ellauri014.html on line 680: Esimerkkejä hölmöistä izemurhista
ellauri014.html on line 689: Toinen esimerkki turhista izemurhista oli norjalaisen kenraali Fleischerin tapaus. Se vaan kärmistyi kun ei päässyt karkuunlähteneiden norjalaisten keulamiehexi, vaan lähetettiin jonnekin peräpöhkölään kouluttajaxi. Harmitti ja hävetti niin hiivatusti. Et ei kun leukakiikkuun vaan. No kyllä mullakin se ajatus kävi mielessä useamminkin kuin kerran Kouvolan reissuilla. Kymijoen sillalla, ja siinä isossa kallioleikkauxessa Porvoon lähellä. Tosta kun kääntäis rattia niin se olis siinä. En sitten kääntänyt.
ellauri061.html on line 659: Of deaths put on by cunning and forc'd cause; Ovelasti ja/tai pakosta tehdyistä murhista;
ellauri061.html on line 1282: Moniäänisessä, infoa ja pervomaista paskaviihdettä tulvivassa demokratiassa puheenvuoroja ei anneta, ei edes (lue varsinkaan) maahanmuuttajille, vaan ne siepataan. Ottakaa, hyvät maahanmuuttajat, kynä käteen. Kamera olalle, niin mäkin teen. Ei hyvä kamera paljon maxa, ja ainahan niitä voi siepata. Niin mäkin teen. Poliisin poikana mä kuumun murhista ja näpistelystä. Ei vaitiskaan, isukki maalas talon seiniä.
ellauri102.html on line 377: Huippujohtajien törkeet palkat kertoo niiden aikaansaamista kikyloikista. Ne on palkkioita massamurhista, saneeraajan korvauxia toisten selkänahasta otetusta riskistä. Optioiden arvo nousee kun porukoita lentää ulos kilometritehtaalle. Ja onhan näkyvästä johtoasemasta vakavia henkilökohtaisiakin riskejä, kuten näkyy seuraavasta videoklipistä.
ellauri206.html on line 213: Pasifistiksi kääntynyt 88-vuotias herra Kaneko kertoi Dawesille nuorena sotilaana tekemistään murhista, kidutuksista, raiskauksista ja lasten tappamisesta. Hän oli lähtenyt Kiinan rintamalle kunniasta unelmoiden. Japanilaissotilaat oli opetettu lausumaan kuoleman hetkellä kunniansa julki: ”Eläköön hänen majesteettinsa keisari!” Mutta kun Kaneko-sanin toverit kuolivat taisteluissa, kukaan ei ylistänyt keisaria: ”Kaikki huusivat äitii, äitii! Kaikki sanoivat niin. Ja se oli loppu.”
ellauri332.html on line 609: Tarantino-leffan on lähes mahdotonta paeta kiistoja. No, hänen vuoden 2019 elokuvansa "Once Upon a Time in Hollywood" ei ole poikkeus. Elokuva on fantastinen ote todellisista Hollywoodin ikoneista ja traagisista Mansonin perheen murhista. Kriitikoista huolimatta tapa, jolla toimintatähti-ikoni Bruce Lee on kuvattu Tarantinon tarinassa, herätti kiistaa. Shannon Lee, Bruce Leen tytär, on ulkoisesti panostanut elokuvaan sen loukkaavasta kuvasta hänen isänsä. Lisäksi monet ovat puhuneet elokuvasta sen selkeän naisten objektiivisuuden ja heihin kohdistuvan väkivallan kuvauksen vuoksi.
ellauri355.html on line 63: Viikon ajan Hasbulatovin ja Rutskoin johtama parlamentti jatkoi neuvotteluja, järjestelivät vartiointia ja säätivät lakeja. Alussa saartorenkaan läpi pääsi suuntaan ja toiseen, mutta pian se kuitenkin suljettiin. Linnoittautuneet kulkivat renkaan läpi salakäytävien ja viemärien kautta. Tuhansia kommunisteja jäi piiritysrenkaan ulkopuolelle odottaen turhaan parlamenttitaloon pääsyä. Alussa lyhytkestoiseksi aiottuun etäällä Valkoisesta talosta alkaneeseen kommunistien mielenosoitukseen liittyi noin 1000 voimakasta nuorta miestä, jotka marssivat yliopiston sijasta kohti valkoista taloa. Hyvin koulutetut mellakoijat tuhosivat busseja ja autoja sekä hakkasivat miliisejä verille. Mielenosoittajat mursivat Valkoisen talon piiritysrenkaan ajamalla kuorma-autolla piikkilangan läpi. Oppositiota kutsuttiin "punaruskeiksi", koska heissä oli kommunistien lisäksi kansallissosialisteja. Välittäjänä toiminut ortodoksisen kirkon patriarkka Aleksi II järkyttyi niin pahoin alkaneista murhista että sai sydänkohtauksen, minkä takia joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon. Valkoisen talon lähellä taisteltiin vuorokauden verran.
ellauri381.html on line 87: Bandera on edelleen erittäin kiistanalainen hahmo Ukrainassa. Monet ukrainalaiset pitävät häntä roolimallisankarina tai marttyyrikuolemana vapaustaistelijana kun taas muut ukrainalaiset, erityisesti etelässä ja idässä, tuomitsevat hänet fasistiksi ja natsien yhteistyökumppanixi, jonka seuraajat, banderiitit, olivat vastuussa puolalaisten ja juutalaisten siviilien joukkomurhista toisen maailmansodan aikana. 22. tammikuuta 2010 Ukrainan silloinen presidentti Viktor Juštšenko myönsi Banderalle postuumistin Ukrainan sankarin tittelin, mitä pahexuttiin laajalti. Euroopan parlamentti tuomitsi palkinnon, samoin Venäjä, Puola ja juutalaiset poliitikot ja järjestöt, kuten Simon Wiesenthal -keskus.
ellauri381.html on line 611: Bulgaari Traitor Kostov johti poliittisia murhia ensimmäisinä kuukausina 1944 kommarivallankaappauksen jälkeen ns Kansan tuomioistuimessa. Kostov kantaa suurta syyllisyyttä tuhansien viattomien bulgarialaisten murhista välittömästi 9. syyskuuta 1944 jälkeen. Hän hyväksyi ne ja jopa sanktioi ne. 20. tammikuuta 1945 BRP:n keskuskomitean PB: n kokouksessa, jossa keskusteltiin kansanoikeuden tuomioista, Kostov vaati kuolemantuomioiden enimmäismäärää.
xxx/ellauri127.html on line 728: %This poem is quoted by Monsieur Verdoux in Charlie Chaplin's homo film, before committing a loony murder. "Our feet were soft in flowers...". Hänen viimeisiksi sanoikseen jäävät: ”En olekaan koskaan maistanut rommia!”, kun vankilanjohtaja tarjoaa hänelle viimeistä lasillista ennen giljotiiniin vientiä. Loppukuvaksi jää mielikuva kyynisestä ja mitään katumattomasta miehestä, joka menee kuolemaan koska kaikkien on kuoltava joskus. Se että kuolema tulee mestaamalla ja tuomiona murhista, näyttää olevan hänelle aivan samantekevää.
xxx/ellauri148.html on line 548: Seisoin pelästyneenä nurkassa käymälän vieressä ja puristin rintaani vasten nyyttiäni jossa oli melkein pelkästään omia käsikirjoituksia ja vähät kirjani. Piru nauroi sisälläni omia kuvitelmiani. Tiesin aivan hyvin että näin edessäni apinalauman historian olemuksen. Tänään puolalaiset rääkkäsivät juutalaisia, eilen venäläiset ja saksalaiset olivat rääkänneet puolalaisia, huomenna sakemannit rääkkäsivät jutkuja, ylihuomenna jenkit ja jutkut rääkkäävät miehissä rättipäitä. Jokainen historian kirja oli kertomus murhista, kidutuksista ja epäoikeudenmukaisuudesta, jokainen sanomalehti ja klikkiuutinen ui veressä ja häpeässä. Lukemistani filosofeista pessimistisimmät, Schopenhauer ja Von Hartman molemmat tuomitsivat izemurhan (unohtaen läpän "älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi"), mutta sillä hetkellä minä tiesin että on vain yksi pitävä tapa esittää vastalauseensa elämän kauhuille ja se on lingota Jumalalle hänen huonosti valittu lahjansa takaisin kuin Kristina-täti. Oli täysin mahdollista että jos minulla olisi tuossa vaiheessa ollut pistooli tai vyöpommi, olisin tappanut itseni listittyäni ensin summanmutikassa kasan huligaaneja.
xxx/ellauri253.html on line 287: Ervasti haikaili suomalaista köyhyyttä. Hän oli huolissaan ruotsalaisesta yhteiskunnasta, jossa kaupoissa kuljeskeleminen oli monille ihmisille keskeisin vapaa-ajan harrastus. Energiaa ja tekemisen tarvetta purettiin ostosten tekemiseen, aikaa kulutettiin kauppakeskusten ravintoloissa ja kahviloissa. Ervastin vakaumuksen mukaan ihminen sai elämälleen jännitteen vastakohdista kuten työmaavarkauxista, murhista, terrorismista ja oikeistoaktivismista. Ruotsalaisten elämässä huippukohdat ja pohjakosketuxet oli kadonneet. Kaikki oli samaa paa-aas-kaa. Ilon ja surun, onnen ja onnettomuuden välimatka oli kutistunut. Elämän luonnolliset vastakohdat oli kantaväestöltä poistettu. Kaikki oli kantapeikoille liian helppoa, minkään eteen ei tarvinut ponnistella, tavaraa ja mutiaisten palveluita oli liikaa. Puutteen myötä oli kadonnut kyky nauttia elämän yksinkertaisista iloista kuten alaikäisten muslimien väkisin panosta. Pahinta oli lapsilla ja nuorilla, jotka saivat elämässään valmiina kaiken mitä halusivat, omaa ponnistelua ei tarvittu ja aika käytettiin musiikin kuunteluun, television katsomiseen, puhelimella oloon, koulukiusaamiseen ja kaduilla ja kaupoissa maleksimiseen. Vaihtelu piti hakea keinotekoisesta viihteestä, kuluttamisesta, alkoholista, huumeista. Pientenkin ruotsalaisten maalaiskaupunkien kaduilla näkyi viikonloppuiltoina 12-vuotiaita juopuneita, aggressiivisia lapsia puukot käsissä.
xxx/ellauri273.html on line 48: Novellikokoelmassa Weekend Guatemalassa (1956) yllättävästi nobelisti Asturias piirtää sarjan väkevätehoisia kuvia vallankaappauksesta ja sen yhteydessä suoritetuista köyhien intiaanien joukkomurhista, jotka Guatemalassa toimeenpantiin Yhdysvaltain tuella 1954.
xxx/ellauri280.html on line 56: Mä en kyllä ymmärrä miten striped-ass apinat käy niin kuumina tosta tappamisesta, poliisisarjoista, murhista, suurista isänmaallisista sodista ja muusta veriurheilusta. Tai siis ymmärrän, darwinistisesti, mutta en jaxa osallistua. Siitä hyvästä ansaizisin Darwin-palkinnon.
15