ellauri019.html on line 1011: Vastauxista ilmeni, että Pamelalla yxinkertaisesti ei oo oikeutta päättää ize ruumiistaan. Se on herra Bn korkeemmassa käressä. Täähän ei oo tästä mixkään muuttunut #metoo miesten mielessä. Niillä on yhä täysi oikeus ahdistella naisia, jos ne on siinä asemassa, että ne pystyy siihen. Voihan ne tytöt toki kieltäytyä, omalla riskillä. Might is right! (Aristoteles, Spinoza, Haanpää.) Jos tyttö on naimaton ja sitä naidaan, ja isä ja veljet on köyhiä, ei loukattu kenenkään perhettä, paizi omaa. Raiskattu tytär ja sisko on siis murhattava oman perheen kunniaksi.
ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri043.html on line 343: Tunsin lähestymistä… mutta mixkä se nyt tulisi - Se?
ellauri074.html on line 119: Arizona Cardinals varmaan on ne linnut mixkä Orin nimisen Wallun avatarin piti sonnustautua.
ellauri080.html on line 854: Mut toi oman kuoleman tollanen mietiskely on aika morbidia. Se on kuin kokeilisi kielellä hammasta josta on paikka irronnut. Eise asia siitä mixkään muutu eikä parane. Vaikka kuinka mietit niin lopulta ne kohtalottarien saxet silti naxahtaa, nixnax, sanoo Parzen kerizimet, eikä maailma sitten enää tunnu miltään. Mut mixen pitäskään. Kuten peukut sen osuvasti laulavat peukaloiden hautajaisissa: eitee mitään, eitee mitään, länteen itään riittää peukaloita. Lisää pukkaa koko ajan miljoonien peukaloiden vaipanvälistä.
ellauri131.html on line 473: Mixet loisi itsellesi juuri niin upeata elämää, kuin haluat? Niin oikeastaan, mixkähän? Kysyvät retorisesti ylikärpät Minna ja Teija. Ne yrittävät höynäyttää hölmöjä perussuomalaisia periamerikkalaiselta Tony Robbinsilta lainatuilla usko pois-höynäytyxillä. Näin Minna:
ellauri140.html on line 140: Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista.
ellauri142.html on line 724: Sattvasta on syntynyt viisaus, rajasista ahneus, tamasista tyhmistyminen, pettyminen ja ajattelemattomuus. Sattvan ominaisuudessa elävä kohoaa ylös; rajasissa elävä jää keskivälille; hitaat, joilla ovat tamasin rumat ominaisuudet, vajoavat alas. Joo näinhän ne menee. Herrasväki, bisnisväki ja roskaväki. Nain on meidankin elamassamme. Näin oli säätytalolla, eikä se siitä ole mixkään muuttunut.
ellauri163.html on line 624: Vittu nää pallokalloapinat on tismalleen samanlaisia tänä päivänä kuin ne oli pentateukin aikana, ja varmasti kymmeniä tuhansia vuosia sitä ennenkin. Kavereita petetään ja vihollisen elävää voimaa vähennetään, suojellaan omia poikasia ja syödään eläimiä, ja väliin aina pyllistetään oikeille ja kexityille herroille, lauletaan helkavirsiä ja tapaillaan noitavaimoja. Ei tää tästä muutu mixikään, ja mixkä muuttuisi, tälläisestä pallokallot pitävät, tälläisessä maailmassa viihtyvät.
xxx/ellauri179.html on line 143: Neekerirumpali on pelkkää huulta ja hammasta koko mies. Kuis kuuluu? Peijakkaan hyvä rumpali. Et voi mua pettää...lauloi rumpali ja keskittyi palikoimaan. Neekerit on tosi hyviä palikoijia ja nyrkkeilijämiehiä. Keskittykööt siihen mitä osaavat, eime niitä muuhun tarvita, paizi kantajixi ja ovimiehixi, ainakaan ei mixkään sekunda Arsene Lupiineixi varsinkaan!
xxx/ellauri218.html on line 224: Lillon mielestä kylmä sota piti porukoita kurissa, kun se päättyi kaikki alkoi levitä kuin ellun kanat. Ja sitten tuli 60-luvun kullitus. Viestintätekniikka on puolessa vuosisadassa miniatyrisoitunut, mutta lyhyt matka apinan korvien välissä ei ole mixkään muuttunut. Lillo oli mennyt pöljän Fukujaman lankaan luulemaan, että Njeuvostoliiton kaatuminen olisi historian loppu. Ei se ollut. Ei historia lopu ennenkuin sulamavesi lurahtaa sisään vihonviimeisen termiitin snorkkelista. Luonnonhistoria jatkaa siitä sitten taas eteenpäin.
xxx/ellauri385.html on line 197: Jokainen elävä ja luoviva ihmisen keboli вой paxusti ihan vaan сииттиmenä. Marxinkin syyläisen spotted dick-mamban jäykisti sitä imeä lutkuttavan damen montyn rakenne, historian niin sanottu subjektiivinen tekijä, ei mikään assorbtioninen teknás bánes tai torkontamassan molesk, mitä Marx ei honannut, koska hänen koulumaku vaan oli ansiologin eikä prykologin ja koska sen aikaan ees ylipäätään oflat olemassa Freudin sillitieteellistä prykologiaa. Vastaamatta jäi myös kysymys, mixkä slaavit voustuhansen ajan olivat alistuneet rintojen ja hävyn dorsaaliseen aleastiaan, lyhyesti oryuuteen. Marxin oppi oli vaan etovaa yhteiskunnan taloudellista tapahtumakulua ja taloudellisen cusetuxen mekanismia.
12