ellauri039.html on line 679: ei vie paljon tilaa, eikä pieni muovinen muistolaatta

ellauri049.html on line 225: Kaarlo (Kalle) Sarkia (alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin) (11. toukokuuta 1902 Kiikka – 16. marraskuuta 1945 Sysmä) oli suomalainen runoilija ja esteetikko. Hän suomensi ranskalaista runoutta. Hänestä on käytetty myös nimitystä ”suomalainen Apollo”. Sysmän entisen pankin seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Kai Kalle asui siellä ennenkuin siitä tuli pankki, ellei sitten ollut siellä velan panttina. Niklaxen eka tyttöystävä, juutalainen Hanna jätti Rauhixen pihalle muistolaatan ekoista känneistä.
ellauri254.html on line 1006: Nikitin oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen jäsen ja Zvezda-kirjallisuuslehden toimituskunnan jäsen sekä Leningradin kaupunkineuvoston edustaja. Hänet palkittiin Työn punaisen lipun kunniamerkillä. Kirjailijan kotitalon seinässä (Mohovaja 28, Pietari) on Nykyttimen omatoimisesti heittämä muistolaatta.
ellauri325.html on line 480: Reino Helismaan muistolaatta: "Hyvät iskelmät ovat vähintään yhtä hyviä kuin se jänismusiikki, jota kouluissamme yleisesti harrastetaan"
ellauri348.html on line 260: Suomessa rauhan asiasta muistuttavat Helsingin Töölönlahden puistossa sijaitseva Suomen Peace-Blossoms-Nations-muistolaatta (1998), rauhanmaileiksi nimetyt juoksureitit Helsingissä (1986) ja Vaasassa (1988), Pellon rauhansilta (1992) ja Tornion ja Haaparannan Green Zone -golfkenttä (1992). Vuonna 1992 Pellon rauhansiltaa olivat vihkimässä Ruotsin ulkoministeri Margaretha af Ugglas ja Suomen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Tällä haavaa presidenttitarjokas Paavo Väyrynen kerää uutterasti kannattajakortteja. Green Zone -golfkentän vihki Tornion kaupunginjohtaja Hannes Manninen. Vuonna 1998 Töölönlahden puistossa sijaitsevan muistolaatan paljastustilaisuudessa olivat paikalla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kyllikki Saari sekä Chinmoy.
ellauri367.html on line 45: Vuonna 2019 Venäjä kunnioitti Burgessiä ja Macleania seremoniassa sillä että rakennukseen, jossa he asuivat Moskovassa 1950-luvulla, heitettiin muistolaatta. Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun (SVR) päällikkö ylisti kaksikkoa sosiaalisessa mediassa siitä, että se "on toimittanut Neuvostoliiton tiedustelupalveluille tärkeimmät tiedot yli 20 vuoden ajan, antaen merkittävän panoksen fasismin voittamiseen, strategisten tahojemme suojelemiseen, oligarkkien etujen ja maamme turvallisuuden takaamiseen." The Guardian lehti tuli tähän johtopäätökseen: "Se ei meitä juuri hämmästytä, että tällainen haiseva, röyhkeä, valehteleva, röyhkeä, huumorintajuinen, humalainen löysä saattoi tunkeutua brittien vakoilulaitoxen sydämeen ilman että kukaan ilmeisesti olisi huomannut, että hän oli myös Neuvostoliiton mestari." Pluspuolelle voi lisätä että aivan silmitön määrä britti vaklausjorinoita saatiin kynäillyxi ja videoiduxi näistä veikoista, melkein enemmän kuin Enid Blytonilla on Viisikko kirjoja.
xxx/ellauri091.html on line 172: Hilja Haahti sai Valtion kirjallisuuspalkinnon 1926. Haahden syntymäkodin paikalla (Kasarmikatu 1) olleen talon muistolaatta paljastettiin 1957. Iäkäs kirjailija oli itsekin paikalla vaikka puolisoineena. Myöhemmin hänet on tunnettu lisänimillä Haukotuttava Hymistelijä ja Suomen Kuivin Lehti.
xxx/ellauri091.html on line 181: Ilmari Krohn eli valitettavasti harvinaisen pitkään, 92-vuotiaaksi. Se oli mukana heittämässä Hiljan muistolaattaa seinään 1957 täysin soineena. Seuraavana vuonna julkaistiin Heinleinin teos Have Spacesuit Will Travel. Ehtivätkö Ilmari ja Hilja sitä lukea? Tai tohtivatko? Olisivat hyvin ehtineet. Ainiin mutta Ilmari osasi vaan suomea, ruozia, saxaa, ranskaa ja unkaria. Muthei saxaxi ois nipin napin ehtinyt:
xxx/ellauri104.html on line 823: Nurmeksessa on Matti Pulkkisen tarkan syntymäpaikan kertova muistolaatta yhden saunan lauteilla. Matin varhaisemmat laatat on sää jo pyyhkinyt. Matti kuulostaa persulta ennen jytkyä.
9