Conradilla on vähä sellasta moraalipohdintaa Nostromon luvussa 5. Aia sama tematiikka, honourista hankaa. Conradin omin aihe on narsismi. Sais se itsekin varmaan diagnoosin.
ellauri008.html on line 1576: Tätähän se on, se moraali. Nilkkimäisiä kompetitiivisia alipelejä osin kooperatiivisen ylipelin alla. Ja sama uudestaan sisäkkäin kuin Hanoin tornit. Siitä on kyse. Niinkuin sanoo tuhat törkimystä: veronkierrosta on turha mäkättää, jos ei ole rikottu lakia. Silloin se on verosuunnittelua. Se että törkimykset itse lobbaa verolait on vaan voi. On noudatettu sääntöjä. Se on parhaan valtaa, aristokratiaa.
ellauri008.html on line 2129: Pankinryöstäjämoraalia kirjasta Keikkakuski: Keikkakuski soisi että sen lyttyyn ajama nainen toipuisi ja jäisi nauttimaan pikku vauvastaan. Vauvaan ainakaan ei nyt sattunut, kun kuski valitsi äidin maalitauluxi.
ellauri008.html on line 2132: Näitä eettisiä pelejä voi pelata MIT:n moraalisivuilla. Kaksi mustaa odottavaa äitiä vastaan valkee liikemies, kumpi listiä? Miten joutavaa.
ellauri008.html on line 2134: Oli kuitenkin aina ollut yksi asia, jota Lennon ei ollut tajunnut. Ihmisten laki. Se ei ollut jumalan laki, ei moraalilaki eikä edes hallituksen laki. Se oli yhtä vanha kuin ihmiskuntakin, ja se kuului: Jos joku vittuilee sulle, sun tulee vittuilla sille takaisin.
ellauri008.html on line 2146: Huono puoli näissä kovaxikeitetyissä konnakirjoissa on että sankari näyttää aina häviävän lopussa, sekin tapetaan joteskin julmasti. Paha saa palkkansa. Mitä hittoa? Onx tää jotain fiktiota? Vitun moraliteetteja. Ehkä niitä ei saa muuten julkasta. No sellaistahan se on aina ollut, saduissa paha susi täytetään lopuksi kivillä ja ommellaan kiinni, löysäresoriset punahilkat tapetaan epämoraalisten romaanien loppupeleissä. Saavat opetuxen.
ellauri008.html on line 2155: Moraali korjaa puueläimen vaistoja niiltä kohdin kuin ne ei ole sopeutuneet urbaanielämään. Kaikki minkä moraali kieltää on jotenkin kivaa. Kuten tappaminen, ja tappamisen ja tappeluiden kazominen. Mikä ei olekaan kielletty kuin pikkulapsilta, jotka hölmönä vielä voi eläytyä uhrin osaan. Äkkiä ne oppivat. Nainnin kazominen on paljon pahempaa.
ellauri008.html on line 2163: Tavallisille tallaajille suunnatut moraaliohjeet ei suosi laskelmointia. Sellaiseen ei riitä rotinkaisen pieni pää. Ja laskelmoiva rotinkainen on suorastaan vaarallinen, vähemmän ennustettava, kuin lavetilta irtipäässyt tykki. Ei ei, paljon parempi on antaa yleiset pysyväisohjeet, tai pysyvät yleisohjeet, niin ainaskin tiedetään missä mennään. Ohjelmoituja sopuleita on helppo ohjastaa.
ellauri009.html on line 1852: Mun moraaliajattelu pyörii aikalailla samojen ajatusten ympärillä. Selittävät rakenteet on nämä (ainakin):
ellauri011.html on line 1017: Samat vastakkainasettelut toistuu moraalijutuissa koko ajan, esim. kaupunki vs. maaseutu, aikuiset vs. lapset, rikkaat vs. köyhät, nuoret vs. vanhat, naiset vs. miehet, hyvät, pahat ja rumat, jne jne. Pitäiskö näistä tehdä joku wikipediatyyppinen luettelo?
ellauri011.html on line 1023: Juurikin niin. Kanin kirjat on moraalin basaareja. Koska se itse on niin ulalla, sieltä löytyy kaikenlaisia ulostuloja ja irtiottoja suloisena sekamelskana, kukin valitkoon sieltä omansa.
ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.
ellauri011.html on line 1066: Kohelo myllää tän tyynesti yhteen moraaliseen hyvään ja pahaan, eli ilkeyteen ja kiltteyteen, joka koskee kahden tai useamman hengen pelejä. Tyyppi on ilkeä tai kiltti sellaisessa pelissä ihan tahalteen, jos peli on nollasumma tai ei ainakaan win-win, silloin toinen tieten tahtoen koittaa vähentää toisen voittoa, koska toisen voitto on sen oma tappio. Tää on eläimellistä. Ja darwinistista.
ellauri011.html on line 1082: Mut lapsilla on myös näitä primitiivisempiäkin kysymyxiä, ajatusvirheitä, niinku minne pimee menee kun tulee valosaa, tai minne ihminen menee kun se kuolee. Näiden kysymysten premissit ei ole kunnossa. Pitäis sanoa kuin Eski: hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne. Tai kuin Wittgenstein: kieli on niissä mennyt lomalle. Syytä kysyä kuin Saku: Paraneekohan mun kieleni. Tuskinpa. Uusia lapsia syntyy sieltä toisesta päästä koko aika, varustettuina samanlaisilla mielillä ja kielillä. Koko touhu alkaa alusta, koska moraali ei ole geeneissä. Se on moraalille määritelmänomaista, moraali on meemejä.
ellauri012.html on line 411: Älä kirjoita mulle enää Heloise, älä kirjoita yhtään kertaa; on aika lopettaa nää viestit, jotka pilaa meidän katumuksen vaikutuksen. Me vetäydyttiin maailmasta putsataksemme itsemme, mut tämmöisellä kristillisen moraalin vastaisella käytöksellä me vaan suututetaan jeesus kristusta. Ei viiti enää petkuttaa itseämme muistellen entisiä herkkuhetkiä, se vaan tekee meidän elämästä levotonta ja pilaa yksinäisyyden siivot namuset. Käytetään hyväksemme näitä ruoskintajuttuja eikä enää muistella rikoksiamme kesken rangaistuksen viuhinaa. Kuoletetaan liha ja kastike, tiukkaa paastoa, jatkuvaa yksinäisyyttä, syvää ja pyhää mietiskelyä, ja lujaa jumalan rutistusta, niin vanhat rikkeet unohtuu.
ellauri012.html on line 842: Toisessa lapsi on ihmeellisen kiltti luonnonlapsi mitä huolinkaan, kun vaan vapahana olla saan. Toisessa luonnevikaisen teiniäitinsä outo moraalisesti vinoon vääntämä pikku ilkiö. Kuusivuotiaita tyttöjä. Elää villinä leikkikaverina pikku Peeter.
ellauri014.html on line 38: Richardsonilla oli jo kuudes vuosikymmen alulla, kun se alko kirjoittaa Pamelaa. Sen onnellinen aatos oli antaa joillekin kirjeille syvempää inhimillistä mielenkiintoa lisäämällä juoni ja opettavainen moraali. Koko rupeama otti kolme kuukautta. Aika rivakkaa. Nimeltänsä Samuli, maalaispuusepän poika kyläkoulun tiedoilla, vähän niinkuin kaimansa nilkki. Sävyisä ja hempeä, poikasena leikki tytöillä. Porvaristui kirjanpainajana ja rikastui omakustanteisilla bestsellereillä keski-iässä. Ei tullut hylkyjä, kustantaja tykkäsi.
ellauri014.html on line 91: Siis moraaliton kirja, jaksossa 6 (San Morealin tykit) annetun moraalin määritelmän mukaan. Säädytön ja mauton. Aatelisten kannalta. Mutta hyvä opas nousujohteisille rotinkaisille.
ellauri014.html on line 168: Rebublica saippuan rintatautinen tyttö luki salaa Regentaa, Leopoldi Alasin alias Clarinin (torvi) kirjoittamaa säädytöntä romskua, missä oviedolainen pappi nussii pormestarin vaimoa. Epämoraalista liberaalilibertiinipotaskaa, tuumaa epsanjan paremmat piirit. Sen oonkin lukenut, sain sen Kimmon sihteeriltä lahjaxi. Se on hyvä. Siis se kirja. On se sihteerikin kiltti, vaikka sairaalloisen ujo, ja lesbo luultavasti. Tykkää Frida Kahlosta.
ellauri014.html on line 274: Enemmänkin kiinnostaa Rousseaun moraalinen ryhti tai paremminkin skolioosi. On jännä kattoo mitkä moraalikannanotot on aina samanlaisia, esim. setämiesjuttuja, ja mitkä tuntuu nyt aika oudoilta, lähinnä koska tuotantosuhteet ovat muuttuneet. Meemien kuten moraalin kanssa on kuin muunkin evoluution, alkeelliset ja kehittyneemmät elämänmuodot sinnittelee rinnakkain, kukin omanlaisissaan ekolokeroissa. Päivi Räsäsellekin on tänään kysyntää, Hitleristä puhumattakaan. Eski Saarisesta tai Saska Saarikoskesta näinä huonompina aikoina vähemmän. Kukoistus ei käy kaupax lamassa.
ellauri014.html on line 392: Alan ymmärtää miks sen ajan naiset symppas tätä. Jos tätä ei lue moraalin lukutikulla, eikä piittaa JJn ylisanoista, on tää alkupuoli paikka paikoin liikkistä. Poika on ihan pallo hukassa, Julia on selvästi joholla. Julie ei oo yhtä hyvä tyyppi kuin alkuperäinen Heloise mut tulee perässä. Turina on vaan vielä pitempi, varsinainen TLDR, kuussataa pienellä tiheästi painettua sivua.
ellauri014.html on line 434: Britin tultua voidaan taas pohtia syntyjä syviä. Rusakko panee Julkun suuhun totuttua perse ja anus folklorea: kaksinaismoraali on ihan luonnon mukaista, koska sukupuolet on keskimäärin erilaisia. Mut mix naiset jää siinä aina tappiolle, on niitä heikompia astioita? Siinä on jotain hyvin kyseenalaista. Haiskahtaa voimaperäisesti omanvoitonpyynniltä.
ellauri014.html on line 438: Seuraavassa numerossa Pröö juoppolalli on umpikännissä mökeltänyt Juulialle jotain rivoja, Julle siitä polttaa hihat pahan kerran. Pitää moraalisaarnan vaikka sillä on jo oma lehmä ojassa, tappi poissa kirkkoveneestä.
ellauri014.html on line 627:

Paksuinta on et just niin kuin ei pitänyt JJ toimi ize, siitti 4-5 au-lasta leipäsuden kaa ja dumppas ne samantien nunnille tai kunnalle, niitä ei jälkeenpäin ees voitu löytää. Hyvä puhumaan, paha pappi mulkero. Tästä heimoveli Voltaire sille vittuili. Mut sehän oli ihan eri asia, tässä on nyt puhe hyveellisten naisten moraalista, ei musta, tää on filosofiaa. Setämiespisteet kilahti tappiin, pajatso tyhjeni. Törkee 2-naamainen Casanova kehtaa vielä sanoa:
ellauri014.html on line 670: Tää idea et izari on syntiä, ja izaristit pelkureita tai rikollisia, on ikivanha. Se on moraalia omimmillaan. Muut tahtoo, siis sun täytyy. Sen verranhan siinä on perää, että itsensänitistäjä pelkää elämää tai ei kestä sitä, mut usein sillä on siihen hyvä syy, ainaski parempi kuin jälkiviisailla vierestä vekuttajilla.
ellauri014.html on line 674: Siihenhän noi pelottelijatkin tähtää mut typerällä tavalla. Kaikki sellaset syyt et "täst on sulle henkkoht ehkä jotain hyötyä loppupeleissä" tai et "muuten sun käy vielä köpelömmin", eli tulee sitten jälkeenpäin turpaan joltakulta vielä pahemmin, on perseestä. Alkeellista paska moraalia, koirankoulutusta, naksutus ja keksiä.
ellauri014.html on line 676: Ei siihen tarvii moraalia et joku läheinen on iloisempi siitä et sä pysyt elossa kuin jos sä olet kylmänä. Syytä olla iloinen jos löytyy sellainen. Jos sä olet ikivanha ja kipee eikä kukaan oikeesti välitä niin an mennä vaan. Teet tilaa nuoremmille. Mut kysy ensin. Jos sulla on joku jolta kysyä.
ellauri014.html on line 678: Yksinkertainen moraali toimii yksinkertaisille tolloille. Vetokoirat ei tarvi tarveharkintaa, niille riittää yxinkertainen puskii ja paikka, juujuu ja eiei. Piru piilee moraalilain pienessä präntissä. Siis sofistikointi seis, tee just niinkuin mä just sanoin, ei niinkuin mä teen. Jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, kukaan ei pääsis kulkemaan.
ellauri014.html on line 718: Siirreltyään Tedin mustia shakkinappuloita sinne sun tänne, JJ alkaa vastahyökkäyxen Ralphin valkoisilla. Enstexkin, elämällähän on moraalinen tarkoitus, ei se ole pelkkää syömistä, juomista ja nukkumista. (Naimista ei nyt sovi mainita, kun siitä just on pula.)
ellauri014.html on line 727: Osa perusteluista kuuluu 2 hengen peleihin, tit for tat, osa koskee totalitaarisempia tiimipelejä. Tiukka DIY-not moraali on totalitarismia. Elämä ei oo lahja, se on komennus. Velvollisuus ennen kaikkea. Et kuole ennenkuin annamme siihen luvan. Asennn-too! Haudan lepoooo!
ellauri014.html on line 785: Jullen talossa palvelusväki tietää sen, rouva tekee sen niille käytöxellään erittäin selväksi. Järjestys pysyy hyvänä, tavat sievinä, junat ei aja väärään tunneliin, ei seiso käkikellon viisari vika aikaan. Rusoon tupla kaxinaismoraali on niin paxua, et sen päällä pysyisi pyyleväkin vapahtaja pinnalla.
ellauri014.html on line 808: Niinpä! Rusakon moraali on täysin absurdia, sitähän sanoi aikanaan jo Voltaire.
ellauri014.html on line 814: Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!
ellauri014.html on line 823: Ajatella et kaikki tää häsläys naismoraalin kaa van six, ettei ollu pilleriä. Ei muuta kuin hyveen sokerpala tytön polvivälissä. Kun se pääsee putoomaan on kaikki mennyttä.

• moraalia (häpy, sopivaisuus, reiluus)
  ellauri024.html on line 698: Komedia on moraalisesti alempiarvoisten ihmisten jäljittelyä, Ei niin että ne olisivat kerrassaan pahoja, naurettava on enemmänkin eräs rumuuden laji. Se aiheutuu jostain puutoxesta, rumuudesta, joka ei aiheuta tuskaa eikä vahinkoa.
  ellauri024.html on line 1328: tutkittu ja mitattu sellasilla MIT:n moraalisivujen tapaisilla testeillä.
  
  ellauri025.html on line 143: Calvinon kirja, jonka se kirjoitti 4 vuotta ennen kuolemaansa, voisi toimia koko mun runotuotantoni tunnarina. Se on postmodernistinen kirja kirjoista, se käy läpi joukon tuhnuisimpia bestsellerien genrejä, kirjoittaa pätkän kunkin alusta ikäänkuin metakielellä, ja jättää sitten kesken, aloittaa uuden. Mä teen vähän samaa, kirjoitan kirjoista tiivistelmiä, joihin sekoittuu mun omia ajatuxia ja muistumia. Vähän sellasia moraalin tutkielmia.
  ellauri025.html on line 758: Lyhyt kertaus. Helmikuussa 2008 (12 v sitten siis) Gusten väkisinmakaa koulutoverinsa Sascha Ankarin, 18, juhlissa Nathan Häggertin vanhempien talossa Kylmäkoskella. Muut olivat Axel Axelsson, John C (ei kai!) ja Nathan Häggert ize. Gusten ei ize nouse pukille ennenkuin loppupeleissä. Lieventävä asianhaara. Niinhän tekee sorsamieskin, kun sorsajengi on joukkobylsinyt sen puolison. Kyl nää moraalijutut on sentään jänniä. Säännöt on kuin lassipallossa. On eri asia, jos puuhun koskee ennenkuin on kiertänyt krokettiportin eikä ole tiikeri.
  ellauri025.html on line 776: Annelise on paizi Gayn Randin oppilas myös Mandevillen, joka kexi että terve izekkyys on moraalinen velvollisuus. Annelisessä on myös kumikana Bernerin piirteitä. Siitäkin piti tulla kaiken yxityistävä naisministeri, tai ministerinainen. Annelisalla on enemmän munaa kuin monella munattomalla miehellä. Monikalta pääsee tuotemerkkejä kuin Ivana Trumpilta, kun se yrittää tehdä pilkkaa Annelisesta. Mistä se tietää noi merkkituotteet niin tarkasti? Ehkä se on tutkivaa journalismia, romaanin taustatutkimuxen antia. Ja Anneliselta karkaavat rumat sanat sitten? Monika tuntuu aivan makustelevan niitä onnellisena. Monika on armottoman keskiluokkainen, Puotilan tytön kaunat parhaimmistolle ovat aika pinnassa. (Ei silti, löytyy menestyneemmille julkkixille kateita tavixia lähempääkin kotoa. En mainize nimiä.)
  ellauri026.html on line 274: Kuka se Mandeville ylipäänsä oli? Bernard. Kirjoitti jonkun allegorian mehiläisistä, siis yhteiskuntafilosofiaa. Ai jaa, se oli tän terve izekkyys-meemin varsinainen isäpappa, sen miälest yhdyskunta romahtaa ellei kaikki aja siellä omaa etuaan. Asuttaisiin vaan ontossa puussa kukin tahollaan. (No se oiskin parempi kuin tää pörräävä ylitäysi pesä.) Siis iso paskiainen if ever there was one. Kapitalistimoraalin kehittäjä juuri oikeana aikana. Hemmetti että näitä meemejä sit piisaa, ei tule loppua. Kuin Kirsi Kunnaan perunat ne hyppii mun kallon kattilassa.
  ellauri026.html on line 457: Leukavasti laukaistu Jefa. Ei uskonpuhistuxessa ollut kyse mistään hurskailusta, jos ikinä, täs on suuremmat voimat liikkeellä. Markkinavoimat liikahtelevat. Ahneus herää, moraali juoxee kieli vyön alla perässä. Odotellaan Mandevilleä ja joulupukkia, äidin mekossa on kukkia.
  ellauri029.html on line 69: työmoraalikuuliaisuus, raadanta
  ellauri029.html on line 267: Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni hirvittäisi ajatus siitä, että vapaata tahtoani riistettäisiin tai että elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin ottaa osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin omistautuivat työllensä ja antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan he olivat iloisia, aina.
  ellauri029.html on line 669: Tästä se lähtee kaiken moraalin alkuperä. Testaa vaikka ize, tää selittää kyllä lähes kaiken. Ainakin kaiken joka on tuottanut tulosta ajasta ikuisuuteen; vaihtoehtoiset moraalit on olleet huuhaata ja kuolleet ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa. Tää pelittää. Ja selittää myös romaanien ja tv-sarjojen myyntiluvut.
  ellauri030.html on line 107: Vanha Cato oli sotamiehenä kuulun Fabius Cunctatorin tiimissä. Siinä mies Caton mieleen, ja minun myös. Vitkastelu on kivaa. Scipiosta se ei tykännyt, kun se oli tuhlari. Cato muistutti Roope Ankkaa nuorena. Otti talteen narunpätkätkin. Cato sai läpi jotain lakeja jotka rajotti roomalaisten rankaisemista. Mitähän se ois sanonut Catilinan keissistä? Cato oli ennen kaikkea moraalinvartija, hemmetin sensori. Rajoituxia ja lisää rajoituxia persuille, pätäkkää ja lisää pätäkkää mamuilta. Ja xenofobi, hoki sitä "ceterum censeo" meemiä puunien pään menoxi. Ja menihän se pää lopulta. Suolaa vaan siroteltiin tuhkille. Niinkuin Dresdenissä, Afganistanissa, ja Irakissa nyttemmin.
  ellauri030.html on line 209: Siseron englannintajan, pulleaa herneenpalkoa muistuttavan piipunrassin Andrew Peabodyn kommenteissa (1884) on hyviä lisänäkökohtia. Peabody oli vanhaa bostonilaista mamusukua ja lapsinero josta tuli Harvardin kristillisen moraalin professori. Harvardissa oli Peabody Museo. Se Oli 73 toimittaessaan Siseroa. Kääkkyyden henkkoht. asiantuntija.
  ellauri030.html on line 331: Erityisesti Epiktetos on vaikuttanut ja vaikuttaa vieläkin moraalisen puhtauden hyväksi. Puhtausintoilijat on anaalisobsessiivisia, kazo vaikka Elisabeth Rehniä tai Marie Kondoa. Tekevät kuolinsiivouxia. (tähän sitaatti Make Eskeliseltä!)
  ellauri030.html on line 343: Epiktetos on saattanut vähän plagioida Jeesusta. Se mainizeekin galilealaiset kolleegansa jossakin. Tän huomas kirkkoisä Aku, ja aleksandrialainen Klemetti. Ahkerat kädet on sitten löytäneet jopa 200 lainausta, siitä tulis Urkundissa jo aika meteli. Sillä kuten Jessellä on uskonto ja moraali samalla jalustalla, 2 sanaa vaan: don't accept substitutes. On vaan 1 jumala kaikille yhteisesti, vain yxi pelastusovi, yhtä suvaizematon on impulssiostoskin. Ei voi rakastaa jumalaa ja maailmaa, you can't have both, sanoi Naipaulin isäkin. Koita päättää. Mut voi olla rakastamatta kumpaakaan! Mun päätös on jo tehty.
  ellauri030.html on line 347: Zenon oli soveltavan filosofian perustajanimiä, käytännöllinen moraalioppi oli sen ihan vahvuusalue. Osmo Soininvaaran henkisiä sinivihreitä. Kaikki riippuu mielialasta, teko sellaisenaan on yhdentekevä. Esimerkiksi rikokset ovat seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja vahingollisesta. Niinpä niin, ei ois kannattanut sen huumepoliisinkaan rikoxen tielle lähteä, meni isänperinnötkin mukana. Kardinaalihyveet on oikeus, maltti ja urheus. Seppuku on ookoo ratkaisu jo se tuntuu siltä omalta kannalta, siitä vaan riippumattomasti heilumaan ohjenuoran jatkona. Älkää lapset melutko, isä menee hirteen lepäämään. Stoalaisuus on kristinopin jälkeen hyvä kakkonen, sanovat kristinoppineet, stoalaiset kuinka ollakkaan pitää vastakkaista järjestystä oikeampana. Myöhempien aikojen kristityt on lainanneet stoalaisilta takas enemmän kuin Epiktetos otti niiltä luvatta.
  ellauri030.html on line 455: Aina vaan tää sama repesti, ota Ataraxia. Kokovartalopuudutus suojaa kaikilta kivuilta. Ei suhun oikeasti satu, susta vaan tuntuu siltä. Tää on ihan hanurista koko filosofia. Tää on orjamoraalia, ylläri. Ja siihen kuuluu myös olemattomien kumartelu:
  ellauri030.html on line 461: Hetkinen hetkinen, olen ymmällä. Nyt käykin ilmi sivulauseessa, et täytyy kuolla pappain maan puolesta. Mixikä? Tähän saakka on sanottu et onnen salaisuus on ottaa ataraxia? Mitäs jos mä tuunkin uhrautumisesta pahalle mielelle, on mielenrauha mennyttä, niinkuin äsken fyrkan tienaamisesta omalle perheelle? Olen erilainen kuin muut, kuin Pelle Pupu, muhun sattuu? Onko isänmaallisuus siis jotain johon mä en voi vaikuttaa, mut oman perheen elättäminen ei oo sellaista? Siltähän tää on näyttävinään. Cro Magnon -moraalia.
  ellauri030.html on line 539: No entäs moraali, tää pesän meemi? Kantti peukutti kultaista sääntöä, Schopenhauerista ainoo syy säästä kanssaihminen on sääli. Hmm ei tää hirveen hyvin toimi, jos säästät jonkun niin sehän jatkaa vaan matamista täällä Jammertalissa. No ehkä sille voisi soittaa musiikkia tai näyttää tauluja. Tai muuten asketisoida sen elämää. Schopenhauer on tyypillinen Hofstädterin passiivisesti kohtelias saku: Neminem laede; imo omnes, quantum potes, juva. Älä loukkaa ketään, auta kaikkia minkä voit. Tässä järjestyxessä. Jos yhden auttaminen loukkaa toista, jätä auttamatta. Eläimille pitää olla kiltti, vaikka ne kusisivat jalalle. Pänkäläinen on ehkä oikeassa siinä, että pessimistit on luonnostaan myös epäseurallisia. Ei ne tykkää ihmisistäkään, nekin tuottaa pelkkiä pettymyxiä.
  ellauri030.html on line 712: Valtaosa filosofien kannanotoista on koskenut pilailua filosofien kustannuxella. Lättänenä Plato sanoo Valtiossa, että diktaattorin ei pidä naureskella, se pilaa pelottavan efektin. Erityisesti sitä vitutti Homeroxen kohdat missä jumalat nauraa apinaväelle. Arvovaltainen yleisö ei naura, puhumattakaan jumalista. Sitä ei pidä hyväxyä. Ihannevaltiossa komediat sensuroidaan, niitä sallitaan vaan orjille ja vierastyöläisille. Vapaat valkoihoiset ei saa niitä tehdä eikä nähdä. Standup-komiikasta puhumattakaan. (Lait 7: 816e; 11: 935e). Naurettavuus on eräänlaista pahaa. Hemmo ei tunne izeään ja sille nauretaan, vaikka se izekin. Se on heikkoutta, moraalisesti tuomittavaa. Saatana et tää on läpinäkyvää jäyhää izekorostusta. Platon oli säälittävä pöyhkimys.
  ellauri031.html on line 267: Älyllisen työn ja taiteen edustajat sekä virkamiesyhdistyxet ottavat osaa taiteen, tieteen ja kirjallisuuden valvontaan, tuotannon edistämiseen ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen moraalisten päämäärien edistämiseen. Vapaa-ajan yhdistysten kansalliseen laitoxeenkuuluvat urheilu- musiikki- ja ompeluseurat, lukupiirit, keskustelukerhot. Naisjaostot järjestevät fasistiryhmien naisjaostojen kanssa kursseja lapsenhoidossa, räuuanlaitossa, ompelussa ja kotitaloudessa. Laitoxen jaoxet ovat yhteistyössä korporatiivisten kulttuurikeskusten kanssa. Varsinaisenn kulttuuri- ja valistustyön ohessa nämä järjestöt tekevät propagandaa fasistisen syndikalismin ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen puolesta. Niistä kaavaillaan eräänlaista kansanyliopistoa.
  ellauri031.html on line 290: Ei voi kieltää, etteivätkö fasistit olisi syyllistyneet hylättäviin väkivallantekoihin. Mutta saattoi tuskin vaatia, että he istuisivat kädet ristissä ja alistuisivat kommunistien väkivaltaisuuxiin. Mussolini sanoi väkivallasta:
  "Väkivalta ei ole hylättävää. Sitä voidaan joskus moraalisesti puolustaa. Väkivalta on nopeasti vaikuttava keino, sillä saavutimme 48t systemaattisilla ja sotaisilla väkivaltaisuuxilla enemmän kuin olisimme saavuttaneet 48v saarnoilla. Meidän väkivaltaisuutemme ovat moraalisesti oikeutettuja, ihailtavia ja välttämättömiä, koska ne tekevät lopun mädästä ja kestämättömästä tilanteesta. Mutta, ystävät fasistit, meidän väkivaltaisuuxillamme pitää olla erityinen fasistinen leima. Kun kymmenen on yhtä vastaan, se on hylättävää väkivaltaa, jota ei pidä sallia."
  ellauri031.html on line 595: Sariolan texteissä mitään ei osata jättää avoimexi tai lukijan pääteltäväxi. Kertojat tulkizevat textin lukijan puolesta eikä sijaistekijä mitenkään ironisoi tai kyseenalaista kertojien tyrkyttämiä "totuuxia". Sariolan teoxet ovat siis vain katkismuskirjallisuuden eräs muoto, paizi moraalinen opetus on korvattu tsygologisella propagandalla. Kaiken lisäxi tämä propaganda on Glorian halpojen tunne izesi -testien tapaista rasti ruutuun -psykologiaa, kertoja on asettautunut heikkolahjaisimman ekonomilukijansa tasolle.
  ellauri031.html on line 599: Näistä puuttellisuuxista on kohtalokkaita seurauxia romaanien henkilöille. Henkilöt rakentuvat enemmän kertojan selityxistä ja vakuutteluista kuin toiminnasta ((häh? vaikka toimintaterapeutti on puikoissa?), niistä tulee väkivaltaviihten tai pornografian tutuxi tekemiä törmäysnukkeja. Sariolan romaaneissa ei näy jälkeäkään moraalisesta epäsovinnaisuudesta tai kapinasta. Ihan vaan puhasta darwinismia, mies miestä vastaan, kukot tunkiolla, vahvin kasan päällä.
  ellauri031.html on line 608: Kun vauhtiin pääsin, kopsaan vielä mehukkaimpia kohtia Make Eskelisen Jalli Olosen mestauxesta, joka tulee siantappoaseessa seuraavana. Mä en ole Jallia lukenut kuin vähän sen hiljattaisen toisen tulemisen alkua, eli 1600-luvulle sijoittuvaa Hayleyn apupojan historiikkia. Näyttämönvaihdoxesta huolimatta se kuulosti samantyyppiseltä moraalipuurolta ja angstauxelta kuin nää Maken kuvailemat teoxet: kilttejä setiä, pahoja setiä ja kristillistä moraalia. Ei napannut. Jatko-osassa apupojan seikkailut jatkuu. Jaxan tuskin pysyä hereillä. No nyt lähtee Maken haupizit haukahtelemaan...
  ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.

  
  ellauri032.html on line 97: Arminiusta on syytetty kyllä ansaintamoraalista. Esim Descartes oli niillä linjoilla. Encyclopedia Britannican sivustolla sanotaan, että Descartesin moraali oli anti-Jansensistista ja anti-Calvinistista, ja et sen mielestä armo ansaitaan olemalla oikein kilttejä. Se oli optimisti, ihmisen järki ja tahto pystyy vaikka mahdottomaan. Se ei ollut pessimisti niinkuin jansenisti Blaise Pascal (1623-62), joka meinas et pelastus on vaan ilmainen lahja niille, jotka sattuu sen saamaan. Pascal eli lyhyen elämän, armonisku tuli äkkiä. Descartesia haukuttiin tämän takia Arminiuslaisexi. Descartesin mielestä ei ole mitään järkeä olla kunnollinen, ellei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja loppuarvontaan. No nettisivuja ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, niissä on monia vaihtoehtoisia totuuxia, kuplamuovia kullekin, paukutettavaxi oman maun mukkaan.
  ellauri033.html on line 27: Kun kaikki menee hyvin ja jengi on tyytyväisiä, ei moraaliakaan mihkään tarvita.
  ellauri033.html on line 418: Zygologina Paul Hra Bourget on pannut moraalin takasin romaaniin. Aikana jolloin suoraviivainen luonnontieteilevä zygologia tukehdutti koko alan, kun sielutiede oli pelkkää ihmiseläimen tutkimusta, Hra Bourget lainasi luonnontieteilijöiden menetelmiä ja sovelsi niitä hormonien sijasta sielun kaiveluun. Tätä arvonimeä en tohdi siltä riisua. Se oli romaaneissa ensimmäisiä ja ehkä väkevin reaktionääri, joka vastusti tuota summittaista väkivaltaa, sielun lyhkäsex myyvää filosofiaa joka palauttaa ihmistoiminnan ruokahaluihin, ja sulkee luonnosta ja taiteesta kaiken mihin materialismi ei ylety. Ikävä kyllä sen reaktio löi aika lailla ylize. Se korvas yhden kaavan toisella: sosiobiologian joka puristaa sielun kuivaxi se korvaa koulusielutieteellä, joka exyy abstraktioihin. Ei siitä synny yhtään todennäköisempiä henkilöitä. Kaikista sen hahmoista ei mikään elä eikä jää mieleen. Sen analyysi rajoittuu hirmu ahtaisiin raameihin, ja sen tyypit on aina samanlaisia.
  ellauri033.html on line 437: Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.
  ellauri033.html on line 534: Sehän se ensimmäinen hyvän ja pahan taistelu on elukoissa: hyökätäkö vaiko paeta? Hyvä saalis houkuttaa ja paha peto pelottaa. Ruumis vetää tikanpoikaa puuhun ja äiti varottaa. Välitön tyydytys on paha, pitemmmän tähtäimen suunnitelma hyvä. Sellasta peliteoriaa se on kaikki moraali. Yhden etu vastaan muiden etu, yx roikka vastaan toista tiimiä.
  ellauri033.html on line 624: Deterministinenkin maailma voi olla ja onkin kaoottinen. Kattilassa hämmennetty vesi ja pullataikina on ennustamattomia. Vaikka täysin deterministisiä. Pane se piippuusi ja polta. Piipusta noseva savukin on kaoottinen. Epälineaarinen differentiaaliyhtälö on ratkeamaton. Perhosen lento näyttääkin siltä. Sää osataan ilmottaa etukäteen niin hyvin että porukka suuttuu kun se menee väärin. Tänään piti tulla kaunista, meillehän luvattiin. Eipäs kukaan ennustanut koronaa. Vaik olihan se ihan ennustettavaa, et joku kulkutauti tulee, kun on tää apinoiden kasvuräjähdys. 3G lisäapinaa jo tällä vuosituhannella, 20 vuodessa. Järkyttävää. Tätä mahollisuuta ei Polle ota lukuun. Tää on paljon pahempi kuin moraalittomuuden paapa. Tää on pahempi kuin apinoien kärhämien kakka. Tää on melkein kuin (kuiskaten) paska.
  ellauri033.html on line 651: Herää kysymys: mixi bylsintä on pahempaa kuin kuolema? Ei kai se sentään ollut henkirikos? Pikemminkin päinvastoin. Mutta muistakaamme: Lebensraum on ituradan kannalta tärkeintä, toisix tärkeintä on siemennys. Muu kaikki on toisarvoista. Aatelisneidin teki hetki mieli keppiä, mut se ei suin surminkaan halunnut puolisoxi noloa kotiopettajan porkkanaa. Säätykierto oli sille kuolemaa kurjempi kohtalo. Pollen moraalitaulussa leipäsuden synti oli että sen perimmäinen motiivi viekotella neizyttä oli kauna herroille.
  ellauri033.html on line 661: Adrienille tuli moraalinen kriisi. Tää viimonen luku osottaa, ettei Polle sittenkään ole ymmärtänyt mitään. Se on sohassut vahingossa oikeaan, mutta vetää johtopäätökset aivan vituiksi. Sen mielestä Loup-Garou on näytelmän roisto ja Adrien toinen syyllinen, vaikka merkillepantavinta koko tarinassa on, että luokkaerot ja puutteellinen profylaksia voi aiheuttaa tämmöisiä extreemejä sotkuja.
  ellauri034.html on line 112: Sellasta MIT n moraalipeliä on elämä. Kenen yli ajetaan, kolme mustaa lasta vaiko liikemies. Kun Hister hyökkäs Norjaan, liittoutuneet tuli avuxi. Sit aukes Ranskan rintama ja kaikki lähti sinne kiireesti, sano norjalaisille pärjäilkää. Kun Berliini lyyhähti, ryssät jätti suomalaiset Talin kranaattikuoppiin kuin kuuman perunan, mustelmaiset maanpuolustajat kömpii kiven alta ja ihmettelee, et täsäkö tää nyt oli. Sit herää ja hurraa: me voitettiin! Nyt tapa se, Elmeri! Saved by the gong. Kumistin pelasti.
  ellauri034.html on line 242: työmoraalin, kyyläysmentaliteetin, kellokalleilun,
  
  ellauri034.html on line 499: Joo vaikeaa se on tää moraali. Jos otetaan tämmöinen
  
  ellauri034.html on line 502: Mut eikös se nimenomaan seuraa neandertaalilaisesta moraalista?
  
  ellauri034.html on line 512: Neandertaalilain moraali sanoo me ensin, mun tiimi, sitten vasta te.
  
  ellauri035.html on line 1111: Se Balthasarista. Nyt Karseaan. Lääkärinpoika Balthasar Gracián y Morales (äidin nimi Morales ei tarkoita moraalia, vaan mauria) asui sedän tai enon luona joka oli, pappi. Sillä oli 4 veljeäkin, joista kaikista tuli niinikään pappeja. Kumma ettei kukaan ruvennut lääkärixi. Harmittikohan se isukkia. No Balden iskä oli aika köyhä kaiketi, varmaan puoskari. Sen kaveri Lastanosa oli äveriäs ja sillä oli iso kirjasto.
  ellauri036.html on line 1940: Martha Nussbaum (1947) sinkoili Suomessa Jaakko Hintikan aloitteesta 70-luvulla. Herutuskuvissa Martha on kuin Judith Butler tupee päässä ja juhlameikissä. En muista sitä silloin ize koskaan nähneeni, mutta Jaakko puhui siitä usein sylki poskessa. Se on moraaliuniversalisti eikä arvorelativisti niinkuin Teemu Mäki. No Marthasta ei kattivainaan päällä runkkaaminen varmaan tuntuisikaan paljon miltään. Se on universaalisesti inhottava asia. (Siitä ei voi olla muuta kuin ihan samaa mieltä.) Martta Panopuusta tehtiin akateemikko Suomeen vuonna 2000. Vähän epäilyttää Marthan yhteydet John Stuart Milliin, joka on kapitalismin moraalin ihan tähtiä. (Millistäkin puuttuu vielä paasaus.)
  ellauri036.html on line 1984: Outoa on myös Martan kostonhimoisuus, et rangaistuxen tarkoitus on päästä tasoihin. Helvetti, ne joita jenkeissä rangaistaan ei todellakaan ole lähelläkään tasoissa. Martan emotionalismi on juste milieu, sanoo kriitikko. Niinpä, paizi ei Aristoteleen mielessä, vaan Louis Aragonin: beaux quartiers, moraalia keskiluokan kermaperseille. Kosto elää! huutaa hyväosainen ja lyttää vähäosaista vielä lisää.
  ellauri037.html on line 112: ennen kaikkea nuorten moraalia ilmaisevat, hyvää ja pahaa tarkoittavat,
  
  ellauri037.html on line 508: Samasta lähteestä voidaan johtaa, että naiset osoittavat enemmän myötätuntoa ja enemmän ihmisrakkautta ja osanottoa onnettomille kuin miekkoset; sitävastoin mukiloinnissa, kostonhimossa, vanhurskaudessa, rehvakkuudessa, tunnottomuudessa ja koiramaisessa tottelevaisuudessa ne jäävät miekkosten jalkoihin. Sillä heikon järjen hämärässä valossa tempaa tämänhetkinen, havainnollinen, välitön todellisuus ne mukaansa, ja meidän miekkosten tanakkana seisoviin maksim-konekivääreihin, lukkoon lyödyihin ja kiinni naulattuihin päättömiin päätöxiin, ylipäänsä menneisyyden ja tulevaisuuden, olemattoman ja etäisen vatvomiseen niillä on vähän kärsivällisyyttä. Niillähän on äijyyteen vaan vähin vaadittava, puuttuu varsinaiset ratkaisevat vehkeet siihen. Niitä voi tässä suhteessa verrata eliöön, jolla on maxa, muttei sappea. Kun miehet purkaa sappeaan, maxaa nainen laskun. Ks. väitöskirjani pykälää 17, missä määrittelen moraalin perustan, nimittäin maxan sekä sapen. - Sitä myöden huomataan että naisluonteen perusvirhe on epäreiluus. (Äiskäkin oli tosi epäreilu kun antoi siskolle koko pikku perintönsä, mulle jäi vaan pääpotti isältä.) Se syntyy ensinnäkin jo esitellystä järjen ja harkinnan puutteesta, mutta sitä tukee vielä se, että ne voimiltaan luonnostaan heikompina ei voi turvautua väkivaltaan niinkuin me, vaan juonittelee. Akka on kuin kuttukin, ellei se pahhoo tie, niin ajattelloo kumminnii.
  ellauri037.html on line 515: Ihmissuvun jatkamisesta huolehtii luonnostaan nuoret, vahvat ja kauniit miehet, kunnon nazikönsikkäät jotta rotu pysyy hyvänä, ikävä kyllä koaloilla ja mustekaloilla ei ole siinä pennin jakoa. No mä oon aina tykännytkin enemmän koirantalutuxesta ja huiluhommista. Tää on luonnon toivomus, ja naisten himot on sitä myöten. Tää laki on ihan eka kaikissa suhteissa. Six se on voi, jos sitä koittaa vastustaa: siinä käy heti tosi ohraisesti ekassa kurvissa. Sillä naisten salainen, lausumaton, jopa tiedostamaton moraali on: meillä on on oikeus huolehtia lajin jatkumisesta eikä jonkun (esim koalamaisen) yxilön. Me ajatellaan mieluummin meidän lapsia kuin jonkun koalan tohveleita. Naiset ei huolehdi tästä peruslaista vaan in abstracto, vaan myös in concreto, ja todistavat sen käytöxellään (siis jättämällä koalan kuin tikku paskaan kun jotain edes vähän parempaa on näköpiirissä). - Tästä lähemmin mun pääteoxen luvussa 44 osassa 2, jossa kerron naisten mulle tekemistä ohareista.
  ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
  ellauri038.html on line 100: Nietzscheä pohditutti, mix ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Mixei se vois olla vaan reilusti pelkkä apina? Turha kysymys, niinhän se onkin enimmän aikaa. Uskontoa se pilkkas orjamoraalista ja tarjosi tilalle herramoraalia. Ja esteettistä asennetta, josta puhui hiljan myönteiseen sävyyn Jönsy-velikin . Kaunis esine, sanoi Carl-Erik Carlson nuorempana, vanhempana sitten: kauniita pilviä.
  ellauri038.html on line 129: Nietzsche väitti, että moraali on väline, jonka avulla ihmisyksilöt, ihmisryhmät tai kansat tavoittelevat miltei vaistonvaraisesti arvonantoa, henkistä tai poliittista ylemmyyttä ja vaikutusvaltaa, joskus jopa aineellista etua. Älähän! voisko tosiaankin olla noin? Täytyypä pohtia.
  ellauri038.html on line 133: Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.
  ellauri038.html on line 139: Tää on se erottelu koiran ja kissan moraalin välillä. Hyvä ja paha on kilpailukäsitteitä, hyvä ja huono välineellisiä. Jos ei ole konfliktia, ei ole pahoja setiä. Omat hommat menee vaan joko hyvin tai huonosti. Koirat on paranoideja, kissat psykopaatteja.
  ellauri038.html on line 237: Brian Leiter on Lain, Evankeliumin ja Humaanien arvojen gauleiter Chicagon yliopistosa. Hän kirjoitti Nietzschen kirjan moraalista, ja osan monista muista Nietzschen kirjoista. Hänellä on tartuttava influenssablogi netissä nimeltä Leiter raportoi.
  ellauri038.html on line 245: Perusopiskelijana otin kurssin “Kant to 1900” Richard Rortyltä Princetonissa (en siis ole mikään turha jätkä), ja kurssissa oli pari opintoviikkoa Nietzschestä. Notta tuona sunnuntaina aloin tehdä Nietzsche-kotilaskua - Nietzschen julkaisematonta esseetä "Vaihtoehtoisesta totuudesta extra moraalisessa mielessä". Se vetos muhun kovaa ja sen koommin olen ollut hurjan kiinnostunut Nietzschestä. Julkaisin sen esseen sittemmin omalla nimellä.
  ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
  ellauri040.html on line 105: Se mitä postmodernistit aivan erikoisesti ei siedä on sisältö. Niistä muoto on ja sen pitääkin olla piäassie. Koska sisältö antaa ymmärtää et on joku yx oikee merkitys, joka löytyy kyllä kun jaxaa kyllin analyyttisesti kaivella. Ja tämmöset perimmäiset merkityxet on sit moraalisaarnoja, joilla vallanpitäjät pitää peukun alla sorrettuja. Fair enough, jos sen noin ymmärtää niin vittumaistahan se onkin tietysti.
  ellauri040.html on line 117: Oikea asento, mutta lyhyt koko. Mulla on asentokin nyttemmin vetelä. Men jag tar hommio på det. "Juuri muntapaiset systemaattiset filosofit ovat toimineet kansakullan älypäinä paikannäyttäjinä ja moraalinvartijoina." (Ilkka Niiniluoto). Ne jotka käyttää sanoja "kyyninen nihilismi" on status quon puolella, luultavimmin talousliberaaleja.
  ellauri040.html on line 153: Eskin ja Sopen iloxi Jyrki jakaa filosofian ammatilliseen, akateemiseen koulufilosofiaan ja kansantajuisempaan moraalifilosofiaan eli izehoitoon. Ääripäiden välillä partioivat juhamanniset ja häiriintyneet häyryt (plus Himo Airaxinen, voisin lisätä). Molemmat päät tyytyvät toistamaan pienen nollan muotoisen ympyränsä vakiintuneita latteuxia.
  ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
  ellauri041.html on line 311: Teuvo Hakkarainen on tyytyväinen kun nuori morsian silittää sen alushousut ja nimikoi sen sukat, kuin Pirkko meillä. Kun palataan liberalismista tukevammalle nazisaxan moraaliselle pohjalle, saavat naiset taas olla naisia ja silitellä miesten palleja.
  ellauri042.html on line 417: suunnitella mikä pitkällä tähtäimellä olisi kokonaisedullista ja moraalisesti hienoa,
  
  ellauri042.html on line 455: Filmi oli hyvä: samaan aikaan karmaiseva, naurattava ja liikuttava, eikä siinä tapahtunut kovin kummosia, ristiriitoja ei ratkottu, ei ollut sankareita, eikä varsinkaan mitään moraalia. Täst mie piän, tää on oikeata elämää. No se onkin autofiktiota, tehty kirjasta. Ei mitään netflixin koneella kexittyä fantasiaa, nykymyyttiä ja mykynyyttiä. Ja aivan oikein: se saa hyvät arviot toiselta kirjailijalta kirjana, mutta elokuvan nuijii 3-4 amerikan ääliötä aivan maanrakoon, loput kuittaa vaitiololla.
  ellauri042.html on line 540: 1977 hän esiintyi ensi kerran julkisesti uuden filosofian edustajana yhdessä André Glucksmannin kanssa. (Toinen jutku varmasti.) Samana vuonna ilmestyi hänen teoksensa La barbarie à visage humain, jossa hän sanoi että marxismi oli pohjimmiltaan epämoraalista. 1981 ilmestyi L'Idéologie française, jota pidetään hänen pääteoksenaan. Antikommunistista tuubaa hienostelun varjolla.
  ellauri042.html on line 864: Klemensin kirjallinen tuotanto on laaja. Hänen koulutuksensa laatu näkyy siinä, että kuinka siteeraa toistuvasti kreikkalaisen kirjallisuuden runoilijoita ja filosofeja. Lisäksi hän käsittelee arkeologiaa ja mytologiaa. Klemens tunsi kristillisen kirjallisuuden hyvin, ja hän viittaa kirjoituksissaan yli 1 500:aan Vanhan testamentin ja liki 2 000:een Uuden testamentin kohtaan. Stromateis-teoksessaan hän yritti yhdistää toisiinsa kreikkalaista filosofiaa ja kristinuskoa. Protreptikos-teos oli kreikkalaiselle yleisölle suunnattu kehotus kääntyä kristinuskoon. Paidagogos-niminen teos käsittelee kristillistä moraalia.
  ellauri046.html on line 329: Pitkää ihannoivaa pöpötystä Homerista ja varsinkin Mozartin don Juanista, josta se jaxaa jauhaa kuin Jammu-setä vapaussodasta. Sörenistä kristillisyys on synnyttänyt aistillisuuden. Pöh. Säädyllisyys on synnyttänyt säädyttömyyden, pikemminkin. Taisin jo mainitakin, että esteettisen vs. eettisen samastus 1 pelaajan vs. tiimipeleihin on tyypillistä Sööreniä ja laiskan vetelyxen 1800-luvun alun säätyläisyyttä. Ei se niin mee. Estetiikkakin on sosiaalista (kts. A. Kinnunen), ja on muutakin aistinvaraista moraalitonta kivaa kuin kyldyyri. Esim. mässäys, pano ja tappelu.
  ellauri046.html on line 498: Ei se mitään pelastanu, rumihia tuli yxin tein 3. Ja tää oli Jöötin mielestä ihan a-ok, oma vika pikku sika. Söörenistäkin tää oli esteettisintä. Nää on kyllä aivan hirveitä narsistisia #metoo sepustuxia. Porvarillinen moraali on moraaleista kaikista kauheinta, meemit velloo valloillaan ja tekee pilkkaa geeneistä.
  ellauri046.html on line 614: You'll never read it, sanoi Ynsyräsuu Chomskyn tiiliskivenkokoisesta väitöskirjasta. Oli pakko ostaa ja lukea. Tää on toinen samanlainen. Toi vitun existentialismin valintamyymälä on justiinsa Adam Smithin moraali. Hmm ottasinxmä tän vaiko tän. On varaa valita. Mä oon vapaa agentti. Myyn pölynimureita jalka oven välissä. Salekin oli opiskeluaikana. Vanhana äijänä möi jenkkisoopaa.
  ellauri046.html on line 616: Tää Luutarhan alter ego Tenttenissä, vanhempi patakonservatiivi pappismies, peukuttaa (kai?) rakkausavioliittoa, mutta mixi? Mixi se on porvarista nyt äkkiä moraalista? Aatelin ja sitä aikaisempina aikoina se ei ollut. Mix arvokonservativin  porvarin mielestä se on? Oiskohan syynä talousliberaali säätykierto?

  
  ellauri048.html on line 101: Tää vastakkainasettelu on hirmu suosittu, ja siinä ei olekaan vähän moraalin makua.
  
  ellauri048.html on line 102: Joskus on moraalista olla rationaalinen eikä vetistellä turhia, kazoa suurta kuvaa
  
  ellauri048.html on line 105: ja oikeasti moraalista on pitää hyvän mitat yhteismitattomina, kuten toisaalla
  
  ellauri048.html on line 695: Tää on arkipäivän moraalia apinoiden maailmassa.
  
  ellauri049.html on line 155: vaikuttaneen aikuisiän levottomuuteen, moraalittomaan käyttäytymiseen ja ailahtelevaan luonteenlaatuun. Uunon kuvataiteellisessa tuotannossa ei ole havaittavissa sisäistä levottomuutta, joka hänen runoudestaan välittyy.
  ellauri049.html on line 198: Helsinkiin muuttamisen jälkeen Kailaan kotoa opittu talonpoikainen moraali oli muuttunut merkittävästi kohti turmeltunutta, hedonistista elämäntyyliä. Runoilijan luonto ei antanut periksi palata kotiin kokemaan nöyryytystä, jonka hän oletti siellä kohtaavansa. Todellisuudessa suku olisi ollut valmis antamaan anteeksi. ”Ei ollut kodin syy, että hän nyt siitä vieraantui. Hän oli maailmalla kohdannut itse uuden ajan.”
  ellauri049.html on line 303: Baudelaire ja hänen kustantajansa Auguste Poulet-Malassisi saivat eräiden Pahan kukkien ensimmäisessä laitoksessa (1857) olleiden runojen takia sakkotuomion, minkä lisäksi kyseiset kuusi runoa pantiin Ranskassa julkaisukieltoon. Syynä oli ”yleisen moraalin ja hyvien tapojen halventaminen”. (lähde?) Leskikeisarinna laski Kallen sakkoja.
  ellauri049.html on line 1092: Mut nää on sivumeemejä. Piti sohaista Runkun ja Wexin postuumia moraalista riitaa siitä, kenellä Kuningas Fjalarissa oli valkee stezoni ja kellä musta. Musta mustin kotsa oli vitun Hjammulla joka tappaa siskonsa ensin bylsittyään sitä. Mitä perhanan asiaa sillä oli niin mennä tekemään (siis tappamaan, bylsintä oli ihan ookoo, ei siinä mitään). Siitä vasta lähti kaikki päin persettä.
  ellauri051.html on line 171: Lao Rui: Noin moraaliteoreettisest mielenkiintoista on miten paskiaiset menestyy sekä diktatorisissa että ns kansanvaltaisissa maissa. Mikä niissä viehättää?
  ellauri055.html on line 1402: Pikku kyrpiäinen. Kamat pussiin ja karulle. Ja sit joku näistä ihastelevista mieslukijoista sanoi ettei byhleinissä ole mitään moraalisesti pahexuttavaa. Eihän Lyylikään tullut Eelixestä edes paxuxi. Tais Eelis tulla ennen aikojaan, ejaculatio ante portas. Viis pistoa ja tiukka tuijotus.
  ellauri058.html on line 400: Markus Lammenranta (1990: 151–152) kuitenkin pyrkii perustelemaan päinvastaista väitettä. Hänen mukaansa taideteoksen arvottamista voidaan perustella rationaalisesti ja objektiivisesti. Hän tulee siihen johtopäätökseen, että kriteerit arvottamiselle, eli millä kriteereillä voidaan sanoa, että jokin teos on hyvä, riippuvat siitä, miten määritellään taideteoksen tarkoitus: onko sen tarkoituksena tuottaa esteettinen kokemus, moralisoida vai jakaa tietoa. Näiden mukaan voidaan tarkastella teoksen esteettistä, moraalista ja tiedollista arvoa.
  ellauri060.html on line 1002: Vierailija kirjoitti: Olen pitkään miettinyt että haastan tämän moraalittoman paskalehden oikeuteen joka on vienyt ihmisiltä hengen, työt ja paljon muutakin. Vertaisin tämän lehden asioita pahimpaan henkiseen väkivaltaan mitä ihmislle voi tehdä! Kymmenestä lehdestä yhdeksän asiaa on täyttä paskaa! #sairasta #moraalitonta #ihmisrotat. (No sama ongelma on huumekaupassa. Vie ihmisiltä hengen, työt ja munatkin.)
  ellauri061.html on line 1529: ”Oikeastaan ihmiset ovat piiloutuneet geeniensä taakse”, Jari sanoo. Niinhän käytöstä selitellään, sanomalla että ”jumala on luonut minut tällaiseksi” tai ”se on geeneissä”. Moni asia ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi moraalia sieltä ei löydy.
  ellauri062.html on line 1052: Kantani kaikkeen seksuaalisuuteen on jo viitisentoista vuotta ollut ehdottoman kielteinen. Jokaisessa sukupuoliaktissa on kyse rähmälläänolosta; niiden (satunnaiset) seuraukset tosin saattavat suuresti vaihdella, mutta mitään moraalisia aste-eroja ei niiden välillä ole: minun seksuaalisuuteni on täsmälleen yhtä synnillistä kuin lähimmäiseni seksuaalisuus, missä muodoissa ne sitten ilmenevätkin; juuri tätä on monenkin omasta seksuaalisuudestaan täysin siemauksin nauttivan siveyspoliisin vaikea tunnustaa. Jos myöntää heteroseksin, on myönnettävä myös homoseksi, eläimeensekaantuminen ja pedofilia; jos kieltää pedofilian, on kiellettävä myös eläimeensekaantuminen, homoseksi ja heteroseksi. Mutta runkkaus vaikka matunaapureiden postiluukkuun on kyllä poikkeuxena hyväxyttävää.
  ellauri062.html on line 1060: Jörg Lanz von Liebenfels, joka varmasti tunsi Weiningerin kirjoitukset, on rotuideologiallaan antanut hyvän esimerkin tällaisesta "heteronomisesta" vastineesta Weiningerin "autenttiselle" moraalille. Kun Weininger ehdottomasti kielsi kaiken lihallisen elämän, halusi von Liebenfels puhtaan veren kullillaan radikaalisti työntää siitä osan takaluukusta. Niin minäkin.
  ellauri063.html on line 345: Kooperatiivisessa peliteoriassa pelaajia edustavat tiimit, joista yxityiset pelaajat voivat tarvittaessa livetä. Se että johtavalla tiimillä tai sen influensserilla on jotain vastuuta, tarkottaa vaan että jos tiimi ei riittävästi palvele tiimin jäsenten mieskohtaisia etuja, ne äänestävät jaloillaan ja siirtyy toiseen tiimiin, ja johtavasta tiimistä ja sen pomokärpäsestä tulee säälittävä häviäjä. Alan papereita on kiehtovahko lukea, etenkin siltä kantilta että minkälaisiin tasapainokäsitteisiin tutkijat on päätyneet. Niissä näkyy tän apinaköörin perimmäinen izekkyys. Samoilla linjoilla mennään kuin hyvässä kirjassa: sille jolla on sille annetaan, ja siltä jolla ei ole mitään otetaan sekin tyhjä pois. Täähän ei oo muuta kuin koronkorkolaskun kaava, kasvuräjähdys. Ei siihen tarvi mitään moraalia sotkea. Puhdasta determinismiä se on.
  ellauri065.html on line 608: Vasemmiston, tai siis “marxismin”, vihasta huolimatta kirjassa huomautetaan, että konservatiiveilla ja vasemmistolla on paljon yhteistä. Vasemmistolaisten voisi olla syytä miettiä, onko huomiossa mitään perää. Kun viholliset ylistävät sinua, tarkista kantasi. Perinteistä vasemmistoa yhdistää konservatiiveihin alistaminen yhteisölle, valtiollisten hierarkioiden ylläpitäminen, työmoraalin ja kurin pitäminen sekä yleinen ihmisten kontrollointi ja rajoittaminen esimerkiksi maahanmuutossa, sosiaaliturvassa ja päihdepolitiikassa.
  ellauri066.html on line 310: Tulpan kirjoista löytyy syvällisen moraalista informaatiota sosiaalisesta existenssistä. Sen voi yliyxinkertaistaa tutunomaisen jenkkimäisesti: salaliitot aina koittaa hyötyä pikku persusta, mutta persut, omalla araknomarxistisella silti humanistisella, jopa jalomielisellä tavallaan, aina panee kampoihin, pikku ktenofiilit. Näin. Yxinäiset sankarit joita on nähty loppumattomia klustereita jenkkifilmeissä, jatkaa yxinäistä varjonyrkkeilyä sillä aikaa kun kapitalisti nauraa koko matkan pankkiin. Herra varjele niitä liittoutumasta keskenään! Se olisi jo kommunismia!
  ellauri066.html on line 371: Mutta paljon yxinkertaisempi Sananlaskuja vainoharhaisille 2 yhtälö s. 315 on väärinpäin: Otusten viattomuus on kääntäen (p.o. suoraan) verrannollinen isännän moraalittomuuteen. Pynchon (tai sen kääntäjä) ei ollut rakettitiedemiehiä. Mitä lie humanisteja.
  ellauri073.html on line 399: Se kommentoi ajatusten hajoamista, onnen ja ikävystymisen liittoa, ja ihmisruumiin kauneuden ja hirveyden käänteissuhdetta. Fiktiossa on kyse siitä mitä on olla vitun ihminen. Se halusi kirjoittaa moraalisesti kiihkeää ja kiihkeän moraalista fiktiota, jotta lukijana tuntisit olevasi vähän vähemmän yxin sisäpuolelta.
  ellauri077.html on line 60: Sana Telemachria on Wallun oma keximä, väännös Odysseian 3 ekan luvun nimestä Telemakhia, ja selvä vinkki että tää kirja on Wallun omaa meriseikkailua huumeiden ulapalla mahdollisesti poissaolevaa tai moraalisesti suspektia isää ezimässä (Äiskän istuessa kotona kuin tatti). Tommosta sanaa *makhria ei kreikassa olekaan. Makria tarkoittaisi pituutta. Wallu ei ollut mikään gresisiti. Telemetria (jota sanaa Orin luulee Halin tarkoittavan) on etämittausta.
  ellauri077.html on line 80: David Foster Wallace syntyi helmik. 21 pnä 1962 Ithakassa, New Yorkissa, USA:ssa. Sen isä James Donald Wallace on moraalifilosofian emeritusproffa Illinoisin ylopistossa ja sen äiti Sally Jean os. Foster oli äidinkielen ope Parkland Collegessa, Champaignissa.
  ellauri077.html on line 229: Tää ajatus tuli mieleen tässä vaiheessa näitä paasauxia. Mun perusväite on, että apinakööriä ajaa moraalisesti sama kolmikko kuin pikkulintuja, eli EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Silti näitä apinoita on lähes 10 miljardia erilaista! No tää on just fraktaalista. Kun tää ääreist simppeli motiivikolmikko riittävästi kertautuu komplexissa ympäristössä, sekin näyttää monimutkaistuvan rajatta. Muzilti ne on vaan noi kolme: EAT, FUCK, KILL.
  ellauri077.html on line 502: Esteetikko sanoo: on banaalia kysyä mitä mieltä oikeasti olen. Ehkä ei, mutta oikeasti jotain mieltä oleminen on fanaattista. Sellanen poosi/pönötys minkä otti HY:n filosofit että joku asia on "yxinkertaisesti väärin" ilman perusteluja on musta yhtä lailla hölmöilyä. Ei voi aina tietää tarkasti mitä mieltä on, siinä asiassa musta pappa James pragmattisine etiikoineen oli ihan oikeassa: moraali on tentatiivista, sitä pitää korjata kuten tieteellistä tietoa.
  ellauri079.html on line 65: Klampetit tuovat moraalisen, sivistymättömän ja minimalistisen elämäntyylin pullistelevaan, toisinaan (LOL, PC) izepakkomielteiseen ja pinnalliseen yhteisöön. Kazimielisyydet ja kulttuuriset väärinkäsityxet ovat tämän tilannekomedian huumoria. Juonissa on usein kyse Drysdalen ulkomaalaisissa yrityxissä pitää Klampettien rahat pankissaan, ja sen vaimon ponnistuxista vapauttaa naapurusto "noista mäkitupalaisista". Perheen jaxottaiset yrityxet palata vuorille lähtee usein liikkeelle Mummin haistaessa loukkauxia "kaupunkiväeltä".
  ellauri079.html on line 212: Sitten iskä Jamesin todellinen tuotanto: 51 found. Ensi silmäyxellä se näyttäisi olleen suuryritysten moraalinen tulkki ja riistokapitalismin käsikassara. Mutta tarkemmin lukien se taitaa olla (samalla?) kuiteskin aika vassari demokraatti joka kannattaa vahvaa keskushallitusta. Ei tää kyllä mikään rakettitieteilijä ole, filosofina enempi tollasta suoritusporrasta, Eskin tyyliin soveltavaa filosofiaa. Paljon kirja-arvosteluja kuten Eskin kotisivuilla.
  ellauri080.html on line 830: Auttakaa entistä gladiaattoria joka on ihan poikki, sanoi Asterixissa jalaton tyyppi joka istui pikkuisessa pyörin varustetussa laatikossa. Sellainen on toi Wallun Marathe. Yxijalkainen merirosvo joka pitää transun Hugh "Helen" Steeplyn kanssa maratonimoraalifilosofista istuntoa navajoluutnantti Leghornin ja Jim Cheen maisemissa kirjan mainostauoilla. (Arizonan Tempessä asui Wallun vanhemmat eläkepäivinä.) Kulinnsseina joku Sierra Madre josta tulee mieleen kenraali Xavier ja San Morealin tykit. Tyypit voi hyvin askarrella leegoista, yhtä palikoita. Ihankuin 4-kanavalla, mainoxia tulee koko ajan enemmän leffan loppupuolella.
  ellauri080.html on line 834: Kukahan se oli? Jenkkimoraalin taustaoletus on kapitalismin kasvuräjähdys, win-win näät perustuu sellaiseen. Nollasummapeliin se ei sovi. Jos asia ei ratkea tarjouskilpailulla, se on politiikkaa sanoo paskiaiset. Vitun tarjouskilpailut. Jopa Milton Friedmanin ja sen Chicagon roistokoplan oma peliteoria todistaa että sellaisissa voittaa rikas köyhät 6-0, koska sillä on varaa hävitä tarjouskilpailussa enemmän. Nälkäinen karvakäsi Eesau häviää koko taivaosansa ja luihu Jakob hähättelee koko matkan pankkiin.
  ellauri080.html on line 836: Mut no tarkkaan ottaen, sanoo paxu tekotissinen karvajalkainen ja peruukkipäinen transu Steeply, ei jenkkimoraali ookkaan ihan vaan me first, siinä on myös tämmönen us first elementti. Riippumatta mitä tahdot izexesi, sun on tahdottava enstex tän vapaan maan etua, jossa tätä oman edun tavoittelua voi sit harjoittaa saamatta ize turpiinsa.
  ellauri080.html on line 1018: 1998 Disney-filmi Mulan koskee nuorta kiinalaista naista, Fa Mulania, joka päättää ottaa asiat omiin käsiinsä. Hunnien (ei ne olleet hunneja vaan jotain paikallisia mongoleja, hölmöt!) uhatessa miehittää Kiinan, Kiinan keisari ("Kiinan keisari razastaa, razunsa pystyyn kapsahtaa, keisari maahan muxahtaa, mistäs Kiina nyt uuden saa? Calle hyppyytti barnbarneja luisevalla polvella) käynnistää liikekannallepanon ja vaatii jokaisesta perheestä yhden miehen liittymään Kiinan armeijaan. (Siihen aikaan ei ollut au-äitejä.) Mulan tajuaa että sen vanhusmainen isä ei ikinä selviäisi taistelussa ja päättää pukeutua miehexi ja mennä sotaan sen sijasta. (Vihje: sellainen päätös osoittaa Mulanin moraalista rohkeutta; onhan se rohkeaa jos naisella on päällä miehen asusteet, ja vielä rohkeampaa jos sillä ei ole niitäkään). Se tekee mitä se pitää moraalisesti oikeana välittämättä negatiivista seurauxista ympärillä oleville.
  ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.
  ellauri089.html on line 53: Bobin isä ja isoveli oli samannimiset, Rex Ivar sr ja jr. Iskä oli kauppa-apulainen v. 1900 ja myöhemmin kassa, kirjanpitäjä ja farmikalujen kiertokauppias. Sotiminen loppui Bobin sukuhaaran osalta Vietnamiin, jota Bob kannatti penkkiurhona ja tuki vielä kuvitteellisesti Vietnamin veteraaneja niteessä Glory Road. Heinleinit olivat siistejä mutta koleerisia sakemanneja. Bobin roistotkin ovat paizi muuten moraalittomia myös hirmu epäsiistejä. Insult upon injury.
  ellauri089.html on line 369: No täähän on vaan peliteorian tuttu erottelu preferenssien ja parhaan strategian välillä. Päämäärä ja keinot. Ja seuraavaxi varmaan sitten pohditaan pyhittääkö toinen toiset. Mikä on yxi variaatio vanhasta individualismi-totalitärismi teemasta. Ollakko erakkomehiläisiä vai termiittejä. Onko 1 hyvä + 2 kaunista meikäläiselle yhtä kuin 3 pahaa tai rumaa temppua jollekulle toiselle? Ovatko eri yxilöiden tai muiden arvioinnin dimensioiden moraaliset suuntaviivat kohtisuorassa vai vähän vinossa? Jos ne ovat vinossa, saadaan hinta vaikka isoäidille.
  ellauri090.html on line 135: Hetkinen eihän tässä ollut mitään päätä eikä häntää, paizi sen Quincas Borba-koiran, ellei se ollut hännätön. Rubião ainakin oli aivan päätön, ja tää tarinakin aika moraaliton. Siis siinä mielessä, ettei siinä ollut nähtävästi mitään opetusta. Ellei sitten tää jenkkien tiivistelmä olisi ollut siivilöinyt kirjan pointtia jotenkin säädyttömänä huolellisesti pois. Vittu ei auta, kai se pitää sitten ize lukea.
  ellauri094.html on line 136: Siinä mielessä itse nyt olen jopa ajatellut sellaista lähestymistapaa, kun esimerkiksi idässä ja monessa muussa valtiossa, Keski-Euroopan valtioissa, vaikkapa Kreikassa ja muualla, avioliiton merkkinä sormus on oikeassa nimettömässä — tämä on myös ortodoksisen kirkkokunnan tapa osoittaa avioliittoa — että itseni osalta aion tehdä niin, että 1.3., kun tämä tuhkakeskiviikko ja 40 päivän paastoaika alkaa, tulen siirtämään sormuksen oikeaan nimettömään ja pidän sitä siellä ainakin sen 40 päivän ajan, ja luotan vielä siihen, että tähän asiaan tulee uusi näkökulma. Tuhkakeskiviikko tulee olemaan merkkipaalu Suomen historiassa ajasta, jolloin yhteiskuntana käänsimme selkämme kristilliselle moraaliarvolle ja Jumalan tahdolle tältä osin. En epäile lainkaan, etteivätkö seurakunnat huomioi tuhkakeskiviikon sanomaa ja rukoile maamme tilanteen puolesta.
  ellauri096.html on line 565: Tulee mieleen Ben "vaeltava juutalainen" Zyskovizin ehdotus että perustuslaillisia oikeuxia kuten oikeus terveyteen ja elämään ei saisi tarkastella yxinään vaan niitä pitäisi pelata vastakkain kuin korttipelissä. Nää kolme pikkuvalttia ja jätkä kumoo noi neljä hakkua ja sulle jää käteen mustamaija eli mä oon voittanut. Tää on just se lumppukauppiaan moraali joka elähdyttää talousliberaalia utilitaristia: eri dimensiot on kallellaan kuin huolimattoman halot liiterissä ja kaikella on hinta, jopa Benin isoäidillä. No se on jo tosi edullinen, ei siitä ole enää kuin kallo tai tuhkaläjä jälellä.
  ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!
  ellauri098.html on line 145: moraali (on ei hyvä huono)
  ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.
  ellauri098.html on line 622: Everyone is a mix of 2 netflix characters. Me Naiset on selvittänyt että useimpien mielestä pettämisen raja kulkee bylsinnässä. Voi raukkoja, joiden moraali on Ilta-Pulun ohjeistusten varassa.
  ellauri100.html on line 63: Niinpä mielen sairauksia ovat olleet esim. 1940-luvun sotilaskarkuruus (sotahulluus ei tietenkään ikinä), tanssimania, moraalittomuus (esim. esiaviolliset suhteet tai veto sellaisen perään), vaeltelevasta kohdusta johtuva haureus ja hysteria, saatanan vallassa oleminen, peiton alaiset hanskahommat, kiinnostus samaa sukupuolta olevaan, erimielisyys hallintojärjestelmän kanssa (takavuosinahan neuvostojärjestelmän vastustajat pantiin mielisairaalaan ja pakkohoitoon);
  ellauri100.html on line 67: Usein moraalittomuus aiheutuu vaeltavasta kohdusta. Silloin sappi muuttuu keltaiseksi aiheuttaen hysteriaa, himoa ja maniaa; mikäli taasen maniaan liittyy myös jumalten suoma hulluus, tuloksena saattaa olla myönteisiä siirtymiä myös ympäristöön. Tämän vuoksi runoilijat ja taiteilijat varmaan kuuluivatkin sairaalan ehdottomaan eliittiin ja kaikki halusivat olla heidän kamujaan. Heillä oli ”haltioitumisen lahja”. Maallikko voisi ajatella, että esim. Lapinlahden lähteen jengi olisi juuri wannabe-keltasappisia. Hysteriassa on jotakin vähän hienoakin. Eiks je!
  ellauri100.html on line 232: Seuraava ploki on vaikuttava esimerkki siitä, miten vähän variaatiota apinoissa oikeasti esiintyy, ja miten täydellisesti niiden pään sisältö määräytyy niiden pään ulkopuolelta. Virginian poikien 5-portainen asteikko moraalisia asenteita selittää mainiosti tän häiskän mielenmaiseman. Se pyörii selvästi asteikon oikeassa laidassa ulvoen surullisesti kuin Surku Yniäinen kohti kadehdittavia susipohattoja. No on se sentään koiraeläin izekin vaikka matalajalkainen. Ei mikään neekeri.
  ellauri100.html on line 579: Virginian poikien Jessen ja Joonatanin väsäämä “Moraalin perusteiden kyselykaavake” on oikeilla jäljillä. Ne on paikantaneet viisi pykälää apinan moraalin evoluutiossa:
  ellauri100.html on line 591: Nää menee just oikein. Pykälä 1 koskee kaikkia elukoita, se on se vanha kunnon KILL! FUCK!. Pykälä 2 koskee vaikka paviaaneja tai myyriäisiä, manus manum lavat. Ollaan kateita ja noudatetaan jantelakia. Pykälä 3:ssa tulee mukaan parviäly. Pidetään oman pesän puolia vaikka toiset ei ole sen kummempia. Ollaan sankareita ja annetaan uhreja. Pykälä 4 on nokintajärjestys. Silverbäkit ja alfasudet jyräävät, muut nöyristelevät. Pykälä 5 on pyhistely, eli jotkut eristetään muista virtuaalisixi logoixi. Sisäistetty herruus tulee kehiin. Käsidesiä ja syntiä. Näin siististi näkee asiat harvoin esitettävän. Vasemmistolaiset jäävät moraalin kehityxessä alkumatkalle, loppuun asti pääsevät vaan tosi fasistit.
  ellauri101.html on line 184: Tulemme tässä paasauxessa osoittamaan että kalansilmä Jari sijoittuu Virginian poikien moraaliasteikon fasistiseen laitaan. Kaikki tunnusmerkit löytyvät kirkkaasti toitotettuna.
  ellauri101.html on line 196: Otetaampa täältä näitä meemejä ja paikannetaan ne Virginian poikien moraaliasteikolle "viisi pykälää apinan moraalin evoluutiossa" :
  ellauri101.html on line 381: Sairasvyö kommentoi heinäkuussa 2011 Suomi-areenassa suomalaista elämäntyyliä. Sairasvyön mukaan suomalaiset olivat sodassa oppineet sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta, ja tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majavoita, jotka uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Sairasvyön mukaan ihmisiä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen olla suurempia. Bisnes synnyttää hyvinvointia, ja bisnes on myös moraalisesti valveutuneempaa kuin yksityisen ihmisen toiminta. Hallitusohjelmassa ei Sairasvyön mukaan ole mitään viitteitä siitä, että työnantajat saisivat tarjota vapaasti töitä työntekijöille ja työmarkkinat sekaantuvat liikaa asioihin.
  ellauri101.html on line 383: Sairasvyö on kommentoinut, että työnantajat ja työterveyshuolto ovat aikaansaaneet ja ylläpitäneet järjestelmää, jossa on annettu ja jaettu vastuuttomasti sairauslomia. Tämä on johtanut Sairasvyön mukaan kestämättömään moraaliin ja inhimillisen laskuun. Sairasvyön mukaan Suomessa varakkaat ihmiset eivät ole itsekkäitä, vaan nimenomaan yhteisvastuullisia.
  ellauri106.html on line 599: Phillu myöntää izekin että Lydian ja Naatanin tarina kuulostaa kexityltä. Mixi niin upea jutku nuorimies tuhoaisi elämänsä tollasen shixan jalkovälissä, josta se ei edes pidä? No se ei viizi mainita hyviä hetkiä, joissa jutkujolppi sai vapaasti keekoilla, keikailla ja kukkoilla blondille shixalle, joka palvoi jokaista sen huulilta vuotavaa sanallista hunajan pisaraa. Niitä hetkiä ei maxa vaivaa mainita, koska niillä ei ole moraalista sisältöä. Mitä VITUN moraalista sisältöä? Ai koska niillä oli tollasta vaan tavista kivaa yhdessä? Sellaista ei lasketa, koska se ei vie wannabe snobia hitustakaan eteenpäin, kuten Lea tapasi sanoa. Egoistille moraali on yhden hengen peliä, pyrkyryyteen tarvittavaa Roope Ankkamaista uutteruutta pihiyttä ja izekuria.
  ellauri106.html on line 683: moraalisuus
  ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
  ellauri107.html on line 548: Phillu on moraalisen kysymyxen äärellä kuten Lordi Jim, Ivan Karamazov ja Kate Croy. Jimin ja Iivanan jo tiedänkin (kusipäitä), entäs tää Kate Crow? No se on Henry Jamexen (kusipää) antisankaritar kirjasta Pulunsiipi.
  ellauri107.html on line 562: Phillun kertomus ekan vaimon abortista olis hirvittävää kuultavaa sen lukemana äänikirjana. Kamala se on muutenkin. En usko sen seliselistä sanaakaan. Kylmä hirviö, hirvee kylmiö. Callekin puhui mielellään moraalista izekurista ja periaatteista. Ne on anaalis-obsessiivisten apinoiden mielisanoja, sellaisten joiden kurenauha peräaukossa on liian tiukalla.
  ellauri107.html on line 602: Eli tässä Philin moraalia pepusta. Tän vertasta siltä pääsee läpi sfinkteristä. No kyllä mullakin oli miettimistä haluanko Seijan vaiko pallokirjoituskoneen. On se surkeeta, radollista on apinoiden toiminta.
  ellauri107.html on line 615: Seuraava "parannus" oli yxiavioisuus. Se kielsi aviomiestä tuomasta kotiin useampia vaimoja, ja salli sillä olla laillisia lapsia vain yhdestä naisesta. Ei se kyllä estänyt laillisesti eikä moraalisesti "omistamasta" niin monta naista kuin huvitti kodin ulkopuolella. Samaan aikaan tuli voimaan uskollisuuden velvoite rangaistuxineen (esim. kivitys), joka tosin koski vaan vaimoa. Vaimon yxinoikeudexi tuli pitää yllä monogamiaa koska miehellä oli vahvempia "sexuaalisia tarpeita".
  ellauri109.html on line 254: Väitöskirjassaan Rakkauden välittäjä (1997) Hankamäki tarkastelee Weilia yhtenä platonistisen mystiikan edustajana, jonka ajattelussa eksistenssifilosofinen ihmiskäsitys ja hyve-eettinen moraaliajattelu liittyivät yhteen. Toisessa väitöskirjassaan (2016) Sosiaalipsykologian sydän Hankamäki tulkitsee symbolista interaktionismia pragmatismin vastaukseksi behavioristisen ihmistutkimuksen haasteisiin.
  ellauri109.html on line 292: Tähän izenimitettyjen moraali-ihmisten paskamaisuuteen olisi saatava tiukempaa otetta. Jotain sellasta se on että moraaliheput on siirtäneet darwinistisen henkiinjäämisen kamppailun sisäkentille. Käyvät kisaa sirkusteltassa, sumopainia yhteiskuntahyönteisten areenan hiekalla.
  ellauri109.html on line 307: Roth pukeutuu naisten alusvaatteisiin kuten marsalkka CGE Mannerheim. Jonka molemmista tyttäristä tuli lesboja. Roth myöntää olevansa 2-neuvoinen s.276. En kylä ymmärrä millä lihaxilla tää kääkkäävä egoistikuningas voi väittää olevansa vakava ja moraalinen henkilö. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin neutraloida Gaza sanoo toinen samanmoinen jutkumies Ashodista.
  ellauri109.html on line 309: Nimitelkää mua vaan! Kazokaa välitänkö minä! Mut kyl Phil välittää. Se on aivan tavallinen termiittiapina. Peppu ei ollut mistään niin herkkä kuin moraalisesta maineestaan. Ei nyt kuule Peffa alkaa mennä överixi, jotain rajaa. Eniten sitä on vituttanut rahanmenetys. Juukelin jutku. Vai oisko se sittenkin nolo kuva lehdessä naisten alusvaatteissa? Surkea linssilude.
  ellauri109.html on line 310: Mitä yhteistä on Sokrateella Jeesuxella Abelardilla Phil Rothilla Esa Saarisella ja John Searlella (mainitaxeni vain muutamia tapauxia pisteessä) ? Kaikki on moraalin opettajia jotka on bylsineet tai ainaskin tafsanneet oppilaitansa. Phillu kommentoi eze on aivan erityisen kivaa ja kiihottavaa. Ei pitäisi käyttää kirjoja vihan teppona, varotteli Flaubert. Mut Peppu ei uskonut. Paskansi vaan kansien väliin entistä enemmän. Phillun kirjallisia esikuvia on viälä nää Céline Henry Miller ja Jean Genet. Ne onkin hyvin samanlaisia izensäpaljastajia kuin se, kulkee napit ja takki auki karzalla muna rypistyneenä kylmästä pikku nakixi.
  ellauri109.html on line 334: Mietitäänpä vielä kerran mikä oli Rothin kurjan elämän rikos ja rangaistus. Peppu oli patriarkaalisen hyväxikäyttöjärjestelmän häviäjä. Sen kolmekymppinen tyttöystävä tartti päästä naimisiin kun ei ollut muuta leipäpuuta yxinäiselle tumpelolle naiselle, ja Pepun korkea moraali oli eze tosiaan meni naimisiin sen kanssa vaikkei halunnut. Sitä pelotti. Se ei tehnyt sitä hyvän hyvyyttään vaan vasten tahtoaan ja pani vaimon maxamaan todella kovan hinnan elatuxestaan. Pyristeli vastaan oikeudessakin kuin Kohlenhaas jolla kyse oli 2 hevosesta ja periaatteesta.
  ellauri109.html on line 486: Toikin että se alkaa terapeuttiin äkämystyttyään vinoilla sen puutteista on hyvin tuttua. Spielvogel näkee läpi et toi Pepun "moraali" on huonosti naamioitua narsismia. Kazo vaikka tätä otetta:
  ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
  ellauri109.html on line 618: Phillu suuttuu Spielvogelin freudilaisesta analyysistä yhtä narsistisen kiukkuisesti kuin minä aikoinani kuusailijan loppupäätelmästä. Lelulintu on ymmärtänyt kaiken nurinkurin! Ei Phillu ole vahvan äidin ja tunarin isän nujertama kastraatiopelkoinen misogyyni joka masturboi naisiin kuin maxapalaan, vaan aivan päinvastoin, naisten häkittämä korkeasti moraalinen olento joka kuuntelee ylempiä elimiä kyrvän sijasta. Myönnettäköön ettei olis kannattanut. Jos olisin kuullut kyrpääni niin nussisin yhä uhkeaa ja rikasta Dina Dornbuschia. Aivan erityisesti se loukkaantuu kun Lelulintu naamioi sen am. italialaisexi! Va fa'n culo!
  ellauri110.html on line 1140: Tekoäly-yhtiöiden kansallistaminen olisi liioiteltua, sanoo tämä kusipää. Senmiälestä on ihan ookoo että Larry Page päättää miljoonien apinoiden kohtalosta, kai koska se on niin kexeliäs ja yritteliäs. Taitaa Antti Kuappinen edustaa samaa kauppiasmoraalia kuin edeltäjänsä Timo. Paitakin sillä reuhottaa ilman solmiota.
  ellauri110.html on line 1148: Kuappinen kehuu Teslaa, on siinä eto menopeli. Löpökin on ilmasta. Elon Musk on moraalisesti kunnossa. Antista autoilija ei saa päättää miten ropottiauto vaaratilanteessa käyttäytyy. Höh, päättäähän se sen ilman ropottiakin. Muskiako sitten syytetään kun rysähtää? Se voittaa oikeusjutun kuiteskin kun se on biljardööri. Rotko olis Antin kohdalla kyllä käypä vaihtoehto. Sinne vaan rotkottavine kauluspaitoineen miettimään vielä kerran.
  ellauri112.html on line 141: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
  ellauri112.html on line 143: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
  ellauri112.html on line 145: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
  ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
  ellauri112.html on line 541: Friedrich Nietzsche (1844–1900). Yli-ihminen on saksalaisen filosofi Friedrich Nietzschen määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä moraalisia ja esteettisiä mahdollisuuksia, jotka nykyinen kasvatusperinne ja arvomaailma tukahduttavat.
  ellauri115.html on line 362: Rousseau ajatteli että muut apinat on vaan jotain kuoria tai mekaanisia olioita, joilla ei ole mitään moraalista suhdetta narsistin izeensä, Sillä saa 1x2 markat miljoonax narsistitestissä. Picasso puhui pölyhiukkasista, Pena Linkola laahuxesta.
  ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut.
  ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
  ellauri115.html on line 713: Meidän tekojen moraliteetti on vaan tuomioita jotka ize muodostamme niistä. Jos hyvä on hyvä, sen pitää olla hyvä meidän sydämen pohjamudissa yhtä hyvin kuin meidän teoissa; ja eka palkinto oikeudessa on tietoisuus että me toimitaan oikeuden mukaisesti. Jos moraalinen hyvä on meidän luonnon mukaista, mies voi olla mielenterve ja hyväkuntoinen kun hän on hyvä. [OK, tää kaveri ei niele perisyntiä, pää pois! huutaa patakuningatar.] Jos ei ole niin, ja jos mies on lunnostaan paha, se ei voi lakata olemasta paha madännyttämättä luonnettaan, ja hyvä siinä on luonnottomuutta. Jos se on tehty harmittamaan kamu-luotujaan, kuten susi on tehty nielemään saaliinsa, hamaani mies olisi yhtä vääristynyt otus kuin säälittävä susi; ja pelkkä miehuus aiheuttaisi katumusta. [Vittu Janne vedä välittömasti käteen, tää on taas tätä homo-on-homolle-susi tuubaa! Onnex onnex susi ei sentään ole sudelle yhtä homo.]
  ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
  ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
  ellauri115.html on line 736: Tähän tarkotuxeen riittää johdattaa sut erottamaan meidän hankitut ideat ja luonnolliset fiilixet; sillä fiilis edeltää tietoa, ja koska me ei opita ezimään hyvää ja välttämään pahaa izellemme, vaan me saadaan tää halu luonnosta, samalla lailla hyvän rakkaus ja pahan viha on yhtä luonnollisia meille kuin izerakkaus. Omantunnon asetuxet ei ole tuomioita vaan fiilixiä. Vaik kaiki meidän ideat tulee ulkoa, fiilixet joilla niitä punnitaan tulee sisältä, ja näillä fiilixillä me havaitaan asioiden sopivuus tai sopimattomuus izellemme, joka saattaa meidät hakemaan tai välttämään näitä juttuja. [Eli matelijanaivoilla mennään näissä moraalijutuissa.]
  ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan! Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.
  ellauri115.html on line 750: Mun luonnolliset tunteet, jotka puhuu yhteisestä hyvästä, ja mun järki, joka puhuu vaan musta izestä on aina riidoissa, ja mä olisin ajelehtinut elämän läpi alituisessa epävarmuudessa, vihaten pahaa, rakastaen hyvää, ja aina sodassa izeni kaa, jos mun sydämmeni ei olis saanut lisä läpivalaisua, jos se totuus joka määrää mun mielipiteet ei olis myös asettanut mun käytöstä, ja saanut mua rauhoittumaan. Järki yxin ei ole riittävä perusta miehekkyydelle; mikä sokkeli vois löytyä? Miehekkyys on järjestyxenrakkautta. Mutta voiko tää rakkaus voittaa mun omanvoitonpyyntiä, ja pitäiskö sen edes voittaa sitä? Antakoot ne mulle selvän ja riittävän syyn tälle preferenssille. Niiden niinsanottu periaate on ize asiassa vaan sanaleikkiä; sillä mä sanon myös että pahe on järjestyxenrakkautta, toisella tavalla nähtynä. Missä vaan on fiilistä ja älyä, siellä on jonkinlaista moraalista järjesystä. Ero on tää: hyvä mies järjestää elämänsä suhteessa kaikkiin muihin miehiin; paha järjestää sen vaan izeensä nähen. Jälkimmäinen keskittäää kaikki asiat izensä ympärille, toinen mittaa reviirinsä säteen ja haukuskelee sen aidalla. Siten sen paikka riippuu yhteisestä keskuxesta, joka on Jumala, ja kaikista samankeskisistä ympyröistä jotka on sen erinazaisia luotuja. Ellei ole Jumalaa, ilkeä on oikeassa ja hyvä mies on vaan taulapää.
  ellauri115.html on line 821: Janne ja Mika miettii tahoillansa valehtelua. Narsu Rusoolle izekunnioitus on kallein omaisuus. Hän voi siis joskus arkailematta valehdella säilyttääxeen sen. Valhe ei ole valhe jos se ei muuta omistussuhteita. Tällä moraalilla mennään, ei tarvi paljon miettiä. Montaigne ei voi valehdella kunnolla kun sillä on niin huono muisti. Se sanoo kuin kolleegansa Fenelon että lapsia ei saa liikaa rankaista, se tekee niistä pieniä valhepusseja. Otitko manteleita pussista? Tunnusta! Tällä lailla Petteristä tuli paroni Petkunterä.
  ellauri115.html on line 972: Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion. Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet.
  ellauri115.html on line 982: Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuudenkin, arvoteoreettinen nihilismi eli arvonihilismi kieltää moraalisten arvojen, arvostusten tai normien pätevyyden tai mahdollisuuden. Poliittinen nihilismi puolestaan torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen. Eksistentiaalinen nihilismi kieltää elämän luontaisen merkityksen olemassaolon.
  ellauri118.html on line 265: Joka tapauksessa, jos tämä aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut kotisivulleni aiheesta tiivistetysti viimeisimmässä kirjoituksessani Tiede harhassa - yhteiskunta perässä? Siinä on otettu oleellisimmat asiat esille naturalistisista syntyteorioista ja evoluutioteoriasta, ja miksi ne eivät voi pitää paikkaansa vaan ovat ristiriidassa todellisen tieteen kanssa. Lopuksi käsitellään hiukan sitä, miten evoluutioteoria vaikuttaa moraaliin yhteiskunnassa. Kotisivuni löytyy myös Googlen hausta nimelläni ja siellä uusimpana kirjoituksena on tämä kirjoitus.
  ellauri118.html on line 304: Evoluutioteorian vaikutus moraaliin - viime vuosisadan kehitys.
  ellauri118.html on line 305: Nykyaika ja moraalin kehitys.
  ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?
  ellauri118.html on line 805: Ranskan akatemia palkitsi de Scudéry vuonna 1671 hänen tyylistään Discours sur la gloire. Hänen viimeiset teoksensa muodostuivat lähinnä sarjasta moraalisia Conversations (10 osaa, 1680–1692), jotka ovat vähemmän tunnettuja mutta eivät hänen kirjoituksistaan vähempiarvoisia. Hän kirjoitti myös runoja.
  ellauri119.html on line 784: Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö? Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla: "Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
  ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
  ellauri119.html on line 793: Randin ajattelussa jokainen on oman onnensa seppä, eikä ryöstäjä-pummeilla ole oikeutta vaatia osaansa "yhteisestä kakusta". Rand piti altruismia eli epäitsekkyyttä vääränä ja tuhoisana moraalina. Hän toivoi tulevansa muistetuksi uskonnon suurimpana vihollisena.
  ellauri119.html on line 795: Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin: Ghate Hän (Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta. Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta – ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."
  ellauri119.html on line 804: Stanfordin Jennifer Burnsin mukaan Greenspanin markkinausko oli seurausta siitä Randin ajatuksesta, että liikemiehet ovat pohjimmiltaan moraalisia ja vapaasti toimiessaan markkinat hyödyttävät kaikkia.
  ellauri133.html on line 815: 1929 nappas Thomas Mann kirjallisuuden Nobelpalkinnon kirjalla Buddenbrookit. Se oli mun mielikirjoja. Kristina ei pidä Mannista koska Mann on niin ulkonäkötietonen, se kertoo aina onko ihmiset rumia vai kauniita. Mann pohti kirjoissaan porvarielämän ja taiteellisuuden ristiriitoja, moraalin ja aistien sanasotaa, esteettisen ja eroottisen pystypainia. Lähdettyään Sakuista Hitlerin valtaantultua se vietti mukavaa julkkiskirjailijaelämää USA:ssa ja Schweizissä.
  ellauri135.html on line 657: Vuonna 1828 runoilija saa koulutusta gumanitaarisen profiilin Nobel Boarding Schoolissa ja viestii Lopukhinsin perheen kanssa. Yksi neljästä pojasta tuli myöhemmin runoilijan ystäväksi ja Varvara-tytär musexi. Runoilijan aktiivinen luova toiminta avautuu ja ensimmäiset runot tulevat näkyviin: "Kaukasianpaimenkoira", "Sirkasialaiset", demonin ääriviivat. Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille osoittaa, että runojen aktiivinen kirjoittaminen alkoi 1900-luvun 30-luvuilla. Samana vuonna hän menestyi menestyksekkäästi Moskovan yliopistossa moraalisessa ja poliittisessa tiedekunnassa, mutta myöhemmin hän ymmärtää virheensä. Vuonna 1832 Mikhail meni Pietariin ja siirtyi koulujen vartijoiden alihankkijoille. Näinä vuosina hänestä tulee yrityksen sielu ja naisen mies. Ensimmäiset julkaisut olivat jo vuonna 1835, ja vuonna 1837 Pushkinin runoilijan kuolemasta tuli perusta saman nimen runolle.
  ellauri135.html on line 669: 14-vuotiaana Mikhailista tuli Nobel-tutkija joka toimii Moskovan yliopistossa. Samaan aikaan hänestä kiinnostui runoutta ja alkoi kirjoittaa itsestään. Hänen ensimmäinen opettaja tässä tapauksessa oli S. E. Raich. Mikhail opiskeli 2 vuotta, ja pysäköintitalo oli suljettu. Syksyllä Lermontov tuli samaan yliopistoon moraalista ja poliittista tiedekuntaa. Mikhail ei kuulunut mihinkään ympyrään eikä yleensä edes kuulunut kaikkiin oppilaisiin.
  ellauri140.html on line 180: Nää on selkeästi moraalisia vikoja, koska ne koskee aappalauman yhteispeliä. Apina joka ei tunne paikkaansa, koittaa ottaa yhteisestä laarista enemmän kuin sille kuuluu nokintajärjestyxessä, käyttäen apinanraivoa ja monkey bisnestä ihan väärässä paikassa. Ikävä vaan et Spenser taas projektoi nää apinan puutteet fellow elukoihin. (Jos ne edes on nyt puutteita muiden kuin hopeaselkien kirjoissa, Darwinilla tuskin on niihin nokan koputtamista. Kyseessähän on vaan vanha kilpailu eusosiaalisten ja erakoiden elukoiden välillä. Molemmilla on puolesa, kuten sanoi Sirkka-täti, se isänpuoleinen.) On ymmärrettävää mix ylpeys mainitaan ensimmäisenä, sillä nöyrä hoxaa sanomattakin että suutarin paikka on lestin ääressä. (Snob on muuten tarkoittanut suutarin alasinta, kuten on todettu jo toisaalla.)
  ellauri141.html on line 683: Historiallinen fiktio oli jo 1800-luvulla asettunut palvelemaan kansallista proggista ja edustamaan kirjallisuudessa isänmaallista ja uskonnollis-moraalisesti konservatiivista linjaa, ja 1930-luvun nationalistisessa ilmapiirissä nämä piirteet vielä korostuivat Hildan toimesta.
  ellauri141.html on line 739: Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi.
  ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.
  ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.
  ellauri142.html on line 1034: Aku Ankan pienoisankat tiivistää uskonnon, moraalin ja psykiatrian peruspointin. Egoa edustavalla Akulla on 2 vaihtoehtoa: totella super-iinexen eusosiaalisia opetuxia tai seurata häntyriä matelijanaivoa. Joskus on toinen parempi, joskus toinen, joten mixed strategy on paras pelitapa.
  ellauri145.html on line 737: Baudelairelainen dandyismi siirtyy tässä täydelliseen moraaliseen yksinäisyyteen Roscoffin (kz alla) luuston varjossa, jota kauhean ruumiillisen muodonmuutoksen vaivaama runoilija, joka on saanut merimiehiltä lempinimeltään Ankou (Kuolema), kummittelee koiransa seurassa, jonka mukaan hän kutsui Tristaniksi myös häntäänsä.
  ellauri146.html on line 170: Pirua pyydystetään häkkiin jonka toisessa päässä on kännikala alakoulunnopettaja, toisessa 16 kondomia (Kodon). Se ei osaa päättää kumpi on immoraalisempaa: toinen puuhastelee lasten parissa, toinen estää niitä tulemasta.
  ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).
  ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
  ellauri151.html on line 1056: Eikä kyse ole vain rajanvedosta asein, vaan myös kulttuurin ja moraalin rajoista. Rätit päästä käteen karvakädet ja vessaa jynssäämään.
  ellauri151.html on line 1136: Immoralist, romaani kirjoittajana André Gide, julkaistiin nimellä L´Immoraliste vuonna 1902, se on yksi tarinoista, joita Gide kutsui tarinoixi. Nietszchelaisen filosofian innoittamana Gide ryhtyi työkseen tarkastelemaan sitä kohtaa, jossa itsestä huolehtimisen on syrjäytettävä moraaliset periaatteet, jotka perustuvat empatiaan muita kohtaan. Immoralist on suurelta osin tarina Michelistä, joka menee naimisiin perheystävän Marcelinen kanssa ilahduttaakseen kuolevaista isäänsä ja huolehtiakseen omista tarpeistaan. He matkustavat Pohjois-Afrikkaan, missä Michel sairastuu tuberkuloosiin. Toipuessaan tuberkuloosista Pohjois-Afrikassa hän huomaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut nuorista arabipojista. Palattuaan Ranskaan "ystävä" kehottaa häntä jättämään huomiotta yleissitovat sopimukset ja täyttämään homot intohimonsa. Kun raskaana oleva Marceline sairastuu tuberkuloosiin, he menevät etelään hänen terveyden vuoksi, mutta hän laiminlyö hänet omien halujensa tyydyttämiseksi. Marceline, josta on tullut Michelin este, kärsii keskenmenosta ja kuolee myöhemmin Michelin katsoessa päältä liikutellen munaa karvakäden peräsuolessa.
  ellauri152.html on line 274: Corydon on, kaikista signifikanteimmin, Andre Giden yhden tärkeimmän niteen nimi v. 1924, missä homosexuaalisuuden ja etenkin pederastian luonnollisuuus ja moraalisuus liittyy Corydonin henkilöön. Inspis tuli tosta Virgililtä.
  ellauri153.html on line 406: carry through with the plan. Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the
  ellauri153.html on line 664: Molemmat pitivät uskollisesti Jumalan autonkuljettajan lakkia. Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä kaikki kuin uskovaisten tavara, ja rakkaus Jehova Jumalaan. He vannoivat "izekkyyden" valan ”Jehovan nimessä” (1. Samuelin kirja 20:41, 42). Tottelevaisuus oli siis molemmille hyvin tärkeää, ja Jumalan laki tuomitsi selvästi kaikenlaisen seksuaalisen moraalittomuuden, myös homoseksuaaliset teot (3. Mooseksen kirja 18:22; 20:13) [paizi jos ei kukaan kazo, esim kaapissa]. Jos siis Daavidilla ja Jonatanilla oli homoseksuaalinen suhde, kuten jotkut väittävät, he eivät todellakaan pitäneet sitä vakan alla, juuri se oli heidän ystävyytensä perusta.
  ellauri155.html on line 115: Benatarin mukaan ihmisten pitäisi hyväksyä, että lisääntyminen on luonnostaan moraalitonta, koska siihen liittyy tuntevien olentojen luominen, jotka tulevat kärsimään ja kuolemaan. Teksti on siis moraalinen kielto lasten hankkimista vastaan, ja Benatarin ihanneskenaario on sellainen, jossa hedelmätön ihmiskunta kuolee vapaaehtoisesti sukupuuttoon.
  ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.)
  ellauri155.html on line 690: Porukat on sitä mieltä että pulskan David Humen panos vapaaseen tahtokeskusteluun on ihan parhautta "compatibilistisen" kannan puolesta, eli että apinan vapaus ja moraalinen vastuu sopii yhteen determinismin kanssa. Tää aihe on musta aina ollut aivan tarpeetonta länkytystä, totta kai se sopii. Tällä lailla se apinoiden kexi murenee, ei siinä mitään, apinat hoitaa nää hommat länkytyxellä. Apinat paukuttavat symbaaleja ja läxyttävät toisiaan, se on niiden tapa tyhjentää vieteri.
  ellauri155.html on line 692: Paizi Humen kädenheilutuxillekin on jo 2 tulkintaa. Ei tää ole helppoa! Klassisen kertomuksen mukaan Hume pelleilee "vapauden" ja "välttämättömyyden" sananselityxen kanssa. Naturalistisessa veetään mukaan tollaset shaftesburylaiset moraalin tunteet.
  ellauri155.html on line 700: Klassiset compatibilistit uskovat libertaristien kanssa, että tarvitsemme riittävän teorian siitä, mitä vapaa toiminta on, missä sen ymmärretään tarjoavan asiaankuuluvat moraalisen tahdonvapauden ja vastuun edellytykset. Compatibilistit kuitenkin torjuvat näkemyksen, jonka mukaan vapaa toiminta edellyttää determinismin väärennöstä tai että teko ei voi olla sekä vapaa että syy-seuraussuhde, joka edellyttää edeltäviä ehtoja. Klassisen compatibilistisen strategian mukaan vapaus ei ole ainoastaan yhteensopiva syy-seuraussuhteen determinismin kanssa, syy-yhteyden ja välttämättömyyden puuttuminen tekisi vapaan ja vastuullisen toiminnan mahdottomaksi. Eli koko homma on vaan määrittelykymysys.
  ellauri155.html on line 709: Ize asiassa Hume on näkevinään apinoiden pesäpuuhissa samaa necessityä kuin kivikunnassa, ja se onkin tarpeellista jotta hommat hoituisivat, ja erityisen tarpeellista se on jotta tyypit uskoisivat jumalaan. Hume toistaa enimmäkseen monissa muissa compatibilist-tileissä esiintyvän väitteen, jonka mukaan välttämättömyyttä (determinismiä) tarvitaan tukemaan yleisesti tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista teoriaa moraalisesta vastuusta ja rangaistuksesta. Höh, entäs teodikea, Mr. Hume? Ei tää nyt kyllä täysin komputoi. Hume luuli että poistamalla kausaatiosta salaisen energian se selvittäisi jotenkin myös vapaan tahdon ongelman. Paskat se mitään siinä muuttaa. Olikohan tää Hume nyt mistään kotoisin. Pääasiahan oli vapauden määrittely pakotuxen puutteexi, ja sen hoiteli jo vanha kunnon Ari.
  ellauri155.html on line 713: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!)
  ellauri155.html on line 719: Tässä käsittelyssä Humen ymmärretään puolustavan pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ja utilitaristista kertomusta moraalisesta vastuusta. Thomas Hobbesin kaltaisten ajattelijoiden jälkeen Hume huomauttaa, että palkkiot ja rangaistukset saavat ihmiset toimimaan jollain tavalla eikä toisissa, mikä on selvästi huomattava sosiaalinen hyödyllisyys (T 2.3.2.5/410; EU 8.2897–98). Tällaista tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista vastuullisuutta ovat kehittäneet edelleen monet muut compatibilistit, joiden kanssa Hume on usein tiiviisti tunnistettu (esimerkiksi Moritz Schlick ja J.J.C. Smart). Tämänkaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia, utilitaristisia kertomuksia on arvosteltu. Kaikenlaisten kantilaisten mukaan, perusongelma on se, että he ovat täysin sokeita aavikon asioille ja siten puuttuvat vaaditusta (taaksepäin katsovasta) kostotekijästä, jota tällä alalla tarvitaan.
  ellauri155.html on line 723: Hume myöntää tietenkin, että meillä on rajallinen kyky muuttaa ja muuttaa luonnettamme. Hume myöntää erityisesti, että voimme jossain määrin vaalia ja parantaa moraalista luonnettamme itsekritiikin ja itseymmärryksen avulla. Hän korostaa kuitenkin, että kaikki tällaiset ponnistelut ovat laajuudeltaan ja vaikutukseltaan rajoitettuja (ESY 169) ja että tämän lisäksi "miehen on oltava etukäteen siunattavan hyveellinen", jotta tällaiset "uudistuspyrkimykset" voidaan alun perin toteuttaa.
  ellauri155.html on line 729: Traktaatissa Hume väittää, että vapauden oppi saa alkunsa uskonnosta, joka on ollut hyvin tarpeettomasti kiinnostunut tästä kysymyksestä. Hän jatkaa väittäen, että "välttämättömyyden oppi, minun selittämäni mukaan, ei ole vain viaton, vaan jopa eduksi uskonnolle ja moraalille". Tutkielmassa Hume tekee selväksi, miten hänen välttämättömillä periaatteillaan on "vaarallisia seurauksia uskonnolle". Voidaan esimerkiksi sanoa, että on olemassa jatkuva välttämättömien syiden ketju, ennalta määrätty ja ennalta määrätty, ulottuen kaikkien alkuperäisestä syystä jokaisen ihmisen olennon jokaiseen tahdoseen... Kaikkien tahtojemme perimmäinen Kirjoittaja on maailman Luoja, joka ensin antoi liikettä tälle valtavalle koneelle ja asetti kaikki olennot siihen erityisasemaan, josta jokaisen myöhemmän tapahtuman, väistämättömän välttämättömyyden vuoksi, on johdettava. Ihmisen toiminnalla ei siis voi olla moraalista turpitaatiota lainkaan, koska se etenee niin hyvästä syystä; tai jos heillä on turpitudet, heidän on otettava Luojamme mukaan samaan syyllisyyteen, vaikka hänen tunnustetaan olevan heidän perimmäinen syynsä ja tekijänsä. (EU 8.32/99–100) Eli kaikki paska onkin herra isoherran oma syy, mikä oli todistettava!
  ellauri155.html on line 731: Toisin sanoen välttämättömyyden oppi aiheuttaa kiusallisen ongelman teologiselle asemalle: Joko ero (moraalisen) hyvän ja pahan välillä romahtaa, koska kaiken tuottaa täydellinen olento, joka ei aio "mitään muuta kuin mitä on täysin hyvää ja kiitettävää" (EU 8.33/101), tai meidän on "peruutettava täydellisyyden ominaisuus, jonka pidämme jumaluutena" sillä perusteella, että hän on moraalisen pahan perimmäinen tekijä maailmassa.
  ellauri155.html on line 735: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta.
  ellauri155.html on line 741: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
  ellauri159.html on line 51: Kuudes käsky (Älä tapa) voi tuntua ristiriitaiselta, sillä Raamattu antaa kuolemantuomion varsin monesta asiasta ja hyväksyy sodankäynnin. Hepreankielinen alkuteksti לֹ ֥֖א תִּֿרְצָֽ֖ח׃ (lo tirtzakh) tarkoittaa pikemminkin "älä murhaa". Raamatun syntyaikojen kielenkäytössä se olisi voinut merkitä myös "älä murhaa oman heimosi jäsentä", rajoittamatta enempää. Jälkimmäinen tulkinta on kuitenkin varsin kiistanalainen, joskin osittain uskottava Lähi-idän aikaisimman tiedetyn kulttuurin siirtyvän elämäntavan sekä sellaiseen liittyvän, nykyään kuolleen moraalisäännöstön tähden.
  ellauri161.html on line 175: Nyölö halveksii kulttuuriamme kliiniseksi ja moraalittomaksi - me olemme erityisen taitavia esimerkiksi piilottamaan eläinten kärsimykset ennen niiden matkaa lautasillemme. Ja samalla tämä saatanan valtio rahoittaa moraalitonta tiedettä. Hehän keksivät aikapommin! Tästä siis seuraa, ettei tiedettä pitäisi enää tehdä! Nyölenhän toteaa myös, että jokainen ydinvoiman suunnitteluun osallistunut ansaitsee kuolemantuomion!
  ellauri161.html on line 203: Nyölö jatkaa siitä, minkä osaa parhaiten, eli analysoi musiikkimaailmaa ja jaarittelee artisteista. Arvostelun jälkeen suositellaan levyjä, joista "voisit pitää" (ja me Spotifyn käyttäjäthän tunnemme ilmiön). Tämä on näennäiskritiikkiä, joka kelluu irrallaan maailmasta. Siltä ei juuri odoteta moraalista tai filosofista otetta, argumentaatiota koskien maailmaamme, muutosvaatimuksia.
  ellauri162.html on line 561: Claudius Marius Victorius (tai Victorinus tai Victor) oli marseillelainen rehtori (eli opettaja ja runoilija). Hänet tunnetaan latinalaisesta runosta Genesiksestä heksametreissä ja kirjeestä apotti Salomonille ikänsä moraalista rappeutumista vastaan.
  ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
  ellauri163.html on line 562: Vapaalla tahdolla, jonka kohtaloa on pyritty liittämään moraaliseen vapauteen, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, vaan se on sen vastakohta. Ei apina tule mahtikäskyllä sen enempää mestariksi kuin Ranska tuli vuoden 1870 jälkeen tämän päivän voimakkaaksi Ranskaksi pikku-fiiatilla.
  ellauri163.html on line 579: Itse asiassa predestiiniemme ryhmä osuu samaan aikaan näiden moraalista hulluudesta kärsivien onnellisten muukalaisten kanssa. Myönnämme, pystymättä näyttämään sitä, ja vain siksi, että emme ole koskaan kohdanneet negatiivisia tapauksia, että jos kysytään keneltä tahansa mieheltä, johon vieraantuminen ei vaikuta, jos hän pitää pastorin loistavaa uraa parempana kuin halveksitun juopon uraa, tämä mies vastaa kyllä. On selvää, että tämä on yxi oletus, tämän oletamme. Mutta kuka sen haastaa?
  ellauri163.html on line 634: Aatamina toimii Will Parry, järkevä, moraalisesti tietoinen, izevarma vaikka värivammainen 12-vuotias poika maailmastamme. Hänestä tulee hienovaraisen kääntöveitsen kantaja. Will on itsenäinen ja vastuussa iästään, kun hän on huolehtinut henkisesti sairaasta äidistään useita vuosia. Henkisesti sairas äiti laskee pakkomielteisesti laattoja kun hermot menee. Aatamilla on silmälasit ja hän on tiedenörtti. Eeva antoi sille ja se söi. Ei vaitiskaan, sitä kohtaa ei löydy tästä raamatusta. Viikunahousut pysyy jalassa.
  ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta.
  ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle.
  ellauri164.html on line 467: Luumäkeläinen Pertti Pykälä kirjoitti Ilkka Remes nimellä ryssävihaisia rompskuja. Sakari Tuomiojan poika Erkki valitti että kaikki paha Pertin kirjoissa näyttää tulevan Venäjältä. Hoblan Laurén ei voisi olla vähempää eri mieltä. Pariisin Emilyn ukrainalainen ystävä koitti varastaa muotiryysyjä Samaritainelta. Siinä kulki sankohattuisen Emilyn moraalinen raja. Eikä siinä kaikki: Kiovan tyttö mesetti kyrillisillä kirjaimilla! Hyi helkkari! Emily dumppasi sen pikaisesti. Välillä Emily näyttää vanhalta jutkuhaahkalta.
  ellauri172.html on line 249: Maurilainen filosofi Averroes (1126–1198) kommentoi Ghazalia päinvastaisella tuloxella. Vaikkei Buridan edes käsittele ko. pseudo onkelmaa, se aasi kannatti moraalista determinismiä jonka mukaan pelaaja valizee aina optimistrategian. Jos niitä on useampia valinta niiden välillä on höpsismiä. Ei sen tarvi odotella, senkuin heittää lanttia.
  ellauri180.html on line 83: Vuonna 1985 ilmestynyt Oman elämänsä sankari oli jo varsinkin kahdella aiemmalla teoksellaan maailmanmaineeseen ja menestykseen kivunneen John Irvingin kuudes romaani, teos jonka kohdalla kriitikot ylistivät kirjailijan lopullisesti luoneen nahkansa. Koska kyseessä on oma Irving-esikoiseni, olen kykenemätön ottamaan kantaa painin, matkailun tai karhujahtien kuvaukseen, mutta siitä olen vakuuttunut, että iskiessään tämänkertaiseen aiheeseensa naisiin ja heidän oikeuksiinsa, aborttiin ja kysymykseen sen moraalista tai moraalittomuudesta, Irving onnistuu tavalla, jota voi vain ihailla — varsinkin kun otetaan huomioon kirjan ilmestymisajankohta, 1980-luvun alkupuoli, jolloin aborttilaki taisteli jälleen Amerikassa eloonjäämisestään. Mainittakoon tässä yhteydessä, että teoksen abortteja tehtaileva tohtori on myös eetterin väärinkäyttäjä, imppaaja, rohkea valinta kirjailijalta sekin.
  ellauri180.html on line 102: moraali
  ellauri180.html on line 136: Omppuoluttalon säännöissä on kaikki hyvän Irving-romaanin piirteet: inhimilliset, omituiset ja miellyttävät hahmot, joilla on epätavallisia elämänkokemuksia; tarina, jolla on moraalinen pohjavire; syvällisiä kohtauksia - jotkut hassuja ja huvittavia - toiset viisaita ja koskettavia. Älä ymmärrä minua väärin, tämä kirja ei sovi kaikille. Se ei lähde heti nousuun – joku nopeatempoinen tv-kazoja saattaa jopa pitää koko ensimmäistä puoliskoa hitaana. Jos olet tiukasti elämänmielinen, et todennäköisesti huomaa nauttivasi tästä kirjasta – lapsenlähdetys on liian jatkuva ongelma. Eikä sikiönkaavinta ole tässä ainoa painava teema: petos, sota, siveys, lait ja säännöt, sielu, sukuruza, perhe, kuolema, naisiin kohdistuva väkivalta; lista jatkuu.
  ellauri180.html on line 146: Viime kädessä se on kuitenkin Melanien hahmo, joka mielestäni on tarinan sankari. Melanie, vaikka vaikutti lievästi sosiopaattiselta, näyttää olevan ainoa, jolla on rehellisyys ja moraali. Lopulta hän antaa Homerille hyvän potkun perseeseen, koska hän näkee, että tämä on pohjimmiltaan kieltänyt oman poikansa. Minua harmittaa, että hänen hahmonsa vedettiin kokonaan pois elokuvasta.
  ellauri181.html on line 47: Minulla on mukana Prahassa Kafkan ja Brodin lisäxi Aku Ankan taskukirjoina Gombrowicziä, Mishimaa ja Genetiä. Niissä tekijä on izekorostetusti mukana moraalisesti mitä pahexuttavimmassa panopuuhassa. Lukukausi päättyy kesymmin Anna Kareninaan, Madame Bovaryyn ja Tom Mannin homosteluun.
  ellauri184.html on line 478: Lesken ropo on prosentuaalisesti enemmän kuin äveriään kymmenys. Tästähän Clare Carlisle jo mainizi: absoluuttisen moraalin kannalta se on yhdentekevää. Eikai Jeesus ole utilitaristi? No on sillä siellä täällä tämmösiä vertailuja tyyliin "parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla", jotka on tyypillisiä utiliteettilaskelmia. Arvodimensiot ovat vinossa. Isoäidillä on hintansa. Muutenhan ei saa lasketuxi pelin arvoa.
  ellauri185.html on line 459: Tolstoin puolustusnihilismi tuntui ryssän vallan aikana ihan kivalta, kun sillä saattoi puolustella kieltäytymistä ryssän aseista. Nyt kun meillä on omat pyssyt, on tilanne aivan toinen. Mutta paavilaisten 2-naismoraalille me syljemme!
  ellauri185.html on line 491: Mun olis hurjan vaikea tehdä tämmöstä dekalogia, mun etiikka on puhtaasti kasuistista. Jos tyyppi hermostuttaa mua vaikka jossain netflix-sarjassa, sen saa surutta listiä, mutta enmä kyllä ole mitenkään systemaattisesti sarjojen valkohattuisten puolella. MIT:n moraalitestit saa lähinnä vittuilutuulelle.
  ellauri189.html on line 298: Me olemme hyvin ohuen ”sivistyksen” suojan alla päässä apinasta, jonka tärkeimmät elämänarvot ovat lisääntyminen ja reviirin puolustaminen lisääntymisen varmistamiseksi. Ihmisen luoma tekniikka on valovuoden päästä siitä mihin olemme ”ihmisenä” kehittyneet, joka kehitys on täysi nolla. Kaikki se minkä voimme sanoa olevan sivistystä, on normatiivisten lakien ja kehittymättömän itseintressittömään moraaliin perustuvan toiminnan ja itseintressisen moraalin jatkuvaa kamppailua, kun sotarummut kajahtavat, jälkimmäinen poistuu näyttämöltä, eli nousemme jälleen puuhun, josta joskus olemme alas laskeutuneet.
  ellauri189.html on line 311: Järkevä ihminen ei halua väkivaltaa, mutta kaikki eivät ole järkeviä. Maailma ei pysy kunnossa, ellei ole moraalisia väkivaltaan kykeneviä ihmisiä puolustamassa hyvää. Hyvää pitää puolustaa sanoin jatkuvasti ja tarvittaessa asein, jos maailmantila äityy vaikeaksi.
  ellauri189.html on line 333: Asenteisiin rotia, kyllä! Ja nimenomaan muiden asenteisiin! Globalismi on vienyt hengellisen suomalaisuuden ja nuoret eivät löydä enää sitä isänmaanrakkautta joka joskus oli, eivät löydä syytä taistella. Opiskelemme ruotsinkieltä, päätökset tehdään brysselissä ja pian nato vie loputkin siitä hengellisestä suomalaisuudesta mitä on jäljellä, jäljelle jää kielitaitoinen mutta sieluton kansa jolla ei ole moraalia taistella jonkin näkymättömän puolesta.
  ellauri197.html on line 454: But most throughout the moral world Mut ennen kaikkea sen moraali,
  ellauri203.html on line 373: Eettinen Ketman, yritys kompensoida epäeettisiä toimia stalinismin palveluksessa kompensoimalla sitä liian hyödyllisillä ja kunniallisilla toimilla henkilökohtaisessa elämässä. Useimmiten tämä ilmenee korkea-arvoisissa kommunistisen puolueen jäsenissä, jotka oikeuttavat joukkomurhia stalinismin jäykällä moraalilla – että kaikki vallankumouksen palveluksessa oleva toiminta on luonnostaan hyvää ja mikä tahansa sille haitallinen toiminta luonnostaan pahaa – mutta silti tuntee itsensä. jonkinlaista syyllisyyttä ja siten yrittää toimia hyvin eettisesti henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa vastustaakseen poliittisia toimiaan.
  ellauri203.html on line 379: Puolan natsimiehityksen aikana Andrzejewski oli Puolan maanalaisen valtion kirjallisen siiven johtaja. Tässä ominaisuudessa hän kirjoitti monia novelleja ja piti monia maanalaisia kirjallisia lukemia, jotka voittivat monia värvättyjä ja vahvistivat Puolan kotiarmeijan moraalia. Miłosz kuvailee myös, kuinka hän ja Andrzejewski kävelivät yhdessä kaupungin raunioiden ja raunioiden läpi palattuaan Puolan pääkaupunkiin Varsovan kansannousun jälkeen. Miłosz ilmaisee sitten uskovansa, että kapinan kauhut olivat tuhonneet Andrejewskin uskon kunnian, isänmaallisuuden ja uskollisuuden arvoihin.
  ellauri203.html on line 489: Riivaajat on allegoria katastrofisista seurauxista mitä poliittinen ja moraalinen nihilismi aikaansai ryssissä hullun vuoden ja fin de sieclen tienoilla. Herrat kuten Gogol Dosto Tolstoi ja Turgenev menetti kuolleet sielunsa ja nilviäiset kuten Lenin ja Stalin ja Molotov tuli tilalle. Paizi Vileenikin oli aatelinen vaikka säikytteli Russellin Perttiä.
  ellauri203.html on line 526: Jossain luvussa Shitov (hyvis Dosto) ottaa erää Stavroginin (pahis Dosto) kanssa Jumalasta ryssistä ja moraalista. Ei siitä tule lasta eikä paskaakaan, pattitilanne.
  ellauri207.html on line 284: Millenniumim johtoryhmässä on hauskaa. Se on kuin leikintekoa. Siellä on moraali, vaikka kummallinen. Ei se ole poliittinen, ehei, se on kapitalismimyönteinen, talousliberaalinen, ja kannattaa kaikenlaista konnailua, ml murhia, kuha tapettavat ovat vielä suurempia konnia kuin tappajat.
  ellauri214.html on line 212: Mikki on tiukka moraalinvartija. Ei tosin koske ristiinsuihkintaa. Konna Teleborian väittää Lispettiä sosiopaatixi. Psykopaatti taitaa olla tohtori Peter Teleborian. Anders Tegnell, epidemiologi oli toinen samanmoinen. Kukaan ei huolinut sitä edes tikun nenässä kun se potkittiin pois tunaroimasta. Tää vika nide Stiegiä on sikäli muita parempi ettässon enempi yhteiskunnallista ainesta. Ei listitä koko ajan niin paljon eikä mätkitä. (Gäsp.)
  ellauri214.html on line 216: Se mitä Mikki pyytää Hessulta on epäeettistä mutta moraalista. Mutta Mikki onkin julkkis eli luotettava. No nyt menee Stieg tosi kimurantixi! Armanskin rouva Ritva tarjoili kylmiä paloja ja vetäytyi sitten teeveen taaxe että miehet saavat rupatella rauhassa. Dragan Armanski ei ollut tollo, toisin kuin Karon miesystävä. Kun valtion suoja ei riitä ja sängyllä on runkkutahroja, kansanedustaja soittaa yxityiseen turvallisuuspalveluun. Ex-toimittaja Stieg uskottelee että sananvapaus on yhtä kuin demokratia. Sananvapaus on täysin perseestä, ja demokratia on keskiluokan diktatuuria. Stieg kadehtii USAn korkeinta oikeutta. Ei kannattaisi. Lakukepin konservatiivituomarin mursunkokoinen paleface vaimo jäi kiinni Trumpin vallankaappauxen asialla kähmystä.
  ellauri216.html on line 103: Poika nussii tyttö voihkii niin että sänky valittaa. Jönsmäisen koleerinen Tero muxii nyrkillä oveen kun ei ize saa. Sexi on Terolle pakkomielle. Hän on syvästi moraalinen ihminen ja kantaa teoistaan vastuuta. Esim tästä:
  ellauri216.html on line 200: Eli kuinka tulee menetellä kuljeskelevien profeettojen kanssa (luvut 11–15). Kirjoitus varoittaa kiertelevien pappien moraalista: jos he opettavat yllä mainittuja oppeja ja niin, että ”oikeudenmukaisuus ja Herran tuntemus lisääntyy”, heidät tulee ottaa vastaan kuin Herra itse. Mutta vaikka jokainen apostoli otetaan vastaan Herrana, hän voi viipyä vain päivän tai kaksi; jos hän viipyy kolme päivää, hän on huijari tai väärä profeetta. Samoin lähtiessään hän saa ottaa mukaansa vain leipää; jos hän pyytää rahaa, hän on väärä profeetta.
  ellauri217.html on line 363: Mixhän Jörkasta on mukavaa et joku mutustaa sen mulkkua ja nielaisee sen runkkua? Ei siitä tule lasta eikä paskaakaan. Marinan moraali oli vanhanaikainen ja hiukka omalaatuinen. Jörkalla ei sitä ollut ollenkaan. Jörns filmer var döda koliker. Kyynikko sai Marinalta pisteitä sanottuaan Kosmoxessa että Marinalla todnäk oli pohjois-Euroopan kiinnostavimmat kinkut. Ei kyltää on melko toxista. Inom kort var cynikerns penis faktiskt fast förankrad i Marinas slida bakifrån. Hennes skinkor var underbara. Men det var när hon vände om och såg han i ögonen som han kom bölandes lik en tjur.
  ellauri221.html on line 60: Maahanmuuttajataustaisen näköinen James Bond pääsee siivestämään varakkaiden klupille. Bondin vihollinen Elon Musk oli imuskellut peukaloa lapsena. Se oli jättänyt jälkeensä ruman jäljen, prognaattisen yläpurennan. Hän oli juuri sellainen paskiainen kuin Bond oli kuvitellutkin, täysiverinen, häikäilemätön ja taitava. Täynnä sisua. Eihän sellaista voi kuin ihailla. Tällästä on talousliberaali moraali.
  ellauri240.html on line 455: No vittu sixi tietysti ettei äidistä jää epäilystä, kun taas isä voi olla ihan kuka tahansa! Jokainen kulkumies rotinkainen nimeltä Auf Widersehn on isäehdokas. Näyttää selvältä, että hallitsevien luokkien miehisesti järjestynyt yhteiskunta ymmärsi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että ilman tiukkaa valvontaa ja kaikkinaista nujertamista naiset eivät suostu alistumaan heitä ympäröiviin moraalisiin, yhteiskunnallisiin, laillisiin ja uskonnollisiin pakotteisiin eivätkä etenkään yksiavioisuuden mukanaan tuomiin vaatimuksiin. Naisten bylsintä piti sixi pitää ihan minimissä (paizi huzujen tietysti, joiden kakaroista ei kukaan välitä). Mies sen sijaan oli vapaa pitämään useampia vaimoja. Tällainen järjestelmä ei olisi voinut syntyä eikä pysyä pystyssä tähän päivään saakka ilman monenlaisia julmia ja kekseliäitä keinoja, joilla naisen seksuaalisuutta valvottiin. Niillä rajoitettiin naisen sukupuolisuhteet vain aviomieheen.
  ellauri240.html on line 459: Historia osoittaa selvästi, että isät ovat olleet innokkaita tietämään, keitä heidän todelliset jälkeläisensä ovat, pelkästään sen vuoksi, että voisivat antaa maaomaisuutensa näille. Patriarkaalinen perhe onkin saanut alkunsa taloudellisista syistä. Yhteiskunnan oli luotava samanaikaisesti sekä moraalinen ja uskonnollinen arvojärjestelmä että lakijärjestelmä, jotka pystyisivät suojelemaan ja pitämään yllä näitä taloudellisia intressejä. Loppupäätelmänä voimme todeta, että tyttöjen ympärileikkaus, siveysvyö ja muut raa´at tavat, joita naisiin kohdistetaan, ovat pohjimmiltaan yhteiskuntaa hallitsevien taloudellisten intressien aiheuttamia. Se, että näitä tapoja edelleenkin ilmenee yhteiskunnassamme, osoittaa, että nämä taloudelliset intressit vaikuttavat edelleen.
  ellauri241.html on line 497: He might have given the moral a fresh frown, Hän olisi saattanut tuoreesti rypistää moraalia,
  ellauri244.html on line 96: Siro-Harrin megaflopissa 2 kaupunkia on takakannen mukaan kyse "moraalista, uskollisuudesta, rakkaudesta, sankaruudesta, valintojen vaatimuxista ja hinnasta." Siitä puhe mistä puute. Olikohan heslinkiläisellä taivaanrannan maalarilla loppupeleissä pulaa jopa hinnasta.
  ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa.
  ellauri245.html on line 216: Hermeen äly oli vertaansa vailla: hän keksi muun muassa aakkoset, tähtitieteen, sävelasteikon, noppa- ja korttipelit, mitat sekä tulevaisuuden ennustamisen. Tässä suhteessa Hermes oli saanut piirteitä egyptiläiseltä Thot-jumalalta (kreikkalaisten Hermes Trismegistos), joka vastasi viisaudesta. Tässä ei ole kyse moraalista, sääntöjä on venytettävä, ne ovat sitä varten. Se tuntuu paremmalta kuin sexi. Mixikö lasikopissa asuu nyt mitätön meklari? Koska meklarifirmassa vaan se ratkaisee kuka tienaa eniten. Breiviik tömisteli pikku töppösillään iloisesti lattiaa. Se on kontrollifriikki. Hän kaatoi laseihin Farris-kivennäisvettä Larvikista. So bring not six.
  ellauri246.html on line 414: "Ilman kompassia, asettaen tapaa, // Käytän ylpeyden korkeusmittaria" - "Winter Mail". Lyyrinen sankari on matkustaja valtavassa alueessa ilman maamerkkejä, joissa henkilö ei ole tuhota itsensä henkilöksi, on oltava yksinomaan mieli ja moraalinen tunne. Tää kuulostaa joltain tietokonepeliltä. Matkustaminen avaruudella toimii elämänpolun metaforina - ihmisen polku läpi ajan. "Casting" (1987) - elämänpolku. Se on verrattavissa vuoristoreitteihin ja Aasian väreihin. Tämä on erittäin kova tapa, mutta mikä tärkeintä - jos saavutat jopa ylhäältä, on tärkeää, ettei huimausta rupee alkaa.
  ellauri246.html on line 493: Brodsky "Post Aetatem Nostram" on paljon kriittisempi, joka kuvaa keisarillisia rituaaleja, symboloivat alarakennetta, valmiutta pettämiseen. Stoll on myös ironaasisesti kuvattu massojen innostuxella, onnellisesti tervetulleeksi hänen despotinsa. Monet käyvät tässä työssä. Brodsky kiistää liikkeen myynnin eteenpäin ja käyttää ojaan jumissa juuttuvien trillojen metaforaa. Se on motiivi, joka pysähtyi elämän liikkeissä, mikä kehittyy muissa teksteissä ("erinomaisen aikakauden loppu"), jossa Brodsky jo kieltäytyy Roomasta. Järjestelmän paheet esitetään visuaalisesti yleisissä allegorisissa kuvina, runoilija antaa ryhmämuotokuvan moraalisten hirviöiden ja kummajaisten muotokuvien ja allegorisesti kuvaa Neuvostoliiton tyhmien maana. Aika tyhmä.
  ellauri246.html on line 512: Brodsky käyttää usein metaforisia Decoar, raunioita, siruja. Hänen sielunsa on temppeli ja vertaa raunioita, fragmentteja. Kärsimystä verrataan, onko se nyt pommitusten vastustuskyky tai säteilytauti. Joskus Brodskin kasvot tykkää rauniot. Jokainen, joka tiesi hänet, totesi, että BrodSky ui hyvin nopeasti. Täältä se perustuu suuren harmaaseen paikkaan Brodskin 1970-luvuilla. Harmaalla värillä on anti-systhien tila. Lisäksi jalokivi, Glaciation tunkeutuu BrodSkin työhön ikään kuin hänellä olisi aina kylmä. Kylmän motiivi on orgaanisesti yhteydessä yksinäisyyden motiiviin, joka Brodskin siirtotyöläisessä työssä on poikkeuksellinen paikka: kokoelmilla "Osa puheenvuoro" (1975-76), "Autumn Yastreb Creek" (1976-83) , "Uranialle" (1984-87), "Elämä hajallaan olevalla valolla" (1985-86). Missä lyyrinen sankari on esitetty, hän on aina yksin. Ei kukaan jaa "Loom Cut viipaloituja runoja". Jos Venäjällä oli vastaus hänen runoihinsa (Lemonit muistelee, kuten Kharkovissa, Brodskin opiskelijat, jotka vuokraavat Brodsky per yö, niin että he eivät löytäneet tekstejä), sitten ulkomailla - Alpopulation. Se näyttää Brodsky ja "Top Secret" kuoleman ajatus, itsemurhasta, hänen moraalinen ja psykologinen tilansa on niin raskas. Barbizon Terras on kuvattu runoilijan saapuessa pieneen amerikkalaiseen kaupunkiin. Se ratkaistiin hotelliin, taittaa asioita ja yhtäkkiä, yhtäkkiä käytöstä, rysähtää kattokruunu koukusta. Riittävä psykologisesta tyhjöstä, jossa runoilija tuntuu tyhjyydestä. Tämä muutos myöhässä luovuudessa käy ilmi autiomaassa. "Puheeni on osoitettu ... siinä tyhjyydessä, jonka reunat ovat laajan aavikon reunat." Tyhjyys - это elämän metafora Yhdysvalloissa. Runko ei ideoi tätä elämää ollenkaan ja kuvaa Yhdysvaltoja impersonaalisten naamioiden valtakunnaksi. Tietenkään ei ole sama tyhjä elämä, kun Neuvostoliiton ihmiset ovat johtavia amerikkalaisia, heitä tuetaan, mutta myös siellä "tänään, se on edelleen kiinteä huomenna." Jokainen päivä on uusi eilinen. Muutokset muuttavat vain vuodenaikoja. Tietoja tästä tyhjöstä, tässä hämmentyneessä ympäristössä Brodsky kertoi monissa runoissa, mukaan lukien "Quintet" (1977):
  ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
  ellauri246.html on line 545: Bakarhyt KeneGeeV ("syksyllä Amerikassa") osoittaa, että kaikki maahanmuuttajan kirjoittaja on hyvin yksinäinen. Kenegeev asui Kanadassa eristäytyneenä. Hän korostaa maailman ihmisten vieraantumista, osoittaa, että se on ylitsepääsemätön, ja hän kutsuu itseään tämän "World Suren kanssa". Yhdessä runoista hän kuvaa itseään, joka istuu Tavernissa, joka katselee merta, jonka kumppani on vain hiljaisuus. Näyttää siltä, että tällainen erotus kotimaasta, tällaisesta yksinäisyydestä, - ja elämästä pitäisi vaikuttaa merkityksettömiltä, mutta näin ei tapahdu. Tämä kylmä, tämä tyhjyys, hän yrittää lämmittää henkensä runoja. Hän on varma, että luovuuden kautta hän kasvaa kulttuurikerroksen, tietty moraalinen este pystyy, mikä ei salli New Cainin tappaa Staryj Abelia.
  ellauri247.html on line 232: Pikareskiromaanin sankari ei yleensä kehity, joten tässä suhteessa laji eroaa ratkaisevasti kehitysromaanista, joissa sankarit päinvastoin kehittyvät. Pikareskiromaanin päähenkilö on tyypillisesti orpo tai jollakin tavalla sivullinen, vakiintumaton ja alituiseen liikkeessä niin maantieteellisesti kuin sosiaalisestikin. Lajin kehityksen ja suosion taustana on nähty keskiaikaisen säätyjärjestelmän rappeutuminen, jolloin raha mahdollisti yhteiskunnallisen nousun ja alemmat kansanosat alkoivat epäillä ylempiensä moraalia.
  ellauri248.html on line 219:

  Herramoraali

  
  ellauri248.html on line 223:
  • että tunkiokukkojen moraali on hyvä/huono axelilla (urheilukilpailumaista suorituxen arviointia), laahuxen taas axelilla hyvä/paha (darwinistista antagonismia).
    ellauri248.html on line 224:
  • että altruismi-egoismi erottelu on anglosaxista lattapäistä laahustelua, se ei koske mitenkään wallun hienompaa herramoraalia.
    ellauri254.html on line 333: Vuonna 1932 Stalin järjesti Zinovjevin ja Kamenevin uudelleen erotetuiksi puolueesta ja karkotetuiksi Siperiaan oikeisto-opposition tukijoina, mutta heidät armahdettiin vielä toukokuussa 1933 ja hyväksyttiin takaisin puolueeseen. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevin ja Kamenevin väitettiin olleen ”moraalisesti osallisia” tapahtuneeseen, joten heidät erotettiin jälleen puolueesta ja vangittiin. He tunnustivat syyllisyytensä saadakseen lievemmät tuomiot. Tammikuussa 1935 Zinovjev tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kymmenen ja Kamenev viiden vuoden vankeuteen. Samassa yhteydessä yli 600 Zinovjevin entistä leningradilaista tukijaa karkotettiin Siperiaan.
    ellauri254.html on line 695: Kamenev ja Zinovjev saivat puoluejäsenyytensä takaisin vuonna 1928. Puolueesta erottaminen ja uudelleen jäseneksi hyväksyminen toistui 1932–1933, missä välissä Kamenev oli karkotettuna Minusinskiin. Vuosina 1932–1934 hän oli Moskovaan perustetun Gorkin maailmankirjallisuuden instituutin ensimmäisenä johtajana. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevia ja Kamenevia syytettiin ”moraalisesta osallisuudesta” tapahtuneeseen. Tammikuussa 1935 pidetyssä salaisessa oikeudenkäynnissä Kamenev tuomittiin viiden ja Zinovjev kymmenen vuoden vankeuteen. Kamenev joutui heinäkuussa 1935 yhdessä 38 muun henkilön kanssa syytetyksi myös salaliitosta Stalinia vastaan ja tällä kertaa hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.
    ellauri254.html on line 1015: Bolshevikkikynäilijän tulee hoputtaa! Vihata taantumusta ja rakastaa ikiomaa Neuvostolaa, sen elämää, toiveiden ja iljettävyyxien kaxinkamppailua. Kikka on vain siinä ettei kynäilijä saa sanoa et 4 jalkaa hyvä 2 paha, vaan sen täytyy ovelammin ilmetä. Kärsimystä tulee vihata, ei siitä muuten tule loppua. Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja.
    ellauri254.html on line 1021: Gorgi ei pitänyt Dostosta muttei liioin Gogolista. Kärsimys puhdistaa ihmisen sanoi Dosto. Ei, se halventaa, Gorgi haukahti. Gorgi oli niin fyysisten kuin moraalisten kärsimysten vanha vihaaja. Gorgi oli kyllä väärässä peukuttaessaan uutta ihmistä. Sama apina siellä kurkistaa joka naamarista. Kökkäreet kelluskeli pinnalle pysähtyneisyydenkin aikana, puhumattakaan oligarkeista.
    ellauri256.html on line 470: Capitani on nyt kiskottu kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Kyllä oli paska. Kaikkein öklöttävintä olivat loppuselvittelyt, jossa spugehuumepoliisit ja pornokonnat laskelmoivat eri lainrikkomusten hintoja ja puntit tasataan konnien keskinäisillä pyssysodilla. Huumepoliisit erottaa huumediilereistä ja huorista vaan esiintymisasut. Kaikki on raudanlujia ammattilaisia. Tää on tätä laissez faire talousliberalismin moraalia, ja ylläri: se on täsmälleen samaa quid pro quo scheissea kuin Hammurapin laki. Maxua ja lunastusta, hammas hampaasta, 2 parhaasta.
    ellauri257.html on line 405: Oisko Gonzon poinzi että sota teki lopun puolalaisen herrasväen moraalista, ezen jälkeen panohommista tuli selvää pässinlihaa, ei muuta kuin selkään vaan ja pussit heilumaan, koska ei ollut enää suuria perintöjä joita odotellessa piti pitää tukat suittuina ja genitaalit piilossa?
    ellauri258.html on line 126: Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya.
    ellauri260.html on line 113: Eksistentialismi, joka antoi niin tärkeitä impulsseja suurelle mannereurooppalaiselle personalismille kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, kehittyi tietyiltä osin myöhemmän Shellingin filosofian linjassa, ja siitä löytyy jälkiä jopa Jacobin kritiikistä persoonatonta panteismia kohtaan. Schellingin kanssa Søren Kierkegaard (1813–1855) vastusti Hegelin idealismia ja korosti yksittäisen ihmisen arvoa sekä filosofialle että elämälle yleensä. Hän syytti idealismia elämän merkityksen tyhjentämisestä laiminlyömällä ihmisen olemassaolon todellisuuden. Kun Kierkegaard ja jotkut myöhemmät eksistentialistit (Marcel, Sartre, Camus, Blondel) keskittyivät ihmisen olemassaolon merkityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin (rakkaus, avioliitto, kuolema, usko, moraali jne.), Muut ajattelijat keskittyivät edelleen henkilön itsensä merkityksen ja luonteen suorempaan tutkimiseen, ja juuri nämä ajattelijat tunnettiin nimellä, ja kutsua itseään personalisteiksi.
    ellauri263.html on line 574: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta.
    ellauri263.html on line 590: Monadien henkinen kehitys tapahtuu karman lain kautta, mutta ihmisyksilö voi nopeuttaa omaa kehitystään elämällä moraalisesti oikein. Rukoilu sen tavallisessa merkityksessä on epäjumalanpalvelusta, koska eksoteeristen uskontojen jumalat (kuten Jehova) ovat rajallisia, luotuja olentoja. Ihmisen sen sijaan tulisi pyrkiä toimimaan sopusoinnussa oman jumalallisen koirohahmonsa eli ātma-buddhi-manauksen kanssa. Ihmisen kuollessa kolme alinta prinsiippiä tuhoutuvat ja neljä ylintä jakavat kamaa lokasuojaan, joka vastaa katolilaisuuden kiirastulta tai antiikin mytologian Haadesta. Tämän jälkeen ātma-buddhi-manaus irrottaa kāmaa rūmpasta ja jatkaa devakhāniin eli taivaaseen, jossa se pysyy hikisesti arviolta 1 000–1 500 vuotta. Tämän jälkeen se jälleensyntyy maailmaan kolmannesta silmästä.
    ellauri263.html on line 639: Vuonna 1877 Besant ja Charles Bradlaugh päättivät julkaista Charles Knowltonin kirjan The Fruits of Philosophy, joka kannatti syntyvyyden säännöstelyä. Besantia ja Bradlaughia syytettiin julkaisusta, joka ”todennäköisesti vaikuttaa huonontavasti ihmisiin, joiden mieli on avoin moraalittomille vaikutteille.” Oikeudessa he kertoivat pitävänsä moraalisesti parempana ehkäistä ajatusta lasten teosta kuin että heidän jo synnyttyään tappaa heidät ruoan, ilman ja vaatteiden puutteeseen.
    ellauri266.html on line 513: Ateismissa on oltava jotain konstruktiivisempaa kuin jumalien vastustus, jotta se antaisi elämälle merkitystä. Ainoa mahdollisuus on hyväksyä että moraali on lajillemme luonnollista. Olemme geneettisesti valikoituneet palvelemaan suurta karvapersettä puun latvan ylimmällä oxalla.
    ellauri266.html on line 520: Viime aikoina De Waalin työ on korostanut ei-ihmiseläinten empatiaa ja jopa moraalin alkuperää. Hänen eniten lainattu artikkelinsa, hänen entisen oppilaansa Stephanie Prestonin kanssa, käsittelee empatian evoluution alkuperää ja neurotieteitä , ei vain kädellisissä, vaan nisäkkäissä yleensä.
    ellauri266.html on line 528: Koska olemme sekä systemaattisesti raakoja kuin simpanssit että empaattisempia kuin bonobot, olemme ylivoimaisesti kaksisuuntaisin apina. Yhteiskuntamme eivät ole koskaan täysin rauhallisia, eivät koskaan täysin kilpailevia, niitä ei koskaan hallitse pelkkä itsekkyys eivätkä ne ole koskaan täysin moraalisia. — Frans de Waal
    ellauri266.html on line 538: Hänen vuoden 2013 kirjansa The Bonobo and the Atheist tutkii ihmisen käyttäytymistä primatologin silmin ja tutkii, missä määrin Jumalaa ja uskontoa tarvitaan ihmisen moraaliin. Pääjohtopäätös on, että moraali tulee sisältä ja on osa ihmisluontoa. Uskonto tulee siitä samasta reiästä..
    ellauri266.html on line 541: Lokakuussa 2016 de Waal oli vieraana BBC Radio Four -ohjelmassa The Life Scientific. Kesäkuussa 2018 de Waalille myönnettiin Barcelonan luonnontieteiden museon äskettäin perustama NAT-palkinto . Palkinto, joka jaetaan ihmisille tai instituutioille, "jotka ovat referenssejä tavastaan tarkastella ja selittää luontoa joko siksi, että he ovat kannustaneet ammatillista sitoutumista luonnontieteellisiin tieteenaloihin tai koska he ovat vaikuttaneet merkittävästi luonnonsuojeluun", myönnettiin de Waalille. hänen näkemyksestään eläinten käyttäytymisen kehityksestä, kun hän on luonut rinnakkaisuuden kädellisten ja ihmisten käyttäytymisen välille sellaisissa asioissa kuin politiikka, empatia, moraali ja oikeudenmukaisuus."
    ellauri269.html on line 777: Purim on irti päästämisen loma, jolloin rajoitukset ja itsehillintä ovat rentoja ja "piilotetut" tunteet saavat leikkiä. "Purimiin on imettävä, kunnes hän ei tiedä eroa kirottu on Haman ja siunattu on Mordechai." Jotkut rinnastaisivat Purimin "festivaaliin" jaksossa Archonien paluu, päivä rykmentin yhteiskunnan kalenterissa, jolloin kaikki lain ja moraalin säännöt keskeytettiin. Onko Purim varoventtiili yleisesti vakavassa juutalaisessa kalenterissa? Onko aika, että Spocks saa käyttää itiöitä ilman syyllisyyttä? Pidän parempana erilaista Star Trek -metaforaa. Purim on päivä, jolloin yhdistämme itsemme erilaiset puolet, jotka ovat haarautuneet kuljettajan ja hengellisten onnettomuuksien seurauksena. Se on päivä, jolloin tunnustamme sekä fyysisen että hengellisen itsemme ja molempien tarpeen. Se on loma, jolloin uskallamme sanoa, että edes pahan taipumuksen kourissa emme ole niin kauheita ihmisiä, ja pystymme suureen hyvään. Saamme panna niin ampiaisia kuin keltanokkia, olla cis- ja trans-hahmoja.
    ellauri271.html on line 46: Eläinetiikkaan ja moraalifilosofiaan perehtyneen filosofi Elisa Aaltolan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisillä on mieli, tietoisuus ja kyky oppia. Ne osaavat ennakoida ja välttää tunnetasolla epämiellyttäviä asioita. Se viittaa siihen, että ne tuntevat kipua.
    ellauri272.html on line 545: Eläinetiikkaan ja moraalifilosofiaan perehtyneen filosofi Elisa Aaltolan mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että hyönteisillä on mieli, tietoisuus ja kyky oppia. Ne osaavat ennakoida ja välttää tunnetasolla epämiellyttäviä asioita. Se viittaa siihen, että ne tuntevat kipua.
    ellauri272.html on line 691: Kuten 60-luvun pulpissa (esim Walter Wagerin Telefon) on kiintoisaa miten sukupuolimoraali on jo pillerien takia suht vapaata mutta avioliittomoraali on ennallaan, koska sukupuolten tasapainon muutos ei vielä vaikuta tuotantosuhteisiin. Pillerissä setämiehet ampuivat izeään pahan kerran jalkaan. Tarkoitus oli vaan saada hilloviivaa seurauxitta helpommin, mutta tuloxena olikin täysimittainen orjakapina.
    ellauri272.html on line 752: Mutta ankaran kriittinen hän oli aina vähän itseään mutta varsinkin muita kohtaan, jopa julmuuteen saakka: ”Kysy minulta onko yhtä ainutta jota en olisi pettänyt? Pyydä minua mainitsemaan yksi ainoa nimi, yksi ainoa! En pysty. Minä olen pettänyt heidät kaikki”, hän kirjoittaa omasta persoonastaan ammentavassa monologissa Tuulajolla tappion maisemissa (suom. Pentti Saaritsa, 1986). Hän ilmoittautui kaksinaamaisuuden tyyppi­esimerkiksi, inhosi itseään – ja jatkoi tiellä, johon on syntynyt. Sillä moraali on teeskentelyä ja valhetta, kollikissan luonto ei.
    ellauri274.html on line 57: Laureenska syyttää venäläisiä koulunkäyneitä talousliberaaleja "moraalisesta kuuroudesta", kun ne vaan oljentelevat diktaattori Putinin suojissa sensijaan että rynnistäisivät barrikaadeille puolustamaan länsiblokin etuja. Laureenska, mukamoralistinen kuurosokea, ei muka huomaa ize ollenkaan kenenkä asialla se on juoxemassa, kasvattamassa länkkärien hiilijalanjälkeä ja avustamassa fossiilisten polttoaineiden tuhopolttoa yhteen hiileen puhalluxella. Ei tää ole mikään ideologinen kamppailu vaan tavanomaista räkytystä reviirien rajoilla. (Tai nojaa, ideologiatkin on vaan tätä samaa materiaalipulaa, sanois Marx-veljexet.)
    ellauri274.html on line 262: 1:37:03 граждане России далее им моральную оценку горжусь думаю все мы гордимся что наши 1:37:03 Venäjän kansalaisten lisäksi olen ylpeä heidän moraalisesta arviostaan. Uskon, että olemme kaikki ylpeitä siitä
    ellauri275.html on line 701: "sokeasta ihailusta VAPAATA MAAILMAA kohtaan", mutta oli alkanut jenkkeihin tultuaan uskoa, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat moraalisesti samanarvoisia. Hän oli ollut vakuuttunut siitä, että "VAPAAASSA MAAILMASSA ihmiset ovat yli-inhimillisiä, viisaita, valistunutta... Mikä kauhea isku olikaan saada selville, että... ne on vain samoja idiootteja, epäpäteviä hölmöjä, peloissaan sekoilevia byrokraatteja, hämmentyneitä pomoja, vainoharhaista ​​petoksenpelkoa ja valvontaa… tämä idealismin menetys tapahtuu loikkaajille vain liian usein. Sillä me kaikki luotimme liikaa länsipropagandaan."
    ellauri277.html on line 172: Gibran oli myös suuri syyrialaisen runoilijan ja kirjailijan Francis Marrashin ihailija, jonka teoksia Gibran oli opiskellut Collège de la Sagessessa. Shmuel Morehin mukaan Gibranin omat teokset heijastavat Marrashin tyyliä, mukaan lukien joidenkin hänen teostensa rakenne ja "hänen [monet] ideansa orjuudesta, koulutuksesta, naisten vapauttamisesta, totuudesta, ihmisen luonnollisesta hyvyydestä ja turmeltuneesta. yhteiskunnan moraali." Bushrui ja Jenkins ovat maininneet Marrashin käsitteen yleismaailmallisesta rakkaudesta erityisesti jättäessään "syvän vaikutuksen" Gibraniin.
    ellauri277.html on line 319: Hallitsee rikollisuutta : Seurassa, jolla on uskonnollinen arvo ja uskonnollinen laki, on paljon vähemmän rikollisuutta verrattuna yhteiskuntiin, jotka eivät aseta uskontoa etusijalle. Ihmiset, joilla on uskonnollista arvoa, uskovat, että on olemassa Jumala, joka tarkkailee kaikkea heidän toimintaansa; jos he tekevät minkä tahansa rikoksen tai synnin, heitä rangaistaan ​​kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä Jumalan pelko tuo ihmisille nuhteettomuutta ja johtaa heidän elämänsä rehellisyyden tielle. Tämä auttaa yhteiskuntaa vähentämään rikollisuutta merkittävästi. Kazo esim. El Salvador (suomexi Vapahtaja). Tai britti poliisisarja van der Valk. Kun sitä vertaa Nicholas Freelingin alkuperäisiin kirjoihin, näkee miten syvälle on anglosaxien moraalinen cesspool vajonnut. Silikonipanoropoteilla on aidompia tunteita kuin näillä mallinukeilla.
    ellauri277.html on line 409: Vanhaa kunnon naisvihaa on Bahaissa paljon jäljellä: naisten kelpaamattomuus palvella Universal House of Justicessa muuta kuin kahvinkaatajina; Kitab-i-Aqdasin sisäelinvapautta koskevat lait; myötäjäisiä koskevat lait, erityisesti neitsyyskorvauslauseke (WHAT?); kuukautisten vapauttaminen pakollisista rukouksista ja kuukautiskierron tabu; androsentrisen kielen ja miespronominien käyttö teksteissä; perinteisen moraalin ja perhearvojen korostaminen... jne, jne.
    ellauri277.html on line 450: Entäs me baptistit? Valinta on keskeinen osa The Dark Knightia. Jokainen hahmo on valintojen edessä. Pienistä hahmoista Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) on valittava kahden miehen välillä. Aikamoinen pähkinä! Alfred Pennyworthin (Michael Caine) on päätettävä, mitä tehdä tietylle kirjeelle. Rikkoako kirjesalaisuus? Lucius Foxin (Morgan Freeman) on päätettävä, auttaako Batmania käyttämällä moraalisesti vastenmielistä tekniikkaa. Ja luutnantti Gordonin (Gary Oldham) on valittava, asettuuko valppaana viittaisen ristiretkeläisen puolelle vai pidättääkö hänet.
    ellauri277.html on line 454: The Dark Knight -elokuvassa useat hahmot – Batman/Bruce Wayne, Harvey Dent, luutnantti Gordon, gangsterit ja Gothamin ihmiset – joutuvat mahdottomien valintojen eteen. Jokeri nauttii tilanteiden luomisesta, jotka pakottavat ihmiset toimimaan vastoin moraalisia sitoumuksiaan, lakia, parempaa luontoaan ja etujaan vastaan. Ohjaaja Christopher Nolan sanoi Newsweekin haastattelussa: "Jokeri saa iloa ottaa vastaan ​​jonkun sääntökokoelman - heidän etiikkansa, moraalinsa - ja kääntää heidät toisiaan vastaan. Paradoksi on tapa, jolla teet sen – antaa ihmisille mahdottomia valintoja.” Jokeri on oikea piru miehexeen.
    ellauri277.html on line 456: Ensi silmäyksellä voisi sanoa, että makaaberien "peliensä" kautta Jokeri on valinnan mestari ja vapaan tahdon todellinen uskovainen. Hän antaa varmasti kaikille paljon valinnanvaraa. Mutta hänen valintansa ovat dementoituneita: valita yksi elämä toisen kustannuksella tai pelastaa itsensä pilaamalla jonkun toisen. Täähän on kuin personismia tai MIT:n moraalisia tietokonepelejä!
    ellauri277.html on line 458: Jokeri ei tavoittele rahaa, mainetta tai edes kontrollia. Hän sanoo haluavansa yksinkertaisesti "saaha käyttöön pienen anarkian", "järisyttää vakiintuneen järjestyksen". Mutta kierteellä tavalla, eikö tämä ole vapaan tahdon voitto – valinnan, joka on irrotettu lain, järjestyksen ja moraalin turvallisista laitureista? Tätähän tuumi Dostojevskin koronkiskurin nirhaaja kirjassa Rikos ja Rangaistus, että ämmän lyömisestä kirveellä alkaa se vapaus. 2 pahaa ei tee 1 hyvää, kai sen olisi se tiedettävä! Ja Batmaninkin myös, ei parane konniakaan huidella pesäpallomailalla! Tehdä sillä Dentsiin lommoja.
    ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?
    ellauri279.html on line 248: Lisäksi olen havainnut, että mikään kirja ei ole nykyään julkaisukelpoinen ilman pakollista vaatimusta poliittisesta "oikeudenmukaisuudesta", ja siksi pidämme seuraavia lausuntoja ärsyttävinä ja väärässä muuten tahrattomassa ja moraalisessa kirjassa:
    ellauri279.html on line 252: Nämä lausunnot olisi pitänyt jättää pois harhaanjohtavina ja pyrkiessään antamaan moraalista vastaavuutta juutalaisten ahdingolle molemmissa maissa, pieni virhe, mutta siitä nyt vaan oli huomautettava. Kuten kirjoittajat osoittivat, Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa ja Dwight D. Eisenhowerin johtamaa Amerikan tasavaltaa ei voi verrata.
    ellauri279.html on line 307: Toiminta tapahtuu Neuvostoliitossa vuonna 1949. Moskovan lähellä sijaitsevassa Marfino sharashkassa vangitut tiedemiehet työskentelevät Stalinin itsensä käskystä - salainen puhelinlaite . Päähenkilö matemaatikko Gleb Nerzhin on vaikean moraalisen valinnan edessä: palvella vihaamaansa hallintoa vai vaihtaa lämpimän sharashkan onnellisuus Gulagin vankilaan.
    ellauri279.html on line 318: Rangaistuksen aluksi Solženitsyn oli kahdessa vankilassa Moskovassa. Sitten hänet siirrettiin lähiseudulle ojennustyöleirille, jossa hän kuljetti puutavaraa, ja seuraavaksi toiselle, jota kutsuttiin ”Uudeksi Jerusalemiksi”, jossa hän kaivoi savea. Sieltä hänet vietiin Kazakhstaniin leirille, jota kutsuttiin ”Galogan portiksi”, jossa lapioitiin potaskaa. Eli siis vuonna 1950 Solzhenitsyn lähetettiin poliittisten vankien "erityisleiriin" Ekbatanin kaupunkiin Kazakstaniin. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä, muurarina ja valimon työnjohtajana. Hänen kokemuksensa Ekibastuzissa muodostivat perustan kirjalle Yksi päivä Ivan Denisovichin elämässä.Hän koki moraalisen ja henkisen murtumisen yrittäessään vältellä vartijan vaatimuksia raportoida vankitovereistaan. Hän ei antanut tietoja. Hän viittasi noihin yhdeksään kuukauteen Galogan portissa elämänsä alhaisimpina aikoina. Tulipahan sentään tehtyä rehellistä työtä edes sekin aika.
    ellauri279.html on line 404: 1970 - Nobelin kirjallisuuspalkinto "moraalisesta voimasta, jolla hän seurasi venäläisen kirjallisuuden muuttumattomia perinteitä" (tarjoaja François Mauriac ; muiden lähteiden mukaan - Yakov Malkiel). Hän sai diplomin ja palkinnon rahallisen osan 10. joulukuuta 1974 Neuvostoliitosta karkotuksensa jälkeen.
    ellauri279.html on line 424: 13. joulukuuta 2000 - myönnetty Ranskan moraali- ja valtiotieteiden akatemian pääpalkinnolla ( Institut de France )
    ellauri279.html on line 436: 2008 - Botev-palkinto (Bulgaria) "luovuudesta ja kansalaisuudesta sivilisaation moraalisten ja eettisten periaatteiden puolustamisessa"
    ellauri282.html on line 77: [3.4. klo 12.23] +358 44 2776451: Luen Otto Pipatin open access kirjaa Westermarckista ja sen oppilaista. Jos W ihaili Humea ja Smithiä, ja on vaikuttanut paljon Malinowskiin, ja Hume herättänyt Kantin dogmaattisuuden unesta, maailman myllerrys muutti kaikkea: älä tee toiselle sitä mistä se ei ole vamis maksamaan. One for me, one for you, 10% to the collection and 4% for the owners. Kun kaupallinen järjestelmä monimutkaistuu, Humen sentimentit ja human understanding vähitellen venähtää. Ehkä westermarckilainen teoria hyväksymisen emfaattisista ja hylkäämisen inhon tunteista moraalisten käsitysten pohjana on osa tällaista venymistä: pyrkimystä hieman väljempiin liiveihin. Voisihan ajatella että rakasta lähimmäistä, koaka hän voi olla vielä asiakkaasi, tai ratkaiseva äänestäjä.
    ellauri282.html on line 81: [3.4. klo 12.38] +358 44 2776451: 😀 Sen uhri oli ehkä ylilyönti. Mutta moraalissapa ei ole takalaittomia. Thiodolf Rein oli ihan August Ahlqvistin oloinen pelottava hahmo, ja jos se pilkkasi innokkaan darwinilaisesti sössöttävää Westermarkkia, joka taas inhosi Kantin velvollisuus- ja esimerkkimoraalia. Niin se inhotti myös kavereita, kuten Yrjö Hirn, Magnus Enckell (joka maalasi hienon kuvan Reinistä) ym.
    ellauri282.html on line 97: [3.4. klo 14.40] +358 44 2776451: Koskiko Humen giljotiini sittenkin vain positiivista oikeutta, jossa siitä miten laki on ei saa päätellä miten sen moraalisesti pitäisi olla. Humen sittemmin harrastamaan Englannin hiatorian suhteen akatuksesta on voinut olla tpdellista hyötyä. Oliko David Hume aikansa Teemu Keskisarja?
    ellauri282.html on line 104: [3.4. klo 19.24] +358 44 2776451: Hankitaanko kaikille? Mun numero on 58. Katoin Filosofia.fi verkkoensyklopedian version passioista ja moraalisen arvostelun suhteesta. Tostahan Wck on sorvannut retribuutiotunteensa. Siis ei että olemisesta ei voi päätellä miten pitäisi, vaan että jo se miten on sisältää sen miten siihen pitää suhtautua. Esim. murha. Mutta on hyvä muistaa, että toimimme aina passioiden mukaan.
    ellauri282.html on line 242: Sodan sovinnonhierontavaiheessa Puolan märsäkaarsin moraalia heikensi 11. helmikuuta 1945 päättyneen Jaltan konferenssin tulos, jossa britit ja amerikkalaiset päättivät ilman puolalaisten kuulemista luovuttaa suurimman osan 1921–1939 Puolan alueista Neuvostoliitolle. Kun Anders pyysi päästä mukaan loppupeleihin, Winston Churchill sanoi hänelle, että "teitä [moraalittomia puolalaisia] ei enää tarvita. Päästäkää hepat laitumelle vaan." Arvaa että Andersia harmitti. Puolan kommunistisen hallinnon romahtamisen jälkeen vuonna 1989 hänen kansalaisuutensa ja ihmisarvonsa palautettiin varmuuskopioilta onnistuneesti. Puolan sosialisoiminen on kuin lehmää satuloisi, Stalin lohkaisi.
    ellauri283.html on line 126: Alkuperäisessä Jenseizissä Nietzsche kiistää joitain vanhan filosofisen perinteen keskeisiä oletuksia , kuten "itsetietoisuus", "tieto", "totuus" ja "vapaa tahto", selittäen ne moraalisten pellehermannien keksinnöiksi. Heidän tilalleen hän tarjoaa "vallantahtoa" selityksenä kaikelle käyttäytymiselle; tämä liittyy hänen "elämän näkemykseensä", jota hän pitää "hyvän ja pahan ulkopuolella", mikä kieltää universaalin moraalin kaikilta ihmisiltä. Uskonto ja herran ja orjan moraalit ovat näkyvästi esillä Nietzschellä. Hää arvioi syvälle juurtuneita humanistisia uskomuksia ja kuvailee jopa herruutta, tuuheiden karvapehkojen väkisten ottamista ja heikkojen vahingoittamista ei-yleisesti moitittavana. Nääs nääs. Antitermiitistä tulee hirmu herkästi uber termiitti.
    ellauri283.html on line 156: Miksi meidän pitäisi haluta "totuutta" sen sijaan, että tunnustaisimme epätotuuden "elämän edellytykseksi". Filosofit ovat väärässä vastustaessaan väkivaltaisesti petetyksi tulemisen riskiä. "Se on vain moraalinen ennakkoluulo, että totuus on arvokkaampi kuin ulkonäkö." Elämä ei ole mitään ilman ulkonäköä.
    ellauri283.html on line 180: Nietzsche ylistää Vanhaa testamenttia ja halveksii Uutta testamenttia. Nietzsche arvostelee "epäegoistista moraalia" ja vaatii, että "moraalit on ensinnäkin pakotettava kumartamaan arvojärjestyksen edessä". Jokainen " korkea kulttuuri " alkaa tunnustamalla "etäisyyden paatos". Ainakin tiedät paikkasi.
    ellauri283.html on line 181: Vanhaan hyvään aikaan tekoja arvioitiin niiden seurausten perusteella. Viimeisten 10 000 vuoden aikana kehittynyt moraali, jossa tekoja arvioidaan syiden eikä seurausten perusteella, on Nietzschen mukaan "paha moka".
    ellauri283.html on line 190: Nietzsche väittää, että "moraali on nykyään Euroopassa lauma-eläinmoraalia" – eli se kumpuaa orjan kaunasta herraa kohtaan. Nietzsche väittää, että kivempää kuin se, mitä he pitävät "hyvänä" ja "pahana" (Foster), on erottaa jalo ja alhainen. Silloin ainakin vallitsee yhteisymmärrys siitä, mikä on hyvää, eli ihmiset pitävät riittävänä merkkinä hyvän omistamisesta paljon rahaa ja mielin määrin tuuheaa häpypehkoa.
    ellauri284.html on line 105: Hänen omaelämäkerrassaan kuvataan moraalisia konflikteja, jotka ovat tyypillisiä hänen sukupolvensa monille kotimaassaan, joka aloitti äärivasemmistolaisina ja kehittyi hurjalla vauhdilla aggressiivisiksi kapitalisteiksi. Tämä kehitys Geigesin poliittisissa ja työhön liittyvissä sitoumuksissa johti kauaskantoisiin muutoksiin hänen henkilökohtaisessa elämässään, mukaan lukien hänen rakkaus- ja seksielämänsä. Kiinnos!
    ellauri284.html on line 172: Koska saksalainen varuskunta pystyi kestämään lähes kaksi kuukautta laivaston saarrosta huolimatta jatkuvalla tykistöpommituksella ja tappiolla 6:1, tappio toimi kuitenkin tilapäisesti moraalin vahvistajana. Saksalaiset puolustajat katselivat uteliaana japanilaisia, kun he marssivat Tsingtaoon, mutta käänsivät selkänsä briteille saapuessaan kaupunkiin. Heidän vihansa oli niin syvä, että jotkut saksalaiset upseerit sylkivät brittiläisten kollegojensa sadetakkeihin.
    ellauri284.html on line 241: Kenttämarsalkka Douglas Haigiin, jonka käskyjen väitetään johtaneen satoihin tuhansiin brittiläisiin kuolemiin Passchendaelen ja Sommen taisteluissa, viitataan jatkuvasti. Blackadder itse kuvailee Haigin etenemisyrityksiä vain "toiseksi jättimäiseksi yritykseksi siirtää juomakaappinsa kuusi tuumaa lähemmäs Berliiniä" ja Melchettiltä kysyttäessä ehdotuksia joukkojen moraalin parantamiseksi, ehdottaa nauraen Haigin eroa tai itsemurhaa. "Goodbyeee" -elokuvassa kohtaus parodioi Haigin ammatillisia kykyjä kuvaamalla marsalkkaa leikkimässä lelusotilaiden kanssa, jonka hän lakaisee välinpitämättömästi haudosta toiseen ja sitten roskakoriin kuunnellessaan Blackadderin vetoomusta päästä puhumaan suureen puhelimeen. Sommen sotilaspalvelijoista ja rivimiehistä Tolkien tiivisti Sam Gamgin, Frodon uskollisen ja kätevän kumppanin.
    ellauri284.html on line 414: Nyrkkillinen dollareita osoittautui maamerkiksi Spaghetti Western -elokuvien kehityksessä, kun Leone kuvasi laittomampaa ja autiompaa maailmaa kuin perinteiset westernit ja haastaa amerikkalaiset stereotypiat lännen sankarista vielä klisheisemmän moraalisesti moniselitteisen antisankarin kanssa. Time -lehti kiinnitti huomiota elokuvan puiseen näyttelemiseen, erityisesti Eastwoodin, vaikka muutamat kriitikot, kuten Vincent Canby jaThe New York Timesin Bosley Crowther kehui hänen viileyttä. Elokuva oli kiistanalainen väkivallan esittämisen vuoksi.
    ellauri284.html on line 418: Eastwoodin ensimmäinen western ohjaajana oli High Plains Drifter (1973), jossa hän myös näytteli. Elokuvassa oli näennäismoraalinen ja yliluonnollinen teema, jota myöhemmin jäljiteltiin Pale Riderissä. Juoni seuraa salaperäistä muukalaista (Eastwood, tietysti), joka saapuu vauhdikkaaseen länsikaupunkiin, jossa hän ensi töixeen ampuu huvin vuoxi 3 pahaa aavistamatonta kaupunkilaista ja sen päälle pikaraiskaa nuoren neitosen joka sattuu tönäisemään häntä kadulla. Neitonen näyttää Clintiä vielä jälkeenpäin kiittävän, selkään muximinen muuttuu halailuxi Clintin viimeisellä eli viidennellä pistolla. Mixi Clint irvistelee tolleen rumasti? Seija lakkasi kazomasta filmiä tässä kohdassa.
    ellauri284.html on line 424: Hän palasi lännen tyylilajiin ohjatessaan ja näytelleessään elokuvassa Pale Rider (1985), joka perustuu klassiseen westerniin Shane (1953) ja seuraa Sierran sumuista laskeutuvaa saarnaajaa kaivostyöläisten puolelle. Kalifornian kultakuume 1850. Otsikko on viittaus The Four Horsemen of the Apocalypse, koska vaalean hevosen ratsastaja on Death, ja osoittaa yhtäläisyyksiä Eastwoodin läntisen High Plains Drifteriin (1973) moraalin ja oikeudenmukaisuuden teemoiltaan sekä yliluonnollisen tutkimisen osalta. Sitä ylistettiin yhdeksi vuoden 1985 parhaista elokuvista ja parhaaksi westerniksi, joka on nähty huomattavan pitkään. Tämä vuosi (1985) jää elokuvahistoriaan hetkenä, jolloin Clint Eastwood ansaitsi vihdoin kunnioituksen taiteilijana ja Matti Pulkkinen menetti sen teoxella Romaanihenkilön kuolema. Samana vuonna Ram Laor palasi kotiin Kaliforniasta ja uran alamäki alkoi Vuorikadun printterihuoneessa.
    ellauri285.html on line 135: Hullua miten ihan sama mistä aiheesta TIEDE lehden artikkelit ovat, ne alkaa samalla Ukraina-uskontunnustuxella. Vittuako teor. filosofian professorilta edes haetaan neuvoa moraalikysymyxissä. Sitä vartenhan on Timo Airaxisen viran haltija, joka näkyy olevan joku Antti Kuappinen. Kyllä on suomalaisen filosofian maine mennyt manalle. Maria Lasonen on obsessiivinen kiipijä ja Kuappinen ilmeisesti talousliberaali sekin.
    ellauri285.html on line 283: Yksi vankka vastaväite Jumalan työn tekemisen riittävyydelle on se, että ei mikä tahansa Jumalallinen tarkoitus kelpaisi – niiden sankaruus, jotka uhrasivat itsensä ihmiskunnan puolesta olisi vain koomista, jos Jumalan suunnitelma olisi kasvattaa meidät "tarjoamaan ruokaa muille luoduille, jotka rakastavat ihmislihaa" (Nagel 1971, 721). Joku toinenkin on nälkäinen. Teistinen vastaus on, että kaikkihyvänsuopa luoja ei olisi niin surkeaa suunnitelmaa meille varannut. Jumala haluaa luoduilleen (siis meille) parasta, joten meidän tehtäväxemme on tehdä moraalisesti oikea asia, eli syödä muita eikä kääntäen. Kuten Tolstoin Levin asian ilmaisee: "Jokaisen kirkon uskonkäsityksen sijasta voisi uskoa palvelevansa hyvää omien tarpeiden sijasta" (Tolstoi 1877/2001, 537).
    ellauri285.html on line 285: Teistit, kuten John Cottingham (2003), väittävät, että Jumala on välttämätön ylläpitämään objektiivista moraalia ja objektiivista arvoa yleensä. Tässä kohtaa jumala on tappiollisessa tiimissä, sillä hyvin harvat nykyajan metaetiikan asiantuntijat uskovat, että objektiivinen moraali (tai arvo yleensä) riippuu Jumalasta. Platonin Euthyfronista lähtien on tämmöstä keppi-porkkana etiikkaa pidetty primitiivisenä. (No, jumala voi jälkeenpäin kyllä antaa niille keppiä, Euthyfron tai ei.)
    ellauri285.html on line 299: Objektiivisella puolella Susi korostaa useiden arvokkaiden projektien moninaisuutta, jotka menevät moraalin lisäksi suhteiden ylläpitämiseen, taiteeseen, luonnonsuojeluun, sarjayrittämiseen ja huippuosaamiseen, vain muutamia asioita mainitakseni. Yhteistä heille on vain se, että niillä on tarpeeksi rahallista arvoa sen lisäksi, että se on miellyttävä tai mielenkiintoinen tai tyydyttävä agentille itselleen ansaitakseen vakavan ajan ja vaivan investoinnin (2010, 37–38). Hän huomauttaa myös, että ei riitä yrittää tehdä jotain objektiivisesti arvokasta, pitää todella onnistua siinä. Vizi tää on jo tosi länkkärimäistä meisinkiä.
    ellauri285.html on line 552: "Väkivalta saa uusia muotoja. Se perustellaan jo moraalisesti."
    ellauri286.html on line 233: Tämä tarkoittaa myös muutosta moraalin paradigmassa: valhe on Venäjällä valtiollinen normaalitila, mitä se ei Neuvostoliitossa todellakaan ollut. Eikä lännessä, ehei!
    ellauri286.html on line 575: Muita oireita voivat olla epävarmuus identiteetistä, moraalista ja arvoista; vainoharhaisia ​​ajatuksia stressaantuneena; depersonalisaatio; ja keskivaikeissa tai vaikeissa tapauksissa stressin aiheuttamia katkoksia todellisuuteen tai psykoottisia jaksoja. BPD:tä sairastavilla henkilöillä on usein samanaikaisia ​​​​sairauksia, kuten masennus- ja kaksisuuntaiset häiriöt, päihteiden käyttöhäiriöt, syömishäiriöt, posttraumaattinen stressihäiriö ja tarkkaavaisuus-/hyperaktiivisuushäiriö.
    ellauri290.html on line 574: Edellisillä sivuilla tehty selvitys käsitteli Palestiinan alueen laajuutta ja sen maan omistusta arabien ja juutalaisten välillä. Näillä mailla on kuitenkin laajoja kehityskohteita ja rakennuksia, kuten appelsiinitarhoja, oliivitarhoja, viinitarhoja ja muita hedelmäviljelmiä, kaupungeissa, kaupungeissa ja kylissä on rakennuksia ja muita rakennuksia, jotka muodostavat kaupungin, kylän tai kylän . Näitä ovat asukkaiden kodit ja liiketilat; itse asiassa kokonaisen kansan perintö. Israelilaiset ovat kaapanneet nämä kaikki ja niitä on käytetty hyväksi uusien juutalaisten maahanmuuttajien sijoittamiseksi Palestiinaan, vastoin kaikkia moraalin ja oikeudenmukaisuuden tunteita.
    ellauri294.html on line 537: Time - lehden Richard Corliss kehui elokuvaa sen älykkäästä ennakkoluuloista kertovasta tarinasta. Hän väitti, että se osoittaa, että puolueelliset asenteet voivat myrkyttää jopa syvimmät suhteet, ja sen katkeransuloinen loppu antaa yleisölle voimakkaan ja tärkeän moraalisen viestin. Chicago Sun-Times -lehden Roger Ebert kehui myös sitä sanoen: "Kaikista tutuista ominaisuuksistaan huolimatta tämä elokuva merkitsee jotain lähtökohtaa Disney-studiolle, ja sen liike on mielenkiintoiseen suuntaan. Kettu ja Koira on yksi niistä suhteellisen harvoista Disneyn animaatioominaisuuksista, joka sisältää hyödyllisen opetuksen nuoremmalle yleisölle. Se ei ole vain söpöjä eläimiä ja pelottavia seikkailuja ja onnellinen loppu; se on myös melko harkittua mietiskelyä siitä, kuinka yhteiskunta määrää sukupuolisen käyttäytymisemme ja poliittisen kantamme."
    ellauri294.html on line 701: 1890-luvulla sekä Chautauqua että vaudeville yleistyivät ja vakiintuivat vaihtoehtoisixi viihdemuodoiksi. Vaikka Chautauquan juuret olivat pyhäkoulussa ja arvostivat korkeasti moraalia ja koulutusta, silti vaudeville syntyi minstrel-esityksistä, varieteesta ja karkeasta huumorista, ja niin nämä kaksi liikettä joutuivat vastakkain. Chautauquaa pidettiin terveellisenä perheviihteenä, ja se vetosi keskiluokkaan ja ihmisiin, jotka pitivät itseään kunnioitettavina tai arvostettavina. Vaudevilleä sitä vastoin pidettiin laajalti mauttomana, sillä ei ollut siunausta ja se vetosi kunnottomiin työväenluokan miehiin. Näiden kahden välillä oli jyrkkä ero, eivätkä ne yleensä jakaneet esiintyjiä tai yleisöä.
    ellauri297.html on line 94: Pohjoisen Israelin perussyntinä oli jatkuvasti kahden kultaisen vasikan palvonta Betelissä ja Daanissa (korvasivat Jerusalemin temppelin), sekä kansan ylläpitämät esinahkakukkulat epäjumalia varten. Hengellisen rappion perussyynä oli Herran lain ja liiton hylkääminen. Ahneus ja yhteiskunnallinen vääryys kukoisti; köyhiä poljettiin maahan surutta ja oikeutta vääristeltiin lahjuksin; väkivalta oli yleistä; juoppous ja seksuaalinen moraalittomuus oli tavallista. Kansan moraalinen tila oli täysin rappiolla; edessä oli vakava tuomio.
    ellauri299.html on line 204: Sittemmin on selvinnyt että kyse oli moraalisesta paniikista, jollaisiin jenkit ovat syyllistyneet tuhat kertaa ennenkin ja syyllistyvät vastakin.
    ellauri299.html on line 384: Kirvesmiehen työstä veistellään Patti Mulkkisen Elämänkin herroissa. Henriksson pistelee kirkon tapulia puukolla Martiskaisena. Ammattimiehen moraali on tosi korkea, uhoo Patti kuin Sozhenizynin Ivan Denisov. Simone Weilin teennäistä Painovoimaa ja armoa siteerataan pitkästi. Työn tarkoitus on syöminen, pohtii Simone, muonan tarkoitus on työnteko, ja niin edespäin. Siitä se lähtee karman pyörä pyörimään. Simonesta paasasin 1. kerran niinkin aikaisin kuin albumissa 8.
    ellauri299.html on line 616: Mark Twainin dialogi on vanhan miehen - hyvin todennäköisesti Twainin itsensä, tuolloin yli 70-vuotiaan - ja nuoren miehen välillä, jonka toiveikas henki saattaa ehdottaa nuorekkaampaa Twainia. Siinä hän vaeltelee kaikkien aikansa filosofisten, poliittisten, moraalisten ja uskonnollisten kysymysten yli ja antaa meille tarkan mutta synkän kuvan ihmisen tilasta.
    ellauri300.html on line 340: Shluchalla on monipuolinen rooli omien lastensa äitinä ja opettajana ja satojen muiden "äitinä"/opettajana; roolimalli perheelleen ja inspiraatio koko yhteisölle. Tyypillisesti hän työskentelee väsymättä varhaisesta aamusta lähtien ohjaamalla koulua tai opettamalla luokkaa, neuvomalla vanhempaa tai suunnittelemalla ohjelmaa miehelleen yön pikkutunneille kotona olevien velvollisuuksiensa lisäksi. (Monet Lubavitchin päiväkouluista ja kesäleireistä ovat täysin naisten hallinnoimia, johtamia ja johtamia.) Shlucha ilmentää täysin päinvastaista stereotyyppistä käsitystä siitä, että johtajuutta on ilmaistava julkisen teeskentelyn ja yleisölle altistumisen kautta; Hiän palauttaa klassisen juutalaisen johtamismallin moraalisen auktoriteetin, vaikutusvallan ja henkilökohtaisen esimerkin hiljaisella, vaatimattomalla feminiinisellä lähestymistavalla, toki unohtamatta että mies on perheen pää.
    ellauri301.html on line 276: Suurin synti on tiiminpetturuus. Siitä on kaikki moraalinvartijat, konnat mukaanlukien, herttaisen yhtä mieltä. Danten Infernon sisäpiirissä on vain myyriäisiä. Vaikka toisaalta: förräderi on ok jos se ei johdu ondskasta, eli tiimi ei ole oma. Toisixi pahin on myöhästyminen. Se on tahattomampaa jenginpetturuutta, mutta silti vittu. Seurauxet on yhtä pahat. Tiimi ei pysy aikataulussa. Wallenberg sr on reppuvazainen ja ylipainoinen. Kafferi uskoo henkiin. Niillä on yhtä jos toista yhteistä, verrattuna Mankeliin.
    ellauri302.html on line 548: David Kessler toi näytelmän ensimmäisen kerran New York Cityyn Yhdysvaltoihin vuonna 1907. Yleisö tuli enimmäkseen Kessleriin, ja he buuttivat muuta näyttelijää. New Yorkin tuotanto sai aikaan suuren lehdistösodan paikallisten jiddish-lehtien välillä, jota johti ortodoksinen Tageplatt ja jopa maallisempi Forverts. Ortodoksisissa papereissa viitattiin koston jumalaan"likaiseksi", "moraalittomaksi" ja "syvyttömäksi", kun taas radikaalit lehdet kuvailivat sitä "moraaliksi", "taiteelliseksi" ja "kauniiksi".
    ellauri302.html on line 671: Reshit Chochmah on tärkeä kirja Kabbalasta (juutalainen mystiikka), etiikasta ja moraalista (musakorner-kirjallisuus), jonka on kirjoittanut 1500-luvun oppinut rabbi Eliyahu The Viisas. Se perustuu suurelta osin Zohariin.
    ellauri302.html on line 673: Reshit Chochmah kuvaa meditaatiomenetelmää, jossa yhdistyvät heprealaisten kirjainten visualisointi ja niiden permutaatio. Sen tarkoituksena on inspiroida lukija puhtauden ja pyhyyden tunteella, jos kirjaimia sekoitetaan säännöllisesti. Kirja esittelee eettisen ja moraalisen opetuksen yhdistelmän Kabbalaan. Kirja näyttää tietä tietämättömille ja neuvoja neuvottomille päästäkseen Kabbalan maailmaan ja viisauteen. Erittäin helposti ja ymmärrettävästi kirja selittää lukijalle tapoja saavuttaa korkeampi jumalallinen tietoisuus, jota Pyhä toivoo rakkaalle kansalleen Israelille. Kirja on pysynyt suosittuna julkaisustaan lähtien.
    ellauri302.html on line 716: Ja mikä on kiitos? Kun Lise polvillaan aukoo Schloymelen kengännauhoja, ukko ajattelee vain että noin se aukoi niitä nazi-Hansiltakin, js sen tekee yhtä aikaa mieli köyriä Liseä ja kuristaa sitä kurkusta. "Ditt orena stycke", se sanoo Liselle mehukkaasti hepreaxi. Ai mitä Lise kysyy. "Kohta kuolet" sanoo Margolin. Niinhän me kaikki, Lise arvelee. Mizin mielestä juutalaiset jenkkiopiskelijat oli vulgäärejä. Juutalaisilla on hallussaan suurin piirtein koko talousliberaali jenkki valtameedia ja viihdetuotanto. Ne on idolienpalvonnan ammattimiehiä. "Hui olkoon että kaikki ovat moraalittomia", tuumaa Margolin.
    ellauri308.html on line 353: Sekä juutalaisuuteen kohdistuva erityinen viehtymys että erityinen inho saattavat kummuta samasta lähteestä: juutalaisten erityislaatuisuudesta. Mielestäni holokausti historiallisena tosiasiana nimenomaisesti alleviivaa universaalisti ymmärretyn kansallisuusaatteen tarvetta ja sen moraalista oikeutusta.
    ellauri309.html on line 479: todettiin: "Elän elämääni moraalisesti rehellisesti, enkä ole avioliittoni
    ellauri310.html on line 48: Koko länsi on identtisten poliisi- ja rosvoklischeiden leimaama. Berliiniläiset konnat, pollarit ja matut Saxassa ovat aivan samanlaisia kuin Israelissa, Ruozissa, Norjassa, Tanskassa, briteissä, Hollannissa, ja jenkeissä. Suomalaiset karpit kompuroivat perässä. Täyttä klaanimeininkiä, oikeusvaltiosta ei ole enää mitään jälkeä, meneillä on kaikkien sota kaikkia vastaan kaikilla käsiin sattuvilla aseilla. Pollarit on samanlaista patraskia kuin niiden jahtaamat muut sekakäyttäjät. Oikeat syylliset pääsee kuin koira veräjästä ja kiinni jää vain pikkutekijät. Näiden sarjojen tekijöiltä ja kazojilta on moraali täysin hukassa, tai paremminkin on palattu vanhan testamentin klaaniajan pelisääntöihin.
    ellauri313.html on line 126: Suoraan tapaturma-asemalta takaisin verstaalle – soitinrakentajamestari Juha Ruokangas on maksanut kovan hinnan (1000:- Smk) vanhan ajan työmoraalistaan.
    ellauri313.html on line 192: Ukrainan postimyyntimorsianteollisuus kukoistaa moraalisesti epäselvässä
    ellauri313.html on line 569: Sanotaan, että kun Mendelssohn tapasi Lessingin ensimmäistä kertaa, he pelasivat shakkia. Lessingin näytelmässä Nathan the Wise Nathan ja hahmo Saladin tapaavat ensimmäisen kerran shakkipelin aikana. Lessing oli äskettäin tuottanut draaman Die Juden, jonka moraali oli, että juutalainen voi olla luonteeltaan jalo. Tämä käsitys oli Frederick Suuren nykypäivän Berliinissä yleensä pilkattu valheeksi.
    ellauri313.html on line 576: Tähän mennessä Mendelssohn oli omistanut kykynsä filosofialle ja kritiikille; nyt kuitenkin tapaus käänsi hänen elämänsä virran juutalaisuuden asian suuntaan. Huhtikuussa 1763 Johann Kaspar Lavater, silloin nuori teologian opiskelija Zürichistä, teki matkan Berliiniin, missä hän vieraili jo kuuluisan juutalaisen filosofin luona muutamien kumppaneiden kanssa. He vaativat Mendelssohnia kertomaan heille näkemyksensä Jeesuksesta ja onnistuivat saamaan häneltä lausunnon, että mikäli historiallinen Jeesus olisi pitänyt itsensä ja teologiansa tiukasti ortodoksisen juutalaisuuden rajoissa, Mendelssohn "kunnioitti Jeesuksen luonteen moraalia". Sehän oli kopioinut pointtinsa paljolti Här
    ellauri315.html on line 358: Viimeinen isku Tšekkoslovakian moraaliin tuli 18. marraskuuta 1918, kun Omskin vallankaappaus kaatoi Koko Venäjän väliaikaisen hallituksen ja asetti amiraali Aleksandr Kolchakin diktatuurin johtamaan jo talvisen valkoista ja hyytävän kylmää Siperiaa.
    ellauri316.html on line 328: Oikeudenkäynti eteni Neuvostoliiton uuden johtajan pääsihteeri Leonid Brežnevin aloitteesta. Brežnev neuvotteli henkilökohtaisesti Konstantin Fedinin kanssa, Neuvostoliiton kirjailijoiden liiton johtajan kanssa, jonka virallinen jäsen Sinyavski oli. Fedin, jota Sinyavsky oli arvostellut ilkeästi. eräässä esseessä, kehotti häntä tekemään varoittavan esimerkin kirjoittajista. Syyttäjä (Arkadi) väitti teoksiinsa viitaten, että Sinjaysky ja Daniel olivat tarkoituksella yrittäneet saada neuvostovaltion näyttämään korruptoituneelta ja moraalittomalta maailman näyttämöllä.
    ellauri317.html on line 135: Aeneas itse, joka on kaukana velvollisuudentuntoisesta ja tunnetusti "hiljaisesta" Vergiliusin sankarista, tulee hämmentäväksi, röyhkeäksi alkoholistiksi, mitä enemmän eepos etenee Karthagossa oleskellessaan Vergilius (4.259–75) ei näe romanttista kaupungin perustajaa, tilapäisesti velvollisuutensa unohtanutta, vaan himokkaan ja hillittömän roiston. Kun Dido huutaa Aeneasta hänen lähestyvän lähtönsä vuoksi, kaukana hänen tunteettomasta, joskin kohtelias ja syvästi retorinen vastaus riveillä 4.333–61, Kotliarevskin Aeneas vapauttaa Didon loukkausten tulvan ja käskee häntä kirjaimellisesti menemään helvettiin. Myöhemmin, kun troijalaiset naiset yrittivät polttaa Troijan laivaston Sisiliassa, kuuluisa "hurskas" Aeneas lähtee pitkälle tiradille, jossa hän loukkaa rajusti kaikkia Rooman panteonin suuria jumalia peräkkäin, mukaan lukien omaa äitiään Venusta. Lopuksi, siltä varalta, että lukijalla olisi vielä epäilyksiä tämän Aeneaksen moraalista säikeestä, alamaailmassa hänet kuvataan nimenomaan pelkuriksi (3.63), jota Sibyllan täytyy vetää kädestä näkemään isänsä. Tämä selvästi epäsankarillinen ja inspiroimaton Aeneas on kuitenkin enemmän kuin parodia, ja itse asiassa viittaa runon juoksevaan lankaan – hahmojen ja auktoriteettien ennakkotapausten lähes subversiiviseen skeptisyyteen.
    ellauri317.html on line 147: Lähihistorian brutaalit seuraukset (eli Hetmanaatin asteittainen tuhoutuminen ja liittäminen vuosina 1762–1785) eivät kuitenkaan ole missään selvempiä kuin alamaailmassa, jota käytetään, kuten usein, pohtimaan todellisen maailman tapahtumia ja poliisin nykymoraali. Ensimmäiset ja pahimmat syntiset, joita Aeneas kohtaa ylittäessään Styxin varsinaisessa helvetissä, ovat julmat (venäläiset) maanomistajat, jotka olivat pahoinpidelleet maaorjiaan heidän elinaikanaan (3.70–1). Jos ajatellaan, että massa-"enserfment" Aiemmin suurelta osin vapaa ukrainalainen talonpoika perustettiin suoraan keisarin asetuksella vuonna 1783 Hetmanaatin liittämisen jälkeen, jolloin Venäjän määräämään maaorjuusjärjestelmään sisältyvien väärinkäytösten tuomitseminen on niin lähellä kuin Kotliarevski koskaan pääsee kritisoimaan Venäjän vallan sortoa Ukrainassa ja Putinin inhaa hyökkäyssotaa.
    ellauri317.html on line 149: Lopuksi, kirjallisesta näkökulmasta Kotliarevski on kunnianhimoisin ja omaperäisin, ei pelkästään parodioimalla ja kontekstualisoimalla Virgilian eeposta valottaakseen Ukrainan rikasta menneisyyttä ja surullista nykyhetkeä, vaan kyseenalaistaessaan Aeneidin peruslähtökohdan – eepoksen vanhurskauden, Troijan syy. Eneidassa ei ole olemassa loistokasta, huolenpitoa sisältävää teleologiaa, joka huipentuu Rooman perustamiseen ja myöhempään Augustanin uudelleenperustamiseen, joka on niin keskeinen Vergilian-projektissa. Sen sijaan Kotliarevski toistuvasti etäännyttää työnsä mustavalkoisista, ideologisesti latautuneista sankaritarinoista. Troijalaiset esitetään siis paljon moraalisesti ambivalenttisessa ja jopa huolestuttavammassa valossa kuin Vergilius. Vaikka he voivat alkaa olla sympatian arvoisia, köyhinä kasakkapakolaisia, jotka etsivät uutta kotia, Jupiterin ohjelmallinen ennustus viittaa aikaan, jolloin Aeneas ja hänen seuraajansa tulevat itse uudeksi armottomaksi hallitsevaksi "tsaarivaltioksi" ja vähentävät koko luokkaa. maailmasta orjuuteen. Talousliberalismista ja roistovaltiosta ei pian jää mitään jälkeä.
    ellauri317.html on line 153: Aeneasin voitto latinalaisista on siten tehty vieläkin moraalisesti kiistanalaisempaa ja kaksijakoisempaa kuin Aeneissa, sillä troijalainen prinssi vaatii yleiseen ja mielivaltaiseen teurastukseen pakenevia latinalaisia ​​vastaan, mikä muistuttaa Venäjän valkokaartien pahimpia julmuuksia kasakkoja vastaan. Rakastetun pömpeävän kasakkapojan muuttuminen järjettömäksi venäläiseksi kissanpieruksi on täydellinen Aeneasin Turnuksen surmaamista edeltävässä huippuhetkessä, jolloin Troijan prinssi rinnastetaan nimenomaisesti "Nechesa-prinssiin"; jälkimmäinen oli ei kukaan muu kuin prinssi Gregory Potemkin (1739–1791), vaikutusvaltaisin Katariina II:n suosikeista, joka, vaikka hänestä oli tehty nimellinen kunniakasakka (tästä nimi Nechesa), johti Sichin likvidaatiota vuonna 1775 ja Hetmanaatin liittämistä Venäjään. Toisin kuin Vergiliusissa, jossa lopun äkillisyys peittää sen, kuinka paljon on vielä tehtävää, kun pääsemme Eneidan loppuunhämmentynyt ja surullinen lukija jää nykyaikaan, jolloin aikoinaan kiivaasti itsenäiset, kunnianhimosta ja ahneudesta kesytetyt kasakat ovat yhdistäneet voimansa ulkomaisten hyökkääjien kanssa ja murskaaneet joukossaan ne (zaporoshilaiset), jotka pitivät edelleen kiinni autonomiasta.
    ellauri317.html on line 154: Ainoa vihje, jonka saamme jonkinlaisesta take-away-viestistä, on gnoominen, melkein euripidelainen moraali, joka sulkee runon: ”Joka elää holtittomasti, ei koskaan asu mukavasti. Ja mikä parasta, hänen omatuntonsa painaa häntä” (6.171).
    ellauri317.html on line 419: Asia selvisi, kun Saint Louisissa sijaitsevan Washingtonin yliopiston Jessie Sun selvitti työtoverinsa kanssa, millaisia asioita ihmiset haluavat muuttaa itsessään. Lopputulema oli, että ihmiset haluavat kehittyä piirteissä, jotka eivät liity moraaliin.
    ellauri317.html on line 423: Osallistujat eivät uskoneet, että moraalisesti paremmaksi ihmiseksi tuleminen suoranaisesti haittaisi heidän onneaan. Muut keinot olivat vain parempia oman hyvinvoinnin kohentamiseksi.
    ellauri317.html on line 425: Toisessa tutkimuksessaan Sun havaitsi, että sikäli kuin ihmiset haluavat kehittyä moraalisesti, pääkannustin oli oma hyvinvointi. Ihmiset olivat valmiita epäitsekkäisiin tekoihin ja uhrauksiin toisten hyväksi, jos se tuotti heille itselleen onnellisuutta.
    ellauri317.html on line 681: 8. heinäkuuta 1918 päivätyssä sanomalehdessä ” Koko Venäjän keskusjohtokomitean Izvestija ” kirjoitettiin muistiinpanossa ”Kohti Aleksandrovitšin pidätystä”: ”Yksi vasemmistososialistisen vallankumouksellisen kapinan tärkeimmistä inspiroijista, Vastavallankumousta vastaan ​​taistelevan ylimääräisen komission puheenjohtajan entinen toveri Aleksandrovitsh, joka yritti paeta Kurskin asemalta, naamioitui viiksistään ajeltuksi ja meikkasi. Tämä naamiainen ei kuitenkaan auttanut Aleksandrovichia piiloutumaan asemalla päivystävän ylimääräisen komission työntekijöiden huomiosta”. Vastauksena syytöksiin aseellisesta kapinasta neuvostovaltaa vastaanVjatšeslav Aleksandrovitš sanoi: "Kaikki, mitä tein, tein vasemmistosotsialistisen vallankumouksellisten puolueen keskuskomitean päätöksen mukaisesti. Minusta on moraalisesti mahdotonta hyväksyä vastata minulle esitettyihin kysymyksiin ja myös kieltäytyä niistä".
    ellauri322.html on line 140: Tutkimus poliittisesta oikeudenmukaisuudesta ja sen vaikutuksesta moraaliin ja onnellisuuteen on filosofi William Godwinin vuonna 1793 julkaisema kirja. jossa kirjailija hahmottelee poliittista filosofiansa. Se on ensimmäinen moderni teos, joka selittää anarkismia.
    ellauri322.html on line 165: Calebin täytyy nyt elää elämää välttäen Falklandin yrityksiä vangita ja vaientaa hänet. Erämaassa rikollisjoukko ryöstää Calebin, erityisesti yksi hyökkää fyysisest sen kimppuun, ja sitten toinen mies pelastaa hänet, joka vie hänet saman varkaiden ryhmän päämajaan. Calebin pelastajaksi paljastuu heidän kapteeninsa. Kapteeni hyväksyy Calebin ja karkottaa nopeasti Calebin hyökkääjän, miehen nimeltä Jones (tai joissain versioissa Gines), ryhmästä. Caleb ja kapteeni keskustelevat myöhemmin varkaana olemisen ja lain sortavien rajoitusten ulkopuolella elämisen moraalista. Varmaan vähän samaa tematiikkaa kuin ruåzalaisissa ja amerikkalaisissa mafioso ym klaanikirjoissa. Pian tämän jälkeen Jonesin kannattaja yrittää tappaa Calebin ja paljastaa sitten hänen olinpaikkansa viranomaisille, mikä pakottaa Calebin pakenemaan jälleen.
    ellauri322.html on line 351: Lain ammatti tekee joukon miehiä vielä taitavammiksi ja itsekkäämmiksi kuin muut; Ja juuri nämä miehet, joiden älykkyyttä taitavuus on terävöittänyt, heikentävät täällä Norjassa moraalia sekoittaen oikean ja väärän.
    ellauri322.html on line 360: Länsinorjalaiset ovat tosi moukkia, mutta kehittyvät varmasti. Tapojen parantaminen tuo mukanaan hienompia moraalisia tunteita. He alkavat lukea käännöksiä joistakin hyödyllisimmistä saksalaisista tuotannoista, jotka on viime aikoina julkaistu, ja yksi seurueestamme lauloi laulun, jossa pilkattiin Ranskaa vastaan yhdistyneitä voimia, ja seura joi hämmennystä niille, jotka olivat hajottaneet Puolan.
    ellauri325.html on line 398: Värvääjien kerrotaan käyvän yhä kovaotteisemmiksi. Toisaalta valtiovalta myös puuttuu kovalla kädellä sotakomissariaateissa rehottavaan korruptioon. Lusmuileva 22-vuotias Anton ymmärtää heitä, ketkä eivät tahdo taistella. Kaikki ovat peloissaan, mutta jos tilanne pahenee, en missään nimessä aio jäädä Kiovaan istumaan. Loikin rajan yli Unkariin tai Puolaan. Maasta pakenevat tai maan sisällä pakoilevat kohtaavat kuitenkin moraalisen dilemman. Onko oikein, että minä pakenin, kun muut jäivät? EVVK.
    ellauri325.html on line 673: Urheilu-Valonen sanoo, että etiketin noudattaminen on tärkeää yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen luomiseksi yhteiskunnassa. Jos yhteisössä ei olisi sääntöjä tai seremonioita, niin se olisi aika irrallinen yhteisö. Aateli ja urheilijat, pressat ym kansanmurhaajat auttelevat pitämään yhteisöä kasassa kasaamalla toisinajattelijat ruumiskasaan. Sensijaan exnaispäämininisterin korkokengät heikentävät sukupuolirooleja ja moraalia. Vitun "tapakouluttajat", oikeistofalangin koiravahdit naxuttimet ja hauskapussit handussa.
    ellauri326.html on line 239: Q: Olen Ukrainasta, ukrainan kielen ja kirjallisuuden opettaja. Kun sota alkoi, kirjallisuustuntien opettaminen oli erittäin vaikeaa. Kun Buchasta ja muusta barbaarisuudesta tuli tunnetuksi, sanoin lapsilleni, etten voi kuvitella, millainen kirjallisuuden opettaja oli niillä, jotka sallivat sen tehdä. En tiedä, minkälaiseen moraaliin nämä sotilaat, upseerit, korkeimman sotilasluokan edustajat kasvatettiin. Millä moraalilla ja kulttuurilla kasvatti maani nuorempi sukupolvi, joka kykeni pommittamaan maatani?
    ellauri326.html on line 333: Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa. Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta. Kansainvälinen lehdistö seurasi sotaa tarkasti ja asettui kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolelle. Mutta Stalin ja Hitler oli jo sopineet Ribbentropp-sopimuxen lisälehdillä että Suomi joutaa takaisin osaxi äiti Venäjää. Eikä länkkäreillä ollut siihen juuri huomautettavaa.
    ellauri326.html on line 581: Kansat, säädyt ja eri yhteiskuntaluokat eivät voi pitkiä aikoja elää yhdessä kiusaamatta ja häiritsemättä toisiaan, kunnes kaikki tuntuu sietämättömältä. Mutta ne voivat elää vuosisatoja joko ilman minkäänlaista kanssakäymistä mikä olisi mahdollista vain niin kauan, kun maailma on tarpeeksi tilava niille, tai sit taistelussa keskenään, taistelussa elämästä ja kuolemasta. Biologisille ih- misyksilöille, kuten roduille, kansoille tai yhteiskuntaluokille, ainoa luonnollinen tie homogeeniseen ja häiriintymättömään autuuteen on tehdä tilaa ainoastaan itselleen ja hävittää muita. Tämän ihmissuku on laiminlyönyt tehdä aikanaan. Nyt se on jo myöhäistä. Olemme hankkineet aivan liian paljon opinkappaleita ja sopimuksia, joilla suojelemme muita, sen sijaan, että olisimme vapautuneet muista. Olemme asettaneet moraalisen lain biologisen lain yläpuolelle ja siten järkyttäneet kaiken yhteisyyden suurta, luonnollista edellytystä: että ainoastaan hyvin pikkuinen yhteiskunta jossain puskissa voi tulla onnelliseksi. Tämän saavutettavissa olevan onnen me olemme uhranneet suurelle, mutta mahdottomalle unelmalle: luoda yksi ihmiskunta ja yhteiskuntajärjestys kaikille kansoille ja sivistystasoille. Se on ollut suurenmoista typeryyttä.
    ellauri327.html on line 215: Englanti, Amerikka, Kanada, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia: (antavat moraalisen tukensa Suomelle).
    
    ellauri327.html on line 217: Englanti, Amerikka, Kanada, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia:: No jo nyt on.. (antavat uudemman kerran moraalisen tukensa Suomelle).
    
    ellauri327.html on line 220: Englanti, Amerikka, Kanada, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia: (antavat vielä kerran Suomelle moraalisen tukensa ja siunauksensa sekä kiroavat idän barbarian).
    
    ellauri327.html on line 440: No nyt on molemmat Cobenin perijuutalaiset töräyxet lusittu ja nähty graafisesti miten syvälle jenkki Netflix on upottanut omaan sontaansa sekä ranut että polakit. Läpeensä moraalittomia klaanihenkisiä turinoita oli molemmat, konnat tekee veritöitä konnakavereiden kimpussa isoilla luotipyssyillä. Kaikki luihulaiset häärää pelastamassa omia nahkoja ranskalais-puolalaisten korruptiokamusuhteiden avulla. Poliisit on vaan jotain vastaantulijoita, kaikki valta on siviilikonnien käsissä, mitä rikkaampia ne on sen etevämpiä. Vinosuinen ämmä virnistää vaan vinosti kun sille selviää että käenpoika Aatami oli kuin olikin kusettanut koko perhettä ja hoitanut hölmön Igorin tuiki hengiltä. Vanha Aatami oli koko huumehärdelin päätekijä. Mitä väliä, minä kyllä suojelen sinua myötä- ja vastoinkäymisissä, anorektikko miettii mielessään kuin Riitta Roth. Minun perheeni on mulle kaikkein tärkeintä. Vaikkei se edes olisi mun miehen siementä.
    ellauri327.html on line 474: Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen kirjojensa kantavia teemoja ovat syyllisyyden, rangaistuksen ja sovituksen moraaliset ongelmat.
    ellauri327.html on line 509: Sisällissodan jälkeen kesällä 1918 Kianto otti osaa everstiluutnantti Malmin johtamaan Vienan retkikuntaan. Hänen tehtävänään oli toimia agitaattorina ja saada alueen asukkaat kannattamaan Suomeen liittymistä. Paikallinen väestö pysyi kuitenkin Kiannon pettymykseksi poliittisesti passiivisena eikä innostunut hänen puheistaan. Syksyllä retken jälkeen Kianto kirjoitti yleisesikunnalle moitekirjeen Vienan sodan moraalisesta ryhdittömyydestä ja retkikunnassa rehottaneista veneerisistä taudeista. Kianto kirjoitti nivusiaan raapien epäonnistuneesta retkestä matkakuvauksen Suomi suureksi – Viena vapaaksi (1918) ja kirjasen Vienan puolesta – Kauko-Karjalan ikivanhan moraalin säilyttämiseksi, kenttäpuheita (1919).
    ellauri330.html on line 217: Israelilaisen historioitsija Benny Morrisin mukaan asiakirjat osoittavat, että Jabotinsky kannatti ajatusta arabiväestön siirtämisestä pois ehdotetusta valtiosta, jos sitä tarvitaan sen perustamiseen. Myöhemmin vuonna 1927 hän reagoi vihaisesti julkaistuun raporttiin, jonka mukaan hän oli vaatinut arabien karkottamista Palestiinasta. Sionistiselle Haolam- sanomalehdelle lähettämässään kirjeessä hän kirjoitti: "En ole koskaan sanonut sitä tai mitään, mitä voitaisiin tulkita tässä mielessä. Minun kantani on päinvastoin, ettei kukaan karkoita Israelin maasta sen arabiasukkaita, joko kaikki tai osa niistä -- tämä on ensinnäkin moraalitonta ja toiseksi mahdotonta."
    ellauri331.html on line 33: Räikeät valheet ristiinnaulituista ukrainalaisista lapsista. Naurettavat vihjailut Vitali Klitškon homoseksuaalisuudesta eli siis moraalin puutteesta. Dramaattisesti heitetyt uhkaukset siitä, että Venäjä voi kutistaa USA:n radioaktiiviseksi tuhkaksi.
    ellauri331.html on line 91:

    24.10.23 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi, että ihmiskunta tarvitsee uuden maailmanjärjestyksen, ja Washington on valmis rakentamaan sen. Mutta nyt ei ole oikea hetki tulitauolle. Duuman puheenjohtaja Vjatšeslav Volodin kommentoi tätä lausuntoa Telegram-kanavallaan. "Biden, joka on menettänyt järkensä, pitäisi eristää ennen kuin hän aloittaa maailmansodan", Volodin päätti. Ei pyllynreikää sääntö kirjan teema on, että öykkäröinti työpaikalla heikentää moraalia ja tuottavuutta.
    ellauri331.html on line 310: Huhtikuussa 2014 pitkäaikainen päätoimittaja Andrew McChesney erosi tehtävästään, ja hänen tilalleen tuli Nabi Abdullaev, entinen Moscow Timesin toimittaja, uutistoimittaja, päätoimittaja ja apulaispäätoimittaja, joka oli lähtenyt vuonna 2011 RIA Novostin johtajaksi. vieraskielinen uutispalvelu. Pian nimityksensä jälkeen Abdullaev väitti The Guardianissa (siis siinä brittiplärässä), että lännen "puoluellinen journalismi...ryystää länneltä sen moraalisen auktoriteetin". Syksyllä 2015 Abdullaev erotettiin virastaan, ja hänen tilalleen nimitettiin Mikhail Fishyman, Russky Newsweekin entinen johtaja.
    ellauri332.html on line 139: Jönsyn profiili: Ehkä siinä on moraalin alkumuoto. Ensimmäinen diskursiivinen sana on luultavasti ollut alkuihmisnaisen sanoma "vielä".
    
    ellauri332.html on line 595: Elokuvan ennakkonäytöksen jälkeen asianajajat ilmoittivat, etteivät he ize jatkaisi tällaista toimintaa. Elokuvan Britannian ensi-illassa Stone syytti "moraalissa raivoavaa fundamentalismia " elokuvan USA:n lipputulojen epäonnistumisesta. Hän väitti, että amerikkalaiset kriitikot ja yleisö olivat puhaltaneet Alexanderin seksuaalielimen suhteettomaksi.
    ellauri332.html on line 667: Ilmeisin viittaus juutalaisuuteen "Star Warsissa" on jediuskonto. Jedi-koodi, jossa painotetaan itsekuria ja moraalista käyttäytymistä, heijastaixen juutalaisuuden parhaita periaatteita. Molemmat perinteet korostavat etiikan ja vanhurskauden tavoittelun merkitystä sekä pakanoiden reviirien miehitystä.
    ellauri335.html on line 462: Markus ilmaisi myös turhautumistaan siihen, että korkea-arvoisemmat upseerit selvisivät epäpätevyydestään seurauksitta. Prikaatin varakomentajaa hän kuvaili ”moraalittomaksi elostelijaksi”, jonka rinnalla työskentelyn hän sanoi rappeuttavan jatkuvasti omaa kunniaansa ja itsekunnioitustaan. Kenraali Vlasoviltahan tää vähän kuulostaa.
    ellauri335.html on line 470: Ukrainan armeijan komentaja (moraaliton elostelija) tunnustaa tehneensä yhden selkeän virhearvion sodassa. Venäläiset eivät tälläkään kertaa pelästyneet saxalaisten tankkeja. Venäjä menetti ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa kymmeniä miljoonia ihmisiä, ja sotilaita heitettiin silloinkin surutta etulinjaan taktiikalla, joka oli tuhoisaa. Tosin niistä valtaosa oli ukrainalaisia. Sama jatkuu nyt Ukrainassa.
    ellauri336.html on line 150: Tämän tarinan moraali on, että meillä on kyky hillitä ja tukahduttaa vihamme. Se on vain motivaatiokysymys. Tarjoa juutalaiselle riittävästi rahaa niin motivaatio löytyy kyllä.
    ellauri336.html on line 545: Käsiteltäessä kaikenlaista kapinaa on tärkeää, että vanhemmat siirtävät välittömästi syyllisyyden lastensa päälle eikä itselleen. Lapsemme ovat hyvin vaikuttavia, eikä heidän asiaansa auta länsimaisen kulttuurin vetovoima, joka tunkeutuu voimakkaasti juutalaisten kodin (bajs) pyhyyteen. Tämä saa erilaisia muotoja sopimattomasta lukumateriaalista (The Orthodox) televisioon ja Internetiin. Lapsemme ovat niin haavoittuvia vieläzer-haran verkoille ja tuhon polulle. Opettajat voivat välittömästi havaita, ketkä lapset ovat altistuneet television, väkivaltaisten tietokonepelien, CD- ja DVD-levyjen, Internetin ja matkapuhelimien haitallisille ja syövyttävälle vaikutukselle . Entä Internetin vaarat? Tiedän nuoren, joka samaan aikaan kuin hän daf yomi shiur leikki, joutui yhdellä hiiren napsautuksella alttiina myrkylliselle moraalittomalle materiaalille. Shiur oli tietysti vain peittely, jonka alla oli kovaa pornoa. Juutalaiset pornokuvat tuppaavat olemaan huonoja.
    ellauri336.html on line 547: Targum Yonasan ( Semos 20:13) huomauttaa kommentissaan kymmenen käskyn kiellosta koskien murhaa, huorintekoa ja varastamista. "juutalaisen kodissa (bajs) ei pitäisi mieluusti nähdä murhaa, moraalittomuutta tai ryöstöä". KILL! FUCK! EAT! edustavat pyhimpiä arvoja.
    ellauri336.html on line 551: Vaikka moraalitonta maailmanympäristöä ei ole mahdollista sulkea kokonaan pois, on vähintäänkin vanhemman velvollisuus tuntea lastensa käyttäytyminen ja säännöllisesti tarkistaa taskut ja valvoa heidän puuhiaan. Joka ei ole varovainen tässä eikä hallitse perhettään, sitä itseään pidetään syntisenä (Shulchan Aruch, Even Eser 178:21). Vanhemmilla on vastuu olla täysin valppaina ja tietoisia. Vanhempien on pidettävä huoli että lapset eivät salaa mitään vanhemmiltaan. Tämä ei kuitenkaan vaadi vanhempien ryhtymistä salapoliisiksi, jotka ovelasti tutkivat lastensa huonetta ja käyttäytymistä. Tiukat kuulustelut ja korvilleveto riittävät.
    ellauri339.html on line 70: Tiivistettyään kaikki löydetyt tiedot Maxim päättelee: persoonallisuuden salaisuus liittyy Lev Abalkiniin (Strugatskyjen keksimä tulevaisuuden oikeuskäytännön käsite: tiedot henkilöstä, joka pidetään salassa, mukaan lukien tältä henkilöltä itseltään, siihen, että niiden paljastaminen ulkopuolisille tai itselleen voi aiheuttaa merkittävää moraalista haittaa henkilölle), ja Leo itse tietysti sai tietää tämän salaisuuden olemassaolosta ja yrittää paljastaa sen. Joka tapauksessa Leo tietää, että häntä on kielletty asumasta maan päällä. Hänen käyttäytymisestään päätellen Leo epäili, että hänen muistinsa oli väärä ja yritti varmistaa, että hänen muistojensa tapahtumat todella tapahtuivat.
    ellauri340.html on line 103: Christopher Lasch (1. kesäkuuta 1932 Omaha – 14. helmikuuta 1994 Pittsford) oli yhdysvaltalainen historioitsija, moraalifilosofi ja yhteiskuntakriitikko, joka toimi historian professorina Rochesterin yliopistossa. Lasch pyrki käyttämään historiaa välineenä tuodakseen esiin sen, kuinka laajalti amerikkalaisyhteiskunnassa merkittävät julkiset ja yksityiset instituutiot heikensivät perheiden ja yhteisöjen toimivaltaa ja riippumattomuutta. Hän pyrki luomaan historiatietoisen yhteiskuntakritiikin, joka voisi auttaa amerikkalaisia käsittelemään hillitöntä konsumerismia, köyhtymistä ja sitä, mitä hän kutsui tunnetuksi tulleella termillään "narsismin kulttuuri".
    ellauri340.html on line 256: Sotaa ja konflikteja on pyritty säätelemään tuhansia vuosia muun muassa lainsäädännön, moraaliohjeiden, uskonnollisten määräysten ja ritarillisten käsitysten kautta. On koitettu tehdä sodat mahd. riskittömixi silverbäkeille, ja siinä on aika hyvin onnistuttukin. Kunkkuja ja muita tärkimöitä sotavankeja vaihdetaan kuin nappuloita monopolissa. Vesilaitoxen läski johtajakin saa turvapaikan maanalaisessa luolassa jos ydinpommi uhkaa räjähtää.
    ellauri340.html on line 339: Comics Code Authorityn (CCA) perusti vuonna 1954 Comics Magazine Association of America vaihtoehtona hallituksen asetuksille. CCA:n ansiosta sarjakuvakustantajat pystyivät itse säätelemään sarjakuvien sisältöä Yhdysvalloissa. Koodi oli vapaaehtoinen, koska sen käyttöä ei vaadittu laissa, vaikka jotkut mainostajat ja jälleenmyyjät halusivatkin turvautua siihen. Jotkut julkaisijat, kuten Dell, Western ja Classics Illustrated, eivät koskaan käyttäneet sitä. Sen koodi, jota yleisesti kutsutaan "sarjakuvakoodiksi", kesti 2000-luvun alkuun saakka. CC-muodostelma seurasi moraalista paniikkia, joka keskittyi sarjaan senaatin kuulemistilaisuuksia ja psykiatri Fredric Werthamin kirjan Seduction of the Innocent -julkaisua.
    ellauri340.html on line 375: Pahuutta käsittelevien tarinoiden sisällyttämistä saa käyttää tai julkaista vain, jos tarkoituksena on havainnollistaa moraalista kysymystä, eikä pahaa saa missään tapauksessa esittää houkuttelevasti eikä lukijan herkkyyttä vahingoittaen.
    ellauri340.html on line 393: Alastomuutta pelkällä tarkoituksella ja röyhkeitä asentoja ei saa sallia minkään tuotteen mainonnassa; pukeutuneita hahmoja ei saa koskaan esittää loukkaavalla tavalla tai hyvän maun tai moraalin vastaisesti.
    ellauri340.html on line 560: "Voimmeko erottaa taiteen taiteilijasta?" on kysymys, joka ehkä hämärtyy joka kerta, kun sitä kysytään. Mutta näyttää todennäköiseltä, että kysymme sitä edelleen - sillä taiteilijat ovat yhtä todennäköisesti moraalisia hirviöitä kuin seuraava henkilö. Ihmiset ovat monimutkaisia ​​ja usein epäloogisia, ja heidän toimintansa harvoin yhtenäisiä. Ja silti sekään ei tietenkään ole täysin tyydyttävä tapa vastata kysymykseen. Eivätkö taiteilijan itsensä eri osat sulaudu yhteen ainutlaatuisen taideteoksen luomiseksi? Joskus impulssit, jotka voivat tuottaa suurta taidetta, ovat aivan liian ilmeisiä, kun ne havaittuna osoittautuvat puutteellisiksi hereillä olevassa elämässä.
    ellauri340.html on line 654: Vivian Sobchack väitti, että "hänmies Baudrillard on todella vaarallinen", koska hänellä ei ole "moraalista katsetta".
    ellauri341.html on line 236: Shri Yogacharya Ajita, European Yoga Council of European Yoga Alliancen puheenjohtaja ja Euroopan unionin joogaliiton kunniasihteeri, ilmoitti kansainväliselle joogaliitolle seuraavaa: "Virallinen päätöslauselmani Euroopan jooganeuvoston puheenjohtajana. European Yoga Alliance on, että Mihai Stoian, Grieg Bivolaru ja kaikki MISA/NATHA-organisaatioon liittyvät ihmiset erotetaan välittömästi organisaatiostamme ja lopetamme heidän jäsenyytensä, koska on todistettu, etteivät he ole kiireisiä joogan parissa missään muodossa. että he jopa käyttävät joogaa laittomien käytäntöjen suojana, että he eivät kunnioita organisaatiomme sääntöjä ja standardeja, että he osoittavat ennenkuulumatonta moraalisen rehellisyyden puutetta eivätkä ole vakuuttuneita muuttamaan asennettaan."
    ellauri341.html on line 378: Tässä vaiheessa Haim Arlosoroff vieraili natsi-Saksassa neuvottelemassa kiistanalaista Hra-Ha'avara-sopimusta. Se mahdollisti juutalaisten muuttamisen Palestiinaan ottaen mukanaan suurimman osan omaisuudestaan. Saksalaiset olivat iloisia päästessään eroon juutalaisista, mutta eivät halunneet antaa heidän viedä omaisuuttaan mukaansa. Sopimuksen mukaan juutalaisten oli siirrettävä rahansa erityiselle pankkitilille. Tällä rahalla ostettiin sitten saksalaisia tavaroita vietäväksi Palestiinaan (ja muihin maihin). Näiden tavaroiden myynnistä saadut tulot annettiin juutalaisille heidän saapuessaan Palestiinaan. Natseille tämä auttoi heitä pääsemään eroon juutalaisista, ja voitti kaikki yritykset boikotoida Saksan vientiä (erityisesti moraalisesta näkökulmasta, koska juutalaiset itse toivat tavarat). Sionistiselle siirtokunnalle pääoman virta toi kipeästi kaivatun talousbuumin keskellä maailmanlaajuista lamaa.
    ellauri342.html on line 315: Kuilu kertoi toimittaja ja kirjailija Unto Kamarasta, jolla oli homoseksuaalinen suhde tohtori H:ksi kutsuttuun kirjallisuudentutkijaan. Sisällissodan alkaessa Kamara liittyy punaisiin ja tappaa tohtori H:n. Kamara joutuu valkoisten vangiksi ja valkoiset upseerit vaativat häneltä sukupuolisia palveluita vastineena lievemmästä tuomiosta. Vapauduttuaan Kamara yrittää muuttaa elämänsä ja menee naimisiin. Lopulta hän kuitenkin tappaa vaimonsa ja tekee itsemurhan. Erityisesti oikeistolaiset lukijat ja arvostelijat hyökkäsivät teoksen rohkean sisällön vuoksi kirjan kimppuun pitäen sitä sairaana ja moraalisesti vahingollisena. Osittain tämän kritiikin takia Larni julkaisi seuraavan kirjansa vasta vuonna 1942 muutettuaan sitä ennen sukunimensä Laineesta Larniksi.
    ellauri343.html on line 394: Sotilaat tiesivät, että valtio maksoi heidän poissaollessaan perheelle korvauksia ja huolehti siitä, että he saivat riittävästi ruokaa. Mutta oliko se hyvää ja oliko sitä riittävästi? Huonot uutiset kotoa saattoivat laskea rintamamiesten moraalia ja motivaatiota. Huonot uutiset rintamalta laskevat vastaavasti siviilien motivaatiota. Ukrainan demilitarisaatiota kannattaa Ukrainassa enää 60%, Venäjällä vielä vähemmän.
    ellauri345.html on line 52: Kantin "moraalin metafysiikkaan" perustuva avioliiton määritelmä, jota kerta toisensa jälkeen pidetään esimerkkinä tiukasta mallista tai seniilin äijän myöhäisajan uteliaisuudesta, on ylevin tuote suhteesta, joka on lahjomattomasti totta, tunkeutuu äärettömästi syvemmälle tosiasiaan kuin emotionaalinen päättely tekee. Itse faktasisältö, joka syntyy vain filosofisesta näkökulmasta - tai tarkemmin sanottuna: filosofisesta kokemuksesta - pysyy molemmille suljettuna, mutta missä toinen johtaa pohjattomaan, toinen osuu juuri siihen maahan, jossa todellinen tieto muodostuu. Siksi hän selittää avioliiton "kahden eri sukupuolta (Dodi! välihuutaa tähän apokryfinen Päivi Räsänen) olevan ihmisen liitoksi heidän seksuaalisten ominaisuuksiensa molemminpuolisen hallussapidon vuoksi. – Lasten synnyttämisen ja kasvattamisen tarkoitus voi aina olla luonnon tarkoitus, jota varten hän istutti sukupuolten taipumuksen toisiaan kohtaan; Mutta se tosiasia, että naimisiin menneen henkilön on pidettävä tämä päämäärä mielessä, ei vaadi tämän liiton legitiimiyttä; Muuten, jos siitto ja synnytys lakkaisi, avioliitto hajoaisi itsestään." Tietenkin se oli filosofin räikein virhe, että hän ajatteli tämän avioliiton luonteen määritelmän perusteella pystyvänsä osoittamaan sen moraalisen mahdollisuuden, jopa välttämättömyyden, ihan päättelyn avulla ja siten vahvistamaan sen laillisen todellisuuden. Ainoa asia, joka voidaan päätellä avioliiton objektiivisesta luonteesta, on sen turmeltuminen, sillä ristiinsuihkintaa ei voi millään estää (15% linnunpoikasista on käenpoikia) - ja siihen Kant yhtäkkiä tuleekin. Mitä sekin siitä tiesi, sinkku kaappihomo.
    ellauri345.html on line 60: Näennäisesti Goethe noudatti Comics Codea: pahaa sai kuvata, kuha se saa palkkansa. "Tällaisissa esityksissä aistillisen tulee aina hallita; mutta kohtalon rankaisemana, eli moraalisen luonteen, joka pelastaa vapautensa kuoleman kautta. – Joten Wertherin täytyy ampua itsensä, kun hän on antanut aistillisuuden tulla herraksi. Joten Ottilien on tehtävä samoin ja Eduardin on tehtävä sama, kun hän on antanut vapaat kädet pedofiilisille taipumuksilleen. Nyt vain moraali juhlii voittoaan." Sama pointtihan ilmenee jo Toorassa.
    ellauri345.html on line 94: Tyyppi, normi erottaa sankarin yksilöstä, vaikka se olisikin yli-inhimillinen; vastuun moraalisesta ainutlaatuisuudesta, sijaisen roolista. Sillä hän ei ole yxin munasilteen jumalansa edessä, vaan ihmiskunnan edustaja heidän jumaliensa edessä.
    ellauri345.html on line 96: Kaikki edustus moraalialueella, isänmaallisesta "yksi kaikkien puolesta" Vapahtajan uhrikuolemaan, on luonteeltaan myyttistä. Eli siis myytti on suunnilleen sama asia kuin klischee. Meemipalikoista kokoonpantu roolisatu.
    ellauri345.html on line 283: Sitten viimeisen ja vaikeimman alistuman jälkeen, jonka hän pystyi tekemään, yli kolmekymmentä vuotta kestäneessä avioliitonvastaisessa taistelussaan antautumisen jälkeen, joka näytti hänestä myyttisen virzanpidätyksen symbolina, tämä yritys romahti ja vuosi avioliittonsa jälkeen, joka oli pakotettu häneen kohtalokkaiden painostuksen päivinä, hän aloitti valinnaiset affiniteetit, joilla hän esitti yhä voimakkaamman protestin, joka kehittyi hänen myöhemmässä työssään maailmaa vastaan, jonka kanssa hänen miehyytensä oli tehnyt sopimuksen. Valinnaiset affiniteetit ovat käännekohta tässä työssä. Heillä alkaa hänen tuotantonsa viimeinen sarja, joista hän ei päässyt täysin irti, koska heidän sydämensä pysyi hänessä elossa loppuun asti. Joten koskettava asia vuodelta 1820 annetussa päiväkirjamerkinnässä on se, että hän "alkoi lukea valinnaisia affiniteettia", samoin kuin Heinrich Lauben raportoiman kohtauksen sanaton ironia: "Eräs nainen sanoi Goethea vastaan valinnaisista suhteista: En osaa lukea, mutta tuskin hyväksyn tämän kirjan ollenkaan, herra von Goethe; Se on todella moraalitonta, enkä suosittele sitä kenellekään naiselle. - Sitten Goethe oli hetken erittäin vakavasti hiljaa ja sanoi lopulta vilpittömästi: Anteeksi, se on minun paras kirjani. Muut ovat vielä paljon kehnompia."
    ellauri345.html on line 398: Goethe osoittaa, kuinka syvästi se perustuu tytön luonnolliseen olemukseen kuvissa, joissa hän esittää tytön Kristus-lapsen kanssa ja Charlotten kuolleen lapsen sylissään. Ottilie tulee molempien luo ilman miestä. Runoilija on kuitenkin sanonut täällä vielä enemmän. Koska "elävä" kuva, joka edustaa Jumalan Äidin armoa ja puhtautta, joka ylittää kaiken moraalisen ankaruuden, on juuri keinotekoinen. Se, jonka luonto tarjoaa vähän myöhemmin, näyttää kuolleen pojan. Ja juuri tämä paljastaa tuon siveyden todellisen luonteen, jonka pyhä hedelmättömyys itsessään ei millään tavalla ylitä sitä epäpuhdasta seksuaalisuuden hämmennystä, joka johdattaa irralliset puolisot toisiinsa ja jonka ainoa oikeus on estää liitto, jossa mies ja naiset menettävät toisensa.
    ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
    ellauri345.html on line 414: Siksi Ottilien täydellisessä hiljaisuudessa häntä elävöittävän kuolemanhalun moraali tulee kyseenalaiseksi. Itse asiassa se ei perustu päätökseen vaan pikemminkin haluun. Siksi, kuten hän näyttää moniselitteisesti sanovan, hänen kuolemansa ei ole pyhä. Jos hän tunnustaa, että hän on astunut pois "polultansa", tämä sana voi todella tarkoittaa vain sitä, että vain kuolema voi pelastaa hänet sisäiseltä tuholta. Ja niin se on sovitus kohtalon merkityksessä, mutta ei pyhä sovitus, joka ei voi koskaan olla vapaa kuolema ihmiselle, vaan ainoastaan hänelle jumalallisesti määrätty kuolema. Ottilien, kuten hänen koskemattomuutensa, on vain sielun viimeinen keino, joka pakenee rappeutumisesta. Rauhan kaipuu puhuu hänen kuolemanvaistossaan. Goethe ei jättänyt kuvailematta, kuinka täydellisesti se kumpuaa jostakin luonnollisesta siinä.
    ellauri345.html on line 422: Mutta tämä ei ole ainoa tapa, jolla sanaton halu voidaan tunnistaa; Heidän elämänsä näyttää myös toivottomalta, kun moraalimääräysten valo osuu heihin. Mutta vain täydellinen kiinnostuksen puute tätä runoutta kohtaan näyttää sallineen kriitikon nähdä sen. Niinpä Julian Schmidtin kodikkaalle mielelle jätettiin kysymys, joka olisi ensimmäinen kysymys, joka tulee ennakkoluulottoman mieleen, kun hän kohtaa tapahtuvan. "Ei olisi ollut mitään sanottavaa sitä vastaan, jos intohimo olisi ollut vahvempi kuin omatunto, mutta kuinka ymmärtää tämä omantunnon vaientaminen?" "Ottilie syyllistyy syyllisyyteen, hän kokee sen myöhemmin hyvin syvästi, syvemmin kuin on tarpeen; mutta miten hän ei tunne sitä aiemmin? ... Miten on mahdollista, että niin hyvin luotu ja hyvin koulutettu sielu kuin Ottilie ei koe, että tapa, jolla hän käyttäytyy Eduardia kohtaan, tekee vääryyttä hänen hyväntekijäänsä Charlottelle?" Ei mitään tietoa asian sisimistä yhteyksistä!
    ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
    ellauri345.html on line 472: Hän ei halunnut antaa runoilijalle vähintäkään omia oikeuksiaan. Avioliitto ei voi olla romaanin keskipiste missään mielessä. Lukemattomien muiden tavoin Hebbel oli tässä täysin väärässä sanoessaan: "Yksi puoli Goethen valinnaisista yhteyksistä on jäänyt abstraktiksi; nimittäin avioliiton mittaamattomasta merkityksestä valtiolle ja ihmiskunnalle on vihjattu argumentoivalla tavalla, mutta se ei soi esityksessä, mikä olisi kuitenkin ollut mahdollista ja olisi suuresti vahvistanut vaikutelmaa koko teoksesta. Ja aiemmin "Maria Magdalenan" esipuheessa; "Kuinka Goethe, joka oli ehdottomasti taiteilija, suuri taiteilija, saattoi tehdä niin loukkauksen sisäistä muotoa vastaan ​​valinnaisissa affiniteeteissaan, että hän, toisin kuin hajamielinen dissekteeri, toi anatomiseen teatteriin automaatin todellisen ruumiin sijasta. Omalaatuista. "En voinut selittää sitä tosiasiaa, että hän solmi turhan, jopa moraalittoman avioliiton, kuten Eduardin ja Charlotten välillä, hänen kuvauksensa keskipisteessä ja käsitteli ja käytti tätä suhdetta ikään kuin se olisi täysin päinvastainen, täysin laillinen." 
    ellauri345.html on line 474: Lukuun ottamatta sitä tosiasiaa, että avioliitto ei ole tapahtumien keskipiste, vaan pikemminkin keino - kuten Hebbel sen ymmärtää, Goethe ei tehnyt niin, eikä hän halunnut sen siltä näyttävän. Koska hänen on täytynyt tuntea liian syvästi, ettei heistä "luonnollisesti" voitaisi sanoa mitään, että heidän moraalinsa voitiin osoittaa vain uskollisuudeksi ja että heidän moraalittomuutensa saattoi osoittautua vain uskottomuudeksi. Puhumattakaan siitä, että intohimo voisi muodostaa sen perustan. Jesuiitta Baumgartner sanoo suoraan, mutta ei väärin: "He rakastavat toisiaan, mutta ilman sitä intohimoa, joka on sairaiden ja herkkämielisten elämän ainoa viehätys." Mutta aviollinen uskollisuus ei ole vähemmän ehdollinen. Ehdollinen kaksinkertaisessa merkityksessä: sillä mikä on tarpeellista ja mikä on riittävää. Tämä on päätöksen perusta. Se ei todellakaan ole mielivaltaisempi, koska intohimo ei ole sen kriteeri.
    ellauri345.html on line 706: Juu pyhää henkeä ja kirkonmenoja ei enää tarvita kun on tää mainosten turvottama interweb ja suorasoittosarrjat. Mainoxet on korvanneet rukouxet ja siunauxet ja some kirouxet. Muuta moraalia ei tarvita kuin looking out for number one, markkinavoimat pitävät huolen lopusta. Jokainen pikku sielu haluaa 8 sekunnin julkisuutensa. Unelma on tulla pyhimyxexi eli julkkixexi, jollei suorastaan tule jackpot ja pääse oligarkkien olympoxen jäsenexi. Toivo ja unelmoi, ora et labora, niin kaikki on sulle mahdollista vielä tässä elämässä, joka valitettavasti on sun ainoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, luota sydämmees vaan!
    ellauri347.html on line 64: Onton peukuttama antikommunistinen Moral Re-Armament (Moraalinen uudelleenaseistus) oli kansainvälinen moraalinen ja hengellinen liike, joka kehittyi vuonna 1938 amerikkalaisen ministerin Frank Buchmanin Oxford Groupista. Oxfordin ryhmäliike on yhdysvaltalaisen papin Frank Buchmanin 1921 perustama uskonnollis-siveellinen herätysliike, jonka nimeksi tuli myöhemmin Moraalinen varustautuminen. Suomeen liike levisi 1930-luvulla ja oli vaikutusvaltaisimmillaan ennen sotia ja vähän niiden jälkeen. Liike painotti alkuun käännytystyötä, mutta sen muuttuessa Moraaliseksi varustautumiseksi tulivat keskeiseksi ajatukseksi ehdottomat moraaliset periaatteet ja ajatus
    ellauri347.html on line 262: Fromm kirjoittaa: "Ihmisen olemassaolon paradoksi on, että ihmisen on samanaikaisesti etsittävä läheisyyttä yhdynnästä muiden kanssa ja samalla itsenäisyyttä ainutlaatuisuutensa ja erikoisuutensa säilyttämiseksi. ...vastaus tähän paradoksiin – ja ihmisen moraalisiin ongelmiin on – tuottavuus."
    ellauri347.html on line 304: Joten vain 500 vuoden aikana ajatus yksilöstä: yksilölliset ajatukset joita meillä on kaikilla, tosin aika kliseisiä, tunteet, moraalinen omatunto, vapaus ja vastuu tulivat olemaan. Mutta yksilöllisyyden mukana tuli eristyneisyys, vieraantuminen ja hämmennys - ja kallonkutistajat! Vapaus on vaikea saada, ja kun voimme, meillä on taipumus paeta siitä.
    ellauri347.html on line 369: 3. Hamstraussuunta. Hamstraavat ihmiset odottavat säilyttävänsä. He näkevät maailman omaisuutena ja mahdollisena omaisuutena. Jopa rakastetun "ne" ovat asioita, jotka pitää omistaa, säilyttää tai ostaa. Fromm, plagioiden Marxin Kallea, yhdistää tämän tyypin porvaristoon, kauppiaan keskiluokkaan, sekä rikkaammat talonpojat ja käsityöläiset. Hän yhdistää sen erityisesti protestanttisen työmoraalin ja sellaisten ryhmien kanssa kuin omat puritaanit.
    ellauri347.html on line 639: Liikenneonnettomuus vei enkelitohtorin, joka löi päänsä puunoxaan aasin selässä kuin Absalom. Bacon kuoli vilustumiseen täytettyään varomattomasti paljain käsin kanan lumella. Moritz Schlickin murhasi joku nazi Nelböck. Schlickin metafysiikanvastainen filosofia oli horjuttanut hänen moraalista vakaumustaan.
    ellauri348.html on line 487: Nämä ovat moraalisia dilemmoja, joihin ei ole siistiä ratkaisua. Vähän samantapainen kuin se, että olen kasvissyöjä ollut vaikka kuinka pitkään, mutta syötän kissoilleni tehotuotettua lihaa. Sekin on ristiriita, johon ei ole siistiä selitystä. Se on ongelma, joka ei moraalisilla järkeilyillä parane. Siinä ei ole mitään ylevää, vaan se on ihan ankeata.
    ellauri348.html on line 489: Mutta toisaalta mitäpä siitä, se on vain yksi moraalinen ristiriita, jossa minäkin elän. Tekee yhtä ja sanoo toista -tyyppinen tilanne. Sitähän se teki Jeesuskin. Sekin on kyllä väistämätön realiteetti ihmisen ymmärryksessä, että niistä välittää enemmän, jotka ovat lähimmäisiä.
    ellauri348.html on line 978: CSV (comma separated vector formaatti) viittaa siihen, että suurin osa kulttuureista ja kautta historian pitää näitä kuutta hyvettä hyvinä ja että näiden ominaisuuksien harjoittaminen lisää onnellisuutta. Huolimatta lukuisista varoituksista, tämä yleismaailmallisuuden ehdotus vihjaa, että sen lisäksi, että positiivisen psykologian liikkeen johtajat pyrkivät laajentamaan psykologisen tutkimuksen piiriä henkiseen hyvinvointiin, he haastavat moraalirelativismin ja viittaavat siihen, että hyveellä on biologinen perusta. Nämä väitteet ovat sopusoinnussa moraalitieteen kanssa.
    ellauri348.html on line 1106: Rohkeuteen kuuluu myös urhokkuus, sinnikkyys, totuudellisuus ja innokkuus. Kyllä tää aika kattokäsitteeltä alkaa vaikuttaa. Marvel Comicsin supermiehet tulee hakematta mieleen. Moraalista rohkeutta tässä ollaan hakemassa eikä rohkeutta sinänsä. Kongon naisillakin on ihmisoikeuxia. niitä on Kongon miesten kunnioitettava. Yhteisöt saattavat rangaista niitä jotka ovat moraalisesti rohkeita, jos ko. moraali on toisten moraali eikä oma. Meillä länkkäreillä(kin) on vain 1 moraali, ja vastaavasti 1 moraalinen rohkeus. Saraseenit eivät ole rohkeita, ne on konnia. Ryssistä puhumattakaan. Lech Wawensa on esimerkki pysyvästä moraalisesta rohkeudesta työoikeuxien puolesta. Tai no, yritysten oikeastaan, mikä on vielä tärkeämpää. Häneltä vain puuttui rohkeutta antaa kommareille anteexi. Hän ei ollut treenannut Mandelatumaketta tarpeexi.
    ellauri351.html on line 134: Hänet kutsuttiin Wehrmachtiin vuonna 1941. Hän pyrki moottoripyörämekaanikkoksi, mutta sen sijaan hänet määrättiin sotilaspsykologiksi, joka suoritti ihmisrotututkimuksia miehitetyssä Posenissa Rudolf Hippiuksen johdolla. Tavoitteena oli tutkia "saksalais-puolalaisten puolirotuisten" biologisia ominaisuuksia selvittääkseen, hyötyivätkö he samasta työmoraalista kuin "puhtaat" saksalaiset.
    ellauri351.html on line 199: Moraalinen hyvä ja paha on yhtä kuin egoistinen hyvä ja paha saamapuolelle. Eise ole sen kummempaa. Jos resuista ei ole pulaa se voi olla winwin situation, mutta kilpailutilanteessa moraalinen hyvä on egoistisesti paha ja kääntäen.
    ellauri351.html on line 360: Kotiolojen vihapuhe siirretään sosiaaliseen mediaan. Ei se kovin sosiaaliselta vaikuta, mutta moraalihan koskeekin vain omaa tiimiä.
    ellauri351.html on line 634: "Näin viat vain vaimossani ja kuvittelin niiden olevan hänessä, vaikka ne olivat minussa", kirjoitti edesmennyt teoreettisen filosofian professori Oiva Ketonen vuonna 1995. "Ylensin itseni yhteisessä elämässä niin, etta näin omassa suvussanı enemmän moraalia ja kaikinpuolista lahjakkuutta. Mistä johtuu tuo itseni ylentäminen?" Kenties olit Oiska pohjalainen kusipää.
    ellauri352.html on line 183: Silti tunteen ja järjen vastakkainasettelu ei ole väärinkäsitys, vaan se on koko moraalin a ja o. Moraali tulee kuvaan kun ei mennä ekan tunteen mukana vaan mietitään mikä siirto olis paras pitemmässä juoxussa. Preferenssit siinäkin on mukana, vaikkei välttämättä samat tunteet. Ei välttämättä maximoida omaa välitöntä voittoa ja tappiota, vaan ehkä välillistä. Tuntuu mukavalta samarialaisena auttaa lähimmäistä vaikka se voi vähän kirpasta. Sillä perusteella voi riistäjääkin vähän satuttaa.
    ellauri352.html on line 253: Yxikään suurvalta ei vastustanut kun Saxa liitti itävallan alueisiinsa. Ei edes Itävalta-Unkari. Demokratia epäonnistui. Yxikään suurvalta ei vastustanut kun Jenkkilä liitti Californian ja Texasin alueisiinsa. Demokratia onnistui. Luojan kiitos se epäonnistuu edelleen eri puolilla maailmaa kovasta yrityxestä huolimatta. Kun apina alkaa uskoa, siltä katoaa moraali. Hmm, Ranen izehoitokolleegat sanovat juuri päinvastoin. Ketä uskoa? Tokko moraali on tiedon asia, eiköhän se ole eräänlaista halua. Siinä yhdet apinat haluavat sanoa mitä toisten sopii haluta. Uskokin on tahdon asia, haluaa Uilliam James sanoa. Mutta monta gurua on joutunut viralta. Hitler ei olisi pystynyt hirmutekoihinsa jos ei monta juristia, lääkäriä, virkamiestä ja pankinjohtajaa olisi luistanut ammattietiikastaan. Järjestään fixuja ihmisiä.
    ellauri352.html on line 327: Durkheim välttelee määritelmässään sanaa Jumala ja suosii pyhän esineen käsitettä. Rabbi-vaari olisi muuten saanut paskahalvauxen. Fyysiset esineet, kuten höyhen, lippu, risti tai kivi, voivat olla täynnä kollektiivista voimaa ja siten toimia pyhinä esineinä, josta tulee tällä tavalla pyhää. Tämä määritelmä sisältää myös pyhän, kirkon, riitojen ja moraalisen yhteisön käsitteet, jotka näemme sen uskonnon määritelmässä.
    ellauri352.html on line 337: Suorastaan Rane luokan keskinkertaisuuxia. Durkheimin mukaan moraalinen auktoriteetti löytyy yhteiskunnan uskonnosta. Vain pyhällä esineellä on resurssit, kunnioitus ja voima ollakseen sekä pakollinen että haluttu yhteisen edun kohde. Yhteiskunnan pyhää kohdetta voidaan siis pitää yhteiskunnan moraalisen ihanteen näkyvänä edustajana.
    ellauri352.html on line 339: Durkheimin moraaliteoria jättää runsaasti tilaa vapaalle tahdolle ja yksilön autonomialle.
    ellauri352.html on line 340: Runsaasti toivomisen varaa myös. "Talousrikollinen on tulevan moraalin edeltäjä."
    ellauri352.html on line 410: Kaikki sortajat ovat lopulta sortuneet, hautakuoppaan ellei ennemmin. Niiden moraali-identiteetti ei välttämättä tuhoudu kovin helposti, valitettavasti. Hyväntekeväisyys saa hyvän tuntemaan izensä vielä paremmaxi, on kiva nähdä kuinka paljon huonommassa asemassa jotkut ovat. Nuori, joka elää kulttuuriarvoille sokeaa elämää, on ikävystynyt ja onneton.
    ellauri352.html on line 420: Tiede, taide, uskonto ja urheilu sekä talouspakotteet, siinä se. Ai että ne on meillä ollut maailman sivu ja silti kärhämöidään? So what, lisää vaan samaa ja suuremmat lusikat. Filosofikuninkaan sijaan monarkixi naurettava psykoanalyytikko. Ja naurua kolmannella, pakolaiset naurusaarelle. Huumori on vastuumoraalin paras petikaveri. Paavon kirjassa on lähinnä tahatonta huumoria. Izekritiikistä ei ole juuri jälkeä. Tunne izesi, kampaa tukkasi. Opettele lukemaan, se on antoisinta. Sanoi Markus Aurelius, ei Markus Leikola, vaikka isä Anto. Sana on kuin sähköpistoke, varovasti sitä pitää stöpselöidä ettei tule manaa. Matti Ala-Huhta vahvistaa tämän kirjassaan johtajuudesta. HY:n johtajuuskoulutuxessa piti piirtää vahvuuxistaan jonkinlainen Rorschach kuvio. Lähdin kesken pois koko kallonkutistuxesta.
    ellauri352.html on line 640: Vuonna 1831 hän sai ministeriöltä passituxen tutustumaan Yhdysvaltain rangaistuslaitoxeen kalterien sisäpuolelta, mikä muodosti hänen passinsa Yhdysvaltoihin ja kypsytti päätöxen, mitä pitää parhaana saatavilla olevana esimerkkinä demokratiasta. Tästä lähes kymmenen kuukautta kestäneestä oleskelusta hän veti kirjan From Democracy in America, analyysin demokraattisesta järjestelmästä yleensä (sen hyveistä, riskeistä ja dynamiikasta) ja sen erityisen amerikkalaisen kuvauksen, joka oli valtava menestys, kun se julkaistiin vuonna 1835. ja 1840. Tämä johti siihen, että hänet valittiin moraali- ja valtiotieteiden akatemiaan vain 33-vuotiaana ja sitten Ranskan akatemiaan 36 -vuotiaana. Hän asettui ehdolle vuoden 1839 parlamenttivaaleissa ja valittiin Valognesin varajäseneksi Manchessa, jossa Tocquevillen perheen linna sijaitsi ja jossa hänet valittiin uudelleen Louis-Napoléon Bonaparten vallankaappaukseen asti joulukuussa 1851. Napsuista Alexis ei perustanut.
    ellauri352.html on line 686: Mutta kaikesta vihasta huolimatta (ja selvästi vihaan sitä paljon, lol) kirjassa oli loistavia osia ja osa siitä oli erittäin opettavaista. Lukuun ottamatta 50-luvun moraalia, se antoi valtavan käsityksen Palestiinan/Israelin ja juutalaisten historiasta. Vielä nykyäänkin osa siitä pitää paikkansa. En voi sivuuttaa tätä ja antaa sille yhden tähden. Harmi vain, että hyvät tavarat on haudattu So:n alle. Paljon. Paskaa. *Muokkaa 8.6.22: Tarkemman harkinnan jälkeen olen päättänyt muuttaa arvosteluni 1 tähteen.
    ellauri353.html on line 91: Kun puuttuu terve moraali ja arvot joihin uskoa, esiin astuvat anarkia, valhe, rikos ja korruptio. Keltainen lippu on taideteos eikä nuoriso pois asemalta-pamfletti.
    ellauri353.html on line 202: Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1951 Paz mainosti elokuvaa ahkerasti jakamalla sitä tukevan manifestin ja kulkueen elokuvateatterin ulkopuolella julisteen kanssa. Yleisesti ottaen mielipide oli innostunut, ja surrealistit (Bretoni ja runoilija Jacques Pervert) ja muut taiteelliset intellektuellit (maalari Marc Chagall ja runoilija/näyttelijä/elokuvantekijä Jean Cocteau) olivat ylistäviä, mutta kommunistikriitikko Georges Sadoul vastusti sitä, mitä hän piti elokuvan "porvarillisena moraalina", koska siinä on positiivisia kuvauksia "porvarillisesta opettajasta" ja "porvarillisesta valtiosta" katulasten kuntouttamisessa, sekä kohtaus, jossa poliisi osoittaa hyödyllisyyttään estämällä pederastia hyökkäämästä lasta vastaan.
    ellauri353.html on line 552: Komarówin taistelu oli täydellinen katastrofi Venäjän 1. ratsuväen armeijalle, joka kärsi raskaita tappioita ja tuskin välttyi täysin piirittämiseltä. Taistelun jälkeen 1. ratsuväen armeijan moraali on romahtanut ja armeijaa, joka oli yksi pelätyimmistä Neuvostoliiton joukoista ei pidetty enää tehokkaana taisteluvoimana."
    ellauri360.html on line 373: Suuri sota jätti Tanskan koskematta. Siellä riitti voita ja Pinnebergeiltä sai kaikkea vahvalla kruunulla. Lassikin oli 1922 vähän kallellaan korporativismiin päin: sillä päästäisiin demokratiaa vaivaavasta äänten kalastelusta. Vaikka luokkarajat kärjistyisivät, moraalisessa kazannossa voitettaisiin. Tanskan venstre oli pienviljelijöitä, høyre suurmaanomistajat, rahamiehet, kaupan edustajat ja suurin osa virkamiehistöä.
    ellauri362.html on line 46: Kylläpä on kehno fan fiction sequel Jane Austenin Pride and Prejudicesta! Mitään ei ole jäljellä Janen hienosta huumorista ja säätymoraalista. Samat hynttyyt päällä, mutta aivan ala-arvoista chicklittiä.
    ellauri362.html on line 400: Isä piti aikaansa moraalisesti "pehmeänä" ja "rappeutuneena", mikä johtui pääasiassa lepsusta lasten kouluttamisesta ja kurittamisesta kotona ja koulussa. Hän pyrki "taistelemaan" aikakautensa "heikkoutta" pitkälle kehitetyllä järjestelmällä, jonka tarkoituksena oli tehdä lapsista tottelevaisia ​​ja alistuvia aikuisille. Hän odotti, että hänen käskynsä johtaisivat parempaan yhteiskuntaan ja "rotuun". (Niinkuin kohtapuoliin johtivatkin.) Isä sovelsi näitä samoja perusperiaatteita kasvattaessaan omia lapsiaan, mukaan lukien Daniel Paulin ja toisen pojan, Daniel Gustavin, vanhimman, joka myös hulluuntui ja teki itsemurhan 30-vuotiaana. Psykiatrit ja psykoanalyytikot pitävät edellisen, Daniel Paulin tapausta klassisena vainoharhaisuuden ja skitsofrenian mallina, mutta Freud ja Bleuler pojan sairauden analyyseissä eivät "kyenneet" yhdistämään Daniel Paulin outoja kokemuksia, joiden vuoksi häntä pidettiin hulluna hänen isänsä lastenkasvatustapoihin.
    ellauri362.html on line 630: Mutta kun homojen moraaliton vitsi kiertää,
    ellauri362.html on line 679: mutta päällikkö hän rakasti homojen moraalitonta vitsiä;
    ellauri364.html on line 299: Nietzschelle matematiikka oli taiteellista ja moraalista toimintaa, jolla on olennainen rooli homotieteessä. Nietzschen omien kirjoitusten huolellinen lukeminen matemaattisia huolenaiheita ajatellen paljastaa, että hän ei vältä eikä vihaa matematiikkaa. Nietzschen finitismi ja hänen teoriansa ikusesta paluusta ovat selvästi samaa mieltä intuitionististen matematiikan käsitysten kanssa. Lisäksi intuitionismi tukee Nietzschen matematiikan käsittelyä taiteellisena ja moraalisena toimintana.
    ellauri368.html on line 93: Nikmat Shimshonissa kerran mahtava Simson, nyt sokea ja avuton, tuodaan Dagonin alttarin eteen huvittelemaan palestiinalaisten vihollisia. Delilahin petos, hänen sokeutensa ja nöyryytyksensä, jotka edustavat myös kansallista häpeää, jättävät Simsonille vain yhden halun – koston. Se pitää hänet hengissä ja palauttaa hänen toimintakykynsä. Ya'el ve-Sisrassa Jaelin on valittava inhimillisen velvollisuutensa antaa turvapaikka lyödylle miehelle ja isänmaallisen velvollisuutensa välillä tuhota kansallinen vihollinen. Lopulta hän täyttää velvollisuutensa kansaansa kohtaan, ja profeetta Debora on vakuuttunut siitä, että kansallinen moraali on myös inhimillistä moraalia.
    ellauri368.html on line 96: Hänen eeppisen runoutensa aiheina ovat elämä ja kuolema, visionääri ja hänen kohtalonsa, runoilija ja hänen tehtävänsä sekä moraalinen ristiriita inhimillisten tunteiden ja isänmaallisen velvollisuuden välillä, kun nämä ovat vastakkaisia. Epäinhimilliset voittavat.
    ellauri368.html on line 217: Ei ole myöskään liioiteltua sanoa, että lähes kaikki suuret Nykyaikaisen juutalaisen historian liikkeet on parodioitu. Hasidismi, uudisjuutalaisuus, sosialismi, sionismi ja monet muut Juutalaisen ajattelun pienet vaiheet - kaikki ovat tuoneet esiin omat parodistinsa. Toisaalta tämän juutalaisen kirjallisuuden haaran tutkiminen ature paljastaa myös juutalaisen huumorin vakavan puolen. Se tulee osoittavat, että juutalaisen satiirin leikkisyyden alla on surun virta on aina läsnä. Kyyneleet ja nauru valehtelevat hyvin lähellä juutalaista huumoria ja juutalaista parodistia. Hän ei ole aina pelkkä klovni, mutta sitä useammin hän on saarnaaja naamioitunut narrin pukuun. kuten yleinen parodia juutalainen parodialla on myös moraalinen päämäärä.
    ellauri369.html on line 338: Vuonna 1827 Carlyle yritti saada moraalifilosofian katedraalin St. Andrewsissa menestymättä huolimatta useiden merkittävien intellektuellien, kuten Goethen, tuesta. Hän teki myös epäonnistuneen yrityksen professuuriksi Lontoon yliopistossa. Toukokuussa 1828 Carlylet muuttivat Craigenbuttockiin, Janen vaatimattoman maataloustilan piharakennukseen Dumfriesshiressä, jossa he asuivat toukokuuhun 1834 asti. Hän kirjoitti siellä useita esseitä, jotka ansaitsivat hänelle rahaa ja lisäsivät hänen mainettaan, mukaan lukien "Elämäni" ja "Wernerin kirjoitukset ", "Goethen Helena", "Goethe", " Palovammat ", " Heynen elämä " (jokainen 1828), "Saksalaiset näytelmäkirjailijat", " Voltaire ", "Novalis " (kukin 1829), "Jean Paul Friedrich Richter Again" (1830), "Cruthers ja Jonson eli Elämän reunat: tositarina", " Lutherin psalmi " ja "Schiller" (kukin 1831). Hän aloitti, mutta ei suorittanut loppuun saksalaisen kirjallisuuden historiaa, josta hän ammentaa materiaalia esseitä " Nibelungit valehtelee ", "Varhainen saksalainen kirjallisuus" ja osia "Historial Survey of German Poetry" -kirjoituksesta (kukin 1831). Ihme tunari.
    ellauri369.html on line 429: Kaikki sankarit tekevät virheitä, jopa Zhugasvili ja Schicklgruber. Heidän sankaruutensa piilee heidän luovassa energiassaan näiden vaikeuksien edessä, ei heidän moraalisessa täydellisyytessään. Sellaisen henkilön nauraminen heidän epäonnistumistensa vuoksi on niiden filosofiaa, jotka etsivät lohtua tavanomaisesta. Se on valetismia.
    ellauri369.html on line 525: Frouden elämäkerrallisen työn vahvimpia arvostelijoita oli kirjailija Margaret Olif, joka kirjoitti The Contemporary Review of 1883:ssa, että elämäkerran pitäisi olla "moraalisen muotokuvamaalauksen taidetta" ja kuvaili Jane Carlylen papereiden julkaisemista "naisen heikkouden salaisuuden pettämiseksi ja paljastamiseksi". Kun Froude lopetti työnsä, käsikirjoitusmateriaalin omistusoikeus siirtyi rouva Alexander Carlylelle, joka valtuutti nopeasti Charles Eliot Nortonin vaihtoehtoiset elämäkerralliset osat, jotka poistivat loukkaavan materiaalin.
    ellauri370.html on line 514: Gobineau otti käyttöön termin siirtoarjalainen. Ennen Gobineauta pyllykielitieteilijä Max Müller oli käyttänyt indo­eurooppa­laisesta kieli­kunnasta nimitystä arjalaiset kielet. Iranilaiset ovat nyttemmin turbaanipäisiä mamuja jotka havittelevat ydinaseita ja savat siitä turpaansa kaoottisilta Yhdysvalloilta. Gobineaun mielestä tummien sekoittuminen vielä mustempiin johtaisi korruptioon ja moraalikatoon. Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana? Mun armaani lempii vain tu-um-maa, hän lemmi ei vaaleata.
    ellauri370.html on line 579: Hän liittyi alun perin Neoborussian maajoukkueeseen, mutta jätti sen vuonna 1855 avatakseen uudelleen keskeytetyn Corps Borussian. Vuonna 1871 Stoecker joutui jättämään pastoraattinsa Hamerslebenissä. Yhteisö oli vastustanut tanssitapahtuman kieltoa, jonka hän oli määrännyt moraalisista syistä. Koska hänestä tuli kestämätön, hän pyysi siirtoa.
    ellauri371.html on line 59: Sisäinen vihollinen. Se liberaali sielu sanoisi, että tällainen päättely on viittä vailla moraalista, kysyn: jos jokaisessa valtiossa on kaksi vihollista ja jos suhteessa ulkoiseen viholliseen hän on sallittua, eikä sitä pidetä moraalittomana käyttöä ryhtyä mihinkään taistelutoimiin, kuten: ei tajua hyökätä vihollista vastaan ​​hyökkäys-, puolustus- ja hyökkäyssuunnitelmilla sitten hänen luonaan yöllä tai epätasaisella määrällä ihmisiä. Miksi tällaisia toimenpiteitä esimerkiksi suhteessa pahimpaan viholliseen? yhteiskuntajärjestyksen ja vaurauden tuhoajaan, voit kutsua laittomaksi ja moraalittomaksi?
    ellauri371.html on line 63: Politiikka ja moraali. Politiikka ei merkitse mitään yhteistä moraalin kanssa. Voimansa ohjaama hallitsija on raju, ei poliittinen, eikä siksi vahva hänen valtaistuimelle. Sen, joka haluaa hallita, täytyy juosta ja nojata oveluuteen ja tekopyhyyteen. Hienoa kansankulttuuria ominaisuudet - rehellisyys ja rehellisyys - ovat pahaa politiikkaa, koska ne syöksyvät valtaistuimelta paremmin ja pikemminkin vahvin vihollinen. Näiden ominaisuuksien on oltava olla goyim-valtakuntien ominaisuuksia, mutta emme suinkaan ole niitä, ei pidä silleen ohjata.
    ellauri371.html on line 71: Tarkoitus pyhittää keinot. Väliaikaisesta pahasta, joka meidän on nyt pakko tehdä, tapahtuu että saat hyvän, horjumattoman säännön, joka tulee vahvistaaan kansan mekanismin oikean suunnan (hirssi), jota liberalismi rikkoo. Tulokset ovat perusteltuja, varoja tulee. Kiinnittäkäämme huomiota omaan, suunnitelmat eivät niinkään tavoittele hyvää ja moraalista, vaan siihen, mikä on tarpeellista ja hyödyllistä.
    ellauri371.html on line 163: Hallinnon tehostetun keskittämisen luominen. Ka, millainen hallintoneuvosto voidaan antaa yhteiskunnalle, joissa korruptio on tunkeutunut kaikkialle, jossa vaurautta saavutetaan vain ovelilla yllätyksillä petollisia temppuja, joissa rotu hallitsee laiminlyönnistä, jossa moraalia tukee rangaistus toimenpiteitä ja ankaria lakeja, eivätkä hyväntahtoiset vapaasti hyväksytyt periaatteet, joissa tunteita kohtaan ruokailun ja uskonnon päällekirjoitus on kosmopoliittinen vakaumus eli raha. Millainen hallitusmuoto näille kenraaleille pitäisi antaa muu kuin se despoottinen, jonka kerroin sinulle. Kuvailenko sitä tarkemmin? Luomme tehostetun keskityksen johtamiseen, jotta kaikki yhteiskunnalliset voimat saadaan mukaan käsissä. Säädämme kaikkia toimintoja mekaanisesti alamaidemme poliittisen elämän uusilla laeilla - mi onni ja autuus. Nämä lait vievät pois yksitellen kaikki viestit laiskuutta ja vapauksia, jotka goyamimme sallivat valtakuntaa leimaa niin majesteettinen despootti uskoa, että hän voi tehdä niin aina ja joka paikassa lyö vastustajaa protestoivat goyit.
    ellauri371.html on line 167: Vapaamuurariuden tapoja kaapata valta. Niinä päivinä kun ihmiset katsoivat hallitsevia kuin lukuja tuon Jumalan tahdon ilmentymänä, goyit alistuvat kuninkaiden itsevaltiutta, mutta siitä päivästä lähtien, jolloin inspiroimme heitä, he ajattelevat omaa moraaliaan, he alkavat pohtia pelkkien kuolevaisten kuningasten varasta. Pomotieto jumalallisesta valinnasta putosi päästä kuninkaat kansan silmissä ja kun otimme häneltä pois uskon Jumalaan, sitten voima heitettiin kaduille ihan että tsuh, kuten julkinen omaisuus, me takavarikoimme sen.
    ellauri371.html on line 186: Henkilökohtaisen aloitteen merkitys. Ei ole mitään vaarallisempaa kö henkilökohtainen aloite: jos se on loistava, se voi tehdä enemmän kuin mitä miljoonat ihmiset voivat tehdä, joiden kesken olemme kylväneet eripuraa. Meidän täytyy koulutettuja goyim-yhteiskunnissa hallitsemaan niin ennen jokaista aloitetta tarvittavaa työtä, heidän kätensä putosivat toivottomasta heikkoudesta. Toimintavapaudesta johtuva jännitys heikentää voimaa kohtaaessaan toisen vapauden, Tästä seuraa raskaita moraalisia järkytyksiä, pettymyksiä, epäonnistumisia.
    ellauri371.html on line 223: Epäselvä laillisten oikeuksien käyttö vom. Meidän on varmistettava itsellemme kaikki aseet joita vastustajamme voisivat hyödyntää meitä vastaan. Meidän on etsittävä itseämme hienovaraiset ilmaisumme ja lakien vivahteet perustelujen sanastoa niitä tapauksia varten, joissa meidän on pakko on tarpeen lausua päätökset, jotka saattavat vaikuttaa sopimattomilta kohtalaisen rohkea ja epäreilu näiden päätösten vuoksi On tärkeää ilmaista se sellaisin ehdoin, että näyttäisi olevan lain korkeimpia moraalisääntöjä uutta luonnetta.
    ellauri371.html on line 592: Ylellisyystuotteiden tuotannon vähentäminen. Mitä jos ihmiset oppisivat tottelemaan? Meidän täytyy opettaa ne vaatimattomaksi, ja siten ne vähentävät teollisuutta ja luksustavaroiden tuotantoa. Näin parannamme moraalia, joka on moraaliton kasvun perusteella kosher.
    ellauri371.html on line 614: Juudan kuninkaan ulkoisen moraalin moitteeton imago. Juutalaisten kuninkaan ei pitäisi olla alapuolella heidän intohimojensa, varsinkin vällykäärmeen ahkeraisuuden voimassa: millään luonteensa osa-alueella ei hänen pitäisi antaa valtaa mielipuolelle vaan eläimen vaistoille. Uhkeus järkyttää mielen pahimmillaan - luonnolliset kyvyt ja näön selkeys, häiritseviä ajatuksia ihmisen pahimmasta ja eläimellisimmästä puolesta, ikuista sisään-ulos toimintaa.
    ellauri372.html on line 490: Hudibras on merkittävä pitkäikäisyydestään: 1660-luvulta lähtien se oli enemmän tai vähemmän aina painettuna, useilta eri kustantajilta ja toimittajilta aina ensimmäisen maailmansodan aikaan (katso alla). Byronin mestariteosta Don Juania (1819–1824) lukuun ottamatta on harvoja tämän pituisia (yli 11 000 riviä) englanninkielisiä säesatiireja, joilla on painettu näin pitkä ja vaikutusvaltainen elämä. Syynä lie ollut se, että satiiri "ilahdutti kuninkaallisia, se oli vähemmän hyökkäys puritaaneja vastaan ​​ja parodia vanhanaikaisesta kirjallisuudesta kuin kritiikki vasemmistolaisesta ajattelusta ja nykyajan moraalista."
    ellauri374.html on line 266: Kuten albumissa 330 on jo seikkaperäisesti kerrottu, varhainen Jabotinsky kannatti ajatusta arabiväestön siirtämisestä pois ehdotetusta valtiosta, jos sitä tarvitaan sen perustamiseen. Myöhempi Jabotinsky dementoi. Sionistiselle Haolam- sanomalehdelle lähettämässään kirjeessä hän kirjoitti: "En ole koskaan sanonut sitä tai mitään, mitä voitaisiin tulkita tässä mielessä. Minun kantani on päinvastoin, ettei kukaan karkoita Israelin maasta sen arabiasukkaita, joko kaikki tai osa niistä -- tämä on ensinnäkin moraalitonta ja toiseksi toistaiseksi mahdotonta." Nyt näyttää jo lupaavammalta.
    ellauri374.html on line 589: "Nyt pyhän synodin edustajat tutkivat ja tarkistavat huolellisesti erilaisia ​​faktoja Aleksanteri Vasiljevitšin elämäkerrasta, joita he ovat keränneet useiden vuosien ajan eri lähteistä", sanoo Konstantin Kovalevy-Sluchevsky. Jotta henkilö voidaan pyhittää, hänen on täytettävä useita ominaisuuksia: rakentaa kirkkoja, palvella uhrautuvasti isänmaata, myötävaikuttaa kristinuskon vahvistamisee n ja puolustamiseen, olla moraalisesti puhdas, oikeudenmukainen ja niin edelleen.
    ellauri374.html on line 595: Vielä on vaikea sanoa, milloin komentajan kanonisointikysymys tarkalleen ratkaistaan. Konstantin Kovalevy-Sluchevskyn mukaan tämä päätös voi kuitenkin lisätä merkittävästi nykypäivän armeijan moraalia.
    ellauri377.html on line 128: Hermesetaxen kirjassa korostetaan suuresti moraalia ja teos on osoitus juutalaisesta kristinuskosta joka edelleen noudattaa Mooseksen lakia. Jotkut ovat väittäneet, että Hermas on ensimmäinen esimerkki koettelemusta edeltävästä tempauksesta. Vaikka Hermas ei mainitse tempausta, hän kirjoittaa uskovista, jotka "ovat paenneet suuresta ahdistuksesta uskonsa tähden" ja että muutkin voisivat paeta "tulevasta suuresta ahdistuksesta" tempauxella, jos usko on riittävä. Lopuille keinoixi jäävät työntö ja punnerrus.
    ellauri377.html on line 368: Päinvastoin, Gregory sanoo (moraali. xxxiii, 11), että lihalliset synnit ovat vähemmän syyllisyyttä, mutta enemmän häpeää kuin hengelliset synnit.
    ellauri381.html on line 387: Se kertoo niiden ihmisten korkeasta moraalisesta luonteesta, jotka kantoivat uskollisuutta rakkaudessa ja ystävyydessä isänmaallisen sodan ankarissa koettelemuksissa:
    ellauri381.html on line 463: Voi arvostella Solženitsyniä siitäkin, että hän oikeutti Neuvostoliiton sotavankien yhteistyön saksalaisten kanssa Suuren isänmaallisen sodan aikana. Vitun jenginpetturi! Vlasovilainen! Ensimmäisen syljen nero! Käytännössä hänen näkemyksensä isänmaallisuudesta, moraalista ja uskonnosta vetivät puoleensa Venäjän yhteiskunnan taantumuksellisinta osaa.
    ellauri381.html on line 660: Tähän versioon Sanja ehti vielä toinen jalka haudassa kärisemään välispiikkejä. "Hän uskoi vakavissaan olevansa viisaampi kuin kuka tahansa venäläinen ihminen ja tekee meidät suorastaan onnellisixi suodessaan meille tilaisuuden ihailla häntä!" Päähenkilö Gleb Nerzhin on vaikean moraalisen valinnan edessä: palvella vihaamaansa hallintoa vai vaihtaa lämpimän sharashkan onnellisuus Gulagin vankilaan.
    ellauri382.html on line 660: Kun innostut ideasta, sinusta tuntuu, etteivät aivosi pysähdy. Ja vaikka uteliaisuutesi ja halusi tuntuvat sinusta normaaleilta, ne näyttävät muiden silmissä pakkomielteisiltä tai ylivoimaisilta. Voit myös olla kriittinen ja kärsimätön niitä kohtaan, jotka eivät pysy perässä. Kun se yhdistetään korkeisiin moraalinormeihin, itsetutkiskelu voi muuttua intensiiviseksi itsetyydytyxexi (autofellatio ja/tai autocunnilingus).
    ellauri384.html on line 158: saattaa menettää moraalisen voimansa siten, asteittain.
    ellauri384.html on line 335: Lisäksi vuonna 2021 Bulatovin tuomitseman perusteella aloitettiin kaksi muuta tapausta: tyttöä vastaan, joka oli kuvattu shortseissa Iisakin katedraalin taustalla, ja teini-ikäistä, joka poseerasi ilman housuja Vapahtajalle vuodatetun kuukautisveren kanssa. Tapauksen juoni oli "uskovaisten tunteiden loukkaaminen" (eli itse Bulatovin). Itsepäinen taistelunsa LGBT-ihmisiä vastaan Bulatov sai lempinimen "homotaistelija" mediassa. Hän kutsuu itseään moraalin puolesta taistelijaksi.
    ellauri386.html on line 48: Sopen lanseeraaman "myötätunnon" lisäxi venäläinen moraali kaipasi "häpeää" ja "kunnioitusta". Cuntin kategorinen imperatiivi ja synteettinen a priori oli pelkkää potaskaa, feikkiobjektiivista pappispimitystä.
    ellauri386.html on line 133: Kuten Andrew Kaufman, äskettäin julkaistun Pippelin vaimo: Tarina rakkaudesta ja riskistä naisesta, joka pelasti Dostojevskin, kirjoittaja sanoi, "ihmisten on ymmärrettävä, että he eivät ehkä pitäisi joitakin Dostojevskin mahtavimpia romaaneja käsissään, jos ne eivät olisi ilmestyneet." "Dostojevski oli melkein avuttoman umpikujan edessä, kun he tapasivat, mutta Anna oli auttanut häntä välttämään katastrofin älykkyydellään, työmoraalillaan ja emotionaalisella tukellaan", Kaufman kirjoitti. Annasta ei ole aiemmin julkaistu kirjaa englanniksi.
    ellauri389.html on line 193: Piispa (myöhemmin kardinaali) Cahalin mukaan entäily on "yksi yleisimmistä henkilökohtaisen moraalisen vastuun kiertämisen muodoista."
    ellauri389.html on line 204: Jeane Kirkpatrick näki esseessään The Myth of Moral Equivalence (1986) Neuvostoliiton whataboutismin yrityksenä käyttää moraalista päättelyä esitelläkseen itsensä legitiiminä supervaltana, joka on tasavertainen Yhdysvaltojen kanssa. Vertailu oli periaatteessa mahdotonta hyväksyä, koska oli vain yksi legitiimi suurvalta, USA, ja se ei puolustanut valtaetuja vaan arvoja. BUAAAAAHAHA stop you are killing me!
    ellauri389.html on line 211: Useat kommentaattorit, muun muassa Forbesin kolumnisti Mark Adomanis, ovat arvostelleet amerikkalaisten uutislehtien whataboutismisyytösten käyttöä väittäen, että whataboutismisyytöksiä on käytetty yksinkertaisesti torjumaan kritiikkiä Yhdysvaltojen tai sen liittolaisten tekemiä ihmisoikeusloukkauksia kohtaan. Vincent Bevins ja Alex Lo väittävät, että termin käyttö lähes yksinomaan amerikkalaisissa myyntipisteissä on kaksoisstandardi ja että voimakkaiden maiden moraaliset syytökset ovat vain tekosyy rangaista geopoliittisia kilpailijoitaan omien väärintekojensa edessä.
    ellauri389.html on line 241: Nojuu ensinnäkin hän on republikaani, pitkä miinus heti avauxessa. Hänen mielestään tämä riittääkin ratkaisuxi loppuihinkin ongelmiin. Hänen mielenfilosofiassa puolustamansa näkemykset synnyttävät hänen tarjoamiaan ratkaisuja vapaan tahdon luonteeseen liittyviin metafysiikan ongelmiin ja yhteiskuntatieteiden filosofian ongelmiin, ja nämä puolestaan ​​synnyttävät hänen tarjoamiaan ratkaisuja moraalifilosofian ja poliittisen filosofian ongelmiin. Eli samaa taantumusta kehiin oikein leveällä pensselillä. Lue lisää: Dimova-Cockson, Maria (2012), "Republikanismi, vapauden filosofia ja idealismin historia: Philip Pettitin haastattelu." [kuollut linkki]
    xxx/ellauri010.html on line 901: Tuttu yhteenveto taas: erakkomaiset elukat on narsisteja ja psykopaatteja. Jos termiittiapinalla on taipumusta sellaiseen, se on sairas apina. Koko niinsanottu moraali koskee vaan tätä juttua. Moraali on vain ja ainoastaan hyviä tapoja, siis eusosiaalista käytöstä.
    xxx/ellauri013.html on line 373: Ihmiskunnan kaikkein sitkeimpiä harhaluuloja on ollut se, että eräät ihmiskunnan osat ovat moraalisessa suhteessa muita paremmat. On varsin luonnollista ajatella hyvää itsestään ja tämän perusteella - mikäli asianomaisen sielunliikkeet ovat kyllin yksinkertaiset - myöskin omasta sukupuolestaan, yhteiskuntaluokastaan, kansastaan ja ajastaan.(Touché, Bert?)
xxx/ellauri013.html on line 458: Jotta sopu skulais Darwinin ehdoilla, meidän pitäis olla täyssiskoja kuin termiitit tai murkut. Silloin vasta olis oikea sekä älyllinen että moraalinen käsitys siitä, että kaikki muodostamme yhden ainoan suvun ja että suvun yksikään haara ei voi rakentaa onneaan toisen tuholle. Vähempi ei riitä: termiittipesätkin sotii keskenään. Mut se olis totalitarismia, ja sitähän sä Bert kai vastustit.
xxx/ellauri027.html on line 281: Van der Valk-kirjan alussa oli latinankielinen sitaatti Horatiuxelta. Joku vanhan Rooman sankari siinä heitti ohjat auran päälle, sanoi itkuiselle perheellensä moi ja lähti iloisena laivalla Karthagoon rättipäitä tappamaan. Se on roomalaisista eri hienoa. Niinhän se on, että tavixetkin pitää huolta pikku tiimistä, suojelevat perhettä ja suosii lapsia, vaan sankari on sitä suurempi mitä suurempaa ja sille yhdentekevämpää tiimiä se palvelee. Herra isoherran tiimi on kaikista hienoimpi. Musta tää on ihan paska meemi. Mulla on neandertaalin luonto, mä pörisen mieluummin erixeni ontossa puussa, kuin Mandevillen moraaliton pörriäinen, joka ei ymmärrä omaa etua ajamalla pitää yhteismarkkinoita pystyssä. Ja nyt kuin ne markkinat on tekemässä loppua koko pallosta, ei tää nurkkakuntaisempi izekkyys edes hävetä. Ei sen silti tarvi olla mitään persumaista nuivuutta. Terve tulloo vaan mutiaiset ja rättipäät, perustamaan omaa pesää naapuronteloon. Ei täällä kukaan ole toistaan parempi, pahempia voidaan olla, kun oikein yritetään yhdessä.
xxx/ellauri027.html on line 349: Teokseen Erektio Albertinkadulla (1988) sisältyy topeliaanista isänmaata hehkuttava puhe tilaisuudesta, jonka vaihtoehtoliikkeet järjestivät Harri Holkerille. Valheen ja talouden moraalin symbolihahmona tulee mainituksi nuori talousnero Björn Wahlroos. Samalla kuitenkin Saarinen ilmaisee uskoa ihmisen suuruuteen ja varoittaa kriittisyyden kristallisoitumista kyynisyydeksi, joka "kritikoi itse elämän hengiltä". Joo tota topeliaanista hehkua Eskillä on piisannut. Nyttemmin lie paskanallen nimikkeestä sanat valhe ja paska pudonneet. Vähän kyynisyyttä kehiin sanon mä.
xxx/ellauri027.html on line 571: Ensimmäisessä työelämää sivunneessa kirjassaan, vuonna 1990 ilmestyneessä Muutostekijässä, Saarinen kävi vuoden ajan viikoittain Ekbergillä Ensto-yhtiöiden perustajan Ensio Miettisen kanssa. Yhteistyö alkoi Miettisen luettua kirjan ”Erektio Albertinkadulla”. Hän oli innostunut kirjan ”aktiivisesta, vapausladatusta ihmiskuvasta ja siihen kytkeytyvästä elämän moraalista, toivon periaatteesta”. Ehkä sitä kiinnosti myös Esan useat (joskin enimmäxeen tuloxettomat) erektiot Albertinkadulla Pipsan (vai oliko se Piipsin) riippukeinussa. Miettinen oli omakohtaisesti kokenut, miltä maistuu elämä masentuneena miljonäärinä. On lerpahtanut olo. Molemmat ovat loppupeleissä yhtä mieltä siitä, että Roopen elämä ei ole elämisen arvoista. Ei hrahahlaarissa sukeltelu vedä vertoja snorkkeloinnille Pafoksen upeilla vesillä.
xxx/ellauri027.html on line 695: Luterilaisuudessa kuzumus on ollut tärkeä käsite. Saxalaiset puhuu työstä kuzumuksena, Beruf. Se on ollut luterilaisen työmoraalin kulmakiviä, hyödyllinen hämäys kun työntekijöistä oli pulaa tai ne oli muuten kalliita. Mut nythän työtä ei riitä kaikille, täytyy kexiä jotain muuta uskottavaa. Työtä ei saa enää ylikorostaa. Lutherin aikana joutava porukka pantiin luostareihin panemaan olutta ja kuoripoikia sekä kuokkimaan vihannexia. Hengellinen työ ja luostarielämä olivat kuzumusta, jossa maxutta palveltiin herroja. Uskonpuhdistaja totesi, että kaikki työ on kuzumusta ja rahallisesti arvokasta. Erilaisia töitä ei voi lähtökohtaisesti arvottaa kuzumus- tai palkkatyöksi. Eix tää alkais taas trendata näinä massatyöttömyyden aikoina? Luostariin vaan laahus vedelle ja leivälle, ja rohdinpaidat päälle. Sehän on terveellistä. Arvokasta muttei kallista. Nää käsitteet tuppaa kauppureilla menee sekaisiin.
xxx/ellauri027.html on line 1234: 1 turhimmasta päästä on moraalifilosofi Timo Airaxinen

xxx/ellauri044.html on line 301: Syyllistyn laittomuuxiin tai moraalittomuuxiin
xxx/ellauri044.html on line 385: Mutta joskin Jutte Caireniuxen metafysilliselle mietteille on ominainen suuri lyyrillisys, niin on hänen etiikkansa sensijaan varsin rationalistinen. Sääli on sille tuntematon. Sääli on "jumalan töiden paikkaamista ja parsimista" ja sixi tuomittavaa. Hän sallii puutarhansa portilla kahden tappelupukarin vuotaa verensä kuviin menemättä lääkärinä niitä auttamaan, sillä hänen moraalinsa mukaan ei ole mitään syytä pelastaa heitä. Hän vittuilee muille vähääkään välittämättä siitä haavoittaako niitä jotka joutuu hänen kylmäverisen ivailunsa kohteexi. (No mä sentään panen nää pahimmat vittuilut piiloon loukattujen silmiltä.) Hän ei tunnusta mitään sukulaissiteiden velvoitusta. Hän torjuu päättävästi sisarensa Sidonian, kirkkoherranrouvan, yrityxen päästä asumaan heidän yhteiseen lapsuudenkotiinsa Kairalaan. "Ei sisar Sidonia, vasta hautuumaalla voimme asua saman katon peitossa, sinä ja minä."
    xxx/ellauri044.html on line 585: Jotku moraaliset, Samu,
    xxx/ellauri044.html on line 586: moraaliset just kumoa!
    xxx/ellauri044.html on line 587: Juma, moraaliset sotku.
    xxx/ellauri044.html on line 617: Kas moraaliset, mut juo
    xxx/ellauri044.html on line 621: moraaliset just kumoa,
    xxx/ellauri044.html on line 1164: amerikkalaista kulutushysteriaa ja kapitalistista moraalia
    
    xxx/ellauri056.html on line 192: ”Meidän työmoraalimme ja -tapamme ovat samanlaiset. Enkä tiedä kuin yhden yhtä nopean konekirjoittajan kuin minä, ja se on meidän Katri”, Kirsti Manninen sanoo. Kymmensormijärjestelmällä. Sinä aamuna Maifret nukkui myöhään.
    xxx/ellauri056.html on line 244: Maukalle on moraali ahtaimmassa merkityxessä keinojen (lue termiittien) järkähtämätön alistaminen jonkin yleisen tehtävän suorittamiseen. Maeterlinck ehottaa et tajunta (conscience? eli omatunto) on lähtöisin moraalista.  Ezitä on nimenomaan termiiteillä. Voi ollakkin. Peilisoluja. Niillä palvellaan pesän etuja.  Se on se suurempi kokonaisuus, yleisempi tehtävä.
    xxx/ellauri056.html on line 477: Kant katsoi, että filosofiassa oli puhjennut ajattelun ”kopernikaaninen vallankumous”. Kantin perustana tälle vallankumoukselle olivat toisaalta hänen transsendentaaliseen idealismiin perustunut tietoteoriansa ja toisaalta hänen itsenäiseen järkeen perustunut moraalifilosofiansa. Nämä asettivat järjen ohjaaman ihmissubjektin tiedollisen ja moraalisen maailman keskipisteeseen.
    xxx/ellauri056.html on line 482: Moraalin suhteen Kant katsoi, että hyvän alkuperä ei ollut missään ihmisten ulkopuolisessa, ei sen enempää luonnossa kuin Jumalassa, vaan pelkästään hyvässä tahdossa. Hyvä tahto on sellainen tahto, joka toimii niiden yleispätevien moraalilakien mukaan, jotka itsenäinen ihmisolento antaa itselleen vapaasti. Nämä lait velvoittavat ihmisiä kohtelemaan toisia ihmisiä päämääränä, ei ainoastaan keinoina päästä päämäärään.
    xxx/ellauri057.html on line 805: Mitä jäljellä moraalista. Helsinki: Kirjapaja, 2002.

  • 
    xxx/ellauri057.html on line 866: Vaikka Hamsunin tuotanto sisältää siteexi kristillisviritteistä myötätuntoa köyhille ja heikoille kohtaan, hänen maailmankuvansa oli amoraalinen: Luonto on kaunis mutta armoton, ei ole puhdasta hyvää ja pahaa, on vain voimia ja vastavoimia, elämä on taistelun sävyttämää. Tollanen Norjan Pentti Linkola. Tykkäsköhän sekin puolukkasurvoxesta ja munatotista? Takuulla.
    xxx/ellauri059.html on line 279: Timo T. A. Mikkonen on pyhä keskinkertaisuus. Hei sehän on persueetikko! Se on rupusakin moraalinvartija. Laahuxen viisas.
    xxx/ellauri059.html on line 471: Girolamo (Hieronymus) Savonarola (21. syyskuuta 1452 Ferrara – 23. toukokuuta 1498 Firenze) oli italialainen dominikaanimunkki ja parannussaarnaaja. Hän saarnasi aikalaistensa löyhää moraalia vastaan.
    xxx/ellauri084.html on line 123: Vihreät ovat moraalisesti niin paljon muiden ihmisten yläpuolella, että heillä on varaa fuskata hieman. Ero peruskonservatiiviseen ihmiseen, kuten allekirjoittaneeseen, on siinä, että vihreällä sädekehällä varustettu ihminen ei aloita maailman parantamista omasta itsestään vaan muista ihmisistä.
    xxx/ellauri084.html on line 167: Bron/Broen on lusittu. Siitä olis saanut paremmin selkoa kun olis ollut vähän enemmän valoa. Ja selventävät valkoiset ja mustat hatut päässä. Ainut kiva ihminen siinä oli Saga Noren. Mä en kertakaikkiaan jaxa noita vitun poliisisarjoja ne on niin saatanan klisheisiä paskoja. Aina ne samat siirat rintaliivit päällä joissa lukee POLIISI huutamassa POLIISI 2 kättä ojossa ja bläckändekker sojossa, hätäistä supinaa ja huutoja ja kasoittain rumia ruumiita, jotain vääristyneitä poliisi-ihmisiä jotka ratkoo samalla omia skizoja kun liimaa tapettujen kuvia seinälle ja piirtää niiden väliin tussiviivoja kuin lukutaidottomat ääliöt ja kiittelee alaisia tiimityöstä. Ne on täysin moraalittomia. Ihan sama mistä maasta. Reinikainenkin oli parempi. Ja Sydämen asialla jopa. Nytkylä pidän poliiseista taas pitkän nenänvalkaisuviikon. Taisi tulla yliannostus.
    xxx/ellauri084.html on line 633: Wallu toisaalta myöntää että se "oli parantumaton mätäpaise, jollaista pahempaa ei irstaiden, moraalisesti pelkurimaisten, tunnetasolla temppuilevien mätien valkoisten miesten keskuudesta löydä." Mutta ei tämmöisellä izeruoskinnalla ole mitään arvoa, kuten tiedetään mm. Knausgaardin Knasusta. Se on erään sortin keekoilua sekin.
    xxx/ellauri086.html on line 185: Leavitt kutsuu videollaan seksuaalista häirintää esille tuonutta #metoo-liikettä ”moraalipaniikiksi” ja vähättelee kolleegan raiskaushommia.
    xxx/ellauri086.html on line 416: Tästä ei pidä tehdä mitään päätelmiä "näiden rivien kirjoittajan" säkityxestä. Se on aivan eri asia, kuten sanoin tuomittuani lasten kalliit välineurheilut ja Seijan sitten muistuttaessa Helmin razastuxesta. Kaxinaismoraali ei ole vielä mitään, oikeampi kanta on 7G-moraali. Jokaisella apinalla on oma lehmä ojassa. Monilla useampia, lehmiähän on maapallolla jopa enemmän kuin niiden apinaomistajia.
    xxx/ellauri086.html on line 748: Poen loukkaama entinen ystävä Rufus Wilmot Griswold kirjoitti Poen kuoleman jälkeen Poesta kielteisen muistokirjoituksen lehteen sekä suureksi osaksi valheellisen elämäkerran Memoir of the Author. Niissä hän kuvaili Poeta pahaksi, moraalittomaksi, synkäksi, ystävättömäksi ihmiseksi, joka oli pahasti alkoholiongelmainen. Pahaksi onneksi nämä kuvaukset jäivät elämään pitkäksi aikaa, vaikka Poen ystävät yrittivätkin niitä kumota jo tuoreeltaan.
    xxx/ellauri087.html on line 325: Keynesin mielestä apostolit oli pikemminkin kuin vesimittareita Finnträskin tai Huitilanjoen pintakalvolla. Vanha Keynes katui nuoruutensa kömmähdyxiä. Se ja sen kaverit oli olleet utopistisia immoralisteja, pilkkasivat sovinnaista moraalia ja viisaita vanhuxia, uskoivat pseudojärkeisuskoiseen käsityxeen ihmisluonnosta, olivat pinnallisia arvostelmissa ja tunteissa. Sodan jälkeen Keynes tiesi mistä kenkä puristaa: kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta. Tarpeettomalle tavaralle täytyy luoda kysyntää vaikka väkipakolla. Rupusakille on siirrettävä ostovoimaa verotuxella ja julkisella kulutuxella. Ei ei! huusi Chicagon konnajoukkio, ihan väärin! Juuri vastoinpäin! Pois rahat rotinkaisilta ja kaikki liikenevä rikkaille, niin ne perustavat yrityxiä ja palkkaavat sinne osattomat pikkurahalla. Jo lähtee bisnes kulkemaan, onni ja raha tihkuu murusina köyhimyxille rikkaiden ruokapöydästä, ja kaikki ovat win-win tyytyväisiä.
    xxx/ellauri103.html on line 79: niitä (kiitos suomentaja, ei "heitä"), joiden kiinnostus mainontaan ei kytkeydy niinkään brändien vastaiseen eetokseen kuin poliittisen korrektiuden vuosien moraalisuusintoiluun. Adbusters-lehti tuntuu ajoittain vain hieman ajanmukaisemmalta kuin viranomaisten ohjeet säästäväisen kulutuksen, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tarpeellisuudesta. Lehdessä on toisinaan varsin teräviä havaintoja, mutta sen hyökkäykset nikotiinia, alkoholia ja pikaruokaravintoloita kohtaan ovat joskus alkeellisia ja yksioikoisia. Antimainokset, joihin
    xxx/ellauri103.html on line 630: Joku William Greider niminen häiskä kirjoittaa jossain typerässä kirjassaan: "Keskittyminen joidenkin yritysten moraalisiin arvoihin eli yritysten moraalittomuuteen herättää lukijoissa liian heppoisen ja ansaitsemattoman omahyväisen reaktion. Nike on kexinyt jalkineidensa myymiseksi erityisen sairaan ideologian kātkemällä harjoittamansa julmuuden urheilun supertähtien kiltokuvien taakse, mutta miksi tuomita Nike tai Michael Jordan, kun Yhdysvaltain hallituskin on saman sairauden tartuttama?" Greiderin huomautus on aiheellinen. Tuomitaan siis koko konkkaronkka! 300 vuotta pyttyä ja myrkkypiikki mieheen!
    xxx/ellauri103.html on line 640: Brändiyritysten toiminta on jo kunnossa, nyt kun ne ize valvovat omaa moraaliaan ja ize kirjoittavat ammattiliittojen sijasta käytösohjeita (joita ne ei edes vaivaudu kääntämään siirtomaiden työn orjien kielille, vaan niitä sepustavat firmojen mainostoimistot pelkkään ostajamaiden herkkänahkaisten jakeluun). Jopa on päätön ajatus, pukki kaalimaan vartijana, milloin sellainen on toiminut? Quis custodiet ipsos custodes?
    xxx/ellauri104.html on line 510: Timo Airaxisen self help book Hulluuden houkutus osoittaa jo eka luvussa, että tämä Michelin-mies on pahasti luonnevikainen. Se on siis paha ihminen, mikä sopii hyvin siihen että se on keekoillut kaikki nämä vuosikymmenet moraalifilosofian professorina. Se on Jeseninin musta mies vaikka lihavampi.
    xxx/ellauri104.html on line 514: Egoismi, machiavellismi, narsismi, psykopatia, moraalittomuus, itsekeskeisyys, julmuus, sadismi sekä kostonhimo ovat 9 psykologien tunnistamaa negatiivista luonteenpiirrettä.
    xxx/ellauri104.html on line 1171: Olishan se toki parempi jos patriarkalismi säilyisi koko meiningissä, mutta kirkkohallituxessa ja saarnatuolissa ei siitä päästä päättämään, tehdään siis edes mitä voidaan. Tässä on Johnulla taas tämmönen sorites-argumentti, että kun et tätä klapia jaxanut, et jaxa tuotakaan, kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan. Mikä pannahisen vika muka on kaxinaismoraalissa, kun jumalakin on suorastaan kolminainen? Ei kai tässä mitään laajennettua matematiikkaa tarvita?
    xxx/ellauri113.html on line 108: V: Ennustaminen on vaikeaa, ja tulevaisuuden ennustaminen on erityisen vaikeaa, sanoi Ahti Karjalainen. Ize asiassa se ei ole vaikeaampaa kuin menneenkään, sillä jokainen päivä on uusi eilinen. Alkeelliset apinat koittaa käydä kauppaa pahansuopien jumalien kaa: anna sinä tää juttu ilmaisexi niin minä annan ilmaisexi uhreja ja läpyjä. Nykyajan jumalat on syömälakossa, niiden mustat aukot on umpeen tervattu, siis niille riittää pelkät aploodit. Tai no jonkinlainen ryhtiliike saattaa niitä miellyttää. Tit for tat, se on vanhan ajan jumalien moraali. Laplace ei enää tarvinnut sitä hypoteesia.
    xxx/ellauri116.html on line 315: Vargas Llosa oli uransa alussa vasemmistolainen, mutta kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi tyrmistyttyään siitä, että hänen aiemmin kannattamansa Fidel Castro sulki kuubalaisia keskitysleirille ja homoseksuaaleja vankilaan. ”Radikalismista en ole luopunut, vaikka olenkin heittänyt sosialismin romukoppaan.” Romaanissaan Maytan tarina (1984) hän kuvasi, miten vasemmistolaiset ja humanistit saattavat turmella moraalinsa asteittain pienillä pelkuruudesta johtuvilla myönnytyksillä.
    xxx/ellauri116.html on line 320: As of 2015, Vargas Llosa is in a relationship with Filipina Spanish socialite and TV personality Isabel Preysler and seeking a divorce from Patricia Llosa. He is an agnostic, "I was not a believer, nor was I an atheist either, but, rather, an agnostic". Se on turmellut moraalinsa asteittain pienillä pelkuruudesta johtuvilla myönnytyksillä.
    xxx/ellauri116.html on line 473: Tänä päivänä kuningatar Elisabetin seurassa on aika ajoin nähty prinssi Georgen vanhin lapsi, Kentin nykyinen herttua, prinssi Edvard. Hän on osoittanut olevansa aivan toista maata kuin isänsä. 84-vuotias herttua tunnetaan erittäin kovasta työmoraalistaan ja läheisistä väleistään kuningattareen. Kentin herttua pelkää edesmenneen isänsä mainetta ja tempauksia. Sitäpaizi hän on erittäinkin väpelön näköinen. Ei mitään raikulipoikia.
    xxx/ellauri121.html on line 112: Rakas Jeesus, siunaa meidän ruoka ja vaihda talvirenkaat. Pieni lapsi ajattelee boxin ulkopuolella, koska se ei ole vielä oppinut, miten on tapana ajatella ja miten on aina tehty. Kazomuskasvatuxen tarkoitus on saada lapsi ohjatuxi boxin sisäpuolelle. Arvotutkimuxen pioneereja on Shalom H. Schwarz, joka on ilmiselvä jutku. Lasten arvomaailmaa voi tutkia omaelämäkertamenetelmällä ja käsinukeilla. Johnilla oli Ompa-susi, joka ihmeletti kaikkea. Ompa-susi ihmelettää. Helena ja Hannu-Pekka kouluttivat lapsistansa kunnolliset käsinukeilla. Kumma että se menetelmä toimi niillä ja meillä ei. Jo pienet vauvat osaavat tehdä moraalisia valintoja. Sellasia MIT testejä: imenkö ize vai annanko toisellekin tissiä? Ajanko lysyyn vauvanvaunut vaiko vääränvärisiä lapsia? Varhaiskasvatuxen jälkeen hänestä tulee ehkä veronmaxaja. Uskonnollisista vähemmistöistä tulevia vauvoja kiusataan luterilaisessa marinaadissa. Lapset ovat taitavia arvioimaan mistä sopii puhua. Esim päähuivin käytöstä. Ihan pienet mumslimitytöt ei käytä päähuivia. Mikä on aikuisten ratkaisumalli tilanteessa, jossa vesivärejä ei riitä ihan kaikille? Turpiin vaan ja onnea. Joku jäi leikin ulkopuolelle, mitä sitten tapahtui? Kuka lohduttaisi nyytiä?
    xxx/ellauri124.html on line 100: "Nietzschen kehittely on monin paikoin raakaa, ylimielistä ja vastenmielistä. Mutta ylilyöntien ei tule estää meitä näkemästä, mihin syvyyksiin Nietzsche on sukeltanut ja selvinnyt sittenkin hengissä. Stalin teki virheitä, mutta sai sähkövalot joka kolhoosiin. Luova ihminen luovassa toiminnassa määrittää omat rajansa ja sääntönsä, ottaa oman moraalinsa luovassa toiminnassaan hänen täytyy uskoa olevansa korkealla, uskoa omaan ylemmyyteensä. Tämä on Nietzschen Jumala- luova, rajoittamaton ihminen. Nietzschen tuomiontäyteisillä etumerkeillä varustettu kielenkäyttö ajaa takaa ihmisyyttä korotettuna jumaluuden valtaistuimelle."
    xxx/ellauri127.html on line 213: kertautuu myös niin sanotussa terapiakulttuurissa – on moraalisesti aina vain
    xxx/ellauri127.html on line 689: Vladin mielestä tää olis moraalin apoteoosi. LOL.
    xxx/ellauri128.html on line 211: Luc Clapiers de Vauvenargues, Vauvenarguesin markiisi (1715–1747) oli ranskalainen moralisti. Hän oli nuoruudessaan upseerina, mutta joutui eroamaan sotilaanuralta Böömin sotaretkellä 1742 terveydellisistä syistä. Hän eli sen jälkeen sairaana ja varattomana enää muutamia vuosia. Hän julkaisi 1746 teoksen, joka mainitaan toisinaan nimellä Maximes tai sen ensimmäisen kirjoituksen mukaan nimellä Introduction à la connaissance de l’esprit humain. Teos sisältää kauniita ja vakavahenkisiä moraalisia mietteitä, joista kuvastuu pohjaltaan optimistinen maailmankatsomus, joten ne ovat jyrkässä vastakohdassa esimerkiksi François de La Rochefoucauldin kuuluisille maksiimeille.
    xxx/ellauri128.html on line 215: Joku Joseph Müller kirjoittaa kuulemma Nordisk familjebokissa, jonka Jönsy sai Tutun kirjastosta, kun en ize viizinyt: "Mutta se ansio hänellä on, että hän aikana, jolloin pilkka ja iva, itsekkyys ja epäusko olivat vallalla kaikkialla, rohkeni muistuttaa ihmisiä heidän moraalisista velvollisuuksistaan ja vaatia heitä kunnioittamaan kaikkia uskonnollisia vakaumuksia." Kuulostaa posetiivarilta. Ainoa häneltä painettuna ilmestynyt teos (1746) sisältää laajahkon kirjoitelman Introduction à la connaissance de l'esprit humain sekä pienempiä, kuten Réflexions sur divers sujets, Conseils à un jeune homme, Méditation sur la foi ja Paradoxes mêlés de réflexions et de maximes.
    xxx/ellauri128.html on line 272: Rakkaus on kristillisen moraalin verivihollinen.Max Ernst (im Ernst?)MFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 35: Tässä albumissa mennään EAT! ja FUCK! teemojen kiistellylle rajavyöhykkeelle, eli vertaillaan säännölliseen bylsintään, poikasten siittämiseen sekä kaizentaan liittyviä moraalitörinöitä turturipuluilla eli Vaakulla ja Turmiolan Tommilla. Voi siinä vähän KILL! aihettakin tulla sivutuxi ristiinsuihkinnasta äimistyneiden mustasukkiaisten puolisoiden toimesta. Aiheen sponsorina toimii sveiziläinen psykoterapeutti Calle Jung.
    xxx/ellauri129.html on line 490: Alituinen naisseura surmaa äijän moraalisest.Charles-Jean BonninMFUCK!
    xxx/ellauri130.html on line 145: Aika paljon näyttää olevan samojeditouhua. Näinköhän raamatussa mutustellaan ihmisten lihaa, kannatetaan orjuutta, syrjitään naisia jne... ja siten vielä pitävät meitä ateisteja moraalittomina?
    xxx/ellauri130.html on line 154: Ei nuissa mitään käskyä tai kehoitusta ole kun ymmärtää tekstin kokonaisuudessaan. Unohtakaa noi vanhan liiton kaverit! Kristillinen seurakunta kävi nimenomaan vallitsevaa orjuutta vastaan, koska heidän seurakunnassa kaikki olivat samanarvoisia Kristuksessa, jotkut vaan hiukka samanarvoisempia. Naisia ei syrjitä, tai ehkä vähän, ja väärän Raamatuntulkinnan kautta. Ei Paavali mitään pahaa tarkoittanut. En itse pidä ateisteja moraalittomana, on niillä moraali, vaikka huono. Raamatun väärää tulkitsemista pidän moraalittomana, siinä tapauksessa jos on saatavilla oikeaakin tulkintaa (ja sitähän on, täältä pesee). Jos on kiinnostunut Raamatun todellisesta ja oikeasta sanomasta, olisikin hyvä jättää sensaatiohakuiset sivustot ja Raamattu tulkinnat syrjään. Näin siis siinä tapauksessa että vaihtoehtoinen totuus kiinnostaa.
    xxx/ellauri130.html on line 158: Huomattavaa moraalisissa rajoituxissa on että ne on nimenomaan moraalisia (mos=tapa) sekä eettisiä (ethos=tapa), eli ne koskee maan tapoja. Yksittäinen teko kutakin tyyppiä voi olla hyvinkin perusteltua, ongelmana on vaan miten käy jos sellaiset otetaan tavaxi. Jos kaikki seisoskelisivat kadunkulmissa, kukaan ei pääsisi kulkemaan.
    xxx/ellauri130.html on line 189: J:llä ei ole mitään tekemistä moraalin kanssa.Jakob BosshartMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 412: 2-3 ihailtavaa asiaa: tähtitaivas yllä, moraalilaki alla, ja muna mustalaisen perseessä.Immanuel KantMKILL!
    xxx/ellauri136.html on line 185: Turveloita ja/tai repukoita wannabeita piisaa Quorassa vaikka kuinka. Pitäis kai munkin tehä oma lista, mutten tee, musta asioiden paneminen tärkeysjärjestyxeen on yhtä paha virhe kuin E.T.:n vainoama ajattelu. Jos sä pystyt sen oikeasti tekemään, se voi osoittaa ezun moraaliset dimensiot on vinossa. Sulla on hintalappu vaikka isoäidille. Tai sizä ehkä ajattelet et raamattu on ihan ykkönen, sanotaan siellä mitä sanotaan, eli sun järjestys on lexikografinen. Parempi kun tekisit kuin E.T. ja et ajattelis ollenkaan.
    xxx/ellauri136.html on line 603: Tässähän ne ovat jo järjestyxessä. Mut mix estetiikka on noin kärjessä? Ja mix oikeudenmukaisuus on eri asia kuin etiikka? Mitä toi hyöty on? Minne rakkaus on jäänyt? Entä ruoka ja punaviini, hei läski Timppa? Näähän on kuin pussillinen Fazerin sekalaisia. Ja tää äijä oli olevinaan moraalin professori.
    xxx/ellauri136.html on line 626: Käytännön tasolla asiassa onkin selkeä moraalinen ristiriita, mutta filosofisella tasolla isä kokee, ettei vettä voi omistaa, eikä se kuulu kenellekään. Hän opettaa Senjalle: ”Kaikki maailmassa ei ole ihmisten. tie ja vesi eivät kuulu tiemestareille, vaan tiemestarit kuuluvat tielle ja
    xxx/ellauri136.html on line 634: Tiemestarin kirja on pohjimmiltaan eräänlainen moraalitutkielma, jonka keskiössä ovat henkilöhahmojen tekemät moraaliset ja eettiset valinnat. Teoksessa on fantasiakirjamaiseen tyyliin hiukan mustavalkoinenkin hyvän ja pahan taistelu. Nooralla on valkonen stezon ja pollareilla mustat.
    xxx/ellauri137.html on line 158: Tolstoin neuvo jälkipolville: parasta mitä mies sexihaluilleen voi tehdä on (1) kokonaan ne tumpata, tai (2) elää naisen kanssa joka on siveyssipuli ja jakaa äijän uskon ja bylsiä vain istuttaaxeen toukkia; tai (3) mennä bordelliin kun panettaa; tai (4) vaihtaa naista kuin mustalainen hevosta, eikä jäädä kenenkään kaa olemaan; tai (5) rotkauttaa jotain alaikästä ja häipyä; tai (6) naida jonkun toisen puolisoa; tai (7) pahinta kaikista, elää jonkun uskottoman ja moraalittoman Sonjan parina.
    xxx/ellauri138.html on line 200: Ja täällä ollaan sotapolulla Pilin homosuojattien takia. Amerikassa on tärkeää vain peppufauni tai Monica Lewinsky! Clintonin ja Philin sopimaton käytös on häirinnyt ihmisten luksuselämää! Se on pahuus jota heidän on siedettävä vuonna 1998. Se on vuonna 1998 heidän kidutuksensa, heidän piinansa ja heidän henkinen kuolemansa. Heidän suurimman moraalisen epätoivonsa aihe, panopoika ottamassa multa suihin ja minä nussimassa perseeseen jotain faunia. Minä en ole turmeltunut vain siksi että lausuin kerran sanat "nekru" "jutku" "kommunisti" tai "maxapihvi" valkoisten opiskelijoiden kuullen. Minä en ole turmeltunut vain siksi... Kaikki tuo vyöryi Colemanin mieleen vajaassa viidessä minuutissa kun hän istui penkillä katselemassa kaunista rakennusta jossa hän oli joskus vaikuttanut lähes normaalilta.
    xxx/ellauri138.html on line 344: Koko saksalainen filosofinen kritiikki Straussista Stirneriin rajoittuu uskonnollisten käsitysten arvosteluun. Lähtökohtana oli todellinen uskonto ja varsinainen teologia. Mitä ovat uskonnollinen tajunta, uskonnollinen käsitys, se määriteltiin myöhemmässä selittelyssä eri tavoin. Koko edistysaskel oli siinä, että myös virallisesti hyväksytyt metafyysiset ja poliittiset käsitykset, oikeus-, moraali- ynnä muut käsitykset sovitettiin uskonnollisten tai teologisten käsitysten piiriin, samoin kuin siinä, että poliittinen tajunta, oikeus- ja moraalitajunta selitettiin uskonnolliseksi tai teologiseksi, ja poliittinen, oikeudellinen, moraalinen ihminen — viime kädessä »ihminen yleensä» — julistettiin uskonnolliseksi. Uskonnon herruus oletettiin ennalta. Vähitellen alettiin jokainen vallitseva suhde selittää uskonnolliseksi ja muutettiin kultiksi — lainpalvonnaksi, valtionpalvonnaksi jne. Kaikkialla törmättiin dogmeihin ja dogmiuskoon. Maailma kanonisoitui yhä laajemmassa mitassa, kunnes kunnianarvoisa Pyhä Max (Max Stirner, toim.huom.) saattoi lopulta julistaa sen en bloc pyhäksi ja siten päästä kerta kaikkiaan eroon siitä.
    xxx/ellauri138.html on line 348: Koska nuorhegeliläiset pitävät mielikuvia, ajatuksia, käsitteitä, joksikin aivan itsenäiseksi muuttamiaan tajunnan tuotteita yleensä ihmisten tosiasiallisina kahleina — aivan samoin kuin vanhahegeliläiset selittivät ne inhimillisen yhteiskunnan todellisiksi yhdyssiteiksi — käy ymmärrettäväksi, että nuorhegeliläisten tuleekin taistella vain näitä tajunnan illuusioita vastaan. Koska heidän kuvitelmiensa mukaan ihmisten suhteet, heidän kaikki tekonsa ja käyttäytymisensä, kahleensa ja rajoituksensa ovat heidän tajuntansa tuotteita, niin nuorhegeliläiset asettavat johdonmukaisesti ihmisille moraalisen vaatimuksen — korvata heidän nykyinen tajuntansa inhimillisellä, kriittisellä tai egoistisella tajunnalla ja kumota siten omat rajoituksensa. Tämä vaatimus tajunnan muuttamisesta toiseksi huipentuu vaatimukseen olevaisen uudenlaisesta tulkitsemisesta, ts. sen hyväksymisestä antamalla sille toisenlaisen tulkinnan. Nuorhegeliläiset ideologit ovat näennäisesti »maailmaa järkyttävistä» fraaseistaan huolimatta suurimpia konservatiiveja. Nuorimmat heistä ovat löytäneet toiminnalleen täsmällisen ilmaisun vakuuttaessaan taistelevansa ainoastaan »fraaseja» vastaan. He unohtavat kuitenkin, että noiden fraasien vastapainoksi he esittävät vain fraaseja ja että taistellessaan ainoastaan tämän maailman fraaseja vastaan he eivät suinkaan taistele todellista, olevaa maailmaa vastaan. Ainoana tuloksena tästä filosofisesta kritiikistä oli vain muutama ja sitä paitsi yksipuolinen uskonnonhistoriallinen selitys kristinuskosta; nuorhegeliläisten kaikki muut väitteet antavat vain lisäväriä vaatimukselle, että heidän mitätöntä selittelyään olisi pidettävä maailmanhistoriallisena löytönä.
    xxx/ellauri139.html on line 300: "Ajatuksen syvyydessä ja hänen käsittelemänsä moraalisen maailman tehtävän laajuudessa, kirjoittaa Shtshedrin, tämä kirjailija seisoo täydellissenä kummajaisena. Hän ei vain tunnusta niiden intressien laillisuutta, jotka liikuttavat tämän ajan yhteiskuntaa, vaan jopa menee pitemmälle, siirtyy ennustajan ja profeetan rooliin, jossa asettaa ei välittömien vaan myöhempien apinaston pyrkimysten tavoitteen." Tämän osoituksena Shtshedrin viittaa Idiootti-romaaniin, jossa Dostojevski "teki yrityksen kuvata sellaista aappatyyppiä, joka saavuttaa täyden moraalisen ja henkisen tasapainon".
    xxx/ellauri154.html on line 43: Sen ylevän moraalisen opetuxen ohessa, jonka tämän tarinan ozikko sisältää, eli että koska onnetar on nainen, se aina asettuu naisten puolelle ja edellyttää siten miehiltä kelvollista käytöstä, meille on käynyt selväxi, että viisauden sisällöstä 9/10 on vaiteliaisuutta. Lisäxi se räkämunkki, joka kirjoitti tämän kertomuxen, haluaa vaivihkaa antaa toisen yhtä mainion opetuxen, niittäin sen että sama izekkyys, joka solmii niin monia ystävyyssuhteita, parhaiten myös auttaa tärvelemään ne. Tästä saatte kauniimpia opetuxia ja järeämpää moraalia kuin mistään muusta kertomuxesta elämänne varrella. Nukkukaa kovalla maalla kuin ritari Hyvä Halu, ja kävelkää paljon kuin Tienkulkija-Ukko, jos haluatte vauhtia Jussi Kellonläppäänne, niin että paitanne kertoo kainostelematta mitä voimallisimmasta kohoheilahduxesta.
    xxx/ellauri154.html on line 357: Kun tässä välillä aina pyritään tiivistämään paasausten kertomaa, niin kyllä se on yxinkertaisesti se, että Herbert Simonin esittämällä tavalla apinat on termiittejä, joiden paikallinen ohjausjärjestelmä noudattaa 3 käskyä: EAT! FUCK! KILL! ja sen päälle tuleva moraalis-eettinen eli tiimisäännöstö rajoittaa näitä käskyjä pesän maxuliikenteen sujuvoittamisexi, viime kädessä tähtäimessä eusosiaalinen keko. Kaikki muu Moreaun arvostama detalji on ympäristön aiheuttamaa loiskiehuntaa. Tästä tulee ongelmia lähinnä sixi, että lisääntyminen ei ole vielä järjestetty keskitetysti niinkö hyönteisillä.
    xxx/ellauri157.html on line 143: Vielä kerran: mitä ovatkaan moraalinen hyvä ja paha? (Ei siis et Foster on pahaa.) Hyvä kumpuaa Toorasta ja hyvistä teoista. Siis law and order munat rusetilla plus vähän charityä eli altruismia mausteexi. Pimeyden voimat sikiävät valheesta, jumalanpilkasta, kateudesta, hulluudesta, julmuudesta.
    xxx/ellauri169.html on line 94: Robertsonin palvelukseen ministerinä on kuulunut kiistanalainen usko Jumalan parantavaan voimaan. Entinen 700 Clubin juontaja Jacob Söderman kritisoi myöhemmin Robertsonia siitä, ettei hänellä ollut tilaa ohjelmassa sellaisten ihmisten profiloimiseen, joilla on etenevä sairaus, jotka olivat ylipainoisia, joilla oli epäpuhtauksia, käyttivät pyörätuolia, kainalosauvoja, olivat sokeita tai sokeita, eli vammoja, jotka eivät voineet parantua, kerta Robertson piti ihmisiä, joilla on tällaisia ​​ongelmia "uskon epäonnistumisina" ja että "Robertson tarjoaa Reader's Digest -version vastauksista vaikeisiin ja vaativiin uskonnollisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin, avioliittoon, poliittisiin, seksuaalisiin ja moraalisiin käsitteisiin."
    xxx/ellauri169.html on line 110: Falwell oli kiistelty hahmo ja monet hänen lausuntonsa aiheuttivat pahennusta. Kaksi päivää syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Pat Robertson kysyi televisiohaastattelussa Falwellilta keitä tämä pitää syyllisenä iskuun. Falwellin luetteloon syyllisistä lukeutuivat pakanat, huorintekijät, käteenvetäjät, abortintekijät, feministit ja homot Hän totesi muun muassa, että AIDS on Jumalan rangaistus homoille, demokraatit tekevät Saatanan työtä ja syyskuun 11. päivän iskujen olleen Jumalan rangaistus Yhdysvaltain moraalittomuudesta. Hänen mukaansa syyllisiä iskuihin olivat kaikki ne, jotka olivat pyrkineet maallistamaan Yhdysvaltoja kuten pakanat, seksuaalivähemmistöt, feministit ja American Civil Liberties Union -kansalaisoikeusjärjestö. Myöhemmin hän kuitenkin perui lausuntonsa syyskuun 11. päivän iskuista ja pyysi jumalalta anteeksi. Ei se ilmaisexi antanut, joku vuosisata kiirastulta mätkähti.
    xxx/ellauri169.html on line 112: Falwell koki uskonnollisen kääntymyksen vuonna 1952 ja opiskeltuaan Baptist Bible Collegessa Springfieldissä hän palasi Lynchburgiin ja perusti oman kirkkonsa: Thomas Road Baptist Churchin. Pian kirkon avaamisen jälkeen Falwell aloitti viikoittaisen puolen tunnin radio-ohjelman ja vain kuuden kuukauden kuluttua Old-Time Gospel Hour lähetettiin ensi kertaa televisiosta. Falwellin seurakunta kasvoi tasaisesti ja sen ympärille perustettiin pian alkoholistiasuntola, kristillinen kesäakatemia ja leirikeskus. Vuonna 1971 Old-Time Gospel Hour pääsi kansalliseen levitykseen. Falwell määritteli itsensä alun perin fundamentalistiksi ja perusti jopa julkaisun tämän nimityksen alla. Myöhemmin hän kannattajineen näki paremmaksi kutsua itseään moraaliseksi johtajaksi kuin fundamentalistiksi. Kaverit näät menivät oikealta ohi.
    xxx/ellauri169.html on line 163: Syy miksi eliitti päätti suosia Walt Disneytä sen jälkeen kun Höyrylaiva Willie tuli ulos Hollywoodin tuoreimmalta "ihmepojalta" oli ohjata sivuun suunnaton katkeruus jonka pörssin romahtaminen oi saanut aikaan juutalaisia pankkiireita kohtaan. Hollywood, jopa ensimmäisenä kahtena vuosikymmenenä tunnettiin Babylonina ja Sin Citynä. Tiedettiin hyvin että juutalaiset johtivat elokuvateollisuutta ja monet syyttivät että Hollywoodin tuoma moraalinen rappio oli syynä tähän pörssiromahdukseen. Hallitusta vaadittiin kieltämään likaiset Hollywood-filmit. Edgar Magnin, suurten elokuvantekijöiden hengellinen johtaja, jotka olivat osa Los Angelesin B'nai B'rithiä rohkaisivat niitä jotka olivat Mispuckassa (juutalainen mafia) ja muita jotka olivat B'nai B'rith -elokuvantekijöitä että Hollywoodin tarvitsi suojella itseään asettamalla Walt Disney kristillisen "perhearvoja kunnioittavan valkoisen ritarin" parrasvaloihin.
    xxx/ellauri169.html on line 171: Monet tavalliset elokuvantuottajat olivat niin korruptoituneita että moraalikysymykset eivät koskettaneet heitä, mutta Walt Disney erotti mustan valkoisesta.
    xxx/ellauri173.html on line 380: Häneltä puuttuu häpeän tunne siinä määrin, että hän saa minut kärsimään sellaisista tunnustuksista! Naisellisen tahdikkuuden jäännös ei salaa varoita häntä siitä, että hän tästä sopimattomasta laskelman näkökulmasta katsottuna tuhoaa sydämestäni kaiken sympatian, kaiken ihailun häntä kohtaan hyytävässä kömpelyydessään! - Mitä! tämä kauneus, niin vaikuttava, on täynnä niin paljon salaperäistä moraalista kurjuutta!
    xxx/ellauri173.html on line 770: Omatuntoni turhaan huutaa minulle, että se haluis prostituoidun sydämen. Tämän ensimmäisen rakkauden minussa inspiroimat erittäin ratkaisevat pohdiskelut vieraantuivat suuresti kaikista naisista ja johtivat minut parantumattomimpaan pernaan. Aluksi kiihkeä intohimoni tämän naisen linjoja, ääntä, hajuvettä ja ulkoista viehätystä kohtaan muuttui absoluuttiseksi platonismiksi. Hänen moraalinen olemuksensa jäädytti aistini ikuisiksi ajoiksi: niistä tuli puhtaasti mietiskeleviä. Jos näkisin hänessä rakastajattaren, se etoisi minua tänään! Yhden ainoan kerran elämässäni (siellä Louvressa) tunsin sen turpoavan. Taino, ehkä vähän useamminkin. Silti vittu!
    xxx/ellauri174.html on line 176: Hän halusi vetäytyä; mutta hänen halunsa oli jo syttynyt uudelleen tässä turhassa kamppailussa ja tuntui melkein palavalta. "Yksinkertainen vitsi hänen moraalinsa ankaruudesta sai hänet jäämään.
    xxx/ellauri174.html on line 237: Itse asiassa tällaiset feminiiniset olennot – toisin sanoen ne, jotka ovat alentavia ja kohtalokkaita vain harvinaisen ja rehellisen luonteen miehille – tietävät vaistomaisesti, kuinka kekseliäimmällä tavalla antaa tälle rakastajalle kaikkien tyhjyytensä löydöt: yksinkertaiset ohikulkijat, joilla ei ole edes aikaa havaita lukumääräänsä ja vakavuuttaan. - He tottelevat hänen näkemyksensä huomaamattomilla sävyasteikoilla suloiseen valoon, joka turmelee moraalista ja fyysistä verkkokalvoa. Heillä on tämä salainen ominaisuus, että he voivat vahvistaa jokaisen rumuutensa niin tahdikkuudella, että niistä tulee etuja. Ja he päätyvät huomaamattomasti siirtämään (usein kauhean) todellisuutensa alkuperäiseen (usein viehättävään) visioon, jonka he antoivat siitä. Tapa tulee, kaikkine verhoineen; se heittää sumunsa; illuusio pahenee: ― ja loitsusta tulee korjaamaton.
    xxx/ellauri174.html on line 278: Tarkastellaanpa näitä tosiasioita tarkemmin: se on tärkeää. Sanomme, että vahingossa sattuu mielenterveyshäiriö, joka johtuu tällaisen "illallisen" savuista (ainutlaatuinen kenties tämän miehen elämässä), tässä tämä synnynnäinen tarkkailija tunnistaa mahdollisen saaliinsa, arvaa virtuaalisen aistillisuuden, vielä heräämättä. , kutoo ennakoitujen yhteensattumien verkkoaan, hyppää sen päälle, syleilee sitä, valehtelee sille ja juovuttaa sen ammattinsa mukaan - ja kostaa itsensä, itsekseen, myös sille, joka siellä - alhainen, nuhteeton, ahkera ja siveä, kauniiden lasten kanssa, odottaa ahdistuneena tätä hullun jälkeenjäänyt miestä ensimmäistä kertaa - tässä, sanon minä, hän syövyttää yhdessä yössä pisaralla kiihkeää myrkkyään tämän miehen fyysisen ja moraalisen terveyden.
    xxx/ellauri174.html on line 286: " - Jaa se ! mikä sinua vaivaa? Eivätkö tällaiset moraalinpurkaukset ole vähintäänkin vanhentuneita? Loppujen lopuksi nämä naiset ovat kauniita, kauniita; he käyttävät kaikkien tiedossa näitä keinoja ansaita omaisuuksia, mikä on nykyään elämän myönteinen puoli, varsinkin kun "yhteiskunnalliset organisaatiomme" tuskin jättävät heille monia muita. - Ja jälkeen ? Miksi ei ? Se on suuri taistelu olemassaolosta, Tapa minut tai tapan sinut nykyaikaan. Kaikkien pitää pysäköidä! Ystäväsi oli loppujen lopuksi vain naiivi, ja lisäksi vain mies, joka oli kiistattomasti syyllinen kaikissa suhteissa häpeälliseen heikkouteen, hulluuteen ja aistillisuuteen: ja epäilemättä tylsä ​​"suojelija" ylijäämälle. No, requiescat! »
    xxx/ellauri174.html on line 308: Jotain hämmentävää järkeä, aksiooma, joka syntyy näistä feminiinisistä ryhmistä, jotka kävelevät käsi kädessä miehen kanssa, on se, että heidän kohtalokas ja sairaalloinen toimintansa uhria kohtaan on suoraan verrannollinen keinotekoisuuden määrään, moraaliseen ja fyysiseen. , josta he korostavat, ― joista he pikemminkin hylkäävät ― ne harvat luonnolliset viettelyt, joita heillä näyttävät olevan.
    xxx/ellauri174.html on line 657: Sallikaa minun epäillä jonkin verran kollektiivisen olennon äkillisiä ja väitettyjä selvänäkemyksiä, joiden virhe olisi kestänyt niin kauan! Jos nyt riittäisi, että savu, joka alun perin nousi ulos kuuluisasta Papinin ruukusta, hämärtää ja häiritsee omassatunnoissanne rakkautta - itse jumalan-ajatuksen - tuhotakseen niin monet kuolemattomat, yleviä, alkuperäisiä toiveita – niin monia ikivanhoja, perustavanlaatuisia ja oikeutettuja toiveita! - Missä ominaisuudessa ottaisin vakavasti merkityksettömät kieltämisesi ja luopioiden tietävät hymysi, moraalihuutosi, jotka elämäsi joka päivä kumoaa?
    xxx/ellauri175.html on line 167: "Herra", jatkoi neiti Alicia Clary puristuksissa ja säteilevässä ilmassa, "diivojen tiedetään olevan moraaliltaan enemmän kuin siveetöntä: en jäljittele heitä tässä. Olisin jopa toivonut kunniallisempaa olemassaoloa, ja olen vain alistumassa tähän uraan... koska näen, että sinun täytyy olla vuosisadallasi! ― Ja sitten, kun voit kiistellä tavoista, jopa kummallisista tavoista ansaita omaisuuksia, huomaan, ettei nykyään ole enää typeriä töitä. Lur-Salucesista peräisin oleva vaahto valui yli kupin säteilevän mousselinin.
    xxx/ellauri175.html on line 439: Mutta - ensi pohdiskelun perusteella - tämä mahdollisuus tuntui hänestä aivan mahdottomalta. Ei: ensimmäisestä illasta lähtien Edison oli käsitellyt sitä liian voimakkaasti ja liian katkerasti sarkastisesti – ja siitä lähtien hänellä oli ollut liian paljon vapaa-aikaa kuunnella sitä, ollakseen koskaan ryhtynyt hedelmättömiin yrityksiin moraalisesti parantaa.
    xxx/ellauri175.html on line 759: Ja tämä sitäkin mielellään, koska moraalinen olento, joka ilmestyy minulle rouva Andersonissa, valvetilassa, ja se, joka näkyy minulle magneettisessa syvyydessä, näyttävät täysin erilaisilta. Hyvin yksinkertaisen naisen, niin arvokkaan, niin älykkään, jopa – mutta loppujen lopuksi hyvin rajallisten näkemysten –, jonka hänessä tunnen, sijasta, katso, tämän unen hengityksessä paljastuu nainen, täysin erilainen, moninkertainen ja tuntematon. ! Katso, tämän Sowana-nimisen nukkuvan naisen - joka fyysisesti on sama nainen - valtava tieto, outo kaunopuheisuus, läpitunkeva ideaalisuus ovat loogisesti selittämättömiä asioita! Eikö tämä kaksinaisuus ole hämmästyttävä ilmiö? Kuitenkin – vaikka intensiteetti on vähäisempää – tämä ilmiö on todistettu, havaittu, tunnistettu kaikissa kohteissa, jotka on altistettu vakaville magnetisoijille, ja Sowana on ainoa poikkeus erityislaatuisen neuroosinsa ansiosta vain esimerkkinä epänormaalista täydellisyydestä. tämä fysiologinen tapaus.
    xxx/ellauri176.html on line 541: Freudin mukaan lapsi tuo maailmaan niin sanottuja "polymorfisia perversseja" asentoja, jotka voivat ilmetä erilaisissa parafilioissa seksuaalisen viiveen läpimurtojen aikana (Termiä perversio ei käytetä pejoratiivisesti (pejoratiivisesti), vaan se on ihan arvoneutraali. Freud oli izekin koko perverssi, ja lähes kaikki kynäilijät ovat sitä.) Esipubesoiva lapsi on alttiimpi paraphilialle kuin useimmat aikuiset, koska hänen henkiset patonsa – kuten häpeä, inho ja moraali – ovat vasta syntymässä iästään riippuen. Lapsuudessa laukaistuja paraphilioita ovat muun muassa seuraavat seksuaaliset taipumukset:
    xxx/ellauri178.html on line 119: Mutta kaikkein eniten Philip Roth on vanhan testamentin juutalainen, samalla lailla moraalisesti toivottoman alamittainen kuin ne. Izekäs, tunteeton, omanvoitonpyyntinen ja kostonhimoinen, vuoroin kukkoileva, vuoroin nöyristelevä.
    xxx/ellauri186.html on line 388: Rainer Maria Rilken syvämietteinen sonetti ´Archaischer Torso Apollos', johon Kepesh nolottavasti päättää monologinsa, sisältänee myös "Rinnan moraalisen sanoman" - jonsei muille niin Pilille itselleen. Tajunta pakottaa tiensä ja tahtonsa halki harmaan kiven, epämuodostuneen ja epätäydellisen aineen lävitse. Muuten ei torso murtuisi ulos ääriviivoistaan kuin pimeä tähti: eihän sillä ole sitä 1 paikkaa jota et siis näe. Sinun on se siihen kuviteltava.
    xxx/ellauri186.html on line 409: Claire oli ainoa Pilin naisista joka oli kieltäytynyt anaaliyhdynnästä. Pili valitti kun Claire ei suostunut nielemään sen runkkua. Joo hei tää on selvää piilohomostelua. Pilin kähärät niskakarvat ja viivamainen suu tekee siitä erehdyttävästi juutalaisen kyrvän näköisen. Clairen pitää lutkuttaa sitä vielä tissinä. Työntää sen 7 tuuman nisää sisäänsä. Eri ällöä. Tarinan moraali on: todellisuus on moraaliton. Todellisuudessa on tyyliä. Todellisuus on valkomekkoinen vanha partapozo. Tissi tai pippeli, Phil on aina samanlainen vitun narsistinen perse. "Mixi minun ei pitäisi sitä saada jos minä haluan sitä? Pidätän henkeäni ja lyön päätä lattiaan kuin Riitta pienenä." Hyvä että kuoli! Joutaisi kuolla jos ei jo olisi!
    xxx/ellauri193.html on line 102: Gordimerin kirjat käsittelevät moraalisia ja psykologisia jännitteitä, joita rotujen väliset suhteet luovat hänen kotimaassaan Etelä-Afrikassa. Sentään vastusti apartheidiä. Siitä ei tykänneet mustat eikä valkoiset.
    xxx/ellauri193.html on line 479: id="21629">

    2-naismoraalia

    
    xxx/ellauri193.html on line 484: "moraali" on aivan mätä. Saako
    xxx/ellauri193.html on line 567: Ranskis kasarileffassa junaonnettomuudesta selvinnyt osaton tyttö Helene pääsee vahingossa varakkaan viininviljelijäperheen pojan lesken vaihdokkaaxi ja kiintyy vähitellen koko perheeseen, varsinkin kilttiin anoppiin Lenaan ja pikkuveli Pierreen. Kun psykopaatti vauvan isä tulee vainoamaan perhettä, Helene puukottaa sen kuoliaaxi, Pierre kätkee ruumiin ja Lena ottaa syyn niskoilleen. Kaikki ovat onnellisia. Tää oli hyvä ohjelma, tästä mie pidän. Tää on mun moraalikäsitysten mukaista: hyvät on kilttejä toisilleen ja pitää yhtä, paskiaiset tapetaan muitta mutkitta. Kikka on vaan siinä että tietää lähimmäisensä. Paskiaisen määritelmä riippuu puolesta.
    xxx/ellauri195.html on line 55: Yhteinen moraalikoodimme säätelee sitä, mitä pidämme hyvänä ja mitä pahana. Tällaiset käsitykset myös ohjaavat käyttäytymistämme ja päätöksentekoamme. Tässä tutkimuksessa kartoitamme, millaisia asioita ihmiset pitävät yleensä hyvinä ja pahoina, ja kuinka usein he tällaisia asioita tekevät.
    xxx/ellauri200.html on line 515: Ihan ei jaxanut lukea Mankelia eilen loppuun saakka. Vähän rupes tuntumaan et Mankelin modus operandi on rahastaa liberaalien kunnon ruozalaisten moraalisella kiukulla. Sankarit oli kuiteskin järjestään palefaceja ja mutiaisilla oli pelkkiä B-rooleja. Sormeton zulukafferi palvoi esi-isiä. Pääpsykopaatin musta hoito ja sen tyär ällösivät buuria mutta ottivatpa siltä silti bungalowin hyvältä seudulta, antoivat majavaa ja käristivät braaia.
    xxx/ellauri200.html on line 543: Tom Selleck on mies, jolla on hyvät arvot, erinomainen moraali ja myötätunto; nämä ovat asioita, jonka useimmat meistä jo tietävät.
    xxx/ellauri200.html on line 546: Maailmasta on tullut todella erilainen paikka, mutta meidän ei tarvitse hylätä toivoa, kunhan säilytämme moraalimme ja muistamme, että tästäkin selvitään.
    xxx/ellauri201.html on line 184: Sandhamniin oli muuttanut rikkaita sveizinruozalaisia. Stigin Heikki Herliniä muistuttava toimexiantaja väitti olleensa kunnian mies vaikka kapitalisti. Tarkoittaa että pitää sanansa ja lunastaa lupauxensa. Voi helkkari. Sekö muka tekee tyypistä hyvixen? Kamasaxan moraali. Samanlaisia oli sen uuden saxalaisen Liisan ja Lotan kermaperseisemmän kaxosen porukat. Tuli mielen Jarmo ja Masino: ei voi sijottaa, sanoo omistajaperhe surullisesti pyöritellen päätä. Mutta niinhän sen määrittelee hyvä kirjakin: jumala pitää lupauxensa ja jeesus lunastaa. Nekin on kamasaxoja, lumppukauppiaita juutalaisia. Lunastetut pukeutuvat pilven päällä puhtaanvalkoisiin halatteihin. Ne pysyvät siisteinä koska peräaukot on koko porukalta tervattu.
    xxx/ellauri202.html on line 76: Se johtuu varmaan pillereiden puutteesta. Keskeiseen osaan nousee myös Thibaultin veljesten erilaisuus - kun nuorempi vaalii moraalikäsityksiään, niin vanhempi luopuu pikkuhiljaa niistä. Martin du Gard onnistuu ihmisten luonteiden ja keskinäisten suhteiden kuvauksessa lähes täydellisesti, voikin todeta että hän on tässä kasvuromaanisarjassa yltänyt maailmankirjallisuuden A-ryhmään Nobel-tasolle. Harmi ettei hänen kirjojaan kovinkaan hyvin tunneta (ainakaan Suomessa). Se olisi tuiki tärkeää, ei niiden lukemisella muuten voi paljon kerskua. Kuitenkin kirjojen verkkainen kerronta saattaa nousta haasteeksi lukijalle. Ilmeisesti sarjan eri jaksoissa on painopiste vaihteleva eri ihmisten ja teemojen osalta. Ranskalaisessa kirjallisuudessa osataan ottaa kaikki irti ihmisten vastenmielisistä piirteistä.
    xxx/ellauri202.html on line 133: Tämä osa on selkeä. Antoinella on paljon vastuuta, eivätkä tapaukset luo toivoa. Antoine pohtii moraaliaan. Häneltä yritetään saada morfiinia, joka on varsin käytetty lääke tuolloin. Useimmat Antoinen potilaat olisivat parantuneet antibiooteilla, mikä ei voi olla kismittämättä kunnon lekuria. Hän joutuu punnitsemaan moraalia myös parantamisen ja kuoleman jouduttamisen välillä. Hän ei jouduta kuolemaa, valtavista kärsimyksistä huolimatta.
    xxx/ellauri208.html on line 413: ihmisen moraalista kasvua. Perheensä ja yhteisönsä puolesta
    xxx/ellauri215.html on line 114: Muijat huokailee että AAaah ku olis vielä sellasia ihania miehiä jotka on lihaksikkaita, hyvän näkösiä, hauskoja, menestyviä tai rikkaita ja jotka olis vielä lojaaleja vain yhdelle naiselle!! Ihana vatsku on sellanen mutta ai saatana kun olisin itse valmis rikkomaan sen lojaalin miehen suhteen koska tahansa koska olen itse moraaliton ja kevytkenkäinen, ei niin menestynyt tai rikas nainen joka nyt vaan haluaa 5/5 miehen koska on ihan kaunis ja hyvä perse.
    xxx/ellauri215.html on line 243: Wikipedia: Psykopatia on viralliseen tautiluokitukseen kuulumaton luonnehäiriö, jota voidaan mitata luotettavasti. Sille ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopatiasta kärsivää henkilöä kutsutaan psykopaatiksi. Psykopaatille tyypillisiä piirteitä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan luokitella psykopaateiksi.
    xxx/ellauri218.html on line 496: Mitä nainen lukee? Näyttää dekkarilta. Paljon moraalista mätää. Sellaista apinat kesällä lukevat. Jengien paljas rehentely, että ottaakin pannuun sellainen, vitun pellejä.
    xxx/ellauri224.html on line 186: Olis jäänyt Abrahamilta Sale siittämättä jos Marylta tai Ellisiltä olisi kysytty. Me olemme kumpikin outoja juutalaisia. Mutta minä haalin huomattavan omaisuuden, mikä on kyllä hyvin juutalainen juttu. Salen mielipuuhaa on kuvailla omituisia hyyppiä. Siinä se muistuttaa vähän Dickensiä. Eise oikeestaan välitä moraalista eikä juonesta, ei senkään vertaa kuin Dickens välitti.
    xxx/ellauri228.html on line 322: Haastattelussa Lem sanoi, että romaani "on aina ollut mehukas saalis kriitikoille", ja tulkinnat vaihtelevat freudilaisuudesta, kontaktin kritiikistä ja kolonialismista, antikommunismiin, jälkimmäisen näkemyksen kannattajat katsovat, että valtameri edustaa Neuvostoliittoa ja avaruusaseman ihmiset edustavat Keski- ja Itä -Euroopan satelliittimaita. Hän kommentoi myös vuoden 1976 painoksen kirjan kannen hämärtymisen järjettömyyttä, jonka mukaan romaani "ilmaisi kirjailijan humanistiset uskomukset ihmisen korkeista moraalisista ominaisuuksista". Lem totesi, että freudilaisen idean julistanut kriitikko todella erehtyi perustamalla psykoanalyysinsä englanninkielisen käännöksen vuoropuheluun, kun taas hänen diagnoosinsa kompastuu alkuperäisen puolalaisen tekstin idiomeihin.
    xxx/ellauri231.html on line 407: Siellä oli Venäjä, jossa asui mahtava perhe, joka oli luotu lukemattomien sukupolvien siunatulla työllä.... Mitä heille sitten tehtiin? He maksoivat hallitsijan syrjäyttämisen tuhoamalla kirjaimellisesti koko kodin ja ennenkuulumattomalla veljesmurhalla.... Paskiainen, moraalinen idiootti syntymästä lähtien, Lenin esitteli maailmalle toimintansa huipulla jotain hirvittävää, hätkähdyttävää, hän rikkoi maapallon suurimman maan ja tappoi miljoonia ihmisiä, ja kirkkaassa päivänvalossa siitä kiistellään: oliko hän ihmiskunnan hyväntekijä vai ei?
    xxx/ellauri231.html on line 412: 1920- ja 1930-luvuilla Buninia pidettiin bolshevismin romahtamista odottavan ulkomaalaisten sukupolven moraalisena ja taiteellisena edustajana. Hän oli elävien venäläisten kirjailijoiden joukossa arvostettu vanhempi henkilö Tolstoin ja Tšehovin perinteelle uskollisena. Hänestä tuli ensimmäinen venäläinen, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon, joka myönnettiin hänelle vuonna 1933 "venäläisen klassisen proosan perinteiden seuraamisesta ja kehittämisestä siveellä ja taidokkaalla". Per Halstroem pani juhlapuheessaan merkille palkitun runollisen lahjan. Bunin puolestaan ​​ylisti Ruotsin Akatemiaa maanpaossa olevan kirjailijan kunnioittamisesta. Puhuessaan Akatemialle hän sanoi:
    xxx/ellauri233.html on line 377: Missä kohen Jamesin Blackthornen seikkailut poikkeavat esikuvastansa Adamsista? No mietitään - tää on romaani, eikä pelkkä rags to riches tositarina. Ei siis riitä pelkkä (E), pitää olla paxulti myös (K) ja (F). Näyttää siinä olevan kaikenlaista nujakointia, ja aika pian on jonkin verran myös japsunaisten nussintaa (sitähän oli Aatamilla kyllä izellään). "As they spend more time together, Blackthorne comes to deeply admire both Toranaga and (specifically) Mariko, and all three secretly become lovers." Samainen Mariko (joka on sentään vaan japsulainen nainen) silputaan smithereeneixi. "However, she and Blackthorne and the other ladies of Toranaga's "court", escape into a locked room. As the ninja prepare to blow the door open Mariko stands against the door and is killed by the explosion." No jäähän Toranagalle vielä "Lady Anjin". Entäs moraali? "Blackthorne is torn between his growing affection for Mariko (who is married to a powerful, abusive, and dangerous samurai, Buntaro), his increasing loyalty to Toranaga, his household and consort, a "Willow world" courtesan named Kikuli, and his desire to return to the open seas aboard Erasmus so he can intercept the Black Ship fleet before it reaches Japan." Onpa hienoa: (E,F,K) konfliktoituvat! "There are other recurring themes of Eastern values, as opposed to Western values, masculine (patriarchal) values as opposed to human values, etc."
    xxx/ellauri235.html on line 145: Hänellä on moraalinen keskus ja hän on epämiellyttävä ja pitää ruumiillisesta rangaistuksesta. Mutta vaikka hän ei nauttisi tehtävästä, kuten kölihaalauxesta tai mastoon kiipeämisestä, virheellisiksi katsomiensa käskyjen noudattamisesta tai rangaistuksen jakamisesta 7-häntäisellä kissalla, hän tekee mitä tarvitsee valittamatta. Hän ottaa vaikeudet vastaan ​​armollisesti.
    xxx/ellauri237.html on line 350: Elokuvakriitikko Helena Yläsen mielestä kertoja on ajoittanut Rokan ilmestymisen romaaniin tarkan harkinnan perusteella. Kerronta on tullut suvantovaiheeseen ja saa Rokasta uuden moottorin. Sotilaana Rokka on ennen kaikkea pragmaattinen: hän nauttii sotimisesta, mutta ei tappamisesta, koska hän ei tunne vihaa vihollista kohtaan. Hänen mielestään sodassa on vain kaksi vaihtoehtoa, tappaa itse tai joutua tapetuksi, joista ensinmainittu on mieluisampi. Vangiksi saamassaan kapteeni Baranovissa Rokka tunnistaa heti ihmisen ja tarjoaa tälle kovaa teetä. Rokan ainoa, mutta sitäkin suurempi motiivi hänen osallistumiselleen sotaan on hänen kotiseutunsa, talvisodan seurauksena Suomelta ryöstetyn Karjalan kannaksen saaminen takaisin, kun taas Syvärillä hänellä ei ole mitään tekemistä. Rokka ei ole ajattelija, vaan hän jättää sodan moraalin pohtimisen muiden tehtäväksi. Haha, ei sodalla ole moraalia, se on ihan moraalitonta.
xxx/ellauri239.html on line 106: Wu wei (kiinaksi: 無為; pinyin: wúwéi) on muinainen kiinalainen käsite, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "unteluus", "hervakkuus","tyhjäntoimittaminen", tai "löröä, älä tee". Wu wei nousi kevään ja syksyn aikoihin kungfutselaisuudesta tärkeäksi käsitteeksi Kiinan valtiotaidossa ja taolaisuudessa. Sitä käytettiin yleisimmin viittaamaan ihanteelliseen hallintomuotoon, johon kuului keisarin ponneton käyttäytyminen. Se kuvaa ristiriitaisen henkilökohtaisen harmonian, vapaasti virzaavan spontaanisuuden ja laissez-fairen tilaa, ja se tarkoittaa yleensä myös asianmukaisemmin hengen tai mielen tilaa, jossa kungfutselaisuus on sopusoinnussa sovinnaisen kauppiasmoraalin kanssa.
xxx/ellauri239.html on line 812: Friedrich Nietzschen kirja Hyvän ja pahan tuolla puolen on kulunut useimpien massamurhaajien käsissä. Valkoinen raivo liittyy flash back -tyyppisiin uudelleen dissosioitumisiin. Jokin alkuperäisen trauman kaltainen ärsyke saattaa laukaista sen. Nyt mulla on meneillä Hyvän ja pahan alkuperä, jossa mursuwiixi korvaa hyvän ja pahan vastakohdan hyvällä ja huonolla. Hyvä ja paha koskee elukoiden päämääriä. Hyvä on niiden mukaista ja paha vastustaa niitä. Hyvä ja huono koskee päämääriä edistäviä keinoja: hyvä edistää niitä paljon, huono vähän. Eli Nietzsche sivuuttaa koko etiikan pääkysymyxen otaxumalla että päämäärä on jo tunnettu (nim. mursuwiixisten Herrschaft), ja sitä hyvin edistävät arjalaiset on hyviä ja mutiaiset huonoja. Tavallinen apinamoraali sanoo että hyvä on sellainen naapuri joka toimii mun hyväxi ja paha sellainen joka vastustaa mua.
xxx/ellauri239.html on line 814: ”Äly tai sosiaalinen vuorovaikutus eivät heikkene, mutta etiikka, moraali ja tunnemaailma kytkeytyvät pois päältä. Dissosiaatio on se mikä selittää, että ihminen voi nauttia tappamisesta ja toivottaa hyvää matkaa helvettiin.”
xxx/ellauri250.html on line 685: Ei vittu tän ihmishirviön esimerkki elävästi todistaa sen minkä Darwin olisi voinut jo etukäteen sanoa: ei voi olla mitään oikeasti kaikille toimivaa moraalia johonka kaikki olisivat tyytyväisiä, koska tää on kaikki olemassaolon kilpailua, nolla tai suorastaan väheneväsummapeliä, game of attrition ilman tasapelejä. Se minkä Singer ahtaa taskuihinsa on pois toisilta, kazo vaikka Australian alkuperäislajeja ja vaaleanpunaisten apinoiden siellä vääjäämättä tuhoamaa luontoa. Kaikki ei voi voittaa, mutta kaikki voivat hävitä, ja toivottavasti häviävätkin mahd pian koko pallolta. Lisää inhottavia personisteja löytyy albumista 260.
xxx/ellauri250.html on line 829: Se että kukot nokkivat toisiltaan silmät kilpaillessaan kanoista ja että apinakoiraiden koittaessa samaa kotona se on apinoista jotenkin ymmärrettävää ja luvallista, se ei ole meemi vaan päinvastoin se on geeni. Tästäkin voisi tehdä MIT:n moraalipelin jolloin huomattaisiin että tää periaate on universaalinen.
xxx/ellauri252.html on line 341: Vain muutamia päiviä aiemmin virkaansa nimitetty arkkipiispa korosti, että sivistys vaatii ennen kaikkea moraalia: "Vapaus on olemassa ja vapautta on vaalittava, mutta joka vapauttaan käyttää, hänen on oltava valmis siihen, että toisetkin käyttävät vapauttaan ja panevat suunsoittajan kalterien taa."
xxx/ellauri252.html on line 387: Sodan aikana ja heti sotien jälkeen avioliittojen, avioerojen ja eronneiden vihkimisten määrä kasvoi. Kirkonmiehissä tämä sai aikaan moraalisen paniikin. Kirkko vihkimällä ”syntikumppanit” uuteen avioliittoon sulkee näiltä paluutien parannukseen. Martti Simojoki kannatti ehdottomasti vihkikieltoa. Paasikivi torppasi. Martti Simojoki vastusti ehdottomasti Hannu Salamaa. Urkki torppasi. Bugger it!
xxx/ellauri252.html on line 427: Eli Beckin haastattelema kampaaja ei ollut Moosexen lain mukaan syntinen, eikä liioin sitä nussinut läski filmiohjaaja. Kyseessä oli ihan reilu bisnis tränsäxön. Sjövall Wahlöö ovat tässä aivan Moosexen linjoilla. Moraalin muutoxen takana on pilleri. Haikara? Sen tulosta me päätämme ihan ize. Kun ei-toivotut lapset saa torpattua ilman eri käskyä, kuka kaipaa kiveen hakattua moraalia? No ehkä Martti Simojoki: Kirkko ja eronneitten vihkiminen. Kirjapaja, 1948, vide infra.
xxx/ellauri252.html on line 443: Ketähän toi poliisien bordelliläppä on naurattanut 70-luvulla? Kenties Spedevision kazojia. Ruåzalaisten poliisien työmoraali on täysin hukassa. Kaljua Mölleriä lukuunottamatta ovat kaikki toistensa tukassa. Stieg Larsson jatkaa siitä mihin MajPer jätti: Ruåzin säpö on läpimätä. Oikeistohallituxen pääministeri on suoraselkäinen.
xxx/ellauri259.html on line 193: ”Niin kauan kuin perusoletukset siitä, mikä tekee ihmisestä moraalisesti arvokkaan pysyvät samoina, ihminen on keskiössä. Jos halutaan hylätä eettisyys ja tietäminen, vasta silloin ollaan posthumanistisella taipaleella. Vähäisempi muutos on humanismin sisäistä hiomista.” Vitun "keskiössä". Ellottaa pelkkä sanakin.
xxx/ellauri259.html on line 315: Buddhan Gautama korosti sekä karmaa että anattā- oppeja. Buddha kritisoi oppia, joka asetti muuttumattoman olemuksen subjektiksi uudestisyntymisen ja karmisen moraalisen vastuun perustaksi, jota hän kutsui "atthikavādaksi". Hän kritisoi myös materialistista oppia, joka kielsi sekä sielun että uudestisyntymisen olemassaolon ja kielsi siten karmisen moraalisen vastuun, jota hän kutsuu "natthikavādaksi". Sen sijaan Buddha väitti, ettei ole olemassa olemusta, mutta on olemassa uudestisyntyminen, joten karminen moraalinen vastuu on välttämätön. Buddhan karman puitteissa oikea näkemys ja oikeat toimet ovat välttämättömiä vapautumiselle.
xxx/ellauri259.html on line 317: Hindulaisuus, jainismi ja buddhalaisuus vakuuttavat kaikki uskoa uudestisyntymiseen ja korostavat moraalista vastuuta tavalla, joka poikkeaa buddhalaisia ​​edeltäneistä materialistisista intialaisten filosofioiden kouluista. Intian filosofioiden materialistisia koulukuntia, kuten Charvaka , kutsutaan nihilistisiksi kouluiksi, koska ne väittivät, että kuolema on loppu, ei ole kuolemanjälkeistä elämää, ei sielua, ei uudestisyntymistä, ei karmaa ja kuolema on. tila, jossa elävä olento on täysin tuhoutunut, hajotettu. Juu ei toi materialismi pelitä kun pitää laahus pitää herran nuhteessa, kyllä siinä hommassa pelko ja toivo on välttämättömiä.
xxx/ellauri259.html on line 319: Buddha kritisoi materialistista nihilisminäkemystä, joka kielsi uudestisyntymisen ja karman, toteaa eräs länkkäri Damien Keown. Sellaiset uskomukset ovat sopimattomia ja vaarallisia, totesi Buddha, koska ne edistävät moraalista vastuuttomuutta ja aineellista
xxx/ellauri259.html on line 743: Esimerkixi toisessa kohtauksessa Reuna tekee seksuaalista väkivaltaa tarinaan muuten liittymättömälle gangsterienheilalle, mutta paljastuu impotentiksi, ja nainen haukkuu häntä hintiksi. (Vihjaus, että nainen oikeastaan halusi tulla raiskatuksi, ei moraalisesti ehkä ole aivan trendikäs, mutta mieluisa meemi esimerkiksi 1970-luvun amerikkalaisen rikoselokuvan mielenmaisemassa. Miten nostalgista.)
xxx/ellauri268.html on line 532: Markiisi de Sateen nimestä on johdettu sana sadismi. Sateen filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä ateismi. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Näissä kohdissa Sade muistuttaa 1800-luvun lopulla kirjoittanutta Friedrich Nietzscheä. Myös Sade pitää kristinuskon moraalia luonnonvastaisuutena. Hänen mielestään ihminen ei ole eläimiä ja kasveja kummempi, vaan on pelkästään osa luonnon kiertokulkua. Ize asiassa ihminen on täysi paska. Kenties tärkeimmäksi Sateen pilkan kohteeksi joutuu kuitenkin perhe ja lisääntymiseen tähtäävä sukupuolimoraali. Sateen ajattelussa näistä sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus uutta elämää kohtaan ovat elämän korkeimpia päämääriä.
xxx/ellauri268.html on line 535: Sateen niteen Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat. (La philosophie dans le boudoir, 1795.) on suomentanut Tommi Nuopponen, onkohan se sukua sille vaasalaiselle termi-Nuopposelle.
xxx/ellauri281.html on line 224: Enrico Morales länkkärikavereineen ovat totaalisen moraalittomia luikureita. Ukrainan hyökkäyssota on niille haaste mutta samalla myös valtava opportunity.
xxx/ellauri281.html on line 502: Vuotta 1944 leimasi paizi Ihantalan puolustustaistelu myös Millerin ensimmäinen näytelmätuotanto Broadwaylla. Draama "Mies, joka oli niin onnekas" hahmotteli jo Millerin tulevaisuuden työlle tyypillisiä aiheita - ihmisen moraalista hinnoittelua, hänen psykologiaansa ja käyttäytymistään sosiaalisessa liikeympäristössä. Tämä kirjailijan yritys yhdistää esikaupunkien tragedia, "kansan" realismi ja ironinen farssi yhden teoksen puitteissa kesti vain neljä iltaa ja sai kriitikoilta tuhoisia arvosteluja.
xxx/ellauri281.html on line 508: 1950-luvun ensimmäisellä puoliskolla Miller jatkoi töissään amerikkalaisen yhteiskunnan paradoksien ja moraalisten dilemmien paljastamista, jossa julistetaan yksilöllisyyden ylivaltaa, mutta käyttäytymisnormeja asettaa jäykästi julkinen moraali, maahanmuuttajien kansakunta, jossa siitä huolimatta. tämä "muukalaisen" pelko elää jatkuvasti ja uusia vihollisia keksitään. Näytelmäkirjailijan sanoin: "Kun ymmärrät, että ortodoksisuus on välttämätön, sinun on pakko kokea inkvisiittiö". Näytelmä " The Upokas " oli omistettu tälle aiheelle, ja se kritisoi ankarasti mcarthyismia 1950-luvun alussa. Katsojalle metafora aiheutti hämmennystä ja jopa ansaitsemattoman loukkauksen tunteen monissa amerikkalaisissa, ja Martin Beck -teatterissa 22. tammikuuta 1953 debytoinut draama kesti alle 200 esitystä. Mutta kaksi vuotta myöhemmin, Joe Stalinin ja Joe McCarthyn kuoltua, se lavastettiin uudelleen suurella menestyksellä. Huolimatta yleisön viileästä vastaanotosta se voitti Donaldson- ja Tony-palkinnot jo vuonna 1953, ja vuonna 1958 se sai myös Obi Wan Kenobi palkinnon, joka myönnettiin saavutuksista off-Broadway- teatterissa.
xxx/ellauri286.html on line 233: Tämä tarkoittaa myös muutosta moraalin paradigmassa: valhe on Venäjällä valtiollinen normaalitila, mitä se ei Neuvostoliitossa todellakaan ollut. Eikä lännessä, ehei!
xxx/ellauri286.html on line 576: Muita oireita voivat olla epävarmuus identiteetistä, moraalista ja arvoista; vainoharhaisia ​​ajatuksia stressaantuneena; depersonalisaatio; ja keskivaikeissa tai vaikeissa tapauksissa stressin aiheuttamia katkoksia todellisuuteen tai psykoottisia jaksoja. BPD:tä sairastavilla henkilöillä on usein samanaikaisia ​​​​sairauksia, kuten masennus- ja kaksisuuntaiset häiriöt, päihteiden käyttöhäiriöt, syömishäiriöt, posttraumaattinen stressihäiriö ja tarkkaavaisuus-/hyperaktiivisuushäiriö.
xxx/ellauri287.html on line 218: Διαπονέομαι, "olla ärsyyntynyt" kuuluu semanttiseen alueeseen moraaliset ja eettiset ominaisuudet ja niihin liittyvä käyttäytyminen, alialue viha, suuttunut (Louw & Nida, 763). ESV, NASB ja NIV kääntävät kaikki sanan διαπονηθεὶς "särmättynä", kun taas HCSB kääntää sen "pahantuneeksi". Alue sallii kuitenkin laajemman tunnereaktion. Kun otetaan huomioon verkkotunnus- ja aliverkkotunnus luokittelu, on tärkeää huomata, että tämä tunne ei todennäköisesti ollut suunnattu tytölle itselleen. Tämä kohta on osa merkittyjä "me"-kohtia, mikä (kuten edellä on todettu) osoittaa, että lääkäri oli paikalla tällä hetkellä. Tarinan luonnollinen kulku osoittaa, että tytön hyväksikäyttö oli ainakin tälle ryhmälle tietoista, joka saattoi johtua hiänen jatkuvasta läsnäolostaan. Se, että διαπονέομαι sallii suuttumuksen, on hyödyllistä, koska suuttumus määritellään "vihaksi tai ärsytykseksi, jonka aiheuttaa epäreilu kohtelu". Oxford English Dictionary, 3. painos, sv “Indignation”.
xxx/ellauri289.html on line 108: He pitävät väärin ja turhaan lausutun jumalan nimen "Jehova" käyttöä välttämättömänä oikean palvonnan kannalta. He torjuvat kolminaisuuden (joka onkin hölmö ajatus), sielun luontaisen kuolemattomuuden ja helvetin tulen, joita he pitävät epäraamatullisina oppeina. He eivät noudata joulua, pääsiäistä, syntymä- tai nimipäiviä tai muita hulluja tapoja, joita he pitävät pakanallisena alkuperäisenä kristinuskona. He käyttävät mieluummin omaa omituista raamatunkäännöstään, Franzin hommaamaa New World Translation of the Holy Scriptures, vaikka heidän kirjallisuudessaan toisinaan lainataan ja viitataan naureskellen muihin raamatunkäännöksiin. Kannattajat kutsuvat yleisesti uskomuskokoelmaansa "totuutena" ja pitävät itseään "totuuden torvina". He pitävät "ihmisyhteiskuntaa" moraalisesti turmeltuneena ja Saatanan vaikutuksen alaisena, ja useimmat rajoittavat sosiaalista vuorovaikutustaan ​​muiden saatanoiden kanssa oville saarnauxeen. Seurakunnan kurinpitotoimiin kuuluu erottaminen, heidän terminsä viralliselle karkottamiselle ja muuten vaan karkottamiselle, viimeinen keino heidän mielestään vakaviin rikoxiin. Kastetut henkilöt, jotka muodollisesti lähtevät, katsotaan eronneiksi, ja heitä myös vältetään. Erotetut ja eronneet henkilöt voidaan lopulta ottaa takaisin, jos heidän katsotaan katuvan.
xxx/ellauri289.html on line 146: Pussikeitoistaan ehkä kuuluisampi Nathan Knorr nimitettiin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran kolmanneksi presidentiksi vuonna 1942. Knorr tilasi uuden Raamatun käännöksen, Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen, jonka täysi versio julkaistiin vuonna 1961. Hän järjesti laajoja kansainvälisiä teinikonventteja, perusti uusia koulutusohjelmia jäsenille ja laajensi lähetystyötä ja haaratoimistoja kaikkialla maailmassa. Knorrin johtokuntaa leimasi myös se, että lisääntyvässä määrin käytettiin selkeitä ohjeita, jotka ohjasivat todistajia heidän elämäntyylissään ja käytöksessään, sekä seurakuntien oikeudellisten menettelyjen lisääntynyt käyttö tiukan moraalisäännöstön noudattamiseksi.
xxx/ellauri289.html on line 203: Avioeroa ei suositella, ja uudelleen avioliitto on kielletty, ellei avioeroa ole saatu aviorikoksen perusteella, jota he kutsuvat "pyhien kirjoitusten avioeroksi". Jos avioero saadaan jostain muusta syystä, uusi avioliitto katsotaan aviorikokseksi, ellei edellinen puoliso ole kuollut tai sen katsotaan syyllistyneen seksuaaliseen moraalittomuuteen. Äärimmäinen fyysinen väkivalta kuten naaman pureminen, perheen tahallinen tukistamatta jättäminen ja se, mitä nimitetään "hengellisyyden ehdoton vaarantaminen" hyväksytään perusteeksi erolle.
xxx/ellauri289.html on line 209: Jehovan todistajille opetetaan, että on elintärkeää pysyä "erillään maailmasta". Todistajien kirjallisuus määrittelee "maailman" "ihmiskunnan joukoksi, lukuun ottamatta Jehovan hyväksymiä palvelijoita", ja opettaa, että se on moraalisesti saastuttama ja Saatanan hallitsema.
xxx/ellauri289.html on line 211: Todistajille opetetaan, että seurustelu "maailmallisten" ihmisten kanssa muodostaa "vaaran" heidän uskolleen, ja heitä opastetaan minimoimaan sosiaaliset kontaktit ei-jäseniin, jotta he voivat paremmin ylläpitää omia moraalinormejaan. Opiskelua yliopistossa ei suositella ja vaihtoehtona suositellaan ammattikouluja. Toisen asteen jälkeisen koulutuksen saamista pidetään "hengellisesti vaarallisena". Anthony Morris III:n, hallintoelimen jäsenen, on lainattu sanoneen: "älykkäimmät ja kaunopuheisimmat professorit yrittävät siellä muokata lapsenne ajattelua, ja heidän vaikutuksensa voi olla kamala."
xxx/ellauri291.html on line 88: Gene Roddenberry laati jo vuonna 1964 ehdotuksen tieteissarjasta, josta tulisi Star Trek. Vaikka hän markkinoi sitä julkisesti western-elokuvana ulkoavaruudessa – niin kutsuttuna " Wagon Train to the Stars" -junana, hän kertoi yksityisesti ystäville, että hän oli mallintamassa sitä Jonathan Swiftin Gulliver 's Travels -elokuvan mukaan ja aikoi jokaisessa jaksossa toimia kahdella tasolla: jännittävänä seikkailutarinana ja kökkönä moraalitarinana.
xxx/ellauri291.html on line 539: – Kun pientä Jarno Mikaelia (pojan sukunimi) ei otettu Vantaan kaupungin kunnalliseen hoitopaikkaan annettiin päämiehelleni Vantaan kaupungin viranomaisten toimesta (hoitajan) nimi ja osoite ns. yksityiseksi perhepäivähoitopaikaksi. Näin ollen se, että (hoitajan nimi) luona olosuhteet olivat sellaiset kuin nyt jälkikäteen on ilmennyt, mm. hoitajan epänormaalina käyttäytymisenä ja toisten lasten ehkä torjuvana reaktiona, on ainakin moraalisesti myös Vantaan kaupungin viranomaisten vastuulla, mitenkään vähexymättä Putinin osuutta asiaan, omaisten asianajaja huomautti.
xxx/ellauri292.html on line 311: Abigail on myös listattu yhdeksi seitsemästä juutalaisesta naisprofeettasta, muut kuusi ovat Mirjam, Debora, Hanna, Saara, Hulda ja Esther. Moraalisen luonteensa vuoxi Abraham Kuyper väittää, että Abigailin käytös osoittaa "mielenkiintoisimman luonteen ja horjumattoman uskon", mutta moraalittomammpi Alice Bach pitää häntä kumouksellisena. Adele Berlin puolestaan asettaa vastakkain Abigailin (a) tarinan Batseban (b) tarinan kanssa. Yhdessä (a) vaimo estää Davidia murhaamasta typerää ja ahnetta miestään. Toisessa (b) Daavid määrää hyvän miehen kuolemaan, koska hän haluaa hänen vaimoaan. "Abigail-tarinassa (a) Daavidin, potentiaalisen kuninkaan, pili nähdään yhä vahvempana ja hyveellisempänä, kun taas Batseban tarinassa (b} hallitseva munarakki näyttää römpsänpuutteensa yhä avoimemmin ja alkaa menettää sukunuijansa hallinnan." (Detaljit kz. albumia 156.)
xxx/ellauri295.html on line 558: Gottlieb Klein valittaa aikansa teologisesta gurusta A. Hartnackista, että tämä ei kyennyt "liikkumaan itsenäisesti rabbiinisen kirjallisuuden alueella". Klein väittää myös, että Paavali ei oikeastaan tehnyt mitään radikaaleja itsenäisiä ratkaisuja lähetystyössään. Jerusalemin apostolien kokous vain sovelsi pakanoihin juutalaista "derech erets" ja "haggadoot meshubbahoot" säännöstöä. Tuolloin ei vielä pakanoita koskevaa "Nooan seitsemää käskyä" oltu määritelty mutta sen moraaliohjeet olivat jo käytössä. Paavali ihan rakasti sanoja looginen ja analogia. Juuri tämä roomalaiseen imperiumiin sopiva käsitemaailma tekee Paavalin meille niin tutuxi.
xxx/ellauri296.html on line 627: Cassirer väitti että vaikka Kantin puhtaan järjen kritiikki korostaa ihmisen ajallisuutta ja äärellisyyttä, hän pyrki myös sijoittamaan ihmisen kognition laajempaan ihmiskäsitykseen, josta sielu kurkistaa kuin päivä pilvenlongan takaa. Cassirer haastoi Heideggerin relativismin mukaan sävellahjaan vetoamalla eksaktien ja moraalitieteiden löytämien totuuksien universaaliin pätevyyteen.
xxx/ellauri298.html on line 684: normien ja joskus jopa moraalin ylittämistä! Parhaan kaverin vaimon köyrimistä blissin nimessä...
xxx/ellauri303.html on line 453: "Sullon mun luonto." Laulussa, joka sisältää "varman vahvistuksen" siitä, että "Hän on minun Jumalani, minun elävä Jumalani... joka kuulee ja vastaa". Edward Kassler kirjoittaa, ettäu heprealainen Raamattu "kuvaa kohtaamista Jumalan kanssa, joka välittää intohimoisesti ja joka puhuttelee ihmiskuntaa sen olemassaolon hiljaisina hetkinä". Brittiläinen päärabbi Jonathan Sacks ehdottaa, että Jumala "ei ole ajallisesti etäinen tai irrallinen, vaan intohimoisesti sitoutunut ja läsnä". On tärkeää huomata, että "predikaatti 'persoonallinen' sellaisena kuin sitä sovelletaan Jumalaan" ei tarkoita, että Jumala on ruumiillinen tai antropomorfinen , näkemykset, jotka juutalaisuus on aina hylännyt; pikemminkin "persoonallisuus" ei viittaa fyysisyyteen, vaan "sisäiseen olemukseen, psyykkiseen, rationaaliseen ja moraaliseen". Vaikka useimmat juutalaiset uskovat, että "Jumala voidaan kokea", ymmärretään, että "Jumalaa ei voida ymmärtää", koska "Jumala on täysin erilainen kuin ihmiskunta" (kuten näkyy Jumalan vastauksessa Moosekselle, kun Mooses kysyi Jumalan nimeä: "Minä olen se, no minä, I just Am"); kaikki antropomorfiset lausunnot Jumalasta "ymmärretään kielellisinä metaforina; muuten olisi mahdotonta puhua Jumalasta ollenkaan".
xxx/ellauri303.html on line 455: Vaikka juutalaisuuden hallitseva paine on se, että Jumala on aika persoonallinen, on olemassa "vaihtoehtoinen traditiovirta, josta esimerkkinä on ... Maimonides", joka useiden muiden juutalaisten filosofien kanssa hylkäsi ajatuksen persoonallisesta Jumalasta. Tämä heijasti hänen uskoaan negatiiviseen teologiaan : Jumalaa voidaan kuvata vain sillä, mitä Jumala ei ole. Rabbi Mordecai Kaplan (juutalaisilla ei ole kovin paljon eri nimiä), joka kehitti rekonstruktistista juutalaisuutta ja opetti Amerikan konservatiivisessa juutalaisteologisessa seminaarissa, hylkäsi myös ajatuksen persoonallisesta Jumalasta. Kaplan sen sijaan ajatteli Jumalaa "voimana, kuten painovoimana, joka on rakennettu universumin rakenteeseen", uskoen, että "koska maailmankaikkeus on rakennettu mahdollistamaan henkilökohtainen onnellisuus ja yhteisöllinen solidaarisuus toimiessamme moraalisesti, tästä seuraa, että universumissa on moraalinen voima; tätä voimaa konstruktistit tarkoittavat Jumalalla", vaikka jotkut rekonstruktiolaiset uskovatkin persoonalliseen Jumalaan. Joseph Telushkinin ja Morris N. Kertzerin mukaan Kaplanin "perinteisen juutalaisen jumalakäsityksen rationalistinen hylkääminen vaikutti voimakkaasti" moniin konservatiivisiin ja reformirabeihin, jotka saivat monet lakkaamaan uskomasta persoonalliseen Jumalaan." Pew Forum on Religion and Public Life 2008 US Religious Landscape Survey -tutkimuksen mukaan amerikkalaiset, jotka tunnustavat olevansa juutalaisia uskonnon perusteella, ovat kaksi kertaa todennäköisemmin kannattaneet ajatuksia Jumalasta "persoonattomana voimana" kuin ajatusta, että "Jumala on henkilö, jonka kanssa naisilla voi olla ihmissuhde".
xxx/ellauri303.html on line 463: Heprealainen Raamattu tai Tanakh on juutalaisten pyhien kirjoitusten kaanoni ja keskeinen juutalaisen lain lähde . Sana on lyhenne , joka muodostuu Tanakhin kolmen perinteisen alajaon alkukirjaimista heprealaisista kirjaimista : Toora ("Opetus", joka tunnetaan myös nimellä Viisi Mooseksen kirjaa tai Pentateukki ), Nevi'im ("Profeetat") ja Ketuvim ("Kirjoitukset"). [21] Tanakh sisältää kaikkiaan 24 kirjaa; sen arvovaltainen versio on masoreettinen teksti. Perinteisesti Tanakhin tekstin sanottiin valmistuneen Jamnian kirkolliskokouksessa vuonna 70 jKr., vaikka tämä on epävarmaa. [21] Juutalaisuudessa termi "Toora" ei tarkoita vain Mooseksen viittä kirjaa, vaan myös kaikkia juutalaisia kirjoituksia (koko Tanakh) ja rabbiinien eettisiä ja moraalisia ohjeita (Suullinen Toora ).
xxx/ellauri303.html on line 498: Juutalainen perinne korostaa enimmäkseen suht. vapaata tahtoa, ja useimmat juutalaiset ajattelijat torjuvat determinismin sillä perusteella, että vapaata tahtoa ja vapaan valinnan harjoittamista on pidetty moraalisen elämän edellytyksenä. "Näyttää siltä, ​​että sekä Raamattu, joka kehottaa ihmistä valitsemaan hyvän ja pahan välillä, olettaa moraalista epämääräisyyttä, että rabbit, jotka päättävät noudattaa hyvää taipumusta pahan sijasta, kuuluu jokaiselle yksilölle." Maimonides intti sinnikkäästi vapaan tahdon sopivan yhteen Jumalan ennaltatietämisen kanssa (Mishneh Torah, Hilkhot Teshuvah 5). Vain kourallinen juutalaisia ​​ajattelijoita on ilmaissut deterministisiä näkemyksiä. Tähän ryhmään kuuluu keskiaikainen juutalainen filosofi Hasdai Crescasja 1800-luvun hasidilainen rabbi Mordechai Yosef Leiner Izbicasta, plus tietysti Barukh Spinoza.
xxx/ellauri303.html on line 500: Juutalaisuus vahvistaa, että ihmisillä on syntyessään halu tai halu tehdä hyvää, ja vieläzer hara (יצר הרע), taipumus tai halu tehdä pahaa. Nämä lauseet heijastavat käsitystä, että "jokaisessa ihmisessä on vastakkaisia ​​luontoja jatkuvasti ristiriidassa", ja niihin viitataan monta kertaa rabbiinisessa perinteessä. [29] Rabbit jopa tunnustavat vieläzer ha-ran positiivisen arvon : ilman yetzer ha-raa ei olisi sivilisaatiota tai muita ihmisen työn hedelmiä. Midrash ( Bereshit Rabbah9:7) sanoo: "Ilman pahaa taipumusta kukaan ei synnyttäisi lasta, rakentaisi taloa tai tekisi uraa." Seurauksena on, että yetzer ha-tov ja yetzer ha-ra ymmärretään parhaiten paitsi hyvän ja pahan moraalisina kategorioina, myös ihmisen sisäisenä konfliktina epäitsekkäiden ja itsekkäiden suuntausten välillä.
xxx/ellauri303.html on line 508: Monet juutalaiset pitävät "Tikkun Olamia" (tai maailman korjaamista) juutalaisen etiikan perustavanlaatuisena motivoivana tekijänä. Siksi käsitettä "elämän kuoleman jälkeen" ei juutalaisten mielestä rohkaistava motivoivana tekijänä juutalaisuuden toiminnassa. Todellakin, uskotaan, että jopa tässä maailmassa voi saavuttaa Jumalan läheisyyden moraalisen ja hengellisen täydellisyyden kautta.
xxx/ellauri303.html on line 513: Jumala valitsi pitkään mietittyään juutalaisen kansan olemaan ainutlaatuisessa liitossa Jumalan kanssa; tämän liiton kuvaus on itse Toora . Vastoin yleistä käsitystä juutalaiset eivät vain sano, että "Jumala valitsi juutalaiset". Tätä väitettä sinänsä ei ole missään Tanakhissa ( juutalaisen Raamatun). Tällainen väite voisi tarkoittaa, että Jumala rakastaa vain juutalaista kansaa, että vain juutalaiset voivat olla lähellä Jumalaa ja että vain juutalaiset voivat saada taivaallisen palkinnon. Varsinainen väite on, että juutalaiset valittiin tiettyyn tehtävään, velvollisuuteen: olla valona kansoille ja tehdä liitto Jumalan kanssa Toorassa kuvatulla tavalla . Rekonstruktionistinen juutalaisuus hylkää jopa tämän valinnan muunnelman moraalisesti kuolleeksi.
xxx/ellauri303.html on line 515: Rabbi Lordi Immanuel Jakobovits, entinen Iso-Britannian Yhdistyneen Synagogan päärabbi, kuvaa juutalaisten valtavirran näkemystä tästä asiasta: "Kyllä, uskon, että valittu kansajuutalaisuuden pyhissä kirjoituksissaan, rukouksissaan ja tuhatvuotisperinneissään vahvistaman käsityksen. Itse asiassa uskon, että jokainen kansa – ja todellakin rajoitetulla tavalla jokainen yksilö – on "valittu" tai määrätty johonkin erilliseen tarkoitukseen Providencen suunnitelmien edistämisessä. Amalekin siemenen tehtävä on olla. syntipukkeja. Vain jotkut täyttävät tehtävänsä ja toiset eivät. Ehkä kreikkalaiset valittiin heidän ainutlaatuisesta panoksestaan taiteeseen ja filosofiaan, roomalaiset uraauurtavista palveluistaan laissa ja hallituksessa, britit parlamentaarisen vallan tuomisesta maailmaan ja amerikkalaiset pilotoivat ns. demokratiaa moniarvoisessa kapitalistisessa yhteiskunnassa. Jumala valitsi juutalaiset olemaan "omituisia minulle" uskonnon ja moraalin pioneereiksi; Se oli ja on heidän kansallinen tarkoituksensa. He valizivat hyvän osan eikä sitä oteta hevin pois.
xxx/ellauri306.html on line 99: Apinalauma jolla ei ole moraalia muuttuu rähinöiväxi joukkioxi. Meillä moraali on altruismi. Altruismi peukuttaa charityä ja turvaverkkoja eli pakottaa meidät vaurastuneet uhrautumaan tunareiden hyväxi.
xxx/ellauri306.html on line 111: Oman edun tavoittelu edellyttää moraaliperiaatteista luopumista.
xxx/ellauri306.html on line 121: Oman edun tavoittelu ei edellytä izekkäistä moraaliperiaatteista luopumista. Heitä raamattusi mäkeen ja osta tämä kirja.
xxx/ellauri306.html on line 124: Sosiaaliset konfliktit johtuvat altruismista. Altruismi on epämoraalista! Sekä liberaalit jotka kannattavat julkista sairausvakuutusta että konservatiivit jotka peukuttavat armeijaa ovat väärässä. Maapallo ei ole pallo vaan pannukakku, jonka syön kokonaan ihan ize! (Enin osa on jo syötynä.)
xxx/ellauri306.html on line 181: Persiuksen opettajat Cornutus ja Caesius Bassus julkaisivat hänen varhaisen kuolemansa jälkeen Persiuksen ainoan teoksen, Saturae. Teos koostuu kuudesta satiirista, joissa Persius arvostelee aikansa kirjallista muotia ja yleistä rappiota. Persius käyttää runoissaan taitavasti sarkasmia ja kekseliäitä kielikuvia, ja roomalaisen satiirin perinteitä noudattaen runojen lopussa on aina moraalinen opetus. Teos oli suuressa suosiossa keskiajalla.
xxx/ellauri307.html on line 159: Jokainen moraalinen rakkauden, armon ja uhrauksen teko saa aikaan maailmanlopun, jossa viha, julmuus ja itsekkyys hallitsevat ylimpänä..
xxx/ellauri307.html on line 291: Etiikalla on keskeinen paikka filosofiassa, koska se käsittelee syntiä, hyvän ja pahan alkuperää ja moraalisia arvostuksia. Ja koska näillä ongelmilla on yleismaailmallinen merkitys, etiikan ala on laajempi kuin yleensä oletetaan. Se käsittelee merkitystä ja arvoa ja sen provinssi on maailma, jossa tehdään ero hyvän ja pahan välillä, tehdään arvioita ja haetaan merkitystä.
xxx/ellauri307.html on line 313: Hänet pidätettiin kahdesti ; hänet vietiin vuonna 1922 keskiyön kuulusteluihin Dzerjinskyn kanssa ; Kamenev oli myös siellä. … Mutta Berdjajev ei nöyryyttänyt itseään, hän ei kerjännyt, hän tunnusti lujasti niitä moraalisia ja uskonnollisia periaatteita, joiden perusteella hän ei liittynyt vallassa olevaan puolueeseen; eivätkä he vain tuominneet, ettei ollut mitään järkeä asettaa häntä oikeuden eteen, vaan hänet vapautettiin. Nyt on mies, jolla oli "näkökulma"! (Aleksandr Solzhenitsyn, Gulagin saaristossa. Kyllä luihut oikeistokonnat löytää toisensa, sen voi huomata.)
xxx/ellauri307.html on line 772: Susan on NSA:n keskitason johtaja. Susanin ansio oli nähdä tirkistelyyn sisältyvien moraalisten ongelmien ohi.
xxx/ellauri312.html on line 526: Vaikka Rorty oli olevinaan liberaali, vasemmistokommentaattorit hyökkäsivät hänen poliittisten ja moraalisten filosofioidensa kimppuun, koska ne eivät ole ollenkaan riittäviä puitteita sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle. Kaveri oli yxinkertaisesti läski elitisti.
xxx/ellauri319.html on line 94: Vuonna 1920 hän julkaisi juutalaisvastaiset teokset "Juutalaisten jälki ajanmuutoksissa" ja "Immoraalisuus Talmudissa". Hän vaati juutalaisten kansanmurhaa. Tämän jälkeen hänestä tuli lähes Adolf Hitler, ja vuonna 1920 hän liittyi NSDAP:hen (pääsylipun numero 625).
xxx/ellauri319.html on line 249: Dave ei koskaan uskonut, että hänen olisi pitänyt turvautua johonkin näin rajuun keinoon. Toisen yksityisyyteen tunkeutuminen oli vastoin hänen moraaliaan, mutta hän ei enää luottanut vaimoonsa. Ei sen jälkeen, miten vaimo oli kohdellut häntä. Dave huomasi istuvansa yksin kulmasohvassa hämärässä olohuoneessa miettimässä seuraavaa siirtoaan. Nää apinoiden keekoilut mobiililla vuosituhannella on jotain aivan kamalaa.
xxx/ellauri319.html on line 720: Joulukuukkua kutsuttiin "uteliaaksi kuukaudeksi” syystä, kirjoitti Reverend Increase Mather vuonna 1687 . Nuoret miehet ja naiset käyttivät hyväkseen joulukauden moraalista löysyyttä harrastaakseen myöhäisillan juomista ja seksiä.
xxx/ellauri337.html on line 306: Kolmanneksi, epäonnen esittäminen välineenä moraaliseen oikaisuun ennen synnin jatkumista. Se on tietoisesti, tarkoituksellisesti ja itsepäisesti tehdyn synnin tuomitseminen. Faraon tuho on hänen ylpeytensä ja ylimielisyytensä, jotka estävät häntä kuuntelemasta profeetan varoituksia ja hyvittämästä tekojaan. Paatumisesta tulee kylmää kyytiä. Jonsei tässä elämässä niin seuraavassa ainakin.
xxx/ellauri356.html on line 309: Yksi tärkeä kirjallisuuden, kirjoittamisen ja lukemisen piirre, josta Korhonen puhuu esimerkkitasolla varsinkin kokoelman loppupuolen esseissä, on emeettisyys. Se on hyvä pitää mielessä uusimmankin kirjallisuuden kriteerinä. Kyse ei ole moralismista, vaan paluusta ”aikaan ennen moraalia, siihen emeettiseen kokemukseen, jonka koemme tuntemattoman edessä”.
xxx/ellauri356.html on line 408: Rasvainen heimoveli Harold Bloom kommentoi Paglian väikkäriä "pelkkää Sontaa!", sanoen, että Sontag "oli tullut synonyymiksi matalalle lonkka-asennolle". Taliban arvioi Sontagin jaetun New Yorkin kartanon arvoksi 28 miljoonaa dollaria ja kirjoitti, että "on moraalitonta olla markkinajärjestelmän vastainen eikä asua jossain Vermontissa tai Luoteis-Afganistanissa mökissä tai luolassa."
xxx/ellauri356.html on line 463: Nojautuen ranskalaiseen perinteeseen, joka kuhisee hirviömäisiä tyyppejä (esim. kirjailija Louis-Ferdinand Célineä ), ja hämmentäen aihetta, joka perustuu "likaan" (esim. keittiöpsykoanalyytikko Jacques Lacan), Julia Kristeva kehitti ajatuksen "abjekti" sellaisexi, jonka sosiaalinen järki hylkää kun se häiritsee yhteisöllistä konsensusta, joka tukee yhteiskuntajärjestystä. "Abjekti" esiintyy vastenmielisesti jossain objektin ja subjektin välissä, edustaen minän tabuelementtejä kuten esim. runkkuisia kyrpiä ja perseitä, jotka ovat tuskin seipäällä erotettavissa toisistaan. Kristeva väittää, että subjektiksi määritellyn – osaksi itseäsi – ja objektin – itsestäsi riippumattoman olemassa olevan – rajamailla on palasia, jotka on kerran luokiteltu osaksi itseään tai identiteettiä, mutta jotka on sittemmin hylätty – abjekteja. Kristevan abjection-käsitettä käytetään yleisesti analysoimaan suosittuja kulttuurisia kertomuksia kauhusta ja syrjivästä käyttäytymisestä, joka ilmenee naisvihana, homofobiana ja kansanmurhina. Kriittisessä teoriassa abjektio ("hylky/heittiömäisyys") on tila, jossa ollaan erossa normeista ja säännöistä, erityisesti yhteiskunnan ja moraalin tasolla. Termiä on tutkittu poststrukturalismissa sellaisena, joka luonnostaan häiritsee tavanomaista ranskalaista kermaperse identiteettiä ja kulttuurisia käsitteitä.
xxx/ellauri357.html on line 170: Plötinöksen oppilaina oli myös useita naisia, kuten Gemina, jonka talossa hän asui Roomassa ollessaan, hänen tyttärensä, jonka nimi myös oli Gemina; ja Amfiklea, joka oli Aristonin, Iamblikhoksen pojan, vaimo. Kaikkien saatavissa olevien tietojen mukaan Plötinöxen oma henkilökohtainen ja sosiaalinen elämä oli korkeimpien moraalisten ja henkisten standardien mukaista (lähde: Porfyrios).
xxx/ellauri358.html on line 259: Mies voi penixensä avuilla viipyä hyvän tovin syvälläkin naisen sisässä. Hylkäämättä, tarrautumatta. Jäämättä nalkkiin kuin koiroystävämme. Heidän asiansa on silti yhteinen: etiikkaa on jo sukuelimellisyydessä. Miten niin etiikkaa? Etiikka (m. kreik. ἠθική [φιλοσοφία], sanasta ἤθος, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. Tässä sillä tarkoitetaan hyvää siitinelämää. Taipuessani miehen puoleen sääreni liikahtavat. Teen taas jokapäiväisen elämän liikkeet.
xxx/ellauri363.html on line 224: ajanviettotavat alkoivat näyttää kontrollia kaipaavilta epämoraalin pesiltä.
xxx/ellauri363.html on line 266: korjaavalla ja moraalia nostattavalla luonteella, jäi parantamisen ja kasvattamisen aate
xxx/ellauri363.html on line 344: Terapiakäytännöt yhdessä synnyttivät parantavan klinikan, joka tuotti moraalista toipumista
xxx/ellauri363.html on line 345: paternaaliseen, laitoksen johtajan persoonan ympärille rakentuvan järjestyksen avulla. Laitoshoito perustui ennemmin moraaliseen esimerkillisyyteen kuin lääketieteelliseen kyvykkyyteen. Psykiatria omaksui Pinelin ajatuksen terapeuttisen yhteisön sosiaalisesta hierarkiasta, joka heijastaa porvarillisen yhteiskunnan eltaantunutta moraali- ja oikeustajua. Järkensä menettänyt ihminen ei enää ollut syyllinen siitä, että hän oli tullut hulluksi, mutta hänen tuli hullunakin toimia moraalisesti. Hullun vastuuton toiminta oikeutti yhteisön rankaisutoimet, joista hullu pystyi syyttämään vain itseään. Potilaan oli kontrolloitava omia impulssejaan ja hyväksyttävä toiset ihmiset järkevämmixi. Pinelin mukaan laitostaminen oli itsessään hyvä asia. Hullut kärsivät riittämättömästä laitostumisesta.
xxx/ellauri363.html on line 383: Erityisesti mielisairaan naisen seksuaalisuus näyttäytyi uhkaavana, sillä se merkitsi rotuhygieenistä vaaraa. Lausunnon taustalla vaikutti pelko seksuaalimoraalin hapertumisesta ja degeneroivasta suvun jatkamisesta, sekä niiden aiheuttamista taloudellisista kustannuksista.
xxx/ellauri363.html on line 476: sukupuolimoraalia, jota muun muassa aikakauden sinisukkien feministiset kannanotot ajoivat. Aikamme siveellisyyskysymyksiä on Yrjö Weilin kustantamon vuonna 1903 julkaisema
xxx/ellauri363.html on line 478: sukupuolimoraaliin ja korostaa Heikinheimon tapaan itsekasvatuksen ja -säätelyn (izetyydytys)
xxx/ellauri363.html on line 482: Hannes korostaa yksilön moraalista vastuuta ja tahdonvapautta. Luonnonlaki ja
xxx/ellauri363.html on line 483: moraalilaki eivät hänen näkökulmastaan sulje toisiaan pois. Näkökulma oli ominainen
xxx/ellauri363.html on line 484: absoluuttista sukupuolimoraalia ajavalle argumentaatiolle, joka kokosi vapaan tahdon ja
xxx/ellauri363.html on line 651: palkitsemisen ja rankaisemisen järjestelmää, joka muotoutuu vasta käytännössä potkuista ja päänsilityxistä. Pääpoinzixi jää foucaultilaisest että negatiivinen pakko pyrittiin suljetussa laitoksessa muuttamaan potilaan ja vangin luonnolliseksi tilasuhteeksi. Rikollisen ja mielisairaan paikka oli suljetussa, yhteisön moraalitajuun nojaavassa laitoksessa, tosin lattiatasolla. Handen seinäpiirroxia peittäviin plexeihin on ilmestynyt uusi kerros graffiteja, ei yhtä hienoja mutta puhuvampia.
xxx/ellauri363.html on line 663: Mutta mixi tyhmä sotilas istuu kranaatin päälle? Mitä tyydytystä se siitä saa? Kas kun koira opetetaan ensimmäistä kertaa istumaan, sille annetaan keksi. Tätä toistetaan, kunnes koira lopulta istuu tarvitsematta keksiä. Psykologiset egoistit voivat väittää, että sellaiset teot, jotka eivät "suoraan" johda positiivisuuteen tai palkkioon, eivät eroa koiran toimista. Tässä tapauksessa toiminnasta (komennolla istumisesta) on tullut tottumuksen voima, ja tällaisen tavan rikkominen johtaisi henkiseen epämukavuuteen. Tätä ehdollistavan käyttäytymisen perusteoriaa, jota sovelletaan muihin näennäisesti tehottomiin positiivisiin toimiin, voidaan käyttää selittämään moraalisia reaktioita, jotka ovat välittömiä ja vaistomaisia, kuten sotilaan hyppääminen kranaatin selkään.
xxx/ellauri363.html on line 704: Jos niin tapahtuisi, että henkilökohtaiset ystäväni ja muut opetuslapseni olisivat valmiita tapaamaan yhdessä jonain päivänä tai päivinä vuodesta moraalin ja lainsäädännön suurimman onnenjärjestelmän perustajan muistoksi, toimeenpanijani tulee silloin tällöin. Asia, joka on kuljetettava huoneessa, jossa he kohtaavat mainitun laatikon tai kotelon sisältöineen, sijoitettava sellaiseen huoneen osaan, että koottu yritys näyttää kohtaavan. - Queen's Square Place, Westminster, keskiviikko 30. toukokuuta 1832."
xxx/ellauri376.html on line 60: Tän niteen pitäisi olla Hassen niteistä omaelämäkerrallisin. Sen perusteella Hasse Vigg vaikuttaa hizin epämiellyttävältä, kylmiöltä häiskältä. En 13-14 årig blandblodig jänta som hade läckra former och ett inkört luders ansikte. Tässäkään nopeassa mustalaistyttöskississä (aka croquis) ei nähty 1968 mitään moraalitonta. Kesällä '48 Hasse plumpsahti 12-vuotiaana siniseen maalisammioon ja siitä tuli tuollainen, ilkeä.
xxx/ellauri376.html on line 80: Vuosina 1945–1946 François Truffaut näki Sascha Guitryn rainan Le Roman d'un cheateur kaksitoista kertaa Champollion-elokuvateatterissa. Sankarista, kansanmurhaajasta, asosiaalista varkaasta, tulee hänen ihanteensa, joka ilmentää moraalia, "joka koostuu yksinkertaisesti itsensä suojelemisesta muiden moraalilta". 1946 François Truffaut, joka oli yläasteen neljännellä luokalla, sai peruskoulun tutkinnon ja lopetti koulunkäynnin. Pian rettelöivä Ransu pantiin kasvatuslaitoxeen. Kasvattajat ovat tyhmiä. Siellä François Truffautilla diagnosoitiin kuppa kurkussa, joka hoidettiin välittömästi. Hänen suhteensa äitiinsä, "ei tietenkään äitipuoli, mutta ei myöskään äiti", on kauhea, kun niitä on olemassa. Äiti "syyttelee" häntä homoseksuaalisesta suhteesta Jimin kaa. Myöhemmin hänen pakonomainen rakkautensa naimisissa olevien naisten, leskien, nuorten ja prostituoitujen välillä eivät enää lohduta häntä epäonnistumisesta Liliane Litvinin kanssa, jonka johdosta Ransu nirhi auki ranteensa. Oliko Liliane juutalainen?
xxx/ellauri376.html on line 230: Nouseva proletariaatti ei kuitenkaan saanut kirjailijalta juurikaan myötätuntoa. "Venäläisen kylän moraalin rappeutuminen johtuu usein tehdaselämän paheista", hän arvioi. Simbirsk on nyttemmin Uljanovsk ja siellä on paljon neuvostoajan rakennuxia. Se on Volgan mutkassa puolentuhatta kilometriä Ufasta länteen.
xxx/ellauri376.html on line 244: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Lydia Lotmanin mukaan tarina "antaa elävän ja laajan kuvan linnoituskylän elämästä". Kuten Dimitrin aiemmassa tarinassa "Kylä", kirjailija keskittyy jälleen maaorjatalonpoikaan, mutta tällä kertaa päähenkilön henkisestä rakenteesta ja moraalisesta luonteesta puuttuvat jo ne idealisoinnin ja romanttisen korotuksen piirteet, jotka olivat Tarinan "Kylä" sankarittarelle ominaista: Anton on "tumma, masentunut ja vetelä".
xxx/ellauri376.html on line 283: Edmée de Mauprat, quant à elle, est une jeune femme noble et vertueuse. Son personnage est empreint de douceur et de détermination, faisant d’elle un personnage féminin fort et inspirant. Leurs histoires entrelacées de passion et de rédemption nous tiennent en haleine, nous invitant à réfléchir sur la nature humaine et sur la possibilité de changer et de se racheter. Lunastusta kehiin taas. Vizi moraali on yhtä kaupanhierontaa.
xxx/ellauri376.html on line 310: Polinka, Polinka! Et tiedä kaikkea kauheaa köyhän, saastaisen elämän tukossa ja ahtaissa olosuhteissa, puutteen ja katkeran valituksen keskellä. Vanhempasi eivät ole kovin moraalisia, mutta he ovat ainakin rikkaita. Ole siitä kiitollinen kohtalolle.
xxx/ellauri376.html on line 458: Doston Teini on kehityskertomus ja sukupolviromaani. Mistä nuoriso saa arvomaailmaan mallit, kun vanhempien sukupolvi käyttäytyy moraalittomasti? Tämä on yksi Dostojevskin romaanin liikkeellepanevista kysymyksistä. Romaani ilmestyi ensin jatkokertomuksena Otetšestvennyje zapiski (”Isänmaallisia kirjoituksia”) -lehdessä ja yhtenä niteenä Pietarissa vuonna 1876. Tässä niteessä Dosto tutkii iänikuisia oikeistolaisia moraalin, vapaan tahdon ja merkityksen etsimisen teemoja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Romaani on psykologinen tutkimus Arkadyn sisäisistä konflikteista muuttuvan yhteiskunnan taustalla. Monimutkaisilla hahmokuvauksilla ja filosofisella syvyydellä "The Adolescent" on Dostojevskin kirjallisen pentateukin olennainen teos, joka tarjoaa syvällisiä oivalluksia ihmisen tilaan ja täysi-ikäisyyden haasteisiin.
xxx/ellauri379.html on line 137: Kurtz on vaarallinen mies, koska hän haistattaa vitun Yhtiön "humanistisille" aikeille Kongossa. Hän palauttaa enemmän norsunluuta kuin kaikki muut asemat yhteensä, ja tekee sen käyttämällä absoluuttista voimaa. Tämä pelottaa managerin kaltaisia ​​miehiä, jotka valittavat Kurtzin "epäterveestä menetelmästä" - vaikka Kurtz tekee vain sitä, mitä yritys tekee kokonaisuudessaan piilottamatta tekojaan hyvien aikomusten julkisivun taakse. Marlow huomauttaa, että "Koko Eurooppa osallistui Kurtzin tekemiseen", ja Kurtzin olemassaolo todistaa tämän olevan totta: Kuten Yhtiön kaltaisissa yrityksissä mukana olevat eurooppalaiset (vixi miten amerikkalaiset painottaa sanaa eurooppalaiset tässä, vaikka ize ovat mikäli mahdollista pekkaa pahempia haudanryöstäjiä), hän kuvaa Marlowin Kongossa vallitsevaa ahneutta ja himoa. Toisin kuin Yhtiö, Kurtz ei kuitenkaan ole kiinnostunut hänen imagostaan ​​tai siitä, kuinka "haitalliset hölmöt", kuten johtaja, näkevät hänet. Vaikka Bryssel on tekopyhyyden "valkoinen hauta", Kurtz on täysin avoin himoistaan. Hän kertoo Managerille olevansa "Ei niin sairas kuin haluaisit uskoa." Mutta tämä toteamus pätee kaikkiin eurooppalaisiin, jotka ovat mukana imperialistisen valtakunnan rakentamisessa: Vaikka Kurtzin leimaaminen moraalisesti "sairaaksi" mieheksi saattaa tuntua lohduttavalta, hän itse asiassa vain hieman liioittelee niitä impulsseja, joita termiittiapinoiden sydämissä on kaikkialla.
xxx/ellauri380.html on line 244: Dirlewanger itse oli ollut vaikeuksissa useiden vastenmielisten rikosten vuoksi, mukaan lukien 14-vuotiaan tytön raiskaaminen ennen sotaa, mutta hänen häpeänsä oli lyhytaikainen, ja hänet kunnostettiin (ja valtiotieteen kunniatohtorin tutkinto palautettiin) pragmaattisista syistä, nimittäin hänen halukkuutensa tehdä asioita, joita useimmat normaalit ihmiset pitäisivät käsittämättöminä, hyödyllinen voimavara SS:n amoraalisessa ympäristössä.
xxx/ellauri380.html on line 252: Dirlewanger syntyi Würzburgissa 26. syyskuuta 1895. Hän oli kauppiaan poika ja vietti suuren osan lapsuudestaan ​​Esslingen am Neckarissa sen jälkeen, kun hänen perheensä muutti sinne vuonna 1906. Hän kävi Esslinger Gymnasiumia (tunnetaan nykyään nimellä Dirlewanger-Gymnasium) ja Schelztor-Oberrealschulea. Hän suoritti Abiturinsa vuonna 1913. Hänen amoraalisen persoonallisuutensa, ml alkoholismi ja sadistinen seksuaalinen suuntautuminen, mureutti ensimmäisen maailmansodan rintamakokemukset ja sen kiihkeä väkivalta ja barbaarisuus.
xxx/ellauri385.html on line 102: Rozanovin ajatuksia vaivanneet ongelmat liittyvät moraalisiin, eettisiin, uskonnollisiin ja ideologisiin vastakohtiin - metafysiikkaan ja kristinuskoon, erotiikkaan ja metafysiikkaan, ortodoksisuuteen ja nihilismiin, eettiseen nihilismiin, satunnaiseen seksiin ja perheen anteeksipyyntöön. Uskonto on määritelmänsä mukaan liitto, yhteen kokoontuminen jne. Käsite "yksityinen uskonto" johtaa ristiriitaan.
xxx/ellauri385.html on line 218: Nej töö, se joka nimenomaan tässä yhteydessä on merkitsevää, on se, etteivät ihohuokosten moraaliset järjestelmät suinkaan ole yiumaallista alkuperää, vaan johtuvat vanhempien ja heidän edustajiensa kasvatus toimenpiteistä ja niiden vaikutuksusta pieneen tapareeseen. Keskeisiä näâs toimenpiteistä ovat ne, jotka kohdistuvat lapsen sukupuolisuutta vastaan. Lapsen panotoiveiden ja vanhempien esittämien estelyiden välillä alunperin valtinnut ristiriina jatkuu yksiön varttuessa sukupuolivietin ja moraalin välisenä vittumaisena ristiriitana. Moraalinct järjestelmät, jotka ниеkin очаt polotajuisia, ehkäisevät aikuusta naista tiedostamasta ninku sukupuolisuuden isinalaisuuksia ja hänen omaa piilotajuitta sielunelämäänså. Ne ruokkivat sukupuolisuuden torjuntaa (seksuaalivastarinta). Siinä myös selittyy, miksi yleisö kuohukzussaan settui vastustamaan havaintoa, että pikkulapsetkin ovat sukupuoliolentoja. Olisi kannattanut päästää natiaiset imuttamaan isiä ja sormittamaan äiskyä niin ei oisi tullut Hitlertä eikä holokaustia.
xxx/ellauri385.html on line 220: Kukin näistä löydöksistä (ja tässä olen maininnut vain niitä, jotka ovat meidän pääasheemme (shiitin) kannalta merkitsevimpiä) antoi jo pelkästään julkistumalla ankaran potkun taantumukselliselle moraalifilosofialle ja etenkin uskonnoliselle metafysikalle nämä kun julistivat, että moraaliset arvot ovat ikuisia, että maailmassa hallitsee objektiivinen henki, et pikkulapset ovat sukupoolisesti viattomia ja että sukupuofitominnot ovat hyväksyttävissä vain suvun jatkumiseksi. Päinvastoin, suvun jatkuminen on vain lutkutuxen ja coituxen sivuvaikutus, se on kuin Freudin suusyöpä sikaarien pureskelusta. Kuitenkaan nämä nerokkaat oivallukset eivät päässeet vaikuttamaan sinä määrim kuin niiden luonne olus edellyttänyt, sillä niille rakentuva prykoana byyttimen sosiologia samensi pääosan niiden edistyksellistä ja onnistui mullata vaan smáltook. Tässä sitä ei käy osoittaminen.
xxx/ellauri385.html on line 230: Kirkon mukaan tällaisena syynä on huoli sielun autuudesta kuonpuoleisessa maailmassa, mystispohjainen moraalifilosofia sanoo syyksi ikuiset emeettiset normit, jotka ihminen on säätänyt moraaliseen lakiluonnokseen. Freudin kulttuurifilosofian mukaan näin tapahtuu >>kulttuurin>> hyväksi. Tämän kaiken kuultuaan kysyjä helposti heittäytyy skeptikoksi ja alkaa ihmetellä, miten pikkulasten masturboiminen tai murrosikäisten keskinäinen kömpelöhkö mutta kiivas sukupuolinen kanssakäyntı voisi edistää huoltoasemien pystyttämistä tai lentokoneiden rakentamista.
xxx/ellauri385.html on line 238: Jos valitsemme esimerkiksi taantumuxellinen työläisperheen keskimääräisen vanhoillismielisen äidin, käy heti selväksi, miksi seksuaaliekonomia pitää perhettä autoritaarisen yhteiskuntajärjestyksen pilluakin tärkeämpänä ylläpitämıs ja jatkamiselimenä. Tällainen vanhoillinen perheenäiti näkee nälkää sinä missä vapaudentahtoinenkin; molemmat ovat taloudellisesti samassa asemassa mutta ensinmainittu äänestää fasisteja, jälkimmäinen kommunisteja. Jos vielä selvitämme, millainen on keskimääräisen vapaudentahtoisen työläisnaısen ja vastaavasti keskimääräisen vanhoillisen seksuaalinen ideologia, tämän ideologian ja viime kädessä ihmisen seksuaalirakenteen ratkaiseva merkitys käy ilmi. Sukupuolisuudenvastaiset, moraaliset estymät ehkäisevät vanhoillista naista tiedostamasta omaa "sitä yhtä paikkaa" ja sitovat hänet kirkkoon yhtä vahvasti kuin hän toisaalta kammoaa seksuaalibolshevismia. Teorian kannalta asiantila on raavaanlainen: Mekanistisesti ajatteleva vulgaarimarxilainen olettaa, et ihminen tiedostaa sosiaalisen asemansa erityisen selkeästi silloin, ku hänen taloudelliseen ahdinkoonsa vielä liittyy sukupuolinen puutteenalaisuus. Tämän olettamuksen mukaisesti nuorten naisten massien pitäisi olla paljon kapinallisempia kuin miesten siitinten. Todellisuudessa tilann on täsmälleen päinvastainen, ja ekonomisti, ahtaasti taloustieteeseen tunkeutuva teoreetikko jää neuvottomaksi. Hän ei jaksa käsittää, en taantumuksellisesti asennoitunut nainen on kertakaikkisen haluton edes kuuntelemaan hänen taloudellista ohjelmaansa, saati tarjoamaan peppua, kun taas kommunistinaaras levittää ilman eri käskyä.
xxx/ellauri385.html on line 240: Tämä ilmiö selittyy seuraavalla tavalla: Alkukantaisesti aineellisten tarpeiden tukahduttaminen johtaa toisiin seurauksiin kuin sukupuolisten tarpeiden. Ensin mainittujen tukahduttaminen synnyttää kapinallisuutta, jälkimmäisten taas ehkäisee sitä siten, että torjunta painaa seksuaalisuuden vaatimukset piilotajuntaan, jossa niistä sisäistyy yleinen moraalinen vastarintatekijä. Sen varassa ihminen kapinoimatta alistuu kummankin tarveryhmän tukahduttamiseen! Kaikki tämä vain sixi että isi käski pitää näpöttimet piilossa! Vieläpä kapinallisuudenkin estyminen jää pullo tajuiseksi. Keskimääräisellä epäpoliittisella yksilöllä ei ole pienintäkään taipumusta ryhtyä tietoiseen kapinaan.
xxx/ellauri388.html on line 123: Lexan Ylösnousemus- teoksen (kz. albumi 361) ensimmäisen suomentaja oli Tolstoin ‘opetuslapsi’ Arvid Järnefelt, kuuluisan suomalaisen taiteilijasuvun vanhin iljes, jonka elämänkaari oli samantapainen kuin Tolstoin. Nuorena miehenä kumpaakin houkuttelivat seurapiirit, sangaton spermanlennätin ja makea siitinelämä, kunnes herääminen moraalisiin arvoihin ja yksinkertaisen elämän autuuteen muutti kaiken. Ylösnousemuxen kansissa on nykyään huorahtavia tazkattuja tyttöjä. Ei sentään Lexan puoliveteinen erektio vieläkään.
xxx/ellauri388.html on line 200: Krafft-Ebingillä oli erityinen merkitys homoseksuaalisuuden tieteelliselle tutkimukselle. Hänet johtivat tälle vielä suhteellisen tutkimattomalle työalalle (hänen omien kertomusten mukaan hänelle lähetetyssä kirjeessä) Karl Heinrich Ulrichsin kirjoitukset , jolle hän teeskenteli tukevansa teoriaansa "Urningista" lähes kolmantena sukupuolena. 1800-luvulla yleisö ja varsinkin kirkot pitivät homoseksuaalisuutta laajalti moraalittoman ajattelutavan ja elämäntavan ilmaisuna, joka on seurausta viettelystä, seksuaalisesta liiallisuudesta tai rappeutuneesta perinnöllisyydestä (dekadenssiteoria). Se kriminalisoitiin joissakin maissa, erityisesti Englannissa ja Preussissa, ja siitä tuomittiin ankarilla vankeusrangaistuksilla. Sitä vastoin siitä lähtien, kun Napoleon alkoi laittaa anista pénaliin, se dekriminalisoitiin Hannoverin ja Baijerin kuningaskunnissa ja muissa Saksan maissa. Krafft-Ebing saavutti suurta julkisuutta oikeuslääkärinä ja psykiatrina. Hänen rikosasioissa ja psykiatriassa saatujen tutkimusten perusteella homoseksuaalit kuvattiin perinnöllisesti kuormitetuiksi kieroutuneiksi, jotka eivät olleet vastuussa synnynnäisestä seksuaalisen halunsa "käänteisyydestä" eivätkä siksi olleet rikostuomareiden, vaan pikemminkin neurologien ja psykiatreiden toimivaltaa . Näin hän avasi uuden potilaspohjan hoidolle ja tutkimukselle. Rahantuloa ei voinut estää.
xxx/ellauri388.html on line 215: Sir William Gowers (Syphilis and the Nervous System, 1892, s. 126) julistaa myös "särjettömän siveyden" edut, erityisesti menetelmänä kupan välttämiseksi. Hän ei kuitenkaan ole toiveikas edes oman lääkityksensä suhteen, sillä hän lisää: "Voimme jäljittää vähän toivoa, että tauti siten vähenee aineellisesti." Hän kuitenkin saarnasi edelleen siveyttä yksilölle, ja hän tekee sen kaikella keskiaikaisen munkin askeettisella intohimolla. "Kaikella voimalla, mitä minulla on tiedolla ja millä tahansa auktoriteettilla, jonka voin antaa, väitän, että kukaan ihminen ei ole koskaan ollut vähimmässäkään määrin tai tavalla huonompi pidätyskyvyttömyyden kannalta tai parempi inkontinenssin kannalta. Jälkimmäisestä kaikki ovat moraalisesti huonompia. Selvä enemmistö on fyysisesti huonompi, ja lopputulos on ja tulee aina olemaan täydellinen fyysinen haaksirikko jollakin monista kivistä, jotka reunustavat tietä, tai jollakin monista vuoteista; mätänevä lima, jota mikään hoito ei voi mitenkään välttää." Amerikassa sama näkemys vallitsee laajalti, ja tohtori JF Scott väittää teoksessaan Sexual-Instinct (toinen painos, 1908, luku III) erittäin voimakkaasti ja laajasti seksuaalisen pidättäytymisen puolesta. Hän ei edes myönnä sitä että kysymyksellä on kaksi puolta, vaikka jos näin olisi, hänen argumenttinsa pituus ja energia olisivat tarpeettomia.
xxx/ellauri388.html on line 227: On ilmeistä, että äärimmäisemmät ja rajoituksetta seksuaalista pidättymistä puoltavat mielipiteet eivät perustu lääketieteellisiin, vaan kirjoittajien moraalisiin näkökohtiin. Lisäksi, koska samat kirjoittajat ovat yleensä yhtä painokkaasti avioliiton sukupuoliyhteyden eduista, on selvää, että he ovat sitoutuneet ristiriitaan. Kuten Näcke perustellusti huomauttaa, samasta teosta ei voi tulla hyvää tai pahaa sen mukaan, miten se tehdään avioliitossa tai sen ulkopuolella. Papin tai valtion virkamiehen muutamassa sanassa ei ole taikuutta.
xxx/ellauri388.html on line 229: Remondino (loc. cit.) huomauttaa, että viranomaiset, jotka ovat sitoutuneet julistuksiin seksuaalisen raittiuden ehdottomien etujen puolesta, ovat yleensä kolmessa virheessä: (1) he yleistävät tarpeettomasti sen sijaan, että tarkastelevat jokaista tapausta erikseen, yksinään. (2) he eivät ymmärrä, että ihmisluontoon vaikuttavat hyvin sekalaiset ja monimutkaiset motiivit, eikä heidän voida olettaa olevan alttiita vain abstraktin moraalin motiiveille; (3) he jättävät huomiotta masturboijien ja seksuaalisten perverssien suuren armeijan, jotka eivät valita seksuaalisesta kärsimyksestä, vaan ylläpitämällä jäykkää seksuaalista pidättymistä, mitä tulee normaaleihin suhteisiin, ajautuvat vähitellen vuolaisiin spermavirtoihin, joista ei ole paluuta.
xxx/ellauri388.html on line 233: Uskonnollisen moraalin näkökulmasta tämä sama asenne, jommankumman osapuolen ääripäiden välillä, joka tunnustaa seksuaalisen pidättymisen edut, mutta ei vaadi, että niitä ostetaan hinnalla millä hyvänsä, on myös löytänyt edustuksen. Näin ollen Englannissa anglikaaninen pappi, pastori H. Northcote (Christianity and Sex Problems , s. 58, 60) käsittelee maltillisesti ja myötätuntoisesti seksuaalisen raittiuden vaikeuksia, eikä ole millään tavalla vakuuttunut siitä, että tällainen pidättyminen on aina sekoittamaton etu; kun taas Saksassa katolinen pappi, Karl Jentsch (Sexualethik, Sexualjustiz, Sexualpolizei, 1900) ryhtyy vastustamaan Ribbingin tiukkoja ja ehdottomia väitteitä seksuaalisen pidättymisen puolesta. Jentsch ilmaisee siten, mitä hänen mielestään pitäisi olla isien, yleisen mielipiteen, valtion ja kirkon asenne nuorta miestä kohtaan tässä asiassa: "Yritä olla pidättyväinen avioliittoon asti. Monet onnistuvat tässä. Jos voit menestyä, se on hyvä, mutta jos et voi menestyä, on tarpeetonta moittia itseäsi ja pitää itseäsi roistona tai eksyneenä syntisenä, kunhan et hylkää itseäsi pelkkään nautintoon tai tyhmyyteen on välttämätöntä palauttaaksesi mielenrauhasi, omaisuutesi ja iloisen työkykysi ja että noudatat varotoimia, ennenkö lääkärit tai kokeneet ystävät painavat sinuun."
xxx/ellauri388.html on line 241: Pidätystä voi verrata syömishäiriöön. Nadia Nadia Soromnoo on tapaus pisteessä. Anorektisen Nadian motiivi - ajatus, että hän halusi olla hoikka, vastaa pidättyvän miehen ajatusta, että hän haluaa olla "moraalinen", ja eroaa siitä vain sillä etuna, että se on hieman positiivisempi ja henkilökohtaisempi, sillä ajatushenkilö, joka haluaa välttää seksuaalista nautintoa, koska se ei ole oikein, ei useinkaan ole pelkästään negatiivinen, vaan persoonaton ja sosiaalisen ja uskonnollisen ympäristön määräämä. Nadian satunnaiset holtittoman ahneuden purkaukset vastaavat äkillisiä impulsseja turvautua prostituutioon, ja hiänen salaiset heikkoutensa keksien suhteen, jota seuraa innokas katuminen, vertautuu itsetyydytystottumukseen.
xxx/ellauri388.html on line 249: No voiko lääkäri sitten terveyssyistä suorastaan suositella panohommia? Kyl-lä! Toisaalta lääkärillä ei ole oikeutta jättää huomioimatta hänen neuvojensa mahdollisia seurauksia sukupuolitaudin tai naisen tapauksessa raskauden aiheuttamisessa potilaalleen, ja hän uskoo, että nämä vakavat seuraukset ovat paljon todennäköisempiä kuin ne, jotka puolustavat tällaisten neuvojen laillisuutta, myöntävät. Vänr. Molli ei myöskään myönnä, että lääkärillä on oikeus jättää huomioimatta kysymyksen moraaliset näkökohdat. Lääkäri voi tietää, että köyhä voi saada varastamalla paljon terveydelleen hyvää, mutta hän ei voi neuvoa häntä varastamaan. Vänr. Molli käsittelee katolisen papin tapausta, joka kärsii seksuaalisesta pidättymisestä johtuvasta neurastheniasta. Vaikka lääkäri on varma, että pappi voi välttää kaikki sairauden ja julkisuuden riskit, hänellä ei ole oikeutta kehottaa häntä sukupuoliyhteyteen. Hänen on muistettava, että saattamalla papin rikkomaan siveyslupauksensa, hän voi saada aikaan henkisen konfliktin ja katkeran katumuksen, mikä voi johtaa pahimpiin tuloksiin jopa potilaan fyysiselle terveydelle. Samanlaiset tulokset, Vänr. Molli huomauttaa, voivat noudattaa tällaisia ​​neuvoja, kun niitä annetaan naimisissa olevalle miehelle tai naiselle, puhumattakaan mahdollisista avioeromenettelyistä ja siihen liittyvistä pahoista asioista.
xxx/ellauri388.html on line 272: Vaikka yhteiskunnan ja luonnon näkökulmasta seksuaalisen impulssin päämäärä ja kohde on lisääntyminen, eikä mikään muu kuin lisääntyminen, se ei suinkaan pidä paikkaansa yksilön kohdalla, jonka päätavoitteena on oltava itsensä toteuttaminen. sopusoinnussa sen asianmukaisen kunnioituksen kanssa, jota elämäntaide vaatii. Vaikka sukupuolisuhteilla ei olisi mitään yhteyttä lisääntymiseen – kuten jotkut Keski-Australian Paloheimot uskovat – ne olisivat silti oikeutettuja ja ovat todellakin välttämätön apu yksilön parhaalle moraaliselle kehitykselle, sillä se on vain niin läheisessä suhteessa. kuin seksi, että elämän hienoimmat armot ja kyvyt ovat täysi ulottuvuus. Edes pyhät eivät voi luopua elämän seksuaalisesta puolesta. Parhaat ja taitavimmat pyhät Hieronymuksesta Tolstoihin – jopa hieno Franciscus Assisilainen – olivat karvapeiton alla vähemmän pyhiä.
751