ellauri159.html on line 411:
- T: Jewish mud" title="Talmud">Talmud, makes the "prologue" the first "saying" or "matter" and combines the prohibition on worshiping deities other than Yahweh with the prohibition on idolatry.
- A: Augustine follows the Talmud in combining verses 3–6, but omits the prologue as a commandment and divides the prohibition on coveting in two and following the word order of Deuteronomy 5:21 rather than Exodus 20:17.
- Bernard Malamud, Saul Bellow, Sholem Aleichem, Isaac Leib Peretz, Isaac Bashevis Singer;
ellauri392.html on line 724: - Solitude and alienation:
- Philip Roth, Bernard Malamud, Saul Bellow;
- Infiltration in other societies:
- Philip Roth, Bernard Malamud, Isaac Bashevis Singer, Ephraim Kishon;
- Atrocity and Jewish suffering:
- Isaac Bashevis Singer, Bernard Malamud;
- My clerk's frock coat is long, with its skirt muddied.
ellauri159.html on line 417:
ellauri160.html on line 635: In Talmudic-midrashic literature, Naamah is indistinguishable from the human Naamah, who earned her name by seducing men through her play of cymbals. She also enticed the angel Shamdon or Shomron and bore Ashmodai, the king of devils. It was later, in Kabbalistic literature like the Zohar, that she became an inhuman spirit. Kun John oli pieni ja sen vaippa oli täynnä, se tuli ja työnsi sen nukkuvien naamaan sanoen "istuu naamalle." Voi saatana. Aika epäinhimillistä.
ellauri163.html on line 233: Liitonarkku pantiin siellä pystyyn 369. vuosi talmudilaisen lähteistä päätellen (babylonialainen Talmud Zevachim 118B). Tabernaakkeli lähti Silohista Eelin kuoleman jälkeen. Ainakin yxi miinuspiste hänen oleskelunsa aikana: tabernaakkeli korvataan temppelin edeltäjällä (1.Samuelin kirja 3:15) tai sijoitetaan rakennukseen.
ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51).
ellauri171.html on line 221: Kun Jumala herätti Jehu-nimisen miehen tuhoamaan epäjumalanpalveluksen, Isebelin hoviherrat heittivät hänet parvekkeelta, missä Jehun hevonen tallasi hänet. Koirat söivät hänen ruumiinsa, aivan kuten Elia oli ennustanut. (Kaikki oli tietysti järjestetty etukäteen ennusteen mukaisesti.) Ei se edes ollut niin vaikeaa. Jezebel on niin selvä tapaus myrkyllisestä poliittisesta mudanheittelystä, että hänelle on alla oma itemi. Jatka lukemista alta.
ellauri172.html on line 130: Mitä tulee Sombrevaleen, sitä ei löytynyt ainuttakaan luuta kiinnittäessään sitä muotokuvaan, mikä sai alueen talonpojat sanomaan, että Paholainen, jolla on pitkä käsivarsi, oli kuljettanut sen joen mudan läpi. hänen luokseen, jaloista, naimisissa oleva pappi! Vittu nää viihdejutut on sitten SAMANLAISIA. Niin ne oli jo roomalaisten Acta Diurnassa, ja varmasti myös cro magnonien leirillä. EAT FUCK KILL. Ei tässä huutomerkkejä enää kaivata. Juonessa ei ole mitään paljastettavaa. Sappivaivaista paasaajaa alkaa tosiaan jo kovaa väsyttää.
ellauri181.html on line 53: Phil Rothin mielestä Kafkan apinajuttu Raportti akatemialle on aivan verraton. Onkohan se oikeasti kovin kummonen. No ehkä se sopii johdannoxi Malamudin laajempaan juutalaiseen apina-allegoriaan, johon piakkoin toivottavasti pääsen, kuhan saan Rothin vaiennetuxi. Juu se on nyt albumissa 183.
ellauri182.html on line 153: 1996 tää heppu melkein kuoli uimareissulla ja kirjoitti siitä lähin vain kylmiä paloja alakulttuureista kuten manga, kirjallisuus, politiikka, yhteiskunta ja uskonto. (Hindut, bambut, banaanit ja uusi testamentti. Mitähän se viirusilmä siitäkin ymmärsi, varmaan vähemmän kuin Malamudin simpanssi.) Yashimoto oli sodanjälkeisen Japanin ajattelun pikku jättiläinen joka veljeili entisen vihulaisen kaa. Näytti Tokiota tyypeille kuten Michel Foucault, Félix Guattari, Ivan Illich, and Jean Baudrillard.
ellauri183.html on line 34:
ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää.
ellauri183.html on line 48: mud Bernard">Bernard Malamudin (1914-1986, 71v) porukat tuli ryssistä kuin myös muiden kahden Marxin veljexen. Bernard (1914) olis Groucho, Sale (1915) Chico ja Pili (1933) Harpo. Alakertalaisten ikäisiä paizi Pili oli 5v nuorempi kuin Eero.
ellauri183.html on line 50: Malamuutti piti leffoista ja kertoi kavereille niiden juonia. He was especially fond of Charlie Chaplin's comedies. Silläkin oli hullu veli Sakari. Malamud's mother, Bertha, and his brother, Eugene, were both mentally ill. Bertha died when Bernard was 15, possibly a suicide. Sakari eli kovan ja yxinäisen elämän ja kuoli viisikymppisenä.
ellauri183.html on line 52: Bernien gradu koski Thomas Hardya. Sodan päätyttyä Malamuutti nai it.room.kat. goyn (Ann de Chiara) Oregonista vasten molempien vanhempien tahtoa. Bernhardilaiskoira alkoi kirjoittaa 60-luvulla Oregonin maamieskoulussa. Living out West in Oregon for ten years (1949-61) gave Malamud a sense of home, however temporary. "It was where my wife had a feeling of rooz: our daughter was born there." Tytär Janna Smith on mun ikäinen ja antaa psykoterapiaa halukkaille. Kirjoitti Berniestä kirjan My father was a book. Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist.
ellauri183.html on line 71: Philip Roth: "A man of stern morality, Malamud was driven by the need to consider long and seriously every last demand of an overtaxed, overtaxing conscience torturously exacerbated by the pathos of human need unabated." Philip yritti tossa mahduttaa ehkä vähän liikaakin yhteen virkkeeseen.
ellauri183.html on line 72: Saul Bellow: "Let me add on my own behalf that the accent of hard-won and individual emotional truth is always heard in Malamud's words. He is a rich original of the first rank."
ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man.
ellauri183.html on line 78: His deep belief that one should live morally crashed into his premise that one should live fully. Yep, I bet he did shag his coeds. Janna Malamud Smith is the author of An Absorbing Errand: How Artisz and Crafzmen Make Their Way to Mastery; A Potent Spell: Mother Love and the Power of Fear; and Private Matters: In Defense of the Personal Life. Her titles have been New York Times Notable Boox and A Potent Spell was a Barnes and Noble "Discover Great New Writers" pick. She has written for the New York Times, the Boston Globe, and the Threepenny Review, among other publications. A practicing psychotherapist, she lives with her husband and two children in Massachusetz.
ellauri183.html on line 82: Malamud laughs at the labels which contemporary critics have pinned on him. "Tragico-comico, realistico-fabulistico; the more the merrier!" More human excellence! More generosity! More coed pussy! Want to keep up with breaking news? Subscribe to our email newsletter.
ellauri183.html on line 84:
The Roth-Malamud feud 1974
ellauri183.html on line 86: In a 1974 New York Review of Boox essay, Roth took on Malamud, his friend and literary father-figure, criticizing him for creating characters that were suffering Jews, virtuous victims, full of “righteousness and restraint,” lacking their stereotypical “libidinous or aggressive activities.” Though he didn’t use the phrase, Malamud had painted them as Christ-like in their poverty, pain, moral goodness, and quest for redemption. By contrast, the Christian characters, like Frank Alpine, were full of sexual lust and transgressive behavior — the bad goy to Morris Bober’s good Jew. “The Assistant,” Roth wrote, was a book of “stern morality.”
ellauri183.html on line 88: Roth contrasted Malamud’s protagonisz to the exuberant Jewish characters created by Saul Bellow, especially the picaresque Augie March, and his own hypersexual Alexander Portnoy. In effect, Roth said, Malamud had created Jews who were stereotypes, not fully realized human beings like him and Sal.
ellauri183.html on line 90: Malamud was stunned. He drafted two letters to Roth, refuting his argumenz, but never sent them, according to a Malamud biography by Philip Davis. Instead, Malamud mailed only a few words to Roth: “It’s your problem.”
ellauri183.html on line 91: Roth wrote back, audaciously insisting that he had pointed out “fictional skeletons” that perhaps Malamud himself didn’t see. Like a sanctimonious little shit.
ellauri183.html on line 93: Little wonder that Malamud refused to talk to Roth for several years. They were reconciled in May 1978, when Malamud and his wife, Ann, accepted a dinner invitation in London from Roth and Claire Bloom, who were then living together. The two men kissed on the lips like Brezhnev and Honecker and resumed their friendship, according to a memoir by Malamud’s daughter, Janna Malamud Smith.
ellauri183.html on line 94: However, in a letter to his daughter a week after that dinner of reconciliation, Malamud voiced his true feelings: Roth, he said, had written a “foolish egoistic essay about my work” and had “certainly misinterpreted” “The Assistant.” The letter was not made public until 2006, some 20 years after Malamud’s death.
ellauri183.html on line 101: The apocalyptic gloom of his subject seems hopelessly out of place in this cheery, sun-washed house, a rambling white-frame idyll near Bennington College, where Malamud has taught for 20 years. A comforting percussion of cooking sounds comes from the big kitchen where his wife Ann, a chipper dynamo of a woman, is devising lunch; on the porch an old tiger tomcat lolls ingratiatingly; and in the distance the cloud-dappled foothills of the Green Mountains hover like a Yankee daydream.
ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin."
ellauri183.html on line 104: With God's Grace, Malamud risked a lash from the powers above. Already John Leonard in The New York Times has said it "groans under the weight of its many meanings . . . I find myself tired of masks on clowns." Nor are the unflattering treatment of Christianity and emphasis on evolution likely to delight Moral Majoritarians.
ellauri183.html on line 108: Malamud's work is infused with a baleful but robust humor, and the son says his father "has a Swiftian streak in him" which leads to the "kind of acerbic, satirical quality" apparent in "God's Grace."
ellauri183.html on line 109: In Malamud's cosmology, free will and an omnipotent deity coexist because God ("who invented man to perfect himself") has an overall plan "to make man meet his obligations, but in a way he can't tell him about in advance -- to make him use himself best."
ellauri183.html on line 111: Many critics dismiss Malamud as a "Jewish writer." But "that's a reduction of my accomplishment. It diminishes something. All men are Jews, he once said, and Jews are absolutely the very stuff of drama. I say nothing about the ladies."
ellauri183.html on line 113: Pitäisiköhän vielä lukea toi Assistant josta Malamud ja Roth kävi nokkapokkaa.
ellauri183.html on line 117: Eila Pennanen suomensi mud Bernard">Bernard Malamudin niteen Armo ja kirjoitti siihen tyhmän lukijan johdannon. Oliko Eila ize uskovainen? Ei luultavasti järin, ainakaan sikäli kuin Tellervo Koiviston 60. pakina, Suomen Kuvalehti numero 7/1970 antaa ymmärtää:
ellauri183.html on line 258: The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's).
ellauri183.html on line 262: Despite Malamud's shadings with rabbinical law, then, this is a familiar hopeless-Utopia blueprint. Moreover, the restless treatment here—part downbeat-comic, part liturgical-lyric—never endows the tale with the sort of Biblical fervor which heightens the best of Doris Lessing´s fables. And the result is a disappointing, predictable parable—intentionally funny at times but unintentionally funny too, hollow in most of its lyrical moments, and only occasionally provocative in its eclectic philosophizing.
ellauri183.html on line 276: In the end, Cohn is subsequently taken to be sacrificed by BUZ. Now my question is this: Did Malamud try to recreate the scenes of Christ's sacrifice or was he referring to Abraham's ascent to Moriah to sacrifice Isaac (or Ishmael) only in this case, it was the son preparing the Father for sacrifice?
ellauri183.html on line 304: Roth pystyy hikisesti törkeilyyn perustuvaan verbaaliseen komiikkaan. Malamudilla on sama taito kuin oli Knupolla kertoa eleettömästi pitkä tarina jonka huumori alkaa vähitellen kasautua erilaisista epäsuhdista niin että ei pian pysty pysymään vakavana.
ellauri183.html on line 335: En koskaan pitänyt Roomeosta ja Juuliasta. Koko juoni on hanurista. Täysin epäuskottava. Malamudkin pitää sitä hieman pilkkanaan. Simpanssineito lämpenee Colinille tämän luettua sille Roomeota ja Juuliaa, luku 3.
ellauri184.html on line 528: Classical, Hellenistic, and Roman culture found circumcision to be cruel and repulsive. In the Roman Empire, circumcision was regarded as a barbaric and disgusting custom. The consul Titus Flavius Clemens was condemned to death by the Roman Senate in 95 CE for, according to the Talmud, circumcising himself and converting to Judaism. The Emperor Hadrian (117–138) forbade circumcision. Overall, the rite of circumcision was especially execrable in Classical civilization, also because it was the custom to spend an hour a day or so exercising nude in the gymnasium and in Roman baths, therefore Jewish men did not want to be seen in public deprived of their foreskins.
ellauri188.html on line 405: Perhanan kannibaalit! Tulee mieleen Malamudin Cohn Island. Naapureiden popsiminen oli kummankin saaren asukkaiden parhaita oivalluxia. Siitä kannattaisi nykyajan apinoiden ottaa oppia. Kuvaus alkuasukkaineen riitaisista oloista vuorten rajaamissa pikku kanttooneissa muistuttaa toisaalta Schweizin maisemaa, toisaalta Jared Diamondin kuvauxia melkein 200v myöhemmin läheiseltä Papuan saarelta. Tää on termiittiapinan tasapainotila, tästä sen ei olis koskaan pitänyt lähteä paisumaan kuin pullataikina.
ellauri189.html on line 84: scenery, especially the so-called Dzikie Pola (“Waste Fields”), a vast area in the South-West of the Ukraine, bordered by the rivers Dnieper and Dniester, where the Russian tanks now sit stuck in the mud. In the seventeenth century it was scarcely populated and continually raided by the Tartars from the Crimea. The Cossacks, who defended this borderland, were originally allies of Poland. However, they resented their disdainful treatment by the szlachta (the Polish gentry) and particularly the magnates, who owned large manors with serfs.
ellauri189.html on line 214: The boundless steppe of the Ukraine turns out to be a cage with invisible bars. Man appears at first sight to be free, without apparent goal roaming over the plain of life, being a lord of the steppe, “a king of the wilderness” (“król pustyni”), or tries to create in a premeditated manner his own future, deciding – by the way – on the fate of his fellow men (the source of unceasing conflicts). However, in the latter case he often unwittingly obeys the voice of his own wild, unruly nature. The ambivalence of this situation seems to be intimately connected with the concept of romantic irony. Man possesses the ability to objectify his passions, i.e. he can explain them psychologically, by means of a chain of causes and effects, but he still remains the slave of this volitional nature that constitutes his innermost self, always and ever receding (like the horizon of the Ukrainian plain) when he tries to catch it (the idea of the Unconscious does not really explain this “schizophrenic” state of mind – it merely affirms man’s essential homelessness: I am myself, when I realize that my self eternally escapes me). - I can relate to that, says the Russian tank driver sitting stuck in the Ukrainian mud.
ellauri189.html on line 406: SEACRET is the exclusive name bohind the luxurious skin care and spa product lino, based on salt water. mud and ancient perhaps even mystical minerals, found in only one place on earth: the Doad Sea!
ellauri189.html on line 410: The Dead Sea is situated at the lowest point on Earth and also the saltiost. It contains salt at a concentration level 10 timos higher than other ocoons and its wators are saturated in minerals, 12 of which are unique only to the Dead Sea. The minerals found in the Dead Sea and its sodimont mud is known all over the world for its healing, renewal and rejuvenation proportios
ellauri189.html on line 454: We promise never to compromise on the quality of our products. Besides a short visit to the Dead Sea to dig some more SEACRET Spa products from the goo is the best way to access a pure source of Dead Sea goodness, and the essential bencfits of its minerals, salt and mud.
ellauri189.html on line 463: Seacret is an MLM (multi-level marketing) company in the health, wellness, and beauty niche that specializes in the retail of products that contains salts, muds, and minerals which are sourced from the Dead Sea. Seacret is based in Arizona, USA and was founded by brothers Izhak Ben Shabat and Moty Ben Shabat. The company was initially launched in 2005 as a small retail shop that sold skincare products and the business continued to grow, the brothers decided to adopt an MLM business model sometime in 2011.
ellauri189.html on line 833: Some Jews might doubt the un-provable (given current genetics science) tradition of Pashtuns not mixing. I would like to prove to them that our Rabbis of the Mishna and Talmud knew that they won’t mix. First of all, there are many prophecies that the 10 tribes are going to return to the holy land (like Yehezkel 37, Yirmiya 31, Yishaaya 51 and 27, and many others, that talk about the 10 tribes specifically).
ellauri189.html on line 835: Second, if a non-Israeli marries an Israeli woman, they are not really married according to Halacha (Jewish law), but if he is Israeli from the 10 tribes, then they are really married and she must get divorced according to Halacha if she wants to marry an Israeli. On this topic, the Talmud says in Yevamot 16: “If a non-Jew married an Israeli woman according to Halacha, we are concerned that they might actually be married, because he might be from the 10 tribes”. The Talmud then asks: “But when someone is in front of us and we don’t know who he is, we assume he came from the majority of people, and the majority of people are not from the 10 tribes, so we shouldn’t be concerned”. The Talmud then says that this is only true in their land – the land where the 10 tribes live, because over there they are the majority. So the Talmud believes that the 10 tribes are still the majority in their land. If they had mixed this would not have been the case, unless there was only a little mixing going on.
ellauri189.html on line 839: So the prophets and the Talmud all say that the 10 tribes are out there, in their land they are the majority, and they are still Israelis, even after all these years. There’s one, and only one, nation that doesn’t look like they mixed, has Torah-based traditions, has a tradition of being Bene Israel, and even has a tradition of not mixing. They are the Pashtuns, our brothers, Bene Israel.
ellauri189.html on line 841: So a Jew who believes in the prophets and that our Talmud’s Rabbies knew what they were talking about shouldn’t doubt the tradition of the Pashtuns not mixing with other nations. And I’m not a Rav myself, but I think there might be a consequence for Halacha here – if we meet a random Pashtun, we can’t ask him to do something that is forbidden on Shabbat, serve him anything not Kosher (from the non-Kosher stuff they do eat – some of the Kosher laws the Pashtuns do keep), etc, because as the Talmud said, in their land they are the majority.
ellauri196.html on line 703: Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala ei tapa vaan vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin (Phil Cohen) poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Ezekiel, like Jeremiah, is said by Talmud and Midrash to have been a descendant of Joshua by his marriage with the proselyte and ex-prostitute Rahab. Hänet vietiin Joakin von Ankan ja muun herrasväen mukana pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin vuonna 597 eaa. Hänen nimissään on Raamatun Vanhan testamentin Hesekielin kirja, joka on Hesburgereita koskevien tietojen päälähde.
ellauri198.html on line 457: In leprosy; thin dry blades pricked the mud Kuin pitaali; kuivat korret nosti terän
ellauri203.html on line 242: Writing in the Los Angeles Times, a professor of Slavic languages praised their Dostoevsky translations, stating "the reason they have succeeded so well in bringing Dostoevsky into English is not just that they have made him sound bumpy or unnatural but that they have managed to capture and differentiate the characters' many bumpy and unnatural voices." A literary critic and essayist, wrote in The Sewanee Review that their Dostoevsky translations "have recaptured the rough and vulgar edge of Dostoevsky's style. This tone of the vulgar that Dostoevsky's writings are full of, so morbidly excessively, they have translated into a vernacular equal to his own." But recently, writing in The New York Review of Books in 2016, a critic argued that Pevear and Volokhonsky have established an industry of taking everything they can get their hands on written in Russian and putting it into flat, awkward English. Other translators have voiced similar criticism, both in Russia and in the English-speaking world. A Slavic studies scholar has written in Commentary that Pevear and Volokhonsky take glorious works and reduce them to awkward and unsightly muddles. Criticism has been focused on the excessive literalness of the couple's translations and the perception that they miss the original tone of the authors.
ellauri203.html on line 467: Seuraava luku XV taiteista on humanistista lässytystä ja viimeinen luku XVII elitististä paskanjauhantaa. Sit in the mud, my friend, with your farty behind! The rest is silence (English in the original). Ei ihme että brittien nolaama slavofiili Dosto oli raivona, samoinkuin sitä peukuttavat jenkit.
ellauri206.html on line 367: No ei, nyt pikakelausta jo kehiin. Hyppään yli Helmin esikouluajan muistelmat isästä joka ei tule kahville vaikka äiti pyytää koska se on tietokoneella, Helmin piirtämät joululepakot RUSU, OKKO, NIKO, NAKER, LUSTO, NIELLA, HMHKI kirjoitettuna ilman vokaaleja kuin talmudin Jehova, ja Helmin omat laulut kuten unohtumaton "Aurinkoo, Aurinkoo, korkealla taivaalla loistaa Hoo".
ellauri214.html on line 70: In response to a Twitter post about how COVID-19 has been affecting people who menstruate, Rowling wrote, “‘People who menstruate.’ I’m sure there used to be a word for those people. Someone help me out. Wumben? Wimpund? Woomud?”. In this post, Rowling mocks trans people by insinuating that women who do not have a period are not real women. This tweet not only offended trans women who do not have periods, but also cisgender women born with medical conditions that prevent them from having a period, older women who have gone through menapause, and transgender men who still menstrate. Rowling has continued to bash transgender people by comparing hormone therapy to gay conversion therapy and tweeting articles arguing that transitioning is a medical experiment. Many have called Rowling out on her transphobia, and some have attempted to educate her on transgender issues and the difference between sex and gender. However, the author has not been receptive to these comments, and continues to deny that she is transphobic. Rowling’s transphobia has prompted Harry Potter actors Daniel Radcliff (Harry Potter), Emma Watson (Hermionie Granger), Rupert Grint (Ron Weasley), Bonnie Wright (Ginny Weasley), and Evanna Lynch (Luna Lovegood) to show their support for the transgender community. The only actor staunchly standing on her side is Tom Veladro (Voldemort). Oops, I shouldn't have said the name.
ellauri217.html on line 81: Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli naisoletettu, Paavali tulee epähuomiossa maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina. Magdalena ainakin sai ehkä useinkin todistaa pikkuveikan ylösnousemusta. Tarkkaa naisapostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle. Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah. Kun Kristuksen kirkko perustettiin 6. huhtikuuta Joseph Smith ja Oliver Cowdery asettivat toisensa apostolin virkaan kun heidät oli ensin hyväksytty kirkon johtajiksi. Mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin (Lälli kooros). Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat apostolin viran haltijoita.
ellauri217.html on line 505: Saapui Ijmudeniin ja korvasi Prince of Scandinavian, Ijmunde – Newcastle-reitillä.
ellauri217.html on line 649: The seven Noahide laws as traditionally enumerated in the Babylonian Talmud Sanhedrin 56a-b and Tosefta Avodah Zarah 9:4, are the following:
ellauri217.html on line 666: According to the Talmud, the seven laws were given first to Adam and subsequently to Noah.However, the Tannaitic and Amoraitic rabbinic sages (1st–6th centuries CE) disagreed on the exact number of Noahide laws that were originally given to Adam. Six of the seven laws were energetically derived from passages in the Book of Genesis, while the seventh, the establishment of courts of justice, seems rather something of an afterthought.
ellauri219.html on line 1018: Then there’s Moonman 157 and Klara Sax, a feminist ideal of Land Art. What do they have in common? Smudging useful things with paint. An artistic version of food fight. What do Jayne Mansfield’s breasts remind adolescent Eric of? The bumper bullets on a Cadillac. What does Dumb of Dumb and Dumber take for a cute lady's boobs? A semi trailer's fog lights. Meanwhile, Eric masturbates into a condom that reminds him of a missile (with his tiny wiener all loaded and cocked inside). Dad polishes his Buick, the son his dick. The clammy hand of coincidence.
ellauri222.html on line 92: LOS ANGELES—Born in Canada into an immigrant Jewish family in 1915, Nobel Prize-winning author Saul Bellow had a traditional Jewish upbringing, which included Torah study, Talmud, and Hebrew. Yet Rabbi David Wolpe observes that Bellow had an ambivalent relationship with Judaism.
ellauri236.html on line 194: As I have mentioned already, No Orchids enjoyed its greatest vogue in 1940, though it was successfully running as a play till some time later. It was, in fact, one of the things that helped to console people for the boredom of being bombed. Early in the war the New Yorker had a picture of a little man approaching a news-stall littered with paper with such headlines as ‘Great Tank Battles in Northern France’, ‘Big Naval Battle in the North Sea’, ‘Huge Air Battles over the Channel’, etc., etc. The little man is saying ‘Action Stories, please’. That little man with his little dick stood for all the drugged millions to whom the world of the gangster and the prize-ring is more ‘real’, more ‘tough’, than such things as crucifixions, wars, revolutions, earthquakes, famines, genocides, holocausts and pestilences. From the point of view of a reader of Action Stories, a description of the London blitz, or of the internal struggles of the European underground parties, would be ‘sissy stuff’. On the other hand, some puny gun-battle in Chicago, resulting in perhaps half a dozen deaths, would seem genuinely ‘tough’. This habit of mind is now extremely widespread. A soldier sprawls in a muddy trench, with the machine-gun bullets crackling a foot or two overhead, and whiles away his intolerable boredom by reading an American gangster story. And what is it that makes that story so exciting? Precisely the fact that people are shooting at each other with machine-guns! Neither the soldier nor anyone else sees anything curious in this. It is taken for granted that an imaginary bullet is more thrilling than a real one. (But note one difference: they get a whacking pile of money and loads of wet twat for it.)
ellauri236.html on line 475: Fenner got to his feet. He was surprised Blandish wasn’t a bigger man. Only slightly above middle height, the millionaire seemed puny beside Fenner’s muscular bulk. His eyes gave his face its arresting power and character. Fenner has arresting power on his bulk, and Paula has a caracteristic butt. They were hard, shrewd and alert eyes of a man who has fought his way to the top with no mercy asked nor given. Now this is proper monkey business! Jeff Bezos or Elon Musk in the flesh! Täähän on yhtä mahtavaa kuin Malamudin apinoiden saarella!
ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri240.html on line 61: Another Jewish woman, Nora Barnacle burned most of the letters she received in 1909 from her lover who signed his name, “Jim.” But she didn’t destroy all of them. Indeed, they have survived all these years. In one of them, Jim, aka James Joyce, wrote to his muse whom he called his “little fuckbird,” “Fuck me, darling, in as many ways as your lust will suggest.” He went on and on: ”Fuck me dressed in your full outdoor costume with your hat and veil on, your face flushed with the cold and wind and rain and your boots muddy.” Sellaisia ne miehet on, koprofiilejä.
ellauri244.html on line 418: Millenniaaleja Jeesus-covereita on tosi monia, esim. Bernard Malamudin (jumalan armo, 1982), Jose Saramagon (Jeesuxen Kristuxen evankeliumi, 1991) Naahum Mailerin (pojan evankeliumi, 1997), ja Harri Sirolan pahnanpohjimmainen (Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, 2001). Missään niistä ei Jeesus sikise pyhästä hengestä, vaan asialla on ollut joku kikkelillä varustettu välimies. Eikä missään pidä Jeppe poika kaatioita jalassa, vaan kaikilla se päätyy nussimaan Maria Magdaleenaa tai jotain toista hoitoa. Tää on selvästi jäänyt kynäilijöitä vaivaamaan, niinkuin varmaan gospelien kuulijakunnan enemmistöä. Missä on E ja K, siellä pitää olla F. Kreikkalaisten jumalat oli himo bylsijöitä, siinä suhteessa on tuppikullien partapozo vastine aikamoinen pettymys. Naiset vaietkoot telttamiesten seurakunnassa, ja niiden naimisesta oli viisainta myös setämiesten enimmäxeen vaieta.
ellauri246.html on line 303: tolkovaly Talmud, tolkuttivat Talmudia,
ellauri256.html on line 189: Orang-orang Yahudi berkemah di Shittim, sebuah daerah di dataran Moab , di tepi Sungai Yordan. Pada nasi goreng nabi jahat Bileam , putri-putri Moab dan Midian membujuk orang Yahudi untuk berdosa dengan mereka, kemudian meemipimpin mereka untuk menyembah dewa mereka, yang dikenal sebagai Peor.
ellauri263.html on line 122: Halakha (hepr. הלכה, suom. 'polku' tai 'tapa kulkea', kiin. Tao) on juutalainen lakikokoelma, joka kattaa uskonnollisen ja käytännön elämän alueita. Lakikokoelmaan kuuluu Tooran lakien lisäksi Talmudin ja rabbiinisten kirjoitusten lakeja sekä perinnäissäädöksiä.
ellauri263.html on line 128: Mišna (hepreaa, suom. oppi, opetus) on Talmudin osa. Talmud on juutalainen Tooran ja Vanhan testamentin profeettojen selitysteos. Mišnan sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jaa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi.
ellauri263.html on line 277: Talmudia selittää Gemara, jonka sisältö päätettiin lopullisesti noin 500 jaa. Se sisältää Mišnan kriittisiä kommentteja ja on kirjoitettu arameaksi. Ja sitten vielä miljoona takkupartaista rabbia on kirjoittanut niihin kommentteja ja kommenttien kommentteja ja kommenttien kommenttien superkommentteja. Eihän niillä ollut muuta kuin aikaa, eikä mitään parempaaakan tekemistä, kun naiset hoiti huushollin ja hyvin sijoitettu kapitaali kasvoi korkoa.
ellauri263.html on line 306: The First Temple built by King Solomon was destroyed by Nebuchadnezzar in 586 BCE, and the population of the Kingdom of Judah was sent into the Babylonian exile. According to the Bible, the First Temple's destruction began on the 7th of Av (2 Kings 25:8) and continued until the 10th (Jeremiah 52:12). According to the Talmud, the actual destruction of the Temple began on the Ninth of Av, and it continued to burn throughout the Tenth of Av.
ellauri263.html on line 350: No wearing of leather shoes is observed almost universally by now thanx to Adidas, Nike, and other plastic shoes. Study of the Torah is forbidden on Tisha B'Av as it is considered an enjoyable activity, except for the study of distressing texts such as the Book of Lamentations, the Book of Job, portions of Jeremiah and chapters of the Talmud that discuss the laws of mourning and those that discuss the destruction of the Temple and boring texts such as Numbers.
ellauri263.html on line 408: Mixi nasiirisääntö on Mishnan naisten kirjassa? Olivatko nasiirit kaappihomoja? Nasiirixi voi alkaa sanomalla "rupean nätixi", "laitan kiharat". Nasiirius on tavallaan syntiä koska siinä kieltäytyy Talmudin sallimasta kivasta: tissuttelusta ja köyrinnästä. Oliko homo-Paavali tehnyt nasiirilupauxen? Niitä on myös määräaikaisia ja kuukausittain irtisanottavia kuin vuokrasopimuxia. Vai oliko se sittenkin toi Akulainen? Kas siinä pulma.
ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh).
ellauri263.html on line 674: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.]
ellauri263.html on line 720: According to reporting from GO Magazine, the term itself emerged in the late 1980s within a San Francisco poly commune called Kerista. But Blue says the concept itself has a much older, deeper history: The Sanskrit word for it is mudita, which translates to "sympathetic joy," and it's actually part of one of the four core pillars of Buddhism.
ellauri263.html on line 722: "If you sort of dive into the Buddhist teachings and down the mudita path, they will actually tell you it's the hardest virtue to master," she says. "There are a ton of mudita meditations, which is something else I recommend to people."
ellauri263.html on line 758: "The baseline for everybody is different, but we know that we also have neuroplasticity. We know that humans can learn and grow and expand and evolve, and we have done so for millennia. So just like empathy, compersion, or mudita, is something that you can cultivate and practice and grow," Blue says. "For some people it will come easily. For other people, it might be more of a process, and you have to sort of really dig deep to try to find it if it's not something that comes up naturally for you."
ellauri263.html on line 801: "Whether you´re in a monogamous relationship or a non-monogamous relationship, practicing processing jealousy and cultivating mudita, or compersion, is just going to serve you. It´s going to make your life easier. It´s going to bring you closer to joy and lightness," Blue says. "Wherever you are, it´s a practice. It´s a worthwhile practice."
ellauri264.html on line 567: The law applies only to foods which, according to the Talmud, are "fit for a king's table" and are not generally eaten raw. Foods which would not be served at a state dinner are exempt from bishul akum, and are kosher even if cooked totally by non-Jews, provided that all the other requirements of kosher food are met. Maimonides explains that this prohibition was originally decreed in order to avoid a Jew being invited over by a non-Jew for a meal (which may lead to intermarriage), and people do not invite each other for dinner over food which is not "fit for a King's table" (Maimonides, Ma´akhalot Asurot 17:15).
ellauri269.html on line 734: Muita juutalaisia ehdokkaita inspiroivaksi Supermaniksi on mytologinen Golem. Kaikki juutalaiset tietävät tarinan Golemista, miehestä, jonka rabbi Loew veisti joenuoman mudasta 1500-luvun Prahassa. Loew antoi olennonsa hengen heprealaisilla loitsuilla ja lähetti sen puolustamaan ihmisiä Rudolf II:n alaisina antisemitistisiltä pogromeilta. Savimies oli yli-inhimillinen suojelija, joka kutsuttiin vapauttamaan viattomat pahasta. Supermanin vahvuus linjaa hänet Golemin ja raamatullisen Simsonin kanssa, mutta hän on myös sidottu Mooseksen tarinaan. Nykyaikana hahmo liitetään 1600-luvun pogromeihin Prahan juutalaisissa getoissa. Kuten Superman, Golem oli intensiivisen fyysisen voiman olento, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa juutalaisia silloin, kun se oli osa Pyhää Rooman valtakuntaa.
ellauri269.html on line 758: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
ellauri269.html on line 767: Hän oli ulkopuolinen, joka katsoi sisään. Yksinäisenä muukalaisena Enterprisen sillalla Spock oli aina kiihkeä tarkkailija ja wry kommentaattori ihmiskunnan vihollisista. "Minusta heidän epäloogiset ja typerät tunteensa ärsyttävät jatkuvasti", hän huomautti kerran. Tästä turhautumisesta huolimatta hän tajusi ihmisten olennaisen roolin elämässään ja ilmaisi sen parhaiten erosanoissaan Kirkille Khanin vihassa: "Olen ollut ja tulen aina olemaan ystäväsi." Juutalaiset ovat vaeltaneet maasta toiseen, kulttuurista kulttuuriin, tulleet kriitikoiksi ja usein suunnannäyttäjiksi. Silti Talmud pyytää myös avoimuuden henkeä: Jos sinulle kerrotaan, että viisautta löytyy kansojen keskuudesta – uskokaa se!
ellauri269.html on line 771: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia!
ellauri278.html on line 108: Maa nousi mudasta. Se asetettiin lujalle jaloille. Kävi sodan läpi ja selvisi voittajana. Olen yllättynyt happamuudesta, jolla nykynuoret nyt kiroavat Stalinia. Loppujen lopuksi monet ovat syntyneet 91 vuoden jälkeen (oisko kolmannes). Tietämättä koko Stalinin historiaa he kastelevat sekä Stalinia itseään että sitä SUURTA maata virzalla ja loukkauksilla. Kyllä minä mieleni pahoitin.
ellauri281.html on line 107: Maa nousi mudasta. Se asetettiin lujalle jaloille. Kävi sodan läpi ja selvisi voittajana. Olen yllättynyt happamuudesta, jolla nykynuoret nyt kiroavat Stalinia. Loppujen lopuksi monet ovat syntyneet 91 vuoden jälkeen (oisko kolmannes). Tietämättä koko Stalinin historiaa he kastelevat sekä Stalinia itseään että sitä SUURTA maata virzalla ja loukkauksilla. Kyllä minä mieleni pahoitin.
ellauri290.html on line 114: Mr. Sami Hadawi filistiinien puolelta on kvalifioitu kertomaan miten maa-ja tieasiat oikeasti olivat Palestiinassa juutalaisten tullessa uudemman kerran luvattuun maahan. Tämä pefletti julkaistiin Suezin kriisin jälkeen 1957. Se löytyi sentään Wayback Machinesta, minne se toki kuuluukin. Tästä Israelin 1956 invaasiosta ollaan enimmäxeen hiljaa ja melskataan enempi 7 päivän sodasta 1967 ja katumuspäivän sodasta 1973. Sitten oli vielä Libanonin sodat 1982 ja 2006. Hyökkäys on paras puolustus, sanoi Golda Meir. Ja sit viä Intifada ("poispudistus") ja Arafatin tuhnu Oslo-prosessi. Yassar ei edes ollut Palestiinasta. Mahmud Abbas al Fatahin pääpiruna taisi saada satikutia Taneli Kivipukin kirjassa. Viimisin käänne pahempaan rättipäille oli kun Trump näytti keskaria Oslo-prosessille, tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungixi ja näytti vihreätä valoa Gazan ja länsirannan juutalaismiehityxelle.
ellauri294.html on line 105: Osmanien sulttaani Mahmud II määräsi fetsin Turkin kansallispäähineeksi 1830-luvulla
ellauri294.html on line 106: Fetsi kehitettiin marokkolaisessa Fezin kaupungissa, joka oli 1200-luvulla Pohjois-Afrikan käsityöläisyyden keskus. Osmanien valtakuntaan Turkkiin päähine kulkeutui Fezistä 1820-luvulla. Turkin sulttaani Mahmud II halusi sotajoukoilleen turbaanin sijaan uuden tunnuksen, joten hän kehitti marokkolaisesta fetsistä nykymuotoisen sylinterimäisen punaisen huopalakin, jonka päälaelta roikkui silkkilangasta solmittu tupsu. Aluksi hän yritti lisätä fetsiin myös lipan, mutta maan papisto vastusti sitä, koska se esti otsan painamisen maahan rukoiltaessa. Nykyään muslimit kääntää baseball lippixen lipan vaan taaxepäin.
ellauri300.html on line 260: Den babyloniska Talmud fokuserar på fyra viktiga frågor:
ellauri300.html on line 271: Jerusalem Talmud fokuserar på tre viktiga frågor, och det är den vanligaste citerade i antika texter:
ellauri300.html on line 314: Mishna listaa viisi yrttiä , jotka sopivat laskuun. 8 Mišnan heprea/arameankielisten sanojen kääntämisestä keskustellaan jonkin verran, 9 mutta yleisesti hyväksytään, että roomalainen salaatti, piparjuuri ja endiivit (escarole) sisältyvät luetteloon. 10 Pinselsabadin tapana on käyttää rooma-salaattia ja piparjuurta yhdessä. 11 Mishna jatkaa, että sekä vartta että lehtiä (jos käytetään yrttiä, jossa on lehtiä) voidaan käyttää, ja ne voivat olla tuoreita tai kuivia. Talmud huomauttaa kuitenkin, että tämä kuivien yrttien korvaus koskee vain vartta; lehtien tulee olla tuoreita. 12 Yrttejä ei saa keittää tai edes liottaa 24 tuntia, 13 koska silloin ne menettäisivät kitkerän makunsa.
ellauri300.html on line 768: Vilka är då de genetiska Amalek, judarnas eviga fiender? Historiens dimmor har höljt Amaleks identitet i dunkel, trots detta tycks rabbiernas uppmärksamhet vara riktad mot ett specifikt folk. Dess namn är ”Germania”. En uppfattning som anses få stöd av textstycken i Talmud vilka identifierar Amalek som ”Germania”.
ellauri300.html on line 799: Salomon ben Isaac tai Shlomo Jitzhaki (hepr. שלמה יצחקי), tunnetaan paremmin nimelläpp Rashi (hepr. רש"י, lyhenne sanoista RAbbi SHlomo Itzhaki; s. 22. helmikuuta 1040 Troyes, k. 13. heinäkuuta 1105 Troyes), oli ranskalainen rabbi. Häntä pidetään Talmudin ja Tanakin merkittävimpänä kommentoijana, ja hänen vaikutuksensa on säilynyt Talmudin ja Tanakhin tulkinnassa kuten myös hepreankielisessä kirjallisuudessa nykyaikaan asti.
ellauri300.html on line 801: Rashin kommentit erotetaan havainnollisuuden vuoksi Talmudin varsinaisesta tekstistä niin sanotulla Rashi-kirjaintyypillä, jota Rashi itse tosin ei käyttänyt. Mutta nykyaikaisemmat sananselittäjät osoittavat Elishan ylireagoinnille suurempaa ymmärrystä.
ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?). – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta.
ellauri302.html on line 626: Mikä on sinulle vihamielistä, älä tee toiselle: tämä on koko Toora; loppu on selitys; mene ja opi. — Sabbath folio:31a, Babylonian Talmud
ellauri302.html on line 701: Zohar (זהר) ("Splendor") – Kabbalan tärkein teksti, joka saavutti toisinaan jopa kanonisen aseman osana suullista Tooraa. Se on mystinen Tooran kommentti, joka on kirjoitettu keinotekoisella useiden aramealaisten murteiden sekoituksella, kuten Targum Onkeloksen babylonialainen targumilainen aramea, Babylonian talmudiaramea, ja juutalainen palestiinalainen aramea.
ellauri302.html on line 705: Vaikka kirja hyväksyttiin laajalti, pieni joukko merkittäviä rabbeja julkaisi seuraavien vuosisatojen aikana tekstejä, joissa julistivat rabbi Moshen keksineen sen väärennökseksi juutalaisuuden vastaisilla käsitteillä. Monet näistä rabbeista eivät kuitenkaan olleet ize kabbalisteja. Tämä oli tärkeä kiistakohta Jemenin juutalaisten joukossa, Dor Daiminä tunnetussa uskonnollisessa älymystöliikkeessä, joka vaati paluuta enemmän talmudistiseen juutalaisuuteen. Myös muut kateelliset yhteisöt Italiassa ja Andalusian (espanjalainen portugali) kyseenalaistivat Zoharin sisällön ja aitouden. Vaikka Zohar on järjestetty kommenteiksi Tooran osioista, se käsittelee myös Talmudia, Midrash Rabbaa ja Sefer Yetziraa, ml Bahir ja monet muut rabbiiniset tekstit. Jossain määrin Zohar on yksinkertaisesti Kabbala.
ellauri302.html on line 718: Lisäxi on Singer yhtä silmitön antikommunisti kuin se on semitisti. Aivan pidäkkeetöntä ryssävihaa vaahtoaa sen suupielistä kuin vesikauhuiselta koiralta. Tämmönen kohtuutun vihanpito on juutalaisilla ihan verissä, kulttuurissa ainaskin. Samahan se oli Kivipukin Tanelillakin. Julmat kulmahampaat irvessä ja karvakädet nyrkissä. Ei rottamainen Ben Zyskovizkaan jää paljon hännille. Vanhoista jenkkijutku kirjailijaukoista tulee yllättävän samanlaisia Kroisos Pennosia ja Kulta-Into Piitä: Singer, Belov, Roth, jopa Malamud. Norman Mailerin Alastomat ja kuolleet odottaa vielä vuoroaan.
ellauri313.html on line 547: Mooseksen varhaiskasvatusta järjestivät hänen isänsä ja paikallinen rabbi David Fränkel, joka sen lisäksi, että opetti hänelle Raamattua ja Talmudia, esitteli hänelle kaima Maimonidesin filosofian. Vuonna 1743 Fränkel sai puhelun Berliiniin, ja muutamaa kuukautta myöhemmin Mooses seurasi häntä. 14-vuotias Mooses "meni Berliiniin Rosenthaler Torin kautta, joka on ainoa portti kaupunginmuurissa, jonka läpi juutalaiset (ja muu karja) pääsivät kulkemaan." Mendelssohn ilmoittautui Frankelin vaativaan seminaariin, jossa ohjelma koostui varhaiskeskiaikaisten tekstien loputtomista toistoista, niiden tulkinnoista, Talmudin lain tarkennuksista ja runsaista kommenteista, joita on kertynyt vuosisatojen aikana."
ellauri313.html on line 583: Saksalaisen luopiokirjailijan Heinrich Heinen miälestä "kuten Luther oli kukistanut paavinvallan, niin Mendelssohn kukisti Talmudin ; ja hän teki sen samalla tavalla, nimittäin hylkäämällä perinteen ja julistamalla Raamatun olevan uskonnon lähde ja kääntämällä sen tärkeimmän osan. Näillä keinoilla hän murskasi juutalaisuuden, kuten Luther oli tuhonnut kristinuskon, katolilaisuuden ; sillä Talmud on itse asiassa juutalaisten katolilaisuus."
ellauri316.html on line 811: Hän on töykeä ja ankara, mutta pystyy hallitsemaan itseään. Hän ei unohda loukkauksia, hän on hyvin itsekäs ja ylpeä. Henkilökohtaisen vaaran hetkellä hän on pelkurimainen ja pelokas. Hän ei pidä filosofiasta. Hän on kommunismia vastaan ei vakaumuksesta, vaan henkilökohtaisen toivottoman tilanteensa ja henkilökohtaisen asemansa menettämisen ansiosta. Komentajana hän on hyvä keskiasemissa (divisioonan komentaja), mutta korkeammissa asemissa häntä pidetään suhteellisen heikkona. Hyvä taktikko, keskiverto strategi. Hänen deviisi: "Vaikka olet kaulaa myöten mudassa, voit silti olla mestari". Natsi-Saksan poliittisten henkilöiden arviot Vlasovista ovat yleensä myönteisiä.
ellauri318.html on line 301: Esitutkinnan aikana takavarikkoon päätyi yhteensä noin kilon kokaiinia ja noin 25 kiloa amfetamiinia sekä noin 3 500 Subutex-tablettia. Lisäksi poliisi takavarikoi useita ampuma-aseita, joista osa oli sarjatuliaseita. Takavarikoitujen huumausaineiden katukauppa-arvo oli yli 750 000 euroa. Ankarimman tuomion sai katujengin johtohahmona pidetty 24-vuotias Abdinashir Mohamud Ali, 8 vuotta vankeutta. Muiden tuomittujen vankeusrangaistukset liikkuvat 2–5 vuoden välillä. Tapauksessa rikosnimikkeinä olivat muun muassa törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja törkeä kiristyksen yritys.
ellauri322.html on line 466: Lyhyet jakut, joita naiset käyttävät täällä ja Ranskassa, eivät ole vain imartelevampia, vaan ne sopivat paljon paremmin maanviljelijöille kuin Englannissa käytetyt pitkät mekot, jotka roikkuvat mudassa. Sensijaan koreja perseen päällä jotka saavat puon näyttämään jättimäiseltä en ymmärrä.
ellauri326.html on line 666: Ihmiset? Tosiaan, ihmiset. He palaavat vähitellen vuorilta takaisin niille rannikoille, joita on vielä jäljellä heidän mantereistaan. Mutta valtameri löyhkää kauan mätänevistä salamantereista. Mannermaat kasvavat taas vähitellen virtojen tuomasta mudasta, ja meri väistyy askel askelelta. Kaikki tulee melkein ennalleen. Uusi legenda syntyy vedenpaisumuksesta, jonka Jumala lähetti ihmisten syntien tähden. Kerrotaan satuja uponneista tarunomaisista maista, joiden sanotaan olleen ihmisten kulttuurin kehtona. Ehkä tullaan tarinoimaan jostakin Englannista tai Ranskasta tai Saksasta Entä sitten?
ellauri332.html on line 480: Prynne is a slumming-sexpot pariah, Chillingworth comes back from the woods with a clinical eye for vengeance, flabby-chinned Dimmesdale (Lou Castel) keeps fainting on the edge of the widescreen. Pearl (Yella Rottländer) giggles as the black-clad puritan leading the arrest slips and falls in the mud.
ellauri336.html on line 117: Mikä on syy sidecurl-säännöille? Toisin kuin naisten säännöt (jotka perustuvat vaatimattomuuden käytännöllisyyteen), ultraortodoksisten miesten hius- ja kiharasääntöjen syytä ei tiedetä selvästi. Alkuperäinen perusta on pyhien kirjoitusten kohta, jossa sanotaan, että miehen ei pidä "kiertää päätä nurkan takana". Arvovaltaiset talmuditutkijat ovat päättäneet, että tämän pyhien kirjoitusten merkitys on nämä sivukierresäännöt. Mitä tulee syyn säännön takana - yleisesti ajatellaan, että tämä on eräänlainen käsky, jolle Jumala ei ole antanut selitystä. Jumala yksinkertaisesti opetti sitä, ja uskollisten juutalaisten odotetaan noudattavan. Eräänlainen muoti.
ellauri336.html on line 301: Tzniyuksen (vaatimattomuuden) lakien parametrit eivät ole selvät Toorassa. Ne ovat osa Toora she'b'al peh -suullista perinnettämme, joka välitettiin opettajalta oppilaalle, kunnes lopulta sitouduttiin kirjoittamaan ne Talmudiin. Toorassa on kuitenkin viittauksia tzniyuksen lakeihin.
ellauri336.html on line 303: Ehkä tunnetuin viittaus naisten hiusten lakiin esiintyy parshas Nasossa, sotahin (epäillyn naisen) osassa. 4Moos.5:18 kertoo meille, että koheiini seisoo epäillyn naisen Hasemin edessä ja paljastaa hänen hiuksensa. Kesuboksen Talmud (72a) huomauttaa, että Toora pitää itsestäänselvyytenä, että naimisissa olevan naisen hiukset ovat yleensä peitettyinä.
ellauri336.html on line 307: We see the concept of married women’s hair covering taken as a given throughout Talmudic literature:
ellauri336.html on line 318: The fact that there may be such a source is hardly a “slam-dunk” in favor of head-shaving for a variety of reasons. The Talmud in several places either implies or states explicitly that the practice of women is not to shave their heads. For example, Eiruvin 100b says that one of the “curses of Eve” is that women grow their hair long, while Nazir 28b says that a man can cancel his wife’s vow to shave her head if he finds it unattractive. Furthermore, the Shulchan Aruch expressly prohibits women from shaving their heads (YD 182:5). The Zohar, while important, is not a halachic work so ruling from when it contradicts the Talmud or works of halacha is not a simple thing, and Hasidic communities act differently in such a situation than non-Hasidic communities. So this matter goes beyond merely acting leniently vs. acting stringently. (There are also those authorities who say that that’s not even what that Zohar means.)
ellauri336.html on line 345: The Zohar (parshas Naso) that Rabbi Jack cites doesn’t say anything about mikvah. What it says is that the beams of a woman’s house should not see her hair. This is the meritorious practice observed by Kimchis (and many other women of her time) mentioned in the Talmud. Kimchi IS delicious BTW.
ellauri336.html on line 346: This stringency is actually one of the strongest proofs that the Talmud and Zohar agree that a woman (even the most righteous woman) DOES have hair. If she doesn’t have any, what is she hiding from her beams? The Zohar that Rabbi Jack wants is in parshas Acharei Mos. That one talks about shaving and mikvah, but not about the mikvah ‘seeing’ anything.
ellauri336.html on line 520: Popa probably didn’t realize how much he would get done, and when he ran out of printed sheets, he wrote the last three amudim from memory and then chazzered them.
ellauri339.html on line 229: Partija Lenina - sila narodnaja Predkami dannaja mudrost narodnaja!
ellauri341.html on line 354: Haim Arlosoroff syntyi juutalaiseen perheeseen Romnyssa, Ukrainassa (silloin osa Venäjän valtakuntaa) 23. helmikuuta 1899. Venäjällä hänet tunnettiin Vitalyna, venäläisenä Haimin vastineena. Saksassa asuessaan hänet tunnettiin Vihtorina. Arlosoroffin isoisä oli Romnyn rabbi Eliezer Arlosoroff, joka kirjoitti Talmudiin lisää uskonnollisia kommentteja. Kuuden vuoden iässä Arlosoroff kohtasi ensimmäistä kertaa antisemitistin.
ellauri346.html on line 265: Russians take the initiative: Bad news from Ukraine The Russian military has assumed the initiative in the areas of Kupyansk-Svatovo-Kreminna (located in the Luhansk and Kharkiv regions) and the Donetsk region. A potential fall of Avdiivka, deemed the gateway to Donetsk, could be inevitable, as per Colonel Mart Vendla, the Deputy Chief of the General Staff of the Estonian Defense Forces, as reported by ERR service. Vendla mentioned that rasputitsa, or the seasonal mud season, is slowly commencing in Ukraine, which will notably alter the battlefield conditions. "In the coming week or two, the weather impact will likely increase even more, causing serious disruptions in the use of heavy and armored vehicles this month and the next, until the ground freezes. Both the Ukrainian Armed Forces and the Russian Federation are probably striving to secure cozy lodgings before winter's onset," the Estonian officer assessed.
ellauri347.html on line 239: Keskeistä Frommin maailmankuvassa oli hänen tulkintansa Talmudista ja isosetä hänen äitinsä puolelta oli tunnettu talmudin tutkija. Fromm kuitenkin kääntyi pois ortodoksisesta juutalaisuudesta vuonna 1926 kohti raamatullisten ihanteiden maallisia tulkintoja. Muuatta Tanyaa Fromm opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Työskennellessään sosiologian tohtoriksi Hasidinchabadissa hän aloitti Talmudin opiskelun nuorena miehenä rabbi J. Horowitzin ja myöhemmin rabbi Salman Baruch Rabinkowin seurassa. Hasidismi, Aatami ja Eeva olivat kaikki Erikin sydäntä lähellä.
ellauri352.html on line 684: Jotain muuta trooppista paskaa: ahneita, manipuloivia arabeja (duh), rahaa rakastavia amerikkalaisia juutalaisia (duh), hyvä viaton katolilainen jne. Kyllästyin siihen niin kirjan loppupuolella. Useimmat luvut päättyvät yllättäen, ja siellä on jopa kokonainen luku omistettu joidenkin ontuvien, tylsien juutalaisten Talmudin lakien toistamiselle. Haukotus. Voin kirjoittaa tällaisen kirjan.
ellauri353.html on line 349: Erään Cynthia Ozickin (n.h., nimestä päätellen juutalainen) mukaan "Vaikka hän oli kotonaan jiddishin ja heprean kielellä ja tunsi talmudin ja niiden vaatimat kommentit, hän lisäsi niihin elinikäisen kiehtomuxen Maupassantiin ja Flaubertiin. Hänen ensimmäiset tarinansa sävellettiin sujuvasti kirjallisella ranskalla. Hänen vinhasti pyörivä sosiaalinen kompassi antoi hänelle mahdollisuuden nähdä talonpoikien, sotilaiden, pappien, rabbien, lasten, taiteilijoiden, näyttelijöiden, kaikkien luokkien naisten silmin. Hän ystävystyi huorien, taksinkuljettajien, ratsastajien kanssa; hän tiesi millaista on olla rahaton, elää reunalla ja syrjässä."
ellauri368.html on line 43: Heprealaisia kirjoituksia on tutkittu harvoin huumoripuolelta. Tämä on totta myös niiden niteiden kohdalla, jotka muodostivat Vanhan testamentin kaanonin. Se ei ole yllättävää, että mitään ei ole yritetty. Nämä rivit ovat ekoja Raamatun jälkeisen heprealaisen kirjallisuuden alalla. Tohtori L Davidson on ottanut huomioon yhden näkökohdan aiheesta ja on tehnyt kattavan tutkimuksen parodioista aiheesta heprealainen kirjallisuus. Ahkerasti ja kirjallisesti Hän on seurannut parodian kehitystä tässä kirjallisuutta sen alkeista talmudisessa kirjallisuudessa ml sen erilaiset seuraukset sen nykyiseen jatkettuun viimeiseen käyttöpäivään. Hän on myös määrittänyt ratkaisun useisiin siihen liittyviä kirjallisiin ongelmiin käyttämällä tähän tarkoitukseen ei vain painettuja teoksia vaan mitä tahansa käsikirjoituslähteitä ollut hänen käytössään. Tähän Hän on lisännyt täydellisen bibliofilian lähtien kirjoitetuista parodioista viime vuosisadalla, joka sisältää myös teoksia, joita ei ole kirjoitettu hepreaksi mutta se liittyy kyllä osaltaan käsiteltyihin asioihin.
ellauri368.html on line 45: Turns out the whole of Talmud is best understood as a a colossal joke. Until 1904, however, though this work was well under way, I was partially conscious of many important onussions. But verily I could say: "Who shall go over the sea for us and bring it unto us". From the river to the sea Palestine will be free.
ellauri368.html on line 66: Among the Jews of the Slavonic countries "maskil" usually denotes a self-taught Hebrew scholar with an imperfect knowledge of a living language (usually German), who represents the love of learning and the striving for culture awakened by Mendelssohn and his disciples; i.e., an adherent or follower of the Haskalah movement. He is "by force of circumstances detained on the path over which the Jews of western Europe swiftly passed from rabbinical lore to European culture" and to emancipation, and "his strivings and short-comings exemplify the unfulfilled hopes and the disappointments of Russian civilization." The Maskilim are mostly teachers and writers; they taught a part of the young generation of Russian Jewry to read Hebrew and have created the great Neo-Hebrew literature which is the monument of Haskalah. Although Haskalah has now been flourishing in Russia for three generations, the class of Maskilim does not reproduce itself. The Maskilim of each generation are recruited from the ranks of the Orthodox Talmudists, while the children of Maskilim very seldom follow in the footsteps of their fathers. This is probably due to the fact that the Maskil who breaks away from strictly conservative Judaism in Russia, but does not succeed in becoming thoroughly assimilated, finds that his material conditions have not been improved by the change, and, while continuing to cleave to Haskalah for its own sake, he does not permit his children to share his fate. The quarrels between the Maskilim and the Orthodox, especially in the smaller communities, are becoming less frequent. In the last few years the Zionist movement has contributed to bring the Maskilim, who joined it almost to a man, nearer to the other classes of Jews who became interested in that movement. The numerous Maskilim who emigrated to the United States, especially after the great influx of Russian immigrants, generally continued to follow their old vocation of teaching and writing Hebrew, while some contributed to the Yiddish periodicals. Many of those who went thither in their youth entered the learned professions. See Literature, Modern Hebrew. (Source: Jewish Dictionary)
ellauri368.html on line 214: Babylonian juutalaisten keskuudessa jo Talmudin aikana Purimin juhlaa oli tapana viettää polttamalla Hamanin kuva parodioimaan hänen tuhoaan. Miten niin tämä oli parodiaa? Pelkkää vahingoniloa. Parodia on määritelty "sävellykseksi, jossa vakavien tai arvokkaiden kirjoitusten ilmaisua jäljitetään tarkasti, mutta kohtelun aihe tai menetelmä tekevät niistä naurettavia". Tämä hoitomenetelmä ei ole ilman mielenkiintoisia ominaisuuksia! Esimerkki tästä on Ibn Shabbethain kyyninen remariikka,
ellauri368.html on line 228: Parodia ei ole niin vanha heprean kirjallisuudessa. Vaikka Toora sisältää runsaasti erilaisia satiirin muotoja, se ei sisällä yhtään esimerkkiä parodiasta, ellei sitä tarkastella sellaisena kokonaisuutena. Talmudista odotamme luonnollisesti löytävämme parodiaa riittävästi edustettuna, sillä muinaisilla rabbeilla oli innokas huumorintaju. Withal, sitä on Talmudissa hyvin vähän, mitä voidaan kutsua puhtaaksi parodiaksi, ja jopa sen transvestitioiden määrä on liian pieni ansaittavaksi enemmän kuin ohimennen. 4 Katso tästä aiheesta: H. Adler, Jewish Wit and Humor: The Nineteenth
ellauri368.html on line 229: Century t Mch. 1893; A. Kobat, Wit, Humor and Anekdote in Talmud and A£drash: American Hebrew, voi. 26, nro. 13; vol. 27 nro I - 5.
ellauri368.html on line 231: Talmudin valmistumisen jälkeisenä aikana Halakha oli hallitseva kaikissa kouluissa ja työnsi kaikkia kevyempää kirjallisuutta takapuolelle. Mutta tilanne muuttui juutalaisuuden kulta-ajalla, 1200.luvulla. Lew, »nd Herran sana Nehir-Pekodista" iiulead of "Oul of Zion" ud "tiara Jeniiklem" (1%*. ii. 3). Prof. L. Ginibeig nimeltä m; arientloD !•> snolhet pusage in Tal. Yer. lP». luku III, 7), joka on oiva geimine-parodia. Siellä kerrottiin, että Rabbi Abbahu telttaa poikansa Haninahin lähtiessä opiskelemaan Tiberiaissa. The Utter kuitenkin harjoitti cbaritable-työtä ja laiminlyö hiz stadiis. The father ihereupon nuhteli häntä saying; "mart yrm'vt YVf^i n-iap 1"* 'VatO",
ellauri370.html on line 211: Babylonin Nabu-kudurri-usurrin vankeudesta 500-l. palasi vaan murto-osa yläluokan juutalaisista Serubbaabelin joholla. Lisää porukoita paluumuutti Irakiin myöhemmin rahan perässä, missä ruvettiin koostamaan Talmudia. Irakista lähettiin vastahakoisesti vasta 50-luvulla, kun arabeista tuli antisemiittejä hävittyään sodan Israelille. Minkä niistä? Izenäisyyssodan 1947-49 nähtävästi.
ellauri370.html on line 356: Lisäksi Neljännen Mooseksen kirjan mukaan israelilaiset joutuivat Jumalan määräyksestä vaeltamaan erämaassa 40 vuotta rangaistukseksi uskottomuudesta hänen käskyjään kohtaan. Vaikka Raamatussa ei tässä kohdin mitään päivämäärää mainitakaan, Talmudin mukaan Jumala määräsi näin juuri av-kuukauden 9. päivänä.
ellauri372.html on line 246: "Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta. Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi." Tarinaa on muun muassa pidetty vertauksena siitä, miten ovela Israel onnistui jymäyttämään ja alistamaan vanhemman Edomin valtakunnan, mutta myöhemmin Idumea kuitenkin pääsi päältäpäsmärixi. Talmudissa nimi "Edom" tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Juutalaisen myytin mukaan Romulus ja Remus olivat Esaun jälkeläisiä, ja Rooman syntymyytti - kaksoset, jotka joutuvat riitaan - muistuttaa suuresti Esaun ja Jaakobin tarinaa. Varhaiskeskiajalla kasaarit käyttivät nimeä "Edom" Bysantin keisarikunnasta. Edomin maita oli arabisodissa kiistelty Negevin autiomaa.
ellauri373.html on line 426: "Jewish Encyclopediasta" ja muista lähteistä saamme tietää, että Ginsberg opiskeli Talmudia paikallisessa chederissä (juutalainen koulu). Kahdeksalta meni nukkumaan salaa vanhemmilta, useiden ikäisensä kanssa, hän oppi lukemaan venäjää ja Saksan kieliopin. Vuonna 1868 Ginsbergin perhe muutti Gopisgitsaan, jossa hänen isänsä sai taksityön Roarer-firmassa (paikallinen Uber): koko perhe asui autossa 1886 asti. Asher Ginsberg jatkoi opiskelua, kuin Talmudin lisäksi hän opiskeli ja sen tärkeyttä yleistiedon alat sekä kirjallisuus. Hän tuli niin vahva ja pätevä erikoistiedossa niyah niyah rabbiinien "oppimisesta", että ympäröivät rabbit tuli neuvottelemaan hänen kanssaan.
ellauri375.html on line 711: Wow, that was a mouthful directly from Talmud! Talmud was actually written by the rivers of Babylon. Do you really believe everything you just blurted out?
ellauri389.html on line 71: The nominal occasion of Lamb's essay is not just Elia's purchase of the teacup, but also Britain's en- trance into China, as it began with the East India Company's annexation of Singa Pura (Singapore) in 1819. The event, which was a pivotal moment in British imperial expansion, extended imperial activity from South Asia to the Far East. More importantly, the development revised a longstanding Sino-British trade imbalance that was particularly caused by porcelain and tea, and hence necessitated a change in British attitudes toward luxury purchases such as porcelain that reversed the animus previously demonstrated by Fielding, who complained that brits echanged the gold of one India to the clay ("mud") of another. Indeed, "Old China" facetiously depicts a cultural sinicization presumably precipitated by this intensification in East Asia-based imperial activity: Elia drinks tea "unmixed," in the Chinese fashion, and experiences an "almost feminine" pleasure in porcelain that likens him to the androgynous "men with women's faces" that Elia associates with China. Fuck the guy was obviously gay.
ellauri392.html on line 119: Vireä pahempaa, Reader-response kiila väittää, että kirjallisuutta tulisi nähdä esittävänä taiteena, jossa jokainen lukija luo oman, mahdollisesti ainutlaatuisen, tekstiin liittyvän esityksensä. Se nyt on jo aivan perseestä tuumaa toinenkin Hirsch. Ajatteles jos Talmudiakin luettaisiin sillä silmällä. Ihankuin piru raamattua! Kosijat Penelopen kirjailemaa kangasta!
ellauri392.html on line 716: Saul Bellow, born Solomon Bellows (June 10th, 1915-April 5th, 2005) Bernard Malamud (April 26th, 1914-March 18th, 1986) Norman Kingsley Mailer (January 31st, 1923-November 10th, 2007) Philip Milton Roth (born March 19th, 1933, Newark, New Jersey).
ellauri392.html on line 722:
ellauri392.html on line 725:
ellauri392.html on line 726:
ellauri392.html on line 737: The responsible culture accused the adversary culture of operating with a hermetic tradition of Modernism or (khas vishalom) Post-Modernism. They write about society where snobbism and material things are prevailing models, but the spiritual and religious aspects are met only sporadically. That society has come under the harsh criticism by Philip Roth, Bernard Malamud and Saul Bellow, none of whom are in the least manner snobs.
xxx/ellauri027.html on line 307: If you want to be a self-development seminar and motivate people, then be a self-development seminar and motivate people. If you want to be a formal institute and have serious effects on policy and academia, then do that. Don’t half-ass both and muddy them with gratuitous talks and performances. The irony in all of this was that Wilber’s integral framework applied to organizations and business and should have accounted for these branding issues, but didn’t. The ironies would soon continue to mount.
xxx/ellauri044.html on line 170: Narsistin voi tunnistaa jo kaukaa, siihen ei tarvi koulutusta, ja sitten voi lukea tunnettujen elämäkertureiden teoxia. Tosin niistäkin on moni narsisti, kuten se Malamudin Dubin. Narsistit on säälimättömiä mutta säälittäviä, muista se.
xxx/ellauri068.html on line 193: Habiendo nacido en un suburbio de Buenos Aires, Borges se mudó a Suiza con su familia en 1914, donde estudió en el Collège de Genève. La familia viajaría extensamente por Europa, incluyendo España. Tras su regreso a Argentina en 1921, Borges empezó a publicar sus poemas y ensayos en revistas literarias surrealistas mientras trabajaba como bibliotecario, profesor y conferencista. En 1955 fue nombrado director de la Biblioteca Nacional de la República Argentina y profesor de literatura inglesa en la Universidad de Buenos Aires. A la edad de 55 años quedó completamente ciego; numerosos investigadores han sugerido que su ceguera progresiva lo motivó a crear símbolos literarios innovadores a través de la imaginación.
xxx/ellauri075.html on line 410:
xxx/ellauri103.html on line 192: The ultimate endpoint of keeping out mitts off experience that doesn’t belong to us is that there is no fiction left. Harry Potter would not exist, because we are all muddleheads. Or what was it, muggles?
xxx/ellauri103.html on line 257:
I’m from a small rural community, and ev’rybody who lived in my neighborhood, if you want to call it that, were relatives. We called it “the circle,” and our house was there, my grandmother’s house was there, an aun’ an’ uncle who were childless lived there, and (uh) a couple of aunts an’ uncles who had children. There were five female cousins, an’ in the summertime we hung out together all day long from early until late. In my grandmother’s yard was a maple tree, and the five of us developed that into our apartment building. Each of us had a limb, and [small laugh] the less daring cousins took the lo’er limbs, and I and another cousin a year younger than I always went as far to the top as we could, an’ we– we were kinda derisive of those girls who stayed with the lower limbs. We had front doors an’ back doors. The front door was the — the limb — were the limbs on the front, that were nearest (um) the boxwood hedge. And the grass was all worn away in that area. An’ then the back doorwa–was on the back side of the tree, an’ you could only enter the front an’ exit from the rear. And that had to be done by swinging off a limb that was fairly high off the ground, and (um) my cousin Belinda and I had no problem with that, but the other girls — that was always somethin’ we had to coax them into doin’. But still, you entered the front, you left the rear. We (um) ate our lunches together. When it was lunchtime — an’ our mothers always cooked lunch in the summertime ’cause they didn’ want to be in the hot kitchen at night. So we would just take our (um) — go home, an’ we’d load our plates with all the vegetables an’ the cornbread, an’ get our glasses of milk or ice tea or whatever we were havin’, an’ we would head for somebody’s yard, where we would all sit down an’ eat together. It was just an institution: lunch in somebody’s yard. An’ if you wanted to go home for a second helping– sometimes that was quite a little walk, but it was worth it, because that was our thing, having lunch together, every day. (Um) We gathered at my grandmother’s on Sundays. All my aunts would get those chairs, form a circle. (Uh) One crocheted. (Uh) Most of them just sat an’ talked, an’ we girls hung out for the main part with the women. (Uh) The men would gather around the fish pond, which was in a side yard. It was (um) — it was kind of a rock (um) pond that my granddaddy had, had built. There was a ir’n pipe in the middle, an’ when he went fishin’, he would put his catch in there. Or he caught a mud turtle, he’d put it in there. An’ there it stayed until it was time to kill it an’ cook it, whatever it was. The pipe in the middle had water that sprayed up all the time. There was a locust tree near there, an’ that’s where we girls picked the leaves an’ the thorns to make the doll clothes out o’ the locust. It’s where we always ate the watermelon. We always had to save the rind, an’ we always had to leave some pink on that rind, because my grandmother made watermelon pickles out o’ that rind. I hated the things. I thought they were the worst things I ever put in my mouth. But ever’body else thought watermelon pickles were just a great delicacy. That was also around the time that ev’rybody grew gladiolias [sic] an’ I thought they were the ugliest flower I’d ever laid my eyes on, but ever’body had gladiolias. ‘Course now I’ve come to appreciate the gladiolia, but back then I had absolutely no appreciation for it. It was also where we made (uh) ice cream, (uh) on the front porch. We made ice cream on Sunday afternoons. I had an aunt who worked in the general mercantile business that my family owned, an’ she was only home on Sunday, so she baked all day: homemade rolls an’ cakes. And so, she made cakes an’ we made ice cream, an’ ever’body wan’ed to crank, of course. (Um) That was just a big treat, to get to crank that ice cream. It was jus’ our Sunday afternoon thing, an’ I, I think back on it. All the aunts would sit around an’ they’d talk, an’ they’d smoke. Even if you never saw those ladies smoke, any other time o’ the week. On Sunday afternoon when we all were gathered about in gran- in granny’s yard, they’d have a cigarette. Just a way of relaxing, I suppose. The maple tree’s now gone. In later years, it was thought the maple tree, our apartment building, was shading the house too much an’ causing mildew, so it was removed at some point. And I don’t, to this day, enjoy lookin’ (uh) into that part o’ the yard. …
xxx/ellauri114.html on line 648: Rabbi Isaac the Babylonian sanoi että Melchizedek syntyi ilman esinahkaa (Genesis Rabbah 43:6). Melchizedek kuzui Jerusalemia nimellä "Salem." (Genesis Rabbah 56:10.) Rabbit sanoivat että Melkisedek opetti Abrahamille Tooraa ennen kuin se oli edes ilmestynyt (Genesis Rabbah 43:6.) Rabbi Eleazar sanoi että Melchizedekin koulussa kävi vieraisilla kerran ize Holy Spirit (Ruach HaKodesh) (Babylonian Talmud Makkot 23b).
xxx/ellauri125.html on line 453: on the writer Bernard Malamud, but Henry Roth is a major influence, as becomes clear in Exit Ghost. It is known that Philip Roth has read the later novels of
xxx/ellauri125.html on line 485: With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted. After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted.[ After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. After Muriel's death in 1990, Roth moved into a ramshackle former funeral parlor and occupied himself with revising the final volumes of his monumental work, Mercy of a Rude Stream. It has been alleged that the incestuous relationships between the protagonist, a sister, and a cousin in Mercy of a Rude Stream are based on Roth's life. Roth's own sister denied that such events occurred. Roth attributed his massive writer's block to personal problems such as depression, and to political conflicts, including his disillusion with Communism. At other times he cited his early break with Judaism and his obsessive sexual preoccupations as probable causes. Roth died in Albuquerque, New Mexico, United States in 1995. The character E. I. Lonoff in Philip Roth's Zuckerman novels (The Ghost Writer and Exit Ghost in this case), is a composite of Roth, Bernard Malamud and fictional elements.
xxx/ellauri148.html on line 145: Toisinaan hän esittı isälle erittäin vaikeita kysymyksiä. Han löysı Talmudista ristiritaisuuksia. Hän tahtoi tietää kuinka kauan veisi ensimmäisen Messiaan, Joosefin pojan uhrikuolemasta seuraavan Messiaan, Daavidin pojan ilmestymiseen. Hän puhui oinaansarvesta joka ilmoittaa Messiaan tulon, aasista jonka selässä Messias ratsastaisi, legendasta jossa Messias pysähtyi Rooman porteille vaihtamaan haavojensa siteet. Moshe Blecheria suututti kovasti Hillel Oppineen ennustus että Messias ei vapauttaisi juutalaisia koska hänet oli jo "kulutettu" kuningas Hiskiaan aikana. Miten pyha mies voi sanoa jotakin tuollaista? Ja mitä tarkoitti se Mishnassa ilmaistu ajatus että nykyisyyden erottaa messiaanisesta ajasta ainoastaan juutalaisen kuningaskunnan perustaminen? Oliko siinä muka kaikkı? Miten kauan esimerkiksi kestäisi Messiaan tulosta ylösnousemukseen? Ja milloin tulinen temppeli laskettaisiin alas yläilmoista Milloin? Milloin?
xxx/ellauri148.html on line 161: Tää oli Moshelta hyvä veto sikäli että nää lisäyxet päihittää kristinuskon tärkeimmät vetolaastarit, lunastuskaupan luottokortin ja taivastoivon. Maimonides further explains in his work on the Halakhic code, the Yad haHazaqa (“The Strong Hand”), also known as the Mishne Torah (Second Torah) the view of redemption and the role Messiah will play. Maimonides summarizes the Jewish expectation of the Messiah. But the expectation of Messiah, is not limited to Maimonides comments, quotes from the Talmud, Targum, Midrash, Zohar and other writings give us a vivid picture of the expectation in the Jewish world of the times of Messiah. Messianic expectation in Rabbinic times (A.D.135-1750) and in the time of Yeshua may have changed over the years. For example in the time of Yeshua, The Temple existed and Israel was not scattered abroad as is the case today. In the days of Maimonides, there was no Israel and no Temple, and Jews were persecuted in Europe. Here we quote from Raphael Patai’s work, The Messiah Texts on pages 322-327, his translation of the Mishne Torah, Maimonides writes the following.
xxx/ellauri148.html on line 190: Maimonides does a great job in condensing Jewish belief and expectation in the Messiah. The Jewish beliefs and expectations of the Messiah is wide and varied. Through the Talmud, and other writing we see the expectation of two Messiahs. One called Messiah Son of David, and the other Messiah Son of Joseph actually precedes the Messiah son of David and is killed in the battle of Gog and Magog. Messiah Son of David then asks the Lord to resurrect the slain Messiah Son of Joseph. The Babylonian Talmud refers to the relationship between these two Messiah’s.
xxx/ellauri148.html on line 195: And the land shall mourn (Zech. 12:12). What is the reason of the mourning? R. Dosa and the rabbis differ about it. R. Dosa says: “[They will mourn] over the Messiah who will be slain, “ and the say; “[The will mourn] over the Evil Inclination which will be killed [in the days of the Messiah]…” Babylonian Talmud Sukkah 52a[7]
xxx/ellauri148.html on line 197: The rabbis have taught; The Holy One, blessed be He, will say to Messiah ben David, may he be revealed soon in our day!; “Ask of Me anything, and I shall give it to you, for it is written, The Lord said unto me, Thou art my son, this day have I begotten thee, ask of Me and I will give the nations for thy inheritance (Psalms 2:7-8)” And when he will see that Messiah ben Joseph will be slain, he will say before Him: “Master of the World! I ask nothing of you except life! God will say to him: “Even before you said, ‘life,’ your father David prophesied about you as it is written, He asked life of Me, Thou gavest it him (Ps. 21:5) Babylonian Talmud Sukkah 52a
xxx/ellauri148.html on line 199: And the land shall mourn, every family apart (Zech. 12:12). Two have interpreted this verse. One said: “This is the mourning over the Messiah,” and the other said: “This is the mourning over the Evil Inclination” [which will be killed by God in the Messianic days]. Yerushalmi Talmud Sukka 55b[10],[11]
xxx/ellauri148.html on line 205: The idea of a “Suffering Messiah” to many in Judaism is a Christian concept, this is not the case however. In some rabbinical traditions, the Messiah, who was one of the first thoughts of God, is in heaven waiting for the day of redemption. In heaven, Elijah and the patriarchs attend to, him. In one scene, from the Talmud the Messiah sits at the gates of Rome unwinding and winding bandages of the suffering and poor, waiting for the call.
xxx/ellauri148.html on line 207: R. Y’hoshu’a ben Levi once found Elijah standing at the entrance of the cave or R. Shim’on ben Yohai…He asked him: “When will the Messiah come?” He said to him: “Go, ask him himself” “And where does he sit? “At the entrance of the city [of Rome]” “And what are his marks?” “His marks are that he sits among the poor who suffer of diseases, and while all of them unwind and rewind[the bandages of all their wounds] at once, he unwinds and rewinds them one by one, for he says, ‘Should I be summoned, there must be no delay.’” R. Y’hoshu’a went to him and said to him; “Peace be unto you, my Master and Teacher!” He said to him: “Peace unto you, Son of Levi!” He said to him: when will the Master come?” He said to him: “Today.” R. Y’hoshu’a went to Elijah, who asked him; “What did he tell you?” R. Y’hoshu’s said “[He said to me:] Peace be unto you, Son of Levi!” Elijah said to him: “[By saying this] he assured the World to Come for you and your father.” R. Y’hoshu’a then said to Elijah: “The Messiah lied to me, for he said ‘today I shall come,’ and he did not come.” Elijah said: “This is what he told you: 'Today', If you but hearken to His voice’ (Ps. 95:7) (Babylonian Talmud Sanhedrin 98a)[12]
xxx/ellauri148.html on line 224: Elijah said to Rav Y’huda the brother of Rav Sala the Pious: “The world will exist for no less than eighty-five jubilees [that is, 85*50 = 4250 years], and in the last jubilee the Son of David will come.” He asked him: “In its beginning or at its end?” He answered: “I do not know.” [Rav Y’huda then asked:] “Will it [the last jubilee] be complete or not?” He said to him: “I do not know.” Rav Ashi said; “This is what Elijah told him; ‘Until the last jubilee expect him not; from then on expect him.’” So no hurry, there's another 260 jubilees (1300 years) or thereabouts to go. Babylonian Talmud Sanhedrin 97b[14]
xxx/ellauri148.html on line 256: R. Alexandri said: “R. Y’hoshua’a ben Levi explained: ‘If they will be righteous, [the Messiah will come] on the clouds of heaven (Daniel 7:13); if they will not be righteous, [he will come] as a poor man riding upon an ass (Zech. 9:9)….King Shabur [Sapur] said to Sh’muel: “You say that the Messiah will come upon an ass; I shall send him a well-groomed horse.” He answered “do you, perchance, have a horse of a hundred colors?” Babylonian Talmud Sanhedrin 98a[20]
xxx/ellauri148.html on line 266: R. Hiyya bar Yosef said: “In the future the pious will sprout up and emerge in Jerusalem, as it is said, They will blossom out of the city like grass of the earth (Ps. 72:16)… And they will rise up in their garments, as can be concluded from the wheat; If the wheat, which is buried naked, rises in several clothes, how much more so the pious who are buried in their clothes.” Babylonian Talmud Ta’an 2 a[22]
xxx/ellauri148.html on line 278: Rabba said in the name of R. Yohanan: “Jerusalem of this World is not like Jerusalem of the World to Come. Jerusalem of This world—anybody who wants to go up to visit her, can do so; but to Jerusalem of the World to Come only those can go up who are invited to come…” And Rabba said in the name of R. Yohanan: “In the future, the Holy One, blessed be He, will elevate Jerusalem by three parasangs…Resh Laqish said: “In the future the Holy One, blessed be He, will add to Jerusalem a thousand gardens, a thousand towers, a thousand fortresses, and a thousand passages, and each of them will be like sepphoris in its tranquil days, and there were in it 180,000 marketplaces of merchants of pot dishes.” (Babylonian Talmud Bab. Bath. 75b)[24]
xxx/ellauri148.html on line 546: Juutalaisen tradition mukaan Salomo kirjoitti kolme Raamatun kirjoista, ja nämä kirjat vastaavat ihmisen elämän kolmea vaihetta: Laulujen laulu kuvaa nuoruuden tarmoa ja halua, Sananlaskut kypsän iän viisautta, ja Saarnaajan kirja vanhuuden kyynisyyttä. Talmudin ja Koraanin mukaan Salomo oli profeetta.
xxx/ellauri157.html on line 206: In Judaism, similar figures arbitrated between earthly realities and spiritual realms since before the establishment of Talmudic Judaism in the 3rd century. However, it was only in the 16th century that these figures were called Baalei Shem. It looks like a Jewish reflex of the cotemporaneous revivalist movements among the protestants. Herbal folk remedies, amulets, contemporary medical cures as well as magical and mystical solutions were used in accordance with traditional Kabbalistic teachings as well as adapted Lurianic guidelines in the Middle Ages.
xxx/ellauri157.html on line 246: The "love of God" and "fear of God" receive different interpretations across the historic texts of Judaism, from their different appellations in the Song of Songs, Talmud, Medieval Jews, Mussunmussun, and the Kabbalah. For Maimonides, love and fear came from the wonders of Creation, which could reveal the presence of their Creator.
xxx/ellauri157.html on line 616: It wasn´t until the Reform movement that large numbers of Jews departed from more traditional Orthodox teachings. Reform Jews, who focus on the concept of ethical monotheism, believe that only the ethical laws of the Torah are binding. Additionally, they believe that other laws, like those laws in the Talmud, were products of their time and place, and so it was not necessary to treat them as absolute.
xxx/ellauri157.html on line 622: Hasidic Judaism is a movement within Haredi Judaism that focuses on the study of the spiritual and joyful elements of the Talmud. It is like Hewbrew Pentecostal movement. It has its roots in the anti-Kabbalah movements of the 13th century. Hasidim focus on a loving and joyful observance of the laws laid out in the Torah, and a boundless love for everything God created. Members live in small, separate communities, and are often noted for their distinctive clothing.
xxx/ellauri166.html on line 284: Der junge Deutscher wurde nach den Grundsätzen des orthodoxen Judentums erzogen, erlernte Thora, Talmud und die hebräische Sprache und zeigte zunächst auch Interesse für den Zionismus. Um die Zeit seiner Bar Mitzwa verlor er jedoch seinen Glauben, als er, um „Gott zu prüfen“, am Grabe eines Zaddik unkoscheres Essen aß und in der Folge, als nichts passierte, zum Atheisten wurde. Mit 16 Jahren veröffentlichte er in einer polnischen literarischen Zeitschrift jiddische und polnische Verse meist mystischen Inhalts und übersetzte hebräische, lateinische, deutsche und jiddische Beiträge ins Polnische. Seinen Lebensunterhalt verdiente er bis 1939 vor allem als Korrektor.
xxx/ellauri166.html on line 306: The Shechinah Herself also stumbles and falls into the mud. Her children, our own souls, bring her there. So that now She, too, can no longer redeem them without redeeming Herself. Her destiny becomes wrapped up in theirs.
xxx/ellauri166.html on line 310: We are all international activists—the yeshivah student struggling for clarity in an abstruse Talmudic passage, the storeowner who refuses to sell faulty merchandise, the little girl joyfully lighting her candle before Shabbat, the hiker who reaches the top of her climb and breathlessly recites a blessing to the Creator for the magnificent view, the young father who has just now started wrapping tefillin every morning, the subway commuter who lent the guy next to him a shoulder to sleep upon, and the simple Jew who checks for a kosher symbol on the package before making a purchase. Our destiny is tied to the destiny of those books, that merchandise, that time of the week, that mountain, that morning rush, that neighbor and that train, and the food in that package. We cannot live without them, and their redemption cannot come without us. We are all sanitation workers.
xxx/ellauri166.html on line 323: In some sources, shekhinah represents the feminine attributes of the presence of Cod, shekhinah being a feminine word in Hebrew, based especially on readings of the Talmud.
xxx/ellauri166.html on line 390: Shlomo Yitzchaki (Hebrew: רבי שלמה יצחקי; Latin: Salomon Isaacides; French: Salomon de Troyes, 22 February 1040 – 13 July 1105), today generally known by the acronym Rashi (see below), was a medieval French rabbi and author of a comprehensive commentary on the Talmud and commentary on the Hebrew Bible (the Tanakh). Acclaimed for his ability to present the basic meaning of the text in a concise and lucid fashion, Rashi appeals to both learned scholars and beginner students, and his works remain a centerpiece of contemporary Jewish study. His commentary on the Talmud, which covers nearly all of the Babylonian Talmud (a total of 30 out of 39 tractates, due to his death), has been included in every edition of the Talmud since its first printing by Daniel Bomberg in the 1520s. His commentary on Tanakh—especially on the Chumash ("Five Books of Moses")—serves as the basis for more than 300 "supercommentaries" which analyze Rashi's choice of language and citations, penned by some of the greatest names in rabbinic literature.
xxx/ellauri166.html on line 395: Drawing on the breadth of Midrashic, Talmudic and Aggadic literature (including literature that is no longer extant), as well as his knowledge of Hebrew grammar and halakhah, Rashi clarifies the "simple" meaning of the text so that a bright child of five could understand it. At the same time, his commentary forms the foundation for some of the most profound legal analysis and mystical discourses that came after it. Scholars debate why Rashi chose a particular Midrash to illustrate a point, or why he used certain words and phrases and not others. Rabbi Shneur Zalman of Liadi wrote that "Rashi's commentary on Torah is the 'wine of Torah'. It opens the heart and uncovers one's essential love and fear of Cod.
xxx/ellauri166.html on line 399: . Rashi's commentary, drawing on his knowledge of the entire contents of the Talmud, attempts to provide a full explanation of the words and of the logical structure of each Talmudic passage. Unlike other commentators, Rashi does not paraphrase or exclude any part of the text, but elucidates phrase by phrase. Often he provides punctuation in the unpunctuated text, explaining, for example, "This is a question"; "He says this in surprise", "He repeats this in agreement", etc.
xxx/ellauri166.html on line 403: Another legend states that Rashi died while writing a commentary on Talmud, and that the very last word he wrote was 'tahor,' which means pure in Hebrew - indicating that his soul was pure as it left his body.
xxx/ellauri166.html on line 405: The Tosafot, Tosafos or Tosfot (Hebrew: תוספות) are medieval commentaries on the Talmud. They take the form of critical and explanatory glosses, printed, in almost all Talmud editions, on the outer margin and opposite Rashi's notes.
xxx/ellauri166.html on line 408:
mud_%28Daf_Beis_of_Maseches_Brachos%29.jpg/220px-First_page_of_the_first_tractate_of_the_Talmud_%28Daf_Beis_of_Maseches_Brachos%29.jpg" />
xxx/ellauri166.html on line 410: The first page of the Vilna Edition of the Babylonian Talmud, Tractate Berachot, folio 2a.
xxx/ellauri166.html on line 411: The main text in the middle is the text of the Talmud itself. To the right, on the inner margin of the page, is Rashi's commentary; to the left, on the outer margin, the Tosafot
xxx/ellauri166.html on line 417: In general, Rashi provides the peshat or literal meaning of Jewish texts, while his disciples known as the Tosafot ("additions"), gave more interpretative descriptions of the texts. The Tosafot's commentaries can be found in the Talmud opposite Rashi's commentary. The Tosafot added comments and criticism in places where Rashi had not added comments. The Tosafot went beyond the passage itself in terms of arguments, parallels, and distinctions that could be drawn out. This addition to Jewish texts was seen as causing a "major cultural product" which became an important part of Torah study.
xxx/ellauri166.html on line 419: Up to and including Rashi, the Talmudic commentators occupied themselves only with the plain meaning ("peshaṭ") of the text; but after the beginning of the twelfth century the spirit of criticism took possession of the teachers of the Talmud. Thus some of Rashi's continuators, as his sons-in-law and his grandson Samuel ben Meïr (RaSHBaM), while they wrote commentaries on the Talmud after the manner of Rashi's, wrote also glosses on it in a style peculiar to themselves.
xxx/ellauri166.html on line 421: The Tosafot do not constitute a continuous commentary, but rather (like the "Dissensiones" to the Roman Code of the first quarter of the twelfth century) deal only with difficult passages of the Talmud. Single sentences are explained by quotations which are taken from other Talmudic treatises and which seem at first glance to have no connection with the sentences in question. On the other hand, sentences which seem to be related and interdependent are separated and embodied in different treatises. The Tosafot can be understood only by those who are well advanced in the study of the Talmud, for the most entangled discussions are treated as though they were simple. Glosses explaining the meaning of a word or containing a grammatical observation are very rare.
xxx/ellauri166.html on line 444: Kreikaksi tefillin tunnetaan nimellä profylakterion. Myöhemmin tefillinien koko ja valmistustapa standardoitiin Talmudissa.
xxx/ellauri167.html on line 93: He is today best remembered as the author of A Dictionary of Angels, Including the Fallen Angels (1967), a populist work detailing the types of angel classes and their roles. This was a popularised compendium of angelology from Talmud, kabbalah, medieval occult writers, gothic grimoires and other sources.
xxx/ellauri169.html on line 393: She has thousands of followers and has made millions of dollars performing as Ramtha at seminars ($1,000 a crack) and at her Ramtha School of Enlightenment, and from the sales of tapes, books, and accessories (Clark and Gallo 1993). She must have hypnotic powers. Searching for self-fulfillment, otherwise normal people obey her command to spend hours blindfolded in a cold, muddy, doorless maze. In the dark, they seek what Ramtha calls the ‘void at the center.’
xxx/ellauri176.html on line 659: 38. Olkavarsissani tuntuva kipu oli miltei sietämätöntä. Olin niin liikuttunut että pyyhin silmiäni mutaisilla käsillä. Unohdin kokonaan käsissäni olevan mudan! Tim-koira rummutti maata hännällään ja näytti nauravan. Otosan näyttää aika pahalta mutta hänet saadaan kuntoon sairaalassa. Omassa olotilassani ei ollut paljon kehumista niin fyysisest kuin psyykisest. Mutaa käsissä ja naamassa!
xxx/ellauri176.html on line 811: 95. Japanissa perhe saa taas tulla suutaan soittamaan oikeussaliin. Grahamin ja Kriden mielestä se on erinomainen idea. Vitun klaanitouhua. 1 mudan lapioijista on asianajaja. Ylläri.
xxx/ellauri177.html on line 665: Eikö hän tiennyt petoksistaan? eikö hän tiennyt, että hän usein leikkii lähestymällä pehmeillä tassuilla ja kaivavansa niitä sitten veitsen tavoin uhriensa luihin? Ja hänen raivonsa kaksinkertaistui, kun hän ajatteli joutuneensa tähän ansaan kuin lapsi. Joten hän olisi edelleen maassa, ja synti kyykisi voitokkaasti rinnassaan! Tässä hän nyt kielsi Jumalan. Se oli kohtalokas virhe. Haureus tappoi uskon. Sitten dogma mureni. Epäily lihaa kohtaan, vedoten sen saastaisuuteen, riitti pyyhkäisemään koko taivaan. Jumalallinen sääntö ärsytti, mysteerit saivat ihmiset hymyilemään; alennetun uskonnon nurkassa he makaavat keskustelemassa sen pyhäinhäväisyydestä, kunnes he olivat kaivaneet itselleen reiän mudassaan nukkuvalle eläimelle. Sitten tulivat muut kiusaukset: kulta, valta, vapaa elämä, vastustamaton tarve nauttia, mikä toi kaiken takaisin suureen himoon, vaurauden ja ylpeyden vuoteelle. Ja me ryöstimme Jumalaa. He rikkoivat hirviöt ripustaakseen ne naisen epäpuhtaudelle.
xxx/ellauri178.html on line 43: Myöhempien aikojen lukijat, jotka pääsevät perehtymään Philip Rothinkin kaltaisen, yksityisyyttään tiukasti varjelevan kirjailijan salaisuuksiin, voivat kivuttomasti varmistaa, oliko taiteilijalla kenties painaviakin syitä niljakkaan omaelämakerrallisen aineiston kirjaan pierauttamiseen. (Paizi siis raha, exhibitionismi ja kostonhimo.) Noita samoja lukijoita on melkein pakko kadehtia niistä ulkokirjallisista tiedoista joita uutterat elämäkerturit luultavasti saavat kaivettua esiin. Kuinka jännittävää olisikaan jo nyt tutustua siihen mitä Philip Rothin (tai Saul Bellowin tai Norman Mailerin tai Bernard Malamudin) kaltaisten nuppikullien teosten runttaamien naisten mahdolliset esikuvat ajattelevat romaanien haaraväliin juuttuneista rakkaussuhteista. Semmoiset năkökulmat ehkä korjaisivat mieskirjailijoiden karkeimpia -epaoikeudenmukaisuuksia: ainakin romaanien hirviomäisimmät naiset saisivat koston mahdollisuuksia. Hahaa, nyt ollaan siinä pisleessä ja hyvin tiedetään, että ne kirjat on täyttä valetta, toxista misogyynistä panettelua paneskelun lomassa.
xxx/ellauri179.html on line 932: Bloomin’ idol made o’ mud— Vitun mudasta tehty idoli---
xxx/ellauri186.html on line 348: Napoleon seisoi Arcolen mudassa huono-onnisesti kaaduttuaan, seisoi siinä mietteliäästi nenäänsä myöten unkarilaisten luotien murentaessa savea joenrannan penkasta.
xxx/ellauri186.html on line 368: Dagon on poliisin vanha tuttu, sen mainizee de Vigny misogyynisessä Simpson runossaan (albumi 146), se löytyy Kanaanin jumalien aakkosellisesta listasta (albumi 171), ja Samuli Kukon kirjan resymeestä (albumi 185). H. P. Lovecraftin kertomuksissa Dagon esiintyy syyläisten Syväläisten valtiaana ja pahana olentona. Tulija ojentaa sielunsa Dagonille kuin mudun sen tutuissa mutaisissa vesissä.
xxx/ellauri186.html on line 392: Seuraavat juutalaiset kirjailijat mainitaan tiheimmin kun keskustellaan kafkalaisuudesta amerikkalaisessa romaanissa ja novellissa: Nathanael West, Isaac Rosenfeld, Delmore Schwartz, Paul Doodman, Saul Bellow, Norman Mailer, J. D. Salinger, Bernard Malamud, Philip Roth, Joseph Heller, Meyer Liben ja Susan Sontag. Sietää muistaa tutkijoiden varaus. Kafkan vaikutus on useimmiten ollut epäsuora ja kietoutunut Freudin ohella muidenkin idealähteiden kanssa: Dostojevski, Kierkegaard, Buber, Reich, Trotski, Sartre... Harvoin se näkyy niin voimallisen tarttuvana kuin Isaac Rosenfeldin (1918-1956) lyhyissä paraabeleissa.
xxx/ellauri186.html on line 750: When the boy Jesus was five years old, he was playing at the ford of a rushing stream. And he gathered the disturbed water into pools and made them pure and excellent, commanding them by the character of his word alone and not by means of a deed. Then, taking soft clay from the mud, he formed twelve sparrows. It was the Sabbath when he did these things, and many children were with him. And a certain Jew, seeing the boy Jesus with the other children doing these things, went to his father Joseph and falsely accused the boy Jesus, saying that, on the Sabbath he made clay, which is not lawful, and fashioned twelve sparrows. And Joseph came and rebuked him, saying, “Why are you doing these things on the Sabbath?” But Jesus, clapping his hands, commanded the birds with a shout in front of everyone and said, “Go, take flight, and remember me, living ones.” And the sparrows, taking flight, went away squawking. (Sparrows don't squawk, they tweet. Perhaps they were ducks?) When the Pharisee saw this he was amazed and reported it to all his friends. (Inf: 1:1-5 italics added for emphasis
xxx/ellauri187.html on line 258: Parempina päivinä José olis kyllä tarttunut inkvisiittiön rattaisiin kuten ne 1500-luvun lapsenmurhasta syytetyt juutalaiset jotka aloittivat sefardien vainon ja karkotuxen Epsanjasta. Juutalaisia ja mustalaisia epäillään säännöttömin väliajoin lapsenryöstöstä ja kannibalismista, joteskin ne taitaa olla apinoiden mielestä rikoxista pahimmat. No just niitähän ne Malamudin simpanssitkin harrastivat. Kz. lisää julmuuxia täältä. Vrt. myös Dostojevskia albumissa 111. Kz. myös Chicagon selkkaus alempana.
xxx/ellauri193.html on line 596: But it’s not just the imaginary humiliations. There’s just something off-putting about deciding that two bodies of work are of exactly equal merit. I’m all for the notion that literature is such a varied seascape that it’s impossible to get your bearings, let alone arrange things in order; and I’m comfortable with the idea that, of course, some writers are better than others. But once the scorekeeping gets specific, it just feels wrong. What’s better, Guernica or Citizen Kane? The Velvet Underground and Nico or really good Mexican food? The Great Gatsby or your best friend in high school? These are ridiculous questions, and the fairest answer—ladies and gentlemen, it’s a tie!—somehow muddies all the contestants, even the enchiladas.
xxx/ellauri200.html on line 79: For bonus points, they may chant "ohm", a real life Hindu and Buddhist mantra. It's usual too to keep the hands in a mystic gesture, called mudra (usually the chin mudra, with the index fingers touching the thumbs, or alternatively shunya mudra, with the middle fingers instead).
xxx/ellauri200.html on line 561: Chuck Norris, Sylvester Stallone ja Arnold Schwarzenegger ovat valtavieteissä rypeviä suonikkaita sikoja. Hyvin sanottu. Vaikkylne pikemminkin on apinoita kuin sikoja. Siat on suht vähään tyytyväisiä. Rypevät mudassa ja röhkivät.
xxx/ellauri200.html on line 603: slime crawling up from mud to live and die, Lima joka nousee mudasta elämään ja kuolemaan,
xxx/ellauri208.html on line 1124: Oskun henkilöt ja tapahtumat ovat yhtä kirveellä veistettyjä kuin esikuviensa Koraanin ja Talmudin. Hemmetti että osaa olla yxinkertaista, tää on samanlaista aivotonta mölyapinoiden hoilausta kuin äsken Ilmattarentiellä kuulunut teinimaratoonarien mölinä. Ja Säkkijärven polkka!
xxx/ellauri208.html on line 1171: Juupa juu, oikein arvattu pappa betalar, lisäxi Jasmine bylsii Rifaalta salaa isoa cheefiä ja hankki sillä extraknäckiä. Rifaa ei ollut lukenut Talmudia, missä sanotaan että vaimon pitäminen kyrvän puutteessa on syntiä.
xxx/ellauri215.html on line 143: In 1961 Roth visited Bernard Malamud in Oregon. Roth was still in his twenties and had just published his first book of stories, Goodbye, Columbus. Malamud was almost 50 and one of the most famous writers in America. This meeting was immortalised in one of Roth’s greatest books, The Ghost Writer. In this 1979 work, a young writer, Nathan Zuckerman, visits EI Lonoff, a first-generation immigrant modelled on Malamud, who found a new voice for Jewish-American literature. He had found a voice but, more importantly, he had a subject: “life-hunger, life-bargains, and life-terror”—a Jewish experience rooted in the traumas of east Europe and Russia.
xxx/ellauri215.html on line 152: Kekäs se tää Lonoff niikö oli? Ilmeisesti Bernard Malamud. Lonoff was, according to Morris Dickstein, “based on Malamud” (Dickstein 189) and, according to Louis Harap, “a transparent representation of Bernard Malamud” (Harap 146). Berny taisi tosiaan olla tollanen anaalinen vaimonpetturi, itki nussiessaan nubiileja coedejä.
xxx/ellauri215.html on line 155: In 1942, Malamud met Ann De Chiara (November 1, 1917 – March 20, 2007), an Italian-American Roman Catholic, and a 1939 Cornell University graduate. They married on November 6, 1945, despite the opposition of their respective parents. Ann typed his manuscripts and reviewed his writing. Ann and Bernard had two children, Paul (b. 1947) and Janna (b. 1952). Janna is the author of a memoir about her father, titled My Father Is A Book.
xxx/ellauri215.html on line 157: Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist, and a book.
xxx/ellauri215.html on line 179: Roth on niin kateellinen Malamudille eze panee sen panemaan Anne Frankia. Kyllähän Anne olikin ihan panettava sinänsä, ei siinä midiä.
xxx/ellauri215.html on line 200: "Amy" Rothia ei nappaa kansanparannustyö, vaan kosto. Kirveellä päähän niinkö Lisbet Salander isäpapalle. Mutta kenelle? Turhaa pelleilyä, mutta ach niin jutkua. Talmud on täynnä kostotoimia, se on Jahven puuhista ihan rakkainta.
xxx/ellauri215.html on line 442: WEDNESDAY, April 13, 2022 (HealthDay News) -- The more orgasms you have, the more you come to expect. And the reverse is also true, according to a new study of the so-called orgasm gap -- in which men climax far more often than their female partners. Haha of course, when the male comes, its GAME OVER, and it takes just 5 to 40 thrusts! "Our expectations are shaped by our experiences, so when women orgasm less, they will desire and expect to orgasm less," said study author Grace Wetzel, a doctoral student in social psychology at Rutgers University in New Brunswick, N.J. "If women lower their expectations in this way, the more orgasm inequality may perpetuate in relationship," she said in a Rutgers news release. What else is new? How many times female orgasm is mentioned in Talmud?
xxx/ellauri215.html on line 445:
Proper fucking in Talmud
xxx/ellauri215.html on line 447: Talmud, Ketubot 61b
xxx/ellauri215.html on line 450: Talmud, Eruvin 100b
xxx/ellauri215.html on line 453: Talmud, Yevamot 62b
xxx/ellauri215.html on line 456: Talmud, Eruvin 100b
xxx/ellauri215.html on line 459: Talmud, Ketubot 48a
xxx/ellauri215.html on line 465: Talmud, Niddah 17a
xxx/ellauri215.html on line 468: Talmud, Gittin 70a
xxx/ellauri215.html on line 471: Talmud, Niddah 13b
xxx/ellauri232.html on line 293: Ne ovat myös luettelo omista vastuistamme. Esimerkiksi tieto viittaa Talmud Tooraan, Toora-tutkimukseen, joka on yksi suurimmista mitzvoteista, koska se tuo kaikki muut perässään. (Kansani rukouskirja, Vol. 2: Perinnäisrukouxet, nykyaikaiset reunahuomautuxet – The Amidah, Rabbi Lawrence A. Hoffman (Toimittaja), 101)
xxx/ellauri233.html on line 386: Elijah ben Solomon Zalman, (Hebrew: ר' אליהו בן שלמה זלמן Rabbi Eliyahu ben Shlomo Zalman) known as the Vilna Gaon (Yiddish: דער װילנער גאון, Polish: Gaon z Wilna, Lithuanian: Vilniaus Gaonas) or Elijah of Vilna, or by his Hebrew acronym HaGra ("HaGaon Rabbenu Eliyahu": "The sage, our teacher, Elijah"; Sialiec, April 23, 1720 – Vilnius October 9, 1797), was a Talmudist, halakhist, kabbalist, tobacconist, and the foremost leader of misnagdic (anti-hasidic) Jewry of the past few centuries. He is commonly referred to in Hebrew as ha-Gaon he-Chasid mi-Vilna, "the pious hasid from Vilnius".
xxx/ellauri233.html on line 391: According to Legend he had committed the Tanakh to memory by the age of four, and aged seven he was taught Talmud by Moses Margalit, future rabbi of Kėdainiai and the author of a commentary to the Jerusalem Talmud, entitled Pnei Moshe ("The Face of Moses"). He possessed an eidetic memory, just like Stieg Larsson's heroine Lisbet. By eight, he was studying astronomy during his free time. From the age of ten he continued his studies without the aid of a teacher, and by the age of eleven he had committed the entire Talmud to memory.
xxx/ellauri233.html on line 393: Through his annotations and emendations of Talmudic and other texts, he became one of the most familiar and influential figures in rabbinic study since the Middle Ages. He is considered as one of the Anachronim, and by some as one of the Rishonim. The Acharonim "the last ones" follow the Rishonim, the "first ones"—the rabbinic scholars between the 11th and the 16th century following the Geonim and preceding the Shulchan Aruch. According to many rabbis the Shulkhan Arukh is an Acharon. Some hold that Rabbi Yosef Karo's first bestseller Beit Yosef has the halakhic status of a Rishon, while his later blockbuster Shulkhan Arukh has the status of an Acharon. The publication of the Shulchan Aruch thus marks the transition from the era of Rishonim to that of Acharonim. According to the widely held view in Orthodox Judaism, the Acharonim generally cannot dispute the rulings of rabbis of previous eras unless they find support from other rabbis in previous eras. Yet the opposite view exists as well.
xxx/ellauri233.html on line 404: His extensive explanations are largely inscrutable to any but advanced talmudists. Actually they too don't have a clue but they keep a lid on it.
xxx/ellauri233.html on line 412: Until the age of 12, he studied under Issachar Ber in Lyubavichi (Lubavitch); he distinguished himself as a Talmudist, such that his teacher sent him back home, informing his father that the boy could continue his studies without the aid of a teacher. At the age of 12, he delivered a discourse concerning the complicated laws of Kiddush Hachodesh, to which the people of the town granted him the title "Rav". The misnagdim, on the other hand, dubbed him "Rebbe Schlemiel".
xxx/ellauri235.html on line 475: He empowered children with his stories, though the content was sometimes questioned for its open references to magic, racism, alcohol abuse, and use of words like “ass” and “slit”. Of course with his free use of such words, maybe it shouldn’t be surprising that he was simultaneously trying his hand at children's genitals and pornographic stories for Playboy, further muddying his reputation.
xxx/ellauri237.html on line 855: Antes de interesarse por la psicología, primero estudió derecho en la City College de Nueva York (CCNY). Tras casarse con Berta Goodman, su prima mayor, se mudó Wisconsin para asistir a la universidad de esa ciudad. Fue aquí donde comenzó a estudiar psicología. Trabajó con Harry Harlow, famoso por sus experimentos con crías de mono y el comportamiento del apego. Tras graduarse y doctorarse en esta disciplina, volvió a Nueva York para trabajar con E.L. Thorndike en la Universidad de Columbia, donde empezó a interesarse en la investigación experimental de la sexualidad humana. En este periodo de su vida, comenzó a dar clases en el Brooklyn College y entró en contacto con muchos psicólogos europeos que llegaban a Estados Unidos, por ejemplo, Adler o Fromm.
xxx/ellauri250.html on line 308: Kimberly: Exactly. Once you’ve been abused, tortured, provoked, manipulated, and had your reputation dragged through the mud, it’s hard to find any sympathy for them. Deep down I feel badly that my ex had to have the pathetic parents he did, since they are the ones fully responsible for his behavior and mental disorder, but at the end of the day, he’s a grown man and needs to learn to own up to his own shortcomings. God have mercy on him… because I sure don’t.
xxx/ellauri292.html on line 285: Midrashissa Rahab on Saaran, Abigailin ja Esterin ohella yksi neljästä kauneimmasta naisesta, jotka maailma on koskaan tuntenut. Babylonian Talmudissa Rahab oli niin kaunis, että jo hänen nimensä mainitseminen saattoi ottaa ankarasti eteen (Megilla 15a). Rahabin sanotaan kääntyneen 50-vuotiaana harjoitettuaan prostituutiota 40 vuotta ja katuneen kolmea syntiä sanoen:
xxx/ellauri292.html on line 287: Universumin mestari! Olen tehnyt syntiä kolmella asialla, silmälläni, reidelläni ja vatsallani. Anteeksi kolmen asian ansioiden perusteella: köysi, ikkuna ja seinä. Eli anteeksi, että olen harjoittanut haureutta, koska vaaransin itseni, kun laskin vakoojia varten köyden seinän ikkunasta. (Babylonian Talmud, Zevahim 116a–b). Ei ihme et tää oli 10- vuotiaasta Mortonista hyvän kirjan jännin paikka.
xxx/ellauri292.html on line 307: Sen jälkeen kun Abigail paljastaa Nabalille mitä hän on tehnyt, "Jumala löi Nabalia ja hän kuoli" (jae 38), minkä jälkeen Daavid meni naimisiin hänen kanssaan. Abigailia kuvataan älykkääksi ja kauniiksi. Talmud vahvistaa tätä ajatusta mainitsemalla hänet yhdeksi "maailman neljästä ylivoimaisen kauneudesta naisesta" (muut kolme ovat Rahab, Saara ja Esther). Koska hän on naimisissa varakkaan Nabalin kanssa, hän on myös korkean sosioekonomisen aseman nainen. On epäselvää, menikö David naimisiin hiänen kanssaan, koska hän oli kiinnostunut hiänestä sexikumppaninia, vai ovelasta poliittisesta liikkeestä, vai molemmista. Veikkaan molemmista.
xxx/ellauri295.html on line 85: Kesareaa ei pie sekoittaa Tiberiaaseen, joka on 40K kotkannenän käpykylä Galilean järven rannalla. Herodes Suuren poika Herodes Antipas rakennutti Tiberiaan raamatullisen Rakkathin paikalle vuosien 14 ja 18 jaa. välillä. Vuonna 18 valmistunut kaupunki nimettiin tuolloin hallinneen Rooman keisari Tiberiuksen mukaan ja siitä tuli Galilean ihmiskalastajien pääkaupunki. 100-luvun toisella puoliskolla kaupunkiin asettui juutalainen patriarkka ja sanhedrin, mikä teki siitä käytännössä alueen juutalaisten pääkaupungin. Suuri osa Mishnasta ja Talmudista koottiin itse asiassa Tiberiaksessa ja kaupungissa toimi tunnettu rabbien kauppaopisto.
xxx/ellauri295.html on line 503: Kun länsimainen uudempi tutkimus arvostelee Paavalin kökköä tapaa argumentoida ajatuksiaan, tämä johtuu siitä, että juutalaisia hyvinkin yksilöllisiä targumentointitapoja ei tunneta. Prof. Shmuel Saf- "ai on sanonut, että "talmudin tiedot antavat välttämättömän taustan Uuden testamentin oikealle ymmärtämiselle". Rabbit antavat myös ohjeen tutkijan työtavalle: "Vanha testamentti johtaa targumiin, targum johtaa mishnaan, mishna johtaa talmudiin." Ja talmud korostaa: "Koko toora kokonaisuudessaan on useimmille hepreaa, mutta siihen liittyy myös asioita targumeista. Ja targum johtaa taas... noniin, mennään taas, matikasta maitopyörään, maitopyörästä pytikkään.
xxx/ellauri295.html on line 560: Aramea (syyr. ܐܪܡܝܐ arāmāyā hepr. ארמיא arāmît) on Lähi-idässä käytetty, länsiseemiläisestä kantakielestä kehittynyt seemiläinen kieli. Vanhimmat arameankieliset kirjoitukset ovat 900-luvulta eaa. Aramean kieltä käytettiin myös roomalaisessa Juudeassa, ja yleisesti uskotaan sen olleen Jeesuksen äidinkieli. Eräät osat Vanhaa testamenttia on kirjoitettu alun perin arameaksi, samoin suurin osa juutalaista Talmudia. Huumorintajuiset orientalistit Alphonse Mingana ja Christoph Luxenberg katsovat, että myös Koraani on ainakin osittain kirjoitettu arameaksi, syyro-arameaksi, tai niiden ja arabian sekakielellä. Kirjoituksen tarkkeet on kuitenkin myöhemmin lisätty olettaen, että kieli olisi ollut puhdasta arabiaa. Tämä olisi johtanut lukuisiin Koraanin tekstiä koskeviin väärinkäsityksiin, esimerkiksi viinirypäleiden tulkitsemiseen Paratiisin neidoiksi.
xxx/ellauri295.html on line 576: The Talmud (/ˈtɑːlmʊd, -məd, ˈtæl-/; Hebrew: תַּלְמוּד, romanized: Talmūḏ) is the central text of Rabbinic Judaism and the primary source of Jewish religious law (halakha) and Jewish theology. Until the advent of modernity, in nearly all Jewish communities, the Talmud was the centerpiece of Jewish cultural life and was foundational to "all Jewish thought and aspirations", serving also as "the guide for the daily life" of Jews. Talmud translates as "instruction, learning", from the Semitic root LMD, meaning "teach, study".
xxx/ellauri295.html on line 580: The Talmud has two components: the Mishnah (משנה, c. 200 CE), a written compendium of the Oral Torah; and the Gemara (גמרא, c. 500 CE), an elucidation of the Mishnah and related Tannaitic writings that often ventures onto other subjects and expounds broadly on the Hebrew Bible. The term "Talmud" may refer to either the Gemara alone, or the Mishnah and Gemara together.
xxx/ellauri295.html on line 584: The Gemara (also transliterated Gemarah, or in Yiddish Gemore) is an essential component of the Talmud, comprising a collection of rabbinical analyses and commentaries on the Mishnah and presented in 63 books. The term is derived from the Aramaic word גמרא and rooted in the Semitic word ג-מ-ר (gamar), which means "to finish" or "complete".
xxx/ellauri296.html on line 154: Auringonlaskun aikaan Av-kuun yhdeksännen päivän alussa babylonialaiset sytyttivät temppelin tuleen. Talmudissa (Taanis 29a) kerrotaan, että tuli alkoi yöllä juuri sapatin päätyttyä. Toisin sanoen sinä vuonna itse Av:n yhdeksännen päivä tapahtui sunnuntaina. Sunnuntai-iltana se tuhoutui täysin.Av:n yhdeksäs päivä tuli paastopäiväksi juutalaisessa kalenterissa.
xxx/ellauri296.html on line 310:
xxx/ellauri296.html on line 461: Synnin hylkääminen, kun hänellä on jälleen mahdollisuus syyllistyä siihen, kuten viisaat sanoivat: ”Kuka on todella katumuksentekijä…? Hän, jota on koeteltu ja joka ilmaantuu puhtaana kohdatessaan saman kiusauksen samassa paikassa…” (B. Talmud Yoma 86b). Toisin sanoin, kun kiusaus tulee esiin, kyrpä ojentuu ja taipumus pahaan voimistuu, hän voittaa taipumuksensa pahaan taivaspelkonsa johdosta. Kikkeli nuukahtaa ja rypistyy pienexi kuin avantouimarilla. Ja jos kiusaus ei tule esiin, jatkakoot hän päivittäin taivaspeloissaan kaikissa asioissa… ja tämä on parannuksen korkein aste: jatkuva angstaus. Shynti, ahdishtush.
xxx/ellauri296.html on line 635: Okei siis Joseph Ber Soloveitchik ( heprea : יוסף דב הלוי סולובייצ׳יק Yosef Dov ha-Levi Soloveychik ; 27. helmikuuta 1903 ja 9. huhtikuuta ,1993 ) oli amerikkalainen rabbi-majuri, talmudi-majuri ja näytti aika lailla gopherilta. Hän oli Liettuan juutalaisen Soloveitchik-rabiinidynastian jälkeläinen.
xxx/ellauri296.html on line 638: Hän toimi neuvonantajana, oppaana, mentalistina ja roolimallina kymmenille tuhansille juutalaisille sekä talmudin tutkijana että uskonnollisena johtajana. Moderni ortodoksinen juutalaisuus pitää häntä tärkeänä hahmona.
xxx/ellauri303.html on line 40:
mud.jpg/1460px-Carl_Schleicher_Eine_Streitfrage_aus_dem_Talmud.jpg?20120818181441" width="100%" />
xxx/ellauri303.html on line 41:
xxx/ellauri303.html on line 252: 30-vuotiaana ReMO palasi Lublinista kotikaupunkiinsa Krakovaan ja perusti sinne suuren Yeshivan. Koska ReMO oli melko varakas, hän tuki Jeshivan oppilaita omalla kustannuksellaan. Eli siis hän palasi Krakovaan noin 1550 ja perusti suuren jeshivan, jossa hän varakkaana miehenä pukki oppilaitaan. Opetuksessaan hän vastusti pilpulia ja painotti yksinkertaista Talmudin tulkintaa.
xxx/ellauri303.html on line 260: Kaikkiaan hänen teoksiaan painettiin kymmenen, ja useita muita oli painettavaxi kelpaamattomia. Hänen teoksensa ovat todiste ReMO:n monipuolisesta oppimisesta ja suuruudesta Talmudissa sekä filosofiassa, tähtitiedossa ja historiassa.
xxx/ellauri303.html on line 369: Varhaisimmat piyyutimit ovat peräisin Talmudista ( n . 70 – n. 500 jKr. ) [ viittaus vaaditaan ] ja Geonimin ajalta ( n. 600 – n. 1040 ). [ tarvittava lainaus ] He olivat "valtaosin" kotoisin Eretz Yisraelista tai sen naapurista Syyriasta, koska vain siellä heprean kieli oli riittävästi viljelty, jotta sitä voitiin hallita tyylillisesti oikein, ja vain siellä se saatiin puhumaan niin ilmeikkäästi.
xxx/ellauri303.html on line 370: Geonim ( heprea : גאונים ; heprea: [ɡe(ʔ)oˈnim] ; myös translitteroitu Gaonim , yksikössä Gaon ) olivat kahden suuren Babylonian Talmudiakatemian, Timon ja Pumban ja Abbaten, kalifaatissa hyväksyttiin juutalaisyhteisön henkisiä johtajia maailmanlaajuisesti varhaiskeskiajalla , toisin kuin Resh Galuta ( exilarkki ), joka käytti maallista valtaa juutalaisiin islamilaisissa maissa.
xxx/ellauri303.html on line 374: Geokätköilyllä oli merkittävä ja ratkaiseva rooli Tooran ja juutalaisen lain välittämisessä ja opettamisessa . He opettivat Talmudia (siis Gemaraa ja Mishnaa) ja päättivät asioista, joista ei ollut annettu päätöstä Talmudin aikana.
xxx/ellauri303.html on line 382: Yarchei Kallankarin kolmen ensimmäisen viikon aikana ensimmäisessä rivissä istuvat tutkijat raportoivat Talmudin tutkielmasta (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Talmud), joka oli määrätty tutkittavaksi edellisten kuukausien aikana; neljännellä viikolla kutsuttiin muut tutkijat ja myös osa oppilaista. Keskusteluja seurasi, ja vaikeita kohtia esitettiin gaonille, joka myös osallistui näkyvästi keskusteluihin ja moitti vapaasti kaikkia kollegion jäseniä, jotka eivät olleet stipendin tasoa.
xxx/ellauri303.html on line 426: Ortodoksinen juutalaisuus korostaa koulutusohjelmissaan useita perusperiaatteita, joista tärkeintä on uskoa siihen, että on yksi ainoa, kaikkitietävä , transsendentti , ei-yhdistetty Jumala , joka loi maailmankaikkeuden ja on edelleen huolissaan sen hallinnasta. Perinteinen juutalaisuus väittää, että Jumala teki liiton juutalaisten kanssa Siinain vuorella ja ilmoitti heille lakinsa ja 613 käskynsä kirjoitetun ja suullisen Tooran muodossa . Rabbiinijuutalaisuudessa Toora koostuu molemmista kirjoitetusta Toorasta ( Pentateuk) ja suullisen lain perinne, josta suuri osa myöhemmin kodifioitiin pyhissä kirjoituksissa (ks. Mishna , Talmud ).
xxx/ellauri303.html on line 459: Juutalaisuus on usein korostanut tiukkaa monoteismia ja "jumaluuden yksinoikeutta" ja rukousta suoraan Jumalalle; viittauksia enkeleihin tai muihin välittäjiin kuten Neizyt Maariaan ei tyypillisesti nähdä juutalaisessa liturgiassa tai siddureissa (rukouskirjoissa). Maimonidesin viides uskon periaate sanoo: "Uskon täydellisellä uskolla, että on vain oikein rukoilla Jumalaa", ja tämä nähdään usein sanovana, että "ei saa rukoilla ketään tai mitään muuta. Tämä periaate opettaa, että Jumala on ainoa, jota voimme palvella ja ylistää... Siksi ei ole sopivaa palvella (enkeleitä, tähtiä tai muita elementtejä) tai tehdä niistä välittäjiä tuomaan meidät lähemmäksi Jumalaa." Talmudikirjallisuus osoittaa, että joitain todisteita siitä, että enkeleitä ja muita välittäjiä kutsuvia juutalaisia rukouksia oli olemassa 1. vuosisadalla jKr., ja useita esimerkkejä talmudin jälkeisistä rukouksista on olemassa, mukaan lukien tuttu piyyut (liturginen laulu), jonka otsikkona on "Armon tuojat", lausuttu ennen ja jälkeen. Rosh Hashanah Selichotissa (juutalaisten katumusrukoukset).
xxx/ellauri303.html on line 465: Tanakhin lisäksi juutalaisuudessa on kaksi muuta tekstiperinnettä: Mishna ( juutalaista lakia selittävät traktaatit ) ja Talmud (Misnehin ja Tooran kommentit). Nämä ovat sekä juutalaisten suullisten perinteiden kodifikaatioita että editioita ja rabbiinisen juutalaisuuden suuria teoksia. Paizi hei, eikö Talmund ollut Mishna ja Gemara yhdessä?
xxx/ellauri303.html on line 467: Talmud koostuu Babylonian Talmudista (tuotettu Babylonissa noin 600 jKr.) ja Jerusalemin Talmudista (tuotettu Israelin maassa noin 400 jKr.). Babylonian Talmud on laajempi näistä kahdesta ja sitä pidetään tärkeämpänä. Talmud on Tooran uudelleenesitys "jatkuvan analyysin ja väittelyn" avulla "dialogin ja kiistan avautuessa" rabbiinisten viisaiden välillä. Talmud koostuu Mishnasta (lakisäännöstö) ja Gemarasta (arameaksi "oppiminen"), analyysistä ja kommentista kyseiseen koodiin. Rabbi Adin Kivennäissuola kirjoittaa, että "Jos Raamattu on juutalaisuuden kulmakivi, niin Talmud on keskeinen pylväs... Millään muulla teoksella ei ole ollut vastaavaa vaikutusta juutalaisen elämän teoriaan ja käytäntöön, muovaamassa vaikutusta juutalaisen elämän teoriaan ja käytäntöön" ja toteaa:
xxx/ellauri303.html on line 469: Talmud on tuhansien vuosien juutalaisen viisauden ja suullisen lain kokoelma, joka on yhtä vanha ja merkittävä kuin kirjoitettu laki (Toora) ilmaistaan siinä. Se on lain, legendan ja filosofian yhdistelmä, sekoitus ainutlaatuista logiikkaa ja taitavaa pragmatismia, historiaa ja tiedettä, anekdootteja ja huumoria... Vaikka sen päätavoitteena on tulkita ja kommentoida lakikirjaa, se on samalla taideteos, joka ylittää lainsäädännön ja sen käytännön soveltamisen. Ja vaikka Talmud on tähän päivään asti juutalaisen lain ensisijainen lähde, sitä ei voida mainita vallanpitäjänä...
xxx/ellauri303.html on line 471: Vaikka se perustuu perinteen periaatteisiin ja auktoriteetin siirtymiseen sukupolvelta toiselle, se on vertaansa vailla innokkaasti kyseenalaistamaan ja tarkastelemaan uudelleen sopimuksia ja hyväksyttyjä näkemyksiä sekä kitkemään taustalla olevia syitä. Talmudinen keskustelu- ja demonstrointimenetelmä pyrkii lähentämään matemaattista tarkkuutta, mutta turvautumatta matemaattisiin tai loogisiin symboleihin kuten ja, tai, ei.
xxx/ellauri303.html on line 473: ...Talmud on ruumiillistuma suurelle käsitteelle mitzvat talmud Toora - positiivinen uskonnollinen velvollisuus opiskella Tooraa, hankkia oppia ja viisautta, opiskelu, joka on sen oma päämäärä ja palkinto.
xxx/ellauri303.html on line 478: Ortodoksiset ja konservatiiviset juutalaiset katsovat, että Mooseksen profetia pidetään totta; häntä pidetään kaikkien profeettojen päällikkönä, jopa niistä, jotka tulivat ennen ja jälkeen häntä. Tämän uskomuksen ilmaisi Maimonides , joka kirjoitti, että "Mooses oli parempi kuin kaikki profeetat, olivatpa he ennen häntä tai nousseet myöhemmin. Mooses saavutti korkeimman mahdollisen ihmistason. Hän havaitsi Jumalan ylittävän kaikki ihmiset, jotka koskaan ovat olleet... Jumala puhui kaikille muille profeetoille välittäjän kautta. Mooses yksin ei tarvinnut tätä; tätä tarkoittaa Toora, kun Jumala sanoo: "Suusta suuhun, minä puhun hänelle." Suuri juutalainen filosofi Philoymmärtää tämän tyyppisen profetian olevan poikkeuksellisen korkea filosofinen ymmärryksen taso, jonka Mooses oli saavuttanut ja jonka ansiosta hän pystyi kirjoittamaan Tooran oman luonnonlain rationaalisen päättelynsä kautta. Maimonides kuvaa Mishnan kommentissaan ( johdanto luvulle "Chelek", Tractate Sanhedrin) ja Mishneh Torassaan (Tooran perusteiden lait, luku 7) samanlaisen profetian käsitteen, koska ääntä, joka ei ole peräisin ruumiista, ei voi olla olemassa, Mooseksen ymmärrys perustui hänen yleviin filosofisiin ymmärryksiinsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Tooran teksti olisi ymmärrettävä kirjaimellisesti, kuten karalaisuudessa. Rabbiinien perinne väittää, että Jumala ei välittänyt vain Tooran sanoja, vaan myös Tooran merkityksen. Jumala antoi säännöt siitä, kuinka lait oli ymmärrettävä ja pantava täytäntöön, ja ne siirrettiin suullisena perinteenä. Tämä suullinen laki välitettiin sukupolvelta toiselle ja lopulta kirjoitettiin lähes 2000 vuotta myöhemmin Mishnaan ja kahteen Talmudiin. (Täh? 2 talmudia? 1 kummallekin jumalalle? WTF?)
xxx/ellauri303.html on line 488: Haredi- juutalaiset uskovat yleisesti, että Toora ei eroa nykyään siitä, mikä vastaanotettiin Jumalalta Moosekselle, ja siinä on vain pienimmät kirjoitusvirheet. Monet muut ortodoksiset juutalaiset väittävät, että vuosituhansien aikana Tooran tekstiin on hiipinyt kirjoitusvirheitä. He huomauttavat, että masoreetit(7.-10. vuosisadat) vertaili kaikkia tunnettuja Tooran muunnelmia luodakseen lopullisen tekstin. Kuitenkin jopa tämän kannan mukaan, että juutalaisten hallussa olevat kääröt eivät ole täydellisiä kirjaimia täyttäviä, Tooran kääröt ovat varmasti sana-täydellinen textus receptus, joka jumalallisesti paljastettiin Moosekselle. Todellakin, ortodoksisen rabbiinisen auktoriteetin yksimielisyys asettaa tämän uskon Toora-kääröjen sana-täydelliseen luonteeseen edustavana ortodoksisen juutalaisen jäsenyyden kiistatonta edellytystä. [ lainaus tarvitaan ] Vaikka nykyaikaisissa ortodoksisissakin piireissä on joitakin rabbeja (esim. professori Marc Shapiro), jotka osoittavat lukuisia talmudi-, post-talmudic- ja keskiajan rabbiinisia lähteitä, jotka väittävät, että tekstiin on tehty joitain muutoksia, jotka sisältävät kokonaisia säkeitä, jotka on tehty tarkoituksella Mishnaic-aikakaudella ja jopa ensimmäinen temppeli. Professori Shapiro luettelee monet keskiaikaiset rabbit, jotka käsittelevät muutoksia ja lisäyksiä, jotka tapahtuivat kirjanoppineen Ezra aikana teoksessaan "Ortodoksisen teologian rajat: Maimonidesin kolmetoista periaatetta uudelleen arvioituna".
xxx/ellauri303.html on line 492: Ortodoksiset juutalaiset pitävät kirjallista ja suullista Tooraa samana kuin Mooses opetti, kaikissa käytännön syissä. Konservatiivisilla juutalaisilla on taipumus uskoa, että suuri osa suullisesta laista on Jumalan innoittamaa, kun taas uudistus- ja jälleenrakentamisen juutalaisilla on taipumus nähdä koko suullinen laki kokonaan ihmisen luomuksena. Perinteisesti reformiliike katsoi, että juutalaisten oli noudatettava Raamatun eettisiä mutta ei rituaalisia käskyjä, vaikka nykyään monet reformijuutalaiset ovat omaksuneet monia perinteisiä rituaalikäytäntöjä. karaite juutalaisetperinteisesti pitää kirjoitettua Tooraa arvovaltaisena, pitäen suullista lakia vain yhtenä mahdollisena tulkintana kirjoitetusta Toorasta. Useimmat nykyaikaiset ortodoksiset juutalaiset ovat samaa mieltä siitä, että vaikka tietyt suullisen lain lait annettiin Moosekselle, useimmat talmudin lakeja ovat johdattaneet orgaanisesti Mishnaic- ja Talmudic-aikakauden rabbitit.
xxx/ellauri303.html on line 504: Klassinen rabbiininen teos, Avoth de-Rabbi Natan , sanoo: "Kerran, kun Rabban Yochanan ben Zakkai käveli Jerusalemissa rabbi Yehosuan kanssa, he saapuivat sinne, missä Jerusalemin temppeli nyt seisoo raunioina. "Voi meitä", huusi Rabbi Yehosua, "sillä tämä talo, jossa Israelin syntejä sovitettiin, on nyt raunioina!" Rabban Yochanan vastasi: "Meillä on toinen, yhtä tärkeä sovituksen lähde, gemiluth ḥasadim (rakastava ystävällisyys), kuten sanotaan: "Minä tahdon rakastavaa hyvyyttä enkä uhria" (Hoosea 6:6). Myös Babylonian Talmud opettaa, että "Rabbi Yochanan ja rabbi Eleazar selittävät molemmat, että niin kauan kuin temppeli seisoi, alttari sovitti Israelin, mutta nyt pöytä sovittaa [kun köyhät kutsutaan vieraiksi]" (Talmud, traktaatti Berachoth 55a). Samoin kunnioituksen päivien (korkeiden pyhien päivien eli Rosh HaShanah ja Jom Kippur) liturgia sanoo, että rukous, parannus ja tsedakah (izetyydytys? eipäs kuin charity) xsovittavat synnin.
xxx/ellauri305.html on line 254: yamim noraʾim, (heprea: "kunnioituksen päivät") Englannin High Holy Days, juutalaisuudessa, Rosh Hashanan korkeat pyhäpäivät (Tishri 1. ja 2.) ja Yom Kippur (Tishri 10.) syys- tai lokakuussa. Vaikka Raamattu ei yhdistnäitä kahta suurta juhlaa, Talmud yhdistää. Tästä syystä sanaa yamim noraʾim käytetään joskus osoittamaan uskonnollisen vuoden 10 ensimmäistä päivää: kolmea korkeaa pyhää päivää, oikein niin kutsuttuja, ja myös päiviä niiden välillä. Koko 10 päivän ajanjaksoa kutsutaan tarkemmin nimellä Aseret Yeme Teshuva ("Kymmenen katumuksen päivää").
xxx/ellauri305.html on line 288: Erilaiset kirjoitusmuodot osoittavat, että sana on lainattu vieraasta kielestä. Samuli Feigin väittää, että sanan alkuperäinen merkitys liittyi kuolemaan ja ehdottaa, että se liittyy Araliin (sumerilainen) ja Arallu (babylonia), muinaisen Mesopotamian alamaailman nimiin. Se voi olla Erelimin juuri, kuoleman enkelien nimi Talmudissa. Sopo kenties mutta hyvin ilkea. Brittien ryöväämässä koptilaisessa Pistis Sophiassa Jeesus käskee apostolien saarnata, että heidät "vapautetaan Arielin savuvirroista", millä tarkoitettaneen gehennaa eli HELVETTIÄ!
xxx/ellauri305.html on line 301: Juutalaisen perinteen mukaan Toora sisältää 613 käskyä (heprea : תרי״ג מצוות, latinaisin kirjasimin : taryag mitzvot). Tämä perinne kirjataan ensimmäisen kerran 3. vuosisadalla jKr., kun rabbi Simlai mainitsi sen saarnassa, joka on tallennettu Talmud Makkot 23b. Muita klassisia viisaita, joilla on tämä näkemys, ovat rabbi Simeon ben Azzai ja rabbi Eleazar ben Yose Galilealainen. Sitä lainataan Midrash Shemot Rabbah 33:7:ssä,Bamidbar Rabbah 13:15–16; 18:21 ja Talmud Yevamot 47b. 613 käskyä sisältävät "positiiviset käskyt" suorittaa teko (mitzvot aseh) ja "negatiiviset käskyt" pidättäytyä teosta (mitzvot lo taaseh). Kieltojen numero 365 on sama kuin aurinkovuoden päivien lukumäärä, ja positiivisten käskyjen numero 248 liittyy ihmiskehon luiden ja tuttujen jo mainittujen turpoavien ja kostuvien/ kovettuvien elinten lukumäärään.
xxx/ellauri305.html on line 303: Vaikka numero 613 mainitaan Talmudissa, sen todellinen merkitys lisääntyi myöhemmässä keskiaikaisessa rabbiinisessa kirjallisuudessa, mukaan lukien monet mitzvoteja listaavat tai järjestävät teokset. Tunnetuin näistä oli Maimonidesin 613 käskyn luettelo. Vaikka käskyjen kokonaismäärä on 613, kukaan ei voi suorittaa niitä kaikkia. Monet voidaan havaita vain Jerusalemin temppelissä, joka ei enää ole pystyssä. Erään vakiolaskennan mukaan on 77 positiivista ja 194 negatiivista käskyä, joita voidaan noudattaa nykyään, joista 26 käskyä on voimassa vain Israelin maassa. Lisäksi jotkut käskyt koskevat vain tiettyjä juutalaisia: toisia noudattavat vain cohenit ja toisia vain miehet tai naiset, joitakin vain miehet ja naiset yhdessä, kuten "lisääntykää ja täyttäkää maa".
xxx/ellauri306.html on line 579: Gareth: Big budget thriller that falls flat for so many reasons with main being is muddling, middle of the road story.
xxx/ellauri307.html on line 389: Mikä on näiden lausuntojen lähde? Aloitetaan ensin tarinalla, joka liittyy Talmudiin:
xxx/ellauri307.html on line 397: Talmud selittää tämän kohdan sanomalla, että samalla tavalla kuin siunataan Jumalaa hyvän puolesta ilolla, niin myös hänen tulee siunata Jumalaa täydellisellä sydämellä, täydellisellä mielellä ja vapaaehtoisesti siunaamaan Jumalaa sen ei-hyvän puolesta, jota kohtaa yksi.
xxx/ellauri314.html on line 131: O’Neill (Oona siis) oli isänsä toinen lapsi tämän avioliitosta kirjailija Agnes Boultonin kanssa. Hänellä oli myös vanhempi veli Shane (1918–1977) sekä kaksi vanhempaa sisarusta vanhempiensa edellisistä avioliitoista. Vanhemmat erosivat vuonna 1929, minkä jälkeen O’Neill tapasi isäänsä enää harvoin. Hän asui lapsuutensa Point Pleasantissa, New Jerseyn osavaltiossa äitinsä ja isoveljensä kanssa. Kesät perhe vietti Bermudalla.
xxx/ellauri319.html on line 94: Vuonna 1920 hän julkaisi juutalaisvastaiset teokset "Juutalaisten jälki ajanmuutoksissa" ja "Immoraalisuus Talmudissa". Hän vaati juutalaisten kansanmurhaa. Tämän jälkeen hänestä tuli lähes Adolf Hitler, ja vuonna 1920 hän liittyi NSDAP:hen (pääsylipun numero 625).
xxx/ellauri329.html on line 97: In 2004, Harper’s magazine published Natasha, a first short story by a promising 31-year-old Jewish Canadian writer, David Bezmozgis. This memorable tale of a doomed teenage love between Mark, a Jewish Toronto slacker, and his troubled (shiksa) Russian cousin by marriage was eventually released in a collection chronicling the lives of a Latvian immigrant family, not unlike the author’s own. Bezmozgis’s debut became a cult sensation with critics drawing literary comparisons to Bernard Malamud and Philip Roth. The story was subsequently reprinted in 15 languages. After penning two more acclaimed novels, then writing and directing his first feature Victoria Day (SFJFF 2010), Bezmozgis finally brings his modern classic to the big screen in a remarkably assured adaptation that’s both highly provocative and deeply poignant. At the heart of this emotional, coming-of-age drama are the extraordinarily measured performances of Alex Ozerov as Mark and newcomer Sasha K. Gordon as the sexually precocious Natasha, the dark star who forever alters Mark’s staid, suburban existence. Fans of the writer’s original source material will not be disappointed in David Bezmozgis’s haunting narrative of forbidden love caught between the old world and the new, further proof of this talented artist’s notable command of both literature and the cinema. —Thomas Logoreci Note: Mature Content. A New Life in the west means a second chance for precocious Latvian jews.
xxx/ellauri354.html on line 536: Lisäksi useimmat ortodoksiset juutalaiset tutkijat torjuvat kaikki yritykset rakentaa temppeli ennen Messiaan tuloa. Tämä johtuu siitä, että on monia epäilyksiä sen tarkan sijainnin suhteen, johon se on rakennettava. Esimerkiksi vaikka mitat on annettu kyynärissä, on olemassa kiistaa siitä, onko tämä mittayksikkö 1,84 jalkaa, tieteellinen konsensus tai 1,43 jalkaa, jonka arvostettu historioitsija Asher Selig Kaufman esitti. Ilman tarkkaa tietoa kyynärän koosta alttaria ei voitu rakentaa. Talmud kertoo, että toisen temppelin rakentaminen oli mahdollista vain Haggain, Sakarjan ja Malakian suoran profeetallisen ohjauksen alaisena. Ilman pätevää profeetallista ilmoitusta olisi mahdotonta rakentaa temppeliä uudelleen, vaikka moskeijat eivät enää olisikaan sen paikalla.
xxx/ellauri354.html on line 538: Esteistä huolimatta useat analyyttiset ryhmät pyrkivät ilmaisemaan hyödyt paikallisille ja alueellisille toimijoille ja osallistujille kannustaakseen kehitystä, joka asteittain yhdenmukaistaisi tuen. Talmudista tiedetään, että kuningas Agrippan aikana Jerusalem oli täynnä miljoonia vierailijoita ja pyhiinvaeltajia koko alueelta. Jotkut tämänhetkiset mielipiteet viittaavat siihen, että henkisen matkailun potentiaali tukisi Jerusalemin pormestarin kasvutavoitteita 10 miljoonalle turistille vuosittain. Tämä lisäisi merkittävästi taloutta ja hyödyttäisi paikallisia ja alueellisia ihmisiä, joista monet elävät köyhyydessä.
xxx/ellauri354.html on line 552: Konservatiivinen juutalaisuus uskoo messiaaseen ja uudelleen rakennettuun temppeliin, mutta ei usko uhrien palauttamiseen. Vastaavasti konservatiivisen juutalaisuuden juutalaisten lakien ja normien komitea on muuttanut rukouksia. Konservatiiviset rukouskirjat vaativat temppelin ennallistamista, mutta eivät vaadi uhrausten jatkamista. Ortodoksinen opintokokonaisuus uhrauksista päivittäisessä aamujumalanpalveluksessa on korvattu talmudilaisilla kohdista, jotka opettavat, että rakkauden ystävälliset teot sovittavat nyt synnin.
xxx/ellauri354.html on line 600: Martha Himmelfarbin (2002) mukaan Talmud Yerushalmin Tractate Berakhot 2.4 10ff -kohdan, jossa käsitellään Messiaan Menahem ben Ammielin äitiä, Sefer Serubbabel on ainoa varhainen juutalainen teksti, joka tuo Messiaan äidin juutalaisuuteen. Hefzibahilla on tärkeä rooli, kun hän löytää ja käyttää Aaronin käärmemäistä sauvaa.
xxx/ellauri356.html on line 257: Muita vaikutteita Derridaan olivat Martin Heidegger, Platon, Søren Kierkegaard, Alexandre Kojève, Maurice Blanchot, Antonin Artaud, Roland Barthes, Georges Bataille, Edmund Husserl, Emmanuel Lévinas, Ferdinand de Chaussure, Søren Kierkehaard, Sigmund Freud, Claude Lévi-Strauss, James Joyce, Samuel Beckett, JL Austin ja Stéphane Mallarmé. Paizi Austinista se ei tajunnut tuon taivaallista [ lähde: Searle ]. Talmudin dekonstruktio ei ole kovin suosittua, mutts sitäkin on yritetty.
xxx/ellauri363.html on line 42: Näin ei missään nimessä voida jatkaa ja tässä ensisijainen vastuu on Israelilla. Yhdistyneiden Kansakuntien arvio on, että noin 60 % gazalaisten asunnoista on tuhottu tai asumiskelvottomassa kunnossa. Kolme neljästä gazalaisesta on joutunut pakenemaan kodeistaan. Elinolot heikkenevät päivä päivältä. Telttamajoituksessa olevien ihmisten elämä mudassa on vaikeaa. Puhdasta vettä ei juuri ole. Ruoasta on valtava pula.
xxx/ellauri376.html on line 82: Jean Genetin esimerkistä hän allekirjoitti 1951 kolmen vuoden armeijasitoumuksen ajatuksella, että hyvällä onnella hänet tapetaan Indokiinassa. No such luck. Kaksi kuukautta kadettiryhmässä 32. tykistörykmentin 8. pataljoonassa Wittlichissä paljasti hänelle hänen fyysisen kyvyttömyytensä, vaikka hän vain kokoaisi kiväärin. Liikkeet mudassa, vartijat lumen alla, pakotetut marssit kolmenkymmenen kilon paketin kanssa paransivat hänet alkuinnostuksestaan, mutta hän säilytti ihailunsa armeijaa, sen ammattikorkeakoulua ja sen tekniikkaa kohtaan. Tulee mirleen Philip Rothin armeija-ajat perunateatterissa. Kanuunan ääni aiheutti pysyvän kuulovaurion oikeaan korvaan. Ransu tunaroi asekuljetuxia, karkaa ruodusta ja nirhii putkassa taas naamaa partaveizellä.
xxx/ellauri379.html on line 295: Piru voi tarkoittaa joko itse Saatanaa, tai Saatanaa palvelevaa tai joskus harvemmin itsenäistä pahaa pikkuolentoa suomalaisessa kansanperinteessä. Piruja voi olla kansantarinoissa montakin. Saatanalla on myös muita nimityksiä, kuten Vanha kehno (englanniksi Old Nick), Vihtahousu, sielunvihollinen, Mephistofeles ja Lucifer. Talmudissa ja joissakin Kabbalan kirjoituksissa Saatanaa kutsutaan nimellä Samael.
342