ellauri011.html on line 267: Kant kuiva moralisti paheksuu:
ellauri014.html on line 1438: Julien ja Pröön nuori lempi oli Rousseaulla vain sisäänheittotemppu, moralistin väärää mainostusta. Loput kirjasta peukuttaa säätyjä, poroporvarillisia arvoja ja vanhaa omaisuutta. (Kuinkahan moni tätä enää jaksoi lukea, kun panokohdat oli katottu.) Peli, erä ja ottelu meni meemeille.
ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.
ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
ellauri033.html on line 432: Joissakin romaaneissa Hra Bourget ei tyydy vaan kuvaamaan sielujen tilannetta, vaan se asettuu vastustamaan joitain oikeita väitteitä. Opetuslapsessa, esimerkiksi; ja siellä sen analiissi on ihailtavan tarkkaa ja syvällistä (sanoo Pellissier; lue: päädytään katoliseen johtopäätöxeen). En sanoisi samaa Luvatusta maasta enkä Cosmopolixesta. Luvatussa maassa moralisti esittää kysymyxen, mutta zygologi vesittää sen. Ikävä kyllä tässä ei päädytä yhtä selvään loppputulokseen kuin Opetuslapsessa.
ellauri033.html on line 437: Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.
ellauri033.html on line 443: Onx Hra Bourgetkin tämmönen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde? Joo sanoo Pellissier. Sillä on aina on ollut izessään pari kolmekin minuutta: mystikko ja moralisti toisaalta, diletantti ja herkuttelija toisaalta. Sen mystisismi menee hukkaan tekohenkilöihin ja steriileihin huudahduxiin, kun sen monisieluiset ponit potkii aidan yli. Mikä pahempaa, sen älyllinen epäily ja aistillisuus estää sitä pääsemästä taivaaseen. Six nää Hra Bourgetin aaltoilut on viihdyttäneet meitä jo vuosia. Lähes kaikissa sen kirjoissa on joku libertiini joka saa taivaskosketuxen. Sankarit alkaa viime sivuilla höpöttää paternosteria. Ja seuraavassa kirjassa alotetaan koko homma alusta. Se ei ole järin rohkasevaa (Pellissierin miälestä).
ellauri038.html on line 137: Tässä lie Nietzschelle tullut kyllä joku sekaannus. Zarathustra oli manikealainen dualisti, hyvät vastaan pahat asetelman pääteoreetikko, siis orjamoralisti. Nietzsche ei ollut vaan paha vaan myös huono, ja vieläpä ruma kuin rengin räkä räystäällä. Kun hyvä ja paha taistelee, ruma saa istua vaihtopenkillä. Nietzsche kertakäyttönenäliinaan tai Nietzsche hihaan, älä toisten naamalle, niin puhui Zarathustra. Jos sua heidegger, älä ainakaan husserl kohti. Jää karanteeniin ja soita teholle jos on Weberiä. Aufforderung zum Tanz, senniminen Arabia-mukikin on olemassa, jossa puput halaavat. Jöhnskö taisi pitää Max Weberistä? Varmaan kun se oli samanlainen kaiken ymmärtäjä. Max oli 20v Nietzscheä nuorempi, ihan eri sukupolvea, ja paljon liberaalimpi, mut vankka porvari. No, se saa jäädä odottamaan pureskeluvuoroaan.
ellauri052.html on line 443: Das Ziel der Menschheit liegt nach Nietzsche nicht in der Zukunft oder im allgemeinen Wohlergehen der derzeit bestehenden Gattung, sondern in den immer wieder auftretenden „höchsten Exemplaren“, eben den Übermenschen. Aus dieser philosophischen Position resultiert seine Ablehnung der „idealistischen“ Interpretation des Übermenschen und die positive Einschätzung gerade von immoralistischen und nach Größe strebenden Machtmenschen wie Alkibiades, Julius Cäsar, Cesare Borgia oder Napoléon Bonaparte.
ellauri074.html on line 421: Joseph Joubert (7. huhtikuuta 1754 Montignac – 4. huhtikuuta 1824 Pariisi) oli ranskalainen moralisti ja esseisti, joka tunnetaan nykyään laajalti hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta teoksesta Pensées.
ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
ellauri143.html on line 527: Tää on se ahimsapykälä (nojaa tulihanse tuolla vegaanipykälässä jo). Jaa vegaaniruoastasi naapurillekin, siinä on tamiliviisauden A ja O. Äläkä puhu paskoja. Näitä samoja nää kaikki moralistit jauhavat. Ja mixeivät jauhaisi. Kantapään kauttahan on apina ne oppinut. Toi uhrautumispykälä menee kyllä pitemmälle kuin koukkunokilla.
ellauri144.html on line 99: The Greeks were creative but, like puellae, they lacked steadiness of purpose. From the Roman point of view, they were puerile, they just “fooled around” (nugari). Romans are brought up to be serious and businesslike, moralistic and
ellauri151.html on line 1151: Kapea portti on André Giden vuonna 1909 julkaisema teos, jota hän pitää vastineena The Immoralistille. Kapean portin kertoo yksi päähenkilöistä, Jérôme, velttomunainen hahmo, jota vaivaa lorvikatarri. Gide esittelee toisen päähenkilön, Alissan, kirjeiden ja erityisesti päiväkirjan kautta, teoksen oleellisen palan, joka käskee ja oikeuttaa tekijän silmissä kaiken edellä mainitun kirjoittamisen. Jérôme on kertoja, mutta pyörii kärpäsenä Alissan ulkoisten lisääntymiselinten ympärillä.
ellauri162.html on line 352: Pierre Nicole (1625-1695) oli ranskalainen moralisti Port-Royalin luostarikoulussa joka oli lähempänä jansenisteja kuin terveellistä. Pääteos Essais de morale 1671-1678.
ellauri172.html on line 308: Vihdoinkin järkeenkäypä moralisti!
ellauri238.html on line 759: Zbigniew Herbert (1924 Lviv, Puola– 1998 Varsova, Puola) oli ukrainalais-puolalainen runoilija ja moralisti. Hän käsittelee tuotannossaan ajankohdan ongelmia historian ja humanistisen kulttuuriperinteen näkökulmasta. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja esseitä. Jussi Rostin suomentama Herbertin runojen kokoelma Kyynelten teknologiasta (WSOY, 2005) on saanut 2006 Kimityskarhu-palkinnon. Pentti Saarikosken suomennosten alkukielestä ei ole varmuutta, sillä Herbert kirjoitti myös englanniksi.
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri274.html on line 57: Laureenska syyttää venäläisiä koulunkäyneitä talousliberaaleja "moraalisesta kuuroudesta", kun ne vaan oljentelevat diktaattori Putinin suojissa sensijaan että rynnistäisivät barrikaadeille puolustamaan länsiblokin etuja. Laureenska, mukamoralistinen kuurosokea, ei muka huomaa ize ollenkaan kenenkä asialla se on juoxemassa, kasvattamassa länkkärien hiilijalanjälkeä ja avustamassa fossiilisten polttoaineiden tuhopolttoa yhteen hiileen puhalluxella. Ei tää ole mikään ideologinen kamppailu vaan tavanomaista räkytystä reviirien rajoilla. (Tai nojaa, ideologiatkin on vaan tätä samaa materiaalipulaa, sanois Marx-veljexet.)
ellauri279.html on line 378: V. G. Rasputin uskoi, että Solženitsyn oli "sekä kirjallisuudessa että julkisessa elämässä ... yksi voimakkaimmista hahmoista koko Venäjän historiassa", "suuri moralisti, oikeudenmukainen mies, lahjakkuus".
ellauri283.html on line 168: Kant, "suuri Königsbergin kiinalainen", palaa vanhan moralistin Jee-suxen ennakkoluuloihin kategorisella imperatiivillaan, jonka dialektinen pohja on pelkkä pyllyverho.
ellauri347.html on line 71: Jos EU kieltäytyy neuvottelemasta vastaavasta vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmästä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, se voi rikkoa Maailman kauppajärjestön (WTO) lain mukaista suosituimmuuskohtelua koskevaa velvoitetta. Tehdään sitten niin! sanoi UK uhkaavasti. Pääsiväthän ne ainakin noudattamasta EU:n ihmisoikeuspykäliä ja saavat nyt kaikessa rauhassa lähettää kumiveneilijät Ruandaan, ei tarvi kenenkään moralistin tulla suuta soittamaan.
ellauri389.html on line 118: Coleridge oli paizi runoilija myös ja ennen muuta kirjallisuuskriitikko, romantikko, filosofi, moralisti ja teologi, jos britteihin voi uskoa. Samu oli ystävänsä William Wordsworthin kanssa yksi englantilaisen romantiikan perustajia. Hän jakoi volyymejä Charles Lloydin (n.h.) kanssa.
ellauri402.html on line 820: Teksti on vahvasti moralistinen ja pitää ylpeyttä kaiken pahan ja pahimman synnin juurena. Se kuvaa ja nimeää myös erilaisia helvetissä langenneita enkeleitä, mukaan lukien Temeluchus ja Tartaruchi.
ellauri408.html on line 521: Hän oli ihailtavan perehtynyt ja tunsi vieraita kieliä ja asioita. Hän kirjoitti salanimellä "G. Valbert" joukon artikkeleita, joita Revue des deux Mondes -lehden lukijat arvostivat: kirjallisuuskritiikkiä, poliittisia kronikoita ja ulkomaisia tutkimuksia. omistettu erityisesti Saksalle, jonka hän tunsi niin hyvin. Tässä suhteessa hän tunsi Strindbergin, Hauptmannin, Ibsenin, Wagnerin ja herätti monia ajatuksia aikalaistensa keskuudessa, joille hän esitteli ulkomaisia kirjallisuuksia. Nämä kursiiviset artikkelit, joissa sekoittuvat eruditio ja huumori, sekä tieteellisen ja viehättävän puheen sävy, antoivat erityisen arvon tämän erittäin tietoisen humoristin ja moralistin esseille. Hänellä oli maanmiehensä Amielin mukaan tietty oratorinen lahjakkuus.
ellauri409.html on line 140: Suunnitelma siitä, mitä me kutsumme Penséesiksi, muodostui noin 1660. Valmistetun kirjan piti olla huolellisesti rakennettu puolustus kristinuskoa vastaan, todellinen anteeksipyyntö ja eräänlainen hyväksynnän kielioppi, jossa esitetään syyt, jotka vakuuttavat älyn. Kuten olen osoittanut (no, väittänyt), Pascal ei ollut teologi, ja dogmaattisen teologian suhteen hän turvautui hengellisiin neuvonantajiinsa. Hän ei myöskään ollut järjestelmällinen filosofi. Hän oli valtava tieteen nero, ja samalla aikamoinen psykologi ja moralisti. Maailmanmies kuten allekirjoittanut.
ellauri419.html on line 342: Jean de La Bruyère (1645-1696), ranskalainen moralistisatiirikko, joka tunnetaan parhaiten ainoasta teoksestaan "Les Caractères de Théophraste traduits du grec avec Les Caractères ou les moeurs de ce siècle", jota pidetään yhtenä Ranskan kirjallisuuden mestariteoksista.
xxx/ellauri059.html on line 635: Timonin vapaus on izensä kanssa elämistä ja muilta poissaoloa. Onpas siinä izekeskeinen ja narsistinen moralisti. Epätoivoista yritystä vapautua keskiluokkaisista arvoista. Kuten matkoista, autoista ja tonnikalasta. Ihminen miettii mikä on elämän tarkoitus, tarjoilee umpityhmä hostessi. Tämän kuultuaan Timo höristää korviaan kuin vanha tykkihevonen ja vetää perstaskusta sarjan filosofiklisheitä: elämä on izetarkoitus, tule sellaisena kuin olet, yms yms.
xxx/ellauri104.html on line 537: Kiinnostavaa mutta tuskin ylläri että nää mielenterveyden ongelmat on pitkälle juuri ne mistä kirjailijat ja moralistit puhuvat. Tämmöisiä ovat muurahaiset jotka ei kanna enää kekoon korsia vaan alkavat oudosti kiertää ympyrää ja pureskella toisia. Ennen pitkää niihin tarttuu pari korstoa jotka kantavat ne ulos pesästä.
xxx/ellauri128.html on line 214: Luc Clapiers de Vauvenargues, Vauvenarguesin markiisi (1715–1747) oli ranskalainen moralisti. Hän oli nuoruudessaan upseerina, mutta joutui eroamaan sotilaanuralta Böömin sotaretkellä 1742 terveydellisistä syistä (clap most likely). Hän eli sen jälkeen sairaana ja varattomana enää muutamia vuosia. Heitti lusikan nurkkaan Helmin ikäisenä. Voiko tippuriin kuolla? Kyllä vain, se voi levitä sydämmeen. Hän julkaisi 1746 teoksen, joka mainitaan toisinaan nimellä Maximes tai sen ensimmäisen kirjoituksen mukaan nimellä Introduction à la connaissance de l’esprit humain. Teos sisältää kauniita ja vakavahenkisiä moraalisia mietteitä, joista kuvastuu pohjaltaan optimistinen maailmankatsomus, joten ne ovat jyrkässä vastakohdassa esimerkiksi François de La Rochefoucauldin kuuluisille maksiimeille.
xxx/ellauri137.html on line 146: Leo N. Tolstoi (1828-1910), kirjailija, sosiaalireformisti ja moralisti, tunnetaan tällä haavaa lähinnä romaaneista (tai leffoista) Vainaa i Mir ja Anna Karenina. Lisäxi se kynäili kaikenlaisia pamfletteja ja muutamia lisäromskuja, esim joku Ylösnousemus. Se hurahti jeesusteluun aika pahasti lähestyessään viittäkymmentä, mistä jäljempänä enemmän.
xxx/ellauri235.html on line 280: That teach therustic moralist to die. Se opettaa maalaismainen moralisti kuolemaan.
xxx/ellauri388.html on line 82: Mika Waltaria pidetään usein liberaalina ja suvaitsevana oikeistolaisena. Katri Vala kuitenkin kutsui Waltaria ”kokoomuslaiseksi moralistiksi ja äitienpäiväpuhujaksi”. Waltari suomensi kansallissosialistien kulttiteoksen, Hanns Heinz Ewersin kirjoittaman Horst Wesselin elämäkerran Horst Wessel: Eräs saksalainen kohtalo (WSOY, 1933).
xxx/ellauri404.html on line 326: Tosi hyvä asia ettei vätystä kukaan nainen huolinut, on se niin törkeä kaxinaismoralisti. Ei viizi edes toistaa sen puujalkoja aiheesta eläköön se pieni ero. Niitä samoja vanhoja typeryyxiä ne ovat, ihan pahimmasta päästä.
35