ellauri012.html on line 830: Somaliassa on menossa luova tuho. Tit for tat klaanimeininki vaihtuu kipuillen keskusjohtoisempaan kapitalistiseen enemmistödiktatuuriin. Kasvoton globaalinen markkina tulee vaihtokaupan tilalle. Se on edistystä. Lipilaarit minä ensin -arvot korvaa me-hengen ja sakinhivutuxen. Siinä päitä kyllä putoilee. On muuallakin pudonnut niin monta kertaa ennenkin. Tän tuhon käy joka paikka läpi vuorollaan. Markkinatalouden voittokulkua kohti kurimusta ei voi estää.
ellauri051.html on line 498: Whatman kuoli Camdenissa 26. maaliskuuta 1892 sairastettuaan tuberkuloosia. Hänen arvostuksensa oli hänen viimeisinä vuosinaan kasvanut suureksi niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa. Hänen hautajaisiinsa tuli yli tuhat surijaa, kuten Wilho Pylkkäselle.
ellauri060.html on line 199: Jos pastori olisi asunut muuallakin kuin syrjäisellä Viluvaaralla Itä-Suomessa, esimerkiksi Turun keskustassa, pastori olisi todennäköisesti löytänyt itsensä Kakolasta vaimonsa surmanneena, jos hänellä olisi ollut ase käytössään.
ellauri082.html on line 318: Tää pätkä oli ihan kirjan alussa. Oli jo unohtunut. Toi sama izepetos että vetää niin paljon kamaa ettei tee muka mieli enää esiintyi muuallakin. TK eli telekone on enkuxi TP eli telepuutteri. Telkan ja tiezan hybridi ilman nettiä ja mobiilia. Vikapisto, väärä arvaus, typerä idea. Kyllähän jengi kazoo nykyään ihan vimmatusti Netflixiä, muze johtuu kyllä paljolti siitä ettei ne pääse baanalle ezimään panofixiä.
ellauri083.html on line 305: Miesluola on paikka, jossa miehen mieli lepää. Lepää se muuallakin mutta miesluolassa se on omimmillansa. Huone on suunniteltu täysin miehen maun mukaan ja se sisältää kaiken tarpeellisen, josta suurinosa voi vain haaveilla. Tässä kuvakoosteessa on esiteltynä parhaita miesluolia.
ellauri089.html on line 356: Kip on All-American Boy, joka on vähän eroottisesti kiinnostunut Peeween sakkolihasta. Näkee siitä märkiä unia. Pienihän Peewee on, pikkupissis joka käy kahtatoista mutta näyttää 10-vuotiaalta, liekö mensut alkaneet? Tulikohan ufoon mukaan nuken lisäxi myös terveyssiteitä? Ei väliä, ei hiir olk koska heinkrinti alan kuallu. (Laitila). Kipin pitäisi silti pitää mielessä että ripitön tyttö on kuin suolaton keitto. (Rääkkylä) Bobilla on muuallakin vähän taipumusta pedofiliaan.
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri203.html on line 45: Pst. Dostojevskistä on pulinaa muuallakin, esim. albumi 139. Se johtuu siitä etten pidä Dostosta. Se on sekopää oikeistosiiven maskottihirviö.
ellauri318.html on line 200: Meškovin ura päättyi hänen valtakiistaansa parlamentin kanssa syksyllä 1994. Seuraavan vuoden maaliskuussa 1995 Ukraina julisti Krimin perustuslain mitättömäksi ja lakkautti aluepresidentin viran. Separatistiliike oli jo hiljentymässä, mutta Venäjän ulkoministeri Andrei Kozyrev uhkasi vielä puolustaa entisten neuvostotasavaltojen venäläisiä tarvittaessa asevoimin. Tätä retoriikkaa Venäjä on käyttänyt usein muuallakin kuin Krimillä, muun muassa sotiessaan Gruusiaa vastaan vuonna 2008 (linkki vie toiseen artikkeliin).
ellauri328.html on line 184: Tanskalaisena olin ylpeä eurooppalaisuudestani. Meidän ansiosta länkkäreillä oli hallussaan 2/3 muuta maailmaa, ja olisi enemmänkin, elleivät karvakädet olisi lähteneet apinoimaan meitä. Kaikki vaikutusvaltaisimmat silmänkääntäjät, kuten Calvin, Luther, Wwesley, Livingstone, Zwingli, Arrby, Huss, Zinzendorf jne. olivat eurooppalaisia. No onhan meillä mys Voltaire, Darwin, Marx ja Bultman (? n.h.), niin ja Lenin vielä, mutta sellaisia pahoja miehiä on ollut muuallakin. Tosin Euroopassa syttyi 2 maailmansotaa ja sen taivasta on pimentänyt 6M juutalaisen synnyttämä savupilvi, mutta sehän ei estänyt meitä olemasta lännen hyvixiä. Sitäpaizi juutalaisethan ne Jeesuxenkin tappoivat.
ellauri333.html on line 358: Länsimaissa Intian kastittomista on totuttu käyttämään nimitystä paaria tai paria (engl. pariah). Nimitys on laajentunut, yleensä kuvaannolliseksi käsitettynä, tarkoittamaan sosiaalisesti hyljeksittyjä tai halveksittuja ihmisiä ja ihmisryhmiä muuallakin. Varsinaisesti termi, joka johtuu tamilin kielen rumpalia tarkoittavasta sanasta paraiyan, tarkoittaa kuitenkin vain erästä Malabarrannikolla asuvaa, toisinaan eri kansallisuutenakin pidettyä väestönosaa.
ellauri374.html on line 397: Itse asiassa tunnustan heidän suvereniteettinsa heidän maassaan ja muuallakin. Uskon Pyhään Koraaniin ja tämä tosiasia mainitaan kirjassa useita kertoja. Esimerkiksi: "Oi kansani! Mene pyhään maahan, jonka Allah on määrännyt sinulle" [Koraani 5:21], "Olemme tehneet Israelin lapsista sen perillisiä" [Koraani 26:59] ja monia muita jakeita Pyhässä Kirjassa. On muitakin syitä: tämä kansa (Israel) on rauhallinen ja rauhaa rakastava, ei vihamielinen eikä aggressiivinen; [he ovat] ihmisiä, jotka puolustavat itseään vain tarvittaessa, yrittäen samalla aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vihollisilleen. Lisäksi tunnustan sen tosiasian, että Jumala, kunnia ja ylistys Hänelle, on valinnut nämä ihmiset muiden ihmisten ja demonien sijaan aikojen loppuun asti. Jumala ei anna etusijaansa niille, jotka eivät ansaitse sitä. Jumala, ylistys Hänelle, ei koskaan puhunut kenellekään [muulle] tai antanut heille tätä kunniaa muille kuin Israelin kansalle. Israelin kansa on nimetty esi-isänsä Israelin (Jaakobi) mukaan, lepääköön hänen sielunsa rauhassa. Kuten Koraani sanoo: "Oi Israelin lapset". Puhuessaan muille hän sanoo "oi uskovat" tai "hoi ihmiset", mikä on yleisempi tervehdys.
xxx/ellauri104.html on line 1028: V: Ongelmana on nyt se, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niin kuin kaikkialla muuallakin.
xxx/ellauri208.html on line 881: Olen Mikko Lamberg, kriitikko ja esseisti Kulttuuritoimituksessa ja satunnaisesti muuallakin. Päätoimitin elokuvalehti Laajakuvaa vuosina 2013–18 ja kirjallisuuslehti Lumoojaa 2020–2021 sen toisena päätoimittajana. Olen edelleen mukana Lumoojan teossa toimittajana ja kirjoittajayhdistys Kapustarinnan varapuheenjohtajana. Mikko seuraa kulttuurielämää Tampereen ja Pirkanmaan näkökulmasta.
xxx/ellauri224.html on line 43: Smoren INEQ-faktat eivät yllätä, vaikka luvut ovat järkyttäviä. Se nyt vaan on tolla tavalla, että rikkain 1% kusettaa loppuja, ja rikkain 1 promille vielä niitäkin. Termiittien kotipallo on yxi korkoa korolle kusetuxen pesä, ei siitä maxa vaivaa sanoa sen enempää. Kuka sanoi että hyvän pitäisi jakautua apinoille jotenkin tasaisesti? Missä päin luontoa muka niin on asia? Tälläistä täällä aina on, hiljaista katastrofia. Sitä sanotaan K-A-P-I-T-A-L-I-S-M-I-xi, mutta se on oikeasti vain sama luovan tuhon mekanismi joka toimii muuallakin viidakossa, kun jättipuu kaatuu ja sinne syntyy vapaa valoläikkä. Sen takia se on laissez faire joka voittaa tän apinoiden olympiakisan lopulta, kaikki muu on vaan tyhmää utopismia.
xxx/ellauri231.html on line 136: Ryssän Mustanmeren laivasto laskeutui poliittiseen kaaokseen vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen alkamisen jälkeen. Koltshak potkittiin laivaston komennosta kesäkuussa ja matkusti Petrogradiin (Pietari). Saavuttuaan Petrogradiin (Pietari) Koltshak kutsuttiin väliaikaisen hallituksen kokoukseen. Siellä hän esitti näkemyksensä Venäjän asevoimien tilasta ja niiden täydellisestä demoralisoitumisesta. Hän totesi, että ainoa tapa pelastaa maa oli palauttaa tiukka kuri ja palauttaa kuolemanrangaistus armeijassa ja laivastossa ja mixei muuallakin, WTF.
xxx/ellauri234.html on line 380: Kirjassa Tristia II: 253-312 Nokka puolustaa Ars Amatoriaa jälleen kirjoitettuna kurtisaaneille eikä aatelisnaisille, ja käyttää eroottisuuden ja pornografian klassista puolustusta, että se ei turmele, vaan houkuttelee jo korruptoituneita ja että kaikki herättää rivoja ajatuksia rivossa mielessä. (Huomaa Euripides, Bacchaessa: 'Bacchic-rituaalissa, kuten muuallakin, nainen on turvassa korruptiolta, jos hänen mielensä on siveä.')
xxx/ellauri329.html on line 325: Kirjasampo saa alkusyksyksi uuden avustajan, kun Lukuneuvojana tunnettu kirjallisuuskouluttaja ja kirjabloggaaja Marika esittelee palvelussa kiinnostavaa kirjallisuutta kahdeksan artikkelin verran. Tarkoituksena on auttaa ihmisiä niin kirjastoissa kuin muuallakin löytämään innostavaa luettavaa mielenkiintoisista aiheista.
18