ellauri001.html on line 1597: Enemmän kuin lempi moinen kuolo.
ellauri001.html on line 2338:

Aikamoinen ajatuspökäle poikakoululaiselta. Eetun jalkakäytävälle äkistämän veroinen.


ellauri002.html on line 865: tai mirri pehmoinen.
ellauri003.html on line 1375: Mä oon ihan vitunmoinen kusipää

ellauri004.html on line 1678: Hänestä moinen jää vaan jälki maahan

ellauri008.html on line 799: P.P.S. Alfons oli Tasson patrblrlbluuuna, sen mesenaatti, Alfonso II d’Este, Ferrarin johtaja (1533-1597). Kun Gerusalemme liberata oli loppuun kynäilty, Tasso halus ajaa Ferrarilla Firenzeen, Alfonso ei päästänyt, mix ei? Olikohan se joku Marlow sekin, Tasso sen Lordi Jim. V. 1577 Tasso puukotti epähuomiossa lakeijan, ja Alfonso pani sen St Annan pöpilään 7 vuodeksi 1579-1586. Että semmonen Alfonso se oli, ja semmoinen se Tasso. Kun patruuna kuoli, Ferrarista tuli paavimobiili.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri014.html on line 34: nuorempi kuten Jean-Jacques kadonnutta isobroidiaan), entinen Andelin, Mikko Vilkastus Suomen Lahdesta, lehtineekeri, käänsi lisää romskuja, Richardsonin Pamelan edellisen vuosisadan alussa. Pienen paksun islamistijulkkiksen isoisä, sen jonka kuuluisampi vaimo kirjottaa rouva Hietamiestä huonompia lällyromaaneja. Pojanpoika käänsi jostain koraanin. Aikamoinen takinkääntäjä. Pyhiäpä kirjoja kääntelevät Andelinit.
ellauri014.html on line 757: Ted palaa meriltä toivottavasti miehistyneenä tai ainakin ahavoituneena. Rusakko joka ei kai ize ole käynyt Englantia pitemmällä, kertoo kauheita silminnäkijän kertomuxia maan ääristä, kuvaa kolonialismin hirmutöitä, mut päästää joukkoon izekin rasistista textiä. Eritoten sättii kiinalaisia. Varmaan ovelasti petkuttaneet Rusoota porsliinikaupassa, myöneet kenties potan ming-vaasina. Orjakauppiaat on pahoja, britit hyviä. Höh, samaa porukkaa, olihan briteilläkin kaikkialla orjia, ja jenkeillä. Sit vasta lopettivat kun eivät enää tarvinneet, teollisuustyöläiset tuli halvemmaxi. Britti ei pelkää muuta kuin nälkää ja ikävystymistä. Semmoinen oli varmaan Rusoo izekin, ainakin se luuli niin, oli aina aatelisten ruokapöydässä ensimmäisenä. Vaikka pelkäsi se myös Mamania.
ellauri014.html on line 899: Juulian ruumis on yhtä pehmoinen kuin sen pää. Sen elimet on suorastaan delikatessenia. (Tänhän Pröö tietää sormi- ja kitalakituntumalla.) Se ei kieltäydy melkein mistään nautinnosta, mutta nauttii niistä tosi nirsosti. Se sanoo ei kakskyt kertaa ja suostuu sitten. (Olikohan Pröö seonnut laskuissa? Ei ehkä sormet riittäny, jos oli jokunen jo liossa.)
ellauri014.html on line 1651: Huomaan että barokkirunoilijasta tuli paljon pitempi pajatus kuin rokokoolibretististä. Sehän on tyylikästä. Vitalin Tutun jäämistöstä äkkäämä barokkikaappikin on pirunmoinen hökötys.
ellauri017.html on line 655: Tästä perinnöstä me saatiin Impin lommoinen vekkari,

ellauri020.html on line 667: Gilette vois olla kiva, muttei sittenkään. Se on Natalien entinen ja liian lyhkänen. Ja ukkomies joka pettää vaimoaan. Sellainen ei enää kelpaa Katjalle. Ei moinen peli vetele sen pikku etunurmikolla.
ellauri021.html on line 901: Kun Lenski löysi evoluutiota kolibakteereista, Shitfly suuttui ja sulki apulaiset sikanautapediasta niskuroinnin vuoxi. Sikanautajengi kirjoittaa myös raamattua uudestaan, ne ei ole mitään fundamentalisteja. Ne poistaa sieltä vasemmistolaisia kohtia. Esim "synnitön heittäköön ensimmäisen kiven": saa syntisetkin huoripukin kivittää; "he eivät tiedä mitä tekevät": puppua, kyl ne tiesi, ei mitään sääliä. (Sama kostonhimoinen väännös löytyi Arska Kinnusen muistelmista.) Koomikko Colbert lisättiin epähuomiossa uuteen raamattuun pyhimyxenä.
ellauri022.html on line 609: Malamudin alter ego Dubin oli elämäkerturi. Romaanikirjailijat on kuvitteellisten elämien kertureita. Mustakin on tullut näissä paasauxissa aikamoinen kerturi. Wannabe ja bona fide pönäköiden suurmiesten parturi. Jossain Aku Ankassa joltain roistolta ajettiin parta ja se näytti enää hassulta. Simson ilman pitkää lettiä ja leukaluuta. Pelkkä aasi. Naku keisari. Jos oisin psyko analyytikko kuten Eke, sanoisin että olen vaan kade. Kun en oo ize suurmies koitan osoittaa, että ne muutkin on oikeastaan aika pieniä.
ellauri023.html on line 1136: Toinen henkiinjäänyt, kirjailija Jean Améry (Hans Meyer), ei sulata ymmärtämistä, se on hyväxymistä sen mielestä, ja haukkuu Leeviä "anteexiantajaxi", sehän onkin jutkuille haukkumasana, kristittyjen hapatusta. Leevi koitti vinistä, että sen mielestä oikeus riittäisi, ei se janoo takaisimaxua koroilla sen enempää kuin ilmaisexi antoa. Mayerin poika sitävastoin on kostonhimoinen kuin juutalaisten jehova. Tää muistetaan!
ellauri023.html on line 1174: Leevi kommentoi Jean (Hannes) Ameryn izaria 65-vuotiaana "rather tartly": leirillä semmoinen oli ylellisyyttä. "Elämisen business on paras suoja kuolemalta, eikä tää koske yxinomaan leirejä." Jos Leevi ylipäänsä teki izarin, siltä sitten loppui kai se business. Lapsia ei sillä ollut, dementti äiti vaan ja se tyly Lusija. Niitä kohtaan ei sillä riittänyt sitten enää sääliä.
ellauri024.html on line 493: Arska on ize hyvin tarkka ulkoasustaan. Se myöntää että on sellaisiakin omituisia otuxia jotka ei niin tee, mutta ne onkin sitten muutenkin jotenkin ulkopuolisia, nauravatkin eri vizeille. Semmoinen peli ei vetele, kaikki mukaan, naura sinäkin! Luennoilla Aarnen teki niin mieli vinoilla opiskelijoille, tehdä niitä naurunalaisixi, siihen riittää pikku ilmekin. Muttei saa, niinkuin ei saa nauraa vammaisillekaan. Ize se sanoo pelkäävänsä ihan kauheesti koomiselta näyttämistäkään. Oiskohan tää vähän tämmöstä izeironiaa vaiko ei. Totta toinen puoli kuten koomisessa ainakin.
ellauri024.html on line 553: Hassutteluapinointi- No se on Kierinki Häyhtiönmaa Piikkiöstä. Minulla olisi semmoinen keväthavainto tältä aamulta että etc.- No se on Pertti Lehtonen Roihuvuoresta. Minulla olisi semmoinen keväthavainto tältä aamulta että etc.
ellauri026.html on line 209: Vegaaninenkin munkki on tilaisuuden tullen kiimainen, käy kuumana, tulee kauheen rohkeaxi, nousee nopeahkosti ihon pinnalle, "porailee maltillisesti" patongilla ja laskee reikään ihan kauhalla. Ei sentään lihanhimoinen. Varoo ylikuumenemista.
ellauri026.html on line 232: You´re so vain, lauloi Carly Simon Warren Beatylle. Beaty (1937) oli hyvä amerikan jalkapallisti ja luokkansa puheenjohtaja. Näyttelijä, filmimoguli. Yx USAn monista Jörkistä. Kova jätkä mutta turha kuten Jörkka (1934). Törkeä Dick Tracy. Nykyään onkin jo rannekellopuhelimia. Tunnettu lukuisista naisjutuista. Veti koipeen Carlya, teki paljon pekonia rannalla, kylvi hukkakauroja, kunnes asettui aloilleen Annetten kaa. Äijempi kuin Jone Nikula, julkkixista turhimpia. Toinen samanmoinen on nobelisti Zimmermann, yhtä turhamainen vaikka ruipelo, jolta Joan Baez ei saanut timanttia vaan ruostetta. Isoja ja pieniä setämiehiä. Puutarhatonttuja takit avoinna.
ellauri028.html on line 303: että semmoinen sija oli jo olemassa, nimeltä akkusatiivi.

ellauri030.html on line 561: Vanha Schopenhauer näyttää siltä kuin sen yli oisi mennyt siimaleikkuri. Negatiivinen irokeesi, vanha pussikarhu, bunyip bluegumin setä ilmielävänä, tai oikeammin sanoen umpivainajana. Ton tukan tuunaamiseen meni varmaan koko aamu. Loppupeleissä se oli melkomoinen julkkis, kopioita sen potreteista ja valokuvista oli kaupan ja kumikaulat kävi kazomassa sitä kuin eläintarhaeläintä Englischer Hofissa: kato nyt se syö. Lahjoja annettiin ja nimikirjoituxia pyydettiin. Schopenhauer murisi että tuntuu yxinäiseltä, kaveritkin kuolivat. Se eli vanhaxi ja terveexi, kun käveli koiran kanssa joka päivä ja nukkui rrunsaasti. Se oli kova syömään eikä tarvinnut rillejä, kuulo kyllä meni ja reumatismi haittasi. Kirjoitti tärkeitä huomioita vanhuudesta kokoelmaan Senilia (pitäisi lukea). Kuoli 72-vuotiaana istualtaan, keuhkot pettivät. 4v jälellä.
ellauri032.html on line 671: Ensimmäinen kiusaus oli: ”Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi” (Matt. 4:3). Muistettaneen että sillä oli aivan saatananmoinen (anteexi) nälkä 40 päivän mehupaaston jälkeen.
ellauri040.html on line 56: et mä en sentään ole tommoinen.
ellauri040.html on line 101: Enkö todellakaan murhaisi 12-vuotiasta tyttöä, jos videoiden kazelun sijasta olisin lukenut "parasta maailmankirjallisuutta"? Tälläisiä latteuxia voi esittää vaan kirjallisuuden intohimoinen ystävä, jolle suurin onnettomuus ja seikkailu on myöhästynyt lainakirja.
ellauri040.html on line 462: Semmoinen tulee lapsesta, jonka vanhemmat ei siitä välitä.

ellauri041.html on line 1261: alkoi tulipalosta myös aikamoinen hälinä.

ellauri043.html on line 271:

Tää on vaan alkua tapettujen lähimmäisten listalle (75.000 kaikkiaan, saman verran kuin coronan tappamia jenkkejä). Mut ne oli niille velkaa niin paljon! Mitä kärsimystä! Sitäpaizi olihan nää jumalan tosi pahoja vastustajia. Kyllä niistä oli varmaan kivaa kostaa, lyödä kuvainpalvojille verilöylyä! Kaupunki varmaan oxensi ruumiita! Niitä oli puutarhapenkeissä, portaissa, semmoisia läjiä huoneissa etteivät ovet kääntyneet... - Kylläpäs mä nyt olenkin murhan- ja verenhimoinen!


ellauri043.html on line 588:

Mutta täähän on jo aikamoinen summa... tällähän saisi kolme sonnia... pienen tontin!


ellauri043.html on line 7119: Mutta mitäs tästä pitäis tuumia? Eli mihkä tuloxeen Flaubert päätyy kirjassa? Vai päätyykö mihinkään? Se ainakin näyttää selvältä, että toi Jeesuxenpärstä loppukaneettina on aika päälleliimattu, varmaan pantu rauhoittamaan sensuuria. Semmoinen jeesuskiiltsika, jossa jeesus kantaa lammasta, tai hymyilee ja taputtelee päähän lapsia.
ellauri046.html on line 315: Ylipäänsä pysyvistä arvoista on turha haaveilla kun on pysymätön olento, jonka onni on differentiaali. Semmoinen on onnellinen vaan joko jatkuvasta kasvusta, josta tulee lopulta räjähdys, tai sitten puolet aikaa karman pyörässä, jossa epäonni seuraa onnea ja onni epäonnea.
ellauri047.html on line 964: oli aikamoinen pieni maailmansota, jengiä oli mukana kuin salpausselällä. Taustalla oli Englannin ja Ranskan siirtomaasota amerikoissa ja Itävallan-Preussin keskinäiset kärhämät. Ranska ja Englanti vaihto puolia, britit siirty Preussin ja Ranska Teresian tukijaxi. Englannin Ykä II hääri Saxassa perintömaansa Hannoverin takia. Kun Rauhalla ensalkuun oli tiukat paikat, ruozalaisetkin pyrki jaolle Pommeriin huonolla sotaonnella, Suomeen saatiin sentään perunoita. Pommeri on Danzigin ympärillä. Sieltä tuli hoppelpoppeli. Ruozin kunkkuna oli Adolf Fredrik, jonka siippa Lovisa Ulrika oli Fredrik Suuren sisko. Sen mukaan on nimetty Loviisan kaupunki. Silti vittu, sanoi hattupuolue ihan vittuilumielessä. Mulla on AF:n luotipyssy piilossa vaatehuoneessa.
ellauri049.html on line 394: Rimbaud ja Verlaine tapasivat viimeisen kerran Saksassa vuonna 1875, kun Verlaine vapautettiin vankilasta käännyttyään katolilaiseksi. Tässä vaiheessa Rimbaud oli lopettanut kirjoittamisen. Hänen elinaikanaan julkaistiin vielä proosarunokokoelma Illuminaatioita Verlainen toimittamana. Hän matkusti Euroopassa pääosin jalkaisin. Kesällä 1876 hän värväytyi Alankomaiden armeijaan saadakseen sitä kautta ilmaisen laivamatkan Jaavalle, jossa karkasi ja palasi toisella laivalla Ranskaan. Hän matkusti Kyprokselle ja asettui 1880 Adeniin Bardey-agentuuriliikkeen edustajaksi ja hoiti tehtävää neljä vuotta. Vuonna 1884 hän kokeili Hararissa Etiopiassa omaa myyntitoimintaa asekauppiaana.lähde? Omayrittäjä, izeyrittäjä, intohimoinen entreprenööri. Ihan tätä päivää! Työnsi asetta maxusta Hararissa? Mitähän Yual siihen sanoi? Varmaan Aah! Nuorissa neroissa piisaa hinttejä.
ellauri051.html on line 1035: 447 O unspeakable passionate love. 447 Oi sanoinkuvaamaton intohimoinen rakkaus.
ellauri052.html on line 72: Yhteistä näille kaikille setämiehille on vitunmoinen izekeskeisyys ja izekkyys. Tanskalaisen jehovantodistajaleffan hihhuli iskä oli kans tapaus pisteessä, se rakasti jehovaa enemmän kuin omia lapsiaan, koska jehova takas sille henk.koht. ikuisen elämän. Meemit löi taas geenit 6-0. Vaikka Hendersonin nimi on Gene! Se suuttuu naisilleen koska tytär sai 15-vuotiaana nokikepin vauvan ja sen 2. vaimolla on muitakin ystäviä kuin se, tappaa raivarissa siivoojan ja lähtee päätäpahkaa karkuun Aahrikkaan.
ellauri052.html on line 74: Tää Henderson on hemmetinmoinen tylsimys. Bellowsin on täytynyt olla toinen samanmoinen. Herzogkin oli tylsimys. Citrine on tökerö. Amerikkalaisia moukkia koko roikka. Varmaan se Augiekin, ja se dekaani, joita en ole vielä lukenut.
ellauri055.html on line 677: Aivan hemmetinmoinen narisija. Ja siellä piilossa aivan vitun izetyytyväinen. Omavanhurskas.
ellauri055.html on line 692: Helvatinmoinen hedonisti ja hyväxikäyttäjä. Höykyttää Eliasta kuin vierasta sikaa. Ja kaikki tää vaan huvin vuoxi, ezillois izellään mukavaa. Elias on joku säälittävä häviäjä kotikyliltä, jota ex-inssi kusee silmään mennen tullen. Ja poimii salaa hilloja hyvästä paikasta ennenkuin ehtii muut huomata. Onkohan tää joku jumalisten geneettinen piirre. Sirkka-täti vihelteli hiljaa Sakulle Päijätsalossa ettei muita vaan tulisi hyvälle mustikkapaikalle. Mustikoita oli pyykkikorikaupalla. Ei sitä raamatussa kielletä. Poimikaa nyt järjestyxessä! Samanlainen äkseeraajaa kuin Koskenniemen Kimmo koripallossa. Noudattakaa kolmen askelen sääntöä! Vapaaheitto!
ellauri055.html on line 901: Kun siis vaimo oli ehtinyt neljänteen kuukauteensa, muutti Vihtori makuunsa vaimonsa vierestä pirtin toiseen nurkkaan, nuoremman tytön viereen. Isoa tyttöä hän saattoi hyväillä kädellä sieltä, jommoinen ei juuri kuulunut yleisiin tapoihin senlaatuisen väen kesken. Toini oli jo kohta viidentoista vanha, tuollainen isän hyväily saattoi värähtää hyvin omituisesti tytön koko olemuxessa. Sen isä izekin joskus tunsi housuissaan... (Onkohan tää takautuma Myllykolusta vai omia muistoja?)
ellauri055.html on line 1413: Tää kohta on ihan elämä ja teoxet: Lyyli on se Sikri, jonka isä lopulta kyllästyi Toopen visiitteihin ja sanoi: nai tyttö niin saatte multa lehmän, tai et, niin annan lehmän tytölle ja sulle turpiin. No naihan se. Tästä kirjasta saamillansa rahoilla. Semmoinen minä olen. En kiellä sitä. Sikri parka. Ei ois kannattanut.
ellauri061.html on line 1092: Isä oli puolestaan aivan toista maata. Sodassa ollut huonohermoinen mies oli marimekkoiselle, punatukkaiselle tyttärelleen etäinen ja ankara ilmestys. Kaikki meni hyvin niin kauan kuin huonot uutiset eivät kantautuneet hänen korviinsa.
ellauri061.html on line 1168: Minun sukuelimeni tarina kertoo jaritervomaisesta mieskirjailijasta, jolle alkoholi maistuu, ja muutenkin on vähän ankeaa. Tyyppi on aikamoinen reppana, joka ei oikein saa otetta elämästään. Viime kirjastakin on jo aikaa ja kustantaja hätyyttelee. Onneksi mies saa toimeksiannon vankilassa istuvan tappajan tarinan kirjoittamiseen. Siitä alkaa aikamoinen sotku, joka sysää päähenkilön sotkemaan koko elämänsä.
ellauri063.html on line 402: Halpojen provokaatioiden sijaan teoksen merkattua asennepakkaa olisi voinut sekoittaa esimerkiksi fiktioimalla lelusalakuljettajan seikkailut valehaavoittumisineen perussuomalaisten masinoimaksi propagandaksi. todellisuudessa moinen vaihtoehtoisten faktojen työntäminen suomalaisiin peräpuikolla olisi ollut aivan metanormaalia.
ellauri066.html on line 164: Nuori Aaro oli gootti, vanha oli groteski. Jöötin Fausti oli nuoren ihan lemppari. Silloin se vielä luuli olevansa jotakin. Mä luin kouluaikana nuoren Wertherin kärsimyxet fraktuuralla saxaxi. Aikamoinen uroteko sekin. Mäkin luulin silloin vielä olevani jotakin. Kohta mä en ole mitään. Nuori Aaro oli patriarkaalisen totinen. Revisionisti-Aaro näkee kuolemankin valoisammin. Vanhasta synkkiöstä tuli opelle paratexti (Genette), nuoruusaikojen para ja popo toimivat vanhan järki-Aaron sydämentahdistimena.
ellauri069.html on line 148: Calculus on latinaxi pikkukivi, semmoinen kuin abakuxessa. Niillä kalkyloitiin ennen aikaan. Meillä oli sellainen Merikadulla, kukahan senkin peri. Kataarien kotisivu on kaupan. Niitä taisi olla jossain juutalaisten aitauxessa itä-Euroopassa.
ellauri074.html on line 285: Pariisissa Cioran kirjoitti kaksi kirjaa romaniaksi. Amurgul gândurílor ('Aamunkoiton ajatuksia') valmistui vuonna 1938 ja ilmestyi Sibiussa 1940. Teosta Îndreptar pătimaș ('Intohimoinen käsikirja') hän alkoi kirjoittaa Pariisissa 1940 ja sai sen valmiiksi 1945. Tämän jälkeen ilmestyneet kirjansa hän kirjoitti ranskaksi. Îndreptar pătimaș julkaistiin Bukarestissa 1991 ja ranskankielisenä laitoksena Bréviaire des vaincus ("'Voitettujen käsikirja') Pariisissa 1990. Kommunistien valtakaudella Cioranin kirjat olivat Romaniassa kiellettyjä.
ellauri083.html on line 661: Kay Warren on perustanut miehensä Rick Warrenin kanssa Saddleback-seurakunnan Kaliforniaan. Hän on intohimoinen raamatunopettaja ja arvostettu vähäosaisten puolustaja. Erityisesti homot ja muuten haavoittuvaiset lapset ovat hänen sydämellään. Hän on perustanut Saddleback-seurakunnan yhteydessä toimivan HIV/AIDS Initiative -työmuodon.
ellauri093.html on line 94: Mott oli suurenmoinen mies mutta samalla myös pikkumainen pilkunnussija Kimmo Koskenniemen kaliiperia. Se laski sormensa joka erälle ja kysyi: mixi / tämä / on näin? Se varmisti kokousten yxityiskohdat etukäteen aina huoneistojen koristelua, edustajien nokintapaikkoja ja laulettavia tunteeseenvetoavia lauluja myöden. Se teki jumalalle rahanarvoisia palveluxia ja jumala teki sille vastapalveluxia, tit for that. Se muisti köyhiä sihteerejä telttakepillä ja valizi harkutisti tuliaiset kesähuvilansa talonpoikaisnaapurien lapsille, ei liian halpaa eikä liian kallista. Tietenkään hän ei ollut erehtymätön eikä virheetön, mutta niin lähellä kuin mahdollista olematta jumalan joululahja ize.
ellauri097.html on line 665: Paras ystävämme ja liittolaisemme on kopiokone, vähän ja huonosti käytettynä hylätty leasinglaite, jonka pelastamme tyhjänpäiväisten toimistojen panttivankeudesta – tuo suurenmoinen työjuhta ja laserase, jota käytämme määrätietoisesti väärin, oikein. Ja kohtuullisen järkevä hinnoittelu, joka pitää innoituxen elossa.
ellauri106.html on line 546: Battle for advantage, struggle for survival. Helskutinmoinen konservendose, taantumuxen äänitorvi! Just tollaset jutkut lähti lipettiin Ukrainasta myymään lumppujaan sinne missä kauppa käy kuin siimaa. Jenkkikriitikko lepyttelee antikommunisteja ennenkuin ampuu täyslaidallisen #metoo-tykillä:
ellauri107.html on line 386: Phillu dumppas Dinan koska se oli rikas sievä turvallinen älykäs sexikäs palvova nuori eloisa nokkela itsevarma kunnianhimoinen - loppupäässä on tosi pelottavia ominaisuuksia! Sehän ois ennen pitkää niskan päällä kuin Zwi Arin vaimo Tovi. Ja sellaistahan ei Phillu siedä.
ellauri109.html on line 307: Roth pukeutuu naisten alusvaatteisiin kuten marsalkka CGE Mannerheim. Jonka molemmista tyttäristä tuli lesboja. Roth myöntää olevansa 2-neuvoinen s.276. En kylä ymmärrä millä lihaxilla tää kääkkäävä egoistikuningas voi väittää olevansa vakava ja moraalinen henkilö. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin neutraloida Gaza sanoo toinen samanmoinen jutkumies Ashodista.
ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
ellauri118.html on line 882: Haista kuule iso paska sanoi Pirkko, samaa sanoi pirkonnäköinen Petteri, ja vielä pirkonnäköisempi Anna. Peggy pohtii 60-luvun nuoruutta. Kaikki oli silloin mahdollista ja luvallista. Luke ei ollut sen eka mies, ei ainoa eikä viimenenkään ellei Gileadin setämiehet olis puuttuneet asiaan. Graeme oli varmasti vanha kunnon Pat. Peggy on narsisti, siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Ei se halua että sen tyttärellä menee hyvin ilman sitä. Se ei pyyhi kasvojaan ettei meikit tuhriudu, se järjestelee ilmeensä oven takana. Liz Moss on toinen samanmoinen. Tunnen itseni typeräxi, haluisin kazoa peilistä miltä näytän. Näyttääx mun perse tässä isolta? Kyllä se näyttää.
ellauri118.html on line 1072: Kirjailija Kaari Utriota, 78, ja koomikko Peggy Atwoodia, 82, yhdisti erityisesti 2 asiaa: käkkärätukka ja feminismi. Kumpikin on intohimoinen naisten ja vähemmistöjen puolustaja, ja kumpikin tekee työtään myös naisasialiikkeen hyväksi.
ellauri131.html on line 584: Intohimoinen ja kasvava kiinnostus henkilökohtaiseen varakkuuteen on tosin näkynyt perinteisessä mediassakin. Hanna Kuusela tutkii parhaillaan talousjournalismin suhtautumista vaurauteen 1980-luvulta tähän päivään.
ellauri131.html on line 918: Marianne hokaa: Olin alun alkaen pitänyt izeanalyysiä hyödyllisenä. Muze ei mennytkään niin. Mitä enemmän kaivelin napaani, sitä enemmän nöyhtää löytyi. Yhtäkkiä kaikki näytti selkeältä! Olin käsittänyt koko self helpin väärin. Minun tulisi keskittyä olemaan hyvä ihminen sen sijaan että yrittäisin olla onnellinen! Mariannen äiti sanoi toivovansa kuoltuaan hautajaisissa sanottavan ettei se ollut tehnyt vahinkoa kellekään. Oliko se vaatimaton tavoite vai kunnianko himoinen?
ellauri135.html on line 879:

Hiän kääntyi vain yhden talven, valoontuotu kylästä "messujen messuille", se oli naurettavaa, luonnollista, ei menettänyt maaseudun punastusta eikä tiennyt kuinka laskea jokaisen ele, asento ja sana, kuten kokeneita Moskovan tyttöjä. Barbara Lopukhinalla oli intohimoinen luonto, innokas ja runollinen: kaukana pääkaupungeista, yksinäisyydestä ja romaanien lukemisesta vaikuttavat voimakkaasti tyttömäisen uneliaisuuden kehitykseen ilman, että se heikentää luonnollista elävyyttä, iloisuutta ja sosiaalisuutta.
ellauri140.html on line 539: That welnigh choked with the deadly stinke, Ezen melkein tyrmäsi se hitonmoinen hajahdus.
ellauri140.html on line 898: You, whom my hard avenging destinie Sä jonka mun kostonhimoinen kohtaloni antaa
ellauri141.html on line 599: Huntuvuori oli syntynyt 1887 ja hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Opettajantoimensa ohella Huntuvuori oli intohimoinen historian harrastaja sekä tutkija. Suomen esihistoriaan liittyvät väitöskirjan esityöt kuitenkin tuhoutuivat Huntuvuoren koulun tulipalossa Sääksmäellä ja työ jäi kesken. Vai jäikö? Mervi Kannelniemen alustavat tutkimukset Huntuvuoren elämänvaiheisiin nostavat esiin monia avoimia kysymyksiä.
ellauri142.html on line 913: Intohimoinen tekijä on sellainen, joka kilvoittelee saavuttaakseen tekojensa hedelmiä, joka on ahne, loukkaava, epäpuhdas aikomuksissaan ja joka tuntee iloa tai murhetta (eturaajat).
ellauri144.html on line 119: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri144.html on line 308: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa.
ellauri152.html on line 177: Tää on mahootointa, mahootointa. Pyydän sulta polvillani tippa silmässä, kaikki kyynelet jotka olen itkeskellyt tälle kamalalle textarille, älä jätä mua näin - Tiezä miten hirveetä on menettää sut näin iäxi toista kertaa, senjälkeen kun ollut suurenmoinen ilo vallata sut takaisin. Äh! Mun vikittelyt! Ettekö siis tunne mihin pisteeseen saakka mä teit rakastan! Kuule nyt. Suostu tapaamaan mut vielä kerran. Haluuzä olla huomenna, auringon laskiessa, oven edessä? Ai etkö? No seuraavana päivänä? Mä tuun vaik hakemaan sut. Älä sano ei. Viimeinen pano ehkä, mutta vielä tämä kerta, vielä tää!! Mä pyydän, mä huudan, vielä tää kerta, vielää tää, ja ota huomioon että sun vastauxesta riippuu mun loppuelämä.
ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.
ellauri153.html on line 683: Naama ei tosin ollut kummoinen. Vähän sellainen kuin Tytti Torpeedolla. Ei siitä tule edes Aku Ankan kauneussalongissa kalua. Marja Tuhdilla on [oli] myös hyvä vartalo, vaikka lätty mitäänsanomaton ja rokonarpinen.
ellauri155.html on line 739: Vaikka on selvää, että Humen keskustelu vapaasta tahdonvastaisuudesta ensimmäisessä tiedustelussa on osa hänen laajempaa kritiikkiään kristillistä uskontoa kohtaan, on kuitenkin laajalti katsottu, että Humen aikaisemmassa keskustelussa "Vapauden ja välttämättömyyden" tutkielmassa ei ole mitään tästä epäuskollisesta sisällöstä tai merkityksestä. (Koska Hume "kastroi" työnsä ja poisti useimmat tällaiset kohdat.) Hemmetti, onhan se nyt selvää ilman Humeakin, ihan vaan raamattua lukemalla, että telttahenkilöiden jumala oli aivan vitunmoinen ilkimys.
ellauri160.html on line 115: Edes kääntäjä ei pidä itseään tollasena sivistyneenä lukijana. Suomennosurakka oli Aronpurosta vitunmoinen haaste, mutta se ei tehnyt hänestä cantodiggaria.
ellauri161.html on line 146: Nyölen ei ole teologina kovin kummoinen, eikä filosofina. Tunteet ovat arvojen heijastuxia sisukaluissa. Ei se ole peliteoreettisesti ratkaisevaa miltä tuntuu vaan se mitä ajaa takaa ja mitä väistelee.
ellauri161.html on line 173: Spuget keskustelivat Andyn 2010 esseetuotannosta seuraavasti. Antti Nyölénin Halun ja epäluulon esseet (2010) ja hänen muu kirjalllinen tuotantonsa on kieltämättä usein kekseliästä ja ajatuksia herättävää. Mutta yhtälailla se on täydellisen yliampuvaa ja tökeröä, totalitaristista. Hän on suosittu hahmo kaikenlaisten avarakatseisten postmodernin "teorian" syvyyksiin uponneiden humanistien piireissä, vaikka poliittisesti on murhanhimoinen demokratian vihollinen.
ellauri161.html on line 823: Ernest Hello (1828-1885) oli fin de sièclen aikainen mysteerikirjailija, ei siis salapoliisijuttujen vaan katolisten horinoiden. Sen vaimo oli toinen samanmoinen, niillä oli yhteinen tornikammari jonka parvekkeen katolta oli hyvät vastaanotto-olosuhteet jos omasi tarvittavan antennin (sen joka puuttui Kari Enkvistiltä).
ellauri171.html on line 210:

14 of 20 Isebel: Israelin kostonhimoinen mamukuningatar

ellauri172.html on line 114: Jos. de Maistren, kivenkovan lahkolaisen, pitkäveteisen, onton, korskean ja pompöösin Huisman piilottaa hyllyn taaxe. Hyllyyn jää vain harhaileva, huikentelevainen, tärkeilevä ja monisäikeinen Hello. Sen ajatuxet hiutuvat niin ohkasixi että ne pitäis kuuppeloittaa jollain jumoavalla aineella.Taidokas psykologi ja hurskas niuhottaja yxissä kansissa. Sappivaivojen jäytämä saarnamies, kostonhimoinen ja pöyhkeä. Ihmeellisistä asioista voi puhua vain sopertaen. Kuten Ruisbrookista, josta on jo paasaus. Le Bloy ja Barney d'Aurevilly saapastelevat myös framille. Katolisten 2 sudenkuoppaa ovat mystiikka ja sadismi. Saxanpolkkaa tapernaakkelissa. Löytyisköhän Barneyn romsku Un pretre marié jostakin? Ai onhan tää wikisourcessa.
ellauri192.html on line 505: Eeva Kilpi on yksi Suomen rakastetuimmista runoilijoista. Hänen runoutensa kantavia teemoja ovat Karjalan evakkous, miehen ja naisen välinen intohimoinen rakkaus, äitiys sekä eläinten ja luonnon suojeleminen.
ellauri197.html on line 645: Tämmönen syxypätkä sitte vielä, missä nuori Roope sovittelee izelleen täyttä hrahalaaria ja silinteriä, nokkalaseja, damaskeja räpylään sekä whiskereitä. Ja uskon varmuutta, Roopella on oma jumala, mammona, jonka panttina on sen onnenlantti. Roope kertoo miten siitä tuli maailman äveriäin ankka, ensin kengänkiilloittaja, sitten sijoittaja... ei vaan se luki liikaa satuja pikkupoikana eikä mennyt ulos muiden kanssa leikkimään. Aikamoinen kermaperse miehexeen.
ellauri206.html on line 125: Myös Nicholas pitäisi gaalassa puheen. Rachel oli varma, että siitä tulisi suurenmoinen. Se olisi täynnä viisautta ja myötätuntoa ohjusiskuissa raajansa menettäneiden shiatsulasten tuskaa kohtaan.
ellauri206.html on line 186: Kulttuuriministeriössä työskentelevän Michelin elämä on ankeaa ja yksinäistä. Vapaa-aikanaan hän vierailee toisinaan peep-showssa ja nukahtelee tv:n ääreen. Isänsä kuoleman jälkeen hän päättää hetken mielijohteesta matkustaa Thaimaahan. Thaimaassa Michelille avautuu vieras kulttuuri ja eroottisten houkutusten puutarha, jossa kaikki on mahdollista. Michel saa tuntea seksuaalista nautintoa, jonka rinnalla hänen aiemmat käteenvetokokemuksensa kalpenevat. Matkallaan Michel tapaa myös Valérien, joka on matkailualalla. Pariisissa heidän välilleen syntyy intohimoinen suhde, jollaista kumpikaan ei ole ennen kokenut. Michel ja Valérie palaavat Thaimaahan käynnistämään uutta, estotonta seksiturismibisnestä. Matkailijat kuitenkin palautetaan paratiisista elämän kovuuteen varsin dramaattisella tavalla.
ellauri210.html on line 218: Vuonna 1925 Roussel alkoi matkustella. Hän rakennutti matkailuvaunun edeltäjän, roulotten, jolla hän kierteli yhdessä silloisen rakastajattarensa, Charlotte Dufrênen kanssa.Kulkuneuvo pariskuntineen oli aikamoinen nähtävyys. Italiassa jopa Mussolini ja paavi tulivat vilkuttamaan nenäliinoilla tien varrelle.
ellauri210.html on line 1074: Yhdysvalloissa Dalí maalasi paljon kirjankuvistuksia sekä suunnitteli pukuja, näyteikkunasomistuksia ja koruja ja osallistui mainosten suunnitteluun ja työskenteli aikakauslehdille. Hän maalasi myös paljon yläluokan muotokuvia tilaustyönä. Dalín kaupallisen vaiheen innoittamana André Breton muodosti hänen nimestään anagrammin ”Avida Dollars” ’dollarinhimoinen’.
ellauri210.html on line 1244: Shaw oli monin tavoin vastakohtien ihminen. Hän oli samanaikaisesti taiteellinen ja laskelmoiva, saita ja tuhlaavainen sekä epäluuloinen kyynikko mutta oikeaksi katsottavien aatteiden sitkeä puolustaja. Hän piti kouluja ja yliopistoja vastenmielisinä elämänsä ajan, sillä hän huono koulussa. Hän oli kuitenkin intohimoinen itseopiskelija, ahkera kirjoittaja ja terävä kriitikko. Naimisissa vaikka ilmiselvä misogyyni kaappihomo.
ellauri214.html on line 212: Mikki on tiukka moraalinvartija. Ei tosin koske ristiinsuihkintaa. Konna Teleborian väittää Lispettiä sosiopaatixi. Psykopaatti taitaa olla tohtori Peter Teleborian. Anders Tegnell, epidemiologi oli toinen samanmoinen. Kukaan ei huolinut sitä edes tikun nenässä kun se potkittiin pois tunaroimasta. Tää vika nide Stiegiä on sikäli muita parempi ettässon enempi yhteiskunnallista ainesta. Ei listitä koko ajan niin paljon eikä mätkitä. (Gäsp.)
ellauri216.html on line 653: Anna Petrovna läiskii käsiään kuin Sirkka Immonen os. Pylkkänen: kylläpä olet muuttunut oudon näköisexi! Gromoveille en mene etten johdu Liisan kanssa kiusauxeen. Hänen isossa vesitautisessa päässään on vain 1 ajatus: saisipa edes kerran matkallansa keppiä likoon Haritonilta! Tyttö on hirveän äkäinen ja verenhimoinen. Kaikkialta kuuluu tolkutusta ja mölinää.
ellauri216.html on line 915: Veljestö muutti Suomeen asumaan ensin evakossa ollessaan Kannonkoskelle Terelän koululle, jossa he asuivat yli kolme kuukautta. Sodan loputtua pysyvämpi asuinpaikka löytyi Pohjois-Savosta Keiteleen kunnasta Hamulan kylästä. "Sinne Keiteleen Hiekkaan", kuten sitä myös kutsuttiin, perustettiin Saastamoinen Oy:ltä ostetulle tilalle jälleen kerran Konevitsan luostari. Erillistä kirkkoa ei rakennettu, vaan se sisustettiin tilan päärakennuksen suureen saliin. Pihalle rakennettiin erillinen katos muutamille kirkonkelloille.
ellauri220.html on line 179: Patin pikkuveli Matt joka rakentaa ydinpommia ja seukkaa etänä ylikunnollisen kimittävän ensihoiturin Janetin kaa näkee yxinäisen naismielenosoittajan kuvitellen kuinka puhuttelis sitä ja heti kohta harjoittaisi sen kanssa vaikeroivaa ja huomaavaista sexiä sen sekaisessa vuoteessa. Sepä se, se sinne, kaikki muu on vain silmänlumetta. Pikku pulkkosieni vaatii päästä pehmoinen pää edellä märkään tunneliin, se on sen olemassaolon tarkoitus.
ellauri220.html on line 591: Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle.
ellauri222.html on line 883: Opin sanan pelimies Helena Pirttisaarelta, joka tuli pöyhöttämään takatukkaani Anatomian laitoxen vastaanottokopissa. Olin niin ällistynyt etten saanut suuta auki, saati sepalusta. Kun en sitten vastannut sen sexiviesteihin, se heitti: taidat olla pelimiehiä. Ize se oli aikamoinen epeli, vedätti perheen naisväkeä maxattamalla niillä jotain outoja hepparetkiä.
ellauri240.html on line 237: Constancea häirizee että mustalais-Selena näyttää 13-vuotiaana naiselta. Jerry Lee Lewis-vainaja meni sen ikäisen serkuntytön kanssa naimisiin, vaikkei ero edellisen vaimon kanssa ollut vielä selvä. Siihen tyssäsi Jerryn tähdenlento. Tuli kananlento. Great balls of fire. Muhammedin lentoa ei moinen haitannut. Eikä Allisonin juutalaisen hellunkaan. Allen sexually assaulted his adopted daughter Dylan Farrow when she was seven - which he has vehemently denied. But who believes him? He took porn pics of the adolescent Korean girl while they still lived in Allison's home.
ellauri240.html on line 327: Jo on paksua! Miten moinen voi olla laillista? Lahden AD/HD
ellauri244.html on line 81: ”Tuska-depressioon sairastuminen on kuin siirtyminen maanpäällisestä elämästä vedenalaiseen. Paine on veden alla kova. Korvat paukkuvat. Keuhkot eivät saa happea. Ja niin jonkin ajan kuluessa kaikki elintoiminnot pysähtyvät, tai paremmin sanottuna: lähes pysähtyvät. Jommoinenkin olkipilli johtaa kauas pinnalle. Pysyt vaivalloisesti hengissä, ilma virtaa pillin läpi katkonaisesti, mutta virtaa sittenkin – ja juuri kun kuvittelet hapen loppuvan, pillistä tuhahtaa sen verran mädänhajuista ilmaa, että kykenet tuntemaan kivun.”
ellauri244.html on line 203: Kasarisukupolvi sai lahjaxi meedian ja markkinavoimat. Niin voi hyvin sanoa. Punk on vitunmoinen haaste muzin ompelukorille, lisäsi Harri muzin ompelukorista löytyneet hakaneulat ozarivassaan. Muzin ompelukorin on nyt korvannut verkkokaupan ostoskori. On aika valittaa ja aika pogoilla, huudahtivat kiimaiset virheet ja pogosivat kolera-altaaseen kuin Ullanlinnan tumpelo murhaaja Bob.
ellauri244.html on line 418: Millenniaaleja Jeesus-covereita on tosi monia, esim. Bernard Malamudin (jumalan armo, 1982), Jose Saramagon (Jeesuxen Kristuxen evankeliumi, 1991) Naahum Mailerin (pojan evankeliumi, 1997), ja Harri Sirolan pahnanpohjimmainen (Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, 2001). Missään niistä ei Jeesus sikise pyhästä hengestä, vaan asialla on ollut joku kikkelillä varustettu välimies. Eikä missään pidä Jeppe poika kaatioita jalassa, vaan kaikilla se päätyy nussimaan Maria Magdaleenaa tai jotain toista hoitoa. Tää on selvästi jäänyt kynäilijöitä vaivaamaan, niinkuin varmaan gospelien kuulijakunnan enemmistöä. Missä on E ja K, siellä pitää olla F. Kreikkalaisten jumalat oli himo bylsijöitä, siinä suhteessa on tuppikullien partapozo vastine aikamoinen pettymys. Naiset vaietkoot telttamiesten seurakunnassa, ja niiden naimisesta oli viisainta myös setämiesten enimmäxeen vaieta.
ellauri246.html on line 83: Muistaaxeni ajettiin Hölön tienristin ohize viime Ruåzin reissulla. Samassa risteyxessä taisi olla Mörkö. Se nauratti. Gunnar oli kyllä aikamoinen hölösuu. En av hans mest lästa dikter är Eufori, som skildrar en sommarnatt i Hölö.
ellauri267.html on line 455: 2d Mer. Se on vain pehmoinen jade, ymmärrän: mitä pyydät tästä korusta?
ellauri267.html on line 724: Nyt, jos myönnän sen, hänen kostonhimoinen sielunsa

ellauri267.html on line 1326: On epäselvää, miksi antiklerikalismista tulee niin näkyvä teema Drydenin teoksissa, vaikka näyttää uskottavalta, että hänen syvä epäluottamuksensa ja vastenmielisyytensä puritaanista vaikutusta kohtaan poliittisiin asioihin voi osittain selittää sen. Mufti edustaa Drydenin tyypillistä pappia, joka on yleensä satiirin kohde sekä runoissa että näytelmissä. Hän on kunnianhimoinen, ahne, aistillinen, hurskas ja yleensä tekopyhä. Mufti näyttää naurettavalta sekä poliittisissa että henkilökohtaisissa asioissa, ja siitä tulee huumorin ja halveksunnan kohde. Dryden ei pilkkaa Englannin kirkon pappeja, mutta missä tahansa hän esittelee pakanallisen, muslimin tai roomalaiskatolisen uskonnollisen hahmon, hahmosta tulee satiirin kohde. Seijalla on tapana haukkua järeästi Carlsonin muuta sukua välttäen siten haukkumasta henk.koht. Latea.
ellauri270.html on line 436: Ezemmosta. Äsken tihrustettiin 1 osa espanjalaista rupusarjaa Karut kadut. Kirjeenvaihtotoverini Ypäjältä sanoi v. 1970 hyperkorrektisti kertovansa mulle "kadun totuuden", tarkoittaen karua. Semmoinen katu oli tänkin sarjan miljöönä, vaikka kaikki oli kuitenkin äärimmäisen epäuskottava koska kaikki hyvis näyttelijät oli sipisiistejä ja kuin olisivat vasta tulleet suihkusta, miinus muutamat pahis konnat jotka oli makilleerattu oikein karvaisixi ja pahoixi kuin el Zorro-sarjakuvissa. Hemmetti noi epsanjalaiset äijät ovat sovinistisikoja, ja rasistisia Kolumbiasta tulleille maahantunkeutujille. Neekereitä ei edes näytetty. Persuvanhuxet kärvistelee upporikkaiden ja rutiköyhien välivaiheilla ja ovat vähin erin valumassa kasan pohjalle. Tää oli tollanen Equalizer tai Clint Easton vanhana -tyyppinen vanhussankarisarja, äärimmäisen epäuskottava. Vanha pieni käppänä oli muka joku Bosnian sodan veteraani, mitä vittua, oliko siellä Jugoslaviassa ysärillä epsanjalaisiltakin Nato-joukkoja, kai sitten oli. Oikeastaan toivon että kiinalaiset alkaa pikapikaa lähettää Putinille aseita, jotta saadaan tää 3. maailmansota vauhtiin kunnolla, olis aika tehdä pallolla joltinenkin apuharvennus.
ellauri272.html on line 655: Ana saapuu rahojen kanssa luovutuspaikalle. Hyde, psykoottinen ja kostonhimoinen, hyökkää hänen kimppuunsa potkien hänen vatsaansa. Liz yrittää pysäyttää hänet, kun Ana vetää esiin revolverin ja ampuu häntä jalkaan. Christian ja hänen turvatiiminsä, jotka seurasivat sähköisesti Anan matkapuhelinta, saapuvat ja pidättävät Hyden ja Lizin. Ana hämärtyy kuullessaan Christianin äänen.
ellauri275.html on line 299: Minä, kivääri, intohimoinen konini ja jopa terä. Olisi parempi olla hiljaa tässä maailmassa! ..
ellauri277.html on line 450: Entäs me baptistit? Valinta on keskeinen osa The Dark Knightia. Jokainen hahmo on valintojen edessä. Pienistä hahmoista Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) on valittava kahden miehen välillä. Aikamoinen pähkinä! Alfred Pennyworthin (Michael Caine) on päätettävä, mitä tehdä tietylle kirjeelle. Rikkoako kirjesalaisuus? Lucius Foxin (Morgan Freeman) on päätettävä, auttaako Batmania käyttämällä moraalisesti vastenmielistä tekniikkaa. Ja luutnantti Gordonin (Gary Oldham) on valittava, asettuuko valppaana viittaisen ristiretkeläisen puolelle vai pidättääkö hänet.
ellauri286.html on line 626: Pukusuunnittelija Sofia Oksanen kertoo yhteisestä elokuvasta ja avoliitosta Aku Louhimiehen kanssa: "Olemme eronneet ja palanneet yhteen aika monta kertaa". Stylisti Sofia Oksasella on kunnianhimoinen asenne tekemisiinsä. Samaa asennetta hän näkee puolisossaan Aku Louhimiehessä. – Ydinjuttuni on yrittäjänä oleminen, se on yksinkertaisesti parasta. Minua kiinnostaa kokonaisuuksien hallinta, ja voisin varmasti olla onnellinen ja hyvä vaikkapa siivousalan yrittäjänä, hallizemassa siivousalan kokonaisuuxia, hän sanoo. Mainoksia tehdessään Sofia on osallisena edistämässä myyntiä, mutta toisesta suupielestä hän puhuu kestävyyden ja kierrätyksen puolesta. Se trendaa nyt.
ellauri288.html on line 112: Olen into­himoinen, ja se näkyy kaikessa, mitä teen. Olen joko todella kiinnostunut tai en yhtään. Se on tyypillistä rajatilaisille. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille (p.o. niille), jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia. Sofi ei ole sellainen. Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mies joskus ruinaa niitä, mutta kyllä naisella on oikeus vihata omaa lastaan. Perhe: Naimisissa Juha Korhosen kanssa, joka asuu Helsingissä.
ellauri288.html on line 293: Oksasella on fantastinen kyky lavastella groteskeja kohtauksia, jotka johtavat merkittäviin ja intensiivisiin havaintoihin. Sofi Oksanen on epätavallisen kunnianhimoinen tarinankertoja, jolla on tiukka ote monista löysältä näyttävistä langoista. Vaikka Purge ei ole mukava kirja lukea, se on hirvittävän ilahduttava matka ajassa ja tilassa. Dagens Næringsliv, Norja
ellauri294.html on line 651: Annikki Sankari (o.s. Höök, 10. joulukuuta 1913 Kuhmoinen – 5. elokuuta 2012 Lahti) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti myös nimellä Tuovi Aarnio.
ellauri297.html on line 229: sillä suuri on Jisreelin päivä. [ Tää oli ilmeisesti jonkinlainen traileri? Aikamoinen spoileri. ]
ellauri308.html on line 212: Punakapinan päätyttyä Poika oli mielipiteiltään maltillinen sosiaalidemokraatti. Vasemmistolaisessa politiikassa tie alkoi olla tuohon aikaan tukossa. Keskiössä, minne Tuominen halusi, olivat Väinö Tanner ja Hannes Ryömijä. Heistä vasemmalle oli tyhjää, sillä henkiinjääneet oli paenneet Venäjälle ja perustaneet siellä Suomen kommunistisen puolueen. Laitavasemmalla ei näin ollen ollut kotimaassa ketään, ja juuri sinne päätti kunnianhimoinen vaikka lyhkönen nuorimies suunnata.
ellauri308.html on line 338: Hänen omissa muistelmissaan on paljon ihan herkullisia yksityiskohtia. Mm ”Kumpa Lenin olisi saanut elää pidemmin ei olisi Neuvostoliitossa sellaisia hirmutekoja kuin Stalin teki.” Tämä on täysin höpöpuhetta olihan Lenin erittäin verenhimoinen ja tunnekylmä teoreetikko läpeensä. Mielenkiintoinen on esim kysymys heistä, jotka kirjoittivat likvidointilistat suomalaisista. Meillä on kaikki syy uskoa, että toverit Otto Ville ja Poika niitä yhdessä tekivät.
ellauri308.html on line 726: SKP:n valistusasioiden sihteeri Aili Mäkinen oli hyvä voimistelija. Yrjö Leino on hyvin pelokas ja bakteerikammoinen; hän esimerkiksi pesi käsiään usein ja piti puhdasta nenäliinaa vasemmassa taskussa, koska oikea oli likainen tasku. Sellainen käytös loi jännittävää karaktääriä henkilöön!
ellauri315.html on line 267: Helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen hän liittyi äskettäin muodostettuun väliaikaiseen hallitukseen ensin oikeusministeriksi, sitten sotaministeriksi ja heinäkuun jälkeen hallituksen toiseksi ministeri-puheenjohtajaksi. Hän oli sosialistisen vallankumouspuolueen sosialidemokraattisen Trudovik- ryhmän johtaja. Kerenski oli myös Petrogradin Neuvostoliiton varapuheenjohtaja, asema, jolla oli huomattava määrä valtaa. Saska vannoi ministerinä, ettei koskaan loukkaa demokraattisia arvoja, ja päätti puheensa sanoilla "En voi elää ilman muita apinoita. Kun alat epäillä minua, tapa minut." Valtava enemmistö (työläiset ja sotilaat) antoi ajatuxelle suuret suosionosoitukset, ja Kerenskystä tuli nyt ensimmäinen ja ainoa joka osallistuivat sekä väliaikaiseen hallitukseen että Ispolkomiin. Ispolkomin ja väliaikaisen hallituksen välisenä linkkinä melko kunnianhimoinen Kerenski hyötyi tästä asemasta. Kerenskystä tuli väliaikaisen hallituksen pääministeri, ja hänen toimikautensa kului ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan massiivisesta vastustuksesta huolimatta Kerensky päätti jatkaa Venäjän osallistuminen. Hänen hallituksensa torjui sodanvastaisen mielipiteen ja erimielisyyden vuonna 1917, mikä teki hänen hallinnostaan entistä epäsuositumman.Kerenski lähti rintamalle ja vieraili divisioonassa toisensa jälkeen kehottaen miehiä suorittamaan velvollisuutensa. Hänen puheensa olivat tällä hetkellä vaikuttavia ja vakuuttavia, mutta niillä ei ollut juurikaan pysyvää vaikutusta.
ellauri321.html on line 613: Kuo Kuon kuutamoinen kauneus peittävässä mutta ihonmyötäisessä lohikäärmeasussa - ja ilman sitä - sai Juanin penixen kangistumaan pitkäxi ja tanakaxi pelkästä ajatuxesta... Siis eiku Arroyo Beachiin ja housut nilkkoihin!
ellauri322.html on line 167: Kun Caleb on nousemassa Irlantiin suuntautuvalle alukselle, hän hämmentyy toisesta rikollisesta ja hänet pidätetään. Hän lahjoo vangitsijaansa saadakseen vapauden, ennen kuin he huomaavat, että häntä todella etsitään. Caleb ansaitsee elantonsa julkaisemalla tarinoita pahamaineisista rikollisista, mutta kostonhimoinen Jones palkitsee Calebin vangitsemisesta ja pitää Calebin liikkeitä huolellisen valvonnan alaisena.
ellauri326.html on line 62: Salamanterien levittäminen on siis tapahtunut suunnitelmallisesti ja jättiläisaskelin. Jos se olisi jätetty luonnon tehtäväksi, niin kuinka kauan kaikki olisikaan kestänyt, sillä luonto ei ole niin yritteliäs eikä suunnitelmallinen kuin ihminen. Totta puhuen, moni varoitti vakavasti salamantereista. Mutta niinhän on maailmassa aina ollut että jokainen uutuus ja edistysaskel kohtaa ensin vastustusta ja epäuskoa. Niin on asian laita ollut tehdasmaiseen tavaranvalmistukseen nähden ja niin se oli nyt salamantereihinkin nähden. Toisaalla väärinkäsitykset saattoivat olla toisenlaisia, mutta sanomalehdistön painostuksesta tervehdittiin salamanterien sijoittamista kaikkiin maanosiin mitä suurimmalla mielenkiinnolla, toisinaan ihan innostuksella. Samoin käynee ilmastonmuutoxenkin kohdalla. Se on viheryrityxille aivan suurenmoinen tilaisuus!
ellauri326.html on line 497: Koko ryhmä muodosti vaikuttavan kuvan: keskellä lattiaa seisoi Ivan Nikiforovitsh kaikessa kauneudessaan, ilman vähintäkään koristusta; akka, suu selällään ja kasvoilla mitä mielettömin, kauhistunein ilme; Ivan Ivanovitsh, käsi pystyssä, kuten roomalaisella kansantribuunilla. Se oli harvinainen hetki, suurenmoinen näytelmä! Eikä ollut katsojia kuin yksi ainoa: tuo väljätakkinen poika, joka seisoi rauhallisena kaivaen nenäänsä.
ellauri345.html on line 279: Siinä lausunto, jonka pelkkä ilmaisun verenhimoinen mystiikka erottaa joulupukin ajattelutavasta. Toisaalta, kuinka varma on kantilainen selitys, jonka tiukka viittaus avioliiton luonnolliseen huippuhetkeen - seksuaalisuuteen - ei estä hänen jumalallisen - uskollisuutensa logon polkua. Logo soveltuu todella jumalalliselle; se ei luo elämää ilman totuutta eikä riittiä ilman teologiaa. (No tää nyt meni aika hämäräxi gemaraxi - sori siitä.)
ellauri346.html on line 152: Muistakaamme, että Elena Zelenskaja sanoi haastattelussa, että hänen maansa tarvitsee apua, ja hänelle "on tuskallista nähdä merkkejä", joiden mukaan "intohimoinen halu auttaa voi hiipua".
ellauri347.html on line 398: Mutta on olemassa toisenlainen henkilö, jota hän kutsuu nekrofiiliseksi -- kuoleman rakastajat. Heillä on intohimoinen vetovoima kaikkeen, mikä on kuollut, rappeutunut, mädäntynyt, sairas; se on intohimo muuttaa se mikä on elossa johonkin elottomaan; tuhota vuoksi tuhoaminen; yksinomainen kiinnostus kaikkeen, mikä on puhtaasti mekaanista. Se on intohimo "revimään eläviä rakenteita."
ellauri348.html on line 155: Du Boulay totesi, että hän "reagoi tunnontuskiin melkein lapsellisella tavalla". Hän ei koskaan kiistänyt olevansa kunnianhimoinen, ja myönsi nauttivansa asemansa tarjoamasta parrasvalosta, josta hänen vaimonsa usein nalkutti. Kun isännät kysyivät hänen kulinaarista makuaan, hänen vaimonsa vastasi: "Ajattele viisivuotiasta". Hänen suosikkiruokiaan olivat samosat, Yogi Bear rasvakakut, vaahtokarkkeja. Perjantaisin hän paastosi illallisen jälkeen.
ellauri348.html on line 242: Presidentti Bill Clinton myönsi hänelle National Humanities -mitalin. Barbara on Oinas. Oinas rakastaa olla ykkönen, joten ei ole yllätys, että nämä rohkeat pässit ovat horoskoopin ensimmäinen merkki. Rohkea ja kunnianhimoinen Oinas sukeltaa pää edellä haastavimpiinkin tilanteisiin. Oinas on kardinaalimerkki, joka käynnistää paitsi kevätkauden, myös koko horoskooppipyörän. Tätä merkkiä hallitsee Mars, dynaaminen punainen planeetta, joka on nimetty roomalaisen sodanjumalan mukaan. Näin ollen nämä rohkeat pässit ovat aina aseistettuja ja valmiita taisteluun.
ellauri349.html on line 91: Ei Eski kovin kummoinen älypää ollut loogikkona, luuli todistaneensa 2.kl väittämän elementaarilogiikalla ja jätti pettyneenä koko homman sixeen.
ellauri350.html on line 504: Käytä iloista ja positiivista sävyä kuin Walt Disney. Kaiken kurjan sijasta kiinnitä huomiosi positiiviseen. Uskottele olevasi älykäs, kunnianhimoinen, kiva ja aikaansaapa. Voi kertoa myös että olet empaattinen, kiinnostava ja lämmin. Tämä onnistuu puhumalla kivoista ja kevyistä aiheista. Voit lähteä oletuksesta että deitti on tavis turvelo. Ole siis izekin sellainen! Lähtisitkö viikonloppuna yhdelle, ja jos se menee hyvin kenties vielä toiselle? Kannattaa pitää mielessä että oli aika jolloin rakastavaiset eivät kuulleet toisistaan kuukausiin! Silloin riitti pussukassa evästä varviin ja vielä toisenkiin. Siittiöt olivat mainiossa kunnossa.
ellauri353.html on line 582: Stalin ja muut NKP:n johtajat tiesivät erittäin hyvin Ranskan ja Englannin vallankumousten historian, eikä "punaisen Bonaparten" tai "punaisen munkin"1 haamu ei antanut heidän nukkua rauhassa. On huomattava, etteivät he olleet ainoita: valkoisten siirtolaisuuden aikana heräsi aika ajoin toiveita siitä, että Neuvostoliiton sotilasvallankaappaus, jota johtaa jokin kunnianhimoinen sotilasjohtaja, jonain päivänä pyyhkäisi pois bolshevikkihallinnon ja palauttaisi heidän valtakuntansa Venäjän heille.
ellauri360.html on line 406: Tältä vuodelta ei löydy sillä sanalla yhtään uutista. Maailmansodan uhka trendaa paremmin. Jos Trump tulee uuudelleenvalituxi on Natomailla kuset housussa. Yhdysvallat on Naton peruspilari ja suunnannäyttäjä. Presidentti Joe Biden toimi typerästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän kokosi kansainvälisen liittouman Ukrainan maxumiehexi. Jos Trump palaa valtaan ja pitää puheensa, Nato ajautuu sekasorron partaalle. Silloin Euroopan Nato-mailta vaaditaan rautaisia hermoja ja tahtoa. Nyt myös urhealla pikku Nato- Suomella on rautahermoinen ja puupäinen johtaja.
ellauri370.html on line 741: Nojoo, bolsjevikit sallivat juutalaiset muttei juutalaisuutta, ei uskontoa, hepreaa eikä siionismia. Aikamoinen kognitiivinen dissonanssi siinä. Uskonto on kansalle ooppiumia. Jumala on sika, sioista mahtavin! Kaikenlaista sikailua synagoogassa. Nyt sai niissä juoda harppisaxalaista laageria ja venäläistä piivoa ja kazoa Mosfilmin leffoja. Yhtä paha häväistys kuin Pompejuxen kasa tabernaakkelissa. Mitä tulee lehtimajajuhlasta ilman lehtiä, tai kosherista ilman verenvuodatusta? Nitsevoo. Mutta rabbiinit jaxoi odottaa, ei tääkään Babylonin vankeus vienyt 70 vuotta kauempaa. Nyt zaarina on Putin ja antisimianismi entisillä jengoilla: juutalaiset rikastuvat ja goyimit kadehtivat niitä. Suuret siionistit Weizmann, Ben Gurion ja Isak Ben Zwi oli kaikki venäläisiä. Jordan-virran rannalla on mukavampi asustaa kuin Birobidjanissa. Ilja Ehrenburg oli vinha takinkääntäjä, siitäkään ei pitäneet kummatkaan kylmän sodan osapuolista. Porvarillisia imperialistisia elementtejä ja kosmopoliitikkoja. Onko oikeastaan mitään etovampaa asiaa kuin sikasovinismi?
ellauri382.html on line 199: Siinä oli yksi asiaa koskeva teologinen hypoteesi. Onhan niitä minulla muitakin, jo tietääkseni melkomoinen määrä.
ellauri386.html on line 201: Dmitri on miehen intohimoinen puoli, jonka huulilta valuu säkeitä Dostojevskin suosikkirunoista ja jonka taloudelliset murheet vastaavat kirjailijan, joka kerran kirjoitti veljelleen siitä, kuinka hänen vahtivuorollaan "ruplat ryyppäävät kuin ravut kaikkiin suuntiin. Ohjeita?"
xxx/ellauri027.html on line 540: Että tämmönen kunnianhimoinen johtaja. Omakehu haisee kuin Jaakko Hintikalla: satoja artikkeleja ja useampiakin tärkeitä oivalluxia. Toisaalta ne jotka osaa tekee, ja ne jotka ei osaa opettaa. Ne jotka ei osaa johtaa eikä opettaa, opettaa johtamista ja johtaa johtamisen opettamisen opettajia.
xxx/ellauri027.html on line 665: Elämää suurempaa joo, tätä selitti myös Runeberg. Enemmän elämää on lempi, ja enemmän kuin lempi moinen kuolo. Kun on tommonen harras fiilis, niin eihän se eläminenkään niin tärkeetä ole. Pääasia et johtajuus ja omistajuus kukoistaa. Lampaat määkyvät ylpeinä, uteliaina, iloisina ja kiitollisina.
xxx/ellauri027.html on line 824: Seku näki seuraavan unen. Se oli Pikin kanssa kaupungilla ostoxilla, kun siihen tupsahtivat Airi ja Ketta, hämmästyttävästi muuttuneina, laihtuneina ja kaunistuneina (ei tosin nuorentuneina). Kaljulla Ketallakin oli ällistyttävän runsas tukka ja siinä hieno paxu ponnari, ei se tavallinen kireä rotanhäntä postimaisen klanin takana. Airin ryppyhuulet oli siloteltu botoxilla. Sellainen vähän painajainen. Ne oli hirmu ystävällisiä, työnteli vielä jotain lastenlasta vaunuissa ja pyysivät mukaansa lounaalle. Seku oli jo menossa, kysyäxeen mistä moinen ihme uudistumisleikki oli siunaantunut, mutta muisti sitten Pikin. Oli luvannut mennä Pikin kanssa jotain nokkimaan. Pikiä ei näkynyt, se oli hävinnyt jonnekin, varmaan hypistelemään kuteita. Seku yritti soittaa, mutta puhelin oli oudosti tyhjentynyt ja tahmea, siinä ei ollut mitän tietoja. Pitäisikö siihen sanoa että "puhelin" vai kirjoittaa se? Toiset oli jo etääntymässä, mistään ei nyt tule mitään. Siihen uni onnexi päättyi.
xxx/ellauri044.html on line 213: Erittäin kostonhimoinen narsisti oli Sarah Palin, joka tuli toisexi jossain provinssikauneuskilpailussa nuorena. Toinen sievä typykkä kuvissa on Sydney Mikayla joka esittää Trinaa sarjassa General Hospital. Tällä haavaa nämä naiset tuskin ovat kovin lämpimiä kamuja. Kostonhimo tuntuu heränneen niin orjissa kuin isäntäväessä. Saaran on paras toivoa ettei joudu yleissairaalan koronateholle Triinan potilaaxi.
xxx/ellauri044.html on line 271: Olen superkilpailuhenkinen ja kunnianhimoinen
xxx/ellauri057.html on line 404: niin taipuva, pehmoinen.
xxx/ellauri057.html on line 684: Eino Leino oli elämänsä loppuun asti intohimoinen shakinpelaaja. Helsingin Shakkiklubin talviturnauksessa helmikuussa 1906 hän oli jopa voittanut ensimmäisen palkinnon. Loppupeleissä kosmis-mytologiset runonäyt liikkuivat ”milloin pakanallis-samanistisilla, milloin kristillis-panteistisilla, milloin teosofis-haaveellisilla linjoilla”. Mukana myös erotiikkaa.
xxx/ellauri075.html on line 203: Lefa Struzikin oli Saku Palkeen kolleega Chicagossa. Siellä oli aivan hemmetinmoinen ampiaispesä ilkeitä talousliberaalifasisteja, 13 talousnobelistia päättyen roistomaiseen Milton Friedmaniin. Valtaosa varmaan oli imigranttijutkuja.
xxx/ellauri081.html on line 365: Se joka ei osaa opettaa. Se joka ei osaa opettaa opettaa opettajia. Se joka ei osaa elää siivolla opettaa etiikkaa kuten Platon ja Airaxisen Timo. Wallu opetti aloittelevia kirjoittajia. Dennis the Penis oli toinen samanmoinen.
xxx/ellauri086.html on line 174: 2013 Zoë Quinn, riippumaton pelinkehittäjä, julkaisi pelin Masennusretki, tekstipelin joka koittaa välittää masennuxen kokemuxen fiktiivisten näyttämöiden avulla, Quinnin omien masiselämysten pohjalta. Peli sai myönteisiä arvioita pelilehdissä, mutta sitten tuli takaisku. Online-pelaajat eivät pitäneet sen naismaisuudesta, kun siinä ei ollut yhtään aseita eikä verisiä tappojuhlia. Tommoinen ämmämäinen höpötys oli "politiikan" tuomista viattomaan poikamaiseen pelikulttuuriin. Quinnia alettiin ahdistella kaikin tavoin kuukausimääriä, raiskaus- ja tappouhkauxia sateli finninaamoilta. Quinn kertoi vainosta netissä, ja siitähän paska vasta lensi tuulettimeen, sen sexikumppanit ja kotiosoite julkaistiin darknetissä. Ne joutui lopulta muuttamaan turvallisuuden takia. Selkkaus sai nimexi Gamergate.
xxx/ellauri086.html on line 805: This I whispered, and an echo murmured back the word, “Lenore!”— - aikamoinen pelote kun kaiku vastas "Lenore" .
xxx/ellauri103.html on line 408: Kahden viikon päästä ensimmäisen kirjan ilmestymisestä Rowling luovutti toisen osan valmiin käsikirjoituksen kustantajalle, ja se julkaistiin seuraavana vuonna. Kuusi päivää toisen osan ilmestymisen jälkeen Harry Potter ja viisasten kivi oli noussut Britanniassa sellerilistan kärkeen. Se oli kirjailijalle jo aikamoinen porkkana, ja se antoi kynän sauhuta.
xxx/ellauri104.html on line 868: Sari: aikamoinen mafiapomo tuo kristittyjen jumala. Pakko uskoa ja palvoa, tai käy ikävästi. Se siitä vapaasta tahdosta.
xxx/ellauri116.html on line 494: Kaltoinkohdeltu lapsi saattaa selviytymiskeinonaan kieltää vanhempien väärinkäytöxet ja tarrata kiinni ihannekuvaan vanhemmista (David Foster Wallace). Poika voi pitää äitiään oikeudenmukaisena ja lempeänä huolimatta huolimatta ihannekuvan ja todellisuuden räikeästäkin ristiriidasta. Äiti oli humoristinen ja kunnianhimoinen nainen, wickedly funny. Tolkuton kehuminenkin lapsen kuullen voi olla kaltoinkohtelua. Äitini oli tunnekylmä, hän loukkaantui kaikesta, vaati lapsilta kehuja ja hallizi marttyyrina koko perhettä.
xxx/ellauri123.html on line 801: D’un poil follet mollement crespelu, D’un poil follet mollement crépu, Turkissomisteinen ja pehmoinen,
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri130.html on line 788: Arto Bryggare joka oli koko uransa ajan helevetin kehno aituri ja vitunmoinen vänisijä kaupan päälle vänisee nyt Wilma Murron seiväshypystä. "Se on huono." Vittu ize olit aivan surkea, ja nyt et enää muuta kuin länkyttävä vanha velttomuna.
xxx/ellauri136.html on line 387: Tämän seurauksena Mikhail Yurevich hajosi Catherinen kanssa Sushkova, mutta koska hän oli luonteeltaan kostonhimoinen henkilö, jonkin ajan kuluttua hän koski hiäntä sieltä. Tämä tapahtui 5 vuoden kuluttua jakeesta "Kaveri". Runoilija ei ilmaisse mitään tosi tunteita, osoitti karkoitusta jatkuvasti ihaillen tytön kauneutta. Lopulta Sushkova rakastui häneen ja sitten Lermontov iski hiänelle murskaavan iskuja. Mikhail Yuryevich ilmoitti kaikille, että Catherine oli tyhmä, ruma ja vain sääli. Lermontovin "Kavennetun" runon analyysi mahdollistaa paitsi ihailla myös ympäröivän maailman kovaisuutta, mutta myös nostamaan verhon suuren venäläisen runoilijan tunteiden yli.
xxx/ellauri137.html on line 128: Ette ehkä tiedäkään, olen intohimoinen ympäristön lähihoitaja. Helppoa kuin heinänteko, teen risusavottaa ja kerään kumisuojaimia maastosta. Siinä hommassa mulla on päällä yhden Danin puolivillainen musta vyö. Se unohtui Turun viileään kadetraaliin yhdellä meidän yhteisellä keikalla.
xxx/ellauri137.html on line 721: Joosef Lonkorottako on näytelmän konna? Juokohan se rattea? Lei näyttää uitetulta lotalta. Hugh on helkkarinmoinen squashin pelaaja vaikka heikkonilkkainen. Ehei, Joe Lonkorotta on rehellinen ketku, ylipainoinen jenkkiylittäjä jota Lei näyttää ihme kyllä fanittavan. Niinkuin se ihastelee vapaakauppaa puolustavaa valeskottia joka juo valesinglemalttia. Malttia pojat! Vizi tää Massey tuntee yleisönsä, osaa markkinointimixiä. Kuin Piia Pipsukka, joka opiskeli kauppixessa sitä, saxaa ja lineaarialgebraa. Oli alkukesä, kastanjissa oli kukkia. Kohta alettaisiin pukkia. Piia luki saxaxi Konsalikkia.
xxx/ellauri138.html on line 333: Ranskatar on älykäs, hän on seksikäs, hän on todella riippumaton ja jos mies puhuu enemmin kuin nainen niin entä sitten, mitä väliä sillä on? Mitä siitä kiivailemaan? Kukaan ei sanoisi: "Voi että, huomasitteko miten se julma, vallanhimoinen mies dominoi häntä?" Ei. Mitä naisellisempi ranskatar sitä enemmin hän haluaakin miehen päsmäröivän. Voi miten Delphine olikaan rukoillut saapuessaan Athenaan viisi vuotta sitten, että tapaisi jonkun ihanan määrätietoista voimaa uhkuvan miehen eikä tuollaisia nuorehkoja opettajia, koti-isiä, akkamaisia tyyppejä, älyllisesti epäinnostavia, tavallisia vaimojaan ylistäviä ukkomiehiä joille hän on kirjeissään Pariisiin keksinyt herkullisen yhteisnimen "Vaipat".
xxx/ellauri139.html on line 230: Jo Dostojevskin varhaisimmissa luonnoksissa ja sunnitelmissa esiintyy "idiootiksi" nimitetty sankari. Tämän kuva kuitenkin selvästi eroaa siitä ruhtinas Myshkinin kuvasta, joka on "meille" tuttu teoksen lopullisesta versiosta. Alkuperäisessä laitoksessa "idiootti" on loukattu olento, ylpeä ja kostonhimoinen, yhtälailla hillitön hyvässä ja pahassa, kykenevä mitä hillittömimpiin temppuihin lahjakkaan, mutta villin ja hillittömän luonteensa mukaisesti. "Vihonviimeinen esimerkki ylpeydestä ja egoismista", "tekee roistomaisia temppuja pahuuttaan ja ajattelee, että niin pitääkin", "Ylpeydestä etsii ulospääsyä ja pelastusta"; "Rajaton ylpeys ja rajaton viha" - sellaisia luonnehdintoja sisältyy romaanin "Idiootti" ensimmäisen laitoksen muistiinpanoihin ja suunnitelmiin. "Romaanin perusajatus: niin paljon voimaa, niin paljon pelkoa oman ajan sukupolvea kohtaan - eikä uskoa mihinkään. Rajatonta idealismia ja rajatonta sensualismia", lukee Dostojevskin muistiinpanoissa, kun hän luonnehtii sankarinsa tragediaa, kuten se näyttäytyy kirjailijalle alun perin. Vasta ensimmäisen laitoksen työstämisen seuraavassa vaihessa Dostojevski keksi toisen "idiootin" kuvan, josta voidaan jo tunnistaa tulevan Myshkinin piirteitä. Tässä vaiheessa ilmestyy sankarille myös muita piirteitä; "outo", "hiljainen", "hiirulainen", "hän alkaa joskus äkkiä lukea kaikille tulevan siunauksellisen olotilan piirteitä". Pannaan merkille "hänen ("idiootin") luonteensa ja suhteensa lapsiin", "hyvin heikko terveys", muiden henkilöiden ihmettely "hänen yksinkertaisuutensa ja nöyryytensä".
xxx/ellauri154.html on line 245: Anyway. Salome aloittelee rietasta tanssiaan. Suurenmoinen kultalameepuku. Sen tissinnapit kimmahtavat pydeen. Samaa ei voi sanoa Herodeen nahattomasta munasta. Vähän tää on kuin Thumbelina turilaiden bileissä. Siitä muinoin kimmahti penis heti tanaan. Oi niitä aikoja. Evankelistat jätti kertomatta Salomen sulokkuudesta. Johannexen ilmassa keikkuva irtopääkin on jäänyt sitä hämmästelemään. Tanssijatar on kuin särjetty ruukku, crackpot. Kleistilläkin oli sellainen. Kaiken synnin ja rikoxen alkujuuri on tää huhmar, niin aina. Petkeleessä ei ole mitään vikaa. Juppajju, panostamisestapa tässä kaikessa syntitouhussa on ens kädessä kymysys. Sukuelimet on pidettävä puhtaana ettei niistä ihku eläimellistä naisen hajua.
xxx/ellauri154.html on line 270: Särkynyt ruukku muisti, että se oli joskus ollut suurenmoinen ruukku, ja todella hyödyllinen. Aikaa sitten tässä ruukussa ei ollut mitään vikaa. Se oli yksi parhaista ruukuista tätä päivittäistä matkaa varten. Mutta eräänä päivänä mies kuitenkin kompastui. Tämä ruukku sirpaloitui silloin, tai ize asiassa se vaan vähän halkesi, ja siitä tuli osittain vammautunut. Tästä tapahtumasta oli jo paljon aikaa, eikä mies siltikään ollut hankkiutunut ruukusta eroon.
xxx/ellauri166.html on line 247: Kun viholliset ryhtyvät vastauskonpuhdistuxeen, eivät ne saa mitään muuta aikaan kuin, että saavat Jumalan nauramaan. Lapset esittävät meille huvittavan näytelmän, kun he tarttuvat oljenkorteen ja, ikään kuin se olisi veitsi, koettavat sillä tappaa koiran tai sian. Kukaan meistä ei voisi myöskään olla nauramatta, jos hän näkisi narrin ottavan kepakon käteensä ja juoksevan suurella voimalla päin tornia yrittäen näin kaataa sen kumoon. Olisihan moinen hanke typerä ja turha. Sillä kun vertaat turkkilaista, paavia, piispoja, kuninkaita ja herroja ja koko saatanan valtakuntaa tähän, niin eivätkö he ole samanlaisia kuin tuo narri, joka ponnistelee kaataakseen valtavan tornin kepillä? Niinpä he esittävät Jumalalle näytelmän ja pilan. “He esittävät hänelle hupinäytelmän, kun he ovat eniten vihoissaan.” Todellisuudessa he sellaisten ajatusten ja ponnistelujen kanssa askaroidessaan eivät ole mitään muuta kuin ilveily ja, kuten me saksaksi sanomme, he ovat “Herran Jumalamme narreja”.
xxx/ellauri170.html on line 943: Köyhillä on puutetta ja rikkailla kivan tekemisen puutetta. No voi voi. Sope oli aivan vitummoinen marisija. Jori harkizee kääntymistä aina kun sen vaivat kääntyy pahemmixi. Niinpä tietysti. Kyllä toi mun analyysi oli aivan sattuva, että usko ja toivo ovat valintafunktion arvoja imaginäärialueella.
xxx/ellauri174.html on line 484: Nej huh-huh! Noilla korkokengillä kun tallaa mahalle niin se tuntuu joltakin! Akiamoinen domina!
xxx/ellauri178.html on line 100: Kuulehan, ne sanovat että sinä olet aikamoinen Casanova. Ai niinkö? Kyllä. Että sinä todella olet tyttöjen perään. Pitääkö paikkansa? Ilmeisesti, sanon väistäen hänen kazettaan, ja sitä vihjausta jonka kuulen hänen huomautuxestaan, että tytöt ovat vain suojaverho Jelinekin kanssa homostelun peittona.
xxx/ellauri178.html on line 119: Mutta kaikkein eniten Philip Roth on vanhan testamentin juutalainen, samalla lailla moraalisesti toivottoman alamittainen kuin ne. Izekäs, tunteeton, omanvoitonpyyntinen ja kostonhimoinen, vuoroin kukkoileva, vuoroin nöyristelevä.
xxx/ellauri179.html on line 665: Laitoin viinipullon lähteeseen jähtymään ja toivoin ettei kukaan löytäisi pulloja. Se oli aikamoinen taimen ja taoin sen päätä hirsiin, kunnes se väristen raukeni. Puuhailin sen kimpussa. Älkäämme kajotko sormillamme kanakopin pyhiin mysteereihin. Ollaan me pojat vaan keskenämme, harjoittakaamme male bondingia. Polvistukaamme.
xxx/ellauri193.html on line 206: Era marito di prime nozze di Francesca da Polenta, immortalata nei versi di Dante (Inferno, Canto V). Si racconta che la sua morte sarebbe avvenuta nel castello di Scorticata (odierna Torriana) per mano del nipote Uberto, figlio del fratello Paolo, che egli aveva ucciso, insieme alla propria consorte Francesca, che era divenuta l'amante del cognato. Tuttavia nel 1304 Gianciotto era stato nuovamente designato podestà di Pesaro, ragion per cui si ritiene che morì in questa città. Gianciotto sposò in seconde nozze Zambrasina dei Zambrasi di Faenza, dalla quale ebbe cinque figli. Eli ihan kivasti meni sitten Zoppolla vaikka klenkaten. Mutta entäs loppupeleissä? Kostonhimoinen Francesca sanoo siipasta et Kainin orsilla tavataan: « Caïne attend celui qui nous meurtrit ». Dante situe la Caïne dans la première zone du lac du Cocyte, au plus profond du neuvième cercle de l'Enfer. Là sont punis, pris dans la glace jusqu'au cou, les traîtres à leurs proches. Il donne à ce lieu le nom de Caïn qui tua son frère Abel après l'avoir trahi.
xxx/ellauri193.html on line 250: Joka arkipäivä iltakahdeksalta miljoonat amerikkalaiset kokoontuvat television ääreen saman miehen ääreen. Hän on Tucker Carlson, suurenmoinen televisiojuontaja ja poliittinen kommentaattori. Hänen Fox-kanavalla esitettävä nimikko-ohjelmansa Tucker Carlson Tonight on noin kolmella miljoonalla katsojallaan usein päivän suosituin ohjelma uutiskanavilla.
xxx/ellauri201.html on line 54: Oli se Isokukko-Uljas jo silloinkin naimisissa, silloin 1952, kun se meille kortteeriin sinne korpeen tuli. Ja töihin siihen tukkisavotalle. Kyllä minä sen iän silloin kysyinkin. Se oli kolmenkymmenenseitsemän silloin. Ja minä olin juhannukselta kaksikymmentäkuusi täyttänyt. Olin sinä edellisenä talvena vasta päässyt kunnolla miehen makuun, ai ai ai! Kuinkas vanha se Uljas nyt onkaan, kun minäkin olen jo 39. Senhän täytyy olla jo viidenkymmenen! Mutta mikäs ikä se vielä on, ei ollenkaan paljon. Kyllä se mies takuulla vielä naida jaksaa. Jaksaahan se, kymmenet vuodet vielä! Semmoinen sonni se on.
xxx/ellauri201.html on line 56: Hyvin muistan senkin illan, kun Isokukko-Uljas meidän pirtin ovesta sisään astui. Oli sillä kokoa kerrakseen, semmoinen jyhkeä uros se oli, melkein kaksimetrinen. Jäi se Einokin sitä pienemmäksi, se metsätyömies, joka minua siihen aikaan omanaan piti ja minun kamarissani öisin kävi hoitamassa isännän hommia, kun ei siitä ukonturakkeesta, vanhasta aviollisesta miehenpuolestani Kustista, siihen hommaan ollut. Kun se Isokukko-Uljas talvitamineitaan siinä alkoi riisua ja tummapartaisen naamansa kaulahuivien alta näkyville toi, niin kyllä siinä semmoinen kunnioitus huokaisi läpi tuvan. Kyllä ne nuoremmat tukkisavotan miehet sitä heti ylöspäin katsoivat, oli se vaan semmoinen karju että. Eino niistä vaan uskalsi kyselemään, olikos tulija se uusi työmies, jonka oli kerrottu tulevan. Se ilmoitti Isokukko-Uljas olevansa, matala oli sillä ääni ja vakaat liikkeet. Veti sentään suutaan hymyyn ja jokaista se kädenpuristuksella tervehti. Minuakin puristi isolla kourallaan ja hymysi leveästi. Oli siinä vasta mies! Ai ai ai, en minä siihen ikään mennessä semmoista miestä ollut vielä nähnytkään. Ei ollut Einokaan sen veroinen kuin tämä uusi tulija. Sanoi nimekseen Uljas ja haukkumanimekseen vielä Isokukko-Uljas. Siitä se riemu repesi, kun muut työmiehet nauruun rähähtivät. Vanha ukkoni Kusti, se uivelo, kompuroi siihen kamaristaan ja alkoi marista, että enää ei meille yhtään savotan jätkää oteta kortteeriin. Vaan kun se Uljas ukonrutjakkeen eteen astui ja jyrähti, että hänelle oli paikka jo tästä talosta etukäteen luvattu, niin meni hiljaiseksi se minun eunukkini. Semmoinen kyvytön köntys kun olikin. Minuakin pienempi.
xxx/ellauri201.html on line 60: Huomasinhan minä, että ei se Eino tästä Isokukko-Uljaksesta pitänyt. Kilpamiehekseen heti arvasi. Syytä olikin! Kyllä se tuommoinen mies pistää naisen kuin naisen lemmenvakosen kostumaan jo pelkällä olemuksellaan. Verevä nainen sen kyllä tuntee, kenestä on niihin hommiin! Eino hiippaili öisin minun sänkyyn entiseen tapaan, koetti kulkea hiljaa, mutta narisihan se lattia. Ja sänky aina rysähteli ja valitti, kun se minua hässi. Kyllä ne muut metsätyömiehet sen tupaan varmasti kuulivat. Vaan onneksi ei kuullut Kustin-ruoja sinne omaan peräkamariinsa. Koko ajan murentui siltä valta ja voima vanhuuden mukana. En minä sitä enää pelännytkään, semmoista käppänää. Eino se vaan minua polki voimissaan, oli sillä iso mollukka se terska! Kuin tatti. Ai ai ai, miten se teki hyvää ja minut sai aaltoilemaan ja sisukseni pirskahtelemaan. Monta kertaa se pyysi saada loppuun asti nussia, että olisi sisään siemenensä sylkäissyt, mutta en antanut. Totteli sentään. Kerran olin sen virheen tehnyt, ensimmäisellä kerrallani, ja nyt oli minulla sen seuraamuksena pieni poika äitini hoivissa kasvamassa.
xxx/ellauri201.html on line 66: Siinä se Isokukko-Uljas rupesi saunaanlähtöä tekemään ja vaati minua selänpesijäksi. Sanoi, ettei miehistä siihen hommaan ole, nainen tarvittiin, niin kuin toiseenkin hommaan. Minä siinä hymysuin kieltelin, mutta läksin lopulta kuitenkin, kun ei ukonkurttanakaan ollut kiroamassa ja kieltämässä. Itsensä se Uljas tahtoi minulle esitellä, että tietäisin, mitä yöllä saisin. Minä vielä saunan porstuassa emmin pesemään mennä, saisin sitten pestä kaikkien äijien selät. Vaan mikäpäs siinä. Ainahan minä alastomia miehenpuolia olen mielelläni katsellut, heiluvia vehkeitä. Isokukko-Uljas riisuutui rempseään tyyliinsä. Näin kun se heitti paidan pois, miten karvainen oli sillä rinta. Ai ai ai, kyllä semmoinenkin jo pistää naisen kastumaan alapäästä! Niin oli karvaa kuin karhulla, tummaa ja tuuheaa karvaa rinnan täydeltä, vähän selkäpuolellakin. Rupesi jo housujaan riisumaan. Minä käänsin pään pois. Se naurahti, että näkeehän emäntä kohta kuitenkin, ja painui saunanovesta sisään. Kuului ilmoittavan muille miehille, että saivatkin nyt itsensä talon emännän selänpesijäksi. Kävi siellä naurunrähäkkä. Minä vielä hetken emmin mennä, mutta kun ne jo huutelivat tulemaan, niin menin.
xxx/ellauri201.html on line 68: Eino jurotti lauteella kuin äkäinen pässi, näki naamasta, ettei sitä miellyttänyt minun temppuni. Pekka sieltä lauteelta ensimmäisenä alas hyppäsi, että kellit heilahtivat! Nauroi vain minulle hilpeästi ja kävi alalauteelle mahalleen. Minä aloin pestä, kunnolla jynssäsin, hyvähän minä olin pesemään. Aina se Kustin-käppyräkin minua tässä hommassa kehui, vaikkei missään muussa oikein kehunutkaan. Isokukko-Uljas huusi ylälauteen hämäristä, että emäntä pesee etupuoleltakin. Pekkaa nauratti, kääntyi selälleen. Olin minä jo niin rohkeaksi tullut, etten pelännyt vaan pesin, kun käskettiin. Muut paikat pesin, mutta muniin jätin koskematta. Riitti sentään ja Pekka kiitosta antaen nousi alalauteelta. Heti sen perästä hyppäsi alas Hemmi, karvainen mies oli sekin. Hemmillä olikin semmoiset pallomunat. Ja minä pestessäni pohdiskelin, mahtoiko tuommoinen mulkku naimapuuhia varten kovinkaan kasvaa. Pieneltä se nyt ainakin näytti. Pienehköt rippuset oli sillä Villelläkin, nuorella miehellä, jonka minä seuraavaksi pesin, kuurasin kunnolla.
xxx/ellauri201.html on line 70: Aatulla roikkui jo vehje pitemmällä, semmoinen pitkä ja suikea oli lerssi hänellä. Ja Mikolla oli myös laatuunkäypä kellotin. Naureskellen ne niitä minulle näyttivät, mokomat. Ja Mikolla näytti nykivänkin, meinasi eteen ruveta ottamaan, kun nuori hikinen nainen selänpesijäksi oli saatu. Olihan minulla vaatteet päällä sentään. Arvo, Eino ja Isokukko-Uljas olivat vielä lauteilla. Arvo se oli kohtelias nuorimies ja kysäisi, menisivätkö vanhemmat ukot ensin pestäväksi. Eino äkäisenä äyläisi, ettei häntä pestä tarvitse. Isokukko-Uljas käski Arvon mennä vaan, Arvo tuli alas. Minä kyllä silloin hämmennyin, miten oli nuorella miehellä kokoa enemmän kuin monella vanhemmalla. Olisi siinä rakosen täytettä ollut kerrakseen! Arvo vaan oli ujommansorttinen mies, eikä koskaan minun sänkyyni pyrkinyt.
xxx/ellauri201.html on line 72: Eino ei pestäväksi tullut, oli vihainen kuin ampiainen, jolta oli pesä viety. Niinhän se olikin, pesä oli mieheltä nyt viety, Eino sen kyllä arvasi. Hyväntuulisesti Isokukko-Uljas laskeutui lauteilta minun viimeiseksi pestäväkseni. Muut miehet saunan ovella kyttäsivät, mitä minä tästä miehestä ajattelen. Meninhän minä, munaruokaa jo tuhdisti saanut nuori emäntä, hämilleni sen ilmestyksen edessä. Mies oli iso, lihaksinen ja tuuheakarvainen, korea ilmestys jo semmoisenaan. Vaan kaiken lisäksi oli sillä mahdottoman suuret vehkeet jalkovälissä, semmoiset pelit, ettei niitä oltu nähty edes naapurikylän sonnilla! Ai ai ai, mimmoiset komeat vitjamunat olikin! Semmoiset ne kovalla naimamiehellä kuuluukin olla, kunnon siemennysvälineet. Pussit roikkuivat raskaina ja täysinä, oli niillä mittaa ja painoa. Sisällä kaksi isoa murikkaa, kuin siellä perunat olisivat muhineet. Ja itse siitinkalu oli siinä riippuessaankin iso kuin mikä, paksu ja painava. Oman vaaksani ainakin saisi pituudeksi panna ja vaikka enemmänkin. Nahka oli päällä, terska kyrmötti kookkaana varren päässä, sai minulla vakosen märäksi. Miehet nauraa höröttivät. Sanoivat, ettei ollut emäntäkään semmoista ”kukkoa” ennen nähnyt, kun ihka tuppisuuksi menin. Enkä minä ollutkaan! Ai ai ai, kyllä se semmoinen kukko olikin että! Oli taas nimi miestä myöten tässäkin tapauksessa. Komea nimi, komea mies.
xxx/ellauri201.html on line 78: Minä odottelin sängyssä jännityksissäni, kun tiesin saavani kohta isoa miestä. Jo nousi joku tuvassa, lattia narahteli. Vaan menivätkin äänet poispäin, porstuaan ja ulos. Joku meni tarpeilleen. Aina ne tahtoivat öisin kusta ovenpieleen, vaikka komensin kauemmas menemään. Jo narahteli lattia taas. Nyt tuli joku minun kamarini ovelle. Tumma haamu hiipi sisään ja minua kohti. Einohan se olikin! Mitä se nyt minun päälleni tunki, kun olin sille illan aikana kuiskannut, ettei tänä yönä tulisi. Eino alkoi puristella kovakouraisesti rintoja, koskihan se semmoinen minua. Se oli ihan raivopäinen, oli viinaakin hörpännyt, kun hengitys haisi. Se murisi, että Isokukko-Uljas oli mennyt kuselle tai mihin lie, ja siksi nyt vasta pääsi minun kamariin luikahtamaan. Alkoi jo kopeloida vittuani. Uhosi, että sille minä kuulun, muille en saisi alapäätä antaa. Halusi alkaa naimaan, työnsi jo kovaa häntäänsä hyvää vauhtia pilluani vasten. Minä levitin haaroja, en voinut vastaankaan laitella, kunhan miestä sain. Niin kovat oli halut minulla.
xxx/ellauri201.html on line 82: Sitten palasi Isokukko-Uljas minun kamariin, telkesi vielä oven perässään. Jo tuli sänkyyn ja otti minut isoon, kuumaan syliin. Minä olin siinä kuin karhun karvaisessa otteessa. Isokukko-Uljas antoi suuta, imi pitkään ja ahnaasti. Sitten murahti, että teki mieli vittua, piti saada heti. Se veti koko yöpaidan minulta pois, pyöritti rintoja mahtavissa kourissaan, kehräsi kumeasti. Kyllä minun muodot sitä selvästi miellyttivät. Alkoi saman tien minua asettelemaan siihen sänkyyn selälleni, kumartui nuuhkaisemaan pilluani, josta lemmenmahlaa lakanalle valui. Siitä Isokukko-Uljas selvästi innostui, sai miehistä uhoa, urahtikin korskeasti, alkoi kiireellä housujaan availla. Jo putosivat pöksyt lattialle. Näin siinä hämärässä kuun valossa kyllin hyvin, mitä olin saamassa. Iso vehje oli jo hyvässä nousussa, otti eteen semmoista vauhtia, paisui ihan silmissä. Punnukset alhaalla raskaina roikkuivat, olivat täynnä sakeaa siemennestettä. Jo oli Isokukko-Uljaksen kyrpä jämäkässä tanassa, seisoi vaakasuorassa osoittamassa miehistä mahtiaan. Sitä suurempaa voimaa, mikä miehellä on naisen edessä yhdynnässä. Minä sitä murikkaa tuijotin kuin heikkopäinen, ja Isokukko-Uljas matalasti naurahti, että oliko suurin kyrpä, mitä eläissäni olin nähnyt. Huokaus pääsi, että oli, oli se. Nauroi, että niin olivat naiset ennenkin sanoneet ja kovasti tykänneet, kun ei omilla ukoilla semmoista ollut. Ai ai ai, kyllä sillä sitä kokoa olikin! Pelotti ihan semmoinen sisäänsä ottaa.
xxx/ellauri201.html on line 84: Isokukko-Uljas kömpi sängyn jalkopäähän, levitti varmalla otteella haarani auki, sai eteensä märän pillun. Suu levisi korviin saakka, niin mielissään se oli. Veti nahkansa taakse ja minä näin taas ison terskan, kun se ohjasi kourallaan kovaa heppiään koloselle. Kuumalta tuntui jo huulia vasten. Alkoi työntää syvemmälle ja levitteli vitunhuulia toisella kädellään. Sai murikan sisään ja minä älähdin ääneen, pyysin varomaan. Isokukko-Uljas vaan nauraa hyrisi ja työnsi lisää, varmana ja julkeana. Iso oli toppa tällä miehellä, isompi kuin Einolla, jonka tattikin oli jo jonkinmoinen. Erimuotoinen tämä oli, semmoinen paksu ja vahvareunainen. Tiukkaa teki alusta saakka. Vittu levisi, antoi väkisin tilaa isolle siittimelle. Minä jo voihkin ja voivottelin, mutta Isokukko-Uljas jatkoi työntymistään. Riitti työnnettävää. Nuori vakoni oli täynnänsä miehen kyrpää, levisi tiukaksi ringiksi sen ympärille, koetti tottua ja vavahdella semmoisen mahtimulkun armoilla. Ei se kokonaan minuun mahtunut, vaikka syvälle meni. Ihan minulta vedet silmistä valuivat, kun niin tiukkaa teki, melkein kuin Mattia maalimaan vääntäessä. Isokukko-Uljas piti vähän aikaa sisässä, huilasi, ei liikkunut, antoi vakoni totutella. Kovasti se jo värisi, oli herkkänä ja norui mesiään. Jo kumartui Uljas antamaan suuta, hyväili taas rintaa. Hyvä mies se oli.
xxx/ellauri201.html on line 88: Aikansa vittuani koulittuaan rupesi Isokukko-Uljas tosissaan lykkimään, työnsi aisaansa vakoseeni oikein voimalla. Minua hirvitti se meno, vieläkin aristi, vaikka nautinto ja hekuma niskan päälle pääsivät. Huohotin, ettei nyt enää pitkään naitaisi, ei kestä paikat. Lupasi se Isokukko-Uljas, mutta ei heti kumminkaan lopettanut. Sänky antoi jo sellaista valitusta, että kuului varmasti tupaan. En minä siinä enempää muita joutanut ajattelemaan, kuulkoot vaan, miten emäntää naidaan. Minulla olikin sängyssä nyt semmoinen sonni, ettei ikinä ollut ennemmin ollut. Se polki tosissaan, kun oli, millä polkea! Ai ai ai, että minä aloin ulista, loppua kohden jo huusin suoraa huutoa! Vittua kirveli, yht’aikaa herkisti, liplatteli, värisytti voimalla, kun iso kyrpä täytti joka paikan. Isokukko-Uljas kurotti jalkansa sängynpäätyyn ja alkoi siitä ponnistella. Ai herrajestas, mimmoista astumista se oli! Minä alla valitin, iso vieras mies päällä nussi, murisi mahdissaan, vitussa iso siitin teki työtään, kirnusi minua, nuorta halukasta emäntää, jonka oma ukko ei pystynyt!
xxx/ellauri201.html on line 90: Sänky ryskyi, natisi liitoksistaan ja valitti hajoavansa. Minä huusin, Isokukko-Uljas karjui, kyllä semmoinen meteli piti hereillä koko talon! Mutta sillä hetkellä en tiennyt muusta, levisin vaan, otin sisääni isoa murikkaa, sonnin jäykkää aisaa! Olin jossakin muualla, päässä pyöri ja rinnassa hyrskysi, huone keikkui. Isokukko-Uljas ponnisti voimalla viimeisen kerran, työnsi syvälle, naisen pyhimpään. Painavat pallit minua vasten hakkasivat, antoivat lisää suolaa soppaan. Kyrpä turposi paksuksi, mies karjahti, syöksi kuuman siemenlastin syvälle sisääni, täytti sillä koko vakoni. Tunsin sen, takerruin mieheen kaikin voimin, purskahdin pieniksi lemmenpisaroiksi, sulin kuin voi, rinnassa hulmahti, ja valahdin hervottomana sängylle.
xxx/ellauri201.html on line 94: Ai ai ai, kun minun päässä pyöri, pillua pakotti ja kaikki oli sekaisin. Ensimmäiseksi peloissani kysyin, miksi oli sisään laskenut, vaikka minä kielsin. Isokukko-Uljas totesi mahtavasti, että ei vielä eläissään ollut kesken nussimisen ulos siitintään vetänyt, eikä vetäisi vastakaan, vaikka kuka pyytäisi. Sisään vaan laski, oli alla emäntä tai piika, impi taikka leski. Oli se julkeaa puhetta, semmoinen sonni vaikka olikin. Antoi vielä suuta ja sanoi menevänsä tupaan laverilleen nukkumaan, kun ei tänä yönä voinut enää uusiksi ottaa, sen verran oli vittua jo virutettu. Minä se olin ihan ihmeissäni. Hoipuin yöastialle ja aloin huuhtoa. Siemenlientä valui ulos, reisiä myöten, käsille, joka paikkaan. Oli sitä liikaa pestäväksi, joka paikassa sitä oli. Ja minua väsytti, olin poikki. Pääsin sänkyyn, heti pääsin uneen.
xxx/ellauri201.html on line 96: Seuraavana päivänä oli minulla vittu niin kipeä että. Ikinä ei ole ollut yhtä kipeä kuin silloin oli. Ei kunnolla voinut istua, ei kävellä. Silloin tiesin taas saaneeni. Kipeämpi oli kuin ihka ensimmäisen naintikerran jäljiltä. Illalla miehet minulle virnuilivat. Kyselivät, että miten se emäntä yht’äkkiseltään ontumaan alkoi, iskivät silmää. Minä vaan takasin naurahtelin, vaikka hellänä oli tavara ja vaikea olla. Kustin-tura makasi kamarissaan, oli ottanut sydämestä. Siellä mietti, mimmoisen huor’akan kanssa oli naimisissa. Ja Eino se pakkasi nurkassa kimpsujaan ja kampsujaan, ilmoitti tukkikämpälle muuttavansa. Sinne se meni menojaan. Jouti minun puolesta mennäkin, semmoinen jurottaja. Siellä se ei sitten enää ulos vetänytkään, kuului emännöitsijä tulleen kohta tiineeksi. Vaan mistä sitä tiesi, kenen siemenet siellä itämään läksivät. Eino se kuitenkin vastuun kantoi, jäljet korjasi, ja vihille isovatsaisen emännöitsijän kuului myöhemmin vieneen.
xxx/ellauri208.html on line 695: Äs, sanoi Joonatan. -Maan alle sinusta joutuu vain joku semmoinen kuori, luut ja muut. Sinä "itse" lennät jonnekin ihan muualle. "Själ" ja "själv" on sama sana.
xxx/ellauri208.html on line 699: No sanotaan vaikka Kangijalkaan, hän vastasi. Kangijalkaan- -Joonatan lennätti sanan suustaan ihan niin kuin se olisi semmoinen asia, jonka joka ikinen ihminen tietää. Mutta enhän minä ollut siitä ikänä ennen kuullut puhuttavankaan. Kangijalka, minä sanoin, missä se on?
xxx/ellauri208.html on line 786: – Ei semmoinen kioski nyt koko elämä ole. Järjestetään.

xxx/ellauri225.html on line 247: Missä luuraa yahi-intiaanien Ursula K. Le Guin, voisi Sale Belov nenäkkäästi kysyä. Ursula Kroeber oli izekin luvatun maan kansalaisia. Iskän opettaja oli jostain paasauxesta tuttu samanheimoinen Franz Boas. Hyvä että Alfred ehti tarttua Ishia pikkutakin liepeestä ennenkuin viimeinenkin yahi sulki arkunkannen kiinni.
xxx/ellauri227.html on line 378: Lizaa heruttava ladonovimainen jättipää, tutkiva julkkis tv-toimittaja messuaa: olen vaatimaton mutta kunnianhimoinen. Minulla on hyvin syvä toimittajan vakaumus. En ezi valtaa loistoa vaan sosdemi roistoa. Yhdessä teemme tästä entistä mahtavamman valtameedian. Liza pissii hunajaa niin että litinän voi kuulla.
xxx/ellauri227.html on line 477: Brigit on intohimoinen monimuotoisuudesta, osallisuudesta ja voimaannuttamisesta. Biddy Tarot on tehnyt yhteistyötä One Girl Foundationin kanssa ja tarjoaa koulutusresursseja nuorille naisille Sierra Leonessa. Biddy Tarot tarjoaa myös apurahoja ja resursseja BIPOC-yhteisöllemme.
xxx/ellauri228.html on line 336: Vittu mikä tomppeli tääkin Monika Reid joka koittaa vääntää Lemistä jotain tech geekiä ja punaisesta Tarkovskista harrasta viherpiipertäjää. Ei se tajua Lemistä (eikä varmaan Tarkovskistakaan) tuon taivaallista. Kevinin datsa ei muuten ole kovinkaan kummoinen, ja isäpapan mökissä ilmeisesti sataa sisällä. Mixi Kevin antaa poskea isäpapalle loppuvizinä? Oliko Tarkovskilla jotenkin outo isäsuhde?
xxx/ellauri230.html on line 738: Ainiin on tässä vielä jäähyväiskäynti Nankingissa. Jäähyväisillalliseni oli todella suurenmoinen tilaisuus, vaikka vieraita olikin vähän. Kuten Wolfram oli ennustanut, oli Riitalla monenlaista vaivaa juhlaviikolla, itänaapurit olivat Sysmiössä jumissa, ja Riitan poski ajettunut simpulaxi, siihen tarvittiin mysiiniä ja korvatippuja. Ja peltimies oli lupaillut tulla sattumoisin osapuilleen juuri lauantaina. Niin että monenmoisia intialaisia herkkuja oli enemmän kuin syöjiä. Nojoo. Valitettavasti. Erinomaisen hyvinä siis meitä pidettiin, Vähämäkeä ja minua.
xxx/ellauri237.html on line 273: Okei takaisin Marquettaan. Talvella on lunta, joka peittää niinkuin pehmoinen, valkoinen turkki oravat. Marquetalla on tuhmuushymy sen tunnustaessa, että se pitää lehmistä. Kolmasluokkalaiset pojat ottivat kiinni niskasta räyhääviä poikanahkoja ja antoivat niiden tehdä tuttavuutta märän kanssa. Talvi on aina talvi, sanoi Jussi Talvi. Saatuaan mekon enolta Marke sipsutti enon luo ja suuteli hänen karheaa, rakasta poskeaan mela kaiken kansan näkyvissä. Eno oli kiltti, suorastaan liian kiltti. Pitäisi kysyä Kaijalta miten on miesenkeleiden laita. Minä en voi kuvitella MIEHIÄ pitkissä valkoisissa mekoissa ja siivet selässä ja hulmuavat kiharat olkapäillä... Marquetta älä kazo niin murhaavan nuhtelevasti, näytät ihan Aili Konttiselta! Mistäs minä tiesin että enkeleillä on vain etupuoli.
xxx/ellauri239.html on line 551: Hmmm... Henrikin isä oli arkkitehti Robert Tikkanen, virallisesti kai Toivo Robert Tikkanen. Hän on muuten Wikipedian mukaan suunnitellut rakennuksen, joka sijaitsee osoitteessa Pietarinkatu 1 – Raatimiehenkatu 4... Alkkispersläpi-isä voisi selittää pojan tutkimuskiinnostukset. Ehkä narsismikin on periytyvää. Olisiko jopa Henrikin ja Märtan poika? Ei, liian nuori. Niillä oli Robert poika mutta se olis jo eläkeikiä. Pitääpä penkoa luettavaksi noita Märta ja Henrik Tikkasen kirjoja, jospa jotain selviäisi tämän mysteerin taakse. Jos oikein muistan kymmenien vuosien takaisia asioita niin aikamoinen perhehelvetti tais olla kyseessä.
xxx/ellauri239.html on line 599: Uhrin työpaikkakuvassa on kädet puuskassa, ja ne näyttävät aika massiivisilta. Katsoin kyllä itsekin, että aikamoinen emäntä. Lapsista on yksi aikuinen, yksi teini ja kaksi alakoululaista. Aikuinen ja teini-ikäinen lapsi ovat uhrin ja hänen exänsä. Käsittääkseni ainakin jälkimmäinen asui uhrin ja tekijän kanssa ainakin vuoroviikoin. Kaksi nuorempaa on sitten tekijän ja hänen exänsä.
xxx/ellauri253.html on line 72: Laman mentyä tuli kai jonkinmoinen nousukausi jonka aikana Kimmo pelasti nahkansa Ison Pahan Fredin kynsistä käynnistämällä kieliteknologian laajennuxen jonka siivellä pääsin vajaan 10 vuoden vankilomalle Helsinkiin.
xxx/ellauri259.html on line 187: Jyväskylän yliopistossa työskentelevän tutkijatohtori Jarno Hietalahden analyyttinen, intohimoinen ja kantaaottava teos Ihmisyyden ytimessä osoittaa, että humanismista todellakin kannattaa kirjoittaa. Hietalahti kirjoitti muutama vuosi sitten Huumorin ja naurun filosofia -teoksen. Nyt hänen raikas ja railakaskin teoksensa esittelee filosofisen humanismin perusajatuksia sellaisilta ajattelijoilta kuin Protagoras, Erasmus Rotterdamilainen, Niccoló Macchiavelli, René Descartes, Baruch Spinoza, Immanuel Kant, Karl Marx, Jean-Paul Sartre, Erich Fromm, Georg Henrik von Wright ja Jacques Derrida.
xxx/ellauri259.html on line 416: Hahtola sanoo: Vesa-Matti Loirin Leino-luritukset ovat lisänneet yleisöä. Siinä oli kanssa toinen narsistinen vanha pulzari. Onerva ja Eikka molemmat bylsi vuoron perään Eikan ekaa herraskaista vaimoa, Freija Schoultzia. Voimakkaita tunteita oli myös kirjailija Aino Kallaksen ja Leinon välillä. Suhteesta on todisteena intohimoinen kirjeenvaihto, mutta parin tavatessa tunnelmaa vaimensi Leinon humala ja piikikkyys. Kallas oli kaikin puolin liian pätevä.
xxx/ellauri261.html on line 165: Sain olla mukana paavi Johannes Paavali II:n isännöimässä eri uskontojen yhteisessä rauhan rukouspäivässä Assisissa Italiassa 1986. Siellä islamin, Aasian ja alkuperäiskansojen uskontojen edustajat rukoilivat yhdessä eri kirkkojen edustajien kanssa maailman rauhan puolesta. Muutamaa päivää myöhemmin julkisuuteen nousi aikamoinen meteli. Katolisia ja meitä muitakin syytettiin synkretismistä (uskontojen sekoituksesta). Vatikaani, joka meitä muita paremmin hallitsee diplomatian kiemurat, selitti tapahtumaa näin: :X Emme suinkaan rukoilleet yhdessä, vaan toinen toistemme läsnäollessa. :D Leikittiin samassa huoneessa kuin duploleegoilla toista silmään tökkivät autistiset 2-vuotiaat.
xxx/ellauri286.html on line 627: Pukusuunnittelija Sofia Oksanen kertoo yhteisestä elokuvasta ja avoliitosta Aku Louhimiehen kanssa: "Olemme eronneet ja palanneet yhteen aika monta kertaa". Stylisti Sofia Oksasella on kunnianhimoinen asenne tekemisiinsä. Samaa asennetta hän näkee puolisossaan Aku Louhimiehessä. – Ydinjuttuni on yrittäjänä oleminen, se on yksinkertaisesti parasta. Minua kiinnostaa kokonaisuuksien hallinta, ja voisin varmasti olla onnellinen ja hyvä vaikkapa siivousalan yrittäjänä, hallizemassa siivousalan kokonaisuuxia, hän sanoo. Mainoksia tehdessään Sofia on osallisena edistämässä myyntiä, mutta toisesta suupielestä hän puhuu kestävyyden ja kierrätyksen puolesta. Se trendaa nyt.
xxx/ellauri291.html on line 165: Kolme päähenkilöä olivat Kirk, Spock ja McCoy, ja kirjailijat leikittelivät usein eri persoonallisuuksia toisistaan: Kirk oli intohimoinen ja usein aggressiivinen, mutta hänellä oli viekas huumorintaju; Spock oli viileän looginen; ja McCoy oli sarkastinen, tunteellinen ja epälooginen, mutta aina myötätuntoinen. Monissa tarinoissa nämä kolme törmäsivät, jolloin Kirk joutui tekemään vaikean päätöksen, kun taas Spock kannatti loogista, mutta joskus jämäkkää polkua ja McCoy (tai "Bones", kuten Kirk kutsui häntä) vaati tekemään sen, mikä aiheuttaisi vähiten haittaa. McCoylla ja Spockilla oli sparraussuhde, joka peitti heidän todellisen kiintymyksensä ja kunnioituksensa toisiaan kohtaan, ja heidän jatkuvasta riitansa tuli suosittuja katsojien keskuudessa. Esitys korosti dialogia niin paljon, että käsikirjoittaja ja ohjaaja Nicholas Meyer kutsui sitä radiodraamaksi.
xxx/ellauri306.html on line 490: Hunien kuningas Magyar Feher Bor, jonka laumat eri heimoista ja liittolaisista ovat lakaiseneet pontisilla (ei Aasian) aroilla ja molemmissa Rooman valtakunnissa, kuolee jättäen valtaistuimen kahdelle pojalle. Sotaan ja nälkäisiin verisiin kampanjoihin kyllästynyt Bleda haluaa asettua rauhassa Rooman liittolaiseksi, hänen veljensä Attila uskoo vain miekan voimaan. (Puppua.) Roomalainen kenraali Aethius, joka tuntee hunnit hyvin entisten panttivankien vaihdon seurauksena, ei onnistu saamaan todellista rauhaa, mutta ostaa horjuvan, lupaamalla kaksinkertaisen kunnianosoituksen. Heikon keisari Valentinianuksen hovi, joka muutti Roomasta pohjoiseen Ravennaan, jossa todellinen hallitsija on keisarinna-äiti Galla Placidia, barbaarikuninkaan leski, kieltäytyy ehdoista ja vangitsee Aethiuksen, joka edelleen kieltäytyy ottamasta vällyerää Valentinianuksen pyllynruman sisaren Honorian kanssa. Kunnianhimoinen prinsessa tarjoaa nyt kätensä ja valtakunnan myötäjäiset Attilalle, juuri sitä mitä Bleda toivoi. Rauhaa halveksien Attila murhaa suositun Bledan metsästyksen aikana (palturia) ja taivuttelee laumoja marssimaan hänen kanssaan valtakuntaan. Vaikka tietämätön, peloissaan Valentinian voi vain surra lemmikkigepardiaan, Galla Placidia kuntouttaa Aethiuksen johtamaan epätoivoista puolustusta, mutta hyvinsyöneet kuntonsa laiminlyöneet legioonat ilman vakavia linnoituksia eivät ole vertaa hunnilaumoille, jotka eivät pelkää mitään, paitsi ehkä että taivas putoaa heidän päällensä, mukanaan salaperäinen kristittyjen jumala, hänen poikansa sekä hänen maallinen edustajansa, paavi Leo, adjutantteinaan P. Pietari ja P. Paavali....— KGF Vissers
xxx/ellauri307.html on line 663:
Kobra vanha valkoinen. Käärmeöljykauppias. Vitunmoinen luikero.

xxx/ellauri307.html on line 740: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
xxx/ellauri312.html on line 425:
Mehukasta panoa sakkolihalla. Pehmoinen raukea pikku pulu virsikirja auki virren 'mun tukit herra tanakasti' kohdalta, laiha kaveri rähmällään siitin kahvaa myöden tuuheassa tuherossa. On mukavaa pusia kun on keppi liossa eikä kamat vielä pussissa. Suloinen Yui Ogura (nimi muutettu, oikeasti leikisti Yi Kun *<3-€=3) pelehti työxeen, muttei videolla, on se sen verran takavuosilta.

xxx/ellauri319.html on line 255: Pelkkä mustavalkoinen konekirjoitettu ilmoitus kaupan ovella että huomenna heitetään ulos erä appelsiineja, halukkaat jonoon verkkokassit valmiina. Netti on totaalisesti pilalla, vielä pahempaa kuin pöllötöllöaikana. "Markkinointi on kaiken ydin, brändäys varsinkin. Sen avulla voi myydä minkä tahansa tuotteen hinnalla kuin hinnalla, vaikka tuote olisi valmistettu riistomaissa törkeen halvalla. Kunhan se vain on oikein brändätty ja markkinoitu. Markkinoinnissa on pirunmoinen potentiaali." Vetäkää käteen homot länkkärit!
xxx/ellauri329.html on line 410: Olemme tottuneet lukemaan toisenlaisesta sodasta. Se on tarkkarajainen sota: me-nuo, hyvä-paha. Mutta tämä? Kaikkihan on tässä yhtä hyviä, nim. pahoja. Ihminen hämmästelee izeään, sitä mimmoinen hän silloin oli. Ihmiset jotka ovat kokeneet kaiken tämän, tulevat säälimään toisiaan, rakastamaan. Paskan marjat, 1-2 sukupolvea niin aloittavat uudestaan.
xxx/ellauri366.html on line 50: Nyt olen aivan pehmoinen.
xxx/ellauri380.html on line 145: Herman oli venäläistyneen saksalaisen, joka oli jättänyt hänelle pienen pääoman, poika. Ollen lujasti vakuutettuna riippumattomuutensa vahvistamisen välttämättömyydestä, ei hän koskettanut korkoihin, eli palkallaan eikä sallinut itselleen pienintäkään oikkua. Muutoin olikin hän umpimielinen ja kunnianhimoinen, ja hänen tovereillaan oli harvoin tilaisuutta nauraa hänen liikanaista säästeliäisyyttään. Hänellä oli kovat intohimot ja tulinen kuvitus; mutta lujuus pelasti hänet nuoruuden tavallisista hairahduksista. Niinpä esimerkiksi, ollen sielussaan pelaaja, ei hän koskaan ottanut kortteja käsiinsä, sillä hän laski että hänen omaisuutensa ei sallinut hänen (niinkuin hän tapasi sanoa) "uhrata välttämätöintä toivossa voittaa liikoja" — ja kuitenkin hän koko yöt istuskeli korttipöytien ääressä, seuraten kuumeentapaisella vavistuksella pelin eri käänteitä.
xxx/ellauri388.html on line 145: Ehdottomasti tahtoo herätä kysymys, missä tarkoituksessa olisi Koiro pannut jo lapseen tämmöisen kamalan kiusauksen? Ei kai lisääntymistarkoituxessa? Olisihan semmoinen tehtävä vaikea oppineimmalle ja kokeneimmalle psychiaterillekin, ammattimiehellekin.
xxx/ellauri388.html on line 164: Tunsin selvästi, että kääntymisen Turskan puoleen, kun se aina tapahtui vasta lankeemisen jälkeen, vähitellen täytyi kadottaa merkityksensä. Huomasin että parempi on rukoilla ekana, niin sitten runkkaushetkestä tuli erityisen makoisa. Se tuntuu parhaalta kun on Jumala naama norsunvitulla samalla ajatuksissa. Muistan, että semmoinen elämä näytti minusta viehättävältä, jos siihen kerran olisi voinut päästä. Mutta parhaalla tahdollakaan ei siihen voinut päästä. Koetin päästä alkuun siten että samalla kun vemputin kertomalla kerroin mielessäni: Jehova, Jehova, Jehova, hetki hetkeltä niin pitkälle kuin saatoin. Mutta ei se juuri tuonut lisää seisokkeja. Mahdotonta oli pakottaa ajatusta eli mielialaa väkisin pysymään. Ja sentähden, kun näin, että ejakulaatio ehdottomastikin häivyttää ajatukset pois Jumalasta, kummastelin, että hän kuitenkin voi vaatia itseänsä aina ajattelemaan ennenkuin auttaa.
xxx/ellauri388.html on line 397: "Vielä sanotaan: 'nuori, intohimoinen mies aluksi innostuu ihanteesen, vaan ei voi sitten hillitä itseään, irtautuu, ja tietämättä, tunnustamatta mitään johtosääntöjä joutuu haureellisuuteen, täydelliseen siveettömyyteen.'
xxx/ellauri388.html on line 399: "Siis: Kristuksen ihanne on saavuttamaton eikä voi olla meille elämänohjeena; siitä voi puhua ja sitä miettiä, vaan elämää varten se ei ole sovelias ja se on senvuoksi hyljättävä. Meille ei ole tarpeen ihanne, vaan semmoinen ohje, semmoinen säädös, jonka noudattamiseen meidän voimamme riittävät kun yhteiskuntamme siveelliset voimat arvostellaan keskimääräisesti: esimerkiksi rehellinen kirkollinen avioliitto, jolloin toinen puolisoista, mies, on voinut ennen sitä pitää yhteyttä muiden naisten kanssa; taikka, sanovat toiset, avioliitto oikeudella avioeroon; taikka siviiliavioliitto; taikka, laskeutuen yhä alemmas samaa tietä, — jaapanilainen, tai juutalainen, ainoastaan ajaksi solmittu avioliitto, — ja miksi ei vihdoin myöskin järjestetyt haureuslaitokset, kun sille tielle lähdetään?
xxx/ellauri388.html on line 405: "Näin ajatella on sama kuin jos merelläkulkija sanoisi itselleen: kosken voi kulkea sitä linjaa myöten, jota kompassi näyttää, niin minä heitän koko kompassin ulos tai lakkaan siihen katsomasta, s.o. luovun ihanteesta, taikka sitten kiinnitän kompassiviisarin siihen paikkaan, mikä vastaa tällä hetkellä laivani suuntaa, s.o. alennan ihanteen heikkouteni mukaan. Tai etenen päämaaliin luovimalla. (Mitäs vikaa siinä muka on?) Kristuksen antama täydellisyyden ihanne ei ole mikään mietelmä tai kaunopuheisten saarnojen esine, vaan on kaikkein välttämättömin, jokaisen käytettävänä oleva siveellisen elämän johdatus, niinkuin kompassi on merimiehelle välttämätön ja hänen käytettävänään oleva johdatuksen välikappale; on ainoastaan uskominen niin tähän kuin siihenkin. Missä asemassa ihminen olisikin, aina on hänelle Kristuksen antama ihanteen oppi riittävä siihen, että hän saisi täysin oikean osoituksen kuinka hänen on tai ei ole menetteleminen. Mutta täytyy uskoa tähän oppiin täydellisesti, ainoastaan tähän oppiin, ja lakata uskomasta kaikkiin muihin, aivan niinkuin merimiehen täytyy uskoa kompassiinsa ja lakata katselemasta ja pitämästä johtona sitä, mitä näkee esim taivaalla. Täytyy osata ottaa johtoa Kristuksen opista, niinkuin täytyy osata ottaa johtoa kompassista, ja sitä varten täytyy erittainkin ymmärtää oma asemansa, täytyy osata pelkäämättä arvostella oma poikkeamisensa ihanteellisesta, määrätystä suunnasta, ja kompassin poikkeama pohjoisnavasta. Millä asteella siis ihminen seisoneekin, aina on hänen mahdollista lähetä tätä ihannetta, eikä mikään asema voi hänelle olla sellainen, että hän voisi sanoa saavuttaneensa ihanteen ja siis ei voivansa enää pyrkiä lähemmäksi. Semmoinen on ihmisen pyrkiminen Kristuksen ihanteesen yleensä, ja semmoinen pyrkiminen täydelliseen puhtauteen erityisesti, jos silmällä pitäen sukupuolisuhteita, ajattelee kaikkein erilaisimpia ihmisten asemia, viattomasta lapsuudesta avioliittoon asti, jossa kieltäymistä ei noudateta, niin jokaisella asteella näiden kahden aseman välillä tulee Kristuksen oppi, ihanteinensa, aina olemaan selvä ja määrätty ohje, mitä ihmisen jokaisella näistä asteista on ja mitä ei ole tekeminen.
xxx/ellauri388.html on line 423: "Sehän olisi samaa kuin jos maanviljelijä ei pitäisi kylvöksenä sitä kylvöstä, joka hänelle ei onnistunut, vaan kylväen toiseen ja kolmanteen paikkaan pitäisi oikeana kylvöksenä vasta sitä, joka hänelle onnistuu. Luonnollista on, että semmoinen ihminen tärvelisi paljon maata ja siemeniä eikä koskaan oppisi kylvämään. Mutta asettakaa ihanteeksi täydellinen puhtaus, pitäkää jokaista lankeemusta, kelle ja kenen kanssa se tapahtuneekin, perustavana ainoata, koko elämäksi pysyvää avioliittoa, niin tulee selväksi, että Kristuksen antama ohje, ei ole ainoastaan riittävä, vaan ainoa mahdollinen.
xxx/ellauri388.html on line 435: "Puhtaus ei ole mikään arvo sinänsä, vaan se on hänen oma ihanteensa, tai ehkä paremmin yksi sen ehdoista. Mutta ihanne voi vaan silloin olla ihanne, kun sen toteuttaminen on mahdollinen vaan aatteessa, ajatuksessa, kun se kuvaillaan olevan toteutettava vaan loppumattomuudessa ja kun siis sen lähestymisen mahdollisuus on loppumaton. Jos ihanne olisi saavutettavissa tai vaikkapa me vaan voisimme kuvailla sitä mielessämme toteutuneena, niin se lakkaisi olemasta ihanne. Semmoinen on Kristuksen ihanne — taivaan valtakunnan perustaminen maan päällä, — tuo jo profeettain ennustama ihanne, että on tuleva aika, jolloin kaikki ihmiset muuttuvat Jumalan opettamiksi, takovat miekat auroiksi, keihäät sirpeiksi, leijona makaa karitsan vieressä, jolloin kaikki olennot yhtyvät rakkauden kautta. Ihmiselämän koko merkitys on liikkumisessa tätä ihannetta kohden, ja sentähden pyrkiminen Kristuksen ihannetta kohden semmoisenaan, ja puhtautta kohden tämän ihanteen yhtenä ehtona, ei suinkaan hävittäisi elämisen mahdollisuutta, vaan päinvastoin tämän kristillisen ihanteen puute hävittäisi eteenpäin menon, ja siis elämisen mahdollisuuden. Väärin Lexa! Hyvin päästiin eteenpäin ilman ihannetta, maa on jo käyt kaz täyttynyt. Coelibaatin ihanteen kanssa olisi tosissn käynyt paremmin, homot maan päältä kenties vähentyneet.
204