ellauri001.html on line 559: Ja miten se on kiinni peffassa.

ellauri001.html on line 1605: selviytymään miten taitavat.

ellauri002.html on line 579: Oli miten oli, toisensa löysi

ellauri002.html on line 610: miten tyttöystävän kanssa ollaan.

ellauri002.html on line 714: Vieläkin harmittaa, miten aiheeton oli syytös.
ellauri002.html on line 1296: miten suhtautui Jaakon ajattelu

ellauri002.html on line 1460: Pieni tanskalainen tyttö opetti Elisabetin saarella mulle miten tehdään tanskan stød.
ellauri002.html on line 1555: Ajat ovat muuttunet, ja kysyt ehkä miten

ellauri002.html on line 1807: Iha omaa skeidaa, omast pääst, tai peräreiäst, miten päin nyt vaa/

ellauri002.html on line 1819: Vaa eihä ne alapään harrastukset mitenkää haittaa menoo yläkerrassa/

ellauri002.html on line 2146: Chicagosta oli dona Caritalla lippu Suomeen. Matkakassassa oli jäljellä taksimaksu plus yksi dollari. Dona Carita lähti kentälle pahasti myöhässä. Onneksi lentoliikennekin oli ruuhkautunut, muuten ei tiedä miten oisi käynyt dona Caritan rahattomana yksin Chicagossa. Don Jaimen greyhound-bussi vei ilmaiseksi Bostoniin.
ellauri003.html on line 30: Ajattele miten paljon paskaa meidän välillä on kulkenut ja silti ollaan yhdessä sanoi pakarat toisilleen.
ellauri003.html on line 314: Molemmat ovat oikeassa, mutta useimmiten

ellauri003.html on line 718: miten kauan ilma niissä pysyy.

ellauri003.html on line 1179: Miettii, miten kehitettäs Kouvolaa.
ellauri003.html on line 1394: jossa kerrotaan, miten tarinan

ellauri004.html on line 1193: Ja miten Jesse mortgagen sen maksoi? Enkelin pukua sovitti se puolestamme. Apoptoosin teki, sai kärsiä kuin porsas penkissä, siitä kuin ihmeen kautta selvisi. Mikä parasta, se ei ollut pantu eikä lisääntynyt, ihan bylsimiseen osaton, vaikka muuten apinalta näytti. Kasvi maksoi laskun apinan. Kuittia? Ei tarvi, velan päälle on vedetty risti.
ellauri004.html on line 1217: Ei hemmetti, koko komedia on vain teatteria meille. Tuumii luoja (tai sitä edustava taho): ei muhun oikeesti sattunut (mähän oon täydellinen), mutta noihin toisiin uhrautuminen kyllä tekee kipeää. Tää show olkoon niille opetus, tarjoiluehdotus: malli siitä, miten termiittinä pitää muiden eteen kaatua. Kaadu vaan, ei satu, ainakaan ei kauaa. Se on iso askel kohti eusosiaalisuutta.
ellauri004.html on line 1422: Toisin näillä aapoilla. Laiska epatto ei kauan jaksa ähertää, kun jo alkaa kikyloikkaa kehittää, miten voisi ansaita enemmän vähemmällä vaivalla. Kasvaa siten tuplaräjähtävästi termiittipesän kulutus sekä pääluvun että tuottavuuden kasvusta, ja samaa vauhtia alkaa paska kasaantua harvempiin käsiin.
ellauri004.html on line 1596: Et arvaa poika, miten vähä järki maailmaa hallitsee.
ellauri005.html on line 236: Sillä mitä joku yxilö haluu ei ole kuin epäsuora yhteys siihen mitä tapahtuu. Halut on geeneissä, ohjaus tulee ympäristöstä (Herb Simon), ei murkku ole fiksu, vaan sen pesä, murkkupolut. Niiden seurauxena luonnonhistoria menee miten menee, tieten tai tietämättä, muurahaismaisesti.
ellauri005.html on line 398: Älylle sano miten se vääntelee,

ellauri005.html on line 400: Näytä viisaudelle miten sekoo

ellauri005.html on line 880: Mut paskantaako ne, ja miten?

ellauri005.html on line 1406: harvoin hyvä, useimmiten huono.
ellauri005.html on line 1503: Nainti ensimmäinen seuraa hetimiten.

ellauri005.html on line 1552: Mietityttää miten hauskaa se nyt on.
ellauri005.html on line 1584: kuin Aatun mato useimmiten, vaan

ellauri005.html on line 1896: miten tavallisia tallaajia kaikki on,

ellauri006.html on line 400: Ei hitto, ei tää apinan pää tästä mihkään muutu. Aina samaa juonta sahaa ankat, oo-oo. Ja miten voiskaan olla muuten, apinan liskoaivot näät ohjaa toimintaa. Aina se vaan menee jakeluun. Aina se on yhtä mukavoo.
ellauri006.html on line 402: Omalaatusia ajan merkkejä Nälkäkurjessa on invertti narsismi, et näkee ittensä koko aika kameran ja muiden silmissä: näytin siltä ja siltä. Sillä oudolla suomalaisella homolla (Miki Liukkonen: O) oli tätä samaa. Hurjasti sivuja siitä miten mun stailistit stailaa mua miehissä ja mitä mul on päällä. Mä katon itteeni videosta ja kuvista. Otan selfieitä. Calle ei edes kattonut itteänsä peiliin, vaik ois ehkä pitänyt. Never underestimate the power of the eye of Sarnath, I mean my stylist.
ellauri006.html on line 1742: Konnien sielunelämä on hullua. Ne nitistää toisia konnia, mut niille sillon väliä miten ne nitistää ne, hukuttaako elävältä vaiko ampuu ensin. Ne on katolisia ja höpöttää rukouxia vielä laatikossa matkalla järveen, muttei siedä joululauluja. Lapset on sentään kasvatettava katolisixi, muu ei tule kuuloonkaan.
ellauri007.html on line 864: Ei tajuu miten päin sä haluut olla.

ellauri008.html on line 240: ne ei tiedä täällä miten hienot talot

ellauri008.html on line 415: kilpaili siitä, miten selviävät lämpokuolemasta.

ellauri008.html on line 490: Ne koittaa ymmärtää pientä kulkijaa, jollanen löytyy joka matin ja maijan sisältä, ihan riippumatta killuttimista. On toki eroja, mutta kameran sukupuolenvaihtoapista huomaa miten pieniä ne on. Ja homohäissä homot kirjoittaa toisilleen just yhtä liikkiksesti kuin heterot. Hyvät kirjailijat tajuaa, että kaikissa sioissa on pikkuisen likaa. Ne ei erottele jyviä ja akania, kärpäsiä ja härkäsiä. Toinen ei ole niille toista parempi. Ei ole lehmipaimenilla selkeästi valkoiset tai mustat stetsonit. Koko hyvä paha erottelu on pointin vierestä. Ne kertoo miten eri lailla voi maailman kokea, oudosti ja silti tutusti. Niiden kirjoissa ei tarvi tapahtua mitään merkillistä, joskus ei tapahdu juuri mitään, ja silti niissä on koko elämä. Kirjallisuus, niinkuin elämä, ei tarvitse juonta, eikä opetusta.
ellauri008.html on line 925: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla.
ellauri008.html on line 1244: Kokeile miten liberaali olet ja kutsu ystäväsikin

ellauri008.html on line 1845: Ette usko miten se sattuu.
ellauri008.html on line 2144: Konnakirjoissa on kivointa kun kusipäitä listitään. On rentouttavaa lukea, miten niiltä irtoo pää, tai niistä tulee ihan muusia. Sama ketä ne on, kuha ne on mulkeroita. Se on katarttista.
ellauri009.html on line 1611: Hopeapeilistä katsoo Nalle miten huuliparta on.
ellauri009.html on line 1613: Illalla miettii vielä opasta, miten lisää nylkeä.

ellauri009.html on line 1790: Tätä olen usein miettinyt: miten sopii yhteen lämpökuolema ja elämä, entropian laki ja kasvuräjähdys? Toinen vähentää eroja, toinen lisää? Vai lisääkö? Ehkä me ollaan vaan paikallisia eetteripyörteitä. Aurinko on kuuma, avaruus kylmä, me siltä väliltä. Oisko tää paakkuuntuminen vaan paikallinen välivaihe globaalissa tasoittumisessa? Vähänniinkun Suomi viilenee koska maapallo kuumenee? Singulariteettipuuro silottuu pipunoiden kautta? Maailmankaikkeus jäähtyessään kuplii, kuplat kasvaa ennenkuin plätsähtää ja lässähtää.
ellauri011.html on line 1072: Hulluinta on että kaikille ei voi antaa yhtä paljon, jos ne on darwinistisia. Ne on siihen tyytymättömiä. Darwinistiset pelit on win-lose, pelaajat haluu päästä yxin maaliin, olla munasolun impregnoiva siittiö, täytyy lisääntyä ja täyttää maa. Tasajaossa ei ole voittajaa, ja darwinin onnen määritelmä edellyttää nimenomaan hajurakoa. Asian voi hoitaa uskottelemalla lapsille, että isot ja pienet on eri rotua, ne ei kilpaile samassa sarjassa, vaan kuuluu eri ekolokeroon. Isompien (tai pienempien, tai miten vaan) kuuluukin saada enemmän, toisten (eriväristen, vääräuskoisten, tuhmempien) vähemmän. Se on oikeus ja kohtuus, palkka ansioiden mukaan. Tää oli Julien lastenkasvatuxen idea. Ja säätyjen.
ellauri011.html on line 1094: Aika narsisti on neiti Prym. Kuten kohelo izekin, se tykkää kuvitella miten tuhannet muut ihmiset ihailevat sitä sikana. Näin esim. kanin uudemmissa kirjoissa, joissa se miettii, tietääköhän kaikki Sysmässä, miten hienot talot meillä on Helsingissä.
ellauri011.html on line 1304: mutta miten se voi kaatua? Eihän se ollut pystyssä.

ellauri012.html on line 48: Helsingin Yliopisto vastasi tiedotteessaan takavarikoivansa pikimmiten professorilta tämän sulkakynän, jonka mustepullossa Carlsonin epäilleen piilottaneen psykedeelisiä snapsejaan. Carlsonin tiedetään kommentoineen vain epämääräisellä rähinällä Ilta-
ellauri012.html on line 215: Tässä kerrotaan miten vanhempi tutkija Peter Abelard unohti oppinsa ja ryhtyi rakastajaksi, vaikka hinta oli kova: ja miten kaunis Heloise joka halusi oppia asioita Abelardilta omaksui tältä mestarilta läksyistä suurimman, nimittän lemmen: ja miten hän piti sitä parhaana, vaikka siitä tuli niille häpeää ja surua.
ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri012.html on line 249: Et voi olla muistamatta (eihän rakastavaiset unohda) miten mieluusti mä kuuntelin päivät pitkät sun saarnoja. Miten mä sulkeuduin sun lähdettyå kirjoittamaan sulle; kuinka olin kärsimätön kunnes kirje tuli perille; miten vaikeaa oli löytää viestinviejiä. Tää detalji voi yllättää sua, ja saatat kärsiä kun kuulet jatkon. Mutta mä en aio enää hävetä että mun rakkaudella ei ollut rajoja, mä oon tehnyt vielä enemmän. Olen vihannut itseäni jotta rakastaisin sua; tulin tänne vankeuteen tuhoomaan itseni et sulla olis mukavaa ja helppoa. Mikään muu kuin hyve ja täydellinen rakkaus ei voisi saada tälläistä aikaan. Pahe ei tämmöistä synnytä, se on liikaa kiinni ruumiissa. Ruumiillinen rakkaus rakastaa elävää ruumista, ei kuollutta. Tää oli mun sedän käsitys; se mittasi mun hyvyyttä mun sukupuolen mitalla, ja luuli että rakastin kikkeliä enkä ihmistä. Turha vaiva; mä rakastan sua enemmän kuin koskaan, ja kostan tällä lailla sille. Rakastan sua hellästi elämäni viimeiseen hetkeen saakka. Aikaisemmin mun rakkaus ei ollut ihan näin puhasta; silloin rakastin sua sekä mielellä että ruumiilla. Mutta silloinkin sanoin että sydän oli tärkeintä, ja kikkeli vaan bonusta.
ellauri012.html on line 251: Paras todiste tästä on mun äärimmäinen haluttomuus naida sua (siis mennä naimisiin, älä ota tätä väärin), vaikka tiedän että vaimona olo on kunniallista maailman ja uskonnon silmissä; olin mieluummin sun rakastajatar, koska se on vapaampaa. Avioliitto, vaikka kunniallista, sitoo liiaksi, enkä mä halunnut joutua sidotuksi mieheen joka ei välttämättä aina rakastaisi mua. Hyljeksin rouvan titteliä jotta eläisin onnellisena rakastajattarena; ja näen sun kirjeestä kaverille, että et ole unohtanut miten hellästi mä aina rakastin sua ja halusin rakastaa enemmän! Huomautit aivan oikein kirjeessä että pidän sellaisia julkisia menoja typerinä jotka sitoo kuolemaan saakka, ja panee elämän ja rakkauden samaan pantaan. Mutta et muistanut lisätä kuinka usein olen sanonut että miljoonasti mieluummin elän Abelardin kokottina kuin kenenkään muun kaa maailman kesiarinnana. Tottelin sua halukkaammin kuin maailman kuninkaan rouva sitä. Rikkaus ja pösöily ei kuulu rakkauteen. Tosi hellyys erottaa rakastetun kaikesta ulkoisesta, panee syrjään aseman ja ammatin, keskittyy vaan siihen itseensä.
ellauri012.html on line 259: Ja miten helposti sä keksit värssyjä! Siltikin kaikki noi pikku jutut jotka oli sulle vaan ajankulua, on matalaotsaisemman väen viihdettä. Pienikin laulu tai piirustus jonka teit mulle on niin ihquja, että muut hurmaa niillä muita naisia ja auttaa niitä ilmaisemaan omia tunteitaan.
ellauri012.html on line 271: Good God! mitä tää kaikki on? Syytän itseäni omista vioistani, sua sun virheistä, mitä hyötyä? Vaikka mulla on huivi, näät miten sekaisin mä oon! Hirmu vaikeaa panna velvollisuus taipumuksen edelle. Tiedän mitä valvoituksia tulee tän huivin mukana, mut tunnen paljon vahvemmin vanhan tunteen voiman. Mun tunteet voittaa mut; rakkaus hämärtää mieleni ja sekoittaa tahtoni. Joskus mut valtaa joku hartaus ja seuraavassa hetkessä kuvittelen rakkauden hellyyttä. Tänään sanon mitä en olisi sanonut eilen. Olin päättänyt etten rakasta sua enää; ajattelin että nyt olen tehnyt nunnalupauksen, ja olen vähän niinkuin kuollut ja haudattu, mut sit nousee odottamatta sydämeni pohjasta intohimo, joka voittaa kaikki tälläiset ajatukset, ja pimentää mun järkeni ja uskonnon. Sä olet niin syvällä mun sielussa etten osaa käydä sun kimppuun; kun yritän katkaista kahleet joilla olen suhun sidottu, petän vaan itseäni, ja kaikki mun ponnistukset vaan tiukentaa niitä. Voi helvetti, sääli
ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri012.html on line 276: Ei; sellainen epäilys loukkaisi meitä molempia: hyve on niin kaunis et sitä on pakko halaata kun näet sen sulot, ja pahe liian karmea et sitä vois sietää kun sen muodottomuuden näkee. Ei, kaikki mikä sulle on mieleen näyttää musta ihanalta, ja mikään ei ole rumaa kun mä oon sun kanssa. Mä oon heikko vaan kun mä olen yksin ilman sun tukea, ja siksi on sun asia tehdä musta sellainen kuin haluat. Vittu miten mä toivon ettei sulla oisi sellaista valtaa muhun! Jos sulla olis jotain syytä pelätä mua, sä et olis noin välinpitämätön. Mutta mitä sulla on pelättävää? Olen tehnyt liian paljon, ja nyt en voi tehdä muuta kuin niittää sun kiittämättömyyttä. Kun elimme onnellisina yhdessä, olisit voinut epäillä oliko se mielihyvä vai kiintymys joka liitti suhun mut, mutta mun oleminen täällä kyllä poisti epäilykset siitä. Täälläkin mä rakastan sua yhtä paljon kuin ulkona maailmassa. Jos se olisi ollut vaan mielihyvä, enkö mä ois löytänyt muita keinoja sitä hankkia? En ollut kuin 22, ja onhan niitä muitakin miehiä kuin Abelard. Ja kuitenkin mä hautasin itseni elävältä luostariin, ja jätin elämän iässä jolloin oisin voinut vielä nauttia siitä täysillä. Sulle pyhitän nää katoovan kauneuden jämät, nää leskenyöt ja tylsistävät päivät; ja koska sä et ota niitä vastaan, mä otan ne sulta ja tarjoon ne taivaalle, teen näin uudelleen lämmitetyn näkyleivän mun sydämestä, mun päivistä, mun elämästä!
ellauri012.html on line 282: Joo, Abelard, mä vetoon suhun näiden kahleiden nimessä, helpota niiden painoa, ja tee ne mulle niin helpoiksi kuin voi. Opeta vaikka taivaallisen rakkauden säännöt; koska sä olet hylännyt mut, oisin iloinen, jos edes taivas naisi mut. Mun sydän pitäis nyt rouvan tittelistä ja hylkii muita; kerro miten tätä taivaallista rakkautta ravitaan, miten se toimii ja puhdistaa. Kun meidät heitettiin maailman valtamereen, me ei kuunneltu muuta kuin sun värssyjä, jotka julisti kaikkialla meidän iloja ja nautintoja. Nyt kun me ollaan armon satamassa, eikö sopisi että sä saarnaisit mulle tästä uudesta onnesta, ja opettaisit mulle kaiken, mikä voisi lisätä tai parantaa sitä? Näytä mulle samaa miellyttävää naamaa mun nykyisessä olotilassa kuin kun oltiin maailmassa. Ei vähennetä kiihkoa, mutta vaihdetaan sen kohdetta; jätetään laulelut ja veisataan virsiä; nostetan katseet pois sieltä yhdestä paikasta ylös jumalan luo, eikä hekumoida muusta kuin sen kunniasta!
ellauri012.html on line 291: On totta, että tuntiessani onnettomuudet jotka meitä kohtasivat, ja pannessani merkille, että mitään muutosta tilassamme ei ollut odotettavissa; että nuo menestyken päivät jotka viettelivät meidät olivat nyt ohitse, eikä jäänyt mitään paitsi pyyhkiminen mielistämme töin ja tuskin kaikki merkit ja muistikuvat niistä, olin toivonut löytäväni filosofiasta ja uskonnosta lääkkeen häpeääni; hain turvapaikkaa rakkaudelta. Kokeilin lupausten antamista kovettaakseni sydämeni. Mutta mitä voitan tällä? Himoni on poistettu kirurgisesti, mutta ajatukset juoksee villinä. Lupaan itselleni että unohdan sinut, mutten voi ajatella sitäkään rakastamatta sinua. Rakkauteni ei yhtään vähenny näistä mietteistä joilla koitan vapauttaa itseni. Minua ympäröivä hiljaisuus saa minut herkemmäksi nille, ja aina kun olen työtön, tästä tulee mun lomautuksen yksinomainen harrastus. Kunnes tuhannen hyödyttömän yrityksen jälkeen alan vakuuttua että on turha vaiva koittaa vapauttaa itseni; ja että riittävää viisautta on että salaan kaikilta muilta paitsi sulta miten sekaisin ja heikko olen.
ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
ellauri012.html on line 309: Sä pyydät mua palaamaan sun luo pyhistelyn tekosyyllä. Sun ponnekkuus tässä kohtaa herättää mussa epäilyksiä enkä tiedä mitä vastata. Jos teen tässä virheen, mun sanat punastuu, niin sanoakseni, sen jälkeen miten meille kävi. Kirkko on mustasukkainen kunniastaan, ja käskee että sen alamaiset koulutetaan hyveeseen hyveen avulla. Jos lähestymme jumalaa moitteetta, sitten voimme kutsua sinne mukaan muitakin. Mutta se mitä taivas odottaa Abelardilta on et se unohtaa Heloisen, ei tapaa sitä enää, ja se mitä se pyytää Heloiselta on olla odottamalta multa enää mitään, tyyten unohtaa koko jäbä. (Mistäkö mä sen tiedän? No mä oon apotti, mullon suora linja sinne, me jutellaan jahven kanssa päivittäin kuin mies miehelle.) Rakkauden ollessa kyseessä unohdus on välttämätön rangaistus, ja vaikein. On helppo luetella meidän vikoja; miten monet niistä on salaa tarjonneet lisää mielihyvää eikä tarvittavaa nöyryttä. Ainoo tapa palata herran helmaan on hylätä palvomamme luojanluoma, ja palvoa vaan unohtamaamme jumalaa. Tää voi kuulostaa kovalta, mut se meidän pitää tehdä pelastuksen eteen.
ellauri012.html on line 321: Jos jumala puhuis sun sydämeen kuin nunnalle jonka viattomuus saa pyytämään jotain suosiota, mulla ois syytä lohtuun; mutta kun nään meidät molemmat rikollisen rakkauden uhreina, ja nään miten tää rakkaus loukkaa meidän vielä sileitä asepukuja ja lupauksia, se kauhistaa mua ihan sairaasti. Onko tää joku ehdonalainen? Vai krapulaa pitkästä maisen lemmen humalasta? Ei tiedä onko rakkaus myrkkyä ja huumausta ennenkuin saadaan armoa. Siihen saakka se on vain pahaa josta nautiskellaan. Kun ollaan erheessä, sen huomaaminen on eka askel parannukseen. Tiedetäänhän että jahve antaa meille anteeksi just siksi että ite loi meidät tälläsiksi paskoiksi. Kun se on osoittanut meille meidän mokan ja me ollaan voivoteltu sitä, se voi panna teräsvoimat liikkeelle ja auttaa meitä. Sun lohduksi voin kertoa et just näitä kiusauksia on kärsineet pyhimmistäkin pyhimmät pyhistelijät. Ollaan hyvässä seurassa.
ellauri012.html on line 334: Jotkut jumala pelastaa panemalla ne kärsimään. Rukoileppa siis sinä että minä pelastun, sä joka itket niin paljon ja olet hyvin pyhä. Ja herra, vaikka mun sydän rakastaakin sun luomusta, sun käsi voi putsata sen muusta kuin rakkaudesta suhun. (Siitä ei kyllä tule lapsia, mut mullahan on jo yksi jossakin.) Paras rakkaus Heloiselle on nyt jättää se rauhaan sinne luostariin. Sen mä oon nyt päättänyt: tää kirje on mun laitimmainen erehdys. (Erehdys: niitä tuli vielä lisää.) Moido. Jos mä kuolen täällä, niin mä käsken että mun ruumis viedään Parakleteen. Sittenhän sa näät mut siinä kunnossa; ei siksi, et sä itkisit, koska se on myöhäistä; vollota mieluummin nyt ja sammuta sillä mussa palava roihu. Vaan siksi, et sun pitää nähdä mut jotta sun usko vahvistuu kun näät tän haaskan, ja mun loppu kertoo paljon puhuvasti miten käy kun rakastaa munatonta miestä. Toivon et sä haluisit kuoltuasi tulla haudatuksi jonnee lähelle. Sun tuhka on sit jo suht turvassa, varsinkin kun mun munat meni roskikseen. Ja sun kanssa mun hauta näyttää hienommalta ja meistä tulee julkkikset.
ellauri012.html on line 345: Sä toivot että sun kuoltua mä hoitaisin sun tuhkat ja pakkaisin ne kuntoon. Kurjuus! Missä mielentilassa sä keksit nää synkät aatteet, ja miten sä voit kuvailla ne mulle? Eikö pelko mun slaagista saanut kynää putoomaan sun kädestä? Ei yhtään taas ajatellut, tietystikään, kaikkia niitä tuskia jotka sillä mussa aiheutit? Taivaskaan, niin ilkeä kun se onkin ollut, ei ole niin julma että antais mun elää hetkeäkään sun jälkeen. Elämä ilman Abelardia ois sietämätön rangaistus, ja kuolema ihan herkkua, jos siten päästäisiin taas yhteen. Jos taivas yhtään kuuntelee mun alituista huutoa, sun päivät on pitemmät ja sä hautaat mut.
ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
ellauri012.html on line 363: Olisin tosi iloinen jos voisin pestä kyynelillä tyhjäksi noiden nautintojen muiston, jota ajattelen vieläkin niin mielellään. Ainakin yritän kovasti pinnistäen sammuttaa sydämestäni ne halut jotka mun heikko luonne synnyttää, ja koitan harjoittaa itseäni kidutuksilla jota sä oot kokenut sun vihollisilta. Koitan tällä lailla tyydyttää sua ainakin, vaikken pysty lepyttämään kiukkuista jumalaa. Näyttääkseni sulle miten huonoon kuntoon mä oon mennyt, ja miten pitkällä mä oon näissä katumusharjoituksissa, mä uskallan jopa syyttää taivasta siitä että se sotki sut näihin ansanaruihin. Ei kai tästä voi jumalakaan suuttua, kun en pyydä itselleni armoa.
ellauri012.html on line 367: Mä muistan (sillä rakastavaiset ei unohda mitään) ajan ja paikan missä sä ekan kerran tunnustit tunteesi ja vannoit että rakastaisit mua aina kuolemaan. Sun sanat ja valat on syvälle kaivertuneet mun sydämeen. Mun katkonainen puhe kavaltaa mun mielen sekavuutta; mun huokaukset paljastaa mut, ja sun nimi on alituiseen mun huulilla. Voi juku! Kun mä kärsin näin mikset sä herra siellä ylhäällä sääli mun heikkoutta ja vahvista mua sun armolla? Sä olet onnellinen Abelard että sulle on suotu se armo, ja sun onnettomus on käännetty levoksi. Sun ruumillinen rangaistus on parantanut sun panohalut. Myrsky on ajanut sut satamaan. Jumala joka näytti vähän jakaneen sulle huonot kortit, koitti vaan auttaa sua; hän olikin kiltti isi joka vaan ruuvas irti sulta kikkelin, eikä paha vihollinen - viisas lekuri joka sanoo: tää voi vähän kirpaista, vaan pelastaakseen sun henkesi. Mua pitäis sääliä tuhat kertaa enemmän kuin sua, sillä mulla on tuomiota jäljellä vaikka kuinka monta kuukautta. Mun pitää vastustaa noita kuumeita jotka rakkaus herättää nuoreen sydämeen. Tää sukupuoli on vitun heikko, ja mun on vaikeempi puolustautua, koska mua ahdistava vihollinen miellyttää mua; mä nautin vaarasta joka uhkaa mua; miten mä voin olla antautumatta sille?
ellauri012.html on line 375: Ihmissydän on sokkelo, jonka reittejä on vaikee seurata. Sun ylistykset mulle on sitä vaarallisemmat, kun mä rakastan ihmistä joka niitä tarjoilee. Mitä enemmän mä haluun sua miellyttää, sitä helpommin mä uskon kiitosta jonka sä osoitat mulle. Mrr! ajattele mieluummin miten vahvistaa mun heikkoutta terveellisillä haukuilla! Sun pitäisi pikemmin epäillä kuin uskoa mun pelastukseen; sanoa että sun hyve perustuukin heikkouteen, ja et vaan ne saa seppeleen jotka on pinnistäneet kovimmin. Mut mä en edes tavoittele voiton seppelettä - mulle riittää vältellä vaaroja. On helpompi pysyä poissa tieltä kuin voittaa taistelu. Voitonpallilla on monta tasoa, enkä mä tavoittele korkeinta; jätän sen niille jotka on usein jo voittaneet. En koita valloittaa ettei mua voitettaisi; mulle on tarpeeksi onnea välttää haaksirikko ja päästä johkin satamaan. Taivas vaatii mua hylkäämään tän mun kohtalokkaan rakkauden suhun, mut voi helvetti! mun sydän ei koskaan suostu siihen. Moido.
ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
ellauri012.html on line 385: Yksinäisyys on kestämätöntä ahdistuneelle mielelle; sen huoli kasvaa hiljaisuudessa, ja syrjäytyminen vaan lisää sitä. Siitä lähin kun olen ollut suljettuna näihin seiniin, en ole tehnyt muuta kuin itkeskellyt meidän vahinkoa. Tää luostari on kaikunut mun kiljunnasta, ja ikuiseen orjuuteen tuomitun kurjimuksen lailla olen kuluttanut päivät surun parissa. Sen sijaan että olisin toteuttanut loordin armollisen suunnitelman mua kohtaan, olen kapinoinut sitä vastaan, pidin tätä pyhää pakopaikkaa kauheeena vankilana, ja olen kantanut loordin iestä vasten tahtoa. Sen sijaan että olisin putsannut itseäni katumuksen harjoituksilla, olen vaan vahvistanut mun tuomiota. Fataali erehdys! Kardinaalimunaus! Mut Abelard, mä oon nyt repinyt silmiltä siteen joka sokaisi mut, ja jos mä nytkään voin yhtään luottaa omiin tunteisiin, musta on nyt tullut sun arvostuksen arvoinen. Sä et ole mulle enää muuta kuin se rakastava Abelard, joka aina pyrki yksityisiin hetkiin mun kanssa sumuttaen meidän vartijoiden silmät. Meidän onnettomuudet sai sut kammoamaan pahetta (ei ihme, kun et siihen enää itse kyennyt), ja sä heti omistit loput päiväs hyveelle, ja näytit alistuvan siihen pakkoon mielelläsi. Mä taas, joka olin herkempi, ja enemmän nautinnon perään (ja jolla oli paikat vielä kunnosssa) olin vitun kärsimätön tästä, ja olet kuullut miten paljon kannoin kaunaa sun kalttaajille. Oot nähnyt mun kaunan mun viime kirjeistä; tää se oli, varmasti, joka sai mun Abelardin, sut munattoman Hannibalin, mulle äkämystymään. Sä hermostuit mun valituksista, ja jos totta puhutaan, menetit toivon mun sielun pelastuksesta. Et voinut aavistaa että Heloise voisi voittaa noin vahvan tarpeen; mut olit väärässä, Abelard, mun heikkous, armon lihaksilla, ei estänyt mua tavoittamasta voiton seppelettä. Palauta mut siis sun hyviin kirjoihin; sun oma jumalisuus varmaan kehottaa sua siihen.
ellauri012.html on line 389: Koskemattomuuden polku, niin okainen kuin onkin, näyttää musta silti hyvältä, jos vaan saan kulkea sun saappaiden jäljessä. Sä löydät mut aina täältä sun kintereiltä. Mä luen suuremmalla mielihyvällä kirjeitä jossa sä ylistät hyveen etuja kuin koskaan niitä joilla sä taitavasti pistit muhun naintihalun myrkkyä. Et voi nyt enää mulle vaieta tekemättä rikettä. Kun mulla oli niin kova rakkauden hätä, ja mä painostin sua niin kovasti kirjoittamaan mulle, kuinka monta kirjettä sain kirjoittaa ennen kuin sain edes yhtä takaisin? Sä kielsit multa mun kurjuudessa mun ainokaisen lohdun, koska pidit sitä vaarallisena. Sä yritit tylyttämällä pakottaa mut unohtamaan sut, enkä mä sinänsä syytä sua, mut nyt sulla ei ole mitään pelättävää. Tää hyvän onnen sairaus, jolla sallimus mut nujersi, on tehnyt sen mitä ihmisten ponnistukset ja sun julmuus turhaan yritti. Nään nyt miten turhaa oli meidän rakkaus, johon me luotettiin kuin johkin ikuiseen. Kyllä siitä tuli sitten paljon harmia!
ellauri012.html on line 395: Sä moitit mua hyvin auliisti etten ole kirjoittanut uutisia; mun sairauteni selittäköön sen. Mä en jätä käyttämättä mitään tilaisuuksia sun muistamiseen. Kiitos vaan kun sanot että mun vaikeneminen on sua hermostuttanut, ja mun terveyttä koskevasta huolenpidosta. Sä siis olet aika huonossa hapessa itse, ja äsken luulit jo et tulee noutaja. Kylläpä sä julma mies kerrot kylmästi uutisen jonka tiedät huolettavan mua. Kerroinhän mä edellisessä kirjeessä miten mua masentais jos sä kuolisit, ja jos sä yhtään välität musta, sä vähän hellität noita harjoituksias. Mähän tarviin sun neuvojas, ja siksi sun pitäis pitää huolta itsestäs; - mut en mä viitsi väsyttää sua nalkuttamalla. Sä toivot ettei me unohdeta sua meidän rukouksista; No jo, Abelard kulta, voit olla varma että tää tiimi on sun takana; se omistautuu sulle etkä voi epäillä sitä unohtamisesta. Sä oot meidän iskä ja me ollaan sun tyttöjä; sä oot meidän opas, ja me alistutaan sun ohjaukseen ihan varmoina et sä oot kunnon veijari. Sä käsket, me totellaan; sä juhlit, me pakataan. Me toteutetaan pilkuntarkasti mitä sä oot käskenyt. Me ei ruoskita itseämme enempää kuin sä suositat, ettei olla virkaintoisia ja ylitetä normia. Sanalla sanoen, mikään ei ole oikein ilman Abelardin leimaa. Kerrot yhtenä hämmennykseen aiheena että jotkut meidän siskoista on huonoja esimerkkejä, että ne ei yleisesti ottaen ole tarpeeksi tiukkoja. Näyttäks tää sulta oudolta kun tiedät millä jengillä luostarit täyttyy nykyaikana? Kysyykö iskät tyttäriltä onko ne kiinnostuneita ennenkuin ne sulkee ne kiven sisään? Eikö oma etu ja maan tapa oo niiden ainoo ohjenuora? Siksi luostareissa on paljon poppoota joilla on joku kohujuttu takana. Mut kerropa tarkemmin mitä väärinkäytöksiä on sun korviin kiirinyt, ja neuvo miten mä korjaan ne parhaiten. Mä en ole ite havainnut mitään löyhiä kuminauhoja; kun löydän, niin kiristän ne kyllä. Mä teen tarkastuskierroksen joka ilta, ja lähetän karkulaiset takaisin huoneisin; sillä muistan kyllä mitä seikkailuja tapahtui taannoin Pariisin konventeissa.
ellauri012.html on line 402: Rakas ukkokulta (käytän tätä nimitystä viimeisen kerran), enkö enää koskaan saa nähdä sua hengissä? Enks mä saa edes halata sua ennenkun sä kuolet? Hei mitäs tuli sanotuksi Heloise? Tajuutko mitä sä haluat? Voisitko katsoa noihin säkenöiviin silmiin muistamatta helliä katseita niistä, jotka oli sulle niin kohtalokkaita? Voisitko nähdä Abelardin leijonamaisen ilmeen olematta mustasukkainen kaikille jotka näkee noin komeen kaverin? Sen suuta ei voi katsoa haluumatta sitä pussata; siis kukaan nainen ei voi katsoa Abelardia joutumatta vaaraan. Älä siis pyydä saada nähdä Abelardia; jos sen muisto on aiheuttanut sulle niin paljon harmia, Heloise, miten paljon tulisi sen näkemisestä? Mitähän haluja taas sussa heräisi? Miten voisit pitää halus kurissa nähdessäs niin makeen ukkelin?
ellauri012.html on line 404: Kerron sulle mikä on musta mukavinta täällä eläkkeellä; kun olen kuluttanut päivän ajatellen sua, täynnä tätä alas painettua ajatusta, menen nukkumaan. Sillä öisin Heloise, joka ei kärsi ajatella sua päivisin, rentoutuu mielikseen sua katsomaan ja kuulemaan. Silloin mun silmät liimautuu suhun! joskus sä kerrot sun salaisista huolista, ja mun mieli tuntee surua, joskus unohdat sun vihamiehet ja painat mut lähelles ja mä antaudun sulle, ja meidän sielut, joilla on sama tunne, tuntee myös saman nautinnon. Mutta voi, iloiset unet ja hellät kuvitelmat, miten nopeesti te katootte! Mä herään, avaan silmäni enkä näe Abelardia: ojennan käteni halatakseni häntä ja hän ei ole siinä; itken, ja se ei kuule mua. Tosi hölmöä mun on kertoa mun unistani sulle, joka et välitä sellaisista huvituksista. Mutta Abelard, etkö koskaan näe Heloisea sun unissa? Miltä se näyttää niissä? Puhutko hänelle yhtä hellästi kuin ennen, ja oletko iloinen vai pahoillasi kun heräät? Anteeksi Abelard, anna anteeksi harhaiselle rakkaalle. En mä voi enää odottaa sulta sitä eloisuutta mikä oli sulle ominaista ennen, enkä voi vaatia että meidän halut kohtaavat. Me on sidottu itsemme ankariin sääntöihin, joita pitää seurata ilman mukinoita. Ajatellaan vaan näitä tehtäviä ja meidän sääntöjä, ja käytetään hyvin hyväksemme pakkoa joka pitää meidät erossa. Sinä Abelard päätät sun kurssit ja sun juoksun onnella; sun halut ja pyrkimykset ei estä sun pelastusta. Mut Heloisen pitää itkeä, sen pitää surra ikuisesti tietämättä, kelpaavatko sen kyynelet pelastuksen pantiksi.
ellauri012.html on line 406: Olisin halunnut lopettaa tän kirjeen kertomatta mitä täällä tapahtui pari päivää sitten. Nuori nunna joka oli pakotettu luostariin ilman kutsumusta siihen karkasi jollain ilveellä, en tiedä miten, ja pakeni Englantiin yhden herrasmiehen mukana. Olen käskenyt koko talon salata tän jutun. Voi Abelard! Jos sä olisit täällä näitä juttuja ei tapahtuisi, sillä kaikki siskot jotka hurmaantuis sut nähdessään ja kuullessaan, eivät ajattelisi kahdesti vaan noudattaisivat sun sääntöjä ja ohjeita. Se noviisi ei olisi ikinä tehnyt noin rikollista suunnitelmaa kuin rikkoa valansa, jos sä olisit ollut täällä kehottamassa kuuliaisuuteen. Jos sun silmät vahtis meitä, kaikki olis viattomia. Kun me liukastutaan sä nostaisit meidät pystyyn ja tukisit neuvoillas; me marssittaisiin varmajalkaisina lampaina hyveen kaitaa tietä. Alan huomata että musta on ihan liian hauskaa kirjoittaa sulle; mun pitäis polttaa tämäkin kirje. Siitä näkee että mulla on vielä ihan liikaa tunteita sua kohtaan, vaikka yritin aluksi vakuuttaa sut ettei niin ole laita. Mä tunnen joskus armon, joskus himon laineita, ja vuorotellen annan periksi kummallekin. Sääli mua Abelard, ja tilaa johon sä olet mut saattanut, ja tee mun viime päivistä tääällä yhtä levollisia kuin ne ensimmäiset oli ahdistuneita.
ellauri012.html on line 417: Mut ei, nyt mun turhamainen mielikuvitus taas vie mua kuin litranmittaa. Voi Heloise, miten kaukana me ollaankaan oikeasta mielenrauhasta! Sun sydän vielä palaa roihulla jota et saa sammutetuksi, ja mun on täynnä hätää ja levottomuutta. Älä luulekaan Heloise, että mä nautin täällä täydellistä lepoa; mä avaan nyt viimeisen kerran sulle sydämeni; - mä en ole vieläkään ihan irti susta, ja vaikka mä taistelen mun sua kohtaan tuntemaani hellyyttä vastaan, niin kaikista yrityksistäni huolimatta mä koen liian voimakkaasti sun surut ja haluisin jakaa ne. Sun kirjeet on tosiaankin liikuttanut mua; en voi lukea kylmänä sun rakkaan käden raapustamia kirjaimia! Mä huokaan ja itken, ja kaikki mun järki tuskin riittää kätkemään mun heikkouden mun oppilailta. Tää, Heloise parka, on Abelardin kurja olotila. Maailma, joka on yleensä väärässä joka asiasta, luulee että mä olen päässyt rauhaan, ja luullessaan et mä rakastin sua vaan aisti-ilon tähden, et mä oon nyt unohtanut sut. Ja vitut! Ihan väärin meni! Ihmiset oli kyllä oikeassa kun sanoivat et kun me erottiin, mä menin luostariin häpeestä ja surusta. Mut se ei ollut, kuten tiedät, kunnon katumusta siitä et oisin jotenkin loukannut jumalaa, mistä mä keksin tän ajatuksen. Mutta mä pidän meidän kurjuutta sallimuksen salaisena merkkinä että se tahtoo rankaista meitä; ja pidän Fulbertia vaan jumalan koston välikappaleena. Armo veti mut houruintaloon missä olisin vieläkin jos mun vihollisten raivo ois sen sallinut; mä olen kestänyt niiden vainon, varmana että jumala ite usutti ne mun kimppuun mun puhdistukseksi.
ellauri012.html on line 424: Alku on tietty aina vaikeaa, mutta lopussa luojan kiitos seisoo (siis ainakin jos on kassit). On hienoa rohkeasti aloittaa akti, ja kunnia kasvaa suhteessa siihen miten vaikeat on vastukset. Meidän pitäisi siis selvitä urheasti kaikista vastuksista jotka estää meitä kristillisten hyveitten käytössä. Luostarissa miehistä otetaan mittaa kuin kullista uuneissa. Kukaan ei kestä siellä kauaa ellei ne vedä kiltisti loordin iestä.
ellauri012.html on line 448: En edes kyseenalaista sitä Heloise, ettet sä ryhtyis tästä lähin ihan tosissaan hommaamaan tota pelastusta; tän pitäs olla sun ykkösasia. Hylkää mut siis lopullisesti sun sydämestä - tää on paras neuvo jonka mä kykenen sulle antamaan, sillä syyllisesti rakastetun persoonan muistelu ei voi kuin vahingoittaa taivasasiaa, miten pitkälle olisikin päästy hyveen tiellä. Kun olet saanut sammutetuksi sun epäterveen kiinnostuksen muhun, muiden hyveiden harjoitus käy helpoksi; ja kun lopulta sun koko elämä noudattaa kristillisiä sääntöjä, sä olet ihan kypsä heittämään jo lusikan nurkkaan. Sun sielu lehahtaa iloisesti ruumiista ja suuntaa lennon kohti taivasta. Siellä sä meet itsevarmana pelastusmiehistösi eteen, sulle ei lueta lakia tuomiolla, vaan kuulet kun pelastaja sanoo: tule mukaan, meillä on täällä tosi kivaa, soitellaan harpulla ja laulellaan virsiä, heitetään rengasta sädekehillä pilven päällä, ja muuta sellasta.
ellauri012.html on line 522: Puolihumalaiset isännät oli ystävällisiä, tarjos lohdux puolix juotua viskipulloa, sellaista kaarevaa ja litteää taskumattia. Kiitin, mutten ottanut, se olis ollut jo vähän liian noloa. Eihän tässä sentään olla pullonpohjan vaivasia, vaikka köyhiä. Sit onneksi jo heräsin. Jäi näkemättä miten siitä kiipelistä selvisin.
ellauri012.html on line 570: Paasausta, lisää paasausta. Koko katolinen oppi mennään läpitte, ja miten sen parhaiten voi uskotella lapsille.
ellauri012.html on line 586: Mut ei kun ei. Iso kaula-aukko ja pushup liivit ei ainaskaan mitenkään käy. Häiritsevät kardinaalin keskittymistä pyhiin juttuihin. Eikä liian herraskaiset kuteet, se on mautonta. Jotain rumaa mielellään, se on säädyllistä.
ellauri014.html on line 235: Se oli nuorena tosi luulotautinen. Vanhemmiten sillä oli munuaiskivet ja pissavaivoja, siks pukeutukin armenialaiseen mekkoon ja tupsulakkiin. Ei tykännyt muotokuvasta, jossa se on maalattu ruskealla musta karvalakki päässä.
ellauri014.html on line 308: Kiristyskirjeitä ehtii lähtee kolme, tosi falskeja, ennenkuin tärppää. Pikku Julia on kauhuissaan ja lupaa hetimiten mitä vaan. Vaik tietää et tää on nyt menoa. Kai senkin tekee vähän mieli sveitsin patukkaa, kolmikulmahatun tobleroonea.
ellauri014.html on line 560: Mut nythän paska mätkähti taas tuulettimeen oikein voimalla. Pröö kyynelehtii (tai jotain) kirjepaperin aivan märäxi, nyt tuli tehdyxi mitä ei ois saanu tehdä, eikä mitenkään saa tekemättömäksi, se on käynyt epähuomiossa vieraissa. Helvetian kaverit (joojoo nehän ne) hommas sen bordelliin. Se joi muka vahingossa valkkua kuin vettä, ja heräs vanhan hutsun punkasta housut nilkassa. Haahaa, muka vahinko. Tais vaan pussit vuotaa ylitse. Kuivat Julkun kuvan kaa ei oo ihan riittävää. Nyt se ulvoo ja selittelee vuolaasti.
ellauri014.html on line 641: Opiskeli Uppsalassa, oli jo siellä grubblande och orolig. Varmaan depressiivinen. Vanhemmiten asui Osnabrückissä kotipastorina, endast sysselsatt med dödsbetraktelser. Ei ihme että sai elämästä tarpeexeen. Ei naisia, oisko ollut edes käteenvetoa. Siitähän ei jahve pidä. No oli sillä mieskaveri, joku professori Funck. Ei vaan siis Runck.
ellauri014.html on line 797: Voi kysyä miten niin isäntää tässä petkutetaan, apinaa muka koijataan. Alaiset ottaa isännästä irti sen verran kun niillä on siihen habaa, ja kääntäen.
ellauri014.html on line 845:

XV Ent rakastavaiset on höxötyxissään, mitenhän jätkän käy, ja rouvashenkilön. Kyllä tekis mieli, mut uskaltaako sittenkään. Julle on Wolmarille suorastaan kiukkuinen, pitääkö mun sulta kaikki kärsiä.
ellauri014.html on line 849: Teddy kertoo Ralphille seikkaperäisemmin miten Wollen kokeen kävi. Tässä neljännen tuotantokauden vikassa episodissa, Wokun poissaollessa, heilakset lähtee veneretkelle melkein kahestaan, mukana on vaan neljä soutajaa ja palvelijat sekä paljon eväitä. Pröö suuntaa kokan keskelle järveä ja esittelee rantoja, kehuu Sveitsiä ja haukkuu ranskalaisia.
ellauri014.html on line 919: Tää takas luontoon scheisse on varmaan jälleen muodissa myös sixi, että ollaan taas ajauduttu samanlaisiin tolkuttoman suuriin tuloeroihin, kiitos teollisuuden automatisaation ja keskiluokan rappion. Rikkaiden todellisuus on taas kerran eristynyt patraskin arjesta, joka alkaa sit vähitellen kuulostaa jopa kiintoisalta. Hesarin tv-palsturi tänään sano et se kazoo tosi-tvtä vaan nähdäkseen miten se toinen puoli elelee. Nyt olis vallankumous taas kerran paikallaan, päästäisiin taas joxkin aikaa eroon sellasista eriarvoisuuden lieveilmiöistä kuin Rousseauta apinoivat herrasmiesmaanviljelijät.
ellauri014.html on line 938: Wolmarien lapset ei puhu aikuisseurassa muuten kuin kysyttäessä, ei mitään "puheenvuoro" pelleilyä. Vähän koittaa Pröö toppuutella, et miten ne lapset sit oppii mitään, jos ne ei saa mitään kysyä. Se on eri asia sanoo Julle, ne saakoot kysyä lasten kysymyxiä lasten kyselytunnilla paremmalla ajalla, vähän kuin lehtimiehet presidentiltä, eikä kiusata vanhempia kesken seurustelua. Seuraava pätkä tuo elävästi mieleen Pirkko-mummin:
ellauri014.html on line 974: Julie ja Pröö hyökkää ateistin kimppuun kuin femmalaisten rukousvartio. Pröö koittaa perustella miten jumala voi luoda isomman kiven kuin se jaxaa kantaa. Julia pyllistelee työhuoneen lattialla kädet kyynärpäitä myöten ristissä roiskuttaen kyyneleitä, vaan mikään ei tehoa. Nyt on kuzuttava vahvistuksia, loordi kehiin Flanderin sotakentältä. Onhan hienompaa pelastaa yxi sukulaissielu kadotuxelta kuin tappaa kokonainen komppania ranskalaisia.
ellauri014.html on line 1047: Nimittäin vannoa ikuista uskollisuutta vaan ja ainoastaan "ystävälleen" Tedille. Minkä se tekeekin. Kaveruxet juhlistanee liittoa pujottamalla kynnettömän sormen anuluxeen. Kukkuloiden sota Roomassa on viety päätöxeen. Marsin kukkula voitti kädet selän takana, Venuxen hävisi. Tästä pätkästä näkee miten homo Rusakko oikeesti on:
ellauri014.html on line 1133: Pröö varoittelee lukemasta Muraltia, muistattehan miten sille kävi. No miten? Ei kai ihan kehnosti, kun julistettiin autuaaxi. No siinä se, se lipsahti katolisexi. Ludi oli alunperin pietisti, kirjoitteli matkakirjeitä, missä vittuili ranskisten ja brittien kustannuxella. Rusoo apinoi mamuja koskevat ennakkoluulot siltä. Ne on schweizareilla yhä kunnossa, etenkin karvakäsien ja mutiaisten osalta.
ellauri014.html on line 1453: Mammona ei kilpailuta apinoita siitä, miten nopeasti ne lisääntyy keskenään, vaan miten tehokkaasti ne lisää möngöä, kuningatar mammonan omaa heimoa. Toki heti kun joku apina ryömii kasan päälle, se alkaa pitää sitä omana reviirinään, kuten paskanalle, ja alkaa rakentaa sinne raja-aitoja, suosia omia poikasiaan. Mut tää riemu on lyhytaikaista, tuskin ennättää nuolaista ennenkuin tipahtaa. Luova tuho lyö sen kohta takaisin kasaan.
ellauri014.html on line 1661: Utilitaristin vastaus on, että tuhmaa on sellainen ilkeys, josta ei ole hyötyä. Kenelle? On kivaa olla joskus ilkeä, varsinkin eräille. Onko se silloin tarpeellista vai tarpeetonta? No enemmistölle? Mutta miten hyödyt ynnätään ja jaetaan kaikille? Siihen ei oo helmitaulua, exeliä eikä valuuttakursseja.
ellauri014.html on line 1667: Häh? Ollaanko tässä paska-Nallen linjoilla? Eikös se sitten saa huseerata ihan vapaasti? Saahan se, jos ei kyykytetyt viitsi koota voimiaan. Seurauxet on senkin maxettava. Se ei ole mitenkään moraalisesti oikeassa, se on vaan tällä haavaa vahvoilla. Annappas olla, niin se saa turpaan, verta nenästä, ja sen lapset kolmannessa ja neljännessä polvessa. Jos olen oikeassa siis.
ellauri015.html on line 36: Mutta kauneuden taju on ihmisessä valmiina. Sitä ei tarvitse paljon sytytellä. Muistan koululaiseni matkanneeni linja-autossa kotiin keväällä, kun takanani muuan isäntä sanoi toiselle isännälle vasemalla olevaa lampea tarkoittaen: Katohan, miten kaunista! Ja minäkin katsoin ja näin saman. Oli kaunista. (Aarne Kinnunen: Estetiikka)
ellauri015.html on line 143: mitenhän tän nyt voisi vaikka ymmärtää.

ellauri015.html on line 468: Unkarilainen leffaohjaaja Peter Medak purkaa sydäntään dokkarissa, jossa se kertoo, miten sen juutalainen perhe kärsi Unkarissa ensin Eichmannin alla, sitten Stalinin. Se itse kärsi pähkähullun vaaleenpunaisen pantterin, Peter Sellersin oikkuja. Peterkin oli jutku. Koira puri koiraa. Pitkä laiha lysähtänyt muotifyysikko Syxy Räsänen rähisee palestiinalaisten rättipäiden julmasta kohtelusta GT-sählämien taholta. Mitä tästä opimme? Rodulla ei ole mitään tekemistä pahuuden kanssa, kaikki ollaan samaa julmaa lajia. Koirat ei ole rasisteja, ne haukkuu tasapuolisesti kaikki toisiansa aidan takana. Läheltä haistellen ne on höveleitä vastakkaiselle sukupuolelle.
ellauri015.html on line 743: Suomalaiset on eittämättä tylsiä, kun ei naapurit kexi niistä muuta hilpeää kuin näitä sauna- ja viinajuttuja. Niitä riitti myös europantomiehellä. Outoa miten mökkinaapureita jännittää toi nakuilu niin kovasti. Ne on puettu uimahousuihin jo vauvana, ettei Onkel Fritz pääse hypelöimään niiden pikkiriikkisiä pippeleitä.
ellauri015.html on line 813: Mummi sitoo kaulaani marimekkokuosisen ruokalapun. Maistuuko, Rami, maistuuko? hän kysyy joka lusikallisen jälkeen. Tummanruskea neste valuu jähmeinä noroina suupielistäni. En jaksa muistaa, miten kiitos riittää sanotaan suomeksi, vai sanotaanko täällä yleensäkään niin.
ellauri016.html on line 513: Siis onhan snobi objektiivisesti vituttava, mut tää sen pahexuja ei ole sitä kummempi. Sehän tuli just todettua, vai mitä. Kade wannabe snob on kärmeissään ja koittaa kexiä jonkun p.c. syyn mix se on oikeessa ja snobi väärässä, eli se ite parempi. Itte asiassa se haluis useimmiten ize snobix snobin paikalle. Vaikkei tietystikään olis yhtä mauton, herra varjele.
ellauri016.html on line 882: Tää on odotettu jatko-osa menestyskirjaan Piilottajan päiväkirja 2010, missä Juhis kertoo miten se piilotteli afgaanipakolaista vaarivainajansa lukaalissa. Siinä oli "keski-ikäinen kirkosta eronnut professori jokseenkin rähmällään elämän perimmäisten kysymysten äärellä".
ellauri016.html on line 896: Paljas elämä (teknillinen termi), ulkopuolinen hallinta ja rauhoittavat lääkkeet ovat osa siitä, miten järjestelmä järjestää turvananojien elämän; valtiosubjektien elämää hallitaan paljolti samoin keinoin, mutta hellemmin. Kaikki on lisäksi alistettu ajattelun turruttavalle mainonnalle sekä viihteelle, joita pidän tärkeinä väestönhallinnan välineinä.
ellauri016.html on line 1092: Ei mee Elisabetin hovissa nyt putkeen, brexittiä lyö kuviot. Andrew hölmö punkero jäi kiinni rysän päältä alaikäisten naimisesta. Se on liian tyhmä edes valehtelemaan kunnolla. Hyväntekeväisyysmiljoonat putoo pakkaselle, äitykkä joutuu leikkamaan suosikkipojan viikkorahan minimiin. Mahtaa Charles ruipelo hymyillä kätöseensä. Kuninkaallinen mulatti Megan ja dirty Harry sekoilee brexit hovin ovissa. Ette arvaakaan millaista meillä täällä on, miten rumaa kieltä huudellaan käytävillä, sanoo rottweileri Camilla, kuin Lea vainaa Kivelässä.
ellauri017.html on line 595: Jommassa on kummasti kunniassa alfa ja oomega. Theaitetoxen sielu muistaa alkuperänsä. Jomma oli Rousseausta pirullista, Descartesista jumalaista. Mä olin huono siinä koulussa, mutta vanhemmiten opin tykkäämään. Siinä saa valaistuxen hetkiä, näkee osan taivasta.
ellauri017.html on line 679: 42! Katoppa! Gurdijeffin luku! Ja linnunradan liftarissa juuri 42 on maailman, elämän ja kaiken tarkoitus. Tän täytyy merkata nyt jotakin. Ei tää voi mitenkään olla pelkkää sattumaa! Jehova yrittää kertoa meille jotakin. Tää on vastaus ylhäältä. Ikävä kyllä kysymys puuttuu yhä. We apologize for the inconvenience.
ellauri017.html on line 761: Se, miten nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, on meille hyvänä varoituksena. Parempi ettei sano mitään. On ihan hiljaa. Hillitsee izensä. Ei edes yrmffitä.
ellauri017.html on line 829: Eikä tietä sanoa, miten paljon jälkipolvet on panneet joukkoon omiaan, tehden historiasta ennusteita. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulewaisuuden ennustaminen, sanoi aikoinaan Ahti Karjalainen.
ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
ellauri018.html on line 32: Bussin radiossa joku kertoi seikkaperäisesti, paljonko on niillä lypsäviä, ja miten lehmät ovat laitumella viihtyneet. Nykyisin ne ei enää pääse kesälläkään ulos, vetelehtivät vaan pihattokioskilla. Kristina toivoi, että Mikko menis joskus kioskille vetelehtimään, eikä vaan nyhjöttäisi sisällä.
ellauri018.html on line 68: Huooah, joupa jou. Eten-takse luki laudankappaleessa, johon Sysmän mökin remonttiäijä Runkmanni oli kirjoittanut muistiin izelleen, miten lauta-aita piti rakentaa. Eten tuli eteenpäin ja takse taaxepäin. Jos piti lautaa kädessä oikeinpäin.
ellauri018.html on line 111: Tai siis, miten sä oot voinu

ellauri018.html on line 161: että harmittaa kun ei tiedä miten paljon ne tienaa tolla

ellauri018.html on line 296: Musta nään chicklit kirjojen sanalliset vaatteiden herutuskuvat on tosi kivoja. Näkee miten tärkeä asia se on naisille. Ei se ole mitään turhamaisuutta, se on tosi tärkeä osa tän lajin säilymistä ja lisääntymistä, ihan yhtä tärkeä kuin miehille, mezoille tai bambeille on rehvastelu ja kukkoilu.
ellauri018.html on line 328: Kazomaan miten asiakas tapettiin.
ellauri018.html on line 356: Suomen hallitusta johtaa uusi hohdokas akvamariini. Virossa ne tumppaa piiloon muotopuolta muovihelmeä. Se hölmö ottaa mallia isommasta setämiehestä, joka säikkyy vielä varhaiskypsempää naistähteä. Huomatkaa erikoisesti, miten fiksusti ne naiset osaa öykkäreiden örvistelyyn vastata. Jättää nimittelyt mölyapinoiden duuniksi. Taitaa silverbäkeillä olla kuset housussa, niiden pallit silminnähden heiluvat.
ellauri018.html on line 612: Paul doppailee Lit 101 tiedoilla. Senmiälest Richardson oli ajastaan jälessä, kun Defoe oli Moll Flandersissa jo näyttänyt, miten pitkälle voi izenäinen yrittäjänainen päästä oman elämänsä seppona.

ellauri018.html on line 908: Laki jaetaan kahteen pääalueeseen, joista toinen keskittyy uskonnollisiin rituaaleihin ('ibadat), ja toinen käsittelee ihmisten välisiä suhteita, kuten orjuutta, sopimuksia, perintöä, avioliittoa, saaliinjakoa tai suhtautumista ei-muslimeihin (mu'amalat). Rituaalilakiin kuuluvat islamin viisi peruspilaria, kuten rukous eli salat. Islamilainen laki määrää tarkasti milloin, missä ja miten tulee rukoilla ja kuka saa suorittaa rukouksen.
ellauri018.html on line 1002: Oops. Tohon taisi tulla virhe. Jännä muuten miten persut ja sählämit on monessa asiassa ihan samoilla linjoilla. Mut niinhän se just menee, ne vääntää kättä samoista eduista. Kilpailu on kovin kun ollaan samassa ekolokerossa.
ellauri019.html on line 26: Korkeajännitys (”Korkkari”) (engl. Commando) on Egmontin kustantama ja julkaisema sarjakuvalehti, jossa aiheena on useimmiten sota. Korkeajännitys aloitti ilmestymisensä Suomessa vuonna 1953 nimellä Korkeajännityssarja. 1960-luvun alussa Korkeajännityksessä alettiin julkaista vain sotasarjakuvia, jotka useimmiten käsittelivät toista maailmansotaa brittiläisestä ja fiktiivisestä näkökulmasta. Suomessa Korkeajännityksen ”kulta-aikaa” oli määrällisesti 1970-luku.
ellauri019.html on line 48: Rauhasta ei mitään tietoa, se ei enää mitenkään eroo sodasta. Miten kauan kanuunankuulat lentää ennenkuin ne kielletään, kysyi feikki-irkku huuliharppunobelisti. Ei ne enää lennä vaikkei kielletä, ne on aseteknisesti vanhanaikaisia. Sodat suhisee kyberavaruudessa. Tehokkain ase on nälistäminen eli talouspakote. Societé des Nations väsähti heti suursodan jälkeen, nyt on United Nations lähes yhtä mäsänä kuin United States. Seuraavassa savotassa saattaa mennä itämaatkin, kun on taas Kiinan vuoro uhota.
ellauri019.html on line 148: Alkaa olla aika nuoren polven päästä sotimaan. Apuharvennusta tarvitaan, tappoharjoituxia, ennenkuin viimeinen veteraani kuukahtaa joka muistaa miten se taas menikään. Vaikka kyllä se on apinoilla verissä, tappaminen tulee luonnostaan kuin tikanpojan puuhunnousu. Ja onhan meillä tuhansittain sotavideoita. Ja vanhat korkkarit.
ellauri019.html on line 708: En minä leikkuupuimurille keksi mitenkään, enkä millään muuta merkitystä kuin nisu korjataan aittaan, eli Pyhä morsianseurakunta lähtee ja ne jotka eivät odota Jeesusta, jäävät. Ei tähän voi laittaa muuta viestiä perään, kuin Niilon näky viljapellosta:
ellauri019.html on line 801: joku hihaton komistus, miten isot allit

ellauri019.html on line 1095: Nyt ei ole enää pystyssä yxi mies, ei seiso suorana. Vaik en mä kyllä ymmärrä miten sillä aseella vois edes käydä puolustussotaa, eikös se ole ennemminkin tarkoitettu hyökkäyxeen.
ellauri020.html on line 33: Nalle Puh, joka ei ole alkuperäisteoxessa kovin toxinen, on approprioitu kaiken maailman parantajien ja posetiivareiden käyttöön, koska se kuulostaa niin positiiviselta, kun sitä lukee pirun lukutikulla. Alkaen Disneystä (joka ei edes osaa piirtää niitä) Rikun ja Wokun naapuriin, joka rehvasteli Wokulle 30 kilomarkan palkallaan Kalutuista Paloista 80-luvulla, sai potkut kun lehti meni huonosti, ja perusti oman Posetiivarit-postimyyntifirman, joka myy samaa kaluttua katteetonta optimismia, päivyreitä ja postikortteja. Se näyttää olevan vieläkin netissä. Nimenäkin on vielä Nyyrikki, vaikka niille tuli potkujen perään ero ja karkotus Nyyrikintien paratiisista. Voi kysyä, mixi optimistit on useimmiten oikeistolaisia, ja kääntäen. Vastaus on ilmeinen: koska niiden on uskottava kasvuun ja saarnattava sitä, se on kapitalismin keskeisin uskonkappale. Milos Kunderan kirjassa yks tshekki joutuu poliittisesti epäilyttävien listalle, kun se lähettää ystävälleen postikortin textillä: Optimismi on oopiumia kansalle. Milos lienee oikeistolainen sekin. Setämies se on ainakin.
ellauri020.html on line 262: Iivanan mielestä sosialismin vika on, ettei olla vapaita, tai ei oikein sekään, se ettei voi odottaa lottovoittoa, jotain ihan ihmeellistä pullaa, tulla ökyrikkaaxi, tai siis, ahkerat oman elämänsä sepot ei ökyrikastu, tai siis, kaikilla sepoilla ei ole sitä mahdollisuutta edes, siis siitä toivoa, ei voi ottaa riskejä ja hit it big, laahus vaan laahustaa, plodding thru life hardly noticing they´re alive. The American dream you know. äh, miten sen nyt sanoisi. Iivana, pliis älä jauha, älä edes yritä. Koitat vaan sanoa, et tasa-arvo ei ole vapautta, vapautta on valta, ja mielivalta varsinkin, ja siihen pitää olla paljon paljon pätäkkää, ennen kaikkea paljon enemmän kuin muulla laahuxella. Kuten Darwin sanoo, ei voita ellei voita muita. Kyynärpäille pitää olla liikkumavapautta.
ellauri020.html on line 319: Iskurepliikissä epäonnistuttuaan Aku kättelee Iinestä kovaa kuin pientä presidenttiä. Iines puristaa epänaisellisen kovaa takaisin. Aku pahastuu taas miehekästä käytöstä, mutta kuvittelee sitten miten Iinexen vahvat reidet puristais sen kylkiä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri020.html on line 428: Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.
ellauri020.html on line 719: Trumppien avioero oli yhtä kiukkunen ellei kiukkuisempi kuin Katrinketin. (Palsturit nimitteli Katrinkaa pukukoruksi. Pst! Oiskohan joku törkyjournalisti kuzunu Iivanaa trumpetix? Tai Trumppia fagotix? Tarkista.) Iivana väitti et Don ois repiny siltä irti tukkatukkoja, kun sen oma kaljuleikkaus meni vituralleen, ja nainut sitä perään vielä väkisten. Ehkä niinkin, myöntää Aku, mut teknisesti se ei ollut raiskaus, koska ne oli vielä naimisissa, siis Donaldilla oli lupa ruuvailla Iivanaa milloin ja miten päin vaan haluaa. Tän Trumpin lakimiehet teki Iivanalle hyvin selväxi, ja se pyörsi sanansa. Trumpilla on syvemmät taskut, oikeus on sen puolella.
ellauri021.html on line 425: alttarilla, miten pitää menetellä, jos haluaa

ellauri021.html on line 939: Se mikä mua näissä Daytonan apinajutuissa kiehtoo ehkä eniten, on miten samanlaisia ne on aina ja kautta aikojen. Vaan detaljit voi vaihtua (esim. sekamiehistöt sukellusveneissä vaiko miesten taloja). Herb Simon oli kyllä NIIN oikeassa.
ellauri022.html on line 119: miten hyvin se osaa skandeerata Horatiuxen Regulus-järven ballaadia.

ellauri022.html on line 249: Ei vaitiskaan, Polly on yhä Pollyanna, ajattelee asioita valoisalta kannalta kuin positiivari. Rikastuttuaan neiti Mills majoittaa köyhiä säätyläisnaisia, ei sentään rotinkaisia. Polly käy sen kaa viemässä patraskille saippuaa. Se on jännempää kuin kattoo telkkarista saippuaa. Se on kiitollinen ja tyytyväinen kun näkee miten rikas se ize on, ja siinä herää halu näyttää se myös noille ihmisparoille. Voi sitä kullanmurua.
ellauri022.html on line 589: Se skizoo sitä, että Paul oli ollut lätkässä johki nuoreen narsuun joka oli kylmästi palauttanut äijänkäävän takasin. Se siinä oli pahinta, Paul on nyt toisen jämä. Ennen kaikkea se miten naurrettavalta se ize näyttää koko jutussa, siitähän tulee julkinen pilkan esine.
ellauri022.html on line 719: Se eli melkein oktogenaarixi, vaikka menettikin fakulteettinsa loppupeleissä. Hautasi useimmat seuraajansa. (Sikäli kuin muisti.) Se sanoi paraax kaverixeen Thoreaun, jonka kanssa se oli ilmiriidassa. Unohti lopulta oman nimensä. Kysyttynä miten jaxelee, vastasi: "Oikein hyvin; vintillä on matot rytyssä, mutta muuten paxusti."
ellauri023.html on line 58: Vaikken vielä ole saanutkaan luetuxi, miten kurjaa oli Orpo Ollilla,

ellauri023.html on line 120: tuollainen kruunu? Ja miten voin sen säilyttää? Jospa joku selittäisi minulle näitä asioita?

ellauri023.html on line 180: Panee Orpo Ollin miettimään, miten löyhässä on henkikulta meistä ize kullakin.

ellauri023.html on line 746: Muusa ihmettelee, miten me jaxetaan vuosikymmeniä kaivella meidän vanhempia, perhettä ja vanhoja kaunoja. Ehkä siinä sitkeydessä on jotain stoalaista. Jaxaa jaxaa. Älä rakasta, kärsi, alä unhoita.
ellauri023.html on line 857: Kumma miten pääroistojen pitää olla aina mustia ja pukeutua nazeixi. Pahat

ellauri023.html on line 1160: Joissain suhteissa Leevin visio on pessimistinen, koska se muistuttaa "miten tyhjä on myytti ihmisten alkuperäisestä tasa-arvosta". Auschwitzissakin ennestään vahvat kukoistivat kuin Eskin oppilaat, koska ne olivat fyysisest ja moraalisest kovempia luita kuin ne toiset, tai koska ne tunteilivat vähemmän, olivat ahneempia ja kyynisempiä ja tahtoivat pysyä sitkeämmin hengissä. Niinpä niin. Oman elämänsä sepot seppoilee kuolemanleirilläkin.
ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.
ellauri023.html on line 1214: Energian säilymisen laki on fysiikassa tärkeä (vaikka ei mitenkään pyhä), mutta ei se ole logiikkaa. Periaatteessa hetkellä t voisi olla olematta mitään, ja hetkellä t+1 jotakin. Maailmaan voisi kuplia koko ajan uutta ainetta. Loogisesti konsistentti ajatus, oli se totta sitten tai tarua. Tietysti se on jotenkin randomia ellei sitä säätele. Se tekee tilaa enkeleille ynnä muille ihmeille, sen takia kai se tuntui Pertti Rovamosta pahalta. Tuliko Pertistä isona eräopas vai mikä? Meni mezään pakoon niskuroivaa maailmaa.
ellauri023.html on line 1246: Joo on se jännää miten mitättömyydet kaapii izelleen jämäpisteitä kertomalla, et on sentään tavanneet jonkun suuruuden ja ehkä tarjonneet sille vissynkin. Niinkuin nyt Jönsy tässä, tavattuaan suuren pienen Rovamon eräpolulla. Punainen taskulamppu ehkä kädessä.
ellauri024.html on line 95: Tätä havainnollistaa se, miten

ellauri024.html on line 487: Entä tää "metaforinen nauru", jota Arska ei määrittele kummemmin. miten niin metaforinen? Onpa outo nimitys. "Vastaanottanut läpän, ymmärtänyt ja naattinut." Mille se on metafora? Jotain et se kirjottaja naurelee ja haluu et lukijakin nauraa. No en mä tätä ihan tajunnut.
ellauri024.html on line 586: Kuollutta komiikkaa ovat Adolf Hitlerin herjat Rooseveltista, Mussolinin virnuilut (loppuihan se vittuilu kun roikkui pää alaspäin Esson katosta), NKP:n kapitalismin herjaus ("etenkin nyt kun kapitalismi maxaa kommunismin velkoja" - juu kyllä on Aarne kapitaalin kaveri!), Matti Rossin valheellinen satiiri. Tästä taas näkee että kun normit nousee eteen kuin Juntingin äkkijyrkkä karstiseeinä, kaatuu nauru veneestä. Maailmantilanne on muuttunut, suolasta menee maku. Uudemmistakin pyhäinhäväistyxistä, kuten Make Eskelisen henkilökohtaisuudet Punaposkesta (joita ei voi edes siteerata, häpeilee Archie.). Miten surkea on epäonnistunut klovni, miten säälittävä epäonnistunut satiirikko! ei ole viheliäisempää olentoa! Siinä hän seisoo kaikkien edessä aatteen piiskaamana! No nyt on kyllä sattunut Aarnea pahasti nilkkaan, kalikka kalahtanut kipeästi, kun sylikoira näin kovaa älähtää. "Kaikkien edessä", sepä häpeällistä. Linssiluteen kadotus. Pahempi kuin äidin viza paljaalle pepulle.
ellauri024.html on line 728: Juutas on Arnulf pahan mielisankari, siinä on samaa pahanilkisyyttä kuin pikku Aarnessa äidin hameissa, lällällää anaalihuumoria. Hauskin kohta Arskasta on se kun Juutas pieraisee Rosinan leipomaan korvapuustiin ja nauraa vielä päälle hyvillään. Ruokasotaa kuin jenkkiteinileffassa. Jumalan viljaan paskantaa. Ansaizis korvapuustin, luunapin tai nenäpiuvin. Äiti suuttuu, se on syntiä. Aarnen isä potkas pottukattilan pihalle. Se jäi Aarnen mieleen miehen mallina. Hyvä roolimalli on Juutaskin, siltä oppii miten nähdään herkästi milloin on menty oman yhteisönkin hyvän maun ylize ja kuinka tullaan takaisin ja voitetaan tilanne. Arskakin on juuttaan nopea käänteissään, armoitettu takinkääntäjä, ujo mies mutta esiintyy mielellään omassa yhteisössä.
ellauri024.html on line 776: Beckettin näytelmästä Voi miten ihana päivä tulee mieleen kamalien eläimien hirvi: näyttää että tulee kaunis päivä. Päähenkilö Winnie on hautautunut kuloruohoiseen kumpuun vyötäröään myöten. Lopux Winnie ja Willie hautautuu kokonaan. Ne on niinku vanhuxia jotka odottaa nahkurin orsia. Winnie siteeraa joskus uskonnollisia pätkiä joihin se ei usko. Ehkä näistä on vielä jotakin hyötyä, sanoi Lea seurakunnan tilaisuuxista. Winnien ajatuxissa kuultaa ikäänkuin ihmissuvun sammumaton optimismi. Winnie kiittää joka ainoata päivää, jonka on elänyt. Onhan sentään näitä pikku hupsuuxia. Rukoilkaamme.
ellauri024.html on line 906: Seuraavat fraasit viittaavat luonteenomaisiin tapohin ajatella, tuntea ja toimia. Merkizethän niin rehellisesti ja totuudenmukaisesti kuin pystyt (nää on eri asioita, jos et tunne izeäsi kunnolla, vrt. kaniinit) miten usen ajattelet, tunnet ja käyttäydyt kuvatuilla kuvottavilla tavoilla. Ajattele nykyistä jokapäiväistä elämääsi, ja myös vähän meidän jokapäiväistä leipäämme, ja sitten ilmoita taajuus joka sopii sulle parhaiten. Valize vastaus joka tuntuu "luontevimmalta", jos et ole varma (eli mene ihan meidän odotuxen mukaan, arvaat kai mihin tässä tähdätään).
ellauri024.html on line 942: Tiedän miten hevoset voisivat vaikuttaa maailmaan
ellauri024.html on line 1005: Mutta se ei ole vaan meidän omat elämät mitä me tällä saippualla voidaan parantaa. Parannellaan tässä vähän teidän muidenkin. Järjestelmä-älli on emergoitumassa tämän päivän järjestelmien tehokkaaseen johtamiseen. Ota vaikka pikku yritys, esimerkixi snagari, tai vaikka isompikin, kuten Nordea tai Google. Meillä on valta valita kuka ja miten me ollaan maailmassa, tekemällä päätöxiä omasta käytöxestä. No jotkut "meistä" kyllä voi päättää muutamasta muustakin. Jokainen voi muuntaa järjestelmiä käytöxellään, kazomatta henkilöön ja paikkaan organogrammissa, koska ne liittyy muihin. On nalkissa kettingillä, urkituilla henkilötiedoilla tai velkakirjoilla. Aika syvällistä analyyssiä. Voit päättää, laitatko nakin päälle ensin sinapin vai ketsupin. Silläkin voi olla kauaskantoiset seurauxet. Hodari tulee paremmaxi paremmin.
ellauri024.html on line 1078: Herra B pitää Pamela nuorikolle pitkän saarnan siitä miten setämiehen kanssa pitää toimia. Iloisena Pam tekee siitä numeroidun listan.
ellauri024.html on line 1142: oli (mun mielestä) miten samanlainen asenne silläkin

ellauri024.html on line 1151: miten virnun jälkeen naamaan jäi surullinen miini.

ellauri024.html on line 1167: miten meemit toistuvat illasta ja ohjelmasta toiseen.

ellauri024.html on line 1223: Suomexi sanoen, miten liittyy toisiinsa sanat

ellauri024.html on line 1356: Trivialiteeteilla terrorisointi on yhteistä von Wrightin esseekokoelmille. Lahjakkaat lapset saa totttelemaan uhkaamalla, että jos et syö kaurapuuroasi, von Wright tulee kertomaan että se on tehty kaurasta. von Wrightin esseet muistuttavat pikkulasten dialogia. Ylistäessään tietoa elämänmuotona se vaikuttaa 3-vuotiaalta, joka neuvoo 2-vuotiaalle, miten istutaan potalla ja mixi se on ihmisen korkein ja puhtain onni. Sama kuvio toistuu. Ensin luonnostellaan älyllisesti heiveröisiä kantoja, joita sitten lempeän lammasmaisesti kritisoidaan muutamasta puutteesta.
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri024.html on line 1396: 5-vuotiaan pikku Jorin kirje joulupukille: kaksi toivetta, yleinen asenteidenmuutos joka vaikuttaa suotuisasti yhteiskuntajärjestyxen kehityxeen. Poliisivaltion joulupukin vastaus: joku jossain tekee jotain mistä meille ei kerrota mitään, heittää lisää järjestystä kehiin: kybersotaa, taistelukaasuja, lennokkeja, kidutusta. Pohtia voi miten von Wrightin "kulttuurikriittinen" esseetuotanto eroaa massaviihteestä. Samat naiivif ajatuxet ja julistuxet on ennen von Wrightiä suunnattu suppeille ja laajoille yleisöille tuhansia kertoja ja tuhansilta kanavilta (esim. Disney Hollywoodissa).
ellauri024.html on line 1447: Ei jaxettu edes kazoo loppuun. Pitäis jostain selvittää miten se päätty,

ellauri025.html on line 618: Kun et tiedä miten juoni jatkuu, laita mies tuleen ovesta pyssy kädessä, sanoi Ross McDonald kai.
ellauri025.html on line 695: paskaa kuten Kolhon Alkemisten. Kohta seuraa muuta vastaavaa kirjallisuusknoppailua, kuten montako osaa on Proustissa. Kinsellan Becky ei edes tiennyt miten Proust
ellauri025.html on line 714: On vuosi 2008. Että mua ällöttää miten Monika herkuttelee näillä vitun suorateeveillä ja kaikilla muilla skärmeillä. Helvettiäkö niitä tarvizee koko aika luurata?
ellauri025.html on line 715: Särmejä ja särmejä. Kristinan koppi Merikadulla oli Suomen Mineraali Oy:n asbestilevyistä tehdyllä särmillä erotettu ruokasalin perältä. Sieltä se karkotti pikkupoikia kysymällä mm. millos olisit kotona jos heti lähtisit. Tai miten nopeesti sä pystyt juoxee korttelin ympäri, mä katon aikaa kellosta.
ellauri025.html on line 795: Huohhuohhuoh. Emmy-Frippe-kidults teema kaikuu kuulokkeista uudestaan, yhtä falskina. Cosmo homppeli menee kihloihin Saschan kaa, mut pettyy kun Sascha osoittautuu flaataxi (siis lepakox). Sai kai kikkeleistä tarpeexeen. Frippe on nincompoop, Emmy-kaniini on huumoriton maalaistomppeli. Saga-Lillin mä nään sielun silmillä Monikan pendangixi ulkonäön puolesta. Ei tää ole mikään epilogi, tää on kertaus. No selvii sentään vielä tarkalleen miten Annelise koppas Abben Angelalta, ja kekä on tän Frippe bastardin pannut alulle (yx dirigentti vaan). Luulikohan Abbe et se oli kengittänyt alkuun Gustenin? Varmaan, kun niillä oli sama kengännumerokin. Nathania sievempi. Nathanilla oli varmaan äidin kavio.
ellauri025.html on line 817: Ei ihme ettei se ole tyhjän nauraja. Sillä on reppuun kertynyt paljon normeja. Siitä on netissä yllättävän paljon faktoja. Tai miten niin yllättävän, onhan se julkimo.
ellauri025.html on line 979: Monika ja Hilding eivät juuri puhu niistä ajoista, jolloin he joivat tahoillaan. Joskus aamuisin he toteavat, miten ihanaa elämä on, kun ei enää herää krapulaan. Kun ei tarvitse lähteä ensitöikseen ostamaan loiventavaa kaljaa. Saa olla oma jyrkkä izensä. Juovuus katosi, luovuus jäi. Usko on heikon luonteen keino saada eloa sisäistettyyn herruuteen. Tuntuu että sisäinen käskijä on oikeasti ulkona ja kyylää sua jossain ylhäällä.
ellauri026.html on line 298: Rakkaus ja ystävyys on sen mielestä myös tyhmyyttä, tykätään toisesta eikä nähdä sen vikoja. Vanha mieskin tykkää vanhasta vaimosta. Onpas typerää, vaikka kilttiä. Ollaan hyvänahkaisia hölmöjä. Ja sama pätee vielä enemmän avioliitosta. Good God! Erasmus huutaa kuin Captain Hastings. Avioeroja tulisi päivittäin, ellei aviopuolisot syyllistyisi mielistelyyn, apinamaisuuteen, hellyyteen, tietämättömyyteen, ja teeskentelyyn, kaikki tyhmyyden kamuja. Ei tulisi naimakauppoja, jos mies tajuaisi miten monia sen säveä pikku kultu on kiksauttanut ennen papin aamenta. Tai siltä ei jäisi huomaamatta vaimon temput avioliiton aikana. Typerä aisankannattaja. (Erasmuskin kyllä nuoli aisaa mielellään. Oli sekin sevverran typerä.)
ellauri026.html on line 331: Voi jumalauta, ei ketkään ole onnellisempia kuin ne joita sanotaan hölmöiksi, narreixi, ääliöiksi ja pöntöixi; hienoja titteleitä minusta. Ne eivät pelkää kuolemaa, for one thing. Niitä ei kiusaa omatunto, ne ei pelkää aaveita eikä peikkoja. Niitä ei häirize tulevan pelko eikä haaveilu. Niillä ei sanalla sanoen ole huolia. Ne ei ole nöyriä, pelokkaita, kunnianhimoisia eikä kateellisia, eivätkä roiku kenessäkään toisessa. Siinäkin ne muistuttaa muita eläimiä, että ne ei tee syntiä, kuten papitkin myöntävät. Ajattele omia murheitasi ja mieti, miten monesta ne säästyvät. Ne eivät ainoastaan ole iloisia, pidä hauskaa, laula ja naura izexeen, vaan hauskuttavat muitakin, ja ovat kaikkien kamuja. Petoeläimetkin väistelevät niitä, ja kuninkaat, jotka pitää niitä narreina, tykkää niiden seurasta enemmän kuin ministereistä, koska ne juttelevat hauskoja.
ellauri026.html on line 390: Kaikista hulluinta on nähdä miten julkkiskirjailijat kiittelevät toisiaan keskinäisen kehun kerhoissa, tyhmät tyhmiä ja pöntöt viereisiä pönttöjä. Tää on täydellinen Väinö Linna duplikaatti, toi on Loirin haamukirjailijan veroinen, kolmas yhtä fixu ja filmaattinen kuin Sofi Oxanen. Toisen kerran ne suomii toisiaan yhtä reippaasti, ja ihan samoilla pointeilla.
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri026.html on line 483: Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.
ellauri028.html on line 58: Oi nuoruuteni! Oi puhtaus! Nuoruus! 60-lukumme nuhruinen nuoruus! Ja miten hyvin kaikki oli silloin, miten kaikki ennen oli erinomaisesti! Liha maksoi 1 r. 40 kop. kilo. Kaupoissa myytiin sian keittomakkaraa, nautaa, katkarapuja ja kiinalaisia mandariineja. Kampela ei mahtunut paistinpannuun. Aurinko loisti kirkkaasti.
ellauri028.html on line 85: Teoksessa kristinuskon Jumala luo koemielessä pienen pallon, jolle hän antaa nimeksi Maa. Jumalan palvelija, arkkienkeli Saatana, arvostelee liian kärkevästi herransa luomuksia ja hänet karkotetaan määräajaksi katsomaan, miten koe edistyy. Saatana kirjoittaa tovereilleen Mikaelille ja Gabrielille Maan ihmisten olevan mielipuolia.
ellauri028.html on line 102: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
ellauri028.html on line 259: Eli huonomminkin voi käydä, ja joka iikalle on oma elämä ainutlaatuinen ja ennen näkemätön (edellisiä ei muista ainakaan, mikä voi sekin olla hyvä asia). Voi siitä huumoria repiä vaikkei mitään uutta, kyllä hyvä läppä naurattaa vaik 300M kertaa kuultuna. Jos 200M kärpästä ei voi olla väärässä, miten sitten 300M vääräleukaa apinaa.
ellauri028.html on line 311: miten se tehdään, tais olla Amherstissa, Massachusettsissa.

ellauri028.html on line 564: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
ellauri028.html on line 628: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut olivat kariutuneet Moskovassa, ja suomalaisvaltuuskunta oli lähdössä. Paasikivi kysyi Molotovilta, miten monta miestä Neuvostoliitto aikoi Suomea vastaan lähettää.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri029.html on line 45: Näistä kyhäyxistä hupaisasti näkyy miten lapsiraukat taistelevat kahden tulen välissä, omat ja ehkä vanhempien vihervasemmistolaisemmat ajatuxet ja oppiahjolta sekä työnantajilta paukutettu talousliberaali ilosanoma. Samoja synnintuntoja ja ripityxiä kuin ennen kirkossa. Marx ja Engels pyörisivät kiven alla kuin väkkärät, jos niistä olis edes kallo ja lonkkaluut jälellä.
ellauri029.html on line 47: Ne puhuvat kuin uutta kieltä, uljaan uuden maailman newspeakia. Sitä ne opettelevat sudenpennut leuat vääränä, miten ikuisista asioista puhutaan uusin kielin näinä päivinä. Pitäis oikeastaan tehdä legenda, sanakirja josta näkis mikä uutuussana suurinpiirten vastaa mitäkin niistä vanhoista, kirkolta ja kommunismilta menneiltä vuosisadoilta perinnöxi saatua. Uskonnon avaintermeille mulla onkin sellainen legenda jo toisaalla.
ellauri029.html on line 165: Kokoa esseepankkiin oma kommenttiessee, jossa kerrot, kenen esseitä kommentoit, miten, miksi ja mitä opit. Kopioi kommenttisi kommenttiesseeseen. Kommentoi kommenttiesseitä ja kommenttiesseiden kommentteja. Constant Comment. Opi olemaan oman elämäsi trolli. (Pst. Kommentin voi myös korvata kontantilla. Ohjeet ohjaajilta.)

ellauri029.html on line 245: Dokumentin alussa tehtaan uusi omistaja painotti vahvasti, että tehdas on amerikkalainen ja semmoiselta sen täytyi myös ulospäin näyttää. Sisutuksessa ei saisi näkyä kiinalaisia piirteitä vaan maassa maan tavalla, kuten johtaja itse totesi dokumentissa. Tehdasta uusittaessa uusiutui myös henkilökunta, sillä Kiinasta siirtyi alussa joitakin satoja työntekijöitä amerikkalaiseen tehtaaseen, niin sanotusti opettamaan amerikkalaisille tehdastyöntekijöille, miten työtä kuuluisi oikeasti tehdä.
ellauri029.html on line 267: Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni hirvittäisi ajatus siitä, että vapaata tahtoani riistettäisiin tai että elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin ottaa osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin omistautuivat työllensä ja antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan he olivat iloisia, aina.
ellauri029.html on line 377: Yxi mistä on apua on että näkee tarkemmin, miten onnellisia ne onnellisemmat oikeasti on, kalifornialaiset tai Eski ja sen pokat. Optimismi on likinäköisyyttä. Hanki siis uudet pokat, eikä sellaisia kun on Eskillä, vaan kunnolliset ilman ruusunpunaisia linssejä.
ellauri029.html on line 440: saman firman "asiakasomistajille" (vähän niinkuin Prismassa). Se ei mitenkään takaa,

ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri029.html on line 490: Izerakkausvääristymä vääntää asiat omaxi eduxi jotta näyttäisi ize hyvältä. Menestyxet on omaa ansiota, vastoinkäymiset muiden syytä. Seppoilua, sanalla sanoen. Esiintyy miehillä enemmän kuin naisilla, ylläri. Henxelien paukuttelua positivisteilla, olosuhteiden syyttelyä negativisteilla, taas ylläri. Must hemmon luonne ja pulla on myös olosuhteita, ei mikään ole kenenkään syytä as such, mikä ei mitenkään muuta sitä et kusipäiden ja paskiaisten listiminen on silti hyvä idea. Vääristymää on enemmän izerakkailla, iso ylläri. Läheisissä väleissä vähemmän kuin tiimeissä, ylläri. Vanhoilla vähemmän kuin nuorilla. Turpaansaanti lääkizee.
ellauri029.html on line 735: Enkä usko et se on mitenkään ainoa, sellasia

ellauri029.html on line 843: Kelpaisko samantapainen piirre erottamaan toisistaan ironian ja sarkasmin? Sala- vs. julki-ivaa tai jotain sellaista? Molemmissa kyse on useimmiten siitä, että sanotaan jotain jota ei tarkoiteta kirjaimellisesti. Yleensä tarkoitetaan jotain pahaa ja sanotaan jotain lievempää, vastakkaista tai pahempaa. Sarkasmissa syntyy hapanta pilkkanaurua, ei komiikkaa, jossa sentään nauretaan vahingolle suht hyväntahtoisesti (tyyliin mieluummin sä kuin mä). Sarkasmi on pahansuopaa, kohde saakin suuttua (se on yleensä tarkoituskin). Kohteen vihamiehet hähättävät pahanilkisesti. Ääkirjain on ilkeätä naurua, ei siis aa, ee eikä oo. Hin hin hin, se menee ranskaxi.
ellauri030.html on line 30: Markun kirja on omistettu Atticuxelle, josta Peabody (alla) kertoo tarkemmin. Tää herra Titus Pomponius oli Siseron nuoruudenystävä, maanpaossa Sullalta kreikkalaistunut roomalainen herrasmies, äveriäs epikurolainen sanan perinteisessä (ei siis alkuperäisessä) mielessä, mukavauudenhaluinen herkutteleva herra (muttei kohtuuttoman), kielitaitoinen ja varsinainen arbiter elegantiarum, jolle Siserokin lähetti puheensa korjattavixi, mutta pysytteli mieluummin taka-alalla, kaikkien julkkisten kaverina olematta mitenkään nimekäs. Siinä seuras oikeata Epikurosta.
ellauri030.html on line 75: Sopivimpia kaikkiaan ovat, kuulkaapas nyt Scipio ja Laelius, vanhuuden aseita äijyyxien konstit ja niiden harjoitus, jotka iän kaiken kultivoituna, kuinka kauan eleletkin tai miten kirjavasti, tuottaa ällistyttäviä tuloxia, ei vaan koska ne ei koskaan häippäse, ei iän äärirajallla edes (vaikka se onkin tapissa), vaan myös koska hyvin eletyn elämän fiilis ja monien hyvien tempausten makustelu on ihan parhautta.
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".

ellauri030.html on line 270: Mulle on toi herkuttelu komentovallalla ja paistatelu ihailun valokiilassa ollu aina vierasta. Mua vaan ärsyttää jos muut pyörii hövelinä jaloissa. Ei ne kyllä ole haitax asti pyörineetkään. Heti kun huomaavat ettei tosta ole mihinkään, ne lähtee sykofantit tiehensä kuin zombit pettyneenä, kun ei Homerin päästä löydykään aivoja. Mut se on ilmeisesti hopeäselkä apinoilla tosiaan verissä. Ne tarvizee sitä kuin jotain huumetta, ja pahastuvat syvästi, jos sitä ei ole tulossa. Nilkki varmaan inhos mua yhtä paljon kuin mä sitä, jos jaksoi edes sen verran vaivautua näin huonon alamaisen kohdalla. Mä en vaan voi tajuta miten se, 70-luvun slavistiikan tutkijaopiskelija tms assarin ääliö, saattoi luulla muuttuneensa nyt niin suurexi Kyyroxexi, että sillä oli jotain särmää mua kyykyttää ja jaella komentoja. Kolleegaa vielä. Saablari. Kyllä menen paskantamaan sen haudalle Eipäjoelle.
ellauri030.html on line 282: Ei mulla tähän ole paljon lisäämistä, Siiseli jauhaa asiasta ihan perinteisesti. Sekin sanoo, et se on ihan luonnollista, turha pelätä, ei tää satu, ei ainakaan kauan, eikä ainakaan minuun, kuten sanoi entinen hammaslääkäri, vai oliko se jumala. Kuolemanpelkohan on ihan sama asia kuin mix paska on ällöttävää ja pissa pahanmakuista. Jos ne ei olis, kaikki ottais lautasen ja lusikan mukaan rötykkään. Tai ei olis koko rötykkää, paskannettas ja kustas vaan suoraan kädestä suuhun. Jos pano ei olis mukavaa, ei tulis lapsia. Jos kuolema ei olis kauheaa, kaikki juoxentelis kadun yli kuin päättömät kanat. Ei sitä tarvi mitenkään selitellä pois, näin se näkyleipä murenee. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Noudatetaan vaan Darwinin lakia.
ellauri030.html on line 290: - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a
ellauri030.html on line 304: Vanhemmiten se oikas alapurennan mut alko laulaa väärin kuorossa ja soolona. Hurriström on varmaan kuuro. Inkeri oli sitten vulgääri ihminen, ei toista vertaista. Tai olihan se Pirjo Kananen, akribisti toinen pölkkypää, ruozin kääntämisen lehtori ja professori sittemmin, uskomaton hienostelija. Ja se mun kepin kanssa kulkeva örkki assistentti kolmantena, tylsimys ja pikkumainen ihminen. Tähän muisteluxeen sopis kuvituxex se Klibanin piirros epäadekvaateista ihmisistä. Mä olen yxi niistä tietysti. Ehkä toi Ineptitude.
ellauri030.html on line 468: Laadi pikimmiten jokin elämänohjeisto, jota noudatat sekä yksin ollen että ihmisten seurassa.
ellauri030.html on line 479:

Kun aiot tavata jonkun, erityisesti jonkun merkkihenkilön, pidä mielessäsi, miten Sokrates tai Zenon olisivat menetelleet siinä tilanteessa, ja sinulla ei tule olemaan vaikeuksia käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti.
ellauri030.html on line 512: 55-vuotiaana Arttu saattoi ostaa oman huoneiston, jossa se sit bunkkasi loppupeleihin. Wagner (ei porsas vaan se säveltäjä) kuului Artun nyt kasvavaan ihailijakerhoon. Arttu tykkäs koirastaan enemmän kuin ihmisistä, mutta pelasti kuitenkin jonkun (toisen) 9-vuotiaan pikkupojan hukkumasta. Siltä jäi postuumisti ohjekirjanen miten voittaa riitaisa väittely. Sillä oli paljon peliminuutteja alla.
ellauri030.html on line 557: 10v tauon jälkeen Arttu alko kirjoitella uudestaan. Johanna kuoli 1838 Jenassa köyhänä. Se testamenttas kaiken Adele pikkusiskolle, tietäen kai miten pihi vaurastunut Arttu oli. Arttu haukuskeli äiskää vielä postuumisti.
ellauri030.html on line 707: Toisexikin yllättää, miten negatiivisesti filosofit on suhtautuneet läpänteriin.

ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.
ellauri030.html on line 758: No tää helpotusteoria ei enää ole trendikäs. Mut on siinä silti jotakin. Eihän näiden tarvi olla muuten vääriä vaik niihin on vastaesimerkkejä. Ei välttämättä olekaan vaan yhtä selitystä joka kattaa kaikki tapauxet. Näinhän se useimmiten on filosofiassa, kun on näitä ikuisuuskiistoja. Totuus on jossain siellä välissä, tai eri näkemyxet valaisee sen eri puolia. Niinkuin intialainen efelanttikasku, yx sokea tunnustelee kärsää, yks peräpuolta.
ellauri030.html on line 770: Kaikessa, mikä herättää eloisaa, hytkäyttävää naurua, täytyy olla jotain vastenmielistä (mistä ymmärrys ei pidä). Nauru on affekti joka syntyy jännittyneen odotuxen lauetessa tyhjiin. Just se sama muutos, joka ei ilahduta järkeä, ilahduttaa epäsuorasti hetken tosi kovasti. Siis syyn pitää olla järjen vaikutus ruumiseen ja sen vuorovaikutus mielialaan, eikä niin että käsitys ize olisi mielihyvän kohde (sillä miten voi pettymys olla nautinto?) vaan pikemminkin niin, että se käsitysten pelkästä pelistä syntyy elinvoimien tasapainoa ruumiissa.
ellauri030.html on line 776: punanahkainen alkuasukas hämmästelee kolonialistin ravistettua kaljapulloa josta kalja tulee ulos vaahtona, ja sanoo ettei ihmettele sitä että vaahto tulee ulos, vaan sitä miten se on saatu sisälle.
ellauri030.html on line 788: Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!
ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
ellauri030.html on line 1005: Vielä se mutustelee sitä miten kehnosti kävi sen ja Goethen väriteorioiden. Saxalainen yleisö on ein nichtsssagender Furz. Das Publikum on silti sille elintärkeä, se kuolaa tunnustusta ja julkkisstatusta.
ellauri030.html on line 1019: Nerot niinkuin Sope on synnittömiä, kert ne vaan miettii viattomalla järjellä päässä syntyjä syviä, eikä lähde karzalle tekee tahdonvaraista syntiä. Siitä se ihmisarvo lähtee, sellaisia on suuret henget, joita kunnoitetaan. Näinhän sen sopii ajatella, käteenvetäjän. Jännä miten nerojen pelikirjat aina sisältää tän säännön: ja voittaja oon mä.
ellauri031.html on line 227: Vuosittain jaetaan ryhmän huoneistossa juhlallisesti jäsenkortit. Uudet fasistit vannovat valan: vannon ehdottomasti tottelevani johtajan käskyjä ja kaikin voimin verelläni jos on tarpeen palvella fasistisen vallankumouxen asiaa. Ryhmän sihteerin tulee tuntea joka fasistin aiempi elämä ja tietää miten hän ansaizee elantonsa. Jos fasisti rikkoo velvollisuuxiaan tai häneltä puuttuu fasistisia ominaisuuxia - usko, rohkeus, työteliäisyys ja rehellisyys - täytyy hänen tapauxensa tulla ryhmän johdon tutkittvaxi. Kurinpidolliset rangaistukset ovat: 1) varoitus, 2) erottaminen määräajaxi, 3) ero puolueesta. Jokainen fasisti joka erotetaan puolueesta on petturi. Hän ei saa ottaa osaa poliittiseen elämään. Varmaan siis 4) turpasauna tai nirri pois. Hän ei saa ottaa osaa elämään. Elämöinti hänen osaltaan on päättynyt.
ellauri031.html on line 595: Sariolan texteissä mitään ei osata jättää avoimexi tai lukijan pääteltäväxi. Kertojat tulkizevat textin lukijan puolesta eikä sijaistekijä mitenkään ironisoi tai kyseenalaista kertojien tyrkyttämiä "totuuxia". Sariolan teoxet ovat siis vain katkismuskirjallisuuden eräs muoto, paizi moraalinen opetus on korvattu tsygologisella propagandalla. Kaiken lisäxi tämä propaganda on Glorian halpojen tunne izesi -testien tapaista rasti ruutuun -psykologiaa, kertoja on asettautunut heikkolahjaisimman ekonomilukijansa tasolle.
ellauri031.html on line 642: Jaffan arabit suunnitteli keskenään: vallataan Tel Aviv, sinä otat tuon talon ja minä tämän. Tapetaan miehet ja jaetaan naiset keskenämme. Tää kuulostaa kyllä ihan vanhan testamentin plääniltä, tai pohjalaisilta: tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni, niin minä nain sen komian lesken. Appelsiinilimusta ja kukoistushuipuista käydään kärhämää. Mä ihmettelin pienenä miten voi olla kaupunki jonka nimenä on limu. Abrahamin perhe riitelee. Ja Öljymäki on halkeemassa kahtia, jeesuxen toinen tuleminen on tulossa. Eikö se nyt vois jo haleta? Mikä maxaa?
ellauri031.html on line 672: Joku saattaa kysyä, millä ja kenen lähettämillä rahoilla tällaiset suurpainoxet rahoitetaan. Kysyä saa, muttei vastata. Panee miettimäään mikä on tän raamattuvälityxen bisneslogiikka. Mikä ansaintamalli siinä on, miten rahavirrat kulkevat. Mistä muodostuu tulo-ja menojonot ja mikä on oman pääoman sisäinen korko, niinkuin Callen väitöskirjassa Real Time Result Reporting kysytään. Isä puri pännää sängyn päällä ja irvisteli, laski loppumattomia lukujonoja. Vaikeita korkoa korolle laskuja paperilla ja kynällä, ei sekään ollut mikään nero matikassa, vaikka rahat kyllä pysyi näpissä ja kasvoi korkoa. Isän siunausta tässä vieläkin kaikki lapset nautitaan, sodasta rikastuneen nousukkaan nyt jo laskukkaat rauhanajan jälkipesueet.
ellauri031.html on line 701: Tilanteita syntyy, mut herra karvaa tehokkasti. Isosta kuorma-auto-onnettomuudesta Kaarlo välttyy kuin ihmeen kaupalla (miten niin "kuin"?) ja lähtee ajelemaan mietteliäästi kotiin päin, ei jää ihmettelemään kaatuneita ja haavottuneita. Kyllä herra pitää huolen niistä jotka sen ansaizevat. Iso kivi vierii alas mäkeä, lie ollut jeesuxen haudan peittona, mut Kaarlo saa etiäisen ja ehtii pois tuolista. Tuoli menee tuhannen päreixi. Herra antoi merkin, että saunapuut oli vähissä. Vahva rukousvastaus.
ellauri032.html on line 83:

P on peruuttamaton pyhyys, eli ne jotka on oikeasti pyhiä ei voi mitenkään muuttaa mieltänsä. Eli jos muutat mieltäsi, et ollut pyhä alun perinkään.

ellauri032.html on line 342: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri032.html on line 357: Kun etsin netistä mitä Syväntöjen lähetyxelle nyt kuuluu, löytyi nippu toinen toistaan hullumpia israel nettihörhöjä. Jännää miten hörhöys ottaa aina samanlaisia muotoja. Mikäs ihme se nyt on, onhan tervejärkisyyskin aina ihan samanlaista.
ellauri032.html on line 553: kazomaan miten on 60-luvun lapsuutemme kesämökin käynyt.

ellauri032.html on line 626: Beckettin Sammeliin kulkeuduin Aarne Kinnusen suosituxesta, se siteeraili monisanaisesti Beckettin vihkosta, johon on käännetty sen absurdit näytelmät voi miten ihana päivä ja viimeinen ääninauha. (Vihkon kannessa juuri näin, pienellä alkukirjaimella. Sisäsivuilla käytetään kyllä isoja.
ellauri032.html on line 661: Zinzendorfin saarnoista tiettävästi ensimmäisen suomennoxen teki Timo Salmela niinkin äskettäin kuin 2014. Tosin englannista (mitenkäs muuten). Tässä siitä katkelma. Huomaa possessiivisuffixien poisjääminen. Sellaista se on hengellisyys tänä päivänä.
ellauri032.html on line 687: Jos se on siellä, eikä siitä ole kirjoitettu mitään muuta, silloin täytyy hyväksyä se päteväksi. Jos se on siellä ja siellä on 20 tai 30 muuta sanontaa, jotka näyttävät kuinka tämän sanonta ymmärretään ja miten etäälle sitä tietoa voi soveltaa, silloin meidän täytyy sanoa: ”Taas on myös kirjoitettu”. Siitä tulee pitkän päälle aivan mahdotonta sotkua, jonka selvittämiseen tarvitaan meitä saarnaajia.
ellauri032.html on line 717: Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.
ellauri032.html on line 746: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri033.html on line 422: No se alotti kriitikkona, eikä pääse täplistään. Tyyppien teot on vaan veruke aloittaa viisasteleva pohdinta. (Kukas tästä tulee mieleen? No Esa Sariola!) Hienoa zygologiaa epäilemättä; mutta ois kiva kun toi zygologia ei olis pelkkiä alaviitteitä, joista se pitää enemmän huolta kuin henkilöistänsä, jotka sais elää elämäänsä ilman selityxiä. Hra Bourgetin henkilöt on suoraan sanoen vaan automaatteja. Välillä ne tekee jotain eleitä; heti kun ne liikauttavat edes eväänsä, kirjailija hyökkää väliin ja pitää esitelmän mekaniikasta, joka ei pääty ennenkuin se on osoittanut ihan pikkutarkasti miten kellokoneiston rattaat liikahtivat. Sellasta marginaalihuomautusten zygologiaa. Selitys tarjoillaan eri lautasella. Se tekee siitä muistiinpanoja, niin monisanaisia että ne peittävät koko textin ja tukauduttavat romaanin. Valtaosa sen kirjoista on karkeita luurankoja, jonka jokaiseen koukkuun on kiinnitetty anatominen kyltti. Sen huomas kun Une Idyllestä tehtiin teaterikappale. Näyttämöllä selittäjä piti hiljentää. Vaan banaali raaka melodraama jäi jälelle.
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
ellauri033.html on line 516: Tää kokonaisuus > Sigma osat on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.
ellauri034.html on line 114: Parhaita osotuxia elämän tarkoituxettomuudesta on virusten leviäminen. Ne leviää kuin elanto, vaikkei ne siitä mitenkään edes ilostu, ihan vaan sokkona toimii niissä sama mekanismi kuin solun sisässä. RNA duplikoituu, kert se ei voi muuta tehdä kuin duplikoitua. Termiittiapinat taistelee virusta vastaan hampaat irvessä, virus ei edes irvistä vaan lisääntyy kuin kone. Vaan kuinkas sitten käy kun kexitään lisääntyvä kone. Näiden nykyisten lisäxi.
ellauri034.html on line 458: Equadorissa jää ruumiit lojumaan jo kaduille. Saa nähdä miten kauan kestää länsimainen izehillintä, miten kauan kestää ennenkuin täälläkin sännätään haavi auki kadulle ja huudetaan: tappakaa ne! Viekää pois noi ruumiit kadulta! Ei välttämättä kauan. Persut vaatii jo nyrkkiä. Ulkoparlamentaarisia voimia, parlamentteerauxen aika on jo ohi, nyt tarvitaan tositoimia. Naiset hemmettiin, miehet peliin.
ellauri035.html on line 34: "Kynttilät palavat ympärilläni, on lakriziteetä ja ulkona täysi pimeys, huomaan miten sanat kantavat, kirjoitan vain ja olen niin syvästi onnellinen, ettei sille ole vertaa."
ellauri035.html on line 769: persikan putoavan, miten tyyni olit ja rakkauden arvoinen.
ellauri035.html on line 862: miten iloisia oltiin me 2 jotka jaettin sade yhdessä;
ellauri036.html on line 87: Vertaa tätä Mussen versiota siihen miten oikeesti kävi: Abelardilta meni munat ja se oli aluxi voimattoman mustasukkainen ja kiukkunen, mut lopulta menetti kokonaan kiinnostuxensa panohommiin ja jätti Heloisen kuin nallin kalliolle.
ellauri036.html on line 163: ... Mitä kaikki tämä hyödyttää, miksi kaikki tämä taistelu? Kuka katselee tuolta ylhäältä tätä kaikkea ja kuka iloitsee niin paljosta kärsimyksestä? Kuka on huvitettu seuraamaan tätä alati syntyvää ja alati kuolevaa luomakuntaa, näkemään miten rakennukset nousevat ja suistuvat, miten kylvö kasvaa ja miten rajuilma sen hävittää, kuinka ihmiset kulkevat tietään ja kuinka kuolema heidät äkkiä pidättää, kuinka kyyneleet vuotavat ja kuivuvat, kuinka ihmiset rakastavat, kuinka kasvot käyvät ryppyisiksi, kuinka kansa lankeaa polvilleen ja ojentaa kätensä eikä maa kuitenkaan anna yhtä jyvää enempää!
ellauri036.html on line 173: Ah, kuinka syvään tunsin, kuinka syvään tunnen vielä, miten surkuteltavia ovatkaan ne ihmiset, jotka ovat voineet pilkata sitä, mikä voi pelastaa ihmisen hengen! Mitä merkitsee, nimi, muoto, uskontunnustus? Eikö kaikki mikä on hyvää ole myöskin pyhää? Kuinka uskaltaa kajota Jumalaan?
ellauri036.html on line 1493: te, synkät kellarit, te tiedätte miten rakastetaan!
ellauri036.html on line 1526: miten kamalaan, mitä väliä?
ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä. Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman)
ellauri037.html on line 68: Näin vanhemmiten sanat eivät enää sakene.

ellauri037.html on line 111: Jotenkin on masentavaa miten avainsanat pitää aina luoda uudestaan,

ellauri037.html on line 209: elävät miten elävät ja iloizevat siitä.
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri037.html on line 501: Tytölle on luonto antanut dramaturgisesti sanoen paukkuefektin, kun se parin vuoden ajan on ihan ylikaunis, ihana ja täyteläinen, lopun elinajan kustannuxella, jotta se noiden vuosien aikana pystyy lumoamaan miehen fantasian niin kertakaikkiaan, et se tempautuu mukaan, ja ottaa hoitaaxeen eliniäxi naisen suojiinsa; mihin ei pelkät järkisyt mitenkään riittäisi. Niin on luonto aseistanut ja varustanut naisen niinkuin kaikki muutkin luomansa juuri sellaisilla aseilla jotka sen henkiinjääntiin piisaavat, ja niin pitkäx aikaa vaan kun niitä tarvitaan; se on tapansa mukaan säästäväinen. Niinkuin murkkukuningatar häiden jälkeen puree poikki tarpeettomaxi käyneet siipensä, joista poikimisessa oisi pelkkää vaivaa, niin enimmäxeen 1-2 synnytyxen jälkeen nainen menettää kauneutensa; varmaan vastaavasta syystä.
ellauri037.html on line 510: (Mä sivuutan nyt sen näennäisen ristiriidan, et miten noi järjettömät luontokappaleet onnistuu joka kerta kusettamaan meitä verrattomasti fixumpia luomakunnan herroja. Käsittelen sitä väitöskirjani tukijatkeessa, jahka saan sen valmiixi.)
ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
ellauri037.html on line 530: Sillä siinä luonnottoman edullisessa asemassa, minkä yxiavioisuus ja siihen liittyvät avioliittolait tarjoo naisille, alkaa mun kaltaset viksut ja varovaiset miehet arvella, et kannattaax niiden uhrata niin paljon eduistaan jos kauppa ei ookkaan niille enää sikaedullinen. Moniavioisissa kansoissa kaikille naikkosille löytyy sängynnurkka, mut monogaamisissa naimisiin pääsevien naisten määrä on rajoitettu, ja sit jää naisia hurjasti ylize ilman toimeentulotukea, jotka eleskelee ylemmissä säädyissä hyödyttöminä vanhoinapiikoina, ja alemissa joutuu paskahommiin, tai rupee antamaan rahan edestä, ja elää niin ilotonta ja kunniatonta elämää kuin miehet mitenkään voi niille kexiä. Ja siinä ne on kyllä kexeliäitä, vaikka muuten tyhmiä. Mut ne on miessukupuolen tyydytyxexi ihan välttämättömiä, miehet näät ei mee naimisiin kun ne ei tykkää koppavista rouvista. Extra naisista tulee julkisesti tunnustamaton sääty, jonka erityinen tarkoitus on suojata naimisiin päässeitä naisia, tai niitä jotka vielä haluu naimisiin, säätymiekkosten viettely-eli panoyrityxiltä. Suo siellä vetelä täällä, käänny nainen minne vaan, aina on joku äijä vastassa etuveitikka ulkona, nahat pois ja tanassa. Sitäpaizi on luonnottomien oikeuxien jakelu naisille luonut luonnottomia velvollisuuxia, joiden laiminlyönti tekee ne vaan onnettomixi. Monelle miehelle näät tekee sääty-tai omaisuusnäkökohdat avioliiton kannattamattomaxi, ellei siihen liity loistavia ehtoja.
ellauri037.html on line 539: Hindustanissa ei kukaan nainen ole koskaan riippumaton, vaan jokainen on joko isän tai puolison tai veljen tai pojan valvonnassa. Se että lesket poltetaan puolisonsa roviolla on kyllä aika tuhlausta; mutta sekin, että nainen meillä kahmii omaisuuden, jota mies on koonnut hiki hatussa koko ikänsä, lohduttaen izeään että se menee lasten hyväxi, ja voi panna sen haisemaan uuden poikaystävänsä kanssa, se on yhtä törkeetä. Mediam tenuere beati. – Ainaskaan ei saisi naisilla olla koskaan päätösvaltaa perittyyn, varsinaiseen omaisuuteen, siis kapitaaliin, taloihin ja maatiloihin. – Aristoteles erittelee, Politiikka, B.II. c.9, mitä suuria haittoja spartalaisille tuli siitä, että siellä naisille oli annettu liikaa vapauxia sillä ett ne sai pitää perinnöt, myötäjäiset ja muutenkin vapaasti mukavaa, ja miten tää suuresti edisti Spartan rappiota. – Ei kai Ranskan rappioituminen Ludwig XIIIsta lähtien vaan johdu naisten kasvavasta vaikutusvallasta hovissa ja hallituxessa, mikä johti ekaan vallankumouxeen, josta kaikki sen jälkeisetkin kumouxet lähtivät?
ellauri037.html on line 583: Vuonna 1818 odotellessaan kirjan ulostuloa se karkas Dresdenistä pakoon pantuaan jonkun piian paxuxi ja lähti vuoden riemulomalle Italiaan, enimmäxeen omin nokkineen. Vietti talven Roomassa kärhämöiden kahviloissa maanmiesten kaa. Kaikki muisti vielä jälkeenpäin miten ikävä ihminen se oli. No se nautti taiteesta, arkkitehtuurista, raunioista, näytelmistä ja opperoista, jatkoi pohdintaa ja bylsintää. Väitti jopa suunnittelevansa jonkun rikkaan aatelisen italiattaren naimista. Suunnitelmax tais jäädä, ellei ollut suorastaan puppua. Sopelta sitä voi odottaa.
ellauri038.html on line 65: Als Nietzsche den ersten Teil von Zarathustra schreibt, ist es mit der Hoffnung auf eine gemeinsame Zukunft mit Lou Salomé vorbei, und in seiner Dichtung gibt Friedrich Nietzsche die Peitsche keiner Frau mehr in die Hand, sondern lässt eine alte Frau dem einsamen Berg-Eremiten Zarathustra den Ratschlag geben, sich vor einer Begegnung mit Frauen mit diesem Dressurwerkzeug zu wappnen.
ellauri038.html on line 71: Seija ihmelettää miten mä jaxan kaivella näitä vanhoja. Koska mä oon vanha izekin, en jaxa seurata tuoreempia hölmöilyjä. Presiis samoja ne on kuin nää vanhatkin, apina ei pääse mihkään punaisesta perseestään. Sitä on musta huvittava seurata.
ellauri038.html on line 241: Ennenkuin alamme puhua Nietzschen kirjoista, miten kiinnostuit alunperin Nietzschestä?
ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri038.html on line 403: Ja nyt vanhuxena se, että sepalus on useimmiten auki. Who cares,

ellauri039.html on line 193: Miten voi rakkaus mitenkään säilyä ehjänä,

ellauri039.html on line 300: Mulla on toi Effi Briest kirja saxaxi, olen lukenutkin sen, ja kai oon nähnyt jonkun leffan, koska mulla on näkömuistikuva miten ja Effi sen offizieeri kuxiskeli jossain kojussa itäsaxan rantadyyneillä. Effillä oli tyttökin sen paroonin kanssa. Se ei kai asiassa paljon painanut, kun ei ollut poika ja paroonisuuden perijä. Joku mustavalkoinen ja kauheen ankee tekele se oli. Se filmikin.
ellauri039.html on line 404: Luokat 10, 11 ja 12. Näähän on kuin peruskoulun yläastetta. Tyttönorssissa oli vielä 1972 ylimääräinen 9. oppikoululuokka, jossa neitosia opastettiin avioliiton vaatimuxiin. Oli vähän köksää, käsityötä, ja paljon pianonsoittoa. Senpä tautta Seija on parhaan A-ryhmän vaimoainesta. Ois maistunut kai mullekin, mulla ei ollut sen ensimmäistä köksän tuntia. Valéria Révay Nyiregyházassa 1973 näytti miten pesukone täytetään (vähän pyöritti kyllä silmiään), ja Palo Alton kommuunissa 1977 vasta opin ruuanlaittoa.
ellauri039.html on line 720: Albert Camus (/al.bɛʁ kamy/) (7. marraskuuta 1913 Mondovi, Ranskan Algeria – 4. tammikuuta 1960 Villeblevin, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, lehtimies ja filosofi sekä yksi eksistentialismin ja absurdismin johtohahmoista. Absurdismia on kai se et näkee apinoiden touhuilun fundamentaalisen älyttömyyden, miten absurdisti nää termiittiapinat pörräävät. Abus mäkin on absurdisti.
ellauri040.html on line 30: Hesiodoksen mukaan moirat olivat joko Zeuksen ja Themiksen tai Nyksin tyttäriä. Heidän nimensä ovat Klotho ('Kehrääjä'), Lakhesis ('Osan Suova') ja Atropos ('Torjumaton'). Klotho pitelee värttinää ja kehrää elämänlangan, Lakhesis määrää elämänlangan tapahtumista, ja saksia pitelevä Atropos päättää milloin ja miten elämänlanka katkeaa.
ellauri041.html on line 198: Syrjälä näyttää ja kertoo, miten kyrvän kylmäaltistus on hänelle tärkeä työkalu, jolla hän pitää työkalunsa kunnossa. Mutta nyt kädet pois pyyhkeen alta ja asiaan. Teemu kokee muidenkin miehisyyden olevan muutostilassa. Enää ei riitä miehen jurottaa heinäpellon laidalla, puhumatta tunteista tai mistään muustakaan. Tuurin ja Hyryn loistoajat ovat peruuttamattomasti ohize. Mikä neuvoxi?
ellauri041.html on line 233: ja miten ne käyvät heti kiinni nuoriin neitosiin kun niitä tulee

ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
ellauri041.html on line 326: Melenderin romaani luotaakin iänikuista loppuun kaluttua kysymystä siitä, miten ihminen lopulta voi löytää tiensä itseensä ja itsensä luokse. Voi hemmetti. Mitäs läxit? Kuka ihmistä odottaa tämän tien päässä? (No viikatemies, ellei suorastaan vanha vihtahousu.) Uuden romaanin etsintä alkaa kuolemasta, päähenkilön Joel Rannon isoäidin poismenosta. Näin kuolema toimii uudelleen aktivoituvan elämän savukkeena. Tumpataan toinen, sytytetään uusi. Vuoroin käydään vieraissa. Ottaako sinun lipasi, ei ota minun orani. Ironia näkyy siinä, että isoäidin lipa on päähenkilölle läheisempi kuin oma ora.
ellauri041.html on line 1055: Hetimiten ryntäs koko munkkilauma peliin

ellauri041.html on line 1688: miten se kävi, niin sylikkäin

ellauri041.html on line 1860: No mixei tää muka käy? Tää on ihan sanatarkka! Tä? Ai et ei niin runollinen? No ei se Eliotkaan ollut mitenkään runollinen, sehän toi just muotiin arkisen. Eliotillakin oli espanjantauti, johon kuoli 100M apinaa. Enemmän kuin maailmansodassa. Coronakin on pelkkä vastaantulija, toistaisexi ainakin. Ei kuollut Tomppa, pääsi teholle.
ellauri041.html on line 1984: Monia hurreja loukkaa aidosti, miten heitä voidaan pitää edesvastuuttomina, etenkin jos huomiota kiinnitetään maan kuolinlukuihin. Ruozalaiset vertaavat izeään ja lukujaan suurvaltoihin, Sam-enoon verrattuna ne kokee pärjänneensä hyvin. Huono matikkapää, ppm luku on 2x isompi kuin jenkeillä vaikka vainajia on 20x vähemmän. Kansanmurhan pieni suurvalta. Ruozissa halutaan puhua tulevaisuudesta, sixi on tärkeää varmistaa, että tulevaisuudessa talous on kunnossa, jotta hyvinvointivaltiosta voidaan pitää kiinni. Keskustelun avaus siitä eikö hyvinvointivaltion pitäisi huolehtia kansalaisten pysymisestä hengissä, ei saa vastakaikua. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen.
ellauri042.html on line 33: Tyrannosaurus Rex näyttää aika kädettömältä mut hampaisto on komea. Siinä lähti evoluutio vikareitille. Tai miten sen nyt ottaa, ehkä olemmekin luonnon erehdyxiä pikemminkin me kädelliset, kuten epäili kiltin apinan näköinen Amerikan edellinen presidentti. Vieraslaji kaikkialla paizi Keniassa. Nykyisessä Trumpissa on paljon enemmän Tyrannosaurus Rexin näköä. Noille taustalla juoxeville pienemmille liskoille ei pidä pyllistää, ne ovat hyvin nopeita.
ellauri042.html on line 429: Se on hyvä kirja, siinä näytetään miten tämmöinen krokotiiliajattelu nousee esiin, kun erakot

ellauri042.html on line 435: Samana yönä tuli taas mieleen vanha ajatus siitä, miten historia toistaa izeään aivan hirvittävän tarkasti. Otetaan vaikka antiikki ja keskiaika, ja nykyaika. Kreikka nousi Välimeren kauppamahdixi Foinikian rinnalla, kunnes laivapuut loppui Hellaan niemeltä, Kreikka köyhtyi ja kauppa siirtyi lännemmäxi, Sisiliaan, ja Aleksanterin aikaan etelämmäxi Egyptiin ja idemmäxi Persiaan. Saapasmaan ettoneelta heräilevät maajussit piristyivät maahanmuutosta, rökittivät etruskit ja
ellauri042.html on line 523: Näin Donald Trump-kiukkupäiset arvostelut voi vaan tarkoittaa, että filmi on kalahtanut johonkin koiran arkaan kohtaan, kazojat on loukkaantuneet verisesti. Ja helposti voi arvata, mitkä asiat on olleet jenkkipuikeloille loukkaavia; vähän kaikki. Näillä lakeuxilla ei loukata jumalaa, miehiä, puolisoita, poikia, huoria, teinipoikia ja tyttöjä, homoja, hulluja (tokstollar, sanoi perheen ruozalainen äiti, kiva että se oikeasti oli ruozalainen ja puhui ruozia), pössynpolttoa, eikä ennen kaikkea missään tapauxessa tehdä pilkkaa herännäisestä kristillisyydestä. Vaikka filmin kanta uskontoon oli lopultakin suopea; niinkuin vanhemmiten leppynyt ateisti-Airaxinen tuumittiin, että jos uskonnolla ihmisistä tulee kiltimpiä, niin uskokoot, kaikin mokomin. Ongelmana on vaan se, että valtaosa niistä tulee siitä vaan entistäkin ilkeämmixi.
ellauri042.html on line 580: Musiikin vaikutukset eri sairauksista kärsiviin ihmisiin ovat useimmiten myönteisiä. Esimerkiksi Parkinsonin tauti vie edetessään potilailta kyvyn liikkua, mutta musiikin avulla he pystyvät taas suorittamaan tiettyjä liikesarjoja, kuten tanssimaan lambadaa työntäen kielensä ulos suusta sanoen HÄÄ. Ja potilaat, joilla on Alzheimerin tauti, saattavat musiikin avulla muistaa jo unohdettuja asioita. Paras alkaa kuunnella taas Tuomari Nurmiota. Rypistynyttä profeettaa. Jos vaan muistan. Viime kesänähän oli mulla jo se TGA, ohimennyt täydellinen muistikatko. Nykyisin on pientä pyörrytystä ja puristusta päässä. Siitäpä se lähtöö.
ellauri042.html on line 678: Atwoodin kirjasta tuli elokuva 1990. Olis kiintosaa verrata, miten dystopiat on kehittyneet 30 vuodessa. Panin merkille ettei pienihiilijalanjälkiset Gileadin pojat ainakaan lajitelleet roskia. Kaikki heitettiin vaan mullin mallin roska-auton perälle. Alkuosa dystopiasta saattaa olla muuttumassa todexi näinä päivinä, jos Trump saa ylpeät pojat pantua liikekannalle.
ellauri043.html on line 818:

Sä et arvaa miten pitkä matka me ollaan tultu. Nääthän että vihreiden kuriirien villiaasit on kuolleet vanhuuteen!

ellauri043.html on line 825: Kolmen täyskuun ajan ne ovat juosseet yhtä kyytiä, kivi hampaiden välissä tuulenhalkaisijana, häntä kokoajan suorassa, polvitaive taivutettna, ja koko ajan laukassa. Niitä ei löydä samanlaisia! Ne tuli mulle mun äidinpuoleiselta isoisältä, keisari Saharililta, Iakschabin pojalta, Iaarabin pojanpojalta, Kastanin pojanpojanpojalta. Argh! Jos ne eläis vielä, me valjastettaisiin ne makuuvaunuun palataxemme nopeasti kotiin! Mutta mitenkäs?… Mitä mietit?
ellauri043.html on line 2198:

Mut sitten, nähdessään miten kaunis mies siitä tuli, jumala sai raivarin. Se vangizi sen valtakuntaansa, kieltäen siltä tieteen Mezätalon.

ellauri043.html on line 3728: No no, erakko hyvä, rakas pyhä Anttoni! Puhas mies, julkkismies! Jota ei voi liiemmälti ylistää! Älkää peljätkö! Se nyt oli vaan sellainen liioiteltu sanonta itämaiseen tyyliin. Se ei mitenkään estä...
ellauri043.html on line 3788: Hyvännäköset on vietteleviä. Mut noi muut.. jotka on kurjia tai kamalia, miten niihin voi uskoa?
ellauri043.html on line 4074: hajuvesisateessa, 33K naisen leyhytellessä kärpäsiä pois viuhkoilla (miten ne mahtui muka?)
ellauri043.html on line 5090:

Mutta mulle tuli ikävyyxiä, mulle, ahkeralle! Mais, Miten, miten, ei aavistustakaan! Nythän mä vapisen, haisen, ja kävelen kuin nainen, tai napaluokkalainen.
ellauri043.html on line 5314:

huomaa vihdoinkin miten pitkä se on.
ellauri043.html on line 6313: Ootko sä painanut rintaa vasten neizyttä joka rakasti sua? Muistatko miten se pääsi häpeilystään, ja sen morkkixia, jotka menivät sen tien suloisten kyynelien tulvaan!
ellauri045.html on line 283:

Ei tää nyt mitenkään ilmeisesti urheilun piikkiin mene,

ellauri045.html on line 366: Minun tuli venakkohuoraa ikävä, tai ketä tahansa, sanoo Hannu tarkoittaen että panettaa. Pissaliisaa se ahistelee täysin välittämättä sen pyynnöistä. Kaskun sille tuli ikävä. Leffassa se kazoi miten rakkaus alkoi, toteutui ja loppui. Toteutuminen oli se puikotus. Tyypillistä Hannua. Onnexi se sai sentään mafialta turpaan.
ellauri045.html on line 424: Sairaalakuvauxista huomaa miten apinat on muurahaisia: pane ne pöytälevylle niin ne ei osaa enää mitään juoxee ympyrää. Kaikki monimutkaisuus on ympäristöstä.
ellauri045.html on line 470: Oli miten oli, venäläiset rakastavat Jeseniniä, tunteellista maalaispoikaa Rjazanista, joka oli kaunis kuin kerubi. Venäjällä vain Puškin on Jeseniniä enemmän kansan suosiossa, vaikka älyköt nyrpistelevät.
ellauri045.html on line 511: Katkelma Jeseninin ehkä tunnetuimman runon ”Musta mies” alusta havainnollistaa, miten soinniton suomennos lässäyttää viiltävän alkoholismin ja depression kuvauksen. Hyvärinen:
ellauri045.html on line 663: Как прыщавой курсистке miten finnistä kurssilaista
ellauri045.html on line 857: Kuten oon jo moneen kertaan tolkuttanut, liikunta on ok, etenkin hyötyliikunta, mikä ei ole mitään liikkumista liikkumisen takia, vaan sixi ezun pitää tehdä ruumillasi jotakin muuta kuin liikutella sitä tyhjän panttina. Kaikki tää paska liikunta ja ulkoilu ja urheilu on seurausta siitä että apinan elämä on mennyt ihan väärille raiteille. Ei siinäkään ole mitään vikaa että heitellään tai potkitaan palloa ihan huvin vuoxi ilman erityisiä asuja ja erotuomareita ja ennenkaikkea maxutta, ilman hälisevää yleisöä. Kun yleisöä paahtaa paikalle, liikunnasta on tullut urheilua, siis aivan persetouhua. Penkkiurheilu sananakin osoittaa miten typerästä asiasta on kymysys.
ellauri045.html on line 866: Murahtelun ja törmäilyn täyteistä tukahdutetun homoeroottista balettiahan se amer. jalkapallo on, jos minulta kysytään. Hartioiden liioiteltu leveys, kasvoilta paistavan luonteen peittäminen kypärällä, se miten painotetaan sekä kontaktia että sen välttämistä. Kuinka pyritään tunkeutumaan ja vastustamaan tunkeutumista. Kireät housut jotka korostavat pakara- ja takareisilihaxia sekä jotain, mikä näyttää aika ilmeisesti alasuojalta. Asteittainen siirtyminen "tekopinnalle", "tekonurmelle". Eivätkö housujen etumuxet näytäkin siltä, että niihin on tungettu alasuoja? Ja kazopa miten ukot lätkivät toistensa perseitä aina pelin jälkeen. Vähän kuin Swinburne olisi sielunsa synkimpänä yönä päättänyt että noniiin, nyt meikäläinen muuten kehittää urheilulajin. Älä anna mitään painoarvoa Oinin puolustuspuheille, joiden mukaan amer. jalkapallo on aseellisen yhteenoton rituaalinomainen korvike. Aseellinen yhteenotto on jo izessään aika rituaalinomaista, ja koska meillä on todellistakin aseellista yhteenottoa (piipahda vaikka jonain iltana Roxburyn ja Mattapanin alueilla Bostonissa), niin ihan turha sille on lähteä korviketta keximään. Amerikkalainen jalkapallo on pelkkää homofobisesti tukahdutettua neitimiespuuhaa, sanoi O. mitä tahansa. (fn. 269 p. 1021)
ellauri046.html on line 49: Tällästä se aina on. Historia pitää kirjoittaa aina uudestaan, eihän sitä muuten tajua, tai ainakaan ei vois vähempää kiinnostaa. Historian henkilöillä oli 50-luvulla rasvaletti. Oopperassa Don Carlosilla on liituraitapuku. Nain on meidankin elamassamme, huomaatteko? Vittu miten alkeellista, miten tumpeloa ja tuhnua. Ei jaxa. Kertakaikkiaan ei jaxa. Pelkkiä ikäviä ja ikävystyttäviä ihmisiä, Harry ja Meghan luokan imbesillejä. Vallanhimoisia typeryxiä. Bang bang sano amerikkalainenkin 5-vuotias ja ampui vahingossa isoveljensä mezästä löytyneellä pyssyllä pomppulinnassa. Nain tottavie tosiaankin on meidankin elamassamme. Ei tarvi vaihtaa vaatteita, vaatteiden alla on se sama alaston apina.
ellauri046.html on line 392: voi ymmärtää tietämättä, miten siitä tuli

ellauri046.html on line 417: Onse kyllä kumma miten just narsismi on monen mielestä niin hienoa. Tässä piilee joku syvällinen oivallus. Julkkixet on narsisteja, narsisteista tulee julkkixia, koska suuri yleisö on pullollaan peilisoluja. Just sellaisia ne haluis olla. Niin sen täytyy olla. Apinva teki jumalan omaxi kuvaxeen, ja tietysti siitä tuli narsisti. Niitän palvovat ja kadehtivat, puukottavat mahaan ja ristiinnaulizevat.
ellauri046.html on line 688: Jos yhteen ägtenskabiin ei mitenkään mahdu kaikki setämiehen kjärlighedit, Christendomme ei voi olla kehityxen viimeinen sana. Tästä epäkohdasta lähtee liikenteeseen iso osa setämieslyriikasta ja proosasta, esim. tämä nide. Kummasti homopetteriltä riittää naisista mielipiteitä, mut onhan niitä Suomen Perustan homo-Hankasalmellakin. Niillä tienaa paremmin kuin homobaarikokemuxilla.
ellauri046.html on line 754: Se käy ilmi hyvin neuvoista jotka Entten antaa miten pysytellä äveriäässä A-ryhmässä ja ansaita porvarina lisämassia. Kyl tää on niin pösöä niin pösöä alusta loppuun saakka. Hesarin lukijoiden filosofiaa. Rahasta piisaa puhetta, uden Penge er der ingen Glaede i livet.
ellauri047.html on line 101: Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana, vuonna 1806, Christiane Vulpiuksen (1765–1816) kanssa. Pari oli asunut yhdessä jo vuodesta 1788, kun W. oli 39 ja C. 23. Vulpius ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830). C:n isoveli Christian pääs kirjastonhoitajax Weimariin ja kirjotti el Zorromaisen romskun Rinaldo Rinaldini. Mullon se suomexi.
ellauri047.html on line 220: O!. . . Wie. . . sauer. . . wird es mir Hizi...miten...raskasta on mulle
ellauri047.html on line 850: Loukkaantunut Teris vaikeroi. Oiskohan Vieno tai äiskä nauranut sen jollekin typerälle runolle? Tiedän täsmälleen miten pahalta se tuntuu. Kuin ois syönyt kryptoniittia.
ellauri047.html on line 869: Mä ehdin olla töissä 45 vuotta, jos ei lasketa taxvärkkiä eikä 2 viikon kesätyötä Kiitoketjulla. Että olikin tylsää oikoa niitä teelasin pitimiä. Seija laittoi kesätöissä 10 muun naisen kanssa aikakauslehden sitomuxia nitojaan. Piti pysyä tahdissa eikä sivut saaneet mennä ryttyyn. Kun ne kuitenkin meni, tuli hurjaa sadattelua. Evästauolla puhuttiin rivoja juttuja. Kun tuli lakko, joku kohtalotoveri ihmetteli, miten sinäkin Seija ressu mahdat nyt pärjätä. Mee kotiin maalle, niin mäkin teen, istut vaan ruokapöytään, ei ne kehtaa olla antamatta sulle vähästänsä perunaa.
ellauri047.html on line 910: Goethe kuuli vanhojen ihmisten kertovan miten Maria Teresia oli Frankfurtissa tuulettanut siippansa voitettua pyhän saxalaisen keisarinvaalit. "Kun Frans Stefan kuin mikäkin Kaarle Suuren haamu lähti tuomiokirkosta yllään omituinen kruunausviitta ja leikkisästi kohotti käsiään osoittaen Maria Teresialle valtakunnan omenaa, valtikkaa ja merkillisiä kruunaushanskoja, tämä purskahti hillittömään nauruun, ja tuo riemu levisi kazojien keskuuteen." Tässä on vanha valta enää pilkan kohteena.
ellauri048.html on line 205: Loukkaantunut Teris vaikeroi. Oiskohan Vieno tai äiskä nauranut sen jollekin typerälle runolle? Tiedän täsmälleen miten pahalta se tuntuu. Kuin ois syönyt kryptoniittia.
ellauri048.html on line 692: (kenelle?) mätä-ääninen naikkonen selostaa, miten Nivea-voide

ellauri048.html on line 694: miten norjalaisten talot hiljaa valuu kohisevaan mereen.

ellauri048.html on line 702: Saul Bellowin alter ego Gene Henderson tiesi että monet Lähi-Idän prinssit oli saaneet amerikkalaisen koulusivistyxen. Se ei tajunnut miten niistä oli tullut niin verenhimoisia, vaikka niille oli opetettu The Village Blacksmith ja "sweet Alice and laughing Allegra". Häh? Osoittautuu et nää on Longfellowia. Longfellow oli seppoilun armoitettu runoseppo, nää runot opetetaan jenkkikakaroille vieläkin.
ellauri048.html on line 1151: Our wills are ours, we know not how; Meidän tahdot on mein vallassa, ties miten.
ellauri048.html on line 1258: O heart, how fares it with thee now, Oi syömmeni, mitenhän sä jaxat nyt,
ellauri049.html on line 178: Keskikoululuokilta lähtien Uuno Salosen kirjoitustaito herätti huomiota. Vaikkaainekirjoituksen tehtävänannot eivät antaneet sijaa runolliselle luovuudelle, Uuno suoritti ne kiitettävin arvosanoin – keskikoulun ja lukion ainekirjoitusnumero oli 9. Samoin Suomen opettaja Tyyne Fratsin kuvaus Uunosta kertoo kirjallisesta osaamisesta: ”Jo ensimmäisiä Uunon kouluaineita lukiessani hämmästyin, miten tuo hiljainen ja vaatimaton maalaispoika niin mestarillisesti osasi ajatuksensa tulkita.
ellauri049.html on line 311: Ei-toivottu raskaus on epidemia, se on sukupuolitauti joka levii yhdynnässä, ja siitä suojauduttiin ennen samanlaisilla tabuilla kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Vaikkapa trikiineiltä sianlihan syöntikiellolla. Nyt kun on toimivammat tabut kuin sokerpala kahden polven välissä, alkaa toi meemitabu vähän hellittää. Sen saatto huomata katalonialaisesta komediasta Ti amo imbecil, jossa molemmat sukupuolet puhu panosta kuin ruisleivästä. Eikä vaan teoriassa, vaan ize teossa. Vaan miten käy dekadentin runouden, jos köyrintä ei olekaan enää kiellettyä, eivätkä rumat sanat sensuroituja? Tuleeko siitäkin vaan näkkäriä? Selittyykö kannibalismitabu prionitaudeista?

ellauri049.html on line 369: Kärpässarjalainen elämäkerturi Henry Troyat suhtautuu Belgian-kirjoituxiin vaivautuneesti: miten Pahan kukkien runoilijanero saattoi sortua kirjoittamaan alatyylisiä solvauxia, jotka eivät juuri ylitä vessakirjoituxien tasoa? Mä tiedän miten: se ei enää karsinut sen paasauxia. Kirjallisuushistoria stilisoi tekijän, eikä vaan se, vaan tekijä ize tekee samaa. "Tää ei kuulosta Goethelta", ajattelee Hansu, ja pyyhkii alatyylisellä rykäyxellä pyllyä. Paizi sitten ihan vanhana.
ellauri049.html on line 1015: Hämmästyttää sittenkin, miten jenkit jaxaa lukea samaa paskaa paperilta kuin ne näkee CNN:ssä ja Fox Newsissä? Kaikki vaan vielä 100x suurempana: 40 kerroxen korkuinen puskutraktori hajottaa slummeja; nopeempana: viuhahdetaan mustan aukon läpi 3 parsecissa - parsec on pituusmitta, ääliöt - ja falskimpana: may the force be with you, vannotaan käsi sydämellä USA:n senaatin ja Idols-kulissien sekotuxen näköisessä, tähtiin holografisesti kuvatussa tasavallan istunnossa, jota koko universumi seuraa tikkana reaaliajassa. Suhteellisuus on vaan harmaata teoriaa, jonka tiedefiktio lyö 6-0. Absoluuttista potaskaa.
ellauri050.html on line 253: I knew how the clouds arise Tiesin miten pilvet syntyvät
ellauri050.html on line 317: Such is; what is to be? Näin on, miten tulee olemaan?
ellauri050.html on line 345: How little worthy of any love thou art! miten arvoton sä olet kenenkään rakkaudelle!
ellauri050.html on line 704: miten jumala päiviään

ellauri050.html on line 801: Neljä läheistään auto-onnettomuuksissa menettänyt tietokirjailija Ritva Ylönen tietää, miten suruprosessi etenee. Hän on huomannut, että kuusikymppinen osaa surra paremmin kuin kolmekymppinen.
ellauri050.html on line 823: ”Kun tyttären perheen hautapaikkoja tilattiin, emme osanneet sanoa, varataanko paikat kahdelle vai neljälle. Piti ottaa neljä hautapaikkaa, koska emme tienneet, miten käy”, Ritva Ylönen sanoo.
ellauri050.html on line 872: Ryhmässä puhuttiin luottamuksellisesti, ja Ritva peilasi tuntemuksiaan muiden kokemuksiin. Hän hahmotti, miten hänen ei kannattaisi toimia.
ellauri050.html on line 1132: — oh wie sie sich hier hinab, Oo miten ne tänne alas,
ellauri051.html on line 171: Lao Rui: Noin moraaliteoreettisest mielenkiintoista on miten paskiaiset menestyy sekä diktatorisissa että ns kansanvaltaisissa maissa. Mikä niissä viehättää?
ellauri051.html on line 267: Iltalehden tuore historianumero 2013 vahvistaa, miten vaihtelevasti omaan menneisyyteen suhtaudutaan. Taiteilijat innostuvat usein ääriliikkeistä - eivätkä pysty myöhemminkään itsekritiikkiin. Kaisa Korhonen ei kadu mitään, Sinikka Sokka vähättelee sitoutumistaan, Kaj Chydenius pitää kiinni aatteistaan. Niin Kari Rydmankin nazipojanpoikineen, mutta se ei kuulu tähän.



ellauri051.html on line 342:     "Nyt ei ole aivan helppo ymmärtää, miten klassisen fysiikan keinoin maailmaa prosessoiva kone voisi tuottaa, tavoittaa ja ymmärtää  tietoa,  joka  jotenkin  erottamattomasti  kietoutuu  olemiseen."

ellauri051.html on line 346:     Ei kyllä tää Pylkkö tosiaankin on vanhan kansan hämärämies. Tämä mitenkään kieltämättä, etteikö Enqvist ahdistuneine tiedeuskoineen olisi oman ääripäänsä pönttö. 

ellauri051.html on line 411: O, how the immortal phantoms crowd around me!				Ooh miten kuolemattomat mustanaamiot tungexii mun ympärillä!

ellauri051.html on line 476:   1800-luvun imperialistiromantikoista monet olivat vanhemmiten partapozoja, se näyttää olleen muotina. Ja lähes kaikki julkkiskirjailijat ja runoiljat maailman sivu on olleet aivan vitunmoisia narsisteja. Narsistin passi näyttää olevan julkkissanasepon pääsylippu. Mainiota. Näissä kaikissa on ihan identtistä Amerikan henkeä: Wilt Whatman, Saul Bellow, Henderson the Rain God, ja Donald Trump. Ne on ilkeitä Taavetteja jotka haluis olla Koljatteja, nolata naisia ja neekereitä sillä tavalla. Maailman vahvin mies kisat alkoi USA:ssa, nyt voittajat on pohjoiseurooppalaisia, Burkina Fason Biby on kova haastaja. Pullistelu on yhteistä jenkeille ja härkäsammakoille, jotka Henderson räjäytti kuoliaaxi padon mukana. Aina pitää olla huomion keskipisteenä, näyttämässä muille mistä kana kusee. Mamma, mamma, titta på mej!

ellauri051.html on line 641: 87 I mind how once we lay such a transparent summer morning,				  Mä muistan miten me maattiin kerran sellaisena läpikuultavana kesäaamuna,

ellauri051.html on line 685: 124 And what do you think has become of the women and children?				  Ja miten kävi Peterin, Paulin ja Maryn? 

ellauri051.html on line 882: 300 The regatta is spread on the bay, the race is begun, (how the white sails sparkle!)									300 Regatta levitetään lahdelle, kisa on alkanut, (miten valkoiset purjeet kimaltelevat!)

ellauri052.html on line 135: Bellowin kertoja on useimmiten professori tai vähintäänkin korkeasti kouluttautunut - joka tapauksessa pääkopan sisältä täyttä timanttia. Älykuninkaiden arkkityyppi on Victor Wulpy, joka Millainen päivä sivulla oli -novellissa lennättää rakastajatartaan pikadeiteille lentojen välilaskeutumispaikoille. Victor on lännen älykapteeneita: hankkii elantonsa luennoilla 10 000 dollarin tuntitaksalla. Ja ylläpitää oppineiden nokkimisjärjestystä yli-ihmismäisellä tarmolla ja energialla.

ellauri052.html on line 301:   Wordsworth pyrki kirjoittamaan runonsa kansantajuisesti, luonnollisen selkeällä tyylillä. Hänen tavoitteenaan oli hylätä kaikki turha koristeellisuus ja sievistely. Runojen aiheena oli useimmiten luonnon ja ihmisen välinen suhde. Wordsworthilla oli kyky haltioitua luonnon kauneudesta, ja hän pyrki runoillaan tallettamaan nuo kokemansa voimakkaat tunteet.

ellauri052.html on line 447: Nietzsches Ablehnung des Nationalismus wurde von den Nationalsozialisten ignoriert. Maßgeblichen Anteil an dieser Interpretation hatte vor allem Nietzsches Schwester Elisabeth Förster-Nietzsche, die unter Einfluss ihres Gatten Bernhard Förster, eines radikalen Antisemiten, im Gegensatz zu Nietzsche selbst in einem Naheverhältnis zu national-völkischen Kreisen stand.

ellauri052.html on line 536:     Hullua miten monet idealistit on menneet tähän lankaan.

ellauri052.html on line 538: Sale on häpeämätön idealisti. Se luulee tai tahtoo uskoa ainaskin, et tietoisuus on jotain merkillistä sui generis, eikä vaan materian heijastusta izestään, niinkuin toinen suuri Marxin veljes oivalsi. Mitä höpöä, ei se et syy ja seuraus kiertää luupin Salen päässä, mitenkään vapauta sitä karmasta. Yhtä karmaseva kuolema sitä odottaa kuin putoavaa kiveä, joka iloisena ajattelee: hei me lennetään. Usko pois.

ellauri052.html on line 578: Just tämmösestä Sale haaveili. Eipä juuri kehittynyt, pahemmaxi vaan vanhemmiten meni. Schweizin Dornachissa teosoofeilla on valtava tabernaakkeli nimeltä Goetheanum. Ekan poltti nazit, toinen rakennettiin betonista. Goethepa tietysti, siinä meillä oli toinen narsisti ihan säästökokoa. Narshishtien Jerusalem.

ellauri052.html on line 644: Krishnamurti puhui aina vapaasti, ilman papereita. Hän johdatti kuulijansa kysymään elämän peruskymyksiä, mutta ei yleensä vastannut, vaan halusi heidän itse oivaltavan miten asiat todella ovat ja mitä niille voi tehdä. Tavoitteena oli yhdessä ajatteleminen, kahden ystävän tasavertainen keskustelu, jossa molemmat ovat samalla aikaa oppilas ja opettaja.

ellauri052.html on line 957: Bellow was accused of being a “lousy” sexual performer, but was more convincingly called a passionate and virile lover. He even had a fling with his black cleaning lady, “about twice as tall as he was, and well built.” No hemmetti, kysyttiinkö siivoojalta miten mini Sale pärjäsi. Tais heiluttaa patonkia porttikonkissa.

ellauri053.html on line 297:   Vaik ei vaitiskaan. A. Kinnunen on hyyyyvin vanha (88v), ja sitä sixi kiinnostaa eniten miten A. Kinnuselle tulee pian käymään. Tää kirja on oikeesti A. Kinnusen taivastoivoa. Elämän merkitys on traaginen, Mikä merkitys? Emme pyytäneet tulla tänne, ja lähemme väsyneinä eläiminä. Mikä siinä  on traagista? Vuohetkin on samassa jamassa. Niklas sanoi pienenä Sysmän hautuumaalla: on se traagista että täällä on näin paljon vainajia.  Päkäkäkää.

ellauri053.html on line 416: Hizi miten tornipää koittaa tunkee mukaan kuolemattomuutta. Mikä sitä vaivaa? Sama kai kuin Salea.

ellauri054.html on line 382: Tyypillisesti esseen kirjoittaja on amatööri. Esseisti tyrmää lukijan rohkealla yleistyxellä viidennessä erässä, Hannu kertoo tohkeissaan. Kulttuuri on kovaa agonia. Se tapahtuu julkisella areenalla, jossa ihminen on primitiivisimmillään. Hiki ja veri lentää. HK Riikonen tuntee izensä ihan häräxi. Seppo sä olet oikea sonni! Machismo as sheer poetry. Mä en oikeestaan ymmärrä miten joku voi olla valtavan henkisen paineen alla julkisen mielipiteen takia. Kuka välittää?

ellauri054.html on line 521: Browning on useimmiten tunnettu lyhyistä runoistaan,selvennä joista esimerkkeinä ”Rabbi Ben Ezra”, ”How they brought the good News to Aix”, ”Evelyn Hope”, ”The Pied Piper of Hamelin”, ”A Grammarian’s Funeral” ja ”A Death in the Desert”. Alun perin Browningia ei pidetty suurena runoilijana, sillä hänen runojensa aiheet olivat suurten massojen näkemyksen ja ymmärryksen ulkopuolella. Myös runojen teemojen käsittely oli usein vaikeaselkoista ja hämäräperäistä. Lähde?

ellauri055.html on line 227: No oikeesti koko teodikeakysymys on toivottoman apinamorfinen. Ainoa tai ei, deterministinen tai sattumaa, on typerää edes pohtia miten hyvä tai paha tää maailma on nimenomaan näille munapussejaan raaputtaville apinoille. Tai miettiä onko joku sen suunnitellut kuvitteellinen silverbäkki pahansuopa apinoille vaiko hyvänsuopa. Pelkkää soopaa koko kymysys.

ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään.  Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna.  Reput tukalasti pullollaan.

ellauri055.html on line 756: Oivalla on näin vanhemmiten luettuna vinoa izekohtaistakin huumoria. Parempi luettava nyt kuin lapsena, epäoikeudenmukaisuus ei satu kun ei ole lapsi ize. Ja kyllä se niin vaan on et romaaneissa kiinnostaa se että niissä kirjailijat kertoo izestään reilummin kuin ne muuten kehtaisivat.

ellauri055.html on line 1016:       Lauri Henrik (sic) Pohjanpää oli suomalainen runoilija, uskonnon lehtori ja teologian kunniatohtori. Hänet vihittiin papiksi 1925. Tytär Helena Antava. Eikun Ahnava. Tuomas Anhavan rouva ja Jaakko Anhavan äiskä. Toimitti iskän tuherruxet kirjaxi. Pikku Pauli oli iloinen kun me mentiin kesälomalla Anhevanmaalle. Tai Ahnevanmaalle, miten milloinkin. 

ellauri055.html on line 1329: Elämä ja aurinko. Siinähän niitä on viime vuosisadan alun retropakanuuxia. Niillä oltiin korvaamassa lampaannussijoiden tyly äijäkolmikko. Sillinpäästä ihmelettivät miten se osas yhdistellä tieteisuskoa ja impressionismia.

ellauri055.html on line 1407: Muzen takana kuikkii nenäkäs pieni luonnontieteilevä narsisti. Se on ihan oikeassa siinä et tää apinoiden touhu ei mitenkään poikkea muusta luonnosta. Pitemmittä puheitta pariutumaan vaan.

ellauri055.html on line 1424: Noin kolmeen tuntiin runoilija ei saanut unta. Nämä tunnit muodostuivat samansisältöisixi kuin monasti ennenkin, kun hän tiesi että kaunis nainen oli yötä samoissa suojissa. Mixi maailma on sellainen ettei tyttö nyt mitenkään voi hiipiä tänne minun luoxeni ... Mikä on tälläisen inhimillisen tunteen pohja? Ihmissuvun jatkuminen. Tulee maailmaan lapsi,jonka ilmeet ovat samanlaiset kuin vanhuxen. Sitä hoidetaan asiallisesti, lemuavia riepuja on nuorassa kuivamassa. Lapsi poraa ja äiti laihtuu ... Äiti, se sana tuo mieleen jotain lakastunutta ja näivettynyttä. Joskus isä kantaa lasta; se on luonnotonta ... Kaikki tuo on pohjana tälle tunteelle, jota nyt tunnen. Se on pohjana minun runoilemisellenikin. Rakkaus, se suuri maailmanvoima. Rakkaus, niin se on rakkaus. Tai sit vaan kiima.

ellauri058.html on line 105: Epäilemättä oli joukko hyvin hienoja ja sivistyneitä neekereitä, mutta suurta massaa ei vielä voinut laskea vapaasti miten tahansa. Valkoisen rodun piti puolustaa valtaansa. Sitä White supremacya. Proud boys. Ajattele viljelyxiä missä ehkä 5-6 valkoista elää 200 neekerin ympäröimänä. Miten luulisit käyvän jollei valkoisten loukkaamattomuus olisi neekereille ehdottoman selvää? Pums, sanoo Kati iloisesti.

ellauri058.html on line 197: Vanhemmiten sekin rupes mystikoxi. Näitähän on piisannut. Hiljasexi meni niin kuin iskäkin. Kuoli aivohalvauxeen viisikymppisenä akateemikkona. Tulix Väpistäkin akateemikko? Joo, jopa tieteen sellainen. Näin ne suurvisiirit vaiennetaan etteivät pyri kalifixi kalifin paikalle.

ellauri058.html on line 368: Tää kohta on takuulla suoraa lainausta äänitarkkailijalta: Kaikki nämä vuodet on tuntunut että olen ainoa jolla on mies aina kotona. Kukaan ei osaa kuvitella miten painostavaa on elää 24 tuntia vuorokaudessa paasaajan ja oikeassaolijan kanssa.  Niinpä.

ellauri058.html on line 400:     Markus  Lammenranta  (1990: 151–152)  kuitenkin  pyrkii  perustelemaan  päinvastaista  väitettä.  Hänen  mukaansa  taideteoksen  arvottamista  voidaan  perustella  rationaalisesti  ja  objektiivisesti. Hän tulee siihen johtopäätökseen, että kriteerit arvottamiselle, eli millä kriteereillä voidaan sanoa, että jokin teos on hyvä,  riippuvat siitä, miten määritellään taideteoksen  tarkoitus:  onko  sen  tarkoituksena  tuottaa  esteettinen  kokemus,  moralisoida  vai  jakaa tietoa.  Näiden  mukaan  voidaan  tarkastella  teoksen  esteettistä,  moraalista  ja  tiedollista  arvoa.

ellauri060.html on line 69: Mut hetkinen, ei toi johtopäätös vielä seuraa sanotusta!  Siihen johtopäätöxeen tarvitaan vielä pahan ja hyvän skaalojen lexikografinen järjestys. Ilman sitä kaxoispelin strategia on optimi vain jos se on sitä yhtä aikaa molemmissa peleissä. Ja sitähän se ei useimmiten ole, sanoi pässi kun päätä leikattiin. Tässä tilanteessa on paras antaa höpsismin ratkaista.

ellauri060.html on line 118: Toinen lupaavan oloinen kirjalöydöskaxikko on Mihail Solohovin 'Apinakohtalo' plus 'He taistelivat reviirinsä puolesta' 1943 ja Ritva Enäkosken 'Halu, hinku ja haba, eli miten bodaan kantin kestäväxi' 1993. Kansa taisteli, koiraat kertovat, ja vähän naaraatkin. Solohov sai aherruxestaan Nobelin palkinnon 1965, ja jo sitä ennen Leninin palkinnon. Ritva Enäkosken osalta jury on vielä sisällä. On sillä jo Vuoden innostaja -palkinto. 

ellauri060.html on line 120:     Tahdotko elää elämäsi tasapainoisena ja onnellisena? Tapahtumia et voi ize valita, mutta voit valita sen, miten niihin suhtaudut.

ellauri060.html on line 249:     Daniel Defoen bestselleri Robinson Crusoe oli esikuvallinen kolonialistinen rags to riches story, jossa yritteliäs haaxirikkoinen orjakauppias rakentaa izelleen uuden plantaashin ja hankkii sinne tyhmän mutta kiitollisen neekerin nimeltä Perjantai. Suurin osa tarinasta kertoo miten nokkelasti Robinson hankki izelleen omaisuuxia. Loppupeleissä kotiinpäästyä siitä tuli niin rikas ettei se tiennyt izekään. Just tollasta kapitalistista laissez faire roopeankka unelmointia. "Tuskin voi kuvitella tylsempää kirjaa kuin Robinson Crusoe. On surullista nähdä lasten edelleen lukevan sitä", kirjoitti filosofi Gilles Deleuze kirjasta."

ellauri061.html on line 99:   Sit taas vähän comic reliefien ryyppäjäisiä. Kaikki 3 ovat nokkavoitossa. Typerä Ariel sotkeutuu riidankylväjänä ryyppäjäisiin. Konnat suunnittelee Prosperon nirhaamista. Etukäteen voi arvata miten tässä käy, tyyppien mustat ja valkeet hatut on piirretty niin selvästi. 

ellauri061.html on line 332:  	Scripture? The Scripture says 'Adam digged:'	 				'Aatami kaivoi:", miten se voi kaivaa ilman asetta?

ellauri061.html on line 341: First Clown 	I like thy wit well, in good faith: the gallows	 	Spede 1		Mä pidän sun vizistä, oikeesti: hirsipuu toimii hyvin; mutta miten		

ellauri061.html on line 486:  	abhorred in my imagination it is! my gorge rises at	 			kazellessa. Tässä roikku huulet joita tuli pussattua en tiedä miten monta

ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.

ellauri061.html on line 976: Tarkistin että mulkku oli tallella. No eihän se voi siltä hukkaan joutua, kun on mulkkua koko mies. Ja nähtävästi parantumaton pulzari. Pervo on kuullut tapiseeraajilta, miten kirjoitetaan bestselleri. Ei saa olla liikaa henkilöitä eikä kuvausta, varsinkaan luontoiltoja, kuha on paljon yllättäviä käänteitä ja puujalkavizejä. Rivoilu ja ryyppäys ja niillä kerskailu ei ole koskaan pois tieltä. Terveisiä lähettää poliisin (oik. rakennusmaalarin) poika Rovaniemeltä. Minä olen izesäälittävä. 

ellauri061.html on line 994: 
Eunukki:  Muistan, muistan ton ikivanhan jutun, mutta en tajua miten se tuohon uneen liittyisi. 

ellauri061.html on line 1011: Pervon äiti on alzheimeri ja hävinnyt jonnekkin pöpelikköön Rovaniemelle. Ei paljon kiinnosta. Pervo ei näytä arvostavan isäpappaakaan mitenkään lujasti. Se näyttääkin olevan poikansa lainen ruikuttaja ja pöyhistelijä. 

ellauri061.html on line 1050: Ja se oikutteleva bussi irlantilaisella maantiellä, jossa Kati muutamaa viikkoa myöhemmin istui puolisonsa tulevan isän Jari Tervon nivusilla. Yhä hän muistaa, miten rukoili, ettei pieni ihmisenalku hänen sisällään säikähtäisi kuoppaista tietä. Liian monta keskentuloa oli jo pelätty ja koettu.

ellauri061.html on line 1121:   Oikeesti loukkaannuin hieman, minnuu otti päähän porukka, joka ossaa lukkoo ja sixi kuvittelee ossaavansa kirjuttoo. Kyllä mää on ize pätevä antamaan neuvoja, miten kirjutettaan niin että hyvä tulhoo. Mie oon lukenu Waltarilta kaikki kirjat, ai että sil on koree ja taiteellinen tyyli niin et oikeen syämestä ottaa niiku tää esmes tää Turms karvajalaka. Emmä sellast ossaa kirjuttoo, eikä ossaa ennää kukkaan muukaan, ei ies Hotakaisen Kari. 

ellauri061.html on line 1129:   Kun kuuluisan kirjailijan isä retkahtaa nuoreen neitoseen, kuuluisan kirjailijan suurin huoli on, että asia tulee sen ex-työnantajan, paskalehdistön tietoisuuteen. Mikä horna siitä nousisi, jos neitonen kävelisi kihlajaisista suoraan puhelimeen ja kertoisi Ilta-Pululle, miten kuuluisan kirjailijan isä suri kadonnutta vaimoaan lohduttomasti nussien isodaisarista Silja Laaxoa, vanha mies. Samalla kuuluisan kirjailijan pikku-pikkuveitikka jo nyökkii kalsareissa miettien, miten pääsis ulos sepaluxesta tulevan emintimänsä emättimestä mittaa ottamaan. Tänkin pätkän päällimmäinen sentimentti on silmitön setämiesmäinen misogynia sekottuneena toivottoman pimpsankaipuuseen.  

ellauri061.html on line 1215: - Tietkö mikä sinussa on vikana ja aika paljon? Sie oot niin perkeleen nokkava. Sie oot muutaman paskakirjan törräyttäny ja ajattelet voi miten mie oon kuningas.

ellauri061.html on line 1277:   Tervon mukaan sarjan taso ei määräydy sen mukaan, miten monta todellista tai oletettua maahanmuuttajien ongelmaa siinä ehditään luetella ja tuomita. No ei todellakaan, se määräytyy Tervon turvelosta lattapäästä. Ja se taso on tosi matala. Lappalaisen kaivosfirman kairan ulottumattomissa. 

ellauri061.html on line 1472: Kun äitini katosi puolukkareissulla Perunkajärvellä, helpotuin. Mieleeni palasivat tilanteet, joissa hän katseli pää ivallisesti kallellaan minua ja påivitteli, miten hänen pojastaan oli tullut niin kuuluisa, etta sita haastateltiin Annaan. Hän olisi kyllä pitänyt parempana, että minusta ei olisi otettu kuvaa siinä vanhassa poplarissa, koska minä näytin siinä niin lihavalta. Mutta niinhän sie năytät kaikissa takeissa, hän keksi ja kaakatti lakähtymäisillään. Vitsi, vitsi, hän tökki minua ja hymyili ymmärtäväisesti kulloisellekin kahvivieraalle, joka hämmentyneenä yritti katsoa kaikkialle paitsi minuun. Aiti oli mielestään taiteellinen. Hän ei osannut laulaa, maalata, säveltää, näytellä näyttämömielessä, soittaa instrumenttia eikä kirjoittaa, mutta hän oli sielultaan taiteellinen. Se ilmeni siten, että hän saattoi mină hetkenä hyvänsä ponnahtaa sohvalta ja kiljaista, että keitetäänpä kahvit. Tunnin päästä hän meni uudestaan keittiöön ja palasi sieltä ilmoittamaan että hän oli keittänyt kahvit ja aivan unohtanut sen. Se osoitti että hän on taiteellinen luonne. Kun hän huomautti, että televisiossa esiintyvä laulaja oli vanha ja lihava, mauttomassa meikissä, naimisissa itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman miehen kanssa ja nuottikorvaton, niin hän tarkoiti, ettl hän ihailee laulajaa. joka tästä kaikesta huolimatta urheasti esiintyy televisiossa. Kyllä täytyy kunnioittaa. Näita laulajia oli paljon. Jokainen nainen oli hänen kilpailijansa, fiktiiviset hahmot myös. Aidin elämän täytti ihmisten painon tarkkailu ja kahvi. Hän huomautti pankin kassanaiselle tämän kaljuuntunmisesta vai siksi, että hän oli rehellinen. Kaikkihan näkivät sen. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Luultavasti hän olisi pyytänyt, jos hän olisi joskus ollut väärssä. Han oli kateellinen minulle niinsanotusta menestyksestäni ja julkisuudestani. Luulin äitien olevan kyvyttömiä niin tuntemaan. Kun hän kuoli, hän pääsi ensimmäisen kerran elämässään lehtiin. Sitten pimeys.

ellauri061.html on line 1487: 
Eunukki:  Joo, "mä lupaan" on tollo hokema. Usemmiten olis parempi kääntää "mä vannon". Ei sekään paikkaansa pidä, mutta kuulostaa enemmän suomelta kuiteski.

ellauri061.html on line 1500: Naisten oikeudet on enemmän kuin jonkun ihmisryhmän rights of man. Esim oikeus omaan ruumiiseen eli päättää pitääkö sikiön vai ei. Törkeetä et sivulliset ottaa asiaxeen päättää sen sikiön oikeuxista vaahdoten kuin jotkut Gileadit. Oikeesti ei ole muuta oikeutta kuin vahvimman oikeus. Samantekevää miten termiittiapinan käy loppupeleissä. Ei yhtään vähemmän samantekevää kuin sen tappamien miljoonien muiden eläinten. Lue https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/naisten-oikeudet/.

ellauri061.html on line 1505: Husu alkoi miettiä, miten tieteen ja uskonnon käsitykset sopivat yhteen. Alan hermostui islamin tuomisesta tähänkin asiaan. Hänen mielestään uskonto on satuilua, vaarallista sellaista. Tieteen pitäisi olla vielä nykyistä eksaktimpaa, jotta spekuloinnille ei jäisi tilaa.

ellauri062.html on line 210:   Dan Steinbock, izekin jutku joka lähti sitten New Yorkiin kultaa nuolemaan, huomautti tosta jutkuilta kristinuskon kautta länsimaihin rantautuneesta sisäistetystä herruudesta, joka on amerikkalaisen kapitalismin ja teokratian myrkyllinen sekoitus. On huisin tärkeää että joka iikalla on oma henkilökohtainen jumalasuhde, jonka sitten voi lapsena jo myrkyttää ja saada porukat läpsimään ize izeään jos ne poikkeavat talousliberalismin viitoittamalta kaidalta tieltä. Käsiapulaisessakin kaikkein traagisinta on, miten joka vitun iikka, pahiten mätkittyjä naisraukkojakin myöten, palvoo jotain kukkaa tai kuviteltua isänkorviketta. Useimmiten käytetyt sanat on "please God" ja "I promise". Molemmat sentimentit on erittäin, erittäin syvältä Gileadin takamuxesta. 

ellauri062.html on line 344:   Toi jättipenismeemi on varmaan koodattu syvälle joidenkin nörtti-ituratojen geeneihin, sillä se esiintyy Nipsun (Pynchonin) Sateenkaaresssa (vaahtomuovisten jättipenisten pituus à 2m) ja sitten taas uudelleen Amazonin nettitv-sarjassa The Boys 1/2, joka kertoo kuinkas ollakaan supermiehistä ja parista token naisesta, sisältää salaliittoja ja eikös muuta, jättipenixiä, tällä kertaa 3m pitusia. Tää ei voi mitenkään olla sattuma. 

ellauri062.html on line 563:   Alaviitteissä on tarkat piirretyt ohjeet siitä, miten lukijan tulee porata kymmenen millimetrin terällä reikä koko teoksen läpi ja pujotella kirjanmerkkinauhat rei’istä. Tämän lisäksi sivuun pitää leikata reiät X ja Y, joista pujotellut nauhat solmitaan yhteen. Askartelutehtävä rinnastetaan kallonporaukseen ja aivokirurgiaan. (Lähde).

ellauri062.html on line 828: Keskeisin käsite Weiningerin filosofiassa on tahto arvoon. Myös eläimillä on tahto mielihyvään ja jopa tahto valtaan, mutta ainoastaan ihminen saattaa tehdä jotakin vain siksi, että se on hienoa. Tällaista tekoa ei voi mitenkään selittää eikä perustella. Siinä, että ihminen valitsee arvon eli että on looginen ja eettinen (mitkä ovat Weiningerille yksi ja sama asia), siinä, että ihminen perusteetta pahan sijasta valitsee hyvän, on kyse armosta.

ellauri062.html on line 859:   Ratkaisevaa on se, miten empiiriset miehet tulevat tässä valitsemaan. Omin voimin nainen tuskin tähän päämäärään pääsee. Kipinä, joka hänessä on niin heikko, täytyisi aina uudelleen vahvistaa miehen tulessa: täytyisi antaa esimerkki. Kristus on antanut esimerkin. Hän on vapahtanut Magdalenan, hän on palannut tähän osaan menneisyyttään ja sovittanut myös sen sinne. Wagner, suurin ihminen ja sikamessias sitten Kristuksen kokoontumisajojen, on myös sydämessään ymmärtänyt tämän: niin kauan kuin mies suhtautuu naiseen kuin naiseen, ei nainen voi lakata olemasta nainen. Kundryn voi vain Parsifal, synnitön, tahraton mies lopullisesti vapauttaa Klingsorin lumouksesta. Minkä vitun Kundryn? Tää on pahaa hinttifantasiaa, hyi hitto Otto!   

ellauri062.html on line 1062: Ymmärrän temppeliritariston eliittinä, joka vapaaehtoisesti vetää käteen, ja jonka on määrä pakottaa tämä siveellinen normi myös muille. Koska ihmissuku joka tapauksessa jatkuu (miten niin? ), on tärkeätä, että se tapahtuu tiettyjen sääntöjen puitteissa, joissa nautinnollisen seksin mahdollisuus on poissuljettu. Tässä on tietenkin kyse lähinnä naisen nautinnosta; temppeliritari nauttii juurikin tumputuxesta. Temppeliritariston on siis määrä kieltämällä naiselta nautinto myös tehdä mahdottomiksi kaikki miesten väliset kunnianloukkaukset. Nehän johtuu naisten nautinnosta. Vanha keino, when in doubt loukataampa naisia. Parempi kuin pussillinen uusia.

ellauri063.html on line 198: Hjelt-instituutti: ELSA Helsingin järjestämä excursio Hjelt-instituutin oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen oli huippumenestys. Aluksi tunnelma oli harras, mutta odottava. Monen mielessä tuntui pyörivän ajatus siitä, että pystyykö seuramaan koko toimenpiteen. Suurin osa pystyikin. Yleisesti ottaen vaikeinta katsottavaa oli preparaattorin työn seuraaminen, erityisesti kallon poraaminen ja rintalastan irrottaminen. Osanottajat olivat kaikesta huolimatta aktiivisia, ja kysymyksiä esitettiin niin paljon, että ylitimme meille varatun ajan. Kokemus oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Nyt meillä on jonkinasteinen kuva siitä, miten oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa selville saatuja tietoja voidaan hyödyntää rikosprosessissa.

ellauri063.html on line 214:     Hyi helvetti. Nyt lähinnä kiinostaa: miten äsken syntynyt pitää olla et tämmönen paska on ihan vaan normipäivää, business as usual? Vai eikö se olekaan ikäkysymys vaan jonkinlainen rupusakki-indexi? Please God, help improve this Pynchon fan fiction. Kuvan Mogwailla on samanlaiset vilkkuluomet kuin Jaakolla.

ellauri064.html on line 150: ZOG-termin yhteydessä sanalla sionisti voi olla monta merkitystä. Useimmiten sitä käytetään halveksivana kiertoilmaisuna juutalaiselle kuvaamaan kaikkia juutalaisia negatiivisesti vehkeilijöinä ja salaliittolaisina. Sillä voidaan tarkoittaa myös juutalaista, joka pyrkii tavoittelemaan Israelin hyötyä ennen Yhdysvaltojen hyötyä — usein käyttämällä apukeinona Yhdysvaltain asevoimia ja taloudellista valtaa. Sionisti voi tarkoittaa myös ketä tahansa henkilöä, joka kannattaa ajatusta juutalaisesta valtiosta.

ellauri064.html on line 362: Moi mä oon Marko Suomi! Millaista on kustannustoimittajan työ? Miten voi lukea jatkuvasti työkseen ja nauttia siitä, vai onko nautinto edes oleellista lukemisessa? Kun puhutaan esseekirjallisuudesta, mistä oikeastaan puhutaan ja miten sitä kirjoitetaan? Millaiseen maailmaan Jaakko Yli-Juonikas meidät vie? Näistä aiheista keskustelemassa kanssani Siltalan kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil. Kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Siltala: http://www.siltalapublishing.fi/ Antti Arnkil: https://twitter.com/arnkil Kaikki mainitut kirjat linkkeinä alla.

ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).

ellauri065.html on line 236: Eikä naisista. Sen miälestä ei ole mitenkään naisvihaista että Tom Six panee 2 tyhmixi mutta mehukkaixi bimboixi kuvattua nuorta naista nielemään japanilaisen samuraiäijän kakkoja. Nehän on sentään hyvän näköisiä vaikka typeriä ja rumaäänisiä. Kylä mieskazoja varmaaan inhoo Ashleytä ja Jennyä vähemmän kuin rumempi naisihminen. Voi hemmetti. Homoepäilyt entisestään vahvistuvat. Tom of Finland fäni. Ei six vaan six. Äiti oli vihainen.


ellauri065.html on line 275: Ai miten?

ellauri065.html on line 344: Olen tällänen yksinäinen, rasistinen nuorimies, joka perustaa maailmankuvansa Jussi Halla-ahon kirjoituksille Eurabiasta ja islamisaatiosta. Kaikessa reppanuudessaan kuitenkin ihan sympaattinen hahmo.  Tällainen kirjanoppinut, halla-aholainen nettirasisti. Vähän pelokas, eikä taipuvainen väkivaltaan. Jollain tavalla nörttihahmo, sanoo kirjailija ize. ”Tänään oli ihan popcorn-päivä”, muotoili Jaakko, jonka mielestä oli huvittavaa seurata, miten "iskuja" mediassa kommentoitiin. ”Meidän uuden kirjallisuuden seuran porukkahan on aina riemuissaan, kun jotain tällaista tapahtuu ja pyrkii ottamaan kaiken hyödyn irti”, Yli-Juonikas sanoo. Vaikka rasismi on ilmiönä monella tavoin ikävä, niin näen sen myös taiteellisena mahdollisuutena”, Yli-Juonikas toteaa.

ellauri065.html on line 404: Erityisen kiinnostavaa on se, että Jaakko Yli-J. mainitsee Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren teoksena, joka on häntä inspiroinut. Kyseinen teos sattuu minulla olemaan parhaillaan kesken ja olen jumittunut sen puolenvälin paikkeille, mutta voin jo tässä vaiheessa todeta, että Jatkosota-extra etenee huomattavasti liukkaammin kuin mitä tekee Pynchonin romaani. Tosin sekään ei ole mitenkään vaikeasti lähestyttävä teos, mutta on joutunut väistymään aivan liian monta kertaa jonkun muun teoksen edeltä.

ellauri065.html on line 444: Seppälä on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja kuunnelmia. Hänen teoksensa sisältävät useimmiten arjen ja niin sanotun tavallisen ihmisen kuvausta. Mukana voi olla ajankohtaisia yhteiskuntakriittisiä elementtejä tai esimerkiksi yksilön kokemuksia sodassa. Etenkin romaanit ovat usein rakenteellisesti kokeilevia. Seppälän kieli on modernismin perinteitä seuraten hyvin taloudellista; hän pyrkii välttämään kuvailevuutta ja metaforia. Seppälän teksteissä on lähes säännönmukaisesti synkähkö pohjavire. Osassa tuotantoa tyylilajina on musta huumori tai satiiri.

ellauri065.html on line 597: Julkkis-konservatiivit Timo Vihavainen, Marko Hamilo ja Joonas Konstig ovat toimittaneet pamfletin nimeltä Mitä mieltä Suomessa saa olla. Oikeistokirjoittajien teksteistä koottu kirja näyttää, miten konservatismissa on kyse poliittisesta liikkeestä, jota pidetään yllä retoriikalla, tunteilla ja viholliskuvilla siinä missä muitakin liikkeitä.

ellauri066.html on line 209: Mulla on virttynyt T-paita jossa nelisilmäinen hemmo sanoo: näin täydellisen auringonpimennyxen Brittein saarilla 1999 eikä se vaikuttanut minuun mitenkään. Oxfordin puisto hämärtyi ja linnut vaikenivat. Aurinko näytti sirpiltä noetun lasin läpi. Se oli vaikuttavaa. Nyt 20v myöhemmin UNICEF jakaa hätäapupaketteja Lontoon brexit-lapsille. Se on nöyryyttävää.

ellauri066.html on line 472:   Ei se mitenkään harvinaista ole anglosaxipiireissäkään, vaikka englannista puuttuu sille tarkka vastine. Sitä ehkä pahexutaan enemmän, koska kateus on kiipijöiden yhteiskunnassa yxi pahimpia syntejä. 

ellauri066.html on line 872: – En tiedä, miten tärkeää tästä on päättää. Koko ajan on tehtävä tehokkaita toimia.

ellauri067.html on line 48:       Ei tääkään oikein romaanilta tunnu, niin on paljon seliseliä. Onpa kiintoisaa tietää miten ennen aikaan oltiin ja elettiin. Enpä tuotakaan ennen ollut kuullut! Kappas vain! Tää on kuin koirien 7 veljestä kytkemättömänä Koiramäen talossa. Ruotiukko Hiski Piskinen. "Oli toki heitäkin, jotka..." ei vittu. Tää on kyllä lukuromaanien peruskauraa. Pukudraama äänikirjana. Osmo Ikolan Lauseenvastikeoppi on jäänyt lukematta, noloja objektivirheitä. 

ellauri067.html on line 61:     ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa. 

ellauri069.html on line 290:   Hän haluis tutkia miten Laiskiainen tekee tän. Sen sijaan hänelle annetaan mustekala nimeltä Grigori labraeläimexi. Valkoisessa Vizauxessa toimenpide nimeltä Toimenpide Musta Siipi on menossa. Idea on hyödyntää Sakun siirtomaamenneisyyttä kexityllä propagandalla Afrikkalaisista Sachsassa—lentue Aahrikkalaisia roketti-insinöörejä. Tämä on mixi he tutkivat Laiskiaisen rodullisia ahistuxia, ideoixi miten muotoilla propagandansa.

ellauri069.html on line 566:   Nipistyxen äiskä on varmaan ollut perheen toimari ja tärkein ihminen pikku Tompan elämässä. Se muistaa vielä miten äiskä tapas luetella nuoruutensa saippuaoopperoita. Sen äiskä voitti varmaan äiskäkilpailun lopetettuaan Nipsun seurustelut sopimattomien neitokaisten kaa, ja yllätettyään Nipsun runkkaamasta äiskän hansikkaaseen. Pynchon wikin father item vahvistaa otaxumaa, että Tom oli/on oidipaalinen mammanpoika. Paljon puhetta parrisidistä. 

ellauri070.html on line 109: 42nd street musical. Dick Powell ja Ruby Keeler mv leffassa. Karseen näkönen ämmä kuin Elsa Turakainen pienenä ja kynäkaula ruipelo joka ei edes osaa ize soittaa pianoa. Sormet menee miten sattuu. We love you. You are special.

ellauri070.html on line 184: O, wie spurlos zerträte ein Engel ihnen den Trostmarkt,   		Ai miten jäljettä tallaisi enkeli niiltä,

ellauri070.html on line 194: ist noch besonders zu sehn, wie das Geld sich vermehrt, anatomisch, 	ditto, nähtävää, lisääntymistä, miten pennoset kasvaa,

ellauri070.html on line 196: alles, das Ganze, der Vorgang -, das unterrichtet und macht  		miten pääoman siitin ja emätin toimii, korkoa kasvaa  .........

ellauri070.html on line 355:     Haluatte syitä ja seurauxia. Huoh, miten vanhusmaista. No hyvä on. S. 856 lähtien Nipsu vastentahtoisesti solmiaa joitain lankoja tästä sekavasta vyyhdestä.

ellauri070.html on line 417: ama aarals mlte San sita peaakaa, e				tamaan päätään miten hän siitä pitääkään) 

ellauri071.html on line 145: Toi käsitys kaiken yxeydestä on siis paranoidia, vainoharhaisethan on just tollasia sanaseppoja. Hyviä ristikoissa ja anagrammeissa, mutta todellisuudesta aika etäällä. Jos p ja q mainitaan samassa textissä (kuten GR), tottakai ne sitä kautta liittyvätkin toisiinsa. Muze on tosi triviaalia. Senvertasesta voi lyödä mynttiä vaan täys höyrypäät. Käytännössä tärkeämpää on, onko kaikella vaikutusta kaikkeen. Ja se on ihan toinen kysymys, johon vastaus on suhteellisen kielteinen: eipä juuri. Enimmäxeen ei mitenkään huomattavassa määrin, ei. Tollaset perhosefektit on aika harvinaisia. 

ellauri071.html on line 411: Rohtopähkämöä kasvaa Euroopassa. Suomessa se on luonnonvaraisena leviävä vakiintunut tulokas. Laji on hyvin vanha ja arvostettu lääkekasvi: jo muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa se tunnettiin yleisrohtona mitä moninaisimpiin vaivoihin. Sillä on hoidettu niin haavoja, suolistovaivoja kuin hengitystiesairauksiakin, ovatpa tupakanpolttajatkin koettaneet päästä paheestaan eroon rohtopähkämön lehtiä polttamalla. Hyvien lääkeominaisuuksien lisäksi sen uskottiin pitävän pahan loitolla. Keski-Euroopassa rohtopähkämö on säilyttänyt arvostuksensa rohtokasvina meidän päiviimme saakka. Nykyaikana rohtopähkämö sopii myös perennapenkkiin – koristekasvina se on helppohoitoinen, useimmiten hyvin viihtyvä ja komeasti kukkiva.

ellauri071.html on line 608: Mixhän tää kullin purkautuminen siihen tai toiseen onkaloon on Nipsulle niin täynnä pyhiä merkityxiä? No kääntäen, ehkä se todistaa mihin asti pyhistelyllä pystyy pääsemään. Syvälle Anuxeen. (H.K.)  En kyllä tajua miten kukaan voi kiihottua noin kovasti jostain roketista. Mut se on amerikkalaisilla ihan iholla. Mitä helvatin rakkautta se nyt on että lähettää katamiittinsa raketilla pelkälle menomatkalle kuin Laika-koiran? Nipsun pää vaatisi vakavaa remonttia. Mutta se lienee myöhäistä, äijä on jo 83. Joku roketti sais pudota se harvahapsiseen päähän. 

ellauri072.html on line 47: Wallabyja näin yhdellä syrjäisellä tilalla jossain Queenslandissa. Ne oli söpöjä pikku kenguruja, liksom kosedjur. Ostin sieltä omaelämäkerrallisen kirjan jossa yx Australiaan mamuttanut hemmo kertoi miten se kaatoi Queenslandin viidakoissa kymmenittäin jättipuita. Raivas viidakosta puupeltoa. Wallabyt hyppi hädissään kuin kaniinit. Tänään syödään muuten jauhelihasta tehtyä mukailtua jänistä. Elleivät vieraat sitten jänistä. 

ellauri072.html on line 219:   Mannen berättar vidare att han inte protesterade eftersom han (bögpiskopen) var en sådan auktoritet. Övergreppen blev allt mer regelbundna och aggressiva.  När han till sist "brast" och "grät", blev arkebiskopen rosenrasande. Han slog näven i bordet och skällde ut katamiten för at ha "brustit" och "gråtit" så tidigt. Han sade åt snubben att han skulle uppföra sig som en man och visa lite styrka. Men det gick inte längre, snoppen var tom. 

ellauri072.html on line 266: Kreikankielinen logos-sana tarkoittaa tarkoitusta, merkitystä, mieltä ja järkeä. Logoterapia ei liity mitenkään New Age-liikkeeseen tai rajatietoon. Mutta ei se liity järkeenkään, se on ihan samanlaista hörhöä. 

ellauri072.html on line 391: Tämä nostaa esiin kysymyksen, mitä onnellisuus on ja miten sitä pitäisi mitata. Hyviä vastauksia on vähän, siksi tässäkin artikkelissa nojataan tähän kritisoituun, mutta vakiintuneeseen kysymykseen ja vastausasteikkoon onnellisuuden mittaamisessa.

ellauri072.html on line 407: Vanhemmiten vanhemmuus on onnellisempaa: Keski-iän lähestyessä lasten ja onnellisuuden suhde muuttuu. 30–39-vuotiaat 1–3 lapsen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat, ja 40–49-vuotiaista onnellisimpia ovat 2–3 lapsen vanhemmat.

ellauri073.html on line 56: Kauko Röyhkän Facebook-tili katosi yllättäen – taustalla ehkä oma moka: ”En tiedä miten sen saa takaisin”.

ellauri073.html on line 83: Kakoli Ruma. Facebookissa viihtyvä turkulainen mies. Se on vanhemmiten kaunistunut. Hemon isot tissit nykyään. Myself I am a box of attitudes.

ellauri073.html on line 153: Joko mies on todella pahoillaan tai sitten hän ei vain halua riidellä enää. Oli miten oli, anteeksipyyntö kannattaa hyväksyä ja jättää kiista sikseen. Mies lähtee helposti lätkimään, jos suunsoitto jatkuu.

ellauri073.html on line 216: Teknikot ja vähiten apinamaiset kynäilijät arvioivat että McCainin selkeästi humaanein hetki kampanjassa oli Warren MI kaupungintalolla maanantaina kyselytunnilla, kun keski-ikäinen mies urheilutakissa ja baskerissa, joka ei näyttänyt mitenkään tavallisuudesta poikkeavalta, mutta osoittautui kukkelikuu hulluxi, kirjaimellisesti, siis niinkuin DSM asteikon IV-asteen skizofreenikko – tuli mikille ja sanoi että Michiganin hallituxella on mielenhallintakone joka vaikuttaa aivoaaltoihin, niin että ei auta edes kääriä rullakaupalla alumiinia pään ympärille vain pikkuriikkisillä näkö- ja hengitysaukoilla, ja haluaa tietää aikooko McCain presidenttinä käyttää Michiganin ajatustenhallintakonetta murhaajien nappaamiseen ja kongressin armahtamiseen ja hankkiakseen henkilökohtaista palkkiota 60v urasta mielenhallinnassa, ja voisiko hän saada vastauxen kirjallisena.

ellauri073.html on line 218: 	Kysymys ei ollut hassu; hiljaisuus oli lähinnä kauhistunut. Olis ollut tosi helppoa ehdokkaan nyt kalveta tai kompastella, tai antaa turvamiesten poistaa sekopää, tai (pahin vaihtoehto) tehdä siitä pilaa jotta kaikki vähän rentoutuisivat ja kerätä irtopisteitä porukoilta äijän kustannuxella, mistä apukynäilijät olis kyllä jäätyneet kyynisyyteen saakka, koska hourupää seisoi vielä siellä mikin ääressä ja kazoi vakavana McCainia, odottaen vastausta. Minkä McCain ihme kyllä huomaa – mies on ihan vakavissaan – ja sanoo, joo kyllä hän lupaa kazoa tuota asiaa, joo kyllä hän laittaa lupauxen kirjallisesti, vaikka hänestä tuntuu että heillä on "vähän eri näkemyxet tästä koneesta”, eli se tekee hullun mielixi eikä mahtaile eikä esitä yhtä hullua, ja tää kaikki niin äkkiä että on vaikee uskoa sen olevan pelkkää feikkiä. (No hitto, kyllä sillä varmaaan on tullut näitä sekopäitä vastaan ennnenkin. Kaikki myyntimiehet tietää miten niiden kanssa toimia.)

ellauri073.html on line 225:       Selvästikin oikea johtaja ei ole vaan joku jolla on samanlaiset mielipiteet kuin sulla, eikä sellanen joka susta vaan on hyvä tyyppi. Oikea johtaja on joku joka oman supervoimansa ja karismansa ja esimerkkinsä avulla antaa inspistä porukoille, "inspis" nyt vakavasti ja epäkliseisessti ymmärrettynä (mitähän sekin olisi...) Oikea johtaja saa "meidät" tekemään asioita jotka "meistä" tuntuu "sieltä" hyvältä. Se on "mystinen" kyky, vaikee määritelä, mutta kyllä "me" se tunnistetaan kun nähdään, jopa (ja varsinkin tekis mieli sanoa) lapsina. "Sä" muistat sen varmaan joissain tosi mahtavissa koutseissa, opettajissa, tai jossain erikoisviileässä isommassa kaverissa jota kazoit "ylöspäin" (kiinnostava ilmaus) ja halusit matkia. Jotkut "meistä" muistaa nähneensä tän piirteen lapsena jossain pastorissa tai rabbissa, tai parzikajohtajassa, tai vanhemmassa tai kaverin vanhemmassa, tai jonkun kesätyön bossissa. Joo, nää oli kaikki "auktoriteettihahmoja", mutta tää on jotain aivan erikoista auktoriteettia (höpön höpön, se on kaikki just sitä samaa tavallista alfasusimeininkiä). Jos olit intissä, tiedät kuink tosi helppoa on sanoa mitkä kapiaisista oli oikeita johtajia ja mitkä ei, ja miten vähän nazat siihen vaikuttaa. (Tää on kuin ote Tuntemattomasta sotilaasta.) Johtajan oikea arvovalta on supervoima jonka sille myönnät mieluusti (no en takuulla), ja annat sille tän powerin ihan mielellään, olematta alistunut tai kaunainen, se tuntuu "oikealta". (Vitut, sellaista hemmoa ei mulle olekaan). Ihan syvältä, sä aina tykkäät siitä miltä oikea johtaja saa sut tuntumaan, sä paiskit töitä kovemmin tai oikein venytät ja ajattelet ettet ois tähän pystynyt ellei sulla olis ollut tätä heppua jota sä kunnioitit ja johka sä uskoit ja jota sä haluut miellyttää. (HYI HELVETTI! Jopa on paxua.) 

ellauri073.html on line 288: Varkautelainen motivaatiopuhuja Janne Immonen haluaa räjäyttää sen, miten ihmiskunta ajattelee. Hänen mielestään kaikkien pitäisi elää Rock Your Day -elämää.

ellauri073.html on line 325: Kävelemme ulos, ja Immonen antaa näytteen siitä, miten hän kuvaa videoitaan. Hän hypähtelee ja poseeraa kameralle irvistäen. “Hähähäh, tästä lähtee, nyt tulee tosi energinen video. Let’s go!” Immonen ojentaa kätensä ja alkaa kuvata. Video alkaa kuten kaikki Immosen videot:

ellauri073.html on line 327: Sitten Immonen puhuu siitä, miten voi saada enemmän energiaa päiväänsä.

ellauri073.html on line 332: Kuulemma monet videot syntyvät hetkessä improvisoiden. Immonen ammentaa niihin kaikkea lukemaansa ja pohtimaansa. Aiheita riittää, ja monia aiheita hän käsittelee monta kertaa. Esimerkiksi Society Money -videolla Immonen puhuu siitä, miten sosiaalituet tekevät ihmisistä orjia. Yksi Immosen teeseistä on, että ”money is spiritual”.

ellauri073.html on line 333: ”Immonen haluaa olla "maailmanlaajuinen powerful speaker”. Puhua isoilla lavoilla ympäri maailmaa ja muuttaa sitä, miten ihmiskunta ajattelee. Immonen haluaa, että ihmiset ottavat vastuuta omasta elämästään.

ellauri073.html on line 493: Peroratio on kreikaxi epilogi. Nyttemmin se tarkottaa romskuissa ja el Zorrossa jälkikirjoitusta jossa kerrotaan miten sankareille kävi myöhemmin.

ellauri074.html on line 41:       Wallun tiili on olevinaan jonkinlainen 80-luvun lähitulevaisuuden dystopia. MIT:n insinöörilehtikin on lämmennyt apokalypsin ajatuksille ja on nyt epäilevinään syyllisexi jopa kapitalismia. Tarkemmin lukien se pohtii vain miten kapitalismista saisi ihmiskasvoisempaa. Paskat sehän sen ongelma just on.

ellauri074.html on line 102:       Kuinmyös urheilusuorituxiin tarvittavat toistot, miljoonia toistoja samoista liikkeistä, sitvielä mielikuvaharjoituxia samasta, mitä helvettiä. Mä ymmärrän vielä jotenkuten liikunnan, tosin siitäkin lähinnä hyötyliikunnan, mutta urheilu jonkun enkan tai mestaruuden eteen on totaalisen totalitäärisen persauxista. Kuinmyös jotku zen ym harjoituxet, jooga tai golf. Enste keskitytään ihan vitusti ja perfektoidaan lyöntiä, size menee aivan huizin nevadaan ja eiku kiukkuisena katkomaan kalliita mailoja. Ei tosiaankaan ole mun skene. Emmä jaxa niitä edes kazoa. Käsittämätöntä miten jotkut innostuu samoista peleistä ja uusista samannäköisistä pelaajista uudestaan ja uudestaan. Samat kuulutuxet, samat jännäyxet.

ellauri074.html on line 305:       Synkistä teksteistä huolimatta Cioran oli yksityiselämässään seurallinen ja iloinen; Cioran onkin sanonut kirjoittaneensa itsemurhan puolesta mutta puhuneensa sitä vastaan, sillä itsemurhasta kirjoittaminen kuuluu ideoiden maailmaan, kun taas siitä puhuttaessa on vastassa oikea ihminen. Ideat saavat kuitenkin aina alkunsa kärsimyksestä, joka on useimmiten salattua. Niinpä vain optimistit kykenevät itsemurhaan. Cioranin mielestä elämä on joka tapauksessa kuolemaa vahvempi siinä mielessä, että epävarmuus on olennainen osa sitä. Elämä, suuri tuntematon, ei perustu mihinkään ymmärrettävissä olevaan eikä siinä ole järjen häivääkään, kuolema taas on varma ja selkeä – vain elämän mysteeri tekee elämästä elämisen arvoisen.

ellauri074.html on line 658: Olikohan se sittenkään sen arvosta, saattoi Swift vanhemmiten miettiä. Oisko vaan pitänyt preferoida pehmyempää piispantuolia ammeen sijasta. Eikä puhua niin pehmoisia että Anne pelästyy. Fanaatikko ja profania tulevat molemmat latinan pyhäkkö-sanasta, kuten Wallu huomauttaa. Yhtä joutavia kaikki kolme. 

ellauri074.html on line 676:   Knasulta (s. 1968) ilmestyy uusi kirja Aamutähti jossa se lupailee olevan useampiakin henkilöitä kuin se ize, jopa joku nainen. Mutta kirjoittaminen naisen näkökulmasta olikin niin vaikeaa, eze luovutti ja antaa nyt sen naisen ajatella sen omia miesajatuxia. Nythän ollaan jo niin tasa-arvoisia, ettei siitä tule suurta virhettä. Knasulla on 5 omaa lasta ja 7 yhteensä. Sen ongelmat on ne entiset oikeistonarsistikirjailijan suuret arvoituxet: pitääx mun oikeasti kuolla, eihän se ole mahdollista, miten maailman sitten käy? Miten kävisi jos kuolemaa ei oliskaan? Emmä ole uskovainen, mutta silti ajattelen koko ajan jumalaa ja jeesusta. Jos jeesus oiskin perkele, jumalan tuhlaajapoika ikäänkuin? (Niinkuin mäkin, siitä aiheestahan mä ne mun 6 Mein Kampf-teosta jo kyhäilin.) Mä tykkään tälläsistä vähän ambivalenteista ajatuxista.xxx

ellauri077.html on line 54: Onko Christoffer Bartlett¹ oikeassa että tää ei olekaan postmoderni romaani vaan merkkaa paluuta Dickensläisiin suuriin kertomuxiin? Tokkopa. Kyllä Wallu on aika keekoileva, ei tää mikään David Copperfield ole, vaan ihan vaan David Sikiö. Ei se mitenkään tee parastansa että lukija ymmärtäisi mitä se on ajamassa takaa. Aika postmodernia puun takaa tirkistelyä tääkin on, vaikka vähemmän kuin 2 muuta puurtamaani tiiliskiveä, Pynchon ja sen suomalainen coveri. Se on sentään kiva että Risto mätkii leffatuotantoa kunnon petkeleellä, navan alle napsuttelee suurella sukunuijalla kuin vaka vanha Wäinämöinen pani piika pikkaraista.  

ellauri077.html on line 82: Wallace oli vanhempi vanhempiensa 2 lapsesta. Sen sisko Amy Wallace-Havens on 2v sitä nuorempi. Wallu mielipuuhia oli Amyn kiusaaminen, ja se tiesi miten tehdä Amyn hysteerisexi. Paljon myöhemmin Amy mainizi rakastavasti että Wallu oli "hyväntahtoinen sadisti, jos sellainen voi olla". 

ellauri077.html on line 198:   Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience. 

ellauri077.html on line 249:   Clara on liian paha pala purtavaxi tässä joten riittäköön tää maininta. Tämän paasauxen aiheen kannalta on "jännintä" miten ennustettavaa on pedofiilisaarnaajien toiminta. Ne toimi kaikki ihan prikulleen samalla tavalla joka vedolla kuin junan vessa. Ja sitvielä jotkut jaxaa jauhaa että apina on joku peliteorian pelaaja joka voi ihan vapaasti valita minkä strategian haluaa. Mutta siinähän se nixi juuri on! Peliteoria just selittää mixi se aina valizee samalla ennustettavalla tavalla: se koittaa valita sitä mitä se kulloinkin haluaa. Ja sitä se ei voi valita mitä se kulloinkin haluaa. Tuskin se tietää sitä edes jälkeenpäin. Tästä Wallu vähän vekuttaakin Läpässä (Barret s. 377). 

ellauri077.html on line 285:

Missä ja miten heräät? ellauri077.html on line 482: Meillä oli kotona paljon tota "lärvimistä", eli kohtien 1)-3) sovellusta. Kohta 4) on joutava, ei se ole mitenkään eri asia kuin 1)-3), ja kohta 5) sitä tavanomaista pappisälää, vitun hyppyjä. Ei tässä mitään hyppimistä tarvita, senkun lakkaa lärvimästä. Suurin osa ihmisistä ei ole tollasia lärvijöitä muutenkaan. Hypystä tulee vaan selkään kyttyrä. ellauri077.html on line 655: Markkinatalouden eli kapitalismin hirvittävyyden voi päätellä siitäkin miten monta psykopaattia on maailman rikkaimpien ja mahtavimpien joukossa. Ne on (oli) sen näköisiäkin, esim. Elon Musk, Donald Trump, Steve Jobs. Maailman paskin Nalle. Haju Pisilä. Hjallis Hjarkimo. Jopa Cheek. Kaikilla naamalla sama vittumainen ilme. Ja käyttäyty(i)vät sen mukaisesti. ellauri078.html on line 263: Viikinkikansojen yhteistuotanto Silta jahtaa mastermind rikollista anglosaxisesti. Hämmästyttävää miten pitkälle Tanska ja Ruozi on päässeet jenkkien apinoinnissa. Eikä ihme niiden yhteiskunnat on jo melkein samanlaisia epätasa-arvoisia valkoinen kermaperse/märkäselkä mamu pyramiideja. Poliisiautot ja ambulanssit ulvoo kaduilla, siirannäköiset rynnäkköpoliisit räimii märkäselkiä jotka lajittelee sekaisessa kaupassa syötäväxi kelpaamattomia vihannexia. ellauri078.html on line 272: Vizikästä seurata miten laiha aspergeri naishenkilö pane kerta kerralta jauhot suuhun mukaleppoisalle metkuilevalle tanskalaiselle setämiehelle. Pelkästään puhumalla totta ja puolueetonta sine ira et studio siinä missä toinen valehtelee koko ajan feikkitunteilee ja vetää kotiinpäin. ellauri079.html on line 63: Sarja alkaa Jed Klampetilla, köyhtynyt ja leskeytynyt mäkitupalainen joka asuu öljyrikkaan suon laidalla tyttärineen ja anoppeineen, löytää öljyä ampuessaan kaniinia. OK Öljy-Yhtiön vakooja tajuaa miten iso öljykenttä on, ja yhtiö maxaa sille (Jedille, ylläri) omaisuuden oikeudesta porata sen mailla. Patriarkka Jedin serkku Helmi Bodine tökkii sitä muuttamaan Kaliforniaan kuultuaan että sen vaatimaton tontti voisi tuottaa $25 miljuunaa (sama kuin $211 miljuunaa vuonna 2019), ja painostaa sitä ottamaan poikansa Jethron mukaan. Perhe muuttaa kartanoon varakkaille Beverlyn mäkiseudulle Kaliforniaan, Jedin pankkiirin, Milburn Drysdalen ja sen vaimon Margaretin naapuriin. Margaretilla on nolla kärsivällisyys mäkitupalaisiin nähden. ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b) ellauri079.html on line 324: Tässä ei nyt kerkiä kertoa pitkästi miten Plaatto asiasta selviää, riittäköön lyhyt summary. Ensin se kazoo miten oik.mukaisuus toimii valtiossa, ja sitten vasta sielussa. Juttu on se ikivanha rebublikaaninen tarina ihmisruumiin osista ja erittäin tärkeästä mahalaukusta. Eli syntyy työnjakoa, ja porukka jakautuu luonnostaan farmareihin ja käsityöläisiin, mutta sit tarvitaan myös näitä mahalaukkuja, suolia ja perseitä, ja niiden turvaxi armeija ja johtoon filosofikuningas. Tää on taloudellsta, väittää Plaatto, muuta perustelua ei anneta. Eliskä toi sääntö ‘yxi henkilö - yxi jopi’ (R. 370a–c; 423d). Ei vitussa, sanoo uusliberaali, paljon parempi tää järjestys missä huipulla on vähän ihmisiä ei mitään jopia, ja pohjalla vitusti ihmisiä jokaisella kolme neljä jopia. ellauri080.html on line 34: Sixi, oi Polykles, tutkittuani apinan luontoa kauan (olen elänyt 99 vuotta, ollut tekemisissä monien ja monenlaisten luonteiden kanssa ja vertaillut niitä erittäin huolellisesti), ajattelin että minun on kirjoitettava sekä hyvistä että huonoista apinoista, miten izekukin käyttäytyy elämässä. Uskon näet, oi Polykles, että pojistamme tulee parempia apinoita, jos heille jätetään muistelmia, joiden esimerkin mukaan he voivat valita yhdessäolon ja seurustelun parempiluontoisten apinoiden kanssa, jotta eivät olisi heitä huonompia. ellauri080.html on line 56: Jaarittelu on puhumista sopimattomaan aikaan, pitkään ja harkizematta, lörpöttelijä se joka istuu tuntemattomien vierelle ja alkaa puhua osoittaen vaimonsa veroista kaunopuheisuutta, kertoo ensin mitä unta näki edellisenä yönä ja käy sitten laji lajilta läpi nauttimansa päivällisen; sanoo vauhtiin päästyään, että meidän aikamme apinat ovat aivan turmeltuneita entisajan apinoihin verraten, että vehnää myydään torilla kalliilla hinnalla, että kaupungissa on paljon ulkomaalaisia, että meri on Dionysos-juhlan jälkeen purjehduskelpoinen, että maa antaisi paremman sadon jos jumala soisi enemmän sadetta, hän aikoo viljellä ensi vuonna sitä ja sitä, miten hankalaa elämä on, että Damippos pystytti suurimman soihdun juhlamenoissa, kuinka monta pylvästä on musiikkitalossa, ja "Satuin voimaan pahoin eilen",ja "Mikä päivä tänään onkaan?", mysteerit pidetään syyskuussa, Apaturia lokakuussa, maaseutu-Dionysos joulukuussa; jos annat miehen jatkaa, hän ei lopeta lainkaan. ellauri080.html on line 110: Jännää täs on miten nää luonnehdinnat aaltoilee poliittisten virtausten mukana. Tämmöset sapluunat oli muotia äärioikeistolaisella 50-luvulla, pois muodista vasemmistolaisilla 60-70-luvuilla, ja trendas taas 80/90-luvulla. Apinoiden lokerointi syntyperällä on oikeistomeemejä, se on sitä oma vika pikku sika ajattelua. Tää pitäs miettiä uudestaan ottaen paremmin huomioon, mitkä kombinaatiot on hyviä ja pahoja mihinkin ja kenenkin mielestä. Täs on vielä ihan liikaa horoskoopin makua. Liikaa pelkkää tendentiöösiä sanahelinää. Niin sanoo muutkin luonneanalyysin kriitikot. Parempi lukea vaan Teofrastosta. ellauri080.html on line 550: Outoa miten ylisiistit hygieniafriikit samalla rakastaa paskaa ja kusta ja muita eritteitä. Wallu oli aivan ilmeisesti jäänyt johkin 2-vuotiaan tasolle, anaaliseen vaiheeseen. Pottakoulutus oli jäänyt kesken. Sillä oli varmaan lattioilla sanomalehtiä ja makkarissa kissanhiekkalaatikko. James Joyce oli toinen samanlainen koprofiili. ellauri080.html on line 841: Eli kysymys on sitten miten realistinen on toi talousliberaali näkemys vapaasta valinnasta jos pikku apinat ei olekaan vapaita edes valizemaan vetääkö ne mömmöä vai ei. Ei se oo. Se on suuren luokan vedätys. Kuten Ari sanoi se on vapaa joka voi tehdä sen mitä se haluaa. Ihan sama päättikö se sen ize vaiko ei. Ei siis "mitä ikinä". Siinä Dostojevski ja muut uusliberaalit ääliöt astuu yxinkertaisesti paskaan. ellauri080.html on line 852: Vaikuttaa aika turhanpäiväiseltä puuhalta, pohtia miten kaikki on päin persettä. Tietenkin se on. Mutta mikäs siinä jos ei ole parempaakaan tekemistä, ei oo nälkä hätä eikä paneta. Kai tää menee lähinnä EAT! in piikkiin. ellauri080.html on line 877: Aasi osoittaa merkkejä riemusta ja euforiasta myös. Sama mitä sille tekee tai miten pahasti, aasi kazoo aina asioiden valoisampaa puolta ja on olevinaan ihan kuin ei mitään. Joko niin tai sitten se on vaan huonomuistinen eläin. Euforian tunne lisää sen hyperaktiivisuutta. Koska se on aina onnellinen ja hyperaktiivinen, on vaikea saada sen... ellauri080.html on line 905: Marlin on pellekala läpimeren seikkailulla pelastaaxeen poikansa, Nemon, joka on siepattu. Läpi filmiin, Marlin osoittaa selvästi alhaisen avoimuuden piirteitä kokemuxelle. Hänen on vaikeaa astua ulos mukavuusalueeltansa ja hän löytää lohtua tutusta ja totutusta. Tässä lyhyessä pätkässä (puuttuu) Marlin näyttää miten vahvsti hän haluaa pysyää rutiinissa. Hän toistuvasti kysyy pojaltaan Nemolta eikö se haluaisi odottaa vuoden ennen kouluun menoa ja olla kotona sen kaa. Myös, matkalla kouluun, Marlin koko ajan osoittaa kiinnostuxen puutetta maailmaan joka ulottuu sen tutun ympäristön ulkopuolelle ja pelkoa tuntemattomaan. ellauri080.html on line 957: Timon and Pumba edustavat tiivistelmää tyynestä, rentoutuneesta ja izeensäluottavasta elämäntyylistä. 2 yhteisöhylkiötä savannilla, Timon nelisormimangusti ja Pumba pahkasika alkavat partnereixi ja kävelevät elämän läpi niin stressittömästi kuin mahdollista. Kun he saavat uuden ystävän Simbasta, ne opettavat sille kaiken tietämänsä miten välttää stressiä, angstia ja epävarmuutta, kuten nähdään tästä klipistä (puuttuu). Niiden korkea tunteellisen vakauden taso ja kyky kestää stressiä tekee niistä ihanteellisia kumppaneita Simballe sen noustessa valtaan Ylpeyskiven ylize. ellauri080.html on line 966: Kun käyt läpi aikaisempia postauxiamme luonteesta ja arvoista, eritoten Isoista 5 luonteenpiirteestä jotka luonnehtivat 10 Disney hahmoa yllä, on selvää että on suhde luonneulottuvuuxien ja työsuorituxen välillä. Vaikea asia tässä ymärryxessä on vetäjien löytää keino käynnistää tunneälynsä niin että tiimi voi menestyä ja toimia korkealla tasolla, vaikka sen jäsenillä on hyvin erilaisia luonteita. Menestynyt tiiminvetäjä pystyy sisällyttämään tietonsa jokaisen jäsenen ulottuvuuxista analysoidaxeen mixi ja miten eräät eettiset päätöxet on tehtävä. (Eli kuka potkastaan pihalle ja ketä palkitaan.) ellauri080.html on line 968: Mitä ovat etikat ja miten sisällytetän niiden tärkeys kaikkeen organisaation päätöxentekoon? ellauri080.html on line 970: Me määrittelemme etikat six että tehdään se oikea asia kun kukaan muu ei ole kazomassa; oppisana joka on avain johtajuuteen ja organisaation menestyxeen. Jotta ymmärtäisi täysin miten tehdä eettinen päätös just jossain tilanteessa, täytyy täysin ymmärtää mitä on olla eettinen, kuin myös kolme tapaa kehystää päätöxiä eettisesti. Ensimmäisete päätöskriteerit mmitä me yhteiskuntana käytetään mittaamaan ollaanko tehty "oikea" (lainausmerkeissä) päätös on eettinen mittatikku jonka nimi on utilitarismi. Tämä oppisana sisältää ajatuxen tehdä päätöxiä vain niiden tulosten perusteella ("tarkoitus pyhittää keinot"), ja tuottaa isointa hyvää isoimmalle numerolle (tai oikeammin isoimmat numerot isoimmalle hyvälle). Voittoa tuottava firma voi oikeuttaa monet tekonsa tuottamalla voittoa osakkeenomistajille ja pitämällä yrityxen edun etunenässä. Kuitenkin, tämä tekniikka työntää syrjään monet muut yxilöt jotka työskentelevät sellaisessa yhtiössä. Osakevoittojen luominen voi saada yrityxen tekemään kyseenalaisia tekoja kuten heittämään apinoita joukoittain kilometritehtaalle. ellauri080.html on line 972: Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v ellauri080.html on line 989: Yxi izetesti jota Aladdin voi soveltaa tähän tilanteeseen päättääxeen onko hän tekemässä "oikean" (lainausmerkeissä) päätöxen, on testi joka tunnetaan nimellä "kategorinen imperatiivi" (eli "jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, ei kukaan pääsis kulkemaan", tai "jos yhdellä on karvahatun lipat ylhäällä, niin on kaikilla"). Toisin sanoen, jos limpun varastamisesseta tulisi yleismaailmallinen laki, miten tämä vaikuttaisi suureen yleisöön ja paikalliseen talouteen? Kokeilemalla kategorista imperatiivia tilanteeseen Aladdin voisi päätellä että jos jokainen varastaisi leipää marketista, ei jäisi leipää maxaville asiakkaille, ja kaaos seuraisi. Sixi olisi epäeettistä hänen jatkaa varastelua. ellauri080.html on line 991: 2 muuta hyvin yxinkertaista silti tehokasta izetestiä jotka voimme soveltaa Aladdinin tilanteeseen ovat Kultainen ja Platinasääntö.¹ Kultaisen säännön tapauxessa käsittele toisia niinkuin haluaisit tulla käsitellyxi, Aladdin täytyy miettiä miten hän reagoisi jos joku varastaisi hänen henkilökohtaisen iteminsä (minkä, kun sillä ei kerta ole niitä, edes limppua? Sen ainoa henkkoht itemi on kiinni niin lujassa ettei se lähde varkaan mukaan, tai tulee Tarzanhuuto). Hänen pitää myös ajatella leipäkauppiaan tunteita kun sen varastoa verotetaan ilman rahallista korvausta. (Se on varmaan tosi surullinen.) Käyttämällä Platinasääntöä, Aladdin voi paremmin ymmmärtää määrän ponnistusta ja rahaa joka menee jokaisen sellaisen limpun tekemiseen, sekä kuinka jokainen varastettu leipäpala haittaa myyjän perhettä isossa skaalassa. (Eli jos kaikki varastaisivat siltä leipiä, se lakkaisi olemasta rikas kauppias, ja sen pitäisi varastaa limppuja. Kaaos seuraisi.) Sixi, Aladdinin järkeily “Täyty syödä elääxeen, täytyy varastaa syödäxeen, täytyy olla rikas leipäkauppias varastaaxen oikeen paljon” on ize asiassa epäeettinen, kerta ei ole vain lainvastaista varastaa, vaan se aiheuttaa haittaa ympäröiville osapuolille. (Tyypillistä että jenkkien sääntökirjassa omaisuusrikoxet on ykköspahoja. Vaan niitähän on suurin osa 10 käskystäkin. Moraali koskee reviirejä. EAT! EAT!) ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään. ellauri080.html on line 1084: Tekee mahdottomaxi että johtajakäytös vaikuttaa mitenkään seuraajatuloxiin ellauri082.html on line 361: Alan Perlisin typeryyxiin kuului tää: A year spent in artificial intelligence is enough to make one believe in God. Pikemminkin päinvastoin: siitä näkee miten alkeellinen mekanismi äly on. ellauri082.html on line 496: Randy Lenz kaivoi Bill Jamesin paxuun tsygankirjaan kokaiinikätkön. Vizi miten näitä piisaa näitä mömmömiehiä, toikin tanskalainen poliisi n:ro 2 Bron/Broenissa vetää tabuja kuin jotain karkkia. Mut uskonto on parasta huumetta, kuten tietää peltipönkkö jameshousu ize: ellauri082.html on line 514: Huvittavaa että James todistelee hämäräjuttuja kuvilla jotka esittää hermoverkkoja. Se voi olla vähän nolo nähdessään pilvenlongalta miten lähellä se oli ja silti väärässä. Close but no cigar. ellauri082.html on line 620: Ymmärrätkö kirjoittamaasi? Aloittaja-nauraja on paripiipullista polttanut liikaa, on raukka mennyt sekasi. Ja se, miten sekaisin ihmisen uskonnonvastaisuus voi jonkun saada, taitaa näkyä jo aloituksessa... Aloituksen tekijällä ei ole elämää. ellauri082.html on line 720: Tää naisvihateema jatkuu s. 583. Jännää miten samanlaista se on Wallulla kuin suomalaisilla 2000-luvun setämiehillä, esim Hotakaisella. Ollaan olevinaan hirmu empaattisia ja herkkätunteisia, kokataan ja hierotaan partnerien selkää, mutta sen hierottavan selän takana kiristellään hampaita ja halvexitaan naisia ja izeä, kun ei olla riittävästi machoja. ellauri083.html on line 59: Musta muuten näyttää että Wallu tekee samaa kuin mä: se upottaa tähän muka juonelliseen tiiliskiveen täsmällisiä muistumia omasta elämästä. Jotka ei välttämättä liity juoneen mitenkään. ellauri083.html on line 264: Jos arkkipiispa ei ole penaalin terävin kynä se on ongelma, oli metropoliitta sanonut. Arkkipiispa Leo näyttää kyllä sanomattoman tyhmältä. Maatiaisrotuiselta naudalta. Se ei käsitä miten maailma on näin muuttunut. Piispatrioa ei enää kunnioiteta. Ne istuu kuin syylliset varixet patriarkan pakeilla kumisuojaimet partapehkolla. ellauri083.html on line 301: Tervetuloa Miesluolaan, missä teoria ja käytäntö kohtaavat! Olen 90-luvulla syntynyt perus sälli, joka tykkää katella ja tehdä videoita YouTubessa. Mua on aina kiehtonut se, miten kädentöitä tehdään ja nyt yritän tehdä niitä itse ilman sen kummempaa kokemusta. ellauri083.html on line 362: Meditation with Tektite improves the powers of telepathy. In general, wearing Tektite promotes psychic sensitivity, expands the energy field, opens and cleanses the lower chakras, and facilitates shamanistic journeys. Jännä miten asiatieto ja huuhaa tulevat näin ihan sulassa sovussa. Mikäpä siinä jos ei ole päättelykonetta. Silloin p ja ei-p voivat elää rauhanomaista rinnakkaineloa. ellauri083.html on line 536: Juolahti mieleen tutkia, miten riemullista toi mirth on Jaakko-kuninkaan kirjassa: ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän. ellauri083.html on line 659: Kun hartaimmat toiveet ja hurjimmat unelmat käyvät toteen, ilo syttyy kuin itsestään, ja sydän on pakahtua. Mutta entä kun kaikki näyttää menevän pieleen? Onko ilolle enää tilaa? Kay Warren kertoo, miten hän on oppinut iloitsemaan ahdingossakin. Ilo on syvempää kuin riemu, kestävämpää kuin innostus ja tyydyttävämpää kuin mielihyvä. Ilo on kenen tahansa valittavissa. Valitse siis ilo – koska riemu ei riitä. ellauri088.html on line 43: Tulokas on yxi hyvin harvoista leffoista jotka maalaa todella realistisen kuvan miten ekat tapaamiset epäinhimillisen sivilisaation kanssa vaikuttaisivat meidän kulttuuriin. Se ei ole kaunista kazottavaa. "Olisi valtava eksistentiaalinen kriisi kaikille uskonnollisille apinoille ajatella ettei me olla maailman keskipiste," pohti Denis Villeneuve. Kun alkaa näyttää että näillä matuilla on paha mielessä, apinakööri vastaa ennustettavasti terrorismilla, ryöstelyllä, sotauhkauxilla, ja lopulta jokainen valtio päättää pitää huolen vaan izestään. Tätä kelpaa verrata vaikka koronapandemiaan, missä jokainen kehittää oman rokotteensa tai varastaa sen toisilta, elleivät ne ole poliittisesti liian epäilyttäviä. ellauri088.html on line 53: (Tästä ois Marvel Comixin Andrew maxanut vaikka mitä - sen unelmat pysähtyneestä auringosta olis toteutuneet. Tai hetkinen, jos ei aika liiku, miten pääsee sitten liha liikkumaan? Pornostillikuvat ei vedä vertoja eläville kuville. Ehkä se voisi plärätä ruutuja nopeasti niinkuin koulukirjan reunaan piirrettyä tikku-ukkoa (tai no tikku-ukkoa ja -akkaa). Ei hizi, eihän pläräämisestäkään tule mitään ellei filmi etene. Taitaa olla pattitilanne.) ellauri088.html on line 67: Tää on suuri läpimurto (aargh hemmetti miten tolloa), ja pian HUMAN ja HEPTAPOD iloisesti kirjoittavat tällä lailla. Vittu mixei ne heptapodit kelanneet rainaa vähän eteenpäin nähdäxeen että noiden ääliöiden kanssa pitää kommunikoida kuvilla? Nää skifihommat vuotaa loogisesti kuin seula, ei niitä jaxa kazella. Analystitiimi alkaa ratkoa ristisanaa (ilmeisesti soveltaen geometriaa, jossa naiset on tunnetusti huonoja miehiin verrattuna, lyön etoa että analysteistä oli valtaosa miehiä), ja pian on käännösappi valmiina, Google Translate-alustalla varmaankin. Tää vaikuttaa vähän epäilyttävältä ehkä, mutta täähän on vaan skifiä, joten antaa mennä vaan. Tää ei katkaise mun uskontahtoa, koska lingvistinä mä en ole kirjoitussysteemien tuntija. Sitäpaizi kaikkihan viestivät jo emojeilla muutenkin, ne on hyviä, varsinkin alle 8 sekunnin giffit jotka ei ylitä kultakalan keskittymiskykyä. ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat. ellauri088.html on line 286: tarvetta, sillä välillä ruumiini oli niin jännittynyt, että hermoni tuntuivat korkeajännitekaapeleilta. Mutta evankeliumit eivät olleetkaan mitään satuja, vaan ne tapahtuivat oikeissa paikoissa, ihmisillă oli oikeita ammatteja, henkilöt olivat oikeasti eläneet. Ja kaikkein voimakkaimmin niistä nousi esiin julmuus. Kun olin saanut yhden luetuksi, aloitin toisen, ja tarina vaikutti vielä kauheammalta. Kyllä, se oli tyrmistyttävä kertomus. Luin ja hermostuin. Me kaikki olimme Herran palveluksessa, Herran, joka tarkkaili meitā koko ajan nähdäkseen, mitä valizimme, hyvää vai pahaa. Miten jarjetöntā, miten sellaisen orjan osan saattoi hyväksyä? Inhosin ajatusta, että Isä oli taivaissa ja lapset täällä alhaalla mudassa ja veressä. Mikä isä Jumala muka oli, mikä perhe hänen luoman olennot: minua pelotti ja samalla raivostutti. Inhosin Isää, joka oli tehnyt meidät niin heikoiksi, ainaiselle kärsimykselle alttiiksi, helposti tärveltyviksi. Inhosin sitä, että hän vain katseli, kun me sätkynuket yritimme selviytyä nälästä, janosta, sairauksista, kauhuista, julmuuksista, ylimielisyydestä ja vaikka oikeamielisistäkin tunteista, jotka epäuskon aina vaaniessa kätkivät alleen petollisuuden. Inhosin sitä, että hänellä oli neitsytäidistä syntynyt poika, jonka hän altisti pahemmalle kärsimykselle kuin luomakuntansa kurjimmat olennot. Inhosin sitä, että vaikka pojalla oli kyky tehdä ihmeitä, hän käytti valtaansa joutavuuksiin, joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, muttei mihinkään mikä oikeasti parantaisi ihmisen osaa. Inhosin sitä, että pojalla oli taipumus kohdella huonosti äitiään, mutta hän ei uskaltanut käydä isäänsä vastaan. ellauri088.html on line 633: Omalaatuinen ja hyvänluontoinen sanaleivos salaneuvos ja miljunääri Tobler (Robert Walserin Konttoristin pomo oli Herr Tobler auch. Kirjailijat kexi nimen toisistaan riippumatta natustaessaan Tobleronea.) haluaa tutkia ihmisluontoa. Hän osallistuu nimellä Eduard Schulze oman firmansa, maailmankuulujen Putsblank-tehtaiden kilpakirjoituxeen ja voittaa toisen palkinnon: 10-päiväisen oleskelun Bruckbeurenin Grandhotellissa Alpeilla. Sinne matkustaa Tobler kokeazeen, miten ihmiset reagoivat köyhään surkimuxeen. Seuralaisexeen se ottaa pitkäaikaisen palvelijansa Johannin, joka esittää hotellimajoituxen aikana rikasta laivanvarastajaa. ellauri089.html on line 187: Kotiin päästyä Magellanin pilvestä Weepeen isä järkkää Kipille tiskin alta pääsyn ei vähempään kuin M.I.T:hen (mahtava korruptioteko siltä ja Kipille suurin mahdollinen kunnia :), lupaa sille valtakunnan lisäxi pissisprinsessan ja neuvoo sille miten äkäpussi kesytetään jahka sille kasvaa tissit. ellauri089.html on line 191: On se kumma miten just nää samat mätämäisyydet toistuu miehekkäästä mieskirjailijasta toiseen. On jotenkin pakko. Sellasta Timo Airaxisen essentialismia. Kaikissa Heinleinin henkilöissä on pieni Bob sisällä. Wormfacet mukaanlukien. ellauri089.html on line 475: § 35. Summary of chapter. Tulihan se sieltä. Tää on tää iänikuinen talousliberaali silmäänkuseskelu. Että me sielukkaat apinaolennot ollaan jotain luonnon yläpuolella kun me osataan näitä pelejä. Ilkka Niiniluoto 70-luvulla ivaili Ahmavaaran korkkiruuvia, että tosiasioista voitas muka päättää miten asioiden oisi paras olla. Senhän hydran pään katkaisi jo Hume sillä giljotiinilla. Ja eihän maailma ole satunnainen eikä deterministinen, eihän? Kai me ollaan muumipelin pelaajia jotka voi vaikka arvaamalla valkata jonkun parhaan reitin, jonka varrella on 2 näkinkenkiä ja muumitalon avain? ellauri089.html on line 638: Ideaali on sana josta tulee sana idealismi, ja se ize tulee Plaatton sanasta idea, joka oli Plaatton oma idea (paizi plagiaatti uskovaisilta). Poinzina sillä oli että aivokummituxet ovat todellisempaa kuin "ulko"maailma joka niitä aapan päässä aiheuttaa: käännä maailma pään ympärillä nurinkurin kuin villasukka niin näät, että maailma on mun mielteeni, mä on mä ja muut on meidän krannista. Älyttömin ajatus joka on koskaan narsistiseen mieleen juolahtanut, ja juolahtaa uudestaan ja uudestaan koko ajan. Kirjailijoista yli puolet on niin narsistisia että ne peukuttaa tätä ajatusta (enhän mä mitenkään voi kuolla, tai ainaskin mun meemit on kuolemattomat, lait ennen mua syntyneet jälkeheni jää, sanoi Plaatto ja oli oikeassa, valitettavasti.) Filosfofeissa on näitä oman napanöyhdän pyörittäjiä prosentuaalisesti vielä enemmän kuin muissa kynäntyöntäjissä, vaikka lukumääräisesti ehkä ei. Filosofi on kuin uskovainen pieru exyxissä. ellauri090.html on line 137: Joo hizi, heti ekassa kappaleessa sanotaan että R. oli ollut professori, ja oli nyt kapitalisti. Tää oli kylmän rauhallisesti puzattu pois tiivistelmästä! Hemmetin jenkkilurjuxet! Ne on puzanneet kirjasta sen koko sanoman! Jäi vaan tollasia Kauniit ja Rohkeat-tyyppisiä juonipaljastuxia. Kirjassa kerrotaan miten viattomasta professorista ison perinnön kautta rappeutui kapitalisti, ja se tuli sitten muutenkin hulluxi. Koirakin kuoli. Toi "fictional Humanitist philosophy" ei ole muuta kuin talousliberalismia. ellauri092.html on line 56: Ja kyllähän se vähän kiinnostaa miten tästä eteenpäin, future work. Nykyään kirjoittavat usein mamumaisesti future works. ellauri092.html on line 489: Äs, ei tää voi mitenkään olla sama Ilmo vaan joku nuorempi. Virheilmo tämä on. ellauri093.html on line 158: Pariskunnalla ei ollut lapsia. Vanhemmiten hän kärsi kroonisista vatsavaivoista ja angina pectoris -sydänoireista. Nee koki myös eri seurakuntien hengellistä vastustusta, koska hän opetti, että eri suuntaukset ovat pahasta, koska ne hajottavat Kristuksen ruumista eli seurakuntaa kokonaisuutena. ellauri093.html on line 382: Tytöt jatkoi matkaa jumalan asianaisina Kööpenhaminan tivoliin kazomaan miten toinen puoli elää. Heikki Kestilä ei pysynyt aaltopituudella, nuori ylioppilas ei ehkä ymmärtänyt tyttöjen vaikuttimia, tai ymmärsi ne liian hyvin. No se ei ollut saanutkaan sitä rommia. Keinuja ja karuselleja ja aisti-ihmisiä huumaavaa rämisevää musiikkia. Turhuuden markkinat, sellaiset kuin siinä Thackerayn filmatisoinnissa, jossa rämisevästä musiikista vastasi Jimi Hendrix (ks. mottoa). Tyttöjen teki mieli mennä varieteeseen, mutta pelastuivat valkolakin ansiosta. Sitä ei sovi häpäistä, vaikka omat päät voisikin. Jumalakin varmaan jakaa tulijoille valkolakkeja taivaan portilla. Hilja sai jälkeenpäin tarkat tiedot merimiesten arkipäivästä pastori Valtarilta. Lähettipä hän vielä purjelaivan rommipullossa, numeroiden siihen jokaisen eri osasen. Kotimatka oli muuten mukava, paizi ei voinut yhtään laulaa vaikka laulatti niin pirusti. ellauri093.html on line 471: Hilja ei ole veizilaatikon terävimpiä veiziä, joten se ei nää tässä mitään ongelmaa. Nielsenin luennot olivat kyllä pilkan kohteena, mutta nuorelle totuudenezijälle niistä avautui vapauttavia näköaloja. Hänelle valkeni toisaalta inhimillisen tutkimuxen avaruus ja tärkeys, mutta toisaalta riittämättömyys, kun iäisyysarvot ovat kysymyxessä. Uskon yxinkertainen tie kirkastui aivan uudella tavalla, ei tiedon vastakohtana, vaan sen välttämättömänä täydentäjänä. Kantin lait ovat yhtä epäämättömiä sielun sisäkentillä kuin Newtonin painovoimalaki ulkopeleissä. Mutta eri tavalla. Ai miten niin? Pruit pruit, läiskis läiskis (peruuttaa nopeasti taka-alalle). Kuten Peeveli sanoi: "Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä kuulostaa hyvältä, sitä miettikää." Hizi koittais edes päättää mitä niistä erityisesti. ellauri093.html on line 486: Karin morsian joutui odottamaan monta vuotta Karin tunaroidessa, mutta jaxoi tehdä sen rakoilematta pahasti. Ehkä ne käytti varmoja päiviä. Tai sit keskeytettyä yhdyntää, se on mullekin kyllä vanha tuttu. Tuli mieleen että varmaan Ilmari ja Hiljakin joutui johkin apukeinoon turvautumaan, kun Ilmarin mukana tullut pesue oli jo ylimittainen. Jos ne käytti selibaattia, ei ihmetytä että Hiljalla on levottomia juttuja. "Olin sopinut yhtymisestä Kööpenhaminassa mieheni kanssa. Meillä oli pari päivää vapaata aikaa. Mietin miten ne parhaiten käyttäisin, ja rukoilin Jumalan johdatusta." ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet. ellauri093.html on line 857: Toinen luterilainen kattojärjestö, Kansainvälinen luterilainen neuvosto, puolestaan tunnustuspohjassaan sitoutuu ehdottomasti Raamattuun inspiroituna ja erehtymättömänä Jumalan sanana sekä Tunnustuskirjoihin sen oikeana ja luotettavana selityksenä, nostamatta Augsburgin tunnustusta tai muutakaan yksittäistä kirjaa mitenkään erityisasemaan. ellauri093.html on line 898: Aika paljon taas yhteisrukoilua lähtökiireissä. Siitä Hilja on aina tykännyt. Dolmenit rukoilivat lisää siunausta Hiljan kynälle. Sinä kesänä Hilja kirjoitti "Kadotetun kirjeen". Pitäisikö vilkaista miten hyvin toimi Dickin esirukous? ellauri094.html on line 168: Tässä vaiheessa haluaisinkin sanoa myös niille monille kansalaisille, jotka kuuntelevat tätä keskustelua ja myös seuraavat äänestystä: koti, uskonto ja isänmaa ja niin edelleen — onko se edelleen voimassa, vai onko se koti, uskonto ja perinteinen savupalvi, minkä voimassaolosta jatkossakin ollaan huolissaan, että kansalaiset seuraisivat, kuka mitenkin äänestää? ellauri095.html on line 593: Kirkossa oli pääskynen. Mietin miten saan sen ulos. Jos olen oviaukossa keskellä, se ei uskalla tulla, jos kävelen kirkon alttarille päin, se voi lentää sivuikkunoihin. Ainoa täysin rationaalinen tapa oli ryömiä kirkon lattiaa myöden kohti alttaria. Tei sen, ja pääsky lensi ovesta ulos. Ajattelin leikkisästi, että kiitos herra! keinot on monet sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki! ellauri096.html on line 452: Usein tyttö rakastuu hevosen valokuvaan kirjan kannessa tai harrastelehdessä ennenkuin on edes tavannut hevosta elävänä. Eikä juhlallisuuden vaikutelmalta voi koskaan kokonaan välttyä, vaikka tahallaan rimpuilisi sită vastaan ja kuvaisihevosen esimerkiksi sellaisena groteskina piereskelijänä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa tallin töihin tottuneelle, miten näiden otusten ilmavaivat usein tärisyttävät karsinan seiniä ja sakeuttavat ilman kuin sinappikaasu. Inhorealismi johdattaa aivan yhtä pahasti harhaan kuin ponikirjojen söpöily. Ennemmin haluaisin päästä käsiksi tylsyyteen, vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jokin näiden eläinten typerryttävässä monotonisessa lauhkeudessa osoittaa kohti sitä totuutta, jonka haluaisin kirjoittamalla pyydystää, vaikka hyvin tajuan tehtävän toivottomuuden. Tartunpa mihin ilmiöön tai aiheeseen hyvänsä, esitän aina ansaitsemattoman huomionosoituksen. Maailma pitäisi vain jättää omaan arvoonsa, ja niin useimmat tekevätkin. Tämä valhekasvain jäytää vain kirjoittajia. ellauri096.html on line 517: Romaanin kehyksen muodostava näytelmäosio on puuduttavaa luettavaa eikä ainakaan vielä näytä asettuvan juuri mitenkään osaksi laajempaa kontekstia. Teos tuntuu hämmentävän irralliselta edellisiin osiin nähden. ellauri096.html on line 617: Hinta- ja palkkajäykkyys= Se ei tarkoita gigoloita, vaikka niin voisi luulla, vaan Hintajäykkyys tarkoittaa, että hinnat eivät tahdo muuttua kysynnän ja tarjonnan muuttumista vastaavasti. Hintajäykkyyttä on yleensä vain lyhyellä aikavälillä, useimmiten vain alas- tai ylöspäin, ei molempiin. ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta. ellauri096.html on line 815: Varmaan noi muutkin "sotilaat" on sit jotain pseudonyymejä, mut ei mitenkään jaxa kaivella. Ainaskin Loimaan mies oli väärässä ettei intermezzolla ole mitään tekemistä lopun kirjan kaa: noita Hilda-sarjakuvan tyyppisiä vuorenkokoisia vuorenpeikkoja sivuttiin jo sivulla 15 Anun lapsuusmuistelona, ja onhan niitä Frozen kakkosessakin. Ikivanha meemi. ellauri096.html on line 853: Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964. Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena. Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa. ellauri096.html on line 917: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä." ellauri097.html on line 217: Paizi tätä pakottavaa laskostuxen tunnetta pääkopassa, ja silmien sumeutta, mikä lienee tässä vanhenemisessa ärsyttävintä? Kyllä se varmaan on se miten nuoremmista näyttää tulevan yhä tyhmempiä. Onko niiden tosiaan pakko oppia kaikki kantapään kautta? Kai sit on. ellauri097.html on line 524: Henkilöihin liittyvät havainnot pyrinnöt ja asenteet ei ole klisheisiä marvel comix mielessä. Pikemminkin Ferrante näyttää miten hienovireisetkin ajatuxet ovat jo miljoonaan kertaan koettuja, ja silti aina uusille nuorille ihmisille ihmeellisiä ja ennen kokemattomia. Ne on kaikkien kantapään kautta koettava. ellauri097.html on line 576: Ei ole enää hitaaseen, vilpittömään (miten niin vilpittömään? Miten niin äänikirjojen kuunteleminen tai pöntön tuijotus on vilpillisempää?) lukemiseen perustuvaa kulttuuria, joka aidosti tukisi teollisesti tuotettua kirjaobjektia ja antaisi sille arvon ja aseman, ottaisi sen vastaan ja vakavasti. ellauri097.html on line 583: Meillä ei sitä ole – ja julkaista meidän alun perin pitikin! Julkaiseminen on ilmaista ja siksi jaloa. Vaik kyllä niistä palkkioistakin on iloa. Edgar Allan Poe kitkutteli niillä mitenkuten koko elämänsä läpitte. ellauri097.html on line 606: Oli kyllä suullisen perinteen aika, kauan, kauan sitten. Mut kysymys on ennen kaikkea siitä miten tehdään pätäkkää ja kenelle. Tai oikeasti ei vaan se, vaan myös se et miten musta tulee kuolematon kun mun meemit leviää paremmin kuin mun geenit. ellauri097.html on line 702: Helskatti miten jenkit on taulapäitä näiden "student cram" sivustojen kaa. Ei ne kyllä ansaize edes Frostin luokan runonsuoltajaa. Kai niiden ongelma on että ne ei ole kultyrnyje kuten ryssät. Ne on kaikista maista sinne kerääntyneitä rahanahneimpia ja ahdasmielisimpiä hölmöjä. Get Unstuck with Essays and Flashcards Access. Hinta vain ysi ysiysi kun Väiski Purjeella. ellauri097.html on line 792: Yet knowing how way leads on to way, Vaik tietäen miten polku johtaa toiselle, ellauri098.html on line 206: 10. IMPERIUMIN VASTAISKU: Sankari mietti miten hoitaa tilanne. Esim taikaesine, damselin pelastaminen distressistä, ym. Tää hetki tekee herosta heron, sovittaa sen päälle sankarin poolopuseron. Esim Jahve miettii: tossahan on toi poika aivan joutavana, hmm mitäpä jos uhrattaisiin se. Jeesus: Mitä iskä mietit? Jahve: kuule mulle tuli tämmönen ajatus... ellauri098.html on line 621: Asiaan vaikuttaa vielä mikä disniprinsessa mieluiten olisit, tukan väri, suosikkisometin, mieliliikenneväline ja lemppari teeveeshow. Aika paljon testikysymyxet koskee sosiaalista käytöstä. Epäselväxi jää miten se seuraa esim Jungin luonteenpiirteistä. Mistä esim rohkeus röyhkeys vs. arkuus pelkuruus seuraa noissa luonnejutuissa? Tai ahkeruus vs laiskuus? Tuleeko ne intro/extron sivutuotteena? Entä hyvyys/pahuus? ellauri098.html on line 635: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori sisältää neljä eri ulottuvuutta, joilla testattavien preferenssejä mitataan. Indikaattorin kysymysten perusteella selvitetään, kumpaa preferenssiä (I–E, S–N, T–F ja J–P) testattava luontevammin jokaisessa neljässä ulottuvuudessa käyttää. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin teoria koostuu 16 erilaisesta persoonallisuustyypistä, ja indikaattorin tuloksena saadaan vastausten perusteella sopivin näistä persoonallisuustyypeistä, sen perusteella miten kysymyksiin annetut vastaukset sijoittavat testattavan neljällä eri ulottuvuudella. ellauri100.html on line 175: Miten nuoria partalaps köh.. karvalaps siis karvatyttösiä tai no posl. käy myös... teillä on tarjolla. Onko mitään rajaa iän suhteen siis miten se ikä on varmistettu? ellauri100.html on line 232: Seuraava ploki on vaikuttava esimerkki siitä, miten vähän variaatiota apinoissa oikeasti esiintyy, ja miten täydellisesti niiden pään sisältö määräytyy niiden pään ulkopuolelta. Virginian poikien 5-portainen asteikko moraalisia asenteita selittää mainiosti tän häiskän mielenmaiseman. Se pyörii selvästi asteikon oikeassa laidassa ulvoen surullisesti kuin Surku Yniäinen kohti kadehdittavia susipohattoja. No on se sentään koiraeläin izekin vaikka matalajalkainen. Ei mikään neekeri. ellauri100.html on line 1320: Sen mallissa oli 3 vaihetta eli faasia. Eka vaihe on toiminnan semiotiikka, jossa vuorostaan on kolme ossaa, eli mitä sadun hahmot puuhaavat (ne nimittäin hakee kamoja kuin muumipelissä - tää on suoraan tota EAT! tematiikkaa), kertomusskeema (missä järjestyxessä ne puuhat kerrotaan, eli suunnitelma, toteutus ja palkintojen jako), ja lähinnä pintaa kertomuxen aliohjelmien kielioppi, jossa määritellään miten hahmot saa ja menettää pelimerkkejä. ellauri100.html on line 1324: Viimeinen vaihe tutkii miten passiot (eliskä siis pelaajien preferenssit?!) modifioi subjektien toimintaa ja käsityxiä (sémiotique de passions) ja miten niiden tieto ja uskomuxet vaikuttaa niiden suorituxiin. Tällä tavoin selitettynä ei Greimiemin akan pojan puuhastelut vaikutakaan niin pönttöpäisiltä, koska ne alkaa kuulostaa ihan mun omilta ajatuxilta... Paizi et ei mun miälestä kertomuxet ole tässä pääasia, vaan ne pelit. Niitä pelejä on kiinnostavampiakin kuin kertomuxet, jotka on yleensä aika monologisia kuvauxia niistä. Juonen kaivaminen esille kertomuxista on yleensä aika riskialtista, koska mahollisia pelin rekonstruktioita on niin monta. Tästä mulla on monia tärkeitä kirjoitelmia, vaikka julkaisemattomia. ellauri100.html on line 1366: Barthesin vastaus oli koittaa selvittää mikä tekee kirjoista uniikkeja ja originelleja. Kirjassa Le degré zéro de l´écriture (1953), se väittää että konventiot vaivaa sekä kieltä että tyyliä, eikä ne ole sixi luovia. Sen sijaan "kirjoitus", se miten kirjailija vääntelee tyylikonventioita) on se ainut uniikki ja luova akti. Mut heti kun toi uusi vääntely tulee tunnetuxi, se muuttuu klisheexi. Sixipä (kuten huomautti Jussi Jurkka selvänäkevästi radiossa) taiteessa tarvitaan koko ajan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, muuten ei ole koko taidetta. ellauri101.html on line 381: Sairasvyö kommentoi heinäkuussa 2011 Suomi-areenassa suomalaista elämäntyyliä. Sairasvyön mukaan suomalaiset olivat sodassa oppineet sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta, ja tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majavoita, jotka uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Sairasvyön mukaan ihmisiä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen olla suurempia. Bisnes synnyttää hyvinvointia, ja bisnes on myös moraalisesti valveutuneempaa kuin yksityisen ihmisen toiminta. Hallitusohjelmassa ei Sairasvyön mukaan ole mitään viitteitä siitä, että työnantajat saisivat tarjota vapaasti töitä työntekijöille ja työmarkkinat sekaantuvat liikaa asioihin. ellauri101.html on line 435: Nyt kun luen pikku Naimin 20 vuoden takasta No Logoa huomaan miten katveessa olen selvinnyt kaikesta tosta mainosbrändipaskasta 90-luvun lopusta tänne 20-luvun alkuun saakka vaan sillä että oon pysytellyt 5 metrin päässä viihteestä. ellauri101.html on line 464: Nike ei myy tossuja vaan ylläpitää urheilun taikaa. Se antaa meille voimia syntyä joka päivä uudelleen. Niin siis tässä oli just se oivallus: ei tavaranmyynti ole kuin uskontoa, vaan päinvastoin uskonto on äärimmilleen kehitettyä tuoteasettelua. Sen brändi on jo saapunut loogiseen päätepisteeseen. Erillistä tavaraa ei enää tarvita, kun brändi izessään on riittävän houkutteleva. Armon lunastusta ilman litteintäkään pakettia. Det är alldeles OK att ångra sig. Valitettavasti Ivar Kampradille lähettämäni jaxuhali myöhästyi. DEATHin luiseva pitkä käsi yltää äveriäisiinkin. No ehkä ne herätetään pakkasesta henkiin jahka tiedemiehet kexii miten. Se on ihan huulilla. Herra hän haisee jo. ellauri101.html on line 489: Laita YB026, Nuteh Jonez soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä. Ratkaise tehtävä ja näe miten pärjäsit muihin verrattuna. Toimii suoraan nettiselaimessasi! Mitähän paskaa tääkin on. Ellei olis rasisti jo ennestään niin tosta viisusta voisi tulla entistä enemmän spesiesistisexi. No ratkasemaan vaan kehittävää tehtävää Urban dictionaryn avulla. Tää on jälleen kerran sama ilmiö kuin keskiajan varkaiden ja kulkureiden Rotwelsch (kz alla). ellauri102.html on line 386: Tai sit me voidaan ottaa lisää mamuja. Niille kyllä kelpaa oljet sekä ruumenet. Niihän ruozalaiset teki, ja kazo miten hyvin niillä menee nytte koronassakin. Kaikki raflat ja kaupat saa olla auki, ja kalliit mamuvanhuxet saatiin ihan onnen kantamoisena pois kuleximasta ja tukkimasta sairaaloita. Ruozi ei enää muistuta pohjoismaita, se on pikku-Amerikka nyttemmin. Land of the free. Du gamla du fria. ellauri102.html on line 557: 21-vuotias Carly Stasko on yhden naisen vaihtoehtoisia kuvia tuottava lenkkitossutehdas - hänen taskunsa ja selkämyksensä ovat tupaten taynna antitarroja, kopioita hänen uusimmasta vaihtoehtolehdestä ja käsin kirjoitettuja lentolehtisiä kaupunkien joutomaiden kayttöönoton (vihersissitoiminnan) hyveistä. Stasko ajaa asiaansa hyvin aktivisesti. Kun hän ei opiskele semiotiikkaa Toronton yliopistossa, kylvä auringonkukan siemeniä hylätyille tonteille tai tee omaa mediaansa, hän pitää kursseja paikallisissa vaihtoehtokouluissa ja opettaa 14-vuotiaita tekemään antimainontaa. Stasko kiinnostui markkinoinnista huomatessaan, miten paljon nykyiset, lähinnä median ja mainonnan välittämät naiskauneuden määritelmät voimaannuttivat hänen ja hänen ikätovereidensa epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteita. Mun ikäluokkani ellauri102.html on line 558: vanhemmat feministit reagoivat vaatimalla sensuuria ja uudelleenkoulutusta, mutta Staskoon tarttul 1990-luvun puolivälin omajulkaisuinto. Hän alkoi jo teini-iässä julkaista valokopioitua Uncool-lehteä, jossa oli kollaaseja naistenlehtien pikatesteistä, tamponien antimainoksia ja kulttuurinhäirintää koskevia julistuksia. Yhdessä numerossa oli kokosivun mainos filosofi Klaus Barbiesta. Staskon Barbie mietti: "Kumpi oli ensin, kauneus vai myytti. Ja jos kynsi kylmenee, kun olen unessa, onko se silti kuolema?" Stasko sanoo, etta oman median tekeminen, mainostajan tyylin omaksuminen ja mainostarjonnan pöyhiminen alkoivat heikentää mainosten vaikutusta häneen. Tajusin, ettei ollut pakko käyttää siteitä eikä tamponeja, jättää vaan alushousut pois. Niin meidän esiäitimmekin tekivät. Omien ajatusteni aamiaisella syön samoja hiutaleita, joita mediakin käyttää. Se vei medialta mädän maun, koska näin, miten ellauri105.html on line 51: Melvis Pressula piti alaikäisistä tytöistä. Michael Jackson piti alaikäisistä pojista. Mikä ihme siinä on että yhteen pahaan liittyy aina toisia? No kai sekin on johdettavissa memetiikan perusyhtälöstä, vaikken nyt ihan vielä näe miten. Narsistit lie enimmäxeen pahoja, mutta ne ei juuri perusta tiimeistä, joten ne eivät usein pääse ihan pahan kasan huipulle. Pitää olla muutenkin psykopaatti että pärjää siinä. ellauri105.html on line 226: punersi ja huokui, räpytteli ripsiään kuin silmät olisivat sulamalsillaan. Katri näki, eikä unohtanut, miten Ranssi ja Lahja seisolvat. Miten Ranssi kävi valkoiseksi, ja miten kirkastetulta han sitten năytti, ja Lahjakin; miten Ranssin kädet olivat sivulla kuin halaamaan valmiina, ja miten surullisesti hän katsoi äitiään joka ellauri105.html on line 462: Pohjimmiltaan samasta asiasta on huoli kaikilla: miten tuoda sillan yli vain hyödyllisiä idiootteja ja päästä eroon laahuxesta ja kuolleesta painosta. Korona hjälpte lite, men inte på långtnär nog. Kolla tex Pisa-resultatena, för helvete. ellauri106.html on line 120: Phillu-Rothin nimikirjoituxessa on vanhemmiten äxä lopussa, kun sen kynä palaa vetämään tee-viivan tee-kirjaimen päälle. Miehen muotokuva-kirjassa se kertoo kuinka sen kenkäkauppias Al Bundy-tyylinen isä höyhentää sitä izetehostavasta nimikirjoituxesta ja ongenkoukun kanssa tunaroinnista. No ei sen isä ollut oikeasti kenkäkauppias vaan vakuutusmyyjä. Phillu-Roth ei varmaan paljon perustanut isäpapasta, tai sitten liikaakin. Äiti ainakin oli rakas. Iskä antoi sille narsismioppitunteja ja sen omistava äiskä ryömi öykkäröivän isän hännän alla. Sekin kävi misogyniakoulutuxesta. Nathanin ja sen perheen välit näyttää olleen ällöttävät, vuoronperään kylmää vittuilua ja ylitunteilua. ellauri106.html on line 132: Tässä pöyristyttää eniten miten Phillu-Rothilla ei ollut minkään valtakunnan izetuntemusta, sen mielestä se oli koko ajan synnitön (joitain ihan pikkuvirheitä lukuunottamatta) ja muut vaan ilkeitä ja väärässä. Se on psykopaatin taudinkuva. ellauri106.html on line 209: Phillu tykkäsi sotapoliisikoulussa pistinharjoituxista, sai huutaa "KILL! KILL!" ja työntää kovaa pehmeään. "Sillä lailla tarrataan vinosilmää kitusista, sillä lailla kommaripaskoilta ruuvataan kulli irti!" Vähän myöhemmin sen sotahuuto olisi "FUCK! FUCK!", aseena taas kova teräskalu, kohteena vaimot ja tyttöystävät. Totta puhuen, Phillu oli poikasena hizin väpelö ja itkupilli. Itki puhelimeen Dragsvikistä Sharonille. Sharon oli Al "Zipper" Shatzkyn 17-vuotias tytär. Nathan oli kirahvi ja Sharon pantteri. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Nathan opettaa Sharonille sanan "kyrpä" käytön ja neuvoo miten sitä pitää imuttaa. Mutta välimerkkien käyttöä ei vittu Sharon opi, ei kirveelläkään. Phillu on jo graduoitunut Tom Wolfesta Henry Jamesiin ja sen yhtä vittumaiseen kirjaan The Ambassadors. Kirkkovene Sharonilla on kyllä soutukunnossa. ellauri107.html on line 282: Se ei ymmärtänyt naisista yhtään mitään paizi miten niitä parhaiten kiduttaa ja kiusata. Ei se niiltä eikä niille mitään muuta tahtonutkaan kuin pahaa. Kukaan sen naisista ei pystynyt tulemaan sen kanssa kun se oli niin ilkeä ja izekäs. Varmaan sen pipukin oli pikkuinen ja vetelä. ellauri107.html on line 302: Maureen ei laittanut mitenkään huonoa ruokaa, mutta se vaati sexiä. Pepulta se sai vain vanhussexiä joka oli kuin imeskelis digestiivikexiä. Susanilta Puo sai parempaa torttua kuin edes äidiltä. Mikä sitä viehättää noissa harmaasilmäisissä shixoissa? Onxe jotain kostoa? Onxne helpompia kusettaa kuin rebekat? ellauri107.html on line 370: Hyväxyä täydestä sydämestä elämisen järjetön merkityksellisyys sellaisena kuin se on. Hän soitti aamiaisen jälkeen juristilleen Nelson Primuxelle. Perheessä jossa on Markin kaltainen kaunainen poika. Hän tiesi miten olla isä. ellauri108.html on line 88: Rastat tuo mieleen helluntaiystävät, nekään ei halua järjestäytyä kirkkokunnaxi. Kummatkaan ei ottaneet uskoaxeen että niiden hengellinen johtaja on kuolevainen. Kaikkein huvittavinta rastoissa on miten ne kaiken ton prinssi Philip jumalaxi -cargokultin alla pössypäisinä on tismalleen samanlaisia vanhoillis-patriarkaalisia törkimyxiä kuin niiden vanhat orjaisännät. Siitä (jos ei muuten) huomaa miten kaikki toi kehyskertomus on vaan kuorrutusta lapsille ja lapsenmielisille. Ihan mikä eläinsatu kelpaa hyvänsä, kuhan saadaan nostetuxi omaa häntää ja säilytetään muuten status quo. ellauri109.html on line 301: Philin oman teorian mukaan se ei voinut käsittää miten kaunaisia ja raivoisia naiset voivat olla kun sen äisky sieti siltä mitä tahansa. Hizi kazoisi vaan peiliin kaunaisen ja raivopäisen mallia. ellauri109.html on line 493: »No kun teillä on niin erinomainen muisti, miksette te muista saman tien, etten edes nussinut häntä! Han otti minulta suihin autossa. Entä sitten? Entä sitten? Se oli kuulkaa yllätys meille kummallekin. Ja mitä se teille kuuluu? Tarkoitan todella! Me olimme ystäviä. Hänkään ei ollut mitenkään onnellisesti naimisissa. Jumala nähköön, ei ollut 'seksuaalista itsensä toteuttamista.' Se oli ystävyyttä! Se oli lohduttomuutta! se oli jalomielisyyttäl Se oli hellyyttä! Se oli epätoivoa! Me vain olimme salaa auton takaosassa kymnmenen nminuuttia kypsymättömiä nuoria ja muutuimne sitten jälleen jalosti aikuisiksi! Se oli suloista ja viatonta kuvitteluleikkiä! Hymyilkää, jos teitä haluttaa, jyliskää saarnastuolistanne, mutta se on silti oikeampi kuvaus kuin se mixi te sitä kuzutte. Emmekä antaneet sen mennä pitemmälle, vaikka se olisi hyvin voinut mennä; annoimme sen jäädä jonkinlaiseksi onnelliseksi pikku sattumaksi ja palasimme kuin kelpo sotilaat takaisin saakelin etulinjaan. Totisesti, Teidän Pyhyytenne, totisesti, Teidän Ylhäisyytenne, sekö teidän mielestänne onyhtä kuin 'itsensiå toteuttaminen seksuaalisesti muiden naisten kanssa avioliiton alusta asti'?» ellauri109.html on line 573: Joo siinäpä perinteinen teltantekijä. Se ei tarvi kiivasta ja kadetta jumalaa, se on ize se. Phillu ei voinut ymmärtää raamatun juutalaisia jotka asui teltoissa kun sen perhe asui vuokralla Newarkissa omakotitalon yläkerrassa. Alakerrassa asui nazeja. Raamatunaikaiset juutalaiset olis kyllä ymmärtäneet sitä, ja tienneet miten sen kanssa menetellä. Esinahkakasaan vaan. ellauri109.html on line 773: Koko Hubara on huomannut, miten vähän Suomessa tiedetään jemeninjuutalaisista. Koko juutalaisuuden nähdään tiivistyvän vain holokaustiin ja amerikanjuutalaisiin. ellauri110.html on line 95: Täst mie piän! Ei mitään tälläistä hempeilyä kuin mitenkä »pahaenteinen onni vilahti juuri siitä ohi ja katsahti kavalasti tyttöön» tai kuinka »tie eteni hänen hehkuvan katseensa alaisena niinkuin jokin matala ja mielistelevä olento»! ellauri110.html on line 203: Hannu on päässyt ryyppykierteen ansiosta naistenlehden boheemixi, vaikka Jouni Lompolokin (eli Helsingin Sanomien "Origo") tietää, miten Phil Roth-maisesti se aamupäivisin duunaa duunia kotona kalliissa rivitalossa Lauttasaaressa. Se on mukavaa. Julkisuus on aina hienoa, puolivillainenkin. ellauri110.html on line 221: Pitkän päivän ja illan ja yön mittaan Vetsikko ehtii miettiä elämäänsä moneen suuntaan, hän muistaa lapsuuttaan vaeltaessaan kaupungin katuja jotka niin hyvin tuntee, hän muistaa äidin, hän muistaa naiset; hän katsoo ravintolapöydän meluisaa seuraa ja näkee miten työtoverit ovat jo kaikessa uudessa mukana. ellauri110.html on line 223: Tämä romaani kertoo liikemaailmasta, yrityksistä jotka ostavat ja myyvät toisiaan, työpaikan ihmissuhteista. Se kertoo miehen elämästä, haaveista ja pettymyksistä, valheesta ja todesta ja siitä miten niiden rajaa on vaikea piirtää. (less) ellauri110.html on line 484: Hande väsäs kirjaa Pissiliisoja autofaktiona jostain ehkä toisennimisistä hoidoista ilokaasuhoidon raitisputkessa. Koitti saada kirjaan veijarimaista juonta muttei onnannut, ilokaasu ei tehonnut. Tuli pelkkää heijarointia. "Kaivan muistista esiin vanhaa, kaikenlaista sattunutta, puutaheinää jota voisi piilottaa fiktioon." No justiinsa joo! Sit vielä jotkut arvostelee biografista menetelmää. Autofaktiota se on kaikki fiktio vaikkei kirjoitajalla olis edes ajokorttia. Peilistä ei nää miten paljon kazoja on rakastunut izeensä. ellauri110.html on line 596: sen kautta vie Jumalan tie. miten taidamme parhaiten. jota kyntää ja lempiä saan. ellauri110.html on line 605: Niin suuri, suuri on maa. käy kulkukin helpommaks. miten käytin ma kanteleen. ellauri110.html on line 616: Niin pienet, pienet on piirit maan, Tai katsokaa, miten lainehet Se soutavi seljässä delfiinein, ellauri110.html on line 618: kupu jumalten, kuultava korkeuttaan, Tai kuunnelkaa, miten lintuset ja kanssa Vellamon impyein ellauri110.html on line 759: Kaikenlaifia itämaifia ja muita wieraita kieliä taifi hän ja puhui niin puhtaasti fakfaa, ikäänkuin hän olifi fynnyltään ollut fakfalainen. Kun häneltä kyfyttiin, kuinka hän oli oppinut niin monta kieltä, wastafi hän, että hän kohta, kun hän oli faapunut johonkin wieraafeen maahan, oli Jumalan fallimukfesta faattanut fekä ymmärtää että puhua fen maan kieltä, waikkei hän ikänä ollut ennen kuullut fanaakaan fiitä. Hän ei itfekään woinut ymmärtää, miten tämä tapahtui, waan piti fitä Jumalan falattuna ihmeenä josta hänen ainoastaan tuli kiittää ja ylistää Jumalaa. ellauri110.html on line 841: Hotlan seinään ruuvatun muistolaatan mukaan Eikka käänsi Rooman hotellista Divina Commedian. Todennäköisemmin pyyhkeitä tai Gideonin Raamatun. Onko Hande Casanova, naistenmies vaiko kirjailija? Kai vähän kaikkea. Mut aika vähän. Handen Roope Uusitalo-kirjassa on kexeliäs juoni: vanhahko eroa hankkiva kirjailija matkustaa Veneziaan ja tapaa nuoren naisen jota, tai jos pakko puxeeraa, jonka, se haluaisi naida. Mielestään komistuxet nuorena eivät siedä esiintyä vanhemmiten pelleinä. Vaan minkäs teet. Pelle mikä pelle. ellauri110.html on line 1030: Hande pelkää että vanhetessa izekeskeisyys vaan lisääntyy. Ei pelkoa jos se on jo tapissa niinkuin Handella. Eikä siitä että se alkais puhua rivoja, pikemminkin vanhemmiten se on ruvennut hurskastelemaan. Eikä se tarkista faktoja netistä, vaan vetää takataskusta vanhoja ennakkoluuloja, kz. veteen piirretty viiva. (Vähän siinä on kyllä liioittelua, kun jäbä elää helpolla 70v ja hyvällä onnella 100.) ellauri110.html on line 1148: Kuappinen kehuu Teslaa, on siinä eto menopeli. Löpökin on ilmasta. Elon Musk on moraalisesti kunnossa. Antista autoilija ei saa päättää miten ropottiauto vaaratilanteessa käyttäytyy. Höh, päättäähän se sen ilman ropottiakin. Muskiako sitten syytetään kun rysähtää? Se voittaa oikeusjutun kuiteskin kun se on biljardööri. Rotko olis Antin kohdalla kyllä käypä vaihtoehto. Sinne vaan rotkottavine kauluspaitoineen miettimään vielä kerran. ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita. ellauri112.html on line 52: Vad tull! Mikä mysteeri siinä muka on? Ei mikään, nää idealistikaverit on vaan niin narsisteja, että ne eivät pysty ymmärtämään miten kaikki muut porukat mahtuu asumaan niiden päässä, niin valtava kuin se onkin. Se on se niiden OMA "minäminä", josta ne on tässä huolestuneita. ellauri112.html on line 91: Hupasaa miten tässäkin voi nähdä GAL-TAN asteikon pukinsorkan vilahtavan. Sieluporukat on terviisiä koillisesta, hajamielisemmät tuulee lounaasta. ellauri112.html on line 104: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin. ellauri112.html on line 153: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät. ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin. ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa. ellauri112.html on line 182: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset. ellauri112.html on line 192: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * * ellauri115.html on line 31: Nuoren Jean-Jacquesin polvihousut ahistaa. Pian se jo pääsee melomaan. Annapa se pussikeppi tänne niin mä näytän miten me katoliset pyllistellään. ellauri115.html on line 162: JJ Rousseau kaiken todennäkösyyden mukaan olis covert tapaus, koska sen äiti kuoli vauvana ja iskä dumppasi sen pastor Müllerin "hoiviin". Mutta voihan joku olla kumpaakin tyyppiä aina sen mukaan miten hyvin sillä menee asiat. Se pullistuu kuin purje myötätuulessa ja kiristyy kun on vastahankaista. Ehkä sitä sit on kehuttu liikaa kun se menestyy ja lytätty liikaa kun se epäonnistuu. Tärkein piirre siinä on toi me first: maailmassa ei ole ketään muuta tärkeää kuin mä, te muut te olette vaan mun onnen välikappaleita tahi esteitä. Te olette kuin Picasson pölyhiukkasia, jotka voi pyyhkästä pois mun kukonsulista tehdyllä pölyhuiskalla tai imuroida mun mustan aukon imuriin. ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin. ellauri115.html on line 466: En tajua miten kukaan voi olla skeptikko rehelliesti ja periaatteessa. Joko sellaisia filosofeja ei ole tai ne on apinoista kurjimmat. Epäilys sen suhteen mitä meidän pitäis tietää on apinamielelle liian väkinäinen olotila; sitä ei voi kauan kestää; huolimatta izestään mieli päättää sitä tahi tätä, ja on mieluummin väärässä kuin uskomatta mitään. ellauri115.html on line 492: Mut hei, kuka mä oon? Mikä oikeus mulla on päättää mitään? Mikä ratkaisee mun kannanotot? Jos ne on väistämättömiä, jos ne johtuu mun saamista vaikutelmista, enxmä tuhlaa voimiani sellasissa tutkimuxissa; ne toteutuisi ilman mun puuttumista asiaan. Mun täytyy six ekana kääntää silmät kohti omaa napaa ja tutustua instrumenttiin jota aion käyttää, ja selvittää miten pitkälle se on luotettava. [Tää on nyt vähän toistoa toiselta idealistilta Cartesiuxelta, koittakaa jaxaa kuunnella...] ellauri115.html on line 494: Mä olen olemassa, ja mulla on aisteja joilla mä saan aistivaikutelmia. Tää näyttäää ekalta totuudelta ja mun on pakko hyväxyä se. Onxmulla mitään riippumatonta tietoa olemassaolostani, vai olenxmä selvillä siitä vain aistien välityxellä? Tää on mun eka vaikeus, enkä mä osaa sitä ratkasta. Sillä mä saan koko ajan vaikutelmia, joko suoraan tai muistin välityxellä, niinet miten mä voin tietää onko tää minätunne jotain näitten vaikutelmien ulkopulella vai voisko se olla olemassa niitä ilmankin? ellauri115.html on line 508: Meille kerrotaan että sensitiiivinen olento erottaa sensaatiot toisistaan niiden inherenttien eroavaisuuxien perusteella; tää vaatii selitystä. Kun sensaatiot on erejä, sensitiivine olento erottaa ne niiden eroista; kun ne on samanlaisia, se erottaa ne koska se tajuaa ne erillisinä. Muuten miten se voisi erottaa 2 samanlaista esinettä yhtäaikaa? Sen pitäisi välttämättä sotkea ne kaxi esinettä ja pitää niitä yhtenä, varsinkin systeemissä joka sanoo että tilasta ei ole aistimuxia. ellauri115.html on line 526: Jos miesten toiminnassa ei olisi mitään omaehtoisuutta, eikä missään maan päällä tapahtuvassa, olisi paljon vaikeampi kuvitella alkusyytä kaikkeen liikkeeseen. Omalta kohdaltani mä tunnen izeni läpeensä vakuuttuneexi että kalu on luonnostaan lepoasennossa, ja ettei sillä ole mitään toimintakykyä izessään, niin että kun mä nään sen liikahtavan mä heti oletan eze on joko elävä tai joku on vemputtanut sitä. Mun mieli kieltäytyy hyväxymästä mitenkään että epäorgaaninen aine vois liikahdella izestään, tai aiheuttaa mitään toimintaa. ellauri115.html on line 530: Jos mun pitää hyväxyä yleisiä lakeja joiden oleellista suhdetta aineeseen mä en voi havaita, miten paljon mä siitä saan lisävauhtia? Nää lait, jotka ei ole todellisia, kun ne eivät ole aineita, on tehty jostain muusta jota mä en tunnista. Kokeet ja havainnot on tutustuttaneet meidät liikelakeihin; nää lait ennustavat tuloxet näyttämättä syitä; ne on ihan sopimattomia selittämään maailman systeemin ja maailmankaikkeuden tikityxen. Cartesius teki taivaan ja maan arpanopalla; mutta millä se sai arpanopan pyörimään, ilman pyörimistä se ei saa keskipakovoimaa kiihtymään. Newton löysi painovoimalain; mutta painovoimalaki yxinään aika pian ajaisi universumin pysähdyxiin; sen piti lisätä joku ammusvoima selittääxeen taivaankappaleiden elliptiset radat; koitappa Iisakki näyttää mikä käsi työnsi planeetoille lisävauhtia? Hähä! [JJ on ignoramus. Ei ois kannattanut lähteä litomaan kelloseppäkoulusta.] ellauri115.html on line 534: Miten halu synnyttää fyysistä ja ruumiillista toimintaa? [Tästä mulla ois paljonkin omakohtasta kerrottavaa...] Mä en voi kertoa, mutta mä havaizen kun se toimii mussa niin; mä haluun tehdä jotain ja sitmä vaan teen sen; mä haluun liikuttaa mun ruumista horisontaalisesti, ja se liikkuu edestakaisin; mut jos joku eloton kappale lähtis levosta liikkeelle izexeen, niin sitä mä en kyllä tajua, se olis ennenkuulumatonta. Tahto tuntuu kun mä toimin, ei sellaisenaan. Mä tunnen miten tahto aiheuttaa vipinää, mutta että aine aiheuttaisi liikettä, se olis kuin seuraus ilman syytä, mitä ei voi ollenkaan käsittää. ellauri115.html on line 536: Yhtä vähän pystyn käsittämään miten tahto liikuttaa ruumista kuin mä tajuan miten aistimuxet vaikuttaa mun mieleen. Mä en edest tiedä mixi toinen näistä mysteereistä on näyttänyt vähemmän selittämättömältä kuin toinen. Mun omasta puolesta, olen mä aktiivinen tai passiivinen osapuoli, kahden aineen yhtymisen tapa näyttää musta ihan kreisiltä. [Jotain mystistä mutustelua seuraa, josta ei saa selvåå, jätin pois.] ellauri115.html on line 544: Mä tuomaroin maailmanjärjestystä, vaikken mä tiedä midiä sen tarkotuxesta, sillä tän järjestyxen tuomarointiin riittää että vertan sen osia toisiinsa, tutkin niiden yhteispeliä, niiden suhteita, ja niiden yhdyntää [se on kivintä]. En tiedä mixi avaruus on olemassa, mutta nään koko ajan miten se muuttuu; en koskaan missaa sitä läheistä yhteyttä millä sen osat auttelee toisiaan. Mä oonn kuin mies joka kazoo kellon sisään ekaa kertaa [ja mä tiedän mistä puhun]; se ei koskaan väsy ihastelemaan mekanismia, vaikkei se tiedä mitä varten se kello on eikä ole koskaan nähnyt viisareita. Mä en tedä mitä tällä tehdään, se sanoo, mutta mä nään että joka osa sopii yhteen muiden kanssa, mä ihailen kellosepän hienomekaniiikkaa, ja olen vitivarma että kaikki nää osat toimii yhteen tällä lailla jotain tarkoitusta varten jota mä vaan en voi havaita. ellauri115.html on line 546: Verrataas erikoisia tarkoitusperiä, keinoja, kaikenlaisia järjestysrelaatioita, ja sitten kuunnellaan tunteen pientä ääntä pään sisällä; mikä terve mieli voi hylätä sen todistusta, sairaista puhumattakaan? Ellei silmät ole muurautunet umpeen ennakkoluuloista, voiko ne olla näkemättä että universumin näkyvä järjestys ihan huutaa superälyä? Tarvii todella kovaa sofismia ennenkuin voi olla honaamatta olemassaolon harmoniaa ja ihmeellistä yhteispeliä kaikkien osien välillä jotka pitää käynnissä toisia? [Esim sodat kulkutaudit ja katastrofit, mikä hienostunut järjestelmä tarpeettoman laahuxen vähentämiseen?] Sano mitä sanot kombinaatioista ja todennäköisyyxistä; vaikka saatkin multa turvan tukkoon, ezaa mua myöntämään yhtään mitään. Mitä hyödyttää tukkia mun suu jos mä en myönnnä olevani väärässä? [No esmes ei tarvi kuunnella tällästä pälinää.] Ja miten sä voit ryöstää multa spontaanin tunteen joka musta huolimattakin aina väittää ezä olet väärässä? ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.] ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä. ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja. ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.] ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa? Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.] ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä. Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker! ellauri115.html on line 685: Miehet sanovat että Jumala ei ole velkaa naudoille. Mun mielestä se on velkaa niille kaiken mitä se lupasi niille kun se teki ne. Etköö sinää muiista mitää sinää lupaasit? Kun se antoi niille hyvän idixen ja pani ne haluumaan sitä, se lupasi että ne saa sen myös. [Häh?] Mitä lähemmin mä tutkin omaa napaani, sitä huolellisemmin mä mietin ja sitä selvemmin mä luen tämmöisiä sanoja: "ole oikeudenmukainen niin olet onnellinen". Mut eihän se niin mene nykymenolla, ilkeät menestyvät ja oikeamielisten [lue mä] sorto eikun jatkuu. Huomaa miten vihaisia me ollaan kun tää odotus ei toteudu. Omatunto kapisee ja napisee luojalleen; se nalkuttaa sille: "Sä petit mua!" ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes. ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut. ellauri115.html on line 707: Jos mä olen onnistunut erottamaan nää attribuutit joista mulla ei ole absoluuttisesti mitään ideaa, niin se on väistämättömien päättelyiden muodossa,, ja käyttämällä oikein päätäni; mutta mä tähdennän niitä ymmärtämättä mitään, joa loppujen lopuxi emmä väitä yhtään mitään. Turhaan mä sanon Jumala on sellanen tai tällänen, mä tunnen sen, mä koen sen, mutta siltikään mä en ymmärrä miten se voi olla sellanen. ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin. ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle. ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle. ellauri115.html on line 756: Jos vieläpä siinä matalassa asemassa mihin meidät on asetettu tässä elämässä meidän ekat impulssit on aina hyviä, jos meidän paheet on omatekoisia, mix me valitettaisiin että ne on meidän mestareita? Mix me syytettäisiin Luojaa pahoista jotka ollaan ize luotu, ja vihollisia jotka me ollaan ize aseistettu izeämme vastaan? Äh, jätetään mies pilaamattomaxi; se huomaa olevan aina helppoa olla hyvä ja se on aina onnellinen ilman katumuspilleriä. Syylliset, jotka sanoo että ne on ajettu rikollisuuteen, on valehtelijoita yhtä paljon kuin pahantekijät; miten ne voi jättää huomiotta että niiden valittama heikkous on niiden omaa työtä; että niiden aikaisimmatkin törkeydet oli niiden oman tahdon aikaansaannosta; että toivomalla kiusauxeen lankeemista ne lopulta antaa niille perixi tahtomattaankin ja tekee niistä vastustamattomia? Epäilemättä ne ei voi enää välttyä olemasta heikkoja ilkimyxiä, mutta niiden ei tarvinnut tulla heikoxi ja ilkeixi, izepä hyppäsivät siihen siniseen maalisammioon. Doh, miten helppoa olis pitäämopo käsissä ja passiohedelmät piilossa, tässäkin elämässä, jos silloin kun tavat ei vielä olleet muodostuneet, mieli laajentumisvaiheessa, olisimme voineet pitää kiinni sellaisista jutuista kuin meidän olis pitänyt, arvostaaxemme oikein sitä mitä ei tiedetä; jos me oikeesti haluttaisiin oppia, ei vaan six että loistettaisiin toisten silmissä, vaan että meistä tulis viisaita ja hyviä ihan luonnonmenetelmällä, et me oltaisiin onnellisia maxaessamme veroja. Tästä työhuoneesta tulee ikävystyttävä ja tuskaisa, koska me ei edes yritetä sitä ennenkuin me ollaan jo paheen ruostuttamia ja passiohedelmien orjia. Meidän tuomiot ja meidän arvon mittatikut määräytyy ennenkun meillä on tietoa hyvästä ja pahasta, ja sit me mitataan kaikkia asioita tällä väärällä mittatikulla, eikä arvosteta mitään sen oikeasta hinnasta. [Joo tää on taas tätä keskustaoikeistolaista "oman onnensa seppä" sepustusta. Kylnää sit on ennustettavia!] ellauri115.html on line 792: Molempia narsistityyppejä yhdistää tunteiden säätelyn vaikeus ja puutteellinen kyky empatiaan. He ovat kiintymystyyliltään vältteleviä ja turvattomia sekä kohtuutonta kritiikkiä jakelevia puolisoita äitejä ja isiä. Ne voivat helposti jopa potkaista lapset löytöeläinklinikalle. Voidaan sanoa että suurellinen narsisti vahingoittaa käytöxellään muita, haavoittuva narsisti myös ja ennen kaikkea izeään. JJ tuli vanhemmiten katumapäälle ja eziskeli turhaan kadonneita poikasiaan. ellauri115.html on line 1012: aiheesta miten narsistinen olet asteikolla 1-10 ellauri115.html on line 1149: "Kun aloin lukea narsismista, olin ällistynyt siitä miten samanlaiset sanat tuli narsistien suusta ympäri maailman." ellauri115.html on line 1153: Narsistit on niin samanlaisia kuin ne olisi kaikki leimattu samalla klisheellä, tai leivottu samalla piparkakkumuotilla. Mitä ne tekee, mitä ne sanoo, miten ne haukkuu uhrejaan, kaikki niiden nokkelimmatkin paskamaisuudet on aivan prikulleen yx yhteen samat. Ei narsistien sieluntappotapoja ole varmaan edes sataakaan. Ja sit vielä jotkut väittävät että näillä hemmoilla on tahdonvapaus, etne saavat valita elämästään just sellaisen kuin haluaa. Paskapuhetta. Ne on BASICilla ohjelmoituja mikrotietokoneita, samanlaisia kuin esim Bill Gates. Kuin torakoilta jotka kävelee ympyrää kun niiltä on revitty irti jalkoja. Varmaan joku narsisti on repinyt. Yli puolet taparikollisista on psykopaatteja, niitä ei voi parantaa. Ne pannaan vankilaan vaan pois kuleximasta baanalla, niinkuin Woku hyttysansan hyttyset. Siellä ne inisevät kunnes kuivahtavat. ellauri117.html on line 58: Eräällä spartalais-naisella oli viisi poikaa sodassa, ja hän odotti taistelu-uutisia. Helootti saapuu; vaimo kysyy vavisten, miten on käynyt. "Viisi poikaanne ovat kaatuneet taistelussa." — "Halpa orja, olenko kysynyt sinulta tätä!" — "Olemme voittaneet taistelun." — Äiti rientää temppeliin ja kiittää jumalia. Siinä oikea kansalainen. ellauri117.html on line 353: Äisky ja Pertin eka tyttöystävä, Jessie Chambers, kävi tiukkaa vapaapainia Pertistä. Molemmat naiset oli justiinaluonteita, ja halusivat "länkyttää Pertin hengiltä". Sexin "mysteereihin" sen vihki 23-vuotiaan apteekkarinrouva Alice Dax. Hiän kertoi, miten se näki Pertin runkkaamassa runon kimpussa. Hiän "antoi perää Pertille", auttaaxeen sitä löytämään riimejä. Pertti jätti Jessien löydettyään toisen ystävättären, sexuaalisesti puoleensavetävämmän Louie Burrowsin. Louie oli vetävästä kirkkoveneestä huolimatta liian "kirkollinen". Kaikki 3 jäivät läähättämään Lawrencen perään. 1912 Pertti lätkäänty Frieda Weeklyyn ja karkas viikkolehden kanssa jonnekin. Frieda oli aatelinen professorin rouva, joka jätti 3 lasta koska Pertti oli niin ihana. Frieda oli jättimäinen valkyyria, jonka kanssa Pertti sai otella monen monta erää. Lautasia särkyi monta tusinaa. Pertti oli aika toxinen: ellauri117.html on line 528: Ehdotan sellasta mallia, jossa piirteitetään ensin ulkonäköä, ja sitten otetaan kustakin piirrekombinaatiosta esimerkkikynäilijä, ja sijoitetaan muut sitten lähinnä vastaavaan lokeroon tässä lokerikossa. Lisätietoa albumissa 121. Muistettakoon myös kreikkalaisia sisäerityxen lajeja (pernainen, verinen, sapekas ja limainen), vaikka ne onkin enemmänkin luonnetyyppejä. Useimmiten luokituxissa on kolme vaihtoehtoa kuin pienellä Likert-asteikolla tai kellokäyrässä, outlierit voi sit mennä jommallekummalle laidalle. ellauri118.html on line 156: Mikä on harmaasexuaalinen ja miten tietää, kuvaako se sinua? Entä aavikkoanglikaaninen? ellauri118.html on line 265: Joka tapauksessa, jos tämä aihe kiinnostaa, olen kirjoittanut kotisivulleni aiheesta tiivistetysti viimeisimmässä kirjoituksessani Tiede harhassa - yhteiskunta perässä? Siinä on otettu oleellisimmat asiat esille naturalistisista syntyteorioista ja evoluutioteoriasta, ja miksi ne eivät voi pitää paikkaansa vaan ovat ristiriidassa todellisen tieteen kanssa. Lopuksi käsitellään hiukan sitä, miten evoluutioteoria vaikuttaa moraaliin yhteiskunnassa. Kotisivuni löytyy myös Googlen hausta nimelläni ja siellä uusimpana kirjoituksena on tämä kirjoitus. ellauri118.html on line 275: Kirjoituksen sisällys on alapuolella. On hämmästyttävää miten vähän evoluutionvastaisuus on kehittynyt Darwinin ajoista. Tismalleen samat argumentit kexittiin jo silloin eikä mikään ole muuttunut. Ehkä tämä onkin vahvin argumentti evoluutiota vastaan? Apina ei kehity, se pysyy aina yhtä hölmönä. Huomaa että Choderlos de Laclos kirjoitti 1782 avioliiton ulkopuolisista sexisuhteista, täysin tietämättömänä Darwinista. Eli kyllä tämä todistaa että Darwin oli oikeassa, juonena on ollut EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! maailman sivu. Lisääntykää tai täyttäkää edes emätin.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 408: Väitän, että monet uskottomuuskirjallisuudessa toistuvat teemat juontavat juurensa kokevien mielten kerronnallistamiseen ja tekstualisointiin liittyvistä ongelmista eli tajunnankuvauksen rakenteellisista ehdoista. Tämä väite edellyttää olemassa olevien narratologisten analyysivälineiden kriittistä muokkaamista. [Sen ymmärtäminen edellyttää kriittisesti lukijan pään muokkaamista. En ymmärtänyt siitä rihman kiertämää.] Tutkimuksen kuluessa havainnollistan, miten romaanitaiteen konventiot tuottavat ”kirjallisen mielen”, joka poikkeaa ratkaisevasti todellisista ihmismielistä, kuten Bill Clintonista ja Miss Levinskystä. [Helskutin kiemuraista textiä, ei siitä ota selvää vanha vihtahousukaan. No ehkä se selviää edempänä.]
ellauri118.html on line 913: »Oletko huomannut, miten Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on noin nöyrtynyt, minä en tuo onnettomuutta vielä hänen päivinään. Vasta hänen poikansa aikana minä saatan hänen sukunsa onnettomuuteen».
ellauri118.html on line 1074: Kaaren mukaan hänen nuoruudessaan ahdistelu oli arkista. Izekin on siihen tullut vanhemmiten syyllistyttyä. Vähättelyä ja kaksimielisiä vitsejä kuuli kaikkialla, erityisesti kirjailija- standupkiertueilla eri puolilla Suomea.
ellauri119.html on line 37: Tässä albumissa valaisen Wikipedian avulla käsitesikermää pyhä, jumala, rakkaus. Mitä yhteyxiä niillä on, ja miten ne liittyvät perustavampiin käsitteisiin reviiri, nokintajärjestys, lisääntyminen, tiimi. Yhteydet ovat tuttuja aiemmista paasauxista: pyhistely pitää yllä reviirejä, jumala valvoo nokintajärjestystä, rakkaus säätelee lisääntymistä ja toimii pesäpallotiimin feromonina. Ne on kuin pyhä kolminaisuus: jeesus taivas enkeli, härkä mörkö tiikeri.
ellauri119.html on line 233: Rehellisyys. Turvallisuuden tunne perustuu oletttamuxeen että se jota rakastamme on meille rehellinen. Kun huijaus horjuttaa turvallisuuden tunnetta, elämän perustuxet voivat järkkyä. Ilman totuutta ei voi olla rakkauttakaan. Pienikin vilppi, vaikka vain toisen tunteiden säästämisexi, voi johtaa epäluottamuxen sotkuiseeen verkkoon. Totuudenkin voi sanoa ystävällisesti: "Minusta sinun perseesi todella näyttä isolta tuossa mekossa - vaikka tämähän on vain minun mielipiteeni." Älä koita lohduttaa katteettomilla lupauxilla iankaikkisesta autuudesta, kerro vaan reilusti miten tässä käy.
ellauri119.html on line 782: Suomen pankkialan ykkösnimi Björn Wahlroos on tunnustanut, että venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand vaikuttaa isosti hänen ajatteluunsa. Olisi tärkeätä tietää, miten syvälle ja pitkälle Wahlroos on omaksunut aynrandilaisen maailmankuvan. Wahlroos kuitenkin kieltäytyi haastattelusta MOT: Nainen Wahlroosin takana -ohjelmaa varten. Oli 60-vuotissyntymäpäivä ja muita kiireitä.
ellauri119.html on line 806: Randin maailmankuva on mustavalkoinen ja hänen näkemyksensä kärjekkäitä. Suurin yllätys vierailulla Ayn Rand -instituuttiin oli se, miten vahvasti Randin virallisena perinnönjakajana toimiva instituutti jatkaa tällä kivikovalla linjalla. Instituutin tapaan myös Björn Wahlroos esittää kärjekkäitä näkemyksiä, kuten esimerkiksi: "1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna." (Markkinat ja demokratia)
ellauri119.html on line 808: Wahlroos saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Se saa myös vetää izensä vessanpöntöstä. Voi olla, että yhdysvaltalaisen teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja jättää osan huomiotta. Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta ei voi valita mitä haluaa.
ellauri119.html on line 810: Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii "kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle. EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.
ellauri131.html on line 47: Keskiluokkaisuus ja boomerius on yhä useamman nuoren tavoittamattomissa. Niiden tulevaisuutena on vaan toimia halvan paskan konsuumereina yhteiskunnan tuilla, jotta "talouden pyörät pysyvät pyörimässä" ja ennestään rikastuneet voisivat tulla niiden kustannuxella yhä rikkaammixi. No eihän tääkään tietystikään voi loputtomiin toimia, kohta rikkaat huomaa etne voi yhtä hyvin palvella vaan suoraan muita rikkaita ja jättää köyhät kokonaan pois laskuista, tai sitten köyhät lopultakin herää tajuumaan, miten pahasti on niitä kaiken aikaa vedetty ja vedetään nenästä näillä trendeillä. Vaan heräävätkö sittenkään, niinkauan kuin niillä ize kullakin on pienintäkään toivoa, etne voisi jollain konstilla ängetä sinne köyhyysrajan paremmalle puolelle, ja alkaa izekin kusettamaan izeänsä huonompia. Vaikkapa vain ESMR-kuiskijana tuubissa, tai muulla totaalisen joutavalla scheissella.
ellauri131.html on line 79: Tenkku kutsui inkerinsuomalaisia päiväkirjassaan suomalaisiksi. Hän kuvaili, miten taisteluissa ”suomalaiset” ovat osoittaneet saksalaisten rinnalla erityistä intoa ja rohkeutta.
ellauri131.html on line 155: Seuraavat otteet Saksan pohjoisarmeijan selustan sotapäiväkirjasta todistavat, miten armottomasti inkerinsuomalainen pataljoona taisteli partisaaneja tai heidän oletettuja auttajiaan vastaan.
ellauri131.html on line 256: Jussille tuli mieleen, että mikäli juodun ehtoollisviinin määrä voitaisiin jakaa pitemmälle aikavälille, miten kauan olisimme siis "synnittömiä", ottaen vielä huomioon tavanomaista vahvemman saksalaisen siunauksen. Tuo kysymys saattoi putkahtaa esiin muusta keskustelustamme, jossa käsiteltiin uskonnonhistorian erikoisuuksia ja hassunkurisia teoreettis-teologisia kysymyksiä joita tuon historian aikana oli pohdittu. Vastausta kysymykseen en muista, eikä sillä ollut tietenkään asiallista merkitystäkään.
ellauri131.html on line 384: Se miten suhtaudumme rahaan kertoo miten paljon arvostamme izeämme. Rahojen hyvä hoito on 1 izerakkauden muodoista.
ellauri131.html on line 401: Rhonda Byrne (/bɜːrn/ BURN; née Izon; born 1951, Melbourne, Australia) on australialainen kirjailija ja tv-tuottaja, joka tuli tunnetuksi elokuvasta The Secret ja samannimisestä kirjasta (suom. Salaisuus). Idean elokuvaan Byrne sai luettuaan erään vanhan kirjan (Wattlsiitä, miten maailmankaikkeudessa asiat tapahtuvat. Hän halusi ihmisten ympäri maailmaa saavan tietää, miten elämässä voi onnistua. Hän teki aiheesta ensin elokuvan ja sen pohjalta kirjan, jota on myyty 19 miljoonaa kappaletta. Elokuvan suosioon vaikutti oleellisesti sen näkyminen Oprah Winfreyn ohjelmassa vuonna 20. Byrne kirjoittaa Salaisuudelle jatkoteoksen aina kun edelliset pölökkiintyvät.
ellauri131.html on line 602: Suomessahan on nähty jo vuosien ajan, miten ihmisiä voi vetää höplästä.
ellauri132.html on line 180: Kynäily on paljon mutkikkaampaa kuin meediasta ymmärtää. Me tiedetään et näin on näreet. On vaan yhtä monta tapaa tumpeloida kuin tehdä kaikki oikein. Me tiedetään, että näinkin on näkyleipä. Siis, miten se pitäisi tehdä?
ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.
ellauri132.html on line 239: …sama miten viattomia ne on. Sulla voi olla yleiskäsitys mitkä konfliktit ja vastuxet sä heität hahmoille, mut apinoiden empatia rajoittaa sitä. Kuitenkin meistä parhaat tulee paskimmista taustoista, niinkuin vaikka Kardashianit. Se voi tuntua ilkeältä, mut "älä tee elämää liian helpoxi päähenkilölle", kuten William Goldman ehdottaa. Jos sä tahdot että me oikeasti rakastetaan sun hahmoa, sun pitää tehdä kuten Kurt Vonnegut sanoo:
ellauri132.html on line 241: Ole sadisti. Ihan sama miten viattomia sun johtohahmot on, paa niille tapahtumaan ihan kamalia juttuja - niin et lukija näkee mistä ainexesta ne on tehty.
ellauri132.html on line 254: …koska se on kuulemisen arvoista. Vaikka vaan 1 sanoi niin, kaikki kirjailijat antoi ymmärtää et me kirjoitetaan koska meillä on kerrottavana joku tarina. (No aika usein kirjailija on vaan rahan tarpeessa.) Me kynäillään koska jokun tarvii lukee se. Me kirjoitetaan koska me tykätään sitä ja halutaan et muutkin tykkäis siitä. Se ei voisi olla enempi totta. Älä murehdi maailmaa, elä murehdi niiden vasteita. Americassa meille on izestään selviö miten tärkeää puhuminen on. Me ei lakata puhumasta eikä unohdeta et meillä on äänioikeus–vaikka oltas kuinka paskoja–se on lahja. Kynäilijänä meidän ääni on meidän näppis, meillä on siinä kynäilyväline. Emma Coats kysyy:
ellauri132.html on line 266: …vaikka kuinka pippaisi. Kuten Coats sanoo, “susta tuntuu ezä hukkaat arvokasta stuffia, muze vapauttaa sut siitä.” Kynäilijöinä meidän luomuxet on meidän vauvoja. Jotain jota me "synnytettiin" nin sanoen, ja kasvatettiin sivuilla miten parhaiten osattiin. On vaikea mennä takasin ja leikata noi pätkät pois meidän työstä, meidän elämästä. Mutta, niin pitää käydä. Enemmistö kirjailijoista ehdotti että jatkat duunia millä hinnalla hyvänsä; sitten kun sä loppuviimexi saazen valmiixi hylättyäsi ajatuxen että se joskus tulee valmiixi” (John Steinbeck), mänet takasin ja leikkaat kaiken mitä et tarvi. Just niinkö meidän elamassamme, miten paljon me siitä tykätään tai halutaan, kun kova tulee kovaaa vastaan, kun sun tarvii tehdä päätöxiä kun asiat on päin persettä, sun vaan täytyy tehdä se. Kuten Joss Whedon kimitti: Leikkaa mitä rakastat.
ellauri132.html on line 415: Joskus se voi ottaa kipeää. Neitseet, en mitenkän haluu pelotella, mutta niin voi käydä. Sexi voi sattua sieltä riippuen märkyydestä ja asennosta. Tarinoissa kirjailijat kuvaa sexiä naaraille suuremmoisexi, paizi jos se on menettämässä neizyyttä tai raiskattavana (joissain tarinoissa), silloin sattuu vähän aluxi, tulee verta sieltä, mut size tuntuukin jo mukavalta. Ei aina, ei mulla ainaskaan. Mun armeijasiipalla on aina kiire työntämään se sisään liian aikasin. Ota siis piukat paikat huomioon sexissä.
ellauri132.html on line 677: James Kelmanin kirjan How Late It Was, How Late valinta v1994 Booker Prize voittajaxi nosti suuren älämölön. Rabbi Julia Neuberger, 1 tuomareista, julisti eze on "a disgrace" ja lähti ovet paukkuen, tuomiten kirjan myöhemmin eze on vaan "crap"; WHSmithin markkinointipäällikkö kuzui palkintoa "noloxi koko kirjakaupalle"; Waterstonen kirjakauppa Glasgowissa möi vaan 13 kopiota Kelmanin kirjasta seuraavalla viikolla, nekin huomaamattomasssa käärössä toisella lähettäjänimellä.
ellauri132.html on line 689: Toisin sanoin, sun yleisön pitäis voida seurata sun tarinaa ilman että niitä kiusaa ihmetys, mitä tapahtui ennen stooria, mitä lisää tapahtui sen loputtua, ja miten hahmot pääsivät alusta loppuun. Avaa sipsipussi, hörppää kokixesta, sit back and enjoy.
ellauri132.html on line 705: Mikä tahansa tilanne mitä sun sankari on naamakkain alussa tai keskellä sen pitäisi paheta. Jos ize stoori nuupahtaa, muista että stakejen pitää kasvaa lisääntyvästi korkeammaxi sun protagonistille. Heitä esteitä niiden tiele, vaikket edes tiedä miten ne siitä selviävät. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Ota mallia Kelju K Kojootista. Joskus hahmojen pakottaminen soppeen voi stimuloida sun ongelmanratkaisutaitoja. Esim Deus ex Machina on hyvä kepponen.
ellauri132.html on line 727: Vittu et tää voi olla avutonta. Käsinuken tarina by author Margaret @wood on esimerkki juonesta, ja siitä miten samaa juonta voi venyttää loputtomiin kuin mautonta purukumia tai limanuljaskan päällä nuljahtelevaa limakelmua.
ellauri132.html on line 751: Jos sulla on entinen novelli tai lyhyt stoori jota väsäät, pidä nää listat käsillä sitä varten että juutut kii. Joskus kuzumaton henkilö tai lisätty kertomus voi valasta tai raivata polun sun stooriin jota kelpaa seurata. Kohuttu tekijä Margaret @wood on kuluttanut vuosikymmeniä hiomalla viikatetta. Sen luovan kynäilyn MestariLuokalla Margie opettaa aspiroivia kynätyyppejä miten kehittää juonta, hahmoja ja asetuxia niiden omiin kirjallisiin teoxiin.
ellauri132.html on line 788: Loppupeleissä jokainen hahmo tarvii samoja juttuja: ruokaa, suojaa, sexiä - se miten nää perusvaistot pelaa yhteen hahmon egon (pirsoonan) kaa voi askarruttaa tuntikausia.
ellauri132.html on line 834: Aivomyrskyä 3 tapaa miten tää vois alkaa.
ellauri133.html on line 156: Mixitten yhä käytetään passiivilauseita? Se on turvallista, mut turvallisuus on wimpyä. Varmat kynäilijät tietää miten näissä tilanteissa menet- miten varmat kynäilijät menettelee näissä tilanteissa.
ellauri133.html on line 174: Adverbit voi välttää tekemällä ne tarpeettomiksi. Jos Tom starttaa autoa, on sama miten, se starttaa kuitenkin tai ei.
ellauri133.html on line 306: Ja silti, on alue missä tän äijän kynäily on johdomukaisen sairasta ja kieroa, jopa tyypille joka kexi Crusty the Clownin, ja se on se miten se lähestyy "sitä yhtä paikkaa". Voi se joskus heittää jonkun hellän kohtauxen, esim kun (kexeliäästy nimetyt) Johnny Smith ja Sarah lopulta hit the sack kirjassa Dead Zone, tai (yhtä kexeliäät) Tommy ja Sue bylsii auton takapenkillä elokuvan Carrie (sekin tietysti by Stephen King) aikana. On se jopa kynäillyt hienoa smuttia kuten se missä Nadine imaisee Haroldin seisokin, tai Rachel lohduttamassa Louta kylpyammeessa käsipelillä verisen potilaan kuoltua Lemmikkihautuumaalla.
ellauri133.html on line 353: Njuu onhan se kynäilty nätisti ja sievästi, verrattuna ainaskin noihin edeltäviin sikailuihin, mutta ihan sama miten paljon siinä on sieviä sanoja, lintujen kazelua, laiskanpäiviä lukien hassuja kirjoja, tai runoutta, se on silti 7-sivuinen ala-asteen ryhmäsexisessio. Tälläsellä pääsee kyllä pitkälle.
ellauri133.html on line 476: Joo Ben on läski neekeri joka halus tosi paljon nussia 11-vuotiasta Beviä, joka on ikäisexeen aika pulu, turpeine alahuulineen. Aika tyypillistä narsismia eze muka olis länkyttävä kynäkulli Bill jolta Beverly lopulta saa parhaat orgasmit. Hemmetti mä tajuun mix nää äijät kynäilee. 70 vuotias kirjailija sai 2v sitten aivohalvauxen ja kaivaa toisinaan kuivia lonkeroita karvaisista sieraimistaan ja panee ne huolellisesti korviinsa kuin pahan päivän varalle. Laiha jutkuämmä valittaa ettei kukaan Bangorissa tiedä miten juutalaiset kärsivät. Mä vastasin: Rouva Goldzahn, ehkä juutalaiset ovat suuri arvoitus, mutta nekruja ymmärretään maailman joka kolkassa. Hän oli tukehtua ryppyynsä, kääntyi niin terävästi ympäri et alushousut näkyivät. Ei mikään kaunis näky, toisin kuin Bevillä.
ellauri133.html on line 776: Pian tämän jälkeen aloin kuulla marinaa, miksi verkkopankki ei toimi tai miten siellä on taas muutettu jotain. Hän oli opetellut käyttämään tietokonetta taitavasti aikuisiällä, mutta yhtäkkiä uuden oppimiskyky tuntui loppuneen kuin seinään.
ellauri140.html on line 34: "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin. (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN.
ellauri140.html on line 850: And to him playnd, how that false winged boy, Ja näytti sille miten pikku jousimies
ellauri142.html on line 278: Mutta tuota hengen havahtumista kukaan ei saavuta ilman suuria taisteluja mm. ahneiden ja kateiden sukulaisten kanssa. Heräämistä vastaan asettuvat suuret himojen ja intohimojen vastustusjoukot. Bhagavad Gîtâ opettaa, keitä nämä viholliset ovat ja miten ne on jujutettava. Siinä selvitetään taistelu katoavaisen alapään ja katoamattoman yläpäämme välillä, ja osoitetaan tie, joka vie apinan jumalisemman osan voittoon ja tukahduttaa hallizevan eläimellisen puolen.
ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii.
ellauri142.html on line 395: Vittu miten arvattavaa oxettavaa tuubaa tää kaikki on: älä välitä mikä susta ehkä olis mukavaa, mut älä myöskään jää tuleen makaamaan, vaan tee uutterasti mitä mä käsken sua tekemään, koska se on mulle edullisinta. Toimi siis, oi Kuntinpoika, niin kuin sinun pitää toimia, vapaana kiintymyksestä; älä riipu maallisissa, vaan jätä ne hyvällä meikämiehille. Antakaa meille bisnesenkeleille ravinto, niin saatte meidän pöydältä putoilevat muruset. Hyvät apinat, jotka ainoastaan itsellensä jättävät sen, mikä jää jäljelle, sitten kun he kaiken ovat jumalalle tarjonneet, ovat vapaat kaikista synneistä; mutta pahat apinat tahtovat ainoastaan itselleen hankkia ja elävät synnissä.
ellauri142.html on line 438: Tuomiopäivänä meille ei varmastikaan kysytä, mitä olemme lukeneet, vaan miten olemme eläneet. Missä ovat kaikki lordit ja tutkijat, jotka olet tuntenut niin hyvin heidän elämässään ja jotka olivat kuuluisia tieteestään? Heidän paikkansa ovat nyt muiden käytössä, enkä tiedä, ajattelevatko he niitä. Elämässään he näyttivät olevan jotain, ja nyt he ovat kalpeana hiljaa.
ellauri142.html on line 495: Maisteri Eckehartin psykologia oli seuraava: ”Sielulla on, paitsi ulkonaisia aistimia, vielä kuusi voimaa, kolme alempaa ja kolme korkeampaa. Alemmat voimat ovat: käytännöllinen ymmärrys, vihastumisen kyky ja himoitseminen. Näitä vastaavat kolme korkeampaa kykyä: muisti, järki, ja tahto. Kolmea ylempää kutsutaan myös luonteeksi." Einää musta miteenkään 1:1 mene. Matelijanaivojen osalta tää on järkeenkäypä jaottelu: siinä on pieni laskuyxikkö ja työntö- sekä vetovoimaosasto. Harmaan aivokuoren osastot ei kuitenkaan mitenkään vastaa niitä. Mikä sinänsä on ok. Maisterin olis pitänyt vaan jättää pois toi "näitä vastaavat". Matelijallakin on noi ylemmät osastot, vaikka matalaozasemmat versiot.
ellauri142.html on line 662: Ruokahalun ja mielikuvituksen kasvaessa nää lahjakkaammat pitkäkäsivartiset alkoi kummastella, miten jotkut eläinkolleegoistakin näyttää puikkivan omin päin, lähtee vasemmalle kun karvakäsi läiskähtää oikealle, pakenee ja kexii jäyniä. Niillä on siis joku pieni apina ohjaxissa siellä sisällä! Avataanpa ja kazotaan! No mitäs nyt, se lakkasikin liikkumasta. Ilmeisesti jotain ehti sieltä pois jo lennähtää? Eikä se hengitäkään enää? No sehän oli size henki joka karkasi! Tätä teoriaa sietää yleistää: kaikilla kappaleilla on samanlainen henki piilossa, kivillä ja kilpikonnilla vaan laiskempi. Jotkut niistä on aika pelottavia, esim toi ukkonen, paras koittaa olla sille mielixi. Sarrikua, misuri sykkä mua? Olisko se kesympi jos tarjoisin sille muovoja? Niin oikeastaan nää luontokappaleiden henget on aika lailla kuin sukulaiset kotona, jotkut kiltimpiä, jotkut ilkeämpiä, jotkut aivan perkeleitä, vihulaisia. Nekin leppyvät kun saavat lammasta.
ellauri142.html on line 777: Hayakawan kirjassa Semantiikka oli tällänen sana kuin kahdapuolto. Se viittaa siihen ikivanhaan hyvä poliisi - paha poliisi retoriseen kikkaan, et lepertelyn jälkeen pannaan paha poliisi käyttelemään pamppua. Arvaan että näin on käymässä tänkin viisun seuraavassa luvussa, jonka nimi on lupaavasti Jumalallisten ja demonisten henkien toisistaan erottamisen jooga. Nyt varmaan kerrotaan miten huonosti käy tuhmille. Enkelit ja pirut.
ellauri142.html on line 917: Eli tää menee ihan sen mukaan miten pitkälle kukin on eusosiaalistunut.
ellauri142.html on line 988: No mitenkäs siinä kärhämässä sitten kävi? No sitä ei kerrota. Lopussa vaan seisoo isoin tikkukirjaimin: WE APOLOGIZE FOR THE INCONVENIENCE. Ei korjaan, siinä lukeekin:
ellauri143.html on line 1328: Joopa joo, vielä 1 mun ällösanoja. Tässä risuparrat kannustavat säälittävää häviäjää tekemään pikimmiten suikin.
ellauri143.html on line 1409: Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua. Tässä lisää samanlaista seppoilua:
ellauri143.html on line 1676: 16-vuotiaana Siddhārtha avioitui serkkunsa Yaśohaarān (pāliksi Yasodharā) kanssa. Tarinan mukaan Siddhārtha alkoi vanhemmiten kyllästyä serkkuunsa ja halusi nähdä, mitä sen ulkopuolella oli. Ihastellessaan kaupunkiaan Siddhārtha kuitenkin näki vanhuksen. Hän kummastui näkemästään, sillä ei ollut ikinä nähnyt vanhaa ihmistä. Eikös sillä ollut isovanhempia, vai oliko nekin piilossa kellarissa? Siddhārtha meni kaupungin kujalle ja näki vanhuksen lisäksi sairaan, kuolleen ja askeetikon. Hän käsitti, että maailmassa on myös sairautta, laihuutta, köyhyyttä ja raatoja.
ellauri144.html on line 84: "En yxinkertaisesti ymmärrä Thunberg-ilmiötä. Hän ei tiedä, miten maailma toimii, hänellä ei ole käytöstapoja eikä titteliä nimensä jälkeen (toisin kuin mulla), koska opiskelun sijaan hän on purjehtinut ympäri maailmaa, jotta hän voi kiukutella ja olla vihamielinen aikuisia kohtaan," entinen Top Gear -juontaja tilitti suorasanaisesti eli proosallisesti.
ellauri144.html on line 91: Kun sitten sain koronavirustaudin, en tuntenut itseäni mitenkään sairaaksi – en pätkääkään! Istuin vain kotona ja katsoin James Bond -elokuvia, Clarkson kiittää.
ellauri144.html on line 92: Clarkson tarvizee mitä pikimmiten niskalaukauxen. Kun britti on pöljä se voittaa tyhmyydessä jopa jenkkikloorikanat.
ellauri144.html on line 119: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri144.html on line 123: Sukupuolihirviö! Hän ei kerta kaikkiaan voi - ei halua - kontrolloida lihansa himoja, poltetta aivoissaan, jatkuvasti palavaa halua joka etsii jotakin uutta, hurjaa. jotakin mitä ennen ei ole tullut ajatelleeksi ja, jos sellaista nyt voi kuvitella, mistä ei ennen ole edes kirjoitettu. Mitä vittuun tulee niin hän elää tilassa joka ei ole huojentunut eikä mainittavassa määrässä hienostunutkaan sitä mitä se oli kun hän oli viidentoista eikä voinut koulussa nousta seisomaan kätkemättä seisovaa moloansa kolmirenkaisen muistivihkon taakse. Jokainen tyttö jonka hän näkee (pidelkää hattujanne) kantaa kuin kantaakin jalkojensa välissä oikeaa vittua. Ihmeellistä! Hämmästyttävää! En vieläkään pääse siitä fantastisesta ideasta, että kun katsoo jotakin tyttöä, katsoo jotakin sellaista jolla taatusti on - vittu! Kaikilla niillä on vittu! Heti siinä kuteen alla! Vittuja nussittavaksi! Ja tohtori, teidän Ylhäisyytenne, olkoon nimenne mikä hyvänsä tuntuu olevan aivan samantekevää miten paljon mies parka todellisuudessa saa, sillä hän uneksii huomisesta pillusta jo tämänpäiväistä pumpatessaan! Anna meille meidän jokapäiväinen reikämme.
ellauri144.html on line 129: No loppuihan se shtuppiminen sitten Pepultakin. Muttei tullut Noobelia, eikä lasta eikä paskaakaan, jos näät isän ongelma oli periytynyt. Varmaan Philin vazalaukkuun eksynyt vasen kives oli nyrjähtänyt U-käännöxessä. Koko mies kääntyi sitten vanhemmiten kivexensä perässä vasemmalta aika oikealle. Mutta kyltää Portnoyn tauti on Phillun paras kirja. Tässä ei vielä tiedetty että tätä samaa se tulee jankuttamaan koko loppuajan kerta kerralta yhä happamempana.
ellauri144.html on line 308: Tiinan poika Janne on vähän samanoloinen kunnianhimoinen nuorimies kuin Sigmund nuorena, paitsi Freudilla oli takaa siili. Sigmundilla ei ollut kovin paljoa sanottavaa rakkaudesta, mutta sellainen ei kiinnitäkään tärkeimpään turhaa huomiota. Vaan sen esteisiin. Normaali ei ole niin kiinnostavaa, niinkuin ei sekään, miten veri suonissa kiertää niin kauan kuin se kiertää. Eihän leipurikaan leivästä puhu. Niin kauan kuin on rahinaa on toivoa.
ellauri144.html on line 343: »William Butler Yeats», minä sanoin, tajuten miten tahditon olin ollut, miten epähienosti olin kiinnittänyt huomiota meidän väliseemme kuiluun: minä olen fiksu ja sinä olet tyhmä, sitä se tahtoi sanoa että minä olin tälle peruskoulupohjalta ponnistavalle naiselle lausunut yhden niistä kolmesta runosta jotka opin collegessa kolmenkymmenenkolmen vuoteni aikana. »Irlantilainen runoilija», sanoin kömpelösti.
ellauri144.html on line 691: Mark Zuckerberg in MBTI? Other websites have him as either a INTP or INTJ. I’m going with INTJ, he was an early achiever, while INTPs can often be late bloomers, this is due to the late development of the Judging function. INTJs also tend to be more focused, serious, follow traditions and rules. While the types have many similarities, INTJ seems to be the closer match. Väpelö hörhö nörtti kimmo. Propellipää - luovaa kirpunnyljentää. Sitäpä sitä. Saatanan jutku. Metatron meni neuvomaan Aabrahamille miten Iisakki olis paras uhrata. Viime minuutilla tuli peruutus: kyllä mulle tänään oikeastaan maistuiskin paremmin toi syntipukki. Lisäohjeita albumissa 115.
ellauri144.html on line 753: no sé cómo, va acercándose, en tiedä miten, alkoi lähetä,
ellauri145.html on line 98: D.-A.-F. de Sade: Juliette. Anteron mielestä sadistinen markiisi oli hurjan vapaamielinen, kun se otti vapauxia naisten kustannuxella. Vitun misogyynejä. Sadisti selittää pirun tarkasti, miten se pitää haudata omaan mezäänsä ja heitellä haudan päälle terskoja. Sukulaiset saa olla paikalla Kenin arkivaatteissa. Ha ha. No Saden sadussa Minski niminen jättirikas ryssä (tulee mieleen Elon Musk) matkusteli ympäri maapalloa ja rypi paheessa. Aahrikassa sille opettivat rättipäät: Mitä ovat naiset elleivät meidän kotielukoita, joihin me saadaan tyydyttää sekä tarpeemme että himomme, jos ne nyt ovat ylipäänsä eri asia. Ja missä suhteessa naiset olis parempia kuin elukat, pikemminkin karja ansaizee parempaa kohtelua koska se ei nalkuta eikä vedä meitä nenästä. Ryssällä on haaremit kuin Peter Nygårdilla tai sillä mustalaiskomeljanttarilla, jonka nimeä en koskaan muista. Ha ha. Missä kohtaa pitäisi muka nauraa? Aivan helkutin heikkotasoista paskanjauhantaa. Miten tätä jaxetaan painaa aina uudestan ja uudestaan? Koska ei maailmasta misogyynit lopu, niitä on niin kauan kun on äidin hännän alla pikkupoikia.
ellauri145.html on line 108: Charles Fourier: L´éléphant, le chien... François Marie Charles Fourier (7. huhtikuuta 1772 Besançon – 10. lokakuuta 1837 Pariisi) oli ranskalainen utopistisosialisti. Fourier esitti perustettavaksi pieniä yhdyskuntia, falangeja, joissa olisi 400 perhettä. Jokainen harjoittaisi haluamaansa ammattia, mutta asuisi samassa rakennuksessa, falansterissa. Työn tulokset jaettaisiin sen mukaan, miten kukin oli ottanut osaa tuotantoon (työn, pääoman ja erikoistaidon perusteella).
ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole.
ellauri145.html on line 598: minä olisin loppujen lopuksi ollut paljon mieluummin Baselin professori kuin Jumala, mutta en rohjennut harjoittaa yksityisegoismiani niin valtoimena, että olisin sentähen laistanut maailman luomisesta. Ymmärrättehän, täytyy tehdä uhrauksia, miten ja missä elääkin.
ellauri145.html on line 628: 5 Nietzsche ilmoittanee tässä vuokransa Sveitsin frangeina; Sveitsi, Italia, Ranska ja Belgia olivat 1866 alkaen kultaja hopeapohjaisessa valuuttaunionissa, joka teki liirasta ja eri frangeista samanarvoisia. ”Vanha maailma” (alte Welt) ei viittaa hänellä löytöretkiä edeltävään afroeuraasialaiseen kulttuuripiiriin vaan, kuten tyypillisestikin oppineitten saksassa, useimmiten antiikkiin (Alterthum) mutta myös (yleismodernisti) esivallankumoukselliseen entiseen regiimiin.
ellauri145.html on line 858: Je suis un fou, quel avantage, Mä olen hullu, miten hyvä asia,
ellauri146.html on line 248: von deiner Liebe erzählt. Kertonut miten sait sä multa.
ellauri147.html on line 125: miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin, How can I make it sturdy enough, and shiny enough as well,
ellauri147.html on line 586: