ellauri043.html on line 3442: Joojoo, teatterissa, keskellä päivää, lokakuun kolmantena (Helmin synttäri!) se huusi yhtäkkiä: Keisaria listitään! ja selosti vaihe vaiheelta: Nyt se rullaa lattialla! ouz! kylläpä se kamppailee! se nousee ylös! se koittaa paeta! ovet on kiinni! Ai! se on loppu nyt! Siinä se on kanttuvei!Ja sinä päivänä just, Titus Flavius Domitianus salamurhattiin, kuten tiedätte.
ellauri135.html on line 276: Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин; 14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta)[1] oli venäläinen konservatiivinen valtiomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan pääministerinä vuosina 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia vastaan, suuresta maatalousuudistuksestaan eli niin sanotusta Stolypinin reformista ja Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta. Hänet salamurhattiin kesken virkakauden.
ellauri153.html on line 300: Cilerien tribunena Brutus oli kuninkaan henkilökohtaisen henkivartijan päällikkö ja hänellä oli oikeus kutsua roomalainen comitia. Tämän hän teki, ja kertomalla kansan erilaisista epäkohdista, kuninkaan vallan väärinkäytöksistä ja lietsomalla yleisön mielipiteen tarinalla Lucretian raiskauksesta Brutus taivutteli kooman kumoamaan kuninkaan imperiumin ja lähettämään hänet maanpakoon. Tullia pakeni kaupungista väkijoukon pelossa, kun taas Sextus Tarquinius, hänen tekonsa paljasti, pakeni Gabiin, jossa hän toivoi roomalaisen varuskunnan suojelua. Hänen aiempi käytöksensä siellä oli kuitenkin tehnyt hänestä monia vihollisia, ja hänet murhattiin pian. Kuninkaan sijasta comitia centuriata päätti valita kaksi konsulia pitämään valtaa yhdessä. Lucretius, kaupungin prefekti, johti ensimmäisten konsulien, Brutuksen ja Collatinuksen, valintaa.
ellauri190.html on line 189: Kuoliniskun Ordalle antoi Timur Lenk, joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa Samarkandiin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. 1440-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli Ottomaanien imperiumin vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.
ellauri190.html on line 195: Vuonna 1398 Timur aloitti sodan Intiassa Delhin sulttaanikunnan muslimihallitsijaa vastaan. Timur kohtasi voimakasta vastarintaa, mutta lopulta Delhi valloitettiin ja tuhottiin täydellisesti. Vuoden 1399 lopulla Timur aloitti sodat osmanien valtakuntaa ja mamelukkien Egyptiä vastaan. Timur valtasi Syyrian ja ryösti Aleppon. Voitettuaan mamelukkiarmeijan Timur valtasi Damaskoksen ja järjesti siellä joukkomurhan. Timur valtasi Bagdadin vuonna 1401 ja 20 000 sen asukasta murhattiin. Valloittajat opittiin tuntemaan julmuudestaan. Timurin tarkoituksena oli käydä psykologista sotaa levittämällä huhuja mongoliarmeijan voimasta ja julmuudesta sekä vastarinnan tuhoisista seurauksista. Niinpä Sistanin alueen pääkaupunki Zarendji, joka ei antautunut suosiolla, ryöstettiin ja poltettiin ja kaikki sen asukkaat surmattiin. Saman kohtalon kokeneen Isfahanin asukkaiden 70 000 pääkalloa kerättiin suureksi keoksi. Sabzavarissa surmattiin lähes 2 000 henkeä ja ruumiit muurattiin muistomerkiksi vastarinnan seurauksista.
ellauri217.html on line 193: Muhammedin esitäytettyjä kuvia on tehty persialaisessa miniatyyritaiteessa 1500-luvulta lähtien enimmäkseen kuitenkin siten, että profeetan kasvot on maalattu valkoisen harson peittoon. Vuonna 2005 Tanskassa Jyllands-Posten -lehden julkaisemat Muhammed-pilapiirrokset herättivät islamilaisessa maailmassa levottomuuksia ja vaatimuksia tekijöiden surmaamisesta. Vuoden 2015 satiirisen ranskalaislehden Charlie Hebdon pilapiirtäjiä murhattiin terrori-iskussa lehden julkaisemien Muhammed-piirrosten vuoksi. Vuoden 2007 jälkeen ruotsalainen Lars Vilks joutui vaikeuksiin taiteellisesta projektistaan, jossa Muhammed oli piirretty surullisexi liikenneympyräkoiraksi. Vilks on sen jälkeen joutunut murhayritysten kohteeksi. Vielä ei ole tärpännyt.
ellauri254.html on line 333: Vuonna 1932 Stalin järjesti Zinovjevin ja Kamenevin uudelleen erotetuiksi puolueesta ja karkotetuiksi Siperiaan oikeisto-opposition tukijoina, mutta heidät armahdettiin vielä toukokuussa 1933 ja hyväksyttiin takaisin puolueeseen. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevin ja Kamenevin väitettiin olleen ”moraalisesti osallisia” tapahtuneeseen, joten heidät erotettiin jälleen puolueesta ja vangittiin. He tunnustivat syyllisyytensä saadakseen lievemmät tuomiot. Tammikuussa 1935 Zinovjev tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kymmenen ja Kamenev viiden vuoden vankeuteen. Samassa yhteydessä yli 600 Zinovjevin entistä leningradilaista tukijaa karkotettiin Siperiaan.
ellauri254.html on line 695: Kamenev ja Zinovjev saivat puoluejäsenyytensä takaisin vuonna 1928. Puolueesta erottaminen ja uudelleen jäseneksi hyväksyminen toistui 1932–1933, missä välissä Kamenev oli karkotettuna Minusinskiin. Vuosina 1932–1934 hän oli Moskovaan perustetun Gorkin maailmankirjallisuuden instituutin ensimmäisenä johtajana. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevia ja Kamenevia syytettiin ”moraalisesta osallisuudesta” tapahtuneeseen. Tammikuussa 1935 pidetyssä salaisessa oikeudenkäynnissä Kamenev tuomittiin viiden ja Zinovjev kymmenen vuoden vankeuteen. Kamenev joutui heinäkuussa 1935 yhdessä 38 muun henkilön kanssa syytetyksi myös salaliitosta Stalinia vastaan ja tällä kertaa hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.
ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti.
ellauri269.html on line 147: Dräänit (Draenei) ovat Naarun ja Itkun seuraajia ja Pyhän Valon palvojia. He ovat alun perin kotoisin Nya Arguxen kaukaisesta maailmasta ja pakenivat sen jälkeen, kun Sargon yritti turmella heitä. Sitten he asettuivat Viemäriin örkkien (sax. Krauts, ven. Русски) kotimaailmaan, jossa rauhan jälkeen heidät murhattiin raa'asti Guldanin örkkien korruption (eng. holocaust) aikana. Lopulta he asettuivat Azerothiin (eng. USA) etsimään apua taistelussaan palavaa legioonaa (eng. arab commies) vastaan. Dräänit esiteltiin Palava Ristiretki -laajennuksessa. Kz. lähemmin paasausta Tytöt tytöt dräänien rodullisista esikuvista.
ellauri275.html on line 101: Tšavtšavadze murhattiin vuonna 1907. Murhaa ei ole selvitetty, mutta sen tekijöinä on pidetty radikaaleja sosiaalidemokraatteja, ketäs muutakaan. Länkkärien mielestä on todisteita siitäkin, että Stalin ystävineen Sergo Ordzhonikidze ja Filipp Makharadze järjesti salamurhan tai osallistuivat siihen. Kuten tuonnempana nähdään ryssät oli toista mieltä.
ellauri279.html on line 225: Yhtäkkiä kaikki juutalaiset olivat mahdollisia pettureita, neuvostovaltion vihollisia, vakoojia Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelun palveluksessa. Stalinin suorasta käskystä JAC:n johtaja Solomon Mikhoels murhattiin Minskissä tammikuussa 1948, ja 12. elokuuta 1952 mennessä käytännössä kaikki JAC:n jäsenet oli pidätetty ja ammuttu.
ellauri283.html on line 331: Vuonna 1881 uskonnollinen johtaja nimeltä Muhammad Ahmad julisti itsensä valtiomahdiksi ("osaa uida opastettuna") ja aloitti sodan yhdistääkseen heimot Länsi- ja Keski-Sudanissa. Hänen seuraajansa ottivat käyttöön nimen "Ansarit" ("seuraajat"), jota he käyttävät edelleenkin yhdessä suurimman yksittäisen poliittisen ryhmittymän, Umaya- puolueen (jota kerran johti Mahdin jälkeläinen Sadiq al Mahdi ) kanssa. Ottomaanien ja egyptiläisten hyväksikäytön ja hallinnollisen epäkohdan aiheuttamia olosuhteita hyödyntäen valtiomahdit johtivat kansallismielistä kapinaa, joka huipentui Khartumin kaatumiseen 26. tammikuuta 1885. Sudanin väliaikainen kenraalikuvernööri, brittiläinen kenraalimajuri Charles George Gordon, ja monet Khartumin 50 000 asukkaasta murhattiin, mikä ei ollut hullumpi idea.
ellauri283.html on line 355: Helmikuussa 1953 Yhdistynyt kuningaskunta ja Egypti tekivät sopimuksen Sudanin itsehallinnosta ja itsemääräämisoikeudesta. Siirtymäkausi kohti itsenäisyyttä alkoi ensimmäisen parlamentin virkaanastumisesta vuonna 1954. 18. elokuuta 1955 Etelä-Sudanin Toritissa puhkesi armeijan kapina, joka vaikka tukahdutettiin nopeasti, johti entisen eteläisen sissikapinaan. kapinallisia ja merkitsi Sudanin ensimmäisen sisällissodan alkua. 15. joulukuuta 1955 Sudanin pääministeri Ismail al-Azhari ilmoitti, että Sudan julistaa yksipuolisesti itsenäisyyden neljän päivän kuluttua. Sudanin parlamentti julisti yksipuolisesti ja yksimielisesti 19. joulukuuta 1955 Sudanin itsenäisyyden. Ison-Britannian ja Egyptin hallitukset tunnustivat Sudanin itsenäisyyden 1. tammikuuta 1956. Yhdysvallat oli ensimmäisten ulkomaisten valtojen joukossa, jotka tunnustivat uuden valtion. Arabien johtama Khartumin hallitus kuitenkin petti eteläisille annetut lupaukset liittovaltiojärjestelmän luomisesta, mikä johti eteläisen armeijan upseerien kapinaan, joka aiheutti 17 vuotta kestäneen sisällissodan (1955–1972). Sodan alkuvaiheessa satoja etelässä palvelevia pohjoisen byrokraatteja, opettajia ja muita virkamiehiä murhattiin.
ellauri285.html on line 570: Olof Palme murhattiin eikä suinkaan salaa. Demjanjuk tuomittiin sotarikoxista muttei Waldheimia. Jörkka sai Finlandian, varmaan taas Eskin toimesta. Paavo Väyrynen matkusti ensimmäisenä Suomen ulkoministerinä viralliselle vierailulle Israeliin ja tapasi virkaveljensä Jitzhak Shamirin. Shamir vaati Suomea lopettamaan Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n tukemisen. Väyrynen ilmoitti kuitenkin Suomen jatkavan tukeaan PLO:lle.
ellauri308.html on line 261: Tooran selitys murhakiellolle on, että ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Yli kuusi miljoonaa Gd:n kuvaa murhattiin, ja ne, jotka selvisivät, kärsivät kauheasti. Ajan pitäisi tehdä näistä faktoista humoristisia.
ellauri318.html on line 188: Krimin tammikuiset presidentinvaalit olivat vaikeat, sillä kuusi ehdokasta murhattiin ennen kuin kansa pääsi uurnille. Ukraina julisti vaalit laittomiksi.
ellauri336.html on line 488: 10 kysymystä: Vastaa Eliezer-tietokilpailuun. Osallistu Eliezer-tietokilpailuun. Binghamtonin alumnien ja opiskelijoiden 18 tunnin vierailu Israeliin. Liinoilla ei ole taskuja. 17 faktaa Isaacista, jotka jokaisen juutalaisen pitäisi tietää. Kingston, NY, miehen sisar murhattiin 7. lokakuuta. Sadat tuli lohduttamaan häntä. Sodan, terrorin ja antisemitismin keskellä tutkimusraportit kertovat amerikkalaisen juutalaisen henkisestä heräämisestä. Uskovatko juutalaiset taikuuteen vai noituuteen? Sota Israelissa lisää kansainvälistä mezuzahien ja tefillinin kysyntää. Mitä sana "älykkyys" voi opettaa sinulle? Mitä sinun tulee tietää kävelystä sapattina. En koskaan tuntenut Isääni.
ellauri341.html on line 352: Haim Arlosoroff (23. helmikuuta 1899 – 16. kesäkuuta 1933; tunnetaan myös nimellä Chaim Arlozorov ; heprea : חיים ארלוזורוב ) oli Israelin sosialistinen sionistinen johtaja, Yishuvin johtaja ja Palestinen juutalaisen viraston poliittinen osastonjohtaja Ison-Britannian mandaatin aikana. Vuonna 1933 Arlosoroff murhattiin kävellessään vaimonsa kanssa rannalla Tel Avivissa. Murhaajat oli jotain revisiionisteja.
ellauri341.html on line 386: Haim Arlosoroff murhattiin 16. kesäkuuta 1933, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hän palasi neuvotteluista Saksasta. Hänet tapettiin kävellessä vaimonsa Siman kanssa rannalla Tel Avivissa. Arlosoroffin hautajaiset olivat pakollisen Palestiinan historian suurimmat, ja niissä pörräsi arviolta 70 000 - 100 000 surisijaa. Arlosoroffin kuolema pahensi suuresti poliittisia suhteita sionistisen liikkeen sisällä.
ellauri344.html on line 187: Imperialistinen sota 1914–1918 on kerta kaikkiaan aikaansa jälessä kulkevillekin työläisille paljastanut, vieläpä vapaimmissakin tasavalloissa, porvarillisen demokratian luonteen: porvarillisen diktatuurin. Saksan ja Englannin miljonääri- ja miljardööriryhmien rikastuttamiseksi murhattiin toistakymmentämiljoonaa ihmistä; ja vapaimmissa tasavalloissa järjestettiin porvariston sotilasdiktatuuri. Tämä diktatuuri jää ententemaissa pysyväksi vielä Saksan murtamisenkin jälkeen. Sota juuri on enemmän kuin mikään muu avannut työläisten silmät, reväissyt porvarillisen demokratian valheverkon, näyttäen kansalle huijausten ja voitonhalun pohjattomuuden. Porvaristo on käynyt tätä sotaa vapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä, vapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä ovat sotahankkijat ryöstäneet itselleen suunnattomia rikkauksia.
ellauri352.html on line 448: König liittyi NSDAP: hen 1. syyskuuta 1939 ja oli Waffen-SS: n jäsen kesäkuun 1943 puolivälistä lähtien. Luultavasti tässä vaiheessa hänet siirrettiin Auschwitzin ja Auschwitz-Birkenaun pääleirille leirin lääkäriksi. Naisleirillä hän osallistui myös vankien valintaan kaasukammioihin, joissa heidät sitten murhattiin. König suoritti myös näennäislääketieteellisiä sähköiskuhoitoja sairaille naisvangeille. Loppukesästä 1944 Königistä tuli Auschwitz-Monowitzin leirinlääkäri Horst Fischerin seuraajana. Osana Auschwitzin keskitysleirin evakuointia König lähetettiin Mittelbaun keskitysleirin kautta Neuengammen keskitysleirille tammikuussa 1945, jossa hän työskenteli jälleen leirin lääkärinä.
ellauri372.html on line 91: Carrhaen jälkeen roomalaiset keskittyivät sisällissotiin. Voittajaksi selviytynyt diktaattori Julius Caesar aikoi hyökätä Parthiaan, mutta hänet murhattiin. Caesarin tasavaltalaismielisiä murhaajia tukenut sotapäällikkö Quintus Labienus pelkäsi Marcus Antoniuksen ja Octavianuksen kostoa, joten hän pakeni Parthiaan. Hänestä tulikin siellä kuningas Pakaros I:n arvostama sotapäällikkö. Vuonna 41 eaa. Parthia hyökkäsi Labienuksen johdolla Syyriaan, Kilikiaan, Kaariaan ja Fryygiaan. Toinen armeija hyökkäsi Juudeaan ja kaappasi sen kuninkaan. Sotasaalis oli merkittävä ja kuningas Fraates IV rakensi rahoilla Ekbatanaa edeltänyttä pääkaupunkia Ktesifonia.
ellauri372.html on line 93: Rooman–Parthian sota käytiin vuosina 40–33 eaa. Sotaa edelsi roomalaisten tappio parthialaisia vastaan Carrhaen taistelussa vuonna 53 eaa. Julius Caesar oli suunnitellut sotaretkeä Parthiaa vastaan, mutta hänet murhattiin ennen sen alkamista. Triumviri Marcus Antonius alkoi valmistella hyökkäystä Parthiaa vastaan vuonna 41 eaa., mutta parthialaiset hyökkäsivät ennen kuin Antonius oli valmis. Epistä. Lyötyään parthialaiset takaisin Antonius hyökkäsi syvälle Parthian alueelle, mutta kärsi raskaan tappion. Antoniuksen oli luovuttava Parthian sotaretkestä koska hänen ja Octavianuksen välinen sota syttyi jälleen. Rauha Rooman ja Parthian välillä solmittiin vasta Augustuksen noustua keisariksi ja Jeesuxen puututtua asiaan. Tää alkaa kuulostaa vähän samalta kuin Trumpin ja Bidenin välinen rollaattoriottelu Ukrainan militarisaation rahoituxesta.
ellauri374.html on line 565: Tämä oli kuitenkin vain kuuluisan asiakirjan ensimmäinen osa. Toinen puoli kehotti kannattajiaan "ottamaan kiinni, teloittamaan ja hirttämään" kaikki häntä vastustavat aateliset. Pugatšovin seuraajat vastasivat kutsuun. Monet ihmiset menettivät henkensä kapinan alueella. Yhdellä alueella murhattiin 348/ 1425 aatelista eli neljäsosa. Ei sillä vielä kuuhun mennä. Kapinalliset kohtelivat uhrejaan julmasti - kun he valloittivat yhden linnoituksen (Tatishchevskajan), he nylkivät sen komentajan, puukottivat hänen vaimoaan ja raiskasivat ja tappoivat hänen tyttärensä. No komentaja oli kyllä nylkenyt niitä ekana.
ellauri378.html on line 284: Ja tämä käsitykseni johtaa lopulta siihen, missä olemme tänään ja miksi insesti on meille nyttemmin niin vastenmielinen. Mutta that aside, mikä oli Kainin vaimon nimi riemupäivien kirjan mukaan? Raamatun mukaan Kainin vaimolla ei ole nimeä. Heprealaisesta perinteestä on kuitenkin olemassa ainakin yksi Raamatun ulkopuolinen asiakirja, joka nimeää hänet. Riemujuhlien kirjaa kutsutaan myös nimellä "Pienempi Genesis", ja se kirjoitettiin muistiin jossain vuosina 135–105 eaa., vaikka sen sanotaan alun perin esittelevän enkelin Moosekselle. Jotkut heprealaiset tutkijat pitävät tätä kirjaa kanonisena, vaikka suurin osa maailman ortodoksisen juutalaisen tutkijoista ei pidä sitä niin, vaikka sen sisältö on legendan kannalta kiehtova. Huomattuamme tämän varoituksen saamme The Book of Jubilees -kirjasta tietää, että Kainin vaimon nimi oli Awan (vaihtoehtoisesti Avan tai Aven) ja että Awanilla oli sisar, nimeltä Azura. Tämän perinteen mukaan Azura meni naimisiin Abelin kanssa. Tarina jatkuu, että myöhemmin, kun Abel murhattiin, Azura meni naimisiin Sethin kanssa. Sethin linja jatkui vedenpaisumusta edeltävän patriarkaalisen ajan läpi Nooaan ja vedenpaisumukseen asti. Siihen mennessä kaikenlainen pahuus oli tullut niin suureksi Kainin syntyperän keskuudessa ja myös, vaikkakin ehkä vähäisemmässä määrin, Sethin syntyperän keskuudessa, että Jumala katui, että Hän oli alun perin tehnyt ihmiskunnan. Vedenpaisumuksella Jumala yritti pyyhkiä pois kaikki, paitsi tuon yhden vanhurskaan viinamäen miehen – Nooan – hänen vaimonsa, heidän kolme poikaansa ja heidän kolme miniäänsä. Jumala oli päättänyt aloittaa väestön alusta valitsemallaan miehellä. Eli insestiä kehiin taas! Ja sama homma Lootin tyttärien kaa.
xxx/ellauri057.html on line 41: Kylläpä toi feikki 80-luvun ruåzalainen draamakomedia ällötti. Etoi, lainataxeni Toopea. 20-luvun klischeitä 80-luvun klischeistä. Tai ehkä pikemminkin päinvastoin. Palme oli vielä elossa (murhattiin seuraavana vuonna), mutta hölmön jenkkinäyttelijän ja britti rautarouvan käynnistämä oikeistoaalto oli muka Ruozissa jo täydessä vauhdissa. Pikemminkin kyseessä oli Ruåttin nykymeiningin projektio taaxepäin. Pimpolan uusi päällikkö näytti hipsteriltä. Miten kaikki oleminen perustuukaan yxinomaan klischeille. Niitä ei voi välttää, enintään voi valita vaan omansa. Braxinge oli kuin joku Kouvola.
xxx/ellauri087.html on line 741: Huerta ei saanut tilannetta hallintaansa, vaan epäjärjestys jatkui vuosikausia. Kapinakenraaleita rahtas myötäänsä rajan tuntumassa don Jaimen Villanuevassa. Pancho Villa riehui maan pohjoisosassa ja useat eri ryhmät taistelivat presidentin paikasta. Lopulta Venustiano Carranza anasti presidentin paikan vuonna 1915. Hän onnistui pysymään vallassa muutaman vuoden, mutta vuonna 1920 hänet kukisti hänen entinen liittolaisensa Álvaro Obregón, josta tuli maan vahva mies myös niiksi ajoiksi, jolloin hän ei ollut presidenttinä. Tämä lopetti levottomuudet, eivätkä ne alkaneet uudelleen huolimatta siitä, että Obregón murhattiin vuonna 1928. Tämän jälkeen PRI-puolue otti Meksikon tiukkaan hallintaan, ja vallankumous päättyi.
xxx/ellauri103.html on line 125: Leena Krohn pitää sananvapauden pahimpana globaalina uhkana poliittista islamia, joka pyrkii brutaalein keinoin tukahduttamaan kaiken sitä kohtaan suunnatun kritiikin. Vuonna 2015 poliittisen islamin nimissä murhattiin kaksitoista satiirilehti Charlie Hebdon työntekijää. Naura sinäkn, on Leenan neuvo islamisteille.
xxx/ellauri149.html on line 516: George Lincoln Rockwell (9. maaliskuuta 1918 – 25. elokuuta 1967) oli American Nazi Party -puolueen perustaja ja johtaja, ja kenties merkittävin yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja. Hänestä käytetään myös sotilasarvonsa mukaista nimitystä ”Commander”. Hänet murhattiin kaikexi onnexi vuonna 1967.
xxx/ellauri224.html on line 256: Dostojevskin elämä siihen asti ei ollut helppoa. Hän varttui Moskovassa ja vietti suurimman osan lapsuudestaan köyhien sairaalassa, jossa hänen isänsä oli lääkäri. Koulussa hän eksyi päiväunelmiin ja aristokraattisemmat luokkatoverit kiusasiat häntä. Dostojevskin äiti kuoli tuberkuloosiin, kun hiän oli 15-vuotias, ja hänen isänsä murhattiin syystä kyllä kaksi vuotta myöhemmin.
xxx/ellauri237.html on line 70: Konttinen näät murhattiin kotipihallensa Vihdissä 1. syyskuuta 1969. Häntä oli kuristettu, potkittu ja isketty viikatteella eri puolille kehoa. Murhaaja, silloin 19-vuotias mies, jäi kiinni vasta kahden kuukauden kuluttua murhasta. Mies tunnusti murhan poliisille kuulustelussa, johon hänet oli viety sen jälkeen, kun hän oli uhkaillut kotiinsa kylään tullutta serkkuaan veitsellä. Motiivina oli kosto: mies oli ollut aikoinaan Konttisen oppilaana ja väitti, että Konttinen opetti häntä huonosti lukemaan ja pakotti tämän syömään pahaa kouluruokaa, johon mies ei ollut tottunut. Konttinen oli myös miehen kertomuksen mukaan haukkunut häntä "itkupilliksi", koska tämä oli purskahtanut itkuun Konttisen komentelun takia.
xxx/ellauri237.html on line 680: Kansainvälinen oikeuslääketieteilijöiden asiantuntijaryhmä ilmoitti vuonna 2017 uusista tutkimuksista, joiden mukaan Neruda ei kuollut eturauhassyöpään. Ruumiista löydettiin tuntematonta bakteeria, jonka alkuperää tutkitaan. Tutkijat eivät saa toistaiseksi kertoa murhattiinko Neruda. Todennäköisesti murhattiin, mutta sellaista propaganda-asetta ei saa päästää näsien käsiin.
xxx/ellauri295.html on line 149: Hallitsijapari joutui valtapelin uhriksi ja heidät murhattiin.
xxx/ellauri296.html on line 334: 15. toukokuuta 1974 Palestiinan demokraattisen rintaman terroristit hyökkäsivät Ma'alotin ala-asteelle Ma'alotin joukkomurhana. Hyökkäyksessä murhattiin 22 teini-ikäistä ja kolme opettajaa Safedista luokkamatkalla. He olivat nukkuneet lattialla rakennuksen sisällä. Lisäksi samat terroristit tappoivat koululaisten murhaa edeltäneissä tapahtumissa kolme israelilaista naista, joista yksi oli seitsemännellä kuukaudella raskaana, yhden nelivuotiaan lapsen ja kaksi miestä.
xxx/ellauri337.html on line 200: Hitler provosoitui, kun valloitetun Alankomaiden piispat tuomitsivat antisemitismin. Hitler määräsikin kaikki ei-arjalaiset katoliset pidätettäväksi. Gestapo pidätti 2. elokuuta 1942 sekä Edith Steinin että tämän sisaren Rosan, joka oli muuttanut siskonsa kanssa samaan aikaan Alankomaihin. Heidät siirrettiin ensin Westerborkin kokoamisleirille ja sieltä 7. elokuuta Auschwitzin keskitysleiriin, jossa heidät murhattiin kaasukammiossa 9. elokuuta 1942.
xxx/ellauri376.html on line 398: Gribojedov ynnä hänen seurassaan olleet muut vääräuskoiset venäläiset murhattiin 11. helmikuuta 1829 Teheranissa sellaisella väkivallalla että Gribojedovin ruumis tunnistettiin vain aiemmin vammautuneesta kädestä. Griboyedovilta irrotti pään muuan kebabmyyjä kojun koristuxexi. Ruumis heitettiin johkin paskakasaan.
37