ellauri053.html on line 118: Bergson oli jutku. Huono matemaatikko josta tuli salonkien muotifilosofi. Peukutti biologiaa mekanismin sijasta. Sai kirjallisuuden noobelin 1927 vaikka ei pystynyt laahautumaan paikalle. Lipilaarit herrasväet ja jenkit tykkäsivät bergsonismeista:
ellauri055.html on line 1254: Työväenliikkeen kirjaston punanurkasta löytyi ympärileikkaamaton kappale belginobelisti Maurice Maeterlinckin prujausta nimeltä Haudattu temppeli. Maeterlinck oli 20. vuosisadanvaihteen muotifilosofi, dekadentti symbalisti ja ateisti moniste. Hyvin paha mies. Halvatun tomppeli. Luuli olevansa jotakin. Ollaan vain ollaxeen, aina diivaillaan, sehän meillä belgeillä on vika ainainen. Yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan.
ellauri055.html on line 1266: Hän oli kiinnostunut saksalaisesta ja ranskalaisesta filosofiasta, silloin etenkin aikansa ”muotifilosofista” Henri Bergsonista. Myöhemmin hän kuitenkin arvosteli tämän oppeja intuitiosta ja vitalismista. Toinen tomppeli, Maurisea paljon pahempi.
ellauri112.html on line 31:
Siinä oli meitä kulttuurikoneita, siinä oli Hande, Erkon Jussi, Eno Kala, vitaali muotifilosofi Bergson ja Renan Ernest. Hämärinä taustaheppuina Hyntti, Alpi ja Tuntti. Juopporemmistä jää uupumaan Matti Viikari ja Erno Pee.

ellauri112.html on line 183: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri188.html on line 42: Toi vitun vaakakuppi ajattelu on aivan joutavaa, ei siitä seuraa muuta kuin lisää harmia. 25 vauvaa rodeen vaiko vauva 25 rodeen. Se on utilitarismia, sellasta konsekventialismia joka kiipeää sen typerän muotifilosofin vuorta ylös väärää kylkeä. Mikäs sen puolijulkkixen nimi olikaan, tuiki tuntematon suuruus mulle koska liian taannoinen. Ai niin Tiedelehden celeb Därek Parfit albumissa 185.
xxx/ellauri356.html on line 136:
Derrida oli aika könsikäs, muotifilosofin arkkityyppiä.

7