ellauri012.html on line 313: Täytyy tehdä sulle oikeutta, sua oli helppo huijata. Mun mustasukkaisuus iloitsi salaa sun viattomasta suostumuksesta; ja kuitenkin, vaikka olin voitonriemuinen, annoin sut jumalalle aika vastentahtoisesti. Olisi pitänyt sut itselläni jos oisin voinut, ja luovuin susta vaan ettei muut ois päässy siihen väliin. (Vanha sorsakoirastemppu taas. Darwin olit NIIN oikeassa.) En taivuttanut sua uskontoon sun onnen tähden, vaan tuomitsin sut sinne kuin vihollinen joka tuhoaa sen mitä ei voi kantaa mukanaan. Ja kuitenkin kuuntelit mun perusteluja kiltisti, joskus keskeytit mut kyynelehtien, ja pyysit mua suosittelemaan sulle etevintä konventtia. Kylläpä tuntui mukavalta nähdä sut vihdoin posessa. Olin nyt rentoutunut ja saatoin olla tyytyväinen, että et ollut enää markkinoilla mun kastraatioleikkauksen jälkeen, etkä palaisikaan sinne koskaan.
ellauri045.html on line 430: Hande meni hätäpäissään yhtä juopon maalausta harrastavan opiskelijamirrin kaa kihloihin intin pelossa. Bylsi sitä 3x peräjälkeen lähtöaamuna. Ihan kuin isä äitykkää. Ja sit intistä maitojunalla mielisairaalaan potemaan. Sellasta sattuu. Morsmaikki kylästy venaamaan, Hande petty pahemmin kun mirri ei ollutkaan se ize. Tuttu juttu. Alkaa luetella mirrin vikoja. Ei siinä mitään, se sanoo kuin Jammun Yrjö. Vastuun pakeneminen ja mustasukkaisuus, se on aidointa Handea.
ellauri047.html on line 155: Goethe valkkas aina naisia, jotka olivat tarjoilijatyyppiä. "Goethen eroottinen kiintymys on harvoin kohdistunut yxinomaan tai edes ensi sijassa fyysilliseen kauneuteen, sensijaan miltei pooikkeuksetta luonteen alistuvaan naiselliseen lempeyteen." Rohkeutta nöyrät kalkkunat, teillä on mahixia! Tarjoilija Kätchenin kaa hommat meni puihin kuitenkin, Hansu oli varmaan tosi ärsyttävä mustasukkaisuuskohtauxineen. Kätchen oli se Annette (toinen etunimi oli Anna), jonka nimisestä vihkosesta alempana on joku pätkä.
ellauri049.html on line 398: Paul Marie Verlaine (30. maaliskuuta 1844 Metz – 8. tammikuuta 1896 Pariisi) oli ranskalainen runoilija. Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Hän ampui rakastajaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi, joutui vankilaan, ja vapauduttuaan muutti Englantiin.
ellauri049.html on line 540: Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Lähde? Hän ampui rakastamaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi ja joutui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Hän vietti alkoholin sävyttämää elämää mutta oli sieltä käsin Ranskan johtava lyyrikko. Verlainen kulahtanut runo Chanson d'automne, Syyslaulu, oli jopa liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (muun muassa Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat kähveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo värikkäästi Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. Täydellinen mustan tähden pimennys.
ellauri115.html on line 1203: Oikeassa olon pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riitaisuus, tunteettomuus, kosto ja väkivalta ovat N:n liimaisen rakkauden kääntöpuoli. Kotona on outo tunnelma, sellainen ennalta-arvaamaton. Jatkuvaa varuillaan oloa. Sen muistan kotoa, sekä minun kodistani että meidän.
ellauri135.html on line 911: Lyhyellä hetkellä kaikki heidän tuttavuutensa varmasti häistä alkaen ~ hehkuivat silmistä, hellä olo, kun liitteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja voittamattomilta, kun ei vielä ole ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään ja nykypäivään. Huolimatta harvinaisista ja lyhyistä kokouksista, kaikki oli heidän suhteissaan: ystävyys, hullu rakkaus, kuumat intohimot ja mustasukkaisuus, josta jotkut eivät edes pidä. Kaikki tämä on kypsynyt, itiytynyt todeksi rakkaudeksi, mutta he eivät ole voineet myöntää toisilleen.
ellauri254.html on line 711: Stalin käytti Kirovin murhaa hyväkseen päästäkseen eroon vanhoista bolševikeista, jotka vielä muistivat Stalinin olleen vain yksi kollektiivisen johdon jäsen muiden joukossa. Tämä on herättänyt epäilyjä, että murhan takana olisikin ollut Stalin itse. Stalinin kuoleman jälkeen vallinneen suojasään aikana aihe sai paljon huomiota, ja spekulaatiot jatkuivat vielä 1990-luvulla. Yhdysvaltalainen tutkija Matthew E. Lenoe on teoksessaan The Kirov Murder and Soviet History arvioinut, että murhaaja toimi yksin. Kirovin henkivartija kuoli seuraavana päivänä, mutta se on tulkittu aidoksi liikenneonnettomuudeksi eikä salaliiton peittelyksi. Samaan johtopäätökseen tulee Stalin-elämäkerran kirjoittaja Oleg Hlevnjuk, joka toteaa, että Stalinin osuudesta ei ole löytynyt todisteita. Nikolajev oli epävakaa persoona, joten murhan taustalla saattoi olla mustasukkaisuus!
ellauri260.html on line 421: Suurmiehet ovat ulkoisesta näkökulmasta harvinaisia poikkeuksia. Toisille he näyttävät vain käsittämättömiltä fanaatikoilta. Se ei ollut yksilöt, vaan massat, jotka tuomitsivat Sokratesin ja Jeesuksen. Itse asiassa ne olivat melko normaaleja, vaikkeivät keskinkertaisia. Keskinkertainen on kauhistus. Kuten Goethe sanoi (runomuodoss), "sitä vihaa jumala ja miehet." Nietsche sanoi paljon samansuuntaista. Meidän neropattien on taisteltava suuntausta vastaan, joka "näyttää kannattavan tasaavaa oikeudenmukaisuutta, mutta todellisuudessa siitä voi helposti tulla epäoikeudenmukaisuutta korkeammille kavereille". Älkäämme unohtako, että kateus ja mustasukkaisuus vaikuttavat aina keskinkertaisiin ja että Goethen sanoin: "Kateellinen ihminen maailmassa on mies, joka ajattelee kaikkia tasavertaisina." Eivät kaikki voi olla nobelisteja, vai mitä? Vai mitä? Ei niitä dynyrahoja ole niin paljoa.
ellauri294.html on line 564: Kupari, risteytetty verikoira, oli kerran suosikki isäntänsä metsästyskoiralaumasta maaseudulla. Hän tuntee kuitenkin nyt olevansa uhattuna Päällikön, nuoremman, nopeamman musta- ja tan-coonhoundin takia. Copper vihaa Päällikköä, joka ottaa Copperin paikan lauman johtajana. Karhunmetsästyksen aikana päällikkö suojelee Mestaria, kun karhu kääntyy häntä vastaan, kun taas Copper pelkää karhua liian kohdatakseen hänet. Mestari jättää Copperin huomioimatta ylistääkseen päällikköä, ja Copperin viha ja mustasukkaisuus kasvavat.
ellauri327.html on line 472: Samaan aikaan toisaalla Maunulan kirjaston poistohyllystä löytyi Ilmari Kiannon vähän tunnettu tendenssiromaani Avioliitto. (Se löytyy netistä. Aiheet: avioliitto, mustasukkaisuus, naisen asema, uskottomuus.) Jo ensimmäisten rivien perusteella epäilen että Ilmari Kianto on samanlainen jätöskasa. Mutta tämä väite on vielä perusteltava. Ja onnistuuhan se! Pelkästäänn Wikipedian perustiedoilla Imi osoittautuu kansainvälisten mittojen sovinistikyrväxi!
ellauri342.html on line 420: Hyvä ystäväni. Tehän tiedätte, että meidän naurumme niin teidän kuin minunkin, niin pormestarin kuin saippua- ja savukemainoksissa olevien elokuvatähtienkin kuvastaa aina tiettyjä sielullisia toimintoja. Naurulla on tärkeä biologinen merkitys. Tämän vuoksi ihminen voi nauraa minkälaisessa mielialassa tahansa: viha, mustasukkaisuus, nälkä, kiihtymys, katkeruus, neuvottomuus, sukupuolinen toiminta, vieläpä suuri epätoivokin voivat synnyttää naurua. Sydämellisintä ja aidointa on tietenkin vahingoniloinen nauru. Tämän voi todeta silloin kun sirkuksen trapetsivoimistelija putoaa korkeudesta maahan ja taittaa selkänsä. Silloin "ihmiset" nauravat, ja tästä johtuukin sanonta, että sirkus on kongressimme pahin kilpailija.
ellauri347.html on line 278: Ehkä hiän oli 25-vuotias; hän oli kaunis, viehättävä ja sisältäpäin lisäksi maalattu, ensimmäinen sisältä maalattu, jonka tunsin. Muistan, että minä olin kuullut että hän oli ollut kihloissa, mutta jonkin ajan kuluttua rikkoi sitoumuxen. Muistan, että hän oli lähes poikkeuksetta isänsä seurassa joka oli leski. Isä, muistaakseni hän oli vanha, epämiellyttävä ja pikemminkin houkuttelematon mies, tai niin minä luulin (ehkä arviointini oli hieman puolueellinen mustasukkaisuus). Sitten eräänä päivänä kuulin järkyttävän uutisen: hänen isänsä oli kuollut ja heti jälkeenpäin hiän oli tappanut itsensä ja jättänyt määrätyn testamentin että hiän halusi tulla haudatuksi isänsä kanssa. (s. 4)
ellauri352.html on line 174: Ranen tuntemat perustunteet ovat hämmästys, ilo, inho, mielihyvä, pelko, suru, viha (7 kpl). Sosiaalisia ovat halvexunta, hämmennys, häpeä, ihailu, kateus, kiitollisuus, mustasukkaisuus, suuttumus, sympatia, syyllisyys ja ylpeys (11 kpl). Nämä ovat edellisten alalajeja ja/tai sekotuxia. Rakkaus yllättäen puuttuu listasta. Edes himoa ei mainita. Onxtää joku alle 18v luettelo?
ellauri408.html on line 624: Välittömästi rakastaja juoksee kauniin ruusun luo. Mutta sitä ympäröi orjantappuraaita, ja hän yrittää turhaan saavuttaa sen. Hän ei ehkä olisi koskaan onnistunut ilman Bel-Accueilia, joka tarjoutui viemään hänet aidan yli ja viemään hänet ruusun lähelle. Mutta häntä vartioivat Timo Vaara, Häpeä, Pelko ja Malemouth. Timo Vaara nukkui; hän yhtäkkiä herää ja ajaa köyhän Loverin ulos puutarhasta. Autio pakenee, ja järki, joka säälii tuskaa, tulee auttamaan häntä. Hän hylkää hänet julmasti haluamatta kuunnella hänen neuvojaan ja tulee etsimään lohtua Amilta, joka lohduttaa häntä. "Palaa", sanoi Ami, "tätä vaaraa kohti ; se on vähemmän kauhea kuin miltä se näyttää; houkuttele häntä kauniilla sanoilla, niin hän antaa sinun nähdä rakkaan Rosesi jälleen." Vaara itse asiassa pehmenee ja nukahtaa. Rakastaja käyttää sitä välittömästi väärin ja Bel -Accueilin hyvien palveluiden ansiosta unohtaa naida hurmaavaa ruusua. Mutta Malebouche on siellä katsomassa. Hän puhuu heistä niin paljon, että lopulta unessa ollut Jealousy herää, tulee loukkaamaan Rakastajaa ja varoittaa Bel-Accueilia, että tämä aikoo rakentaa tornin lukitakseen hänet. Häpeä ja pelko järkyttyneenä tällaisesta vakavuudesta ja rukoilevat Jalousiea antamaan anteeksi Bel-Accueilille ja panevat kaiken hänen typerään nuoruuteensa. Mutta mustasukkaisuus ei halua kuulla mitään. Hän rakensi linnoituksen, jota reunusti neljä tornia, ja keskelle tornin, johon hän sulki Bel-Accueilin ja ruusut. Rakastaja itkee ja on epätoivoinen, ja... Guillaume de Lorrisin osa päättyy.
xxx/ellauri126.html on line 460: Ahaa ongelma on siinä että Paula ei tee kunnolla eroa oman tiimin ja toisten välillä. Kateuus ja mustasukkaisuus on rumaa ilostelua toisten murheista. Mutta sehän on ihan luvallista nollasummapelissä! Meidän joukkueelle hurrataan ja noille vihelletään! Se on vastakohta ilolle toisten menestyxestä, mikä taas ihan sairasta jos ne toiset on vihulaisia! Kelaa nyt, sopiiko iloita vaikka Talebaanin voitosta!
xxx/ellauri126.html on line 605: Sotilaat on kyrvän näköisiä (vaikka narttuja) ja kuningattaren puo näyttäisi isolta vaikka missä mekossa. Niiden kolmas jaoke sisältää suolen joka on kaikille yhteinen. Paula olis iloinen! Mut ois typerää väittää että sopuisat tunteet vaan on aitoja ja sotaisat kuten pelko viha kateus vahingonilo ja mustasukkaisuus epäaitoja. Termiiteillä on molempia, eikä ne tulis toimeen ilman niitä. Eikä apinat.
xxx/ellauri128.html on line 61: Tosi mustasukkaisuus lisää rakkauden kiihkoa.André le ChapelainMFUCK!
xxx/ellauri239.html on line 605: Olisikohan tässä ikävässä tapauksessa kyseessä mustasukkaisuus tai mahdollisesti vaimon halu erota. Läheisillä todennäköisesti ollut tietoa riidoista ja siksi ryhtyneet etsimään.
19