ellauri018.html on line 713: Islamilaisella lailla ei ole länsimaisen lainsäädännön mukaista kodifioitua muotoa. Jumalan lain sisällön määritteli papisto, jonka etuoikeudeksi tuli arvioida hadithien aitoutta ja isnadien luotettavuutta. Pukit kaalimaalla.
ellauri019.html on line 224: Jutkut kuttu kirjaa nimellä 'Ekhah, "kuinka", joka kuvaa valitusvirren yleistä muotoa. Se on kirjan ensimmäinen sana, ja myös monet muut valituksista alkavat tällä sanalla, esimerkiksi "Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta". Roopen itkuvirsi. Samaa vanhaa virttä kuulee juuttaan maassa, Skotlannissa ja Laihialla. Muoto esiintyy myös esimerkiksi Akun itkuvirressä. Aina samaa juonta sahaa Ankat, oo-o.
ellauri024.html on line 451: Arska väsäsi pienen keltaisen kirjasen naurusta. Siinähän se on savolaisena mielestään asiantuntija. Vähän arveluttaa kuitenkin kun se sanoo et huumorissakin on huippuja ja laaxoja. Hyvää makua ja huonoa. Vittuako se sotkee tähän hyvää makua. Aina kun on huippu, joku putoaa, ja se naurattaa. Käyttää vielä tota ällöttävää moraalista me-muotoa. Puuttuu vaan "koko Suomi nauraa":
ellauri024.html on line 807: Aarnen määritelmä teorialle on myös outo: ongelma ja sen ratkaisu. Höh. Muualla teoria selittää enemmän kuin yhden asian. Ei niitä kexitä joka kerta uusia. Arska seuraa tässä Goethea, toista toopea: alles faktische ist schon Theorie. Taas näitä mitääntekemättömiä yhtälöitä muotoa x=y. Paavi on katolinen. Kaikki on kaikkea.
ellauri029.html on line 420: ei tää millään muotoa esim osu Kone ja Sanoma Oy:n kusipäiseen omistajaan."
ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti.
ellauri043.html on line 463:

Samalla alkaa esineet muuttaa muotoa. Kallion reunalla nököttävä palmu keltaisine lehtitöyhtöineen muuttuu naisruumiixi joka kurkottaa rotkoon, sen pitkät hiuxet huiskuttavat.


ellauri043.html on line 2560:

Kaikki mikä on syntynyt häviää, kaikki mikä kuolee syntyy uudestaan; tällä haavaa hävinneet olennot oleskelee ainexissa joilla ei vielä ole muotoa, ja palaavat maahan palvellaxeen tuskalla muita luotuja.
ellauri043.html on line 3905:

Tää on brahmojen alkuperäinen kaxinaisuus. - Absoluutti ilman jotain toista muotoa.
ellauri043.html on line 4986: Häneen liittyy myös eräs legenda: Aristaios oli keksinyt mehiläisten hoidon. Mutta koska hän oli ajanut Eurydiken kuolemaan, jumalat suuttuivat hänelle ja tappoivat kaikki hänen mehiläisensä. Hän kääntyi merenjumala Proteuksen puoleen, joka tosin oli vaikeasti tavoitettavissa, sillä hänellä oli tapana muuttaa muotoaan eläimeksi, tulenliekiksi, kiehuvaksi vedeksi; mikä milloinkin oli parasta. Aristaios kuitenkin sai hänet jollakin tavalla kiinni ja Proteus antoi hänelle neuvon: hänen tulisi lepyttää Eurydiken haamu uhraamalla tämän haudalla neljä härkää ja hiehoa. Niin teki Aristaios, ja pian uhrieläinten lihasta pöllähti mehiläisparvia. No mikäs tässä on niin jeesusmaista? Ei kai Jeesus kasvattanut mehiläisiä?
ellauri048.html on line 573: Immin lällyn pullanhajuisen mitäänsanomattoman sovinnaisen tuotannon joukossa on tämäkin, joka näyttää Goethe-imitaatiolta. Immillä on loppusoinnut aina kunnossa. Senkö tautta silläkin toi sisältöpuoli jää lapsipuolen asemaan? No mikäs mä oon sanomaan, mulla vaatii kummatkin vähän laittoa. Sitäpaizi muoto on sisältöä ja sisältö muotoa, opettaa isä Koskenniemi meitä. Sisään ulos, draussen drinnen, sanoo Goethekin. Se kyllä tietää.
ellauri049.html on line 363: Belgia oli Baudelairen Kouvola. Se inhos sitä ihan sikana. Pääsi kotiin vasta halvaantuneena suunnilleen jalat edellä. Mulla oli parempi pulla. Sarjassamme siitä puhe mistä puute, Baudelaire peukutti kurinalaista muotoa, järjestystä ja genreä. Sitten se ei saanut oikeen mitään kunnollista kokoon paizi noita pahan kukkia ja jotain senttailua, muunmuassa modernismista. Välähdyxiä-teosluonnoxessa se kirjoitti: Kaavan luominen on neroutta. Minun tulee luoda kaava. Ei tullut kaavaa, ei neroa. Syfilis alkoi vaivata.
ellauri063.html on line 465: Matti Vanhanen on suositellut, ettei romanikerjäläisille anneta rahaa. Minä en ole antanut, koska en halua edistää tätä elämänmuotoa. Autetaan neekereitä niiden omissa maissa, ettei ne tunge tänne. Ei voida ajatella, että esimerkiksi Saksan ei tarvitsi kantaa romanikysymyksestä vastuuta, koska se poisti oman romanikysymyksensä savuna ilmaan 1940-luvulla. Saksaa paremmaksi pani paljon aikaisemmin kuitenkin Suomi, joka maksoi tapporahaa romaneista. Siksi romaneja on meillä niin vähän.
ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
ellauri064.html on line 487: Tekijä Samuel Tuominen on 02/10/2019 ja täys mulkero. "Ehkäpä Jumala on kutsunut minut varoittamaan lopusta juuri siksi, että voisin varoittaa ihmisiä paljon vaarallisemmasta "maailmanlopun kultista", joka ottaa muotoaan nyt Prinssi Charlesin johtaman "maissilasten" lapsiarmeijan muodossa (Greta itse tviittasi heinäkuussa Charlesin varoituksen, jonka mukaan meillä olisi vain 18 kuukautta aikaa pelastaa maailma)."
ellauri067.html on line 628: Kun se putkahtaa esiin jälleen Painovoiman sateenkaaressa 20v myöhemmin, se on muuttanut muotoaan johkin ihan muuhun. Nyze on SS-majuri (ylennys!), ja komentaa V-2 rakettipatteria Alankomaissa, missä se on vanginnut nuoren hollantilaisnaisen ja sakupojan. Blicero on shokeeraava hahmo; vangit on sen sexiorjia ja kun se tulee eka kerran esiin se on "naisten vetimissä" ja se bylsii sakupoikaa, Gottfriediä. Kun selviää että nää panttivangit esittää rooleja vinxahtaneessa Hannu ja Kerttu fantasiassa jossa se on noita joka koittaa houkutella lapset uuniin, asiat vaan mutkistuvat.
ellauri071.html on line 281: . Kvaternionit voidaan myös ymmärtää reaaliluvun ja kolmiulotteisen vektorin yhdistelmäksi. Kvaternio on muotoa

”Yksinkertaisessa ymmärryksessäni olen havainnut neljä kristillisen elämän astetta tai muotoa, jotka ovat nämä: tavallinen, erityinen, yksiköllinen (singular), ja täydellinen. Kolme näistä saatetaan aloittaa ja lopettaa tässä elämässä. Neljäs voidaan Jumalan armon avulla aloittaa täällä, mutta se jatkuu iankaikkisesti taivaan ilossa”.
ellauri220.html on line 667: Puhelu poliisilaitoxelta: joku on raiskannut Esmeraldan ja heittänyt hänet alas katolta. Nike Air Jordan juoxukengät vielä jalassa. Eihän ne ole tiellä väkisinotossa. Sisar Edgar joutuu kriisiin, jossa koko luomakunta on vain roiskaus puhdasta materiaa joka muuttaa muotoaan ja luo jonnekin smaragdinvihreän planeetan, jonne lauma termiitinnäköisiä apinoita alkaa kasata hirmuttomasti jätettä.
ellauri241.html on line 746: Brow-beating her fair form, and troubling her sweet pride. päihitellen hänen reilua muotoaan ja huolestuttaen hänen suloista ylpeyttään.
ellauri246.html on line 455: Tunne hänen oleskelunsa korkealla korkeudessa, puhtaan hengen maailmassa, antaa suuren noston lyyriselle sankarille, tämä on makean irrotusmuoto, johon Brodskin lomakohteet tähtäävät elämässä ja työssä. Maailma on erilainen - hänen tietoisuudensa todellisuus. Missään ei hän ole kirjoittanut, että ehkä Brodsky on myös kokemus). Jälkimmäisessä tapauksessa Brodsky käyttää kuoron muotoa, joka tarjoaa sanan "viattomia" ja "kokeneita", massan ihmisiä, jotka ovat optimistit ja pessimistit. Se rauhallinen näkymä ensimmäiselle tulevaisuudelle, Brodskin, joka on idiootti, näkemys muille - nihilismille ja hengen kuoleman kanssa. Rodnithit (?), niistä ja muista kuluttajien asenteista päästään rauhaan.
ellauri246.html on line 495: Vuonna 1972 Brodskyltä valmistui "Roomalaisen ystävän kirjaimet". Tämä on hengellinen selviytymisohjelma niille, jotka eivät ole vaurioituneet mielessä ja säilyttävät yhteisen mielen ja ihmisarvon tunteen. Brodsky käyttää Marzilan muinaisen roomalaisen runoilun kirjallisuuden naamiota, joka on kirkastettu satigisen saamisuudesta ja honed laconicism hänen epigraminsa. Martzialilla oli ristiriita vallan kanssa, ja vanhuxena hän palasi ulkopuolelle, valitsi henkilöxi yksityisen henkilön, joka uppoaa mieluummin nöyryytykseen. Vanhusten miehen maski, tunnetusti, valitti 32-vuotias Brodsky, on yksi itsetuhojen keinoista. Itse asiassa Brodskin eettiset filosofiset havainnot kertyvät elämään, jotka heitetään täällä maksimaalisten kommenttien muodossa. Kirjoittaja käyttää epistolar-muotoa, jonka avulla voit ylittää monipuolisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkä-skeptinen ilme asioita duunatessa ei peruuta kiitollista asennetta siihen, mikä tekee eläimistä kauniita. Rakkausnäkymä sankarista on merelle, vuorille, puille, varrelle vanhemman baarin. Elämän korkeimman arvon ymmärtäminen läpäisee koko työn.
ellauri247.html on line 74: P.S. Tähän nummeroon on tulossa romskukohtainen EFK taulukko muotoa nide/kyhääjä/minä/E/F/K.
ellauri258.html on line 162: On hienoa, että hieno mies on vaihtanut kemiallista olomuotoa. Rockmyytti tappaa liian usein rocktaiteen.
ellauri269.html on line 162: Druidi (engl. druid) on hyvin monipuolinen hahmoluokka, sillä se voi asettua mihin tahansa pelin taistelurooleista. Druidin rooli riippuu käytössä olevasta taitopuusta. Druidin pelaaminen perustuu hahmon olomuodon vaihtamiseen tilanteen mukaan, jolloin hahmon päätehtävä muuttuu muotoa vastaavaksi. Druidi voi muuttaa ulkomuotonsa esimerkiksi fyysistä vahinkoa hyvin kestäväksi karhumuodoksi (engl. Bear form), kovaa vahinkoa tekevään kissamuotoon (engl. Cat Form), nopeaan lentävään lintumuotoon (engl. Flight Form) tai taikoja tekevään pöllömuotoon (engl. Moonkin Form).
ellauri269.html on line 393: Koitin kuikkia kirjan lopusta miten iilimatojätkälle käy loppupeleissä, mutta siellä olikin ihan erinimisiä hahmoja, joku muotoa muuttava kämänen demoni ja naisia, plus jotain uikuttavia hämärähahmoja. Sitten vasta huomasin että se olikin seuraavan osan priikveli, eli World of Warcraft Stormrage! By Richard M. Knaak, no less! Saatavana myös sähkökirjana.
ellauri276.html on line 362: Säkeet noudattavat yleensä abcbdefe -mallia. Toinen ja neljäs rivi rimmaa, ja kuudes ja kahdeksas rivi rimmaa; tämä on totta kaikissa strofeissa. Lisäksi runoilija on päättänyt noudattaa sanamuotoa, joka tulee selväksi toisessa säkeistössä. Hän toistaa samanlaisia ​​lauseita kolme kertaa ja jopa päättää jokaisen säkeistön toisen rivin ja neljännen rivin samoilla sanoilla.
ellauri282.html on line 246: Varsovan kansannousu oli jo toinen kansannousu aikana 1. elokuuta – 2. lokakuuta 1944. Edellinen kansannousu Varsovan Ghetossa oli tukahdutettu kolmessa viikossa vuonna 1943. Varsovan kansannousussa vastarintajoukot yrittivät ehtiä vapauttamaan Puolan pääkaupungin Varsovan saksalaismiehityksestä ja asettaa itsenäisen hallituksen ennen Neuvostoliiton puna-armeijan saapumista. Puna-armeija oli taisteluiden alkaessa jo Veiksel-joen toisella puolella, hyvin lähellä Varsovaa. 50 000 hengen puolalaisarmeija (joista 23 000 aseistettuja ja taisteluun soveltuvia) menestyi aluksi hyvin ja valtasi suuria osia kaupungista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun puna-armeija ei ylittänytkään Veiksel-jokea eikä tullut millään muotoa vastarintaliikkeen avuksi. Tyhmiä polakkeja vedettiin taas kerran nenästä, niinkuin Ribbentroppin aikana. Puolalaiset on hölmöjä (KÄÄNNÄ). Puolalaiset jäivät lopulta alakynteen, kun paikalle lähetettiin runsaasti SS-joukkoja ja he joutuivat hajalleen toisistaan. Vastarintaa kesti 63 päivää ja se päättyi 2. lokakuuta 1944, jolloin saksalaiset tukahduttivat kansannousun. Sitä seuraavina kolmena kuukautena saksalaiset käytännössä hävittivät kaupungin maan tasalle. Vasta 17. tammikuuta 1945 puna-armeija ylitti Veiksel-joen ja valtasi Varsovan tai mitä siitä oli jäänyt jälelle.
ellauri288.html on line 146: Maahanmuuttajana Sofi on miettinyt matuilta vaadittavan uskollisuusvalan sanamuotoa. Kansanvallan satavuotispäivän kunniaksi Seura tilasi sellaisen kirjailija Sofi Oksaselta.
ellauri309.html on line 614: opettaa hyvinvointiteologian muotoa, joka korostaa henkilökohtaista
ellauri322.html on line 182: Godwin syntyi Wisbechissä Isle of Elyn saarella Cambridgeshiren osavaltiossa John ja Anne Godwinille, ja hänestä tuli seitsemäs vanhempiensa 13 lapsesta. Godwinin perhe oli molemmin puolin keskiluokkaa ja hänen vanhempansa noudattivat tiukkaa kalvinismin muotoa . Godwinin äiti oli kotoisin varakkaasta perheestä, mutta hänen setänsä kevytmielisyyden vuoksi perheen omaisuus meni hukkaan. Perheen onneksi hänen isänsä oli menestyvä kauppias, joka osallistui balttikauppaan. Pian Williamin syntymän jälkeen hänen isänsä John, nonkonformistinen ministeri , muutti perheen Debenhamiin Suffolkiin ja myöhemmin Guestwickiin Norfolkissa, jolla oli radikaali historia pyöreäpäiden linnoituksena Englannin sisällissodan aikana.
ellauri323.html on line 357: sinettien, lupausten muotoa, Hän rakastaa itseään niin paljon,
ellauri325.html on line 493: Lokakuussa 1962 Turun hovioikeus kumosi Tampereen raastuvanoikeuden päätöksen. Todettiin, ettei Jallun sisältö millään muotoa loukannut sukupuolikuria eikä säädyllisyyttä. Todellinen syy lehden takavarikointiin olivat Tabe Slioorin paljastukset suhteestaan Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckelliin.* Suojelupoliisin historiaa käsittelevässä teoksessa Ratakatu 12 (2009) kerrotaan Supon toimittaneen presidentti Kekkoselle oikovedokset Jallun Slioorin muistelmat sisältäneistä numeroista.*
ellauri326.html on line 204: Mikä omituinen romaani tämä "salamanderien sota" on! En tiennyt romaanista mitään ennen sen aloittamista, mikä teki siitä täydellisen yllätyksen. Tämä on todella hämmentävää luettavaa. Capekin tarinaa tarkasteltaessa ei pitäisi odottaa dystopista romaania vuoden 1984 tyyliin. Voiko sitä edes kutsua romaaniksi? tarina on lähempänä satiirista satua. Ei ole sankaria, kuten romaanissa, johon lukija voisi todella tarttua. Vaikka kirjan ensimmäinen osa muistuttaakin eksoottista seikkailuromaania, lukija hämmentää nopeasti se, että Capek hylkää nopeasti kapteeni van Tochin hahmon kertoakseen salamanterien ja Hollywoodin maailman persoonallisuuksien kohtaamisesta. Mutta Capek ei keskity tuottajaan ja tähtiin, vaan keskittyy oppineen salamanterin kohtaloon. Tieteellistä julkaisua muistuttavan välikappaleen jälkeen toinen osa koostuu pääasiassa peräkkäisistä lehtiartikkeleista. samalla tavalla 3. osa moninkertaistaa kuvakulmat. kerrontamalli ei ole klassisen fiktion kaltainen. Capekin halu on ehdottaa hänen tarkoitukseensa parhaiten sopivaa muotoa, mikä mielestäni onnistuu täysin. aihe on myös rikas ja ajankohtainen. Käsitellyt aiheet ja esiin nostetut kysymykset ovat lukuisia ja innostavaa.
ellauri330.html on line 103: Descartes erotti fyysisen henkisestä ulottuvuudesta ja oletti syy-suhteen tietoisen kokemuksen ja hermoprosessien välillä. Hän nimitti tietoisia kokemuksia 'ajatuksiksi' ja piti niitä kiistattomina. Kysymys siitä, kuinka voimme kuroa umpeen subjektiivisen kokemuksen ja hermotoiminnan välistä kuilua, jäi kuitenkin vastaamatta, ja yritykset yhdistää karteesinen käsitys evoluutioteoriaan eivät ole johtaneet selityksiin ja testattavissa oleviin hypoteeseihin. Väitetään, että vaihtoehtoinen uusaristoteelinen käsitys mielestä älyn ja tahdon kyvyistä ratkaisee nämä ongelmat. Keskustelemme siitä, kuinka uusaristoteelinen käsitys, jota laajennetaan käsityksellä, että organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden, voidaan yhdistää evoluutioteoriaan, ja selvitämme, kuinka voimme selittää neljää erilaista tietoisuuden muotoa evoluution termein.
ellauri330.html on line 105: Descartes erotti fyysisen ja henkisen alueen. Mieli on Descartesin mukaan erillinen aineeton substanssi (sen olemus on ajattelu), joka on kausaalisesti yhteydessä aivoihin. Descartesin dualismi liittyy eroon ihmisten ja muiden eläinten välillä: vain ihmisillä on mieli, kun taas muut eläimet (ja kasvit) ovat pelkkiä koneita. Aristoteles, mielen biologi, väitti, että ihmisen sielulle on ominaista se, että se ei sisällä vain kasvun, ravinnon ja lisääntymisen vegetatiivisia voimia ja herkkiä havainnointi-, halu- ja liikevoimia, vaan myös ihmisen rationaaliset kyvyt. älyä ja tahtoa. Sielu ei ole, toisin kuin Descartes uskoi, kausaalisesti yhteydessä ruumiiseen, vaan sitä luonnehditaan elävän ruumiin "muodoksi". Aristoteles luonnehtii ihmistä eroavaksi eläimistä ja kasveista sen perusteella, mitä he voivat tehdä (eli heidän kykyjään, joka ilmaistaan ​​käyttäytymisessä, mukaan lukien kielellinen käyttäytyminen). Väitämme, että ymmärtääksemme tietoisuuden evoluutiota meidän on laajennettava Aristoteleen käsitystä vegetatiivisesta, herkästä ja rationaalisesta sielu näkemyksestä, että elävät organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden. Evoluutiomuutosten seurauksena kehittyi monimutkaisia ​​termodynaamisia järjestelmiä, esim. soluja soluorganelleineen ja myöhemmin monisoluisia elimiä sisältäviä elimiä. Selitämme, kuinka neljä tietoisuuden muotoa kehittyivät yhdistämällä evoluutioteoria Aristoteleen keskusteluihin eri organismien kyvyistä.
ellauri331.html on line 147: Koomisimmat läpät on että Zhirinovski oli höveli ja Valeri Gergijev piti Pussy Riotista. Tätäkään eivät kaikki lukijat ehkä ymmärrä. Sivustoa voidaan verrata The Onioniin (USA) ja Private Eyeen (Britannia). The Onion is an American "fake news" organization. It features satirical articles reporting on international, national, and local news as well as an entertainment newspaper and website. Sipulin artikkelit kattavat ajankohtaisia ​​tapahtumia, sekä todellisia että kuvitteellisia, parodioivat perinteisten uutisorganisaatioiden sävyä ja muotoa tarinoilla, pääkirjoituksilla ja mies-kadun haastatteluilla käyttäen perinteistä uutissivuston ulkoasua ja toimituksellista ääntä, joka on mallinnettu uutissivuston Associated Press mukaan. Yxityisezivä on brittiläinen kahden viikon välein ilmestyvä satiirinen ja ajankohtaisia ​​asioita käsittelevä uutislehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se ilmestyy Lontoossa, ja sitä on toimittanut Ian Hislop vuodesta 1986 lähtien. Julkaisu on laajalti tunnustettu näkyvästä kritiikistä ja julkisuuden henkilöiden loukkaamisesta. Se on "syvästi konservatiivisella muutosvastarintamalla" vastustanut siirtymistä verkkosisältöön tai kiiltävään muotoon: se on aina painettu halvalle paperille ja muistuttaa muodoltaan ja sisällöltään sarjakuvaa yhtä paljon kuin vakavaa lehteä. Lehteä lehteilee 700K brittilukijaa. Ei sillä kuuhun mennä.
ellauri338.html on line 89: Israelilaiset ( / ˈ ɪ z r ə l aɪ t s, - r i ə -/ ; heprea : בְּנֵי יִשְׂרָאֵל ‎, Bɪ ēl  ' ryhmän Israel, transl. seemiläinen- puhuvia heimoja muinaisessa Lähi-idässä, jotka asuttivat rautakaudella osan Kanaanista. Israelin nimi esiintyy ensimmäisen kerran muinaisen Egyptin Merneptah Stelessä, joka on päivätty noin 1200 eaa. Moderni arkeologia viittaa siihen, että israelilaiset haarautuivat muista kanaanilaisista (Ham ja Jahvetti?) kehittämällä Jahwismin, joka on selkeä yksipuolinen – ja myöhemmin yxijumalainen – uskonto, jonka keskipisteenä on kansallisjumala Jahve. He puhuivat arkaaista heprean kielen muotoa, joka oli kanaanilaisten kielen alueellinen muunnelma, joka tunnetaan nykyään Raamatun hepreana. Rautakaudella syntyivät Israelin ja Juudan valtakunnat. Israelin kuningaskunta, jonka pääkaupunki on Samaria, kaatui Uus-Assyrian valtakunnalle noin vuonna 720 eaa.; Uusi- Babylonian valtakunta tuhosi Juudan kuningaskunnan, jonka pääkaupunki oli Jerusalem, vuonna 586 eaa. Osa Juudean väestöstä karkotettiin Babyloniin, mutta palasi Israeliin Kyros Suuren valloitettua alueen.
ellauri340.html on line 462: Vanhus haihtuu kuin pieru saharaan. Jäljelle jäänyt laikku huokui merkillistä, merkizevää voimaa, joka antoi meidän ymmärtää: Opp och hoppa, det är solsken och vackert väder. Herutuskuva teki meistä kexeliäitä. Aamiainen ruohikolla, viluntorjuntabunkkerin edessä. Ruskeat tuulenvireet tuoxuivat juuri sixi niin voimakkailta, että ne olivat peräisin vanhusjohtajamme housuntaskuista. Mitä nimeä olisimme hänestä käyttäneet? "Äijä! Lökäpöxy! mein Führer?" Outoja luontoelämyxiä, joita kirjavoittavat kaikenlaiset ihmisjäännöxet, voimalinjat, neuvostotankit ja lendekat. Ei varmaan Sloveniassa olekaan sen koskemattomampaa luontoa. Sotamies on 20, nainen 30, pelimies 50, varmaan vanhus sitten 80, jos jatketaan Fibonaccin sarjalla. Typerä kikka käyttää "me" muotoa vaik kertoja ei ole retkellä mukana.
ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri345.html on line 472: Hän ei halunnut antaa runoilijalle vähintäkään omia oikeuksiaan. Avioliitto ei voi olla romaanin keskipiste missään mielessä. Lukemattomien muiden tavoin Hebbel oli tässä täysin väärässä sanoessaan: "Yksi puoli Goethen valinnaisista yhteyksistä on jäänyt abstraktiksi; nimittäin avioliiton mittaamattomasta merkityksestä valtiolle ja ihmiskunnalle on vihjattu argumentoivalla tavalla, mutta se ei soi esityksessä, mikä olisi kuitenkin ollut mahdollista ja olisi suuresti vahvistanut vaikutelmaa koko teoksesta. Ja aiemmin "Maria Magdalenan" esipuheessa; "Kuinka Goethe, joka oli ehdottomasti taiteilija, suuri taiteilija, saattoi tehdä niin loukkauksen sisäistä muotoa vastaan ​​valinnaisissa affiniteeteissaan, että hän, toisin kuin hajamielinen dissekteeri, toi anatomiseen teatteriin automaatin todellisen ruumiin sijasta. Omalaatuista. "En voinut selittää sitä tosiasiaa, että hän solmi turhan, jopa moraalittoman avioliiton, kuten Eduardin ja Charlotten välillä, hänen kuvauksensa keskipisteessä ja käsitteli ja käytti tätä suhdetta ikään kuin se olisi täysin päinvastainen, täysin laillinen." 
ellauri345.html on line 630: Arndt. — (Saksa ja Eurooppa). "Hengen olemus on erottaminen ja järjestys..., tuho ja jumaluus...; Hän on Proteus, joka voi muuttaa itsensä uuteen muotoon milloin tahansa ilman kipua, koska hänellä itsellään ei ole muotoa." "Henki, korkealentäjä, teki koko luonnon ruhon anatomisoidakseen sen."
ellauri349.html on line 440: Kapteeni Haddock oli yksi ensimmäisistä kirjoittajista, joka toi Ludwig Wittgensteinin ajatuksen Ranskaan. Kapteeni Haddock ehdotti, ettei Wittgensteinin filosofisten tutkimusten muotoa voida erottaa niiden sisällöstä. Wittgenstein oli väittänyt, että filosofia oli kielen sairaus, ja kapteeni Haddock huomauttaa, että hoito vaati tietyntyyppistä kirjallisuutta ja terapointia. Sokrateen terapiaa luonnehtii ennen kaikkea ihmisten välisen elävän kontaktin merkitys. Ai sen taisinkin jo sanoa. Toisto tyylikeinona.
ellauri362.html on line 544: joka luokkaa, asemaa, arvoa ja muotoa:
ellauri370.html on line 272: Vuonna 1200 Sauron hylkäsi Mordorin ja lähti Eregioniin. Siellä hän opetti haltiaseppiä takomaan mahtisormuksia, mutta hän palasi Mordoriin vuonna 1600 ja takoi Tuomiovuoren uumenissa Valtasormuksen. Haltiat ymmärsivät Sauronin petoksen ja "joutuivat" sotaan. Ihan ajautuivat Suomen lailla ajopuuna. Sauronin örkit tuhosivat Eregionin, mutta númenorilaiset tuhosivat Mordorin armeijat. Sauron kokosi lisää örkkejä ja peikkoja ja käännytti Rhûnin ja Haradin ihmiset palvelijoikseen. Ar-Pharazôn Kultainen, Númenorin kuningas, kuuli Sauronin mahdista ja saapui suuren armeijan kanssa Keski-Maahan. Sauron antautui númenorilaisille, jotka veivät hänet Númenoriin. Hän kuitenkin turmeli ylpeän Ar-Pharazônin ja suurimman osan númenorilaisista. Lopulta hän aiheutti heidän tuhonsa, mutta Númenorin upotessa myös Sauron vajosi meren pohjaan. Hänen henkensä palasi Mordoriin, mutta hän ei enää koskaan kyennyt ottamaan kaunista ulkomuotoa. Hän otti Mustan Ruhtinaan hahmon, joka opittiin tuntemaan pahan perikuvana.
ellauri372.html on line 507: Hudibrasin neljätoista ensimmäistä riviä havainnollistavat jakeen muotoa:
ellauri377.html on line 175: Voegeleinille totuuden ydin on luottamus. Kaikki filosofia alkaa jumaluuden kokemisesta. Koska Jumala koetaan hyväksi, voidaan luottaa siihen, että todellisuus on tiedossa. Tiedon mahdollisuus Voegeleinin mukaan on olemassa kaksi muotoa: tarkoituksellisuus ja valoisuus. Järjestyksen visiot kuuluvat jälkimmäiseen kategoriaan. Minkä tahansa näkemyksen totuuden vahvistaa sen ortodoksisuus, se, mitä Voegelein nauraen kutsuu sen omaperäisyyden puutteeksi.
ellauri384.html on line 245: Rahan kexivät lyydialaiset 600-luvulla ennen Kristusta. Kroisoxesta tuli sitä lyytä rikas kuin Roope Ankka. Noin vuonna 630 eaa., joku Anatolian valtakunnassa Lydiassa leimaa jalometallipalan jollakin sinettisormuksella. Yksi tämän yksinkertaisen teon tulos oli, että se lisäsi luottamusta palan painoon ja puhtauteen, kun sitä myöhemmin käytettiin markkinoilla. Tämä menettely ei muuttanut mitenkään hyödykkeen luontaista arvoa, mutta se yksinkertaisti jalometalliharkkojen vaihtoa kaikille, jotka olivat halukkaita hyväksymään leiman takuun ensi näkemältä sen sijaan, että punnittaisiin ja testattaisiin uudelleen pala joka kerta, kun sillä käytiin kauppaa. Kauppiaat voisivat jättää syrjään vaivalloiset vaakansa, painonsa ja koetinkivensä nopeuttaakseen liiketoimiaan laskemalla, ei punnitsemalla, tämän uuden valuutan muotoa. Kreikkalaiset, jotka omaksuivat nopeasti tämän Lydian tekniikan, antoivat kolikoiden nimeksi nomismata, koska ne toimivat rahana hyväksytyn käytännön mukaan (nomos). Kauppiaista tuli numismaatikkoja. Eli luottamus, luotto, oli tämän kexinnön ytimenä, kuten kaikki talousliberaalit muistaa muistuttaa. Aristoteleesta rahan lainaaminen korkoa vastaan on alhaista. Kroisoxen nimi oli oikeasti Karof. Platonin oli Aristokles Aristosson. Platonin sedät Aku ja Roope olivat oligarkkeja.
ellauri386.html on line 476: Vaikka Radischev vaikutti Adam Smithiltä, hän säilytti protektionistiset näkemykset, tuomitsi tarpeettoman kansainvälisen kaupan ja ehdotti vahvempaa kotimaista tuotantoa. Kirjoittaja ei ollut millään muotoa idealisti, vaan myönsi, että "missä oli enemmän valistusta, missä oli enemmän sosiaalista elämää, siellä oli enemmän turmeltumista, joten hyvä ja paha ovat erottamattomia maan päällä". Vähän se piti Fontenellestä (1657 –1757), jonka kexintöä oli meemi että venuslaiset oli kauniita ja eroottisia.
ellauri392.html on line 595: Felix Leiter julkaisi NYU:lle kirjeen, joka oli kirjoitettu epämääräisen Ronellin puolustamiseksi. Kirjeen ovat kirjoittaneet ja allekirjoittaneet suuret hahmot feminismin, queer-teorian, filosofian, kirjallisuuden ja historian aloilta, mukaan lukien rekkalesbo Judith Butler, luihu Slavoj Žižek, Joan "Beam Me Up" Scott, Geriatri Chakravorty Spivak, Jean-Luc Nancy, ja muut vähemmän julkerot. Lisäksi Lisa Duggan ja Hantta Krause julkaisivat blogikirjoituksia, joissa dementoitiin Ronellin syytteet seksuaalisesta häirinnästä. Myöhemmin kirjettä kritisoitiin siitäkin, että siinä ehdotettiin, että Ronellin pitäisi saada anteeksi hänen akateemisen panoksensa merkityksen perusteella, ja siitä, että Reitmanilla katsottiin olleen "ilkeä tarkoitus" ja Ronellilla "kiltti". #MeToo -liike joutui pilkan kohteeksi, kun feministitutkijat jatkoivat Ronellin tukemista seksuaalisesta väärinkäytöksestä huolimatta. Butler pahoitteli myöhemmin jotakin kirjeen sanamuotoa ja pahoitteli, että se vihjasi "että Ronellin asema ja maine ansaitsevat hänelle kaikenlaisen erityiskohtelun". Žižek väitti, että Ronellin vuosia kestänyt Reitmanin seksuaalinen häirintä oli vain "sarja eksentrisyyttä". Pieni vinous on vain luonnollista tämän kaliiperin nerolla. Duggan kutsui Ronellin sähköposteja Reitmanille "omituisen läheisyyden käytännöiksi".
ellauri392.html on line 877: Pyllynnuolennassa kukaan ei kuitenkaan ylittänyt professori Mark C. Tayloria, tunnettua Derrida-ryhmäläistä, joka opettaa Williams Collegessa. Kirjoittaessaan The New York Timesin yleisönosastoon, professori Taylor aloitti myös kuzumalla apuun Wittgensteinia. Ludista Derrida oli kimalainen tulitikkulaatikossa. Professori Taylor jatkaa sitten antamalla meille ystävällisemmän, lempeämmän Derridan. Mutkattomille tietämättömille – ”ihmisille, jotka ovat riippuvaisia ​​äänistä ja yöpymisistä” – Derridan teokset saattavat tuntua ”toivottoman epäselviltä”. Mutta me hienostuneet kaverit tiedämme että hänen kuuluisa mutkikas proosansa "heijastaa tiheyttä ja monimutkaisuutta, joka on ominaista kaikille suurille filosofian, kirjallisuuden ja taiteen teoksille." (Se on klisee, mutta onko se totta? Varmasti jotkut, ehkä monetkin suuret teokset ovat mahtavia selkeytensä ja yksinkertaisuutensa vuoksi, esim Raamattu tai Toora.) Professori Taylorin päätavoitteena on esittää Derrida eräänlaisena teologina Hän sanoo, että tässä epävarmassa, kiistojen repimässä maailmassa on ymmärrettävää mutta vaarallista halu "yksinkertaisuuteen, selkeyteen ja varmuuteen". Ja tämä halu, professori Taylor kertoo, "on suurelta osin vastuussa kulttuurisen konservatiivisuuden ja uskonnollisen fundamentalismin noususta ". Älähälä! Pianhan tässä George W. Bush sulautuu Osama bin Ladeniin. Kiitos Jumalalle – tai pikemminkin kiitos Derridalle, että hän on tullut opettamaan meille uskomuksen muotoa, ”joka käsittää epävarmuuden ja antaa meille mahdollisuuden kunnioittaa muita, joita emme ymmärrä”. No sitä virhettä "me" emme kyllä tee! Professori Taylorin käsissä Derrida nousee esiin messiaanisena hahmona, Martin Heideggerin, St. Franciscuksen ja Kahlil Gibranin yhdistelmänä.
ellauri392.html on line 914: Daseinin olemassaololla olis niikö kaksi muotoa, aitous ja epäaitous, Heidegger teki eron käsitteen "he itse", joka on (mikä ei ole minun, mutta on osa heitä (das Man)) ja "minä itse" välillä, itsekkyys eli mikä on minun, tai "itsen ymmärtäminen", self-compassion). Ei ei, se on minun! Eli siis hä? Tää kohta ei jäsentynyt edes konekääntimellä. Mut varmaan se tarkottaa et muutkin voi olla tämmösiä daseinejä omien kallojensa sisällä, jos tahtovat, ja mä on niiden das Man.
ellauri395.html on line 1248: Rukoile, että Jeesus Kristus saisi muotoa lapsissasi (Gal. 4:19). Kapernaumissakin syntyi 30-luvulla paljon hessunnäköisiä lapsia.
ellauri401.html on line 609: Ervastilla oli hartaita toiveita Suomen ilmaston muuttumiseksi. Hän toivoi Suomen kesää pitemmäksi, ”jos se olisi vallassani. Talvea en tahtoisi pois, en millään muotoa, mutta syksyn tekisin lyhyemmäksi ja ehkä keväänkin. Kesä saisi alkaa huhtikuussa ja kestää lokakuun loppuun, marraskuu olisi kaunista syksyä, joulu–helmikuu talvea ja maaliskuu kevättä.” Hänen salainen toiveensa oli, että ”ilmanala vähitellen muuttuu tämän laatuiseksi Suomessa ja ehkä Pohjolassa yleensä. Sillä maa, joka on niin ihana kuin Suomi, ansaitsee luonnon puolesta ihanan ilmanalan.” No nyt on Pekan rukous kuultu. Kaliforniaa vaivaa kuivuus, maastopalot, hirmumyrskyt, mutavyöryt ja maanjäristykset, Suomessa on keväät kuivat, kesät vuoroin kylmät vuoroin hirmuhelteiset ja syxy jatkuu joulun ylize.
ellauri409.html on line 771: "Bhikkhus, muoto palaa, tunne palaa, havainto palaa, tahdonalaiset muodostelmat palavat, tietoisuus palaa. Näin, bhikkhus, opastettu jalo opetuslapsi kokee vastenmielisyyttä muotoa kohtaan ... tunne ... havainto ... tahdonalaiset muodostelmat ... tietoisuus .... Kiihtymyksen kautta [tämä mieli] vapautuu..."
ellauri411.html on line 330: Verdict: Ei muotoa p ja ei-p, mutta orjan pallottelu on kyllä aika kermaperseistä.
ellauri412.html on line 549: Milloin Jeesus oli ”ilman muotoa tai comelinessia” toivomatta niin, että kaikki halveksivat ja hylkäsivät hänet? (vs. 3) Päinvastoin, evankeliumit väittävät, että Jeesusta ihailtiin suuresti kaikkialla, missä hän meni kaikkialla, missä hän meni yhteiskunnan jokaisen segmentin (Luke 4:14-15) ja jopa alueille, jotka hän ei koskaan käynyt (Matt 4:24, 25).
ellauri419.html on line 352: Marivaux (1688-1763) kirjoitti 1700-luvulla komedioita ihan sikana. Hänen tapaamisensa Fontenellen kaa Madame de Lambertin salongissa olivat ratkaisevia. Hän kävi usein "moderneissa" ja apinoi muinaisia ​​käsittelemällä leikkisässä ja leväperäisessä uusjalo-hengessä naamioituna burleskijakeisiin. Marivauder tarkoittaa "keskustella loputtomasti pienistä ongelmista" ja marivaudage tarkoittaa liian hienostunutta moraalianalyysin muotoa. Herra de Voltaire sanoi hänestä, että hän vietti elämänsä painamatta mitään hämähäkin verkkovaaoissa. Hepulla oli Ranskan akatemian nojatuoli 24.
ellauri429.html on line 827: Brahminit ovat isossa hädässä, koska tämä merkitsee alennusta ja kastin menetystä, ja he rukoilevat Mahakalaa, Ujjainissa erityisesti palvottua Sivan muotoa, saadakseen tietää, mitä tehdä. Hän käskee heitä unessa tottelemaan, koska Matanga on totuudessa Vidyadhara. Hän oli juonitellut Narahtavahanadattan henkeä vastaan ​​estääkseen tätä tulemasta Vidyadhaarojen keisariksi, ja siksi Siva oli tuominnut hänet asumaan Ujjainiin perheensä kanssa Chandaloina. Kirouksen oli määrä päättyä, kun kahdeksantoistatuhatta bramiinia söisi hänen talossaan; ja tämän jälkeen Matanga palautetaan asemaansa, ja hänen tyttärensä katsotaan sopivaksi morsiameksi kuninkaan pojalle.
ellauri432.html on line 445: Max Jakobson oli Sepun luokka- ja tykkimiestoveri. Miehissä ei ollut ainesta lentäjäxi kuten luokkatoveri Johannes Brotheruxessa. Leikkivätköhän nekin kuitenkin Callen tinasotilailla yhdessä kuten Olli Lokki. Maxin isoisä oli liettualainen räätäli. Maxin suomalainen äiti kääntyi juutalaisexi kuten Jutte Jyngbirkin Anne. Max muutti perh. Viipurista Helsinkiin 7-vuotiaana. Rusin mukaan jotkut suomalaiset nuoren polven poliitikot panettelivat Jakobsonia, koska he eivät hyväksyneet tämän näkemystä, että Suomen oli oltava puolueeton, ja pitivät Neuvostoliittoa tärkeämpänä puolueena. Jakobson ei kelvannut yykooseen, siitä eivät pitäneet USSR, USA, Ranska eikä Kiina. Ex Nazi Kurt Waldheim oli mieluisampi. Jakobsonin poika Dave oli ammattimainen pokerinaama. Vaimo Marilynistä on vähän tietoa. Lenita Airisto muistelee Kaunis elämä -ohjelmassa lämpimästi suhdettaan varattuun ministeri Max Jakobsoniin. Suhde kesti 40 vuotta, jonka aikana Maxin nuppikulli luultavasti muutti muotoa. Jakobson menehtyi 89-vuotiaana vuonna 2013. – Kunnes kuolema meidät erotti, Airisto toteaa suhteesta ensi tiistain jaksossa. Nyt on Lenitakin kuopan reunalla ellei pohjalla.
ellauri433.html on line 285: Tokavika essee etuoikeutetusta luokasta on aika hirveä, ja samalla paljastaa miten lähellä Janne on GALTAN kentän oik. yläkulmaa, talousliberaalia arvokonservatiivia. Se luulee että se voi sanoja halkomalla muuttaa pelilaudan muotoa. Ei se voi. Se pettää izeään, ehkä kuitenkin vähemmän kuin osattomia. Kuinka ollakaan, havet on ne joiden mielestä havenoteilla on kaikki reilassa. Että havenotit ei vaan hokaa sitä. Ei mitään syytä olla kade haveille, niillä on melkein vielä kurjempaa, ainakin jos eivät saavuta ansaizemiaan etuisuuxia. Havenoteilla on sentään toivoa, sillä niille riittää toivo ruoskattomasta päivästä ja leipäkeitosta. Toisin havella, jolle kelpaisi vain vakivirka etymologina. Kuka mittaa kumpi elämä on hyvä kumpi huono? Et ainakaan sinä osaton! Ole vaan kiitollinen kärsimyxestä! Kirkkaamman kruunun saat. Kiitollisuus vai katkeruus, toivo vai toivottomuus, se on ihan oma valinta!
ellauri454.html on line 189: 1950-luvun alussa tapa, jolla "naisasiaan" suhtauduttiin Puolassa, muuttui. Puolue-elinten naisosastot suljettiin. Tämä muutos johtui naisasioiden ja perheasioiden läheisemmästä yhteydestä. Lehdistö korosti, että sosialistinen valtio oli "perheen kestävyyden vartija". Perhelaki määräsi, että tuomioistuin voi kieltäytyä myöntämästä avioeroa, koska se "välittää äideistä", jotta he voisivat kasvattaa "terveitä ja onnellisia puolalaisia sukupolvia". Naisen rooli äitinä, jota korostettiin hieman vähemmän edellisinä vuosina, oli nyt tekemässä suurta paluuta. "Äidit!" Kasvatatte lapsenne kiitettävää ylpeyttä osoittaen saavutuksistamme, työn ja rauhan rakkaudessa, palavan isänmaallisuuden hengessä... Naiset – vaimot, äidit!... moninkertaistakaamme rakkaan isänmaamme – Kansan Puolan – voimat! Miesten paternalismi iski kostamalla. 1950-luvun alkupuoliskon nuortenkirjallisuudessa ei nähty merkittäviä sankarittaria: he joko puuttuivat kirjoista, heidät delegoitiin kotitöihin, tai he esiintyivät poikien apulaisina, kiireisinä sosialismin rakentamisessa. Sodanjälkeinen naisten emansipaatiohanke, joka ammensi inspiraatiota sotien välisestä ajasta, ei pysähtynyt äkisti vuonna 1956, kun stalinismi virallisesti päättyi Puolassa. Pikemminkin se muokkasi muotoaan sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin, joita leimasivat paluu miesten ja naisten ammattien jakoon, naisen ihanteen asteittainen vakiintuminen henkilönä, joka taitavasti tasapainottelee perhe- ja työelämää, naisten poistaminen politiikasta ja niin edelleen.
ellauri460.html on line 349: Tempaus on joidenkin kristittyjen, erityisesti amerikkalaisen evankelikaalisuuden edustajien, omaksuma eskatologinen näkemys, joka koostuu lopunajan tapahtumasta, jolloin kaikki kuolleet kristityt herätetään kuolleista ja yhdessä elossa olevien kristittyjen kanssa nousevat "pilvissä kohtaamaan Herraa ilmassa". Tämä näkemys eskatologiasta on tyypillisesti osa dispensationalistista premillenialismia, futurismin muotoa, joka pitää useita Raamatun profetioita täyttymättöminä ja tulevaisuudessa tapahtuvina.
ellauri475.html on line 208: Yhdysvaltojen laajentumispyrkimykset eivät ole uusi ilmiö. Presidentti Trumpin suunnitelmat Grönlannin anastamisesta ovat linjassa USA:n historian kanssa. Jos presidentti Donald Trump toteuttaa uhkauksensa Grönlannin anastamisesta, hän siirtyy tilastokärkeen: yksikään hänen edeltäjistään ei ole laajentanut Yhdysvaltoja kerralla yhtä paljon.

Noin 2,17 miljoonan neliökilometrin Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Sekä grönlantilaiset että tanskalaiset vastustavat Trumpin aikeita. Trumpin julki lausuttuna perusteluna on kansallinen turvallisuus. Hän on pilkannut toistuvasti Tanskaa, joka hänen mukaansa on kohentanut Grönlannin puolustusta ”yhden koiravaljakon verran”. Grönlannin ryöstöretkellä olisi rajut seuraukset, mutta Yhdysvaltain historiassa laajentumispyrkimys ei ole millään muotoa poikkeuksellinen. Etenkin 1800-luvulla aluelaajennukset olivat Yhdysvalloille suoranainen johtoajatus.
ellauri476.html on line 146: Japsut ovat mielestäni ihan hulluja ja sakemannit kalseita. Jenkit on lähinnä vitun ällöjä. Kazoisinko mikä on Ogawan v2003 kirjasen juonena vai lukisinko urheasti eteenpäin? Sen tapahtumahetki on 1992. Vähän häirizee ettei Ogawalla tai sen siivoojalla ole matikasta paljon hajua. Wileyn Journal of Mathematics ei ole parhaiden mat.zhurnaalien listalla. Sen IF on säälittävät 1.3. Sekin on tuubaa ettei todistuxen kauneutta voisi perustella. Ei kauneudessa ylipäänsäkään ole mystiikkaa. Tekoälykin osaa luoda huisin kauniita naisia. Täydellinen luku on oma ystävälukunsa, esim 6 ja 28. Vuoteen 2010 mennessä on löydetty tietokoneella n. 11 994 387 ystävälukuparia. Siis noin. There are over 1 billion (G) known amicable pairs. Wauzi wau. Amicable numbers are featured in the novel The Housekeeper and the Professor by Yōko Ogawa, and in the Japanese film based on it. Paljonko niitä on kaikkiaan ei tiedä pirukaan. Kiinnostavampia ovat täydelliset luvut, muotoa 2^(p-1)(2^p-1) missä jälkimmäinen puolisko on munkki Mersennen alkuluku. Niistä saa arvion alkulukujen tiheydestä. Mutta pian kirja juuttuu aritmeettisen sarjan summaan n(n+1)/2, jonka pikku Gauss kexi alakoulussa. Baseball-tilastot on uuvuttavia, assommant kuin ranskanopettajan avaruusjauhannat
ellauri476.html on line 148: Pitkänomaiset (προμηκης) luvut ovat hauskoja, muotoa n(n+1). Niillä todistaa helpommin kuin euklidisesti että jaottomia lukuja on ääretön määrä. Since each natural number greater than 1 has at least one prime factor, and two successive numbers n and (n + 1) have no prime factor in common, the product n(n + 1) has more different prime factors than the number n itself. So the chain of pronic numbers 1 × 2 = 2 {2}, 2 × 3 = 6 {2, 3}, 6 × 7 = 42 {2, 3, 7}, 42 × 43 = 1806 {2, 3, 7, 43}, 1806 × 1807 = 3263442 {2, 3, 7, 43, 13, 139}, ... provides a sequence of unlimited growing sets of primes. Mersennen alkuluvuista ei tiedetä paljonko niitä on, mutta Mersennen luvuilla voi todistaa Eukleideen tuloksen: for every odd prime p, all primes dividing 2p − 1 are larger than p; thus there are always larger primes than any particular prime.
xxx/ellauri027.html on line 736: Kuviosta ilmenee, että tunaroida voi kolmella tavalla: voi kaventaa izensä, lannistaa kolleegat, tai latistaa alaiset. Minä, sinä, ja ne, ikäänkuin, kolme persoonamuotoa (ja kaksi lukua). Vastaavasti jos hommat menee putkeen, voi innostua, rikastua, tai kannustaa. Tää rikastumisjuttu kuulostaa ainakin hyvältä uutiselta näin palkansaajan näkökulmasta. Vai ymmärsinkö sittenkään oikein, sori mun medialukutaito on peräisin 70-luvulta, kaikki ascii-taidetta monimutkaisempi tuppaa menemään yli hilserajan. Mixhän noi nuolet on mustia ja osottaa alaspäin? Se ei näytä järin kukoistuskierteiseltä. Spede väitteli mustavalkoteeveessä tippaleivän kierteistä. Tässä on jotain samaa. Jotenkin spedeä.
xxx/ellauri057.html on line 664: Katuvaisena astui Hil- Marja takaisin huoneeseen. Mies kuorsasi. Jumalan kiitos, että hän vielä oli siinä! Hilja tunsi tällä hetkellä ylitsevuotavaa hellyyttä tuota pöhöttynyttä, tylsää ja tajutonta ihmismuotoa kohtaan. Hän siunasi häntä siitä, että hän makasi tuossa noin avuttomana ja apua tarvitsevana, että hän ei tullut toimeen ilman Hiljaa, että hän oli vieläkin alhaisempi, rumempi ja huonompi.
xxx/ellauri068.html on line 425: 2 Vrt. William Blaken (toinen hörhöpää) Viattomuuden ja Kokeneisuuden Virsiä (huom kapitaalit 1789). Taivaan ja Helkkarin Naimisissa (huom kapitaalit 1793), Blake nikersi: “Ilman Vastakohtia (h.k.) ei ole kulkuetta.” Ilman lahjontaa ei ole harmittomuutta; ilman rähmälläänoloa ei ole puhtautta (ällösanoja, missä kapitaalit?); ilman ehdokasta ei ole menneen ajan muotoa.
xxx/ellauri175.html on line 324: Mutta olet juuri nähnyt endeemisen, parantumattoman, itsekkään kuivuuden, joka yhdistettynä hänen väsyttävään izeriittoisuuteensa elävöittää tätä yliluonnollista muotoa ja on meille muuttunut pysyväksi, että sen surullinen itse ei voi rakastaa mitään, n. sen levoton ja levoton kokonaisuus, joka riittää tuntemaan ainoan tunteen, joka täydentää todella ihmisen. Kuiva se on takuulla myös jalkovälistä.
xxx/ellauri175.html on line 535: "Jos tietäisit, kuinka he pyrkivät näyttäytymään, niin paljon kuin mahdollista, varoittamaan häntä ja lisäämään hänen uskoaan, jopa yön kauhujen avulla! ― kuinka he pukeutuvat sattumanvaraisesti kaikkiin kuvitteellisiin opasteettuksiin, jotka voivat vahvistaa huomenna muistoa heidän kulkustaan! ”Eikö heillä ole silmiä katsella?… Ei väliä; - he katsovat sinua renkaan kehyksen läpi, lampun metallisen nupin läpi, peilissä olevan tähden kimalteen läpi. ― Heillä ei ole keuhkoja puhua?… Mutta he ovat inkarnoituneet valitettavan tuulen ääneen; vanhan huonekalun kuolleen puun narinassa, aseen äänessä, joka putoaa, äkillisesti, tasapainon puutteen vuoksi... (sillä on Precience, joka sallii ikuisesti!) Niillä ei ole muotoa eikä näkyvät kasvot? he kuvittelevat yhden kankaan laskoksilla, he näyttävät itsensä pensaan vehreässä varressa, esineen viivoissa ja käyttävät siten varjoja inkarnoituakseen, sanon teille, kaikessa ympärilläsi, parhaalla mahdollisella tavalla voimakkain tunne, että heidän on poistuttava vierailustaan.
xxx/ellauri235.html on line 424: Mr. Grayn runot (1768) sisältää kaksi käännöstä norjasta. "The Fatal Sisters" ja "The Descent of Odin" ovat profetian runoja. Ensimmäistä hallitsee se, mitä Gray esipuheessa kutsuu "kaksitoista jättimäistä hahmoa, jotka muistuttavat naisia", joiden tarkoituksena on kutoa tulevaisuuden verkko ja joiden tie vie toisen kuolleiden kentän läpi ("Kohtalon polkuina me kuljemme, / kahlaamalla throa" 'th' ensangin'd field..." Varhaisen säkeen helposti tunnistettava haluhahmo on korvattu valtavilla kauhistuttavilla muodoilla, " Mista musta, loistava piika, / Sangrida ja Hilda ", " Gondula ja Geira "." Sellaiset naiset esiintyivät ensin nimellä Contemplation tai Adversity. He edustavat muse-äiti-kuoleman yhdistettyä identiteettiä, yhtenäistä halun ja auktoriteetin muotoa, jota kohti Grayn mielikuvitus on kulkenut.
xxx/ellauri239.html on line 531: Tikkanen on tutkinut geenimuotoa, jonka kantajilla on suurempi riski väkivaltaiseen käytökseen. Yllättäväksi löydön tekee, että geenimuotoa kantaa yli puolet suomalaisista. Geneettinen alttius voi johtaa väkivaltaiseen käytökseen varsinkin kun mukaan liittyy alkoholin käyttöä.
xxx/ellauri286.html on line 259: Tätä erikoista häirintämuotoa alettiin käsitellä Suomen mediassa julkisesti vasta vuosia sen jälkeen, kun toiminta oli alkanut. Alussa se myös vaikutti julkiseen keskusteluun ja moni koki myös hankalaksi asemansa vuoksi tilanteen, jossa saattaisi joutua tällaiseen pyöritykseen.
xxx/ellauri286.html on line 275: Harva toimittaja kuitenkaan vaivautuu tarkistamaan sitaattien todenperäisyyttä, sillä onhan yhden lainauksen tarkistaminen monisatasivuisesta romaanista toki aikaa vievää työtä. Paizi jos se on elektronisessa muodossa, silloinhan riittää textihaku. Mutta sellaista muotoa en päästä käsistäni millään hinnalla, on tässä sevverran sentään voitto-odotuxia.
xxx/ellauri289.html on line 165: Jehovan todistajat korostavat Jumalan nimen käyttöä ja pitävät parempana muotoa Jehova – Jumalan nimen ääntelyä, joka perustuu tetragrammiin vokaalimerkit väärin ymmärrettynä . He uskovat, että Jehova on ainoa tosi Jumala, kaiken Luoja ja "Universaali Suvereeni". He uskovat, että kaiken palvonnan tulee kohdistua häneen ja että hän ei ole osa kolminaisuutta ; näin ollen ryhmä painottaa enemmän Jumalaa kuin Kristusta. He uskovat, että Pyhä Henki on Jumalan soveltama voima tai "aktiivinen voima" eikä henkilö. Tässä suhteessa (plus viivasuisuudessa) jehovistit muistuttavat jutkuja ja musulmaaneja.
xxx/ellauri292.html on line 472: MUTTA riittää tästä. Hänen sankarinsa esitellään meille jumalallisena miehenä, joka omaksuu syntymästään lähtien meren demonin hahmon ja persoonallisuuden. Sillä hän sanoo, että hänen äidilleen, kun tämä oli synnyttämässä lastaan, ilmestyi meren demonin hahmo, nimittäin Proteus, joka Homeroksen tarinassa aina muuttaa muotoaan. Mutta (toisin kuin Mary) hiän ei millään tavalla peloissaan kysyi häneltä, mitä hiän tällä kertaa synnyttäisi; ja hän vastasi: "Minut itseni." Sitten hiän kysyi: "Ja kuka sinä olet?" "Proteus", hän vastasi, "Egyptin." Ja sitten hän kirjoittaa tietystä niitystä ja joutsenista, jotka auttoivat naista synnyttämään lapsensa, tosin kertomatta meille, mistä hän tämän sai; sillä hän ei varmasti lue tätä tarinaa assyrialaisen kirjailijan Damisin ansioksi. Ehkä Yeazilta.
xxx/ellauri293.html on line 485: Apina ja tiikeri- eli Bender-Gestalt-testin kehitti alun perin vuonna 1938 lastenpsykiatri Lauretta Bender. Muut myöhemmät harjoittajat kehittivät lisäversioita, vaikka projektiivisiksi testeiksi suunniteltuja mukautuksia on kritisoitu voimakkaasti kliinisessä kirjallisuudessa niiden psykometrisen validiteetin puutteen vuoksi. Kaikki versiot noudattavat samaa yleistä muotoa, mutta eroavat tulosten arvioinnin ja pisteytyksen suhteen.
xxx/ellauri293.html on line 669: "Simon Magus oli toinen toisen vuosisadan huomattava ihmeidentekijä, eikä kukaan kiistänyt hänen taitojaan. Jopa kristityt pakotettiin myöntämään, että hän teki ihmeitä. Häneen viitataan Apostolien teoissa, viii: 9-10. Hänen maineensa oli maailmanlaajuinen, hänen seuraajiaan oli jokaisessa kansakunnassa, ja Roomassa pystytettiin hänen kunniakseen patsas. Hän kilpaili usein Pietarin kanssa, mitä me nykyään kutsumme ihmeotteluiksi selvittääksemme, kummalla on suurempi voima. "Pietarin ja Paavalin teoissa" sanotaan, että Simon sai jyrkästi pönöttävän käärmeensä liikkumaan, kivipatsaat nauramaan ja itsensä nousemaan ilmaan; tähän on lisätty: "Tämän vastineeksi Pietari paransi sairaita sanalla, sai sokeat näkemään jne.' Neron eteen tuotu Simon muutti muotoaan: yhtäkkiä hänestä tuli lapsi, sitten vanha mies; toisinaan nuori mies. "Ja Nero tämän nähdessään tunnusti hänen olevan Jumalan Poika." "Tunnistamisessa", varhaisten aikojen Petrine-teoksessa, kerrotaan Pietarin ja Simon Maguksen välisestä julkisesta keskustelusta, joka on toistettu tässä osassa.
xxx/ellauri295.html on line 221: Tältä ne näyttivät Pudendumin kirkossa 400-luvulla. Pudes (häpy) niminen häiskä ylläpiti Pezkua ja Patea Roomassa loppupeleissä. »Ei ole epäilemistäkään», kirjoitti professori Lanciani, ettei Paavalin ja Pietarin ulkomuotoa olisi huolellisesti säilytetty Roomassa heidän elinpäivästään saakka, jokainen sen tunsi, koululapsetkin. Tyypit ei koskaan muutu. Pietarin kasvot ovat täyteläiset ja voimakkaat, hiukset ja parta kähärät ja lyhyet, kun taas Paavali näyttää kuivemmalta ja laihemmalta, hieman kaljulta, ja parta on pitkä ja suippo. Näiden kuvien vanhaa ikää ja aitoutta ei käy epäileminen. Keitähän nuo sädekehiä pitelevät misut olivat? Oliko toinen niistä Claudia?
xxx/ellauri366.html on line 65: Ja sitten taas Rimman luoxi! Kun lapset pelästyivät herra Huu kasvoi 20cm lisää pituutta. Se aivan röyhistyi. Rimma lähestyi uhkaavasti. Herra Huu kutistui nopeasti yhtä pienexi kuin ennenkin. Herra Huu ojensi kalikkansa ja Rimma puristi sitä. Aii, herra Huu huusi, sillä se teki kipeää. Rimma pudotti kalikan ja alkoi nyyhkyttää. Samassa alkoi kalikka kasvaa ja muuttaa muotoaan. Mikähän siitä tulisi? (Kz. Fig 1.) Hyvä ettei siitä tullut käärmettä.
xxx/ellauri379.html on line 236: Nightmare Moon pystyi käyttämään sekä illuusioita että muotoa muuttavia voimia havaittuja vihollisiaan vastaan. Hänen yrityksensä saada aikaan ikuinen yö osoittaa kunnioitusta Tirekin suunnitelmalle ensimmäisessä My Little Pony Specialissa. Jaksossa "Luna Eclipsed" paljastetaan, että pyhä Nightmare Night pyörii Nightmare Moonin ympärillä, jossa nuoret ponit pukeutuvat paljastaviin pukuihin ja keräävät karkkia. Tavoitteena on tarjota niitä Nightmare Moon -patsaalle, jotta tämä ahmoisi ne ylös.
xxx/ellauri388.html on line 183: "Aviosääty", sanoo Luterus suuremmassa katkismuksessaan, "ei ole ainoastaan kunniallinen, vaan tarpeellinen ja Jumalan ankarasti käskemä sääty, niin että kaikkein säätyjen yhteisesti, sekä miesten että vaimoin, jotka vain luonnosta siihen soveliaita ovat, tulee siinä elää: paitsi muutamia sangen harvoja, jotka jumala erinomaisessa neuvossaan on eroittanut, etteivät ole avioliittoon kelvollisia, taikka armosta sillä korkialla ja ylönluonnollisella vapaudella lahjoittanut, että taitavat ulkona siitä säädystä pitää puhdasta elämää. Sillä jos luonto saa semmoisena asua ja pysyä, kuin miksi sen Jumala on luonut: niin on varsin mahdotointa puhtaana ulkona aviosäädystä elää, sillä liha ja veri ei taida muuttaa luontoansa, ja luonnollinen himo ja lihan taipumus pitää estämättä tavallisen laatunsa, niinkuin joka ihminen tietää. Sentähden että sakkolihan himo jollakin muotoa vältettäisiin, on Jumala säätänyt aviokäskyn, että itsekullakin olisi oma laillisesti määrätty osansa ja siihen tyytyisi, vaikka tässäkin Jumalan armoa tarvitaan, että sydän samassa olisi puhdas."
xxx/ellauri404.html on line 130: Ottava rima, joka tunnetaan myös nimityksellä stanza, syntyi renessanssin ajan Italiassa, missä Ludovico Ariosto ja Torquato Tasso käyttivät sitä eeppisissä runoelmissaan. Myöhemmin runomuotoa suolsivat teoksissaan muun muassa Byron ja Goethe. Suomessa taitavia ottave rime -säkeitä ovat Eino Leinon ohella kirjoittaneet Otto Manninen ja Kaarlo Sarkia. Loppusointuista jambista pentametriä abababcc kaavalla. Kuinkas sitten kävikään ja Kuka lohduttaisi nyytiä on kirjoitettu tällä mitalla.
xxx/ellauri415.html on line 238: Catherine Robbe-Grillet on elämäntapadominaattori. Hän syntyi Pariisissa 24. syyskuuta 1930, ja hänestä tuli sitten Ranskan kuuluisin elämäntapadominaattori. Hän on myös kirjailija ja näyttelijä, nouveau-roomalaisen pioneerin ja sadisti Alain Robbe-Grilletin leski. Catherinella on tyypillisesti fetissimuotiaiheinen lateksimekko, verkkosukkahousut ja korkokengät. Hän pitää kädessään piiskaa. Aika usein tissit pysyy piilossa mutta pillu paljaana. Kiva yksiosainen kissapuku korosti ja liioitteli seksualisoitua naisen muotoa, tarjoten visuaalisen pääsyn naisen kehoon ja samalla estäen fyysisen läpitunkeutumisen. "Voit katsoa, ​​mutta et voi koskea" on viesti, joka liittyy BDSM-käytäntöön, joka tunnetaan nimellä "tease and denial".
xxx/ellauri452.html on line 96: Tässä on kyllä pantu kärryt hepan eteen ja menty puo edellä puuhun. Dunce Scotus vielä kirjoitti: "kaiken järjen ymmärtäminen...on kaiken oleminen". Harhaiset hasidirabbitit, kuten Yitzchak Luria (1534–72), puolustivat kabbalistisen idealismin muotoa, jossa maailma oli Jumalan unelma tai Jumalan kertoma fiktiivinen tarina.
111