon tuli hänen tilalleen Sergei Kirov.
ellauri254.html on line 344: Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev.
ellauri254.html on line 554: Gorki ystävystyi Vladimir Uljanovin (tunnettu myöhemmin nimellä Vladimir Lenin) kanssa 1902. Hänet valittiin 1902 kunniajäseneksi kirjallisuusakatemiaan, mutta Nikolai II perui päätöksen. Protestina Anton Tšehov ja Vladimir Korolenko erosivat akatemiasta.
ellauri254.html on line 606: Saint-Simon osallistui upseerina Yhdysvaltain vapaussotaan mutta menetti omaisuutensa Ranskan vallankumouksessa. Hän loi uuden omaisuuden 1798 mennessä mutta menetti myöhemmin senkin. Oli siinä meillä taloustieteilijä.
ellauri254.html on line 653: Lev Bronstein syntyi juutalaiseen perheeseen Etelä-Venäjällä, nykyisessä Ukrainassa 26. lokakuuta (7. marraskuuta uuden luvun mukaan) 1879. Hänen isänsä David Bronstein oli varakas venäjänjuutalainen maanviljelijä. Levin sisko Olga tuli myöhemmin tunnetuksi bolševikkipoliitikkona ja Trotskin kilpailijan Lev Kamenevin vaimona. Perhe ei ollut kovinkaan uskonnollinen. Bronšteinit puhuivat kotonaan venäjää ja ukrainaa, ja Lev itse sujuvasti lisäksi hepreaa, saksaa, englantia, ranskaa ja espanjaa.
ellauri254.html on line 657: Pariisissa ollessaan Trotski toimitti Iskra-sanomalehteä yhdessä Vladimir Leninin kanssa, mutta asettui toisessa edustajakokouksessa 1903 menševikkien puolelle. On esitetty, että Trotski päätyi menševikkien puolelle koska hän ei halunnut toimia Leninin varjossa. Trotski päätyi seilaamaan omalaatuiseen välitilaan bolševikkien ja menševikkien väliin, molempien ryhmittymien suhtautuessa häneen varautuneesti. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Natalia Sedovan kanssa. Pari sai myöhemmin kaksi poikaa, Levin ja Sergein.
ellauri254.html on line 661: Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Trotski palasi Venäjälle. Hän ei kuulunut enää menševikkeihin, vaan liittyi aluksi sosiaalidemokraattien mežraiontsy-ryhmään ja hieman myöhemmin bolševikkeihin. Trotski nousi nopeasti bolševikkipuolueen johtoon, ja lokakuun vallankumouksen jälkeen hänestä tuli uuden hallituksen sotilas- ja laivastoasiain kansankomissaari (’puolustusministeri’). Tässä tehtävässä hän oli keskeisesti luomassa puna-armeijaa ja vaikuttamassa bolševikkien voittoon Venäjän sisällissodassa. Ettei tää kuulostaisi liian hyvältä: Hän oli osaltaan vastuussa teloituksista, Kronstadtin kapinan kukistamisesta ja bolševikkivastaisen toiminnan väkivaltaisesta tukahduttamisesta. Kuten esim. Judenizin lahtariarmeijan pysäyttämisestä.
ellauri254.html on line 685: Lokakuussa 1917 Kamenev ja Zinovjev olivat ainoat bolševikkien keskuskomitean jäsenet, jotka vastustivat välitöntä vallanottoa. Estääkseen tuhoisana pitämänsä hankkeen he paljastivat bolševikkien salaiset kaappaussuunnitelmat menševikkien Novaja Žizn -lehdessä julkaisemassaan artikkelissa, mitä muut bolševikit pitivät lähes petturuutena. Tästä huolimatta Kamenev valittiin päivää lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikkien muodollisesti ylimmäksi valtioelimeksi eliskä yleisvenäläisen toimekkaasti panevan keskuskomitean puheenjohtajaksi. Kamenev vaati muodostamaan kaikkien sosialististen puolueiden yhteishallituksen ja kävi vallankumousta seuranneina viikkoina marraskuussa 1917 niin sanottujen Vikžel-neuvotteluiden yhteydessä hallitustunnusteluita bolševikkien nimissä Leninin avoimesta vastustuksesta piittaamatta. Kamenevin tavoittelema laajapohjainen hallitus ei totetunut, mutta vasemmistososialistivallankumoukselliset liittyivät hieman myöhemmin bolševikkien hallituskumppaneiksi kansankomissaarien neuvostoon. Leninin torpedoitua Vikžel-neuvottelut Kamenev ja Zinovjev erosivat protestiksi puolueen keskuskomiteasta, mutta palasivat jo muutaman viikon kuluttua katuvaisina takaisin. Sitä ennen Kamenev kuitenkin syrjäytettiin 21. marraskuuta yleisvenäläisen toimekkaasti panevan elimen toimesta ja hänen seuraajakseen tuli Jakov Sverdlov.
ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
ellauri254.html on line 697: Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Heidän väitettiin muodostaneen Trotskin ulkomailta johtaman salaisen terroristijärjestön, joka murhasi Kirovin ja suunnitteli Stalinin sekä muiden puoluejohtajien murhia. Kaikkiaan kuudestatoista syytetystä viisi oli turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan 24. elokuuta ja teloitettiin seuraavana aamuna. Kamenevin vaimo (häh, siis se Leo Trotskin sisko Olga?) kuoli myöhemmin vankileirillä. Myös heidän kaksi poikaansa sekä Kamenevin veli ja tämän vaimo joutuivat teloitetuiksi.
ellauri254.html on line 701: Toisin Sergei Mironovitš Kirov (ven. Серге́й Миро́нович Ки́ров, 27. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1886 Uržum, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta 1934 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) joka oli aito neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja myöhemmin uskollinen stalinisti.
ellauri254.html on line 855: Yxityiset vartijat kauhistavat kaikkia mutta ovat tulleet jäädäkseen. Yxityistä terveyttä vartioivat yxityiset pamputtajat ja tukehduttajat. Mamutaxit exyvät ja yxityiset bussit ja taxit myöhästelevät, mamukuskit eivät päästä sisään koiria eivätkä pääse ize nurkan taaxe pissalle.
ellauri254.html on line 912: Britit ja ranskalaiset pyysivät Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonia antamaan Yhdysvaltain joukkoja Pohjois-Venäjän kampanjaksi tai liittoutuneiden väliintuloon Pohjois-Venäjällä, koska heillä oli todella pulaa ylimääräisistä joukkoista. Heinäkuussa 1918, vastoin Yhdysvaltain sotaministeriön neuvoja , Wilson suostui rajoitettuun osallistumiseen kampanjaan Yhdysvaltain armeijan 339. jalkaväkirykmentin sotilaiden kontingenttiin , joka järjestettiin hätäisesti Amerikan Pohjois-Venäjän retkikuntaan, joka tuli saa lempinimen Jääkarhuretkikunta. Aide Memoire -kirjassaan Wilson asetti suuntaviivat amerikkalaisten väliintulolle sanomalla, että amerikkalaisten joukkojen tarkoitus Venäjällä oli "vartioida sotilasvarastoja, joita (valko)venäläiset joukot voivat myöhemmin tarvita, ja antaa sellaista apua, joka voi olla hyväksyttävää organisaation (valko)venäläisille, omaxi izepuolustuxexeen".
ellauri256.html on line 211: Gorki ystävystyi Vladimir Uljanovin (tunnettu myöhemmin nimellä Vladimir Lenin) kanssa 1902. Hänet valittiin 1902 kunniajäseneksi kirjallisuusakatemiaan, mutta Nikolai II perui päätöksen. Protestina Anton Tšehov ja Vladimir Korolenko erosivat akatemiasta.
ellauri257.html on line 112: Tällä hetkellä kiistanalaisista syistä vuoden 1842 painosta laajennettiin kolmella luvulla ja se sisälsi venäläisiä nationalistisia teemoja. Mahdollisia syitä ovat tarve pysyä linjassa virallisen tsaarin ideologian kanssa sekä kirjailijan muuttuvat poliittiset ja esteettiset näkemykset (jotka ilmenivät myöhemmin teoksessa Dead Souls ja Selected Passages from Correspondence with his Friends ). Muutokset sisälsivät kolme uutta lukua ja uuden lopetuksen (vuoden 1835 painoksessa puolalaiset eivät huomaa polttaa päähenkilöä roviolla).
ellauri257.html on line 139: Nikolai I kuoli vuonna 1855, ja Ševtšenko vapautettiin viimein sotilaspalveluksesta vuonna 1857. Hän ei saanut kuitenkaan palata Ukrainaan, vaan hän asettui ensin Nižni Novgorodiin ja sittemmin jälleen Pietariin. Ševtšenko vietti loppuelämänsä poliisin valvonnan alaisena. Hän sai vuonna 1859 luvan matkustaa vierailulle sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hänet kuitenkin pidätettiin ja käännytettiin takaisin Pietariin. Ševtšenko kuoli Pietarissa 10. maaliskuuta 1861. Ševtšenko haudattiin ensin Pietariin, mutta kaksi kuukautta myöhemmin ruumis siirrettiin haudattavaksi Tšernetša Horaan lähelle Kanivia nykyisessä Ukrainassa. Tästä taisi olla puhetta Kanivin yhteydessä.
ellauri257.html on line 492: Singerin isä oli hasidirabbiini, ja hänen äitinsä Bathsheba oli myös rabbiinin tytär. Singer otti myöhemmin käyttöön äitinsä nimen kirjailijanimessään ”Bashevis” (Bathsheban poika). Hänen veljensä Israel Joshua Singer saavutti kuuluisuutta suosittuna jiddišinkielisenä kirjailijana. Niinpä veli Israel Joshua Singer oli nuoremman veljensä ensimmäinen ja tärkein kirjallinen esikuva.
ellauri257.html on line 493: Paetakseen Puolassa nousevaa antisemitismiä ja sodan uhkaa sekä seuratakseen isoveljeään Singer muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1935. Hän erosi silloisesta vaimostaan Rachelista ja pojastaan Israelista, jotka muuttivat ensin Moskovaan ja myöhemmin silloiseen Palestiinaan. Iisakki pääsi isonveljen hännän alta tämän kuoltua 1945.
ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
ellauri257.html on line 550: Hinde Ester Singer Kreytman (31. maaliskuuta 1891 – 13. kesäkuuta 1954), englanniksi Esther Kreitman, oli jiddishinkielinen romaani- ja novellikirjailija. Hän syntyi Biłgorajissa, Veikselin osavaltiossa rabbiiniseen juutalaisperheeseen. Hänen nuoremmat veljensä Israel Joshua Singer ja Isaac Bashevis Singer tulivat myöhemmin kirjailijoiksi.
ellauri257.html on line 556: Isaac Bashevis Singerin Saatana Gorajissa sisältää viattoman tytön, joka on olosuhteiden musertunut ja joka kantaa Kreitmanin piirteitä ja erityispiirteitä. (Esther Kreitman kärsi joko epilepsiasta tai muusta fyysisestä tai henkisestä tilasta, jolla oli samankaltaisia oireita, ja myöhemmin elämässä hänet diagnosoitiin vainoharhaiseksi.) IB itse sanoi, että hänen sisarensa oli malli hänen kuvitteelliselle Yentlilleen ., perinteistä taustaa oleva nainen, joka haluaa opiskella juutalaisia tekstejä. Hän piti Esther Kreitmania "parhaana jiddish-naiskirjailijana", jonka hän tiesi, mutta hänen kanssaan oli vaikea tulla toimeen. "Kuka voi elää tulivuoren kanssa?" (Hadda, s. 137). Ja hän omisti osan kerätyistä novelleistaan The Seance (New York, 1968) "Rakkaan sisareni muistolle".
ellauri258.html on line 76: Koe antoi telepaattisia kykyjä myös Andylle ja Vickylle, mutta myöhemmin syntyneen Charlien pyrokineettinen voima on ainutlaatuinen sekä pelottavan vahva. Vanhemmat yrittävät kasvattaa tyttöä niin, ettei tämä sytyttelisi asioita hermostuksissaan tuleen, ja samalla piilotella tätä hallituksen agenteilta.
ellauri258.html on line 144: "Olen kotoisin Pohjois-Haagasta. Hyvin köyhissä oloissa kasvanut mummoni lähti 16-vuotiaana piiaksi ja elätti itsensä myöhemmin siivoojana. Hän halusi antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen paremmat lähtökohdat kuin itselleen, ja antoi. Vanhempani eivät päätyneet akateemiselle uralle, vaikka isäni oli sukumme ensimmäinen korkeakoulututkinnon suorittaja. Mä olen ensimmäinen akateeminen ihminen."
ellauri258.html on line 222: Hankintaa ei kilpailutettu, mistä oikeuskansleri antoi myöhemmin moitteet.
ellauri258.html on line 288: Ei Klassikko siis mikään huippuhyvä ole, mutta puoltaa paikkaansa Hotakaisen laajassa tuotannossa. Se myös ennakoi muutamia myöhempiä Hotakaisen kirjojen teemoja, kuten äärimmäisen ikävystyttäviä miehisyyttä ja yhteiskuntaa pyörittäviä rakenteita. Jännittävästi Hotakainen näkee jo 1990-luvun loppupuolen nousukausi-Suomessa kasvualustan orastavalle oikeistopopulismille, ja juuri niissä ryhmissä, jotka sitten aikanaan aktivoituivatkin. Kannattaa lukea! Oikeistopopulismin klassikko!
ellauri260.html on line 91: Personalistit alkoi hälistä romantiikan jälkeisenä aikana. Impersonalistiset filosofiat hallitsivat valaistumista ja romantiikkaa panteismin ja idealismin rationalististen ja romanttisten muotojen muodossa Spinozasta Hegeliin. Tämän reaktion avainhenkilöitä olivat Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819), niin sanotun Pantheismusstreitin alullepanija 1780-luvulla, ja F. W. J. Schelling (1775–1854), joka myöhemmässä työssään hylkäsi varhaisten idealististen järjestelmiensä persoonattomat kannat.
ellauri260.html on line 113: Eksistentialismi, joka antoi niin tärkeitä impulsseja suurelle mannereurooppalaiselle personalismille kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, kehittyi tietyiltä osin myöhemmän Shellingin filosofian linjassa, ja siitä löytyy jälkiä jopa Jacobin kritiikistä persoonatonta panteismia kohtaan. Schellingin kanssa Søren Kierkegaard (1813–1855) vastusti Hegelin idealismia ja korosti yksittäisen ihmisen arvoa sekä filosofialle että elämälle yleensä. Hän syytti idealismia elämän merkityksen tyhjentämisestä laiminlyömällä ihmisen olemassaolon todellisuuden. Kun Kierkegaard ja jotkut myöhemmät eksistentialistit (Marcel, Sartre, Camus, Blondel) keskittyivät ihmisen olemassaolon merkityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin (rakkaus, avioliitto, kuolema, usko, moraali jne.), Muut ajattelijat keskittyivät edelleen henkilön itsensä merkityksen ja luonteen suorempaan tutkimiseen, ja juuri nämä ajattelijat tunnettiin nimellä, ja kutsua itseään personalisteiksi.
ellauri260.html on line 127: Ranskalainen filosofi Paul Ricoeur (1913–2005), jonka filosofiaan husserlilainen fenomenologia vaikutti syvästi, vaikka hän ei koskaan tunnistanut itseään personalistiksi, ammensi monista Mounierille arvokkaimmista teemoista, kuten ihmisen vapauden luonteesta ja ihmisen keskeisyydestä valtioon nähden, vaikka hänen oma myöhempi kehityksensä näistä teemoista poikkesi huomattavasti Mounierin filosofiasta. Hän jakoi myös personalismin hylkäämisen materialismista ja karteesisesta dualismista sekä abstraktioiden hylkäämisen konkreettisen inhimillisen todellisuuden hyväksi. Ehkä suurin yksittäinen elementti Ricoeurin omaksumassa Mounierin persoonallisuudessa oli itse asiassa poliittisesta ja sosiaalisesta sitoutumisesta vetäytymisen mahdottomuus. On pakko vatkaa, pokkana ei pysy kukaan.
ellauri260.html on line 133: Husserlin myöhempi kääntymys idealismiin, joka syntyi 1920 -luvulla, aiheutti tauon monien opetuslastensa kanssa, jotka uskoivat, että hän oli luopunut alkuperäisestä sitoumuksestaan yhdistää filosofinen pohdinta ja objektiivinen todellisuus. Sen oppilaat alkoivat lipsua ja hipsiä personalismiin.
ellauri260.html on line 139: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
ellauri260.html on line 141: Hänen (Bownen, ei Jaakon) myöhäinen kirjansa Personalism, joka julkaistiin vuonna 1908, on suosittu yhteenveto hänen filosofiastaan, joka toi termin "personalismi" amerikkalaiseen filosofiseen ja teologiseen keskusteluun.
ellauri260.html on line 151: Termiä "personalismi" on sovellettu esimerkiksi varhaiseen buddhalaiseen koulukuntaan nimeltä puggalavada, joka ottaa positiivisesti kantaa yksilöllisen itsen identiteettiin ja jatkuvuuteen, eroten siitä, mitä perinteisesti on pidetty Theravada-buddhalaisuuden ortodoksiana. Muita versioita näistä asemista löytyy myöhemmin joistakin Mahayana-ajattelun virtauksista. Mutta aika hikistä.
ellauri260.html on line 153: Mukavampia yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin Vedantasta. Vishishtadvaita (pätevä ei-dualismi) -koulu kääntyi Advaitan radikaalia ei-dualismia vastaan ja vaati paitsi sitä, mitä tämän koulun ja myöhempien koulujen edustajien englanninkielisissä teoksissa, jotka ovat samalla tavalla kriittisiä advaitaa kohtaan, kutsutaan usein nimenomaisesti henkilökohtaiseksi käsitykseksi brahmanista tai absoluuttisesta, mutta myös henkilökohtaisesta ymmärryksestä yksittäisistä olennoista, jotka on suunniteltu fragmentaarisiksi itseksi (jivatmas), jotka ovat "osia" - samalla yksi ja erilliset muutokset - Brahmanista. Koska intialaisen ajattelun erilaiset klassiset darshanat eivät ole täysin eristettyjä ja saavat vaikutteita toisiltaan, Samkhya -ajattelun elementtejä otetaan myös henkilökohtaiseen Vedantaan, samoin kuin joogan ja perinteisen hindulaisen pyhien kirjoitusten perinnön elementtejä. Juuri pysyvän itsensä, atmanin, opetuksen selkeys, perinteinen ensisijaisuus ja perusluonne Vedantassa ja etenkin advaitaa kritisoivissa kouluissa tekevät tästä personalismista kivemmän kuin puggalavadanin buddhalaisuudessa. Valitettavasti vaan näiltä hinduilta puuttuu tää ruumiin ylösnousemus.
ellauri262.html on line 76: C. S. Lewis kirjoitti, että hän piti MacDonaldia "mestarinaan": "Hain eräänä päivänä Phantastesia rautatieaseman kirjakaupasta ja aloin lukea. Muutamaa tuntia myöhemmin tiesin, että olin ylittänyt suuren rajan." [ lainaus tarvitaan ] G. K. Chesterton mainitsi Prinsessan ja Goblinin kirjana, joka oli "vaikuttanut koko olemassaoloani".
ellauri262.html on line 228: Oxfordin colleget ovat kehittyneet luostareista, ja opettaja saattoi elää niiden suojissa kuin munkki, ulos astumatta. Saturomaanien tekijät näyttävät kehittäneen lisäksi yksityisiä turvajärjestelmiä, täsmällisiä päiväjärjestyksiä. CS Lewis lopetti luentonsa sekunnilleen, vaikka kesken lauseen, ja jos tuli myöhässä aloitti sen huutamalla eteisestä päällystakkia riisuessaan.
ellauri262.html on line 250: Perheen ja sukulaisten piirissä Tolkienin käyttönimeksi vakiintui Ronald, jota käytti myöhemmin myös hänen vaimonsa. Koulussa jotkut hänen läheiset kaverinsa käyttivät nimitystä Ron. Aikuisena ystävät tunsivat hänet ajan tavan mukaan sukunimellä tai siitä johdetulla lempinimellä Tollers.
ellauri262.html on line 262: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya.
ellauri262.html on line 264: Tolkien valmistui Oxfordista kesäkuussa 1915, ensimmäisen maailmansodan jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan länsirintamalle, jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui Sommen taisteluun hillomunkin hinnalla. Hän sairastui vuonna 1916 ampumahautakuumeeseen ja pääsi pois rintamalta. Tolkien siirrettiin parantumaan Birminghamiin sotilassairaalaan, josta hänet kotiutettiin jouluksi. Tuolloin hän kirjoitti ensimmäiset Keski-Maa-aiheiset tarinansa. lähde? Käsikirjoitus oli alun perin nimeltään The Book of Lost Tales (suom. Kadonneiden tarujen kirja), jonka tarinoista myöhemmin muodostui postuumisti julkaistu Silmarillion. Kotiutuksensa jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi siitä hyvästä.
ellauri262.html on line 268: Tolkienin tunnetuimpana tieteellisenä työnä pidetään myöhemmin artikkelina julkaistua luentoa Beowulf: the Monsters and the Critics (1936). Luennossaan Tolkien arvosteli tutkijoita, jotka olivat pyrkineet mitätöimään muinaisenglantilaisen Beowulf-eepoksen kirjalliset ansiot ja käyttämään sitä vain Skandinavian muinaishistoriasta kertovana lähteenä. Hänen mukaansa eeposta tulisi lukea ensisijaisesti taideteoksena. Tolkienin luento oli ilmestyttyään merkittävä käännekohta Beowulfin kirjallisuustieteellisessä tutkimuksessa.
ellauri262.html on line 270: Saatuaan professuurinsa Oxfordissa Tolkien tutustui moniin muihin kirjallisuudesta kiinnostuneisiin opettajiin, jotka kokoontuivat Inklings-nimisenä ryhmänä. Yksi tunnetuimpia jäseniä Tolkienin lisäksi oli C. S. Lewis, keskiajan ja renessanssin kirjallisuuden tutkija, joka työskenteli yliopiston opettajana ja on tullut tunnetuksi fantasiakirjastaan Narnian tarinat. Tolkienin ja Lewisin välille kehkeytyi ystävyyssuhde, joka kesti ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta Lewisin kuolemaan 1963 asti. Lewis, joka oli aiemmin tunnustautunut ateistiksi tai agnostikoksi, kääntyi 1930-luvun alussa kristinuskoon, osin katolisen Tolkienin vaikutuksesta. Ei mennyt ihan putkeen sikäli, että Tolkien sai käännytetyxi Lewixen pakanuudesta vain englannin kirkkoon saakka. Sekin kyllä oli saavutus, sillä Lewixen porukat oli Belfastista ja vihasivat paavin palvojia kuin ruttoa. Tolkien sanoi myöhemmin ettei Lewis kääntynyt vaan taantui. Kerran Lewis kuzui Tolkienin kuullen katolisia "paskahuusin rotixi".
ellauri262.html on line 282: Taru sormusten herrasta sai ilmestyessään ristiriitaisia arvosteluja, mutta suosio kasvoi vähitellen. C. S. Lewis ehdotti vuonna 1961 Tolkienia Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. Ei tärpännyt. Viisikymmentä vuotta myöhemmin julkistetun arkistomateriaalin mukaan palkintolautakunta ei pitänyt Tolkienin proosaa tarpeeksi korkeatasoisena. Eihän siinä paljon kehumista olekaan, eikä juonessakaan, se on varsin klisheinen. Koko juju on hauskoissa fantasiahahmoissa.
ellauri262.html on line 298: Uusiseelantilainen Peter Jackson ohjasi vuosina 2001–2003 Taruun sormusten herrasta perustuvan karamellimaisen elokuvatrilogian, joka menestyi sekä katsojamäärissä että palkinnoissa mitattuna. Vuosikymmentä myöhemmin Jackson sovitti myös Hobitin elokuvatrilogiaksi, jonka osat ilmestyivät vuosina 2012–2014. Lisää melliä.
ellauri262.html on line 378: Ensimmäiset Wimsey-kirjat olivat kevyitä, päähenkilönsä omalaatuisuudella leikitteleviä teoksia. Kun Wimsey kohtaa Harriet Vanen, jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin, teemat vakavoituvat. Arvostetuin Wimsey-kirjoista on toiseksi viimeinen, Juhlailta, jota on sanottu yhdeksi parhaista Oxfordin yliopistomaailman kuvauksista. Sayers itse piti tärkeimpinä töinään käännöksiä, etenkin Danten Jumalaisen näytelmän englanninnosta.
ellauri263.html on line 69: Tobitin kirja, josta on ollut jo puhetta albumissa 111 kertoo Tobitin pojasta Tobiaasta, jonka hän lähettää perimään erästä velkaa. Matkalla Tobias kohtaa naisihmiseksi naamioituneen enkeli Rafaelin, jonka ohjauksessa hän hankkii edullisesti punaleimaisen kalan sydämen, maksan ja sappirakon. Sitten hän tapaa1 lesken, joka on kyllä ollut naimisissa seitsemän kertaa, mutta on pysynyt neitsyenä, koska ko. Saaraan lätkääntynyt demoni Asmodeus on surmannut hänen jokaisen aviomiehensä hääyönä. Enkelin kehotuksesta Tobias menee lesken kanssa naimisiin ja ajaa demonin pois kalan sydämen ja maksan hajulla, ja panee sitten hajusta piittaamatta Saaraa menestyxellä. Saman kalan jo erittäin haisevalla sapella Tobias palauttaa myöhemmin isänsä Tobitin näön.
ellauri263.html on line 96: Barukin kirja on ennen kaikkea katumuksen ja lohdutuksen kirja. Se on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja ystävän mukaan, josta Jeremian kirjassa kerrotaan etenkin 36. luvussa. Kirja jakautuu neljään osaan. Johdannossa (1:1–14) kuvataan historiallista tilannetta. Baruk on Babyloniassa ja lukee julkisesti kirjoituksensa Juudan kuninkaan ja muiden pakko-oireisten siirtolaisten kuullen. Tämä tapahtuu luultavasti vuonna 582 eKr. Ajoituksessa on ongelmansa: Jeremian kirjan mukaan Baruk oli tuolloin Egyptissä eikä Babyloniassa. Kaikkineen kirjasta saa sen kuvan, että se on kusetusta, kirjoitettu vasta myöhempinä vuosisatoina.
ellauri263.html on line 118: Sanan eḥad (yksi/yksin) kahteen eri merkitykseen liittyy syvällinen teologinen ero. Rukous voidaan kääntää kahdella tavalla, joista toinen antaa ymmärtää Herran olevan ainoa Jumala (monoteismi), toisessa Herra yksin on Israelin jumala, eli muitakin jumalia voi olla muilla (monolatria). Jotkut tutkijat ovat arvelleet israelilaisten omaksuneen monoteismin vasta verraten myöhään.
ellauri263.html on line 486: Naispappeuden kannattajat puolestaan tulkitsevat kohdan niin, että se koskee avioituneita naisia, joiden ei tulisi pulista seurakunnassa, vaan kysyä epäselvistä asioista myöhemmin kotona mieheltään, niin kuin seuraavassa jakeessa sanotaan: ”Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa.” (1 Kor. 14:35)
ellauri263.html on line 508: Vuonna 1846 Helenan isoisä nimitettiin Transkaukasiassa olevien valtionmaiden piirin johtajaksi, ja hän muutti vaimoineen Tbilisiin. Hahnin lapset seurasivat hieman myöhemmin perässä. Vuonna 1846 hän teki isänsä kanssa matkan Ranskaan ja Lontooseen, jossa opiskeli pianonsoittoa. Tbilisissä Fadejevien lukuisten vieraiden joukossa oli Jerevanin varakuvernööri Nikifor Vasiljevitš Blavatski, johon myös Helena tutustui. Blavatskissa Helenaa ilmeisesti viehätti se, että hän oli varakuvernööri, tunsi vieraita maita ja suhtautui vakavasti Helenan okkulttisiin viehtymyksiin.
ellauri263.html on line 530: Keväällä 1859 eversti von Hahn, Helena, Vera ja Elisabeth (everstin tytär hänen toisesta avioliitostaan) matkustivat Pietariin. Sieltä he matkustivat Rugodevoon, Pihkovan lääniin, jossa sijaitsi Veran edesmenneeltä aviomieheltään perimä maatila. Rugodevossa Jelens oli vajaan vuoden muka 'vakavasti sairaana", varmaan synnyttämässä vahinkolaukausta, pikku Juria. Keväällä 1860 Helena, Vera ja hänen kaksi poikaansa matkustivat Tbilisiin tapaamaan isovanhempiaan. Kaksi vuotta myöhemmin Blavatsky matkusteli Gruusiassa, Mustanmeren rannikolla ja Transkaukasian vuorilla.
ellauri263.html on line 534: Juorut levisivät vuosia myöhemmin uudelleen Saksassa, ja hän hankki Teosofista seuraa suojellakseen toisen lääkärintodistuksen naistentautien lääkäriltä Leon Oppenheimerilta, jonka mukaan hän kärsi anteflexio uterista (kohdun epänormaalista asennosta), joka ”on todennäköisesti synnynnäistä, koska tutkimuksen mukaan hän ei ole koskaan synnyttänyt eikä hänellä ole ollut gynekologista sairautta”. Allekirjoituksen todisti oikeaksi tohtori Roeder, kuninkaallinen piirilääkäri, ja se julkaistiin Oppenheimerin elinaikana. Juri kuoli vuonna 1867, ja hänen hautajaisissaan olivat läsnä vain Helena Blavatsky ja Agardi Metrovich. Ilman virallisia papereita ollut poika haudattiin Metrovichin nimellä. Blavatsky väitti osallistuneensa samana vuonna mieheksi pukeutuneena Giuseppe Garibaldin joukoissa Mentanan taisteluun ja haavoittuneensa vakavasti.
ellauri263.html on line 635: Vuonna 1866 Annie tapasi nuoren papin Frank Besantin, josta myöhemmin tuli Lincolnshiren kirkkoherra. Vaikka Annie tuolloin olikin vasta 19-vuotias, hän suostui Frankin kosintaan. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, mutta Annie oli elämäänsä tyytymätön, koska koki vanhoillisen aviomiehensä näkemykset ahdistaviksi. Samalla Annie alkoi myös kyseenalaistaa omaa uskoaan. Lopulta uskonnolliset erimielisyydet aviopuolisoiden välillä johtivat siihen, että Frank määräsi Annien muuttamaan pois. Erosta tehtiin virallinen, ja Annien poika Digby jäi isänsä luokse, kun tytär Mabel muutti Annien kanssa Lontooseen.
ellauri264.html on line 529: Arba´ah Turim ( hepreaksi : אַרְבָּעָה טוּרִים ), jota usein kutsutaan yksinkertaisesti Turiksi , on tärkeä halakhilainen koodi , jonka on säveltänyt Yaakov ben Asher ( Köln , 1270 – Toledo, Espanjan Baaim n. 1340´) . Turin neliosainen rakenneja sen jako lukuihin ( simanim ) otettiin käyttöön myöhemmässä koodissa Shulchan Aruch . Tämä oli ensimmäinen kirja, joka painettiin Kaakkois-Euroopassa ja Lähi-idässä.
ellauri266.html on line 84: Morrisin lastenkirjailija isä kärsi keuhkovauriosta ensimmäisessä maailmansodassa ja kuoli Morrisin ollessa 14-vuotias. Hänen äitinsä ei antanut hänen osallistua hautajaisiin ja hänet lähetettiin ystävien luo maaseudulle. Hän sanoi myöhemmin: "Se oli alku elinikäiselle laitoksen vihalle. Kirkko, hallitus ja armeija olivat kaikki vihaluettelollani ja ovat pysyneet siellä siitä lähtien."
ellauri266.html on line 146: Ranskixilla oli syytäkin sen vuosisadan lopulla jäädä haistelemaan pepunhajuisia peppuja, otettuaan sakuilta ankarasti lukua, 70-71 sodan suoranaisen rökäletappion. Härpin kirja käsittelee sata vuotta myöhempiä aikoja. Annetaanpa suunvuoro Egon Friedellille:
ellauri266.html on line 148: Surkeimmin epäonistui Reinin sotaretki. Ilmeni, ettei Ranskan rautatieverkosto lähimainkaan riittänyt niin nopeaan rajallesiirtämiseen. Lyhyessä ajassa rautatieasemat olivat täpö täynnä, rautatielinjat tukossa, puolen armeijasta täytyi kulkea jalan. Sotaministeri Leboeuf oli sanonut: »Olemme ihkavalmiita (archiprets) viimeistä säärysnappia myöten»; mutta ei puuttunut ainoastaan säärysnappeja, vaan kaikkea muutakin: kenttäkattiloita ja keittoastioita, telttoja ja satuloita, lääkeaineita ja kantopaareja, muonaa ja ammuksia. Intendentuuri petti täydellisesti; varastoissa vallitsi parantumaton sekasotku. Monet sotilaat eivät löytäneet osastojaan; useimmilta divisiooneilta puuttuivat kuormastot. Jalkaväki oli varustettu liian suurella pakkauksella ja liian vähällä metallirahalla, tykistö oli huonossa kunnossa eikä oikeassa paikassa. Oli pidetty niin itsestään selvänä, että sotaa tultaisiin käymään saksalaisella maaperällä, ettei esikunnille ollut ollenkaan jaettu Ranskan karttoja ja linnoitukset olivat hyvin laiminlyödyssä kunnossa. Kreivi Daru, Gramontin edeltäjä, sanoi myöhemmin aitoranskalaisella sofistiikalla: »Parhaana todistuksena niistä rauhallisista tunteista, joita Ranskalla siihen aikaan oli, oli kaikkien varustusten täydellinen puute meidän tahollamme, kaikkien varovaisuustoimenpiteiden, jopa alkeellisimpien ja välttämättömimpienkin puute. Onko milloinkaan nähty mitään samanlaista?»
ellauri266.html on line 157: Sarin mezän uumeniin pääsystä haaveilee myös Ilari Vuori. Nuori Werther pääsi helpolla mutta pääsikö se hilloviivalle? Tokkopa. Ilari havittelee dramaturgixi. Tohtorinhatulla ei lähde pillua. Epäsovinnaista rakkautta julmassa yliopistomaailmassa, nyttemmin Tiedekulmassa. Mikaela joka nieli Villen mälliä on Mikon wannabe exä. Niillä on tytär Lotta joka tulee myöhään kotio.
ellauri266.html on line 378: Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270).
ellauri266.html on line 380: Kuuluisemman tieteisluomuksensa lisäksi Boulle säilytti myöhemmissä tarinoissaan joitakin tieteisfiktiota: hänen vuoden 1966 romaaninsa Gardens on the Moon, joka seuraa kuvitteellista avaruuskilpailua, on vain yksi esimerkki. Hänen nimeään ei kuitenkaan voi erottaa apinoiden franchising-sopimuksesta, jonka luomisessa hän auttoi. Apinoiden planeetta on huomionarvoinen, koska se oli yksi menestyneimmistä tieteelokuvan esimerkeistä Star Wars -elokuvan julkaisuun asti vuonna 1977. Elokuvasarja auttaa leikkaamaan 1960-luvun ajankohtana, jolloin tieteiskirjallisuus erillisenä genrenä alkoi levitä ja tavoittaa valtavirran yleisön: ennen tätä aikaa genretarinoita oli suurelta osin aikakauslehdissä ja romaaneissa. 1960-luvun lopulla tämä oli muuttumassa: sarjat, kuten Star Trek, ja hampurilaisketju-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi suuren yleisön keskuudessa.
ellauri266.html on line 409: Pierre Boulle (20. helmikuuta 1912 – 30. tammikuuta 1994) syntyi Avignonissa, Ranskassa, ja hänet kastettiin ja kasvatettiin katolilaiseksi, vaikka myöhemmin hänestä tuli agnostikko [ lainaus tarvitaan ]. Hän opiskeli arvostetussa École supérieure d´électricitéssä ( Supélec ), jossa hän sai insinöörin tutkinnon vuonna 1933. Vuodesta 1936 vuoteen 1939 hän työskenteli pyroteknikkona brittiläisillä kumiviljelmillä Malayassa. Siellä ollessaan hän tapasi ranskalaisen naisen, joka oli erossa miehestään. Hiänestä piti tulla hänen elämänsä rakkaus, jolle hän kirjoitti lempeitä rakkauskirjeitä. Myöhemmin hiän päätti palata miehensä luo, joka oli virkamies Ranskan Indokiinassa. Toisen maailmansodan aikana hiän ja hänen miehensä pakenivat Malajaan, mutta yksi hiänen lapsistaan kuoli prosessissa. Boulle tapasi hänet myöhemmin sodan jälkeen, ja he nauttivat kovasti platonisesta ystävyydestä.
ellauri266.html on line 425: Vuonna 1963 useiden muiden vain kohtuu menestyneiden romaanien jälkeen Boulle julkaisi toisen kuuluisan romaaninsa, La planète des singes, jonka maineikas kansainvälinen brittiseikkailija Xan Fielding käänsi vuonna 1964 Monkey Planet -nimellä ja julkaistiin myöhemmin uudelleen nimellä Apinoiden planeetta. Kirjaa ylistettiin ja se sai sellaisia arvosteluja kuin tämä esimerkki Englannin Guardian- sanomalehdestä: "Klassinen tieteiskirjallisuus... täynnä jännitystä ja satiirista älykkyyttä." Kaikki Alexander Fieldingin ansiota!
ellauri266.html on line 516: Vuonna 1975 De Waal aloitti kuuden vuoden projektin maailman suurimmassa vankeudessa pidetyssä simpanssipesäkkeessä Arnhemin eläintarhassa . Tutkimus johti moniin tieteellisiin kirjoituksiin, ja johti hänen ensimmäisen kirjansa, Simpanze Politics , julkaisemiseen vuonna 1982. Tämä kirja tarjosi ensimmäisen kuvauksen kädellisten käyttäytymisestä nimenomaisesti suunniteltujen sosiaalisten strategioiden kannalta. De Waal esitteli ensimmäisenä Machiavellin ajattelun primatologiaan, mikä johti nimikkeeseen "Machiavellian Intelligence", joka myöhemmin liitettiin siihen. Kirjoituksissaan De Waal ei ole koskaan kaihtanut antaa tunteita ja aikomuksia kädellisilleen, ja siksi hänen työnsä inspiroi kädellisten kognition alaa, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kukoistaa yhteistyön, altruismin ja oikeudenmukaisuuden teemojen ympärillä.
ellauri267.html on line 216: ABC Newsin mukaan perheen saamista korvauksista vaikuttaa puuttuvan ainakin 3,6 miljoonaa euroa. CBS Newsin mukaan kodinhoitajan kuolemansyytä ei koskaan selvitetty. Myös vuonna 2019 sattuneessa veneonnettomuudessa on epämääräisiä piirteitä. Murdaugh’n venettä ajoi hänen nuorempi poikansa, myöhemmin murhattu Paul Murdaugh. Hän oli alaikäinen, ja veneen matkustajina olleet pojan ystävät olivat ympäripäissään. Yksi nuorista kuoli, kun vene törmäsi sillan alla sillan perustuksiin.
ellauri267.html on line 399: Ruumis on välinpitämätön: Ajattelen myöhemmin.
ellauri267.html on line 585: Tav. . On myöhäistä siittyä, kun meidän täytyy erota niin pian.
ellauri267.html on line 775: ajattelisi liian myöhään, mutta ei voi: Mutta rohkeat mielet,
ellauri267.html on line 964: Thor. Voimme kuitenkin puhua myöhemmin.
ellauri267.html on line 1008: he oppivat liian myöhään, mikä voima saarnaajilla on, ja kenen taskussa alamaiset ovat.
ellauri267.html on line 1110: Muf. Olen kuullut vaimoni huudot; köyhän viattoman karitsan haukkumisen. – Etkö nähnyt mitään, sanotko? Jos näen karitsan makaavan verenvuotoa ja teurastajan hänen vieressään veitsensä vedettynä ja verisenä, eikö se ole riittävä todiste murhasta? Tulen liian myöhään, ja teloitus on jo tehty.
ellauri267.html on line 1115: Joh. [ Syrjään. ] Ymmärrän häntä; mutta pelkään, että nyt on liian myöhäistä pelastaa hänet: - Rukoile, kuule hänen puhuvan, aviomies; ehkä hän voi sanoa jotain omasta puolestaan; En tiedä.
ellauri267.html on line 1320: Maurit kuvataan koko näytelmän ajan ryhmittymien repiminä ääliöinä, ja suurin uhka on keisarin suosikin Benducarin pyrkimys kaataa hänet valtaistuimelta, näennäisesti keisarin veljen Muley-Zeydanin hyväksi, mutta todellisuudessa itselleen. Tässä yrityksessä hän ottaa mukaan väestön uskonnollisen johtajan Mufti Abdallan ja Thoraxin, kristityn, joka on kääntynyt Sebastiania vastaan ja liittynyt maureihin. Borax liittyy myöhemmin Sebastianiin keisarin kaatumisen jälkeen voittaakseen kansannousun ja palauttaakseen arvokkaat johtajat paikoilleen. Koominen osajuoni sisältää kristityn vangin Don Antonion pyrkimykset paeta muftin kotitaloudesta tyttärensä Morayman ja hänen aarteensa kanssa samalla tavalla kuin Lorenzo ja Jessica pakenevat Shylockista Shakespearen Venetsian kauppiaassa (pr. 1604).
ellauri267.html on line 1337: Keskiaikainen Portugali näkee jälleenvalloituksen, muslimien karkottamisen ja kuningaskunnan nousun Burgundin dynastian ja myöhemmin Avis-vuokra-autokuninkaiden kanssa. Vaikka naapurimaiden Kastilian kanssa käydään konflikteja ja sotia, aikakausi oli Disneyn kuvaaman kultaisen ajan todistaja. Tämän jälkeen seurasi taantuman aikakausi, jota seurasi Hapspurgien valtaistuimen valtaaminen. Tämä kesti vuosina 1580-1640, jolloin Braganzan muotitalo palautti monarkian.
ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti.
ellauri269.html on line 195: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista.
ellauri269.html on line 232: Shattrath: Sha'tar-nimisen naarujen ryhmittymän hallitsema sekä Aldor-nimisen draenei-ryhmittymän ja Scryereiksi kutsuttujen verihaltioiden asuttama kaupunki Ulkomaissa. Myös Khadgar asui siellä Toisen sodan jälkeen, kunnes palasi sieltä myöhemmin Dalaraniin.
ellauri269.html on line 234: Dalaran: Kirin Torin magokraattien hallitsema kaupunkivaltio, joka voi leijua tai teleporttautua paikasta toiseen. Ennen Kolmatta sotaa se sijaitsi vuosisatoja Lordameren järvellä ennen kuin Archimonde tuhosi sen. Se jälleenrakennettiin myöhemmin Northrendiin, josta se siirrettiin myöhemmin nykyiseen olinpaikkaansa: Sargerasin haudan lähelle, Särjetyille saarille.
ellauri269.html on line 243: World of Warcraft julkaistiin 23. marraskuuta 2004 Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Euroopan julkaisupäivä oli 11. helmikuuta 2005. Kiinassa peli julkaistiin joitakin kuukausia myöhemmin. Venäjästä emme enää puhu mitään.
ellauri269.html on line 448: Vaade ja hänen tiemestarinsa voittivat Artturi Luukurkon sökössä. Kuuranupin tuhon ja Artturin kuoleman jälkeen Bolivar Kahluutraakista tuli uusi Luukurko pitääkseen Vizauxen epäkuolleet kurissa. Bolivar voitti myöhemmin Sylvesterin Tuulikäeltä, joka myös tuhosi Dominointimelan, jolloin Luukurkon asema päättyi.
ellauri269.html on line 471: Riimunävertäjä loi Kuuranupin ja Dominoinnin melan Sacher-Masochin tyrmässä Haukotuxessa ja vanginvartija pakotti hänet vastoin tahtoaan tekemään niin, mistä hän piti. Vanginvartija aikoi käyttää terää ja ruoria vahvistaakseen vaikutusvaltaansa Azerothissa, jolloin hän sai lunastaa "lopullisen palkintonsa", salaisuuden, jonka Ensimmäiset yrittivät piilottaa. Surunterona, joka oli koristeltu Dominan tazkoilla, Kuuranuppi sisälsi Hampaattoman Kidan voiman. Kuuranuppi oli "paras" Riimunävertäjän suruteristä, mutta myöhemmin Seppo Ilmarisen väsäämä Kyrvännnuppi ohitti sen teholtaan.
ellauri269.html on line 646: Gilneas on vain worgenille tarkoitettu tasoitusvyöhyke, joka on vahvasti riippuvainen vaiheituksesta. Aloitusvyöhyke kattaa kuinka pelaaja muuttuu Worgeniksi, joka myöhemmin auttaa Graymanetta yrittämään suojella valtakuntaansa Pylvänäisiltä ja Sylva-naisilta.
ellauri269.html on line 738: Se ei ollut niinkään pieni tyydytyksen lähde Siegelille ja Shusterille myöhemmin, kun Superman-radiosarjasta tuli tärkeä osa Ku Klux Klaanin toiminnan pilkkaamisessa. Kuten äskettäin Comedy Centralin Drunk History -ohjelmassa profiloitiin, Supermanin ällöttävät radiopahikset paljastivat salaiset Klaan-lauseet, mikä heikensi salaisen organisaation mystiikan voimaa. Muutamaa käsikirjoitusta lukuun ottamatta Siegelin ja Shusterin osallistuminen radio-ohjelmaan oli vähäistä.
ellauri269.html on line 742: Tästä syystä 74 vuoden ajan Supermanin ensisijainen vihollinen ei ole ollut toinen muukalainen tai supersankari, vaan megalomanialainen muukalaisvihamielinen miljardööri Lex Luthor. Luther on useaan otteeseen toistanut senaattori Smithin kielen, harjoittanut murhanhimoista, rodullista vigilantismia ja yleisesti edistänyt natsien übermensch-ihannetta. Siegelin ja Shusterin ensimmäisessä Superman-sarjakuvassa, jonka otsikko on "The Reign of the Superman", "Superman" -hahmo esiintyi kuten Lex Luthor myöhemmin, kalju, ilkeä ja visuaalisesti samanlainen kuin FW Murnau -versio Draculasta (toinen fiktiivinen hahmo, jolla on salainen juutalaisuus). alkuperä) vuoden 1922 elokuvasta Nosferatu.
ellauri269.html on line 773: Hänen roolinsa ulottui sukupolvien yli. Kaikista alkuperäisen Star Trekin hahmoista Spock's on toistuvin seuraavissa sarjoissa ja elokuvissa. Hänen kauttaan historiaa mitataan Trek-universumissa. Jopa nollausaikataulussa, joka mahdollistaa myöhemmät elokuvasarjat, Spock ja Vulcan ovat tukipiste. Juutalaisessa perinteessä Jaakobin unelma tikkaista, joissa enkelit nousevat ja laskevat, tarjoaa osuvan vastakohdan: Imperiumit nousevat ja kaatuvat ja juutalaiset jatkuvat.
ellauri269.html on line 782: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi", Spock kertoo kapteeni James T. Kirkille emotionaalisessa ja ikonisessa kuolemankohtauksessaan Star Trek II: The Wrath of Khanissa. Pitkäaikaiset ystävät tuijottavat toisiaan läpinäkyvän seinän läpi. Jokainen asettaa kätensä lasille Vulcan-tervehdyksessä ennen kuin Spock romahtaa. On selvää, että myös lattialle vajoavan Kirkin sydän murtuu. Spockin kuolemaa pidetään yhtenä Star Trekin suurimmista hetkistä. Se merkitsee (vaikkakin väliaikaista) päätöstä yhdestä television - ja myöhemmin elokuvan - historian tunnetuimmista suhteista, jossa Spockin viileä perustelu oli täydellisesti naimisissa Kirkin tulisen intohimon kanssa. Se on myös sydäntäsärkevä hetki, jolloin heidän rakkautensa toisiaan kohtaan paistaa läpi.
ellauri270.html on line 112: Tarinan ensimmäiset käänteet ovat kirjallisia. Elokuvan ensimmäinen esikuva on sotavankina viruneen John Coastin vankileirin elämää ja pakkotyötä kuvannut kirja Kuoleman rautatie, joka ilmestyi vuonna 1946. Sen pohjalta ranskalainen Pierre Boulle kirjoitti vuonna 1952 ilmestyneen, fiktiivisen romaanin. Viisi vuotta myöhemmin David Lean ohjasi Boullen romaaniin perustuvan menestyselokuvan, joka jäi maailman kollektiiviseen muistiin. Elokuva ei kuitenkaan ole Kwai–jokea nähnytkään. Itse asiassa sen nimistä jokea ei ole olemassakaan.
ellauri270.html on line 166: Kwai-joen silta on David Leanin ohjaama vuoden 1957 eeppinen sotaelokuva, joka perustuu Pierre Boullen vuoden 1952 romaaniin. Vaikka elokuva käyttää (paizi ei käytä) Burman rautatien rakentamisen historiallista ympäristöä vuosina 1942–1943, Boullen romaanin juoni ja henkilöt sekä käsikirjoitus ovat lähes kokonaan fiktiivisiä. Näyttelijöitä ovat William Holden, Alec Guinness, Cole Porter, Ginger Ale, Jack Hawkins, Sessue Hayakawa ja Jack Nicholson, joka ei kyllä ollut tässä filmissä. Tää raina on tehty Korean sodan aikana, kyseessä on myöhäiskolonialistinen propagandaelokuva.
ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon.
ellauri270.html on line 228: James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan.
ellauri272.html on line 86: Operation Iraqui Freedom (OIF) offers direct support against communists so as to leur defendre le droit to access smutty information. If you’re able, please consider a donation to OIF to ensure this important work continues. But anyway, here's The 101 most banned and burned books in the U.S. of A! Näissä kaikissa on kyse nuorison korruptoinnista, samasta mistä Sokrates sai sen myrkkytuomion. Näiden kirjojen vika on erilaiset poikkeamat 7th heaven perhekomedian malliperheestä. Isiä ja äitejä tai sukupuolia on liikaa tai liian vähän, kaikki eivät tule ajoissa päivälliselle tai korvaavat terveellisen kotiruuan nestemäisellä ravinnolla tai tabuilla ja nousevat ylös tai menevät sänkyyn liian myöhään tai liian aikaisin tai ovat seisaaltaan, keittiosaarekkeella tai muuten sopimattomilla tavoilla. Juuri niitä aiheita jotka elähdyttävät Netflixin ja muiden suorasoittopalvelinten tarjontaa.
ellauri272.html on line 627: Anan isäpuoli Ray on lääketieteellisesti aiheutetussa koomassa auto-onnettomuuden jälkeen. Kun hän herää muutamaa päivää myöhemmin, Ana ja Christian sopivat siirtävänsä hänet Seattleen toipumaan. On myös Anan syntymäpäiväviikonloppu, ja Christian yllättää hänet koko perheensä ja ystäviensä kanssa illallisella. Hän antaa hänelle hurmaavan rannekorun, jonka hurmat edustavat kaikkia heidän "ensimmäisiään", mukaan lukien jäätelötärpy, joka edustaa heidän "vanilja"-suhdettaan. Christian antaa hänelle myös Audi R8:n.
ellauri272.html on line 637: Seuraavana kahtena aamuna Anastasia ja Christian puhuvat tuskin toisilleen: Christian on vihainen suunnittelemattomasta raskaudesta; Anastasia on järkyttynyt hänen myöhäisillan tapaamisestaan Elenan kanssa, vaikka Christian väittääkin, että heidän suhteensa on jo kauan sitten ohi.
ellauri272.html on line 660: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin kanssa. Vaikka hän on vihainen Anan piittaamattomuudesta ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Ana palaa kotiin seuraavana päivänä. Christian saa tietää yksityisetsivästään Welchistä, että hänellä ja Hydellä oli sama sijaisperhe. Hän kertoo Analle kuinka hän tapasi ja Elena vietteli hänet. Esittelemällä hänet BDSM:n maailmaan Elena auttoi Christiania oppimaan hallitsemaan elämäänsä. Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, häntä vaivasivat edelleen hirvittävät muistot äidistään, eikä hän olisi koskaan kyennyt hallitsemaan elämäänsä. Ana tuntee syyllisyyttä käytöksestään, kun hän selittää, kuinka hän päätyi näkemään Elenan. Hän oli etsinyt psykiatriaan, tohtori Flynnin, koska hän tarvitsi apua ja kun hän ei voinut ottaa yhteyttä Flynnin, Christian päätyi Elenan salongiin puhuakseen jollekin ongelmistaan. Elena sattui olemaan salongissa sulkiessaan. Hän tiesi, että Christian ja Ana olivat riidelleet raskaudesta. Elena vei hänet suosikkibaariinsa juomaan ja auttamaan häntä rentoutumaan. Vaikka Elena antoi hänelle passin, hän tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää.
ellauri272.html on line 666: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin rinnalla. Vaikka hän on vihainen hänen piittaamattomuudestaan ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Christianin adoptioäiti Grace vakuuttaa hänelle, ettei Ana jätä häntä. Hän palaa kotiin seuraavana päivänä.
ellauri272.html on line 675: Seitsemän kuukautta myöhemmin Analla ja Christianilla on poika nimeltä Theodore Raymond Grey, lempinimeltään Teddy. Kaksi vuotta myöhemmin Ana on kuudennella kuukaudella raskaana heidän toisella lapsellaan, tyttärellään, jolle he päättävät antaa nimeksi Phoebe Grey. Elliot ja Kate ovat menneet naimisiin ja heillä on kahden kuukauden ikäinen tytär Ava. Lopulta BDSM-seksin jälkeen Ana ja Christian valmistautuvat juhlimaan Teddyn toista syntymäpäivää perheensä ja ystäviensä kanssa.
ellauri272.html on line 679: Seitsemän kuukautta myöhemmin Christianilla ja Analla on poika nimeltä Teddy, ja kolme vuotta myöhemmin Ana on raskaana heidän toisen lapsensa kanssa.
ellauri274.html on line 426:
Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.
Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri342.html on line 319: Larnin tietämättä teos käännettiin Neuvostoliitossa vuonna 1959, ja kirjasta tuli siellä samoin kuin muissa Itä-Euroopan maissa heti valtaisa menestys. Larni jatkoi myöhemmin samantyyppisten satiiristen kirjojen parissa. mutta myöhemmät kirjat eivät enää saavuttaneet Neljännen nikaman suosiota. Kaikkiaan Larnin teoksia on käännetty 20 eri kielelle. Larnille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle. Haudan osoite on 59-18-240b, siltä varalta että haluatte käydä kusaisemassa tämän noskelaisen misogyynin haudalle.
ellauri342.html on line 427: Maxwell "Bogey" Bodenheim (26. toukokuuta 1891 – 6. helmikuuta 1954) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija. Chicagon kirjallisuuden hahmona hän meni myöhemmin New Yorkiin, jossa hänet tunnettiin Greenwich Village Bohemiansin kuninkaana. Hänen kirjoittamisensa toi hänelle kansainvälistä mainetta 1920-luvun jazz-ajan aikana.
ellauri343.html on line 67: Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo. Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.
ellauri343.html on line 88: Repola (ven. Ре́болы, Reboly; karjalaksi Rebol’a) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Lieksajärven luoteisrannalla 79 kilometriä Mujejärveltä maanteitse länteen. Kylässä ja kunnassa on 857 asukasta (vuonna 2012). Repolan kylä ja myöhemmin pogosta ja volosti tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Vuonna 1918 se liittyi muutaman vuoden ajaksi osaksi Suomea.
ellauri343.html on line 94: Pitäjästä kerätyt kansanrunot muodostavat yli kolmasosan Suomen kansan vanhojen runojen toisessa osassa julkaistuista Aunuksen runoista. Repolan kylissä kävivät runonkeruumatkoillaan Elias Lönnrot vuonna 1832, M. A. Castren 1839 ja D. E. D. Europaeus vuosina 1845–1846 sekä myöhemmin muun muassa A. A. Borednius ja Klaus Karttunen. Koko Aunuksen parhaana runonlaulajana pidetään Omelian kylässä asunutta Simana Olekseine Kyöttistä eli Kyöttiä, jolta on tallennettu muun muassa Lemminkäisen virsi ja harvinainen Ahdin ja Kyllikin runo. Rikas runoperinne oli myös Lentierassa, jossa sen tunnetuimmat edustajat kuuluivat Nili Nesterisen sukuun.
ellauri343.html on line 124: Suomessa elokuvasta tuli vuoden 1999 elokuvan päätapahtuma ja se sai useita arvostettuja palkintoja paikallisilla festivaaleilla. Nimellä "väijytys" elokuva osallistui XXI Moskovan kansainvälisen elokuvafestivaalin kilpailuohjelmaan heinäkuussa 1999, mutta ei saanut palkintoja. Elokuva julkaistiin myöhemmin Venäjällä DVD:nä jakeluyhtiö DVD Servicen toimesta nimellä "Behind Enemy Lines".
ellauri343.html on line 126: Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan. Jevgeni Haukka esiintyi filmissä avainroolissa "haavoittunut neuvostosotilas".
ellauri343.html on line 132: "Tie Rukajärveen" (tunnetaan nimikkeillä "Neljäkymmentäyksi: Vastakkainasettelu", "Vyöjitys" ja "Viholinjojen takana") on vuoden 1999 elokuva. Perustuu suomalaisen kirjailijan Antti Tuurin romaaniin ”Elämä on isänmaata varten” (Suomeksi: Elämä isänmalle, 1998). Rukajärvi on kylän ja Rugozeron (Muezerskyn piirikunta Karjalan tasavallan) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan.
ellauri343.html on line 330: Yhteistyö natsi-Saksan kanssa ei valtiojohtoa lukuunottamatta kansaa innostanut, mutta vaihtoehtoisia kumppaneita ei ollut näköpiirissä. Jatkuvan painostuksen alla oli yhä ilmeisempää, että Neuvostoliiton kanssa oltaisiin ennemmin tai myöhemmin jälleen sodassa. Kirkkainta oli ymmärrys siitä, että toista kertaa Suomi ei pärjäisi sodassa yksin.
ellauri343.html on line 374: Vetäytymisvaihe eteni lamauttavasti: yksitoista päivää hyökkäyksen alkamisesta 20.6.1944 menetettiin Viipuri ja viikkoa myöhemmin 28.6. Petroskoi. Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista ja Moskovassa laadittiin suunnitelmia maan miehittämiseksi. Suomen selviytyminen oli täysin Saksalta saatavan aseavun varassa. Onnexi Carl-Erik osasi lukea käyttöohjeita. Suurhyökkäys sai kokonaiset joukko-osastot pakokauhun valtaan. Useimmat palasivat riveihin pahimman järkytyksen mentyä, mutta toistakymmentätuhatta karkuria pyrki kokonaan pois etulinjasta tai koko rintama-alueelta. Upseerien naganeille riitti töitä. Mutta sitten tuli ryssälle kiire Berliiniin ja zuhnat unohtuivat tovixi.
ellauri343.html on line 376: Valtausta seuranneena päivänä tiedotuskomppanian kuvaajat tallensivat värifilmille ainutlaatuisia kuvia autiosta Viipurista. Yhtä autio se oli kun karkuun lähteneet suomalaisjoukot luovuttivat sen laukauxitta 3v myöhemmin.
ellauri343.html on line 381: Suomi saavutti elokuun loppuun mennessä vanhat rajat lähes kaikilla rintamilla. Siitä eteenpäin tavoitteena oli valloittaa "kolme kannasta", jotka olivat Karjalan kannas, Äänisen kannas ja Vienan kannas. Näistä viimeinen jäi saavuttamatta ja tavoite lievennettiin myöhemmin Maaselän kannakseksi.
ellauri343.html on line 390: Kokivat suomalaiset sodan alkuvaiheessa kiperiä tappioitakin. Yksi traagisimmista tapauksista koettiin, kun Suomen laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen ajoi 13.9.1941 miinaan. 271 miestä hukkui, mutta sotasensuuri salasi uutisen täysin. Tieto levisi Suomeen Ruotsin lehtien kautta ja onnettomuudesta pelastuneiden kertomana. Ilmarisen hylky löydettiin vasta 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1990. Niin ja tultiinhan me tosiaan toisexi koko sodassa. Mutta hopea ei ole häpeä. Parempi onni ensi kerralla!
ellauri345.html on line 52: Kantin "moraalin metafysiikkaan" perustuva avioliiton määritelmä, jota kerta toisensa jälkeen pidetään esimerkkinä tiukasta mallista tai seniilin äijän myöhäisajan uteliaisuudesta, on ylevin tuote suhteesta, joka on lahjomattomasti totta, tunkeutuu äärettömästi syvemmälle tosiasiaan kuin emotionaalinen päättely tekee. Itse faktasisältö, joka syntyy vain filosofisesta näkökulmasta - tai tarkemmin sanottuna: filosofisesta kokemuksesta - pysyy molemmille suljettuna, mutta missä toinen johtaa pohjattomaan, toinen osuu juuri siihen maahan, jossa todellinen tieto muodostuu. Siksi hän selittää avioliiton "kahden eri sukupuolta (Dodi! välihuutaa tähän apokryfinen Päivi Räsänen) olevan ihmisen liitoksi heidän seksuaalisten ominaisuuksiensa molemminpuolisen hallussapidon vuoksi. – Lasten synnyttämisen ja kasvattamisen tarkoitus voi aina olla luonnon tarkoitus, jota varten hän istutti sukupuolten taipumuksen toisiaan kohtaan; Mutta se tosiasia, että naimisiin menneen henkilön on pidettävä tämä päämäärä mielessä, ei vaadi tämän liiton legitiimiyttä; Muuten, jos siitto ja synnytys lakkaisi, avioliitto hajoaisi itsestään." Tietenkin se oli filosofin räikein virhe, että hän ajatteli tämän avioliiton luonteen määritelmän perusteella pystyvänsä osoittamaan sen moraalisen mahdollisuuden, jopa välttämättömyyden, ihan päättelyn avulla ja siten vahvistamaan sen laillisen todellisuuden. Ainoa asia, joka voidaan päätellä avioliiton objektiivisesta luonteesta, on sen turmeltuminen, sillä ristiinsuihkintaa ei voi millään estää (15% linnunpoikasista on käenpoikia) - ja siihen Kant yhtäkkiä tuleekin. Mitä sekin siitä tiesi, sinkku kaappihomo.
ellauri345.html on line 79: Tämä on jo täydellistä valmistautumista sille tärkeydelle, joka myöhemmin kehittyi naurettavaksi, jolla hän pitää päiväkirjoja ja muistiinpanoja korkeimmalla kunnioituksella ja jolla hän tarkastelee kaikkia surkeimpia asioita säälittävän viisauden ilmeillä.
ellauri345.html on line 283: Sitten viimeisen ja vaikeimman alistuman jälkeen, jonka hän pystyi tekemään, yli kolmekymmentä vuotta kestäneessä avioliitonvastaisessa taistelussaan antautumisen jälkeen, joka näytti hänestä myyttisen virzanpidätyksen symbolina, tämä yritys romahti ja vuosi avioliittonsa jälkeen, joka oli pakotettu häneen kohtalokkaiden painostuksen päivinä, hän aloitti valinnaiset affiniteetit, joilla hän esitti yhä voimakkaamman protestin, joka kehittyi hänen myöhemmässä työssään maailmaa vastaan, jonka kanssa hänen miehyytensä oli tehnyt sopimuksen. Valinnaiset affiniteetit ovat käännekohta tässä työssä. Heillä alkaa hänen tuotantonsa viimeinen sarja, joista hän ei päässyt täysin irti, koska heidän sydämensä pysyi hänessä elossa loppuun asti. Joten koskettava asia vuodelta 1820 annetussa päiväkirjamerkinnässä on se, että hän "alkoi lukea valinnaisia affiniteettia", samoin kuin Heinrich Lauben raportoiman kohtauksen sanaton ironia: "Eräs nainen sanoi Goethea vastaan valinnaisista suhteista: En osaa lukea, mutta tuskin hyväksyn tämän kirjan ollenkaan, herra von Goethe; Se on todella moraalitonta, enkä suosittele sitä kenellekään naiselle. - Sitten Goethe oli hetken erittäin vakavasti hiljaa ja sanoi lopulta vilpittömästi: Anteeksi, se on minun paras kirjani. Muut ovat vielä paljon kehnompia."
ellauri345.html on line 291: Goethe oli tunkeutunut niin syvälle runouden olemukseen, että hän järisyttävimmin missasi kaikkia häntä ympäröivän maailman laulun tilaisuuksia, mutta halusi kuitenkin tallata vain tuota totuuden matoa. Hän oli myöhässä saksalaisen romantiikan kynnyksellä. Hänelle pääsy uskontoon, jonkinlainen kääntymys, yhteisön puoleen kääntyminen ei ollut sallittua, kuten Hölderlin ei saanut tehdä. Hän inhosi Goethea varhaisten romantiikan keskuudessa.
ellauri345.html on line 383: Eikö halun siirtyä pois ja kadota pitäisi osoittaa autuutta, pienten asioiden autuutta, josta Goethe myöhemmin teki "Uuden Melusiinin" ainoan aiheen? "Uusi melusiini" on myös Vilho Maisterissa, ei jaxa lukea.
ellauri345.html on line 398: Goethe osoittaa, kuinka syvästi se perustuu tytön luonnolliseen olemukseen kuvissa, joissa hän esittää tytön Kristus-lapsen kanssa ja Charlotten kuolleen lapsen sylissään. Ottilie tulee molempien luo ilman miestä. Runoilija on kuitenkin sanonut täällä vielä enemmän. Koska "elävä" kuva, joka edustaa Jumalan Äidin armoa ja puhtautta, joka ylittää kaiken moraalisen ankaruuden, on juuri keinotekoinen. Se, jonka luonto tarjoaa vähän myöhemmin, näyttää kuolleen pojan. Ja juuri tämä paljastaa tuon siveyden todellisen luonteen, jonka pyhä hedelmättömyys itsessään ei millään tavalla ylitä sitä epäpuhdasta seksuaalisuuden hämmennystä, joka johdattaa irralliset puolisot toisiinsa ja jonka ainoa oikeus on estää liitto, jossa mies ja naiset menettävät toisensa.
ellauri345.html on line 422: Mutta tämä ei ole ainoa tapa, jolla sanaton halu voidaan tunnistaa; Heidän elämänsä näyttää myös toivottomalta, kun moraalimääräysten valo osuu heihin. Mutta vain täydellinen kiinnostuksen puute tätä runoutta kohtaan näyttää sallineen kriitikon nähdä sen. Niinpä Julian Schmidtin kodikkaalle mielelle jätettiin kysymys, joka olisi ensimmäinen kysymys, joka tulee ennakkoluulottoman mieleen, kun hän kohtaa tapahtuvan. "Ei olisi ollut mitään sanottavaa sitä vastaan, jos intohimo olisi ollut vahvempi kuin omatunto, mutta kuinka ymmärtää tämä omantunnon vaientaminen?" "Ottilie syyllistyy syyllisyyteen, hän kokee sen myöhemmin hyvin syvästi, syvemmin kuin on tarpeen; mutta miten hän ei tunne sitä aiemmin? ... Miten on mahdollista, että niin hyvin luotu ja hyvin koulutettu sielu kuin Ottilie ei koe, että tapa, jolla hän käyttäytyy Eduardia kohtaan, tekee vääryyttä hänen hyväntekijäänsä Charlottelle?" Ei mitään tietoa asian sisimistä yhteyksistä!
ellauri345.html on line 478: Pikemminkin tämä on sitäkin yksiselitteisempi ja tiukempi hänen edessään olevan kokemuksen luonne. Vain se kokemus voi kantaa päätöksen, joka kaikkien myöhempien tapahtumien ja vertailujen lisäksi näkyy kokijalle ainutlaatuisesti ja ainutlaatuisesti, kun taas jokainen yritys tehdä päätös kokemuksen perusteella ennemmin tai myöhemmin epäonnistuu oikeamieliselle. Jos tämä välttämätön aviollisen uskollisuuden ehto täyttyy, velvollisuuden täyttämisen sanotaan olevan riittävä. Avioliiton hajoamisen syy voidaan määrittää vain, jos jompikumpi voi päästä selville siitä, oliko hän oikeasti siellä. Vasta sitten on selvää, onko se "luonnollisesti" tarpeellista ja voidaanko pelastusta vielä toivoa parannuksen kautta.
ellauri345.html on line 681: Vuonna 1842 julkaistulla The Fire and Moloch Service of the Ancient Hebrews -kirjoituksella hän yritti todistaa, että muinaisten heprealaisten alkuperäinen uskonto oli molokkien jumalanpalvelus, joka vasta myöhemmin kääntyi inhimillisempiin muotoihin ja edelleen vanhaan muotoon. Jehova elää. Hänen näkemyksensä huipentuivat toteamukseen, että Jehova ja Molok olivat alun perin yksi ja sama Jumala. Samana vuonna 1842 hänen ystävänsä Friedrich Wilhelm Ghillany julkaisi Nürnbergissä teoksen, joka oli yhtä epätieteellinen kuin juutalaisvastainen.
ellauri346.html on line 84: Kostya tulee järkiinsä tuntemattomassa asunnossa, joka, kuten myöhemmin käy ilmi, on Pietarissa, ja näkee, kuinka kaunis Nadja, Nadezhda Vasilievnan ja Ippolit Georgievitšin tytär, osoittaa häntä kohtaan kiinnostusta. Hiän soittaa sulhaselleen Irakin matulle, joka on jo matkalla hänen luokseen viettämään yhdessä uutta vuotta. Kolmistaan se olisi vielä kivempää! Irakilainen työskentelee Beeline- yrityksen pääjohtajana ja kantaa kuulokkeita mukanaan kaikkialla, jonka kautta hän keskustelee jatkuvasti kollegoiden kanssa, jopa kommunikoidessaan muiden ihmisten kanssa.
ellauri346.html on line 164: Nyt Venäjä on siirtynyt pois Euroopan maista, poliitikko uskoo. "On vaikea väitellä [presidentti Vladimir] Putinin kanssa, kun hän sanoo, että 1900-luvun maailma, joka perustuu ensin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton hegemoniaan ja sitten Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten hegemoniaan, on romahtamassa. Mutta olisi hyvä selvittää, kuka hallitsee 2000-luvun maailmaa. Ja kuinka löytää kannattavin ja mukavin paikka Venäjältä”, Nadezhdin sanoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan rooli hänen mielestään vähenee maailmassa, ja Aasian jättiläiset pelaavat yhä enemmän, samoin kuin Brasilia ja myöhemmin Nigeria, josta vuosisadan loppuun mennessä tulee kolmanneksi väkirikkain maa Intian ja Kiinan jälkeen. ”Euroopassa pystymme olemaan yksi johtavista maista – suurin talous. Puhumattakaan väestöstä, alueen pinta-alasta, luonnonvaroista ja sotilaallisesta voimasta" - tältä hänen argumenttinsa näyttävät.
ellauri346.html on line 221: Jonkin aikaa myöhemmin, kun perheen suhteet paranivat, Evelyn ja hänen perheensä palaavat verovirastoon kiertämään verojaan.
ellauri347.html on line 64: Onton peukuttama antikommunistinen Moral Re-Armament (Moraalinen uudelleenaseistus) oli kansainvälinen moraalinen ja hengellinen liike, joka kehittyi vuonna 1938 amerikkalaisen ministerin Frank Buchmanin Oxford Groupista. Oxfordin ryhmäliike on yhdysvaltalaisen papin Frank Buchmanin 1921 perustama uskonnollis-siveellinen herätysliike, jonka nimeksi tuli myöhemmin Moraalinen varustautuminen. Suomeen liike levisi 1930-luvulla ja oli vaikutusvaltaisimmillaan ennen sotia ja vähän niiden jälkeen. Liike painotti alkuun käännytystyötä, mutta sen muuttuessa Moraaliseksi varustautumiseksi tulivat keskeiseksi ajatukseksi ehdottomat moraaliset periaatteet ja ajatus
ellauri347.html on line 105: Näihin teemoihin palattaneen tämän albumin myöhemmissä jaxoissa.
ellauri347.html on line 239: Keskeistä Frommin maailmankuvassa oli hänen tulkintansa Talmudista ja isosetä hänen äitinsä puolelta oli tunnettu talmudin tutkija. Fromm kuitenkin kääntyi pois ortodoksisesta juutalaisuudesta vuonna 1926 kohti raamatullisten ihanteiden maallisia tulkintoja. Muuatta Tanyaa Fromm opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Työskennellessään sosiologian tohtoriksi Hasidinchabadissa hän aloitti Talmudin opiskelun nuorena miehenä rabbi J. Horowitzin ja myöhemmin rabbi Salman Baruch Rabinkowin seurassa. Hasidismi, Aatami ja Eeva olivat kaikki Erikin sydäntä lähellä.
ellauri347.html on line 275: Kuten Jung, Erich tuli hänen tapauksessaan hyvin uskonnollisesta perheestä ortodoksisena juutalaisena. (Paizi Jung ei ollut juutalainen.) Frommista itsestään tuli myöhemmin ateistinen (korjaan, ei-teistinen) mystikko.
ellauri347.html on line 472: Fromm on jollain tapaa siirtymähahmo tai, jos haluat, a teoreetikko joka yhdistää muita teorioita (heimolaisiaan Freudia ja Marxia). Meille tärkeintä hän piirtää yhdessä freudilaiset ja uusfreudilaiset teoriat, joista olemme puhuneet noin (etenkin Adlerin ja Horneyn), humanistiset teoriat keskustellaan myöhemmin. Hän on itse asiassa niin lähellä eksistentialistia, että se melkeinpä sillä ei ole väliä! Uskon, että kiinnostus hänen ideoitaan kohtaan nousee kun eksistentiaalisen psykologian onni tekee paluuta.
ellauri348.html on line 154: Tutua on myös kuvattu herkäksi ja erittäin helposti loukkaantuvaxi, hänen persoonallisuutensa näkökohta, jonka hän salasi yleisöltä. Hän saattoi suuttua, jos hänen henkilökunnan jäsen unohti kiittää häntä tai ei pyytänyt anteeksi myöhästymistään rukousistunnosta.
ellauri348.html on line 350: Sinä iltana voittoa juhliessaan Gerry loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa ja on halvaantunut vyötäröstä alaspäin . Huolimatta All-American linebackerin menetyksestä, joukkue tekee paluun osavaltion mestaruuden neljännellä neljänneksellä ja voittaa tittelin. Kymmenen vuotta myöhemmin neliraajahalvaantunut Gerry kuolee toisessa auto-onnettomuudessa, jonka aiheutti humalainen kuljettaja voitettuaan kultamitalin kuulantyöntössä paralympialaisissa . Hänen hautajaisiinsa osallistuivat entiset jalkapallovalmentajat ja pelaajat avauskohtauksessa. Julius, josta Gerryn äiti ei aiemmin pitänyt, pitää nyt häntä kädestä, kun hän johtaa joukkuetta surumielisessä versiossa "Na Na Hey Hey Kiss Him Goodbye".
ellauri348.html on line 361: Santeri Paavin oma alkuperäinen harjoitus tässä genressä on saanut inspiraationsa 1100-luvun tarinasta Héloïse d'Argenteuilin luvattomasta rakkaudesta opettajaansa Peter Abelardiin , joka oli häntä parikymmentä vuotta vanhempi kuuluisa pariisilainen filosofi, ja salavuoteudessa hänen kanssaan. Heidän suhteensa ja vällyissä piehtarointinsa jälkeen hänen perheensä kosti Abelardille raa’asti ja kastroi tämän, minkä jälkeen hän meni luostariin ja pakotti Héloïsenkin nunnaksi. Molemmat johtivat sitten suhteellisen menestyksekästä luostariuraa. Vuosia myöhemmin Abelard sai valmiiksi ystävälleen lohdutukseksi lähetetyn Historia Calamitatumin (Takaiskujen historian). Kun se joutui Heloisen käsiin, hiänen intohimonsa häntä kohtaan heräsi uudelleen ja heidän välillään oli neljä kirjettä, jotka oli kirjoitettu koristeellisella latinalaisella tyylillä. Yrittääkseen ymmärtää henkilökohtaisen tragediansa, he tutkivat inhimillisen ja jumalallisen rakkauden luonnetta. Kuitenkin heidän yhteensopimattomat munattoman miehen ja munasarjaisen naisen näkökulmat tekivät dialogista tuskallisen molemmille.
ellauri348.html on line 731: Ossian ( / ˈ ɒ ʃ ən , ˈ ɒ s i ən / ; irlantilainen gaeli / skotlantilainen gaeli : Oisean ) on kertoja ja väitetty kirjoittaja skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin julkaisemassa eeppisessä runosarjassa , alun perin Fingal ja (1761) Temora (1763), ja yhdistettiin myöhemmin nimellä The Poems of Ossian. Macpherson väitti keränneensä skotlannin gaelinkielistä suullista materiaalia, jonka sanottiin olevan muinaisista lähteistä, ja että teos oli hänen käännöksensä tästä materiaalista. Ossian perustuu Oisíniin, Fionn mac Cumhaillin pojaan (englanninkielinen Finn McCool), legendaariseen irlantilaisen mytologian bardiin. Nykyaikaiset kriitikot olivat jakautuneet näkemyksensä teoksen aitoudesta, mutta nykyinen yksimielisyys on, että Macpherson sävelsi runot suurelta osin itse, hyödyntäen osittain keräämänsä perinteistä gaelilaista runoutta.
ellauri348.html on line 833: Bobo-nukkekokeessa tutkittiin ympäristön vaikutusta lasten oppimiseen ja toimintaan. Kokeessa näytettiin lapsille video miehestä, joka pahoinpiteli bobo-nukkea. Lapset tuotiin myöhemmin huoneeseen, jossa oli samanlainen bobo-nukke, kuin videossa ja lapset alkoivat epäröimättä pahoinpitelemään nukkea videon miehen tavoin. Videoon kuului myös päätösosio, jossa mies kohtasi seuraamuksia teoistaan. Kävi ilmi, että lapset, jotka näkivät miestä palkittavan videolla, pahoinpitelivät nukkea todennäköisemmin kuin lapset, jotka näkivät miestä rangaistavan videolla.
ellauri348.html on line 1108: Käsitteen määrittelemistä voivat vaikeuttaa kulttuuriset tekijät. Esimerkiksi amerikkalainen helikopterilentäjä Hugh Thompson jr, joka suojeli Vietnamissa naisia ja lapsia My Lain joukkomurhan aikana, leimattiin tapahtuman jälkeen pelkurixi petturixi, mutta myöhemmin hänelle myönnettiin urhoollisuusmitali. Kansalaiset voivat pitää johtajaansa sankarina, kun hänen erehdyxensä ei ole tiedossa, mutta niiden paljastuttua käsitys muuttuu dramaattisesti. Brezhnevin ja Gromykon pazaat kaatuivat 1988 kuin keilat, mutta Stalinin muistomerkkejä on jälleen pystytetty.
ellauri349.html on line 85: Eski koittaa jälkijättöisesti rehvastella kyldyyrisivistyxellä niinkö jollain Dostojevskillä. Liian myöhäistä, kun nyzen kaiken löytää kuka tahansa googlaamalla Wikipediasta. "Kellariloukun mies" tosiaankin.
ellauri349.html on line 185: Paavo piti arvoituksesta, ja niinpä hän sitten myöhemmin kysyi Mauno Koivistolta: “Ei ole siskoni, ei ole veljeni, mutta on silti isäni lapsi.
ellauri349.html on line 382: Baumeister opetti sitten Case Western Reserve -yliopistossa vuosina 1979–2003 psykologian ja myöhemmin vapaiden taiteiden (?!) professorina. Myöhemmin hän työskenteli Florida State Universityssä Francis Eppes Eminent Scholar -tutkijana ja sosiaalipsykologian jatko-ohjelman johtajana. Vuonna 2016 hän muutti psykologian kouluun Queenslandin yliopistossa Australiassa, jossa hän opetti useita vuosia. Selvästi Hintikka-Saaristyyppinen tiedejulkimo joka vaihtaa paremmasta opistosta huonompaan samalla kuin palkkiot nousevat.
ellauri349.html on line 434: Katolinen usko velvoittaa meidät katsomaan, että sielut ovat välittömästi Jumalan luomia, vaikka karvoittuneet tervaamattomat perseet olisivat kuinka evolutiivisia. Paavi Johannes Paavali II on äskettäin vahvistanut kannan, joka erottaa ruumiin ja sielun luomisen, korostaen evoluutioteoriaa tukevia faktoja puoli vuosisataa myöhemmin.
ellauri349.html on line 473: Kaikkein traagisinta tässä Eskin joihkauxessa kuplafolkkarista käsin on huomata että veikon huumori on täysin kadonnut, lukunottamatta tahatonta. Kaveri näyttää ottaneen izensä aivan täydestä ja tosissaan! Se luulee oikeasti olleensa joku ässä! "Korskeus", "mustankiiltävä sotarazu", eikö se tajunnut näyttävänsä naurettavalta pikku pajazolta pellepuvussa? Ei: "Izeironia ei onnistu minulta. Se on fakta." Leipääntynyt tervetulotoivotus Sepun vanhalle laitoxelle samoilla hitaasti putoilevilla iänikuisilla kökkösanoilla on surullista nähtävää. Siltä tuntuu hävinneen totaalisesti izeymmärrys. Onkohan lapin tyttö yhtä tikapuuhermostoinen kuin Jasun kotka? Tärkeää on jarruttaa myöhään sanoi rallimestari Ari Vatanen. Tallimestarit juokaa. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies.
ellauri349.html on line 494: Aron ei huolinut sosiologian oppituolia Bordeauxista kun se halusi tehdä Pariisissa journalismia, mitä se kyllä katui myöhemmin. No oli sillä sentään massia perustaa oma sosiologian laitos Pariisiin, Bourdieu pierren assistenttina.
ellauri349.html on line 501: Dénonçant pendant les années 1950 et les années 1960 le « conformisme marxisant » de l'intelligentsia française, il devient l'intellectuel de droite de l'époque face à Sartre, qui symbolise l'intellectuel de gauche. Sartre käänsi takkinsa vähän myöhemmin, surkutellen Vietnamista lähteneitä elintasovenepakolaisia. Loppumetreillä Aron ehtii peukuttaa ranupersuja, nekin ovat parempia kuin neljä kommaria hallituxessa. CIA rahoitti sen toimia.
ellauri349.html on line 530: Mansikkakakun ensimmäisen palan leikkasi opintosihteeri Hanna-Mari Salonen, koska juhliinsa hiukan myöhässä saapunut Joseph arveli, ettei osaa leikata ensimmäistä palaa.
ellauri349.html on line 618: Aloitamme tämän osion historiallisella yleiskatsauksella Gelassenheit- termistä ja sen kolikoista, jonka Meister Eckhart teki 1300-luvulla. Sana on myöhemmin tullut tutuksi ja se on tuotu suurelle englantilaiselle filosofiselle yleisölle Heideggerin käyttämän termin käytön kautta.
ellauri349.html on line 624: Muita Gelassenheitin perinteisiä konnotaatioita, jotka myöhemmin sulautuvat Heideggerin ajatuksiin, ovat "vapautuminen tahdosta" ja sen käyttö saunan lavona tai peflettinä (saksa Ruhe) "liikkeen sisällä tai sisäisenä rauhana aivan toiminnan keskellä" (ibid., s.. xxvii). Jumalaa ja olla täynnä luotua on tyhjää Jumalasta." (Eckhart, 1981, s. 288)
ellauri349.html on line 648: Gelassenheitin käsite on teos, joka selkeimmin kuvaa Heideggerin myöhempää ymmärrystä "antamisesta", joka kaatuu hänen myöhempään työhönsä ja rakentaa perustan ymmärrykselle siitä, kuinka "ihmisen olemus ymmärretään parhaiten Gelassenheitina " (Moore, 2019, s. xvi). Lisäksi ”olemisen itsensä Gelassenheitin muotona olevan käsityksen perusteella ihmisen olemusta voidaan luonnehtia Gelassenheitiksi. Tämä voi kuitenkin tulla ilmeiseksi vain siinä määrin kuin ihminen antaa olemisen vallita antaa-olla" (ibid.).
ellauri349.html on line 716: Eski ei mainize puolella sanalla apulaisen viran hakua eikä iltalehtien pahanilkisiä lööppejä. Voisi luulla että se kieltäytyi tarjotusta virasta kuin Pierre Hadot, tai Sartre noopelista. 21 tuotantokautta myöhemmin Otaniemen Sokrates hiljeni muttei sentään vaiennut. Lauri Törhösen vastaväitöxessä se vielä tumppasi kätensä varsinaiseen lehmänläjään.
ellauri349.html on line 755: Kaksi vuotta myöhemmin hän vieraili lyhyesti Jenan yliopistossa, jossa hän vaihtoi ajatuksia Johann Gottlieb Fichten ja Novalisin kanssa ennen palaamistaan töihin pedofiilinä yksityisopettajana.
ellauri349.html on line 801: Runokokoelmissaan Heidi Liehu käsittelee ihmisen elämään kuuluvia, kaikilla pienillä alkuluvuilla jaollisia aiheita, kuten yksinäisyyttä, kaxinnaimista ja kolminaisuutta. Erityisesti myöhemmissä runokokoelmissa heijastuu vahva sidos luontoon. Ekologinen teema on ollut läsnä myös filosofisissa teoksissa, erityisesti teoksessa Perhosten valtakunta. Teoksissaan Liehu on kaiken kaikkiaan siirtynyt aste asteelta kauemmas aikasidonnaisista aiheista, ja ne kysymykset joita hän lähestyy, kuuluvat yhtä hyvin apinan kuin muun luonnon elämään.
ellauri350.html on line 96: Helmikuussa 1940 Kohut sai matkustaa brittiläisessä saattueessa Bostoniin , josta hän matkusti bussilla Chicagoon. Ystävä Wienistä, Siegmund Levarie , joka oli muuttanut asumaan setänsä luo Chicagoon ja josta tuli myöhemmin kuuluisa musiikkitieteilijä Yhdysvalloissa, järjesti hänelle viisumin ja kutsui hänet sinne. Myös Kohutin äiti Else muutti Chicagoon matkustaen Italian kautta. Itävallasta salakuljettamillaan rahoilla hän avasi myymälän nimeltä "De Elsie's".
ellauri350.html on line 242:
Katsot ohjelmia televisiosta reaaliajassa, etkä myöhemmin suoratoistopalvelusta.
Kollatinuksen vaimon Lucretian löydettiin vielä myöhään yöllä istuvan palvelustyttöjensä keskellä villoja kehräämässä. Kunniapalkinto määrättiinkin hänelle. ellauri153.html on line 274: Muutamien päivien kuluttua saapui Sextus Kollatinuksen tietämättä Kollatiaan ja raiskasi Lucretian. Hänen lähdettyään kutsui vaimo isänsä, miehensä sekä muutamia sukulaisia, kertoi heille häväistyksensä, vaati heitä kostamaan ja sysäsi itse puukon sydämeensä.
xxx/ellauri193.html on line 451: Ilkeännäköistä porukkaa noi brittipoliisit. Anglosaxit on länsigermaaneja, visigootteja jotka myöhästyivät Rooman lootingista. Ei vaitiskaan, visigootit päätyi Epsanjaan. Meikäporukat oli ostrogootteja jöötinmaalta jotka päätyi Lombardiaan. Mutta samoja jerryjä anglit ja saaxit on joka tapauxessa kuin mannermaiset hunnit. Vaan jamihoususia.
xxx/ellauri195.html on line 335: Kuten Lars Sonck onnexi osaa hyvin selittää, syy on geeneissä. Darwinin 1. käsky elukoille on: kilpaillaan! Luottakaa te toisiimme vain kun siitä on teille geenietua! Se on se perisynti, eikä mikään nöyryyden puute tai tottelemattomuus, jotka ovat syntiä vaan kasan päälle päässeiden kunkkuapinoiden mielestä. Se on geeneissä, eikä se ole vika vaan suunnittelupiirre. Se sai aikaan senkin että kaikkien maiden ryysyläiset eivät yhistyneet, toisiinsa yhtyivät vain osakkeenomistajat. Eikä nekään toisiinsa niinkään vaan anonyymisiin yhteisöihinsä (S.A.) Nyt on liian myöhäistä sieltä luontoon enää palata, ei sinne millään mahdu tätä määrää apinoita. Ellei sitten ensin karsita 999 promillea pois. Siinäpä oiva marssijärjestys, siis kääritäänpä hihat ja liitytään urheasti sotilaallisiin liittoihin!
xxx/ellauri195.html on line 358: Heräsin masis uneen jossa surin etten ollut kexinyt toimivaa konekäännöstä. Vasta herätessäni muistin että taitaa olla vähän myöhäistä surra kun täyttää 70. Viimeöisessä unessa jossa ezittiin ruokapaikkaa jostain yliopistokomplexista joku etevämpi kyynärpäilijä kertoi että eräät shakin pelaamisen tekoälytutkijat oli naineet kylpyammeessa vähässä vedessä (kz kuvat - OHO!). Kerroin vuorostani että KJJ oli ollut perso kokixelle vaikkei se edes ole totta. Eine tienneet enää kenestä oli puhe. Paizi minun äitini ei pidä enää meetvuastista. Esa Saarisen väpisevät laulut 80-luvulta tulee myyntiin uudestaan. Pitkä kaunis ystävyys, mitä vielä. Varmaan 70-vuotislahjaxi. Kaikenlaista. Tämän viidakon joutaisi jo hyvin sulkea. Nox perpetua una dormienda alkaisi maistua. Sitten ei ole enää köyhä eikä kipeä.
xxx/ellauri199.html on line 943: Ginsbergin tuotantoon vaikutti erityisesti William Carlos Williams. Opiskellessaan 1940-luvulla Columbian yliopistossa Ginsberg tutustui William S. Burroughsiin, Jack Kerouaciin, Lucien Carriin, Gregory Corsoon ja Gary Snyderiin. Ginsbergistä tuli beat-runouden johtohahmo. Työskenneltyään muun muassa markkinatutkijana ja merimiehenä Ginsberg julkaisi esikoiskokoelmansa Howl And Other Poems vuonna 1956. Kokoelma ja sen runo ”Uuvo” (Howl) vei kustantaja-runoilija Lawrence Ferlinghettin useisiin sensuurioikeudenkäynteihin. Kohun ansiosta Ginsbergin teos tuli kuitenkin kuuluisaksi. Parhaiten juuri runosta "Uuvo" tunnettu Ginsberg tuomitsi sen, mitä hän piti kapitalismin ja mukautumisen tuhoavina voimina Yhdysvalloissa. San Franciscon poliisi ja Yhdysvaltain tulli takavarikoivat "Howlin" kopiot vuonna 1956, ja myöhempi siveettömyyttä koskeva oikeudenkäynti vuonna 1957 sai laajaa julkisuutta runon kielen ja kuvaukset heteroseksuaalisesta ja homoseksuaalisesta seksistä aikana, jolloin sodomialakeja säädettiin . (mies)homoseksuaali on rikos jokaisessa osavaltiossa. Runo heijasteli Ginsbergin omaa seksuaalisuutta ja hänen suhteitaan useisiin miehiin, mukaan lukien Peter Orlovsky , hänen elinikäinen kumppaninsa.
xxx/ellauri200.html on line 377: Fogg on keski-ikäinen bipolaarinen laiha väpelö, Passpartout on luipero frankofoni Ibrahim-niminen musulmaani lakukeppi, ja detektiivi Fixistä on tehty sarjoissa nyttemmin välttämätön 3. pyörä, neuvokas ja suulas token nuori nainen, joka alkaa kaiken kukkuraxi muhinoida Ibrahimin kaa. Foggille on kyllä varattu jossain myöhemmässä jaxossa (mitä vetoa että amerikkalaistunut - juu tietysti) Estella, joka ei kuitenkaan tule häirizemään juonenkuljetusta vaan jättää kolmikon seikkailemaan kolmistaan kuin eilisen ranskalaisen romcomin jewess, lakukeppikokki ja lepakko. Konna Bellamykaan ei ole täysin paha, pitää Foggille kauniin muistopuheen. Mutta spoilerista ilmenee että Fogg pääsee kuitenkin lyttäämään sen julkisesti loppupeleissä. Estellaa ei huolita mukaan siikveliinkään kaiketikin, missä kolmikkomme jatkaa Jules Vernen merenhuisketarinaan. Tyypillistä on, että konnantöitä rahoittava konna saa osaxeen vain pahexuntaa, kun taas suoritusportaan konnat tapetaan muitta mutkitta. Nain on meidankin elamassamme. Ehkä vituttavinta on että seikkailut on aivan sivuosassa, ja koko sarjan ytimessä on näiden tyyppien haukotuttavat keskinäiset välienselvittelyt koijassa ala tositeeveesarja Viettelysten saari.
xxx/ellauri201.html on line 96: Seuraavana päivänä oli minulla vittu niin kipeä että. Ikinä ei ole ollut yhtä kipeä kuin silloin oli. Ei kunnolla voinut istua, ei kävellä. Silloin tiesin taas saaneeni. Kipeämpi oli kuin ihka ensimmäisen naintikerran jäljiltä. Illalla miehet minulle virnuilivat. Kyselivät, että miten se emäntä yht’äkkiseltään ontumaan alkoi, iskivät silmää. Minä vaan takasin naurahtelin, vaikka hellänä oli tavara ja vaikea olla. Kustin-tura makasi kamarissaan, oli ottanut sydämestä. Siellä mietti, mimmoisen huor’akan kanssa oli naimisissa. Ja Eino se pakkasi nurkassa kimpsujaan ja kampsujaan, ilmoitti tukkikämpälle muuttavansa. Sinne se meni menojaan. Jouti minun puolesta mennäkin, semmoinen jurottaja. Siellä se ei sitten enää ulos vetänytkään, kuului emännöitsijä tulleen kohta tiineeksi. Vaan mistä sitä tiesi, kenen siemenet siellä itämään läksivät. Eino se kuitenkin vastuun kantoi, jäljet korjasi, ja vihille isovatsaisen emännöitsijän kuului myöhemmin vieneen.
xxx/ellauri201.html on line 156: Armaani älysi jo 20v sitten tehdä Lisbetistä izeyrittäjän 0-sopimuxella Volt! aski selässä, minimoida peruspalkan ja työnantajavastuut. Lisbet tietysti halusi ize sitä, niin aina. Varmaan se vielä ize pyytää päästä pukixikin, jonsei 50+ Armaanille niin pikku Mikolle, 40+ vuotiaalle Kalle Blomkvistille siis. (Tässä ikäjakaumassa on selvää residual apinasetämäisyyttä.) Kurkistin lopusta: sure enough laiha Peppi on loppupeleissä jo rakastunut Kalle ezivämestariin, mutta onnettomasti, eli tässä osassa ei päästä vielä pukille. Toivottavasti asia korjaantuu Millenniumin myöhemmissä osissa ja Peppikin pääsee kokemaan onnen Kallen alla Erikan kirjoituspöydällä.
xxx/ellauri202.html on line 50: Sholokhovin punnerrus löytyi 5-osaisena hienona työväenluokkaisena ensipainoxena lähti hintaan 0e Oulunkylän kierrätyskeskuxen hyllystä. Satuin onnekkaasti 1:nä paikalle heti kun kirjat ilmestyivät hyllylle. Vieläkö riittää? huusivat hätäiset kampasimpukan ostajat, mutta olivat peruuttamattomasti myöhässä.
xxx/ellauri202.html on line 78: Kaikki lukemani kolme osaa (kaksi kirjaa) Thibault'n suvusta olivat kelvollisia, mahdollisesti luen myös toiset suomennetut kolme osaa (kaksi kirjaa) myöhemmin. Jos jaxan. Se verran oli pitkäveteisiä. 2 vikaa osaa pitäisi puurtaa vielä ranskaxi.
xxx/ellauri202.html on line 83: Thibaultin suvun ensimmäinen osa Harmaakantinen vihko (Le cahier Gris, 1922) kuvaa paljon miljöötä ja ranskalaista koulua. Koululainen Jacques Thibault on karannut kotoa, ja myöhemmin ilmenee, että myös Daniel de Fontanin on kadonnut. Oscar Thibault, perheen pää ruotii tilannetta koulussa opettavan papin abbe Pinotin kanssa. ja raskauttavia asianhaarjoja on kaksi, ensinnäkin Harmaakantisessa vihossa on poikien kirjeenvaihtoa, lisäksi Jacquesilla on "paheksuttavia" kirjoja kuten Zolan Romahdus ja toiseksi Daniel de Fontanin on protestantti. Thibaultin perheen isä on mahtimies, mutta Jerome Fontaninin perheen pää on poissa sijoiltaan, hänellä on suhde serkkunsa Noémien kanssa, mutta on karannut toisen (kolmannen) naisen (Noémie-serkun piian kanssa). Perheen äiti rouva Fontanin hoivaa tytärtään Jennyä, joka on kuolemassa aivokalvontulehdukseen.
xxx/ellauri202.html on line 126: s. 217. Antoinella on fyysinen suhde Rachelin kanssa, jolla on värikäs menneisyys. Antoine kiinnittää huomiota Rachelin hiusten tuoksuun, myöhemmin puhutaan kukkivien lehmusten tuoksusta (s.145), aiemmin puhutaan hajallaan olevien hiusten tuoksusta, jossa on kirnutun voin aromi ja joka kiihottaa, pelottaa ja kuvottaa. Jos nainen tuoksuu, jutut haisevat. Rachel sepittää kummia tarinoita ja lopulta Rachel valehtelee menevänsä Belgian Kongoon, todellisuudessa tapaa entisen miehensä Hirschin, joka on ollut hieman aikaa näkymättömissä. Rachelia ei seuraavissa osissa tavata, mutta Antoine muistelee tätä hullaantumisensa vaihetta. Hän kuvaa Rachelia lämminverikseksi ratsuksi. Antoinella on myöhemmin niin ikään irtosuhteita. Vaikea uskoa, että itse tekopyhyys isä Oscar Thibault olisi hyväksynyt Antoinen ja Rachelin avioliiton, he eivät edes olleet edes kihloissa, eikä isä heistä tiennyt...
xxx/ellauri202.html on line 137: Viides osa alkaa herra Thibaultin sairaskertomuksella. Hän on hyvin sairas. Morfiinipiikit piristävät häntä ja hän jakelee silloin ohjeita. Hän on täysin muiden muiden armoilla, ja huomaa otteensa kirvonneen. Hän pohtii Jacquesin kuolemaa (Jacques löytyy kylläkin myöhemmin elossa). Oscar Thibault puhuu testamentistaan Antoinelle ja toivoo häneltä uskonnollisempaa asennetta.
xxx/ellauri208.html on line 432: Kärkkäisen magneettimedia peukuttaa distributismia, oik. korporatismia. Distributismia mukailevaa talouspolitiikkaa alettiin noudattamaan 30-luvulla niin fasistisessa Italiassa kuin kansallissosialistisessa Saksassakin. Lopputuloksena Saksassa koettiin ihmiskunnan merkittävin taloudellinen nousu ja hyvinvoinnin lisääntyminen uskomattoman lyhyessä ajassa. Tämän yksityispankkien kahleista irtautumisen seurauksena kansainvälinen juutalaisyhteisö julisti Saksalle sodan vuonna 1933, mikä lopulta johti myöhemmin toisen maailmansodan syttymiseen. Distributismin kohtalon koki myös englantilaisen insinöörin Clifford Hugh ”C. H.” Douglasin talousteoriat ja kansanluottomalli (Social Credit). Douglasin mallissa tyrmättiin yksityinen pankkitoiminta ja todettiin rahan olevan tuotantoa ohjaava informaation väline eikä pelkkä vaihdonväline. Sysmän Osuuspankki näkyy lopettelevan, tiesi Sysmän tyrnävä blondi kirjastonhoitaja kertoa. Social Credit –mallia muun muassa USA:ssa, Englannissa ja Italiassa kamppanjoineet Douglas ja hänen yhteistyökumppaninsa runoilija ja filosofi Ezra Pound leimattiin sodan jälkeen antisemitisteiksi ja jopa mielenvikaisiksi.
xxx/ellauri208.html on line 513: Kultasen perheen lapset. Kultasen perheen lapset? Keitä he olivat? Heillä ei ollut vanhempia eikä etunimiä. He saivat kasvonsa tärkeimmistä toiveista, vapaudesta ja rahasta, tulivat toisaalta, suuresta paikasta, johon ei päässyt Ladalla. Siellä valvottiin myöhään lasihotellin aulassa ja tehtiin ennätyksiä Space Invadersissa. Tytöt olivat ruskettuneempia ja villimpiä kuin Suomessa. Pojilla oli samanlaiset hiusvärit kuin Saksan Pierre Littbarskilla Espanjan MM-kisoissa. Kultasen perheen lapset. Heillä oli käytössään parasta japanilaista elektroniikkaa, mutta silti he tunsivat, miten surullista oli juoda iltakaakaota kun turkulainen sade ropisee ikkunaan. He käsittivät suurkaupunkien kartat ja lentoasemien kuulutukset, matkustivat kaikkialle kahdestaan ja tallettelivat ize suuret setelinsä, mutta pysyivät yksinäisinä sisäpuolelta.
xxx/ellauri208.html on line 533: No nyt 20v myöhemmin voi Rumsfield olla tyytyväinen, rymsteeraus on ohize. Kiitos Putinismin, koko Eurooppa on nyt länkkäreillä, new improved formula tähtilipun alla.
xxx/ellauri208.html on line 689: Tiedätkö sinä että minä kuolen, minä sanoin ja itkin. Joonatan mietti hetken. Kenties hän ei vastannut kysymykseen kovin mielellään, mutta loppujen lopuksi hän sanoi: Kyllä minä sen tiedän. Niin minäkin, joskin paljon myöhemmin (LOL olit väärässä!)
xxx/ellauri208.html on line 923: Pieni suomenruotsalainen vivahdus toi oman eksoottisen lisänsä Cay Idströmin maagiseen ääneen ja huolelliseen suomenkieleen. Ohjelmansa hän käsikirjoitti huolellisesti etukäteen. Hän kulki maailmalla jo silloin, kun se ei ollut naisten tapa. Hän istui euroviisuraadeissa ja matkusti Laila Kinnusen mukana, kun Valoa ikkunassa edusti Suomea. Hän saattoi puhua "schlagereista", mutta oli myöhemmin Beatlesin suuri ihailija ja teki Suomeen Bruce Springsteenin ensimmäisen haastattelun.
xxx/ellauri209.html on line 157: Venäläiset varoittavat muumeja ja Peppiä: älkää sätkytelkö setä Samulin liekanarussa. Liian myöhäistä, ollaan jo pahan kerran Naton vyyhdessä. Nyt odotellaan pukkia. Hangon uimavesi alkaa kukkia.
xxx/ellauri215.html on line 219: Kun taikurin ja loitsun Cavaliere Cipolla -esitys ilmoittaa, tylsistyneet lapset haluavat innostuneena osallistua esitykseen. Tämä tapahtuu myöhään, ja vaikka vanhemmat epäilevät, onko se todella lapsiystävällinen, ostetaan neljä lippua esitykseen. Illalla kalastajat ja tarjoilija Mario saapuvat huomattavalla viiveellä.
xxx/ellauri218.html on line 186: Missä on raato, sinne kokoontuvat korppikotkat. Vedenpaisumuksen edellä "ihmiset" söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. [ 2000v myöh. Oops, lähti vähän longixi kuin Paulin loppusiivous, sori siitä. Odottakaa sulkematta puhelinta. ]
xxx/ellauri218.html on line 265: Kyštymin ydinonnettomuus on maailmanhistorian kolmanneksi pahin ydinonnettomuus ja oli siihenastisista pahin. Laitoksessa tapahtui 29. syyskuuta 1957 voimakas räjähdys jätesäiliössä, jossa oli korkearadioaktiivista jätettä. Tapahtuma tunnetaan Kyštymin onnettomuutena, ja saastuneesta alueesta on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin hiilijalanjälki". Räjähdys johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta. Ne rabotajet.
xxx/ellauri218.html on line 269: Laskeuma-alueen asukasmäärä oli 270 000. Alueelta jäi evakuoitavaxi kuitenkin vain 10 000 henkeä. Suurevakuointi suoritettiin siellä, missä ylittyi Sr-90:n, puoliintumisajaltaan 28,8 vuotta, kriittinen raja. Noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön. Villieläimet kiittävät, kuin myös Zernobylissä.
xxx/ellauri218.html on line 424: Lauri Karttunen kuoli maaliskuussa -22. Mä puutuin Annie Zaenenin postialiaxesta. Sama se, en mä lue postiani kuitenkaan. Kaikkihan me kuollaan ennemmin tai myöhemmin. Laurin Wikipedia-sivulta ei selviä milloin se oli syntynyt. Paizi että se on luettelossa 1941 syntyneet. Okei, se ehti siis 81-vuotiaaxi. Se pitäisi poistaa luettelosta Living people ja siirtää luetteloon Dead people.
xxx/ellauri224.html on line 256: Dostojevskin elämä siihen asti ei ollut helppoa. Hän varttui Moskovassa ja vietti suurimman osan lapsuudestaan köyhien sairaalassa, jossa hänen isänsä oli lääkäri. Koulussa hän eksyi päiväunelmiin ja aristokraattisemmat luokkatoverit kiusasiat häntä. Dostojevskin äiti kuoli tuberkuloosiin, kun hiän oli 15-vuotias, ja hänen isänsä murhattiin syystä kyllä kaksi vuotta myöhemmin.
xxx/ellauri225.html on line 637: Tapahtuma jakoi Ruotsissa mielipiteitä voimakkaasti, paitsi oikeiston ja vasemmiston välillä myös vasemmiston sisällä, missä maltilliset sosiaalidemokraatit kuten myöhempi pääministeri Per Albin Hansson pitivät kommunistisia agitaattoreita osasyyllisinä tilanteen kärjistymiseen väkivaltaiseksi. Ei vittu!
xxx/ellauri227.html on line 136: Yhteiskunnallisten kysymysten esiinnostaminen ei koskaan ole ollut Camillan päätavoitteena. Yhdenkaltaisuus Anders Behringiin on pelkkää sattumaa. Pyrin ensisijaisesti viihdyttämään. Puolison pahoinpitely on eräs sellaisista teemoista. Sensijaan esim ympäristöpolitiikasta en suin surminkaan kirjoita. Henkilöt ovat minulle kuin käsinukkeja. Camilla säästää aina kaiken mitä on kirjoittanut, sitä voi ehkä käyttää jossain myöhemmässä jaxossa.
xxx/ellauri227.html on line 150: Melin toimi myös pitkään työnantajain keskusliiton STK:n kansainvälisten asioiden johtajana. Hän avioitui vuonna 1961 Melitta Naiviston kanssa ja eron jälkeen myöhemmin Camilla Melinin (os. Лэкберг) kanssa.
xxx/ellauri227.html on line 283: Kolme vuotta myöhemmin Marklund teki paluun rikosromaanilla Helmifarmi (jossa ei kuitenkaan esiinny enää Annika Bengtzon). Marklund kertoi haastattelussa: "Vähensin julkisuudessa esiintymistä enkä esimerkiksi antanut enää ruotsalaisille lehdille haastatteluja." Toinen syy julkisuudesta vetäytymiselle oli hänen aviomiehensä vakava sairastuminen. Liza Marklund vaikeni kolmeksi vuodeksi - aviomiehellä syöpä. Marklund on naimisissa Mikael Aspeborgin kanssa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi Aspeborgin kanssa. Yhden isä on joku "Ankka". Hänen vanhin lapsensa Annika Marklund (kuinka ollakaan! arvatenkin juuri se jonka isä on "Ankka"? Juu: Marklund left home when she was just 16 years old when she moved to Piteå, Sweden and worked as a waitress and chambermaid. She had her first child, Annika at the age of 21. Marklund met Annika's father Michael Zev Spielman while in Israel on a kibbutz. Spielman, born in California, was five years older than Marklund.) - niin siis tämä Annika tytär on valokuvamalli ja näyttelijä ja kirjoittaa myös kolumneja. Marklund ize asuu Tukholmassa eipäs vaan Malmössä ja Marbellassa.
xxx/ellauri228.html on line 235: Lemin varhaiset teokset olivat sosialistisia realistisia, mutta myöhempinä vuosinaan hän kritisoi tätä näkökohtaa. Vuonna 1982, kun sotatilalaki alkoi Puolassa, Lem muutti Berliiniin opiskelemaan ja seuraavana vuonna hän haihtui useiksi vuosiksi (1983–1988) Wieniin. Hän ei kuitenkaan koskaan osoittanut halua muuttaa pysyvästi länteen. Itäblokin standardien mukaan Lem oli taloudellisesti hyvinvoiva suurimman osan elämästään, mutta ei ökyrikas kuten siitä olis takuulla tullut meillä jenkeissä. Mikä ääliö. Lem kritisoi kapitalismia, totalitarismia ja sekä stalinistisia että länsimaisia ideologioita. Hyvä ettei otettu sitä Science Fiction Writers of Americaan, eihän se mikään jenkki ollutkaan.
xxx/ellauri228.html on line 242: Lem sai katolisen kasvatuksen mutta tunnustautui myöhempinä vuosinaan ateistiksi. Lem on haudattu Krakovan katoliselle Salwatorin hautausmaalle. Lemin isä oli Puolan salaisen poliisin pamputtaja.
xxx/ellauri228.html on line 264: Kun tiedemies Fechner katoaa salaperäisen Soljaris-valtameren pinnalle, kokenut helikopterilentäjä Henri Berton ylittää sumun etsiessään Fechneriä ja hänellä on outoja näkyjä. Hänen lausuntonsa esitetään tiedemiesten komissiolle, joka uskoo, että hänellä oli hallusinaatioita. Leskeksi jäänyt psykologi Kris Kelvin on kuitenkin määrätty Soljarista kiertävälle avaruusasemalle tarkistamaan siellä vielä työskentelevien kolmen jäljellä olevan tutkijan mielenterveys. Hän tapaa ensin tohtori Snauzin, joka kertoo hänelle, että tohtori Gibrarian teki itsemurhan, ja myöhemmin hän tapaa tohtori Sartoriuksen ja hän tajuaa, että tiedemiehillä on outoja käyttäytymismalleja. Kun hän kohtaa vaimonsa Mata Harin, joka kuoli kymmenen vuotta sitten, avaruusasemalla, hullut tutkijat selittävät Krisille, että Soljaris -valtamerellä on kyky toteuttaa olentojen neutronien sisimmät ajatukset. Kris kyseenalaistaa, onko hänen rakkaan vaimonsa ilmestyminen kirous vai siunaus.
xxx/ellauri229.html on line 177: Muinaisen ilmoituksen mukaan Jumala sekaantui jatkuvasti kaikkeen, vanhurskaat Hän niputti taivaaseen, jumalattomat Hän kasteli tulella ja tulikivellä, voit löytää Hänet tehdessäsi syntiä minkä tahansa vanhan pensaan takaa. Vasta myöhemmin alkoi vetäytyminen. Jumala menetti näkyvyyden, ihmisen muotonsa, partansa, ihmeiden audiovisuaaliset apuvälineet katosivat, samoin luokkahuonedemonstraatiot demonien siirtämisestä vuohiin, sitten katosivat enkelivalvojien vierailut; sanalla sanoen usko oli luopunut sirkuksen metafysiikasta; sitten aistien alueelta se siirtyi abstraktioiden valtakuntaan. Silloinkaan ei ollut pulaa todisteista Hänen olemassaolostaan, korkeamman algebran kielellä ilmaistuista sanktioista, vielä esoteerisemmasta hermeneutiikasta. Nämä abstraktiot saavuttivat kuitenkin lopulta pisteen, jossa Jumala julistetaan kuolleeksi, jotta saavutettaisiin se kylmä, rautainen, tuhoisa rauha, joka kuuluu eläville, kun kaikkein rakastetuimmat ovat hylänneet heidät ikuisesti. No tässähän se vika juuri on: jumala on läheisriippuvaisten imaginary friend, vähän sellainen kuin alla luetellut.
xxx/ellauri229.html on line 659: Törni pääsi värväytymään Yhdysvaltojen armeijaan vasta 1954. Kerrotaan, että hän kävi 50-luvun lopulla etsimässä Marjaa Ruotsista – turhaan, Marja oli jo ihan muualla. – Ei nuori, kaunis nainen odota, kun ei ole toisesta mitään tietoa. Hän muutti Espanjaan, Riikka Ojanperä kertoo. MARJA meni naimisiin espanjalaisen lääkärin kanssa ja sai neljä lasta. Törniä hän ei enää koskaan tavannut. Lauri Törni katosi, myöhemmin selvisi, että kuoli helikopterionnettomuudessa Vietnamin sodassa 1965. Marja kertoi, että Törni ilmestyi hänelle noihin aikoihin pari kertaa unessa siivoojan univormussa.
xxx/ellauri229.html on line 707: Stalkerin jälkeen Tarkovskin työskentely Neuvostoliitossa kävi mahdottomaksi, ja hän siirtyi ohjaamaan elokuvia ensin Italiaan, myöhemmin Ruotsiin. Siellä se varmaan söi Bergmanien kanssa jordgubbar och mjölk, kuten näytetään Vaughanin videoesseessä.
xxx/ellauri229.html on line 719: Tšernobyl on mainittu kronikoissa ensimmäisen kerran vuonna 1193 tataarivallan alaisena paikkana. Se liitettiin myöhemmin Liettuan suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1566 se siirtyi Puolalle. 1773 sinne muutti karkotettuja asukkaita Starodubista eli nykyisen Brjanskin alueen lounaisosista.
xxx/ellauri230.html on line 362: 3. joulukuuta 1917 pidettiin erityinen konferenssi, johon osallistuivat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja niiden liittolaismaat ja jossa päätettiin rajata kiinnostavia vyöhykkeitä entisen Venäjän valtakunnan alueilla ja luoda yhteyksiä kansallisten demokraattisten hallitusten kanssa. Koska Britannialla ja Ranskalla ei ollut tarpeeksi joukkoja, he kääntyivät Yhdysvaltojen puoleen. Sillä välin 12. tammikuuta 1918 japanilainen risteilijä Iwami saapui Vladivostokin lahdelle "suojellakseen Venäjän maaperällä elävien japanilaisten etuja ja elämää", vaikka väitettiin, ettei Japanin hallitus aikonut "sekaantua kysymykseen Venäjän poliittisesta rakenteesta." Muutamaa päivää myöhemmin Yhdysvaltain ja Kiinan sota-alukset saapuivat Vladivostokiin. Samanlainen säntäys oli Kiinaan tykkivenediplomatian aikoihin. Valtatyhjiöt täyttyvät kuin jotkut mutakuopat sateella.
xxx/ellauri230.html on line 423: Kirjailija P. I. Gladkikhin mukaan V. K. Blucher katui myöhemmin Tryapitsynin kuolemaa:
xxx/ellauri231.html on line 39: Viime vuosisadan alussa, etenkin suursodan aikana ja iloisella 20-luvulla Siperian ja Ukrainan huudeila oli aika lailla samat fiilixet kuin nyt sata vuotta myöhemmin. Senaikaisia historiikkeja lukee sixi ihan iloxeen. Mutta hetkinen, kazotaan ensin tämä tilanne:
xxx/ellauri231.html on line 47: 21. lokakuuta 1952 syntyneet julkkikset! Jaat syntymäpäiväsi muiden mitättömyyxien kanssa. Emme löytäneet ketään sinua tärkeämpää julkkista, jolla on syntymäpäivä kanssasi. Päivitämme kuitenkin tietokantaamme jatkuvasti ja pyydämme sinua tarkistamaan myöhemmin, löysimmekö edes jonkun, jolla on sama syntymäpäivä.
xxx/ellauri231.html on line 63: