ellauri020.html on line 663: Sabrinaa haukuskellaan taas. Tähän Iivana palaa kuin koira oxennuxelle. Sabriina torvee ilkeästi kaikkialla Katrinkan erohäpeää. (Ei kait se ollut toi Liz Smith? Tuskin Liz vanha vuohi, nyt jo vainaja, jolle Ivana antoi eksklusiivin eron jälkeen. Ei todennäköistä.) Kosto elää, vaikka salanimellä. Lusijan liivijengimies on vangittu ja joutuu lusimaan. Spartalainen meininki: saa varastaa, muttei saa jäädä kiinni, siitä rankaistaan. Kaveruxet syö juustoja ja miettii elämää. Kuka osaa olla onnellinen? Koko ajanko? Ei kukaan. Mut onnen pipanoitakin voi syödä, kuin juustonmuruja. Sanoi Aapeli eli Simo Puupponen sotavuosina, siteeraten jotain vielä viisaampaa. Kuoli nuorena. Kirjoitti Savon Sanomiin. Mulla on ukki Lassin sidotut Savon Sanomat kellarissa. Isoja broadsheet kirjoja. Pitääpä joskus tshekata löytyykö niistä aitoja aapeleita.
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri051.html on line 212: Kuin Estgaten pikku torakat, ne työntää tuntosarvensa heti esille seinänraosta kun keittiön valot sammuvat ja pöydälle on jäänyt leivänmuruja. Nyt on hämäräheikkien aika mezästää, nyt ois taas rahaa kahmittavissa köyhiltä.
ellauri153.html on line 187: Oi sun isien kullat, oppikaa ammatti koska maailman omaisuuteen ja rikkauxiin ei ole luottamista; myös hopea ja kulta ovat riskialttiita koska joko joku varas voi varastaa ne heti tai omistaja käyttää ne vähä vähältä; mut ammatti on elävä lähde ja pysyvä rikkaus; ja vaikka ammattimies voi menettää rikkaudet, ei väliä koska ammatti on ize rikkautta ja minne menetkin sullon rispektiä ja sä istut hyvillä palleilla, kun taas ne joilla ei ole bisnestä saa vaan muruja ja näkee ikävyyxiä. (Vittu et tää on vetelää.)

ellauri350.html on line 825: Hän käynnisti kampanjan nimeltä "One for the Boys", joka opettaa miehille kivessyöpää ja kehottaa heitä "tarkastamaan itsensä". Onnessa on kyse siitä kuinka suhtaudumme olosuhteisiin. Onnellisexi voi siis vain ruveta. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Ei suussa tarvi olla monta hammasta. Sanoo optimistinen ruotiukko Hiski Piskinen jonka suu on puolitäysi leivänmuruja ja kromosomit rojollaan telomeerejä.
ellauri445.html on line 244: Laajentuva Ateena ajoi demokratiaa, maatalousvaltainen Sparta oligarkiaa. On muistettava että puu on tehokkain arkkitehtuuri kun täytyy säästää väylissä ja puhaltaa yhteen hiileen kuin armeijassa, mutta hidas ja kankea sivuittaissuuntaisessa kuljetuxessa lähestyttäessä takapuolelta. Exponentiaalista kasvua vapailla markkinoilla tehostaa paremmin maantieverkko henkilöautoineen. Tämä on demokratia-diktatuuriaxelin perusselitys. Kapitalistit voivat olla iloisesti liberaaleja, koska jaettavaa riittää kaikille, joskin havenoteille vain muruja, mutta sentään enenevästi niitäkin. Kun kasvun rattaat pysähtyvät, on aika palata toilailusta kontrolliin, eli diktatuuriin, hierarkiaan ja oligarkiaan.
xxx/ellauri013.html on line 399: Onnen suhteen en siitä ole aivan yhtä varma. En usko että oppineet tuttavani edes siinä tapauksessa, että heillä on turvattu toimeentulo, ovat yhtä onnellisia kuin ne hiiret, jotka syövät heidän pöydiltään tippuvia leivänmuruja sillä aikaa kun nämä oppineet herrat vetelevät hirsiä. Näin ollen en tässä suhteessa katso tapahtuneen edistymistä.
xxx/ellauri027.html on line 794: Elämän huippuminuutteja. Kukonmuruja. Useitakin tärkeitä mahdollisuuxia. Erixeen on mainittava hittisingle Poikarakkaus. Kadetraali oli viileä. Exegi monumentum aere perennius.
xxx/ellauri084.html on line 715: Paahtoleivästä putoilee muruja 😂
xxx/ellauri084.html on line 721: Me tehtiin sisilialaiseen pastaan muruja vanhasta paahtoleivästä. Vanhakin leipä maistuu hyvältä kun sen paahtaa kunnolla.
xxx/ellauri126.html on line 587: Oma sisäinen ääni on subjektiivinen kokemus jota ei voi todistaa tieteellisin menetelmin eikä järkisyin. Kun luotamme siihen se alkaa vahvistua. Jos joku kysyy mixi otan psyykenlääkettä ja piiloudun sängyn alle, sanon että vain merimies voi tietää kuinka kalja kusettaa. Tämä tukee vastuullisuuttani ja izenäisyyttäni. Eli pidä vaan huoli izestäsi, muut pitäkööt huolen izestään. Se on tervettä narsismia jos mikä. Sitten jos omaa hyvinvointia on liikaa, siitä voi jakaa muillekin muruja.
xxx/ellauri154.html on line 119: Tämän jälkeen Maria tunsi vapautuvansa, sfinkteri löystyi ja hän saattoi esteettä astua kirkkoon. Siellä hän kumarsi hartaasti pyhää ristiä ja palasi sitten kirkon eteiseen Jumalanäidin ikonin eteen valmiina seuraamaan sitä tietä, jonka Pyhä Neitsyt hänelle osoittaisi. Silloin hän kuuli äänen: “Jos ylität Jordanin, löydät levon.” Maria huudahti: “Oi Valtiatar, älä hylkää minua!” Heti hän poistui kirkosta ja lähti kulkemaan Jordanin suuntaan. Matkalla eräs kristitty antoi hänelle almuksi kolme kolikkoa, joilla hän osti kolme leipää. Illalla hän saapui Jordanvirran lähellä sijaitsevaan Johannes Kastajan kirkkoon. Siellä hän sai aamulla pyhän ehtoollisen, söi puolikkaan leipää ja joi Jordanin vettä. Samana päivänä hän pääsi veneellä Jordanin yli aivan nimellisestä maxusta. Siitä alkoi hänen erakkoelämänsä, jota kesti 47 vuotta. Tuona aikana hän käytti ravintonaan Jordanin takaisen erämaan villiyrttejä ja kasvien juuria ja söi niiden kanssa kahden ja puolen kivikovaksi kovettuneen leipänsä muruja. Muruista piisasi koko ajaxi. Ne olivat isoja kivikovia leipiä.
xxx/ellauri154.html on line 127: Isä Zosima oli iloissaan tavattuaan vihdoinkin todellisen jumalankantaja-askeetin, joka oli kohonnut munkki (tai siis nunna)elämän täydellisyyteen. Hänen pyynnöstään Maria kertoi hänelle siihenastiset elämänvaiheensa. Lopuksi Maria pyysi Zosimaa, joka oli pappismunkki, tulemaan seuraavana vuonna suurena torstaina pyhä ehtoollinen mukanaan Jordanin rannalle. “Sen jälkeen kun tulin erämaahan, en ole saanut pyhää ehtoollista”, hän sanoi. "Vaan näitä kovia muruja." Lopuksi hän pyysi abba Zosimaa välittämään igumeni Johannekselle terveiset, että tämän pitäisi kiinnittää huomiota erinäisiin epäkohtiin luostarissa. Nunnien olisi nukuttava päinmakuulla eikä selällään. Kahvin kanssa ei tulisi tarjota munkkeja. Isä Zosima ihmetteli, kuinka Maria saattoi olla perillä hänen luostarinsa asioista. Hän lankesi maahan Marian edessä kuin sade ja palasi Jumalaa kiittäen luostariinsa.
13