ellauri014.html on line 235: Se oli nuorena tosi luulotautinen. Vanhemmiten sillä oli munuaiskivet ja pissavaivoja, siks pukeutukin armenialaiseen mekkoon ja tupsulakkiin. Ei tykännyt muotokuvasta, jossa se on maalattu ruskealla musta karvalakki päässä.
ellauri037.html on line 600: Schopenhauerin sivutyöt ja poisjätetyt otoxet oli sen eka menestys, vähän kuin Russellin jokamiehen filosofia. Arttu ja Perttu ymmärsivät loppupeleissä siirtyä niin pukkikirjaimilla kirjotettuun soveltavaan filosofiaan että laahuskin tajuaa. Izehoitoaforismeja jengi haluaa ja sitä se saa, huda hudaa. Sope kelpas aikanaan hätkäyttämään poroporvaria, eihän kukaan ottanut sen filosofiaa ihan todesta. Jotkut sano et täähän on ihan kuin Fichteä ja Schellingiä, jotkut sano et se puhu ristiin. Molemmat arvostelut sai Sopen raivoihin. (No mikä ei saanut, voi kysyä. Ehkä herkkulounas kantapaikassa Englisher Hofissa, jos se oli onnistunut.) Sope sano myös kuten se Waldenin mies Thoreau: puhun ristiin, so what? olen maailman monin poni. Se oli hirmu tyytyväinen kun jengi alkoi palvoa sitä Frankfurtin julkkixena ja sen muotokuvalle rakennettiin pytinki. Se pysyi terveenä, kun söi ja nukkui paljon ja kävelytti Atmaa (tai Butzia) 2h päivässä. Kuoli keuhkokuumeeseen istualtaan sohvalla 1860 72-vuotiaana.
ellauri047.html on line 877: Adolf Hitler piti työhuoneensa seinällä Fredrik Suuren muotokuvaa. Frizun pazas piilotettiin sukupolven ajaxi DDR:ssä. Aika paljon mittavampi pikkumies kuin nää 2 muuta saku sammakko neroa, Jöötti ja Aatu. Frizu osas oikeasti soittaa hyvin huilua. Sen runot oli kyllä aika kehnoja, ainaskin mailapojan Moses Mendelsohnin mielestä. Goethe ja Aadolf oli maalareina pelkkiä onnettomia epäonnistuneita tuhertajia.
ellauri048.html on line 170: Viimeisenä syntymäpäivänään Goethe kapuaa pojanpoikien työntämänä epämukavia portaita lautaisen mezästysmajan ylempään kerroxeen Kickelhahnin huipulle lukeaxeen sen seinästä vielä kerran sinne raapustamansa runon (sen Gipfel-Wipfel jutun) ja kirkkoveneen kuvan. Goethe luki runonsa ja kyynelten kohotessa hänen silmiinsä hän kertasi sen loppusanat. Liikuttui kyyneliin omasta runostaan. Niin mäkin joskus teen. On ne niin hienoja. (Siis mun runot.) Ajattelikohan aika pöllönnnäköinen Antero izeään kun se herutti Goethen viimeisen muotokuvan äärellä? Liikuttuikohan sekin kyyneliin? Luultavasti. Aika tädin näköinen on jöötti potretissa. Antero izekin on vähän siivojan näköinen tossa riemumaisterikuvassa. Ketähän on noi sen superhömelöt pöytäkumppanit?
ellauri061.html on line 1252: Tapahtumien keskiössä on Somaliasta muuttanut mies, Muhammed Turakainen, joka päättää kotoutua perusteellisesti ja ripustaa seinälleen marsalkka Mannerheimin, presidentti Kekkosen ja luottopakki Jutilan muotokuvat. Pojastaan hän alkaa kouluttaa mustaa tangokuningasta. HAH HAH onpa hilpeää. Voiko lattapäisempää hölmöä kuvitella kuin Jari Pervoa?
ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia ​​runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija.
ellauri099.html on line 73: Osku tuli mieleen Agathan Crooked Housen teeveeleffasta, jossa narsistinen pikkuveli potki isänsä nuoren vaimon muotokuvan puhki. Dorian tappoi izensä rikkoessaan muotokuvansa. Pirkko Carlson potkaisi Elnan muotokuvan puhki Fiskarsin vintillä. Sergei Jeseninin runo Musta ihminen päättyy hyvin samankaltaiseen kömmähdyxeen. Narkissos kuoli nälkään lammen rannalle. Tässä meemissä on ainesta.
ellauri106.html on line 120: Phillu-Rothin nimikirjoituxessa on vanhemmiten äxä lopussa, kun sen kynä palaa vetämään tee-viivan tee-kirjaimen päälle. Miehen muotokuva-kirjassa se kertoo kuinka sen kenkäkauppias Al Bundy-tyylinen isä höyhentää sitä izetehostavasta nimikirjoituxesta ja ongenkoukun kanssa tunaroinnista. No ei sen isä ollut oikeasti kenkäkauppias vaan vakuutusmyyjä. Phillu-Roth ei varmaan paljon perustanut isäpapasta, tai sitten liikaakin. Äiti ainakin oli rakas. Iskä antoi sille narsismioppitunteja ja sen omistava äiskä ryömi öykkäröivän isän hännän alla. Sekin kävi misogyniakoulutuxesta. Nathanin ja sen perheen välit näyttää olleen ällöttävät, vuoronperään kylmää vittuilua ja ylitunteilua.
ellauri107.html on line 77: Pahus en ollut pannut merkille että Rothin setämiehen muotokuvan alussa oli 2 tarinaa, Vihreitä vuosia (Sharon) ja Kohtalon härnäämistä (Lydia). Ja tää 3 Tarnopolin todellinen tarina on niinko niiden kehystarina. No ne on niin samanlaisia ettei edes huomaa että nimet ovat vaihtuneet.
ellauri109.html on line 866: Saatuaan hyvän työuutisen Bloom rientää kertomaan siitä ystävälleen Rothille. Rothin reaktio on kylmä, hätääntynyt ja tyly. Roth antoi Bloomille kirjansa Pettämässä tavallista myöhemmin. Bloom huomasi että se on epämairitteleva kuvaus anglojuutalaisesta perheestä, joka selvästi on Bloomin oma, ja värikästä kuvausta sankarin ristiinsuihkinnasta joka selvästikin perustuu tositapahtumiin. Sitten tulee kuvaus sankarin näyttelijävaimosta, nimeltä Claire, pääpiirteissään tällänen: ikävystyttävä, keski-ikäinen, vekuttaa koko ajan sankarin rakastajattarien nuoruudesta. Bloomin reaktio oli - ylläri - että tää muotokuva oli ilkeä ja loukkaava, ja sen etunimen käyttö täysin epähyväxyttävää. Roth tuli kotiin mukanaan kalliita helyjä sovitusuhrina; Bloom vaati ezen nimeä ei mainita, mihin Roth pitkin hampain suostuikin.
ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
ellauri135.html on line 884: Ulkonäkö Varvara Alexandrovna Lopukhinalla oli erilainen kuin tavallinen: se oli vaalea, se ei varmasti ole harvinaisuus, mutta liikkuvilla ja täysin mustilla silmillä, kulmakarjoilla ja silmäripuilla se on. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat hiänen kasvoilleen heti ja selvästi. Varvara Lopukhinan muotokuvaa ei voitu kääntää kokonaan edes tällä google (tai ehkä yandex) kääntäjällä, joten ihmiset näkevät sen eri tavoin muuttuvissa olosuhteissa.
ellauri135.html on line 885:

Ulkonäöltä Barbara Alexandrovna Lopukhina oli erilainen poikkeuksellinen: se oli vaalea, mikä tietenkään ei ole harvinaista, mutta liikuttaessa ja täysin mustissa silmissä, kulmakarvojen ja silmäripsien kaa. Tämä antoi hiänelle erityisen viehättävyyden - kaikki mielialan muutokset heijastuivat kasvoilleen heti ja selvästi. Barbara Lopukhinan muotokuva oli mahdotonta tehdä kerta toisensa jälkeen, kun ihmiset näkivät hiänet muuttuvissa olosuhteissa niin monin tavoin.
ellauri147.html on line 189: Huomiota kiinnitti muuten partnereiden reaktiot kun Chicagon runkku peruutti Pariisin lentonsa. Se oli molemmille osapuolille puhtaasti narsistinen loukkaus. Emily on narsistipissixen muotokuva. Dorian Grey halkiohaarana.
ellauri151.html on line 1163: Aika sikkiä. Tuollaista just saattoi odottaa Antero homolta. Ahdas portti on Anssilla peräluukussa. Francis Jammes, joka karseen Claudelin tavoin oli turhaan yrittänyt käännyttää Giden katolilaisuuteen muutama vuosi aiemmin, maalaa dityrambisen muotokuvan Alissasta. Toiset näkevät tässä "hyveen jalostuksessa" "syyllisen poikkeaman" ja arvostelevat Gidea "sairaalloisesta ja epäterveestä" kirjasta. Ja ihan aiheesta.
ellauri163.html on line 795: Näemme muita hyökkäyksiä hänen persoonaansa, mukaan lukien nuoret perverssit, jotka ryhtyvät paljastamaan sukuelimiään hänelle, kutsuen häntä Ratfaceksi. Pahinta on hänen kotielämänsä. Hänen äitinsä on kuolemaisillaan, hänen vastasyntynyt pikkuveljensä on välittämätön, ja hänen vanhempi veljensä ja isänsä (Paul Hebert) ovat bootleggereja, jotka toimittavat bootleggiä Louisa-baariin. Hänen isoveljensä jättää hänet huomiotta, ja hänen isänsä fyysisesti, emotionaalisesti ja suullisesti pahoinpiteli häntä. Elokuva liikkuu nopeasti vinjettien läpi, jotka maalaavat muotokuvan staattisesta merkityksettömyydestä ja epätoivosta hänen elämässään.
ellauri172.html on line 130: Mitä tulee Sombrevaleen, sitä ei löytynyt ainuttakaan luuta kiinnittäessään sitä muotokuvaan, mikä sai alueen talonpojat sanomaan, että Paholainen, jolla on pitkä käsivarsi, oli kuljettanut sen joen mudan läpi. hänen luokseen, jaloista, naimisissa oleva pappi! Vittu nää viihdejutut on sitten SAMANLAISIA. Niin ne oli jo roomalaisten Acta Diurnassa, ja varmasti myös cro magnonien leirillä. EAT FUCK KILL. Ei tässä huutomerkkejä enää kaivata. Juonessa ei ole mitään paljastettavaa. Sappivaivaista paasaajaa alkaa tosiaan jo kovaa väsyttää.
ellauri185.html on line 164: Baldassare Castiglione (1478–1529) oli italialainen renessanssikirjailija, valtiomies ja kreivi. Hänen tunnetuin teoksensa on Hovimies (Il cortegiano, 1528). Se kertoo ajasta, jonka hän vietti Urbinon hovissa. Urbino oli sen ajan poliittinen ja kulttuurillinen keskus, jossa Castiglione ystävystyi mm. taidemaalari Rafaelin kanssa. Rafaelin Castiglionesta vuosina 1514–1515 maalaama muotokuva on yksi tämän tunnetuimmista töistä.
ellauri210.html on line 1068: Dalí etääntyi 1930-luvun alussa surrealistien vasemmistolaisista aatteista yhä selvemmin ja muuttui vuosi vuodelta oikeistolaisemmaksi. Dalín tempaukset herättivät pahaa verta joissakin surrealismin johtohahmoissa, sillä heidän mielestään Dalín käyttäytyminen saattoi vahingoittaa liikettä ja sen radikaalivasemmistolaisuuteen perustuneita tavoitteita. Dalí maalasi vuonna 1933 kiistellyn Leninin muotokuvan Wilhelm Tellin arvoitus sekä toiseen teokseensa hakaristin. Surrealistien johtaja André Breton järkyttyi ja järjesti vuonna 1934 surrealistien piirissä ”oikeudenkäynnin” Dalín erottamiseksi ryhmästä. Dalí puolustautui selittämällä, että hän oli maalannut Leninin ja Hitlerin näkemiensä unien pohjalta ja että hänen kiinnostuksensa Hitleriin oli epäpoliittista ja puhtaasti taiteellista.
ellauri216.html on line 798:

Hariton on kuvassa alla vas. Haritonin muotokuvamaalari Dosifei nukkui kuolinuneen sienen vierelle.

ellauri238.html on line 310: Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? muotokuva">Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja. Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta.
ellauri246.html on line 493: Brodsky "Post Aetatem Nostram" on paljon kriittisempi, joka kuvaa keisarillisia rituaaleja, symboloivat alarakennetta, valmiutta pettämiseen. Stoll on myös ironaasisesti kuvattu massojen innostuxella, onnellisesti tervetulleeksi hänen despotinsa. Monet käyvät tässä työssä. Brodsky kiistää liikkeen myynnin eteenpäin ja käyttää ojaan jumissa juuttuvien trillojen metaforaa. Se on motiivi, joka pysähtyi elämän liikkeissä, mikä kehittyy muissa teksteissä ("erinomaisen aikakauden loppu"), jossa Brodsky jo kieltäytyy Roomasta. Järjestelmän paheet esitetään visuaalisesti yleisissä allegorisissa kuvina, runoilija antaa ryhmämuotokuvan moraalisten hirviöiden ja kummajaisten muotokuvien ja allegorisesti kuvaa Neuvostoliiton tyhmien maana. Aika tyhmä.
ellauri247.html on line 486: Kitupiikki sionisti James "Kulta-Into Pii" Rotschild ei suostunut maxamaan Vervetille viissatasta muotokuvasta. "Viissataa tai ei mitään", sanoi Vervet kiukkuisena. "Ei mitään" tuntui sopivalta hinnalta Kulta-Inton mielestä. Niinpä Vervet maalasi Jamesin lätyn ilmaisexi kohtauxeen missä ahne juutalainen förbii pelokkaana sotasaalista jossain Algerian kähinässä.
ellauri247.html on line 491: James von Rotschild hieroi kerran kauppaa kuulun ranskalaisen taidemaalarin Horace Vernetin kanssa muotokuvansa maalaamisesta. Hinnasta he eivät tahtoneet päästä sovintoon, sillä tämä saita raharuhtinas tinki tinkimistään. Lopulta Vernet närkästyi ja huudahti: Viisisataa louisdoria tai ei mitään! Hyvä, maalatkaa minut ilmaiseksi, vastasi paroni ja poistui.
ellauri262.html on line 41:
Rakastan tätä Aslanin muotokuvaa

ellauri272.html on line 777: Heti ovella huomaa, ettei olla ihan tavallisessa kodissa. Eteisessä on Eero Järnefeltin maalaus. Se on Kihlmanin isoisän muotokuva.
ellauri277.html on line 177: Kristinuskon, islamin ja sufismin lisäksi Gibranin mystiikkaan vaikuttivat myös teosofia ja jungilainen psykologia. Noin 1911–1912 Gibran tapasi ʻAbdu´l-Bahán, baháʼí-uskon johtajan, joka vieraili Yhdysvalloissa, piirtääkseen hänen muotokuvansa. Tapaaminen teki vahvan vaikutuksen Gibraniin. Yksi Gibranin tutuista myöhemmin elämässä, Juliet Thompson, joka on itsekin aika baháʼí, kertoi, että Gibran ei saanut nukkua tapaamista seuraavana yönä.
ellauri288.html on line 342: Sofi Oksasen Puristus on karkea ja voimakas muotokuva Viron historiasta. Gara, Espanja
ellauri299.html on line 608:
Epävirallinen muotokuva Mark Twainista arkimekossa.

ellauri302.html on line 544: Vuonna 1904 Asch julkaisi yhden tunnetuimmista teoksistaan, A shtetl, idyllisen muotokuvan perinteisestä puolalais-juutalaisesta elämästä. Tammikuussa 1905 hän julkaisi uskomattoman menestyksekkään näytelmäkirjoittajauransa ensimmäisen näytelmän Tsurikgekumen (Coming Back).
ellauri309.html on line 466: paljastui, oli muotokuva ylellisestä elämäntyylistä, jota suurelta osin
ellauri316.html on line 807: Jo 11. heinäkuuta Vlasovin pieni ryhmä hajosi. Vlasov ja Voronova (1. vaimo oli Voronina, ei siis sama pulu? Andreilla oli rintamalla paljon avovaimoja) menivät etsimään ruokaa Tukhovezhin kylään, jossa vanhauskoiset asuivat. Talo, johon he kääntyivät, osoittautui paikallisen vanhimman taloksi. Vlasovin ja Voronovan syödessä päällikkö soitti paikalliselle apupoliisille, jotka piirittivät talon ja pidättivät karkurit, Vlasov esiintyi itsepintaisesti pakolaisopettajana. Poliisi lukitsi heidät navettaan, ja seuraavana päivänä (12. heinäkuuta) saapui Saksan 38. armeijajoukon tiedusteluosaston päällikkö Hauptmann Max von Schwerdtner kääntäjä Sonderführer Klaus von Pelchau, avustaja Hamann ja kuljettaja Lipski pidättämään Vlasovin. Saman päivän aamuna tämä saksalainen partio oli tunnistanut Vlasovin sanomalehden muotokuvasta. Vlasovin luovuttamisesta kylän päällikkö sai Saksan 18. armeijan komennolta lehmän, 10 pakkausta shagia, kaksi pulloa kuminavodkaa ja kunniakirjan. Ei sentään kelloa.
ellauri322.html on line 314: Joseph Wrightin muotokuvat maisema-asetelmissa ovat meille tuttuja, hänen istujansa huokuvat terveyttä ja hehkua, pukeutuvat hienoihin ja täyteläisiin väreihin liittyviin vaatteisiin – materiaalit, jotka ovat hänen tyylinsä tunnusmerkki ja jotka viittaavat hänen istujiensa mukavuuteen ja vaurauteen. Tämä maalaus, ei kuitenkaan ole suoraviivainen muotokuva, vaan kohtaus kirjallisuudesta. Maria on surullinen hahmo Laurence Sternen teoksesta A Sentimental Journey (julkaistu 1768). Hän on menettänyt järkensä rakastajansa hylkäämisen jälkeen, ja maaseudulla vaeltaessaan Parson Yorick tapaa hänen matkallaan Ranskan halki. Akuutteja tunteita täynnä olevat romaanit ja runous olivat suosittuja 1700-luvun lopulla. Maalaessaan traagista sankaritarta Wright seurasi tätä nykyajan suuntausta, jossa melankoliset hahmot löytävät lohtua luonnosta.
ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
ellauri339.html on line 569: 9. heinäkuuta 2022 hän avautui vankeutensa olosuhteista. "Putinin muotokuva roikkui joka sellissä." Vapautunut ukrainalainen ensihoitaja Julia "Tayra" Paevskaja kertoi kuukausistaan ​​Venäjän vankeudessa. Lauloimme Venäjän hymniä vähintään kolme kertaa päivässä. Joskus jopa kaksikymmentä. Jokaisessa sellissä oli Putinin muotokuva. Ja he tarkistavat: jos hymniä ei opeteta ulkoa, he lyövät sinut.
ellauri347.html on line 362: Tämä suuntautuminen liittyy erityisesti symbioottisiin perheisiin missä lapset "niellään" vanhempien ja masokististen (passiivisten) kanssa autoritaarisuuden muotokuvaxi. Se on samanlainen kuin Freudin oraalinen passiivi suihinottaja, Adlerin taipuvainen ja Horneyn mukautuva persoonallisuus. Äärimmäisyydessään muoto, jota voidaan luonnehtia adjektiiveilla, kuten alistuva ja toiveikas. Sisäänottajan maltillisempi muoto, sitä adjektiiveilla kuten hyväksyvä ja optimistinen voi lisää kuvailla (kuten tehdään tuonnempana Säisäin kirjassa).
ellauri353.html on line 319: Amerikan sisällissodan jälkeen Keckley kirjoitti ja julkaisi omaelämäkerran Kulissien takana: Tai kolmekymmentä vuotta orjana ja neljä vuotta Valkoisessa talossa vuonna 1868. Se oli sekä orjakertomus että muotokuva ensimmäisestä perheestä, erityisesti Marysta (Todd Lincoln), ja se oli kiistanalainen, koska se paljasti noloja juttuja Lincolnien yksityiselämästä.
ellauri359.html on line 205: Kuolemapäivänä (12. elokuuta 1827) Blake työskenteli hellittämättä Dante-sarjansa parissa. Lopulta, kerrotaan, hän lopetti työskentelyn ja kääntyi vaimonsa puoleen, joka oli kyyneleissä hänen sängyn vieressä. Blaken sanotaan huutaneen häntä katsoessaan: "Pysy Kate! Pysy sellaisena kuin olet - minä piirrän muotokuvasi - sillä olet koskaan ollut minulle enkeli." Saatuaan valmiiksi tämän muotokuvan (nyt kadonnut), Blake (70vee) laski työkalunsa (lyijykynän) ja alkoi laulaa virsiä ja säkeitä.
ellauri369.html on line 343: Carlylen isän kuolema tammikuussa 1832 ja hänen kyvyttömyytensä osallistua omiin hautajaisiinsa sai hänet kirjoittamaan ensimmäisen teoksen, josta tuli muistio, joka julkaistiin postuumisti vuonna 1881. Carlyle ei ollut löytänyt kustantaja, kun hän palasi Craigenbuttockiin maaliskuussa, mutta hän oli aloittanut tärkeitä ystävyyssuhteita Leigh Huntin ja John Stuart Millin kanssa . Sinä vuonna Carlyle kirjoitti esseet "Goethen muotokuva", "Goethen kuolema", "Goethen teokset", "Biografia", " Boswellin Johnsonin elämä " ja humoristisen "Corn-Law Rhymes".
ellauri369.html on line 525: Frouden elämäkerrallisen työn vahvimpia arvostelijoita oli kirjailija Margaret Olif, joka kirjoitti The Contemporary Review of 1883:ssa, että elämäkerran pitäisi olla "moraalisen muotokuvamaalauksen taidetta" ja kuvaili Jane Carlylen papereiden julkaisemista "naisen heikkouden salaisuuden pettämiseksi ja paljastamiseksi". Kun Froude lopetti työnsä, käsikirjoitusmateriaalin omistusoikeus siirtyi rouva Alexander Carlylelle, joka valtuutti nopeasti Charles Eliot Nortonin vaihtoehtoiset elämäkerralliset osat, jotka poistivat loukkaavan materiaalin.
ellauri381.html on line 91: Ukrainan nationalistit marssivat Kiovan läpi kädessään Banderan muotokuvalla varustettu lippu sekä Oikeistosektorin ja Svobodan liput. Bandera on lippu espanjaxi. The Guardianin mukaan sodanjälkeinen Neuvostoliiton historia levitti kuvaa Banderasta ja UPA:sta yksinomaan fasistisina yhteistyökumppaneina ja muukalaisvihamaisina. Toisaalta, nationalismin noustessa Ukrainassa, hänen muistonsa siellä on kohonnut. Banderan ihailu ja kunnostamisyritykset ovat kasvava trendi Ukrainassa.
ellauri401.html on line 205: Koulun jälkeen kesällä Pekka tuherteli taiteiden parissa. Kirja I förlekens paradis kertoi kovasta ponnistuksesta ja luomisen tuskasta. Pekka kokeili myös muotokuvamaalausta ja maalasi alkukesästä nakukuvan Amanda Ylöstalosta. Amanda piti ainakin kuvan tekijästä ja kutsui häntä käymään heidän maatilallaan Turun lähelle. Pekka lähetti tauluja myös kotiin. Isän mielestä erityisen hyvä oli Puujalan kartanoa esittävä maalaus. Mimmy-täti puolestaan kiitti Andreasta juhlakunnossa esittävästä upeasta uimaripojan kuvasta.
ellauri405.html on line 526: Usein on huomautettu, että tohtori Zhivago ei ole poliittinen romaani, että se on historiallisen mullistamisen keskelle joutuneen runoilijan muotokuva, ajatus- ja uskon mies, jonka tietoisuus on syvästi mukana Venäjän kansan kohtalossa sen varhaisimmasta alusta vallankumouksen aikakamaan.
xxx/ellauri059.html on line 256: Päivän aikana on myynnissä sukutunnustavaroita. Timon Airaxisen kirjoja, Airaxiset sukukirja IV ja Juhlajulkaisua on vielä myynnissä. Erikoistarjouksena taulu: Timo Airaxisen muotokuva, joita on jäljellä 27 kpl, hintaan 20€ (vanha hinta 60€).
xxx/ellauri086.html on line 729: Vuonna 1845 Poe saavutti vihdoin mainetta, joskaan ei rahaa, kun hänen runonsa "Korppi" ("The Raven") julkaistiin ja hänen muotokuvansa ja elämäkertansa ilmestyivät Graham'sissa. Hän sai lehdissä neron maineen, pääsi New Yorkin seurapiireihin ja tutustui merkittäviin kirjailijoihin kuten Walt Whitmaniin. Hänen terävä kynänsä ja alkoholinkäyttönsä toivat hänelle kuitenkin kielteistä julkisuutta, eikä menestys jäänyt pysyväksi. Runoutta hän "Korpin" jälkeen kirjoitti enää melko vähän.
xxx/ellauri086.html on line 742: Rudyard Kipling tunnusti suuren velkansa Poelle ja ihaili etenkin tämän kykyä herättää kauhua. Myös Arthur Conan Doyle tunnusti Poen valtavan merkityksen omaan tuotantoonsa ja Sherlock Holmesin salapoliisihahmoon ja usein mainitsikin Poen tarinoissaan. Poen vaikutus näkyy myös esimerkiksi Joseph Conradin ja James Joycen teoksissa. Tunnettuja romaaneja, jotka perustuvat Poen tarinoihin, ovat esimerkiksi Stevensonin Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde ja Oscar Wilden Dorian Grayn muotokuva.
xxx/ellauri087.html on line 516:

Massayrittäjän muotokuva


xxx/ellauri087.html on line 614: Engeström on saanut taiteilijakoulutuksen yksityisesti eri taiteilijoiden ohjauksessa. Engeström on tehnyt Åbo Akademin kanslerien muotokuvat.
xxx/ellauri129.html on line 227: Em. Riku Rinkula kirjoitti 2011 Dorian Grayn muotokuvan coverin em. niteeseen Viehe ja viettelys. Esseen Riku Rinkula on valhepukki. Ärsyttävä tapapetturi. Tuo panopuille pikku lahjoja. Senkö tautta se Härköskän knääpä jätti sen? Tuskinpa, eiköhän ne liene olleet siinä asiassa samanlaisia. Riku ronttaa luonnollista kokoa olevaa muotokuvaansa yhden hoidon luota toiselle. Kaikki antavat. Runkkusateen ropina kuuluu joka makuuhuoneessa tuomizematta ketään.
xxx/ellauri175.html on line 242: "Olin varma siitä", sanoi Edison; hänen maineensa on ylittänyt valtameret. Sanomme, että tämä suvereeni marmorista ja alabasterista valmistettu kuvanveistäjä on kirjaimellisesti huikea nopeus! Se etenee täysin uusilla tavoilla! Äskettäinen löytö… Se tuottaa kolmessa viikossa eläimet ja ihmiset upeasti ja tarkasti. Ja tästä aiheesta, tiedättekö, neiti Alicia Clary, että nykyään maailma, korkea maailma, on samaa mieltä, korvaa muotokuvan patsaalla. Marmori on muodissa. Vain voimakkaimmat naiset tai tunnetuimmat taidemaailman kuuluisimpien joukossa ovat naisellisen tahdikkuutensa ansiosta ymmärtäneet, ettei heidän ruumiinsa linjojen arvokkuus ja kauneus voi koskaan järkyttää. Joten rouva Any Sowana on poissa tänä iltana vain täydentääkseen O-Taïtin hurmaavan kuningattaren täyspitkää patsasta, joka on juuri kulkemassa New Yorkin läpi.
xxx/ellauri202.html on line 178: André Gide on arvostettu hahmo ranskalaisen kansakunnan kaapin päällä ja Nobelin palkinnon saaja vuonna 1947. Mutta tässä teoksessa piirretystä kiehtovasta, omituisesta ja intiimistä muotokuvasta voi nauttia joku, joka ei ole koskaan lukenut tai ehkä koskaan edes kuullut hänestä. Hän yllättää meidät jatkuvasti inhimillisyytensä laajuudella. Kirja tuo esiin hänen ristiriitaisen seksuaalisuutensa ja taistelunsa homoseksuaalisuuden hyväksymisestä leimautumisen ja tuomitsemisen aikakaudella.
xxx/ellauri208.html on line 977: Luonnollisen ravinnon kirjoittaminen oli johtanut kirjoittamisen jälkeiseen masennukseen ja osittaiseen luovuuden tukahtumiseen. Myös julkaisemisen kynnys oli noussut poikkeuksellisen korkealle. WSOY:n syksyn 2002 katalogissa mainittiin romaani nimeltä Meri Falkin muotokuva, mutta se ei koskaan ilmestynyt. Kirjoittaminen jatkui kuitenkin loppuun asti.
xxx/ellauri224.html on line 212:
Fjodor Dostojevskin risupartainen muotokuva viisikymppisenä vuodelta 1872 Tretjakovin galleriasta Moskovasta, ihan Venäjältä. Takki on monta numeroa liian iso piipunrassilla. VCG WILSON/CORBIS GETTY IMAGESIN KAUTTA
xxx/ellauri329.html on line 102: Mark Berman, idealistinen juutalainen kanadalainen teini-ikäinen Torontossa, viettelee raivoiseen tapaukseen salaperäisen ulkonäköisen, mutta äärimmäisen häikäilemättömän Natashan, setänsä Fiman uuden venäläisen postimyyntimorsiamen tyttären, joka on elänyt kaksoiselämää seksityöntekijänä lapsuudesta asti. Vaikka alkuperäinen novelli tapahtui 1980-luvulla, Bezmozgis päivitti elokuvan ajallisen ympäristön nykypäivään tutkiakseen nykyteknologian, kuten Internetin, vaikutusta tarinaan. Neil Genzlinger The New York Timesista [jutku sekin takuulla] kirjoitti "[elokuva] luo häiritsevän muotokuvan tytöstä, joka on kasvatuksensa vuoksi muuttunut laskelmoivaksi ja nihilistiseksi, eikä tässä ole mitään röyhkeyttä". The Village Voicen Tatiana Crainen mukaan " Natasha on yhtä houkutteleva ja hämmentävä kuin sen nimihenkilö".
xxx/ellauri376.html on line 266: Kerran hän käytti paljon rahaa ja osti minulle lahjaksi maalauksia, jotka olivat täysin haalistuneita. Ja mitä kuvia! Joitakin lehmiä tai rosvoja vuorten välissä. Ja osti myös patsaita, joita oli noloa laittaa huoneeseeni. Sänkyni yläpuolelle hän ripusti vanhan muotokuvan erittäin kauniista naisesta ja sanoi, että tämä on Pyhä Cecilia. Mistä hän sai sellaisen nakupellen pyhimyksen, Jumala tietää.
xxx/ellauri410.html on line 982: Kretz-perheen tarina ilmentää bisnestaidon, akateemisen kyvykkyyden ja monipuolisen ammatillisen kokemuksen fuusiota. Heidän yhteinen matkansa Olivierin yrittäjyydestä Sandrinen luovuuteen ja poikiensa globaaleihin tekoihin maalaa muotokuvan perheestä, joka on juurtunut syvälle luksuskiinteistöjen maailmaan.
56