ellauri017.html on line 164: Leopold Kronecker sanoi että Jumala loi vain ykkösen ja kumppanit. Cantor löysi joukko-opin paradoksin äärettömyyksistä. Niin Ison Numeron, ettei hyvä luojakaan jaksa heittää sitä ulos lasitalosta särkemättä ikkunoita. Siis sitä ei voi olla. Nollassakaan ei voi mitään olla. Jumala on ykkönen. Näin Leopold lukuja pohti.
ellauri017.html on line 258: Kolmetoista kummitätiä.
ellauri017.html on line 520: et mitä helvettiä mä täällä roikun, miksen ole muualla.
ellauri017.html on line 592: Uskonto ja matematiikka ovat lähisukulaisia, kuten fasistinen Platon hyvin oivalsi. Taivaassa on vain puhtaita ideoita, ei tarvi vaipanvaihtoa. Ne ei pissaa eikä kakkaa, on perseet niiltä tervattu. Ei tarvi xy-kromosomeja, kun pörrätään zeze-kärpäsinä z-ulottuvuuden neulankärjellä. Jumalunta syvää nukutaan siivet selässä on a point at infinity, taivaan häviävässä horisonttipisteessä. Hyvin mahdutaan, sillä ollaan nollia. Rappiolla on hyvä olla, ei rasita polla. Loppuu vanheneminen eikä satu, ei ainakaan mitään ikävää.
ellauri017.html on line 599: Kolmen nollan kolmiyhteys on Kristina-tädin opettajan Descartesin lähtökohta. Siinä ristikossa on risti poikineen, yksi jokaiselle jumalkolmikosta. Hyvän ja pahan tiedon puska, jossa kohtaa positiivinen ja negatiivinen näkökohta joka asiasta. Joskin ne sitten lähtee eri suuntiin koskaan kohtaamatta, on tää malli sen verran suoraselkäinen. Yhdenlaista pahaa ei korvaa toisen sortin hyvä, takaisin voi maksaa vaan samassa valuutassa. Ei ole mitään vaihtokurssia synninpäästölle. Kirstuun kilahtava xy-raha ei z-akselille vilahduta sielua, vaikka toki ilahduttaa kirkkoa.
ellauri017.html on line 607: Edellinen katolisen kirkon napa, paavi oli polakki, jonkin verran originellikin, mutta nyt on koordinaatit vaihtuneet eteläisen pallon puoliskolle. Navalla itsellään ei ole koordinaatteja, koska taivaan säde lähtee siitä, eikä sillä ole pituutta. Kulma katoaa, ja trigonometriset suureet jäävät vaille mittaa, sini on minimissä ja tangentti ei tangeeraa pistettä. Tässäkin on varmaan paljon salattua katolista symboliikkaa, en vaan jaksa pohdiskella mitä.
ellauri017.html on line 686: Vaikka huomio helposti karkaa siihen, että Elisa loukkaantui lapsille ja sitten tuli rangaistus, on huomion kiinnyttävä siihen, mitä lapset teki ensin.
ellauri017.html on line 761: Se, miten nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, on meille hyvänä varoituksena. Parempi ettei sano mitään. On ihan hiljaa. Hillitsee izensä. Ei edes yrmffitä.
ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.
ellauri017.html on line 824: Kurush eli Kyyros tosiaan laski jutkut vapaax Baabelin orjuudesta 539eKr, mihin Nebukadnesar ne oli vienyt 597eKr. Sekin oli messias, ainoo ulkomaalaisvahvistus juutalaisten kotijoukkueessa. Kores, Kurus, mitä väliä. Nostradamus nimitti antikristusta Histerixi. Close, but no cigar. Ruottalaisetkaan ei enää voitele niiden kunkkuja, ne on kexineet voiteluvapaat kuninkaalliset. Helleenit ei arvosanu Kyyrosta, se ei ollut niille mikään messias, pikemminkin päinvastoin. Baabelin vankeus kesti yhtä kauan kuin Neuvostoliitto, ihmisiän. Just siinä ajassa ehtii miesmuisti hävitä. Viime maailmansodasta on yhtä kauan. Jokos alotettas taas?
ellauri017.html on line 831: Mutta sijtä hyödytyxest cuin tästä Prophetast saadan, ei tarwita täsä paljo puhua. Se cuin händä wiriäst luke, on kyllä idze ymmärtäwä, että hän on täynäns caickinaisia, mitä ikänäns Jumalata pelkäwäinen ja murhellinen sydän taita idzellens turwaxens ja lohdutuxexens anoa.
ellauri017.html on line 901: Vanhast minä olen wai ollut, olin hiljainen ja pidätin idzeni. Teki mieli sanoa, mutten sanonut mitän. Olin ihan hilja. Hillidzin izeni. Mutta nyt minä tahdon huuta nijncuin synnyttäjä, puren nijtä käten kuijn Ricu Wocua, minä tahdon hajotta heitä ja caicki niellä, paizi niitä patoja. Minä häwitän wuoret ja cuckulat ja annan caicki heidän ruohons cuiwua, teen wirrat luodoixi ja järwet cuiwan pois.
ellauri017.html on line 913: Wuode on ahdas nijn ettei mitän ole lijaxi ja peitto on nijn lyhykäinen että sen alla täyty mykyräs olla.
ellauri017.html on line 937: Ei he tiedä eikä ymmärrä mitän.
ellauri017.html on line 1034: Al-Ma'munin, seitsemännen Abbasidi-kalifin, Ali al-Ridhan, Muhammedin lapsenlapsenpojan ja aikakautensa merkittävän tutkijan, Ali al-Ridhan, Ali al-Ridhan, kuulusteltiin Tooran kautta todistaakseen, että sekä Jeesus että Muhammed olivat profeettoja. Useiden todisteidensa joukossa al-Ridha viittaa Jesajan kirjaan, jossa todetaan, että "Sha'ya (Jesaiah), profeetta, sanoi Toorassa siitä, mitä sinä ja kumppanisi sanotte 'Olen nähnyt kaksi ratsastajaa, joille (Hän) valaisi maan. Yksi heistä oli aasin selässä ja toinen kamelin selässä. Kuka on aasin ratsastaja ja kuka kamelin ratsastaja?" Exilarch ei voinut vastata varmuudella. Al-Ridha jatkaa toteamalla, että "Aasin ratsastaja on 'Isa (Jeesus); ja kamelin ratsastaja on Muhammed, Allah siunatkoon häntä ja hänen perhettään. Kiellätkö sen että tämä (lausunto) on Toorassa?" Rabbi vastaa: "Ei, en kiellä sitä, mutten myönnäkään."
ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
ellauri017.html on line 1168: 13. Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa. Jae 13 tarkoittaa sitä, ettei kukaan Jeesusta kuunnelleista tiedä taivaasta, koska he eivät ole siellä käyneet. Mutta Jeesus on tullut taivaasta ja tietää, mitä siellä on ja sen takia osaa opettaa taivaasta. Et ota huomioon tekstin asiayhteyttä. Aloituksessa on siteerattu ne Raamatun kohdat, joissa kerrotaan vierailuista taivaassa. Et ole ottanut huomioon niitä ja ilmeisesti haluat torjua sellaisen mahdollisuuden, ettei siellä voisi kukaan vierailla. Raamattu kehottaa meitä olemaan halveksimatta profeetallisuutta emmekä saa kumota eikä vääristellä Raamattua. Siitä voi menettää pelastuksensa.
ellauri017.html on line 1180: Eikös täällä tulis kirjoittaa sovussa ja Jeesusta korottaen. Ei etsiä vikoja toisista henkilöistä. Jokainen on vastuussa siitä mitä tänne kirjoittaa Jumalan edessä. Siunausta.
ellauri017.html on line 1221: Jos väite, et kysynytkään mitään.
ellauri018.html on line 26: Seija Airi ja mä oltiin Pihlajasaaressa uimassa ja aurinkoa ottamassa. Seija pelkäsi olevansa kalkkilaivan kapteeni. Ei se ollut. Vaan ensimmäinen perämies. Mulla oli mukana paksu kirja jota luin pahantuulisena. Seija kysyi ystävällisesti: mitä luet? Vastasin töykeästi: Semantiikkaa. Mitenhän se oikein jaksoi sietää tällästä? Siis jaksaa.
ellauri018.html on line 62: mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus
ellauri018.html on line 64: ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa
ellauri018.html on line 77: Ihan ok on parast mitä saa
ellauri018.html on line 151: Ihan sama mitä kädelliset puuhaa vessassa.
ellauri018.html on line 296: Musta nään chicklit kirjojen sanalliset vaatteiden herutuskuvat on tosi kivoja. Näkee miten tärkeä asia se on naisille. Ei se ole mitään turhamaisuutta, se on tosi tärkeä osa tän lajin säilymistä ja lisääntymistä, ihan yhtä tärkeä kuin miehille, mezoille tai bambeille on rehvastelu ja kukkoilu.
ellauri018.html on line 321: hehkuttaa jotain mitätöntä tuotetta,
ellauri018.html on line 374: Ei siinä mitään, ihan samahan se on minkä värisillä on tää maa.
ellauri018.html on line 542: "Kah", virkkoi rouva Jewkes (heittiö, sillä luulen että tästä lähin kutsun häntä heittiöksi), "hän on isäntäni, ja jos hän käskee minun tehdä jotakin, minkä voin, tulee minun kaiketi se tehdä ja antaa hänen, jolla on valta minua käskeä, pitää huolta asian laillisuudesta. Ja jos hän pääsisikin halujensa perille, onko se yhtä pahaa kuin tytön kurkun leikkaaminen?" Ja sitten se ilkimys purskahti nauruun ja puhui mitä julkeimmin, osoittaen minulle, ettei minulla ollut mitään toivottavaa hänen kunnollisuudeltaan tai omaltatunnoltaan.
ellauri018.html on line 544: Nyt tahdon kuvailla teille sen heittiön. Hän on leveäharteinen, lyhyenvanttera, pyylevä lihakas, kerrassaan ruma, jos mitään inhimillistä voi siksi nimittää; noin neljäkymmenvuotias. Hänellä on jyhkeät kädet, ja käsivarret ovat luullakseni yhtä tukevat kuin minun vyötäiseni. Nenä on lattea ja käpristynyt, kulmakarvat riippuvat silmien yli; hänellä on tosiaan tunnottoman sisukkaat harmaat mulkosilmät, ja kasvot ovat litteät ja leveät, väriltään kuin olisi niitä kuukausi säilytetty salpietarissa. Rohkenenpa sanoa, että hän juo. Hänellä on käheä miesmäinen ääni, ja hän on yhtä paksu kuin pitkäkin. Ja kuitenkin näyttää hän niin kamalan rotevalta, että pelkään hänen voivan tuossa tuokiossa paiskata minut jalkoihinsa, jos hänet suututtaisin. Näin ollen ja koska hänen sydämensä on rumempi kuin hänen kasvonsa, hän peloittaa minua kauheasti; ja varmaan olen hukassa, jollei jumala minua suojele; sillä hän on kovin, kovin häijy, on tosiaan.
ellauri018.html on line 611: Jotain oireellista on näissä numeroissa. Jos kazoo kikkelin kantajien kritiikkejä, ne sanoo booooring, mitään ei tapahdu, "se" ei mene "sinne" koko kirjan aikana eikä jotmuile siellä, ei yhtään car chasea. Lisäx ne on vähän niinku hämärästi loukkaantuneita ja vihasia, jotenkin tää kirja tekee lommon niiden imagoon. Sama vika kuin Star Warsissa, tyttösankari on fixumpi miehiä. Ei käy. Älä lue, sanoo Alex, et tarvi tätä, älä lue. Jackin miälest kirja on naisvihamiälisempi kuin de Sade. de Sade sentään pääsi pukille.
ellauri018.html on line 643: Tälläiset kohdat Pamelassa suututtavat mieslukijoita: "Tosiaankin Pamela", vastasi hän (herra B), "sinä järkeilet erittäin näpsästi. Miksi hitossa me miehet käymme koulua? Jos älymme vetäisi vertoja naisten terävyydelle, niin voisimme säästää paljon aikaa ja vaivaa kasvatuksessamme; sillä luonto antaa teidän sukupuolellenne, mitä me pitkän kokemuksen ja opintojen aikana tuskin kypsymme oivaltamaan."
ellauri018.html on line 649: Herra B.n huono luonne selviää. Se on pois pilattu paskianen. Hänen rakas äitinsä hemmoitteli hänet pilalle. Kukaan ei saanut puhutella häntä tai sanoa mitään vastaan hänen lasna ollessaan; ja niinollen hän ei ole tottunut hillizemiseen eikä voi sietää vähintäkään seikkaa, mikä käy ristiin hänen rajun tahtonsa kanssa.
ellauri018.html on line 651: Kanziikohan tuota huolia vaikka saisikin. Sehän on kuin väärin kasvatettu koira. Tuleekohan siitä enää kalua. Oivoi mitä omituisia olentoja ovatkaan miehet. Ja naiset.
ellauri018.html on line 653: Näät kun B Virtasesta lopulta tulee kiltti ja se päästää Pamin lähtemään kotiin, siitä tuntuu tyhjältä ja omituiselta. En suinkaan voi olla niiden vanhojen nurisevien israelilaisten kaltainen, jotka ikävöizivät takaisin sipulien ja kynsilaukan ääreen Egyptiin, sitte kun olivat siellä kärsineet niin raskasta orjuutta? Onx tää nyt sitä sadomasokismia? Onx herra Huu joku Udo ja Pamela Piki? No ei, se mistä Pam nyt pehmeni on et herra Huu vihonviimein tulee jalalle. Vallasta on valloittavuudessakin kysymys loppupeleissä. Saa mitä tilaa.
ellauri018.html on line 684: Rikkaan ja köyhän miehen kalloissa ei näy mitään eroa. Erot on vaan meemejä.
ellauri018.html on line 697: Muhammed oli synnitön kuin Jeppe Nasaretilainen, tuo edeltävä mutta mitättömämpi profeetta. "Kun hän kasvoi mieheksi, hän oli ylevyytensä ja jaloutensa ansiosta hyveellisin kansastaan, paras tavoiltaan, jaloin teoiltaan, paras naapurina, lempein, totuudenmukaisin, luotettavin ja kauimpana siveettömyydestä ja tavoista, jotka alentavat miehen."
ellauri018.html on line 701: Muhammed kannattajineen otti vallan haltuunsa Medinassa ja perusti sinne umman eli uskovien yhteisön. Kärsiköhän se ummetuksesta. Vois selittää sen kiukkuisuutta. Tässä vaiheessa elämänkertaa Hisham varoittaa, että hän on karsinut Ibn Ishaqin selostusta ja jättänyt pois ne asiat, jotka ovat häpeällisiä kertoa. Hisham kertoo, että Muhammed alkaa saaliin toivossa ryöstää kauppakaravaaneja, on sukupuoliyhteydessä lapsen kanssa, anastaa ottopoikansa vaimon (vrt. Koraani 33: 37–40), kiduttaa ja tappaa vankeja, järjestää murhapolton moskeijassa, käskee tappaa häntä pilkanneet naiset, ja järjestää Medinassa juutalaisten joukkomurhan. Hisham kertoo, että Medinan joukkomurhaa seurannut sivullinen tokaisi: "Kautta Jumalan, tämäpä vasta uskonto!" ja kääntyi islamiin. Nää ei siis olleet häpeällisiä. Hitzi, mitähän Hisham jätti pois Ibn Ishaqin raportista. Oiskohan Muhammed epähuomiossa ollut laupias? Hypittänyt tyttöä vaan polvella? Myynyt maton tappiolla? Kazonut izeänsä peilistä ja katunut koko ideaa? Se tuntui aluxi niin hyvältä.
ellauri018.html on line 742: Allah ei lupaa ihmisille mitään, paizi uskottomille isoja ikävyyxiä. Palatte helvetissä, koirat! Koraanissa on siitä verenhimoisia ilmestyxiä. Niiden kohdalla mahometti ihan virkistyy, muuten Koraani on aika puisevaa vanhan testamentin lämmittelyä. Kuin Olavi selittämässä helluntaiystävien pyhäkoulun rainoja.
ellauri018.html on line 744: Allah on kunnon käskijä, ei mikään feikki palvelujentuottaja kuin jutkuilla ja kristityillä. Ei tule jumalan oikeutuxen ongelmaa kun se ei lupaakaan mitään. Se on aina oikeassa. Apinan rooli on palvoa ja pyllistellä, selkä vääränä alistua kohtaloon, ei odottaa jotain palveluita.
ellauri018.html on line 807: Koska Jumalan laki on ikuinen ja muuttumaton, mitään uutta lainsäädäntöä ei voi olla. Lain soveltaminen vaatii silti aina tulkintaa. Tulkinta oli sharian osalta tarpeen senkin takia, että hadith-perinne on itsessäänkin ristiriitaista ja sisältää keskenään yhteensopimattomia ohjeita. Kuulostaa tutulta, vai mitä jutkut ja kristityt? Lain tulkinta on tafsir, tafsausta. Uskonnollinen papisto eli ulama ulahtelee. Fatwa-neuvostot palvelevat neuvotonta netissä. Allah tietää parhaiten.
ellauri018.html on line 914: Lain noudattaminen on islamin avainkysymys, sillä juuri sillä tavalla ihminen hankkii ansioita, joilla hän voi päästä kuoleman jälkeen Paratiisiin. Islam ei tunne kristillistä syntien anteeksi antamista katumuksen ja uskon kautta. Sen sijaan viimeisellä tuomiolla ihminen joutuu punnittavaksi, jolloin hyvät teot ovat zarathustralaiseen tapaan vastapaino pahoille. Suotuisa lopputulos voi tällöin avata taivaan portit. Toisaalta Jumala voi armahtaa ihmisen, vaikka tämän pahat teot olisivatkin painavampia kuin hyvät. Mikään ei ole varmaa, sillä Jumalan tekoja ei islamissa voi ennustaa, eikä Jumala ole luvannut mitään.
ellauri018.html on line 916: Shariaan kuuluu vielä kaksi erikoisuutta. Ensinnäkin tärkeitä ovat nimenomaan teot, ei niiden tarkoitus. Tekojen motiivit, kuten velvollisuuden tai omantunnon seuraaminen, eivät islamissa merkitse mitään. Ihminen voi sen takia saada ansioita myös teoista, jotka hän tekee pakon edessä, sillä islamissa pääasiana on uskonnon nimen mukaisesti alistuminen.
ellauri018.html on line 918: Tää on kunnon darwinismin mukaista. Teot puhuu ja lopputulos ratkasee. Tarkoitus ei pyhitä keinoja, vaan lopputulos. Ei mitään lällyä omatunto ja hyvä aikomus -löpinää. Helvetti on kivetty niillä. Me ollaan rattaita eikä vitun termostaatteja, tekoälyrobotteja, minijumalia.
ellauri018.html on line 947: Miehen on kohdeltava vaimojaan tasapuolisesti mitä tulee miehen kanssa vietettyyn aikaan ja elatukseen. Jos uusi vaimo on neitsyt, tulee miehen pysyä hänen kanssaan seitsemän vuorokautta häistä. Jos vaimo ei ole neitsyt aika on kolme vuorokautta. Reiän tekoon on varattu neljä päivää.
ellauri018.html on line 1054: Huom naimattomista naisista ei tässä ole mitään puhetta. Ne on vapaata riistaa, jos niillä ei ole isää tai veljiä vartiossa. Bylsi siis niitä minkä silmä välttää. Isä ja veljet nirhaa pokan jos saat sen paxuxi. Häpeä on näät sen, ja sen miesväen, ei sun, sulle siitä on pelkkää kunniaa.
ellauri018.html on line 1112: Sodan nähnyt somalimummo valittaa: "ihmiset ovat menettäneet rakkauden ja kunnioituxen toisiinsa. Nyt he keskittyvät ezimään valtaa ja rahaa." Tervetuloa villiin länteen Aisha. Täällä ei ole nimettyjä paikkoja. Kukaan ei tunne asemaansa eikä tyydy siihen. Yrittävät keulia ja ovat pettyneitä jos eivät onnistu. Sori siitä. Ei se ole luonnekysymys, vaan ympäristöhaitta. Tilaisuus tekee varkaan, svoboda raiskaajan, valtatyhjiön täyttää joku styränki. Tää on apinan luonto. Tehdään mitä pystytään. Tää on vapaa maa. Virikehäkin ovi on auki, te ootte nyt vapaita kanoja. Sähköpaimenia ei ole merkitty karttaan. Lukekaa suomen laki, se on netissä vapaasti saatavilla. Suomeksi ja hullua kyllä myös ruozixi. Ei toki somalixi, näillä lakeuxilla ei poloteta somalia.
ellauri019.html on line 48: Rauhasta ei mitään tietoa, se ei enää mitenkään eroo sodasta. Miten kauan kanuunankuulat lentää ennenkuin ne kielletään, kysyi feikki-irkku huuliharppunobelisti. Ei ne enää lennä vaikkei kielletä, ne on aseteknisesti vanhanaikaisia. Sodat suhisee kyberavaruudessa. Tehokkain ase on nälistäminen eli talouspakote. Societé des Nations väsähti heti suursodan jälkeen, nyt on United Nations lähes yhtä mäsänä kuin United States. Seuraavassa savotassa saattaa mennä itämaatkin, kun on taas Kiinan vuoro uhota.
ellauri019.html on line 61: Loppumietelmässä vielä sanotaan: meissä on piirteitä, joita ei voi muuttaa, on vaan kaksi keinoa: kyykistyt tai pyrit kasan päälle. Hittovie, mitäs jos antaisit vaan olla, et olis moksiskaan. Mut sitä optiota ei ole olemassa. Tää on nollasummapeliä.
ellauri019.html on line 142: Jos ne olis lintuja, Mansku ois valkoposkihanhi ja Aatu olis naakka. CGE honottaa hoono soomi ja Aatu hyppelee ja kivahtelee itävallaxi. Outoja idoleja tämän päivän nuorisolla. Mut jengi ei valize poliittista kantaa sen perusteella mitä ne on, vaan mitä ne haluis olla, ja joka persu vastarintaliikemies haluu vaan yhtä asiaa, olla joholla. Ainakin nyt noista vitun rättipäistä ja savunaamoista.
ellauri019.html on line 144: Oikeisto vs vasemmisto on lopultakin vaan minä versus me. Kumpikaan ei ole mitään altruismia, siitähän ei politiikassa ole kysymys. Ei se yritäkkään olla mitään uskontoa, ei sellaista kusetusta, vaan toisenlaista, ihan avointa oman edun ajoa sarjassa tai rinnan. Mä ensin, meistä mitä väliä, muista puhumattakaan. Autetaan niitä mieluummin siellä mis ne on, tai ei ollenkaan.
ellauri019.html on line 159: Isi mitä syötiin ennenkun oli flooraa? Mitä jengi teki ennen meedioita ja kännyköitä? Viihdeohjelmassa jengi kyhjöttää ruudun edessä ja kattoo ohjelmaa, missä jengi istuu tv:n ääressä ja kattoo viihdettä. Ja täs mä oon ja katon niitä. Mise en abîme, peili peilissä, pelkkää heijastusta. Missä on mun elämä?
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 358: harventaa avomaiden elukat, likvidoida kaikki elävä, niin että Cakkanin nelijalkaiset ei enää sonni pellolle, kosteikot kuivuvat karrelle eikä kasva mitään, ruovikoissa on vaan viallisia ruokoja, niitä peittää haiseva muta, hedelmätarhat ei enää kasva, kaikki hajoo vaan omia aikojaan -- Urim kukistuu kuin köytetty härkä, painaa niskansa maahan: se iso hyökkäävä villihärkä, joka luotti voimiinsa, herruuden ja kuninkuuden ur-kaupunki, parhaalla tontilla.
ellauri019.html on line 377: Niiden jeremiaadi on asiallisesti aika sama kuin juutalaisilla, mut siitä puuttuu seemiläinen elämöinti, ählämöinti, itsetärkeys ja kostonhimo. Niiden jumalat nyt vaan päättää menetellä näin. Ei savesta leivotuilla savikukoilla ole siinä mitään jakoa. Ei se ole niiden syy, muttei niiden asiakaan valittaa. Se nyt vaan kävi näin, sori siitä, tai ei oikeastaan sorikaan. Gods don't apologize for the inconvenience. Korkein oikeus on evännyt valitusoikeuden, huumepoliisin linnareissu pysyy.
ellauri019.html on line 394: Kukaan ei ole inherentisti toista parempi, oikeammassa toista enemmän tai vähemmän. Me ollaan vaan omenia tai appelsiineja, saa ize valita. Valinnasta ei seuraa mitään erikoista. Leikki jatkuu. Melkoisen kovaa leikkiä, kuten Eino sanoi.
ellauri019.html on line 527: Luvattu maa (eli Palestiina tai sinnepäin) tuli Genesiksen mukaan jahvelta luvattua irakilaiselle Ibrahimille, ja siks se läksi kotikaupungista Urista vähitellen yhä lännemmäksi. No tää on varmasti jälkikäteen selittelyä. Irakilaisia itänaapureita ehkä vaan tuli Siioniin (Urushalemin seudulle) ja hätyytti sinne asettuneet karvakädet vähitellen pois. Jos edes niinkään, jotkut on sitä mieltä ettei mitään muuttoretkeä koskaan tehtykään. Mooses ja Joosua olis pelkkää satua.
ellauri019.html on line 529: Siinai ei kuulunut Israelin reviiriin, se oli Eesaun tonttia, mut salamasodan 1967 jälkeen se kuuluu. Tontti sinne, tontti tänne. Aika monen naapurin omistuxet on siirretty eri aikoina noin vaan Israelin nimiin kuulematta niiden entisiä haltijoita. Mitäs niitä kuulemaan, kyllähän sen arvaa mitä ne sanoisivat kuitenkin.
ellauri019.html on line 537:
Täähän olis paljon isompi paalutus kuin jutkut on onnistuneet tähän mennessä naapureilta kahmimaan. Kaikki maat Niilistä Eufratille, siis käytännössä koko Lähi-Itä lähialueineen jahven lupauxen mukaan kuuluu niille. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit?
ellauri019.html on line 539: Yasser Arafat koitti väittää, et palestiinalaiset on alkuperäisiä jutkujen tuloa edeltäneitä jebusiittejä eli UruShalemin vanhoja stadilaisia. Sekin lienee puppua, ihan normiarabeja ne vaan on. Tolkun porukat on sitä mieltä, et mitä väliä, kuka noista "me oltiin täällä ensin" kiistoista selvän ottaa. Se joka kulloinkin on joholla on oikeassa. Might is right.
ellauri019.html on line 543:
ellauri019.html on line 558: Alkuperäinen pelastussanoma syntyi suuressa avioeroahdistuksessa ja monien vilpittömän nöyrien rukousten keskellä kesällä 2006 jonka julkaisin netissä. Tästä eivät sukulaiseni pitäneet, vaan he veivät kaiken tiedon minusta Keravan TK-lääkärille Eija Viitalalle. Viitala puolestaan teki ansan minulle sinne terveyskeskukseen, soittamalla ja pyytämällä minut vain käymään, koska vaimoni oli huolissaan. Menin paikalle ja sinne oli tehty ansa. Ambulanssikuskit odottivat pakkohoitoon lähetettävää henkilöä uskonnolliseen psykoosiin vedoten ja kiidättivät minut Peijaksen P3 osastolle jossa päivystävä lääkäri Harri Laresuvanto otti minut vastaan. Hän pesi kätensä, koska ei nähnyt mitään minkä takia olisi minut ottanut sisälle, mutta sanoi ettei voi estääkään ja ottaa vastuuta koska Viitala oli minut sinne lähettänyt. Voitte siis itse päätellä kuinka ja mitä oli tapahtunut vertauskuvallisessa mielessä. Sydämeni murskattiin täydellisesti.
ellauri019.html on line 570: Vuoden 2014 keväänä täytin 50 vuotta, osoitteessa Eläinlääkärinkatu 5 B 50 ja kiitospuheessani kerroin nämä kaikki kutsuvierailleni. He ihmettelivät kovasti. Mainitsin monta vanhaa osoitetta, jossa tuo viitonen seurasi yliluonnollisella tavalla mukana. En tiedä kuka tästä mitään irti saa mutta kerroinpas nyt tämänkin.
ellauri019.html on line 576: Nyt tuli niin vahvaa tekstiä, että laitan tämän kokonaan ja sellaisenaan tänne. Vaikka mitä ihmeen väliä sillä nyt sitten
ellauri019.html on line 577: onkaan. Emme me ihmiset mitään mistään tajua. Meillä on viisi aistia ja niillä me näemme,
ellauri019.html on line 584: Nainen ei väitä näiden unien välttämättä tarkoittavan mitään ja hän toivoo, että ne ovat vain unia. Barack Obaman tuloa ennusti myös profeetta Lucky Luke Louisianassa.
ellauri019.html on line 642: Tiedänhän minä, että taas sain monen naisen karvat pystyyn. Ei se mitään, karvatuppi pystyssä on mullakin. Siitähän tässä juuri onkin kysymys, etten minä teitä alistaa halua, vaan päin vastoin, alistamalla ylistää, teidän kanssa hyöriä Rakkaudessa, sopusoinnussa ja vällyissä. Mutta Raamattu on auktoriteetti ja minun on pakko olla alamainen Jumalan sanalle, enkä lähde edes kyselemään miksi. Älkää hyvät naiset hemmetissä tekään. Hedelmistä me sen tunnemme, melooneista tunsimme myös Eevan, joka salaa nielas kranaatin. Aatami kaiveli varmaan silläkin hetkellä varpaitaan, joka oli paljon mielenkiintoisempaa puuhaa kuin hedelmäpuu. Munien kaivelusta puhumattakaan.
ellauri019.html on line 645: Ja mitäs sitten Aatamille ja Eevalle tapahtui? Ne ajettiin ulos paratiisista ja näin tapahtuu ihan sama mikä nyt tapahtuu kaiken aikaa. Taukoomatta nussitaan, housut nilkoissa. Paitsi mä, mä en saa. Jarmo kyllä antaisi, muttei ämmät.
ellauri019.html on line 669: Se mitä tulee Jeesuksen tulemukseen, oli Markun hyvä huomio, koska Joulupukkihan on nimenomaan punainen antikristillinen hahmo, joka tulee yöllä varkain ja antaa lahjoja lapsille, jotka ovat olleet "kilttejä". Tuhmille lapsille hän antaa pelkästään "koivunherraa ja havuja", eli piiskaa. Tontut seuraavat kaiken aikaa aina pitkin vuotta ikkunasta ja kirjaavat kaiken ylös mitä lapsi tekee. Sama pätee monen vanhemman opetukseen, kuten minun adventistisessa lapsuudessani oli enkeleistä jotka kirjaavat jokaisen pahan tekoni ylös. Näin minut saatiin pelkäämään syntiä, enkä ole nyt siitä ollenkaan pahoillani, koska Jumalan pelko on hyvästä. Ei ne opit pahasta olleet mutta nykyään ne veisivät opettajiltakin jopa työpaikan.
ellauri019.html on line 694: Mitä huomenna tapahtuu, vai onko se nyt päivissä sama kuin oli vuosissa vuonna 2006, eli eipä juuri mitään erityisen näkyvää. Ilmaston muutos, Israelin sota ja Lordin voitto. Praise Lord! Hard Rock Hallelujah!
ellauri019.html on line 727: Auttakaa, jos osaatte. Jos se oli oikea näky eikä pelkkä uni, niin mitä siitä voisi tulkita? Miksi sanottiin, että minun kuuluu tietää, mutta ei sitten kerrottu suoraan mista on kysymys? Mikä suuri muutos voisi olla tulossa? Mitä pitäisi vartioida?
ellauri019.html on line 1006: Sir Simon sanoi vaimolleen: Ka, mitäpä tämä kaikki muuta on, rakkaani, kuin että naapurimme havittelee äitinsä kamarineitoa! Ja jos hän huolehtii siitä, ettei tytöltä mitään puutu, en käsitä että hänelle tässä mitään suurta vääryyttä tapahtuu. Eihän sillä mitään perhettä loukata.
ellauri019.html on line 1007: Hän huomautti tämän niin päättävästi, ettei hänen rouvansa mitään enempää virkkanut.
ellauri019.html on line 1039: Rotuerotteluliigan mielestä siis Simonen futisapinat dehumanisoi nimenomaan afrikkalaissyntyisiä potkupallisteja. LOL. Nyt olisi simpanssien aihetta loukkaantua. Niidenhan naamoja on tässä tuhrittu jollain futisväreillä. Dehumanisaatio olisi parasta mitä ihmiselle voisi tapahtua.
ellauri020.html on line 29:
Iltalehden viihdeuutiset: kuolemansairas Janita Lukkarinen siirrettiin Terskakotiin, keräystili suljettiin tehottomana. Jos jokin kuolinvuoteella kaduttaa, niin se ettei elänyt sellaista elämää kuin olisi halunnut. Mix ihmeessä se kaduttaa? Vitun tarpeetonta. Kuten katuminen ainakin. Ennen piti katua mitä oli tehnyt, nyt mitä jäi tekemättä. Mä oon kyllä Edith Piafin kannalla. NOOOON; Rien de rien; Je ne regrette rien. En edes ole pettynyt. Kaikki on Allahin kädestä.
ellauri020.html on line 81: Ei jaxa selvittää mitä olis luvassa.
ellauri020.html on line 124: kun ei siinä erota mitään hahmoa.
ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 188: Trump kieltäytyi poistumasta koneesta, jolloin virkavalta saapui paikalle ja poisti hänet koneesta. Poliisiviranomaisten mukaan Trump oli huutanut, käyttänyt hävytöntä kieltä ja käyttäytynyt riidanhaluisesti paitsi matkustajia ja lentohenkilökuntaa myös virkavaltaa kohtaan. Tapauksesta raportoitiin myös FBI:lle, mutta mitään syytteitä ei ole tiedossa. Koneen lähtö viivästyi lopulta kaksi tuntia, ja Trumpille luvattiin toinen lento myöhempänä ajankohtana.
ellauri020.html on line 243: Sanokaa mitä sanotte näistä elämän trumppikorttien pitelijöistä, ne osaa laskea. Vaikka vaan neljää laskutapaa ja koron korkoa, niiltä ei jää sormi suuhun siitä mikä kannattaa. Kaikella on hintansa. Ne ei ehkä lue romaaneja, mutta lukee kyllä pörssikursseja. Ja ännän ilmaisen panon plus yhden paxuxi paukautuxen jälkeen Katrinkan osakkeet on pohjassa. Tuli pörssiromahdus. Ois kannattanut Katrinkan lukee Pamelaa. Sillä oli kysynnän ja tarjonnan laki hanskassa.
ellauri020.html on line 298: Viimeinen niitti on ettei Iinexellä ole hiihtohaalarin alla juuri mitään! Ei edes pikkuhousuja, jos Walt Disneyn piirtäjät ei erehdy.
ellauri020.html on line 303: Pian kaikki alussa tavatut hyypiöt on tuolla laskettelemassa, tuubaa ja luikuria nekin ketä ei hiihtele. Ravintola Schlossiin ilmestyy myös Sabrina, sairaan hiiren näköinen muotitoimittaja, jota lytättiin jo alkupuolella. Se on varmaan joku oikee tyyppi joka sanoi joskus rumasti jostain Iivanan hökötyxestä. Kissamaisia vittuiluja sinkoilee hiirivainaan kustannuxella. Sabrinan mieskin on mitätön, sitä tyyppiä jota ei koskaan panna merkille.
ellauri020.html on line 305: Touche. Näyttää siltä että Iivana kazoo ensin tyypin hintalappua, ja sanoo sitten kuin yhdet naiset Seijan kuullen Stockmannin yxityisessä myynnissä Vero Modan kojulla: nää on kivoja (silmäys hintalappuun) mitä! näin halpoja! ja kääntyivät koroillaan.
ellauri020.html on line 315: Vanhat rikkaat on varmoja että ne aina saa mitä haluaa, ne on lähes nöyriä kun niillä on ollut niin hyvä pulla ja muilla huonompi. Vaik sehän siinä on just parhautta. Koitappa keulia tai panna kapuloita rattaisiin niin se nöyryys katoaa hyvin äkkiä.
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 368: Tiekkö mitä Iines, sanoo Aku, kommunismi ei toimi! Eihän se toimi, kun eri geenit vetää kotiinpäin. Termiittiapinasta tulee yhteiskuntahyönteinen vasta kun lapset kloonataan. Se aika ei välttämättä ole kaukana. Vi är all kommunister när vi inte längre dör.
ellauri020.html on line 370: Katrinkan häät on karsee seurapiiripippalo. Akun vuokraamalla jetsetillä lennetään johki Rivieralle uudet karvakämmeniset saudi bisnestuttavuudet ja jotkut veneenrakentajat fölissä, koko mitäänsanomaton saattojoukko skumppakännissä, käydään pelailemassa Monacon K-kaupan peliautomaatissa, josta Khalidia ei meinaa saada irti kirveelläkään hedelmäpelistä. Rankkaa ristiinsuihkintaa on ilmassa, mut Iines vaimentaa sen kovalla kädellä. Keskityttäiskö nyt näihin mun häihin.
ellauri020.html on line 387: Celebs have an interesting li-ife. Vanha raha on valonarkaa, uusi raha pitää ilmaisesta mainosajasta. Sama mitä sanotaan kuha mainitaan. Aku ei halvexi ketään jolla on paljon massia. Jäähän siitä yli aika monta miljardia köyhää halvexittavaa. Se on menestyxen mitta loppupeleissä. Net worth is what counts. President Trump lies his to be 3.1G$.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 426: Ex-köyhän Santran budjetti on sata tonnia (se sai vikitellyxi Neilin uusiin naimisiin). Sillä pitäs irrota noin kuusi mekkoa. Pienet pojat Intiassa riemuizee, kun rantatuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin, se ajaa rantaan tavallista enemmän lietteistä muovikrääsää, jota keräämällä ryötän seassa uppeluxissa ne saa tänään ruokaa, ehkä limssankin, jos parin ruven budjetti vaan kestää sen. Oma vika jos ovat köyhiä, mustat pojat ei ymmärrä kovan työnteon arvoa. Tyttökaveruxet muotinäytöxessä on jo ihan hikisiä. Ne tietää rahan arvon, ja mitä on kova työ.
ellauri020.html on line 428: Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.
ellauri020.html on line 430: Iivana imitoi tshekkiläisen englantia panemalla do-verbin joka lauseseen. Se alkaa pikkuhiljaa käydä hermoille. Tyttökaveruxet tuntee kylmän ringin designermekon perseessä Elliotin laukkapätkästä: mitä jos Neil, Ted, Jean-Claude ja Aku kexii kokeilla samaa? Aku päättää ettei nelikymppinen tshekki olekaan enää exoottinen, ja vaihtaa muhkeampaan ja murteellisempaan nuoreen sloveeniin? No niinhän siinä nimenomaan kävikin. Välissä oli kyllä joku jenkki, joka ei kestänyt monta kierrosta. Samixia liinaharjoja polleja ne on kaikki kolme. Kun vielä kolme sais niin oisi hieno valjakko vetämään Aku Ankan ruumisvaunuja. Tshingis kaanilla oli valkoisia tammoja 3000. Ja tuore nuori tyttö alla kerran viikossa. Revi siitä tupeepää, et millään ehi enää ihan samaan.
ellauri020.html on line 464: Kun salaatit asetettiin tyttöremmin eteen, ne pysty nokkimaan vaan pari haarukallista. Palanutta Liisaa oli kadehdittu, nyt on vaikee pidätellä hymyä. Korjaan kyyneltä. Kaikki nää naiset oli veikanneet mustaa hevosta vasten vanhempien tahtoa (tai oli ize sellaisia, kuten Katrinka), ja saaneet jackpotin. It just goes to show. Ne jonka kaakit hävisi ei istu nyt Grenouillessa. Tää kai siis todistaa jotakin, piru tietää mitä. Liisan vanhemmat oli snobeja kun hyljexi wannabe lehtikeisaria, ite ne oli rikastuneet lihapakkaamosta Chicagossa 20-luvulla. Daisy tietää mitä sana snobi merkizee, tajuaa snobiuden suhteellisuusteorian. Snobi se on snobillakin, niinkuin herra herralla.
ellauri020.html on line 567: Väliajalla Margo, jonka mies on päässyt kuivatelakalle Betty Fordin klinikasta, ottaa vaivihkaa timanttikoristeisen meikkilaatikon jonkun toisen käsilaukusta. Korjattuaan meikkiä sujauttaa sen salavihkaa takaisin. Väskyn omistaja nimeltä Judith Lieber ei hokannut yhtään mitään. Aika nokkelaa.
ellauri020.html on line 578: Tie eeku paranoo, sano savolaenen kun ajo jäällä ympyrää. Iso-Masan antama ilmainen joululahja, arvostelijankappale Savon Sanomista. Not that I would care. Iivanan kirja on ällistyttävän hyvä, verrattavissa Thackerayn niteeseen Turhuuden turuilla. Mitä ökyrikkaampia ollaan, sitä paljaan klisheisemmin ilmenee tän apinan elukkapiirteet kuin keisarista ilman vaatteita. Perustarpeet jää jälelle kun ei tarvi tyydyttää mitään monimutkaisempia. Onhan ne monimutkaisemmatkin tarpeet sitä samaa apinajuttua, mut monimutkaisempi ympäristö monmutkaistaa käytöstä. Sileällä pöydällä muurahainenkin menee ympyrää eikä brownin liikettä. Tie eeku paranoo. Kuin kiveen hakattuna paljastuu tän otuxen koko radollisuus. Eat! Eat! Fuck! Fuck! Kill! Kill! Siinä se on nimenpudottelun perässä, pienessä lankakerässä. Iivanan sketsi lapsettoman parin keskinäisestä syyttelystä on kuin Teofrastoxen coveri. Eski ja Liisa, Antti ja Auli. Ei kenenkään syy ja kuitenkin jotenkin toisen syy.
ellauri020.html on line 582: Se oli jymymenestys, iso jytky, kaikki tulivat: kv jetsetti, huippupoliitikot, monikansalliset toimarit, tv- ja filmitähdet, Nykin kerma, Hollywoodin mogulit ja tietysti meediat. Ja kaikilla oli yhtä mukavaa kuin Putte possun nimipäivillä. Rupusakillakin oli varmaan kivaa kotikazomoissa.
ellauri020.html on line 590: Aku uiskentelee filmitähden liiveissä, aikoo ostaa varmaan sitä varten oman filmistudion. Iines rähisee sille siitä mustaräpyläisenä niin että nokka vipattaa. Aku vittuilee rumasti ja läimii ovia. Tää on varmaan lopun alkua.
ellauri020.html on line 637: Veneseppo Lusijan mafiosomies on kiristäny tilaajia valizemaan Lusijan. Lusija ei (muka) tienny siitä mitään. Tää menee ohi binesväen tavallisen manus manum lavat diilauxen, normikorruption, loukkaa ryövärien koodia. On aika näyttää mafiosolle ostrakismikorttia.
ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
ellauri020.html on line 665: Ankat on molemmat pyrkyreitä, sillä erolla, et Iines on tyytyväinen siihen mitä saa vaikkei tyydy siihen, kun taas Aku on aina tyytymätön niinkuin ilkee äitinsä. Kuka on tuonut koirankakkaa matolle? ne kysyvät. Se on aina joku muu.
ellauri020.html on line 693: Katjusha saa kerrotuxi nazipojalle et se onkin sen äiti, eikä joku ahnas puumarouva. Poika on jonkun verran pettynyt, se oisi mielellään kyllä keihästänyt puuman. Nyt pitää vielä kertoo Markulle. Kati laittaa tukan ylös löysälle nutturalle kuten Iivana kirjan kannessa. Markku on samanlainen rakt på sak panomies kuin Aku, sellaisesta Iivana nähtävästi pitää. Mitä hittoa! Katjan tissit pullottaa. Se odottaa! Ei vaan aikamiespoikaa Kitzbühelistä vaan myös uutta masuasukasta. Toivottavasti Markulle eikä Christianille. Se kertoo heti perään Markulle vielä Christianista. Kitkerä lääke menee alas sokeripalassa. Kaikki tää on vähän vaikee pala niellä Markku pojalle, mutta se lupaa yrittää parhaansa ja kazoa mihin se riittää. Enempäähän ei voi kukaan luvata. Allah ei lupaa sitäkään, se ei lupaa mitään.
ellauri020.html on line 828: En ole jaxanut vielä lukea yhtäkään Kunderan kirjaa kokonaan. Ne on pahasti ikääntyneet, ja niin on Milankin, 90, syntynyt 1929 kuten Jaakko Hintikka-vainaa ja köyryselkäinen Noam Chomsky. Ivana Trumpin alter egon kaverin pojan nimi oli Milan, ja sen äiti luki Milan Kunderan kirjoja. Alter-Ivana luki vaan yhtä äidin vanhaa kirjaa aina uudelleen äidin muistoxi. Eikä sekään ollut Kunderaa, vaan Kafkaa. Kafka tarkoittaa naakka. Milan tarkoittaa haukka. Kundera ei kai tarkoita mitään, se on vaan nimi. Merkityxettömyyden juhlaa.
ellauri020.html on line 840: Kunderan kirjoissa on paljon kylmähköä panoa, josta ilmeisesti mieslukijat on olleet täpinöissään. Henkilöt on muuten tosi pahvisia. Olemisen sietämätön keveys osoittautuu erittäin köykäsexi. Siitä ei muista jälkikäteen mitään, ei edes henkilöiden nimiä. Saattohan se olla poliittisesti relevantti aikanaan, mut ei sit muuta. Kundera on vähän samanlainen senttari kuin Sterne, Diderot, Broch ja Musil. Ei varsinaisia lukuromaaneja.
ellauri020.html on line 908: Vanhoina aikoina ihmiset tekivät mieluummin mitä tahansa
ellauri020.html on line 911: nykyisissäkin oloissa. Tee ennen mitä tahansa, kuin takerrut
ellauri021.html on line 43: Se mitä vanhuus tekee ihmisille
ellauri021.html on line 203: Kauniit ja rohkeat -sarjan vastaava tuottaja Bradley Bell arvioi Iltalehden haastattelussa 1990-luvulla sarjan suosion perustuvan siihen, että roolihahmot olivat tavallisia ihmisiä, joihin katsojien oli helppo samastua. Ei mitään sankareita, keskinkertaisia paskiaisia mutta sikarikkaita.
ellauri021.html on line 302: mitä muita puita Talasniemestä on kaatunut
ellauri021.html on line 353: En sano kuitenkaan mitään kopista.
ellauri021.html on line 815: nääkin ylpeät pojat, mitä nyt vähän oidipaalisia.
ellauri021.html on line 901: Kun Lenski löysi evoluutiota kolibakteereista, Shitfly suuttui ja sulki apulaiset sikanautapediasta niskuroinnin vuoxi. Sikanautajengi kirjoittaa myös raamattua uudestaan, ne ei ole mitään fundamentalisteja. Ne poistaa sieltä vasemmistolaisia kohtia. Esim "synnitön heittäköön ensimmäisen kiven": saa syntisetkin huoripukin kivittää; "he eivät tiedä mitä tekevät": puppua, kyl ne tiesi, ei mitään sääliä. (Sama kostonhimoinen väännös löytyi Arska Kinnusen muistelmista.) Koomikko Colbert lisättiin epähuomiossa uuteen raamattuun pyhimyxenä.
ellauri021.html on line 914: Ovat olevinaan ettei miesten ja naisten välillä ole mitään eroja, ja sillä keinoin heikentävät US armeijaa, silti vaativat enemmän rahaa naisliikkeelle kuin miehille.
ellauri022.html on line 48: mitä se edes tarkoittaa. Punastelee muuten vaan.
ellauri022.html on line 85: Ei arvaakaan, mitä siitä vielä tulee seuraamaan.
ellauri022.html on line 137: Tom saa mitä haluaa. Pollyn käsi nyrjähtää.
ellauri022.html on line 222: Yx mitä Luisa jaxaa termentää, ja missä se on ihan oikeassa, varmaan iskän transsendentalismin peruja, on että jengi ryhdistäytyy parhaiten, kun vetoo niiden parempaan minään, eli saa ne tunteen izensä jo valmiixi paremmixi. Se toimii paljon paremmin kuin haukkuminen.
ellauri022.html on line 245: Silloinhan se on järkevää, vai mitä? Sillä mitä tässä lopultakin haetaan ellei iloa? Niinkuin Petsku oivalsi: asioita tehdään viime kädessä sixi, että se on kivaa. Kivaa pitkällä tähtäimellä, kiva keskimäärin, kivaa mahdollisimman monille, juujuu, kaikenlaisia varauxia ja tarkennuxia, silti: kivaa, loppupeleissä.
ellauri022.html on line 255: Mut Polly on vanhanaikainen eli romanttinen, pitää geenejä tärkeempinä kuin meemejä. Uudenaikaiset tytöt 1800-luvun lopulla laskee rahoja. Siis just toisinpäin kuin sata vuotta aiemmin. Näin nää trendit trendailee. Kaikki riippuu suhdanteista. Äkkirikkaista on nyt tullut teollistuvan yhteiskunnan uusi aatelisto. Niillä on taas mitä laskea.
ellauri022.html on line 261: Tom ei sanonut mitään, sillä miehet eivät suutele, syleile tai vuodata kyyneliä ollessaan liikuttuneita. Siis länkkärimiehet ei tee niin. Mamut ja mutiaiset voi tehä jopa sellaistakin. Hyi hemmetti. It only goes to show.
ellauri022.html on line 277: Mut mit vit? Väliin säntää joku lännen tyttö, toinen Marja. Tää on nyt ihan kirjan pitkitystä, turhaa kiusantekoa. Tykkäsköhän Luisa Miltonista, kun antoi Pollylle sen sukunimen? Nyt on Pollin paratiisi hävyxissä. Polly haluu Tomin koska sattuu rakastamaan sitä, ilman mitään syytä, tostnoin vaan. Kai se tarkoittaa, et se antaa höpsismin ratkasta, jonkun liskoaivon puolikkaan. Geenimielessä voi siinä olla paljon järkeä. Niin tekee muutkin luontokappaleet.
ellauri022.html on line 279: Vanhemmat tekee laskutoimituxia kuin herra Shaw, summaa plusit ja miinustaa miinusit, kattoo mitä viivan alle jää, päättää siitä kenen sopii naida kenetkin. Nuoret luotaa höpsismiin, liskoaivoihin, ja siitä alkaa ne riidat joita niin monet kirjat märehtii. Wilho ja Hilja mokas siinä, ditto Riku ja Heluna. Iso Pauli sanoi, ettei pidä puuttua. Siitä ei tuu lasta eikä paskaakaan, pelkkää porua. Pirkko ja Calle ei paljon puuttuneet, ehkä koska ne oli ite olleet vähän kuin Roomeo ja Juulia. Köyhä laiha mamu ja fennomaani bashkiiri.
ellauri022.html on line 283: Tom palaa Kalisotan kierrettyään päivettynenä ja filmitähden näköisenä. Vihjaa toiseen kihlauxeen, Polly luulee sen tarkottavan toista Marjaa. Lähtee vähin äänin lämmittämään kalossejaan ja miettii, onko toisella Marjalla pienet jalat ja laittaako Tom sille jalan kalossiin. No ei, väärinkäsitys, toinen Marja meneekin Nedille. Tom ja Polly tunnustavat porstuassa toisilleen lämpimät tunteensa.
ellauri022.html on line 414: Ennen pitkää ne huomaavat, että toihan antaa kauniisti pyytämällä mitä vaan, ja alkaa käyttää sitä hyväxi. Ei millään pahalla, mut sillä näyttää olevan siihen varaa.
ellauri022.html on line 559: Kun se palas siviiliin, se kaipas armeijaelämää ja sitä toveruutta, jonka vain yhteinen asepalvelus voi tarjota. Semmosesta ei mulla ole mitään hajua. Jotain sankarit sukkahousuissa tyyppistä nmky touhua. Remakkaa meininkiä, yhteishahatusta miesseurassa. Outo hyyppä oikeesti piti armeijasta kuin kersantti Ärjylä. Jotenkin homoa.
ellauri022.html on line 590: Nää julkkixet on narsisteja JA paranoideja. Ne ajattelee vaan sitä mitä yleisö ajattelee niistä. Mitä väliä?
ellauri022.html on line 598: Vizikkäästi samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihinkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 602: Eken kautta Siri kelaa isän suvun vaiheita vähän kaunisteltuna, pienentää vanhempiensa ikäeroa. Paul Austerista kertoo sit Inga ja Max. Paul Auster on takuulla bylsinyt jotain new age lunttua. Siri tietää olevansa sitä fixumpi mut sittenkin, Edie oli kai ollut nätimpi. Tai parempi sängyssä, mitämax. Norjalaiset ei ole mitään vällykäärmeitä. Jalat tulee ulos sängyn päädystä.
ellauri022.html on line 639: Mitä ne oikeen aikovat? Ei mitään, ne vastaa vaan ruokalobbyn huutoihin.
ellauri022.html on line 659: Vizikkäästi prikulleen samat törkeilyt toistuu identtisinä kautta aikojen ja rotujen. Japsut orjuuttaa ja kusee silmään viirusilmiä vierastyöläisiään presiis samoilla vippas konsteilla kuin antiikkiset ja britti-imperialistit aikanaan, ja nyt meikäläiset Suomessa. Ei tosiaankaan mitään uutta auringon alla. Nää apinat ei pääse mihkään punaisista perseistään.
ellauri022.html on line 667: Se oli kermaperse Bostonin paremmistoa, papinpoika, äidin lemmikki. Rexin juoxupoika Harvardissa, silti keskinkertaiset paperit. Koulun jälkeen lomaili Floridassa biitsillä ja väsäs runoja. Surffaili siellä Napsun pojan Muratin kaa. Arvaa kyllä mitä hommailivat after ski.
ellauri022.html on line 894: Rumin runot ei ole rumia vaan päinvastoin itämaisen sievisteleviä. Niillä on tämän päivän pakanalle vähänlaisesti annettavaa. Ne tuovat mieleen tunkkaiset tekosilkkikerrastot, halvat itämaiset helyt made in Taiwan, viehkot käsieleet ja epätarkat väripainokuvat idän pyhimyxistä. Epäamerikkalaista elehdintää. Miten tää voi olla USAn luetuinta runoutta? Ehkä punaniskat ei lue mitään runoja, ainoat mitkä lukevat on itämaiset matut. Tää on tähän asti paras (en tiedä mitä se meinaa, mutta onhan siinä tunnelmaa).
ellauri022.html on line 999: Elokuva Limbo oli erittäinkin hyvä kurkistus asylum seekersien kurjuuteen Skotlannin syrjäkylillä. Ja toisin kuin esim Guardianim yms länsikriitikot sepusti, sen loppu oli alavireiseltä virityxeltään juuri oikea. Trust anglo nincompoops to expect a happy closing to their own inhumane treatment of the other half. Ei tossa ole kyllä yhtään mitään happya. Afganistanilaisen kana Freddie Jr. joutui varmaan pataan Farhadin hylättyä sen.
ellauri023.html on line 40: "Isäni kävi teollisuuskoulun ja tuli sitä tietä rakennusmestariksi. Äitini oli vähän yli 20-vuotias, kun minä synnyin v. 1909." Siinä siis Kaarlo O. Syvännön syntymävuosi. Siitä alkoivat orpo-Olavin koettelemukset. Mutta kaikki se mitä K. O. Syväntö oli joutunut kokemaan vaikutti siihen, että hänellä riitti sitkeyttä ja uskoa suorittaa tehtävä, mihin hänet oli valittu.
ellauri023.html on line 105:
Niinpä! Onpa sattuva tämäkin runo! Joka päivä luoja antaa einehen, mitä tarpeen on, sen juuri, ei enempää.
Kuinka monta kertaa olenkaan saanut mennä nukkumaan nälkäsellä vazalla! Mutta ehkä se sitten on niin,
ettei sen enempää olekaan ollut tarpeen. Enhän ainakaan tähän mennessä ole nälkään kuollut...
ellauri023.html on line 119: Kyllä oli kaunis Leenankin runo! Ja mitähän tuo kruunu tarkoittaa? Onkohan minullakin
ellauri023.html on line 124: Anna se tänne! Muka äidin vihko? No mitä sitten nämä Liisat ja Martat ja Leenat sitten ovat?
ellauri023.html on line 157: Ämmä käy tietysti aivan kuumana, ja vaatii Olaville mitä ankarinta satikutia.
ellauri023.html on line 241: Ihan kiva kirja, väkivaltaa roppakaupalla, mut aika vähän sexiä. Star wars ilman lentäviä lautasia. Eikä ihan vähän myös vanhan ystävämme narsismin hajua, psykopatiaa ja tunnekylmyyttä. Henkilökuvauxessa on selkeitä puutteita. Vähän samaa heikkoutta kuin jehovan romaanissa jeesus nasaretilaisesta. Ainoa huolella kuvattu henkilö on kirjan sankari, ritari moitteeton ja nuhteeton, jossa ei ole mitään vakavia vikoja.
ellauri023.html on line 274: Vähän myöhemmin Ilmajoella Kaarlo pani herran taas seinää vasten, kun vuokra-asuntoa ei löytynyt. Sähän lupasit, että mä saan pyytää ihan mitä haluan! Eikä auttanut herran kuin lähettää enkeli johdattamaan Kaarlo onnellisen tiilitalon luo, jonka Kaarlo ostaa tupasi, varmaan enkelin sen käteen työntämällä rahatukulla.
ellauri023.html on line 353: Tai mentäisiin retkelle Tuulensaareen, tai mitämax, sadunomaisille Saensaarille.
ellauri023.html on line 418: rengin, mustilaisen oloisen Oiva Riutan, jolla on yt nimikkotie, se mitä pitkin
ellauri023.html on line 435: No siitähän ei tietystikään tullut mitään, herätti vain täällä päässä suurta pahennusta.
ellauri023.html on line 492: loppuun saakka, mitä onnexi ei kovin kauaa kestänyt. Wilho rakensi sotien välisenä kesänä
ellauri023.html on line 547: Lauluja, sketsejä ja sarjixia on, Mr. Bean tuli jo mainituxi tavallaan. Mutta onko kirjallisuudenlajia? Murroskäisille on jotain noloja ruottalaisten kirjasarjoja, niinkuin se mitä Rothin pojat luki aikanaan. Mutta klassikoita ei tule mieleen. Knasu rehvastelee noloilla tilanteilla tai pikemminkin häpeällisillä, narsistisen ryppyotsaisena, ei naurata.
ellauri023.html on line 602: Varovasti Aarne ohjaa estetiikan laivan ohi filosofian skyllan ja taiteen charybdixen, varataxeen izelleen oman vesialueen. Sille estetiikka on käyttäytymistiede: mitä apinassa tapahtuu ja mitä se tekee, kun se ajattelee tai sanoo jotain kauniixi tai rumaxi. Tää ois ihan hyvä, mutta eihän se sitten tätä tee.
ellauri023.html on line 645: On tärkeätä huolehtia siitä, miltä näyttää toisten silmissä. Se on Aarnen estetiikan kohta 5. Paizi jos on missi ja toinen on valokuvaaja, korjaa Milan Kundera. Kuvaaja on kuin koira tai hiiri. Sen nähden voi vaikka pissiä tai runkata. Ei tarvi mitään häpyä.
ellauri023.html on line 649: Ei ole mitään kauneuden tai rumuuden sääntöjä, saati luonnonlakeja. Tää on vanhentunut luulo. Kun on ruvettu oikeasti tutkimaan eikä vaan Aarnen lailla haisteltu nojatuolista, on jotain löytynyt. Esim. enemmistön mielestä keskimääräistetyt kasvot ovat kauniita.
ellauri023.html on line 670: "Enqvistille ei ole olemassa mitään ihmisen vapaata tahtoa vaan kaikki mitä pään sisällä tapahtuu, on pelkkää molekyylitason fysiikkaa. En tullut vakuuttuneeksi. Ajattelin tehdä pienen kokeen. Lähdenkö viikonlopuksi mökille vai en. Päätin lähteä ja täällä Sipoossa minä nyt tätä kirjoitan. Jos olisin päättänyt toisin, kirjoittaisin Helsingissä. Jotenkin vapaa tahtoni tuntuisi ulottuvan ainakin tuohon asti. En oikein ymmärrä, mitä Enqvist tarkoittaa vapaalla tahdolla ja sillä, ettei sitä ole."
ellauri023.html on line 675: Kai me ton kuna, pitää sanoa kuin Sokrates. (Nykerönenä ei kiroillut rumasti kuin Salama, vaan sievästi Helvi Hämäläisen tyylillä.) Koira vieköön näitä julkimoiden "mietiskelin tässä niitä näitä" -plokeja. Täntasoiset ajattelun pikku jättiläiset on olleet päättämässä valtakunnan asioista. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri023.html on line 679: Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. (Miten niin avoimexi? Naavaparrat älkää keuliko, me fyysikot ollaan alfasusia, sitä se meinaa.) Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä. Kuulostaa aika nazimaiselta. Onkohan joku hihhuleista päässyt professorin iholle?
ellauri023.html on line 763: vaikka juutalainen olikin. Se ei ollut koskaan ihaillut mitään kansaa eikä maata,
ellauri023.html on line 789: Apinat tekee kilpailijoille mitä vaan ne ikinä voi niille tehdä, Darwinin hengessä,
ellauri023.html on line 826: Ei niihin mahdu mitään muita tunteita, kun on niin kiire olla paha.
ellauri023.html on line 849: jännitystä pilaamatta. Ei siis mitään Harry Potterin "all is well", vaikka
ellauri023.html on line 853: Mix ne pitää niitä pottia, ne ei auta mitään, ottaa heti osumaa.
ellauri023.html on line 881: tai japanilainen mitätön nainen roikkuu jossain kulissien reunalla.
ellauri023.html on line 953: eikä sulle mitään, oon sairaan izekäs.
ellauri023.html on line 1042: mitä Eski eritoten ihaili.
ellauri023.html on line 1069: Näissä jumalalle izen kohdalle sattuneista ihmeteoista osoitetuissa kiitoxissa vähän kaihertaa, että kiittäjät on niitä lottovoittajia, joita kohti on lotossa aina ziljoona häviäjää, joiden tarinat jää kertomatta, koska niissä ei ole tapahtunut mitään ihmettä. Ihmeitä on harvassa, eihän ne muuten olisikaan ihmeitä. Näin Pamela (osassa II, kihlattuna morsiamena:)
ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show.
ellauri023.html on line 1089: Kassit ja pullot ja jalkapallo. Ne liikutti Vessa-Mattia. Systeemiälli tunnustelee mielen ihmettä, joka ei rationaalisesti selity. Sitähän se Jeesuskin. Joz zää zaat tehdä sitä zää oikeesti haluat, zitä mitä eniten rahastaa niin ... mitä? Pitää pistää parastaan. Pitää olla karismatiikkaa, karismatematiikkaa. Tää Ploirin uudissana on ainoo kohta luennolla missä matematiikka tulee esille, vaikka teknillisessä korkeakoulussa ollaankin. Bertalanffy kääntyy selin haudassaan.
ellauri023.html on line 1097: Vessias on tullut lässyttämään ilman palkkiota. Sitä harmittaa kun tulee liian hitaita läpyjä. Eskin ylisanat ei paljon lämmitä. Ne on kärsineet aika pahan inflaation. Molemmat on pellejä, mutta Vessias on vähemmän tympäisevä sittenkin. Tunti mennyt. Vielä tunti. Apua! Hädässä avuxeni huudan Teppo Raimoa. Mut se ei vastaa, se on täysinpalvellut.
ellauri023.html on line 1138: Leevi oli vaatimaton, käytännöllinen, pakoileva, viileä, kokeileva ja joskus rajoittunut, hienostunut mutta maalainen. Se nai Lucia Malpurgon, joka oli sen omasta luokasta ja taustasta, ja kuoli samassa Torinon osakkeessa missä oli syntynyt. No mitä pahaa siinä on? Oisko pitänyt muuttaa Nykkiin ja tehdä izestänsä kauppatavara? Holokaustin uhreja tarjouxessa nyt. New Yorkereiden mielestä no hemmetissä tietysti.
ellauri023.html on line 1156: Torinolaiset ei ole mitään saapasmaan valtalinjan pizzakokkeja ja häslääviä spagetin pyörittäjiä, ne on enemmän kuin pikku saxalaisia, insinöörejä. Ironian mestareita, niinkuin Wolfram Roth. Kun kurjuus loppui, Leevi jatkoi elämää. Tääkin on New Yorkerieiden miälestä jotenkin säädytöntä.
ellauri023.html on line 1176: Helmikuussa ennen kuolemaa se kertoi jenkkikääntäjälle Ruth Feldmanille (selkeesti jutku sekin) että sen masis oli joissain suhteessa pahempaa kuin Auschwitz, koska se ei ollut enää nuori eikä ollut enää voimia. Sen perhe oli varma asiasta: "Nei! nyt se teki millä se aina uhkasi", sen vaimo valitti, kun kuuli mitä oli sattunut. (Paizi ne ei osanneet kuin pari sanaa jiddishiä.)
ellauri023.html on line 1203: Nyt olen päässyt pienen ohukaisen vihreen kirjan loppuun. Se oli surullinen, muttei masentava. Loppu oli aika lyyrillinen, siis epätodellisen oloinen. Ei käynyt hyvin eikä huonosti, ei oikeastaan käynyt kuinkaan. Ei sattunut. Herttaisia kesämuistoja, sellaisia just joita 60 vuotias täti voisi kertoa 30-luvulta. Kivasti kertomuxen fokus lopuxi nyrjähti, ei enää tiennyt kuka puhuu mitä kenelle. "mezä missä poimimme isäsi kanssa mustikoita kerran". Syöpäinen tyttö lähtee kuplassa elänyttä, jäihin ehkä pudonnutta poikaa vastaan. Kuolema on orjantappura jonka kautta päästään kiinni rubiiniin, runoili Karl Venneberg, Gunnelin ikä- ja ehkä opiskelutoveri, nelkytlukulaisia. Niinpä niin. Uskokoon ken voi.
ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.
ellauri023.html on line 1214: Energian säilymisen laki on fysiikassa tärkeä (vaikka ei mitenkään pyhä), mutta ei se ole logiikkaa. Periaatteessa hetkellä t voisi olla olematta mitään, ja hetkellä t+1 jotakin. Maailmaan voisi kuplia koko ajan uutta ainetta. Loogisesti konsistentti ajatus, oli se totta sitten tai tarua. Tietysti se on jotenkin randomia ellei sitä säätele. Se tekee tilaa enkeleille ynnä muille ihmeille, sen takia kai se tuntui Pertti Rovamosta pahalta. Tuliko Pertistä isona eräopas vai mikä? Meni mezään pakoon niskuroivaa maailmaa.
ellauri023.html on line 1232: Merkittävin evästys, jonka sain [Dilemman pj:n] tehtävään, oli että yleiskokoukset ja muut Dilemman tilaisuudet on kyettävä johtamaan niin, ettei niihin aina ympäripäissään saapuvalle Pertti ”Lande” Lindforsille anneta puheenvuoroa, koska siitä ei tule loppua ja kaikki tietävät, mitä hän sanoo Georg Klausista. Onnistuin kohtuullisen hyvin olemaan huomaamatta ja kuulematta hänen puheenvuoropyyntöjään.
ellauri023.html on line 1246: Joo on se jännää miten mitättömyydet kaapii izelleen jämäpisteitä kertomalla, et on sentään tavanneet jonkun suuruuden ja ehkä tarjonneet sille vissynkin. Niinkuin nyt Jönsy tässä, tavattuaan suuren pienen Rovamon eräpolulla. Punainen taskulamppu ehkä kädessä.
ellauri024.html on line 42: Voimmeko tietää, mitä
ellauri024.html on line 47: (Vähän yllättäen vika kysymys on episteeminen. Jos vastaus siihen on odotuxenmukaisesti myönteinen, vois vaan kysyä suoraan, mitä tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään.)
ellauri024.html on line 107: Mixi olemme olemassa? Ei siihen ole mitään kummempaa syytä, ei varsinkaan mitään tarkoitusperää. Näin tässä vaan on päässyt käymään. Ois voinut käydä toisinkin.
ellauri024.html on line 111: Mixi ihmiset joutuvat kärsimään? Mixi ei. Ei me olla mitään poikkeuxia. Kaikki elukat kärsivät. Se on ruumiin keino hälyttää päälle, että ois syytä tehdä jotakin. Jos sitä ei olis, vois käydä vielä köpelömmin, esim vois kuolla. No useinhan sitä kuolee kumminkin, kärsittyään ensin aikansa. Alarmi jää ikäänkuin päälle piippaamaan. Niin se korppu murenee.
ellauri024.html on line 123: Eli kertokaa tuolla ajalla eläneet mikä ihmeen suhde tuokin oli eli mitä siitä puhuttiin / tiedettiin julkisuudessa? Vaikuttaa mielenkiintoiselta mutta en tiedä siitä mitään. Äitini vain kommentoi yks päivä että se Talvi oli ällö mies.
ellauri024.html on line 138: mitääntekemätön mamispoika,
ellauri024.html on line 286: Alustatalouspartnerit. Karkaaminen ei ongelma, mitään muuta ei ole tarjolla. Ammattitaidosta ei väliä. Kuka tahansa osaa polkea ja pakata ruokia. Jopa bangladeshin maisteri. Jos lihaxet on kunnossa. Aivotyön tekee robotit. Tää alkaa näyttää jo hyvältä.
ellauri024.html on line 306: Nyt päästään ruotimaan Arska Kinnusen (1930) yxityiselämää. Kivaa! Eihän kirjasta eikä kirjailijasta tiedä mitään, ennenkuin on selvittänyt taustoja. Aarne ei huolinut koulussa lempinimeä Arska. En mäkään koskaan tykännyt Eskin keximästä nimikkeestä Larska.
ellauri024.html on line 314: Arskan puolustuxexi: ei se niitä alas paina, se vaan kertoo tapauxia, joista ilmenee, millaisia kusipäitä ne on olleet sille joskus. Tai paskiaisia. Ja niitä se muistaa hyvällä jotka kiitti sitä. Ihan tavallista narsismia. Nää on muistelmat, ei mikään kirjallisuusarvostelu. Ylös ystävät ja alas vihulaiset, se on homman nimi. Ei tarvi teeskennellä mitään objektiivista. Näin se on paljon hauskempaa. Kun horiseva "v---a kosken, Niemi" kiitti Arskaa kirjeessä, se sai Kinnulta ikuisen kunnian. Poliittisestikin ne sopi yhteen. Haavikko taas erehtyi sanomaan että Arskan aforismit oli alisuoritus, ja sai siitä vastineexi muistelmiin: "hyviä kirjoja, mutta typerä ihminen". Älä hemmetissä tölvi Arskaa, se muistaa sen. Jonkun tovin vielä ainakin. Puovo kyllä olikin sietämätön besserwisseri, koleerinen kakka. Luuli olevansa jotakin.
ellauri024.html on line 318: Vähän hämäriä on sen puheet kirjan alussa. Entä jos? Entä jos mitä? Olenko ollenkaan elänyt? No totta hemmetissä olet, ja aika vanhaxi. Senhän näkee kalenterista. Ks. myös kuva.
ellauri024.html on line 330: Arska sanoo että izestään voi tehdä koomisen muttei traagista. Mixei voisi. Vaikkakaan ei tieten. Se on lukenut hurjan määrän muiden elämäkertoja, niinkuin kaikki toisiansa kateina seuraavat ihmiset. Mä en ole. Luen vasta nyt niinkuin aikanaan tutkimuxissa: teen ensin oman arvauxen ja luen vasta sitten, mitä muut on sanoneet. Related work, ikäänkuin. Arskassa on vähän linssiluteen vikaa, se lainaa viisasta: "Käyttäydy aina kuin olisit muiden näkyvissä". Jumala näkee vaikka olisit muna kädessä pimeässä vessassa. Paizi valokuvaajasta ei ole väliä, sen tiesi Kundera. Kuva on kyllä tärkeä.
ellauri024.html on line 339: Arska kammoaa julkista esiintymistä, vaikka tykkääkin keekoilla kirjassa. On kuin avantoon pudonnut koira. Arska tykkäs jostain Charlie Chaplinin laulusta leffassa Nykyaika. Putoon kärryiltä, en tiedä mitä laulua se tarkoittaa. Oisko se, jonka sanoissa ei ole mitään järkeä. Mut en mä kyllä tykkää Chaplinista muutenkaan. Se oli aika huumoriton narsisti. Jaa, onkohan Arskakin narsisti? En ihmettelisi.
ellauri024.html on line 371: Arska miettii 2011 mitä tekisi jos jäisi yxin (niinkuin jäikin 3 vuotta myöhemmin). Se haluis ottaa hevosen. Mutta ei ole varaa, ei jää muuta mahdollisuutta kuin äkäpussi lumikko. Niin se nimittää puolisoaan Aino-Maijaa. Kai niillä sitten meni hyvin. Lumikolta on myöhäistä kysyä.
ellauri024.html on line 409: Arska käyttää sanaa ironia Sokrateen alkuperäisessä merkityxessä: ei sano mitä ajattelee, tai sanoo mitä ei ajattele. Ei siihen sisälly mitään sarkasmia. Siten on ymmärrettävää kun se sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Muuten se on kyllä itsejulistautunut salavittuilija, heittelee vekarajalkaa niin ettei kaikki huomaakaan.
ellauri024.html on line 423: Ei saa siis enää aprikoida, mitähän taiteilija on tässä mahtanut tarkoittaa. Ei mitään elämä ja teoxet suollosta, luetaan vaan kirjaa suurennuslasilla. Höpsöä. Sillä laillahan taideteoxet just toimivat: merkitys tulee taiteilijan päästä vähintäänkin puolixi, ja menee kokijoiden päähän enintään puolixi, yhteistä ainesta hyvä jos on ees neljännes. Sitä neljännestäkö nyt pitäisi loputtomiin pöyhiä unohtaen kaiken muun? Mitä kivaa se nyt on? Ainahan taiteessa on kolme osapuolta, tekijä, teos ja kokija, ei kai mikään niistä ole mitätön.
ellauri024.html on line 427: Kritiikki on kuvausta, tulkintaa ja arvostelua. Iso taulu, esittää Tauno Paloa, aika tökerö. Arvosteluja tarvitaan, jotta herrasväki tietää mitä taiteesta pitää sanoa kahvihuoneessa tai päivällispöydässä. Ei tarvize ize kammertautua ulos kazomaan tai kuuntelemaan pää kenossa eikä kahlata paxuja opuxia, kun arvostelija on ne hyvin kyldyyriosastossa tiivistänyt. Yhtä fixulta voi vaikuttaa kuin ne jotka kävivät tai jaxoivat lukea. Ellei fixummalta.
ellauri024.html on line 435: Nauramme häpeäxemme turhille sutkauxille ja ontuville vertauxille, typerille pyllistyxille ja naaman väännöxille, korostetuille ilmeille ja muunnetulle äänelle, liioitetuille eleille ja muulle roskalle. Joskus huonokin naurattaa, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 439: On moukkamaista mennä valikoimaan mitä normeja saa nauraa ja mitä ei missään nimessä, ei siis ainakaan herrasväkenä hyvän maun nimessä. Tää on täysin perseestä. Tuttua "leikki leikkinä pylly pois takinasta" -sohittelua nenänkaivusormi pystyssä. Naurakaa noille normeille muttei sentään näille normeille. Se on vaan tuuman päässä sensuroinnista ja kuvien kumartelusta. Rukoilkaamme tänne päin ja pyllistäkäämme tonne. Naurua kolmannella tiimissä. Ei tää keltainen kirja ole mikään tutkimus, vaan tapakasvatusta. Porvariversio Maon punakantisesta. Ammatinvalinnanohjaaja ei pääse pilkuistaan, vaikka on korvannut ne pisteillä. Sille mä näytän fäkkisormea.
ellauri024.html on line 459: Peg Atwood selvitti mitä kukin pelkää eniten. Naiset et mies tappaa ne, miehet naisen naurua. Kuolemaa pahempi kohtalo. Pelottava ei naurata, naurettava ei pelota. Ne jotka haluu arvovaltaa ei siedä naurua. Pahaa sutta ken pelkäisi, hahhah hahhah haa.
ellauri024.html on line 514: Aarne ize vesittää omat pointtinsa mitääntekemättömäxi. Arskan esimerkkikokoelma pyörii ympyrää, siltä ei synny mitään teoriaa. Irrallisia pointteja. Mut se ehkä haluaakin niin, se haluu mystifioida huumorin et arvostelijat kuten se voi pysyä sen ylipappina. Se ei edes HALUA ettää mikään huumorissa olis ennustettavaa. Miten niin ennustettavaa? Ei kai kukaan meinaakaan että pitäs ennustaa millon joku lohkasee jonkun läpän? Se sen sijaan on hyvinkin ennustettavaa, mikä naurattaa ja ei ollenkaan naurata ketäkin. Aarne ajaa omaa hämärämiesasiaansa vähintään yhtä sinnikkäästi kuin mä tässä omaani, mätkitään kilpaa toistemme olkiukkoja. Aarnen on jo melkein sen isäukon näkönen.
ellauri024.html on line 557: Lapset Aarnen mukaan alkaa tajuu komiikkaa kun ne alkaa arvostella toisia. 90-luvulla sopi estetiikan proffan lausua vielä tällästä ex cathedra ilman mitään evidenssiä.
ellauri024.html on line 580: Paha myös on kun joku wannabe koomikko pilkkaa upseeria eikä sotamiestä. Komiikka on kazojan silmässä, ja aika malka voi se ollakin sellaisella pölkkypäällä kuin Aarne Kinnunen. Sivistynyt ihminen kuten tämän kirjoittaja ei näe mitään koomista Estherin kirjan 2.12. meikkauskohdassa. Pitä olla Jeremias tai Cato sen nähdäxeen. Näyttää Aarne tykkäävän myös Mark Twainin jumalaa sättivistä pissajutuista, se varman hihityttää sitä äitivainaan jäljiltä.
ellauri024.html on line 645: Huomaa että Darwinin kolmen kohdan lakitaulussa on FUCK ja KILL ja EAT muttei LAUGH. Se on johdettu määräys, paljon mitättömämpi, ei päämäärä vaan keino. Keino mihin? Lisääntymiskilpailuako varten vai? Soidinmenoja? Naistennauratusta, kilpalaulantaa? Tai yleisemmin keino loiventaa tiiminsisäistä kilpailua, tehdä siitä vähemmän tappavaa. Korvataan käsirysy sanasodalla, soidintappelu kilpalaulannalla. Mukaan lukien Freudin kallon sisäinen tiimi: yliminä, minä ja se. Niiku nokintajärjestys: säästyy tappeluita, kun paremmuus selvitetään nokkimalla. Kaikkea tätä. Jonkinlainen keitos vihasta (KILL!) ja rakkaudesta (FUCK!), kuten arvovaltakin. Muita hopeeselkiä pilkataan ja listitään, neitoapinoita nauratetaan ja naidaan. Tää nyt on tällänen tyypillinen setämiesnäkökulma, mutta kun ajattelee parhaita naishumoristeja, niin niidenkin sankarit on fiksuja ja eteviä, vedättää hopeaselkiä ja tyhmempiä naisia niinkuin tahtoo.
ellauri024.html on line 662: Ei se toimi, eikä ole edes tärkeetä. Musta esim Rabelais on enimmäxeen suht rahvaanomainen ja mauton (hehe), mut on sillä joitain hyviäkin tsoukkeja. Samoin valtaosa Don Quijotesta on haukotuttavaa, vaik silläkin on valoisammat hetkensä. Läpeensä hauskoihin kirjoihin voi kyllästyä (esim AVS), kun samaa hauskaa saa mahan täydeltä. Et aina you win some, you lose some, ei sille mitään mahda.
ellauri024.html on line 748: Komedian lopetuxesta ilmenee sen opetus. Absurdissa näytelmässä paha ei saa palkkaansa. Sellaisessahan tässä ollaan mukana menossa. Niinsanotut konnat ei opi mitään. Kiertää ympyrää aitauxen laitaa kuin Rothien kilpikonna nimeltä Pippuri. Se kai lopulta karkasi tai Riku kylästyi siihen ja laski palvelijansa menemään.
ellauri024.html on line 760: AK sanoo et koomikko viestittää tyylillä. Mut justhan se on päässyt sanomasta et tyyli on hienojakosempaa merkitystä. Siis mitä? Selittäkääpä tarkemmin. Kyllä esim Ollin pakinoista huomaa et ne on läppiä ihan siitäkin mitä se sanoo, vaik totta Mooses (FGK:n mielisanonta) outo sananvalinta on sopassa mukana. Älä nyt peruuta hyvästä pointista.
ellauri024.html on line 764: Arskan miälest komiikka ja huumori on skådespeliä, josta ei tule mitään ilman yleisöä. Ehkä susta, musta voi niitä käteenkin vetää. Yxityinen hauska ja oma elekieli on autistillekin mahdollista, koska ollaan monta monessa. Meitä on siinä poikia, vähintään yliminä, minä ja se. Voi hihittää izexeen kuin Klamydian laivan kapteeni. Siitä voi tulla kyllä väärinkäsityxiä merellä.
ellauri024.html on line 768: Ollaxeen hyvä humoristi on varottava aukomasta päätä varomattomasti, pitää zekata yleisön normit ettei esiinny mauttomasti. Minkä ikäsiä, mitä niillä on päällä jne. Sitähän on vaikea tietää kun kirjottaa suurelle yleisölle. No ehkä opiskelijat silti enemmistönä, et ehkä nää rivot vizit on ookoo.
ellauri024.html on line 787: Runon selitys on mixi teit sen? Sen tulkinta on mitä runo sanoo ize. Hönttiä, ei runo sano mitään, se on vaan textiä. Tekijä on ehkä tarkoittanut että pee, lukija saattaa ymmärtää että quu, loput on lähinnä kielioppia. Tai "semantiikkaa". Sitäkö tässä pitää mätystää? Että niinkun mitä joku voisi sillä ymmärtää? Noin niinkun periaatteessa? Koko loputtoman pitkä luettelo? Jäsennyxiä on yhdelläkin virkkeellä helposti ziljoona. Tai sit saa valita pussista kukin mieleisen, ml tutkija. Onx tää jotain tiedettä?
ellauri024.html on line 789: Aarnen määritelmä teorialle on myös outo: ongelma ja sen ratkaisu. Höh. Muualla teoria selittää enemmän kuin yhden asian. Ei niitä kexitä joka kerta uusia. Arska seuraa tässä Goethea, toista toopea: alles faktische ist schon Theorie. Taas näitä mitääntekemättömiä yhtälöitä muotoa x=y. Paavi on katolinen. Kaikki on kaikkea.
ellauri024.html on line 793: Nyt en ole vielä jyystänyt Arskan kirjaa huumorista, mut sen mielest ilmeisest huumori=komiikka+tyyli. Aika erilainen näkemys kuin mulla. Musta epäkypsempi. No, makuasioista pitää kiistellä, se on estetiikan tarkoitus. Se pitää kriitikot leivän syrjässä. Se ei saakaan loppua, ei tässä mitään endlösungia ezitä. Jossei tuo nyt lopu, niin suap jatkua.
ellauri024.html on line 802: Jussi Tenkulla oli huone jossain metsätalolla. Se tuli Jaakon apulaisten huoneeseen, jossa ei sattunut olemaan muita, ja kysyi järkyttyneenä: Oletko muuten kuullut, että Peep Koort on kuollut? En ollut kuullut. En koko Peep Koortista. En edes tiennyt että kysyjä oli Jussi Tenkku. Jussi Tenkku neuvoi Arskalle, mitä on henki: se on der Geist. Tenkku ei pitänyt Timo Airaxisesta (sehän onkin täys paska), eikä Jaakko Hintikasta. Arskan hyvä ystävä Juha Mannerkorpi on mulle taas yx mystinen Peep Koort. Ei mitään hajua. Se varman ihaili Arskaa kunnolla, saa niin paljon kiitoxia.
ellauri024.html on line 808: Väpi Linnaa ja Tuntematonta Arska lyttäsi armeijassa apinan raivolla. Poliittisista syistä kaiketi. Raateleva lammas sai Arskan myöhemmin kääntämään Linnan suhteen takkinsa. Eeva-Liisa Manner saa osaxensa sääliä. Se sai masennuxeen sähköshokkeja kuin Tutu Paloheimo, sen käsiala pieneni millimetrin korkuisexi, se kirjoitti: keskinkertainen taiteilija on huono, eikä vain huono taiteilija, vaan huono ihminen. Mitä hullua! Ja Arska on vielä valmis allekirjoittamaan sen! "Lyö naulan perille". Siis Eeva-Liisan arkkuun vai. Muitakin Mannerin tylyjä tuomioita se peukuttaa, kute että pahixilta pitää pää katkasta koska 'ne tiesi mitä ne tekivät'. Jotain hurjan kalseaa A.K:ssa on aika ajoin. Se on kuin Kimmo Koskenniemi, se varaa lämpimät tunteet omalle perheelle. Lämmin perheenisä, kuten monet kuulut nazit. Se on neandertaali.
ellauri024.html on line 840: tiesi mitä ne tekivät, ei siis mitään anteexi.
ellauri024.html on line 917:
ellauri024.html on line 919:
ellauri024.html on line 939:
ellauri024.html on line 963: Mentaaliset mallimme ovat vahvoja ja sanelevat mitä näemme ja emme näe, uskomme emmekä usko sittenkään. Esim jos näemme siivottoman ukkelin nukkumassa puistonpenkillä, luulemme että se on asunnoton alkoholisti. Mutta jospa se onkin vaan kovaonninen kaupunginpuutarhuri pitämässä pikku taukoa. Tai Aalto-yliopiston järjestelmätieteen professori pohtimassa mentaalisia malleja. Joku köyhimys nyt kuitenkin, ei sen asu muuten olisi noin siivoton.
ellauri024.html on line 1005: Mutta se ei ole vaan meidän omat elämät mitä me tällä saippualla voidaan parantaa. Parannellaan tässä vähän teidän muidenkin. Järjestelmä-älli on emergoitumassa tämän päivän järjestelmien tehokkaaseen johtamiseen. Ota vaikka pikku yritys, esimerkixi snagari, tai vaikka isompikin, kuten Nordea tai Google. Meillä on valta valita kuka ja miten me ollaan maailmassa, tekemällä päätöxiä omasta käytöxestä. No jotkut "meistä" kyllä voi päättää muutamasta muustakin. Jokainen voi muuntaa järjestelmiä käytöxellään, kazomatta henkilöön ja paikkaan organogrammissa, koska ne liittyy muihin. On nalkissa kettingillä, urkituilla henkilötiedoilla tai velkakirjoilla. Aika syvällistä analyyssiä. Voit päättää, laitatko nakin päälle ensin sinapin vai ketsupin. Silläkin voi olla kauaskantoiset seurauxet. Hodari tulee paremmaxi paremmin.
ellauri024.html on line 1067: Oi kuinka vaivaista onkaan ihmiselämä parhaine riemuineenkin! Sitä rasittavat kuvitellut onnettomuudet milloin ei ole todellisia häirizemässä. Ja se voi tulla yhtä oleellisesti onnettomaxi kaukaisten mahdollisuuxien pelosta kuin jos se ponnistelisi nykyisen hädän pistoxia vastaan! Tätä oikein miettimällä pitäisi jokaisen varmistua siitä että pelkkä tämä maailma ei ole aiottu kuolemattoman sielun ahtaaxi asuinsijaxi, vaan että tämän jälkeen seuraa toinen elämä, missä koko sielu voi olla täysin tyytyväinen, missä ei ole mitään tyytymättömyyden aihetta ja missä kaikki on riemua, rauhaa ja rakkautta iankaikkisesti!
ellauri024.html on line 1083: 5. En siis vihapäissänikään saa sanoa mitään sisukasta tai häijyä,
ellauri024.html on line 1090: 31. Jos aviomies izepintaisesti vaatii jotakin, mikä ei ole oikein, niin vaimon tulee välttämättä siihen suostua ja nuhdella vasta jälkeenpäin. - Hyväinen aika! En tiedä mitä siihen sanoisin. Se tuntuu mielestäni hiukan vaikealta! Luullaxeni sietäisi tämä tulla pienen pohdinnan alaisexi jossain naisten parlamentissa. Mutta sitten hän sanoo:
ellauri024.html on line 1092: 48. Että aviomiehen joka odottaa kaikkea tätä, täytyy olla kykenemätön loukkauxella vastaamaan suopeuteen ja hyvää pahalla palkizemaan; eikä hänen tule riistää vaimoltaan mitään tämän sukupuolen etuoikeuxia.
ellauri024.html on line 1233: hyvä on se mitä joku tahtoo, mikä on sen pyrkimys.
ellauri024.html on line 1316: Niinkun suomalaisten sankari, mitään tuntematon sotilas Rokka,
ellauri024.html on line 1368: von Wrightillä kuten filosofeilla yleensäkin, totuuden rakastamista edeltää järjestyxen rakkaus, eikä tätä esileikkiä pitemmälle usein päästäkään. von Wright oikeuttaa vallan logiikan, se asettuu (tahattomasti tai tarkoituxella, sitä nää oikeistopellet ei tiedä izekään) lain ja järjestyxen puolelle, mitä voisi ehkä luonnehtia johdonmukaisexi ja izepintaisexi haluxi olla mieluummin gorilla kuin guerrilla.
ellauri024.html on line 1374: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
ellauri024.html on line 1376: Poliisiylijohtajamaisia puolusteluja: ydinvoiman vaarojen torjuminen vaatii "yhteiskunnalta" lisättyä tarkkailua ja valvontaa ja kaiksen sellaisen (myös teknologisen) tietämyxen salassa pitämistä, mitä "ulkopuolisten" voisi ajatella käyttävän hyväxeen "hämäriin tarkoituxiin" (esim torjuaxeen lännen kuristusotteen oman tiimin kaulasta). von Wright on (oli, hizi sehän on aikaa sitten luutarhassa) olevinaan huolissaan yhteiskunnan kehityxestä kohti poliisivaltiota, mut samaan hengenvetoon myöntää typerimmällä mahdollisella tavalla poliisivaltion logiikan: valta vaatii väkivaltaa, katastrofi toista katastrofia.
ellauri024.html on line 1380: Tämän irrationaalisen ja kärttyisän vihanpurkauxen kohteina ovat mm. anarkistit, terroristit, hipit ja vuoden 1968 pariisilaisopiskelijat. Mikä tahansa järjestys on von Wrightille parempi kuin ei mitään järjestystä. Hän kammoxuu "kaikkea järjestystä vastustavia voimia" (lue, vallizevaa järjestystä), jotka "uhkaavat ihmisyhteisöä (lue: kapitalistista maailmanjärjestystä) hajoamisella ja kaaoksella" (lue: pörssiromahduxella). von Wrightin muka kulttuurikirjoittelun pelkuruus, jälkeenjääneisyys ja harrastelijamaisuus kätkee juuri tämmöisiä julkilausuttuja ja julkilausumattomia patakonservatiivin käsityxiä. (Ja just TÄSTÄ luultavasti Aarne Kinnunenkin pillastui. Hemmetin huligaanit! Krunikan huoneisto ja kesämökki Hämeessä on nyt vaarassa!)
ellauri024.html on line 1382: von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri024.html on line 1396: 5-vuotiaan pikku Jorin kirje joulupukille: kaksi toivetta, yleinen asenteidenmuutos joka vaikuttaa suotuisasti yhteiskuntajärjestyxen kehityxeen. Poliisivaltion joulupukin vastaus: joku jossain tekee jotain mistä meille ei kerrota mitään, heittää lisää järjestystä kehiin: kybersotaa, taistelukaasuja, lennokkeja, kidutusta. Pohtia voi miten von Wrightin "kulttuurikriittinen" esseetuotanto eroaa massaviihteestä. Samat naiivif ajatuxet ja julistuxet on ennen von Wrightiä suunnattu suppeille ja laajoille yleisöille tuhansia kertoja ja tuhansilta kanavilta (esim. Disney Hollywoodissa).
ellauri024.html on line 1418: Tanskalaiset on sekundasaxalaisia, ei ne ole mitään skandinaaveja,
ellauri024.html on line 1437: apumiehillä ja seuraneideillä. Täysin setämiesten aivomaisema, ei mitään viboja,
ellauri024.html on line 1442: se veti päälleen sen neititukkaisen mitäänsanomattoman finniselän. Hizi kai
ellauri024.html on line 1444: Noi jolpit ei tienneet mitään 70-luvusta, meidän romanttisen nuoruuden ajasta
ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”
ellauri025.html on line 68: Tuomas Akvinolainen syntyi mitä todennäköisimmin alkuvuodesta 1225 isänsä Landulfin kreivin linnassa Roccaseccassa, Napolin kuningaskunnassa, lähellä Aquinoa. Nykyisin linna on Frosinonen maakunnassa Latiumin alueella. Tuomas kuului pienaateliin, hän oli äitinsä kreivitär Theodora Theatelaisen kautta sukua Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Hohenstaufenin keisaridynastialle. Sinibald setä toimi apottina ensimmäisessä benediktiiniluostarissa Monte Cassinossa. Sinne siis! sanottiin Tuomaalle, nuoremmalle aatelispojalle. Mikäs auttoi, eikun pyhimyxen uralle.
ellauri025.html on line 79: Myöhemmin hänen sääntökuntansa päämies ja kuningas Kaarle II järjestivät hänet professorin paikalle Napoliin. Tuomas koki mystisen kokemuksen messussa 6. joulukuuta vuonna 1273. Sen seurauksena hän päätti ihan summassa kirjoittaa Summansa. Kun häneltä kysyttiin syytä tähän, hän vastasi: ”En voi jatkaa ... kaikki mitä olen kirjoittanut vaikuttaa minusta kuin knaapin oljilta verrattuna siihen mitä olen nähnyt ja mitä minulle on paljastettu”. Myöhemmin muut kertoivat, että Tuomas olisi kuullut ristiltä Maxim Gorkin äänen, jonka mukaan hän oli kirjoittanut suhteellisen hyvin.
ellauri025.html on line 85: Tuomaan Summa theologiae julistettiin Trenton kirkolliskokouksessa niin merkittäväksi, että teos sijoitettiin alttarille Raamatun ja dekretaalien rinnalle. Ainoastaan Augustinuksella on ollut yhtä suuri merkitys läntisen kirkon teologiselle ajattelulle ja länkytyxelle. Paavi Leo XIII julisti ensyklikassaan 4. elokuuta 1879 Tuomaan kirkon suurimmaksi opettajaksi ja sanoi Tuomaan teologian olevan määrittävä selonteko katolisesta opista. Hän määräsi myös kaikki katoliset seminaarit ja yliopistot opettamaan Tuomaan teologiaa ja ohjasi papiston ottamaan Tuomaan opetukset kaikkien teologisten näkökantojen pohjaksi. Mikäli asia koski jotain mitä Tuomas ei ollut käsitellyt, papiston tuli opettaa johtopäätöksiä, jotka olivat johdettavissa hänen opetuksistaan.
ellauri025.html on line 145: Calvinon pointti, ainaskin mulle, on että kaikki on jo sanottu, ja sanottu monta kertaa uudestaan tuhansia kertoja. Ei mitään uutta auringon alla, sen puolesta voitais yhtä hyvin vaikka lopettaa. Niin voitaskin, mutta apinoita tulee sieltä yhdestä paikasta koko ajan uusia, ja niille tää kaikki vanha sama on joka kerta uutta. Sen huomaa hyvin noista opiskelijoista. Samat vizit naurattaa niitä joka kerta, kunhan varoo, ettei kerro niitä samalle kohortille liian useasti.
ellauri025.html on line 160: Fantasiakirjailija Robert E. Howard yhdisti sankarinsa Conanin kimmerialaisiin näiden mystisen ja raa'an maineen takia. Howardin fiktiiviset kimmerialaiset kuitenkin ovat fiktiivisten kelttien esivanhempia, eikä heillä ole historiallisten kimmerialaisten kanssa mitään muuta yhteistä kuin nimi.
ellauri025.html on line 199: Kun lukee Calvinon kirjaa ei voi välttyä vaikutelmalta, että Italolla on ollut samanlaisia totaalisen vieraantumisen hetkiä kuin mulla: mitä helvettiä nää apinat oikeen sekoovat. Ei tässä ole kyllä enää mitään tolkkua. Tarzanin olis korkee aika sulkea tää viidakko.
ellauri025.html on line 218: niinkuin ei taviksenkaan taivalluxesta löydy mitään juonta,
ellauri025.html on line 280: meemeille, siihen mitä koko maailma jo luulee tietävänsä siitä.
ellauri025.html on line 307: Akvinon Tom ja Russellin Bert voi todistaa, ettei siitä seuraa mitään.
ellauri025.html on line 310: Se ei todista mitään, sillä ei ole kerta kaikkiaan mitään arvoa.
ellauri025.html on line 311: Kuha on halpaa palstantäytettä, eihän linssiluteille mitään maxeta.
ellauri025.html on line 327: niillä kullakin on ojassa, ja mitä ne jättävät visusti sanomatta.
ellauri025.html on line 451: Tän esifasistisen runon lauloi näppyläinen Vesku Loiri levylle mädällä äänellä. Kupla kurkussa. Synkronoinnin kannalta on sama, mitä uskontoa peukutetaan, niin kauan kun on joku. Tätä kantaa edusti Jean-Jacques Rousseau, joka oli kellosepän kisälli. Onnexi kännykät ottaa kellonajan netistä. Se on kaikille luurin käyttäjille sama. Google on niiden jumala, ja Larry Page profeetta.
ellauri025.html on line 481: Larryn talo Californiassa on kansallinen muistomerkki, "built to resemble de Lemos's family's castle in Spain". Pilvijumala asustelee sattuvasti pilvilinnassa. Sillä on myös superjahti, jossa on yhtä paljon hienouxia kuin Iivana Trumpin unelmalaivassa, ellei enemmän. Larrylta on menossa tai mennyt ääni, sen äänihuulet ei toimi miljoonista huolimatta. No panic, ääniä ei enää tarvita Larryn uudessa uljaassa maailmassa, koko apinalauman mielipiteet on jo Googlen tiedossa. Mixi äänestää, Googol tietää paremmin kuin asiakas ize. Ja johan Larry tietää mitä Larry haluaa. Ikuista elämää. Se on selvää sanomattakin.
ellauri025.html on line 485: Larry Page ja sen rouva lahjoitti 15 miljoonaa Ebolan uhreille. Niiden rahoista se on - hetkinen - noin 2% prosentista. Mun nettoarvo on alle miljoona. 2%% siitä oisi noin satanen, Mut Larry saa 70% verovähennystä, eli se panee ize asiassa USAn köyhät maxamaan 10M Afrikan köyhille. Mun rahoissa sen oma osuus ois joku 30e. Sevverran mäkin oon pannut menemään jonnekin Jemenin lapsille. En kyllä saanut yhtä paljon julkisuutta, ei tullut siitä mitään mainostuloa. Pamela termentää, että rikkaampien pitää antaa enemmän almuja, ei tosin kerro absoluuttisesti vaiko suhteessa.
ellauri025.html on line 621: hienon sanan Kristalta, se kysyi oonksmä stalkannu sitä kun mä sanoin että olin nähnyt sen kuvan netissä. Piti mennä googlaamaan mitä se tarkoittaa.
ellauri025.html on line 663: säälittävä henkilö kuin Kalervo, kiltti mutta vetelä, vaikka onkin harrastavinaan triathlonia asianmukaisessa kumiasussa. Se nyt ei takaa mitään, kazo Alex Stubbia.
ellauri025.html on line 699: Epämiellyttävien tyyppien jorinoita ja kommervenkikästä namesdroppingia. Hemmetti mitä paskaa: hetki sitten nakuna läpinäkyvässä ammeessa lillunut ja
ellauri025.html on line 701: Wienissä keskustelee Simone Weilistä ja teodikeasta. Vittua ne siitä mitään tajuaa, lähtee väärästä premissistä että jommassakummassa tai molemmissa oisi jotain järkeä. En stor tänkare, verkligen, har Angela sagt, och Saga-Lill har hållit med. En stor tänkare, SATAN! Saga Lill nauraa izekin. Aaria oopperasta mustalaisen muna oven välissä.
ellauri025.html on line 721: kaskuilua. "Kaskun kärki lienee siinä..." Joojoo Monika, ei tästä nyt vaan tule mitään, ei naurata, huumori ei yxinkertaisesti oo sun tyylilajia. Löjlighet, siihen sä yllät just ja just.
ellauri025.html on line 733: Gusten ei saa yhtä hyvää kuvaa lehteen kuin Nathan porukoineen, näkyy vaan hämärästi kuvan alareunassa, vaikka oli raiskaamassa mukana. Se tuntee vähän - hm, mitä? - kateutta. Voi helevetti näitä linssiluteita. Linssiluteita ja kumikauloja.
ellauri025.html on line 745: Gayn Hand on selkeesti Ayn Rand, sukupuolenvaihdoxella. Gustenin äiti on vuosikertasukua, hienostelija, Annelise koulukodista, rahvasta. Oj härrigu hu banaalt! Nathanin upporikas pappa Abbe on varsinainen mulkero. Silläkin on oma panopuu Birgitta, Joan Crawford vanhana, nuorena. (Kukahan se Joan sitten on? Joku vanha haahka, filmitähti nähtävästi). Annelise on iäkkäämpi kalkkuna kuin Birgitta, hampaat kuin hevosella, päällä Gudrunin Sjödenin telttoja.
ellauri025.html on line 766: Monika suhtautuu aika happamesti svenskatalande bättre folkin värdeerinkeihin. Se on kuin Angelika, välittää vaan henkisistä arvoista. Annelise on vaan en katta från Gravellska, kun Abbe setämies lyö nyrkin pöytään. Mera efterrätt? Gusten? Ällö Abbe mulkero runttaa poikaansa Nathania, kai se tulee liikaa äitiinsä, lyö sitä päähän hövelillä Gustenilla. Mix mulle tulee niistä mieleen Linkku ja mä? Ei mitään syytä, mutta silti tulee vaan.
ellauri025.html on line 776: Monikalla ei ole omia lapsia. Se on muka päättänyt ize niin. Ehkä se on hyvä asia, mitä vähemmän Monikoita täällä murheen laaxossa sen parempi. Mut aika paljon sillä on synpunkter lasten kasvatuxesta siihen nähden. No onhan sillä kesken jäänyt psykologin tutkinto.
ellauri025.html on line 795: Hei nyze tulee, 10 s jälellä: mitä mieltä Sascha oli koko touhusta. Nåjå, se kiittää Gustenia että se vihelsi virkavallan paikalle. Näyttää siltä, että etusetelit oiskin menneet Saschan äiskälle. Tää jää vähän kaxitulkintaisexi kyllä. Hemmetti se Frippe on kyllä pönttö, sen kallossa ei kyllä peuhaa yhtään mikään. Tyhjä kuin muumilaaxo marraskuussa.
ellauri025.html on line 815: Monika puhuu pojista hurjan tätimäisesti, vaan mistähän se niistä mitään
ellauri025.html on line 872: Äidin kuoltua Monika velloi surussa viikkoja. Hän kuunteli autossa Leonard Cohenia ja kuvitteli, että se, mitä hän tunsi, oli surua. Tosiasiassa hän ei kyennyt tuntemaan mitään. Sen monen vuoden juominen oli tehnyt hänelle. Cohenin kuuntelu ja Dostojevskin pläräys.
ellauri025.html on line 882: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
ellauri025.html on line 921: Mä en tienny Monikasta mitään ennen tätä hälinää. (Sanoo musta massoja.) Siis tällänen tuuba saa sen sydämen pompsahtamaan. On se surkeaa, sanon kuin Pirkko Hiekkala. Äly hoi älä jätä. Ois vaan jatkanu älyllä, ois häslännyt vähemmän. Asiantuntijoiden mielestä (2kpl) tää on sen huonoin kirja. (Tosin mä oon lukenut vaan tän, siis puolet tästä.) Ehkä vika on että se kirjoittaa nyt selvin päin.
ellauri025.html on line 935: ”Äiti kuitenkin suri niin paljon, että mistään ei tullut mitään.”
ellauri025.html on line 955: Hilding ei sanonut asiasta mitään. Hän oli etninen alkoholisti.
ellauri025.html on line 963: ”Minä kirjoitan kirjoja ja Hilding rakentaa taloja. Emme ymmärrä toistemme tekemisistä mitään, mutta se ei haittaa. Päinvastoin: kun olen kotona, olen ihan jotain muuta kuin kirjailija Monika Fagerholm.” Ei varmaan haittaa, että Hilding on ollut mielisairaanhoitaja.
ellauri025.html on line 976: Monika ei vieläkään käsitä, mitä hänelle tapahtui sinä aamuna. (Höh. Se hurahti. Tavallista huurupiireissä.) Mutta nyt hän uskoo johonkin suurempaan. Siis yli 168-senttiseen ja 75-kiloiseen.
ellauri025.html on line 1033: Nimeni on Miina Sillanpää, muoto, Saariselkä. Avioliiton 12 vuoden jälkeen minä ja mieheni ovat olleet riitaa toisiinsa, kunnes hän lopulta jätti minut ja muutti Kaliforniaan ollakseen toisen naisen kanssa. Tunsin elämäni ohi ja lapseni ajattelivat, etteivätkö he koskaan näe isäänsä enää. Yritin olla vahva vain lapsille, mutta en pystynyt hallitsemaan sydäntäni kiusavia kipuja, sydämeni oli täynnä suruja ja kipuja, koska olin todella rakastunut mieheni. Joka päivä ja yö ajattelen häntä ja toivon aina, että hän palaa takaisin minuun, olin todella järkyttynyt ja tarvitsin apua, joten etsin apua verkosta ja löysin verkkosivuston, joka ehdotti, että tohtori Osagiede voi auttaa entisen takaisin saamista nopeasti . Joten tunsin, että minun pitäisi kokeilla häntä. Otin yhteyttä häneen ja hän kertoi minulle mitä tehdä ja minä tein sen sitten hän teki Rakkaus loitsun minulle. 48 tuntia myöhemmin, mieheni todella soitti minulle ja kertoi minulle, että kaipaa minua ja lapsia niin paljon, niin uskomattoman !! Joten näin hän tuli takaisin sinä päivänä, paljon rakkautta ja iloa, ja hän pyysi anteeksi virheestään ja kivustaan, jonka hän aiheutti minulle ja lapsille. Sitten siitä päivästä lähtien avioliitto oli nyt vahvempi kuin milloin se oli, kaikki kiitos tohtori Osagiedelle. hän on niin voimakas ja päätin jakaa tarinasi Internetissä, että tohtori Osagiede on todellinen ja voimakas loitsunpitäjä, jota rukoilen elääkseni pitkään auttamaan lapsiaan vaikeuksissa, jos olet täällä ja tarvitset Ex takaisin tai aviomiehesi muutti toisen naisen luo, älä itke enää, ota nyt yhteyttä tähän voimakkaaseen loitsuyrittäjään. Tässä on hänen yhteystietonsa osoitteessa: doctorosagiede75@gmail.com tai whatsapp puhelinnumeroon +2349014523836 tai viber +2349014523836.
ellauri025.html on line 1061: mietin, oliko niistä kellekään mitään hyötyä.
ellauri026.html on line 62: Oli ennen Onnimanni, Onnimannista matikka. Matikasta maitopyörä, maitopyörästä pytikkä... Vanha tuttu loru jatkuu loputtomiin. Siinä käytetään mitä tahansa toisiinsa sointuvia sanoja, eikä siinä ole välttämättä mitään järkeä. Mutta se onkin tarkoitettu hauskanpitoon. - Kaiken ei tarvitse olla haudanvakavaa, todetaan Kielitoimistosta:
ellauri026.html on line 80: Ripukka on Lönnrotin sanakirjassa pieni ripa tai sitten rippunen. Siitä ei kyllä taida tulla mieleen mitään kummempaa. Paizi Petsku pienenä venyttämässä pientä pipuaan pitemmäxi sanoen Pe-pi-ta.
ellauri026.html on line 90: Kirjanmerkkejä on mulla kymmenittäin nyt, kun kesken jääneitä kirjoja on kymmeniä. Ne kasautuu senkin päälle, kun yöpöydälle ei mahtunut. Niiden välissä on maxukuitteja, matkalippuja, oikeita kirjanmerkkejä, paperin reunasta reväistyjä lappuja, postikortteja, ties mitä liuskareita. Heitettäneen pois kuolinsiivouxen yhteydessä, minkä ajattelen tehdä vasta postuumisti.
ellauri026.html on line 94: En nyt tahtonutkaan väittää, että meidän herrojen suorittama naisten sorto ylipäänsä, joka nyttemmin kaikki kulkee samalla nimellä misogynia, perustuu johkin freudilaiseen skizoiluun. Siihen riittää ihan tavallinen darwinismi, vahvemman oikeus. Ei sen tarvi olla mitään vihaa, etuilua vaan. Ei pedot vihaa saaliseläimiä, jotka antautuu syötäväxi kiltisti. Jos ne lähtee keulimaan niin on toinen ääni kellossa. Ensin on vihaisia sorretut, sitten sortajat, kun niiden reviiriä uhataan. Jos naiset nyt nousee hännän alta, se voi johtua vaan siitä, että ne on nyt vahvempia. Kiitos vaan robotit!
ellauri026.html on line 96: Eli siitä saatiin meillä suoranainen hepuli, naiset nousi kerrassaan takajaloilleen, hepukkaystäviensä esikuvaa seuraten. Taidan pitää suuni kiinni ensi kerran kun luen Tiede-lehdestä jotain sukupuolten kilpailua koskevaa. Tänne kai saan kirjoittaa mitä huvittaa, ei ne tätä paasausta lue kumminkaan.
ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
ellauri026.html on line 170: Mauranen sanoi myös, että yliopiston henkilöstöä on vaikea saada osallistumaan hallintoelimiin. Se on aina valmis uhrautumaan toisten puolesta. Kekkosen mukaan henkilöstön edustajat haluavat kyllä osallistua elimiin, joilla on todellista vaikutusvaltaa. Viime vuosina juuri demokratiavajeen paikkaamiseksi on kehitetty erilaisia keskustelukerhoja, joilla ei faktisesti ole mitään merkitystä, koska johtajat kuitenkin päättävät. Sellaisiin ihmiset eivät halua mennä. Ei huolta, kyllä päätöxiin riitti Annan elin yxinkin. Kyrvänpää Kola-Ollin terho vetoapuna. Nilkki Samu hurraamassa lavasteissa. Koneen nuijapää nuijan varressa. Saatiin satoja varattomia verstaalta kilometritehtaalle. Osa otettiin kohta takaisin huonommilla ehdoilla. Annan alennusmyyntiä orjatorilla.
ellauri026.html on line 194: Emme halua elää pinnallisesti. Haluamme olla vakavissamme toistemme kanssa, ystäviemme kanssa, työmme kanssa. Vakavuudessa on jotain yltäkylläistä, aistillista. Se on jotain, mitä kohtaan tunnemme syvää nälkää.” (Ketkä me? Puhuisit vaan omasta kohen.)
ellauri026.html on line 249: Erasmusta yhdistää muhun tää intertextuaalisuus, eliskä kaikesta tulee mieleen jotain muuta, se siteeraa loppumattomiin klassikoita, kaikki mitä se sanoo on jonkinlaista kollaashia, mosaiikkia kuolleista mestareista leikatuista paloista. Kai jos sulla ei ole mitään omaa sanottavaa niin käy just näin.
ellauri026.html on line 287: Erasmus: Älä ole niin varautunut. Olen niin totaalisesti sun ettei jää mitään jälelle. Mä olen kosiskellut sua turhaan mutta hellittämättä.
ellauri026.html on line 306: Ja mitä tää elämä on paizi jonkinlaista komediaa, missä väki kulkee edestakaisin toistensa valepuvuissa ja esittää osia, kunnes lattiamanu vie ne takaisin rekvisiittahuoneeseen. Ja kuitenkin se usein määrää väkeä vaihtamaan asua, kuninkaasta kerjäläiseen, rääsyistä rikkaaxi. Nää on kaikki pelkkää huijausta, mutta ilman niitä ei olisi uusia muotoja, ja ilman uusia muotoja ei olisi koko taidetta (sanoi Jussi Jurkka radiossa), ja taide on elämää, elämä mahdollisen taidetta.
ellauri026.html on line 309: No tämmönen saarnaaminen on sekin huisin typerää. Ei ihmiset haluu kuulla mitään paasausta, turpaan tulee todenpuhujalle, profeetalle omalla reviirillä. Paras ulvoa susien mukana, mennä markkinoiden säännöillä, juoda jengin kanssa juhlissa tai sit lähteä tiehensä.
ellauri026.html on line 314: Mutta olen kuulevinani filosofien vastustaen sanovan: on surkeaa et ihminen on tyhmä ja erehtyväinen, eikä tiedä mitään kunnolla. Ei, pikemminkin se on inhimillistä. Miksi sen pitäisi olla kurjaa, jos se on meidän lajille ominaista. Ei mitään voi sanoa kurjaxi siitä et se on sellainen kuin on, vaik tätä apinaa koska sillä ei ole siipiä, tai neljää jalkaa eikä sarvia.
ellauri026.html on line 317: Tieteiden arvostuxessa ei ole tapahtunut paljon muutosta Erasmuxen ajoilta. Teologit (E.R.) on köyhiä, luonnontieteilijät naurettavia, loogikot ei mitään; lääkärit ansaizee enemmän kuin muut yhteensä. Ja niistäkin tyhmimmät on eniten arvossa julkkisten joukossa. Julkkislääkärin homma on mielistelyä, vähän kuin puhetaitoa. Toisexi eniten ansaizee lakimiehet; ei tuomarit, jotka on naurettavia, vaan asianajajat jotka hoitaa isoja omaisuuxia. Ne rikastuu ja ostaa arvonimiä, samaan aikaan kuin köyhä teologi (E.R.) nakertaa retiisiä ja mezästää turkistaan luteita ja kirppuja. (Korealaisessa Loiset-filmissäkin köyhät haisee retiisiltä. Ryömii rikkaiden sohvan alle kuin torakat.)
ellauri026.html on line 319: Nyt ei olla vielä edes puolessa välissä (tässä ei ole mitään jakoja, ei lukuja tai mitään, pelkkää suoltoa.) Mut jo nyt voi sanoa et Erasmus osaa paikoin olla aika nokkela, eikä ole turhan tärkeä. Miinuspuolella sit noi #metoo jutut ym. setäilyt.
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
ellauri026.html on line 392: Ja sit on nää tietokirjailijat hyötykirjoineen, karvaisine viittoineen ja naavapartoineen esim Klinge, Wahlroos, Enkvist ja Valtaoja, jotka ovat olevinaan ainoita viisaita miehiä, muut vaan statisteja. Esittelevät keximiään mahdottomia mahdollisia maailmoja ja historian käänteitä, selvittävät kaikki markkinoiden ilmiöiden syyt ja seurauxet, ihan kuin ne olis luonnon kirjanpitäjiä tai sihteerejä, tai jostain taivaasta pudonneita sanansaattajia. Luonto nauraa niille koko matkan geenipankkiin. Ne ei tiedä mitään, on keskenäänkin aivan eri mieltä. Esittelee ensimmäisiä syitä, mityyxiä ja tämyyxiä kuin S. Albert Kivis-vainaja. (KOO)
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri026.html on line 405: Sääntöjä kyllä piisaa ja seremonioita. joillakin on kaloja, toisilla rukouksia tynnyreittäin; joillakuilla paastoja, joiden välit ne syö kuin viimeistä päivää. Yxillä on vakio-ohjelmaa enemmän kuin mahtuu seizemään rahtilaivaan. Joku ei ole koskenut penniinkään 60 vuoteen, paizi hanskat kädessä, yks ei peseydy eikä vaihda vaatteita, joku on ollut kiinni pylväässä kymmeniä vuosia, toinen on jatkuvasta veisauxesta käheenä. Jeesus ihmettelee: onx nää jotain uuden lajin juutalaisia? Oli puhe vaan uskosta ja laupeudesta, mitä toimittaa tää pelleily? (KAA)
ellauri026.html on line 430: Ne jotka kokee tämmöstä viisautta, eikä niitä ole paljon, kokee jotain hulluuden kaltaista. Sillä ne sanoo sekavia asioita, niinkuin sellaiset jotka eivät ymmärrä edes ize izeään. Näyttävät välillä hilpeiltä, välillä masixilta, välillä itkevät, välillä nauravat tai huokailevat. Ja kun ne palaa tolkkuihinsa, ne ei tiedä missä ne on olleet, ruumissako vaiko sen ulkopuolella, vai unessa; eivätkä muista mitä kuulivat, näkivät, sanoivat tai tekivät, ja tietävät vain tän, vähän niinkuin sumussa tai unessa: että niillä oli siinä hulluudessa hyvä olla. Ja six ne ovat pahoillaan että ne on taas tajuissaan, ja haluisivat takaisin, ollaxeen aina hulluja. Ja se on pientä esimakua niiden tulevasta onnesta.
ellauri026.html on line 447: Jefan pontena virressä on että E.R. oli protestanttiliikkeen kannalta vaan hyödyllinen idiootti, joka enimmän aikaa oli täysin pihalla siitä mitä se törkkäs liikkeelle. No tietysti kun se ei ize ymmärtäny kääntyä unitaarixi.
ellauri026.html on line 449: Tää oli tietty sen pahin vika. Ken ei oo meitin puolella on meitä vastaan. Tästä oli paavin palvojat ja protestanttifundamentalistit herttasen yximielisiä. Era vetelä vapaa-ajattelija jäi 2 tulen väliin makaamaan. Tyhmä kentiesmies, tuplaluopio, oljen verran raollaan. Koita päättää vetku ooko meitä vaiko noita toisia! Jenkkimumslimi sanoo selvästi: sillä oli 3 vaihtoehtoa: pitää turpa kii, liittyä meihin tai ryömiä paavin hameen alle. Se ei tehnyt niistä mitään vaan yritti viheltää pelin poikki. Turpiinhan siitä tulee molemmilta tiimeiltä. Vitun ize nimitetty erotuomari.
ellauri026.html on line 461: Oli miten oli, Fima on jo päättänyt että Erasmus on pikku huijari ja narri. Niinkuin kai olikin. Mut ei se silti tarttis jotain huumoritonta jenkki mitättömyyttä osottamaan sitä unitaarisella sormella. Fima lähtee siitä, että jokainen Eran sana on todennäköisesti valetta. Era "lainaa" koko ajan, jopa omastakin taskusta. Tässäkin se muistuttaa erästä toista elämäkerturia, jonka nimi vaatimattomuuden vuoxi jääköön nyt mainizematta. Se löytyy näitten mustelmien etusivulta. Se alkaa ällällä.
ellauri026.html on line 475: Era oli myös täysin epäisänmaallinen, kosmopoliitti ja matu. Se sanoo et sillä ei ole mitään väliä missä se on syntynyt, ns suurmiehet on ihan tavallisia pieniä, eikä minkään tiimi tarvi paukutella henxeleitä sen nimissä. Ubi bene ibi patria. Poikien kirjassa Valkoinen torakka, den vita kackerlackan (ehkä Mannerheim?) käännettiin toi vanha hyvä lause väärinpäin, kun oltiin niin isänmaallisia. Mua vitutti se jo pienenä, vääntelevät vanhoja totuuxia. Kirjan roistot oli ryssiä. Hyvä Era! Ei ihme että Jefa repi perseensä.
ellauri026.html on line 495: Eran elämän iloja oli frendit ja kirjat. Kirjat ja frendit. Tämmösiä ihmisiä on paljon. Mulla ei ole paljon frendejä, mutta mä en ookaan Desiderius Erasmus. Mulle riittää vähän hyviä frendejä, ja paljon hyviä kirjoja. Videoista en perusta, enkä somesta. Enkä klikkiuutisista. En ole vireä vanhus joka seuraa aikaansa, lukee sanomalehtiä ja kazoo kymmeneltä ylen uutiset. Mulle riittää, kun mun muusa kertoo mulle aamulla mitä maailmalla on tapahtunut yön aikana. Puhelimen pieni valo kertoo, että kohta kuuluu kummia.
ellauri026.html on line 593: Sanokoot Helmi ja Seija mitä tahansa, luulenpa,
ellauri028.html on line 92: Wikipediaan otetut sitaatit on irrotettu kontextista, suht harmittomia, eikä anna mitään kuvaa Markun tosi ankarasta antiteistisestä linjasta. Markku-setä on ollut hyvin, hyvin vihainen. Aika kiistanalainen kirkollinen näkemys indeed. Kuvainraastaja. Se on kova syyte jumalisten kirjoissa. Vaikka hyvässä kirjassa ei kovin hyvällä silmällä kazotakaan kuvia, niin kuvainpalvontakin on parempaa kuin niiden raastaminen. Ainakin amerikkalaisen enemmistön mielestä, ja nehän Wikipediaakin tuottavat ja lukevat.
ellauri028.html on line 94: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri028.html on line 99: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
ellauri028.html on line 152: Nojaa. Ei tää nyt mitään unohtumatonta maailmankirjallisuutta ole. Lisää samanlaista, vaikkei enää Mark Twainilta:
ellauri028.html on line 255: Mut se on virhepäätelmä, P(l)opovin izemurhasiirto. Ei tänne tultu muutenkaan uutta keximään. Masixia on ollut maailman sivu, eikä takuulla oo yhtään mustaa ajatusta, jota ei ole jo moneen kertaan kexitty. Todistihan Eskin assari empiiris-matemaattisesti äskettäin, et erilaisia ajatuxia on noin 30, näät sen verran löytyi erilaisia asiakkaiden esseitä, eli (as per TAMK:n "Timon" teoreema
todellisuus=asiakas) saman verran vaihtoehtoisia totuuxia todellisuusvalikoimassa. Siitä riittää joka oivalluxelle jopa 300M kexijää (oikeasti vähemmän, useimmat ei kexi mitään koko ikänä). Samaa saarnasi jo saarnaaja, nihil novi. Kapinen jopi, joka parjas vaihtelevasti elamassa, muttei silti suostunut parjaamaan kiusaajaansa, nyökyttää myös nuppi ruvella.
ellauri028.html on line 258: Eli huonomminkin voi käydä, ja joka iikalle on oma elämä ainutlaatuinen ja ennen näkemätön (edellisiä ei muista ainakaan, mikä voi sekin olla hyvä asia). Voi siitä huumoria repiä vaikkei mitään uutta, kyllä hyvä läppä naurattaa vaik 300M kertaa kuultuna. Jos 200M kärpästä ei voi olla väärässä, miten sitten 300M vääräleukaa apinaa.
ellauri028.html on line 474: - Jaa. No mitäs sinä sitten ajattelit täällä Seijan keittiössä
ellauri028.html on line 511: No ei, tää Parkkinen kuoli 8v ennen Hyrkästä. Ei se voinut enää mitään HS:lle kertoa. Jos se olikin sit Heikki Parkkonen?
ellauri028.html on line 571: Jaaaha, meillä on täällä intiaaniteltassa sotilasmestari Karmei Enninen, tervetuloa. Paizi tehän olitte täällä ensin, anteexi. - No panic, siviili, lepo vaan, armeijassa ei pyydellä anteexi eikä ensinkään anneta, seuraa kurinpitotoimenpide, esim niskalaukaus. - Aaaha. Stm Kanninen, teiltä on juuri ilmestyny jyhkeä värikuvateos 101 asentoa. - Jes söör herra siviili! - Tässä kirjan takaliepeessä kunniaylisopuli E.Saarinen kehaisee, että tää on jatkoa kirjaanne 100 asentoa. - Niin, edellinen teos oli jymykukoistus, ja E.S. vaatimalla vaati jatko-osaa, tukijatketta ikäänkuin puuvillaisella vyöllä. Tää on jonkin verran rohkeampi kuin se esa. Suomalainen sotilas uskaltaa olla missä tahansa asennossa. Keittiön lattialla, takapenkillä, hississä, tiskipöydällä, parvekkeella, puuta vasten mezässä, junan vessassa... - Niin niin, ne on nähty, mitä uutta tässä painoxessa? No ei muuta kun tää 101. kuva ihan extrana: E.Saarinen epämukavan näköisessä vetelässä asennossa Pekka Himosen takana Pipsa Pallasvesan riippukeinussa. Pow-wow on päättynyt, ja nyt, saanko pyytää siviiliä tänne teltan taaxe... BLAM! BLAM!
ellauri028.html on line 617: Jotkut yxirivisistä on täysin hanurista, vaan typeriä sanaleikkejä ilman mitään ytyä.
ellauri028.html on line 635:
ellauri028.html on line 683: Pappa: "Jaa mitä? Haista ite vittu!"
ellauri028.html on line 776: Menin poliisin luo ja sanoin "Hei, eikös sakon voisi jättää väliin, kun tämä on ainoa auto parkissa?". Poliisi ei sanonut mitään, vaan jatkoi lapun kirjoittamista. Niinpä sanoin poliisia virkaintoiseksi natsiksi.
ellauri028.html on line 779: Tätä jatkui ehkä vartin. Minä haukuin poliisia ja hän kirjoitti uusia sakkoja, kunnes sanoi vievänsä minut asemalle jos vielä jatkaisin ja ihmetteli enkö välitä sakoista mitään. En sanonut mitään, vaan odottelin poliisin poistumista.
ellauri028.html on line 830: Mikko A, keskustan känkkäränkkä alkaa viisun sievästi: Mä maalaisliitto oon. Ilman maaseutua Suomi ei ole Suomi, vaan EU:n osavaltio. Sexitistä ei kyllä tule mitään, Paavoista paxumpi on ohjissa. Kullikaljuinen Kimmo Sasi turhaan piiskaa kokoomuxen konia.
ellauri028.html on line 843: Me ostettiin 2007 jenkeissä käydessä aito vaahtomuovinen söpö GW Bush-stressinukke muovisessa verkkokassissa, jota saattoi puristella lyttyyn ja mätkiä päähän nyrkillä. Bad bush, hyi helvetti. Älä muistele. Me tultiin kaikki kipeixi Matin ja Jillin vetoisessa veden vaivaamassa kellarissa, kukin vuorollaan. Mikään ei ollut juuri muuttunut 70-luvun ajoista. Muistan taas kerran ajatelleeni: mitäs läxit. No menihän se ohi sittemmin.
ellauri028.html on line 848: Tapio Vinhaperä on yleisen kirjallisuustieteen yritysprofessori erityisalanaan grillituotteet. Viran lahjoitti Yrjön Grilli Taavetista. - Kyllä minä en näe tässä mitään eturistiriitaa. Yritys ja tiedemaailmalla on paljon yhteisiä intressejä, kuten saunaillat, pitkät kokousmatkat ulkomaille ja nuoret opiskelijatytöt. Joko muuten mainizin, että Ykän grillissä saa takaa maistuvaisia ja sinne kannattaa tulla kauempaakin?
ellauri028.html on line 861: Mutta osui silmiini vaan yksi Allah-Jahve -ketju ja kun moni oli sitä mieltä että ne ovat yksi ja sama jumaluus, niin kirjoitin ihan asiallisesti mitä mieltä olen (eli että eivät ole sama). Hävisi se ketju, sit kun tein yhden ihmettelyketjun että mihin se eka ketju hävis, niin poistivat senkin.
ellauri028.html on line 885: Sana "love" esiintyy 310 kertaa Jaakon raamatussa, 348 kertaa uudessa amerikkalaissessa standarditeoxessa, 551 kertaa uudessa kansainvälisessä versiossa ja 538 kertaa uudessa revisionistisessä standarditeoxessa. Kasvu käännöxissä johtuu epäilemättä siitä, että rakkaudesta on tullut on jenkkijohtoisen globalisaation brändisanoja. Sillä on hyvä huijata housut jalkaan villeille. Luvut heittelehtivät niin paljon, että mitään varmaa ei voi sanoa, mutta pyöreästi puolentuhatta noita lemmensanoja kai on.
ellauri028.html on line 940: ...ja siis tuo (vauvalle kirjoittamani) pitkä viesti ei siis ole mitään piilotuputusta teille. :rolleyes:
ellauri028.html on line 946: VIERAILIJA12: Meillä on suvussa hyvä esimerkki näistä eri uskonnoista, on ortodoksia, perus evankelisluterilaista, sitten on yhdessä haarassa juutalaista, jehovaa ja kaiken kruunaa miehen isä ja äiti, joisa isä on puoliksi intiaani ja äiti ameriikan suomalainen. Ja isänsä oli miehelle sitten opettanut hänen lapsuudessaan kaiken maailman manailuja, yrttejä ja suitsukkeita ja mietiskelyä. Ja täytyy myöntää kun ensimmäisen kerran miehen yllätin tapailujemme alussa istumasta keskellä pihaa pressu teltassa tätä mietiskelyä harrastamassa niin minä nauroin pitkään ja hartaasti. Ja tästä kun kaverilleni vielä puhuin niin täysin idioottinahan ne miestä pitivät. Mutta nyttemmin on sitten selvinnyt että nämä on vain jokaisen tapoja rentoutua. Siinä missä mies siis joskus tyyliin kerran-pari vuodessa vetäytyy jonkun päivän takia omaan rauhaansa, otan minä konjakkipullon ja istun kynttilän valossa ja tuijotan liekkiä. Sama asia, mutta kaksi eri "uskontoa". Kun itse kuulun näihin jotka eivät saa mitään voimaa uskonnosta. Mutta mies taas jotakin pelätessään ottaa kaulanaihonsa käteen ja pyörittelee sitä sormiensa välissä ja manailee jotain.
ellauri028.html on line 954: kumman herra on todennäköisempi, uskottavampi, vai mitä?
ellauri029.html on line 32: Punkakatemia herätti ilmestyessään syksyllä 1980 hurjan kulttuuriväittelyn. Jan Blomstedt oli tehnyt E. Saarisesta haastattelun, jossa hän otti käyttöön nimikkeen punktohtori, ja ilmestyttyään Helsingin Sanomissa 4.5.1980 juttu herätti laajaa huomiota. Haastattelu ja sen vastaanotto innostivat kirjoittajia viemään ideoitaan eteenpäin ja näin syntyi nopeassa ajassa kirjoituskokoelma Punkakatemia. Siihen sisältyi paitsi alkuperäinen punktohtorihaastattelu myös E. Saarisen Vartija-lehdessä julkaisemiani kirjoituksia sekä eri lajityypeissä viritettyjä tekstejä. Kirja oli kokonaisuutena moninainen ja rosoinen, mitä pidimme sen ansiona.
ellauri029.html on line 47: Ne puhuvat kuin uutta kieltä, uljaan uuden maailman newspeakia. Sitä ne opettelevat sudenpennut leuat vääränä, miten ikuisista asioista puhutaan uusin kielin näinä päivinä. Pitäis oikeastaan tehdä legenda, sanakirja josta näkis mikä uutuussana suurinpiirten vastaa mitäkin niistä vanhoista, kirkolta ja kommunismilta menneiltä vuosisadoilta perinnöxi saatua. Uskonnon avaintermeille mulla onkin sellainen legenda jo toisaalla.
ellauri029.html on line 120: Runk-akatemian esseekäytäntöjä on jälleen uudistettu vastaamaan oppimisen tarpeita: halutaan korostaa analyyttisen tiedon hyödyntämisen ja tekstin vaikuttavuuden merkitystä. Painoarvo on esseissä ja niiden sisällössä. Pisteitä kerrytetään HOPSeihin sen mukaan, mitä on tuotettu, millaista sisältöä on saatu aikaiseksi ja mitä tekstityyppejä tai julkaisukanavia on otettu hallintaan.
ellauri029.html on line 157: Raportoi ja reflektoi esseepankissa tekstin perään, mitä essee tuotti: virittikö se kommentteja tai keskustelua, paljonko sillä oli lukijoita, tuottiko se myyntiä jne. somen seurantatietoa. Sellainen on eri hienoa. Reflektointiin saat mallia Eski Saarisen kukoistussyöteistä.
ellauri029.html on line 165: Kokoa esseepankkiin oma kommenttiessee, jossa kerrot, kenen esseitä kommentoit, miten, miksi ja mitä opit. Kopioi kommenttisi kommenttiesseeseen. Kommentoi kommenttiesseitä ja kommenttiesseiden kommentteja. Constant Comment. Opi olemaan oman elämäsi trolli. (Pst. Kommentin voi myös korvata kontantilla. Ohjeet ohjaajilta.)
ellauri029.html on line 326: –Veroprosenttini on ollut sama Suomessa ja täällä. Ero on että Kaliforniassa ei saa mitään vastinetta rahalle.
ellauri029.html on line 422: Siis mitä muita tekijöitä hä? Niinku ahneuttako? Vai paskamaisuutta?
ellauri029.html on line 456: Jonkun Räätälin ja sen Ruskean partnerin mielestä positiiviset harhat on adaptiivisiä, koska ne saavat apinan yrittämään enemmän. Realistiset arviot voivat rajoittaa sitä. Täh? Tuskin realistiset sentään, sanoo joku Bandura, ehkä ylipessimistiset. Räätäli ja Ruskea inttävät, että positiiviset harhat on hyviä, koska niitä on enemmän ns terveillä ja vähemmän masixilla. No mitä sekin todistaa, ehkäpä noiden terveyden määritelmä on vinossa. Joku toinen sanoo, että epädefensiivinen persoona joka on valmis oppimaan erehdyxistä eikä yritä keulia saa parempia tuloxia satunnaistesteissä. Mut narsistit ja psykopaatit rulettaa firmoissa.
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri029.html on line 492: Normaaliustaipumus on anterojen taipumus olettaa et kaikki menee niinkuin ennenkin, vaikka katastrofi on silminnähtävä. Kimmo Koskenniemen mielestä elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. No ehkä se elääkin. Anterot kapuaa nousevasta vedestä kuiville ruohonkorrelle joka taipuu niiden painosta ja kaatuu jorpakkoon. Jos energiankäyttö kuumentaa ilmastoa ne ostaa ilmastointilaitteita. Jos talouskasvu heikkenee ne käskee synnyttää lisää lapsia. Vanhuxia on suojeltava kuolemalta luonnon kustannuxella. Lapsille ei mitään tarvi jättää. Maailma hukkuu paskaan 70% vaan lukee lehtiä. Mä en lue edes niitäkään.
ellauri029.html on line 512: Ne ei ole mitään torrakoita eikä karkeita heinähankoja, ehei,
ellauri029.html on line 576: sattuu olemaan tallella jalkoja, ja mitä niiden välissä.
ellauri029.html on line 710: ja työ on, sanokaa mitä sanotte, huisin ikävää.
ellauri029.html on line 837: Ironia eli epäsuora iva (ennen sanottiinkin salaiva) on huumorin laji. Sana juontuu kreikan sanasta εἰρωνεία, teeskentely, olla olevinaan jotakin mitä ei oikeasti oo. Ironia voi olla sanallista tai sanatonta.
ellauri029.html on line 841: Aarne Kinnunen kertoi pienessä keltaisessa kirjassa, mitä eroa on komiikalla ja huumorilla. Se että joku toinen kompastuu banaaninkuoreen on komiikkaa, se että ize lentää perseelleen on otettava huumorilla (jos kykenee). Röhönaurua vs. ymmärtävää mujetta. Suhteettomuuden vs. suhteellisuuden tajua.
ellauri029.html on line 845: Mitättömistä vastustajista voidaan pilailla, laskea hilpeätä hevosenleikkiä. Sama mitä
ellauri029.html on line 846: ne siitä tuumaavat, nehän on hampaattomia. Läimitään selkään, naura sinäkin, se oli koomista. Etkös huumoria ymmärrä? Oikeasti uhkaavia pilkataan (turvallisesti puun takaa, jos ne on vahvempia),
ellauri029.html on line 857: Sarkasmi on avoimempaa, siitä ei jää mitään epäselvyyttä, että esitetty totuusvaihtoehto, vähintäänkin liioiteltu väittämä tai understatement on tarkoitettu vittuilux. Sellaista lyttäystä harrasti näkymättömän lapsen julma täti, ja Lady Denham tv-saippuassa Sanditon. Ne on sivulliselle hauskoja, kohteexi joutuvalle tyypille usein
ellauri029.html on line 861: Kazotaanpa mitä sanoo Wikipedia.
ellauri029.html on line 863: Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti kulttuurisidonnaista, eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä.
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri029.html on line 881: Sarkasmi on sitä ymmärrettävämpää, mitä paremmin kuulija tuntee sanojan. Ilman tietoa sanojan todellisista mielipiteistä sarkasmi voidaan erehdyksessä käsittää vilpittömänä mielipiteenä. Esimerkiksi alivaltiosihteerejä kommentoivan lausahduksen tulkinta riippuu siitä, tietääkö kuulija sanojan olevan harmittoman komiikan kannattaja vai vastustaja.
ellauri029.html on line 895: Sit on vielä satiiri, josta alempana. Se on kuin sarkasmia, mutta kiltimpää. Lähettäjä sanoo samaa läppää satiirixi, vastaanottaja sarkasmixi. Riippuu siitä kuka nauraa ja kuka ottaa nokkiinsa. Sarkasmilla on izelläkin herne nenässä, satiirilla ei tai vähemmän. Molemmista voi herne mennä nenään kohteelle. Parodia on matkimista, josta monet suuttuu ihan sikana. Se on kuin pilakuva profeetasta, sitä pahempi mitä osuvampi olematta imarteleva.
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri030.html on line 94: Tyttären kuoltua se kirjoitti vielä Lohdusta, Pro-Akatemiasta, Hyvixistä ja pahixista, Tuskulanumin väitöxiä, Jumalten luonteesta, Cato vanhempi (tän albumin nimikappale, vanhemmuudesta kato), Laelius (kaveruudesta), Kohtalosta, Poskettomuuxia (stoalaisista), Viroista, ym ym, monet kaikexi onnexi hävyxissä. Pojan kuolemasta se ei kuulemma ollut moxiskaan, se olikin joku mitääntekemätön hummeri. Aika epeli.
ellauri030.html on line 109: Kikhernekehoinen englannintaja (alla) kertoo Marcus Porcius Cato Censoriuxesta tarkemmin. Se syntyi tuskulumissaan Latiumissa ehkä 234 eKr ja kuoli ysärinä. Se oli ahnas plebeijinousukas. Perheen nimi oli Porcius (porsastelija? sikala?), lisänimi Cato tarkottaa kattia. Se oli varmaan jotenkin kissamainen, pitkäkyntinen rähisijä. Enemmän kuin Sapiens, millä nimellä se tunnettiin myöhemmin. Sillä oli vahvuuxia mutta vitusti myös vikoja. Sillä ei ollut mitään vuorisaarnan "autuaita ovat" ominaisuuxia, vaikka kovana käräjöijänä se varmaan ajatteli olevansa vanhurskas. Se oli todenpuhuja, suoraselkäinen, rohkea ja isänmaallinen, kiltti perheenisä kuten moni muukin nazi. Mutta se oli pihi saituri, hirveä styränki, paha vihollinen, ja pysyi poissa paheista vaan yleisön silmissä. Sitä ihannoitiin myöhemmin tyyppiroomalaisena, kai sen puutteet oli jo unohtuneet tai kuului asiaan.
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".
ellauri030.html on line 252: Sen seikan et vanhuxet on ällöttäviä ja pahanhajusia Cato ohittaa noppelasti ("mä en oo, en ainakaan haista mitään, ja oma nenä ratkasee"). Haba ohenee, mut eihän Sisero ole habaa mihkään käyttänyt, keuhkonnut vaan ja puhunut. Vähähä ääni heikkenee ja alkaa väpistä, mutta puhetta piisaa entiseen malliin ja enemmän. Nestorikin paasas loppuun saakka itestään ja entisistä ansioistaan, ja se on kivaa kevyttä puuhaa ihan vanhanakin. Eli me johtoporras ei tarvita habaa, ei oo koskaan tarvittu. Haba on rupusakille ja typerille, me hallitaan sanoilla. Joita meillä piisaa ihan hautaan saakka.
ellauri030.html on line 260: Tässä kohtaa alkaa sit toi roomalaisille fasisteille mieluinen Epikuroxen mätkintä. Ne rakastaa niin paljon valtaa ja massia et kaikki muut nautinnot on siihen verrattuna paskan verosta. No sehän se oli, että nää kax nautinnon lajia on sellasia mitä varten ei ole omaa masua, ja six niihin ei voi koskaan kyllästyä. Saatanan Roope Ankat ja Kroisos Pennoset, ja mikäs se oli se kolmas, Kulta-Into Pii.
ellauri030.html on line 266: Sit on vielä noi puutarhatyöt, jotka on vanhuxelle mieluisia, ainakin ne köykäsimmät, kuten haistelu ja maistelu. Etenkin viinamäki, josta ukko-Nooakin jo osas nauttia. Ja pellolle kannattaa mennä paskallekin, sen tietää Cato, vaikkei Hesiodos kertonut. Ei mitään ilmaisexi, se on periaate Catolla. Hampaikas Curiuskin mieluummin otti rahat samnilaisilta väkisin kuin lahjuxina. Sai ilmaisexi enemmän. Siinä mies Caton mieltä myöten. Cato jatkaa vielä pitkään höpötystä kuinka kivaa rikkaan vanhuxen on höpsästellä ikiomalla farmilla. Pointin sivusta taas Cicero! Ei ollut puhe siitä onko kivaa olla Roope-setä hrahalaarissa, vaan vanhuudesta.
ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri030.html on line 288: Kun arkaaiset ihmiset mietti mikä saa elukat (apinan mukaanlukien) tikittämään, oli 2 vaihtoehtoista analogiaa: 1) siellä on sisällä jokin otus, joka vetää naruista, mutta lakkaa vetämästä kun elukka on vainaja. Silloin voi hyvin kysyä, mitä se otus sitten teki. (Jätetään nyt syrjään se Bertrand Russellin vanha täti-paradoxi, että mikäs sitten sen otuxen lankoja veteli, etc.etc, turtles all the way down.) No joko sekin kuoli (heippa turtselitäti taas), hävis olemattomiin kuin pieru saharaan (mut silloin se oli aika tarpeeton hypoteesi alunperin), muuttui joxkin muux (ditto), tai se meni jonnekin muualle. Tästä analogiasta lähtee kaikki noi sieluhöpinät. 2) Ei täällä ketään ole, elävä elukka on pikemminkin kuin mekaaninen kana tai herätyskello, jonka vieteristä loppuu lopulta veto. Tää vaihtoehto mainitaan Faidonissakin (sielu on kuin soittimen viritys), mutta jostain syystä (mikähän se oli?), se jää tienoheen. Mun ymmärtääxeni tää on tieteellinen näkemys, siis yxinkertaisin oletus saatavilla olevan evidenssin valossa. Tän mä ostin jo ihan pienenä. Vanhoilta on veto käyt.kaz. jo lopussa. Tikketi-takketi tik tak tik - tak sanoi Impi Loiskeen kuhmuinen herätyskello viimeisen kerran, jousi katkesi ja kello vaikeni iäxi.Se on aikaa sitten romutettu, varmaan osina jossain Afrikassa tai Kiinassa. Näin tulee ihan kohta käymään minulle, siis just tälle mulle. Se on voi.
ellauri030.html on line 290: - Sanohan Simmias, mikä tässä (sielun kuolemattomuudessa) ei tunnu vakuuttavalta. - Se että myös harmoniasta, lyyrasta ja sen kielistä voisi sanoa samalla tavoin: viritetyssä lyyrassa on harmonia näkymätön, ruumiiton, täydellisen kaunis ja jumalallinen, ize lyyra ja kielet taas ovat ruumiita ja ruumiillisia, yhteen liitettyjä, maan kaltaisia ja sukua kuolevaiselle. Entä jos joku nyt särkisi lyran tai katkaisisi sen kielet ja sitten väittäisi samoin perustein kuin sinä, että harmonian täytyy vielä olla olemassa, että se ei ole voinut hävitä - sillä eihän ole mahdollista, että nämä kuolevaiset esineet, lyyra ja kielet, olisivat vielä olemassa vaikka kielet on katkaistu, sen sijaan harmonia, joka on jumalallisen ja kuolemattoman kaltainen ja sille sukua, olisi hävinnyt ja siis tuhoutunut ennen sitä mikä on kuolevaa? Ja hän voisi väittää edelleen, että harmonian on pakko olla vielä olemassa ja puuosien ja kielten täytyy lahota ennenkuin sille voi tapahtua mitään. Sinäkin olet varmaan huomannut, Sokrates, että kuvittelemme sielun lähinnä tällaisexi: ruumiimme jännittyy ja herpautuu kuumuuden ja kylmyyden, kuivuuden ja kosteuden sekä muun sellaisen vaikutuxesta,kun taas sielumme on kaiken tämän sekoitus, harmonia, jossa kaikki on hyvin ja sopivasti sekoittunut keskenään. Ja jos sielu kerran on harmonia, on selvää että kun sairaus tai jokin muu paha saa ruumiimme liiaxi herpautumaan tai jännittymään, sielun täytyy heti hävitä, olipa se miten jumalallinen hyvänsä, aivan niinkuin harmonian yleensäkin sekä musiikissa että muissa taiteissa; sen sijaan ruumiin jäännöxet säilyvät kauan, kunnes ne poltetaan tai mätänevät. Jos joku siis väittää, että niin sanotun kuoleman tapahtuessa sielu häviää ensimmäisenä koska se on ruumiin ainesten sekoitus, niin mitä me voimme esittää tätä teoriaa vastaan? 86a
ellauri030.html on line 329: Stoalainen filosofia yleensäkin sisältää ikäänkuin teleskopoidun yhteenvedon siitä, mitä muinaisuudessa sitä ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta, ihmisestä ja hänen velvollisuuksistaan, ja kaivoi kuoppaa kristinopin leviämiselle kreikkalaisessa ja roomalaisessa maailmassa. Sisäistettyä herruutta jo ennen kärpästen herran sisäänheittoa.
ellauri030.html on line 372: Ei mitään "sinun täytyy astua johtoon" tyyppistä tiimipropagandaa täällä.
ellauri030.html on line 389: Jos menet kylpemään, kuvittele, mitä kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä jotkut loiskuttelevat vettä toisten päälle, jotkut tungeskelevat, jotkut käyttävät herjaavaa kieltä, jotkut jopa varastelevat. On turvallisempaa tarttua toimeen, jos heti sanot itsellesi: ”Tahdon mennä kylpemään, ja tahdon säilyttää oman luonnollisen mielentilani.” Ja menettele samoin kaikessa, mihin ryhdyt. Sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin estää kylpemistäsi: ”Enhän tahtonut ainoastaan kylpeä vaan myös säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos minua vaivaan itseäni tällaisilla sattumuksilla.”
ellauri030.html on line 409: Halvauksesta on haittaa jalalle, mutta ei tahdolle. Ajattele näin kaikessa, mitä joudut kohtaamaan, ja huomaat vastusten tulevan muiden osaksi, ei sinun.
ellauri030.html on line 419: Aloita pikkuasioista. Onko öljyä läikkynyt maahan? Onko tilkka viiniä varastettu? Sano tuolloin itsellesi: ”Tämä on tyynen mielen ja mielenrauhan hinta, sillä ilmaiseksi ei saa mitään.” Kun kutsut palvelijaasi, hän ei kenties kuule sinua, tai jos hän kuulee, hän saattaa olla tekemättä mitä sinä tahdot. Mutta mielenrauhasi ei saa järkkyä siitä.
ellauri030.html on line 435: Olkoon silmiesi edessä joka päivä kuolema. Silloin et milloinkaan viljele alhaisia ajatuksia etkä halua mitään kohtuuttomasti.
ellauri030.html on line 457: Mitä tuleejumalanpelkoon, pääasia on perustaa se oikeille käsityksille niistä, nimittäin että jumalat ovat olemassa ja hallitsevat maailmaa hyvyydellä ja oikeudenmukaisesti. Sinun tulee totella jumalia ja mukautua kaikkeen, mitä tapahtuu, sekä huomata omaehtoisesti siinä korkeimman järjen vaikutusta. Sillä siten et saa milloinkaan aihetta moittia jumalia, etkä voi syyttää heitä jääneesi vaille huolenpitoa.
ellauri030.html on line 476:
ellauri030.html on line 477:
ellauri030.html on line 480:
ellauri030.html on line 481:
ellauri030.html on line 522: Ne ovat sexus sequior, kaikissa suhteissa takapajuinen, sekulimpi sukupuoli, jonka heikkoutta tulee sietää, mutta jolle on naurettava osoittaa ylenmäärin kunnioitusta, ja alentaa "meitä" omissa silmissämmme. Sitä ei voi sanoa kauniixi sukupuolexi vaan epäesteettisexi. Musiikille, runoudelle ja kuvataiteelle niillä ei ole todellakaan mitään vaistoa ja vastaanottokykyä, vaan pelkkää apinointia miellyttämisen tarkoituxessa se on, jos ne niitä yrittelevät. "Essee" Über die Weiber (1851)
ellauri030.html on line 524: Naisten kanssa ei "ihmisillä" voi olla muuta hommaa kuin bylsintä, sillä kaikki "hienompi rakkaus", mitä se sitten onkaan, on kaikki lähtöisin pyllystä ja päätyy sinne. Naimisiin se ei halunnut (kotona oli varmaan ollut kamalaa): Puolisot tekee parhaansa ollaxeen ällöttäviä toisilleen. "Ihmisten" oikeudet puolitetaan ja velvollisuudet tuplataan. On kuin ottais säkillisen käärmeitä ja toivois löytävänsä ankeriaan joukosta.
ellauri030.html on line 537: No Jammertaalissa on kuolemakin parempi kuin elämä. Mut ei silti pidä tehdä suisidia, koska siitä karma pyörähtää vaan uuden kierroxen, pitää tappaa Lebenslust mieluummin. Tän se otti niiltä intialaisilta guruilta. Askeesia peliin, tahdon kieltämistä. No mitäs se ize kielsi muka? Muita kielteli. Musaa voi kuunnella samalla tai soittaa huilua jos osaa. Taide toimii puudutuxena.
ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
ellauri030.html on line 573: S. ähräsi myös riittävän syyn periaatteen kaa, siis sen Leibnizin nimiin pannun periaatteen et kaikella on syy. Determinismin yx formulaatio. Mikään ei ole sattumaa. Tästä tulee se Perza Rovamonkin laki ettei tyhjästä mitään nyhjästä. Samaa tuumi Anaximandros, Parmenides, Archimedes, Platon, Aristoteles, Cicero, Avicenna, Akvinolaisen Tomi ja Spinoza. Siis aika moni muukin tomppeli. Hmm, voi olla, ellei sit höpsismilläkin ole sormensa pelissä.
ellauri030.html on line 597: Pänkäläisen mielestä oli kiinnostavaa, etteivät optimismi ja pessimismi korreloi keskenään. Optimismilla ei ole mitään yhteyttä sepelvaltimotautiin. Se ei siis suojaa sairastumiselta.
ellauri030.html on line 689: mutta mitään fou riren arvoista ei sieltäkään juuri herahda.
ellauri030.html on line 698: Kun ihmisiltä kysytään mitä ne arvostavat elämässä tai kumppanissa,
ellauri030.html on line 700: mitä filosofit, jotka pohtivat mikä elämässä on tärkeää, siitä sanovat.
ellauri030.html on line 726: Benediktiinien säännöt kehottivat munkkeja suizimaan suunsa ja olemaan höpsästelemättä, ei mitään kovaa naurua eikä läpänheittoa. Kolumbiineilla oli rangaistusasteikko: hymyily palveluxessa: 6 lyöntiä; ääneen nauru: erityispaasto, ellei se päässyt vahingossa (esim. kun joku pieraisi?).
ellauri030.html on line 728: Reformistit ei nähneet tässä mitään parannettavaa. Puritaanit kirjoitti kokonaisia trakteja naureskelua vastaan. Vakavaa ja raitista elämää on elettävä, ei naureskella typeryyxille eikä hohoteta julkisuudessa kuin moukat. Komediat kiellettiin.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri030.html on line 780: Niin me nauretaan, ja se on meistä sydämellistä lystiä: ei koska me pidetään izeämme fixumpana kuin tuo hölmö alkuasukas, tai muuta mitä ymmärryxemme pitäisi hyvänä, vaan koska odotuxemme vaan oli jännittynyt, ja äkkiä se häviää olemattomiin.
ellauri030.html on line 784: Tai toinen Impasta hersyvän hauska pila: rikas järkkää izelleen hienoja hautajaisia, ja valittaa että mitä enemmän se syytää rahaa surijoillensa, sitä iloisemmilta ne näyttävät. Tälle Imppa nauraa ihan ääneensä. Vizin kärki on siinä selitää se tyrskäysten lomassa: odotus häviää äkkiä olemattomiin. Mikäs odotus tässä ehti syntyä? Että ne olis surullisia? Höh. Sit on tällänen missä jonkun kauppiaan omaisuus häviää haaverissa, ja sen tukka/peruukki muuttuu harmaaxi. Jälkimmäinen vaihtoehto naurattaa taas Kantia. Mix? Ei se oikein tiedä eikä osaa selittää. Se exyy selittämään jotakin kutiamisesta. Jotakin Kantin sisäistä elintä nää kaskut ilmeisesti kutittaa. Sellasta harmitonta leikinlaskua, verrattavissa vaikka uhkapeliin ja musiikkiin. Vielä yx lainaus Kantilta:
ellauri030.html on line 798: Sillekin siis koominen on ristiriita odotetun ja koetun välillä. Erehdyxet on koomisia. Leipuri sanoo kerjäläiselle: ei mulla ole mitään annettavaa. Aamullakin kävi joku joka piti lähettää pois tyhjin käsin: eihän me voida antaa kaikille. Aika hilpeää. Missähän se erehdys oli? No, lankeemuxet on hauskoja. Jotkut vizit on koomisia, jotkut traagisia, riippuen siitä miten ikäviä erehdyxet on. Siteeraten Aristotelesta (poetiikka V): naurettava on erehdys tai sopimattomuus joka ei ole liian vakava. No täähän on just se mitä mäkin oon sanonut: just sopivankokoinen normin nyrjähdys.
ellauri030.html on line 804: Yllätysmomentti selittää mix vanhat vizit ei niin naurata, vaik ois olleet hyviä. Tarkennuxena: ei ize epäsuhtaa naureta, vaan sen selviämistä. Sitä varten pitää olla vähintään kansakouluiässä. Sitä ennen huumori on nonsenseä, mitä pikkulasten vizit just ovatkin. Suunnilleen samaa luokkaa on sanaleikit: Mae West sanoo: avioliitto on hieno laitos, mutten ole vielä kypsä laitoxeen. Tää on vähän kuin ristisanan ratkomista. Mut tää kattaa taas vaan osan huumorista.
ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
ellauri030.html on line 957: No jaa, orja, emmä haluakaan nussia mitään naista.
ellauri030.html on line 981: Schopenhauerin jälkeenjääneissä papereissa on 150-sivuinen tiheästi kirjoitettu vihko. Sen ozikko on Senilia. Seniileitä juttuja. Osa on neuvokkia vanhuxille. Ei mitään uutta oikeastaan: Syö hyvin, nuku paljon, lue, kirjoita paasauxia, ratko ristikoita, kävelytä koiraa.
ellauri030.html on line 997: Vaikka kuinka vanhax tulisi, niin aina sisältäpäin tuntuu yhtä nuorelta, siltä Schopenhauerista tuntuu ainakin. Muut kyllä huomaavat että nyt se horisee. Sen mielestä tää osoittaa että sen ydin, niinkuin puudelin, on ikuinen ja muuttumaton. Hämäystä, ikäloppu puudeli on vaihdettu vaan nuorempaan, Atma 1 Atma kakkoseen jne. Hemmetti, eihän sitä enää muista kuin murto-osan mitä sattu nuorena, eikä sekään tunnu enää samalta, kun ei enää paneta.
ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri031.html on line 251: Korporatiivisen valtion rakenne on suht yxinkertainen. Kansakunnan työtätekevät jäsenet jaetaan kahteen tasa-arvoiseen ryhmään, työntekijät ja työnantajat. Jokaisen henkilön jolla on tietty ammatti on kuuluttava ammattiyhdistyxeen joka edustaa sitä ryhmää johon ammattimies kuuluu. Tämä on tietysti ammattimiehen oman edun mukaista eikä mitään pakkoa harjoiteta. Mutta toisaalta häntä voi edustaa vain laillisesti hyväxytty syndikaatti ja hänen täytyy liittyä syndikaattiin ellei hän halua menettää järjestäytymisen etuja. Työnantajat ovat järjestäytyneet samoin perustein kuin työläiset. Työlaisten ja työnantajien järjestöt yhdessä muodostavat ammattikunnan. Ammattijärjestöjen toimintaa johtaa ja valvoo erityinen ammattikuntaministeriö.
ellauri031.html on line 259: Parlamentarismi oli suuri vaara fasismille, sillä ne olivat sovittamattomia vastakohtia. Jos fasismi olisi kehittynyt enemmistöpuolueexi edustajainhuoneessa, se olisi menettänyt kaiken omaperäisyytensa ja mahdollisuutensa luoda jotain uutta. Eduskunnasta tuli neuvoa-antava kokous, jonka jäsenet valitsi ammattikuntien ehdotuxesta suuri neuvosto. Äänestämällä "kyllä" tai "ei" sai kansa kuitenkin ilmaisata tyytyväisyytensä tai tyytymättömyytensä valtion toimintaa. Kuitenkin muistaen Mussolinin iskulauseen: "Kaikki valtiossa, ei mitään valtion ulkopuolella eikä mitään valtiota vastaan." Ei ei ja kyllä kyllä, mitä siihen lisätään on pahasta.
ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
ellauri031.html on line 278: Miten valtava onkaan ero fasismin suhtautumisessa kulttuuriin verrattuna kommunismiin ja sen marxilaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan! Voi tosin sanoa että fasismi on joskus syyllistynyt vähemmän miellyttäviin toimiin tiettyjä tieteen edustajia kohtaan, mitäs ize kaivoivat verta nenästään, mutta ize tieteelle, kulttuurile ja sivilisaatiolle ei Mussoliini mustapaitoineen ole ainoastaan osoittanut asiaankuuluva kunnioitusta vaan tehnyt kaiken voitavansa. (Voi voi Gummerusta, hyödyllistä idioottia. Tiede kunniassa, tieteen edustajat hirressä. Tieteen kunnioitusta käsi lipassa, ja missä kiitos? Esson katoxessa puhki ammuttuna roikkumassa jaloista.)
ellauri031.html on line 282: Lehdistön ja ilmaisun vapautta ei Italiassa ole, jos sillä tarkoitetaan vapautta ize kunkin saada mielipiteensä kuuluviin. Yhtä vähän kuin fasismi puuttuu yxityiselämään niin kauan kuin pysyy erossa politiikasta, se kärsii arvostelua ja vastaanväittämistä. (Se on kuin Haju Pisilä.) Fasismin oppositiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada ääntään kuulluxi. Lehtimiesten ammattijärjestöjen kautta hallitus hallizee lehdistöä, jota valvovat sitäpaizi maaherrat. Quis custodiet ipsos custodes? No B. Mussolini tietysti! Valvoo ize izeään, aina hereillä.
ellauri031.html on line 491: ilman mitään edeltävää oikeudenkäyntiä
ellauri031.html on line 587: Juonen kehittely on lisäxi kaavamaista ja epäuskottavaaa, henkilöt tekevät esimerkixi keskenään teennäisiä sopimuxia. Sariola ei liioin kykene luomaan tai säilyttämään jännitystä, sillä supisuomalaiseen tapaan hän ei osaa vihjata vaan alleviivaa mitättömimmänkin käänteen. Kuolemaani saakka -romaanin lause "Hän totesi arvioineensa miehen luonteen täysin oikein" on ikävä kyllä tyypillistä Esa-Mauria. Juonenkin tasolla lukijan osaxi jää olla vain pelkkä passiivinen kuluttaja. Sariola ei siis ole tarinankertoja, vaan tarinantappaja, perinteisen pitkäpiimäinen selittäjä.
ellauri031.html on line 595: Sariolan texteissä mitään ei osata jättää avoimexi tai lukijan pääteltäväxi. Kertojat tulkizevat textin lukijan puolesta eikä sijaistekijä mitenkään ironisoi tai kyseenalaista kertojien tyrkyttämiä "totuuxia". Sariolan teoxet ovat siis vain katkismuskirjallisuuden eräs muoto, paizi moraalinen opetus on korvattu tsygologisella propagandalla. Kaiken lisäxi tämä propaganda on Glorian halpojen tunne izesi -testien tapaista rasti ruutuun -psykologiaa, kertoja on asettautunut heikkolahjaisimman ekonomilukijansa tasolle.
ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.
ellauri031.html on line 638: Menin arabikauppiaan luo ostamaan oliiviöljyä. - Ettehän te vain ole juutalainen? hän kysyi ensimmäisexi. No näkeehän se jo nenästäkin, sanoin. Tälläinenkö lättänenä olisi juutalainen? - Mutta jospa te olette juutalaisten sukulaisia? - Minä en ole juutalaisten kanssa mitään sukua, mutta te olette saman isän lapsia. Abrahamin lapsia sanotte olevanne. Ja meidän täytyy kaukaa vieraasta maasta tulla tänne teitä sovittelemaan, kun aiotte keskenänne täällä tapella!
ellauri031.html on line 640: Hmm, eikös ollut USAn ja NLn lättänenillä muka lusikkaansa siinä sopassa? Kaarloa alkaa vähän hirvittää, ja se ottaa Raamatusta "peukalovärsyn". Aivan hätkähti, mitä siitä peukalonsa alta luki: Mene kansa kammioihin ja sulje ovet perässä, lymyä hetki kunnes viha on ohi mennyt. Se oli Jesajasta kaiketi. Montakohan peukalointia siihen tarvittiin.
ellauri031.html on line 676: Tää oli vaan heitto, mutta siinä oli johdatusta mukana! Sillä kuulkaatte mitä yx Kaarlon avustaja kirjoittaa suuren valuuttamäärän saatteena:
ellauri031.html on line 687: Mairen ja lasten selkänahastahan tää lysti loppuanalyysissä nyljetään, Maire ja esikoinen raataa Boråsissa ja pitää muun perheen leivänsyrjässä, lähettävät Kaarlolle mitä yli jää, ei kyllä jää. Jutkut vedättää sillä aikaa Kaarloa minkä ehtivät, teettää töitä palkatta ja majoittavat harsussa kojussa takapihalla. Senkin goy, lättänenäinen kinkunsyöjä. Tyypillistä käännösbisnestä. Toinen toiseltaan käännetään minkä ehditään.
ellauri031.html on line 722: Kazotaanpa mitä raamattu tästä asiasta puhuu. Otetaan peukalovärssyjä. Israel on mainittu 3138x raamatussa, Kai se sit on tärkeä. (Höh, israeliittien oma tekele.) Se esiintyy 6x useammin kuin sana rakkaus. Kai se sit on tärkeämpi asia.
ellauri031.html on line 730: Syvännöt lahjoittaa jutkumamuille suomalaisten lumppuja. Samalla kertaa ei lahjoiteta raamattuja, ettei jäädä kiinni lahjonnasta. Mut ymmärtäähän israelin poika luottoa. Tänään ryysyt, huomenna evankeljumi. Kun jotain saa niin paras ottaa kaikki mitä annetaan. Vähän niinkuin mekkoa ja hyppykuppa. Herra antoi herra otti, hip hei, kuppa kullinnupin vei. Esinahka oli mennyt edeltä. Kassit jäivät odottamaan ulkopuolella. Ne oli täynnä uusia testamentteja, lisäsopimuxia odottamassa allekirjoituxia.
ellauri031.html on line 736: Äs toi olis ollu komee lopetus, mut täällähän on vielä jotain loppusanoja, lisää siionistista propagandaa ja jumalalla pelottelua. Syväntö siteeraa typerää Kyösti Kalliota, mutta sattuvammin Toynbeetä: historia opettaa, ettei historia opeta mitään. Ei tarvize kuin seurata Palestiinaa vaikkapa sadan vuoden välein 2020ekr-2020jkr niin huomaa sen. Syväntö on ize siitä todiste, vaikkei enää kävelevä, ei päässyt järven yli kuivin jaloin hakemaan karannutta venettä kuin unessa.
ellauri031.html on line 741: Oliko Olkkarilla Syväntöjen seikkailukirjat? Ei löytynyt sen jäämistöstä. Mutta Kaarlo onkin valtalinjan koira. Helluntaiystävät ovat paimensukuisia, terveitä maatiaisia, matalia, hyvät kulmauxet ja maatavoittava askellus, pitkärunkoisia ravaajia häntä loivalla kaarella. Ei mitään Kukonharjun kalikkakauloja, lyhyitä ja korkeita karvaturreja, jotka laukkaa jäykin jaloin lyhyttä laukkaa jo kävelyvauhdissa, häntä kireällä kiekuralla selän päällä.
ellauri031.html on line 752: Syvännön Olavi tuo luvatusta maasta Kaarlon terkkuja. Muun muassa Kaarlon keräämiä painovirheitä, esim. Kaarlon syntymävuosi oli 1909, ei 1910. Kaarlo kävi kastautumassa Ilmajoella 1944 pikatavarana Jyväskylästä. (Se välttyi junanlähettäjänä rintamapalveluxesta.) Olavi oli silloin 10v. Jumala sanoi: perheesi ei tarvi mitään asuntoa. Ookoo, sanoi Kaarlo ja nosti kytkintä varmasta mutta ikävästä eläkevirasta. Isä hurjistui. Larsmon lähetyskoti oli Pietarsaaren lähellä. Olavi oli 10v kun isä lähti. Isä oli varustanut perheellensä kodin 1947 (sen joka räjähti). Perhe pääsi appelsiinin makuun vasta 1949.
ellauri031.html on line 821: Höpsismin eri konsteja on mun paasausten kuluessa tullut vastaan monia, vaikken ole kaikista tehnyt numeroa. Joskus käytetään feikki tieteellistä menettelyä jonka yhteys päätettävään asiaan on suunnilleen yhtä satunnainen kuin rahan tai nopan heitto. Ciceron aikana kazottiin linnun sisälmyxiä (auspicium, suotuisa onkin englannixi auspicious), tai heitettiin jonkun pikkueläimen sopivia luita. Niillekin oli joku nimi jonka olen taas unohtanut. Sit on kiinalaiset oraakkelikilpikonnankuoret eli scrapulimantia, saamelaisten arpaluut, sammakkoprofessorit, pilvet, ouijalaudat, kiromantia, Pythagoraan numerologia, katukivien reunat, kissat, tikapuut, voi vizi eihän näistä tule mitään loppua. Noin tsygologisesti nää on pakko-oireita: on pakko menetellä niin tai noin, pakko kävellä näin, niinkuin se nummelalainen pedofiili lauloi. Uskovaisuuden indikaatioita on optimismi, obsessio ja paranoia, kontraindikaatioita autismi ja pessimismi.
ellauri032.html on line 45: Calvus meinaa kalju, mitä Calvin ei kai ollut kuin teini-ikäisenä tonsuurin jäljiltä. Chauvin tarkottaa myös kaljua. Molemmat oli eri sovinisteja.
ellauri032.html on line 60: Raamatussa luvataan jossain kohtaa et jos 2 pyytää yhdessä niin siihen suostutaan. Eikä siinäkään ollut painovirhettä, kuten Kaarlo Syväntö voi totistaa. Kaarlo ja sen kaveri päätti testata ja pyysi herralta kahteen pekkaan kirjoituskonetta. Ja sehän tuli kuin tilauxesta. Toimitus kesti tosin kuukauden ja kone oli huonokuntoinen, mutta silti vittu. Tuli yhtä nopsasti kuin Seijan samettihousut postimyynnistä. Eikä maxanutkaan mitään. Vahva rukousvastaus.
ellauri032.html on line 72: Herra sanoo orjalle: saat luottoa, jos teet syntiä, mullon piikki auki, kuitti valmiina, sillä mulla on jo ässä kolossa, poika lompakossa, se tasaa lopputilit sunkin puolesta, ammennä vaan. Siitä ilostuneena syntisäkki jatkaa menoa, ja kiitoxexi antaa hengenmiehille pitkää luottoa, taivaan turvapaikan etumaxua. Luotto luoton vakuutena, kyllä pelittää. Pelaa vaikka coronaa, puukkaa kamat pussiin sauvalla. Käsi käden pesee jälkikäteen, virutusta armon käsidesillä. Vivutusta, lyhyexi myymistä, jota selvitteli kalansilmä Harari. Ei tarvi olla mitään oikeasti, kun on luottoa. Se on vanhurskautta, usko pois.
ellauri032.html on line 85: Tästä jää käteen se, että ihan sama mitä teet, joko sä olet niissä 144K temmattavassa, tai sä et oo. Huomaa kuitenkin ovela dramaattinen ironia: apina ei ize tule tietämään ennen kuin loppuarvonnassa, kuuluuko se vuohiin vaiko lampaisiin. Pelkän rataennätyxen perusteella kaikki joutaisivat huut helvettiin, joten ei auta kuin pitää peukkuja, ja käyttäytyä sen mukaan kuin on käsketty, jotta edes näyttäisi todennäköiseltä että olet lampaiden laumassa. Se ei sinänsä paranna sun zargoja vähän vähää, mutta todistaahan se jotakin. Vaikutusnuoli on käänteissuuntainen. Varmasti ne 144K nimittäin on tosi kilttejä.
ellauri032.html on line 97: Arminiusta on syytetty kyllä ansaintamoraalista. Esim Descartes oli niillä linjoilla. Encyclopedia Britannican sivustolla sanotaan, että Descartesin moraali oli anti-Jansensistista ja anti-Calvinistista, ja et sen mielestä armo ansaitaan olemalla oikein kilttejä. Se oli optimisti, ihmisen järki ja tahto pystyy vaikka mahdottomaan. Se ei ollut pessimisti niinkuin jansenisti Blaise Pascal (1623-62), joka meinas et pelastus on vaan ilmainen lahja niille, jotka sattuu sen saamaan. Pascal eli lyhyen elämän, armonisku tuli äkkiä. Descartesia haukuttiin tämän takia Arminiuslaisexi. Descartesin mielestä ei ole mitään järkeä olla kunnollinen, ellei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja loppuarvontaan. No nettisivuja ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, niissä on monia vaihtoehtoisia totuuxia, kuplamuovia kullekin, paukutettavaxi oman maun mukkaan.
ellauri032.html on line 126: Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun.
ellauri032.html on line 188: Sit on ne Penseet, joissa BP pelaa Montaignen (skeptikko) ja Epiktetoxen (stooikko) vastakkain, ja yrittää saada lukijan niin pyörälle päästään että se alkais uskoa katoliseen jumalaan. Montaignelta ei mulla ole vielä mitään, mut heräteostos on kyllä hyvin kuitattu.
ellauri032.html on line 250: Hmm tästä tulee mieleen se Russellin kritiikki enkelitohtorista, et tämmöset intelligentit uskojat lähtee argumenttiin perse edellä, ne olettaa johtopäätöksen ja etsii sille premissejä. Ongelmax muodostuu usein se, et ne premissit on vielä vähemmän uskottavia kuin johtopäätöxet. Täähän se just on, "arvojen säilytys" on pääasia, sozein ta phainomena, saving appearances (Aristoteles), siihen hintaan myydään vaikka koko maailma, sillä mitä se hyödyttää jos saa omaxensa koko maailman, jos siinä paskantuu elintärkeitä meemejä.
ellauri032.html on line 323: Kazotaanpa nyt Gutenbergistä tosin valikoivasti mutta alkulähteiltä mitä Hobbe sanoi Leviathanissa. Oikeutta ei tehdä, koska se on vahvemman oikeus, ja vahvempi olen mä, kerta Hobbes on jo vainaja.
ellauri032.html on line 343: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri032.html on line 358: Kun etsin netistä mitä Syväntöjen lähetyxelle nyt kuuluu, löytyi nippu toinen toistaan hullumpia israel nettihörhöjä. Jännää miten hörhöys ottaa aina samanlaisia muotoja. Mikäs ihme se nyt on, onhan tervejärkisyyskin aina ihan samanlaista.
ellauri032.html on line 385: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
ellauri032.html on line 398: Symboli on kertaheitto, sillä saa aikaan monta asiaa samalla vaivalla. Eri asia meneekö ne perille, mut mitä väliä. Symboli on edustava, ei siis näköinen. Josse on näköinen se onkin kuva eikä symboli. Yliopiston logo näyttää noidalta. Se on perseestä. Metabolituote, läpiheittojuttu. Mixei sinetti kelvannut? Kuvakkeexi liian väritön, arvaamma. Sanat on symboleita lauseet kuvia. Kreikasta on paljon iloa symbolien tulkinnassa, kuten tiesi Jean Moreas.
ellauri032.html on line 404: Samanlaista nuorten jolppien ruiskumaalitölkkien kanssa heilumista on Suomessakin ollut joka tai ainakin jokatoisessa polvessa, mitä näitä on ollut tulenkantajia kiiloja, punkakatemijoita ja siantappajia. Nuijat! huutaisi kokoomuxen Raimo Ilaskivi.
ellauri032.html on line 436: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
ellauri032.html on line 492: HSn arvostelu ilmestyy vasta koronatauolla. Philip tähdentää olevansa riitaisempi henkilö kuin Rikhard. Kirjassa vaan naiset riitelee, Rikhard väistelee lentäviä lautasia. Rikhardin elämä oli jotakuinkin mallillaan. Avioliitossakaan ei ollut mainittavia ongelmia. Aivan selvästi ei romaanissa käy ilmi, mitä vanhassa liitossa oli vikana. Ja mikä vanhassa Paulassa lopulta oli niin kohtalokasta, että elämä pitää panna uusixi. Uuden suhteen auvoa ei kauan kestä. Siivous ja pyykinpesuvuorot tuottavat jo tulisia riitoja. Entisessä liitossa vaimo varmaan teki kaiken. Grels on melkein curling-vanhempi, joka myötäilee 11-vuotiaan poikansa toiveita. Lapseton Paula tykkää pahan äitipuolen roolista. Grels tykkää vänisevän piipunrassin roolista. Ollaan siis parisuhteen ydinongelmien äärellä. Kantakaupungin kermaperseet eivät pysty parempaan kuin stereotyyppinen lähiöperhe. Pahempaan kyllä on eväitä. Grels saa potkut Hoblan kulttuuripäällikön paikalta ("willfully jobless" kuten Clevelandin lakimies) ja heittäytyy (lue heitetään) "vapaaxi kirjailijaxi" eli "freelancerix" eli "yxinyrittäjäx". Rahat menee lapsenruokoissa. Moralisoivaa äitiä sentään pääsee vähän julkisesti lyttäämään, kirjallisten piipunrassien perinteiseen tapaan (Musset, Knasu, Herzog, Roth, Tikkanen ym ym).
ellauri032.html on line 505: Ei mitään sanottavaa, ei pienen pihahduxen vertaa. Mitä merkizee yxi vuosi nykyään? Samaa kuin kitkerä mälli, jota joutuu jatkuvasti märehtimään. (Tauko.) Hekumoin sanalla kela. (Nautiskellen.) Kela! Yxi elämäni onnellisimmista hetkistä. (Tauko.) Myyty 17 kappaletta, niistä 11 1/2 hinnalla kiertäviin kirjastoihin merentakaisiin maihin. Alan tulla tunnetuxi. (Tauko.) 1£ 6s, taisi olla vallan 8. Istuin puistossa, kahlasin unelmissa ja toivoin palavasti että olisin poissa.
ellauri032.html on line 515: Eunukki: Luin Philip Teirin autofiktiivisen romsun Neizytpolku. Heppoista viihdettä. Ei mitään Knasua. Teinimäinen. Tämmöinen on suomenruåzalaisten kirjallisuustoivo. Vänrikki Nappula.
ellauri032.html on line 573: Kuka mezän omistaakin ei ole tehnyt sille mitään. Se on hieno
ellauri032.html on line 578: sanattomasti kysyen että mitä te teette täällä meidän mezässä.
ellauri032.html on line 668: Jeesuxen oli opittava unohtamaan itsensä 40 päiväksi. Hänen täytyi paastota, tulla henkisesti köyhäksi, olla eläimenä eläinten seassa. Hänen täytyi tulla nälkäiseksi, tulla kiukkuisexi, masentuneeksi, tulla tyhjäksi, nääntyneeksi, olla ilman mitään voimaa, niin ettei hän enää jaxanut sanoa enempää kuin: ”Kirjoitettu on”. Hän keekoili saatanan edessä muutamalla sanonnalla, muutamilla Raamatun sananlaskuilla ja näiden avulla hän voitti saatanan. ”Sanan miekalla”. Haluan kerrata Vapahtajan menetelmää hänen kohdatessaan saatanan.
ellauri032.html on line 688: Jos se on siellä, eikä siitä ole kirjoitettu mitään muuta, silloin täytyy hyväksyä se päteväksi. Jos se on siellä ja siellä on 20 tai 30 muuta sanontaa, jotka näyttävät kuinka tämän sanonta ymmärretään ja miten etäälle sitä tietoa voi soveltaa, silloin meidän täytyy sanoa: ”Taas on myös kirjoitettu”. Siitä tulee pitkän päälle aivan mahdotonta sotkua, jonka selvittämiseen tarvitaan meitä saarnaajia.
ellauri032.html on line 692: Saatana kylästyi väittelemään tollaisen fariseuxen kaa. Suoraan asiaan: Olet varmaan kylästynyt olemaan täällä autiomaassa. Kuule! Haluan antaa sinulle hyvän neuvon. Jos lankeat maahan kerran ja kumarrat minua, minä annan sinulle koko maan, sinun isäsi Daavidin kuningaskunnan. Minä tulen tekemään sinut kuninkaaksi. Annan sinulle kaiken mitä sinun isilläsi on ollut. Se on annettu minun valtaani. (Siis onko, vai eikö? jää vähän epäselväxi.) Se kuuluu aivan samoin sinulle, mutta sinä voit saada sen juuri nyt, jos sinä vain kumarrat minua.
ellauri032.html on line 700: Nyt me haluamme puhua siitä, mitä me teemme, kuinka meidän pitää käsitellä Raamattua, kuinka meidän pitää kohdella ihmisiä, jotka kysyvät meiltä Raamatun salaisuuksista, mitä meidän pitää tehdä sielu paroille jotka pyytävät tietoa meiltä ja kuinka meidän pitää lopulta pystyä näkemään oma sydämemme. Ja ajan lyhyyden vuoksi me yhdistämme kaiken tämän.
ellauri032.html on line 702: Ensiksi minun täytyy tehdä se selväksi teille, ettei se ole kuvittelua, että Jumalan sana on jaettu kolmeen osaan: salaisuuksiin, tietoon ja perustotuuksiin. Apostoli sanoo 1 Kor. 12:8: ” Joillekin on annettu puhua viisaudesta”. Tämä on yksi lahja. ”Toiselle on annettu puhua tiedosta”. Tämä on toinen lahja. Kolmatta lahjaa ei Paavali ikävä kyllä mainize, mutta ei se mitään, koska perustotuuden tunteminen ei ole erillinen lahja, se on pääsyvaatimus. Eli noin kolme lahjaa kuiteskin. Kultaa, mirhamia ja pyhää savua.
ellauri032.html on line 707: Salaisuus, että Jumalan Poika voi tehdä leipiä, jos hän haluaisi, oli totta mutta sopimattomaan aikaan sattuvaa. Eihän se että Jeesus yxin mutustelee leipää autiomaassa ole kovin näyttävää. Vapahtaja tarvitsi useita tuhansia ihmisiä, joilla ei ollut mitään syötävää. Silloin hän voi tehdä sen. Sen vuoksi Vapahtaja ei sekaantunut tähän tällä kertaa, vaan sanoi: ”Minä juon nyt kahvia. Koen nyt, että ihminen voi elää yhtä hyvin ilman kahvileipää. Olen jo paastonnut 40 päivää ja silti olen elossa”.
ellauri032.html on line 710: Kuinka meidän tulee toimia toisia ihmisiä kohtaan? Esimerkiksi jos minulta kysytään: ”Miten Herra Jeesus osallistuu Pyhään ehtoolliseen? Miten Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä?” Täytyykö minun kertoa ihmiselle selvä käsitykseni tästä? Voivatko kaikki ihmiset tietää tätä? Ei! Minä tiedän asioita, joita minä voin tuskin kertoa kahdelle tuhannesta, koska Jumala haluaa heidän sydämensä ei heidän päätään. Koska sadasta tuhannesta ainoastaan muutama voi omata sen, me käsitämme salaisuuden todella suurpiirteisesti ja sanomme: ”Kirjoitettu on”. Kuitenkin mitä jos joku sanoo: ”Minä todella haluaisin saada salaisuuteen selityksen?” Silloin me sanomme, kuten sanotaan yhdessä profeetta Jeremian kohdassa. ”Sinä pyydät itsellesi suuria! Älä pyydä” (Jer. 45:5). Tyydy siihen mitä näet kirjoitettuna ja josta tunnet siunausta. Älä lue pientä pränttiä.
ellauri032.html on line 712: On erittäin hyvä, että sinä et käsitä ainoatakaan mysteeriä, koska on todella raskasta käsittää mysteerejä, mä tiedän. Paavali myös tunsi mysteerin. Hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja hän kuuli sanomattomia sanoja. Mutta se oli todella hankalaa hänelle, hän ei voinut siten sanoa siitä mitään. Sen tähden kenenkään ei pidä yrittää kovasti tulla tuntemaan mysteerejä. Jos joku ei täysin ymmärrä opetusta Pyhästä ehtoollisesta, kolminaisuuden mysteeriä tai ikuista armon valintaa, hän ei menetä mitään hänen pelastuksestaan jos hänen uskonsa Karitsaan on muutoin oikea. Tämän tähden me yhä pysymme hänen ystävinään. Älä kysy. Jätä asia meidän huolexi. Usko vaan niinkuin me sanotaan. Ei tarvi ymmärtää.
ellauri032.html on line 718: Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.
ellauri032.html on line 720: Siis mitä, kreivi Zinzendorf? Laki vaiko evankeliumi, vaiko molemmat? Varmaan molemmat, the more the merrier. Eihän tarvis evankeliumia jos ei oisi lakia, lakipykälistähän se vapauttaa, ja raipparangaistuxesta.
ellauri032.html on line 730: Nyt mikä on se merkki, että olenko minä pelastettu vai en? ”Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta hän on kirottu” (1 Kor. 16:22). Jos joku ei rakasta Herraa Jeesusta niin paljon hänen sielustaan, niin perusteellisesti, niin hellästi, ettei hän voi eikä kykene rakastamaan mitään muuta maailmassa niin paljon, jos hänen sydämensä ei voi sanoa ilman tunnetta, ”Aamen! Sinä tiedät kaikki asiat. Sinä tiedät että rakastan sinua” (Joh. 21:17), silloin hän on epäonnekseen kirottu.
ellauri032.html on line 732: Vapahtaja selitti tämän itse erittäin selvästi Fariseukselle. Hän sanoi: "Sinä varmasti tahdoit kohdella minua hyvin ja kutsuit minut taloosi, mutta se ei ole sitä mitä minä kutsun rakkaudeksi. Olen ottanut armoon tämän minun jaloissani olevan prostituoidun raukan, jota sinä pidit pilkkanasi ja olit hämmästynyt että millainen onneton ihminen hän on. Hän tietää että minä rakastan häntä ja mitä tarkoittaa rakastaa. Naisrukka ei voi lopettaa makaamasta minun jalkani päällä ja suutelemasta minua. Se tuntuu musta kivalta."
ellauri032.html on line 747: Le Disciplessä Adrien Sixte oli opettanut oppipojalle Loup-Garoulle: rakkaus, se on sukupuolitunteiden alaisexi joutumista. "Ja sitten jäin miettimään tätä uutta kysymystä: Onko olemassa mitään keinoja rakkautta parantamaan? Oikea menettelytapa ehkä olikin noudattaa Goethen opetusta: vapautuaxeen kärsimyxestä tulee ihmisen ajatuxillaan siihen syventyä. Se on kuin raaputtaisi kutinaa. Tuo suuri nero toteutti käytännössä Spinozan viidennessä kirjassaan esittämää teoriaa, jossa ajatuxena on, että elämämme kaikkien erillisten tapausten takana ovat lait, jotka liittävät ne maailman kaikkeuden suureen elämään kuuluvixi. En se minä ollut, mun täytyi kävellä näin, mussa vaan oli se jokin. Ja Tainekin (joka on tehnyt enemmän kuin kukaan muu Darwinin töiden levittämisexi Ranskaan) loistavasti kirjoitetussa Byron-tutkielmassaan neuvoo samoin, että meidän on ymmärrettävä izeämme, jotta järjen valo synnyttäisi meissä sydämen rauhan." Eli determinismi ja siitä johdettu fatalismi ois niinku pääsylippu ataraxiaan. (No tänhän mä osoitin pupuxi jo mun filosofian sivulavissa peliteorian avulla.) Toisaalla Goethe neuvoi nulikkaa joka kysyi miten ruveta neroxi: "en ole ikinä tehnyt mitään mistä en tykännyt." Kaikista kermaperseistä ei tule neroja, mutta monista neroista kermaperseitä.
ellauri032.html on line 749: Mutta panee silti miettimään toi rakkauden hehkuttaminen kristinuskossa. Onhan rakkaus kiva tunne, ei siinä mitään, mutta mitä tekemistä sillä on uskontojen kanssa? Kai sillä sittenkin on. Adrien Sixten määritelmä oli vähän suppea, se koskee erosta, ulos jää vielä filia ja agape, niinkuin opetti T.P. Virkkunen ussantunnilla. Eli kavereiden diggaus ja ylempien ihailu. Varsinkin tosta viimeisestä on uskonnoissa kysymys. Eläintieteellisesti kazoen laumafiilis ja termiittikunigattaren haju. On mun henkilökohtainen onnettomuus, että nää lajit on mulla heikommin kehittyneet. Puuttuu se antenni, niinkuin Kari Enkvist sanoisi. Zinzendorfilla oli hyvin kehittyneet kaikki 3 antennia, kuten Anna Nitschman voi totistaa. Parempi etukeno, kuten mainostaa Viagra-korvike Instagramissa. On paha sanoa, kumpi on kamalampi, Tiktok vai Instagram. Pakotettu valinta, ipsatiivinen.
ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri033.html on line 424: Jos se käyttäis tota erittelyä vaan monimutkaisiin tunteisiin, joita ehkä ei muuten tajua, mut ei se selittää laajasti tapauxia joissa ei ole mitään hämärää, tilanteisiin jotka ei kaipais mitään kommentaaria. Siitä vois antaa tukuittain esimerkkejä. Esim mitä kiinnostavaa on leikellä mustasukkaisen rakkauden anatomiaa kirjassa Cruelle enigme, missä se kertoo pitkällisesti mitä tapahtuu d´Hubertin mielessä kun Rva de Sauve pettää sitä. Hra Bourget tässä esiintyy taas yleisön pyynnöstä; se soittaa mielisoitinta. Se selittää ihan yxinkertaisia mielenliikkeitä niin pitkästi että alkaa luulla et niissä on jotain monimutkaista. Osan mielestä se on kuolleen konin ruoskintaa, osalle se vaan sotkee selvää asiaa. Ja jos tyypit ei ole tarpeex kiinnostavia leikeltäväxi, se kexii ihan kummia hyypiöitä, niin omituisia et ne ei edes kiinnosta, ihan vaan virtuositeettina. Se leikkelee jopa ihan sivuhenkilöitä, vaan leikkelemisen ilosta. ... TLDR
ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
ellauri033.html on line 437: Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.
ellauri033.html on line 456: Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.
ellauri033.html on line 514: Tää on siitä lysti kirja lukea et Polle saarnaa tosi paljon kertomuxen välissä. Ansionsa mukaan saavat jutku Spinoza (mitä se sanoi mustasukkaisuudesta?), misogyyni Schopenhauer ja tieteellinen determinismi (Calle joka oli ortodoxisuuteen kallellaan luki 60-luvulla Monodia!). Se on pahempa kuin musulmaanien fatalismi. Eise niin voi olla, korskuu Polle. Kokonaisuus on enemmän kuin osinsa summa, siinä on jotain laskematonta, jumalan sormi niinkuin nakki männynkylessä tulee kaupan päälle supenumeräärisesti, yhteenlasku onkin superadditiivinen.
ellauri033.html on line 516: Tää kokonaisuus > Sigma osat on musta ollut aina tyhmä fraasi, tän selvitin peliteorialla filsan sivulavissa. Tietystikään useimmat kokonaisuudet ei ole summia vaan muita rakenteita. Summa toteuttaa summan lait, kokonaisuudet yleensä ei. Mut sillä ei ole mitään tekemistä determinismin kaa. Eik determinismillä vapaan tahdon kaa. Tää on niin loppuun natustettu aihe et miten noi uskovaiset jaxavat. Muze on niille tosi tärkeä, sillä vapaan tahdon mukana menee synti, synnin mukana armo, ja armon mukana hierarkian leipäpuu. Höpsis! kaikki toimii ihan niinkuin ennenkin, vaik sen impin päästää karkuun laatikosta. Yhdet sooloilee, toiset rankasee, se toimii jos tyyppi ei oo sekopää, kaikki tikittää kuin JJ:n käkikello ilman Dostojevskin randomin vapaan tahdon väliintuloa.
ellauri033.html on line 518: Sixte sanoo kazovansa elämää poeettiselta kantilta (ketähän tää Sixte esittää?). Tää on Pollesta pila, S. on niin kuiva että rutisee. Sixte ei erota tietoa ja uskoa, se uskoo minkä tietää ja tietää minkä uskoo. Se tietää kuolevansa ja uskoo sen. Sitä uskonnolliset optimistit ei voi uskoa, vaikka tietävät. Kexivät vaikka mitä muuta epäuskottavaa ja uskoo sitten sen. Aika hassua et kun Polle tekee pilaa Sixtestä pila osuukin sen omaan kavioon. Siis mun miälestä.
ellauri033.html on line 522: Greslou on Anteron nuori suojatti, kirjottelee myös zygologisia tutkielmia. Se oli kotiopettajana markiisilla, jolla oli tytär Charlottie 19v joka löytyy vuoteesta kylmänä kaarisillassa, strykniinipähkinöillä myrkytettynä. Greslou tietysti on syyllinen. Koko juttu haiskahtaa uudelta heloiiselta, paizi et Greslou pani toimex sen mitä Pröö vaan suunnitteli.
ellauri033.html on line 524: Luvussa II on surkeata filosofointia joka on pantu Antero VI:n suuhun, nimittäin että psykologisestä determinismistä seuraisi ettei kukaan enää välittäisi mistään, kaikki olis vaan et nadja nadja soromnoo. Se on ihan höperö ajatus. Ei determinismi muuta mitään, sapajut jatkaa suunnittelemista ihan niinkuin ennenkin. Se on just se tapa, jolla determinismi toteutuu, komputoimalla ja optimoimalla. Palkizemalla ja rankaisemalla. Ei siis (jonkun mielestä) hyvä ja (jonkun toisen mielestä) paha siitä minnekään häviä.
ellauri033.html on line 538: Mut Polle ei voi tajuta sitä, kun se on patakonservatiivi ja narsisti kirjailija. Sen proffallekin on sen mielestä yleisö pääasia. Tänkään takia mä en oo koskaan halunnut mitään julkaista! Mun jutut on niin mainioita, et jos mä julkaisisin ne, niin kaikki alkais juosta mun perässä kuin Tom Hanxin bändärit siinä retardileffassa. Sit mä jossain keskilännessä saisin tarpeexeni ja sanoisin: I feel tired, I think I´m gonna home now. Ja kaikki järkyttyis. Life ain´t a box of chocolates, you know. Useimmissa konvehdeissa on kuitenkin vaan pahanmakuista ötköä. Shit happens.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 568: Mariannen lisäxi, josta ei kerrota niin mitään, suhtaudutaan kuin nollaan, Roopella on vaan 1 kaveri nimeltä Eemeli, toinen lukutoukka joka kuolee sopivasti lenzuun. Tää ominaisuus josta Polle vikuuttaa Sixteä ja Roopea, et ihmiset ei kiinnosta paljon paskaakaan, on sen oma piirre. Ne on vaan numeroita, ajatushökötyxeen ripustettuja nimikylttejä, kuten leukavasti laukaisee Pellissier.
ellauri033.html on line 591: Sanoo mitä sanoo, pikku kotiope on kade isobroidimaiselle kreiville, niinkuin moni väpelömpi pikkuveli fyysisesti ylivoimaiselle veljelle, nimiä nyt mainizematta. Goethen Faust oli samalla lailla kade Mefistolle, väittää Polle. Amielin päiväkirja ilmestyi näihin samoihin aikoihin, siinä vasta vätys. Se oli Kristinan mielikirjoja. Muakin teini-ikäisenä vitutti et olin niin väpelö. Koitin koulumatkalla opetella kävelemään reippaammin ja heiluttamaan käsiä. Jossain Johannexen seurakuntakodin kohdalla, missä Ilmo Launis ja sen pojat pehmitti Jöpiä. Seurauxet on vieläkin nähtävissä jönsin henkisessä habituxessa. Vallatonta ja vakavaa.
ellauri033.html on line 628: Kumma kyllä mä paikka paikoin tykkään Paulin kirjasta. Ehkä vahingossa se löytää jyvän vapaan tahdon ja determinismin pulmasta. Nimittäin sen ettei koko pulmaa olekaan. Sama ilmiö näyttää toimijasta vapaalta ja tarkkailijasta pakonomaiselta. Se on se sama ilmiö kuin että kun on hullu tietää olevansa hullu, ja käyttäytyy hullun lailla tavallaan puolitahallaan. Voimatta sillekään kuitenkaan mitään.
ellauri033.html on line 655: Kuka teki sisään! Alamummoon meni. Charlotten mielestä Gresloun ilmaveivi oli katala. Ex meidän pitänyt tehdä kaxoisseppuku? No, minä... sanoo pelkurimainen tyhjäpussi siihen. Lache! Lache! huutaa Charlotte. No eise mitään, halvexixoon vaan, pääsinpä kuitenkin pukille, vieläpä ekana, tuumaa Loup-Garou tyytyväisenä. Lällätilää Antero!
ellauri033.html on line 661: Adrienille tuli moraalinen kriisi. Tää viimonen luku osottaa, ettei Polle sittenkään ole ymmärtänyt mitään. Se on sohassut vahingossa oikeaan, mutta vetää johtopäätökset aivan vituiksi. Sen mielestä Loup-Garou on näytelmän roisto ja Adrien toinen syyllinen, vaikka merkillepantavinta koko tarinassa on, että luokkaerot ja puutteellinen profylaksia voi aiheuttaa tämmöisiä extreemejä sotkuja.
ellauri033.html on line 663: Mutta nää pöntöt pökiöt jotka pelaa peliteorian käsitteillä ei suostu ymmärtämään, että peliteoriakin on determinististä, ja siihen liittyvät tunteetkin determinoituja. Totta kai Adrien tuntee syyllisyyttä, koska se on ennustettavasti loukannut näitä robotteja koskevia pelisääntöjä. Robotit on ohjelmoitu niin, että ne tuntee vastuuta ja kärsii mielellänsä rangaistuxia. Rangaistuxet toimii niillä kuin pikku sähköiskut, lataa niiden pattereita ja tahdistaa niiden käytöstä. Ei siinä ole mitään ristiriitaista.
ellauri033.html on line 670: Ja tää on tuubaa myös: "mestari" on "vastuussa" jos joku oppipoika ääliö ymmärtää sen väärin. Vitun "mestari". Vitun oppipojat. Ääliöitä koko porukka. Pitäiskö poikaa lohduttaa: hyväxy että olet kalkkuna, vai moittia: mitäs läxit kalkkuna? Ihan sama, se on myöhäistä nyt. Kalkkuna mikä kalkkuna. Kyllä veturikin voi katua, tai kalkkuna, soveltaa yrityxen ja erehdyxen mekanismia. Se on hyvin simppeli mekanismi ohjelmoida. Ei siihen tarvita vapaata tahtoa eikä supernaturaalia tuomaroivaa isäukkoa, joita Polle on innolla jo raahaamassa taantumuxen rekvisiittavajasta
ellauri033.html on line 671: framille. Mut tohon aikaan piti tiedemiesten vielä pyllistellä pappispoppoolle. Ei saanut sanoa: mitäs tässä vielä on epäselvää?
ellauri033.html on line 677: tosiaan poltti todisteet. Saakeli mitä paskaisia. Aatelispyllynreikiä. Ei sentään vaan jotain vielä atavistisempaa: ääliö Antero kertoo kuitenkin oikeudelle totuuden mut menee sit ja kylmän rauhallisesti nirhaa Loup-Garun luotipyssyllä, joka yhtä rauhallisesti sitä odottaa. Vitun mafiosoja. Tollanen kukkoilu on yxinomaan ällöttävää. Ja vielä viimesenä loppuvizinä Adrien Sixte ryömii kyynelehtien oppipojan raadon äärellä taivaallisen isäpapan puoleen. Polle kysyy: mixme huudettaisiin apuun suursmurffia ellei sitä oo? No monet hädissään huutaa apuun äitiä, vaikka se on maannut haudassa jo aikapäiviä.
ellauri033.html on line 698: Olkoon se pikku paskiainen kirottu päivällä ja olkoon kirottu yöllä; olkoon kirottu kun se menee maate ja kun se nousee jalkeille; kirottu kun se menee ulos ja kirottu kun se tulee sisään. (Olkoon kirottu myös vessassa.) Herra ei säästä häntä; herran kiukku ja viha raivoo tätä häiskää vastaan ja tuo sen niskaan kaikki kirouxet jotka on raapustettu tähän kirjaan (eikä se olekaan aivan vähän), ja herra kumittaa sen nimen taivaan alta, ja herra erottaa sen vahingoxeen kaikista Israelin heimoista kaikilla sopimuxenmukaisilla kirouxilla, jotka seisoo lakikirjassa. Mutta te jotka roikutte vielä kiinni hra jumalassa olette elossa ainaskin vielä tänään. Me käskemme että kukaan ei saa viestiä ton kaa suullisesti eikä mesettää, eikä tehdä mitään sen mielixi, eikä asua saman katon alla, eikä neljän kyynärpään päässä siitä, eikä varsinkaan lukea mitään sen prujauxia.
ellauri033.html on line 717: Sale ansaizi leipänsä ensin copywriterinä, se halus filmitähdexi.
ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
ellauri033.html on line 782: Kun hän jatkoi, hänen äänensä oli tukahtunut, syyttävä: Niin, tilinteon hetki on tullut. Olette luulleet, että kun käytte herran huoneessa sunnuntaina, saatte huolettomina elää arkipäivänne. Olette kuvitelleet,että rikollisen ajattelemattomuutenne hyvityxexi riittää jumalalle pelkkä polvennotkistus. Mutta jumala ei ota vastaan mitä tahansa. Tuollaiset määräaikaiset suhteet eivät hänen ankaralle rakkaudelleen riitä. Hän on tahtonut teidän viipyvän hänen silmiensä edessä kauemmin. Sellainen on hänen rakastamisen tapansa ja loppujen lopuxi sellainen on myös ainoa rakastamistapa. Juuri sixi, väsyneenä odottamaan teitä, hän on antanut maanvaivan tulla luoxenne niinkuin se on käynyt jokaisessa synnin saastuttamassa kaupungissa ihmiskunnan historian alusta asti.
ellauri033.html on line 800: runoja, paasauxia, mitä vaan, omaa kuolematonta sielua,
ellauri033.html on line 824: 1816 -1830, Alf Lamartine ehti käydä Bourgetin järvellä Aix-les-Bainsissa 8x. Jo ekalla käynnillä lokak. 2816 26-v Alfiin iski intohimo. Sen nimi oli Julie Charles, 32-vuotias tohtorinna, joka asui hotellissa Alfin seinänaapurina, mitämax vingahteli siellä kuuluisan tohtorimiehensä alla. Tiedän just millaista se on, Niku höyläs Fainwood Circlellä suloista japsityttöystäväänsä komeron ohkasen seinän takana. On siinä pitelemistä.
ellauri033.html on line 971: Äh mitä! eikö me voida edes jättää jotain jälkeä?
ellauri033.html on line 977: mitä teitte päiville jotka olette nielaisseet?
ellauri033.html on line 1031: Peut-être j’oserais, et que n’ose un amant ? Jos tohtisin, mitäpä ei tohdi lempijä?
ellauri033.html on line 1073: Emile Laure oli II maailmansodan armeijankenraali Vauclusesta, Vichy-luopio, mitäs se puuhaa Lamartinen runossa? Sori my bad, puhe on jostain toisesta Lauresta. No Vauclusessa on myös ravintola Petrarque et Laure, josta jenkkivieraat sanovat: Good food but lousy service. Koska Vauclusessa on Mont Ventoux, jolle Petrarca kipusi jollain wanderungilla: For pleasure alone he climbed Mont Ventoux, which rises to more than six thousand feet, beyond Vaucluse. It was no great feat, of course; but he was the first recorded Alpinist of modern times, the first to climb a mountain merely for the delight of looking from its top. (Or almost the first; for in a high pasture he met an old shepherd, who said that fifty years before he had attained the summit, and had got nothing from it save toil and repentance and torn clothing.) Petrarch was dazed and stirred by the view of the Alps, the mountains around Lyons, the Rhone, the Bay of Marseilles. He took Augustine´s Confessions from his pocket and reflected that his climb was merely an allegory of aspiration toward a better life. Vanha paimen oli tyytyväinen kun joku oli vielä tyhmempi kuin se, niinkuin Roope ezimässä nelikulmaisia munia.
ellauri033.html on line 1088: ja jos panettaa niin pannaan, eihän siitä ole mitään seuraamuxia, perinnöt ei vaarannu,
ellauri033.html on line 1154: Jönsyn mielestä Hopreenien suku on bashkiireja. Laukkuryssiä, radanrakentajia. Tukka musta ja silmät ruskeat kuin Pirkolla. Vähävenäläinen Maria Baškirtseva kuoli tuberkuloosiin 25-vuotiaana, mutta ehti elää sen verran pitkään, että hänestä tuli 1880-luvun Pariisin älyllinen voimatekijä. Hän oli feministi ja kirjoitti vuonna 1881 salanimellä "Pauline Orrel" useita artikkeleita Hubertine Auclertin feministiseen lehteen La Citoyenneen. Hänen tunnettuja lausumiaan on esimerkiksi: Rakastakaamme koiria, rakastakaamme vain koiria! Miehet ja kissat ovat mitättömiä olentoja. Yxinkertaisesti paskiaisia. Seku ihmettelee mikä kissoissa on vikana.
ellauri034.html on line 41: Mixhä tää piti kääntää uudestaan? Kustantaja vaihtui, filmin mainostama uusi painos tuli Gummeruxelta. Toinen syy voisi olla, että veli Artin 1949 käännös perustui harppisakuissa pyhitettyyn raskaalla kädellä lyhennettyyn laitoxeen, Ilona Nykyrin 2015 EU:n tukema käännös v 1946 konekirjoitettuun alkuperäiseen. Kiinnostaa vähän kazoa mitä eroja niissä on.
ellauri034.html on line 52: Jumalan edessä – niin ajan oven tuolla kuin tällä puolen – elämäsi arvo ei perustu siihen, mitä sinä olet tai teet, vaan kenelle sinä kuulut. Kuolemassa tämä on helppo ymmärtää ja hyväksyä. Ajan oven tuolla puolen ei ole merkitystä sillä, mitä minä teen tai olen tehnyt, vaan kenelle minä kuulun. Jumalan omat astuvat Jumalan valtakuntaan Kristuksen tekojen perusteella, koska he kuuluvat hänelle. (Jori Brander, metodistikirkon pastori Kuopiosta)
ellauri034.html on line 75: Hassua, että mitä paskempi kirja, sitä selkeämpi on se samankaltaisuus,
ellauri034.html on line 99: Viisi naista hoitaa asiat kymmenen kertaa paremmin kuin kolme latexinaamaista punkeroa SS-miestä, jotka vaan ajoi kaiken huonommaxi. Talousliperaalien setämiesten omistajaohjastama HS on siitä pahoillaan, ja tekee parhaansa mustataxeen vasemmistonaisten mainetta ja puffataxeen kokoomuxen omaa kääpiökokoista presidenttiä (nyze kelpaa taas, SS-miesten aikana se oli liika vasemmalla, kaik on suhteellista). Presidentti oli "hoitanut tehokkaasti poikkeustilanteen toteamisen", joka "vauhditti valmiuslakia". Helevetti mitä törkimyxiä, tahallisen pahansuopaa kusetusta. Koronaepidemiasta ne kasaa arvotonta julkkisviihdettä. Hajurako IS:ään on tyystin hävinnyt. Koko sontarievun sais vetää vessanpöntöstä.
ellauri034.html on line 283: Sukupuolten työnjako lissääntymisessä vois luonnostaan tehdä koiraasta valtaa kahmivan ja reviiriä laajentavan meemipellen, eihän se tiedä loppupeleissä kuka on se poikanen, joten sen kanzii keskittyä panotilaisuuxien maximointiin max isolla reviirillä. Naaraalle ei jää äitiydestä mitään epäselvyyttä. Sen kanzii pitää superhyvää huolta omista varmoista jälkeläisistä, se ei voita mitään vitun saarnoista ja löytöretkistä. Six on isänmaa ja äidinkieli, lapsi oppii kielen lähikosketuxessa äidiltä ja idioottimeemit 7v täytettyään isältä siinä onnellisessa tapauxessa et se on pikkuveitikka. Sixiköhän nimenomaan miesrunoilijoita, pappeja, poliitikkoja, ja filosoofeja kuhisee kuin kirppuja dromedaarin kyttyrässä? Kilpaa huutavia mölyapinoita, peipposia koivun latvassa. Apus mun! Mä näin sen ensin! Jotain rajaa!
ellauri034.html on line 471: No tiibetiläiset on sikälikin olleet aikaansa edellä et ne kexi rukousmyllyn, kädessä pyöritettävän jänisräikän johon laitetaan ostoslistoja, pieniä rukouslippuja ja sit vaan pyöritetään kovasti niin rukouxet lentää avaruuteen konevoimalla ihan kädenkäänteessä. Kikyloikka, parannettiin rukousten tuottavuutta. Se on kexitty nyt lännessäkin, ne on nää luurit, android ja IOS. Maailmanlaajuset amerikkalaistet vastenmieliset vakoiluyrityxet vakoilee ihmisiltä tietoja ja myy ne mainostajille. "Ei mulla o mitään salattavaa" sano lihava vastenmielinen talousliberaali Timo Havulinna. Makeasti oravainen nukkuu sammalvuoteellansa, kavala maailma pysyy kaukana. No ei kyllä pysy.
ellauri034.html on line 488: sanottavaa! Mitä, Petteri kulta, mitä? Puhu kovempaa,
ellauri035.html on line 38: Paizi mä en pidä lakriziteestä, se on yökkiä, enkä kynttilöistä, varsinkin haisukynttilät on ällöjä. Munakellosta tulee mieleen Karlssonin Fred, joka ajasti valkoisella sellaisella vuoden 1990 Colingin esitelmiä. Se oli uudennos siihen aikaan, vaikutti aika fasistimeiningiltä, mitä se olikin. Kimmo perkele valitti vielä joku vuosi sitten kun mulla meni aika yli ehkä 5 minsalla jossain tuppuesitelmässä, kehtaskin vekuttaa vanhalle kolleegalle, vitun besserwisseri. No onnexi sillä on nyt keuhkofibroosi jonka hoitoon se joutuu ostamaan aivan vitun hintavia lääkkeitä. Siitäs sait. Jokainen biisi jonka sä teet, jokainen rappu jonka sä väsäät, mä tuun kellottaa suaaaaaa...
ellauri035.html on line 60: mitään ahdistusta tai eristystä kokea.
ellauri035.html on line 74: Älä syö mitään suurempaa kuin oma pää.
ellauri035.html on line 719: tekee mitään tekemättömixi meren vuorovedet.
ellauri035.html on line 827: muistan kysyneeni: missä ja milloin lemmitään Ratin papittaria?
ellauri035.html on line 908: Silti se on yx ja sama, Vidya, eikä silti mitään.
ellauri035.html on line 916: haraa sun vierustaa eikä tapaa mitään.
ellauri035.html on line 1039: Mut jos tota Pamelan piipitystä koittaa dekoodata, niin onkohan siinä mitään muuta kun sen aika izestään selvän pointin toistoa et ihmispesän pörisevät struktuurit on vaan performanssia, niitä on aktiivisesti pidettävä pystyssä kuin toisissa kodeissa kesällä lattialla mattoja, kun toisissa ne pysyvät pitämättäkin. Siinähän on se positiivinen puoli, että pesärypäleen muotoa voi muuttaa ihan vaan häirizemällä pörriäisiä riittävän kovasti.
ellauri035.html on line 1045: Zizek on joutava tuulenpiexäjä. Muuan Gray joka ei pidä siitä tiivisti, että vaikka Žižekin työ on viihdyttävää, se on älyllisesti arvotonta: "Saavuttaessaan petollisen substanssin toistamalla loputtomasti pohjimmiltaan tyhjää visiota, Žižekin työ merkitsee lopulta vähemmän kuin ei mitään."
ellauri035.html on line 1072: Sen puuhastelu taitaa olla osallistuvaa havainnointia akateemisissa apinalaumoissa. Uusia muotoja tarvitaan koulufilosofiaankin, uusia labroja. Mitä sen uusissa labroissa puuhastellaan jää aika hämäräx. Käsitetyötä, ei siis käsityötä, eikä käsityölehtiä. Meemejä tutkitaan uusilla ovelilla tavoilla, niin ainakin rahoittajille luvataan. Eihän ne mitään ymmärrä kuitenkaan. Se nyysii Foucaultilta, toiselta rättikauppiaalta, History of the Present, ja tekee siitä Anthropology of the Contemporary. Vähemmän iskevä, mun miälestä. Sehän plagioi kuin Zizek, paizi ei izeään, vaan Foucaultia. Kunnon lipilaaristi se haluu osottaa et nykyisyys on rahanheittoa, ja sixi tulevaisuuskin voi olla mitä tahansa. Kovasti ähkäisten se äkistää ulos tän neronleimauxen: contemporary “is a moving ratio of modernity, moving through the recent past and near future in a (non-linear) space. Eli vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua, vähän sinistä. Bravo Polle! Sä teit sen! Mikä pukerrus! Tais peräpukamat olla kovilla!
ellauri035.html on line 1078: Polle lähetti opiskelijoita firmoihin tarkkailemaan yritysapinoita niiden luonnollisessa habitaatissa. Aina kerrottiin missä oltiin oltu, muttei tuliko mitään valmista.
ellauri035.html on line 1079: Jos nyt pitäis äkkiä sanoa mitä tärkeetä Polle Rabinow on kexinyt, niin taitaisi mennä tietämättömän sormi osaamattoman suuhun.
ellauri035.html on line 1089: Spoonerismit on saaneet nimensä Oxfordin donista pastori William Archibald Spoonerista joka teki sellaisia. Se oli pieni mies jolla oli iso pää. Se kuzui toisen donin teelle toivottamaan tervetulleexi Stanley Cassonin, uuden arkeologihepun. Mutta, sanoi toinen, mä OLEN Stanley Casson. Ei se mitään, sanoi Spooner, tulkaa kuitenkin. Jönsin lohkaisuja:
ellauri035.html on line 1146: Balthasarin opetuxet on oikeata jesuiittameininkiä, päämäärä pyhittää keinot. Ei mitään sentimentalismia, Empfindlichkeit on perseestä:
ellauri035.html on line 1189: Baltasarin kuuluisimpia laukaisuja on: kunnioita izeäsi jos haluut et muut kunnioittaa sua. Ei kuulosta kovin jeesusmaiselta. Baltasar on leuattoman väpelön näköinen, ja varmaan se olikin just sellanen. Huono terveys, kuoli 57-vuotiaana. Sen tyyli on vähän sellanen aforistinen. Sitä sanottiin konseptismixi barokin ajalla. Kuulostaapä ikävältä jo etukäteen. Sen jutut on täynnä sanaleikkejä, eli se oli aika skizofreeninen. Ja systemaattisen ihmisvihainen, kuten Sopekin. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Madridissa luonnonäijän viettelee joku Falsirena niminen ämmä, ja Critilolla on oiva tilaisuus haukuskella naisia. Tääkin oli varmaan Sopen ja piiska-Retun mieleistä. Outo sekotus kyynisyyttä, oveluutta ja moralisointia. Sopii kuvaan joka on muodostunut myös näistä sakemanneista. Multa sentään on toi moralisointi jäänyt aika vähälle. Luulisin.
ellauri035.html on line 1202: mitä toi nyt toimittaa? Pyörität noita
ellauri036.html on line 26: Mussetin lähihistorian resumé on ihan parasta mitä olen historian alalta lukenut. Parempaa ainakin kuin Thukydides (se oli ikävystyttävä).
ellauri036.html on line 36:
Olen sairastanut, vaikka olen vielä nuori, inhottavaa sielullista tautia, ja tahdon kertoa, mitä olen 67 vuoden aikana kokenut. Jos yksin potisin tautiani, en puhuisi mitään, mutta kun tiedän, että monen monet sairastavat samaa tartuntaa, tahdon kirjoittaa heitä varten, vaikka en tiedä, panevatko he sanoihini huomiota. Mutta joskaan ei kukaan ottaisi niistä vaaria, on minulla kuitenkin niistä se hyöty, että tulen itse terveemmäksi, sillä kirjoittaessani jyrsin, kuin loukkuun joutunut repo, poikki vangitun jalkani.
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri036.html on line 73: "Suurena syynä siihen, etten voinut parantua, oli nuoruuteni. Missä ikinä olinkin, mitä ikinä teinkin, en voinut ajatella muuta kuin naisia. Naisen näkeminenkin sai minut vapisemaan."
ellauri036.html on line 75: Sepä se. Ei ehkä aina ajattele pillua, mutta kun ajattelee, ajattelee sitä. Vanhana on tuossa suhteessa jo helpompaa. Musse on kyllä säälittävä löperö ja väpelö. Kaveri yrittää sinnikkäästi lohduttaa (mitähän sekin siitä saa):
ellauri036.html on line 85: Te marmori-ihmiset, ylpeät ja itsekkäät, te verrattomat järkiviisaat, jotka milloinkaan ette ole tehneet epätoivoista tekoa ettekä laskuvirhettä — jos kaikki tämä sattuisi teille, niin muistakaa häviönne hetkenä Abeilard´ia, joka menetti Héloïsen. Sillä hän rakasti Héloïsea enemmän kuin te rakastatte hevosianne, kultakolikoitanne ja rakastajattarianne; sillä menettäessään hänet, kadotti hän enemmän kuin te voitte kadottaa, enemmän kuin teidän ruhtinaanne Saatana menettäisi, jos hän toisen kerran syöstäisiin alas taivaasta. Sillä hän rakasti sellaisella rakkaudella, josta sanomalehdet eivät puhu, ja josta vaimonne ja tyttärenne eivät näe varjoakaan teattereissa ja kirjoissa. Sillä hän oli kuluttanut puolet elämäänsä suutelemalla Héloïsen valkeaa otsaa ja opettamalla häntä laulamaan Davidin psalmeja ja Saulin lauluja; hänellä ei ollut mitään muuta maan päällä. Kuitenkin on Jumala antanut hänelle lohdun. Uskokaa minua, jos te ahdingossanne ajattelisitte Abeilard'ia, te ette enää katsoisi samalla silmällä vanhan Voltairen jumalanpilkkaa ja Courier'n ilveilyjä. (Kuka toi Courier on? Ei hajua.)
ellauri036.html on line 105: Must vähän tuntuu et tää tämmönen 1800-luvun nausea on peräisin teollisuuskapitalismista. 1700-luvulla raha tuli siirtomaista ja pellosta, 1800-luvulla se tulee rautateista ja pörssistä. Osakkeenomistajien ei tarvi tehdä mitään, ne elää kuin pellossa, ja niillä on TYYYYLLSÄÄÄ kuin tervaperseisillä paratiisissa.
ellauri036.html on line 125: Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.
ellauri036.html on line 141: Kerrataanpa tässä välissä mitä Musse kertoo mal de siècle elostelusta. Musse ja muut elostelijat menee ballin jälkeen bordelliin. Suoraan viattoman säätyläistytön sylkystä ne "rientävät juomapöytään". Nauraa vielä päälle. Nostaa kurtisaanin hametta parin lantin hinnasta, ottaa pohjakosketuxia. Käyttää siitä ja sen kestävyydestä rumimpia sanoja (esim. kikkeli), ilman kainostelua. Ne ei puhu rakkaudesta vaan nainnista, ei sano insh allah, vaan walla walla. Mixhän tää kaikki oli olevinaan niin paheellista? Kai six että ei ollut pillereitä. Niin ja säätyluokkayhteiskunnasta. Moraali muuttuu kun löytyy toiset keinot siirtää rahoja ja estää tauteja, haikaran tulostakin me päätämme ize nyt.
ellauri036.html on line 143: Musse sanoo että huippukunnollisena pidetty Catokin meni huoriin. Ihan varmaana meni, sehän oli suuren luokan paskiainen. Vaik se oli niin saita et se luultavasti bylsi ilmaisexi orjatyttöjä. Tai poikia, scilicet. Musse miettii mitä eroa on sanoa misukalleen: kaikki naiset pettävät, tai: sä petät mua. Jälkimmäinen seuraa ensimmäisestä, mutta perustelut on luultavasti eri. Musse alkaa suorastaan työntää Pipaa ja Heikki Brotherusta (siis Smithiä) kimppakivaan. Musse pyörii synkkien aatostensa ympäri kuin dervissi. Selkeesti euforia on kääntynyt taas masixexi. Heikki soittaa selloa, ja Pipa laulaa. Onnex ei tapahtunut faktisesti.
ellauri036.html on line 157: Sekin narsistista. Mut sit peitto valahtaa Pipan tisulta ja Musse löytää taas tarkoituxen elämälle. Tai kuolemalle ehkä, oisko mitään tehdä tuplaseppuku, with our without consent of the consenting party? Löysin pöydältä leipäveizen ja pitelin sitä kädessäni. Size pitää oikeen Hamlet-tyyppisen loppupuheenvuoron, jossa se toteaa mmm.:
ellauri036.html on line 185: Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyi Mussen kolmen vuoden elämäkerta. Panee miettimään mitä nää oli nää 2 George Sandin puolikasta, olixne jotkut Mister Hyde ja Doctor Jekyll? Luultavasti George lyttäs pikku Mussen aika pahasti, ja toipuaxeen siitä nöyryytyxestä sen piti palastella Jori kahtia, joista jälkimmäisestä se sitten otti sen kuristusotteen, jonka se olis halunnut siitä ekasta, siitä oikeasta molli-Jorista.
ellauri036.html on line 208: Koko Rollan kolmoslaulu yrittää syyllistää Voltairea ja panna sen syyxi 19. vuosisadan hengellisen alamäen. Ja paskat, tuotantotavoistahan siinä oli kysymys. «Kaikki on Voltairen syytä», heittää Gavrochekin de Gillenormand hahmolle, voltairelaiselle porvarille, Hugon Kurjissa. Mikä ei ole mitään verrattuna Mussetin raakuuteen syytöxissä Voltairea vastaan. Victor Hugo pyörsi 1878 pyhät sanansa ja palautti Voltairelle kunnian sen sadantena syntymäpäivänä. Ei ollut M. Arouet enää kuulolla.
ellauri036.html on line 1024: kun maailma ihaili sitä mitä se tappaa nyt;
ellauri036.html on line 1135: Niinpä se pani menee sen vähän mitä sillä oli
ellauri036.html on line 1144: kahden polun välissä, ei niistä ole mitään jälellä.
ellauri036.html on line 1145: Rolla teki 20 vuotiaana mitä oli tehneet sen isätkin.
ellauri036.html on line 1146: Se mitä näkee ison kaupungin liepeillä
ellauri036.html on line 1400: palatessaan kämpille mitä se on ansainnut.
ellauri036.html on line 1526: miten kamalaan, mitä väliä?
ellauri036.html on line 1541: Se ei ollut menettänyt mitään tässä välissä;
ellauri036.html on line 1544: Ja mitä meille jää, meille jumalantappajille?
ellauri036.html on line 1613: Sanokaa mulle, maa ja 2, mitä on toi sarastus?
ellauri036.html on line 1617: Jos ette tunne mitään, mitä teissä sitten on
ellauri036.html on line 1620: mitä laulavat sun lintusi? Mitä itkee kasteesi?
ellauri036.html on line 1686: Olemattomus! Ei mitään! näetkö valtaisan varjosi
ellauri036.html on line 1794: Se ottti mustan pullon ja tyhjensi sen sanomatta mitään.
ellauri036.html on line 1848: Se et joku tekee mitä meinaa.
ellauri036.html on line 1849: täysin riippumatta siitä mitä muut tahtovat.
ellauri036.html on line 1877: mitähän se tarkotti? Miten se kazo muhun?
ellauri036.html on line 1978: Mutta kazotaan asiaa positiivisemmalta kannalta. Siinä Martta on oikeassa, että inho ja häpeä on alhaisempia apinatunteita kuin viha, koska ne on laumatunteita. Niillä lauman tunnejohtajat lyttää tunnejohdettavia. Martasta ne käy henkilöön enemmän kuin viha (no ero voi olla kyllä aika mitätön). Käytännössä tää kiehuu alas siihen, että sexijutuista ei pitäis oikeudessa messuta niin paljon kuin jenkeissä on tapana, sensijaan murha ja väkivalta on yhä A-OK ja kosheeria. Täähän asenne näkyy hyvin leffojen ikärajoissa. Siitä on näissä paasauxissa ollut useinkin jo puhetta: apinoittain kazoen paljon pahempi on käydä meikäläisten väärällä reijällä kuin tukkia vihulaisten henkitorvia.
ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä. Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman)
ellauri036.html on line 2004: ryöstämään mitä täällä vielä on ryöstettävää,
ellauri036.html on line 2020: Siis ei mitään sääliä, mänkööt vuan kaek,
ellauri036.html on line 2097: Albuksen kaarti (engl. Dumblenamit, kutsutaan lyhenteellä "AK") esiintyy kirjassa Feelix-kissa. Dumblesetä tai ainakin sen esittäjä imi mieluusti peiton alla namia. JK pitää semmoisesta yhtä paljon kuin Päivi Räsänen. Rohkelikot on pääsääntöisesti kikkelimikkoja ja halinallet tyttöjä, mikä siihen lisätään on pahasta, ei me haluta olla mitään transformereita. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista näiltä pimeyden voimilta. Esim varmuuskumin käyttöä. Kerho perustettiin, koska sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä, eikä hän ministeriön käsitysten mukaan opeta ainetta kunnolla. Wannabe taikaministeri Hermione ideoi Albuksen kaartin. Hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta. Kaarti lakkautettiin, kun Marietta Edgecombe paljasti kaartin olemassaolon Pimennolle. Kaarti perustettiin uudelleen, kun Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori. Albuxen kaarti on kuin Hitlerjugendin pikkupoikasiipi Deutsches Jungvolk.
ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
ellauri037.html on line 32: Miten monta vuotta onkaan siitä kun olen voinut lukea mitään pyyteettömästi? Kuinka moneen vuoteen en ole kyennyt antautumaan muiden kirjoittaman kirjan lukemiselle ilman mitään suhdetta siihen mitä minun täytyy kirjoittaa?
ellauri037.html on line 181: ja ohjastaa sitä mitä elintä saa sovittaa mihkäkin.
ellauri037.html on line 190: no siinähän ei ole mitään sopimatonta.
ellauri037.html on line 214: Ei ole mitään eläimellisempää
ellauri037.html on line 229: Asiaa jolle ei mitään voi
ellauri037.html on line 305: ei mitään onnettomia loppuja.
ellauri037.html on line 435: ei valokuvaajatkaan. Ei ole mitään tekemistä,
ellauri037.html on line 436: ainakaan ei mitään kivaa tekemistä. Runoilijavaimon
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri037.html on line 498: Meidän ihmisten hoitajixi ja alkeiskasvattajaixi naiset sopivat just six, että ne on ize lapsellisia, pellejä ja lyhytnäköisiä, sanalla sanoen, koko elämän isoja lapsia: eräänlainen välimuoto lapsen ja miehen välillä, joka on se varsinainen ihminen. Kazokaa vaan tyttöjä, kun ne jaxaa leikkiä koko päivän jonkun lapsen kanssa, tassia ympäriinsä ja laulaa, ja kuvitelkaaa mitä miekkonen parhaalla tahdollakaan saisi samassa asemassa aikaan. (Kuka haluiskaan leikkiä leikkurin alle jääneellä koalalla?)
ellauri037.html on line 503: Vastaavasti nuoret tytöt pitävät koti- tai siivoustöitä sydämmessään sivuseikkana, ihan leikkinä: niiden ainoo vakavampi duuni on rakkaus, valloituxet ja mitä niihin liittyy, kuten tualetti, tanssi jne.
ellauri037.html on line 523: - Naisilta ei voi odottaakaan mitään muuta, kun puntaroi, että koko sukupuolen etevimmät päät ei ole koskaan ulettuneet mihinkään oikeasti suureen, aitoon ja omaperäiseen suorituxeen kaunotaiteissa. Mäkin soitan huilua paremmin kuin ne, ja mun koira Atma ulvoo omaperäisemmin. Eikä ne ole saaneet aikaan mitään teosta jolla olisi kestävää arvoa (siitä kestämättömyydestä me miekkoset on tosi paljon huolta kannettu, Sapfon runotkin me saatiin onnex revityxi paloixi). Tää johtuu just siitä, et niillä ei ole edes ole mitään vastaanottokykyä, sillä natura non facit saltus. Yxittäiset ja osittaiset poikkeuxet ei muuta mitään, me miehet ollaan KAIKKI poikkeuxellisen eteviä, ja keskimääräistä parempia autokuskejakin joka iikka. Naiset on ja pysyvät, yleisesti ottaen, parantumattomina peruspalestiinalaisina; sixpähän ne on, sen absurdin järjestelmän ansiosta, että ne jakaa miehen säädyn ja tittelin, aina tyrkkimässä miestä eteenpäin omax eduxeen; ja samasta syystä niiden komentelu ja ohjailu on nykyaikaisen yhteiskunnan rappio. (Ohops, nyt tuli sanotuxi se, mitä ei saanut sanoa, nimittäin että naiset täällä lopultakin määräävät...)
ellauri037.html on line 525: Setämiesystäväni Chamfort sanoo aivan oikein: naiset on tehty käymään kauppaa meidän heikkouxilla, meidän hulluudella, muttei meidän järjellä. (No ei tietysti, miesjärkeä ei ole juuri kaupan, tai se on huonolaatusta, ei löydy ostajia, markkina ei vedä.) Naisten ja miesten väillä on ihokosketus, ei mitään henkistä sielullista eikä luonteen sympatiaa. (Vittu ei ainakaan tän koalan kaa, se on niin totaalisen epäsympaattinen.) Silleen ajatteli antiikkiset ja orientaaliset setämiehet naisista, ja antoivat niille asiaankuuluvan paikan paremmin kuin me (mun kaltaiseni nykypiipunrassit siis), jotka ollaan vanharanskalaisen galantteja ja palvotaan mauttomasti naisia, se on tän kristillis-germaanisen tyhmyyden korkein kukkanen, joka on ainoastaan saanut aikaan sen, että ne on niin arrogantteja ja häikäilemättömiä, että tulee mieleen Benaresin pyhät apinat, jotka tuntien pyhyytensä ja loukkaamattomuutensa pitävät kaikkea izellensä sallittuna. (Olikohan joku daami kiilannut Artun eteen lihakaupan jonossa sen pyytäessä luuta Atmalle, kun se kiihty kirjottamaan tätä turausta?)
ellauri037.html on line 539: Hindustanissa ei kukaan nainen ole koskaan riippumaton, vaan jokainen on joko isän tai puolison tai veljen tai pojan valvonnassa. Se että lesket poltetaan puolisonsa roviolla on kyllä aika tuhlausta; mutta sekin, että nainen meillä kahmii omaisuuden, jota mies on koonnut hiki hatussa koko ikänsä, lohduttaen izeään että se menee lasten hyväxi, ja voi panna sen haisemaan uuden poikaystävänsä kanssa, se on yhtä törkeetä. Mediam tenuere beati. – Ainaskaan ei saisi naisilla olla koskaan päätösvaltaa perittyyn, varsinaiseen omaisuuteen, siis kapitaaliin, taloihin ja maatiloihin. – Aristoteles erittelee, Politiikka, B.II. c.9, mitä suuria haittoja spartalaisille tuli siitä, että siellä naisille oli annettu liikaa vapauxia sillä ett ne sai pitää perinnöt, myötäjäiset ja muutenkin vapaasti mukavaa, ja miten tää suuresti edisti Spartan rappiota. – Ei kai Ranskan rappioituminen Ludwig XIIIsta lähtien vaan johdu naisten kasvavasta vaikutusvallasta hovissa ja hallituxessa, mikä johti ekaan vallankumouxeen, josta kaikki sen jälkeisetkin kumouxet lähtivät?
ellauri037.html on line 557: Pessimistejä käsittelevässä albumissa oli jo aika paljon juoruja Sopen elämästä ja tekosista. Rupes kiinnostamaan lähemmin, oliko sillä ylipäänsä yhtään naissuhteita, muita siis kuin äiti, sisko ja hälisevä naapuri. Plus Atma, jos joku niistä oli narttu. Ja olihan sillä! vaikka kuinka paljon panopuita, vaikkei mitään oikeita suhteita. Jonkun palvelijattaren jopa veti paxuxi ja pakeni juoxujalkaa paikalta. Kazotaanpa tätä vähän lähemmin.
ellauri037.html on line 573: Äiti alkoi kirjottaa menestysromaaneja kun Arttu lähti Berliiniin. Arttu kuunteli Berliinissä Fichteä mut heti tuli riitoja, ja Fichten luennot oli tylsiä ja vaikeetajusia. Sitähän ei voi Sopesta sanoa, se menee kansaan kuin häkä, ja se mitä ei ymmärrä, kuulostaa kuitenkin kohtalokkaaan hienolta. Ei se pitänyt Schleiermacheristakaan, se oli liian jumalinen. Sope suuntas kohti ateismia. Sope luki Platon, Kantin ja Fichten lisäxi tiedelehteä ja Schellingiä, Friesiä (?), Jacobia, Baconia ja Lockea. Sivuaineina oli filologiaa (se harrasti kökköä etymologiaa vielä seniilinä) ja luonnontiedettä.
ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
ellauri037.html on line 692: Michael Masiello on ope, esteetti, humanisti, joki porukoilleen (river to his people). Ajatusten Tonava. Ceausescu yllättyi kun kansa ei enää hurrannut. Ei tiennyt mitä ajatella siitä, joki tyrehtyi. Tahaton humanisti taas. Masin miälestä Sope on briljantti pessimisti, briljantimpi vielä kuin Masi, siis genius, se on myönnettävä ilman sarvia ja hampaita. Tän briljantin pointin lisäx Masi briljeeraa huomauttamalla lyöntivirheestä.
ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
ellauri038.html on line 32: Turveloita alkoi huutaa netissä kun näytettiin ortodoxista pääsiäisjumalan palvelemista Uspenskin kadetraalissa. Hei mitäs tungosta, heti ryssät viiden metrin päähän. Eivät nähneet ohjelmatiedoista et se oli uusinta. Jo 1990s kerta sama ohjelma. Sama risti, sama huuto, sama esirippu repesi, sama hämmästys kun iso kivi oli poissa paikaltaan ja hauta tyhjä. Et tosiaankin nousi kuolleista? Et kuolemalla voitti kuoleman! Ai jehna!
ellauri038.html on line 220: Ymmärtävä sosiologia viittaa Weberin määritelmään sosiologiasta. Weberille sosiologia oli tiede, joka ymmärtää tulkiten sosiaalista toimintaa ja siten selittää sen kulun ja sen vaikutusten syitä. Ymmärtävässä sosiologiassa ymmärtämiseen liittyy aina selittävä ote. Sosiologian tulee selittää syitä toiminnalla sekä toiminnan vaikutuksia ja seurauksia. Inhimillisen toiminnan ehdoksi Weber asettaa sen, että toimija liittää toimintaan subjektiivisen merkityksen. Sosiaalista toiminta on vasta silloin kun toimijan subjektiivinen merkityksenanto ottaa huomioon muut toimijat. Weberille vain yksilöt voivat olla toimijoita. No tää on kyllä perinteistä oikeistomeemiä. Weber ymmärtää kapitalisteja, ei ne voi sille mitään että ne on paskiaisia.
ellauri038.html on line 265: John Richardson (joka on äijä, ja sixi koittaa irvihampain selitellä Nietzschen muka ajatelleen jotain monimutkaisempaa), sanoo et Nietzschestä jokainen vietti kähmii apinan päässä vallankahvasta, et niillä kullakin on oma vallanhalunsa, ei vaan yhtä. No siltikin, tää on vaan tällästä nojatuolizygologiaa. Pitäis kaivaa ylös päästä madot ja panna ne ja niiden paskantama multa vaakakupille, niinkuin Darwin teki. Ei nää asiat vaan lässyttämällä selviä. Richardson selittää myös mitä Deleuze oli mieltä Nietzschestä, ja tekee sen selkeämmin kuin Deleuze ize. Deleuzekin käy sen kirjasta kazomassa, mitä mieltä ize on, kun ei se muista enää minkä ize sanoi ja minkä lainasi.
ellauri038.html on line 279: Moraalin sukupuu on toinen ihan 1-luokan Nietzsche-prujaus, vai mitä?
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri038.html on line 285: Ei ollut, vaikka sen sisko oli. Retu ehti kuolla ennen nazeja. Nazixi siinä oli muutamia vikoja: se oli sairaalloinen piipunrassi, se ei tykännyt saxalaisista eikä armeijasta, ja sillä oli jutkukavereita (Rée, ainaskin aluxi). Plussaa nazeista oli ettei se tykännyt kristityistä. (Hmm. ehkä isäpappa oli käyttänyt sielunhoidossa liian konkreettisia otteita? Ehkä pyllistyxet ei jääneet pelkkiin rukouxiin?) Naziplussaa myös ettei Nietzsche piittaa mistään tasa-arvosta. Sosiaalidarwinismia se peukuttaa ihan raakana. Nietzschen hall of famessa on muutamia erityisen mainioita uuberkuskeja, nimittäin: Goethe, Beethoven and Nietzsche ize. Ja näille neroille pitää antaa palkinnoxi mitä ne vaan haluuvat etuja. Tää sopii nazeille, ja tää sopii myös vaurastuneille jenkeille. Jos ne olis käyttäytyneet kunnollammin, ne ei oisi päässeet neroixi. Ne tarvizee ankaraa izerakkautta. Mitä paskaa. Exe nyt oo aika läpinäkyvää et hemmo laittaa izensä johkin top 10 listalle. Jos joku tekee jonkun 10 kärjessä luettelon johon se kuin sattumalta ize joutuu ihan kärkipäähän, niin nakkaa rodeen. Sekä lista että tekijä. Kasta dem i sopena!
ellauri038.html on line 303: Mikä ääliö. Mut jos koko ajan etoo ja pyörryttää ja sattuu sinne, niin silloin tulee mieleen vaikka mitä höpöä. Mä ize enimmäxeen ajattelen, etten lähtis tähän revohkaan enää uudestaan vaikka saisinkin. Ei jaxa. Paalu ois kyllä saanut mielellään jaxaa vielä vähän. Jaxaa jaxaa.
ellauri038.html on line 311: Mutta mitä merkizee sata miljoonaa kuollutta? Kun sota on ohi, tuskin enää tiedetäänkään, millainen on kuollut. Ja koska kuollut tuntematon merkizee jotakin vain sille, joka on hänet nähnyt, ei 100M aikakausien taipaleelle jäänyttä ruumista paina kuvitelmissa enempää kuin savu.
ellauri038.html on line 500: Eihän mistään ois tullut mitään jos ei auttelisi hyvä veli.
ellauri039.html on line 312: Eli tarinan keskeen vähän turinaa. Se on munkin leipälajini, ja pidän siitä muissakin kirjailijoissa, kuten Sterne, Thackeray, Dickens, Tolstoi. Kts. Wayne C. Booth: The Rhetoric of Fiction. Ei mitään tylsää elokuvamaista show and tell. Aber das ist ein zu weites Feld, kuten sanoi Effi Briestin isä, ja toisti Gunter Grass.
ellauri039.html on line 415: Kas mitä puppua! v 1636 Anna oli 21, ja tilapäärunoilija 31. lue edes runo niin käy selväxi että se on onnitteluruno häihin eikä mikään lemmenvalitus. Avioliiton pyhää iestä siinä sovitetaan Anke ressun niskalaudalle.
ellauri039.html on line 489: Mutta siitä ei saa vielä mitään puhua. Sssh.
ellauri039.html on line 611: se tuntee kärsivänsä ylipäänsä, mitä sattuu usein
ellauri039.html on line 626: ihan sama mitä muille sattuu tapahtumaan.
ellauri039.html on line 644: iskä Panelouxin saarnasta löytää mitään järkeä.
ellauri039.html on line 734: Pyhyyttä voidaan tuskin saavuttaa kuin likimääräisesti. Tässä tapauxessa olisi tyydyttävä vaatimattoman, laupiaaseen pirullisuuteen. Puheena oleva tekopyhimys on tässä kissojen niskaan syljeskellyt pikku-ukko. Toinen wannabe pyhimys, häränniskainen Tarrou kuolee ruttoon vipi viimeisenä. Reuxin sairaalloinen vaimo on sillä aikaa kuollut muualla tubiin. Kuolema niittää satoa, muistot vaan jää. Mut mitä muuta jää mistään muutenkaan, paizi mitä nyt lapsia ja pätäkkää. Tässä tapauxessa ei siis niitäkään.
ellauri040.html on line 54: se paha, mitä ei ole kielletty.
ellauri040.html on line 66: Meillä suvussa on vähemmän skizofreniaa kuin autismin kirjoa. Bipolaarisia hemmoja on kuin salpausselällä. Tavallaan hyvä tietysti, tavallaan paha, kaikki mielisairaudet on väsyttäviä, jos ei ize satu olemaan. Eise ihan niin kai mene, mutta siltikin autismi näyttäis vähän kontraindikoivan skizofreniaa - joko sä välität mitä toiset sanoo tai et, on se vahva ääni oikealta tulossa pään sisästä tai etupenkiltä.
ellauri040.html on line 68: Deleuze ja Guattari ei kysy mitä runoissa ja paasauxissa sanotaan, eivät ezi merkitystä kirjasta, vaan takakannesta. Mä teen tismalleen samalla tavalla, elämä ja teos tekniikalla luen kirjoja ihan Kai Laitisen opeilla 50-luvun malliin.
ellauri040.html on line 105: Se mitä postmodernistit aivan erikoisesti ei siedä on sisältö. Niistä muoto on ja sen pitääkin olla piäassie. Koska sisältö antaa ymmärtää et on joku yx oikee merkitys, joka löytyy kyllä kun jaxaa kyllin analyyttisesti kaivella. Ja tämmöset perimmäiset merkityxet on sit moraalisaarnoja, joilla vallanpitäjät pitää peukun alla sorrettuja. Fair enough, jos sen noin ymmärtää niin vittumaistahan se onkin tietysti.
ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
ellauri040.html on line 119: Eski Saariselle filosofia on tienkantin pysäkeillä pönöttävien suurmiesten keekoilua ja kukoistusta. Pikku-Maken luutnantti Jyrki Lehtola nauraa niille. Kun filosofiset ongelmat ovat mitä ovat, niiden sijasta voi hyvin ihastella pysäkeillä herrastelleiden jälkeenjääneiden pyrkyreiden henkilögalleriaa. Eli ihminen on kaiken mitta, jopa liian lyhyexi jääneen pikkuveitikan. Puoli jalkaa, Goethe kerskaili. Uskokoon ken haluaa. Puoli vaaksaa, jos olet taitava. Jyrki Lehtolan nykytilasta kz. tätä paasausta.
ellauri040.html on line 141: Rousseausta mulla on niin paljon sanottuna, että Jyrkin pointit mainizen vaan kontrastin vuoxi. Jyrkille naurettavinta siinä oli, että sillä oli nuorempana puuma Maman, ja vanhempana kouluttamaton Therese. (Jonka JJ opetti kirjoittamaan, muttei lukemaan, sanoo Jyrki. Onkos tämä elämäkertatieto Eskiltä? Pitää tarkistaa.) Musta nää naiset on pikemminkin JJ:n tuomiota lieventäviä asianhaaroja. Sentään se joskus kuunteli izeään fixumpiakin. Vaikkei kyllä mitään oppinut.
ellauri040.html on line 155: Vai eikö ole edes ollut mitään yhtä filosofiaa, vaan yxinomaan näitä seisakkeille jääneitä pikku suurmiehiä aatesateenvarjoineen? Sama se, ero on niin pieni, että sitä ei saa väljennettyä edes kirveellä. Husserl, Russell, nehän on anagrammeja. On paskan maku, makusteleeko poskessaan monadeita vai vetääkö poppereita.
ellauri040.html on line 157: Eihän tässä tarvi riidellä, sanoo sopuisammat tärkimöt, päämääränä on keskinäinen yhteisymmärrys, jota jokainen voi rakastaa. Ei, filosofia on manipuloiva kone joka nimenomaan koittaa saattaa ihmisiä sen harhan valtaan, että yhteisymmärrys tärkeistä asioista on mahdollista saavuttaa erimielisten ryhmittymien välillä. Ezitään yhdessä yhteistä totuutta, ei mitään jyrki-makemaista vaihtoehtoisten totuuxien peilisalia.
ellauri040.html on line 161: Milläs pysäkillä mä seison tässä? No että maailma on vaan yxi, mut kaikki siitä tehdyt totuudet on yxinkertaistuxia, siis kaikki valheita. Ja kaikkien filosofien palkka juoxee siitä, et ne vetää kotiinpäin. Six just Don Niiniluodon porukat ja Jyrkin Derrida ym kamanvetäjät puhuu ohi toistensa. Se on ihan tarkoitus. Niiden kodit on eri suunnilla. Eine haluakaan mitään kompromisseja, se yhteisymmärrys syntyy vaan jos noi kääntyy meidän kannalle.
ellauri040.html on line 180: No on tää kyllä varsin tuhnua. Ei ihme jos piipunrassit pillastuivat. Ja ne insinöörit, Hyry ja Tuuri, on kyllä nekin hurjan tuhnuja, ja putkiaivoja. You may have a point there, sanoisi KJJ, joka piti C.P. Snowsta. Vaan eipä enää sano mitään. Silläkin on enää historiallista mielenkiintoa. Nyt jyrää samanniminen salibandyn pelaaja. Jolla tuskin on tähän mitään lisättävää.
ellauri040.html on line 187: Näin ei dekonstruktionisti saa sanoa eikä ajatella: mitähän Jorge tekee seuraavaxi (kirjassa Ruusun nimi). Hassua että sillä on sama nimi kuin Marquezilla, jota en ole koskaan lukenut. Kuulostaapa tutulta. Oops. Sori siitä. :)
ellauri040.html on line 189: Poikain Parnassojuttu Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)
ellauri040.html on line 200: Nimpä suattaa olla, hyvinnii. Ala-arvoisen Sanoma Oyn ala-arvoinen tiedelehti ozikoi kesällä 2022 ihan varmana että kieli on kehittynyt jostain vitun peleistä. Eivät edes mainize Dialogue Gamesia. Haistakaa paska jenkkihölmöt, ette tiedä ettekä tajua yhtikäs mitään. "Lingvistikot", joo kai, jotain psyko- ja sosiologipöllöjä.
ellauri040.html on line 202: Taidan siis olla hysteerikko lähinnä. Tai oikeastaan oon Barthesin 5:ttä tyyppiä, skizoanalyyttistä. Vakoilen mitä kirjoittajalla on mielessä, ja tykkään/pahexun sen pohjalta.
ellauri040.html on line 260: Tähän tulee nyt se matriisi, mikä tutkii mitä voidaan päätellä siitä, onko meemitaiteilija ollut eläessään kermaperse, nousukas, laskukas vai pulde. Ristiinluokittelevina kategorioina entiset: kuivuri, puolikuivuri vai märkyrrrri. Hurjan samanmallinen se on kuin isis/mamis sekoitusmatriisi?! Käänteiskorrelaatio on odotuxen mukainen, regressiosuora laskeva. En meinaa kexiä ketään kohtaan nousukas märsyrri, onko se oire jostakin?
ellauri040.html on line 275: Jos tarkastelemme kirjallisuuden historiaa (ja mitäs muuta me tässä juuri teemme), niin kaikki viittaa mieheen, hänen ahistuxeensa, hänen haluunsa olla naisen perseessä. Kirjallisuuden ja kullisentrismin välillä on sisäinen side (tampooni).
(Helene Cicciolino)
ellauri040.html on line 281: Seuraavan kahden insinööriantin, Hyryn ja Tuurin lyttäyxen allekirjoittaa Jykä, jotenka se kai on sitten sen kirjoittama. Vaik eihän sillä ole mitään väliä, eihän teoxella ole arvoa, texti mikä texti, eikä nää juuri ylitä teoskynnystä.
ellauri040.html on line 294: Tuurissa tapahtuu paljon vuorokauden sisällä. Hyryssä ei mitään koko aikana. Hierarkisia ja arkisia suhteita. Tuurin ihmiset mesoo kuin eläimet. Hyryn könöttää kuin vihannexet. Aktiivista ja passiivista agressiota. Vihaisia nuoria ja ankeita setämiehiä.
ellauri040.html on line 309: Eli siis mitä? Mikä toi tommonen kummallinen "halu" on? Jotain freudilaista varmasti. Lapsellisen kuuloinen sanakin. Mahaluun! Mahaluun! huusi John pienenä. Eimä halu! huusi Helmi pienenä. Riku huusi mä tah-don! ja pidätti hengitystä. Ette saa! Jotain uskonnollis-anaalista koko käsitteessä on. Just sellasta freudilaista.
ellauri040.html on line 359: Deleuzen filosofia on yhtä hölinää. Ero on samuutta tärkeämpää. Haha. Ihan sama, ei mitään eroa. Alun perin Deleuze omaksui eron käsitteen Bergsonilta (Bergsonismi, 1966), keltäpä muultakaan. Huuhaamies toiselta huuhaamieheltä. Todellisuus on leikkiä kahden, Anti-Oidipuksessa ”ruumis ilman elimiä” ja Mitä filosofia on? -teoksessa ”immanenssin taso” tai ”kaaosmos” (kaaosmoosi). Jo on jorinaa. Deleuze kuvasi filosofista tulkintamenetelmäänsä termillä enculage, tarkoittaen tapaansa hiipiä molo tanassa jonkun kirjoittajan peräpuoleen, "hedelmöittää" tämä takakautta ja tuottaa ruskeita jälkeläisiä, jotka ovat tunnistettavissa kirjoittajan omiksi mutta jotka ovat silti hirviömäisiä ja erilaisia. Dekonstruktiota siis, vai mitä Derrida?
ellauri040.html on line 378: mitä. Se on vaan kapitalismin sekottamista satuiluun.
ellauri040.html on line 381: päälle hintalappua. Vitun väliä kuka on kyhänyt mitä.
ellauri040.html on line 391: haluaa mitätöidä izensä (LOL näkis vaan) antaaxeen äänen sille
ellauri040.html on line 410: keventyneexi: tidän että mitä tahansa kirjoitankin, tulee integroiduxi,
ellauri040.html on line 413: kuin nää mun paasauxet: mä en poista paljon mitään, kirjoitan vaan lisää.)
ellauri040.html on line 512: ei ole mitään verrattuna ainakaan paputti Jörkan mahtaviin kirjailijasuorituxiin.
ellauri040.html on line 550: Kun kazoo sen runoaiheita, siellä on joukossa aika paskoja: oodeja Vaterlandille tyyliin mitä enemmän rumihia sitä parempi, oodi Rousseaulle, ties mitä. Mutta on sillä parempiakin kiskasuja. Tämmönen runo lähti siltä vielä kopissa:
ellauri040.html on line 558: Ich bin nichts mehr; ich lebe nicht mehr gerne! Mä en oo mitään enää, mun elämä on paskana.
ellauri041.html on line 108: Totuus: Noni, huomenta. Kiva että... hei mitäs tää nyt on? Voi vitsi, ei tää ollutkaan päällä. No niin, eli... hei Kirsi, laitatko sun mikin äänettömälle kun tää ääni kiertää tosi ikävästi. Hei sori kun mä näytän suohirviöltä, kun mä en oo pessy tukkaa kuuteen päivään. Ei oo aprillia! Tota noin, nyt siis meidän pitäisi katsoa... ok, Kari, nyt mä näen että sun lapsi työntää sukkapuikkoa töpseliin, odotellaan että Kari saa... Eli nää viime viikon luvut oli siis... hei sori, ruokalähetti tuli, meen avaa oven... Katri, ootko siellä, aha, sä pelaat Candy Crushia, hehe, mut keskitytäänkö nyt...
ellauri041.html on line 232: No kun lukee mitä Calvinon miehet pohtivat: enimmäxeen naisia,
ellauri041.html on line 266: Syy 2 on perustavampaa laatua. Tää apina on elukka, ja elukalla on vaan noi 3 halua: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, eikä se halua mitään lukea eikä kazoa mikä ei käsittele noita 3 aihetta, niiden saavuttamista (komedia) tai menettämistä (tragedia). Kaikki komplexius tulee ympäristöstä, apinassa izessään ei ole muuta kuin nää 3 vaihdetta. Kun ympäristö muuttuu monokulttuurixi, monopolisoituu ja monotonisoituu kulttuuri.
ellauri041.html on line 268: Kaikki muurahaispolut, mitä kiviä tai kantoja ne kulloinkin kiertävätkin, vievät saalispaikalta pesään ja pesältä saalispaikalle. 7.5G (korjaan, 8G) termiittiä ei voi olla väärässä. Voi sitä termiittiä joka poikkee polulta. Se exyy tai sen syövät pedot tai loiset. Se ei tuo kortta kekoon eikä saa syötävää yhteismahasta.
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
ellauri041.html on line 324: Omalla tavallaan Tommi Melenderin toinen romaani Ranskalainen visiitti on helposti mieleenpainuva lukukokemus. Se ei asetu suoraan valtavirtaan, vaan luovii siinä vinosti. Runoilijana uransa aloittanut Melender (s. 1968) on kirjoittanut romaanin, joka on sekä kielellisesti että temaattisesti vahvasti käreä-äänisen ja ruman tekijänsä näköinen. Ranskalainen pastilli on pikemminkin EU-myönteinen kuin perussuomalainen romaani, mikä ei johdu yksinomaan siitä, että valtaosa sen tapahtumista on sijoitettu Ranskaan - kuvitteelliseen pieneen kylään, joka vastustaa vielä roomalaisia. Ranskalainen ystävä on etäännytetty moraliteetti homoilusta, ystävyydestä, petoksesta, rakkaudesta, rikoksesta ja ajan ilmiöistä, joista koottu uteliaan penixen lailla kaikkialle työntyvä visuaalinen sälä ja auditiivinen häly estävät lukijaa kuulemasta ja näkemästä juuri mitään.
ellauri041.html on line 438: mitä enemmän "siihen" sattuu, sitä iloisempi on supermies, ihan hohottaa.
ellauri041.html on line 675: Paastotaan kun ei voida mitään muuta.
ellauri041.html on line 1355: päästä, jossa ei ole mitään käsitystä siitä,
ellauri041.html on line 1461: - Ihan totta, en voinut sille mitään! -
ellauri041.html on line 1591: Sanoi: kiva kivi, vai mitä Nalle?
ellauri041.html on line 1669: ja kun Antto kattoo taaxeen, mitä höpöä,
ellauri041.html on line 1867: Vesa Rantaman arvostelu Hesarissa on yllättäen aika hyvä. Mutta se on kyllä puppua et huhtikuu on julma koska se herättää meissä toivon. Paskanmarjat, mitä julmaa se nyt on. Se herättää epätoivon, kun huomaa et kaikki muut herää, mut ize on vaan se tylsä juuri, joka pysyy kevätsateesta huolimatta kuolleena. Mä kyllä tiedän, mulla on kokemusta kevätdepressioista, kuten Kinnusen Aarnella, ja Paul-pojalla.
ellauri041.html on line 1955: Mutta mitä vittua on palvelutalous? Mitä siinä muka tuotetaan? Kuluttajapalveluja? Kun on saatu syötävää, nussittu vähän ja tapeltu, sitten voidaan alkaa kuusen alla leikkiä. Muovikuusen alla mobiili kädessä, muuta ei enää kohta ole tarjolla. Siinäkin kulutetaan luontoa, mutta ennen kaikkea apinoiden aika saadaan kulumaan. Ja silä varjolla jaetaan perustuotannon ylimäärästä perustuottamattomille syötävää. Maxetaan hauskutuxesta. Olihan niitä narreja ja pellejä aikaisemmissakin tuotantotavoissa, musikantteja ja kylähulluja.
ellauri041.html on line 1957: Ja koko ajan taloutta pyörittää kasvava kuluttajien armeija leikkimässä joutavia leikkejä, panem et circenses. Mix vitussa kapitalistit ei tyydy vaan tuottamaan hyvää izelleen ja nakkaa rodeen koko laahusta? No eihän kapitalistit tuota mitään, ne ei omista edes tuotantovälineitä, ne omistaa vaan luottoa, osakkeita eli rahaa. Ne istuu lehdellä kuin kirvat imemässä sokeria ja kastetta. Ne on loisia. Niillä pitää olla noi kuluttajat koko ajan töissä että olis mistä imeä sitä siivua. Lisää porukoita, lisää tuotantoa, lisää asuntoja, lisää työtä, lisää rahaa työtätekevien selkänahasta. Ja luonnosta. Nimenomaan lisää, sillä se sokeri, se luotto, tulee korkoa korolle kasvusta. Näin se pelittää. Kuluttaja on aina oikeassa, ja tuottaja on aina poliittisesti oikealla.
ellauri041.html on line 1961: Marx huomas tämän epäkohdan, mutta sillä ollut mitään sanomista sinänsä siihen, että väkiluku ja tuottavuus kasvavat ja maapallo tyhjenee luonnonvaroista ja täyttyy sälällä. Tää oli sille ihan okei, kyse oli vaan siitä ketkä saa istua siinä lehdellä. Siinä mielessä mä en ole kommunistikaan, vaan ekofasisti. Musta on kyllä oikein ja kohtuullista, että ne tosi harvat ihmiset jota maapallolla yleensä kaivataan (tuhansia, ehkä max miljoona), jakais hyvän tasasesti, ei niiden tarvi sitä tehdä missään kommuunissa, pääasia etteivät ryöstele toisiltaan. Olkoot vaan erakkoja niinkuin Antonius, tai kimalaisia pörisemässä ontoissa puissa kuin Mandevillen kauhukuvassa. Ennen kaikkea just six kannustan tasajakoa, ettei taas tulis niitä samoja ryöstäjiä ja ryöstettyjä. En kyllä usko hetkeäkään, että näistä apinoista saa mitään muuta irti kuin just tota öykkäröintiä, kyynärpäilyä, ja kasan rakentamista. Ne on kuin murkkuja, jotka alkaa heti korjata pesää kun joku potkaisee sen hajalle.
ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo.
ellauri042.html on line 327: Jos totuus on tapissa, ei kannata sanoa mitään informatiivista,
ellauri042.html on line 444: Mites Toynbee sanoi: Historiasta oppii sen, että siitä ei kukaan opi mitään. Siperia opettaa, samojedit ei kuuntele, vaan hälsee luokan takana ja ampuu toisiaan paperitolloilla.
ellauri042.html on line 449: Tanskanmaassa on paljon mätää, eikä tanskalaisista voi oikein pitää. Niissä on ihan liikaa jäljellä viikinkien julmuutta ja nazifasismia, eikä niiden puheesta saa mitään selvää.
ellauri042.html on line 453: Eilen kazottiin silti hyvä tanskalainen filmi, Gud taler ud, jumala puhuu suunsa puhtaaxi, antaa lausunnon kuin Donald Trump, muttei jää vastailemaan toimitusten kysymyxiin. Donald käyttää valtaosan päivässä kazomalla tv-uutisia, arvostellen omaa suoritusta telkassa. Enimmäxeen vitun pahantuulisena. Se ei siedä enää mitään arvostelua. Ihan kuin leffan psykologi-psykopaatti-isä, talandi gud. (Se on yhden Hillermanin navajodekkarin nimi islannixi, mulla on se hyllyssä. Tarkoitus oli opiskella siitä islantia. Jäi aikomuxen asteelle sekin rojekti.)
ellauri042.html on line 455: Filmi oli hyvä: samaan aikaan karmaiseva, naurattava ja liikuttava, eikä siinä tapahtunut kovin kummosia, ristiriitoja ei ratkottu, ei ollut sankareita, eikä varsinkaan mitään moraalia. Täst mie piän, tää on oikeata elämää. No se onkin autofiktiota, tehty kirjasta. Ei mitään netflixin koneella kexittyä fantasiaa, nykymyyttiä ja mykynyyttiä. Ja aivan oikein: se saa hyvät arviot toiselta kirjailijalta kirjana, mutta elokuvan nuijii 3-4 amerikan ääliötä aivan maanrakoon, loput kuittaa vaitiololla.
ellauri042.html on line 549: "Viruxella ei ole mitään viestiä." Asia on tismalleen päinvastoin, virus on pelkkää viestiä, RNAhan koodattua. Corona on toivottavasti osa isompaa luonnon viestiä, nimittäin että tällästen talousliberaalien globalistien aika alkaa olla ohize. Levy kuumenee, kohta beehoo saa niellä annoxen pandemoniumin pikalevyllä kuumennettua populistimyrkkyä.
ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään.
ellauri042.html on line 630: Lurian ja Saxen mielestä varsinainen sielun menetys on tunne-elämysten latistuminen, se että kaikki on mulle oikeestaan ihan sama. Tää on hyvin juutalais-kristillinen ajatus. Hindujen ja bambujen mielestä oman tahdon häviäminen on elämässä ihan tavoite. Mut niihä se on, ei kapitalistin peliteoriasta tulee mitään jos kaikki erät on yhdentekeviä. Pitää olla jotain väliä että osaa vetää kotiinpäin.
ellauri042.html on line 763: No kuuntele sitten minua. Mun puhe on paljon lyhkäsempi kuin sun. Mä sanon sulle vaan tän: kaikki mitä sä sanoit oli tosi typerää ja banaalia. Tajuatko? Se oli TYPERÄÄ. Sut olis ihan paras likvidoida, mutta sun perhe,lapset ja keitiö ei selviä ilman naista - naisella on vaan yxi päätehtävä elämässä: olla vaimo ja äiti - ei ole mitään, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan mitään "yhteiskunnallista tehtävää" naisella. Tää on kaikki typeryyttä, älytöntä puhetta, paskanjauhantaa. Kaikki mitä tulit mulle krtomaan on roskaa, enkä mä sano sulle enää sanaakaan.
ellauri042.html on line 800: Mutta ei. Ne on vaan korvamatoja, samoja mitä niiden on pitänyt muutenkin tahtomattaan hyräillä. Olli on romantikko. Romantikot tuppaa olemaan porvarillisia vakavikkoja. Yhden ictal pleasure on toisen profound joy. Olli pitää kiinni mieluusti joystickistä. Lapsuudenmuistot ei ole sille vaan kivoja vaan pyhiä. Fedja-setä ja Marcel Proust raahataan taas framille.
ellauri042.html on line 802: Oikeistoromantikkona Olli peukuttaa myös symbolismia ja existentialismia, lainaa kyttyräistä Kierkegaardia. Aika paljon kertoo uskonnosta se että sen ymmärtää vajakkikin 100%sesti. Olli on idioottisaarnaaja. Lapset ja muut vajakit ymmärtää hyvän kirjan symboleja ja vertauxia ennenkuin trigonometriaa. Vaik Eukleides on yxinkertasempaa. Koska Eukleides ei ota kantaa. Elukan eka huoli on kannan ottaminen. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Kanta kertaa korkeus tulee myöhemmin jos on luppoaikoja. Skholessa. Huoh tyyylsää sanoo apinat. Mennään kazomaan mitä tulee töllöstä. Pahin vajakkius on ettei mielessä ole oma minä keskellä. Vajakkikin haluaa ja sen pitää saada kukkoilla. Nekin saa olla ikäviä luonteita.
ellauri042.html on line 809: Russellista tuli mieleen tshekata, mitä luurankoja Ollillakin ehkä oli kaapissa. Ja olihan niitä! Ensinnäkin sekin oli homppeli, tai siis sukupuolipetturi:
ellauri042.html on line 868: Klemens kuvailee Jumalaa ajan ja paikan ulkopuolella olevaksi, minkä vuoksi ihmisen on mahdotonta kuvailla häntä. Tämän vuoksi Jumalan tarvitsi ilmestyä Jeesuksen kautta ihmisille, jotta ihmiset voisivat oppia tuntemaan hänet. Klemens esitti ensimmäisenä apofaattisen teologian, jolla hän pyrkii kuvailemaan Jumalaa. Apofaattisessa metodissa kuvaillaan, mitä Jumala ei ole, ja siten pyritään rajaamaan tarkempaa tietoa Jumalasta. Klemens kuitenkin käyttää Jumalasta termiä semper major, aina suurempi, millä hän tarkoittaa että Jumala on aina jotain ihmisen luomaa käsitettä suurempi.
ellauri042.html on line 924: Nothing else is. Ei mitään muuta oo.
ellauri042.html on line 926: Princes do but play us; compared to this, Prinssit ei oo mitään tähän verrattuna,
ellauri042.html on line 931: To warm the world, that's done in warming us. Sun tehtävä on lämmittää, lämmitä siis meitä,
ellauri043.html on line 46: Huomaa muuten että 10 käskyn tärkeimmät poinzit voi jäsentää myös linnunlaulun termeillä: on EAT! EAT! syntejä (varkaus ym. reviiriloukkauxet), FUCK! FUCK! syntejä (no ne), ja KILL! KILL! syntejä (väkivallanteot). Termiittipesästä kertoo paljon se, mihin järjestyxeen nää 3 pannaan. Oisko niin, että synnit on sitä pahempia, mitä vaikeempi apinaa on saada niistä koijatuxi pois. Vähiten lajinomaista käytöstä pitää aivan erityiseen termentää. FUCK! FUCK! synnit on lieviä, elleivät ne loukkaaa EAT! EAT! reviirejä. KILL! KILL! synnit on pahoja vaan jos ne tapahtuu tiimin sisällä, muuten ne on ihan A-ok. Oikeastaan reviirisynnit on pahimipia. Vielä pahempia on vaan meemisynnit. Omat meemit on kaikkein pyhimpiä, koska ne on kaikista luonnottomimpia, ja ihan viimeisexi opittuja. Oman pesän hajun tunnistus ei tule apinalle luonnostaan. Oman perheen vaan, kuten neandertaaleille.
ellauri043.html on line 53: Tällästä ei apina mielellään kuuntele, se on mieluummin luomakunnan herra, humaani homo sapiens. Homo homini lupus, tai paremmin sanottuna ihminen ihmiselle homo. Hassun vähän tästä on missään mitään sanottu. Ei ole kolahtanut.
ellauri043.html on line 81: (Sanoi kaupungissa piikomassa ollut maalaistyttö, kun kysyttiin, mitä kello on.)
ellauri043.html on line 86: Multa menee usein sekaisin Bosch ja Brueghel, eikä ihme. Pieter Brueghel vanhempi oli Boschia (1450-1516) nuorempi (syntyi 10v Boschin kuoltua, 1525-1569), ja matki sitä ihan sikana. Tässä kansikuvana komeilee Boschin piirtämä suht kesy St Anthonius, kun Flaubertiin teki vaikutuxen Brueghel vanhemman (oikeesti ehkä jonkun sen kolleegan) coveri, joka on alla vas. Brueghel nuorempi (1564-11638) oli Brueghel vanhemman poika ja syntyi 5v ennen sen kuolemaa. Nuorempi kopsi vanhemman töitä ihan sikana. Tuonnoin siinä ei ollut mitään pahaa, perheyritys. Brueghel nuoremman kiusaus on alla oik. Ei taida olla kopio, ellei tosi huono. Kolmas kuva äärimmäisenä oik. on mun Boschin porakone. Puuttuu vielä Lean kinkkukiusaus.
ellauri043.html on line 127: Haudan pyyntöä on kunnioitettava, sanoi arkun masuasukki mitä tahansa. (Tää on voimatonta 
, mua vituttaa kun viittaussuhteita ei hallita. P.o. Antoniuxen omasta pyynnöstä. Sentään melkein kirjoitin niistä väikkärin.)
ellauri043.html on line 186:
Toisen kerran Athanasios kuzui mua apuun areiolaisia vastaan. En lähtenyt. No ei siitä tullut muuta kuin rumia sanoja ja naureskelua. Mutta siitä lähin sitä paneteltin, siltä vietiin tuoli, ja se lähti karkuun. Missähän se on nytte? En tiedä! Kukaan ei välitä enää kertoa mulle mitään! Kaikki mun oppipojat on liesussa, Hilarios muiden mukana!
ellauri043.html on line 187:
Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!
ellauri043.html on line 254: 12. Josa oli caickinaisia nelijalcaisia maan eläimitä ja medzillisiä/ ja matelewaisia/ ja lendäwäisiä Taiwan alla. 13. Ja yxi äni sanoi hänelle: Petari/ nouse/ tapa ja syö. 14. Petari wastais: en suingan HERra/ sillä en ole minä ikänäns syönyt mitän yhteist eli saastaista.
ellauri043.html on line 280: edes/ ja sanoi: Sitä salaust/ cuin Cuningas anoi tietä/ ei wijsat/ oppenet/ tähtein tutkiat ja noidat taida Cuningalle ilmoitta. 28. Waan Jumala taiwast/ hän taita salaiset asiat julista/ ja tiettäwäxi teki Cuningas NebucadNezarille/ mitä tulewaisis aigois tapahtuman pitä. 29. NIjn on tämä sinun unes/ ja sinun näkys/ cuin sinä macaisit. Sinä Cuningas sinun wuotesas ajattelit/ mitä tästedes tapahtuman pidäis/ ja se joca salaiset ilmoitta/ hän on sinulle osottanut/ cuinga tapahtuman pitä. 30. Nijn owat sencaltaiset salaiset asiat minulle ilmoitetut/ ei minun wijsaudeni tähden/ cuin se olis suurembi/ cuin caickein jotca eläwät.
ellauri043.html on line 299: 1. SIlloin lähetti Merodach BalAdan/ BalAdanin poica/ Babelin Cuningas kirjoituxen/ ja lahjoja Jehiskialle: sillä hän oli cuullut hänen sairastanen/ ja tullen terwexi jällens. 2. Nijn Jehiskia riemuidzi/ ja näytti heille rijstahuonen/ hopian ja cullan/ yrtit/ callit woitet ja caicki hänen caluhuonens/ ja caiken tawaran cuin hänellä oli: ei ollut mitän/ jota ei Jehiskia heille näyttänyt hänen huonesans ja hänen tacanans. 3. SIlloin tuli Propheta Jesaia Cuningas Jehiskian tygö/ ja sanoi hänelle: mitä nämät miehet sanowat/ ja custa he sinun tygös tulewat? Jehiskia sanoi: he tulewat cauca minun tygöni/ nimittäin/ Babelist.
ellauri043.html on line 300: Babelist. 4. Mutta hän sanoi: mitäst he owat nähnet sinun huonesas? Jehiskia sanoi: caicki mitä minun huonesani on/ owat he nähnet/ ja ei ole mitän minun tawaroisani/ jota ei he ole nähnet. 5. Ja Jesaia sanoi Jehiskialle: cuule HERran Zebaothin sana. 6. Cadzo/ se aica tule/ että caicki mitä sinun huonesas on/ ja mitä sinun Isäs coonnet owat tähän päiwän asti/ pitä wietämän pois Babelijn/ nijn ettei mitän pidä jäämän/ sano HERra.
ellauri043.html on line 321: 1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla. 2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli. 3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut 4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli: 5. Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.
ellauri043.html on line 339:
Aha! se olikiin vaan kangastus! Ei muuta! - Turha angstata! Ei tarvi tehdä mitään. Ei mitään tekemistä. Kertakaikkiaan ei mitään kivaa tekemistä.
ellauri043.html on line 372:
Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
Jäikö mitään? - ei!
ellauri043.html on line 542:
ellauri043.html on line 579: Sehän on raha, jonkoa arvo on... annas olla... 7-8 dirhamia, ei sen enempää. Ei se mitään! sillä voisin ostaa izelleni lampaannahan.
ellauri043.html on line 609:
Mitäs nyt? Mitä ihmettä? Stateereja, kykloxia, dareikkeja, aryandikkeja! Aleksanteri, Demetrios, Ptolemaioxet, Caesar! Mutta kenelläkäään niistä ei ollut näin paljon! Mikään ei ole mahdotonta! Ei enää kärsimystä! Kylläpä nää säteilee, ihan häikäisee! Sydämeni kuppi vuotaa ylize! Onpa ihanaa! Joo!... Joo!... Vielä! Ei koskaan tarpeexi! Voisin vaikka heittää näitä mereen koko ajan, silti jäisi. Mutta mix hukata mitään? Mä pidän kaikki, en kerro kenellekkään; mä kaivan kallioon kammion joka on sisältä päällystetty pronssilevyillä - ja mä tuun sinne tunteaxeni kultaläjien puristuvan kantapäihini! Työnnän niihin käsivarteni kuin jyväsäkkiin. Hankaan niillä kasvojani, nukun niiden päällä! Sukellan niissä kuin pyöriäinen, kaivaudun niihin kuin myyrä ja heittelen niitä sateexi päälleni! Olen rikkaampi kuin Roope! varakkaampi kuin Kroisos Pennonen! vauraampi kuin Kulta-Into Pii!
Helmidiadeemi ympäröi sen tukkaa jonka rullat on symmetriset. Sillä on roikkuvat silmäluomet kuin Esko Aholla, nenä suora, raskas ja hapan pärstä. Sen pään ylle levitetyn katoxen kulmissa on 4 kultaista kyyhkystä, ja valtaistuimen jalkopäässä 2 kyyristelevää emalileijonaa. Kyyhkyt kujertavat ja leijonat murisevat. Keisari pyörittää silmiään, Anttu etenee; ja yhtäkkiä, ilman esipuheita, ne kertovat toisilleen mitä on meneillä.
Anna mennä, vätys! Ammennä! Noin! Jes! Jes! käsivarsille, selkään, rintaan, masulle, kaikkialle! Ei syhyttä saunaan, nyt vihdotaan! Suihkikaa, remmit, purkaa mua, reviskelkää mua! Must olis kiva et mun veritipat roiskuis tähtiin asti, särkis luuut, jänteet paljaaxi (tai kenties hermot, antiikissa ei tehty eroa)! Tonkeja, remmiä, piinapenkkiä, sulaa lyijyä! Marttyyreille oli vielä muitakin konsteja! Vai mitä Ammonaria?
Jos tietäisit mitä mulla on mun pikku rasiassa! Ota se, koita avata! Kukaan ei pysty; syleile mua, mä sanon sit sulle.
Niin rajoittunut muuten että se tunnustaa ettei tajua mitään Sanasta. Kuitenkaan, mitään ei tule näkyviin. Lohduttajien joukossa, Antonius panee merkille kaljun äijän, mustakaavun, jonka hahmo on näkynyt jo jossakin; se pitää kannustuspuheita maailman mitättömyydestä ja valittujen käsittämättömästä pullasta.
Eikös se ollut Petrus Alexandrialainen joka määräs mitä pitää tehdä jos hajoo kidutuxissa? Sitten se ajattelee loputonta määrää päiviä jonka sen ois pitänyt elää, kaikkia iloja mitä se ei päässyt kokeilemaan;; — ja vilkaisee alttarille päin. Mitäs sanoisitte, mitäs sanoisit, jos sua käristettäis rautapellillä, jos hevoset repis sut neljäxi, jos sun ruumis kastettaisiin hunajaan ja sen söisi kärpäset! Sulle ei tule sen kummempaa kuolemaa kuin mezästäjälle joka joutuu yllätetyxi mezässä. Yx vaan pysyy tyynen rauhallisena, Fryygialainen, joka rukoileskeli yxixeen. Se on polttanut 3 temppeliä; ja se astuu esiin käsivarret levällään, suu auki, pää taivasta kohti, näkemättä mitään, kuin unissakävijä. Saisko olla pultista (mitähän se on), mun tekemää, vainaan mieleistä, paljon munia ja kaxinkertainen annos jauhoa! Syödäänpä se yhdessä, niinkuin ennen, eikö niin? Niilin rannan bramiini, mitäs sinä siitä sanot? Mahtava peräsin ja pulleat purjeet, kokka halkoi vaahtoa. Se hoki mulle: mitä välii jos tulee ikävyyxiä isänmaalle, vaik menetän kunkkuuden! Kuha sä kuulut mulle kotisohvalla!
Onko maan päällä mitään ton vertasta? Mulle ei kukaan sanonut mitään, niin että mä en tiedä kuka mä oon ollut. En tahdo tietää yhtikäs mitään! Sitä mä oon usein ihmetellyt et mitä Buddhan ja Kristuxen ns. kultaisessa säännössä on niin hienoa. Et tee toiselle niinkuin haluisit ize izellesi tehtävän. Ei se ota huomioon sitä, et ihmiset on erilaisia. Joku majava EI halua, et hälisevä kettu tunkee koko ajan sen risumajaan, vaik se olis ketusta kuinka mukavaa. Parempi sääntö on: ota selvää, mitä se toinen haluu izelleen tehtävän, ja tee sille sitten niin. Sama pätee myös Kantin kategoriseen imperatiiviin. Ne on kaikki tollasia samis-periaatteita. Ällöön samixia.
Ja tässä viimeisessä elämässä, kun olen saarnannut lakia, mulla ei ole enää mitään tekemistä. Iso periodi on läpivedetty! Ihmiset, eläimet, jumalat, bambut, valtameret, vuoret, Gangesin hiekanjyvät ja myriadin myriadit tähdet, kaikki kuolevat; —
Näit just mitä useat sadat miljoonat ihmiset uskovat!
Takatukista kiinni maassa, jotka on pitkät kuin liaanit, me vegetoidaan jalkojemme varjossa, isojen kuin auringonvarjot; ja valo tulee meille meidän kantapäiden lävize. Ei mitään häiriötä, ei mitään työtä! — Pää mahdollisimman alhaalla, se on onnen salaisuus!
Koulussa jo ihmetytti vakuutus ita me di adiuvant, niin totta kuin jumalat mua auttakoot. En voinut tajuta mitä tekemistä on totuudella ja toivotuxella. Ei mitään, tää on vala valehtelijoille. Totuus ja valhe vastakohtina pro totuus ja epätotuus. Valhe on pragmatiikkaa, populismia. Vakuutus ei tee väitteestä todempaa.
Kertauxen vuoxi: pila koittaa naurattaa meikäläisiä tyyliin naura sinäkin. Satiiri naurattaa meikäläisiä suututtamalla heikäläisiä. Ironia tekee sen niin ovelasti ettei kohde honaa mitään.
Hänen uransa alkuaikojen työt olivat romanttisia ja fantasianomaisia, mitä kuvastaa hänen vuonna 1893 julkaistu kokoelmansa The Celtic Twilight (Oletko keltti ja annat suolaa). Keski-iässä hän siirtyi kohti kovempaa ja modernimpaa tyyliä, joihin hän sai innoitusta suhteestaan Ezra Poundiin ja osallistumisestaan Irlannin kansallismieliseen politiikkaan. Hyi hitto mitä potaskaa. Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).
Eunukki: Yritin etsiä onko mulla yhtään arvostelua Tervon varhaisista kirjoista. En löytänyt. Vain tämän unen, joka on vuodelta 2016. (Uni poistettu. Siinä Eunukki pyysi Pervolta nimmareita siltä varastamiinsa kirjoihin. Pervo signeerasi izetyytyväisenä. Sanoi että sä taidatkin olla toimitusjohtajan tytär. Johon tj:n tytär että so what. Eikai siitä mitään haittaakaan ole.)
Eunukki: Luultavasti peippo ei haluu mitään muuta kuin FYRKKAA.
Lao Rui: Aha. Niinko suisidi. Tulee mieleen Lindgrenien kamut Suikkaset. Kyllä Pervolta oppii. Vaikee kyllä ymmärtää mixe kuumuu noista iänikuisista viina-ja vittujutuista. Siltä on kylä joku ruuvi löysällä. Yx mitä mä inhoon jenkkisarjoissa on etne hokee "mä lupaan". Se on niin feikkiä. Yhtä feikkiä kuin "sä oot rakas" textityskäännös amerikkalaiselle tyhjänpäiväiselle "Ai lav juu". Hararikin totesi et luotto eli uskominen tyhjiin lupauxiin oli kristinuskon lahja kapitalismille.
Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin. Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut. Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.
ellauri043.html on line 700:
ellauri043.html on line 774:
ellauri043.html on line 864:
ellauri043.html on line 888: Mulla on kaivertajia jatkuvasti istumasa työssä kaivertamassa mun potretteja koviin kiviin, läähättäviä valajia jotka valaa mun pazaita, parfymistejä jotka sekottaa kasvimehuja etikoihin ja taputtelee pastoja. Mulla on muodinluojia ketkä leikkaa mulle kankaita, kultaseppiä jotka työstää koruja, kampaajia jotka ezii mulle kampauxia, ja huomaavaisia maalareita, jotka vetää mun paneleihin kiehuvia vernissoja, mitä ne jäähdyttelee viuhkoilla. Mulla on eskortteja haaremixi asti ja armeija eunukkeja. Mulla on armeijoja, mulla on kansoja! Mulla on kippari kalle taskussa, ja purkki pinaattia! Mulla on eteisessa kaarti kääpiöitä jotka kantaa selässä norsunluisia torvia!
ellauri043.html on line 927: Ei rikas, ei koketti, eikä liekeissä? Eikös tää ollut just mitä sä tilasit, häh?
ellauri043.html on line 1112:
ellauri043.html on line 1203: Ei meillä ole muuta ansiota kuin totuudenjano. Uskonto yxin ei selitä kaikkea; ja ratkaisemalla sun ignoreeraamat probleemat voitas tehdä uskonnostakin vastustuskykysempää ja sofistikoidumpaa. Mut siis sillon pitää pelastuaxeen viestittää veljien kaa - tai kirkon, eli uskollisten kokouxen, sama mix sitä nimittää - ja kuunnella kaikkia selityxiä, ei halvexia mitään, ei ketään. Velho Balaam, (Numbers 22:5), runoilija Aiskhylos, ja Kymen sibylla ennustivat pelastajaa. Dionysios Alexandrialainen sai taivaasta ukaasin lukea kaikki kirjat. Pyhä Klemens käskee meitä kultivoimaan kreikan kirjallisuutta. Hermas kääntyi yhden naisen tempusta joka rakasti sitä.
ellauri043.html on line 1628: Jumalankieltäminen on luvallista kuha sydän on puhdas. Tunge lihaasi se mitä se vaatii. Koita kuolettaa se rivoilulla!
ellauri043.html on line 1818: Ja sitäpaizi ei se mun vika ole; henki pakotti mut; Sotas ei onnistunut parantamaan mua. Se on kuiteskin aika julmaa! Mut mitä väliä! Mä oon viimeinen profetissoista; ja mun jälkeen tulee maailmanloppu. (Kaskun ei vedenpaisumus. Niin aina, niin ne aina sanovat. Eikä sitten tulekkaan. Mikä pettymys.)
ellauri043.html on line 1849: Kylläpä te huudatte hädässä kun mattopiiskat piiskaa teitä! Kylläpä teidän mustelmaiset jäsenet näyttää musta ihquilta! Ihqusti te lojutte mun rinnalla kun panosta ei tule mitään! Tää on niin tepsivää että te näätte uusia maailmoja, näätte jopa sielun silmillä!
ellauri043.html on line 2157: — eikä tehdä mitään; tässä odotellaan.
ellauri043.html on line 2257:
ellauri043.html on line 2306:
ellauri043.html on line 2323:
ellauri043.html on line 2354:
ellauri043.html on line 2380:
ellauri043.html on line 2387:
ellauri043.html on line 2500:
ellauri043.html on line 2526:
ellauri043.html on line 2590: Mitä noihin toisiin taas tulee, uskon nyt kaiken mitä on sanottu niiden aiheuttamista sopimattomuuxista.
ellauri043.html on line 2596: mulle ei jäänyt aikaa vastata. Tuntuu kuin mun ajukopassani olis nyt enemmän tilaa ja enempi valoa. Mä olen rauhallinen. Mullon kapassiteettia… No mitä nyt taas?
ellauri043.html on line 2642: Ennoia! Hei Ennoia! Kerro mitä sullon mielen päällä!
ellauri043.html on line 2679:
ellauri043.html on line 2752: Mä olen kaupannut remontteja Efraimin ja Isaskarin huudeilla, pitkin Bizorin koskea, Houlehinjärven takana, Mageddon laaxossa, kauempana kuin vuoret, Bostrasa ja Damaskissa! Tulkoot tyköni viinaratit, paskaläjät, veripaltut! Ja mä puzaan ne pyhällä pirtulla mitä kreikkalaiset myy Minervan tuotenimellä. Tää on Minerva! Mä on mm. Jupiter, Apollo, Kristus, Parakletos, jumalan iso potenssilääke, nyt kaikki yhdessä askissa Simon persoonassa!
ellauri043.html on line 2925: … Tai siis! En mitään.
ellauri043.html on line 2955: Sä haluisit tietää kuka mä oon, mitä mä oon tehnyt, mitä mä tuumin? Siitähän kenkä puristaa, lapsukainen?
ellauri043.html on line 3112:
ellauri043.html on line 3191:
ellauri043.html on line 3361:
ellauri043.html on line 3502: Eikä! Valehtelette, vai mitä? Valehtelette!
ellauri043.html on line 3786: Kun mä asuin Heliopolixen temppelissä, kazelin usein kaikkea mitä oli seinillä: korppikotkia kantamassa valtikoita, krokoja rämpyttämässä lyyraa, kuvia käärmemiehistä, lehmänpäisistä naisista rähmällään jättikyrpäisten jumalien edessä, ja niiden yliluonnolliset hahmot veti mut muihin maailmoihin. Ois ollut kiva tietää mitä niiden levolliset silmät näkivät.
ellauri043.html on line 4097:
ellauri043.html on line 4175:
ellauri043.html on line 4190:
ellauri043.html on line 4720: Kuiteskin se erottaa Niilin toiselt puolelt jokke taas yhen (1) naisen (mitäs muuta) seisomassa keskellä aavikkoa.
ellauri043.html on line 5087: Antakaa mun nähdä onko mun laivat jotka puskee briljanttia merta, palanneet mun 3 satamaan, mixi maaseutu näyttää hylätyltä, ja mitä nyt tekee Ateenan tytöt.
ellauri043.html on line 5364: Mikä onni, vai mitä, nähdä ne näin kaikki kurjassa tilassa ja kuolinkouristuxissa! Tuu mun kanssa tän kiven päälle niin olet kuin Xerxes joka kazoo armeijoidensa ohimarssia.
ellauri043.html on line 5783: Ei kuulu mitään! Ei niin mitään... Ei edes siipien havinaa! Ja mä kun kurkotan kuullaxeni planeettojen yhteislaulua.
ellauri043.html on line 5827: Ne vetää toisiaan puoleensa samalla kun ne työntää pois (hä???). Jokaisen liike on resultantti toisista ja osallistuu siihen, - ilman mitään väikapaletta, vaan lain voimasta, järjestyxen vuoxi.
ellauri043.html on line 5879: Ei ole mitään tarkoitusta! Miten jumalalla olisi jotain päämäärää? Mikä kokemus olisi sen neuvonut, mikä pohdinta sen määrännyt?
ellauri043.html on line 5915: Siis mitä? Maailmanhistoria on peli, jossa jumalalla on voittostrategia. Ei se muuta mieltään kesken peliä eikä koskan ylläty apinan siirrosta, koska peli on sille täydellisen informaation peli. Se on kazonut kaikkien kortit. Vähän sellistä Arskan draamaattista ironiaa.
ellauri043.html on line 6111: Mut oletko edes varma että näet mitään? Oletko varma edes että elät? Ehkei olekkaan yhtään mitään! Miksi on ylipäänsä olemassa mitään? Miksei pikemminkin ei mitään?
ellauri043.html on line 6153: Se oli se piru! Mä muistan; — ja sehän vaan toisti mulle kaiken mitä olin oppinut
ellauri043.html on line 6335: No niin kyllä, mä en tykkää enään mistään mitä se näyttää mulle.
ellauri043.html on line 6423: Mä paljastan sulle mitä sä olet koittanut tavoittaa soihtujen valaisemilta vainajien kasvoilta, — tai kun sä kulkuroit pyramiidien taaxe, isoihin ihmisjätteistä syntyneisiin hiekkakasoihin. Silloin tällöin kallon pala pyöri sun sandaalin alla. Sä otit tomua ja pyöritit sitä sormiesi välissä; ja sun ajatuxes sekaantui siihen, ja syöxyi olemattomuuteen.
ellauri043.html on line 6502: Ja täähän tässä on tosi hölmöä: mitä hyötyä on yxilöstä, joka ei enää lisäänny, ei edistä tiimin lisääntymistä muutenkaan, vaan haluaa vaan roikkua silti mukana. Täys loinen! Mutta hullunkurisinta on, että just tämän hyödyttömän hengailun toivossa sit termiitit (ei vaan eremiitit) tekee työtä käskettyä, eli uhraa oman onnensa yhteishyvän alttarille. Äärimmäinen izekkyys kääntyykin äärimmäisexi uhrimielexi. Hyvä niin, sanoo Darwin ja antaa mennä.
ellauri043.html on line 6672: Kun mun jaloista tuli lättäjalat ei enää nouse. Jäkälä kasvaa mun kurkussa kuin märkärupi. Oon miettinyt niin kauan ettei mulla ole enää mitään sanottavaa.
ellauri043.html on line 6803:
ellauri043.html on line 6915: Toi tossa!… a… a… mitäs jos mä haluisin?…
ellauri043.html on line 7122: Mutta mitäs tästä pitäis tuumia? Eli mihkä tuloxeen Flaubert päätyy kirjassa? Vai päätyykö mihinkään? Se ainakin näyttää selvältä, että toi Jeesuxenpärstä loppukaneettina on aika päälleliimattu, varmaan pantu rauhoittamaan sensuuria. Semmoinen jeesuskiiltsika, jossa jeesus kantaa lammasta, tai hymyilee ja taputtelee päähän lapsia.
ellauri045.html on line 32: Tässä numerossa lähdetään korjaamaan tätä vinoumaa. Tää onkin hyvä kesä kirjoittaa urheilusta. HS:n tv-urheilutoimittaja Pahani Kurila kirjoittaa sille muistokirjoitusta jo nyt. Lainaan sen motoxi, koska se vastaa niin hyvin mun käsitystä urheilusta. Urheilussa ei tapahdu korona-aikana mitään, se on niin yxinomaisesti yleisölaji. Mitä iloa on enkasta jos ei läpytetä. Näkyminen on urheilun pääpalkinto, ja stadikan penkki sen tärkein teline. Korona-ajan exyneen näköiset urheilusivut jauhaa vaan sääntömuutoxia ja vanhentuneita julkkisjuoruja kuin kauan sitten makunsa menettänyttä purkkalevyä.
ellauri045.html on line 64: Paras voittakoon on vittumainen sanonta. Mä haluun olla paras yhdestä, ilman mitään mittelyä.
ellauri045.html on line 137: Panee miettimään, mitä mulla oikeen on hampaankolossa noita
ellauri045.html on line 188: ei täällä ole mitään luokkia, täällä on vaan Aku Ankan hotelleja.
ellauri045.html on line 274: Ei ole mitään erityisiä tavoitteita, jokaisessa kilpailussa on mahdollisuus tehdä parhaansa.
ellauri045.html on line 393: Seuraava on jo putkessa, parhaan ja vanhimman kaverini Antti Tuurin kaa juhlittiin sitä Turussa, josta pidän enemmän kuin Tampereesta, sori vaan. Mitähän mun Lauri poika duunaa nykyään. Ei mitään havaintoa. Mut mä oon optimisti, tää uusin hoito on niin nuori et tällä kertaa mä varmaan saan kunnon pojan ja kuolen ize ennen eroa. Isäparalla ei ollut sitä onnea.
ellauri045.html on line 424: Sairaalakuvauxista huomaa miten apinat on muurahaisia: pane ne pöytälevylle niin ne ei osaa enää mitään juoxee ympyrää. Kaikki monimutkaisuus on ympäristöstä.
ellauri045.html on line 426: Auringon kultainen käsivarsi laskeutui alas kenenkään sitä estämättä, hän sanoi Lehtiselle, ja Lehtinen sammutti savukkeen, sytytti toisen js sanoi: Joo-o. Hän (Herman) lähti pois tietämättä mitä ajatella, ollako vihainen vai nauraako izelleen.
ellauri045.html on line 430: Hande meni hätäpäissään yhtä juopon maalausta harrastavan opiskelijamirrin kaa kihloihin intin pelossa. Bylsi sitä 3x peräjälkeen lähtöaamuna. Ihan kuin isä äitykkää. Ja sit intistä maitojunalla mielisairaalaan potemaan. Sellasta sattuu. Morsmaikki kylästy venaamaan, Hande petty pahemmin kun mirri ei ollutkaan se ize. Tuttu juttu. Alkaa luetella mirrin vikoja. Ei siinä mitään, se sanoo kuin Jammun Yrjö. Vastuun pakeneminen ja mustasukkaisuus, se on aidointa Handea.
ellauri045.html on line 443: Mitä kuolema on, minne kuollut katoaa? Kun Juhanin (syöpään kuollut Mannerkorpi) kanssa siinä olin ja tunsin kuoleman ja elämän läsnäolot, maailman jossa ne molemmat olivat eikä välissä ollutkaan seinää, tuli tunne, että elämä voi jatkua yhä jossain muodossa jollain tavalla. Näin ainakin voisi ajatella. Maailmassa on aivan liian paljon asioita, joista ihminen ei kerta kaikkiaan vielä tiedä mitään. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.
ellauri045.html on line 447: Yllätyksiäkin sattuu. Kun menimme lähes tyhjään ravintola Göstaan, löysimme sieltä Antti Tuurin Merja-vaimonsa kanssa. Meillä on molemmilla tälläiset nuoret vaimot. Ollaan me aika äijiä. Visakoivuja. Ei vähä mitään.
ellauri045.html on line 471: Jesenin saveaa saappaansa kuten naiset puuteroivat nenänsä ennen salonkeihin astumista, leukaili Majakovski Jeseninin talonpoikaisesta imagosta. Ja imago se olikin, pien päiväperho surviainen joka ei syönyt enää mitään mutta joi sitä enemmän. Kirjeissään itseään mordvalaiseksi kutsunut Jesenin oli kirjallisesti sivistynyt, perusti jopa kustantamon, oli neljästi naimisissa ja matkusteli aina Amerikkaa myöten kolmannen vaimonsa tanssijatar Isadora Duncanin mukana. Isadora oli Serjozhaa parikytä vuotta vanhempi. Jeseninin Musta mies (ei pidä sekoittaa sarjoihin Men in Black eikä Lostin hahmoon Mies mustissa, joka tunnetaan myös nimillä Musta-asuinen mies, Veli ja savuhirviö, joka on kuvitteellinen hahmo televisiosarjassa Lost. Hahmoa esittävät Titus Welliver ja Terry O’Quinn) kertoo Isadorasta. Yhdellä pululla hävis Serjozha Sale Palkeelle ja Hannu Mäkelälle, niinkuin Kikka nuoremmille siskoille. Lisää kts. erillinen tietolaatikko.
ellauri045.html on line 501: Jeseninin runot olisivat ansainneet suomennoksen, jossa runojen musiikki pääsee esiin. Hyvärinen on poistanut Jesenin runomitat, loppusoinnut ja äännetoiston, mutta ei ole pannut mitään tilalle. Verrataan esimerkiksi Hyvärisen käännöstä Jeseninin yhdestä kuuluisimmasta runosta ”Kapakka-Moskova” aiempaan suomennokseen teoksessa Neuvostolyriikkaa 1 (1975). Hyvärinen ei jostain syystä ole nimennyt runoa, hän kääntää:
ellauri045.html on line 591: Это ничего, Ei se mitään,
ellauri045.html on line 718: Musta-asuinen mies syntyi saarella Rooman valtakunnan aikana yhdessä veljensä Jacobin kanssa. Tuntematon nainen auttaa heidän äitiään Claudiaa synnyttämään lapsensa, minkä jälkeen nainen tappaa Claudian estääkseen tätä viemästä lapsiaan omien ihmistensä joukkoon. Nainen, joka tunnetaan myös nimellä ”Äiti”, kasvattaa Jacobin ja Musta-asuisen miehen väittäen heille saaren olevan ainoa paikka koko maailmassa, ja ettei meren takana ole mitään.
ellauri045.html on line 740: Locken muodossa oleva Musta-asuinen mies kohtaa Richardin ryhmän vaatien tätä viemään hänet Jacobin luo. Päästyään Taweret-patsaan luo, Richard vastahakoisesti päästää miehen ja Benin tapaamaan Jacobia. Jacob tunnistaa ”Locken” veljekseen, sanomalla tälle: ”Löysit porsaanreikäsi.” Musta-asuinen mies toteaa, ettei Jacob tiedä, mitä hän joutui tekemään löytääkseen sen. Ben puukottaa Jacobin kuoliaaksi ja Musta-asuinen mies työntää ruumiin tuleen polttaen sen. Bramin ryhmä ryntää patsaan alle ja kohtaa Musta-asuisen miehen, joka kertoo heille Jacobin kuolleen, ja ettei heidän tarvitse enää suojella ketään. Ryhmä yrittää ampua miehen, mutta tämä muuntautuu savuhirviöksi tappaen kaikki ryhmän jäsenet. Mies lyö Richardin tajuttomaksi ja vie tämän viidakkoon.
ellauri045.html on line 752: Mies saapuu pääsaarelle, ja Widmore käskee kaikkien piiloutua. Richard yrittää neuvotella miehen kanssa, mutta tämä ilmestyy savuhirviönä ja heittää Richardin ilmaan. Hän kohtaa Benin, joka paljastaa Widmoren sijainnin. Mies kuulustelee Widmorea ja Zoea, mutta kun Widmore ei paljasta mitään, mies viiltää Zoen kurkun auki. Mies uhkaa tappaa Pennyn päästyään pois saarelta, jos Widmore ei puhuisi. Widmore kertoo miehelle Desmondista, kunnes Ben ampuu Widmoren. Mies sanoo Benille Widmoren kertoneen Desmondin olevan Jacobin viimeinen mahdollisuus, jos kaikki hänen kandidaattinsa ovat kuolleet.
ellauri045.html on line 790: 2020 podcastissa joku lapselta kuulostava Juliette kysyy Iinexeltä eli ex-Akulta, mitä hänen ikäisensä pitäisi ykkösenä saada tietää. Iines vastaa käreällä transuäänellä, että tämä: nyt me (ketkä?) ollaan monikymmenkertaisesti rikkaampia kuin ikinä, ja että prospektit rikastumisen jatkumisexi näyttää eri hyviltä. Voi hemmetti. Kuin Kimmo Koskenniemen suusta.
ellauri045.html on line 857: Kuten oon jo moneen kertaan tolkuttanut, liikunta on ok, etenkin hyötyliikunta, mikä ei ole mitään liikkumista liikkumisen takia, vaan sixi ezun pitää tehdä ruumillasi jotakin muuta kuin liikutella sitä tyhjän panttina. Kaikki tää paska liikunta ja ulkoilu ja urheilu on seurausta siitä että apinan elämä on mennyt ihan väärille raiteille. Ei siinäkään ole mitään vikaa että heitellään tai potkitaan palloa ihan huvin vuoxi ilman erityisiä asuja ja erotuomareita ja ennenkaikkea maxutta, ilman hälisevää yleisöä. Kun yleisöä paahtaa paikalle, liikunnasta on tullut urheilua, siis aivan persetouhua. Penkkiurheilu sananakin osoittaa miten typerästä asiasta on kymysys.
ellauri045.html on line 866: Murahtelun ja törmäilyn täyteistä tukahdutetun homoeroottista balettiahan se amer. jalkapallo on, jos minulta kysytään. Hartioiden liioiteltu leveys, kasvoilta paistavan luonteen peittäminen kypärällä, se miten painotetaan sekä kontaktia että sen välttämistä. Kuinka pyritään tunkeutumaan ja vastustamaan tunkeutumista. Kireät housut jotka korostavat pakara- ja takareisilihaxia sekä jotain, mikä näyttää aika ilmeisesti alasuojalta. Asteittainen siirtyminen "tekopinnalle", "tekonurmelle". Eivätkö housujen etumuxet näytäkin siltä, että niihin on tungettu alasuoja? Ja kazopa miten ukot lätkivät toistensa perseitä aina pelin jälkeen. Vähän kuin Swinburne olisi sielunsa synkimpänä yönä päättänyt että noniiin, nyt meikäläinen muuten kehittää urheilulajin. Älä anna mitään painoarvoa Oinin puolustuspuheille, joiden mukaan amer. jalkapallo on aseellisen yhteenoton rituaalinomainen korvike. Aseellinen yhteenotto on jo izessään aika rituaalinomaista, ja koska meillä on todellistakin aseellista yhteenottoa (piipahda vaikka jonain iltana Roxburyn ja Mattapanin alueilla Bostonissa), niin ihan turha sille on lähteä korviketta keximään. Amerikkalainen jalkapallo on pelkkää homofobisesti tukahdutettua neitimiespuuhaa, sanoi O. mitä tahansa. (fn. 269 p. 1021)
ellauri046.html on line 29: Reikärauta Rene on siitä kuuluisa, että sen suomensi mun kummitätini Sirkka Carlson. Mulla on siitä jonkunlainen plärä hyllyssä, josta kyllä puuttuu tää elzorromainen kovaxikeitetty kansilehti. Mixhän puolinakut naiset on kovaxikeitettyjä? Kai ne on käytetty monessa kuumassa liemessä.
ellauri046.html on line 184: Tähän tuli aika laaja Kierkegaard osasto, kun lainasin kaupunginkirjastosta Enten Ellerin. Se osoittautui aarreaitaxi narsistisessa kazannossa. Kyttyrä oli mitä ilmeisimmin ihan mallinarsisti.
ellauri046.html on line 241: Oliko Sören humoristi, niinkuin tanskalaiset väittävät? Vai oliko se kristillinen kirjailija, niinkuin se ize väittää? Kumpi oli isompi läppä? Kazotaan mitä se ize sanoo asiasta 1859.
ellauri046.html on line 243: Mun Kirjailija-Toiminnassa on saavutettu Piste, jossa on tehtävissä, jossa mä tunnen Tarvetta, minkä mä nyt koen Velvollsuudexi: Kerta Kaikkiaan niin reilusti ja avoimesti ja määrätietoisesti kuin mahdollista julistaa, mikä on mikä, nostaa kissa pöydälle, mitä mä Kirjailijana sanon olevani. On Aika vaieta ja Aika puhua. Niinkauan kun mä oon nähnyt mitä ankarimman Vaitiolon uskonnollisesti Velvollisuudexeni, olen joka Tavalla yrittänyt säilyttää sen.
ellauri046.html on line 245: En liioin välittänyt ottaa huomioon, että Vaitioloon liittyy Arvoituxellisuus ja Kaximielisyys, joka vastustaa mun Pyrkimyxiä. Mitä mä oon tässä suhteessa tehnyt on tullut väärinymmärretyxi, selitetyxi Ylpeydexi, Ylimielisyydexi ja Jumala ties mix. Kun mä uskonnollisesti pidin Vaitioloa Velvollisuutena, en ole tehnyt Vähintäkään poistaaxeni tätä Väärinkäsitystä. Vaan Vaitioloa pidin Velvollisuutenani, koska mun Kirjailijuus ei vielä ollut niin lähestymässä Täydellisyyttä, että Ymmärrys voisi olla Muuta kuin Väärinymmärrys. Tämän pikku Kirjoituxen Sisältö on siis: mitä mä Kirjailijana Tosiasiassa olen, että mä olin ja olen uskonnollinen Kirjailija, että koko mun Kirjailija-Toiminta liittyy Kristinuskoon, tähän Ongelmaan: että tulo Kristityxi on suorassa ja epäsuorassa poleemisessa Tähtäimessä kauhea aistiharha: Kristillisyys, tai että jossain Maassa kaikki jo on sellaisia Kristillisiä.
ellauri046.html on line 247: Jokainen, jolle Kristinuskon Sanoma tosissaan on Tunnolla, ja mitä vakavammin se on sillä Tunnolla, sitä mä pyydän, ja sitä kovemmin, tutustumaan tähän pikku Kirjoituxeen, ei uteliaana, vaan tyyliin "nyt pohditaan", kuten luetaan uskonnollista Kirjoitusta.
ellauri046.html on line 251: Mut en mä syytä Aikalaisiakaan, just six koska mä uskonnollisesti olen ymmärtänyt Velvollisuudexeni palvella Totuutta myös Izekieltäytymisessä, että on ollut mun Tehtävä joka Tavalla estää, että musta tulisi Arvostettu, Rakastettu. Vaan se joka ize ymmärtää, mitä on tosi Izekieltäymys, vaan se voi ratkaista mun Arvoituxen, ja nähdä, että se on Izekieltäymys. Se joka ei sitä ize ymmärrä, voi mieluummin pitää mun Hommia Izerakkautena, Ylpeytenä, Omituisuutena, SuuruudenHulluutena, mistä Kaikesta mä en syytä häntä; sillä mähän oon todellisen Izekieltäymyxen hengessä ize aiheuttanut sen. Se on välttämättä jotain, jota ei voi ymmärtää meluava Seurakunta, tai kunnianarvoisa Yleisö, tai puolessa Tunnissa, se on: mitä on kristillinen Izekieltäymys. Sen ymmärtämisexi tarvii paljon Pelkoa ja Vavistusta, hiljaista Yxinäisyyttä, ja pitkän Ajan. Ting Tar Tid, kuten maanmieheni Piet Hein tulee sen lyhyesti sanomaan:
ellauri046.html on line 300: Se mikä Sopelta uupui oli Sörkan jehovalta lainattu "pitäs ja pitäs". Jos ei joku ylempi taho apinoita käske ja heiluttele niiden edessä ikuisuuden porkkanaa, mitä tulee etiikasta? Ei lasta eikä paskaakaan. NPD:hen ja APD:hen tehoaa vaan vapahtaja, jos sekään. Jos Sope olis oivaltanut tän, niin se olis ollut melkein yhtä viisas kuin juutinmaan nuorempi pessimistikollegansa. No, Sope talutteli koiria vielä pitkään sen jälkeen kun Söden kyttyrä oli laahattu jo kirkkomaalle.
ellauri046.html on line 305: Vaakun suosituxesta lainasin Pasilan kirjastosta Söören Kirkkomaan 2-osaisen niteen Enten-Eller. Wikipedian tanskankielisten sivujen mukaan se on hienointa erotiikkaa mitä tanskaxi on tehty. Ja tää on sentään maa, joka on tuottanut sellasia helmiä kuin Sexiä Syltillä ja Riemua WC-reijällä.
ellauri046.html on line 331: Seuraa ikävystyttävähkö seikkaperäinen vaihekuvaus rakastumisesta 1800-luvun herrasväen piirissä. Vaiheet otetaan Mozartin tuotannosta. Huohheli huoh. Päästään lopulta sentään veenuskukkulalle don Juanin johdolla. Mut voi ei! Siellä tulee vastaan Syntiä! Anders And ei tahdo sen kanssa mitään tekemistä!
ellauri046.html on line 490: Ensin vongataan sikana ja sitku on saatu niin heitetään imexitty raato tienoheen, siitähän sen näki et se oli sekundaa, kun ei pitänyt pintaansa kuin Richardsonin Pamela. Gretchenin Betydning Faustille on hendes uskuldige Eenfoldighed. Ilman sitä se on Intet. Hendes Kjaerlighed giver hende Betydlighed for ham. Jälkenpäin Gretchen mitättömyys kysyy izeltään Faustin runkut housuissa (sanat Söören):
ellauri046.html on line 498: Ei se mitään pelastanu, rumihia tuli yxin tein 3. Ja tää oli Jöötin mielestä ihan a-ok, oma vika pikku sika. Söörenistäkin tää oli esteettisintä. Nää on kyllä aivan hirveitä narsistisia #metoo sepustuxia. Porvarillinen moraali on moraaleista kaikista kauheinta, meemit velloo valloillaan ja tekee pilkkaa geeneistä.
ellauri046.html on line 529: Söörenillä on väärä etymologia Pligtille. Ei se ole Paalaegg vaan frankkilaista alkuperää, samaa kuin pledge, siis pantti. Etkö sinä muiista mitää sinää lupaasit? Mitäpä muuta tämä on kuin Dan Steinbockin sisäistetty herruus. Mut juutalaiset kuten Dan on sydämettömiä lakimiehiä. Eivät osaa rakastaa jumalaa eikä yhyä paljon izeään kuten kristityt. Aethiske Maenniske on det almene menniske, musketöörimäisesti yxi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
ellauri046.html on line 578: Aristoxenos valituissa paloissa sanoo et Myson oli ihmisvihaaja kuten Timon ja Ademantos. Se hihitti izexeen kuin Klamydian kapteeni ja kysyttäessä mitäs ilostelet kun ketään ei ole mailla halmeilla sanoi just sitä.
ellauri046.html on line 620: Entten tenttenissä ei ole mitään juonta, Svärre on vaan lyönyt yhteen 2 paasauskokoelmaa, josta ensimmäinen on Reginaa koskevaa ulinaa, toinen paluuta isän kepin alle. Tää jälkiosa Enten tenttenissä on ikävystyttävä. Homopetteri on tehnyt päätöxen seurata johtajaa, kun heteroinnista ei tullut mitään. Johtaja asessori Wilhelm on sen iskä selvästi. Väkinäistä saarnausta teräsminän valvonnassa. Surkeaa argumentaatiota, aakkossoppaa. Vertaa Timon Airaxinen.
ellauri046.html on line 623: tinderlöytöön tai baarituttavuuteen. Ei ne optiot mitään tuhansien luokkaa nykyäänkään ole. Ellei plärää oikein hartiavoimin jotain senssipalstoja. Ja sieltäkin löytyy sitruunoita vaikka kuinka. Wikipedian sekavista selostuxista voi päätellä ettei toimittajatkaan ole oikeasti tajunneet tästä pätkääkään. Se voi johtua yxinkertaisesti siitä et Söören on ize oikeasti sekopää. Lopux se sanoo et tää on sun totuus (eli siis Sörkän, ei se koskaan kelleen muulle puhu). Vaihtoehtoinen sellainen, valize izellesi mieluinen. Enten tentten. Haarukka on puhunut.
ellauri046.html on line 635: Etenkin Scriben Premiers amours eli eka rakkaus oli Sörenistä mainio. Varmaan henkilöissä oli paljon tuttua. Lukasin sen, se oli aika mitätön vaudeville, jonka pointti oli ettei ensirakkaus ole muita kummempi, pikemminkin päinvastoin. Söörenin mukaan Scribe osoittaa et rakkaus on illuusio. Miten niin? Hölmö johtopäätös. Du, hvad Følelse angaaer, er det mest jaloux Menneske, jeg kjender. Narsistit on turhamaisia ja mustasukkasia. Söde kiertää kuin kissa kuumaa puuroa omaa pikku salaisuuttansa, jonka takia se ei mennyt naimisiin. Se oli joko kaappihomous tai sit kykenemättömyys tai molemmat, lyön vetoa.
ellauri046.html on line 639: Mitä on romanttinen rakkaus? Kuvitteellista bylsimistä yhdellä, haaveilua perheenlisäyxestä toisella. Sitä ei ole, jos ei paneta (esim. lapset ja lemmikit) tai jos haave on totta (esim. perheelliset). Ei siinä ole mistään illuusiosta kyse. Se on toive, ja onnellinen avioliitto on sen toteutumista.
ellauri046.html on line 663: Hupasaa että kun uskovaiset oikeen uskoo paratiisiin parasta mitä voi kuvitella, niin sielläkin on EAT EAT, FUCK FUCK, KILL KILL. Sörenistä parasta olis kokoontua joka ilta kreikkalaiseen symposiumiin jossa se sais yxin paasata kauniille nuorukaisille ja kopeloida niiden khitoneja. Iankaikkisesta iankaikkiseen.
ellauri046.html on line 680: Vapaakaupasta tässäkin loppupeleissä oli kysymys. Saladin ja Riku oli molemmat huonossa hapessa. Jerusalem on kuin Rauhixen piha jossa eri muurahaislajit käy ikuista kärhämää. Nyt on kekomurkut joholla. Että ne jaxavat. Mitä tästä voimme oppia? Että muurahaiset on tyhmiä. Mennään kazomaan mitä tulee telkasta.
ellauri046.html on line 699: Garff näyttää muotoilevan Wiljamin loppukaneetin toisin kuin Eski-tyyppiset seppoilevat positiivis-existentialistit, joille taivas on vain numero jonka myyjä kysyy kassalla. Söörenistä jäbät on kyllä tarkoitettu taivaaseen mut ne voi munatakin sen jos oikein yrittää. No täähän on vanhaa raamatullista höpinää, eli vapaa tahto on vaan oikeus mokata. Jotta syyllisen voi hyvin mielin heittää helvettiin. Oma vika pikku sika, tyhmästä päästä kärsii nyt koko ruumis. Pitää vaan päättäväisesti tehdä niinkuin käsketään. Se on sitä existentialismia. Will to believe. Usko mitä tahdotaan.
ellauri046.html on line 735: Rukousten plot on anteexi kiitos ole hyvä. Krist. rukouxissa outoa on et ei oikeestaan saa pyytää yhtään mitään, jumala kuiteskin tietää paremmin mikä käy, eli tapahtukoon sun tahtos; mun sana olkoon yhtä mitätöin kuin sun on mitääntekemätöin. Mod Gud have vi altid uret, se on rakentava ajatus.
ellauri046.html on line 857: Freelingillä rivoiluista huolimatta on pientä taikauskoista pyllyilyä joidenkin hiidenkivien keskellä, sevverran siihen on jäänyt 60-luvun patinaa. Puhuu magneettirannekkeista, voimavirroista: yxinäisyys ja hiljaisuus auttoivat tavoittamaan jalouden läsnäolon: mieleen kuvastui majesteettinen uudistumis- ja pyhitysrituaali, puhdistautuminen ja katharsis, jokin suuri lupaus ihmiskunnalle. Niinkuin Adolf Hitlerin lupauxet. Älä usko. Ne on pelkkää potaskaa, termiittiapinan feromonia. Onko mitään surullisempaa ja turhempaa kuin entinen menestyskirjailija, jota kaikki pitävät vizinä? Sas se. Ketkä "kaikki" enivei?
ellauri047.html on line 57: Goethe oli porvarissäädyn kermaperseiden kuningas Frankfurtista, jossa Sope taulutti sittemmin koiria. Ne seurusteli Weimarissa, jonne Goether vuosikymmenixi pesiytyi, paizi mitä kävi 37-vuotiaana kuuluisalla Italian reisulla, mistä se sitten kerskui loppuajan mm. runolla Kennst DU das Land wo die Zitronen blühen? Ich schon, war 3 Jahre da.. Se oli sen ihan parasta aikaa. Vähän niinkuin Pylkkäsen Saxassa opiskelleet tytöt aloittaa aina sanoilla "Saxassa aiina...". Siellä oli kaikki paremmin. Vitali on kasvattanut sitruunansiemenistä hienot puut, eivät tosin vielä ole kukkineet. Kohtapa tiedetään millaista sekin on.
ellauri047.html on line 82: Schiller sanoi sitä toistuvasti tunnekylmäxi egoistixi. Narsistiko se siinä taas soimaa psykopaattia kuin pata kattilaa? Schiller osoitti myös izetuntemusta sanoessaan, että Goethe on naiivi runoilija, se ize sentimentaalinen. Siinähän ne on, pienessä paketissa, rusetilla sidottuna. Genius eliskä nerokkuus oli Sturm und Drangin meemejä. Jotkut vaan on niin paljon parempia kuin toiset, et ne ansaizee erikoisen nimen. Ne on ihankuin eri rotua, ja niiden hoito-ohjeetkin on sixi eri, niille pitää sallia sellasta mitä muille ei voi sallia.
ellauri047.html on line 103: Samanlaista kuin Christiane saa moni kuulla puolisonsa nenäkkäiltä kolleegoilta, etenkin snobeilta. Samaa sano Conradin vaimosta Russell ja sen leipäsusi, samaa sanoi jotkut monomaani lindkvistit Seijasta ja musta MIT:issä. He olivat hyvin väärässä. Kielitieteilijät tuppas seukkaamaan vaan keskenään, eikä tajunneet kuinka joku voi olla jonkun kaa jota ei kiinnosta suffixit eikä puffixit. Yhtä kohtuudella voi ihmetellä, mitä kemisti voi nähdä sellaisessa, joka lukee vaan vihaisena semantiikkaa. Onnex se sentään näki jotakin, ainakin välähdyxenomaisesti joskus, vaikka saikin yhtä monta kertaa katua. Mä ize halaan izeäni etten tehnyt samaa erehdystä kuin opiskelukaverit. 40 vuodessa ois alkanut ne puffixit roikkua zum Hals heraus. Monikohan niistä samispareista on vielä naimisissa?
ellauri047.html on line 259: Gretcheniä surullisempi oli Cornelia Goethen kohtalo. Isän näköinen siis ei mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, masentuvainen ja luulotautinen, 15kk vanhempi isoveli oli sen ainoa rakastettu. Meni se naimisiin Goethen kaverin Schosserin kanssa, joka kohteli sitä niinkuin vaimoja kohdeltiin, eikä 2 tyttärestä huolimatta pitänyt Corneliaa paljon minään. Emmedingenin tuppukylässä Cornelia kuihtui ja kuoli pian 2. tyttären synnyttyä 26-vuotiaana. Hizi, me Seijan kanssa vasta tavattiin sen ikäisinä. Hans ei kirjottanut Corneliasta juuri mitään koko valtavassa tuotannossaan. Jossain sivumennen mainizee jälkeenpäin et se oli mitäänsanomaton. Cornelia oli sen uskottu ja apu, kun sillä oli vähän vaikeaa Gretchenin kaa ja myöhemminkin.
ellauri047.html on line 823: Ize asiassa Dobby vähän myöntääkin, että Goethe oli aika tunari kaikessa muussa paizi lyriikassa. Se on aika samanlainen moniosaaja kuin Puovo Huovikko: vähän kaikkea, ei mitään kunnolla paizi ehkä vähän minäminälyriikkaa. No jotkut täällä ei osaa senkään vertaa, nälvii vaan etevämpiä.
ellauri047.html on line 968: Avainpointti lie ollut kuiteskin että iso-Retu oli aatelismielinen: porvarit ei ole mitään, talonpojat ja patraski vielä vähemmän. Tää oli Sturm und Drang porvarisporukoille vielä pahempi asia kuin frankofonia. Rauha ei ymmärtänyt säätykiertoa. Rikastuneita porvareita vitutti kun ne ei saaneet sitä vonia. (Goethe ja Schiller saivat sellaiset Weimarista, lällällää!)
ellauri048.html on line 29: Genreissä on sama rakennevika kuin rasismissa, tehdään mustavalkosta sateenkaarenvärisestä todellisuudesta. Ei siinä oikeasti ole mitään rajoja, sen enempää kuin apinan pääsä on kusitiiviitä lokeroja. Mutta lokeroida vaan täytyy kun ollaan kusipäitä. Yxinäinen härkäpapu ui kusimeressä ja huhuaa: yxin oot sinä papu, kallon keskellä yxin.
ellauri048.html on line 110: Tätä samaa teemaa jauhetaan taas coronan aikana ihmishirviö Lillrankin ja kukkahattutätien kesken: onko apinan elämällä hintaa, mitä saa maxaa nuori hyvä vuosi ja vanhuxen vähemmän laadukas. Mulla se oli aika tyhjentävästi käsiteltynä toisaalla. Tieysti oma elämä on mittaamattoman kallis ja toisten arvottomia. Loppu on sittn enemp vähemp empatiaa. Äijillä sitä on tunnetusti vähän, se ei ole niiden bisnestä. Äijät on darwinistisesti halpoja, sixi myös halpamaisia.
ellauri048.html on line 121: Koskenniemi halusi vaikuttaa entiseen tapaan myös Uuden Suomen kirjallisuusosaston hoitajaan. Hän kirjoitti 24.9.1949 Aholle: "Mainitsemistasi ehdokkaista haluaisin … ehdottomasti karsia … Tuomas Anhavan, … hän on Hellaakosken kiltti apuri "Näköalassa" … Mainitsemaasi (Eino S.) Repoa en henkilökohtaisesti tunne, mutta hänen kirjoituksensahan ovat … U.S:ssa olleet täysiä mitättömyyksiä … Unto Kupiainen, jota aikoinani Sinulle suosittelin, on tehnyt itsensä monella tavoin mahdottomaksi."*
ellauri048.html on line 147: Ihmispyrkimys siveellisiä arvoja kohti muuttuu yleväxi kilvoituxexi jumaluuden edessä, joka ei anna meidän hämärän kaipuumme täydellistymiseen joutua häpeään. Kehitys ei tunne mitään pysähdystä eikä luonto mitään kuolemaa.
ellauri048.html on line 214: sydän on täynnä mitä se haluaa, ja enkun want
ellauri048.html on line 215: tarkottaakin puutetta, "mitäs olet vailla".
ellauri048.html on line 269: Intohimoisen harrastuksen ja mukavan ajanvietteen ohella suhtaudun lukemiseen pakkomielteisen tavoitekeskeisesti. Minusta tuntuu lähes mahdottomalta jättää mitään kirjaa kesken - edes huonoa sellaista! Tämä johtunee osittain siitä, että kirjan sisällön lisäksi pidän valtavasti siitä saavutuksen tunteesta, jonka saan, kun voin panna kirjan kannet kiinni luettuani sen.
ellauri048.html on line 409: Antero joutui naurunalaisexi 1951 jämittäessään loppusoinnullisen riimittelyn puolesta. Nuoret modernistit hahattivat ja katkaisivat lauseita mistä tahtoivat. Loppusoinnuista ei mitään havaintoa. "Meillä tulee aina olla lukiessa tunne siitä, ettei se säännönomaisuus, se pakollisus, mihin runomitta runoilijan velvoittaa, milloinkaan ylitä sitä, mitä voisi ehkä kuzua helläxi väkivallaxi." Riimin kotiväkivaltaa. Sexiin pakottamista. Hyvä riimiseppo venyttää mittaa kuin B.B. King tai Jimi Hendrix vinkukitaraa, soittaa sitä vaikka hampaillaan, hakkaa säleixi, sytyttää sen tuleen. VAn miälestä Goethe veteli sillä lailla ottave rimellä. "Myös loppusointu, runouden toimelias paashipoika, tehostaa rytmin tarkoituxia, jäsentelemällä säkeitä ja syventämällä äännetoistollaan runon vaikutelmaa akustisesti sidottuna, kaikessa liikunnasaankin lainomaisesti säännösteltynä yhteytenä." LOL. Kolmantena pyöränä paashipoika ottaa osaa sidontaan mehukkaasti takaapäin. Sama kaiku on askelten, marssin tahdissa vaimolaisen partoja napsitaan keskijalkamiehinä. Paashipoika mukaan, kolme, neljä! Mannerheimin linjalla survastaan Jurvan tahdissa! Taatusti loppusointuista.
ellauri048.html on line 417: Et tiedä, laiva, mitä kallehinta
ellauri048.html on line 440: jo tietämään, mitä hyvää Kirsi
ellauri048.html on line 448: Nazien tappiosta VA masentui niin kovasti että sen mukaan ihmiskunta oli sodissa "vapautuneiden sokeiden intohimojen kaaoxessa tuomittu ennennäkemättömään alennuxeen", mm. mitättömään mitattomaan runouteen.
ellauri048.html on line 494: et mitä kieltä apina puhuu luonnostaan jos ei auteta.
ellauri048.html on line 573: Immin lällyn pullanhajuisen mitäänsanomattoman sovinnaisen tuotannon joukossa on tämäkin, joka näyttää Goethe-imitaatiolta. Immillä on loppusoinnut aina kunnossa. Senkö tautta silläkin toi sisältöpuoli jää lapsipuolen asemaan? No mikäs mä oon sanomaan, mulla vaatii kummatkin vähän laittoa. Sitäpaizi muoto on sisältöä ja sisältö muotoa, opettaa isä Koskenniemi meitä. Sisään ulos, draussen drinnen, sanoo Goethekin. Se kyllä tietää.
ellauri048.html on line 632: että jotain ihmeellistä on aivan pian luvassa, vaikkei ihan tiedä mitä.
ellauri048.html on line 902: Und nichts zu suchen, En ezimässä mitään,
ellauri048.html on line 935: What you are, root and all, and all in all, mitä oot, juurineen, kaikkineen,
ellauri048.html on line 936: I should know what God and man is. tietäisin mitä on jumala ja apina.
ellauri048.html on line 969: Kuiteskin vaikeista kotioloista huolimatta (tai ehkä sixi) Tennysonnillaa oli extaattisia henkisen toispuolisuuden tiloja, joita hän kuvasi "jonkinlaisexi valvetilatranssixi – paremman sanan puutteessa — mulla on usein ollut, poikasesta lähtien, kun olen ollut yxixeni. Ihan yxkax, ikäänkuin yxilöllisyyden voimakkaasta tietoisuudesta se (yxilöllisyys) ikäänkuin katoaa ja haipuu rajattomaan olemiseen, eikä se ole sekavuutta vaan mitä selvintä, varmaakin varmempaa… ei löydy sanoja – missä kuolema on melkein naurettava mahdottomuus, persoonallisuuden kato (jos se sitä on) ei tunnu sukupuutolta, vaan oikealta elämältä." Näitä “transseja” sillä oli koko elämän. Osuutensa saattoi olla kärpässienillä.
ellauri048.html on line 971: Alf oli Cambridgen apostoleja, suklaaosaston poikia. Siellä sillä oli paljon samanhenkisiä kavereja. Alf joutui lopettamaan opiskelut Cambridgessa kun isä kuoli.Isoisä antoi vähän pätäkkää, muttei maxanut Cambridgea Alfille eikä sen veljille, koska kaikki opiskeli jotain joutavaa. Ihankuin Matin appiukko, joka kustantaaa lentoinsinöörin opinnot muttei mitään naisten tanssiopettajan koulutusta. Alf kieltäytyi isoisän tarjoomasta vararehtorin vakanssista. Mieluummin eli köyhästi yhden tädin viikkorahalla, ja päätti ruveta kuuluisaxi runoilijaxi. Tää oli kovaa aikaa sille. Sen julkaisemat runot sai paskakaivoarvosanoja.
ellauri048.html on line 1137: Believing where we cannot prove; Luottaen siihen mitä ei voida todistaa;
ellauri048.html on line 1145: Thou madest man, he knows not why, Sä teit miehen, ei se tiedä mitä varten,
ellauri048.html on line 1152: Our wills are ours, to make them thine. Meidän tahdot on sun, tee mitä haluat.
ellauri048.html on line 1263: Something it is which thou hast lost, Jotakin se on mitä sää oot menettänyt,
ellauri048.html on line 1312: Who mused on all I had to tell, Joka mietin kaikkea mitä voisin kertoa,
ellauri048.html on line 1341: And what to me remains of good? Ja mitä hyvää mulle siitä koituu?
ellauri048.html on line 1543: And I perceived no touch of change, Ja mä en huomais siinä mitään muutosta,
ellauri048.html on line 1544: No hint of death in all his frame, Ei mitään tuonen merkkiä sen varressa,
ellauri048.html on line 1901: Puolalainen mies baarissa käänteli yhtä paperia tuntikausia. Kun se oli lähtenyt, jälkeenjääneet kävi kazomassa mitä paperissa luki. Siinä luki molemmilla puolilla: puolalaiset ovat tyhmiä. Käännä.
ellauri048.html on line 1918: And may there be no sadness of farewell, Eikä kiitos mitään hautajaisia,
ellauri049.html on line 25: Viime yönä mietin, mitä on oodi, elegia ja epigrammi. Ylistys, valitus ja hautakirjoitus. 2 ensimmainittua on raamatussakin, ylistys- ja valitusvirsiä. Epigrammeja kyllä aika hinzusti. Nehän on oikeastaan vittuilua enimmäxeen. Jeesuxenkaan isossa kivessä ei lukenut mitään näppärää. No ristissä luki INRI, joka oli eräänlainen epigrammi roomalaisten taholta. Kirjoitin mitä kirjoitin. Pesen käteni. Vanhempainyhdistys repi pelihousunsa. Juutalaisten raamatussa ei pahemmin vittuilla eikä naureskella, eikä kristittyjenkään. Se ei ole harrasta. Raamattu on katolisille harrastuskirja, protestanteille izehoitoa. Izehoitokirjatkin on enimmäxeen vakavia. Tai vallatonta ja vakavaa. Lopuxi kuitenkin jotain vakavaa. Tilanne on vakava muttei toivoton, ne sanovat. Mä sanon just päinvastoin.
ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
ellauri049.html on line 363: Belgia oli Baudelairen Kouvola. Se inhos sitä ihan sikana. Pääsi kotiin vasta halvaantuneena suunnilleen jalat edellä. Mulla oli parempi pulla. Sarjassamme siitä puhe mistä puute, Baudelaire peukutti kurinalaista muotoa, järjestystä ja genreä. Sitten se ei saanut oikeen mitään kunnollista kokoon paizi noita pahan kukkia ja jotain senttailua, muunmuassa modernismista. Välähdyxiä-teosluonnoxessa se kirjoitti: Kaavan luominen on neroutta. Minun tulee luoda kaava. Ei tullut kaavaa, ei neroa. Syfilis alkoi vaivata.
ellauri049.html on line 446: Et j’ai vu quelquefois ce que l’homme a cru voir ! ja oon nähnyt mitä jotkut luulee nähneensä!
ellauri049.html on line 473: Glaciers, soleils d’argent, flots nacreux, cieux de braises ! Jäätiköitä, hopeisia aurinkoja, ties mitä!
ellauri049.html on line 623: Lassi sanoi käyttäneensä catch-as-catch-can mittaa, missä kukin lukija saa asettaa painon minne lystää. Et sitten huomannut sprung-mittaa Lassi? Suomalaiset turvelot ei ehkä saxalaismielisinä huomanneet et sprung ol kexitty briteissä jo puoli vuosisataa aiemmin. Suomipuseroiset kyldyyripellet ei useinkaan vaivautunet tekee kotiläxyjä, veteli vaan lonkalta potshotteja kuin Lucky Luke. Oli ne niin suvereeneja. Mikäs siinä kun totuus ei paina paljon vaa'assa, täähän on vaan herrasväen viihdettä eikä mitään vitun tiedettä.
ellauri049.html on line 704: Hän toi runouteen tieteen eli positivismin, mitä ei aikanaan hyväksytty. Hänen runonsa olivat aiheeltaan kreikkalaisia ja intialaisia, mutta joukossa on yksi suomalaisaiheinen, nimeltään "Runoia". Enemmälti kiinnostusta häneen heräsi vasta 1930-luvulta alkaen aina 1970-luvulle. Hän oli eksistentialismin edelläkävijänä. Hän käsitteli aiheitaan objektiivisesti ja etäännytti ne itsestään ja oli hyvin kurinalainen.Positiivareissa piisaa kreivejä, Auguste Comte ensin ja sit tää Leconte. Hyvä muistisääntö.
ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
ellauri049.html on line 779: Saksalaismiehityksen aikana Valéry kieltäytyi järjestelmällisesti yhteistyöstä miehittäjän kanssa. Siksi hän menetti Nizzan yliopiston kanslerin viran, mutta säilytti akateemikon arvon ja aseman. Esseistinä Valéryn kirjoitukset kertovat siitä huolesta, mitä hän tunsi länsimaisen sivilisaation ja oikeudenmukaisuuden hengen säilymisestä sekä kirjallisuuden roolista kasvatuksessa, ihmisyksilön taantuvassa kehityksessä. Selvä pyy! Koskenniemi-Mustajoki kaliiperin nilkki!
ellauri049.html on line 943: Amour, peut-être, ou de moi-même haine ? Rakkaus, mitämax, tai izeviha?
ellauri049.html on line 1050: Tämä toki pitää paikkaansa, mutta mitä mieltä Fredrika itse oli tästä kaikesta? Sitä Rajalan kirja ei kerro. Sen sijaan esimerkiksi Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta os. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo (2007) tarjoaa näkemyksiä tähän arkaluontoiseen kysymykseen. (Mix tää on kysymys on arkaluontoinen, mut koirasapinan panorundit ihan viihdettä?)
ellauri049.html on line 1058: Tunteen aitous, ehdottomuus ja miehekäs voima, joka kapinoidessaankin todellisuuden asettamia rajoja vastaan tunnustaa niiden olemassaolon ja alistuu välttämättömään, antavat Runebergin kirjeellisille tunnustuxille sitä inhimillistä suuruutta ja ylevyyttä, mitä meillä "Kuningas Fjalarin" runoilijalta on oikeus odottaa. Ei voi olla ilman sisäistä järkytystä seuraamatta tätä sielundraamaa, jossa kaipuu ei milloinkaan löydä lepoa ja tyydytystä ja jossa sosiaalisen syyllisyyden varjo, alituisesti karkoitettunakin, himmentää lyhyitä ilon hetkiä.
ellauri049.html on line 1062: Oudompaa sensijaan on, ettei Emilien jäämistössä ole tavattu mitään sellaista lyyristä tai edes lampaansuolituotetta, johon Runeberin willy olisi välittömästi purkautunut. Sellainen purkautuminen lie ollut Runkun runoudelle tärkeää, kun muistetaan, että myös ennen Runebergin tuloa Emilien housuihin eräs aikaisempi rakkaussuhde - suhde Maria Prytziin - on hänen avioliittonsa aikana vallannut runoilijan tunteet hänen omien sanojensa mukaan vielä voimakkaammin. Niin että on ilmeinen tosiasia, että eroottisella elämyxellä on ollut hyvin huomattava sija runoilijan housunsisäisten kokemusten joukossa.
ellauri049.html on line 1068: P.P.S. Suomalainen sotavanhus Pistol (ei sex) on Wexistä traagillinen tapaus, koska ingen städer hans bädd och ingen bereder hans måltid. Vittu petaa ize ja lämmitä lähetin tuoma ruoka mikrossa! Kinkkukiusausta taas.
ellauri049.html on line 1092: Mut nää on sivumeemejä. Piti sohaista Runkun ja Wexin postuumia moraalista riitaa siitä, kenellä Kuningas Fjalarissa oli valkee stezoni ja kellä musta. Musta mustin kotsa oli vitun Hjammulla joka tappaa siskonsa ensin bylsittyään sitä. Mitä perhanan asiaa sillä oli niin mennä tekemään (siis tappamaan, bylsintä oli ihan ookoo, ei siinä mitään). Siitä vasta lähti kaikki päin persettä.
ellauri049.html on line 1170: Då känner du, vad du för honom var, Siitä sä voit lukea, mitä sä sille olit,
ellauri050.html on line 133: Mut mitä se tarkottaa…?
ellauri050.html on line 148: Jos tää koskettaa nyt sua, sinuna mä kazoisin tilannetta joka pännii sua- työ, rakkaussuhde, terveys, tms. ja kazoisin sitä uudestaan, ehkä siinä on jotain jota et näe koska olet siihen liian tottunut, "sokeutunut" koska se on niin tuttua tai olet juuttunut (väärään?) käsityxeen tilanteesta. Voisit kysyä tänä aamuna jonkun erityisen kymysyxen, kuten "mitä mun elämässä (työssä, terveydessä, suhteessa tms.) mä en nyt näe?", ja sitten kuusailla merkkejä keskusteluista jotka kuulet, piiseistä radiossa, tv-mainoxista, lehtijutuista, jne. ja kazoa mitä nousee esiin.
ellauri050.html on line 320: I dimly guess what Time in mists confounds; Mä hämärästi arvaan mitä aika söhlää sumussa;
ellauri050.html on line 328: His name I know, and what his trumpet saith. Mä tiedän sen nimen, ja mitä torvi sanoo.
ellauri050.html on line 349: All which I took from thee I did but take, Kaiken mitä mä otin sulta mä otin vaan six,
ellauri050.html on line 468: so müd geworden, daß er nichts mehr hält. niin väsynyt, ettei se enää pidä mitään.
ellauri050.html on line 470: und hinter tausend Stäben keine Welt. ja tuhannen kalterin takana ei mitään.
ellauri050.html on line 586: das, was man war in unendlich ängstlichen Händen, sitä mitä ennen oltiin käsissä aina niin hätäisissä,
ellauri050.html on line 620: Tästä kohtaa tuli editoitua epähuomiossa bittiavaruuteen paasaus, jonka herätteenä oli Jamaican neekeriorjista kertova netflix-minisarja ja samaan aikaan Herlinin aviisissa uutisoitu New Yorkerissa ilmestynyt brittien ja jenkkien orjahääräilyä arvostellut numero. Hävinnyt paasaus oli olletikin paljon räväkämpi tuoreeltaan, mutta koitan nyt pelastaa mitä pelastettavissa on. Emotionaalista sisältöä siihen antoi se netflix-sarja, jossa entistä suorasukaisemmin näytettiin, millaisia hirtettäviä paskiaisia orjiansa ruoskivat ja hirttävät brittiplantaasin omistajat ize olivat. Hauska vinjetti oli että tyhmää plantaasinomistajarouvaa näytteli sama mimmi kuin vähän aikaisemmin E.M. Forsterin Talon jalavan varjossa saksalainen hienostelija, joka nai siirtomaaherran "Only connect" tyyppisesti. Mimmi sopi molempiin osiin hirvittävän hyvin, sanan alkuperäisessä merkityxessä. Ei hemmetti, kaikki toi tollainen kulttuurikukoistus on vaan herravallan paskaläjän päällä kukkivaa loiskasvua.
ellauri050.html on line 630: Kaikkein hauskinta HS:n uutisessa oli jenkkitaantumuxen kiukkuinen reaktio tohon neekeriorjan jälkeläisen sepustuxeen. Sehän on vasemmistolaista, punakommarien propagandaa, vaikka ovat mustia. Käpylän pesisjoukkueen PuMun väreissä pelailevat neekerit. Koittavat taas väittää, että kaikki paha on kapitalismin syytä. Niinkuin onkin, mutta ei tässä maassa sitä saa sanoa, se on tabu kuin Vekan kesäloma. Lapsille ei opeteta oikeata propagandaa, sitä satua, että jenkkien izenäisyyspapat oli kilttejä maan isiä, jotka ajatteli kaikkien kansalaisten parasta, vaikka oikeasti ne oli orjanomistajia koko konkkaronkka. No eihän ne neekerit olleetkaan mitään kansalaisia, ne oli hölmöjä lerppahuulia mamuja, jotka ei osanneet edes englantia kunnolla. Tää kaikki toistuu niin samanlaisena taas tämän päivän kansainvaelluxen aikana.
ellauri050.html on line 683: mitä kipeämmin lyöt, sitä syvemmin se soi.
ellauri050.html on line 860: Hän tiesi, että mitä enemmän jaksaa kohdata asiaa ja puhua siitä, sen parempi.
ellauri050.html on line 869: ”Mietin, jaksanko mennä konserttiin. Sitten ajattelin, että jos en jaksa kuunnella kaikkea, voin olla puoliaikaan asti. Voin myös kutsua ystäviä kylään tai sallia heidän tulla, vaikka en jaksaisi laittaa mitään.”
ellauri050.html on line 900: Jos silläkään nyt on niin paljon merkitystä. Ei ne muistijäljet ole paljon pitkäikäisempiä. Mitä mäkään muistan enää Elna-mummista? "Törrtelöpiä!" Missäs se kristillisyys tässä luuraa? Jeesuxesta ei mitään mainintaa. Kalle Päätaloko se on vapahtajan roolissa? Enemmän sanoja sillä oli kuin Jeesuxella. Taitaa vanha testamenttikin jäädä toisexi. Eikös kristitylle pääasiana pitäis olla oma pelastus? Ritvan luonnehdinta muistuttaa enempi esi-isäin palvontaa, jotain konfutselaisuutta.
ellauri050.html on line 918: Mitä opimme tästä kaikesta? Onko tämä vain tunteetonta pilkkaa kärsivistä naisista? Onhan se, mitäpä sitä kieltämään. Sellaisia me narsistit olemme, tunteettomia. Nauramme toisten kärsimyxille. Mutta vakavasti jäbät! se minkä tästäkin voi jälleen huomata on Matti Nykäsen voittamattoman aforismin sanoin: elämä on. Ei mitään järkeä, mutta ompa vaan.
ellauri050.html on line 968: Ihr seid rein, wie das Mark der Erde, ei mudassa oo mitään vikaa,
ellauri050.html on line 1003: Über dich vorübergleiten, kunnei lämmitä
ellauri050.html on line 1208: Kaikki samanlaisia setämiehiä. Le Petit Cenacle oli kabinetti, sellanen miesten talo kuin Sibeliuxen Kämppi tai Kappeli, Strindbergin Röda rummet, tai Vanhan kellari missä Lande näytti dorkille vaijeritemppua. Mä en ole koskaan ollut semmoisissa hyväveliseuroissa. Äijät kertyy ryppääxi kuin mehiläiset suojautuaxeen naisherhiläisiltä. 1-1 combatissa niillä ei ois mitään mahixia. Naaraat söis ne elävältä ja sylkis kuoret aterian jälkeen. (Niin ne pelkäävät, usein aiheesta.)
ellauri051.html on line 187: Lao Rui: Ei kyllä Clint Eastwood ole hyvis oli hattu mitä väriä hyvänsä.
ellauri051.html on line 260: Vitut se mitään ohjaa, sitä ohjataan. Se on keskustan setämiesten sätkyukko. Se ei pysty mihinkään.
ellauri051.html on line 267: Iltalehden tuore historianumero 2013 vahvistaa, miten vaihtelevasti omaan menneisyyteen suhtaudutaan. Taiteilijat innostuvat usein ääriliikkeistä - eivätkä pysty myöhemminkään itsekritiikkiin. Kaisa Korhonen ei kadu mitään, Sinikka Sokka vähättelee sitoutumistaan, Kaj Chydenius pitää kiinni aatteistaan. Niin Kari Rydmankin nazipojanpoikineen, mutta se ei kuulu tähän.
ellauri051.html on line 301: Luin äskettäin jostakin, että Herlinin Sanomien ex-kriitikko Kasa Veronen arvosti kun ex-vasemmistolainen Anssi Sinnemäki näki Koskenniemessä muutakin kuin vanhan nazin. Anssi Sinnemäen juhlakirja Trifonovin jotakin avaa kirjallisuushistorian suljettuja ovia. Sinnemäki on pitkän linjan kriitikko ja vanhan koulukunnan vasemmistolainen toimittaja, tunnettu muun muassa Kulttuurivihkojen päätoimittajana ja oman pienkustantamon, Tamara Pressin pyörittäjänä. Tästä Sinnemäestä on ollut jo useitakin havaintoja, sehän on se nimekäs vasemmiston takinkääntäjä. Repostelijaa repostelee vuorostaan Markku Soikkeli, josta mulla ei ole mitään havaintoa ennen alla lainattavaa Kiiltomadon prujausta.
ellauri051.html on line 582: 38 I have heard what the talkers were talking, the talk of the beginning and the end, Mä kuulin mitä puhujat puhui, puheen alusta ja lopusta,
ellauri051.html on line 630: 78 Looking with side-curved head curious what will come next, Kazoo pää kenossa, kiinnostaa mitä seuraavaxi tulee,
ellauri051.html on line 657: 99 A child said What is the grass? fetching it to me with full hands; Yx lapsi sanoi: mitä on ruoho? toi mulle sitä kaxin käsin;
ellauri051.html on line 658: 100 How could I answer the child? I do not know what it is any more than he. No mitäs siihen vastaisikaan? Mä sanoin myöskin malaika.
ellauri051.html on line 815: 235 Oxen that rattle the yoke and chain or halt in the leafy shade, what is that you express in your eyes? 235 Härät, jotka helisevät ikettä ja ketjuttavat tai pysähtyvät lehtivarjossa, mitä sinä ilmaiset silmissäsi?
ellauri051.html on line 835: 254 They scorn the best I can do to relate them. 254 He halveksivat parhaani, mitä voin tehdä suhteeksi heihin.
ellauri051.html on line 897: 315 Seasons pursuing each other the indescribable crowd is gather'd, it is the fourth of Seventh-month, (what salutes of cannon and small arms!) 315 vuodenaikaa jahtaavat toisiaan, sanoinkuvaamaton joukko on kasaantunut, on seitsemännen kuukauden neljäs (mitä tykin ja käsiaseiden tervehdyksiä!)
ellauri051.html on line 940: 356 If they are not yours as much as mine they are nothing, or next to nothing, 356 Jos ne eivät ole yhtä paljon sinun kuin minun, ne eivät ole mitään tai lähes mitään,
ellauri051.html on line 941: 357 If they are not the riddle and the untying of the riddle they are nothing, 357 Jos ne eivät ole arvoitus ja arvoituksen purkaminen, ne eivät ole mitään,
ellauri051.html on line 942: 358 If they are not just as close as they are distant they are nothing. 358 Jos ne eivät ole yhtä lähellä kuin kaukana, ne eivät ole mitään.
ellauri051.html on line 979: 392 All I mark as my own you shall offset it with your own, 392 Kaikki mitä merkitsen omaksi, kompensoi se omallasi,
ellauri051.html on line 992: 405 All are written to me, and I must get what the writing means. 405 Kaikki on kirjoitettu minulle, ja minun täytyy ymmärtää, mitä kirjoitus tarkoittaa.
ellauri051.html on line 1007: 420 I laugh at what you call dissolution, 420 Minä nauran sille, mitä kutsut hajoamiseksi,
ellauri051.html on line 1015: 427 And I say there is nothing greater than the mother of men. 427 Ja minä sanon, ettei ole mitään suurempaa kuin ihmisten äiti.
ellauri051.html on line 1037: 448 You sea! I resign myself to you also -- I guess what you mean, 448 Sinä meri! Luovun myös sinulle -- arvaan mitä tarkoitat,
ellauri051.html on line 1095: 504 And whatever is done or said returns at last to me. 504 Ja kaikki, mitä tehdään tai sanotaan, palaa viimein minulle.
ellauri051.html on line 1098: 507 By God! I will accept nothing which all cannot have their counterpart of on the same terms. 507 Jumalalta! En hyväksy mitään, jolle kaikki eivät voi saada vastinetta samoilla ehdoilla.
ellauri051.html on line 1115: 524 Divine am I inside and out, and I make holy whatever I touch or am touch'd from, 524 Olen jumalallinen sisältä ja ulkoa, ja teen pyhäksi kaiken, mitä kosketan tai mistä minua kosketetaan,
ellauri051.html on line 1136: 545 Each moment and whatever happens thrills me with joy, 545 Jokainen hetki ja mitä tahansa tapahtuu, jännittää minua ilolla,
ellauri051.html on line 1156: 564 My voice goes after what my eyes cannot reach, 564 Ääneni seuraa sitä mitä silmäni eivät tavoita,
ellauri051.html on line 1168: 576 My final merit I refuse you, I refuse putting from me what I really am, 576 Viimeisen ansioni kieltäydyn sinusta, kieltäydyn luopumasta minulta sitä, mitä todella olen,
ellauri051.html on line 1205: 611 To be in any form, what is that? 611 Olla missä tahansa muodossa, mitä se on?
ellauri051.html on line 1253: 656 Only what nobody denies is so.) 656 Vain se, mitä kukaan ei kiellä, on niin.)
ellauri051.html on line 1310: 710 Space and Time! now I see it is true, what I guess'd at, 710 Tila ja aika! nyt näen sen olevan totta, mitä luulin,
ellauri051.html on line 1472: 871 Now I tell what I knew in Texas in my early youth, 871 Nyt kerron, mitä tiesin Texasissa varhaisessa nuoruudessani,
ellauri051.html on line 1538: 935 The flames spite of all that can be done flickering aloft and below, 935 Liekit kaikesta mitä voidaan tehdä, välkkyvät ylhäällä ja alhaalla,
ellauri051.html on line 1597: 990 Say, old top-knot, what do you want? 990 Sano, vanha pätkä, mitä haluat?
ellauri051.html on line 1599: 992 And might tell what it is in me and what it is in you, but cannot, 992 Ja voisi kertoa, mitä se on minussa ja mitä se on sinussa, mutta ei voi,
ellauri051.html on line 1607: 1000 And any thing I have I bestow. 1000 Ja kaiken, mitä minulla on, lahjoitan.
ellauri051.html on line 1609: 1002 You can do nothing and be nothing but what I will infold you. 1002 Sinä et voi tehdä mitään etkä olla mitään muuta kuin se, mitä minä annan sinulle.
ellauri051.html on line 1627: 1020 And when you rise in the morning you will find what I tell you is so. 1020 Ja kun nouset aamulla, tulet huomaamaan, mitä sanon sinulle olevan niin.
ellauri051.html on line 1631: 1023 I heard what was said of the universe, 1023 Kuulin mitä maailmankaikkeudesta sanottiin,
ellauri051.html on line 1690: 1081 What I do and say the same waits for them, 1081 Se, mitä teen ja sanon, odottaa heitä,
ellauri051.html on line 1704: 1095 And what is reason? and what is love? and what is life? 1095 Ja mikä on syy? ja mitä on rakkaus? ja mitä elämä on?
ellauri051.html on line 1741: 1131 Nor any thing in the earth, or down in the oldest graves of the earth, 1131 Eikä mitään maan päällä eikä maan vanhimmissa haudoissa,
ellauri051.html on line 1742: 1132 Nor any thing in the myriads of spheres, nor the myriads of myriads that inhabit them, 1132 Eikä mitään sfäärien myriadeissa eikä myriadeissa, jotka asuvat niissä,
ellauri051.html on line 1748: 1137 The clock indicates the moment -- but what does eternity indicate? 1137 Kello näyttää hetken – mutta mitä ikuisuus osoittaa?
ellauri051.html on line 1764: 1153 Afar down I see the huge first Nothing, I know I was even there, 1153 Kaukana alas näen valtavan ensimmäisen Ei mitään, tiedän, että olin jopa siellä,
ellauri051.html on line 1796: 1184 And all I see multiplied as high as I can cipher edge but the rim of the farther systems. 1184 Ja kaikki, mitä näen, on moninkertaistunut niin korkealle kuin voin salata, paitsi kaukaisten järjestelmien reuna.
ellauri051.html on line 1803: 1191 If I, you, and the worlds, and all beneath or upon their surfaces, were this moment reduced back to a pallid float, it would not avail in the long run,1191 Jos minä, sinä ja maailmat ja kaikki niiden pinnan alla tai päällä tämä hetki pelkistyisi kalpeaksi kelluksi, siitä ei olisi pitkällä aikavälillä mitään hyötyä,
ellauri051.html on line 1882: 1268 They and all would resume what I have told them. 1268 He ja kaikki jatkaisivat sitä, mitä olen heille kertonut.
ellauri051.html on line 1905: 1289 And as to you Death, and you bitter hug of mortality, it is idle to try to alarm me. 1289 Ja mitä tulee sinuun Kuolemaan ja sinun katkeraan kuolevaisuuden halaukseen, on turha yrittää hälyttää minua.
ellauri051.html on line 1910: 1294 And as to you Corpse I think you are good manure, but that does not offend me, 1294 Ja mitä tulee sinuun, ruumiiseen, olet mielestäni hyvä lantaa, mutta se ei loukkaa minua,
ellauri051.html on line 1913: 1297 And as to you Life I reckon you are the leavings of many deaths, 1297 Ja mitä tulee sinun elämään, luulen, että olet monen kuoleman jälki,
ellauri051.html on line 1917: 1301 If you do not say any thing how can I say any thing? 1301 Jos et sano mitään, kuinka voin sanoa mitään?
ellauri051.html on line 1926: 1309 There is that in me -- I do not know what it is -- but I know it is in me. 1309 Se on minussa -- en tiedä mitä se on -- mutta tiedän sen olevan minussa.
ellauri051.html on line 1939: 1321 Listener up there! what have you to confide to me? 1321 Kuuntelija siellä! mitä sinun on uskottava minulle?
ellauri051.html on line 1961: 1341 You will hardly know who I am or what I mean, 1341 Tuskin tiedät ken mä oon ja öö mitä tarkoitan,
ellauri052.html on line 41: Kant ajatteli et tahdon vapautta todistaa ajattelun vapaus, eli et mieleen voi juolahtaa mitä tahansa, esim naisten nimettömät kesken kategorista imperatiivia.
ellauri052.html on line 49: Mihä höpöä. Niinhän tekee mehiläisetkin, termiitit ja muurahaisetkin. Muurahaiset on hölmöjä. Mennään kazomaan mitä tulee teeveestä.
ellauri052.html on line 141: Se on Bellowin mukaan sellaista juutalaishuumoria. No siitä minä en tiedä mitään!
ellauri052.html on line 173: Koulupoikana Salen Charles Citrine -ego lääppi jalkahoitajan kaunista tytärtä ja luki puistossa Platoa, Wordsworthia, Swinburnea ja Un coeur simpleä. 2 ekaa on punnittu ja köykäsixi havaittu. Entäs ne 2 muuta? Toi ranskis on Flaubertin novelli jossa uskonnollinen palvelustyttö rukoilee täytettyä papukaijaa. Pointti on et ihan sama mitä rukoillaan, rukoileminen on silti apinasta ihanaa, se on vähän kuin vetäs käteen. Sama näkemys kuin Saint Antoinessa. Entäs Swinburne?
ellauri052.html on line 278: Joo nähtävästi nelijalkainen runoilija ei ylettynyt alakarvoihin, mitä nyt leikkeli Belindalta ilman lupaa tukkaa. Ei vaitiskaan, se leikkelijä oli joku täysikokoinen. Pikku mäyräkoira toimi vain välimiehenä.
ellauri052.html on line 337: Kaikki hyvä ja tullakseen todelliseksi ja näkyviin kaikki valo tarvitsee vastakohdan, jota vasten se taittuu. Sen vuoksi Böhme erottaa eri puolia jumaluudessa. Hän panee kaiken ensimmäiseksi lähtökohdaksi ”ilmestymättömän jumaluuden”, joka ei vielä ole mitään määrättyä olemukseltansa, ei valoa eikä pimeyttä, ei hyvää eikä pahaa, vaan ainoastaan ”suuri mysteeri”, ”ikuinen tyhjyys”, kaiken alkuperustus eli ”epäperustus” (Urgrund eli Ungrund). Itse jumaluudessa tapahtuu sisällinen kehitys, jonka kautta Jumala kirkastuu ja tulee tajuttavaksi itselleen. Samanluontoisilla rohkeilla haaveiluilla Böhme koettaa selittää maailman luomista ja. kehitystä, pahan alkulähdettä, syntiinlankeemusta ja niin edelleen.
ellauri052.html on line 419: Sale mätystelee yläluokan mieliaihetta "boredom". Sen miälestä erityisesti sen kaltaiset huippulahjakkaat nerot kärsii siitä. Hullunkurista että Sale oli aika lailla tuomizemiensa ääripäiden antisemitistien linjoilla, se kuvitteli ize olevansa erinomainen uberkuski. Miesajajista lähes kaikki uskoo olevansa keskimääräistä parempia kuskeja. Tolstoi ja Pauli pienenä tiesi paremmin: boredom on toimettomuuden oire. Ei ole mitään tekemistä, ainakaan mitään kivaa tekemistä. Huoneen siivoominen ei nappaa yhtään.
ellauri052.html on line 421: Taas tota vitun 8 sekunnin kultakalan keskittymiskykyä. Sen on Amerikan mainosteevee saanut aikaan. Sale ansaizee Nobel-palkinnon varoittavana esimerkkinä, mitä Amerikka tekee ryssän mamu juutalaisista. Sale diggas just noita samoja narsisheja kuin kaikki muutkin narsishit, Nietscheä Schopenhaueria Kierkegaardia. Kaskun ei mainize nazi Heideggeriä.
ellauri052.html on line 505: Mikko Helkamalla oli frizuliina kun se leikkas kuponkeja. Tai vaimo leikkasi. Ronald Colman käytti frizuliinaa myös. Se oli brittimamu Hollywoodissa. Ujo mies, oskarvoittaja, jonka ura alkoi mykkäfilmeissä. Esitti mm. Francois Villonia. Se ontui toista jalkaa 1. maailmansodasta, mitä se koitti peitellä. Se ei halunnut pitkitettyä tulevaisuutta ellei siinä ole pointtia. Oli 2x naimisissa ja sai 2 tyttöä. Kuoli keuhkovaivaan mun ikäsenä, 67v. You may have a point there, sanoi KJJ.
ellauri052.html on line 539: Salen suosima high and low bullshit on just samaa tuubaa kuin Erich "mimesis" Auerbachin ylevyys ja alhaisuus. Se on yxinkertaisesti perseestä, pelkkää luokkatietoisuutta. Yxinkertaisempaa joo ja monimutkaisempaa, mikä ettei, muttei siitä mitään tikapuita synny. Huhnerbrettiä jolla Sale istuu ylemmällä orrella ja nokkii laahusta. Samaa meemikamaa se on kumminkin, kuorrutuxena Darwinin kolmisoinnulle (EAT! FUCK! KILL!).
ellauri052.html on line 643: Krishnamurti puhui aina vapaasti, ilman papereita. Hän johdatti kuulijansa kysymään elämän peruskymyksiä, mutta ei yleensä vastannut, vaan halusi heidän itse oivaltavan miten asiat todella ovat ja mitä niille voi tehdä. Tavoitteena oli yhdessä ajatteleminen, kahden ystävän tasavertainen keskustelu, jossa molemmat ovat samalla aikaa oppilas ja opettaja.
ellauri052.html on line 936: Luikero Sale alkaa komennella porukoita heti kun sillä on pätäkkää. Se oli kuin Joosef Ebyktissä. Vassarimamusta tuli menestyxen mukana siirtomaasotien kova jenkkihaukka. Tabletin kriitikko Kreitner, jutku sekin, on joku salebändäri joka ei pidä vanhasta vassarista Gregistä. Ei Salekaan, psykoanalyytikko Greg on ikävä jäänne Salen köyhistä vuosista. Greg sanoo Salea kirjallisuussalonkileijonaxi, mistä kriitikkobändäri pahastuu. Vaan sitähän se oli mitä suurimmassa määrin.
ellauri052.html on line 981: Sale selostaa ensin millanen törkimys sen veli on ja sit sanoo perään eze on gentleman ja jalo jäbä. Mitä sontaa. Muze lienee aika vakiintunut sanojen gentleman ja jalo merkitys: mitä isompi törkimys sitä jalompi. Niinkuin Pamelan loordi vaikka. Sale ize on pieni kaveri mutta iso törkimys. Salen märät unet Renatan ravintolarunkuista ja isonveljen setämiespulina ovat puhdasta toxista misogyniaa. Samaa talousliberaalia arvokonservatiivia jutkumamusalaliittoa ovat Salen ihailemat Herman Kahn ja Milton Friedman kumppaneineen. Vaikkei se mikään salaliitto ole, ihan julkisesti sikailevat.
ellauri052.html on line 996: Sale aivan pörisee toinen toistaan typerämpiä moukkamaisia ajatuxia. Se on lukenut kaikkea eikä sulattanut mitään. Sillä ei ole minkään maan sydämen sivistystä.
ellauri053.html on line 149: Prerafaeliiteista mulla ei ollut ennestään mitään havaintoa. Viktoriaanisia kapinoizijoita, alkaen 1848, romanttisen toritaiteen tuhertajia nähtävästi. Muka paluuta Rafaelia edeltäneeseen renesanssityyliin.
ellauri053.html on line 192: Puovo kirjoittaa pullopalkalla, pyöristyen kirja kirjalta. Säädyllinen savolaismies on vähän pöyristynyt. Jos mä olisin kirjailija, niin en menettelisi noin rivosti. Viinaratteja oli vanhat kiinalaisetkin runoilijat, ja ukko Nooa. Ei siinä ole mitään hämmästeltävää, edes Suomen oloissa. Ei siihen selvin päin pysty, eikä täyspäinen rupea.
ellauri053.html on line 211: No oliko Huovikossa ylipäänsä mitään, niinkuin Oiska Ketosella oli tapa kysyä. Vai onnistuiko se vaan kusettamaan kaikkia? Hännysteli Kekkosta, millä hyvin pääsi kansakunnan kaapin päälle, Kekkonen kun oli pitkä mies ja hallizi vielä vauhdittoman korkeushypyn. Sieltä Puovo sitten kurkisteli ja lälĺätteli muille, tyhmemmilleen.
ellauri053.html on line 283: mitä kazon ja minuun kazoo.
ellauri053.html on line 295: A. Kinnunen on vanhan koulun miehiä, moderni ei mikään post. Make olis pöyristynyt: 1) fiktio on semantiikkaa, 2) fiktiossa ei ole sattumaa, Ja uuskriitikko: 3) runon ajatus on kirjoitettu runoon, mitä runoilija on mahtanut tarkoittaa, kuka välittää. Vaikka kyllähän Arska tässä niteessä kokoajan arvuuttelee, että mitähän se Paavo on tässä tuumannut, ja tietää liiankin hyvin millainen se on. Tää koko kirja on vähän elämä ja teos, Arskaa kiinnostaa Paavo paavalina, apostolin teot.
ellauri053.html on line 310: Atomaarinen vs. totalitäärinen ihmiskuva taistelevat keskenään Aarne-sedän päässä. Atomaarinen on perkeleestä, totalitäärinen vinkkaa ylöspäin. Tää on jotain Goethen aikaista luonnotiedettä. Sitä opetettiin koulun zykologiassa vielä silloinkin kun mä olin lukiossa, hahmozygologiaa, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Siihen superadditiiviseen osaan kätkeytyy sitten porsaanreikä (tai madon), jota pitkin Arska-porsas (tai mato) livahtaa (tai luikertaa) taivaaseen. Jos hyvin käy. Varmahan ei voi olla. Mutta voi toivoa, optimistisesti. Pessimisti ei halua sitä mihin uskoo, optimisti uskoo mitä haluaa, sanoo Piet Hein eräässä grukissa. Sillä on Will to Believe.
ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
ellauri053.html on line 395: Mitäs tää nyt on kun poiketaan sovitusta. Etköö sinää muiista mitää sinää lupaasit?
ellauri053.html on line 422: Katynin murhasta puut ei sano mitään. EVVK. Siis mistä?
ellauri053.html on line 426: Tää tietysti sattu eniten juhaa leukaan kun tekijät oli väärän puolen miehiä. Uhritkin fixuja ihmisiä, ei mitään laahusta. Mukana saatto mennä joku runoileva mezänomistaja. Ja estetiikan professori.
ellauri053.html on line 428: Varovaisena miehenä Uarne soveltaa samaa 2-mielisyyttä kuin Puovokin. Koskaan se ei sano mitä tarkoittaa, ja harvoin tarkoittaa mitä sanoo. Ei se siihen paskanna mihin kyykistyy, eikä kyykisty siihen mihin paskantaa.
ellauri053.html on line 440: - Ja perään taas sama toistettuna verbatim, mitä Uarne luulee tulkinnaxi. Mut tästä se on eri pettynyt, hokee moneen kertaan:
ellauri053.html on line 442: Haavikko ei lisää fysiologiseen, biologiseen loppuun mitään kehittelyjä. Elämä, jota et ole ize nimenomaisesti halunnut, loppuu ilman mitään filosofiaan vetoavaa lohdutuxen sävyä tai lievennystä tai syvempää merkitystä.
ellauri053.html on line 451: Mitä vittua toi runon "tulkinta" on ku Uarne sanoo et se ei ole selitystä? Mitä muuta se on kuin katkismuxen "mitä se on"? En ymmärrä, selittäkääpä tarkemmin.
ellauri053.html on line 461: Hep nyt löyty Uarnen oma selvitys mitä eroa tulkinnalla ja selityxellä. Tulkinta on semantiikkaa. Sananselitystä. Zygofyysinen tai historiallinen selitys vois olla lopullinen ja oikea, sananselitys on vaan kielipeliä. Taskubiljardia niinko. Tää on ehkä tää meidän ikuisuuskiista taas kerran uus- ja vanhakritiikin välillä.
ellauri053.html on line 484: Nää pojat ei ole mitään höpötysikkunoita, aukeavat sisäänpäin. Ihmiset joidenka hampaat kasvavat sisäänpäin on niuhoja.
ellauri053.html on line 488: Esim että pitää hitaudesta sixi että se viimeinen lähtö väistyy tuonnemmaxi. Kökköä. Tää on tornipään oma tulkinta. Frank on paljon sovinnaisempi kuin törö. Joka sanoo: kuolemassa ei ole mitään arvoituxellista.
ellauri053.html on line 526:
ellauri053.html on line 554: Mies ja nainen on setämiesten mielestä eri planeetalta kuin anus ja arse, jälleen kerran. Ach mitä scheissea. Leck meinen Arsch. Syvältä hanurista.
ellauri053.html on line 598: (Vaikkei muistot ole mitään ikuisia. Kuten Nemi muistuttaa: 100v kuluttua kukaan ei muista tästä enää mitään.)
ellauri053.html on line 690: Flaccus oli ize asiassa aika mauton, vai mitä Uarne? Talouslibertiiniinen. Se oli ize vapautetun orjan poika.
ellauri053.html on line 742: Rampe tähdentää aivan oikein että on typerää tehdä kirjoista lasten ymmärrettäviä laitoxia. Se mitä ei täysin ymmärrä on kiehtovaa.
ellauri053.html on line 1154:
ellauri053.html on line 1161:
ellauri053.html on line 1304: Tää on puppua. Eläimet pelkäävät ja toivovat, ei siihen tarvita mitään järkeä. Ei eläin tiedä eikä siis apinakaan arvaa mikä sitä odottaa. Eivätkä ne koskaan tule sitä tietämään. Sitten ne on jo tieraatoja.
ellauri053.html on line 1311: That is no country for old men. The young Vanhoille miehille ei ole mitä maata.
ellauri054.html on line 122: Mut nyt oppimaan! Miten esseet ja aforismit suhtautuu paasauxiin ja penseyxiin? Markku Envallin aforismeja ne nyt ei oo ainakaan. Eikä mitään vitun pakinoita. Hannu sanoo että tyypillisiä esseistin aiheita on Mitä on onni? ja Kirjoista ja lukemisesta. No sittenhän nää mun paasauxet ja penseet on esseitä! Just noista aiheistahan mulla on täällä kilometrikaupalla.
ellauri054.html on line 138: Must alkaa tuntua et esseetä on kaikki se mitä joutilas kynäilijä tuottaa luonnostaan kuin munapussit siementä. Kenkku oli siis oikeilla jäljillä.
ellauri054.html on line 205: Esseet on yritelmiä. Esseisti ei siis oikeasti edes yritäkkään mitään. Se ei voi millään epäonnistua, koska se yrittää vaan yrittää. Yrittänyttä ei laiteta.
ellauri054.html on line 211: Pater putkahti esiin äskettäin, kun Eliot vinoili et Yeatsin tyyli on Pateria. Taidetta taiteen vuoxi se sanoi impressionistisesti just niihin aikoihin. Arnoldista ei mitään havaintoa. Wikipedia tietää tämän verran:
ellauri054.html on line 219: Mistä Pico della Mirandola tunnetaan? Ei mitään hajua. Luepa Hikipediasta.
ellauri054.html on line 373: Pekasta on vaikee löytää mitään netistä kun on samanniminen jääkiekkoilija myös. Niihän on päässyt käymään Jaakko Hintikallekin. No emmä ole mitään siltä lukenut ainaskaan. Hannu suorastaan tyrkyttää Pekkaa, jonka aiheita ovat Alvar Aalto, hyvä maku, ruoka ja juoma. Kuulostaa hannumaisen epikuurolaiselta.
ellauri054.html on line 448: Alma materista on tullut yritys, ja professorit on sen duunareita. Jotain vanhoja kääpiä kuten HK Riikosta ja Jan von Platoa tää saattaa näpästä, mutta mitäs hampaattoman vihoista. Nyt sähinä alkoi siitä että johto alkaa seurata duunareiden tekemiä ulkopuolisen rahan hakemuxia SAP-kyyläysjärjestelmällä. Tuli vihapuhetta, paizi Roman Yangarber lähetti tykkäyxiä.
ellauri054.html on line 465: Olen epäilemättä työuraltani pisimpään Helsingin yliopistoa palvellut henkilö. Vuosikymmenien aikana olen nähnyt kaikenlaista. Minusta edellinen Vileniuksen viesti on kyynisyydessään vertaansa vailla. Ennen yliopiston keskeisistä asioista päättivät sen tulevaisuudesta vastuussa olevat professorit. Nyt ei edes päätetä, vaan "sovitaan", ja ketkä tässä ovat sopimassa? Yliopiston edellytyksiä tutkimuksen kärjessä olemisesta ovat tuhoamassa tahot, joilla ei ole ollenkaan kokemusta siitä, mitä kansainvälinen tieteellinen tutkimus on. Milloin tälle saadaan loppu?
ellauri054.html on line 523: Browningin nykymaine on pääosin hänen ”dramaattisten monologiensa” ansiota: näissä sanavalinnat eivät ainoastaan välitä lukijalle tapahtumia ja tapahtumapaikkoja, vaan myös paljastavat kertojan luonteen. Toisin kuin yksinpuheluissa, dramaattisissa monologeissa tarkoituksena ei ole se, mitä puhuja suoraan ilmaisee, vaan ennemminkin mitä hän epäsuorasti paljastaa itsestään. Sen sijaan, että hän ajattelisi ääneen, henkilöhahmo rakentaa itselleen puolustuksen, jonka läpi hän haastaa lukijan näkemään. Browning valitsi hahmoikseen äärimmäisiä, jopa psykopaateiksi luokiteltavia hahmoja, kuten runossaan ”Porphyria’s Lover”. Olikohan se psykopaatti izekin? (Lähde.)
ellauri054.html on line 545: Kotona Goitossa Sordello vetelehtii vuoden ajan, ja huomaa että siitä on tullut - voi kauhistus - narsisti. No ei mitään, Sorello kuzutaan laulamaan leidi Palman häissä, jossa leidi Palma tunnustaa eze oikeesti rakastaakin Sordelloa eikä kreivi Rikua. (Takautuma päättyy.)
ellauri055.html on line 36: Rollen kamun Maxim Gorkin mielestä Maisteri Breugnon oli sen paras suoritus. Kolja Breugnon on kuin Obelix, sen kamu Paillard Asterix ja Chamaille Aladobix. Chamaille ja Breugnon on paxumahaisia köriläitä, vähän köykäsempiä kuin iso tynnöri. Maillard on pieni turilas, yhtä aikaa Koomoxen ja Moomoxen näköinen. Pani miettimään mitähän Rolle sillä tarkoitti.
ellauri055.html on line 56: Ei kyl Rolle-Cola on sentään aika nahkee narsishi. Kun Koljan vaimo teki kuolemaa se kilisti kamujen kanssa lasia: Kilistäkäämne laseja! Jumala rakastaa miestä, veikkoseni, kun ottaa häneltä vaimon, silloin kun hän ei enää tiedä, mitä naisella tekisi.
ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti:
ellauri055.html on line 178: Naku persikka ohjaa sängystä vielä poikiaan: Levittäytykää, lisääntykää, ottakaa haltuunne kaikki mitä voitte ottaa maasta ja ajatuxista.
ellauri055.html on line 182: Ei kyl Kolja sentään on aika nahkee nahiseva narsishi. Kun sen vaimo teki kuolemaa se kilisti kamujen kanssa lasia: Kilistäkäämme laseja! Jumala rakastaa miestä, veikkoseni, kun ottaa häneltä vaimon, silloin kun hän ei enää tiedä, mitä naisella tekisi.
ellauri055.html on line 235: Olen aikonut tappaa izeni mutta elämä on ollut minulle vielä rakas. Tämä naurettava heikkous on kenties kaikista turmiollisimpia taipumuxistamme: onko näet mitään typerämpää kuin se, että tahdomme edelleen kantaa taakkaa, jonka haluaisimme joka hetki viskata maahan, että inhoamme omaa izeämme, mutta emme siitä luovu, että siis hyväilemme käärmettä, joka meitä kalvaa, kunnes se on syönyt sydämemme?
ellauri055.html on line 253: nuo lakkaamatta toistuvat taistelut, jotka ovat kaikki toistensa kaltaisia, nuo jumalat jotka ovat aina toimessa eivätkä tee milloinkaan mitään ratkaisevaa, tuo Helena joka on sodan syynä muttei esiinny juuri ensinkään koko teoxessa, tuo Troia jota yhä piiritetään eikä koskaan saada vallatuxi, kaikki tämä ikävystyttää minua aivan kuolettavasti.
ellauri055.html on line 257: en usko olevan mitään niin kylmää ja epämiellyttävää kuin hänen hurskas Aeneaansa, uljas Cleontes, ystävä Achates, pieni Ascanius, tylsä Latinus-kuningas, poroporvarillinen Amata ja mauton Lavinia.
ellauri055.html on line 260: En välitä paljon hänen matkastaan Brundisiumiin, kehnon päivällisen tai kahden lurjuxen riidan kuvauxesta, jossa toisen miehen Rupiliuxen sanat haisivat kuin märkivät paiseet ja toisen maistuivat etikalta. Erittäin vastenmielistä minusta on ollut lukea hänen vanhoja naisia karkeasti ivailevia säkeitänsä, enkä voi käsittää mitä ihailemista on siinä, että hän sanoo mesenaatille kohottavansa ylevän ozansa tähtiin jos mesenaatti antaa sille läpyjä. Typeryxet ihailevat kaikkea mitä maineikkaan kirjailijan teoxiin sisältyy.
ellauri055.html on line 313:
ellauri055.html on line 321: Entä korrelaatiot? Mun hypoteesi on, että tyypin kuuluisuus korreloi negatiivisesti sen mietelmän puutarhamaisuuteen, eli toisin sanoen julkkixilta huolitaan mitä paskaa vaan koska ne on kuuluisia. (Vrt. Candide.) Eli siis "asian vierestä" kategoriassa olis keskimäärin julkkixempia. Joo tää piti erinomaisesti paikkansa. Asian vierestä puhujat oli lähes poikkeuxetta teeveestä tuttuja tai edes historian merkkihahmoja.
ellauri055.html on line 560: Sysmän värin ja maalin mies näkyi maalaavan jälleen kerran jo ennestäänkin kylän parhaassa maalissa olevaa taloaan entisen myymälänsä vieressä. Vähän laitan maalia, se sanoi. Olen asunut tässä talossa lähestulkoon koko ikäni, se vielä kehaisi, kirahvinnäköinen miehenkuikelo. Viereisessä entisessä värimyymälässä möi sälää Antiikista nykyaikaan 2 herraskaista vanhusta. Seija ei kärsi mennä sinne kun ne tarttuu ostajaan kuin kärpäset ja seuraa perässä kommentoiden vaarujansa Constant Comment tyylillä ja utelevat kaikkea. Seija ei kehtaa olla ostamatta mitään. No mäkin jouduin ostamaan värikäskantisen kansanpainoxen Taata Sillinpään kirjasta Setämiehen tie kiskurihinnalla a 4:50e. (Ilmatteexi ize löytäneet Suomalaisen kerhon poistohyllystä Tukholmasta.) Siinä on mustavalkoisia kuvia Taata-filmistä. Selkä oli irronnut, mistä huomautin alennuxen toivossa, mutta pihi äijä näytti omaa liimaputkea ja neuvoi että tälläsellä voit sitten liimata seljän kii. Hinnasta ei tinkinyt.
ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. Reput tukalasti pullollaan.
ellauri055.html on line 625: Shakki ei mennyt enää yhtä hyvin. Oisko mitään leikkiä 2 hengen piilosta, eli melaa mekkoon? Hande on jo ronttaamassa lakanoita takan eteen kieli pitkällä kun Mirkku saa sanotuxi eze odottaa. Hannes menee paniikkiin. Pian sille selviää et I'm not the father, kuin ammoin Ferenc Kieferille. Hannes saa vedetyxi henkeä. Ei tarvittu hyperventilointipussia. Mirkku haluis perustaa suurperheen Jussista, Handesta, pikku-Jussista, mummosta, Eelis-sedästä ja Jenni-tädistä. Oikee kolhoosi. Fanzu idis.
ellauri055.html on line 668: - No mitä se Jaskan Asta teki? Timo kysyy. (Timo on Antin pikkuveli, jota se aina kiusaa isompana.)
ellauri055.html on line 683: Helvetin tarkkaan pitää vielä kertoa mitä tahkojuusto-meetvurstileipiä se himassa vielä pupelsi. Paljonko se maxoi Eelixelle vai maxoiko mitään, ja mitä vaimo tykkäs sen huviajeluista? Tai lapset. Aivan vitun törkymöykky miehexeen. No ei, izexeen "hän" päätti että antaisi Eliaalle 50mk. Eliaalta ei taxaa kysytä. Paljonkohan "hän" nettos ize? Käyt. kaz. pelkällä paskanjauhannalla. Ja ajelemalla ympäriinsä Taunuxella.
ellauri055.html on line 745: Lauri vilkaisi Alexanterin kirkon kimaltelevaan ristiin. Sitten hänen päässään alkoi itsepäisesti soida sanat hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Hullunkurista. Mutta pappi oli eräänä sunnuntaina ihan tosissaan hokenut sellaista. Lauri oli kerran sattunut kirkkoon herran ehtoollista jaettaessa, ja silloin hän oli sen kuullut. Se oli hullunkurista. Vanhoja vaimoja oli ollut polvillaan alttarin edessä ja pappi oli tarjonnut heille juotavaa hedelmävadista. Papin hiljaiset toistuvat sanat Jeesuxen Kristuxen... oli kaiku ja ässien suhina muuttanut sanoixi: Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Kummallista, aikuiset höpisivät usein pelkkiä mitättömyyxiä. Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin...
ellauri055.html on line 757: Lahtinen jäi tappamatta loppuselvityxessä, kun se ei osannut selittää kenen puolella se oli ampunut. Lahtinen häkeltyi ja koitti sorahdellen selittää jotakin, josta kysyjä ei saanut mitään selvää. Koko Lahtinen tuntui sorisevan ylhäältä alas asti. Vöyriläinen antoi sille reippaan potkun takapuoleen ja komensi: Ja marls nyt äijä. Ja painu vähän pirlkeleen äkkiä helvetin kuuseen. Ja Lahtinenhan painui.
ellauri055.html on line 759: Laurin mielestä ihmiset puhuivat sodan syistä ja tarkoituxista aivan väärin. Toiset syyttivät punaisia, toiset valkoisia. Se oli turhaa puhetta, sillä punaisilla sen enempää kuin valkoisillakaan ei ollut mitään tekemistä ize sodan kanssa. Hehän olivat menneet sotaan. Ize sota oli siis ollut jossain olemassa, koska sinne voitiin mennä. Se oli kuin tehdas,jnne mentiin ja josta tultiin pois. Sota niinkuin tehdaskin oli jotakin pysyvää ja kohtalokasta; kumpikin oli elämän välttämätön osa eikä sellaiseen voinut kukaan olla syypää.
ellauri055.html on line 986: Forsmanien suvusta puheen ollen voinen tässä kertoa muistojani myös Juho Rudolfista, filosofianmaisterista, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen veljestä, joka piti sitä Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Hän oli, niin kuin sen ajan herrat, semmoiset maalaisjunkkarit yleensä, melkolailla alkoholipitoisiin juomiin kiintynyt. Kerran isävainajani hoivaili äijää sieltä lauttarannasta ylös Laitilan taloon. Kun perille päästiin, niin sanoi äijä, että en minä sinulle tästä mitään rupea maksamaan, sinä olet kyllä sieltä Laitilan metsästä jotakin puunpuolta sen verran kähveltänyt, että kyllä sinä saat minua kerran auttaa tällä lailla. Isäni kertoi tätä erikoisen kuvaavana juttuna sen ajan herrojen realistisesta taloudellisesta elämänasenteesta.
ellauri055.html on line 990: Vielä syksyllä 1910 Sillanpää saattoi kertoa kotiin, että ”kaikki on taas käynnissä” ja hän on ollut ”kemiallisissa töissä tuntematta mitään pahoinvointia”. Asunto (opiskelijakortteeri Helsingissä) oli entisen vieressä Antinkadulla Kampin ostarin vieressä, taskussa rahaa, pankissa 4000 markan uudistettu laina, takaajina Lempäälän patruunat Selin ja Sotavalta sekä kotipitäjästä rovasti Ilvonen ja talolliset Koskimies ja Nuuti. Paremmin eivät ylioppilaan asiat olisi voineet olla.
ellauri055.html on line 1256: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
ellauri055.html on line 1290: (Tämä artikkeli kertoo arkkipiispasta. The Crash -yhtyeen rumpalista kerrotaan artikkelissa Erkki Kala, muusikko.) 1920 Kala hylkäsi vitalistiset käsitykset. Siis Eno. Talvipakkasilla äiti laittoi poskipäihin Vitalista. Se haisi pahalta. Tai Niveaa, mitä sattui olemaan. Molemmat haisivat pahalta.
ellauri055.html on line 1344: Mies tulee teatteriin eikä edes tiedä mitä täällä esitetään. ... Itse nuoriherra Malkamäki, niinkö? ... Sama harmaa tölli, sama harmaja muori kynnyksellä.
ellauri055.html on line 1353: Kun Emppu alkoi kazoa lyylin muotoja, pyrki uusi lemmenvaihe alkamaan hänen izensä sitä tahtomatta. Emppu alkoi tahtomattaan tuijottaa alas eteensä. (Kuk! Kuk! Sillä otti eteen!) Vaan bylsimättä silti jäi sinä ehtoona. Seur. päivänä lyyli tahtookin jo naimiaisiin ja Olga vuorostansa parrua. Minä kaipaan jotain mutta mitä? No hyvä ihme pillua. Olga on vanhanpiian ijissä ja menossa tuomarille, nyt on korkee aika kylvää hukkakauroja. Sopii Empun pirtaan paremmin kuin lyylin lykintä. Olga tekee aloitteen. Molemmat on jäykistyneet jo. Pane kengännauha kiinni. Pane, hihihi. Eelis pusii pusikossa lyyliä ja odottelee Olgan ripsipiirakkaa. Toisto tyylikeinona. Jussi lähestyy.
ellauri055.html on line 1359: Veikkaan että katkopaikka on ennen lukua Lempeä ja rakkautta. Huom Sillinpäällä ei ole rakkaudesta mitään käsitystä missään kirjassa. Pelkkää heilastelua ja bylsintää. Toope tuntee paljon kukkia. Veronica on tädyke. Wikipediasta tulee tuutin täydeltä sen nimisiä julkkixia. No ei täällä kohta mitään muita elukoita olekkaan. Pannahinen, just tää litteratuuri jotenkin sentään pelastaa tän imelähkön pastillin.
ellauri055.html on line 1373: - Minä olen sen lukenut jostain kirjasta ja sitäpaizi olen sen sangen hiljakkoin, kuinka sanoisin, mitä hiljakkoimmin kokenut, sanoi Eelis haukotellen.
ellauri055.html on line 1387: Pikku kyrpiäinen. Kamat pussiin ja karulle. Ja sit joku näistä ihastelevista mieslukijoista sanoi ettei byhleinissä ole mitään moraalisesti pahexuttavaa. Eihän Lyylikään tullut Eelixestä edes paxuxi. Tais Eelis tulla ennen aikojaan, ejaculatio ante portas. Viis pistoa ja tiukka tuijotus.
ellauri055.html on line 1420: Mauri selittää ettei tragediasta tule mitään ilman jumalia. Joku selitys piti olla kurjalle kohtalolle. Kun jumalat heivattiin rekvisiittaan, ne vei tragedian mukanaan. Size on vaan et shit happens.
ellauri058.html on line 45: Tarton rauhassa oli bolshevikit altavastaajina. Suomi sai hyvät ehdot, kuten näkyy kartasta. Nykyinen suomineito on Tarton karttaan nähden aika vammanen. Tää on suomalaisia pannut näpästen vuosikymmenet. Mut turha napista kun on piipunrassi, ei reviiriä voi laajentaa ellei ole habaa. Suutari tiesi mitä teki kun pieri Suomenlahden pohjukkaan suurkaupungin. Siitä lähin on suomipoika ollut venäläisen kiusallinen mökkinaapuri.
ellauri058.html on line 109: John oli nyt melkein pakokauhun vallassa pelosta että joku ympärillä istuvista kuulisi, millainen nigger lover minä olin. Ja se on pahin nimitys mitä etelässä ylipäänsä voi saada. Nykyään kävis myös alien lover. Tai mixei tree lover. Ne ei kyllä vie meitin töitä eikä raiskaa naisia.
ellauri058.html on line 186: Alusta alkaen Topi vaikuttaa hymistelevältä setämieheltä. Läski väkkäränä pyörähtelevä äiskä Kärpänen ei ollut mitään vaitonaiseen iskään verrattuna, joka salaa supisi Topille kiikkutuolissa jumalasta ja pohjantähdestä. Meidän talo Omatuki on rautatieläisten kivimiesten tekemä. Topistakin tuli kivimies, tai no seppä. Sen mielestä oli noloa et iskä kuskas vesi- ja laskiämpäriä äidin käskystä kuin joku palvelija.
ellauri058.html on line 222: Jari Tervo sai sairauskohtauksen 12. joulukuuta 2015 esitetyssä Uutisvuodon 600. juhlalähetyksessä. Mutta no such luck, se jäi henkiin. Tammikuussa 2017 Tervo ilmoitti lopettavansa Uutisvuodon. Ihme kyllä loput jatkoivat. (Nää Uikipediasivut ei ole ihan ajan tasalla, ei koko Have I got news to you-formaattia enää julkaista. The final episode aired in May 2018. Eihän siitä mitään tullut ilman Pervoa.)
ellauri058.html on line 358: Erittäinkin paska ihminen. Matti ainakin. Varmaan Karikin. Nuorena sillä oli tukka ja kovia mielipiteitä. Vaikuttaa nöyrältä mutta ei ole. Kekä helvetti on Tarmo Ropponen? Yhtä hölmö nimi kuin Hotamies. Kaikki kirjan henkilöt kuullostaa kiukkuisilta Kari Hotamiehiltä. Varsinkin se poliisi. Kari ei ole ajoissa tehnyt mitä haluaa. Juoxentelee vaan maanisesti ympäriinsä typerissä lenkkivaatteissa. Kalju paistaa crew cutista, hiki haisee, rillit höyrystyvät. Muun ajan nuhjaa kotona, kokkaa ja besserwisseröi, kiusaa kuoliaaxi äänitarkkailijaa.
ellauri058.html on line 364: Aika paxua että Matti muka tekee kaikkensa sovittaaxeen tekonsa. Eise tee mitään! Jotain omaa agendaa se ajaa kysymättä taaskaan mitään perheeltä. Minnekkäs jäi se pikku sana anteexi? Ei vittu, se on koleerinen sekopää, sixpä Helenakin jätti sen.
ellauri058.html on line 370: Fanaattisesta ruohonleikkuusta olen Karin kanssa kyllä samoilla linjoilla. Ja jalkaväenkenraali Ehrnroothista: korisevalla äänellä puhuvaa jalkaväenkenraalia kuunneltiin kuin suonsilmäkkeestä nostettua meediota, kaikki mitä hän sanoi vertautui jumalansanaan. Mixi tuota vähäjärkiseltä vaikuttavaa ärrävikaista kenraalia kuskattiin kuzuilta toiselle kuin paavia. E.Saarinen lähti tohon mukaan täysillä. Oxettavaa. Ämpäri!
ellauri058.html on line 374: Maaseudulla asuu hiljainen viisaus, josta kaupunkilaiset eivät voi ymmärtää mitään – Kari Hotakaisen uutuussatiiri naurattaa ääneen kunnes se lässähtää.
ellauri058.html on line 390: Mitäs näistä mulle tuli kun luin Hotakaista? 1) tunnistaminen: juu tää kirjoittaja on nähtävästi täysi paskiainen; 2) lumoutuminen? no kyllä ei. 3) tieto? jotain asutustilastoja, sekä varmistunut tieto siitä et Hotakainen on täysi paska; 4) järkytys: mitä ihmettä? Miten tästä on voinut tulla joku bestselleri? Onx Suomessa tosiaan noin paljon persuja? No onhan niitä, ääniosuus on noin viidennes.
ellauri058.html on line 392: Uudessa ajassa välttämättä kirjailijan intentiot, mitä kirjailija on tarkoittanut teoksella sanottavan, eivät aukene samalla tavalla kuin aikalaisilla. Arto Haapalan mielestä intentioiden tunnistaminen ei edellytä kirjailijan mielen sisään menemistä eikä välttämättä edes kirjailijan elämän tarkkaa tuntemista. ”Usein intentiot näkyvät teoksesta. Teos voi jopa olla luotettavampi kirjailijan toiminnallisia intentioita koskeva tietolähde kuin kirjailijan omat myöhemmät lausunnot.”
ellauri058.html on line 398: Arvottaminen perustuu arvoarvostelmiin, mitä on kritisoitu siitä, että arvot mielletään subjektiivisiksi. Arvostelmia tehdään mielivaltaisesti, joten niistä puuttuu totuusarvo. Ne ilmaisevat pelkästään puhujan tunteita. Mielivaltaisuuden takia ei ole olemassa yleisiä periaatteita, joihin voisi vedota arvoarvostelmien perustelemisessa tai oikeuttamisessa. Tämän takia arvoarvostelmia ei voida rationaalisesti tai objektiivisesti perustella. (Lammenranta 1990: 143.)
ellauri058.html on line 428: Kritiikissä arvioidaan teoksen hyvyyttä tai huonoutta. Mutta mitä on hyvä kirjallisuus? Kimmo Jokinen (1997) sivuaa hyvän kirjallisuuden kriteereitä tutkiessaan suomalaista lukijamaisemaa. Hän huomaa eron tavallisen lukijan ja kirjallisuuden ammattilaisen eli kriitikon välillä. Tavallinen lukija odottaa sitä, että kieli on tuttua ja se on riittävän nopealukuista ja helppoakin. Aiheiltaan teokset ovat arkipäiväisiä. Henkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja kerronta kytkeytyy henkilöiden kautta tavalliseen, yleensä työn, perheen ja läheisten ystävien täyttämään arkeen. Lisäksi hyvä kirjallisuus on todenmukaista. Lukijat ovat tarkkoja teosten faktoista. Vaatimus realistisuudelle tosin on voinut muuttua 2010-luvulle tultaessa varsinkin nuorten keskuudessa scifi-ja fantasiabuumin ansiosta. Tuija Saresma (2013) näkee fantasian suosion nousun mahdollisena vastaiskuna realistiselle fiktiolle. ”Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin --viihdettä ja fantasiaa, jännitystä, velhoja ja magiaa, tieteisspekulaatiota tai romantiikkaa.” (Saresma 2013: 241.)
ellauri058.html on line 462: Ihan jännittää kuulla, mitä tämä porukka on mieltä kotirintamamiehistä. Oliko Kari-Matti oikealla asialla vaiko eikö? Ize Kari panee jopa naispoliisi Maritan peukuttamaan nyhjäkettä. Nyhjäkkeeltä oli opinnot jääneet kesken niinkuin Karilta. Se oli psykopaatti niinkuin nähtävästi Karikin.
ellauri058.html on line 480: Kari Hotakaisen huumorissa yhdistyy monesti traagisuus, mikä huolestuttaa joitakin kriitikoita. Tuomas Kyrön huumori on sentään lämpimämpää. Kumpikaan ei juuri naurata. Molemmat setämiehet ovat mauttomia. Sen verran selviää Arska Kinnusen huumoritutkimuxista. Hotakainen ei herättänyt minussa mitään suuria tunteita. Oxennusämpärille olisi monin paikoin ollut käyttöä.
ellauri058.html on line 523: Tätäpä blogia sietää tsekata, kun lopulta venyn kirjoittamaan Iijoen törmästä. Mitä eroa, mitä yhteistä Huitilanjoen törmäilyihin verrattuna.
ellauri058.html on line 537: Monet historioitsijat ovat käyttäneet Päätalon teoksia lähteinään tutkiessaan Koillismaan yhteiskunnallisia oloja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, koska seudun elämästä ei ollut ennen Päätaloa – lukuun ottamatta vero- ja käräjäpöytäkirjoja – kirjoitettu juuri mitään. Ylläri. Päätalon jälkeenkään siitä tuskin kirjoitetaan juuri mitään.
ellauri058.html on line 612: Jylhä päätti päivänsä oman käden kautta. Kirjoituspöydälle oli jätetty Kiirastuli- kokoelman viimeinen aukeama runon Näky loppusäkeistön kohdalta. "En tiedä mitä vastaisin, mun on niin raskas olla, kuin pätsissä mä seisoisin tai viime tuomiolla."
ellauri058.html on line 653: Pekasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennenkö tutustuin lähemmin kaima Hannuun ja vahingossa sattui hyllystä käteen Pekka. Vieläkään en ole mitään siltä lukenut, mut käyhän tää multa ilmankin.
ellauri058.html on line 658: Sellainen taitaa olla esimerkiksi kohta, jossa teoksen Kaksi vaimoa (1995) tähden sovinistisen panomiehen maineessa ollut mies arvioi niitä häpeän kertoja, kun satunnaisesta sänkytouhusta siellä jossakin ei tullutkaan mitään. Kotonakin hävetti.
ellauri058.html on line 759: Jairus oli varmaan jo palaamassa takaperin poikavuosiensa aamuihin, jolloin ei ollut mitään selvää tuntien kulkua, vaan vallizi pelkkä ajaton oleminen. Hän kuunteli ja ihmetteli nykyisyyttä. Uuden ajan olot olivat jääneet hänelle aivan vieraixi. Se merkizi vanhuutta, pitkän elämän parasta ennen leima näkyi jo selvästi hänen hämärissä kasvoissaan ja kumarassa varressa.
ellauri058.html on line 761: Horiseva vanhus ihmettelee nykyisyyttä: Amundsenin meri ja Siperian ikirouta ovat jo parasta ennen päivän ohize. Japani ja BP lupaavat olla lämmittämättä ilmastoa enää vuonna 2050. Mutta on jo liian myöhäistä. Trump ei lupaa mitään, paizi jatkaa törkymöykkyilyä. Samoin Brasilia ja Rule Britannia. Ruozissa on yxityiskouluja, joissa opetus on vaan englannixi koska saatiin halvat opettajat Intiasta. Göteborgin juippien mielestä on kovixinta pukeutua pehmyreihin ja vyölaukkuihin, koska huumelankareilla on sellaiset. Uuden ajan olot jäävät vanhuxelle aivan vieraixi.
ellauri058.html on line 909: Kun siihen kuuluu "rakkaus", sosiaaliset suhteet yms. mitä kirjallisuudessa kuvataan. Kaiken tietenkin voi redusoida noihin kolmeen, mutta se vaan on - supertylsää.
ellauri058.html on line 964: Tää Écluse N:o 1 paljastaa Slimenonin setämiesmäisen narsismin vitun selvästi. Siinä on aivan valtava törkymöykky miehexeen joka tekee vaikka mitä sikailuja, bylsii parhaan kaverinsa vaimolle retardin, kohtelee omaa perhettään kuin jätesäkkiä, mut kun se on Maifretin doppelgänger, pääsee aivan turhasta murhastakin vähällä, saa enintään 2 vuoden kakun, jos sitäkään, Maifret lupailee. Sen läheiset tekee izemurhia ihan joukolla. Vittu mikä sika. Siis Slimenon. Sinänsä vizikästä et Maifret ihmelettää mix törkymöykky Ducraun lytistetty poika tekee izarin. Slimenonin tytär tekee seppukun 60-luvulla. Samasta vitun syystä. Silläkin oli paskiainen iskänä.
ellauri060.html on line 65: Epikuros ajattelee toisin. Hänen mukaansa onnellisuuspisteet eivät toimi aritmetiikasta tutulla tavalla. Hänen mukaansa mikään hyvä ei korvaa koettua pahaa, joten Raakelin tähden kärsittyä pahaa ei korvaa mikään hyvän määrä. Mikään ei kompensoi -4 pisteen maalitappiota, vaan se jää olemaan +5 pisteestä huolimatta. Tällainen esitys ei sinänsä merkitse mitään, mutta kun ajatellaan päätöksentekoa, tilanne muuttuu. Tilanteessa on tarjolla +10 ylijäämää, vaikkapa -5 ja +15 yhteenlaskettuna. Toisessa tilanteessa on tarjolla +1 piste, vaikkapa +1 ja 0 yhteenlaskettuna; kumpi on järkevä ottaa. Epikuroksen mukaan on otettava jälkimmäinen vaihtoehto, koska se ei sisällä lainkaan kärsimystä, eikä 10p yhdessä pelissä ole enemmän eikä vähemmän kuin 1p toisessa.
ellauri060.html on line 78: Epikuros antiikissa opetti onnellisuutta, joka olennaisella tavalla liittyy mielenrauhaan. Onnea on häiriintymätön tietoisuus omista vitseistä ja paikasta maailmassa. Hyvä on pahan poissaoloa. Kärsimyksen välttäminen on kaikki kaikessa. Kun on elänyt koko elämänsä sordiino päällä, ei omaa vanhenemistaan edes huomaa. Entiset pienet ilot kuten autoilu ja viinin litkutus ovat edelleen matkassa mukana, mitä pienempinä sitä parempi.
ellauri060.html on line 122: Höpsistä. Kuten Enäjärvi eikun -koski ize muutamaa lausetta myöhemmin toteaa, apina on kokonaisuus: fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme yhteispeli. Voimme valita asenteemme just yhtä vähän kuin valizemme fyysisen minämme, sosiaalisen verkostomme ja psyykkisen olemuxemme. Se että löysin Enäkosken kirjan hyllystä oli ns. sattumaa, mutta niin on myös sekin että paatuneena vastarannan kiiskenä en usko sanaakaan mitä Ritva höpöttää. Vai olisko se johdatusta? No Solohovin jäyhät miehet kyllä etevästi pullistivat henkistä habaa. Lukematta edes Ritvan opasta.
ellauri060.html on line 128: Työmatkalla kun oltiin, tahti oli kova ja tutustuminen jäi lyhyeen. Samana kesänä tyttäreni houkutteli minut diskotanssitunnille. Olin tasan ainoa aikuinen, isokokoinen, mutta halukas oppimaan jotain uutta. Opettajan nimi oli Macro Djurström. Kohtalo heitti meidät siis jo toisen kerran yhteen. Syksyllä Macro perusti hyvän olon tunnit ja minä olin entistä vakuuttuneempi, että se, mitä opiskelin yliopistossa, toteutui näillä tunneilla: ilmaisun helppous, rohkaistuminen ja rentoutuminen. Kehon kielen teoria tuli eläväksi. Mutta vasta Lambada vei meidät tiiviimmin yhteen. Uuden Suomen pikkujoulussa minun oli määrä opettaa tätä uutta muotitanssia. Koska olin itse sitä vain tanssinut, en opettanut, pyysin Macroa opettamaan ja hän suostui sillä ehdolla, että tanssin hänen parinaan. Onneksi tapahtumasta ei ole yhtään kuvaa jäljellä. Macro on nimittäin 196 senttinen ja minä 164 pätkänen. Juuri ja juuri uletun Macron housunkauluxeen.
ellauri060.html on line 140: – Hän putsaa kissankarvoja vaatteistani. Myös kärsimättömyys, jos toinen ei heti osaa. Silloin tulee olo, ettei osaa yhtään mitään. Höpö höpö! Kaikilla apinoilla on rytmi veressä. pumptsi-pum, sanoo sydänlihas. Macro Djurström, 50, on tanssinopettaja, ohjaaja ja viestintäkouluttaja. Hän on parisuhteessa.
ellauri060.html on line 151: Mä oon nyt 68, mitä Ritva oli et-lehdessä 2016! Vaan enpä tanssi lambadaa edes yli 60-vuotiaiden ryhmässä kuten Ritva, 72, tanssii nyt! (Lähde: Länsi-Savo) Ei ole mulla habaa eikä kanttia! Hyvän olon harjoituxia kirjan lopusta: Hytkytä izesi hereille! Hetkuta keskivartalopalloa! Mulla on lambadasta vain pahoja muistoja. Olin sille mustasukkainen kuin Eski ukkeleille.
ellauri060.html on line 182: Kas ei ole enää 2 Saxaa on vaan 1, Njeuvostola pirstoutui, Jugoa ei ole, Kekkonenkin kuoli, Kekkoslovakia hajosi, the witch ja näyttelijä ohjaa maailmaa oikealle päin, purkaa hyvinvointia. Pankit huijaa, ammattiliitot kuihtuu, kun työläisiä ei enää tarvita. Hienoja juttuja. Mahdollisuuksia. Gurunnälkäisiä ihmisiä. Eikä ilmastosta vielä mitään paiseita. Gap in the traffic kylpyankalle. Nyt kehiin optimistijollia.
ellauri060.html on line 221: Välillä Sauli Rekelä luulee tulleensa hulluksi. Hänen mielensä elää ikään kuin omaa elämäänsä, kertoo omia tarinoitaan, mitä hän itse seuraa vierestä.
ellauri060.html on line 229: Autiolle saarelle kirjailija Murtokivi ottaisi tukun kirjoja. Ensimmäisenä se ottaisi Daniel Defoen "Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut" teoxen (josta lisää alempana). Hänellä on tanakka usko, että se olisi kuitenkin perehtynyt guide siiden, mitä tulisi pakkopaikassa elämisen ja olemisen opiskelemiseen. Mitähän muuta minä ilmoitin sille toimittajalle (miettii Murtokivi)? Oli siinä ainakin Fedor Dostojevskin "Karamazovin veljekset", Federico Lorcan ja Pablo Nerudan runoja, Herman Melvillen "Moby Dickyn eli Valkoisen valaan", Samuel Beckettin "Hän tulee huomenna", Anton Tsehovin novelleja sekä Thomas Mannin "Kuolema Venetsiassa", Pentti Haanpään kertomuksia valikoiman sekä omista kirjoistani lohdukseni vielä "Mäkimökin tyttö ja tahdikas juomari", se on todella priimaa, lähes ylittämätöntä lyyristä proosaa! Ja kolme hyvin säilynyttä raamattua. Aika sekalaista skeidaa siis.
ellauri060.html on line 272: - Kun menimme naimisiin, hän kirjoitti yöllä ja minä kävin päivällä töissä, eihän siitä tullut mitään. Eräällä kesälomalla hän sitten käänsi itsensä päivärytmiin. Kirjan syntymisessä kahdeksan kuukautta oli mietintää ja muistiinpanojen tekemistä ruutuvihkoihin ja neljä kuukautta sitten vanhan kirjoituskoneen naputtelua kahdella sormella, kertoo Tuula Nurmi.
ellauri060.html on line 302: Miettiessään elämäänsä ja asioitaan - jopa kesken saarnan kirkossa - hänen mielensä tuntuu suorastaan hajoavan kesken lauseen. Viimeiseltä pisaralta ilottomassa surussa tuntuu olevan, kun hän lukee kuulutuksia. Ei yhtään kastettua lasta, ei yhtään avioliittoon kuulutettua paria. Vain kuolleita, vanhuksia ja itsemurhan tehneitä. - Hän tuntee joka käänteessä häpeää sitä kohtaan mitä hän tekee pappina, muun muassa saarnastuolistaan käsin. Esim antaa runkun lentää saarnastuolin kaiteelta. (Onx tää papinvirka sit niiko runkkujussin epäonnistunut kirjailijanura? Jossa ainut ns. valopilkku oli se urheilijaparodiatöräytys?)
ellauri060.html on line 304: Elämän oljenkorret ovat vähissä. Yksi niistä on hänen poikansa Aleksi, toinen inttikaveri Eljas Hokkala, joka perustaa metsästysseuran johon Sauli liittyy sekä kolmas on viehättävä hongankolistaja Maisa Patén, johon hän tutustui tämän isän hautajaisissa. Ja sit on ne kaikki onnellisissa avioliitoissa elävät "ihanat ihmiset" jotka marssitetaann esille ihan lopussa. Ravihevoskouluttajat, feikkitaiteilija, kyläkauppias, mitä niitä olikaan.
ellauri060.html on line 310: Tällä tarinalla ei ollut varsinaisesti loppua. Tai kirjan loppu oli uuden alku. Tietoisuus siitä että elämä jatkuu, vaikka perhe on hajonnut. Höpön höpön, ei siinä mitään sellasta ollut. Luulet vaan. Nilkka katkesi, iloisin suru et vaan oikea.
ellauri060.html on line 365: Joo älyvapaa on. Muzen mielestä vanhuxilla ei ole mitään velvollisuuxia vaan pelkkiä oikeuxia. Net saa sanoa mitä mieleen pälkähtää.
ellauri060.html on line 389: Menisköhän se ihan tolla hinnalla. Timon kirjatkaan ei kai ole mitään bestsellereitä.
ellauri060.html on line 446: Yllättävän vähän esim. vanhempia klassikkoja. No onhan siellä sentään nuoremmasta polvesta Antti Arjava, riskittömän leivän perään lehahtanut rahanhoitaja, ”antiikin hailea varjo”. Oliko klassillista antiikkia oikeasti olemassa, ja jos oli, onko sillä meidän kannaltamme enää mitään väliä? Tätä pohti Antti Arjava, joka vieläkin kehtaa razastaa ukillaan Antero Mannisella.
ellauri060.html on line 977: - Aika kumma lista, vai mitä? - On on... Ehdottomasti... Paljon masentuneita humoristeja on joukossa.
ellauri060.html on line 981: Viimeiseksi Sauli sai kuulla sanat, jotka eivät halkaisseet hänen korviaan ja sydäntään ensimmäistä kertaa: »Milloinkaan minä en ole löytänyt sinusta minkäänlaista turvaa, olkapäätă, johon voisi nojata! Keskeneräinen, mitäton mies! Juoppo jo nykyisin! Lapsenmurhaaja!» Ja vielä yxi asia Jussi, kuuntele nyt tarkasti: HAISTA PASSKA!
ellauri060.html on line 992: Eräs Stefun asunnolla viihtynyt neitokainen on tosi-tv-tähti Johanna Tiri, 27. Asia paljastui, kun Johanna päivitti pari viikkoa sitten Instagramiin kuvan Stefun asunnolta. Saatesanoiksi Johanna kirjoitti: ”Oli aika makeet löylyt, vai mitä Stefu Therman”.
ellauri060.html on line 1002: Vierailija kirjoitti: Olen pitkään miettinyt että haastan tämän moraalittoman paskalehden oikeuteen joka on vienyt ihmisiltä hengen, työt ja paljon muutakin. Vertaisin tämän lehden asioita pahimpaan henkiseen väkivaltaan mitä ihmislle voi tehdä! Kymmenestä lehdestä yhdeksän asiaa on täyttä paskaa! #sairasta #moraalitonta #ihmisrotat. (No sama ongelma on huumekaupassa. Vie ihmisiltä hengen, työt ja munatkin.)
ellauri060.html on line 1016: Tiedätte varmaan että vaikka Stefulla menisi kuinka huonosti kiinteistöbisneksissä hänellä on ravintoloita (ok, niillä menee koronan takia huonosti) mutta myös suvun perintörahaa. Stefania odottaa noin 200 miljoonan perintö, että mitäs luulette, pelottaako häntä. (Ihmisrottien on pakko pysytellä lööpeissä, sieltä ne pahat saavat palkkansa.)
ellauri060.html on line 1085: Runkkujussi kaipaa miehisten miesten seuraan kokolle kuin Surku Yniäinen. Mutta ei! Runkkujussin Jorma-isä ei ollut kuuluisa jääkiekkoilija (kuten ei Jussikaan), vaan teollisuusvirkailija, mitä sellainen nyt tekeekään. Varmaan ei ainakaan rutistanut runkkujussia sylkyssä. Jussi puhuu Karpokratesista, vaikka pitäis puhua Karpokrateesta. Puolisivistynyt jussi-pussi, puun takaa nussija.
ellauri060.html on line 1100: Ei mitään selityxiä
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri061.html on line 96: Aluxi prostituoduista koehenkilöistä tehtyjen observaatioiden tuloxet johtivat naisen lantiossa tapahtuvien verentungosreaktioiden tutkimiseen kohtuullisemman sexuaalisen toiminnan aikana. Toistaisexi ei ole olemassa mitään todisteita, jotka tukisivat olettamusta kohdussa orgasmin aikana syntyvästä imemisvaikutuxesta. (William H. Masters ja Virginia E. Johnson: Raportti ihmisen sexuaalisista reaktioista. Weilin & Kuha 1967. 55 kuvaa.)
ellauri061.html on line 105: Prospero välihuomauttaa: näyttelijät on vaan henkiä, tai kääntäen, henget on vaan näyttelijöitä. Näin on meidänkin elämässämme. Life is hard and then you die. Miten syvällistä. No ei mitään hätää, pikkuroistot on nyt limakuljussa. Muuttuvat iljettävixi matala-ozaisixi apinoixi. Paizi että ovat niitä jo, ne sekä koko kazomo. Ota kiinni Musti!
ellauri061.html on line 111: Mirkku ja Ferdinand nähdään majassa "pelaamassa sakkia". Kyllä kai. Miranda: pelaatte väärin. Ferdinand: En vitussa! Miranda: Sitä tarkoitinkin.Reetin iskä tiukkaamaan: Mik impi tuo jonka kanssa pelehdit? Olette tuskin 3 tunnin tutut? Mixei multa mitään kysytty?
ellauri061.html on line 253: TITANIA. Mut, armas, mitä haluaisit syödä?
ellauri061.html on line 261: But no such luck, tää hölmöily ei lopu tähän, vaan suop jatkua. 5. tuotantokausi on vasta alussa. Tässon ensin Theseuxen suulla vähän tämmöstä Shakeyn filosofeerausta: Runooja, lempijä ja hullu, kaikki Ne kuvitust' on pelkkää. Joku kriitikko oli sitä mieltä että Theseus on niinku ize Uilliam. Niinpä suattaa olla. Hippolyyti antaa ymmärtää että tässä kuitenkin on jotain syvällisempää takana. Mutta mitä? Sitä ei ole kymmenet jälkipolvet selvittäneet, tai siis ovat, noin ziljoonalla eri tavalla. Siinähän se Shaken oveluus just piileekin. Varmaan se naureskelee jossain sfäärissä niitä hölmöjä jotka luulee ezillä oli tässä joku tietty opetus. Eiköhän tää ollut vaan rahat pois meininkiä.
ellauri061.html on line 265: No ize asiassa on myönnettävä että tää Pyramos ja Thisbe näytelmä on suunnilleen parasta mitä tiaatteri voi tarjota. Kaiken muun ois voinut jättää vaikka pois. Ei tää suorastaan naurattanut tääkään, muttei sentään suututtanutkaan. Kohteliaisuuden ja järjestyksen tähden täytyy meidän kestää loppuun asti. Toivon
ellauri061.html on line 319: Second Clown Will you ha' the truth on't? If this had not been Spede 2 Tiezä mitä? Jos tää ei ois ollut aatelinen, se olis haudattu
ellauri061.html on line 386: such-a-one's horse, when he meant to beg it; might it not? kun se haluis siltä jotakin, vai mitä?
ellauri061.html on line 476: First Clown A pestilence on him for a mad rogue! a' poured a HAMLET Ei mitään havaintoa.
ellauri061.html on line 540: LAERTES Must there no more be done? LAERTES Eikös mitään muuta?
ellauri061.html on line 541: First Priest No more be done! Pappi 1 No ei mitään tämän kummempaa!
ellauri061.html on line 592: HAMLET 'Swounds, show me what thou'lt do: HAMLET Jumalauta, näytä mitä meinaat tehdä:
ellauri061.html on line 611: Let Hercules himself do what he may, Tehköön Herkkules mitä tahtoo,
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.
ellauri061.html on line 748: Samaa elämäkerran torjuvaa tulkinnan tapaa Haavio opetti myös Elsa-puolisolleen, kun tämä syventyi Aale Tynnin runoon Tanssilaulu. "Ja he tanssivat vierekkäin, / koko yön he tanssivat näin." Päiväkirjassaan Elsa Enäjärvi-Haavio vetää kuitenkin mutkat suoriksi: "Se, jonka hymyä Martti kiittää runossaan Runon synty on AT." Elsan mukaan "Martti katsoo asiakseen kai jokseenkin aina kertoa, koska hän on tavannut AT:n tai puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ja sen mitä hän ei kerro, minä tiedän ja arvaan." Mustapää tiivistää runousoppinsa kokoelmassa Koiruoho, ruusunkukka (1947): "Minun laulussani on / vain kuva kaivattuni / ja kukka, leikki, uni. / Puck, Oberon." Mutta kansa haluaa ja saakin tietää, kuka se "kaivattu" oikein oli, Kirjallisuustieteen nykyisen teorian mukaan Martti Haavio, nimimerkki P. Mustapää ja P. Mustapään runojen roolihenkilö läkkiseppä Lindblad ovat kolme eri persoonaa, jos heitä ei dna-testi samaksi osoita. Mutta jos media olisi 1940-luvulla ollut nykyisissä voimissaan, olisi Martti Haaviosta ja Aale Tynnistä tehty kohupari.
ellauri061.html on line 990:
ellauri061.html on line 1002:
ellauri061.html on line 1017: Mixi tyytymättömiä? Onhan Pervokin sentään suomalaisittain "superjulkkis", kuten se muistaa muistuttaa joka toisessa lauseessa. Ja tuohta on tullut lujasti. Mutta se ei riitä! Jotain siltä puuttuu sittenkin. Ehkä muut porukat ei sittenkään osaa arvostaa sen hienoutta riittävästi. Ehkä sitä vituttaa ezillä ei ole mitään kunnon virkaa eikä titteliä. Isompaa pippeliä kuin sillä on. Että se on tollanen hum.kand., porsaan näköinen pallinaama, vaikka on niin fixu. Ehkä sekin on vaimonsa hännän alla niinkuin Kari Hotakainen. Mixei sille ole annettu Finlandia-palkintoa? Tää kirja oli eholla samana vuonna 1999 kuin Kristina Carlsonin Maan ääreen. Sekin oli tavallaan sukuni tarina. En kyllä ihmettele että Erkki "Jokkantii" Liikanen tykkäs siitä enemmän. Samana vuonna Jarzasta tuli kovan ähräyxen jälkeen perheenisä.
ellauri061.html on line 1019: Tiedä häntä. Jokin sitä pännii ankarasti. Jotain on jäänyt elämässä saamatta. Jokatapapaukauxessa vaikuttaa selvästi että perimmäiseltä habituxeltaan Pervo on hapan ja pettynyt, kuin persu exyxissä. Se on vulgääri koska kemiläisenä ei osaa eikä voi olla mitään kummempaakaan. Ollaan sitten kunnolla vulgääreja ja puhutaan pieruista, haukutaan naisia ja vittuillaan vaikka homoille vankilanjohtajille, joilla näyttää olevan aivan liikaa rahaa. Jarilla sitä ei ei koskaan ole liikaa, ei edes riittävästi.
ellauri061.html on line 1038: Jari Tervo kuvaili IS:lle vuonna 2014 ”kaiken epätoivon kääntyneen onneksi, kun Kalle syntyi.” – Kalle on saanut tuntea, että kyllä häntä on odotettu ja oli jo aikakin, Jari Tervo sanoi. Kukahan toimi käsineitona, vai tehtiinkö Kalle kädellä koeputkeen? Todennäköisesti niin. Ja mitä vittua, vanhempiahan niistä tulee vuosi vuodelta. Voi tietysti toivoa, ettei Pervosta enää tulisi nykyistä vanhempaa.
ellauri061.html on line 1072: Kati sanoo jo hyvin varhain päättäneensä, että puhuu ison lapsensa kanssa avoimesti kaikesta. Jarilla on tietysti jo asioita, joita hän ei jaa vanhemmalleen, ja hyvä niin. Hänelle on kuitenkin koetettu tehdä selväksi, että elämässä ei voi tapahtua mitään sellaista, mistä ei voisi puhua.
ellauri061.html on line 1097: ”En edes varastanut mitään (LOL), olin vain mukana viiden tytön porukassa, jossa kaikki muut varasti. Varsinaiset varkaat pääsivät karkuun, mutta minä ja yksi toinen tyttö jäimme kiinni. Isä suuttui aivan silmittömästi, ja oli siltä istumalta valmis laittamaan minut tyttökotiin.” Jari on lapsesta asti kuumunut pikkuroistoista, kert sen isä oli poliisi (siis lankkumaalari).
ellauri061.html on line 1106: Sittässon pieni luku niinkö Katin kannalta joka haluu myös kirjailijaxi kun Kalle on 2-vuotias. Eikä siitä viirusilmä ottotytöstä tullutkaan mitään. Arvasinkin että Jarza olis mustasukkanen. Mitä jos Katin kirjat möiskin paremmin? Se olis AIVAN hirveää.
ellauri061.html on line 1108: Inhottava pikku Pervo mahtailee kexityllä hevosia mätkivällä esi-isällä. Markkinamies kuten mitättömämpi jälkeläisensä. Aivan vastenmielinen tarina tääkin. Tässä suhteessa Pervo kazoo silmiin Hotakaista, toista paskiaista. Molempien kirjoissa on pelkkiä ikäviä ihmisiä. Ja kertomuxet ihan Taika-Jim ja Nastamuumio ja Dick Tracy tasoa. Seura-lehden ja Apu-lehden takakannesta. Voimamiehiä. Jarza(kin) on piipunrassi joka puhuu panohommista.
ellauri061.html on line 1123: Jos Pervo ois saanut Finlandia-palkinnon, ois akkainlehdet soitelleet ja naimatarjouxia sadellu julkisuuden- ja kullinkipeiltä. Mut pääsipä hän kuitenkin televisioon ilkkumaan. Vaimoa ei wannabe nobelisti töihin laskisi: tekisikö hänen uraloikkansa Jarzasta kotitohvelin, joka voisizä kulta hakea pennut kun ei sulla ole mitään tekemistä. Vaimo voitonriemuisena ja Jarza hädissään nai kuin viimeistä päivää. Etovaa, sanoisi F.E. Sillanpää.
ellauri061.html on line 1150: Kirjan lopussa tapahtuu paljon ja nopealla syklillä. Kirjan eri juonenkäänteet nivoutuvat yhteen kirjan lopussa, mutta kirjan loppu on juurikin niin avoin kuin vain olla. Lukija jää pakostakin pohtimaan eri vaihtoehtoja kirjan lopulle. Tervo laittaa lukijan mielikuvituksen liikkeelle. Lukupiirimme keskusteli erilaisista vaihtoehdoista, mitä kirjassa oikeastaan tapahtuukaan. Olimme aika yksimielisiä kirjan lopusta, mutta varmoja emme suinkaan voineet olla. Mielenkiintoinen ja ehkä jopa ärsyttävä vivahde, kun ei oikeasti voi tietää, mitä Tervo on ajatellut kirjoittaessaan kirjan loppua, jos ylipäänsä mitään.
ellauri061.html on line 1172: Kirjan rakenne olikin aika toimiva, sillä minua kiinnosti selvittää, mitä kaikkea jutun takana piili. Loppu oli minulle kuitenkin pettymys, kun kaikki mahdolliset avoimet päät solmittiin tiukasti yhteen. Sellaiset ratkaisut tuntuvat aika lapsellisilta, sillä eihän kaikilla ihmisillä ja tapahtumilla voi olla osaa siinä samassa suuressa suunnitelmassa.
ellauri061.html on line 1174: Eli lyhyesti: Otin riskin. Rakastuinko? En. Kannattiko? Kyllä, sillä nytpä tiedän taas jotain yhden suomalaisen kirjailijan tyylistä. Ilman haastetta en olisi päässyt loppuun. Muuta? Siis mitä vittua, onko tämä paska muka ollut Finlandia-ehdokkaana?
ellauri061.html on line 1279: Sarjassa ei myöskään pyritä siihen hyveelliseen tunnelmaan, joka syntyy studiossa sen jälkeen, kun televisioväittelyn osallistujat ovat tulleet kaikille yllätykseksi siihen loppupäätelmään, että, hitsi vieköön, maahanmuuttaja onkin voimavara eikä uhka, ne pesee meidän vessoja tosi halvalla. Fiktio on väärä paikka ylvästellä poliittisella korrektiudellaan Tervo kirjoittaa. En mä tee mitään setä Tuomon tupia, ne ei myy riittävästi. Rasismilla on paljon parempi kysyntä. Mä en halua onnea, varsinkaan varattomille mutiaisille, mä haluun pätäkkää.
ellauri061.html on line 1325: Tervon sisällöntuotanto pitää sisällään lähes täysin kertomuksia varkaista, juopoista, huorista, valehtelijoista, viinanmyyjistä, salakuljettajista, tappajista jne. Koska en itse edusta mitään em. ihmisryhmistä, ei voisi vähempää kiinnostaa roskakirjailija Tervon mielenmaisemat. Kertaus on opintojen äiti: EVVK roskakirjailija Jari Tervo EVVK.
ellauri061.html on line 1414: Hän sanoo olevansa samassa onnellisessa asemassa kuin Juha Sipilä, että voi sanoa, mitä haluaa. Ketään ei kiinnosta. Tervon mielestä rahanahneet suomalaiskirjailijat kuten hän osallistuvat ymmärrettävästi vähän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Fiktio ei ole oikea paikka purkaa rasismia, siitä kanzii kirjoissa ja teeveessä vaan lohkaista vizejä. Voiko kyse olla lukijoiden menettämisen pelosta? No tottakai.
ellauri061.html on line 1416: ”Yhteiskunta on mätä, jos edes kirjailijat eivät sano, mitä haluavat. Mä sanon: mä haluan rahaa. En onnea, vaan pätäkkää. Oma naama teevessä ja lööpeissä on sekin rotevaa. Ja juuri nyt! Jari Tervo on halunnut kirjoittaa koko tähänastisen tuotantonsa ajankohtaisimman kirjan. Vesa-Matti Loirin biografian. Törkeyksiä vekottimista.
ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria.
ellauri061.html on line 1434: ”Aivan varmasti 1930-luvun natsi-Saksassa esitettiin myös vaatimuksia, että miksi ei ole dialogia, miksi aina vastakkainasettelua. En missään tapauksessa vaadi dialogia. Sen sijaan vaadin järjenkäyttöä.” (Tää kuulostaa hyvin, hyvin pahalta. Järjenkäytöstä oli endlösungissakin kysymys. Ei mitään dialogia, verdammt. Turpa kiinni jutkut ja suihkuihin.)
ellauri061.html on line 1440: ”Kaiken muun annan anteeksi, mutta en sitä. Kirjan pitää olla sillä tavalla kirjoitettu, että mitä helvettiä, nyt äkkiä seuraavalle ja seuraavalle sivulle.” (Voi kauheaa. Ei ihme ettei tälle häiskälle tippunut Finlandiaa. Eikä taida tulla noobeliakaan.)
ellauri061.html on line 1461: – Äidin ääni värähti, kun hän soitti juhannuksena ja kertoi mitä sairaala oli ilmoittanut: Alpo kuoli hetki sitten. Äiti oli aviomiestään rääkännyt kaikki nämä vuodet, Tervo kirjoittaa kolumnissaan. Iskä oli Suomen mies. Maalarinhattu kestää isältä pojalle.
ellauri061.html on line 1486:
ellauri061.html on line 1493: Ja sit tää: Luota muhun. En pyydä mitään muuta kun ezä luotat muhun vielä jonkin aikaa. Ezaan rahat vietyä ja riittävästi etumatkaa. Aladdin sanoi Jasminelle Luotathan. Se oli käännös toisesta tyypillisestä jenkkihokemasta Trust me. Siitä puhe mistä puute. Kolmas naurettava on Oletko kunnossa? (Are you OK?) josta lie toisaalla jo ollut puhetta. Ei kukaan Suomen mies sano niin, vaan Sattuiko? Kävikö pahasti?
ellauri061.html on line 1546: Hyvä Lukija, laadukkaan tiedon ja punnittujen näkemysten tarve on nyt suuri. Suomen Kuvalehden tehtävä on kertoa asiantuntevasti ja ymmärrettävästi, mitä maailmassa tapahtuu. Näinä aikoina tällaisen työn arvo vain kasvaa.
ellauri061.html on line 1583: Kalle Palanderin vaimo Riina kiistää uuden miehen. Virossa tiuskiva Kalle yhä raivoissaan. Kallen lukuisista kyläkateista ei ole mitään väliä.
ellauri062.html on line 56: Se oli meidän elämä. Me ollaan SYYLLISIÄ. Pornomestari Muhuhuu on pahoillaan, mutta meidän isot hiilijalat aiheuttaa tän. Eikä me voida sille mitään. Me ollaan vaan pikku apinoita jotka lisääntyvät liikaa. Darwinin jymymenestys, iso jytky. Astutaan toisia apinoita niinkauan kuin aikaa riittää. Kovennetaan pikku pippeliä sarvikuonon sarvijauholla. Lisäännytään kunnes täyttyy maa. Under his eye. In a while, crocodile. Hetki enää vaan niin tulee valmista. Jalanjälkiä on jo joka paikassa.
ellauri062.html on line 267: Hizi tää alkaa kuulostaa kauniilta ja rohkeilta. Nää saippuat on sarja irrallisia kuplia. Apinan peilisoluja vaan vähän hivellään ilman mitään johdonmukaisuuden häivääkään. Jengi kazoo näitä raidallinen perse punasena ja huuli pyöreenä. No kuka sitä elämältä juonta kaipaakaan. Käänteet riittävät.
ellauri062.html on line 325: No ei. Juotikkaan kanssa tulee sama ongelma kuin Pervon: ei näitä voi kunnolla parodioida, kun ne on parodioita izekin, ne tekevät sen ize. Mä huomaan kauhuxeni nyt, että mun paasauxet onkin post-postmodernismia. Samanlaisia älyttömiä yhteydestä irrotettuja, kieli poskella kirjoitettuja sirpaleita. Varmaan nääkään hemmot ei koskaan poista mitään, kirjoittaa vaan lisää.
ellauri062.html on line 356: Sinänsä koko kuuluisa natsiponikirjailijan osio tuntui irralliselta kokoelmalta kirjailijan omia ajatuksia, joita hän ei saanut missään muualla julkaistua, joten hän änki sen poniromaaniinsa. Koko osiolla ei ole mitään merkitystä itse pääjuonen kanssa, joten on oletettava, että jatko-osassa se käsitellään. Samalla alkoholistin penistä kiihottaneitten sotilaitten kohtalo jää auki.
ellauri062.html on line 445: Tää keekoilu ei jaxa kiinnostaa. Ei tiedä pitäiskö tän olla hassua, kauheaa tai jännittävää. Ei herää juuri mitään tunteita paizi haukotuxia. Yhtä mielenkiintoista kuin hallituxen turvallisuuspoliittinen selonteko.
ellauri062.html on line 447: On vaikee arvata mikä on satiiria ennenko selviää mitä joukkuetta jätkä oikeasti kannustaa. Onko ne leijonat, huuhkajat vaiko susijengi.
ellauri062.html on line 450: Neuromaanissa puhutaan paljon ihmismieltä koskevista kiistakysymyksistä. Vastauksia Yli-Juonikas ei tiedä. ”Minulla ei ole selkeää kantaa esimerkiksi siihen, määrääkö aivokemia kaiken, mitä päässä liikkuu.”
ellauri062.html on line 718: Juotikas on kexeliäs mutta sillä ei ole mitään sanottavaa. Se on sanapagliazzo. Yxi sana takaressuun vapauttaa vuolaan virran lisäsanoja.
ellauri062.html on line 754: Voiko vitutukseen kuolla kysyi Paavo Väyrynen lääkäriltä Maunon tehtyä oharit 1987 hallituxen muodostuxessa. Tekniikan maailma tutki asiaa 2012 gallupilla ja totesi että kyllä voi. Tulokset kertovat, että mitä useammin, pitempään ja enemmän harmittaa, sitä lyhyemmäksi elämä voi jäädä. Simpukatkin voivat stressaantua, kuinka ei siis Paavo Väyrynen.
ellauri062.html on line 805: Monomaani muistuttaa kehittymättömille jouluisin myytäviä vizikirjoja siinäkin että niitä saa selata aika ergodisesti löytääxeen mitään edes etäisesti hymyilyttävää. Oletko humoristi Juotikas? Emmä tiedä. Ehkä, ehkä ei. Kysykää Arnkillilta. Ei musta silti saa mitään Jari Pervoa. Mun suu on pieni reikä eikä tehty kumista.
ellauri062.html on line 813: Eikä siinä mitään. Valitettavasti.
ellauri062.html on line 852: Hänellä ei ole mitään tarkoitusta itsensä ulkopuolella, ei mitään muuta mitä varten elää – enää hän ei tahdo, ei voi eikä hänen täydy olla orja: ihmisten yhteiskunta ja sen sosiaali-etiikka eivät merkitse hänelle mitään; hän on yksin, yksin. Hän on nyt yksi ja kaikki; ja siksi hänellä on laki itsessään, siksi hän on itse kaikki laki eikä mitään mielivaltaa. Ja hän vaatii itseltään, että seuraa tätä lakia itsessään, tätä itsekexittyä lakia, että on vain lakia ... Lakilyy. Im a poor lonesome cowboy a long way from home. Tässä tämä kauhistuttava suurus: ei ole mitään muuta mikä velvoittaisi. Lännen laki on lyijyä. ... Sanoa jawohl tälle yksinäisyydelle on se, mikä Kantissa on "dionyysistä"; vasta se on siveellisyyttä.
ellauri062.html on line 854: Se vasta on narsismia. Kantissa ei ole mitään dionyysistä, se oli kuiva kapakala. En marginal filosof, på ytterkanten. Mutta Weininger oli sitäkin pahempi kylmiö. Hienoa että ymmärsi tehdä lopun itsestään (lähes) ajoissa.
ellauri062.html on line 875: Näyttämökuva vaihtuu välisoiton aikana temppeliksi. Saliin saapuu ritareita puoliympyrään. Aortta kannetaan sisälle, ja palvelijat tuovat peitetyn "Graalin" temppelin keskelle. Titurel (kekä se on? Ei selviä, muttei taida olla väliä) pyytää Aorttaa paljastamaan "Graalin". Rituaali on ohi, kuningas kannettu pois ja ritarit poistuneet temppelistä. Gurnemanz kysyy: Weisst du, was du sahst? (Tiedätkö mitä näit?), Parsifal pudistaa "päätään". Gurnemanz on pettynyt, koska Parsifal oli houkka muttei 'puhdas houkka'.
ellauri062.html on line 877: Klingsor kutsuu kirouksen voimalla Kundryn luokseen. "Tänne perhana!" Kundryn on tuhottava Parsifal. Parsifal koittaa painaa Kundrya. Vaikutus on päinvastainen kuin mitä Kundry halusi. Se tuottaa Parsifalille vain kärsimystä. – Aorta! - Die Wunde! – Die Wunde! (Aortta! – Haava! – Haava!)
ellauri062.html on line 885: Titurelin paariat ovat katafalkilla Aortan rollaattorin lähellä. Parsifal lähestyy Aorttaa hiljaa takaapäin ja koittaa "sieltä" "keihään" kärjellä. Reikä umpeutuu. Parsifal paljastaa "Graalin", se näkyy läpi mutta pitää lämpimän. Kundry katsoo kiitollisena Parsifaliin ja hajoaa. Tässä ei ole kyllä mitään järkeä. Mutta selkeesti tässä on sellasta sankarit sukkahousuissa NMKY-henkeä. Kundry on pelkkää hämäystä.
ellauri062.html on line 1053: Kantani kaikkeen seksuaalisuuteen on jo viitisentoista vuotta ollut ehdottoman kielteinen. Jokaisessa sukupuoliaktissa on kyse rähmälläänolosta; niiden (satunnaiset) seuraukset tosin saattavat suuresti vaihdella, mutta mitään moraalisia aste-eroja ei niiden välillä ole: minun seksuaalisuuteni on täsmälleen yhtä synnillistä kuin lähimmäiseni seksuaalisuus, missä muodoissa ne sitten ilmenevätkin; juuri tätä on monenkin omasta seksuaalisuudestaan täysin siemauksin nauttivan siveyspoliisin vaikea tunnustaa. Jos myöntää heteroseksin, on myönnettävä myös homoseksi, eläimeensekaantuminen ja pedofilia; jos kieltää pedofilian, on kiellettävä myös eläimeensekaantuminen, homoseksi ja heteroseksi. Mutta runkkaus vaikka matunaapureiden postiluukkuun on kyllä poikkeuxena hyväxyttävää.
ellauri063.html on line 146: Toivottavasti saamme aikanaan (mahdollisimman pian) Suomeen ja moneen muuhunkin Euroopan maahan sellaisen tuomioistuimen joka siivoaa kaiken sen mädän ja paskan mitä menneet ja vielä nykyiset hallitukset on tänne perverssillä politiikallaan kasanneet.
ellauri063.html on line 196: Juonikkaalla on kyllä skizoidi sana hallussa, esim tän jaxon avaustextissä on hyviäkin piirteitä, mutta väsymätön skizoilu jättää lukijan aika kylmäxi. Kehenkä tässä eläytyä? Johkin tamagotchiin vai? Nokkelaa, mutta where's the beef? Kun kaikki on yhtä nokkelaa, jää jäljelle vaan sen näkijäeukon viisaus: kaikki on hyvin, kaikki on yhdentekevää. Ei siinä mitään, mut mixitten kirjottaa? Ainiin, niin ja niin monta senttiä sana. Sori unohdin. Tarkoitin vaan, ettei kannata KOKO ajan olla sarkastinen. Sekin kyllästyttää. Kukaan ei suostu enää oikeasti reagoimaan vaikka sanoisit mitä. (Touché? So what, ei mulla ole ketään lukijoita kumminkaan.)
ellauri063.html on line 272: Tän kirjan lukeminen on samanlainen korpivaellus kuin Hesarin nykyisten sanaristikoiden ratkaisu. Puolet sanoista on hämäriä teeveestä tuttuja tarpeettomia julkkuja, puolet kummasti väänneltyjä sanoja, jollaisia ei ennen olisi ristikkoihin edes huolittu. Vihjeellä öttyt vastaus on aniaL, fosforikolikko on Praha. Lapsellista pelleilyä. Ja selityskin on sama: hakukone. Ei voi enää laittaa vihjeitä jotka perustuu sivistyneen ihmisen yleistietouteen, koska google hakkaa sen molemmat kädet selän takana. Täytyy keekoilla, muuten on tekoäly voittaja. Ja tekoäly voittaa sittenkin loppupeleissä. Mä en ala mitään. Esim.
ellauri063.html on line 345: Kooperatiivisessa peliteoriassa pelaajia edustavat tiimit, joista yxityiset pelaajat voivat tarvittaessa livetä. Se että johtavalla tiimillä tai sen influensserilla on jotain vastuuta, tarkottaa vaan että jos tiimi ei riittävästi palvele tiimin jäsenten mieskohtaisia etuja, ne äänestävät jaloillaan ja siirtyy toiseen tiimiin, ja johtavasta tiimistä ja sen pomokärpäsestä tulee säälittävä häviäjä. Alan papereita on kiehtovahko lukea, etenkin siltä kantilta että minkälaisiin tasapainokäsitteisiin tutkijat on päätyneet. Niissä näkyy tän apinaköörin perimmäinen izekkyys. Samoilla linjoilla mennään kuin hyvässä kirjassa: sille jolla on sille annetaan, ja siltä jolla ei ole mitään otetaan sekin tyhjä pois. Täähän ei oo muuta kuin koronkorkolaskun kaava, kasvuräjähdys. Ei siihen tarvi mitään moraalia sotkea. Puhdasta determinismiä se on.
ellauri063.html on line 363: Tässä kirjassa ei ole oikeastaan yhtään naisia. Eipä silti, ei miehisiä miehiäkään ole juuri näyttäytynyt. Kaikki porukat on vaan sukupuolettoman Jaakon aivokummituxia. Jos Pervo teki ylilyöntejä virtuaalipaneskelemalla joka sivulla aivan kanimaisesti, niin Jaakko vastaavasti loistaa koko lisääntymisteeman poissaololla. Ei siinä mitään, eihän impotentti vanhus paljon kaipaa. Ajattelen tässä epäizekkäästi muita lukijoita :P. Mut ehkä Jaska on sevverran vitun hernekeppi nyhverö mikkihiiri kynäkaula ettei sillä ole kokemusta moisesta.
ellauri063.html on line 442: Tuli siinä ääneen lukiessa mieleen ettei Hamlet juuri poikkea keskim. suopaoopperasta, samalla lailla jäädään joka jaxon lopussa odottamaan huuli pyöreenä mitä hemmettiä on seuraavaxi tulossa.
ellauri063.html on line 509: Kosher on kyllin hyvä muslimeille, mutta halal ei kelpaa juutalaisille, se on treif (terefah). Juutalaiset eivät anna ampua pulttia lehmän päähän ennenkuin vuodattavat veren ulos. Väpelöitä nämä muslimit, ei valittu kansa huoli esitainnutettua, se on yäkkiä. Pitää varmistaa että eläin on kiistämättä tuore. Tappajaetana pitäisi tappaa nirhaamalla sen pää halki silmien välistä. Se olis humaaneinta. Tai voi käyttää mahd isoa kiveä ja läts. Tai jos niitä on paljon hukuttaa ne sammioon jossa on etikkaa. Kaikki omakotiyhdistysläiset nauroivat. En kehdannut kysyä mitä jos kompostissa asuu rottia. Suomessa on vain 1500 juutalaista plus Ben Zyskoviz, kai niille voi jonkun lehmän elävältä valuttaa. Ketä se nyt haittaa.
ellauri063.html on line 556: Ohops, tää kuulosti samalla kertaa sekä nais- että karvakäsivihaiselta. Vallan ulkoisilla tunnusmerkeillä kuten silverbäkillä ja karvakäsillä mies houkuttelee luoxeen parittelukumppania. Nuo kyltymättömät paviaaninaaraat tulevat varmuusvälineillä (< sax. Kautschuk) kuristamaan izensä sukupuuttoon, ennusti em. Lanz von Liebenfels. Samanhenkistä, vai mitä? (Kautschuk? ach Quatsch, lieber Gummi, Pariser, Kondom.)
ellauri063.html on line 566: S 415 on taas tällänen Lola rennt juonihaarukka. Ikävystyttävää. Väärä pelitapa on tavallistakin hämärämpää textiä. Ei jaxa. Pitäskö tän olla jotain suspensea? Ainoa mitä tässä kaipaa suspensea on belief. Haukottavaa. Mullei pysy edes nää poliitikkolärvät mielessä. Kekäs nyt oli tää Niinistö? Niitäkin on politiikassa pyykkikorikaupalla. Ex Salella ollut taannoin rullixet? Runoilija Rumista mulla on jo paasaus jossakin.
ellauri063.html on line 578: Muistelus on fiktion rajamailla kulkeva tarina oikeudenjakamisesta Suomessa. Muistelus on lukemisen arvoinen siinäkin, että se raottaa kansalaisille ovea vallan kammareihin ja näyttää, mitä siellä oikeasti tapahtuu." (AL 17.1.2002, Aulis Aarnio)
ellauri064.html on line 94: pohjoiseen ja sieltä Suomen Lappiin. HARMI KYLLÄ hän ei kirjoittanut Suomesta mitään.
ellauri064.html on line 97: kertoo kuitenkin lähes 400 sivun verran Benjaminin matkasta, mitä nyt ensin käydään
ellauri064.html on line 114: Timo Honkela järjesteli hackathoneja ennenkuin aivosyöpä vei. Ennen leikkausta se kuzui kaikki vuoteensa viereen kuulemaan viimeisiä evästyxiä. Kuuluisa aivokirurgi Herne-Herne sai sen vielä jaloilleen. Toisella yrityxellä se poistui hyvällä hiljaa takavasemmalle ja Herne Herne lähti Kiinaan keltaisemmille laitumille. Harri Jäppinen ei oikein arvostanut sen kontribuutiota Kielikoneeseen. Se vaikutti kiltiltä mieheltä, mutta mitähän tuumasi sen haaremi. Eläköitynyt Herne-herne leikkelee kiinalaisten aivoja vielä tänäkin päivänä ellei ole kuollut. Se jäi hiljan kiinni huonosta käytöxestä lentokoneessa. Se luuli olevansa jotakin.
ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu.
ellauri064.html on line 200: Suomenkielisestä versiosta ”Kapteeni Tom” vastasi vuonna 1973 Arto Sotavalta. Tämmösen mä muistan hämärästi. Mutta Velvet Underground Nico Evening of light: ei mitään havaintoa.
ellauri064.html on line 223: Takakannen lause Syvävaltiossa kukaan ei kuule huutoasi s. 232 (mitäänsanomaton pieru < sax. nichtssagender Furz).
ellauri064.html on line 273: Razumestari Rabbe Wrede Liivinmaalta pääsi säätyyn 1625 lainattuaan hevosta meidän Kustaa enolle 30-v sodassa. Mixhä tähän piti laittaa tollanen rivo ja tarpeeton sianteurastus? Onxe daideellisda? Vai onxe vaan jotain rotinkaisen kateutta? Kenties luihu Johan Wrede vittuili Jaskalle jossain matineassa? Vielä ruozixi? Johanin vaimo jätti sen vielä 70-vuotiaana. Eikä kaavakuvalla ole textin kanssa mitään tekemistä. Se on varmaan hassua. Sillä voisi päästä Piha-Anteron noirin huumorin kukkapenkkiin.
ellauri064.html on line 306: rottakonsilio, kerjäläisten syndikaatti, rahastot, velkavankiloitten saaristot ja Baal-kartelli. Valaistuneen mummon filosofiaa s. 268. Ei tässä lie mitään järkeä. Tää pätkä on jostain syystä nostona Jaakko Yli-Juonikkaan Siltala-katalogissa, kuvituxena ryhdittömän Jaakon ohessa vulgäärin näköinen sammakko, joka sanoo "Kaaos on puhunut. Pulinat pois." Kansa on puhunut ja pulinat pois on "puhkikulunut vaalimaneeri". Sekin lie jostain armeijayhteydestä nyysitty, ainakin toi pulinat pois kuulostaa komppanian puhuttelulta. Uudet uhkakuvat tuli sammakolta. Kansa on puhunut, Natoon tukka putkella.
ellauri064.html on line 349: Teoksen jälkisanoissa Arnkil kertoo, että tapahtumien historialliset raamit pitävät paikkansa ja suuri osa henkilöistä on oikeasti eläneitä ihmisiä. Lukija onkin vakuuttunut kirjailijan laajasta ja syvällisestä asiantuntemuksesta ja nostaa sille nöyrästi hattua. Pelkkä asiantuntemus ei kuitenkaan tee romaanista kiinnostavaa. Arnkililla on ollut vaikeuksia puhaltaa tapahtumiin ja henkilöihin eloa. Benin kiertomatka on tarjonnut mahdollisuuden esitellä kansanheimoja, niiden tapoja, uskontoja ja palvontamenoja, mutta lukijasta reissun kuvaus on melko puuduttavaa, vaikka tarinan elävöittämiseksi on nähty vaivaa. Henilönä Ben on pökkelö. Hän on usein peloissaan, mitä kuvataan epävarmalla pu-pu-puheella. Olisiko tämä keino hieman pölyinen?
ellauri064.html on line 383: Oireistolle ominaista on kallonluiden liian aikainen yhteen kasvaminen. Tämä tekee pään muodosta poikkeavan. On kuitenkin mahdollista, että diagnoosiin päästään vasta aikuisiällä, jos oireisto on henkilöllä lievänä. Rikun mielestä naapurin Helmin äidin olisi pitänyt reilusti tunnustaa, että Helmillä oli se. Sen sijaan se oli olevinaan ihankuin Helmissä ei olisi mitään vikaa. Riku ei antanut Maxin enää leikkiä pienipäisen Helmin kaa.
ellauri064.html on line 413: Paljosta saa meidän lapset olla kiitollisia Untolle. Mutta mitä sukua Unto oli Eino R. Wartiovaaralle? Samoja Weckmanneja olivat.
ellauri064.html on line 495: Entä voidaanko Iso-Britannian nettohiilipäästöt nollata seuraavan 6 vuoden aikana ilman julkisen ja yksityisen talouden romuttamista? Energia- ja ilmastotiedustelun laitos, mikä tukee järjestön voimakkaita ilmastotoimenpiteitä ja vaatimuksia, sanoi vuoden 2025 takarajan olevan ”tavoite, jota ei olisi mitään mahdollisuutta toteuttaa teknisesti, ekonomisesti ja poliittisesti”. Laitos laski, että se vaatisi lentoliikenteen lakkauttamisen, 38 miljoonan bensiinillä ja dieselillä kulkevan auton poistamisen maanteiltä ja 26 miljoonan kaasukattilan sammuttamisen. Ehkä tämä on juuri elokapinoitsijoiden nimenomainen tavoite: palauttaa mellakoiden, anarkian ja ekoterrorismin avulla koko kehittynyt sivilisaatio takaisin kivikauteen. Radikaalit luonnonsuojelijat ovat puhuneet tällaisen puolesta jo vuosikymmeniä. Ekofasisti Pentti Linkolan mukaan ”kaikki mitä olemme kehittäneet viimeisen sadan vuoden aikana pitäisi hävittää.” Earth First -järjestön perustaja Dave Foreman kirjoittaa: ”Meidän tulee tehdä tästä turvaton ja karu paikka kapitalisteille ja heidän projekteilleen… meidän tulee vaatia takaisin maantiet ja auratut maat, pysäyttää patojen rakentaminen, repiä alas olemassaolevat padot, vapauttaa kahlitut joet ja palauttaa erämaaksi miljoonia eekkereitä nykyisin asutettua maata.”
ellauri064.html on line 497: Surkuhupaisinta on kuitenkin se, että monet ilmastoprotesteihin osallistuvista lapsista ja nuorista ovat niin julkisen koulutuksen ja massamedian indoktrinaation aivopesemiä, etteivät he todella ymmärrä mitä he toivovat vaatiessaan nollahiilipäästöjä seuraavan 6 tai 12 vuoden sisällä. Tätä nykymaailman mukavuuksilla pilalle hemmotellun nuoren sukupolven kiittämättömyyttä kuvastaa hyvin Esko Keräsen oivallinen Facebook-päivitys, jonka isoveljeni jakoi sosiaalisessa mediassa:
ellauri065.html on line 57: Evitskogissa on leimahtanut kova kiista suunnitelmista, jossa maanomistaja haluaa korottaa alavaa peltoa rakennustyömailta tuoduilla maa-aineksilla. Paikka on monille ohikulkijoillekin ja erityisesti lintuharrastajille tuttu Evitskogissa Kivenlahti-Virkkala -maantien varrella. Tulva-aikoihin vesi nousee pellolle ja syys-ja kevätmuuton aikana alueella on sankkanaan muuttolintuja. Alueen maanomistajalla on pari vuotta ollut suunnitelmissa rahdata laajalle alueelle maamassoja ja korottaa peltoa muutamalla metrillä. Hankkeessa on puhuttu erittäin suurista määristä maa-aineista, jota tuotaisiin peltoaukealle jopa 700.000 - 800.000 kuutiometriä. Parin viime vuoden aikana on Kirkkonummella ollut esillä ainakin kolme isoa maakaatopaikkahanketta. Niissä on haettu lupaa noin 120.000 - 430.000 kuution läjitysmäärille. (Lue hankkeista, linkit jutun lopussa) Evitskogin hankkeessa ei ole käytetty maankaatopaikka-termiä, vaan puhuttu pellonkorotuksesta. Kunnalta on tiedusteltu noin vuosi sitten, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa. Tuolloin kunnan ympäristöyksikkö on lausunnossaan todennut, ettei ympäristölupaa tarvita. Lausunnossa todetaan, että paikalle tuotavien maa-aineisten on oltava puhtaita ja ennen toiminnan aloittamista alueen halki kulkevan Törnesintien tieoikeuden haltijoiden on hyväksyttävä hanke. Tiekunta on lähestynyt kuntaa valituskirjelmällä, jossa suhtaudutaan hankkeeseen kielteisesti. Asia tulee kevään mittaan ympäristölautakunnan käsittelyyn. Peltoaukean poikki on aloitettu tien parantaminen. Tie johtaa alueen omistajan kesäasunnolle. Kirkkonummen ympäristöyhdistys on nostanut hankkeen esille ja väittää, että kyseessä on maankaatopaikka, jota valmistellaan tien korjaamisella. Ympäristöyhdistys pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (Avi) tutkimaan, valmistellaanko kosteikolle ja peltoaukealle laitonta maankaatopaikkaa. Yhdistys on myös tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kirkkonummen ympäristöpäällikön toiminnasta. Valitusta ei ympäristöyhdistyksen mukaan voi hankkeesta tehdä, koska mitään virallista päätöstä ei ole hankkeen tiimoilta olemassa. Kunnan ympäristöyksikössä on tulkittu vuosi sitten hanketta pellonparannuksena, kuten sitä on maaomistajakin kutsunut. Ympäristöyksikössä on vedottu siihen, että lain mukaan pellonparannukseen ei tarvitse ympäristölain mukaista lupaa toisin kuin, jos lupaa haetaan maankaatopaikalle. Peltoa saa korottaa kunnan ympäristöyksikön mukaan melko vapaasti, jos maanläjityksellä on jokin tarkoitus eli pellon saaminen viljelyn kannalta parempaan kuntoon. Kysessä oleva alue ei ole suojeltu. Alue on virallisesti peltoa, joka on oikeutettu myös maataloustukiin. Tällaisia maankaatopaikkahankkeita on ollut vireillä:> Avolouhos halutaan täyttää ja > perustaa maankaatopaikka − > louhittua kiveä löytyy maailman > suurkaupungeista (Viisykkönen > 20.8.2018) Isoa maankaatopaikkaa > ei tule Porkkalanniemelle – hanke > tyssäsi paikalliseen > vastustukseen, rekkarallia > pelättiin (Viisykkönen 13.9.2017)> Kirkkonummen kunta hylkäsi lupa-anomuksen maankaatopaikalle Kylmälässä äänestyksen jälkeen (Viisykkönen
ellauri065.html on line 224: Sano mitä sanot Jake silti musta näyttää että sun sielu on paholaisen vallassa. Salavittuilua marxilaisille, psykoanalyyytikoille, feministeille, postkolonialisteille, ja skizoanalyytikoille. Avointa vittuilua Aki Kaurismäelle. Merkit ovat selvät seinällä, mene mene tekel ufarsin. Mene mene, tekeleesi on farssia.
ellauri065.html on line 278: Eli ei vittupäitä vaan kyrvänpäitä. Asiasta 4nteen satutko tietämään vielä puuttuvat taustafaktat Ylijuonikkaasta: mitä sen vanhemmat on miehiään, ja onko sillä merkizevää 2sta, jos on niin minkämerkkinen?
ellauri065.html on line 281: En tiedä siitä mitään henk. kohtaista. Luulisin, että on naisen kaa naimisissa ja että ois lapsiakin, mutta en oo varma. Ällöö, että Vairaksinen ja Kyypäät ovat omineet sanan Vallila.
ellauri065.html on line 287: Mun ystäväni ei osta mitään Vallilan tuotteita Pernerin takii. En mäkään. Parvella oleva tapetti taitaa olla Vallilan Vallilaa, mutta se oli täällä.
ellauri065.html on line 305: En tiedä, ei musta noista kukaan vaan oo kiinnostava! Tai mitä ne toisistaan sanoo.
ellauri065.html on line 335: Kazoin sinäpursosta arvosteluvideon juoxiainen 3:sta. Se oli just niin alaluokkasta kuin saattoi uskoa. Sekä leffa että sen arvio. Tämmöisiä siiroja löytyi poikasena kun käänteli maakiviä. Ja naisvihaa taas, yksi (1) nainen koko rainassa, jonka isoja tissejä voi kuolata ja vetää käteen samalla. She is not treated well. Emmä oikein ymmärrä kuka tämmösestä voi tykätä. Kai sit vaan tää viimeisten aikojen nuoriso on kuin häkkiin suljettuja rottia. Hillottuja klitorixia. We actually see him remove his testicles. Hyi helvetti. Nauraako joku? Kuulinko jonkun edes pyrskähtävän? To the wall with them! Tyypille joka jaxaa kazoa tällästä ja vielä jauhaa siitä sivukaupalla ei kyllä mitään armoa. Juotikas on INHOTTAVA. En jaxanut kazoa loppuun edes sitä "arvostelua".
ellauri065.html on line 346: Yli kahdestasadasta luvusta koostuvan Neurootikon suunnitelma syntyi muutamalla ranskalaisella viivalla jokaista lukua kohden. Lopulta Yli-Juonikas unohti, mitä oli tarkoittanut. Vaadittiin taas lisää "työtä". Olis kannattanut panna ylös muutakin kuin ne viivat. Tai saxalaiset viivat ois voineet olla tehokkaampia.
ellauri065.html on line 359: Nyt on luettu, enkä oikein tiedä, mitä tästä ajattelisi. Yli-Juonikas kiittelee aluksi Juhani Lindholmia Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren suomentamisesta ja sieltähän ne ilmeisimmät vaikutteet tulevat: samanlaista mittavaa hulluutta tässäkin on. Pynchon tulee mieleen esimerkiksi runsaan henkilökaartin vitsikkäistä nimistä.
ellauri065.html on line 365: Hienovaraisen ja törkeän räikeän välillä kieppuu kirjan käyttämä uuskieli: on virustotaloja, pakoloisia, mätähajoitusta, raiskauskulttuurimarxilaisia ja ties mitä. Politiikasta tuttuja nimiä sekoitetaan. Tämän kirjan viitasaarelainen Hakkarainen puhuu hienostuneesti ranskaa. Tunnistin itse sen verran paljon viittauksia eri puolille kaikenlaista, että ymmärrän, että tässä on hyvin paljon sellaista, mitä en tunnista.
ellauri065.html on line 380: - mä mitään
ellauri065.html on line 398: - mitä nää sanosit jos ryhtysin kirjalokkariks?
ellauri065.html on line 399: - mitä sää nyt semmost?
ellauri065.html on line 404: Erityisen kiinnostavaa on se, että Jaakko Yli-J. mainitsee Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren teoksena, joka on häntä inspiroinut. Kyseinen teos sattuu minulla olemaan parhaillaan kesken ja olen jumittunut sen puolenvälin paikkeille, mutta voin jo tässä vaiheessa todeta, että Jatkosota-extra etenee huomattavasti liukkaammin kuin mitä tekee Pynchonin romaani. Tosin sekään ei ole mitenkään vaikeasti lähestyttävä teos, mutta on joutunut väistymään aivan liian monta kertaa jonkun muun teoksen edeltä.
ellauri065.html on line 471: tabir: Allāhu akbar (arab. الله أكبر), johon viitataan myös termillä takbīr (arab. تكبير) (johdettu sanan ʾakbar juurikonsonanteista k-b-r), on arabiankielinen lause, joka tarkoittaa ”Jumala on suurempi”. Tai mitä suurin.
ellauri065.html on line 552: Näinhän se täytyy olla ja kaikki muu puolustuspuhe kerjäläisten sorrosta ja huonosta asemasta on kyyhkysen kujerrusta tyhmille. Asia on sillä tavalla, että kerjäämisen kieltävä laki pitää saada nopeasti voimaan ja katsokaa mitä tapahtuu. Lampiao hyppää eduskunnan lehteriltä ja heittää pommin partituurin. Mitä mieltä?
ellauri065.html on line 560: Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä. Shorten Your Prick. The most recognized brands in the world love Bitly. So does the wily hippopotamus. Jake ei pidä Salesta. Se käy selväxi. Oiskohan se maalaismiehen kateutta.
ellauri065.html on line 608: Vasemmiston, tai siis “marxismin”, vihasta huolimatta kirjassa huomautetaan, että konservatiiveilla ja vasemmistolla on paljon yhteistä. Vasemmistolaisten voisi olla syytä miettiä, onko huomiossa mitään perää. Kun viholliset ylistävät sinua, tarkista kantasi. Perinteistä vasemmistoa yhdistää konservatiiveihin alistaminen yhteisölle, valtiollisten hierarkioiden ylläpitäminen, työmoraalin ja kurin pitäminen sekä yleinen ihmisten kontrollointi ja rajoittaminen esimerkiksi maahanmuutossa, sosiaaliturvassa ja päihdepolitiikassa.
ellauri065.html on line 693: Jälkikäteen ajatellen Jaakko tahtoo konstruoida tän läjän ikäänkuin räjäytyskuvaxi josta näkyy koko homman rakenne. Ei tässä rakeisessa kuvassa ole mitään uutta ihmeteltävää. Hajaantukaa. Räjähtäneen pään aivopieruja. Syvävaltiossa ei kukaan kuule huutoasi. Tää oli kyllä erittäinkin syvältä. NO NE NYT KAI SENTÄÄN OLI NE KUULUISAT VIIMEISET SANAT. Ei hemmetti, vielä painopaikka, www.siltalapublishing.com ja numeroita. Piste.
ellauri065.html on line 698: Summa summarum kävi ilmi ettei Jaakolla ollut mitään omaa sanottavaa paizi se,
ellauri065.html on line 699: ettei sillä ole mitään omaa sanottavaa. Kaik on pelkkää Pynchon-coveria, netin kaiutusta, b-luokan filmikamaa, politiikkaklisheitä ja teinimeemejä, aakkossoppaa, väsymättömästi piissejä ja tägejä. Tän se sitten sanookin ääreist monisanaisesti lukemattomilla eri tavoilla. No mä oon kyllä tätä nyt ihan tavattomasti lukenut. Jokaikisen hämärän linkin olen klikannut. Ei tää ole romaani, tää on paperinen ylilauta. Tässä ei ole yhtään ihmistä, on vain puolituisia, pahvisia tuhatjalkasia ja puisevia liskoja. Nukkehallituxen naruja vetää aina se yx ja sama verijuotikas, kylmä imukala. Pynchonin ja Foster Wallacen imitaatiota puskadivarissa. Kaikki lainattua kuin Roope Ankan vaihtorottakonsiliolla. Loputonta läppää.
ellauri066.html on line 30: Onko Pynchonin kääntäjä Juhani Lindholm Lilli Ondholmin sukulaisia? Ei voi olla sillä Juotikkaalla olikin Lilli OndBLOM. Se vinkkaa Lindblomien poliitikkosukuun. Kukka, saari, mitä väliä. Juhani on Nilkin lähes neljänsadan oligarkin tiimissä. Lihani Jundholm. Kristina, tuo entinen hallijärjestäjä, heilui Eikka Leikan pumpussa ja kävi Mukkulassa kukkumassa kirjailijatähtien mukana. Juhani on/oli Mukkulassa hallijärjestäjänä.
ellauri066.html on line 61: Olavi ja Wilho remppasivat telttajuhlissa Multialla. Siihen tarkoituxeen oli rahoja telttarahastossa ja varattomien veljien rahastossa. Hemmetti mulla ei enää ole mitään kärsivällisyyttä uskontopelleilijöitä kohtaan. Se on eläimellistä, se on mitä se oikeasti on. Myyriäisten touhua, ja yhteiskuntapörriäisten.
ellauri066.html on line 164: Nuori Aaro oli gootti, vanha oli groteski. Jöötin Fausti oli nuoren ihan lemppari. Silloin se vielä luuli olevansa jotakin. Mä luin kouluaikana nuoren Wertherin kärsimyxet fraktuuralla saxaxi. Aikamoinen uroteko sekin. Mäkin luulin silloin vielä olevani jotakin. Kohta mä en ole mitään. Nuori Aaro oli patriarkaalisen totinen. Revisionisti-Aaro näkee kuolemankin valoisammin. Vanhasta synkkiöstä tuli opelle paratexti (Genette), nuoruusaikojen para ja popo toimivat vanhan järki-Aaron sydämentahdistimena.
ellauri066.html on line 187: Koulujen ja yliopistojen ja Make Eskelisen on lakattava julistamasta myöhäsyntyisen suomenkielisen modernismin muka-totuutta. Tuumaa Pettersson ruozalaiselta puolelta, jossa modernisteja sikisi jo ennen sotia, kun osasivat sukukieliä. Modernismi on sitä että salataan tunne tai ajatus, jos sellaisia on, neuvoo Patti Mulkkinen. Thykydides oli modernisti. Poliisin estetiikka: kertokaa vain mitä näitte.
ellauri066.html on line 220: Runoilija Carlson kiistelee erälehdessä yxiäänisesti edesmenneen Tuomas Anhawan kanssa siitä minkä kuusen kävystä on kysymys ja missä hauin laulu ylösmerkittiin. Voisihan se olla niinnii että Aaro kirjas Puulaveden erähavainnon ylös myöhemmin. Kesien kesänä 1928 oli Lempin käpy Aaron penseissä päällimmäisenä. Vitun pompöösisti Aaro vetää äänityxen, taisi olla aika itsetärkeä ja mahtipontinen. Mahtavalla äänellä mä rallin viskaan. Nää ei ole mitään velkahirsiä. Aarolla oli muuten huulihalkio, sinänsä viaton mutta izetunnon kannalta hankala esteettinen vamma, samanlainen kuin hauella. Tai jänöllä. Shöshshöttävä äshshä voishi shelittyä shiitä.
ellauri066.html on line 231: Erontekijöiden idis näyttää olevan et tahti lyödään ulkoa kuin kaleerirummusta ja rytmi on mitä orjat tekevät kuin eivät pysy tahdissa. Kun Aaro panee Lempiä Lempi on rytmikäs ja Aaro tahdikas. Tahti liikkuu horisontaalisesti (kubilabala) ja rytmi ylös alas. Tahti olis niinku aikaa ja rytmi amplitudi.
ellauri066.html on line 240: Mixi teeskentelisin muuta kuin olen? En minä halua miestä harmixeni, eihän heitä tarvita kuin 10 sekunnixi puolta lasta varten. Mies on vain naisen keino tehdä lisää naisia. Vaikka olihan isäsi tietysti ihan mukava ja niinpoispäin, mutta ei hänestä kyllä mihinkään ollut. Naisiin heitä ei voi verratakaan, paizi tietysti sikäli, että he ovat parempia korjaamaan autoja ja potkimaan palloa, ja sillähän sitä maailmaa parannetaankin, vai mitä. Tää oli Atwoodin äidiltä (s.175).
ellauri066.html on line 266: – Suosittelen lämpimästi että katsotte Areenasta. On suorastaan upea ja siitä selviää mitä meidän on tehtävä juuri nyt!
ellauri066.html on line 275: Toistaiseksi metsätalousväki ei näytä löytäneen ohjelman sisällöstä mitään faktavirheitä, mutta näkökulma ei miellyttänyt. Härmälän viestistä tykkäsivät monet sadat ja sitä komppasi muun muassa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Dokumentin lyttäsi myös Metsäteollisuuden puolikarkea viestintäjohtaja Mika Mäkinen: Niin saakeli!
ellauri066.html on line 306: Pilaako Pynchon vakavan artistin imagonsa tälläsellä paskalla? Jotkut lukijoista on sitä mieltä. Mä taas meinaan että älytönkin mätystys on paikallaan; yhden miehen teinihölmöily on toisen "karnevalismia". Samaa voi sanoa myös Rabelaisista. Näitä törkymöykkyjä on ollut maailman sivu, ja törkymöykyn bändäreitä myös. Jos lättäpäisyydet sensuroitas kirjoista, ei lättäpäille jäis mitään luettavaa.
ellauri066.html on line 312: Vainoharhaisuus ei ole Pynchonilla leitmotif vaan pääasia, sen varma nakki josta löytyy komediaa ja vähän tragediaakin ja paljon paljon merkityxiä, voi vittu. Paranoidit löytää merkityxiä vaikka hiuspinnistä kuin enkeleitä neulankärjeltä. Me loput ei vaan oivalleta sitä. On se ehkä vähän haettua, mutta 1000x parempaa kuin se vaihtoehtoinen totuus, että tässä maailmassa ei ole mitään takana, kaikki on näkyvillä, avaa hölmö silmät ja kazo ize. Se on vähän kuin meidän juutalaisten Kabbalaa. (Hiljattain on Pynchon tehnyt hauskaa pilaa meistä jutkuistakin; ettei sekin vaan ole alunperin joku Pynchowitz, miettii Lippman vähän kateellisena valkonaama ampiaiselle.)
ellauri066.html on line 334: Joo, on sillä vikojakin, me pygofiilit emme ole täysin kritiikittömiä. Noi hassunhauskat nimet on yxi ongelma: Pynchon ei paljon vaivaudu kuvailemaan hahmoja. Päähenkilö, siis Pynchon jossain valepuvussa, on suht elävä, mutta kaikki sivuhenkilöt on just sitä, niitä ei sivusta kazottuna ole olemassa ollenkaan, vain kun ne pällistelee suoraan edestä päähenkilön silmissä. Ne on epäuskottavia ja epäsympaattisia. Mikä pahinta, tällästen paperilennokkien sinkoilu on sekottavaa, niitä viuhahtelee kuin pahvishakkinappuloita, ne syntyy partenogeneettisesti ja poxahtaa kuin kvanttihiukkaset. Niitä on kerta kaikkiaan liian paljon, ja Tompan kirjat hajoo silpuxi. Juonesta ei voi puhua eikä sixi ole mitään spoilattavaakaan. Se ei kyllä kelpaa nettiteeveesarjoilla koulutetuille kazomoille. Missä katarsis? Missä loppupelit jossa hyvixet päihittää pahixet ja kokoonnutaan loppuvizeihin?
ellauri066.html on line 344: Tompasta on tosi vähän kovaa faktaa: synt. ’37 vanhaan ampiaispesään (ei siis Pynchowitz Ellis Islandilta - sori siitä), koulut Oyster Bayssä Long Islandilla ja collegessa Cornellissa, missä paras kaveri oli tuleva romaanifolkkilaulaja Richard Farina. Sitten töissä teknisenä kirjoittajana Boeingilla, kirjailijapiireissä Manhattan Beachilla, Calif. ja Pohjois-Kaliforniassa. Loppuviimexi Manhattan, NYC missä sen kustannustoimittaja lopulta nai sen säälistä ja ne saivat pojan. Minkähän ikäinen se poikakin on jo nyt, ja mitä sekin puuhastelee. Ehkä se vielä nettoaa kirjottamalla Tompan biografian kunhan nököhammas ekax saadaan hengiltä.
ellauri066.html on line 346: Paras rintakuva kirjailijasta on Boris Kachkan 2013 vulture.com essee “On The Thomas Pynchon Trail.” Vaikka se on lyhkänen (Tompan skaalalla), se on lähinnä elämäkertaa mitä meillä on. Haistatteluista ei toivoa, paizi vähän Bruce Springsteenin saxofonistin elämäkerrassa. Clemonsin kirjassa novelisti viehkosti selittää että se on piileskellyt (paizi sitä että on paranoidi) sixi että se on Proustin kannalla contre Sainte-Beuve: kirjojen pitäisi puhua omasta puolestaan. Toisin sanoen, vanhaa kunnon "luota taiteeseen, älä taiteilijaan" puppua.
ellauri066.html on line 788: – Ei ole mitään syytä huolestua koronaviruksesta tällaisilla matkoilla. Se ei ole levinnyt lainkaan esimerkiksi Alpeilla ja Etelä-Euroopassa, sanoo Tegnell Norrbottens Kurirenissa.
ellauri067.html on line 40: Pintti voisi tarkoittaa myös pientä olutta. < lat. pincta 'maalattu', kaljatuoppiin maalattu kaatoraja. Pinto on pieni kirjava hevonen. Sen jalassa on harvoin pinteli, mutta selässä sitä useammin sotamaalattu inkkari. Ayee-ooh. Anch´io son pittore. Mäkin voisin olla aika kexeliäs kirjailija. Sanoja piisaa kuin Yli-Juanikkaalla ja assosiaatiot laukkaavat. Se voi olla alzheimer-oirekin. Odotan jännityxellä mitä Pintti meinaa tässä niteessä.
ellauri067.html on line 44: Tapahtumat sijottuu kirjailijasiskon synnyinvuoteen 1949. Ne kestää kolme päivää, jos lupaus kolmenpäivänromaanista on pitävä. Tai ehkä Tommi on pikemminkin mitä jenkit sanoi 60-luvulla neliöxi, eli square. Be there or be square. Ole siellä tai ole neliö. Se on siinä eikä anopin siinä, neliönmuotoinen palikka pyöreässä reijässä. Neliön vastakohta on queer, omituinen otus. Niillä on kerhokin, jonka vetäjä on Rölli. Röllit on trolleja. Onkohan kirjassa myös homoja? Se olisi trendikästä. On tässä ainakin kiltti vajakki, nimeltänsä Jussi. Sekin on trendikästä. No on! Sehän on se sama vajakki! Se on sekä homo että vajakki! Homo vajakki! Voiko trendikkäämpää enää olla?! (No voishan se olla värivammanen homo vajakki.)
ellauri067.html on line 50: Jaakobin enosta tuli appi, kun Jaakob nai kahta serkkutyttöä, lehmänsilmäistä Leaa erehdyxessä ja Raakelia tositarkoituxella. Ei jumalauta mitä ummehtuneita juttuja. Telttakeppi asialla.
ellauri067.html on line 61: ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa.
ellauri067.html on line 218: Pynchonista väitellyt tutkija Tiina Käkelä-Puumala sanoo, että ensimmäiseen lukukertaan meni vuosi, ja hän ymmärsi tekstistä suunnilleen puolet, mutta hän ymmärsi myös, ettei ”ollut koskaan lukenut mitään vastaavaa”. Teoksen suomentajan Juhani Lindholmin mukaan teos on paitsi satiiri nykyajasta, myös hätähuuto. Apuuva! Vapandake! Mul on kahju!
ellauri067.html on line 259: P.S. Mä en jaxa ollenkaan tollasia erilaisia salaliittojuttuja joita on Pynchonilla ja sen imitaattorilla Juotikkaalla. Ne on aivan kuolettavan tylsiä. Niistä voi innostua vain luonteeltaan paranoidit ihmiset. Se mikä paranoideissa on vikana ja mikä tekee niistä omanlaisiansa hulluja on että niitä loputtomattomasti kiinnostaa mitä muut ihmiset tekevät ja ajattelevat, etenkin niistä izestään.
ellauri067.html on line 316: Uspenski: Lisää uspenskilaista hapatusta sano hienostorouva. Uspenskista on jo paasaus. Sille tässä osoitetaan sinänsä oikeansuuntainen ajatus, että kukaan ei saa aikaan mitään, kaikki vaan tapahtuu. Se vaan tulee. A ja B ei ole eri pelaajia vaan yhtä velloskelevaa massaa. Sanooko Uspenski todellakin jossain noin? Right on Uspenski! Tai josse oli Tomppa ize, Right on Tomppa!
ellauri067.html on line 379: Höh, aika tylsä makarooni. Eikö löytynyt mitään hauskempaa? Juonikin vaikuttaa ikävystyttävältä: The poem tells of a prank played on an apothecary by a band of university students called macaronea secta. It is written in a mix of Latin and Italian, in hexameter verse (as would befit a classical Latin poem). It reads as a satire of the bogus humanism and pedantism of doctors, scholars and bureaucrats of the time. Merkuriuxelle pyhitetty valo on keskiviikko. Zobia on toskanalainen murresana torstaille (Giovedi).
ellauri067.html on line 509: Pynchonin puolesta on sanottava, ettei se pidä reporttereista. Kuten eunukki, se ei tykkää siitä otetuista kuvista. Vanha hiirihammaspeikko varmaan kummittelee. Se nai yli viisikymppisenä kustannustoimittajansa (joka on lähes yhtä hienoa lännen aatelia, Roosevelttejä), ja sillä on kai poika. Sen naisjutuista suurin osa on mitä todennäköisimmin toiveajattelua. Sentään toivoo jotakin, ajatteleekin, ja kirjoittelee haikeasti naisista ja nainnista, toisin kuin vielä estyneempi Juotikas. Ei ihme että Jaska fanittaa sitä niin kovasti.
ellauri067.html on line 537: Timpalle tyypillisiä on pienet panokohtauxet ilman edeltävää kontextia. Ei sillä ylipäänsä millään ole mitään kontextia. Se on sitä postmodernismia.
ellauri067.html on line 558: Sir Galahad eksyy luostariin, jota asuttaa suuri joukko nuoria ja miehenkipeitä neitoja, mutta joutuu suureksi harmikseen sir Lancelotin "pelastamaksi" ennen kuin "mitään" ehtii tapahtua. Arthur ja sir Bedevere kohtaavat kammottavat Ritarit jotka sanovat "Ni" ja joutuvat tekemään heille palveluksia (kuten tuomaan heille pusikon ja kaatamaan metsän suurimman puun sillillä), mutta sir Robinin väliintulo pelastaa heidät.
ellauri069.html on line 323: Laiskis putoaa jonkun kynsiin joka douppaa sen. Vapautettuna, se kohtaa mykän filmitähden Margherita Erdmann. Se ja sen mies Toni Erdmann kerran esiintyivät miehistölle roketin lähetyspaikoilla. Veltto Virtanen matkustaa veneellä Anubixen kannella Margheritan kaa Oder Joella Sachsassa. Sillä aikaa kun on kannella hänellä on liikeasia Margheritan alaikäisen tyttären Biancan kaa. Erään myrskyn aikana Laiskis putoo laidan yli.
ellauri069.html on line 376: Thomas Pynchonin 1973 mestaripala Painomusteen Sadeviitta on eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli, kuten Moby-Dick. Toisinkuin Melvillen lukijat, kuiteskin, Pynchonin lukijat voi mennä sivukaupalla täysin pihalla siitä mitä juonessa, tilanteessa tai tyypeissä on tapahtumassa. Kirjaa ei edes voi kunnolla lukea selaamatta samalla koko ajan esim Steven Weisenburgerin Seuraneitiä ja Michael Davitt Bellin “Some Things That ‘Happen’ (More or Less) in Gravity’s Rainbow.”
ellauri069.html on line 378: Nipistäjän novelli on paha lukea muistakin syistä—kaikki eivät kuumu sen paskajutuista, esimerkixi, toisille on luotaantyötävää sen pituus—TDLR, sivulta sivulle ja virkkeestä virkkeeseen saa olla kujalla kuin lumiukko tässä mitä on sanottu WWII:n jälkeen tärkeimmäxi Amerikan Novellix. Mikä näyttää olevan ongelman luonne? Mix näin muka piti kirjoittaa? Mihin tässä tähdätään, ja onxtää sittenkään niin hirveen hienoa? Hyviä kysymyxiä.
ellauri069.html on line 382: Viittailematta tän enempää sivistyneesti Melvilleen (tai toiseen koprofiiliin Joyceen), Nipsun Kosmos-ravintolan jumala näyttäis olevan T.S. Eliot (poliittiset näkemyxetkin saattaa mätsätä paremmin kuin tää kriitikko edes aavistaa) - tää on tämmöstä jättömaata tämäkin: turhaa kaivelua roippeissa jonkun tyhmän armon tai lunastuxen perässä. Eliskä meillä on tässä taas pahasta omastatunnosta kärsivä pieni syntinen joka kylpee iloisen syyllisesti plödässä ja runkussa ja ezii sitten armopsuihkua. Tää premissinä, voix tästä tullakaan mitään järkevää? (No aaltopeltikatolisia ovat molemmat, ei siis ihmekään.) Pahinta kaikesta on häpeä, sanoo joku Hömpän hahmoista s. 697 alalaidassa. Just niin persepää.
ellauri069.html on line 385: Sitäpaizi Laiskiainen kokoa ajan "melkein" selvittää valtavan bisnessalaliiton, joka joteskin liittyy öljypohjaiseen synteettiseen plastikkiin, joka on koko sodan syy ja seuraus. No eihän tässä ole mitään salaperäistä, näinhän se suurin piirtein nimenomaan on. Kazo vaikka Bushin poikien myöhempiä öljytouhuiluja Keski-Aasiassa, jonka seurauxena muslimit on vihaisia kuin ampiaiset, taikka öljynpolton aikaansaamasta ilmastoähkystä, joka tappaa tai mikromuovittaa kaikki muut elukat paizi nää termiittiapinat ize (no nekin kyllä lopulta mutta aikasytytyxellä).
ellauri069.html on line 406: Mainizisin muutamia naisiakin, kuten Katje Borgesius, Geli Tripping, ym, mutta näissä Goodreadsin kritiikeissä on sanaraja. Sisko tahtoisin jäädä, mutta taxi odottaa, moottoritie on kuuma. Enivei, ei niistä juuri muuta kerrota kuin kuka niitä nussi, mihkä reikiin ja kuinka pitkästi. Tää novelli suorastaan pursuu sellasia stooreja, joista suurimmalla osalla ei ole mitään tekemistä juonen kanssa, kuha ovat kivaa iltalukemista pöntöllä.
ellauri069.html on line 412: On toinen poliittinen syy mix tää novelli on vaikee nieltävä. Nipsu termentää että "Me", eivaan "Ne", siis me "tavalliset persut", ollaan jossain mielessä myös "Ne" (no ainaskin "Niiden" mielestä, tietysti, "Nehän" on "Niille" "Me".). "Niillä" on haaraliike "Meidän" aivoissa. Eli siis, aivot on ihan samoja, toisilla on vaan enemmän paalua perstaskussa. Meidän maniat ja psykoosit, unelmat ja halut, vievät "Meitä" mukaan kuluttamaan talouskasvua, mistä "Ne" sitten vetää taskuun lisää kasvua. Yx Nipsun alter egoista ehottaa ratkaisuxi “sado-anarkismia.” En kyllä ymmärrä mitä se muka toimittaa. Yhtä lailla "Ne" osaa laskuttaa SM-esineistöstä. Novellissa on myös nyt jo aika vanhanaikainen ja toxinen teesi, Riemastuxen patinaa: et fasismi on, kuten (se aikaisemmin kummastelemani) Wilhelm Reich pani sen, “the frenzy of sexual cripples”—eli et nazit oli pedofiilejä ja homoja (eli siis kääntäenkin myös). Nyt ei sellaista voi enää sanoa, sillä fasistit ja muut ällöt poikkeavuudet on ristiinluokituxia. Senhän osoittaa jo GR ize, jossa Nipsu on vastustavinaan nazeja mutta peukuttaa paskansyöntiä, piiskurointia, pedofilia ja muita sopimattomuuxia.
ellauri069.html on line 420: No niin se onkin tietysti, ei vaan pidä unhoittaa, ettei tätä touhua kukaan tietoisesti ohjaa, se vaan menee näin. Ja mukana juonessa on tietysti myös Nipsu ize, ja Goodreads mitä suurimmassa määrin. Katje kazoo filmiä jossa Grigori Mustekala kazoo filmiä Katjasta kylvyssä, ja Me kazotaan tätä kaikkea GR-elokuvasta tai äänikirjasta, tai el Laurin paasauxesta. "Ne" eli "Me" ollaan koko ajan ruorissa, eikä olla sittenkään. ("Mä" oon vannoutunut anti-paranoidi, eli pikemminkin autisti.)
ellauri069.html on line 422: Ajatusvirhe salaliittoteorioissa on se talousliberalistien peliteoreettinen oletus että jengi on jotain ovelia pelaajia. (Tätä Nipsu näyttää välillä vähän izekin epäilevän). Ei ne ole, porukat on oikeasti clueless kuin kanat, koirat tai muutkin apinat. Ei ne täällä ole pelaamassa mitään shakkipeliä, eikä sixi tarvita salaisia koalitioita eikä viestejä jotta kaikki menee kulloinkin pintaan nousevien kökkäreiden mielen mukaan. Kaikki on jo luonnostaan niiden kanssa samaa mieltä: kaikki heti tänne mulle nyt. Komma muminspelet, heitä noppaa uudestaan. Voi, tahmatassu on syönyt aarteesi, palaa muumitaloon ja ala alusta.
ellauri069.html on line 430: 90-luvun lopulla feministipiireissä alettiin huolestua siitä innosta, millä Saska Saarikoski -kaliiperin miehet lähti naisten asialle. Enste yleistettiin naisasia sukupuoliasiaxi ylipäänsä (sehän on miehiä aina kiinnostanut muutenkin). Sanottiin ettei ole tärkeetä mitä kullakin on jalkovälissä, kyllä miekkoset saa ja osaa olla naismaisia siinä missä naikkoset. Parhaat kokitkin on miehiä.
ellauri069.html on line 434: Sukupuolivapaalla "existentialismilla" saadaan torjutuxi se ikävähkö syytös, että patriarkaalinen toimintatapa on uroxille tyypillistä, oli apina mikä tahansa, ei siinä mitään pyhää kirjaa tarvita, muuta kuin ehkä heittoaseena. Tollanen aseenteellinen antimaskuliinisuus kuin Pynchonilla ei riitä feminismiin, pitäis olla vähän profeminismiä. Mihin nähden sillä kyllä on rotannäköisexi piipunrassixi vähän helvetisti puoliväkisin makuuta jossa mielellään alaikäinen nainen on enimmäxeen alimmaisena ja Tomit heiluu piiska kädessä muna ulkona.
ellauri069.html on line 448: Paska Kaariposki edustaa ensimmäistä omivaa miestyyppiä, Hotaska ja Knasu jälkimmäistä marisevaa. Tompan pahin puute on ettei se ajattele mitään asioita kenenkään naisosan esittäjän kannalta, ei sillä oikeastaan ole yhtään naispääosan esittäjää, sellaista että oltais edes vähän aikaa naisen pään sisällä (siis ajatuxella eikä vaan munalla). 1000 sivua eikä yhtään naisia, vaikka panoa on vähän joka sivulla! Thackeraykin on ziljoona kertaa parempi.
ellauri069.html on line 549: Laiskiainen ja Springer Verlag filosofoivat politiikasta Peenemünden möljällä. Springer kohauttaa olkapäitään. Olkaa myötätuntoinen, mutta älkää elätelkö mitään harhakuvitelmia heistä. Halvexikaa minua (mustanpörssinkauppias) ja ylistäkää heitä (rupusakkia), mutta muistakaa, että me määritämme toinen toisiamme. Köyhät teillä on aina keskuudessanne. Jos ei olis köyhiä, ei olis meitä rikkaita. Jos ei olis meitä rikkaita ei olis köyhiä. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.
ellauri069.html on line 555: Muuten ok, Tomppeli, paizi että sitähän politiikkakin juuri on, reviireistä taistelua. Ei siihen tarvita mitään salaliittoa, se on ihan avointa. Toisin voi luulla vain joku persu tai hipin hömelö. Hömppä on samoilla linjoilla kuin Otto Meri, kokoomuslainen kunnallisvaaliehdokas. Ainesta kananruokamurskamyllyyn siinäkin.
ellauri069.html on line 557: Mutta sitähän te juuri tarvizettekin, Chicklitz huudahtaa. Hankitte liikemiehiä hoitamaan asian kunnolla sen sijaan, että panette valtion pitämään huolen kaikesta. Teidän vasen kätenne ei tiedä mitä okea tekee! Tajuatteko?
ellauri069.html on line 599: Sanoo että henkilötiheys on suoraan verrannollinen ajalliseen kaistanleveyteen. Eli siis minuus riippuu muistista ja suunnitelmista. Alzeheimerilla tai pikkulapsella on minuus kortilla, koska se ei muista mitä se on tehnyt, kuka se on ja mitä piti tehdä seuraavaxi. Ei tää nyt mitään uutta ole, mäkin oon tän monasti jo maininnut jossain paasauxissa. Sixhän sielunvaelluxessa ei ole mitään itua, eikä taivaassa voi olla kovin mukavaa, koska pahoja ei muistella eikä suunnitella lisää.
ellauri069.html on line 601: Siinä hötäkässä menee onnexi myös velvollisuudentunto ja tiimihenki pesuveden mukana. Laiskiainen ei enää muista mitää olii luvaannut. En minäkään. Lupaaminen on ylipäänsä syvältä. Mä en ole vuosiin enää tehnyt uudenvuodenlupauxia, enkä toivo mitään nähdessäni tähden lentävän. Antaa lentää vaan.
ellauri069.html on line 790: Saatana että se sammakko teki terää kullille. Ei olisi yhtään pahitteexi vaikka sen nyt lykkäisi jonkun huoran sisuxiin. Hei, mistäs täältä saisi pillua? Marvy haluaa vain tumman ihon, suljetun suun, ihanan neekerialistumisen. Tyttö on valmis kaikkeen mitä hän käskee, hän voi vaikka panaa tytön pään veden alle ja pitää sen siellä kunnes hän hukkuu, hän voi vääntää tytön kättä taaxepäin ja murskata sormet niinkuin teki sille yhdelle huoralle frankfurtissa tässä pari viikkoa takaperin. Hakata pistoolinpiipulla, purra verille. Näyt kuhisevat hänen aivoissaan, väkivaltaiset ja vähemmän eroottiset kuin arvaattekaan - pikemmnkin niihin liittyy vain työntämistä, osumista, tunkeutumista ja muita sotilaallisia arvoja. Mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö Marvy nauttisi olostaan ihan yhtä viattomasti kuin tekin. Eikä sitä, etteikö Manuela jollakin kiihkottoman urheilullisella tavalla mielellään liikkkuisi yläs alas majurin izepintaisella punaisella kangella...
ellauri070.html on line 64: – Jossain kohtaa kaikki loksahti paikoilleen. Hyvä Jumala, nyt todella näen, mitä oikeasti on menossa, hän sanoi.
ellauri070.html on line 217: was sie an sich hat. Perlen des Leids und die feinen mitä on yllä ja alla. Tuskan helmiä juu ja verhona
ellauri070.html on line 251: jene der reifesten Rundung, mitä kypsimmän pyöreintä,
ellauri070.html on line 295: Jo ekan säkeen lopussa astumme me vihjauxenomaisesti uuteen tilaan, uuteen paikkaan, mistä 2. säe sitten sanoo, että se on "Tuska-Stadi". Siinä tilallistaa Runoilija ajanhengen torjuntansa ja sen viihteen epäkulttuurin. Me muistamme 7. ruikutusta: siinä oli Laulaja jo ottanut ajanhengen jyvälle. Se niinku hankkii "laajan voimavaraston", mutta ei pysty sitä "hahmottamaan". Silleen se hankkii "jännän tungoxen" kaikesta, muttei tunne enää mitään "temppeliä" (7. uikutus, 6. säe).
ellauri070.html on line 300: Tein tässä kirjottaessa taas kerran sen havainnon, että mulle alkaa selvitä tollaisen ääreist komplexin ja runollisen textin merkitys vasta kun mä kirjotan siitä. Tän briiffauxen alussa mulla oli vähintään tollanen "horror vacui" fiilis, tyhjyyden pelko. Onko tässä yhtää mitään järkeä? Mut nytmä huomaan pelkkiä uusia linkkejä.
ellauri070.html on line 357: Singulariteetissa muutosnopeus on ääretön. Muttei siellä ole mitään viereistä pistettä. Turha puhua mistään perskarvoista. Merkki tulee lähestymissuunnasta. Nopeus on ääretön vaan siinä yhdessä paikassa. Siinä sillä on molemmat etuveitikat tai ei kumpaakaan. Sinikäyrän kaikki derivaatat ovat jatkuvia. Sini ja kosini eroaa vaan faasissa.
ellauri070.html on line 372: Miranda oli hyvin pienikokoinen nainen. Hän pyrki kätkemään tämän käyttämällä korkeita korkoja ja valtavan kokoisia hedelmäkasoin tai liioitellun kokoisin yksittäisin hedelmin koristettuja hattuja. Kun muuan toimittaja kysyi Mirandalta, mistä hän hankkii nämä erikoiset hattunsa, hän vastasi tekevänsä ne itse. Samanlaisia hattuja käytti kassikotkilla lennähtelevät kääpiöt Sateenkaarinotkossa. Nekin olivat hyvin lyhyitä, kuin Munchkin-filmitähtiä. Onkohan Nipsu hukkapätkä sekin? Kärsiiköhän se siitäkin? A man of constant sorrow niinkuin Emry Arthur. (Note)
ellauri070.html on line 447: Mutjos Hogan on Tyrone-Nipsun veli John, niin kuka sit on toi Jack, josta sen äiskä kirjoittaa huolissaan humalassa John FGK:lle? "Jack on hyvä poika. Minä oikeasti rakastan Jackia siinä missä Hogania ja Tyroneakin, ihan niinkuin omaa poikaani. Rakastan häntä jopa niin kuin en rakasta omia poikiani, hah-hah! (hän kähisee), mutta minähän olenkin ilkeä vanha akka, sen sinä tiedät. Minunlaisillani ei ole toivoa..." Onx Jack joku ottopoika, vaikka se neekeri? WW2 kaatuneiden listasta ei löydy ketään Pynchon nimistä, mut mitäs se nyt todistaa. Ota tästä nyt selvä. Mut muuten väite että Slothrop olis tähän mennessä jotenkin hajonnut on pelkkää hämäystä. tää luku on selvin kaikista ja kertoo Pynchonista eniten.
ellauri070.html on line 475: "Ei ole mitään niin halvexittavaa kuin tunteileva surrealisti." (s. 898.) Tätä lausetta siteerataan ihan vitusti. Kuulostaa pahalta, halveximinen on tiimitoimintaa. Surrealismi kuten symbolismikin taitaa olla vähän sellasta. Siinä on mystiikkaa, ja mystiikka on persemäisimpiä paranoidien tiimiapinoiden nokintakeinoja.
ellauri071.html on line 64: Kuinka ollakaan, fanisivut on ihan hiljaa Nipsun sakkoliha-läpästä: "teini-ikäiset söpöliinit, kaikki 65 dollarin sakkonsa arvoisia". Tomppa kävi opiskeluaikana Vladi Nabokovin Lolita-kurssia, mutta jätti suorituxen kesken. Vladille ei jäänyt siitä mitään muistikuvaa, mutta Vladin rouva, joka korjasi sen kokeita, muistaa tosi kummallisen käsialan.
ellauri071.html on line 143: Craigin interpolaatioteoreemasta seuraa, että teoria p on ristiriidassa teorian q kanssa vain jos p:llä ja q:lla on yhteisiä termejä. Jos p ja q yhdistetään, niin ne eivät voi olla ristiriitaisia, elleivät ne liity toisiinsa jollain yhteisellä termillä t. Ne ovat muuten ikäänkuin pistevieraita. Ja jos p ei tiedä q:sta mitään, q ei ole osa p:n ulottuvilla olevaa kaikkea. Kummastakin näyttää kaikki riippuvan kaikesta, muttei sama kaikki. Ne olis vähän niinku monadeja. Idealisti se oli Leibnizkin.
ellauri071.html on line 212: Vallanpitäjällä on haarakonttori meidän jokaisen aivoissa, hänen yhtiönsä tunnuxena on valkoinen albatrossi, jokaisella paikallisedustajalla on egona tunnettu peitehenkilöllisyys, ja heidän tehtävänsä tässä maailmassa on hoitaa Paskoja Juttuja (h.k.). Me emme tiedä mitä on tekeillä, mutta annamme sen tapahtua, kunhan svain saamme nähdä heidät, saamme aika ajoin tuijottaa suuren rahan haltijoita.
ellauri071.html on line 411: Rohtopähkämöä kasvaa Euroopassa. Suomessa se on luonnonvaraisena leviävä vakiintunut tulokas. Laji on hyvin vanha ja arvostettu lääkekasvi: jo muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa se tunnettiin yleisrohtona mitä moninaisimpiin vaivoihin. Sillä on hoidettu niin haavoja, suolistovaivoja kuin hengitystiesairauksiakin, ovatpa tupakanpolttajatkin koettaneet päästä paheestaan eroon rohtopähkämön lehtiä polttamalla. Hyvien lääkeominaisuuksien lisäksi sen uskottiin pitävän pahan loitolla. Keski-Euroopassa rohtopähkämö on säilyttänyt arvostuksensa rohtokasvina meidän päiviimme saakka. Nykyaikana rohtopähkämö sopii myös perennapenkkiin – koristekasvina se on helppohoitoinen, useimmiten hyvin viihtyvä ja komeasti kukkiva.
ellauri071.html on line 430: Huvittikohan Pamela Piukkapeppu myös pikku Arthuria? Todennäköisest kyllä. Hilja ei suvainnut mitään syrjäsilmäilyjä. Mulla on tarot-kortit, jotka ostin Münchenistä. Sachsalaiset uschelit pelas niillä jotain muuta peliä. Eivät ennustaneet ihmiskunnan loppua tai rokettimiehen pano-onnea.
ellauri071.html on line 460: Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.
ellauri071.html on line 468: Pynchon sanoo olevansa sexuaalisesti rakastunut omaansa ja lajin kuolemaan. On se outo hyypiö. Varhaiset amerikkalaiset kuten Wilt Whatman oli omalla tavallaan kiehtova yhdistelmä karkeaa runoilijaa, rujoa näkijää ja ilmihomoa. Wuxtry! huusi John Workman lehtipoikana Punainen Sulka-sarjan rags to riches poikakirjassa. Nykyisissä lehdissä ei ole etusivun uutisia, vaan kokosivun mainos. Tää sixkun ei ole enää lehtipoikia. Hoblassa toisella sivulla on myös mainos ja muutama värikoodattu klikkiozikko. Niitä ei voi ikävä kyllä klikata, tai voi mutta mitään ei tapahdu. On selattava asianomaiselle sivulle.
ellauri071.html on line 477: Ehtoolliseen sakramentti on oikeasti vihollisten veren juomista, vinkkaa Tomppeli. Vihollisen, kaverin, mitä väliä. Ei veri ole hyvää juotuna, mutta siitä voi tehdä verilettuja. Ne ovat tosi hyviä. Mixi termiittiapinat ei syö omia ruumiita? Siinä olisi paljon hyvää pureskeltavaa. Pelkääkö ne hullun lehmän tautia? Pikemminkin nälkäistä pilkettä kaverin silmässä. Ei uskaltaisi enää kääntää kenellekään selkäänsä. Sama vika vaivaa eutanasiaa.
ellauri071.html on line 637: ”Tuottavuusloikka. Dynaamiseen vaikutelmaan pyrkivä uudissana, jonka silkoisen kuoren takana ei ole mitään muuta kuin inhimillistä kärsimystä.”
ellauri072.html on line 52: Suikkaset on Kuopion varapäämajan henkiystävät. Ne on tiettävästi vielä hengissä, vaikka jotain vastoinkäymisiä niilläkin kai oli. Suikkixen tehneitä kirjailijoita on pyykkikorikaupalla. Ei tee mitään, länteen itään riittää suikeloita.
ellauri072.html on line 124: Lisää materiaalia tähän luetteloon voi löytyä Uikipediasta, joskin siinä mainitut julkkixet on pääasiassa jotain aivan mitättömiä turhixia.
ellauri072.html on line 238: Hyvin meni Viktorilla loppupeleissä mutta mitäs tuosta. Menköön jos on mennäxeen. Kyllä se sen kestää, kun on koiramaisempaakin kestänyt.
ellauri072.html on line 268: Frankl joutui testaamaan oppinsa paikkansapitävyyden keskitysleirien kauhuissa toisen maailmansodan aikana. Hän esitti, että ihmisen perimmäinen tarve on kokea elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Tarkoituksen löytämisen kautta ihmisen on mahdollista löytää itsessään oleva potentiaali kestää lähes mitä tahansa elämässä vastaantulevaa. Kunhan vaan on lyijäri ja riittävästi vessapaprua. Ihmisellä ei ole aina vapautta valita eikä muuttaa olosuhteitaan, mutta hänellä on aina vapaus valita suhtautumisensa niihin. Ihminen on myös aina vapaa tekemään valintoja, joista hän on vastuussa. Sillä lailla voi viihtyäkin KZ-leirissä, kun on vapaus valita mille reijälle menee ruikelipaskalle. Jos menee väärälle, siitä saa sit vastata.
ellauri072.html on line 312: "Normaalisti" katsoja teeskentelee niinkuin vaikka kazoessaan Matti Nykästä hiihtomäessä, että aamulliset tapahtumat tosiaan tapahtuvat just nyt jossakin Garmisch-Partenkirchenissä eikä tossa mv-hölmöpöntössä 2m päässä, ja ruudun pikku-ukot ovat todellisia henkilöitä, katsojan vain tarkkaillessa tapahtumia Itävallassa ”neljännen seinän” läpi. Jotta katsojalle jää tämä neljännen seinän illuusio, Matti ei myöskään noteeraa tv-kuvaajaa vaan teeskentelee, ettei sitä ole olemassa. Niinkuin se kisan jälkeen sitten teeskentelee, että joku muu ihminen kazoo sitä sieltä kameran perssilmästä, kun se mainostaa Atom-merkkisiä suxia. Eihän se sille kameramiehelle niitä kaupittele. Ei se oikeasti kaupittele niitä kellekään, se vaan tekee mitä sen on tehtävä että se saa suxivalmistajalta pätäkkää.
ellauri072.html on line 314: Neljännen seinän rikkominen tarkoittaa näiden illuusioiden korvaamista toisilla. Elokuvassa päähenkilö saattaa yhtäkkiä puhutella suoraan kameraa (eli siis "muka" yleisöä, siis sinua NIIN! TARKOITAN JUURI SINUA! ÄLÄ YRITÄ PIILESKELLÄ! SINUT ON NÄHTY! joka löhööt sohvalla ja luet tätä paasausta just kännystä) tai kirjassa kirjailija ize tai jopa joku kirjan henkilö saattaa alkaa kommentoida juonenkulun epäloogisuutta. Tää on kyllä täynnä fiktiota koko paska, koska se "kirjailija"kin voi olla vaan joku "otaxuttu tekijä" tms viiden eri käärepaperin sisässä, tämmöisille kusetuxille on kirjallisuustieteessä silmittömästi eri nimiä. (Videopeleistä en viizi sanoa yhtään mitään, ne on niin lopen syvältä. "Olen pahoillani, mutta olen tallentanut videota siitä kun sä vedät käteen kazellessasi pornokuvia. Maxa X bitcoinia tälle tilille tai lähetän sen nauhoituxen sun soittolistalle. Terveisin Ahmed Ahne Bangla Deshistä." )
ellauri072.html on line 345: Wallin alaviitehärdelin läpi paistaa että sitä vaivaa suunnattomasti mitä sen lukijat ehkä ajattelee siitä. Se on paha merkki sekin. Se on luultavasti epäonnistunut narsisti. Ehkä sen vanhemmat ylisti sitä ylettömästi. Ylistämällä alisti. Kehui kuplixi sen keskinkertaista tennispeliä.
ellauri072.html on line 347: Apropoo, Siddharthasta en muista juuri mitään. Se oli Jönsyn mielikirjoja.
ellauri072.html on line 389: Voi olla, että ehkäisy pettää. Tai ehkä olemme evoluution orjia ja meidät on vain ohjelmoitu lisääntymään, riippumatta siitä, mitä vaikutuksia tällä on henkiseen hyvinvointiin. Mitä onnellisuus on?
ellauri072.html on line 391: Tämä nostaa esiin kysymyksen, mitä onnellisuus on ja miten sitä pitäisi mitata. Hyviä vastauksia on vähän, siksi tässäkin artikkelissa nojataan tähän kritisoituun, mutta vakiintuneeseen kysymykseen ja vastausasteikkoon onnellisuuden mittaamisessa.
ellauri072.html on line 405: Myös 20–29-vuotiaissa onnellisuus näyttäisi karisevan lasten myötä: mitä enemmän lapsia, sitä vähäisempi onnellisuus. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tulot korreloivat onnellisuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa havaittu onnellisuusero 20–29-vuotiaiden lapsettomien ja samanikäisten kahden lapsen vanhempien välillä on samaa suuruusluokkaa kuin koko väestössä korkeimpaan ja matalimpaan tulokolmannekseen kuuluvien välillä.
ellauri072.html on line 427: Taavi puolestaan on kyllä turhankin anaalis-obsessiivinen, varsinkin sen naishenkilöt skizoilee aivan mitättömistä aiheista. Sen miehet on vaan vastenmielisiä. Sen tarinoissa on aika kieroutuneita ihmissuhteita ja niissä kieroutuneita ihmisiä. Se ikäänkuin valaisee samaa amerikkalaista hysteeristä realismia sisäpuolelta, sairaskertomuxina, mitä Nipsu koheltaa ulkokohtaisesti sarjakuvina.
ellauri072.html on line 429: Esim ajatus että tyyppi tekee "hyvän teon" antamalla rahaa köyhille eikä sitä saa muuten kertoa muuten se menee pilalle, on hemmetin feikkiä, puhdasta amerikkalaista charity-hanuria. Ja se että kuitenkin pitäis saada noilta köyhiltä vielä kiitosta on samasta hanurista. Ylipäänsä kiitosten odottelu mistään on. Siinä on kyse siitä samasta luotonannosta ja IOU:n kuittauxesta kuin kaikessa muussakin bisnesjeesustelussa. Tätä on vaikea pitää mielessä, mutt näinhän se on. Se mitä näissä yhteyxissä sanotaan "hyväxi" on justiinsa vaan tota tiimikäytöstä. Tiimitoiminta ON termiittiapinoiden hyvyyttä, tit for tat tiimin tasolla on sen hyvän määritelmä pähkinänkuoressa.
ellauri072.html on line 445: Musta on tullut aika hyvä näissä pähkinänkuorimääritelmissä! Vai mitä?
ellauri072.html on line 461: Eli mä en tunnista samaa vikaa itsessäni. Mitä sekin todistaa. Ei mitään.
ellauri072.html on line 526: Haruki on aivan hanurista. Jenniferistä ei mitään havaintoa.
ellauri072.html on line 534: No jo helkkarissa on. Käyt kaz kaikki ns. hyvän elämän oppaat on olleet ize narsistisia paskiaisia. Riitankin mitra tulee koko ajan silmille. Jessen lasitaloargumentti ei toimi, muuten ei kukaan vois kellekkään mitään sanoa.
ellauri072.html on line 542: Arvaa Riitta mitä peopleja? Tommosia tosi kilpailuhenkisiä hikipinkoja kuin sä!
ellauri073.html on line 60: ”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä” – Feministit voisivat rauhoittua, sanoi Kauko Röyhkä hiljan ja nautti, kun some kuohahtaa. Man is not allowed to say any more opinion - feminists could calm down, say a remote burp. Halusinkin saada tietyn porukan ärsyyntymään.
ellauri073.html on line 66: – Tää on mul kyl tosi raskasta. Mä en uskalla enää sanoo mitään. Se mua ärsyttää, hän sanoo.
ellauri073.html on line 68: Video parodioi miespuolisia henkilöitä, jotka ovat viime vuosina lausuneet eri medioissa, etteivät me too -kulttuurin takia uskalla enää sanoa mitään.
ellauri073.html on line 81: – En ole 35-vuotias, flanellipaitaan pukeutunut perheenisä-koomikko. Mutta ei mun tarvitsekaan olla. Hakukone tuo sanoilla "eve kulmala mies joka ei saa sanoa mitään" Risto Jarvan vuonna 1975 ohjaaman elokuvan "mies joka ei osannut sanoa ei", jonka pääosassa näyttelee Antti Litja. Hän on sittemmin näytellyt myös Mielensäpahoittajaa. Risto Jarva lähti tällä elokuvalla kazojaystävälisempään suuntaan.
ellauri073.html on line 111: Milloin Jyri Häkämies viimeksi jyrähti? Se tapahtui Atlantti-seuran kevätkokouksessa. Vitut mistä päästä se pullanaama pystyy mitään jyrähtämään, vinkuu vaan kuin Slothrup sikapuvussa. Jyrki "Jyräys" Hämäläinenkin jyrähteli paremmin. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies saa uusien tehtäviensä myötä mukavan palkankorotuksen. AKT LAKAISEE EK:lla ja SIPILÄLLÄ PÖYTÄÄ. Päivä.pelastettu 26.11.2015 15:09. Mahtiliitto AKT jyrähti. Carbon Monoxide Man and Smelly Urinator kanveesissa. Hienoa!
ellauri073.html on line 145: Jos mies tuo tällaisen seikan esille, hän on todellisuudessa alle 170 senttimetriä pitkä – kengät jalassa. Miehillä on paha tapa lisätä pari "huomaamatonta lisäsenttiä" omaan pituuteensa. Tämä pätenee myös siihen, mitä miesten housuista löytyy.
ellauri073.html on line 149: Jos mies sanoo näin yrittäessään päästä vällyjen väliin (tai on jo siellä kanssasi), tämä lause ei tarkoita mitään. Mutta jos vaatteet ovat päällä, tämä lause tarkoittaa sitä, että hän todella haluaa sinne.
ellauri073.html on line 170: Kukaan ei tiedä varmasti mixi Wallu päätti heilua autotalliin katosta koirien kazoessa sitä typerinä vierestä kuin vajakit fanit. Se ei julkaissut mitään viimeistä viestiä, mutta sen mielikirja oli Lahjakkaan lapsen näytelmä (mikäs tää nyt on? tarkista) joten se varmaan oli pitkäveteinen ja täynnä alaviitteitä. Siltä jäi kässäri Kalpea kuningas. Se hirtti izensä 9/11 vuosipäivän tienoilla, mistä minä (Matt) olen pöyristynyt, koska olen tämmönen kynnetön peukalo.
ellauri073.html on line 189: Samaten, jos Wallu olis elänyt pitempään, muutkin kuin mä ois alkaneet sitä haukuskella. Oisivat huomanneet ettei ne tykänneetkään Loputtomasta läpästä, joka on täynnä muilta lainattuja "riffejä". Ne olis tajunneet että Wallacen postmodernin kikat ei olleetkaan avant-gardea, vaan johtu vaan siitä ettei se osannut pilkkusääntöjä. Ja lopulta niillekin ois selvinnyt, että Wallu vaikeni Loputtoman läpän jälkeen koska sillä ei ollut mitään sanomista. Mulla sensijaan on hurjasti tätä tämmöstä. Mun ei ikinä tarvi vaieta. Mua vituttaa vaan että Rolling Stone ja The Atlantic kirjottaa sen eikä mun runkuista.
ellauri073.html on line 212: Politiikka ei ole viileää. Tai pikemminkin politiikot ei. Ajattele vaikka koulukavereita jotka pyrki teinikuntaan tai kouluneuvostoon: nyyniä, nypittyjä, nöyristeleviä, kunnianhimoisia ikävällä tavalla (onko muka muita tapoja?). Innokkaita pelureita. Sellasia joille loput haluis panna turpaan paizi se ei hyödyttäisi mitään. Ja nyt kato 2000-luvun aikuisversioita samoista kakruista: Al Gore, jota yx CNN:n kaveri kuvasi "hämmästyttävän eläväxi näköispazaaxi", Steve Forbes jolla oli märkä oza ja hullu hihitys; G. W. Bush patriisivirnuiluineen ja sekavine puheineen; Clinton izekin, iso punainen tekoystävällinen lätty ja "mustakin tuntuu pahalta". Kai tuntuu pahalta ylimitoitettu sigge kurkussa. Miehiä jotka eivät ole tarpeexi ihmisentapaisia edes vihattavixi — kun ne ryömii esille tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä, samanlaista joka usein toimii kivun ja surun puskurina. Ize asiassa luultavasti monet välittää vitut politiikasta just six että poliitikot masentaa, ja sattuu "sieltä" tavalla jota ei osaa edes sanoa. On helpompi pyöritellä silmiä ja antaa pitkät paskat. Tääkin mun paasaus tuntuu varmaan ihan turhalta.
ellauri073.html on line 225: Selvästikin oikea johtaja ei ole vaan joku jolla on samanlaiset mielipiteet kuin sulla, eikä sellanen joka susta vaan on hyvä tyyppi. Oikea johtaja on joku joka oman supervoimansa ja karismansa ja esimerkkinsä avulla antaa inspistä porukoille, "inspis" nyt vakavasti ja epäkliseisessti ymmärrettynä (mitähän sekin olisi...) Oikea johtaja saa "meidät" tekemään asioita jotka "meistä" tuntuu "sieltä" hyvältä. Se on "mystinen" kyky, vaikee määritelä, mutta kyllä "me" se tunnistetaan kun nähdään, jopa (ja varsinkin tekis mieli sanoa) lapsina. "Sä" muistat sen varmaan joissain tosi mahtavissa koutseissa, opettajissa, tai jossain erikoisviileässä isommassa kaverissa jota kazoit "ylöspäin" (kiinnostava ilmaus) ja halusit matkia. Jotkut "meistä" muistaa nähneensä tän piirteen lapsena jossain pastorissa tai rabbissa, tai parzikajohtajassa, tai vanhemmassa tai kaverin vanhemmassa, tai jonkun kesätyön bossissa. Joo, nää oli kaikki "auktoriteettihahmoja", mutta tää on jotain aivan erikoista auktoriteettia (höpön höpön, se on kaikki just sitä samaa tavallista alfasusimeininkiä). Jos olit intissä, tiedät kuink tosi helppoa on sanoa mitkä kapiaisista oli oikeita johtajia ja mitkä ei, ja miten vähän nazat siihen vaikuttaa. (Tää on kuin ote Tuntemattomasta sotilaasta.) Johtajan oikea arvovalta on supervoima jonka sille myönnät mieluusti (no en takuulla), ja annat sille tän powerin ihan mielellään, olematta alistunut tai kaunainen, se tuntuu "oikealta". (Vitut, sellaista hemmoa ei mulle olekaan). Ihan syvältä, sä aina tykkäät siitä miltä oikea johtaja saa sut tuntumaan, sä paiskit töitä kovemmin tai oikein venytät ja ajattelet ettet ois tähän pystynyt ellei sulla olis ollut tätä heppua jota sä kunnioitit ja johka sä uskoit ja jota sä haluut miellyttää. (HYI HELVETTI! Jopa on paxua.)
ellauri073.html on line 227: Toisin sanoen, oikea johtaja on joku joka "auttaa" meitä voittamaan oman henk.koht. laiskuuden ja izekkyyden ja heikkouden rajoituxet ja saa meidät stahanovilaisiin ponnistuxiin, tekemään hyvempiä ja kovempia asioita kuin mitä ize pystymme. (Tommonen niinko persoonallinen treineri, tai Matt Foley, motivational speaker. I am 35 years old, thrice divorced, living in a van down by the river. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Vitun Tuomo Jalantie, musta sillä ois saanut vaikka pyyhkiä koiranoxennuxia.) Lincoln oli nähtävästi oikea johtaja (onnexi se ammuttiin), ja Churchill (aimo kusipää vessa kengänkärjessä), ja Gandhi (sankarillinen ruipelo eläinlääkixen edessä jolta viedään aina rillit nenältä), ja King Kong. Teddy Kennedy ja Franklinin Benjamin, ja todennäkösest de Gaulle (se oli pitkä ainakin, ja isonenäinen, hassu verikauha päässä), takuulla ryhmä Haun palomieskoira Marshall, ja ehkä Eisengardin Saruman. No olihan tietty Hitlerkin oikea johtaja, ja eri pätevä, niin että paras varoa; eihän tää ole muuta kuin lavakarismaa. “Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi, kysy mitä sä voit tehdä maasi puolesta.” Tämmöstä totalitääristä paskanjauhantaa. Myynnin ja markkinoinnin tieteet olivat vielä kuolaavissa lapsenkengissä 1961 kun Kennedy tän kekkasi. Nuoret ihmiset tinttijulisteineen ei olleet olleet markkinoinnin uhreja koko ikänsä. Ne ei tienneet mitään kierrepalloista. Ne eivät olleet totaalisen, karmean perillä mainosmiehistä.
ellauri073.html on line 229: Nyt sun pitää tarkata jotakin mikä ei näytä heti izestään selvältä. Suuri johtaja ja suuri myyntimies EI ole sama asia. (Onhan ne, turha kiemurrella ja halkoa hiuxia.) On toki samankaltaisuuxia. Suuri myyntimies on tavallisesti karismaattinen ja tykättävä, ja se saa meidät usein tekemään asioita (ostamaan, äänestämään) joita ei muuten tehtäisi, ja siitä jopa pitämään. Sitäpaizi monet myyntimiehet ovat pohjimmiltaan mukavia hemmoja joissa on paljon ihailtavaa (ja paskat, nyt Wallu kita kiinni jo). Mutta todella suurikaan myyntimies ei ole johtaja. Koska myyntimiehen viime käden motiivi on oma etu - jos ostat mitä se myy, se saa voittoa. (Noniin, mitä eroa? Ei mitään vieläkään.) Niin että vaikka myyntimies voi olla voimakas, karismaattinen ja ihailtava heppuli, ja pystyy vakuuttamaan sut että ostopäätös on sulle eduxi (todennäkösesti ei, tai enintään tollanen winwin tilanne, missä sä hyödyt sentin ja se satasen) – silti vittu, sä tiedät jossain takaraivossa että myyntimies ajaa vaan omaa etua. (Eli johtaja on sellanen myyntimies joka kusettaa sut niin perin pohjin ettezä edes enää huomaa kusetusta, tai et välitä.) Tää tietoisuus on kivulias - vaikka se on aika pieni nipistys, ja usein tiedoton. Mut jos sä joudut suurten myyntimiesten ja markkinoinnin pokaxi tarpeexi pitkäxi ajaxi - esim. lauantaisarjakuvista lähtien - ei kestä kauan niinsä tajuat että kaikki on pelkkää kaupantekoa, ja jos näyttäskin siltä että joku oikeasti välittää susta tai jostain "jaloista" ideoista tai aatteista, niin hemmo on oikeasti myyntimies eikä loppupeleissä välitä vitun vertaa susta, vaan haluu oikeasti jotain izelleen.
ellauri073.html on line 239: Mun pitäis varmaan oikeesti arvostella jotakin mitä Wallu kirjoitti, mutta se olis sama kuin kirjoittaa nekrologi mun koiralle jossa kehutaan sen pökäleiden kokoa. Mä en mene takas Loputtomaan läppään: mä oon ollut jenkkiyliopistossa kiitos vaan. Mut sen lyhkäsempi pätkä viime vuosilta, “Host,” riittää sen lyttäämiseen yhtä hyvin.
ellauri073.html on line 244: “Pendelinä?” Tarkoitako "roikkumassa?” Tämmöinen sanakirjasanojen ylikäyttely on kansantauti Wallun kirjoitelmissa: haeskellaan koko ajan hämäriä sanoja, joita meikäläinen saa sitten hakea sanakirjoista, vaan että näyttäis fixummalta ja saisi lukijan tuntemaan izensä epävarmaxi. Ei kukaan käytä sanaa "pendelinä" arkikeskustelussa, eikä tämmösessä puheradioselostuxessa ole mitään syytä tiputella tollasia. Se on siellä yhdestä ja vaan yhdestä syystä: siitä näkyy kuinka iso sanavarasto Wallabylla on, ja kuinka pieni Mattilla. (Myös sanavarasto.) “Oi vau, onpa Wallu hyvä kirjoittaja. Siis tiedäzä, mun piti kazoa sen käyttämä sana sanakirjasta!” Loppu virkkeestä on yhtä hankala, kun Wallu näyttää ymmärtävänsä radiolähetysten tekniikan alkeita, ja vähän tollasta alkusointua heitettynä mausteexi, kuin Dr.Seuss pössyttämässä salviaa. (Tossakin oli alkusointu, huomaatteko? Seuss - salvia! Osataan me muutkin, muttei vaan viizitä.)
ellauri073.html on line 246: Mutta suurin “Host”in ongelma on jalkanuotit. Luulit ehkä että jalkanuotit oli vaan kertalaaki hassuttelu Loputtomasssa läpässä? Luule uudestaan. “Host” keskeyttää lukemisen koko ajan hurjalla määrällä alaviitteitä alkaen Zieglerin söpöydestä aina radioteollisuuden sisäpiirin jorinoihin. Tälläiseen on absoluuttisesti nolla syytä; jos niissä on mitään hyödyllistä infoa ne olis voinut upottaa leipätextiin, ja ne joissa ei ole ois pitänyt vaan kumittaa. Jos “Host” olis ollut perusopiskelijoiden luovan kirjoittamisen kurssilla (esim. mun pitämällä), niin se ois saanut F:n monisanaisuudesta. Wallu pääsi kuin koira veräjästä löysällä prujauxella koska sen toimittajat oli rakastuneet tohon tavaramerkkimäiseen fetishiin tai ne ei vaan uskaltaneet loukata suurta Wallua valittamalla sen tyylistä (mikä selittää myös noi vakavat asiavirheet joista huomautin).
ellauri073.html on line 323: Immonen opiskelee koko ajan englanninkielistä materiaalia ja ammentaa omiin motivaatiopuheisiinsa niistä. “En edes tiedä kaikesta siitä englanninkielisestä materiaalista, että mitä ne sanat tarkoittavat suomeksi.”
ellauri073.html on line 336: Rock Your Day -elämässä ihminen on motivoitunut, energinen, voi hyvin ja rokkailee päiviensä läpi. Rock Your Day -elämässä ei ole huonoja päiviä, vaan joka päivä voi elää maksimaalisesti. Voi tietysti kysyä, onko siinä mitään järkeä ja onko se edes mahdollista, mutta kuten M/S Romantic -sarjan Matias sanoo: unelmat on toteutettava nyt.
ellauri073.html on line 365: Sen vanhemmat oli ateistisia. Se koitti kahdestikin liittyä katoliseen kirkkoon, mutta reputti pääsykuulusteluissa. Sitten se kävi jossain mennoniittakirkossa (mitäs ne nyt on?)
ellauri073.html on line 399: Se kommentoi ajatusten hajoamista, onnen ja ikävystymisen liittoa, ja ihmisruumiin kauneuden ja hirveyden käänteissuhdetta. Fiktiossa on kyse siitä mitä on olla vitun ihminen. Se halusi kirjoittaa moraalisesti kiihkeää ja kiihkeän moraalista fiktiota, jotta lukijana tuntisit olevasi vähän vähemmän yxin sisäpuolelta.
ellauri073.html on line 484: LH N:o 20 12/96. Tää tarina on selvästi autobiografinen. Wallu saalistaa naisia, kohtelee niitä ihan ylikivasti mutta pettävästi ja jättää sit ku nallin kalliolle. Tää on sen omastakin mielestä sama oireyhtymä kuin patologisella raiskaajalla. Vinoutuneen äitisuhteen tulosta: kaivataan sairaan kipeästi läheisyyttä muttei sitten kestetäkään sitä. Tää silmäpuolisuus monissa jutuissa ns. "pistää silmään" myös. Se on oidipaalista. Oidipuskin sokaisi izensä nähtyään mitä tuli tehtyä. (Vaikkei se musta nyt niin kauheeta ollutkaan, jälkeenpäin ajatellen. )
ellauri073.html on line 486: Niin mietipä miltä tämä on mahtanut hänestä tuntua, tulla raiskatuxi hiljaisen soratien laidassa, ja raiskaajana on itkevä mielipuoli mulatti jonka veizenkahva tökkää takamuxeen joka työnnällyxellä, ja mehiläiset pörräävät ja linnut livertävät ja kaukaa kuuluu valtatien jyrinä, ja veizi kilahtelee kiviin joka ulosvedolla. Psykoosin ja ilmestysten välillä ei ole juuri mitään eroa.
ellauri073.html on line 527: Onko mitään suomalaisempaa kuin malli Cajander konepislari ja ruisleipä. Tähän kysymykseen heräsin 7:30 tänä myteränä aamuna. Eipä kai.
ellauri074.html on line 102: Kuinmyös urheilusuorituxiin tarvittavat toistot, miljoonia toistoja samoista liikkeistä, sitvielä mielikuvaharjoituxia samasta, mitä helvettiä. Mä ymmärrän vielä jotenkuten liikunnan, tosin siitäkin lähinnä hyötyliikunnan, mutta urheilu jonkun enkan tai mestaruuden eteen on totaalisen totalitäärisen persauxista. Kuinmyös jotku zen ym harjoituxet, jooga tai golf. Enste keskitytään ihan vitusti ja perfektoidaan lyöntiä, size menee aivan huizin nevadaan ja eiku kiukkuisena katkomaan kalliita mailoja. Ei tosiaankaan ole mun skene. Emmä jaxa niitä edes kazoa. Käsittämätöntä miten jotkut innostuu samoista peleistä ja uusista samannäköisistä pelaajista uudestaan ja uudestaan. Samat kuulutuxet, samat jännäyxet.
ellauri074.html on line 106: Sit on vielä tollaset finninaamojen chicken kontestit, vaikka jalkojen katkominen junan alle. Mistään hinnasta en läxis mukaan sellaseen. Kaikki mitä nää sankarit sai aikaan oli pudottaa 15m läpimittainen paskapiirakka helikopterista USAn presidentin virkaanastujaisissa. Waude kitti. Olis edes kuollut siihen mutta ei, lisää vaan satoi samaa paskaa. Samassa alaviitteessä myös
ellauri074.html on line 284: Eugène Ionescon tietoiset ja tiedottomat muistot Romaniasta 1930-luvulta ja 1940-luvun alkupuolelta seurasivat häntä koko hänen elämänsä ja inspiroivat suoraan yhtä hänen vuonna 1958 kirjoitettua päänäytelmäänsä, Sarri Kua. Äärioikeistolaisen rautakaartin eli legionaariliikkeen nousu Romaniassa. ja Ionescon tuskallinen kokemus kasvavasta fanaattisuudesta romanialaisten älymystöjen keskuudessa ja jopa lähimpien kirjallisten ystäviensä Cioranin ja Eliaden märinästä, minkä hän tunnusti yhdeksi näytelmän lähteistä. Toinen oli Denis de Rougemontin päiväkirja, joka oli kauhuissaan nähnyt valtavan natsien joukkomielenosoituksen, joka tervehtii führeriään uskonnollisessa kiihkossa; kolmas kirjallinen Kafkan kuuluisa tarina "Metamorfoosi", jonka päähenkilö Gregor Samsa herää eräänä aamuna selittämättömästi muuttuneena colportixi. Denis de Rougemont oleskeli Saksassa Nürnbergissä natsien mielenosoituksen aikana. Denis de Rougemont kertoo meille, kuinka hänen hiuksensa nousivat pystyyn, hän sanoo kirjaimellisesti, kun hän ymmärsi, mitä pyhällä terrorilla tarkoitetaan. Eivätkö juurikin intellektuellit ole nazismin keksijät? Komeljanttarit ja standup koomikot? Entä antibolshevismin? Samat pellehermannit. "Nykyään, jos joku lausuu sanan 'porvari'... kaikki syyttävät yhtä typerästi, yhtä sokeasti tappamaan porvarit tai kapitalistit tietämättä pienintäkään käsitystä, mikä loukkauksen takana on tai miksi sitä on käytetty, tietämättä edes mitä porvarismi on. Sellainen ihminen yrittää yllyttää muita tekemään omaa likaista työtä tai mitkä yksityiset motiivit aiheuttavat tällaista hirvittävää väkivaltaa." Setelit ja vastasetelit, 210.
ellauri074.html on line 302: Cioran sai kyllikseen konservatiivisesta filosofiasta jo nuoruudessaan ja hylkäsi systemaattisen ajattelun ja abstraktin spekulaation. Sen sijaan hän keskittyi henkilökohtaiseen pohdintaan ja intohimoiseen lyyrisyyteen, sillä kaikki tavat saada tietoa olivat hänen mielestään yhtä arvokkaita. Myöhemmin hän totesikin: ”En ole keksinyt mitään, olen vain ollut tuntemusteni sihteeri”. Cioranin mielestä kaikki filosofiset järjestelmät ovat virheellisiä, koska ihminen on kykenemätön luomaan vapaita ideoita. Cioranin tuotanto rakentuukin pikemmin ristiriitaisuuteen kuin pyrkimykseen rakentaa monimutkaisuudessaan vakaa ja kestävä ajatusrakennelma; ristiriitaisuuksia on Cioranin tuotannossa jopa saman tekstin sisällä. Cioranin mukaan onkin olennaista oppia elämään omien ristiriitaisuuksiensa kanssa ja hyväksyä ne, niin vaikeaa kuin se onkin.
ellauri074.html on line 306: Cioran parka luki siis useita ääliöitä. Kant, Schopenhauer ja varsinkin Nietzsche on ääliöitä, puhumattakaan Martin Heideggeristä, Wilhelm Diltheystä ja kyttyräselkäisestä Tanskan pojasta. Sestofiltistä ei vielä ole mitään havaintoa. Bergson oli täys huijari ja paska.
ellauri074.html on line 308: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri074.html on line 320: Se on sentään kivaa että Cioranilla oli kivaa. Toi elämän mystifiointi kuulostaakin höpsästelyltä. Ei elämä ole mikään mysteeri. Eikä kuolemakaan ole. Molemmat on mitä arkisimpia juttuja. Niitä tapahtuu ihan päivittäin, eipäs kun joka silmänräpäys. Jos räpyttää kovasti, niin kiinalaisia syntyy ja kuolee vielä enemmän.
ellauri074.html on line 326: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri074.html on line 328: Cioranin tekstejä niin usein luonnehtiva lohduttomuus liittyy mahdottomuuteen ymmärtää maailmaa ja ihmistä, toisaalta myös maailman ja ihmiskunnan liiankin selkeäjärkiseen ymmärtämiseen. Ihmiskunta jakaantuukin karkeasti niihin, jotka ovat ymmärtäneet, ja niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet. Selkeäjärkisyyttä ja jatkuvaa kieltäymystä Cioran pakenee estetiikkaan ja onkin selkeästi Friedrich Nietzschen linjoilla sikäli, että elämä on ymmärrettävissä lähinnä esteettisenä ilmiönä. Proosassaan ja aforismeissaan Cioran osoittaa elinvoimaansa ja etääntyy tekstissään ideoista eksyttäen lukijansa tai pikemminkin pakottaen tämän olemaan ymmärtämättä kaikkea. Kirjoittaminen on taakan ravistamista harteilta, sisäinen pakko ja lääke itsemurhaa vastaan. Cioran itse ei pidäkään kirjojaan masentavina. Cioranin proosa on lyyristä ja lähentelee usein runoudelle tavanomaisia ilmaisukeinoja. Proosaruno toimiikin yhtäältä keinona ilmaista ajatuksia, toisaalta väliaikaisena lääkkeenä liiallista ymmärtämistä vastaan, sillä runouden ei tarvitse todistaa mitään, niin kuin elämänkään ei tarvitse todistaa mitään. Runous on kaikista tekstilajeista ylivertaisin. Teksteissään Cioran hakee myös vilpittömyyttä ja pyrkii sovittamaan yhteen tekstinsä ja oman elämänsä ja elämään tekstiensä mukaisesti. Toisaalta hän halusi säilyttää salaisuutena yksityiselämänsä, joka oli hänen olemassaolonsa onnellinen ja optimistinen osa – onni ei hänen mielestään kuulunut kirjoihin.
ellauri074.html on line 338: Säälittävää. Mitä vitun ihailemista noissa housunkohentajissa ja kädenojentajissa muka oli? Ellottavaa kaakattavaa valkoposkihanhitouhua. Toivottavasti Cioran tuli oikeasti järkiinsä, muuten sen kanssa ei voi alkaa mitään.
ellauri074.html on line 340: Cioran ei kuitenkaan koskaan ollut fasistisen Rautakaartin (Garda de Fier) jäsen, vaikka hän kannattikin liikkeen nationalistista ideologiaa toisen maailmansodan ensi vuosiin saakka; tosin hän ei oletettavasti hyväksynyt ryhmän väkivaltaisia metodeja. Toisaalta jotkut historioitsijat pitävät Cioranin nuoruuden kiinnostusta äärioikeistolaisuuteen lähinnä teoreettisena. Pariisiin asetuttuaan Cioran hylkäsi täysin ideologian ja keskittyi kirjoittamiseen. Myöhemmin Cioran on useissa haastatteluissa syvästi katunut nuoruudenaikaista innostustaan äärioikeistolaisuuteen. Esimerkiksi vuonna 1972 antamassaan haastattelussa hän tuomitsi Rautakaartin ”sekalaiseksi ryhmittymäksi tai pikemminkin mielipuoliseksi lahkoksi ja puolueeksi” ja sanoi: ”Silloin tajusin – – mitä tarkoittaa, kun joutuu aallon mukaan ilman vähäisintäkään vakaumusta. – – Nyt olen sille immuuni.”
ellauri074.html on line 636: Vaimoni oli kommentoinut viime kuukausien aikana, että olen alkanut kumartaa hartiat kuin vanha mies. Vaikka olen 60-luvun puolivälissä, en todellakaan ole sitä, mitä halusin. Yritin korjata ryhtiä ajattelemalla "sitä" , mutta sanoin, vähemmän kuin onnistunut. Kun näin asennekorjaimesi, se vaikutti minusta juuri sellaiseksi muistutukseksi, jota tarvitsin. Olen alkanut käyttää sitä housujen alla ja juoksumatolla ja olen alkanut saada kiitoksia parannuksesta. Tosiasia on, että vaikka en käytä korjainta, huomaan, että minulla on tapana itsekorjautua ja tuntuu hyvältä "siitä"!
ellauri077.html on line 54: Onko Christoffer Bartlett1 oikeassa että tää ei olekaan postmoderni romaani vaan merkkaa paluuta Dickensläisiin suuriin kertomuxiin? Tokkopa. Kyllä Wallu on aika keekoileva, ei tää mikään David Copperfield ole, vaan ihan vaan David Sikiö. Ei se mitenkään tee parastansa että lukija ymmärtäisi mitä se on ajamassa takaa. Aika postmodernia puun takaa tirkistelyä tääkin on, vaikka vähemmän kuin 2 muuta puurtamaani tiiliskiveä, Pynchon ja sen suomalainen coveri. Se on sentään kiva että Risto mätkii leffatuotantoa kunnon petkeleellä, navan alle napsuttelee suurella sukunuijalla kuin vaka vanha Wäinämöinen pani piika pikkaraista.
ellauri077.html on line 105: Suosiosta huolimatta Wallu kärsi toistuvista masixista. Tokana vuonna se lähti kesken kaiken kotia, yllättäen perheensä jolla ei ollut mitään aavistusta sen kunnosta. Vaikkei ollut edes sunnuntai. Saatuaan vähän terapiaa ja lääkkeitä se palas opistoon.
ellauri077.html on line 190: Arska Kinnunen seliti sanan ironia alkuperäistä merkitystä Platonin Sokrateella: ei sano mitä ajattelee, tai ei ajattele mitä sanoo. Ei siihen välttämättä sisälly mitään sarkasmia. Arska sanoo, että ystävien kesken ei tarvita ironiaa. Väärin, mitä siitä tulisi jos ystävälle aina sanoisi mitä ajattelee. Ei se ole kovin ystävällistä. Muttei siinä ole pakko olla kieli poskessa, ei mitään läppä läppä virnuilua siis. Vaan vähän suhteellisuudentajua. Kaikkea ei tarvi sanoa mitä ajattelee. Parempi on kun ajattelee mitä sanoo.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 231: Kun Halorinin pappa oli räjäyttänyt päänsä mikroaaltouunissa (tai nojaa, ehkä jotain sellaista oikeasti tapahtui Wallulle Amherstissa), se luki kaiken mitä sai käsiinsä surunhallinnasta. Nää se löysi:
ellauri077.html on line 249: Clara on liian paha pala purtavaxi tässä joten riittäköön tää maininta. Tämän paasauxen aiheen kannalta on "jännintä" miten ennustettavaa on pedofiilisaarnaajien toiminta. Ne toimi kaikki ihan prikulleen samalla tavalla joka vedolla kuin junan vessa. Ja sitvielä jotkut jaxaa jauhaa että apina on joku peliteorian pelaaja joka voi ihan vapaasti valita minkä strategian haluaa. Mutta siinähän se nixi juuri on! Peliteoria just selittää mixi se aina valizee samalla ennustettavalla tavalla: se koittaa valita sitä mitä se kulloinkin haluaa. Ja sitä se ei voi valita mitä se kulloinkin haluaa. Tuskin se tietää sitä edes jälkeenpäin. Tästä Wallu vähän vekuttaakin Läpässä (Barret s. 377).
ellauri077.html on line 279: 352 sivua pelkkää siirappia, Wallu kuittaa Elisabethin uurastuxen. Miehet surevat eri lailla kuin ämmyrkäiset. Miehekkäämmin. Ei mitään siirapinlitkutusta. Murti päätä, murti suuta, murti mustoa haventa. Ei ole itku lapsen itku eikä vaimojen valitus; itku on partasuun urohon, jouhileuan juorottama.
ellauri077.html on line 301: Kertauskysymyxiä: Mitä Wäinämöinen teki Ainolle? Mitä Seppo Ilmarinen teki Louhen tyttärelle? Mitä Kullervo teki siskolle? Mitä muita ajatuxia mielessäsi liikkuu? Jos mitään.
ellauri077.html on line 316: Se on kylä selvä että Jim ei varmaan paljon muistuta Wallun isää Jamesia. Se ei kyllä ollut mikään filmihullu postmodernisti, vaan ihan vaan vanhan koulun positivisteja. Jamesista tuttua voi kyllä olla toi kyvyttömyys viestiä. Ilmeisesti viestiminen ei ole Wallunkaan pitkä valtti, kun kokonainen sukupolvi sananselittäjiä on jäänyt riitelemään siitä mitä kirjoittaja on mahtanut tarkoittaa yli 1000:n sivun kirjalla.
ellauri077.html on line 320: Riston mielestä ironia on suojamuuri solipsistin ympärillä. Voihan se olla sitäkin (vaikka Sokrateeseen se tuskin nazaa hyvin), mutta mitä on toi existentiaalinen ironia ala joku Den Dulk ja Kierkegaard? Googlataanpa. Tämmönen löyty ensin netistä:
ellauri077.html on line 399: N:o 6 joka sanoo että kaikki haluaa jatkaa olla mitä ne on.
ellauri077.html on line 411: Katolisuus ei kelpaa enää munalle, se tuntuu kyllä kivalta muttei komputoi. Materialismi vielä vähemmän, kerta siinä stoorissa pikku munasta ei jää mitään jäljelle:
ellauri077.html on line 421: Entäs mitään käytännön ohjeita? No 1: suutari pysyköön lestissään kuin Jakob Boehme, ei kaikkien tarvi pyrkiä rehtoreixi. Riittää olla suutarin hyvä suutari, kuin kersantti Ärjylä.
ellauri077.html on line 482: Meillä oli kotona paljon tota "lärvimistä", eli kohtien 1)-3) sovellusta. Kohta 4) on joutava, ei se ole mitenkään eri asia kuin 1)-3), ja kohta 5) sitä tavanomaista pappisälää, vitun hyppyjä. Ei tässä mitään hyppimistä tarvita, senkun lakkaa lärvimästä. Suurin osa ihmisistä ei ole tollasia lärvijöitä muutenkaan. Hypystä tulee vaan selkään kyttyrä.
ellauri077.html on line 494: Jenkkikirjailijoilla tietty omat lehmät purivat, niille postmodernismi oli jonkinlaista irtiriuhtomista supermiehistä, John Wayneistä ja Kennedyistä ja jenkkilän maailmanlaajuisista vital interesteistä. Mikä liittyi tietysti jenkkimaailmanvallan hitaaseen murenemiseen muun maailman kiriessä kiinni vakoa. Ironia oli sit sitä että näitä asenteita pilkattiin (vaikkei suinkaan niistä luovuttu). You smile so wide it hurts. Yx jenkkifilmien vituttavimpia klisheitä on toi "nauru läpi kyynelten", on hurjan urheata kun ei näytä pahaa mieltä vaan virnuilee esim jollekulle kuolevalle lapselle tms ja valehtelee sille eze paranee. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Siinähän sitä on ironiaa kerraxeen. Sanoo mitä ei tarkoita eikä tarkoita mitä sanoo. Puhasta valehtelua.
ellauri077.html on line 502: Esteetikko sanoo: on banaalia kysyä mitä mieltä oikeasti olen. Ehkä ei, mutta oikeasti jotain mieltä oleminen on fanaattista. Sellanen poosi/pönötys minkä otti HY:n filosofit että joku asia on "yxinkertaisesti väärin" ilman perusteluja on musta yhtä lailla hölmöilyä. Ei voi aina tietää tarkasti mitä mieltä on, siinä asiassa musta pappa James pragmattisine etiikoineen oli ihan oikeassa: moraali on tentatiivista, sitä pitää korjata kuten tieteellistä tietoa.
ellauri077.html on line 542: Toi romantikkojen anhedonia ja emptiness, siis Weltschmerz oli koroillaelävien porvarien versio yhtä toimettomien aatelisten ennuista. Se on yhteistä kaikille jotka elää kuin iiliäiset toisten selkänahasta ilman mitään kunnollista tekemistä. Sixi se on niin yleistä isohiilijalanjälkisillä jenkkikakkiaisilla.
ellauri077.html on line 548: Toi boredom, tai aatelisten ennui, syntyy siitä ettei sisältöä elämään saa siitä mitä tekee, vaan siitä että kazoo päältä muiden tekemisiä. Sixjust mä ällöön filmejä ja kaiken maailman vitun videoita, emmä haluu kazoo mitä muut siellä ehkä tekevät kuin jossain Strömsöössä, mulle riittää mitä mä ja mun lähimmäiset tekee ize. Ja ne vitun teeveejulkkixet ja tähdet ei todellakan oo mun lähimmäisiä. Mä en vois vähempää niistä välittää. Kirjat on eri asia, koska ne ei pakota etenemään niiden tahdissa, saa pysähtyä ajattelemaan ja ehkä vähän paasaamaan. (Sen takia tää Wallukin vie niin paljon aikaa. Mut mitä vähemmän aikaa elämästä on jälellä, sitä enemmän sitä näyttää liikenevän.)
ellauri077.html on line 557: Se että jossain rosessissa tehdään jätettä joka toimii syötteenä jollekin rosessille jonka jäte kelpaa syötteexi ensinmainitulle rosessille on kierrätystä, hölmöt! Esim paska ruokkii kasvimaassa matoja, joiden jätöxiä syövät kasvit, joiden jätöxistä tekee paskaa eläimet. Ei Siinä ole mitään äimisteltävää. Kemia ei tunne likaa, eikä biologia yöki paskoja. Toisin kuin jenkkipaskat, jotka pyyhkii tiskipöydätkin bakteereja tappavilla aineilla ja ruiskuttaa emättimeen doucheja.
ellauri077.html on line 559: Eke koittaa perustella että ironiaa ei voi ironisoida. Ekelle ironia on sitä että "millään ei ole lopultakaan paljon väliä", eli EKV ja tuplaironia olis "silläkään ei ole mitään väliä", eli EVVK. No joo, eihän se juuri tuo lisäarvoa. Eli Eken sanakirjassa "ironia" tarkoittaa arvonkieltämistä. Kun arvot on kertaalleen jo kielletty, ei enää ole mitään kiellettävää jäljellä. Kaikki arvot on ikäänkun känselöity huis hais bittiavaruuteen, eikä Sörkan/Wallun/Eken näppixessä ole undo-nappulaa. Ei voi enää selvittää mitkä arvot oli niitä oikeita, kun kaik män huuthelekkariin.
ellauri077.html on line 563: Six Wallun siirto on sama kuin Lordi Greystoken: paluu viidakkoon, housut pois ja takas liaanista heilumaan. Jane ota kiinni mistä saat. (Siitä tuli Tarzan huuto, vanha läppä joo.) Eli anti-ironiaa kehiin, vilpittömyyttä, aka gooey sentiment. Oireellista että Kierkegaard, toi 1800-luvun alun Nygaard, kuzuu sitä valizemisex. Se on markkinatalouden ja sitä kuvailevan peliteorian avaintermi: hmm, minkähän mä nyt näistä ottasin. Nygaardkin valikoi mitä pyllyä se nipistelisi. Todellisuus on "lahja" ja "tehtävä". Näissä sanoissa on takana toisaalta hurahtaneille rakas ilmaisexi eli anteexi saaminen ja toisaalta ilmaisesta näytteestä seuraava ylhäältäpäin käskytys, sisäistetyn herruuden velkakirja.
ellauri077.html on line 604: Tis-mal-leen! Tässä Wallu oli aivan oikeassa. Mutta paskaa oli jauhettu jenkeissä jo ennen postmodernisteja. Yhtä eltaantuneita oli ne kolme jutkua (Belov, Malamud ja Roth). Yhtä paskiaisia oli tavallaan myös Wilt Whatman ja se Saroyan, armenialaismamu joka elvisteli puhtaaxi puleeratulla americanalla. Tai se village smithy jäbä, Hessu Långben. Ei hemmetti, ei jenkkilästä tule mitään hyvää vaikka voissa paistaisi. Ne on joko gooey tai ne on irvistelijötä. Ei ne saa naamaa peruslukemille millään.
ellauri077.html on line 606: Ennen harrastettiin tota ekfraasia, Nyt on osat kääntyneet nurinpäin ja leffaohjaajat kuvittaa kirjoja. Sit mädät tomaatit ja muut leffatietokannat kuvailee sanallisesti leffoja, jotka kuvailee kuvallisesti kässäreitä, jotka kuvailee kirjallisesti julkimoiden toilailuja valokiilassa. Loputtomasta läpästäkin vois tulla filmi, jossa kuvaillaan kirjaa, joka kuvailee kexittyjä filmejä, jotka kuvailivat mitä ikinä Walluun mieleen juolahti. Se on vaan vähän liian pitkä edes kokoillan filmixi. Ehkä siitä vois tehdä pituudeltaan venyvän minisarjan, tyyliin Käsineidon loputtomat seikkailut.
ellauri077.html on line 619: Höpsis, tää voi pitää paikkansa jostain jenkkiteeveeviihdepaskasta, tollasesta 'draamasta'. Kunnon realistikirjailijat kyllä kommentoivat juonen käänteitä ja otti kantaa reippaasti. Flaubert, Tolstoi, Dostojevski, Tshehov, Ibsen, Strindberg, ei näistä kukaan ollut pelkkä spektaattori. Jos Wallu osais kirjoittaa puolixikaan niin hyvin, ei sen ois tarvinnut niin paljon keekoilla alaviitteillä. Toisaalta Elliskin ois voinut ottaa kantaa selvemmin niitä ilmiöitä vastaan joita se liioitellen kuvailee. Nyze on vain lisää samanlaista paskaa jota jenkit näkee joka päivä teeveeuutisissa tuutin täydeltä. Oishan se voinut vaikka koittaa kuvailla miltä tuntui siitä naisesta jota raiskattiin jollain power drillillä. Eise varmaan mitään kivaa ollut.
ellauri077.html on line 642: Aamen. Se mikä tässä Riston postillassa jää hämmentämään on että Wallu muka koittaa olla vilpitön, mutta missään ei sanota mistä asiasta. Ihankuin "vilpitön" olis joku ilme tai tietynlainen lippalakki. Ehkä se onkin, se on niinkuin joku Sokrates, jolla ei ole mitään sanottavaa izellään, se vaan koittaa opettaa nuorisolle että "etkö sinä tiedä ettet tiedä midiä", tai "tunne izesi!" tai "ole oma izesi" tai "mene ulos leikkimään".
ellauri077.html on line 722: Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit? kysyi Tapio Holma uskontotunnilla. Alkoholistin on muistettava jopa 12 lupausta:
ellauri077.html on line 760: Niebuhr ei aina ollut samaa mieltä veljensä kanssa. Amerikan interventiosta Japanin imperialismia vastaan ja laajemmin kristittyjen osallistumisesta politiikkaan. H. Richard väitti "Emme jaxa tehdä mitään", mutta Reinhold vastasi: "Eikö meidän tarvitse tehdä mitään?" Reinholdista tuli varhainen, äänekäs Yhdysvaltain osallistumisen puolestapuhuja toiseen maailmansotaan. Molemmat veljet olivat aikanaan tärkeitä hahmoja amerikkalaisen protestantismin uusortodoksisessa teologisessa koulukunnassa. Hänen teologiansa (yhdessä hänen Yalen kollegansa Hans Wilhelm Frein teologian kanssa) on ollut yksi postliberaalisen teologian päälähteistä, jota joskus kutsutaan "Yalen koulukunnaksi". Hän vaikutti sellaisiin mitättömämpiin hahmoihin kuin James Gustafson, Stanley Hauerwas ja Gordon Kaufman. Pojat toivat synnin takas teologian keskiöön. Niebuhrin veli H. Richard Niebuhr karikatuuristi tunnetusti lauseessa: "Jumala ilman vihaa toi ihmiset ilman syntiä valtakuntaan ilman tuomiota Kristuksen ilman ristiä palvelemalla. ” Reinhold yhtyi veljensä kanssa halveksimaan tätä löyhkeää evankeliumia, erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan kauhujen valossa. Pääasia oli kuitenkin hänen rikas ironian tajunsa, joka selvisi erityisesti teoksessa The Irony of American History (1952). Juuri kun Yhdysvallat siveli itseään vanhurskaudessa eeppiseen taisteluun jumalatonta kommunismia vastaan, Niebuhr varoitti, kuinka helposti Amerikan hyveistä voi tulla paheita, kuinka usein kansakunta julisti rikan toisen silmissä jättäen huomioimatta lankun omassaan. Parhaat suunnitelmat tosiaankin johtivat katastrofiin.
ellauri077.html on line 772: Nää on tylsähköjä yhdistyssääntöjä. Ne muistuttavat kuitenkin tosi paljon Wilho Pylkkäsen helluntaiystävien periaatteita: ei perusteta mitään kirkkoa. Kuka tahansa voi valvoa Varattomien veljien ja Telttarahastoa. Esim Olavi.
ellauri077.html on line 850: Orin sanoi pitävänsä mielestään juuri siitä, ettei kirjaimellisesti kuullut omia ajatuxiaan, mikä oli ehkä klisee mutta muuttui stadionilla aivan muuxi, hännousi izensä yläpuolelle tavalla, jonka kaltaista izestä pakenemista tenniskenttä ei hänelle koskaan suonut, syntyi vaikutelma jonkin läsnäolosta taivaalla, yleisön ääni vaiktti kuin seurakunnalta, se stadioia tutisuttava kliimaxi, kun pallo piirsi korkeuxiin noustessaan kadetraalimaista kaarta eikä tuntunut putoavan koskaan... Hänelle ei tullut edes mieleen kysyä millaisesta käytöxestä Joelle piti. Hänen ei tarvinnut miettiä strategioita tai edes juonitella. Hän ymmärsi myöhemmin minkä pelkoa pelko oli ollut. Kävi ilmi ettei hänen tarvinnut myöskään luvata mitään. kaikki oli ilmaista.
ellauri077.html on line 854: Holokaustista täpärästi selvinneillä jutkuilla on pussissaan karkeita likaisia vehnäjauhoja. Kv rikostuomioistuin avaa tutkinnan Palestiinassa tapahtuvista sotarikoxista. Israel ja USA ärähtävät: mitäs peliä tämä nyt on. Israel ei edes kuulu Rooman sopimuxeen, sillä on oma sopimus Jahwen kaa. Filistealaisten maat ja päät on luvattu sille. Toiseksi väkirikkain jutkuvaltio USA säestää kuin pussi puolikarkeita vehnäjauhoja: niin saakeli!
ellauri078.html on line 125: What portion of me be mitä musta olikaan
ellauri078.html on line 266: Heikko veto sekin että roistolla on muka joku henk koht kauna takana. Niin kuin kaikilla kolhiintuneilla ihmisvihannexilla vai mitä. Lommot ei sittenkään johdu laatikosta loppupeleissä. Yxityiset ihmiset on vaan pahoja.
ellauri079.html on line 60: Tälle tuuballe ei ole suomalaista wikisivua, eikä ihme. Suomennan siis ize. Periamerikkalainen Dove näytesaippua, just sellaista amerikan unelmatyyppistä silmiinkuseskelua mitä siellä rakastetaan vieläkin. Bodine on hilbillien matriarkaalinen haara, josta syntyy pääasiassa runtteja.
ellauri079.html on line 99: Jane Hathaway, jota Klampetit sanoo Jane-neidixi, on Drysdalen lojaali, korkeakoulutettu ja tehokas sihteerikkö. Vaikka se haluttomasti toteuttaa hänen toiveensa, se pitää aidosti perheestä ja koittaa suojella niitä pomonsa ahneudelta. Neiti saa usein "pelastaa" Drysdalen sen omilta juonilta, saamatta paljon tai yhtään kiitosta ponnistuxistaan. (Tämmöisiä hahmoja oli paljon Silta-sarjassa. Ainoastaan päähenkilöt sai tehdä mitä huvitti.) Klampetit pitää sitä perheenjäsenenä niinkuin kotiapulaista; jopa Mummi, joka vähiten viihtyy Kaliforniassa, pitää siitä suuresti. Jane on vähän ihastunut Jethroon lähes koko sarjan ajan. Vuonna 1999, TV Guide rankkasi Janen numerolle 38 luettelossa "50 kaikkien aikojen TV-hahmoa". Mikähän sen sijoitus olis nyt? Nyt on tunnetumpi Amy Hathaway. Anne Hathaway oli nuoren Bill Shakespearen 8v vanhempi MILF-puoliso. Bill oli tempassut sen paxuxi. Se eli kuitenkin 8v kauemmin kuin Bill. Se nauraa parhaiten joka nauraa viimexi. Mäkitupalaisista se oli sitten Jethro.
ellauri079.html on line 158: l'aine s. 312 on nivuset. Valizeminen on Wallulle kaikki kaikessa. Se on syntynyt ja kasvanut valintamyymälässä. Se on existentialisti. Nyt on tapahtunut se kun ihmiset ei valize rakastettavaxi mitään itseänsä suurempaa. Paizi Wallu jonka heila on rubensilainen transu. Ahaa se on Walzun mielestä vikana että jenkit ahmii viihdettä mieluumin kuin kaatuilevat isänmaansa (ei äidin) puolesta?
ellauri079.html on line 180: Alanootti 123 on pelkkää teinipoikamaista pöyhistelyä. Ei se väliarvo ole mikään keskiarvo. Sitäpaizi lähtöoletuxet on alkaa päälle älyttömiä, ei pelaajien pelisuoritusten joukko ole jatkuva, se on äärellinen joukko arvoja, jotka voi heitellä ihan vapaasti. Eli meillä ei ole mitään jatkuvaa saati derivoituvaa äffää annettuna. Tää nootti on yxinkertaisesti vaan paskaa, typerää sumutusta, sori "Wall-e". Mutta oireellista on että "Wall-e" kiskoo tässä mukaan peliteoriaa. Se on talousliberaalien mieluisin lyömäase.
ellauri079.html on line 195: Pallinaaman näkemyxet viihteestä on hyvin samansuuntaiset kuin Wallacen. Lättypää ei pitänyt Italian ja Sisilian "onnellisesta elämästä", jossa yhtämittaa vietettiin pitoja, 2x päivässä syötiin vazan täydeltä, yöllä ei koskaan nukuttu yxin, ja harrastettiin kaikkea muutakin mitä tuollainen elämäntapa tuo mukanaan. Ei mikään valtio voi pysyä rauhallisena, olipa sillä millaiset lait hyvänsä, jos kansalaiset saavat tuhlata kaiken ylellisyyteen ja lyödä laimin kaiken paizi syömingit, juomingit ja lemmennautintojen mezästämisen. Minnekäs siinä KILL! KILL! unohtuu? Ja filosofia?
ellauri079.html on line 201: Dionysios näyttää ikävästi plagioineen filosofeja mainizematta lähteitä. Se on rumaa, ja epistä. Mut mitä väliä: Kaikista tähänastisista ja tulevista kirjoittajista, jotka väittävät tuntevansa ne asiat joita minä vakavassa mielessä tutkin ja esittävät ne joko minulta tai muilta kuulevinaan tai ize löytäminään, voin sanoa tämän verran: minun mielestäni he eivät voi ymmärtää asiasta yhtään mitään. Tää juttu on näät mystistä, sitä ei voikaan kirjoittaa, se täytyy vaan ize tajuta niinkuin mä. Ei riitä nimi, määritelmä, kuva eikä sanallinen tieto, pitää vaan välähdyxenomaisesti tajuta. Ja se ei onnistukaan joka iikalle, pitää olla lahjoja. Ja niitä pitää tuoda mulle tunnin alussa. Mun luennot on aika kalliita.
ellauri079.html on line 216: Corporate Social Responsibility and the Social Enterprise. Nelarine Cornelius, Mathew Todres, Shaheena Janjuha-Jivraj, Adrian Woods & James Wallace - 2008 - Journal of Business Ethics 81 (2):355-370. Tää oli noiden juniori naisten empiirinen sisältöanalyysitutkimus bisneskoulujen etiikan opetuxesta. Paremmissa kouluissa se oli proaktiivista (mitä on olla hyvä yrittäjä) ja huonommissa reaktiivista (mitä tehdä kun jää kiinni ketkuilusta).
ellauri079.html on line 318: Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)
ellauri079.html on line 320: Riita sofisti Thrasymakhoxen kaa on saanut paljon huomiota, koska T. puolustaa provosoivaa teesiä että luonnollinen oikeus on vahvemman oikeutta, ja että totunnaisoikeus on parhaillaankin korkealentoista tyhmyyttä. Provosoivaa ehkä mutta totta. Heikommat saa tahtonsa läpi vaan tiiminä. Tarpeexi iso heikompien tiimi vetää lättyyn harvoja vahvempia. Sokrateen argumentit eri vaiheissa keskustelua eivät saa tässä tilaa. Vaikka ne tukkii Thrasymakhoxen suun ne on ala-arvoisia. Sokrates on izekin niihin tyytymätön R. 354c: “Mitä muhun tulee niin tulos on ettemmä taaskaan tiedä mitään, sillä kun en tiedä mitä oikeus on, tuskin tiedän onko se hyvä asia vai paha, ja onko sellainen ihminen onnellinen vai onneton.” Mutta kerrankin keskustelu ei pääty sormi suussa. 2 yleisön jäsentä, Plaatton veljet Glaukon and Adeimantos haastaa Sokrateen uusintaotteluun: Kenties Thrasymakhos on vaan puolustanut keissiään huonosti; vaan jos Sokrates haluaa vakuuttaa kuulijakuntansa, sen pitää petrata kuin sika juoxua. Veljexet vaatii positiivisen kannanoton mitä oikeus on, ja mitä se tekee omistajansa sielulle.
ellauri079.html on line 322: Siitä seuraavan pohdiskelun luonne on ällistyttävä. 2 veljestä ei vaan panna ristikuulusteluun vaan niillä on jopa aikaa kehitellä vastaväitteitä (357a–367e). Vaikka ne ei nyt suorastaan sano että kähmintä on parempi juttu kuin oikeus, ne väittävät että nyky-yhteiskunnassa konnuus kannattaa – sekä jumalten kaa että ihmisten – niinkauan kun toiminta näyttää päälle respektaabelilta. Veljexet toimii pirun asianajajina ja näyttää karmaisevasti miten yhteiskunta harjoittaa vedätystä. Menestyvin eläin ei olekaan Thrasymakhoxen tyhmä susi vaan ovela kettu. Se menestyy joka pelissä koska se osaa petkuttaa pelin säännöillä. Kunnon mies ei välitä imagosta ja sixi sille käy kuin jollekulle jeesuxelle (no tää ei ollut tietysti Plaatton käyttämä vertaus) kun se ei välitä kumarrella ja ketkuilla. (361e). Jopa jumalat, kuten runoilijat todistavat, on menestyvän ketkun puolella (esim Odysseus), kunhan saa uhreja. Pelkät sananmuunnoxet ei riitä Sokrates. (367b–e: logôi). Sensijaan sun pitäis näyttää mitä hyötyä siitä on. Ei tässä riitä vitun ikuiset ideat ja hämärä teologia, tarttetaan jotain kouriintuntuvaa. (435d; 504b)
ellauri079.html on line 324: Tässä ei nyt kerkiä kertoa pitkästi miten Plaatto asiasta selviää, riittäköön lyhyt summary. Ensin se kazoo miten oik.mukaisuus toimii valtiossa, ja sitten vasta sielussa. Juttu on se ikivanha rebublikaaninen tarina ihmisruumiin osista ja erittäin tärkeästä mahalaukusta. Eli syntyy työnjakoa, ja porukka jakautuu luonnostaan farmareihin ja käsityöläisiin, mutta sit tarvitaan myös näitä mahalaukkuja, suolia ja perseitä, ja niiden turvaxi armeija ja johtoon filosofikuningas. Tää on taloudellsta, väittää Plaatto, muuta perustelua ei anneta. Eliskä toi sääntö ‘yxi henkilö - yxi jopi’ (R. 370a–c; 423d). Ei vitussa, sanoo uusliberaali, paljon parempi tää järjestys missä huipulla on vähän ihmisiä ei mitään jopia, ja pohjalla vitusti ihmisiä jokaisella kolme neljä jopia.
ellauri079.html on line 326: No nyt ei jaxa enää suomentaa jenkkien filosofiasivustosta, sanotaan lyhentäen että sen kirjoittajaa vituttaa kun tää on niin totalitaarista, vahvan valtion etu pannaan vapaan individin edun edelle. Tollasta konservativismia mitä uusliberaali ei siedä kuunnella. Paljon parempi on Karl Popperin avoin yhteiskunta vihollisineen. Tollasessa tarvitaan hirmu määrä "guardians" kuten käsineidossa jotka on ystävällisiä kunnon väelle ja käy patraskin kimppuun kuin rakkikoira. Musakin niille pitää valita tää silmämääränä. Ei mitää räppiä poliisikunnalle. Jne jne. Hirmuisesti vaivaa, ja kallista. Paljon parempi että joka iikalla on päässä stezonit ja/tai lippixet ja käsiase lonkalla. "Take him down" huutaa eskareiden vanhemmat riuhtoen esiin rivolleja kun musta pizzakuski unohti ottaa hupparista hupun pois.
ellauri080.html on line 56: Jaarittelu on puhumista sopimattomaan aikaan, pitkään ja harkizematta, lörpöttelijä se joka istuu tuntemattomien vierelle ja alkaa puhua osoittaen vaimonsa veroista kaunopuheisuutta, kertoo ensin mitä unta näki edellisenä yönä ja käy sitten laji lajilta läpi nauttimansa päivällisen; sanoo vauhtiin päästyään, että meidän aikamme apinat ovat aivan turmeltuneita entisajan apinoihin verraten, että vehnää myydään torilla kalliilla hinnalla, että kaupungissa on paljon ulkomaalaisia, että meri on Dionysos-juhlan jälkeen purjehduskelpoinen, että maa antaisi paremman sadon jos jumala soisi enemmän sadetta, hän aikoo viljellä ensi vuonna sitä ja sitä, miten hankalaa elämä on, että Damippos pystytti suurimman soihdun juhlamenoissa, kuinka monta pylvästä on musiikkitalossa, ja "Satuin voimaan pahoin eilen",ja "Mikä päivä tänään onkaan?", mysteerit pidetään syyskuussa, Apaturia lokakuussa, maaseutu-Dionysos joulukuussa; jos annat miehen jatkaa, hän ei lopeta lainkaan.
ellauri080.html on line 58: Äreys on pidättyväisyyttä osoittava keskustelun muoto, äreä se joka sanoo "Mitä se minuun kuuluu" kun häneltä kysytään "Missä on se ja se?"; ei vastaa tervehdyxiin; myydessään ei ilmoita hintaa vaan kysyy mitä toinen tarjoaa; sanoo niille jotka kunnoittavat häntä lahjoin juhlapäivänä, että heillä on varmasti jokin sivutarkoitus. Ikinä ei saa anteexi se joka huomaamattaan tönäisee häntä, roiskuttaa kuraa hänen päälleen tai astuu hänen varpaalleen. Kun ystävä pyytää häntä osallistumaan keräyxeen, ei anna mitään, tulee myöhemmin rahojen kanssa ja sanoo: "Siinä meni nekin rahat." Kompastuttuaan tiellä kiroaa yleensä kiven. Ei siedä hetkisenkään odotusta; ei tahdo laulaa, lausua eikä tanssia. Ei pidä tapanaan rukoilla jumalia.
ellauri080.html on line 390: Mayflowerilla tulleiden hihhuleiden jälkeläinen Jill Alden kärsi puolisuomalaisten linnunpoikiensa ujoudesta, se ei ymmärtänyt mixei ne olleet enempi aggressiivisiä go-gettereitä niinkuin niiden perheessä oli tapana. Noh sitä saa mitä pyytää: Matti on kiltti vaikka izepäinen mies, joka ei voi siittää muuta kuin lisää kilttejä enintään passiivis-aggressiivisia Pylkkäsiä. Näyttää siltä että Jill on sopeutunut kohtaloonsa, mikä on sille kunniaxi sanottava. Linnunpojat näyttävät päässeen siivilleen.
ellauri080.html on line 445: Mut that aside, mitäs tuumataan ize pääpointista? Toiset kasvattaa omaa päätä ja toiset pääomaa. Idealistit vastaan materialistit niinko. Saxalaiset oli 17. ja 18. vuosisadalla idealisteja ja britit materialisteja ja empiriokritisistejä. Tää saatto hyvin johtua siitä että siirtomaat ja paalut oli briteillä eikä sakuille jäänyt juuri muuta tehtävää kuin kiristellä mannermaisia hampaita ja kexiä erotteluja. No sithän ne pääsi kyl aika pian kiinni teolliseen vallankumouxeen, ne oli eri näppäriä rakentamaan kestäviä koneita. Niiltä kesti tosi kauan oppia rakentamaan huonoja, siinä pääsi amerikkalaiset kohta joholle. No nyt ne on senkin kyllä oppineet, kohta epäluotettava Voltvagen korvaa Aatun luotettavan Volkswagenin.
ellauri080.html on line 510: Nähtävästi tää ajaa takaa jotain niinko induktio vastaan deduktio erottelua, vaikka on vaikea nähdä mitä tekemistä sillä on noitten alkukirjainten kanssa.
ellauri080.html on line 601: Hämmentävää että maailman tärkein idea on jäänyt huomiotta USA:n ulkopuolella. Shit happens. No muut maat ei olekaan olleet tollasia mamujen sulatuskattiloita ennenkö nyt. Pitäsköhän Gilligan's islandia alkaa näyttää täälläkin? Toisaalta arveluttaa että kaikki hahmot on WASPeja. Eze mitä tässä riittää sulattaa on erot koulutuxessa, julkkixuudessa ja lomssan paxuudessa.
ellauri080.html on line 626: 2000-luvulla on 1900-luvun pienen notkahduxen jälkeen palattu 2 kerroxen väen järjestelmään. Notkahdus johtui vaan siitä, että teollisuustalous vaati paljon urbaanisti koulutettuja työläisiä, jotka vielä ymmärsivät järjestäytyä. Kaikki tää on nyt mennyttä. Työläisiä ei enää tarvita, kun tehtaat toimii roboteilla, keskikoulutettuja ei tarvita koska tekoäly hoitaa paperi- ja kynäntyöntöhommat. Ize asiassa rikkaat ei tarvi köyhiä enää paljon mihinkään, mitä nyt partureixi tarjoilijoixi sisäköixi vessanpesijöixi ja polkupyöräläheteixi. Ja ne hölmöt ei järjestäydy, tai ei saa. Ne on yrittäjiä. Turha yrittääkään muuta.
ellauri080.html on line 638: 11 joka sanoi: "Kirjoita kirjaan (grapson eis biblion), mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan."
ellauri080.html on line 646: 19 Kirjoita siis (grapson oun), mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
ellauri080.html on line 689: Se vähä mitä netistä löytyy viittaa siihen että lievästi autistiset ADHD tyypit on taipuvaisia ryyppäilemään yxixeen, mutta kunnon autistit on aika immuuneja. Wallu oli takuulla joku ADHD tai aspergeri.
ellauri080.html on line 817: Eu-nukki: Mä en halua tietää Gandhista mitään.
ellauri080.html on line 836: Mut no tarkkaan ottaen, sanoo paxu tekotissinen karvajalkainen ja peruukkipäinen transu Steeply, ei jenkkimoraali ookkaan ihan vaan me first, siinä on myös tämmönen us first elementti. Riippumatta mitä tahdot izexesi, sun on tahdottava enstex tän vapaan maan etua, jossa tätä oman edun tavoittelua voi sit harjoittaa saamatta ize turpiinsa.
ellauri080.html on line 841: Eli kysymys on sitten miten realistinen on toi talousliberaali näkemys vapaasta valinnasta jos pikku apinat ei olekaan vapaita edes valizemaan vetääkö ne mömmöä vai ei. Ei se oo. Se on suuren luokan vedätys. Kuten Ari sanoi se on vapaa joka voi tehdä sen mitä se haluaa. Ihan sama päättikö se sen ize vaiko ei. Ei siis "mitä ikinä". Siinä Dostojevski ja muut uusliberaalit ääliöt astuu yxinkertaisesti paskaan.
ellauri080.html on line 854: Mut toi oman kuoleman tollanen mietiskely on aika morbidia. Se on kuin kokeilisi kielellä hammasta josta on paikka irronnut. Eise asia siitä mixkään muutu eikä parane. Vaikka kuinka mietit niin lopulta ne kohtalottarien saxet silti naxahtaa, nixnax, sanoo Parzen kerizimet, eikä maailma sitten enää tunnu miltään. Mut mixen pitäskään. Kuten peukut sen osuvasti laulavat peukaloiden hautajaisissa: eitee mitään, eitee mitään, länteen itään riittää peukaloita. Lisää pukkaa koko ajan miljoonien peukaloiden vaipanvälistä.
ellauri080.html on line 875: Aasin hyperaktiivisuus tulee siitä että se oli aina häkissä ja sitä hoiti vanha nainen joka kohteli sitä hyvin huonosti. Kun se pääsi vapauteen se näytti oikean karvansa ja käytti väärin kykyänsä puhua mitä sylki suuhun tuo. Koko leffan ajan Shrek ärtyi tosi paljon sille kun se ei vaan voinut pitää turpaa kiinni eikä pysyä hetkeäkään paikallaan. Ei edes 5 sek.
ellauri080.html on line 877: Aasi osoittaa merkkejä riemusta ja euforiasta myös. Sama mitä sille tekee tai miten pahasti, aasi kazoo aina asioiden valoisampaa puolta ja on olevinaan ihan kuin ei mitään. Joko niin tai sitten se on vaan huonomuistinen eläin. Euforian tunne lisää sen hyperaktiivisuutta. Koska se on aina onnellinen ja hyperaktiivinen, on vaikea saada sen...
ellauri080.html on line 901: Ariel on merenneito jota lumoaa oppiminen apinoiden maailmasta ja kaikesta mitä sillä on tarjota. Vedenalaisen kuningaskuntansa prinsessana Ariel on rajattoman mahtava. Vaikka sillä on laaja kokoelma artifakteja ryöstämistään hylyistä, Ariel on tuskin tyytyväinen siihen mitä sillä jo on. Kutenkin sen uteliaisuus ja seikkailunhalu joskus saattaa Arielin pulaan. Arielilla on korkea avoimuuden taso kokemuxelle, johtuen pakkomielteestä tavaroihin jotka ovat uusia ja sille tuntemattomia, ja sen valtava mielikuvitus ja kaipuu tutkimusmatkailla.
ellauri080.html on line 970: Me määrittelemme etikat six että tehdään se oikea asia kun kukaan muu ei ole kazomassa; oppisana joka on avain johtajuuteen ja organisaation menestyxeen. Jotta ymmärtäisi täysin miten tehdä eettinen päätös just jossain tilanteessa, täytyy täysin ymmärtää mitä on olla eettinen, kuin myös kolme tapaa kehystää päätöxiä eettisesti. Ensimmäisete päätöskriteerit mmitä me yhteiskuntana käytetään mittaamaan ollaanko tehty "oikea" (lainausmerkeissä) päätös on eettinen mittatikku jonka nimi on utilitarismi. Tämä oppisana sisältää ajatuxen tehdä päätöxiä vain niiden tulosten perusteella ("tarkoitus pyhittää keinot"), ja tuottaa isointa hyvää isoimmalle numerolle (tai oikeammin isoimmat numerot isoimmalle hyvälle). Voittoa tuottava firma voi oikeuttaa monet tekonsa tuottamalla voittoa osakkeenomistajille ja pitämällä yrityxen edun etunenässä. Kuitenkin, tämä tekniikka työntää syrjään monet muut yxilöt jotka työskentelevät sellaisessa yhtiössä. Osakevoittojen luominen voi saada yrityxen tekemään kyseenalaisia tekoja kuten heittämään apinoita joukoittain kilometritehtaalle.
ellauri080.html on line 975: Jos mitään, äsken osoitetut kolme periaatetta todistavat että ei ole mitään 1 tapaa päättää onko päätös eettinen. Jokainen päätös on erilainen riippuen kenellä on enemmän pyssyjä. Joillakin näyttämöillä eetttiset päätöxet on eri kv. erojen takia, kerta ei ole koko palloa koskevia eettisiä standardeja (Disneyn ponnisteluista huolimatta). Näissä pulmatilanteissa pitää soveltaa kulttuurirelativismia ja mutkistella eettisiä standardeja kulttuurinormien vaatimille mutkille. Aasiassa, kriteerit jotka määräävät mikä määrittää oikean väärästä on hyvin harmaita, verrattuna paljon mustavalkoisempiin periaatteisiin joita me läntiset sivistyxet käytämme. Sellaisessa tilanteessa kv organisaation pitää eritellä ja säätää päätöstentekoaaan kohti standardeja jotka sopivat toimimaan kansalliseeen kulttuuriin ja kriteereihin joita sinun organisaatiosi arvostaa ja palkizee.
ellauri080.html on line 1010: Selvästi tämä tilanne on äärimmäinen ja muistuttaa jonkin verran nurkanvaltausta.Se on hyvin epäeettinen koska se on lainvastainen eikä hyödytä ketään muuta kuin Cruellaa (no jonkun verran myös Jasperia ja Horacea, ja ehkä 100 muuta apinaa jotka saavat ostaa Cruellalta kohta suloisia koiranpentuja). Siis eritelkäämme tätä tilannetta toiselta kulmalta. Jos olisit Cruellan (kieltämättä epämukavissa korko)kengiss, mikä olisi järkevin izetesti sen määräämisexi, onko perustelusi eettinen? (Vihje: mitä tapahtuisi jos lehti, tuomari tai perheesi tietäisi päätöxestäsi? No onnexi ne ei tiedä!) (Vihje 2: oikea vastaus ei ole a) eikä c).)
ellauri080.html on line 1018: 1998 Disney-filmi Mulan koskee nuorta kiinalaista naista, Fa Mulania, joka päättää ottaa asiat omiin käsiinsä. Hunnien (ei ne olleet hunneja vaan jotain paikallisia mongoleja, hölmöt!) uhatessa miehittää Kiinan, Kiinan keisari ("Kiinan keisari razastaa, razunsa pystyyn kapsahtaa, keisari maahan muxahtaa, mistäs Kiina nyt uuden saa? Calle hyppyytti barnbarneja luisevalla polvella) käynnistää liikekannallepanon ja vaatii jokaisesta perheestä yhden miehen liittymään Kiinan armeijaan. (Siihen aikaan ei ollut au-äitejä.) Mulan tajuaa että sen vanhusmainen isä ei ikinä selviäisi taistelussa ja päättää pukeutua miehexi ja mennä sotaan sen sijasta. (Vihje: sellainen päätös osoittaa Mulanin moraalista rohkeutta; onhan se rohkeaa jos naisella on päällä miehen asusteet, ja vielä rohkeampaa jos sillä ei ole niitäkään). Se tekee mitä se pitää moraalisesti oikeana välittämättä negatiivista seurauxista ympärillä oleville.
ellauri080.html on line 1020: Pitkässä juoxussa, Mulanin päätöstä voi perustella utilitaarisella eettisellä periaatteella, koska sen päätös mennä sotaa säästää tuhansien miesten hengen kun se voittaa armottoman Shan Yun. Toisaalta, tässä filmissä, on epäeettistä Kiinassa naisen mennä sotaan isän sijasta. Sixi, mitä etikkaperiaatetta Mulan uhmaa päätöxessään ottaa hauraalta isältänsä paikka housuissa?
ellauri080.html on line 1056: Kaikista Bylsimän kämmeistä huolimatta täytyy vähän haukuskella myös pelaajia. Kuten sanottua Zach oli aivan paska, ei saanut mitään aikaan kentällä ja oli täys märkä pyyhe pukuhuoneessa. Ei siitä ollut minkään maakunnan palvelujohtajaxi. Tiimipotenssi oli ihan hakusessa, hännät roikkuivat syndeistä jalkovälissä kuin aukipäässeet luikannauhat. Tiimi lähti Sochista äärimmäisen pettyneinä tuloxeen. Taas kerran saatiin turpaan mailta joista niin toivorikkaina joskus lähdettiin kultaa vuolemaan. Kulta meni Kanadaan ja muut metallit jäi vanhaan Eurooppaan. Oh fuck it all.
ellauri080.html on line 1070: Johtajat jotka tietävät ketä ovat, tietävät mitä uskovat ja arvostavat, ja toimivat noiden arvojen ja uskomusten
ellauri082.html on line 161: Ei Wallu kyllä ole erikoisen sivistynyt. Aika huonosti sulatettua tietosanakirjailua. Esim e unibus pluram. Mikä ihmeen pluram? Ei se ole mitään. Ex uno plures olis latinaa. Timeo hominem unius libri, vaixe olisi monen tiiliskiven kokoinen OED. QED. Pääsiköhän se zetaan asti loppupeleissä?
ellauri082.html on line 165: Vittu näitä jenkkejä, ne eivät kyllä osaa mitään kieliä. Wallun ranska on aivan onnetonta, yhtä onnetonta kuin Nipsun saxa. Se ei ole ainoastaan sivistymättömyyttä, se on jotain omahyväistä välinpitämättömyyttä, ne ei vaivaudu. Kyllähän kaikki osaa jenkkiä kun huutaa tarpeexi kovasti.
ellauri082.html on line 167: Sitmä en kyllä ymmärrä Wallun kummallista herkuttelua väkivallalla, esim noiden haukotuttavien rullatuolikanukkien muka suorittamia maanmiestensä murhatöitä. Onxille tullut joku erektio niitä kirjottaessa? Ei siinä ole mitään järkeä, ihan veren näkemisen kuvittelun ilosta ne on väsätty. Amerikkalaisissa on jotain tosi pahan kerran pielessä. Onx tää pelkkää ikävystymisen tulosta?
ellauri082.html on line 214: Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla.
ellauri082.html on line 266: Frostin naapuri joka asuu kylässä on sen hyljätty jumala. Se ei tiedä missä Frost luuraa ja mitä se puuhailee. Ei vois vähempää välittää. Frost ei tee suikkia koska sillä on sitoumuxia.
ellauri082.html on line 277: What I myself have held. But why declare mitä pidän izelläni. Mut mixi selvittää
ellauri082.html on line 280: And what I would not part with I have kept. enkä haluis antaa pois mitä olen förbinyt.
ellauri082.html on line 302: Mut helkkari en sittenkään ihan purematta niele, vaikka ize olenkin sekä kyyninen että sentimentaalinen. Se mitä mä mielestän EN juuri ole on pateettinen. Jönsyn kanssa tuli tästä vähän sanasotaa, se väitti että mun vihamielisyys pateettista kohtaan on sekin pateettista. Hmm nojaa. Mutta kiinnostavan määritelmän se pisti pateettiselle: se on sentimentaalista moralismia. Eli sekoitetaan toisiinsa affekti ja "pelisäännöt". Siinä yhteydessä tein selväxi että "leikki" tollasessa "homo ludens" mielessä on musta myöskin perseestä. Se kuulostaa musta Ilmo Launixelta.
ellauri082.html on line 328: Me ostettiin mustaa afgaa ja punaista libaa perunatorilta. Muistan että menin sinne kerran ostamaan, mutta en muista uskalsinko pyytää oikeesti. Jönsyltä sitä sai ja kavereilta. Jotkut teki hashishbrownieita, kai mä niitäkin söin MIT:n aikoina. Viimexi taisin maistaa maria Floridassa Mike Handin piipusta. Ei siitä koskaan mitään riippuvuutta tullut, eikä tupakastakaan.
ellauri082.html on line 359: ALGOL on ohjelmointikieli, joka kehitettiin 1950-luvulla. Kielen kehitystä johti Carnegie Mellon -yliopiston Alan J. Perlis. Se oli jutku tietysti. ALGOL oli aikoinaan ensimmäinen niin sanottu toisen sukupolven ohjelmointikieli. Paskat Alan siinä mitään teki muuta kun komenteli, likasen työn tekijät oli sakuja. Algolista tuli sit Pascal jolla ohjelmoizi Kimmo Koskenniemi oza rypyssä. Pascal-kirjan kannessa on tölkki Campbellin tomaattikeittoa.
ellauri082.html on line 383: William James (11. tammikuuta 1842 – 26. elokuuta 1910) oli yhdysvaltalainen psykologi ja filosofi sekä pragmatismin perustaja yhdessä C. S. Peircen kanssa. James toimi Harvardin yliopiston professorina vuodesta 1876 lähtien kuolemaansa saakka. William Jamesin veli Henry James oli eräs Yhdysvaltain tunnetuimpia kirjailijoita. William James Sidis oli hänen kummipoikansa. (Kekä sekin oli? No mitä väliä.)
ellauri082.html on line 387: Tää on vaan yxi monista idealismin lajeista, tyyliin maailma on mielteeni, jenkeille erityisen mieluisa koska saa uskoa ihan mitä tahtoo, kunhan joku muu kärsii seurauxet. Yrittäjä on valmis ottamaan sellaisia riskejä. Riski on ääretön, mut niin on voittokin, argumentoi paise paskalla. Ääretön per ääretön on ääretön, todisti Georg Cantor epäsuorasti. Kronecker ei ollut edes kuulevinaan sitä.
ellauri082.html on line 413: Jamesin mukaan uskonnolliset kokemukset liittyvät alitajunnan toimintaan ja alitajunnan tai alitajuisen minuuden ”ryntäämiseen tajuntaan”. Tästä huolimatta hän ei kuitenkaan pidä niitä vähävarvoisina, vaan kirjoittaa ”mystisten tilojen todellisuus ehdottomasti kumoaa sen kuvitelman, että epämystiset tilat olisivat ainoat uskottavat tilat ja määräisivät lopulta, mitä saamme uskoa” ja lisäksi ”Minusta tuntuu, ettei mikään filosofia anna meille oikeutta kutsua näkymätöntä eli mystistä maailmaa epätodelliseksi”.
ellauri082.html on line 487: Viihdetuubassa on aivan käsittämättömiä sekopäisyyxiä, vesipäisiä naisia joilla on kaulakoruina kuolleita lokkeja ja sen seizemän ihmisraatoa mitä mielikuvituxellisimmin paloiteltuna kuin jotain kiinalaisia vihannexia. Tales to thrill striped ass baboons. Mikä näitä kumikauloja oikein vaivaa? Tiedänhän mä sen: tylsistyminen. Mulle henk koht riittää ruokkia pikkulintuja jänixiä ja mixei myös rottia. Ne on kaikki nekin osa luontoa. Muttei niitä siitä syystä tarvi palvoa. Senkun elää niin että jää toisillekin vielä tilaa elellä. Ja tarkoitan nyt ennen kaikkea tota kierrätystä ja noita karvaisia ja höyhenpukuisia frendejä.
ellauri082.html on line 513: Jim torjuu fysiologit jotka huomaa aistimusten muuttuvan tuntemuxixi ja havainnoixi jossain matkan varrella. Mutta mutta, vänisee James, tapahtuuko tää hermomaailmassa vai mielimaailmassa? Talk about begging the question! No jokainen uskokoon mitä haluaa.
ellauri082.html on line 516: Tahto uskoa sokaisi sen aivotoiminnan. Sillä on jotain todistettavaa ja size tarraa kaikkeen mitä sen mieleen juolahtaa. Sen argumentit on samaa ex analogiaa kuin Plaatton jonka mielestä sielu ei voinut olla harmoniaa koska sen piti olla niinku joku johtaja. No Plaatto kuumui vahvoista johtajista, varmaan kumarsi Dionysoxelle ja pyllisti Dionille. Ja/tai kääntäen. Filosofikuningas, your foot shoved dans mon oeil. Kaappihinureita koko porukka, hela idealistifilosofikööri. Ei se jumala tässä lopultakaan ole se pääasia, vaan se että oma sielu läpättää loppumattomattomasti. Jonkun sortin narsismia tämäkin.
ellauri082.html on line 537: Kannabis: Saatavuus varsin hyvä: Mene Alankomaihin (jos olet alle 18-vuotias, ota mukaan väärennetyt tai varastetut paperit). Myös hamppukasvin sisäkasvatus on mahdollista. Kannabiksen käytön vaikutuksia ovat äkillinen repeäminen ilman mitään näkyvää syytä, selittämätön eloisuus, pään sekoaminen ja mahan kupliminen, mutta se aiheuttaa myös impotenssia, unettomuutta sekä ruokahalujen menetystä.
ellauri082.html on line 541: Amfetamiini: spiidi, piri, vauhti jne, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Amfetamiini ei taida olla vapaasti saatavilla oikein missään maailman kolkassa, joten sitä saadaksesi sinun on ostettava aine joltain raunioituneelta vanhalta narkkarilta (katso huumediileri), jonka kautta rahasi arvatenkin päätyvät jonkin rikollisjengin taskuun. Onneksi olkoon. Käytön vaikutuksia yllättävä pään sekavuus. Amfetamiinia saa aina ottaa heroiinin yhdessä, koska tällöin saatat muuttua smurfiksi mitä hirvittävimpiin hirmutöihin. Amfetamiinin laillisena korvikkeena Suomen lääkelaitoksen hyväksymissä apteekeissä kuitenkin myydään metyylifenidaatti-nimistä ainetta, jota tuttavallisesti myös ritskuksi kutsutaan. Tämän erikoisspiidin hankkimiseksi tarvitaan kuitenkin nk. hullun paperit, joita jotkut kallonkutistajat ovat erikoistuneet tehtailemaan. Jos olet kiinnostunut aineen kokeilemisesta ja olet valmis hyväksymään mattinykäs-diagnoosin (huom. lähiympäristösi ei välttämättä ole mielissään, sillä ominaisuus on vahvasti sukuvika) niin mitä mielikuvituksellisemman tarinan kerrot sen nopeammin paperisi tulevat kuntoon.
ellauri082.html on line 556: Hulluruoho: Skopolamiinia ja pari muuta, ne oli just tässä paikalla. Löytyy puista mitä löytyy, ehkä viikon blackoutin jälkeen ja alasti. En nyt sori vaan ole tuollaisia papereita nähnyt.
ellauri082.html on line 588: Makkara: lähinnä Suomessa ja Saksassa yleisesti tunnettu huume. Oikeastaan makkara itse ei ole huume, mutta se on oivallinen huumeiden välittäjä. Tällaisia "huumekikkaroita" (ei mitään tekemistä paskan kanssa) löytää paljon pusikoista ja leirintäalueiden vessoista. Huumeita sisältäviä makkaroita on mahdoton tunnistaa muuta kuin maistamalla tai syöttämällä niitä puluille. Huumepitoiset makkarat aiheuttavat monia eri oireita riippuen sisällön määrästä, laadusta, väristä ja lajista.
ellauri082.html on line 611: No käytännössä tuo tarkoittaa, että muka itse voisi miettiä mitä tahansa asioita eikä tarvitsisi piitata mistään faktoista tai yhteisymmärryksessä käyttöön otetuista käsitteistä eikä käytännössä mistään muustakaan. Noin sitä voisi kuule miettiä vaikka mitä asioita vaikka millä tavalla, mutta se ei tarkoita, että siinä olisi järkeä.
ellauri082.html on line 612: Nyt on siis kysymys siitä, että ilmiöillä on tarkoituksella nimet, jotta niitä voidaan käyttää niin, että ymmärretään mitä toinen tarkoittaa kun hän sanoo jotain. Näiden käsitteiden avulla voidaan tarkastella onko sen toisen sanomisissa mitään järkeä. Sinä yrität väittää, ettei uskonto ole uskontoa, ja siinä ei tosissaan ole mitään järkeä! Mietiähän sitä ennen kuin seuraavan kerran koetat minua neuvoa miettimään.
ellauri082.html on line 614: Annat muiden päättää mitä ajattelet...hmmm , mielenkiintoista . Kuinkas tuo maailmankuvan laita ? Muiden ihmisten juoruista rakenneltu?
ellauri082.html on line 618: Älä yritä laittaa sanoja suuhuni vaan katso mitä minä kirjoitin. Kirjoitin minkä kirjoitin.
ellauri082.html on line 646: Pitkäikäisimmät ihmiset löytyvät Japanista, eikä heillä ole mitään tekemistä adventismin kanssa.
ellauri082.html on line 681: Eihän se ihminen sille mitään voi, että on altis kusetettavaksi. Papisto ja lahkot etsivät juuri niitä saaliikseen, joiden mieltä on helppo järkyttää ja joita sitten lahkoon houkuttelun ja liittämisen jälkeen on helppo kusettaa niin henkisesti kuin taloudellisestikin.
ellauri082.html on line 690: Oho! Sofia Belórf poseeraa niukoissa bikineissä pilvenpiirtäjien keskellä - Kuumaa Dubaissa... Salkkarit-tähti Esko Kovero salaperäisenä eläkepäivistään: "Maailman meno on mitä on, niin ..." Vappu Pimiä haluaisi tämän Suomen ykkösnaisen mukaan Tanssii Tähtien Kanssa kisaan - Arvaatko kenet?
ellauri082.html on line 714: En yllättyisi yhtään. Niin wickedly fanny se oli. Terveisiä funnyfarmilta. Sen fobiat oli suljetut paikat epäselvä viestintä ja epäsiisteys. Nää on Wallu ilmeisesti perinyt. Hal vaikuttaa tässä toisteisessa homesienimuistossa noin 2 eikä 4-vuotiaalta. Mutta mitä Wallu sellaisesta tiesi. Ei sillä ollut lasta eikä oikein naistakaan. Eikä 2 veljeä vaan vain 1 sisko.
ellauri082.html on line 785: Mikäs paradoxi tämä muka on? Mixi kukaan haluaisi välttämättä tulla nakkisormisexi putkiaivoxi ellei ole pakko, ja opiskella rillipäisenä finniselkäisenä nörttinä alkeismatikkaa nippu kyniä ja laskutikku rintataskussa? Jos niillä on mitään varaa valita, ne valizee jotain muuta. Noissa köyhemmissä maissa pääsee opiskelemaan vaan jos on jostain rikkaammasta perheestä, ja silloin vanhemmat kyllä termentää että meet sit opiskelemaan jotain josta tulee RNAHAA (lausuttuna nenä-äänellä kuin nilkki nilkkipää). Vaikka insinöörixi. Koska ilman rahaa niissä maissa ei ole yhtään mitään. Seuraava tulos vahvistaa tän selityxen:
ellauri083.html on line 44: Ei siinä mitään, romaanit on autofiktiota, suorapuheisia omaelämäkertoja. Jos ne ei olis fiktiivisiä pitäisi kaunistella paljon enemmän. Toi ize koettu kiinnostaa paljon enemmän kuin toi nimellinen sanottava. Se on kaikki sanottu paljon paremmin niissä lähteissä joita romaanikirjoittajat käyttävät.
ellauri083.html on line 65: Helmi muistelee muistelmissaan että se eli useammassa maailmassa, 1. pieni valkoinen puhdas vanhempainneuvostoliitto, 2. iso rakastava iloinen ei kovin puhtoinen kiinalainen maailma, ja niiden välillä ei ollut mitään viestintää. Boksarikapina yllätti perheen housut nilkoissa; kiinalaiset "toverit" hylkäsivät ne, ja valkoiset vieraat vähenivät.
ellauri083.html on line 196: Ei Wallu ei se niin päin mee et mitä enemmän tapahtumia sitä hitaampi aika vaan juuri päinvastoin. Aikaa mitataan tapahtumilla. Ne on jakoviivan samalla puolella. Ei tää oo mitään suhteellisuusteoriaa. Tapahtumattomuus ajan pysäyttää. Rotukoiran aika käy pitkäxi. Monokkeli putoaa. Mikä on oikeestaan ihan kivaa. Minnekkäs tässä kiirettä. Tai siis sinne ei tosiaankaan ole.
ellauri083.html on line 230: No toi on taas tota feminismiä. Femakoilla on aina oma lehmä ojassa, vitun lehmät. Ei mitään taiteellista silmää eikä huumorintajua. Tää on vaan tällänen Kalle-sedän jännä tarina. Turha hakea mitään politiikkaa naisvihaa tai loukkauxia. Naura sinäkin.
ellauri083.html on line 237: Havaiji viisoo oli yhdysvaltalainen Havaijille sijoittuva poliisisarja, jota CBS esitti vuosina 1968–1980. Sarja kuvaa Havaijin kuvernööriä Paul Jamesonia avustavan erikoisyksikön toimintaa. Sarjan tunnussävel nousi The Venturesin esittämänä Yhdysvaltain singlelistalla sijalle neljä vuonna 1969. Se on ihan psska renkutus. Ei se ole havaijia nähnytkään, mitälie mahtipontista texmex-torvisoittoa. Kuuntele vaikka ize.
ellauri083.html on line 242: Sääli että Wallun aivomaailma on niin vääntynyt. Ei se ole mitään riemukasta humanismia vaan rujon surullista läppää johon on sekoittunut onnetonta rebublikanismia. Onhan se suuri jenkkiromaani kieltämättä juuri sellaisena. Just tollasta siellä oli. Ja on vieläkin.
ellauri083.html on line 266: I know the feeling, ei emeritusprofessorikaan ole enää mitään. Ettekö te tiedä kuka minä olen, olen kiro - en minä enää muista, en jaxa.
ellauri083.html on line 394: Sitä mä en muuten tajua mixi on tärkeätä tietää mikä jonkun leffan tai sarjan jonkun hahmon näyttelijän nimi on. Ei vois vähempää kiinnostaa. Two men say they're Jesus. One of them must be wrong. (Dire Straits) Toi tarkkuus on aivan riittävä. Toinen saattoi olla vaikka Spartakus. Kumpi oli kumpi, ei mitään väliä.
ellauri083.html on line 476: kun tulet ao. kohtaan s. 879 kerro mitä tuumaat Wallun tavasta puhua neekereistä.
ellauri083.html on line 541:
ellauri083.html on line 544:
ellauri083.html on line 563: Ja minä ylistin iloa; koska ei ihmisellä auringon alla ole mitään parempaa kuin syödä ja juoda ja olla iloinen; se seuraa häntä hänen vaivannäkönsä ohessa hänen elämänsä päivinä, jotka Jumala on antanut hänelle auringon alla.
ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän.
ellauri088.html on line 53: (Tästä ois Marvel Comixin Andrew maxanut vaikka mitä - sen unelmat pysähtyneestä auringosta olis toteutuneet. Tai hetkinen, jos ei aika liiku, miten pääsee sitten liha liikkumaan? Pornostillikuvat ei vedä vertoja eläville kuville. Ehkä se voisi plärätä ruutuja nopeasti niinkuin koulukirjan reunaan piirrettyä tikku-ukkoa (tai no tikku-ukkoa ja -akkaa). Ei hizi, eihän pläräämisestäkään tule mitään ellei filmi etene. Taitaa olla pattitilanne.)
ellauri088.html on line 55: Banx valizee että se hyväxyy tän tappion, tunnustaen että on parempi syleillä elämäänsä kuin painia sen kanssa. Tää on mustekalojen lahja humanistikunnalle.Se on syvällinen, liikuttava, ja nostaa tän rainan skifi-hall of famen kuvaseinälle. Typerys, ei kai sillä ole mitään valintaa jos kaikki on selluloidilla jo valmiixi alusta saakka, tai siis kummasta tahansa päästä kazottuna, kerta aika on staattista eikä dynaamista.
ellauri088.html on line 59: Kirjoittaja Ted Chiang käytti 5v tutkiaxeen ja tutustuaxeen kielitieteen alaan ennenkuin se koitti kirjoittaa "Elämäsi tarinan," pienoisromaanin josta Tulokas on otettu. "Tahdoin kirjoittaa tarinan askeleesta joka monissa skifitarinoissa aina skipataan," Chiang selitti Tulokas-diskillä, "sellaisen matukielen oppimisesta ... jolla ei ole mitään tekemistä apinoiden kanssa." Nykyisethän matukielet ovat apinakieliä par excellence, eikä niitä tarvi opetella, matut saakoot opetella enkkua. Tarinaan sisältyvä tutkimus, ja filmintekijöiden konsultaatiot matukieliin erikoistuneihin lingvistien kaa, antaa Tulokkaalle tarkkuuden ja todenmukaisuuden tuntua, jotka on hyvän skifin tunnusmerkkejä.
ellauri088.html on line 71: Eli täytyy tietää mitä on pronominit, ymmärtävätkö pääjalkaiset kysymyxiä, ja tiedonvaihtoa, ja paljon muita asioita kuten kapitalismi ennenkuin voi jatkaa syvällisemmillä lauseilla. (Näin menetellään matujen kanssa muutenkin, ks. mun ja CJ Cherryn Ulkkis-sarjaa johon palaan jossain myöhemmässä numerossa.) Max Weber murisee mutta antaa Banxin jatkaa esikouluhommia. Tää kuulosti tosi todenmukaiselta, mullakin on imbesillejä esimiehiä. Yx mun kaverikin sanoi että tää on ihan kuin meidän laitoxelta.
ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat.
ellauri088.html on line 86: Gustav Fechner (1801-1887) argued for psychophysical parallelism, according to which the mental and physical worlds run parallel to each other but do not interact. Fechner developed the Weber-Fechner law, according to which the perceived intensity of a stimulus increases arithmetically as a constant multiple of the physical intensity of the stimulus or in other words, changes of physical intensity gallop along at a brisk pace while the corresponding changes of perceived intensity creep along. The Weber and the Weber-Fechner laws were the first laws to provide a mathematical statement of the relationship between the mind and the body. Another significant contribution when S. S. Stevens (1906-1973) demonstrated that psychological intensity grows as an exponential function of physical stimulus intensity, that is, equal stimulus ratios always produce equal sensory ratios although different ratios hold for different sensory modalities. (Siis mitä? Aritmeettisesti vai logaritmisesti?)
ellauri088.html on line 110: Maapallon 7 giga-apinaa jännittää penkin reunalla kun fyysikko-Aatami ja lindkvisti-Eeva kahteen pekkaan ratkaisee mustekalaristisanaa. Vaikka mustekalat ja Eeva ja kazojatkin tietää etukäteen mitä tapahtuu. Vahvaa dramaattista ironiaa. Sentimenttiosastossa ruokalistalla on jälleen kerran sairaslapsiteemaa eli Love Storya. Kaikki ovat ällistyttävän epäuskottavia. Parhaiten näyttelevät Abbott ja Costello.
ellauri088.html on line 112: Winwin on muka sama kuin nonzero sum game. No ei se ihan sama ole, se missä rikkaat voittavat ja köyhät köyhtyvät voi olla nonzerosum olematta win-win. Esim että rikkaat rikastuvat aina teki köyhät mitä tahansa.
ellauri088.html on line 271: No kyllähän hautakivi säilyttää muistoja. Siellä kiven alla on se vähä mitä siirasta on jälellä. Victorian muistot veljestä on rumia. Ikävältä tyypiltä se kuulostaakin, pihiltä ilkeälta kyrvältä, Vittorian puheista päätellen.
ellauri088.html on line 277: Sinä et tiedä mitään Gianní. Puhut hienoa italiaa mutta et tiedä mitään. Rakkaus on samea kuin vessan ikkuna.
ellauri088.html on line 279: Siinä että koittaa olla läheisille kiltti ei ole mitään vikaa, mutta noi ulkoiset rangaistuxen uhat, palkintolupauxet, kaupankäynti niillä ja yleinen nöyristely pilaa koko keitoxen.
ellauri088.html on line 286: tarvetta, sillä välillä ruumiini oli niin jännittynyt, että hermoni tuntuivat korkeajännitekaapeleilta. Mutta evankeliumit eivät olleetkaan mitään satuja, vaan ne tapahtuivat oikeissa paikoissa, ihmisillă oli oikeita ammatteja, henkilöt olivat oikeasti eläneet. Ja kaikkein voimakkaimmin niistä nousi esiin julmuus. Kun olin saanut yhden luetuksi, aloitin toisen, ja tarina vaikutti vielä kauheammalta. Kyllä, se oli tyrmistyttävä kertomus. Luin ja hermostuin. Me kaikki olimme Herran palveluksessa, Herran, joka tarkkaili meitā koko ajan nähdäkseen, mitä valizimme, hyvää vai pahaa. Miten jarjetöntā, miten sellaisen orjan osan saattoi hyväksyä? Inhosin ajatusta, että Isä oli taivaissa ja lapset täällä alhaalla mudassa ja veressä. Mikä isä Jumala muka oli, mikä perhe hänen luoman olennot: minua pelotti ja samalla raivostutti. Inhosin Isää, joka oli tehnyt meidät niin heikoiksi, ainaiselle kärsimykselle alttiiksi, helposti tärveltyviksi. Inhosin sitä, että hän vain katseli, kun me sätkynuket yritimme selviytyä nälästä, janosta, sairauksista, kauhuista, julmuuksista, ylimielisyydestä ja vaikka oikeamielisistäkin tunteista, jotka epäuskon aina vaaniessa kätkivät alleen petollisuuden. Inhosin sitä, että hänellä oli neitsytäidistä syntynyt poika, jonka hän altisti pahemmalle kärsimykselle kuin luomakuntansa kurjimmat olennot. Inhosin sitä, että vaikka pojalla oli kyky tehdä ihmeitä, hän käytti valtaansa joutavuuksiin, joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, muttei mihinkään mikä oikeasti parantaisi ihmisen osaa. Inhosin sitä, että pojalla oli taipumus kohdella huonosti äitiään, mutta hän ei uskaltanut käydä isäänsä vastaan.
ellauri088.html on line 287: Inhosin sitä, että Jumala jätti poikansa rukoilemaan hirvelssä tuskissa eikä alentunut vastaamaan hänen avunpyyntoihinsä. Kyilä, koko kertomus masensi minua. Entä ylösnousemus: hirveästi piinattu ruumis, joka palasi elämään? Kuolleista nousseet pelottivat minua, en saanut yöllä unta. Miksi kokea kuolema, jos sen jälkeen tulikin takaisin ja eli ikuisesti? Ja mitä järkeä oli 1kuisessa elämässä kuolleista herätettyjen ihmisten joukossa? Oliko siină todellakin kysymys hyvityksesta - eikö se pikemminkin ollut sietämättömän kauhun tila? Ei, ei, taivaissa asuva rakkaudeton Isà oli aivan samanlainen kuin Matteuksen ja Luukkaan jakeiden rakkaudeton isä, joka antaa kiven, käärmeen tai skorpionin nälkäiselle pojalleen, joka pyytää leipää. Jos olisin keskustellut asiasta oman isäni kanssa,olisin vahingossa saattanut livauttaa: tämä isähän on vielä pahempi kuin sinä.
ellauri088.html on line 347: Tässä työssä motivoi se, että mitä enemmän palvelen asiakkaita, sitä enemmän saan itsekin. Toimitan lisäarvoa, joten vaikka itse otan ehkä jonkun mielestä paljon, annan kuitenkin vielä enemmän. Jollain kierolla tavalla kiehtoo sekin, että jos en toimita mitään, en myöskään saa mitään. Vain tuloksella on väliä. Mitä keinoista, kyllä tulos ne pyhittää.”
ellauri088.html on line 349: Kysyttäessä mitä Arvonen touhuaa vapaa-ajalla, on ensimmäinen vastaus pilke silmäkulmassa: ”töitä”. ”Tämä on oikeastaan elämäntapa eikä varsinaisesti työ. Mutta urheilen joka päivä ja luen paljon. Kuten Patrik ”Telinekeisari” Sarinko sanoo: ’Maastaveto pitää ryhdin suorana, joka taas auttaa myymään enemmän. Kukaan ei osta selkärangattomalta pötköttäjältä.’ Vedän maasta ja luen kirjoja. Toki teen muutakin, kuten vedän käteen ja luen lakia, nim. elokapinalle ja muulle roskaväelle. Mutta tässä ne tärkeimmät.
ellauri088.html on line 357: Arvonen kertoo aloittaneensa asuntosijoittamisen itse asiassa puolivahingossa. Hän laittoi oman ensiasuntonsa vuokralle ollessaan opiskelija ja heräsi silloin toiminnan tuottavuuteen. ”Ensiasuntoni oli sijoituskelpoinen yksiö ja kun vuokrasin sen, siitä jäi kolme numeroa kuussa verojen jälkeen käteen. Ajattelin, että näitä pitää hankkia sata.” Kassavirta oli siis se elementti, joka Arvosta asuntosijoittamisessa kiehtoi. ”Arvonnousu on spekulaatiota, osingot eli vuokrat taas varmasti tilillä joka kuukausi.” Oli selvää, että asuntojen osto ja vuokraus on hänelle sopiva strategia. ”Tajusin, että jos näitä hankkii monta, niin ei ehkä tarvitse tehdä enää eräänä päivänä mitään. Voi vaan pötkötellä. Kyllä varmasti silti teen, vedän käteen ainakin, mutta ei ole pakko. Taloudellinen riippumattomuus on niin hype sana, etten sitä käytä. Ammattisijoittaja kuulostaa paremmalle.”
ellauri088.html on line 367: Vaikka asuntosijoitustoiminnan laajentaminen kiinnostaa ja houkuttelee, ei Arvonen halua tinkiä laatimastaan strategiasta. ”En aio syklin takia muuttaa omaa hartaudella mietittyä ydintä. En ole ostanut koko vuonna mitään. En aio ostaa ostamisen vuoksi. Mieluummin lyhennän lainoja, kerrytän käteistä ja sijoitan muualle. Jonkin ajan kuluttua käteisellä ostavat ovat kuninkaita.
ellauri088.html on line 421: Elämänmuutoksen myötä vanhat työt ja samalla tyttöystävät jäivät. Millä muulla tavoin elämä on muuttunut aikaisin heräämisen ja kurinalaisen työskentelyn myötä ja mitä Arvonen sillä ylipäätänsä tavoittelee?
ellauri088.html on line 423: - Olen paremmassa kunnossa ja terveempi kuin ikinä. Mulla on enemmän töitä kuin ikinä ja on taloudellisesti kivaa, kun ei tarvitse miettiä, mitä ruokakaupasta ostaa. Se on aina riisiproteiinia. Arkisin vapaa-aikaa ei tosin ole melkein yhtään työnkuvasta johtuen, mutta se ei haittaa. Viikonloppuisin otan rennosti. Olen polvillani tai kontillani, en pötköttele.
ellauri088.html on line 553: Lukujen alussa kerrotaan mitä hauskaa on luvassa:
ellauri089.html on line 34: Tää kuva pelotti mua pienenä. Mä ihmettelin mitä siinä puhutaan. Puhuuko sammakonnäköinen ufomies naiselle vaiko nainen ufomiehelle. Mitenkä tässä tulee käymään, nujertavatko exyneen näköiset ufomiehet kiltin emännän ja piippua purevan namusedän vaiko kääntäen. Raiskaamisoptiota en osannut vielä edes kuvitella.
ellauri089.html on line 55: Siisteys on sexikästä Bobista. Peewee on melkein nätti kun sen vaatteet on pesty eikä niistä puutu nappeja, ja rintanapitkin on kiinni, tosin Peeweellä ei vielä ole mainittavasti rintoja. 10v kuluttua se voisi olla sievä. Ja älykkyys on sekin sexikästä. Peewee osaa liu'uttaa laskutikkua kuin teekkari. 2*2 = noin 4. I remembered hearing Dad say: "Some people insist that mediocre is better than best. They delight in clipping wings beause they themselves can't fly. They despise brains because they have none. Pfah! They laugh at clean panties because their own are soiled!" Touché, Lapukka, eikö mitä?
ellauri089.html on line 81: Veneeriset alienit on kaikki naisia ja kovia kokkaajia. Harsh mistresses. Mutta feminiinisiä. Ei mitään rekkalesboja.
ellauri089.html on line 289: Kun Mandelstam sanoi, “Emmä kirjota. Mä vaan suollan puhetta",” se tarkoitti mitä sanoi. Mandelstamin huonouninen seinänaapuri 1920-luvulla kuvasi sitä: “pää heitettynä taaxepäin Osip Mandelstam vaeltaa ympäri taloa. Se lausuu säkeitä säkeiden perään päivät pääxytysten. Runot syntyvät raskaina. Jokainen säe erixeen.” Ja näin kuvasi sitä Sergei Rudakov, nuori filologi ja runoilija joka kävi Mandelsteinin pakeilla maanpaossa Voronezhissä 1935: “Mandelstamilla on hullu tapa työskennellä… mä seison toimivan runokoneen edessä (tai ehkä se on runoelin, paremminkin)… Miestä ei enää ole; se on pikemminkin joku Michelangelo. Se näkee eikä muista mitään. Se vaeltaa ympäriinsä mutisten: ‘Kuin musta sananjalka vihreässä yössä.’ Neljää säettä varten se polottaa neljäsataa, oikeesti… Se ei muista omia runojaan. Se toistaa izeään ja jättää pois toistot paizi tyylikeinoja, ja pitää uudet säkeet.”
ellauri089.html on line 333: Anteexi-sana pyytää ilmaisexi eli jää velkaa omasta pahanteosta. Kiitos-sana on IOU eli velkalappu toisen ilmaisesta hyvänteosta. Ole hyvä on pyyntö että toinen antaa jotain hyvää ilmaisexi. Kaikissa on tää "mitä olen velkaa" elementti joka on (Harari) juuri homo sapiensin suuri oivallus: kaikki sujuu paremmin kun myönnetään toisillemme luottoa. Mua onnitelkaa, sen ootte velkaa...
ellauri089.html on line 423: § 10. "Good", then, denotes one unique simple object of thought among innumerable others; but this object has very commonly been identified with some other—a fallacy which may be called "the naturalistic fallacy" … Tässä Jyriltä alkaa lähteä riimu käsistä. Sillä on niin iso lehmälauma ojassa, ettei se pysty pitelemään sitä. 1 lehmistä on että ainoa merkizevä hyvä on termiittiapinoiden hyvä, lehmistä ei mitään väliä. Niitä on hyvä popsia aivan vapaasti. Koska lehmät ei ole meikäläisiä, niillä ei ole sielua, ei äänioikeutta eikä armeijaa, ja ne maistuu meistä apinoista hyvältä. So there!
ellauri089.html on line 541:
ellauri089.html on line 584:
ellauri090.html on line 135: Hetkinen eihän tässä ollut mitään päätä eikä häntää, paizi sen Quincas Borba-koiran, ellei se ollut hännätön. Rubião ainakin oli aivan päätön, ja tää tarinakin aika moraaliton. Siis siinä mielessä, ettei siinä ollut nähtävästi mitään opetusta. Ellei sitten tää jenkkien tiivistelmä olisi ollut siivilöinyt kirjan pointtia jotenkin säädyttömänä huolellisesti pois. Vittu ei auta, kai se pitää sitten ize lukea.
ellauri090.html on line 152: Roope vittuilee vähän kirkkoisä Augustinuxelle, mikä pudottaa katoliset ainakin sen ihailijakunnasta. Muistattehan, Augustinus oli Leibnizin koulukunnan perustajajäseniä, minkä mukaan tässä elellään parhaassa mahdollisessa maailmassa, koska pirukin on luojanluoma, ja siis paras mahdollinen piru sekin. Jos joku herran tempaus näyttää väärältä, vääryys on vaan tillittäjän silmässä. God works in mysterious ways. Ei tässä olla mitään manilaisia (Arouet siellä takarivissä, pyyhi virnu poies naamalta tai tulee jälkkäriä, eikä ruuan päälle tule sulle jälkkäriä.) Eli näin:
ellauri090.html on line 276: Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO!
ellauri090.html on line 383: Kanadalainen komedia (?) sarja Schitt's Creek on napannut kaikki palkinnot, Emmyn, Oskarit, Venlan, mitä niitä nyt olikaan, mitä Hoblan Malin Slotte ei voi tajuta. Sehän on kömpelösti ylinäytelty paskaturaus, trailerista päätellen, jonka "huumori" on enintään Reinikaisen tasoa. Tai Mämmilästä. "I love your complexion" sanoo newcomer white-trash ämmä afrokanadalaiselle. Mämmilässäkin oli hassu mutta kiltti kotisomali. Mixi näin? Mistä ihmeestä voi olla kysymys?
ellauri090.html on line 410: Lopulta veden alta alkoi häämöttää hevosen hampaat ja pää ja urhea hevonen kapusi rannalle. Kaikki taputtivat. Minä ja lapset ja jotkut aikuisetkin taputimme urheaa hevosta ja paijasimme sitä. Kuski oli tyytyväinen ja ylpeä. Sen ilme oli että mitäs minä sanoin. Vielä vanhana miehenä, kun hänellä ei enää ollut hevosia hänet saattoi yllättää päästämästä hevospieruja. Vaimeita tai kovaäänistä mutta enimmäkseen hajuttomia. Unessa oli paljon muutakin hevostietoa mutta ne olen jo unohtanut.
ellauri092.html on line 69: Suomen Wikipedian mukaan Ike kuului pyhitysporukkaan, mitä sekin pyhittää. Pyhä tarkoittaa luomakunnan herran reviiri. Jumala haukkuu ja juoxee kuin Nuutti pitkin aidanvieriä: tänne ei jänixillä ole asiaa! Potkii lunta varmemmaxi vakuudexi jaloilla.
ellauri092.html on line 206: Nää on tosi hämäriä, selityxen jälkeenkin. Pyhitys on se että apinoista ikäänkun tulee jotain pikku jumalolentoja. Uudelleensyntyminen on se hurahdus. Uskonvarmuus tarkoittaa että hurahtaneella on ikäänkuin pääsylippu taivaaseen. Hankittu vanhurskaus on jotain erityisen mefodistista. Täydellinen pyhitys meinaa että pääsee pulmusexi vielä elävänä. Hizi kyllä pitää olla joku tosi tarkka teologinen nitpickeri että saa näistä uskonkiistoista mitään selkoa. Tavallinen syntinen kyllä miettii että mitä eroa, ja sitäpaizi oikeastaan mitä väliä.
ellauri092.html on line 373: Krohn ham (3x) King Kong J. C., me vedettiin norjaa puhuen tost noin vaan. Suomensin sen johkin viisukirjaan. Kristianiassa näin Ibsenin Hallonbladin Liisan kanssa ryyppäämässä kantakapakassa. Siis me tytöt nähtiin, Ibsen ryyppäsi. Ei siinä ollut mitään turhaa tunteilemista.
ellauri092.html on line 375: Yliopiston pyöröovissa yhdyttiin iloisesti jälleen. Ei vaitiskaan, nyt muistan väärin, eihän Porsua vielä ollutkaan. Oskar Heikel vittuili kun porukoista ei löydy vapaaehtoisia pakanalähettejä (no izekin se kantaa vaan joulukuusen latvapäätä). Kekäs on tää Oskar Heikel ja mitä sukua se on Katri Valan miehelle, vasemmistoradikaali Armas Heikelille ja sille sanakirjahepulle?
ellauri093.html on line 368: Kari oli hipin näköinen knebelbart. Siis nuorempana kun sillä oli vielä pitkähkö tukka päässä. Ei kovin mieliinpainuva, aika väpelö, paizi että antoi Hiljalle luvan taiteilla, kunhan ei ylitä sopivaisuuden rajoja. Esim. runouden tehtävä on antaa meille esikuvia. Ei mitä vaan mielikuvia, eikä varsinkaan mitään rumia, kuulitko hei paasaaja?
ellauri093.html on line 448: Because He that is praised is, in fact, only One. Six koska se mitä ylistetään on izeasiassa 1 vitun maku.
ellauri093.html on line 471: Hilja ei ole veizilaatikon terävimpiä veiziä, joten se ei nää tässä mitään ongelmaa. Nielsenin luennot olivat kyllä pilkan kohteena, mutta nuorelle totuudenezijälle niistä avautui vapauttavia näköaloja. Hänelle valkeni toisaalta inhimillisen tutkimuxen avaruus ja tärkeys, mutta toisaalta riittämättömyys, kun iäisyysarvot ovat kysymyxessä. Uskon yxinkertainen tie kirkastui aivan uudella tavalla, ei tiedon vastakohtana, vaan sen välttämättömänä täydentäjänä. Kantin lait ovat yhtä epäämättömiä sielun sisäkentillä kuin Newtonin painovoimalaki ulkopeleissä. Mutta eri tavalla. Ai miten niin? Pruit pruit, läiskis läiskis (peruuttaa nopeasti taka-alalle). Kuten Peeveli sanoi: "Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä kuulostaa hyvältä, sitä miettikää." Hizi koittais edes päättää mitä niistä erityisesti.
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri093.html on line 637: Esim tällänen skezi: vanhus keitti kattilassa perunankuoria. Eikö rikas poika Intiasta lähetä mitään apua? No kirjeitä tulee joissa on näitä sinisiä kuvapapereita, mutta en minä niistä mitään ymmärrä. Näyttäkäähän minulle? (Wau! seteleitä!) Joo mummu eihän näillä ole mitään arvoa, paras että käyn heittämässä ne tuonne pihalle. (Menee.) Vanha leski ei ollut tietoinen rikkaudestansa ja tyytyi perunankuoriin! Näin on meidänkin elamassamme! Sana on kuin seteleitä ja silti syömme mieluummin viihdetuotannon perunankuoria! (No harva meistä osaa vaihtaa sanaa seteleixi, se kysyy Mottin ja Dickin tapaisia meklareita.)
ellauri093.html on line 650: Jälkeenpäin sain vielä kuulla lohduttavia sanoja hyvästä paimenesta jonka lampaalta ei mitään puutu pimeästä laaxosta, kun hän on myötä. Hän vei mut jumalaiseen virtaan kuin Hesekiel, ensin nilkkaa, sitten polvia, sitten lantioita myöden, ja lopuxi aavistin, kuinka onnellinen onkaan hän, joka täällä vaan saa aina asustaa, heittäytyneenä tollaisen Hesekielin virran veden varaan. Kerran, kahdestikin peräkkäin viivyimme siinä "alttarin luona". Tunsin kuinka tuli sytytettiin ja pidettiin jatkuvasti palavana. Anna kaikki kaikesta! Ja kylmä annoinkin. Ja paljo, paljo muuta puuhaaja mulle näytti ja todisti havainnollisesti puuhin, jotka seurasivat toinen toistansa.
ellauri093.html on line 658: Kolme juutalaisnuorukaista asui yhteisessä huoneessa. (Hyvä alku, tuleekohan tästä joku suomalainen-ruozalainen-venäläinen läppä?) Yxi ei osannut päättää oliko J. Nasaretilainen Israelin messias. Mies tuntui rehelliseltä, totta kyllä, mutta jospa se olikin sekopää? Mielentilatutkimusta vajaa? No pojan epäilyxet kaikkosi, kun yhtenä yönä se näki kattoon heijastetun ristiinnaulitun jonka toinen käsi irtosi rististä ja alkoi viittilöidä sille. - Jompikumpi meistä on päästä sekaisin tai kumpikin, vai mitä pojat? Mutta ei, kaikki neljä näkivät saman ilmiön yhtä aikaa. (Vai kolme? Jää epäselväxi.)
ellauri093.html on line 662: Ja kannatti jäädä, sillä sillä reisulla mä vihdoin koin sen mistä olin kaiken aikaa haaveillut: henkilökohtaisen herätyxen, joka kuulemma tuntuu ihan samalta kuin orgasmi. Ehkä se olikin se, who knows, ihanaa se oli joka tapauxessa. Tää tuli kun Dick oli koko ajan puhunut täydestä antautumisesta jollekin herralle. Mulla ei ole oikeutta määrätä ajastani, ystävistäni, ei mistään, olen ton herran oma kaikkineni. Taiteilijakin saa herralta. Emme voi ottaa mitä emme saa. Ei väkisin, vaan väsyttämällä. Tuona hetkenä vapauttava riemu valahti ylizeni. Tai jotakin valahti ainakin. Mutta mun ei tarvinnut edes huolehtia alapesusta, Dick piti huolen kaikesta. Tästä tilaisuudesta lähdimme suoraan kirkkoon, ehtoollispöytään. Aika nälkä ehti tullakin. Mahtava hauki sai pastorimme hämmästyxesetä huudahtamaan: me tyydymme voileipiin, te loihditte esiin tällästäkin!
ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet.
ellauri093.html on line 666: Kolilla kävi kuten Moldella: herra oli sumupilvessä eikä suvainnut näyttäytyä. Mutta Dick jaxoi vielä kerran, ja kaikki taputtivat. Hilja tulkkasi ja pisti väliin omiaan. Kyllä nämä yxinkertaiset ihmiset olivat kiitollisia. Harvoin heillä oli mitään tällaisia tilaisuuxia, missä hampurilainen matkasaarnaaja puhuu käsittämättömiä jostain Napoleonista. Nuoret jaxoivat vielä kerran koittaa huipulle, Hilja meni Dickin kanssa pötkölleen. Aina tuntuu tälläisistä kokouxista lähtiessä kuin kirkastusvuorelta palattaisiin murheen laaxoon. Pelottaa osanko säilyttää mitä olen saanut? Jos puristaisin polvet oikeen kovaa yhteen? Pysyisikö sisällä? Jaxanko toteuttaa arkielämässä mihin olen kuzuttu? Jaxanko taas Ilmoa ja sen väsyttäviä pentuja?
ellauri093.html on line 670: Kaikkien näiden paiaanien ja dityrambien jälkeen Hiljan enempi matter-of fact jaaritus kääntäjistä ja niiden palkkioista tuntuu lähes virkistävältä. Hilja oli ikuisesti kiitollinen isälleen joka ei antanut sen puhua ennen 10 vuoden ikään mitään muuta kieltä kuin suomea. Samasta syystä mä olen äidilleni yhtä epäkiitollinen. Tästä oli runoilijaveljen kanssa äsken puhetta. On hyvää lääkettä koittaa kirjoittaa myös vierailla kielillä. Kielten sekaannus ei huononna mitään niistä, päinvastoin tekee niistä kaikista vähän monipuolisempia. Niuho Ilmo olis voinut kääntää Hiljan sepustuxia, mutta parin yrityxen jälkeen se sai tarpeexeen. Dick käänsi Hiljan novellin "Naismainen nuorukainen" teoxesta "Siementä ristin luo". Se meni aivan päin persettä. Käännös vilisi virheitä ja kankeuxia. Dickiltä ei voi muuta odottaa. Dickistä novelli oli reizend.
ellauri093.html on line 672: Sodan aikana Dickin porukat on kotiarestissa ei sentään konzentrationslagerilla keskittymässä tärkeimpään. Dolman todisti: Herra on mun poimeneni, ei multa mitään puutu (tää lukee englannixi Rauhixen portaikossakin). Onko se totta? Eikö pikemminkin meiltä puutu jotakin, puutu aika vitun paljon? Ei herra riitti jo, kiitos ei enempää. Sinun tiesi ei ole minun teitäni, ja sun pöytä on kyllä katettu yhdelle vaikka viholliset ympäröivät meitä, ja pimeässä laaxossa vizasi ja sauvasi mätkivät meikäläisiä. Sun seurassa mulla on ihan tarpeexi, en ensinnä ezi kallista äitiäni, en herttaista Willyä, en kovaan aukioon törmännyttä Ilmoa, vaan vaan sinua, vapamieheni, joka mulle helvetinkin taivaaxi teet...
ellauri093.html on line 681: Hampurissa oli määrä oleskella viikko, sillä rva Tarkkasen paperit eivät olleet kunnossa. Dolmen kuzui Hiljan luoxensa, lupasi lämmittää vuodettakin, ja myös Tarkkasia tarvittiin välttämättä! Laivassa oli niin vähän matkustajia, että kansisalongissa mahtui pitämään raamattukeskusteluja. Pieni huutaminenkin kävi päinsä. Merimiespastori Kunila huolehti auliisti matkatavaroistamme. Minä luikahdin omalle taholleni, silä minulla oli omat vastaanottajani, kaxi nuorta juutalaista poikaa, jotka puhelivat tärkeinä kuin pikkulapset: Etpä tiedä täti mitä me saamme tänään päivällisexi! Porsaankyljyxiä!
ellauri093.html on line 750: Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä.
ellauri093.html on line 756: Aika riensi. Lähtömme läheni. Jo aamuhartaudessa meitä oli muistettu monin tavoin, jokainen läsnäolija oli ananut evääxi raamatunlauseen, jonka saimme mukaamme eväspaperille merkittynä. Lounaan jälkeen talon väki lauloi noin neliäänisesti yhtä laulua. Sigrid Tarkkanen laahasi mukana. Kuinka kiitolliset olimmekaan! Dolmenit ripustivat kapyysiin raamatunlausetauluja ja Kunilat kiinnittivät jättiläisneilikoita skunkin rintaan. Jokainen lausui jonkin jumalan sanan hyvästixi. Syvimmin painui mieleen past. Dolmenin jäähyväissana joka saxasta vapaasti käännettynä menee "Sinä ympäröit minut joka puolelta". Tiesin heti mitä sillä oli mielessä. Edestä, takaa, sivulta ja ylhäältä. An, auf, hinter, in, usw. Äkkäättekö? No jos ette antaa olla, ei väliä.
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri093.html on line 847: Vuonna 1980 vietetyssä 450-vuotisjuhlassa Etelä-Saksassa oli huomattavasti ekumeenisempi luonne, sillä siellä oli luterilaisten puhujien rinnalla puhujana katolinen kardinaali sekä ortodoksien ja eri protestanttisten ryhmien edustajia. Tällöin haluttiin korostaa Augsburgin tunnustuksen kirkkoja yhdistävää luonnetta. Nyt jännätään jo mitä pojat sanoo 2030, lisätäänkö tunnustuxeen ehkä pykälä Jeesuxen hiilijalanjälkien seuraamisesta.
ellauri093.html on line 859: Kolmas luterilaisten kirkkojen kattojärjestö, Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi ilmoittaa tunnustuksensa pohjaksi paitsi sana-inspiroidun ja erehtymättömän Raamatun, myös vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan kootut Tunnustuskirjat, ei sikäli kuin, vaan koska ne opettavat opin Raamatun mukaisesti. Hekään eivät nosta mitään Tunnustuskirjoista merkityksessä muitten yläpuolelle. Voi hemmetti, eihän tästä tule lasta eikä paskaakaan. Luteraanit eivät tiedä izekään mihin uskovat. Jumalalla on varmaan ihan pää pyörällä.
ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
ellauri094.html on line 110: Arvoisa herra puhemies! Toistan nyt itseäni tässä salissa näistä lapsivaikutusten arvioinneista: Minulle ainakin riittää arvioinniksi Coloradon yliopistossa laadittu 50 000 tutkimuksen koontitutkimus, jossa todetaan, että ei ole mitään eroa siinä, kasvaako lapsi heteroperheessä vai sateenkaariperheessä. Tärkeintä näille lapsille on se, että heillä on rakastavat vanhemmat.
ellauri094.html on line 132: Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan tiivistää nämä kaksi pontta, mitä täällä nyt on esitetty. Elikkä olisi kohtuullista, että eduskunta hyväksyisi sen, että adoptiotilanteessa lapsen vanhemmat voisivat päättää lapsen perhemuodon. Tämä ei ole keneltäkään pois, jos voidaan tätä termiä nyt tässä käyttää. Toinen esitys, mikä täällä on esitetty, on se, että kirkolla olisi lain suoja päättää, minkälaisia pareja he vihkivät. Nämä ovat kohtuullisia vaatimuksia, ja toivon, että nämä otetaan vakavasti.
ellauri094.html on line 134: Lopuksi on vielä todettava se, että kun uusi avioliittolaki astuu voimaan 1.3., niin se sattumoisin kirkkokalenterin mukaan — en tiedä, onko sattumaa vai mitä — on myös tuhkakeskiviikko. Kirkkokalenterin mukaan tällöin alkaa pääsiäistä edeltävä 40 päivän paastoaika. Tämän paastoajan tarkoitus on valmistaa kristittyjä pääsiäisen viettoon, auttaa heitä miettimään syntejään ja puutteitaan sekä tekemään niistä parannusta samalla kehottaen lähimmäisenrakkauden tekoihin. Täällä kun on puhuttu moneen kertaan, tänään viimeksi, 2—3 vuoden ajan siitä, että avioliitto kun muuttuu, niin se ei ole keneltäkään pois ja avioliitto ei käytännössä muutu heteroparien osalta, itse ainakin koen ja hyvin moni muu kokee, että avioliiton merkitys tulee muuttumaan radikaalisella tavalla.
ellauri094.html on line 142: Täällä pääkaupunkiseudulla on ymmärtääkseni muutama pappi jo lähtenyt lupaamaan, että he tulevat vihkimään samaa sukupuolta olevia heti, kun tämä laki on astunut voimaan, joten lainsäädännöllisesti kirkon tilanne on tässä vaiheessa jätetty nyt vähän sekavaksi. Käytännössä yksittäiset pastorit voivat tehdä tai ainakin testaavat, tekevät, mitä lystää. Siksi on syytä korjata lainsäädäntöön liittyvät puutteet, ja kannatan sekä edustaja Laukkasen tekemää lausumaa että edustaja Räsäsen tekemää lausumaa.
ellauri094.html on line 151: Lainaan tässä aika pitkälti Hiienkosken blogia, ja itsekin olen paljon tutkinut tätä. Haluan muistuttaa teitä, arvoisat kansanedustajat, että kun olette hyväksymässä tämän sukupuolineutraalin avioliiton, niin tämä on vasta alkusoittoa tulevalle. Sen me, jotka arvostamme näitä kristillisiä asioita... Olen kyllä hyvin surullinen, että mitä tulee tapahtumaan. Mitä maailma edellä, sitä Suomi perässä, ja näin tulee tapahtumaan.
ellauri094.html on line 157: Eduskunnan enemmistö kokonaisuudessaan tuskin ymmärsi lainmuutoksesta äänestäessään, millaisia seurauksia sillä tulee olemaan. Ja tämä pitää paikkansa, että tämä ei pääty tähän, vaan saamme nähdä, mitä seurauksia on esimerkiksi Kanadassa ynnä muualla maailmassa, missä tämä sukupuolineutraali on otettu käyttöön. Me, jotka olemme miehen ja naisen välisen avioliiton kannalla, saamme tästä lähtien kyllä pelätä, mitä tuleman pitää ja kuinka meitä horjutetaan. Yritetään tehdä parhaamme, että kaikki asiat menisivät eri lailla: niin kuin meidän Raamattumme ja Jumala luomiskertomuksessaan on ihmisistä määritellyt.
ellauri094.html on line 160: Tähän liittyen haluaisin myös toistaa sen, mitä tuolta paikaltani jo sanoin: kun on käyty keskustelua Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteesta ja moni on nostanut esiin sen, miltä vähemmistöistä tuntuu, kun tästä uudelleen ja uudelleen keskustellaan, niin toivottavasti keskustelussa muistetaan myös se, että valtakunnassa on kymmeniätuhansia avioliitossa olevia pareja, jotka surevat — jotka surivat viime viikon torstain keskustelussa, surivat perjantaina — sen vuoksi että Suomesta murtuu lainsäädännössä yksi keskeinen tärkeä elementti. Ei niin, että he olisivat halunneet vastustaa tai ovat vastustamassa toisten... — niin kuin itse olen sanonut, että pariliitossa olisi voinut olla naimisissa ja avioliitossa toiset — mutta meillä todella on surevia aviopareja, monia tänä päivänä Suomessa. Muistetaan kunnioituksella myös heitä.
ellauri094.html on line 162: Sukupuolineutraali avioliittolaki on käsittääkseni hyväksytty maailmassa vain muutamassa maassa. On sanottu, että se on laillinen 18 maassa ja USA:ssa vain muutamassa osavaltiossa. Jos ajattelemme, mitä nyt on jo tapahtunut, esimerkiksi itänaapurista ovat adoptioväylät sulkeutuneet: Pietarissa on valtavasti lapsia, jotka odottavat rakastavaa kotia. Adoptiolapsia. Sellaisia, jotka odottavat perhettä. Väylät ovat sulkeutuneet. Monet muut maat, jotka voisivat olla adoptioon lähettävinä maina, eivät edes aloita sitä, koska eivät hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia. Sen vuoksi näkisin, että kaikkien adoptiolasta haluavien kannalta olisi erittäin tärkeää, että tämä toinen lausumaehdotus hyväksytään. Tällöin myös nämä maat, jotka ovat nyt jo sulkeneet väyliänsä, tai mahdollisesti ne uudet maat, joissa olisi paljon tarvetta adoptioperheille, voisivat avata väyliä. Ei aiheuteta enää lisää kipua normiperheille eikä wiscota homoparin ciwexiin lapsia, jotka odottavat oikeita adoptiovanhempia. — Kiitos.
ellauri094.html on line 164: Sitten vielä se asia, kun yhteiskunnassamme ovat kuitenkin perusrakenteet muodostuneet kristilliselle perinteelle, että niiden järkkyminen aiheuttaa ihan selkeästi tässä yhteiskunnassa tulevaisuudessa yhä vaikeampia tilanteita. Kun sitten tällainen hajaannus lisääntyy, niin siitä ei kyllä tässä maassa hyödy kukaan. Olisi hyvä muistaa tässä arvoliberaalissa maailmassa — minulle on viime aikoina ruvennut tulemaan yhä vahvemmin se tunne, kun näiden arvoliberaalien puheenvuoroja kuuntelee — että välillä tuntuu, että ei ole olemassa enää mitään arvoja, että kaikki käy, kunhan olla saa. Se on minun mielestäni hyvin huolestuttava kehitys.
ellauri094.html on line 166: Jos joku ihminen ajattelee näin, en missään nimessä tuomitse, mutta arvoliberalismi sinänsä on hyvin vaarallinen, koska siinä arvot eivät enää paina mitään. Yksi suurimpia arvoja, joita voin kuvitellakaan, on kristilliset arvot, jotka ottavat huomioon lähimmäisen ihmisen, lähimmäisenrakkauden ja toisen auttamisen ja yleensä sen viestin, mikä tässä pahassa maailmassa on tarpeen. Siksi suren tätä keskustelua, että Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen. Heikoilla voimillani en tätä pysty estämään, mutta omalta osaltani parhaani teen, että tulevaisuudessa pidetään ääntä näiden oikeiden arvojen puolesta ja myös sen, että lähimmäistä ja heikompaa autetaan. Tänne tullessani annoin kaxikymppiä syrjäytyneelle, jonka viinipullo oli autosta nostettaessa särkynyt. Sillä saa kaxikin putelia kyykkyviiniä. Baabelin paperiseppä takoi Israelin kansalle 10 sukupolven tuomion, meidän herra isoherra alensi sen tuplaan. Diesel-kurssi varttihulluille. Tuli tukkualennus. Mä oon samassa asemassa, täytyy ajatella omaa perhettä.
ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti.
ellauri094.html on line 590: "And her body most beautiful, and her shining head, Ja misun mitä sievin ruumis, ja loistopää,
ellauri094.html on line 720: Ateistipalstalla mellastaa kristitty fundamentalisti nimim. Silence of Mind. Hyvä nimim. Sen pään sisässä on hiljaista, nollakeli, tyyntä myrskyn edellä. Vielä vähemmän on nolla, nollassa ei voi mitään olla. Näin jänis lukuja pohti:
ellauri095.html on line 97: Plutosta kazottuna aurinko ei lämmitä eikä edes näytä paljon miltään.
ellauri095.html on line 275: Plant thou no roses at my head, Älä laita päähän mitään ruusuja,
ellauri095.html on line 282: I shall not see the shadows, Emmä nää mitään varjoja,
ellauri095.html on line 431: Rossettin, Jane Burdenin ja Morrisin välinen kolmio oli monimutkainen. Rossetti perusti Morrisin ja muiden suunnittelijoiden yrityksen, joka teki koristeellisia töitä kirkkoihin ja yksityisiin taloihin. Morris näyttää olleen tietoinen sarvetuxesta, ja hän jopa hyväksyi sen jossain määrin. Rossettin ensimmäisiä muotokuvia Jane Burdenista, värikynällä, kynällä ja öljyllä, pidetään yleensä hänen silmiinpistävimpinä taiteellisena työssään. Rossettin Morrisille lähettämät kirjeet paljastavat, että vuoteen 1869 mennessä hiänestä oli tullut hänen tunne-elämänsä keskipiste: "Kaikki, mikä koskee sinua, on minua vaivaava kysymys... mikään poissaolo ei voi koskaan viedä minua enää niin kauas sinusta kuin läsnäolosi teki vuosiin. Tästä pitkästä käsittämättömästä muutoksesta tiedät nyt, mitä kiitokseni täytyy olla." Jane Morris kärsi kuitenkin huonosta terveydestä, ja 1860-luvun lopulla Rossetilla oli myös alkanut ilmetä fyysisiä ja henkisiä vaivoja, jotka rasittivat häntä koko loppuelämänsä: epävarma näkö, päänsärky, unettomuus, ylipaino, mahtava vesikives, joka teki istumisesta vaikeaa ja vaati säännöllistä tyhjennystä, sekä kasvava pelko ja vastenmielisyys ulkomaailmaa kohtaan. Rossettin ja Jane Morrisin suhteen tahmaisimmat vuodet osuivat kuitenkin yhteen hänen voimakkaimman runollisen toimintansa kanssa.
ellauri095.html on line 587: (Jönsyltä:) Kerran sanoin Heikki Räisäselle kirjaston eteisessä että mitäs jos evankelistat oli Jeesuksen lihallisia poikia. Se sai kuin sähköiskun. Mistä sä ton olet saanut? Itse keksin. No siitä ei voi saada mitään tietoa. Matteus asiallinen lätisijä, Markus autisti, vähän, Luukas lääkäriksi opiskellut ja Johannes, Patmoksen kotka ehkä Maria Magdalenan vähän isänsä tapaan sekopäinen, avioton poika.
ellauri096.html on line 376: »Ei ole harvinaista, että jotain maasta, taivaasta, muista tämän maailman alkuaineista, tähtien liikkeistä ja kierrosta tai jopa koosta ja etäisyyksistä, auringon ja kuun määrätyistä pimennyksistä, vuosien ja vuodenaikojen kulusta, eläinten luonnosta, hedelmistä, kivistä, ja muista sellaisista asioista voidaan tietää mitä suurimmalla varmuudella järkeilemällä tai kokemuksen kautta, jopa ne jotka eivät ole kristittyjä. On siten liian häpeällistä ja turmiollista, ja suuresti vältettävää, että hänen [ei-kristityn] tulisi kuulla kristityn puhuvan niin idioottimaisesti näistä asioista vieläpä yhtäpitävästi kristillisten kirjoitusten kanssa, että hän saattaisi sanoa, että kykenisi hädin tuskin olemaan nauramatta nähdessään kuinka täydellisen väärässä ne ovat. Tämän valossa ja pitämällä se jatkuvasti mielessä Genesistä käsitellessä olen, siinä määrin kun kykenin, selittänyt yksityiskohtaisesti ja esittänyt harkittavaksi hämärien kohtien merkitykset, pitäen huolta siitä etten myönnä äkkipikaisesti oikeaksi jotain yhtä merkitystä ja ole puolueellinen toiselle ja mahdollisesti paremmalle selitykselle.]» .
ellauri096.html on line 378: [...] jos kukaan, joka ei ymmärrä jumalallisen kaunopuheisuuden sävellajia, löytää jotain näistä asioista [fyysistä kaikkeutta koskien] kirjoistamme, tai kuulee samaa noista kirjoista, niin että se vaikuttaa olevan ristiriidassa hänen omien järjellisten kykyjensä havaintojen kanssa, antakaa hänen tietää, että nämä muut asiat eivät ole millään tavalla tarpeellisia kirjoitusten antamien varoitusten, kertomusten tai ennustusten kannalta. Lyhyesti, on sanottava että kirjailijamme tiesivät totuuden taivaista, mutta ei ollut heidän kauttaan puhuneen Jumalan Hengen tarkoituksena opettaa ihmisille mitään mikä ei olisi hyödyksi heidän pelastukselleen.
ellauri096.html on line 384: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
ellauri096.html on line 390: »Jättäkäämme siis niiden arvailut, jotka eivät tiedä mitä sanovat, kun he puhuvat ihmisrodun luonnosta ja alkuperästä. Sillä jotkut katsovat ihmisistä samaa mitä he katsovat maailmasta itsestään, eli että ne ovat aina olleet olemassa [...] Heitä ovat eksyttäneet myös ne hyvin valheelliset kirjoitukset, jotka väittävät historian olevan monituhatvuotinen, vaikka pyhistä kirjoituksista luemme, ettei kuuttatuhatta vuotta ole vielä kulunut.»
ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään.
ellauri096.html on line 442: Seppo Soluttautuja (riittääpä Juotikkaalla näitä hassuja nimiä! Pynchonin peruja) lojuu nimenomaan virtahepona ottomaanilla. Nostaa jalkoja kun musta mies imuroi ilmeettömästi Hooverilla ottomaanin alta. Matkii autenttisesti Uuno Turhapuroa. Lörppävittu Hannele Nagellax pyörittää ärtyneenä vahingossa peppua. Seppo röhkii tyytyväisenä. Mediayrityxen epelit on samoilla eettisillä linjoilla kuin Aku: että raiskauxesta ei saa sentään nauttia. KOOMAlle pitää aina ilmoittaa venkuloinnista. Mutta mitä on tää KOOMA? Se putkahteli esille jo Jaskan keltaisessa tiiliskivessä. ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Ei tää kuitenkaan ole Jaskan gradu joka oli Pynchonista. Lyhyt vastaus voi olla tää:
ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee.
ellauri096.html on line 461: Hetkinen nytmä muistankin, Jaska haukkuu tässä yhtä heppakirjaa ja sen kirjoittajaa nimeltä. ”Pohdin tätä todella pitkään ja monelta kantilta”. Ja sitten tein mitä huvitti. Tollaset persuämmät on ihan vapaata riistaa, niitä tämmönen liberaalimpi huippukirjailija sa dissata niinkun huvittaa. Huom Juotikas, setämieslinja paistaa ihan rekkamiehen hymynä. Hymystä puheenollen, suora sitaatti:
ellauri096.html on line 504: ”Minua ei kiinnosta, mitä ihminen joka ei millään lailla ole minun kirjojeni kohderyhmää, ajattelee kirjoistani tai minusta”, Ikonen sanoo.
ellauri096.html on line 521: Yli-Juonikkaan jokainen teos on kiehtova tapaus, silloinkin kun ne tuntuvat raivostuttavan turhauttavilta. Kenties vasta myöhemmin ymmärrän kaiken ja näen Galgalim-silmillä, mitä Neljä ratsastajaa yrittävät sanoa, ja pyörrän aiemmat ajatukseni. Sitä odotellessa täytyy tyytyä mieltä sekoittaviin sirpaleisiin. Kaiken kaikkiaaan, melko vulvatonta meininkiä, munatonta myös. Jaska ei suotta tunne peniskateutta.
ellauri096.html on line 564: Mitä yhteistä on heppahulluudella ja nuivuudella? 😃 Jotain siinä pitää olla kerta Ikoska on molempia. Js mitä yhteistä on postpostmodernismilla ja mikrokefalialla? 🤨 Jotain siinäkin täytyy olla. Alkutuska on jotain peeteejargonia. Päästyään alkutuskasta Jaska lähtee ezimään rotuvihaa Ikoskan tuotannosta lukutikulla. Rotuviha on paha asia, pahempi kuin esim puukotus.
ellauri096.html on line 732: 15.01.2020 tuli kuluneexi 105 vuotta Loimaan lehteä. Loimaan lehdessä miesten ja naisten tasa-arvo on kunnossa. Oma paikallinen lehti on aina seutunsa kuva. Mummokolarit ovat kolisseet tavallista vähemmän. Eläinkannan runsastuminen on pidetty kunnossa mezästämällä. Onko Loimaalla olemassa mitään varamummopalvelua? Asunto oy Karhulanmäessä on myös kuulunut outoa kolinaa. Kurkkasin ovisilmästä. Käytävällä paloi valo. Menin takaisin sänkyyn ja sammutin valot. Heräsin viime viikolla siihen kun joku rapisteli turvaketjua. Nyt on ilmennyt että joku tuo tyhjiä rutisteltuja oluttölkkejä ovemme taaxe. Vielä sisäpuolelle. Mikähän tarkoitus tässä touhussa... yhä sairaamman hurmeiseksi vajoavaa apokalypsia, kieroutunutta ja vainoharhaista, "hulvattoman" postmodernin komedian ja karmivan kauhun rajamailla. Sehän näyttää olevankin Loimaalla vaan normipäivä.
ellauri096.html on line 747: KESKELLÄ KIRJAA on mustilla sivuilla erotettuna ja ylösalaisin taitettuna runsaan 10 sivun pituinen tarina sotilasosaston toiminnasta. Tarinan nimi on Pilu-ukot ja sillä ei näytä olevan mitään yhteyutta lylkkn edelllseen oga an. HE- mln teaksen munmhum sslt8n, mutta kylläkin edelliseen osaan. Erlkoisiin nimiln palaten todettakoon, että ryhmäl vetlH keroanttl Kespskok. EI llene llian rohkeaa olettaa, ettã nimen tausta löytyy suomalalsesta puoluekentästä, siis niinko Keskusta, perussuomalaiset ja Kokoomus. Kröhm. Ei naurata. Takavuosina stallarit käytti lyhennyxiä LiKa ja KaKo. Ja SKDL oli Suomen kansan dramaattinen loppu. Osattiin sitä ennenkin!
ellauri096.html on line 759: Ainakaan sarjan tässä osassa mitään selvyyttä asioihin ei saa edes heppatyttöjen perustama salapoliisiryhmä Tallitylleröt. Ehkä he jatko-osassa ovat tuloxellisempia. En kyllä usko että niitä jatko-osia koskaan ilmestyy.
ellauri096.html on line 820: Varmaan noi muutkin "sotilaat" on sit jotain pseudonyymejä, mut ei mitenkään jaxa kaivella. Ainaskin Loimaan mies oli väärässä ettei intermezzolla ole mitään tekemistä lopun kirjan kaa: noita Hilda-sarjakuvan tyyppisiä vuorenkokoisia vuorenpeikkoja sivuttiin jo sivulla 15 Anun lapsuusmuistelona, ja onhan niitä Frozen kakkosessakin. Ikivanha meemi.
ellauri096.html on line 850: Televisio kamarimusisoi olohuoneessa. Aiti ja lina katselivat äänistä päätellen historiallista pukudraamaa. Koska meneillään ei ollut mikään hälyisä kotimainen huumoriohjelma eikä visailu, Anun ei tarvinnut sulkea huoneensa ovea. Aänimaisema ymparoi häntä herttaisena kukkatapettina. Isä puuhaili jotain kellarin verstashuoneessa. Veti käteen varmasti. Arpajaisista voitettu norppaherätyskello näytti [mitä näytti].
ellauri096.html on line 916: Elikkä en voi tehdä mitään ize koska sillä minkä teen on kausaalinen selitys. Muze on ajatusvirhe. Monimutkainen vaste monimutkaiseen ympäristöön voi näyttää ennustamattomalta ja yhdessä sanan merkityxistä onkin sitä, muze voi silti olla hyvin motivoitua jopa determinististä kun sen oikein ymmärtää. Se et toteuttaa totunnaisia malleja tai roolikuvia omasta halusta ei ole epävapaata Aristoteleen mielestä. Mikä onkin ainoo järkeenkäypä määritelmä tahdonvapaudelle. Paljon hullumpi on tollanen pakko-oireinen joka alkaa toistaa jotain sijaistoimintoa pakkoliikkeenä vaan vähentääxeen ahistusta. Sitä askeesi näät on. Ilottomia viikoittain samanlaisina toistuvia harjoituxia.
ellauri096.html on line 919: Salaliittotuuba jatkuu. Hevoset vaan tietää kuka on Seriator ja mitä pahaa se rakentaa loimaalaiseen pystymezään. Onkohan se Elon Muskin akkutehdas? No ei, kuulostaa enempi muumien pyrstötähdeltä. Sit tää sepustus loppuu yhtäkkiä, katkee kun kananlento. Höyhenet pöllyävät. Jäätiin kirjaan sanoo Anu. Siltala otti aika riskin kun kustansi tän.
ellauri097.html on line 54: 12 opetuspojasta harva oli lukitaitoinen. Kun Suuri Marinadi lähti läpyttelemään kuin Kalle kiihtyessään pitkin mattoja ja parketteja, mutta yli Jordanin (tiesi missä on kahlaamo, Creutzfeldin-Johannes Kastajantaudin geenimuuntelemana, sen kastelemana), meni Sugar-Dannyn luoliin, jossa kustantamonsa alkoi Messiaan-kirjallisuuden seuran perinnekeruun omassa ja yhteisessä asiassaan. Markus: Taneli Europaeus, Matteus: Gottlund, Luukas: Lönnrot ja Johannes ehkä Julius Krohn. Mitä muistatte minusta mitä minä sanoin pienenä. Ja kaikki kirjaan. Kääröjä kerääntyy, papyrus rullaantuu. Yhdet jo kopioi ensimmäisiä. Saulukselle kanssa. Ja Barnabaalle: jakelu, apostolit, ja koko hangaround. Säilytetään luolissa, pannaan yhdet Qumraniin, jos tulee virhepainamia. Joo, kreikaksi tietenkin. Ei sit tarvii heti kääntää.
ellauri097.html on line 81: 10% on Henryn tapasia tuoreita matuja. Tai sellaisia kuin se Gilmoren maitre d'hotel, pariisilainen ylellisyyshyödyke, josta näkee millaisia on ne Bushin aavikkomyrskystä livistäneet frogit. Ei mitään freedom friesejä, vaan naurettavalla axentilla puhuvia pikkukenkäisiä mamuhomoja jotka pelkää jopa Luxemburgin puiston vesilintuja.
ellauri097.html on line 157: Ei ihme että sen pikku kemistin keitoxet tuppas räjähtelemään. Eise edes tiennyt mitä on krestomatia, (se on sellanen opetuslukemisto kuten Cornelius Nepos tai Diodorus Siculus). Omaansa se keräs vaan omia vanhoja juttuja. Keskisormi Peten valittuja vittuiluja.
ellauri097.html on line 169: Peteäkin tais loppumetreillä alkaa hermostuttaa kuin Dick Hilliä. Vanhat ateistit alkaa usein kulkea vähän selkä kyyryssä, ettei vaan se suuri nuija pilvenlongalta yllättäen sittenkin kalloon kumahda. Ettei Punavyö riisu niiltä nolosti Saapaskukkulalla housuja. Kun se oli saanut slaagin se alkoi puhua itsestään menneen ajan muodoilla. Se keräs talteen joka ikisen lippusen ja lappusen jotta ne säilyis jälkipolville. Sen taivastoivo oli niissä zetteleissä. Mä en kyl toivo mitään näistä paasauxista. Kuhan paasasin ajankuluxi.
ellauri097.html on line 219: Ja sit vituttaa et justkun ize on suunnilleen saanut oppimansa asiat järjestyxeen, niin eikös tuoreesta päästä tule koko ajan muka uusia. Ensin säikähtää et mitä nyt jotain uuttako on auringon alla, kunnes huomaa ettei tietenkään, samaa vanhaa viiniä uusissa leileissä. Air frier on pieni muovinen kiertoilmauuni, joka vuorostaan on uuni jonka sisässä on tuuletin. Sama konstruktio kuin suivahuoneessa. Saarnaaja selvisi taas pelkällä säikähdyxellä. Mut harmittaa se silti. Vaikka Agit prop jo nuhteli: älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Mä en kyllä ala enää mitään. Seija varoittaa kun tulen kazomaan teeveeviihdettä: älä astu tohon johtoon.
ellauri097.html on line 221: Olli siirtyi ajasta iäisyyteen pääsiäismaanantaina. Mietityttää, jatkuuko filmi suoraan seuraavaan tuotantokauteen kuin netflixissä, vai jääkö siinä vähän luppoaikaa, odottelua kuten katolisten limbossa. Alkaako oikeudenkäynti heti ja siiitä samantien karja-autoihin, vai saako siinä vähän aikaa miettiä mitä tuli sanottua ja tehtyä? Olikohan Olli tollanen ryöväri, jolle eillispäivänä lähtenyt ristiinnaulittu lupasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa". Toivotaan parasta. Mutta pelätään pahinta.
ellauri097.html on line 230: Lähdin kiukkuisena roistopöytään vaatimaan sitä takaisin. Siellähän se oli jo myytävien tavaroiden joukossa. Otin sen ja vaihdoin kankaan sijalle. Kysuin konnalta meneekö kauppa niin huonosti että asiakkailta pitää varastaa. Siitä se varsin loukkaantui ja uhkasi mua nahkatakkinsa läpi mutkalla. Tai kirjalla kuin Daltonien Joe, mistäs minä tiedän. Ensin en yhtään tajunnut mitä se takin alla hommailee mutta sitten ymmärsin pelästyin ja huusin älä ammu! Mietin jo lähenkö jalan karkuun ja jätän auton Seijalle.
ellauri097.html on line 237: Jönsykin ihmettelee mixi olen kiinnostunut kirjailijoiden taustoista ja taipumuxista. Mitä esim. kirjailijan kuvaan lisää se tieto että se on homo. Osaahan se sen izekin kertoa josse on tärkeää, ja paremmin kuin sä. Niinpä tietysti, ellei ole elämä-ja-teos linjan kirjallisuudenharrastaja. Me biografistit ei olla kiinnostuneita sitiä mitä kirjailija sanoo, vaan siitä mixi se sanoo mitä se sanoo. Ja siihen kysymyxeen voi hyvin olla osavastaus että se on hinaaja. Muita lupaavia muuttujia linear ja mixed modeliin näyttäs olevan heimo, vanhemmat ja kotiolot, ulkonäkö sekä uskonto.
ellauri097.html on line 248: Yx tyttö sanoi mulle eze oli ezinyt izeään ja vihdoin löytänyt. Mä kysyin no mitä löytyi. Se suuttui eikä kertonut. Seijan mielestä mä en löytäis edes omaa persettäni vaikka kaxin käsin ezisin.
ellauri097.html on line 412: Merkwürdig ist auch das Verhältnis Kants zu Theodor Gottlieb Hippel (1741-1796). Er hatte schon als Student beim jungen Privatdozenten Kant gelernt und gehörte viel später zum engeren Kreis der Tischgenossen. Hippel war ein eigenwilliger Mann und führte ein Doppelleben. Der kluge politische Beamte und biedere Zeitgenosse einerseits - der produktive Schriftsteller und sexbegierige (übrigens unverheiratete) Mann andererseits. Man hat vermutet, dass Kant in Wahrheit der Autor von Hippels (anonym veröffentlichtem) Buch Lebensläufe gewesen sei, welches viele Intimitäten mehrerer Königsberger Honoratioren ausplauderte. Mindestens habe er - so wurde gemutmaßt - einen Teil davon geschrieben, denn vieles darin hört sich wie von Kant an. Der Meister hat aber in einer "Erklärung wegen der von Hippelschen Autorschaft" die These vom eigenen Beteiligtsein zurückgewiesen.
ellauri097.html on line 549: Nyölénkin on joutunut antamaan perixi: sen manifeston kappaleet on kuin lyhyitä kuin selkokielen aapisessa. Ja hemmetisti toistoa, tästä olisi hyvin voinut nipistää puolet pois. Mutta eihän texti mitään maxa plokissa, senkun antaa tulla, niin mäkin teen.
ellauri097.html on line 556: Me tahdottaisiin ajatella, että kirja ja kirjallisuus ovat yhä sitä mitä ne ennenkin olivat: tärkeitä – tiedon ja ymmärryksen tiivistymiä ja takaajia, ajattelun työkaluja.
ellauri097.html on line 560: Samaan aikaan nousivat internet ja älypuhelin, ja niistä me tiedämme jo kaiken. Niistä ei tarvitse kertoa enää mitään.
ellauri097.html on line 562: Ehkä pian kirjoja – tai ei kirjoja, raakana, vaan kirjoista prosessoituja äänijalosteita ja sarjoja – pääasiassa kazellaan ja kuunnellaan. Se onkin jo suosittua, koska samalla voi tehdä muutamaa muuta vetävämpää tai hyödyllisempää asiaa. Eikä tuo kuunteleminen maksakaan juuri mitään. Kallista on ja halvalla menee! Meille kirjailijoille jää vaan pennosia ja kipeä niska ja kyynäspäät.
ellauri097.html on line 587: Enkö muka omin voimin voisi tavoittaa ne parisataa ihmistä, joita juttuni kiinnostavat? Eli tehdä tollasia on demand kirjoja? Eihän latominen enää mitään maxa, ja ulkoasunkin voi suunnitella ize. Kysy sitä itseltäsi, kirjailija.
ellauri097.html on line 604: Puhuminen kirjallisuudesta jonakin aineettomana, kuten ”tarinoina” tai ”ajatteluna”, pettää kirjallisuuden. (Vitut se mitään pettää, vanhat kirjat voi hyvin lukea vaikka Gutenbergistä. Se pettää kirjailijat, joille ei tipu entiseen tahtiin pätäkkää.) Se kirjallisuus, jonka me olemme oppineet tuntemaan ja joka on tehnyt meistä sellaisia kuin me olemme, on kohtalokkaasti sidottu kirjahyllyihin, yleensä pieniin paperisiin esineisiin, jotka sisältävät paljon riveihin järjestettyjä mustia kuvioita.
ellauri097.html on line 624: Kirjahko ei ole omakustanne, eikä edes alkoholimonistettu samizdat, vaikka se muistuttaakin sitä, mitä omakustanteella tarkoitettiin silloin kun kaupallinen kirjateollisuus vielä oli vallassa: ennen vanhaan omakustanne oli teos, jota kustantajat eivät huolineet, koska se oli huono teos tai tekijä liian vaikea tyyppi. Niinpä tekijä hoiti painotuotteen tuotantokulut itse, hän ”kustansi” eli maksoi laskut. Sitten hän parhaansa mukaan levitti teoksensa julkisuuteen – julkaisi sen – kaupallisen kirjankustantamisen ulkoisia muotoja imitoiden: hän meni myymään kirjaansa torille, yritti saada sen kirjakauppaan myyntiin ja mainosti sitä paikallislehdessä.
ellauri097.html on line 626: Kirjahko on jotakin muuta (mitä? tässä alkaa erittäinkin epäuskottava myyntipuhe, jonka lopuxi selviää että kyse on just samizdatista); se merkitsee kirjan uudistumista ja uudelleenajattelua: kaupallisen pölyn pyyhkimistä julkaisemisen teon yltä.
ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.
ellauri097.html on line 634: Kirjahko on taiteellinen pienjulkaisu. Se on itse tehty tai halvalla tuotettu mutta siihen nähden vitun kalliilla myytävä. Se on omaehtoinen. Se on mitä haluaa, ei mitä asiakkaat haluaa.
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri097.html on line 804: Kiilusilmäinen Karen Kilcup tutki viime vuosisadan lopulla kostonhimoisesti Frostin homopetteröintiä sata vuotta sitten. Kirjeessä 1838 jollekulle Hautakirstulle Roope Pakkanen kirjoittaa: Todellinen artisti nauttii raakuudesta raaka-aineelle. Se on raakimus joka katkoo kulmat marmorista ja kiskoo korkkaamattoman kaunottaren vuoteesta. Tästä tulee mieleen Wilt Whatman, joka lauleskelee samalla nuotilla "Aatamin lapsissa": Painan hitaasti raa'alla muskelilla / jännitän izeni tehokkaasti, en kuuntele armonpyyntöjä / en vedä ulos ennenkö olen munanasettanut / mitä mullon niin kauan kerääntynyt pussiin.
ellauri098.html on line 189: 2. KIELTO: Joku kielto tai varoitus asetetaan herolle. Sammeli! älä kiusaa sitä siiliä! Syökää mistä lystäätte muttei tästä puusta, jossa on tosi hyvät hedelmät eikä mitään aitaakaan ole laitettu sen ympärille. Mutta muistakaa, omalla riskillä!)
ellauri098.html on line 206: 10. IMPERIUMIN VASTAISKU: Sankari mietti miten hoitaa tilanne. Esim taikaesine, damselin pelastaminen distressistä, ym. Tää hetki tekee herosta heron, sovittaa sen päälle sankarin poolopuseron. Esim Jahve miettii: tossahan on toi poika aivan joutavana, hmm mitäpä jos uhrattaisiin se. Jeesus: Mitä iskä mietit? Jahve: kuule mulle tuli tämmönen ajatus...
ellauri098.html on line 216: 14. MAAGISEN AGENTIN KUITTAUS: Hero saa maagisen agentin plusmerkkisen toimintansa palkkiona. Tää voi olla joku kama, jotain joka löytyy questillä, tai jotain ostettua vaikeasti saatavalla valuutalla, tai jotain joka valmistetaan kuonpuoleisesta kuonasta, maagista muonaa tai sit vaan joku Hessu tai Pluto-tyyppinen sivuvaunu. Esim Jesse saa ristillä riippumisesta palkinnoxi eturivin paikan paperiseppänä. No ei, ei ollut hyvä esimerkki, toihan oli tarinan ihan loppupeleistä. Pikemminkin noi apostolit sitten. Paizi eihän Jesse tehnyt mitään merkittävää ennenkuin se sai ne. Ei tätä kohtaa oikein löydy passiokertomuxesta. No joku Simson sitte? Siinä varsinainen supermies:
ellauri098.html on line 373: Jos lähetään vaikka Hippokrateen nelikentästä, kuiva/märkä * kuuma/kylmä, niin mitä elukoita niihin liittyisi?
ellauri098.html on line 434: Ja selvästi näkee että jenkkimaailmankuvan tykkäyxet ja tykkäämättä jättämiset näkyy siinä ketkä missäkin lokerossa mainitaan. On selkeesti hyvislokeroita ja pahislokeroita, sanoopa lokeron päälle sokeroitu texti mitä tahansa. Jill Pylkkänen osais sanoa suoralta kädeltä mitkä on hyvislokeroita. Valitettavasti sen omat kiltit lapset ei pääse niihin, vaan putoaa auttamatta väpelöiden vilttiketjuihin. Hyvä Matin lapset! Right on!
ellauri098.html on line 578: Nyt selvitetään, mitä piirretyistä tuttua eläintä muistutat eniten.
ellauri098.html on line 580: Vastaamalla kahdeksaan hämmentävään kysymykseen saat selville, mitä Disneyn eläinhahmoista muistutat eniten.
ellauri098.html on line 592: ”Sitä saa, mitä tilaa.” .
ellauri099.html on line 243: Miksi hän kaatoi luomistyönsä epåonnistuneen tuloksen poikansa niskaan? Mitä isän tahdon tekeminen on, sitäkó että se juo kärsimyksen maljan pohjasakkaan saakka? Ei jätä muille mitään?
ellauri099.html on line 263: J: En tiedä, mitä se tarkoittaa. Mahdatkohan sinäkään.
ellauri099.html on line 333: Mietin mixi toiset tekee mitä tekee.
ellauri100.html on line 99: Kretschmer on se ruumiinrakennetyyppi, joka tunnetaan mielisairausluokituxestaan. Se oli eräs ensimmäisiä moderneja konstituutioon eli pärstäkertoimeen perustuvia. Ei siinä mitään uutta ole, kaikki on aina tietäneet Shakespearen tavoin että tyypin luonteen voi päätellä sen ulkonäöstä. Onko se mikään ylläri että pikku ruipelot on väpelöitä ja umpiluupäät muskelimasat rehentelee voimilla? Nehän onkuin sonni ja kirppu lehmihaan aidalla. Luokituxessa on neljä perusruumiinrakennetta:
ellauri100.html on line 130: Jokainen näistä ruumiinrakennetyypeistä liittyi Klezmerin mielestä luonteenpiirteisiin, ja äärimmäisyyxiin mentäessä, vastaaviin mielisairauxiin. Hän kirjoitti että läskit ovat harvoin skizoja, ja loput taas harvoin bipolaarisia. Eliskä skizot on tavallisesti laihoja tai muskelimasoja. Klezmer arveli että pyknikot ovat ystävällisiä, läheisriippuvaisia ja seurallisia. Niillä on taipumusta maanis-depressiivisyyteen. Pikku väpelöillä oli taipumusta introversioon ja pelkuruuteen. Siitä on vaan lyhyt matka skizofreniaan. Tähän ei virallisesti enää psykologiassa uskota. Vaikka tottahan se on, vai mitä? No entäs muskelimasat ja rumat? Mitä mielitauteja niillä tuppaa olemaan? Onko ne luonnevikaisia?
ellauri100.html on line 175: Miten nuoria partalaps köh.. karvalaps siis karvatyttösiä tai no posl. käy myös... teillä on tarjolla. Onko mitään rajaa iän suhteen siis miten se ikä on varmistettu?
ellauri100.html on line 1316: No mitäs muuta Greimiemen akan poika sitten kexasi? Se puhui mikroaaltouuneista ja diskurssiavaruuxista, kielestä ja metakielestä, ja sit narratiivisuudesta ja narratologiasta. Sen miälestä merkitystä ei voi tajuta muuten kuin kertomuxista. Eikä siihen välttämättä mitään kieltä tarvita, ei siis suffixeja eikä puffixeja. Tarvitaan pinta- ja syvärakenne kuin Chomskyllä (tää oli sen ajan muotiajatuxia). Greimaxen semiotiikka oli generatiivis-transformationaalista (no tää oli nyt takuulla suoraan apinoitu Chomskylta!).
ellauri100.html on line 1318: Greimas kehitti mielestään originellin menetelmän diskurssin semiotiikan tarpeisiin 30 vuoden aikana. Se oli tyytymätön taxonomisteihin jotka keskittyi suffixeihin ja puffixeihin, eikä saaneet mitään aikaan virkettä pitempien textien eikä merkityxen puolella. No siihen oli hyvä syy jonka mä selitin jo mun väikkärissä: siitä eteenpäin ei edetä enää säännöillä vaan kaikki on yhtä kielipeliä.
ellauri100.html on line 1320: Sen mallissa oli 3 vaihetta eli faasia. Eka vaihe on toiminnan semiotiikka, jossa vuorostaan on kolme ossaa, eli mitä sadun hahmot puuhaavat (ne nimittäin hakee kamoja kuin muumipelissä - tää on suoraan tota EAT! tematiikkaa), kertomusskeema (missä järjestyxessä ne puuhat kerrotaan, eli suunnitelma, toteutus ja palkintojen jako), ja lähinnä pintaa kertomuxen aliohjelmien kielioppi, jossa määritellään miten hahmot saa ja menettää pelimerkkejä.
ellauri100.html on line 1322: Toisessa vaiheessa sillä on tiedollinen semiotiikka (sémiotique cognitive), missä määritellään kuka tietää ja osaa mitäkin. (Tää ois niinku peliteoriassa siirrot ja pelin informaatioa sekä niistä johdetut strategiajoukot.) Niitä varten on joku modaalinen kielioppi. Tulee mieleen vähän mun dialogipelit ja niiden perustana olleet peliteoreettiset toiminnan modaliteetit. Hizi että nekin on lähes kokonaan jo unohtuneet mielestä.
ellauri100.html on line 1356: Barthesilla oli oma lehti Tel Quel (sellasenaan tms). 1970 (kun mä olin Saxassa kielikurssilla ja naurattelin tyttösiä) Rollo julkasi kritiikin Balzakin Sarrasinestä nimeltä S/Z. Toivottovasti jäljempänä selkiää mitä sekin toimitti. Seuraavana vuonna se alkoi hommat liettualaisen puljussa.
ellauri100.html on line 1360: No mitäs Barthes sitten sanoi romskuista? Oliko sillä jotain huomionarvoisia näkökohtia?
ellauri100.html on line 1380: Derridan miälestä strukturalismin vika on että se ezi jonkinlaisia salattuja jumalallisia (transsendentaalisia hienolla sanalla) merkityxiä. Derridan mielestä kaikki on vaan samaa höttöä. Ei kirjoissa, varsinkaan postmodernistisissa, ole mitään piilossa, ei niiden jutuissa ole mitään takapuolta, ne on pelkkää pahvia.
ellauri100.html on line 1382: No Barthes tuli samaan johtopäätöxeen käydessään Jaappanissa, jossa japskit oli ihan tyytyväisiä merkkeihinsä ilman transsendentalismia. Oiskohan tää siis jonkinlaista lännen jumalkaipuuta jumalien tehdessä hämärässä kamarissa kuolemaa? (Kiinassa ei Barthesista ollut 1974 enää yhtä jännää. Kiinantuntija Simon Leys sanoo Barthesin Kiinan matkapäiväkirjoista, että Barthes ei tajunnut koko maasta pätkääkään; kirjoittaa vaan mitäänsanomattomasti mutta sanomattoman pitkästi.)
ellauri100.html on line 1384: Yritelmässä "Kirjailijan kuolema" (1968). Barthes meinasi että pitäs tietää mitä kirjailija oli ajatellut kirjoittaessan jotakin, jotta saisi kiinni kirjan oikeasta merkityxestä. Mutta ongelmana on, ettei se hölmö välttämättä ollut ajatellut paljon paskaakaan. Niinpä ollen koko ajatus kirjan perimmäisestä selityxestä on kuolleena syntynyt ajatus, taas vaan tollanen länsimainen porvarien väärinkäsitys. Ajatus että kirjan takakanteen tai hihaan voi tai edes pitää kirjoittaa mitä kirja tahtoo sanoa on vanhanaikaisten mainosmiesten harha. Ei tuote tarvii käyttöohjetta, senkun alkaa käyttää. Riittää että kirjailija on kuuluisa ja mielellään kazeltava julkimo. Tai voihan sinne laittaa jotain ympäripyöreää kuten et "elämännälkä ajaa Giovannan Napolin syrjäkulmille, kujan pimentoihin jää pieni kiharainen pää". Tää oli jo aika postmodernia toisten mielestä, toisten mielestä Barthes ei koskaan päässyt irti strukturalistin täplistä.
ellauri100.html on line 1386: No jos kerta kirjailija ei tiedä mitä sen kirja ajaa takaa, pitää löytää niitä merkityxiä jostain muualta. Barthes päätyy siihen että lukijan pitää ne ize sinne kexasta. Yritelmässä S/Z (1970), Barthes soveltaa tätä ajatusta Pallosäkin novellettiin Sarrasine. Se arpoi textistä jotain pätkiä ja tuli loppuviimeisexi siihen että Pallosäkin kirja oli "polyvalentti", siis sen voi lukea ainaskin viidellä eri tavalla, ja varmaan useammallakin, jos jaxaa eziä. Johtopäätös: paras romsku on sellainen jonka voi ymmärtää sen 7 tavalla, eli on aivan helkutinmoisen epämääräinen ja sekava, vähän niinkuin Lassin ja Leevin piirrostehtävä jossa pisteet saa yhdistää ihan missä järjestyxessä mieli tekee. Hyvä romsku on tollanen lukijan "yhdistä pisteet niin saat ankan tai jänixen" tyyppinen askartelutehtävä, huono on sellainen jossa kirjailija tekee kaiken työn.
ellauri100.html on line 1390: 70-luvun lopulla Barthes erotti pöpylääritextit jotka ajaa Doxaa korkeakyldyyrisistä, jotka luo Para-Doxaa. Tähän saakka Barthes oli sympannut marxilaisia, mut nyze näki tota Doxa-vikaa myös marxilaisissa. Vanhat koirat palaa tällä lailla aina loppupeleissä vanhoille oxennus- ja kieriskelypaikoille. Kiva texti (1975) on sellainen jonka aikana saa ajatella mitä lystää, uppoutua kirjaan kerrassaan, jäädä sinne exyxiin. Jouissance, hedonismia. Nojoo, onhan sellainenkin mukavaa, mut musta on kyllä kiva lueskella kaikenlaisia juttuja, jopa aivan paskoja.
ellauri100.html on line 1401: Kirjailija on kuollut eläköön kynäilijä. Kynäilijä kokoaa entisistä texteistä uusia kollaasheja. No sellanenhan tää munkin albumikokoelma on. Et vaikee sitä on mennä täysin kiistämään. Vaik tärkein syy on varmaan että sellainen koostaminen on nyt niin paljon helpompaa kuin ennen. Jos lukee vaikka Plutarkhosta tai Burtonin melankoliaa, niin mitäs muuta nekään on kuin entisistä kirjailijoista kokoon harsittuja tilkkutäkkejä. Se että tavis lukija viizis nähdä noin paljon vaivaa lukemisen kanssa on kyllä toiveajattelua. Esim mä oon varmaan suunnilleen ainoa Yli-Juotikkaan tiiliskiven lukija joka on oikeasti käynyt googlaamassa joka ikisen sen satunnaisen tyhmyyden. Joka ikisen ikkunanpokan, kuin Pirkko Hiekkala.
ellauri101.html on line 245: Tärkeä oivallus Greimaxelta aktanttimallissa on että sankari on nilkki. Siitä näkyy näät että herra se on herrallakin. Jeesus on suoritusportaassa toteuttamassa iskän tahtoa vaikka tuleekin sitten tuomizemaan loppuja porukoita iskän apulaisena. Eli siis selevä nilkki, tollanen välikappale, työrukkanen. Hän on oikea käteni kiittää Jehova. En tiedä mitä tekisin ilman sitä. Hommat menis ihan vasemmalla kädellä. No vasenkätinenhän se on toi poikakin.
ellauri101.html on line 247: Kade misu piirtää typerästi ylimääräisen nuolen armon eli aarteen vastaanottajasta sankariin. Ajatus on selkeästi kalvinistinen, eliskä ton saajan on ize ruvettava sankarixi, ei tässä mitään ilmaisia lounaita olla tarjoomassa. TINSTAAFL. Ei siinä mitään lisänuolta tarvita, kyseessä on samastus, unifikaatio: lahjan saaja on sisäinen sankarini ize, eli mä. Loppujen lopuxi ei tässä muita pelaajia tarvita kuin nro 1, jolla on koko nippu rooleja. Is it solipsistic here or is it just me?
ellauri101.html on line 381: Sairasvyö kommentoi heinäkuussa 2011 Suomi-areenassa suomalaista elämäntyyliä. Sairasvyön mukaan suomalaiset olivat sodassa oppineet sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta, ja tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majavoita, jotka uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Sairasvyön mukaan ihmisiä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen olla suurempia. Bisnes synnyttää hyvinvointia, ja bisnes on myös moraalisesti valveutuneempaa kuin yksityisen ihmisen toiminta. Hallitusohjelmassa ei Sairasvyön mukaan ole mitään viitteitä siitä, että työnantajat saisivat tarjota vapaasti töitä työntekijöille ja työmarkkinat sekaantuvat liikaa asioihin.
ellauri101.html on line 398: Siitä huolimatta hän vaikuttaa tyytyväiseltä tilanteeseensa. ”Teen, mitä milloinkin haluan tehdä ja mitä aikataulut sallii.”
ellauri101.html on line 412: Hän kuitenkin toteaa, että kovimmat tuotot saa tietenkin näkemällä itse vaivaa ja opettelemalla suoran asuntosijoittamisen kuvion. ”Jos on ahkera, mitä minä en ole, niin totta kai parhaat tuotot tulee sillä, että opettelee ne asiat ja käy omin käsin häätämässä kadulle ne lurjuxet.” Siinä voi kyllä joutua leukakirurgille, nimimerkillä kokemusta on.
ellauri101.html on line 420: Toiset rakastavat, toiset elloksuvat. Joku nimittää värikästä ja sanavalmista elämänfilosofia neroksi, joku toinen taas röyhkeäksi pyrkyriksi. Ei tässä toki mitään ihmeellistä ole, sillä juuri niin monet muutkin izekeskeiset persoonat jakavat mielipiteitä. Ellot rakastavat, loput elloxuvat.
ellauri101.html on line 443: Aamuisin kun säntään suihkuun kazon Niken swoosh kuviota navassa ja se lataa minut täyteen tarmoa uutta päivää varten. Se muistuttaa mua joka päivä siitä mitä mun on tehtävä. Just Do It.
ellauri101.html on line 473: Kotimaa-lehti tekee oikaisun: artistin nimi ei ole Nutez Jonez, artistin nimi on Nuteh Jonez. Paljon väliä. Kyse on suomalaisista somalipojista, kuvassa toinen näyttää kiltiltä, toinen ruipelompi rääväsuiselta röyhkimyxeltä. Varmaan tarkoituxella. Ne kuulostaa kyllä aika liikuttavilta. Niiden laulun sanat on mustaa suomea. Siitä ei mä eikä Philip Teir ymmärretä enää mitään! Näin ne menee:
ellauri101.html on line 515: K, nyt mä tiedän mitä se tahtoo sanoa, nimittäin "annan lähtöpassit mä sulle, lähden uutta narraamaan, illalla, illalla, uuden sa-a-a-aaaaaan!" Elikkä sama minkä värinen on apina, aina sama mölinä aiheena oma banaani.
ellauri101.html on line 517: Philip Teeri ei osaa päättää pitäiskö pahastua Biitlesin "I'd rather see your dead little girl than be with another man" värsystä vai erottaako teos elämästä kokonaan, niin että Woody Allenin leffojakin saisi kazoa. Mun kanta lienee selvä, ja yhtä selvä kanta on Kristina-tädillä. Philip Teeri jää heilumaan siinä välillä, koska se välittää niin vitusti siitä mitä muut siitä ajattelevat. Se hyräilee tiskatessa Carole Kingin laulua "Where you lead I will follow", joka on Gilmore Girlsin tunnari, aivan ällöttävä ajatus, toi Lorelei on just yhtä liimamainen päällepäsmäri kuin sen äitikin. Rory parka. Aina kii sen ihossa kuin Tintissä Kapteeni Capun laastari. Philip parka, sen 2-vaimo on varmaan just samanlainen päsmäri. No se sai vaan mitä pyysikin. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri101.html on line 674: Myös kitsch edustaa huonoa makua. Kitsch esiintyy parempana kuin mitä on. Myös camp on kliseistä kitschin tavoin, mutta camp on tietoisesti huonoa; campissa on ironiaa. Kitchissä ei ole ironiaa. Karkeasti ajatellen camp voi olla kitschiä lainausmerkeissä. Sellasissa KJJ-maisissa koukkusormissa majavamaisen virnistyxen kahta puolta.
ellauri101.html on line 703: Nostattaessaan aiheellista pahexuntaa brändifirmoille Naimi tarttuu kiinni mistä saa. Esim. yliopisto-opettajat pahexuvat sitä että opiskelijoista on mainosmaailman ansiosta tullut nöyrien ja kunnioittavien adeptien sijasta jotain kuningaskuluttajia, jotka tulee kahvimukit kädessä kazastamaan onko opettajan anti vaivan arvoista. No ei siinä mitään. On vaan todettava, että kapitalistinen kilpailu on darwinin kazannossa lähempänä kärpäsparven herkullisen kakan haistelua ja kilpapörähdystä pökäleelle kuin muurahaisten pesän uumenista johdettua yhteispeliä. Kummatkin on omalla tavallaan yhtä ällöjä. Mutta pieni ällöys on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
ellauri102.html on line 46: X-sukupolven pluralistiset asenteet ovat vahvimmat mitä
ellauri102.html on line 159: Onko tämä ilkeyttä? Väärin asetettu kysymys. Ilkeys on intiaaninimi skaalaekonomialle. Darwinilla ei ole mitään sitä vastaan. Laviinissa jättimäisexi kasvava lumipallo toteuttaa skaalaekonomiaa.
ellauri102.html on line 192: Olimme aivan tavallisia lapsia, sanoo Naimi Pikkari kun se ja sen pikkuveli lallatti mainosviisuja ja häpesi vanhempiaan jotka ei olleet yhtä muovisia kuin hahmot aamiaismuroissa. Tavallisia amerikkalaisten lapsia. Paljonkohan Naimi sai brändiketjuilta kirjastansa provikaa? Sehän on aivan mainiota mainosta. Tärkeää ei ole se mitä sanotaan, vaan että puhutaan.
ellauri102.html on line 221: Ennen brändäystä ja synergiaa puhuttiin kytkykaupasta. Muita sanoja oli kartelli ja munapooli. Synergia syntyi kun roisto Reagan muristi kartelli- ja munapoolilait. Se ihan törkeästi ajoi ja avusti kapitaalin keskittymistä. Sen antitrustitoimiston päällikkö oli kuin rouva Yli-Viikari, teki parhaansa ollaxeen asiakkaiden mielixi. Kasari oli aivan hirveätä aikaa. Senkö takeen Neuvostola hajosi kun sen munapoolit jäi kakkosexi Amerikan vastaaville? No ei vittu kyllä tää 20-luku on yhtä hirveätä aikaa, pelottaa ajatella mitä 30-luku on tuova tullessaan. Toivottavasti ei tarvi olla sitä enää kazomassa.
ellauri102.html on line 260: Kamalan ilkeän kamajumalan, tossutehtailija Nihdin mielestä tossunvalmistuxella ei ole mitään arvoa. Viirusilmä lentää pihalle tossunkuva takapuolessa jos tää ei tyydytä. Kaikki noi lenkkaritehtaat on samanlaisia paskoja. Ja vaatetehtaat ja kaikki muutkin merkkipaskiaiset on samanlaisia. Alihankkijat saa olla vaikka minkälaisia kakkoja jossain perseessä ja niiden nimetkin on liikesalaisuuxia. Win-win, eikö niin? Ja kaiken tän riiston keinona on vapaakauppa-alueet. Sixhän Trump koitti niitä vastustaa ja sai talousliberaalit tukkaansa. Vapaakauppa ja vapaakaupungit on perkeleestä, niin kuin kauppa yleensä, vitun välistävetoa.
ellauri102.html on line 262: Lenkkarit on kuin tiskikoneet, ne kootaan kaikki samoissa märkäselkätehtaissa jossain Filippiineillä ja lämitään vasta lopuxi eri merkit päälle.
ellauri102.html on line 268: Isänmaallisuus ja kansallisuustunne on valjastettu vapaakauppavyöhykkeellä riiston välineexi. Niin kuin kaikkialla aina, sillä sitähän se on. Tikun nenässä vaan pihalle. Tehtaiden siirtäminen köyhiin maihin on pelkkää törkeää kusetusta. Rikkaammissa maissa työläisiä painostetaan palkanalennuxeen, etujen menetyxeen ja muuhun paikallisen sopimiseen muuttouhkailulla. Ja ennen pitkää hommat kuitenkin siirtyy pitkin maita ja mantereita ja vaihtaa paikkaa aina halvimmalla tarjooville huutolaisille. Eikä ne uudet paikat ole mitään tehtaita ne on tarpeettoman paskan kokoonpanohalleja joissa köyhiä lisääntymiskyvyttömiä naisia kusetetaan muovikasseihin. Kaikista järkyttävintä on että tää kaikki etenee vaan vastustamattomalla voimalla. Tää on täysin determinististä, painavampi paska valuu aina pohjalle ja kökkäreitä nousee pinnalle.
ellauri102.html on line 363: Omistava luokka pomppii temppien niskan päällä kuin pomppulinnassa, ja tempit joustavat. Tää on sitä paljonpuhuttua työelämän joustoa, tuottavuus- ja kikyloikkia. Konnat sonnustautuvat Haju Pisilä -kuminaamareihin ja puhuu kumikanan suulla norminpurusta. Se mitä tässä puretaan on heikompien turva-aitoja, jotta kapitaalisudet pääsee aitauxen sisään raatelemaan vuonia. Man betalas för mishandel av Juha Sipilä.
ellauri102.html on line 384: Eikä siinä kaikki! Työttömyysaste voi olla vaikka kuinka korkea, mutta porukoilla silti köyhyys ovella, ja tän paradoxin selitys on just toi brändäyxen nimellä kulkeva työvoiman halpamyynti: olkaa joka hetki valmiina paskahommiin, joista saatte ainoastaan ropoja. Alhainen työllisyysaste ei ole todiste työn puutteesta, vaan siitä että "työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa", eli jengi ei enää suostu tulemaan aivan paskahommiin mitä niille enää tarjotaan, kun ei niillä palkoilla edes elä. Kokkareiden vastaisku on ajaa alas tukia, eiköhän sitten routa porsaan aja kaukalolle vaikka siellä oisi pelkkiä ruumenia jäljellä.
ellauri102.html on line 393: Solidaarisuudet muuttuvat kun apinoilla ei ole enää vakioxia. X-sukupolvesta 2/3 allekirjoitti väittämän: mun pitää ottaa kaikki mitä voin tässä maailmassa koska kukaan ei anna mulle mitään.
ellauri102.html on line 394: Boomereistä samaa mieltä oli 1/2 ja GI Joeista 1/3. Sitä saa mitä tilaa. 9/10 ysäriteineistä oli samoilla linjoilla. Tää selittää mix köyhätkin on nyt oikeistolaisia persuja. Ne kyylää toisiaan ja koittaa kiilata, kun jonossa on väljää. Tää on herkkua johtoporsaille, just oikea kapitalistiasenne, me first. Pankkitalletuxet ja eläkkeetkin menee rahastojen kautta rikkaille.
ellauri105.html on line 37: Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.
ellauri105.html on line 76: Pokkansa hallitsi, jos sieti käden mitan päästä katsoa hoizua silmiin. Silloin "mies" kykeni puhumaankin terveitä, mitä hoizut puhuivat: säästä, pilkkionginnasta ja muusta urheilusta. Saa istua illan hoitajan lähellä televisiota katsomassa, nauraa silloin kuin hoitajakin ja leikkiä ettei kumpikaan muka huomaa,
ellauri105.html on line 312: 25. Minä annan minun kiivauteni tulla sinun päälles, että he armottomasti sinun kanssas toimittavat; heidän pitää sinun nenäs ja korvas leikkaaman, ja mitä jää, pitää miekalla lankeeman. Heidän pitää sinun poikas ja tyttäres ottaman pois, ja tähteet pitää poltettaman tulella.
ellauri105.html on line 348: Hes. 16:38 Minä tuomitsen sinut sen mukaan, mitä on säädetty avionrikkoja- ja verenvuodattaja-naisista, ja annan vihassa ja kiivaudessa sinun veresi vuotaa.
ellauri105.html on line 363: Kannattaa muuten lukea sivulta RAAMATTU.FI Uushi Shana vienankarjalaxi. Se on hupaisa. Ehkä siteeraan sitä vielä jossain toisessa jaxossa. Mutta mitä mieltä normikristityn on oltava Pulkun pesäpuusta? Tuoko se lisää pökköä Kristuxen pesään vai päinvastoin vie tuhkatkin pesästä? Ehei! Tätä mieltä on muuan Iivana, ja "Markus" komppaa:
ellauri105.html on line 395: En kiellä sitä, että tämä perinteinen kristinoppi voi kuulostaa armottoman dualistiselta, kylmältä ja jotenkin lattealta ”avarampaan” mystiikkaan verrattuna. En kiistä sitäkään, että tämän perinteisen kristinopin kannattajien joukosta löytyy paljon rakkaudettomia suutarisia, jotka voisivat ottaa käytöksessään esimerkkiä liberaaleilta kareisilta. Raamatullinen jumalakuva kuitenkin antaa uskolle kestävän kalliopohjan, ikuisen Rakastajan – ei vain ihmisten varaan jätettyä, pohjimmiltaan persoonatonta rakkautta, joka kaikessa kauneudessaan ei ratkaise perisynnin ongelmaa eikä kerro mitään kaikkein suurimmasta mysteeristä: kuolemanjälkeisestä elämästä.
ellauri105.html on line 412: nyt en enää aio himmailla... Himmailla? Siis mitä?
ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri105.html on line 538: Professorin mielestä sananvapaus on tietenkin tärkeä asia, mutta se asettaa hänen mukaansa tietyt rajoitteet siihen, mitä saa sanoa.
ellauri106.html on line 38: Hän oli kysynyt minulta, pidinkö enemmän isästäni kuin äidistäni, miltä minusta tuntui korkeilla paikoilla tai väkijoukossa ja mitä minä aioin tehdä, kun pääsisin takaisin sivilielämāän, ja oli päätellyt vastauksistani, että olin tukahdutetun raivon astia. Toinen runoilija, joskin univormussa ja kapteenin arvoinen.
ellauri106.html on line 40: Oikeassapa oli kapu. Phillun humoristilaatu on tukahdutettu raivo. Shixavaimosta sillä ei ole muuta kuin pahaa sanottavaa. Eikä muistakaan naisista. Tukahdutettu raivo, misogynia ja pedofilia. Selvä pyy: oidipuskomplexi. Älkääkä yhtään supisko ja hihittäkö siellä takarivissä! Näillä paasauxilla ja Rothin sepustuxilla ei ole kerrassaan mitään yhteistä! Any similarities to persons dead or living are purely coincidental.
ellauri106.html on line 186: Aika lyhkönen nekrologi, kai kun vainajista pitää puhua vain hyvää. Tosta rantista ei sivullinen saa mitään tolkkua. Alempana on jotain selityxiä näytelmän henkilöistä. Ralph Waldo Emerson ei toki ollut juutalainen (vaikka koukkunokka), mutta Waldo ihaili rikkaita juutalaisia Roope Ankkoja kuten pyylevähkö Laurent Rotschild jotka diskonttaa vexeleitä yrittäjille kaikkialla länsimaissa.
ellauri106.html on line 195: Thomas Wolfe (1900–1938) was born in Asheville, North Carolina, and educated at the University of North Carolina and Harvard University. He taught English at New York University and traveled extensively in Europe and America. Wolfe created his legacy as a classic American novelist with Look Homeward, Angel; Of Time and the River; A Stone, a Leaf, a Door; and From Death to Morning. Wolfe's influence extends to the writings of Beat Generation writer Jack Kerouac, and of authors Ray Bradbury and Philip Roth, among others. He remains an important writer in modern American literature, as one of the first masters of autobiographical fiction, and is considered North Carolina's most famous writer. Ei mitään pientä.
ellauri106.html on line 197: Dilsey oli mutiainen Faulknerin Sound and Furyssä. Lukaisin sen joskus mutten enää muista siitä mitään.
ellauri106.html on line 223: Tässä elämänsä vaiheessa 41-vuotias Phillu antaa vapaat siivet mielikuvituxelle, panee sen lentämään kuin sittisontiaisen kuvitellessaan mitä temppuja se oisi voinut tehdä nuorena vetoketjutehtaan tyttärelle, tai mitä tyär ois voinut tehdä sontakuoriaiselle, paremminkin.
ellauri106.html on line 453: Phillu kritisoi kärkevästi kaikkia jotka uskoo "sokeasti" yhtään mihinkään, se on ihan järkevää ja oikeutettua. Luuleminen riittää hyvin arkitarpeisiin, mihin tässä tarvitaan mitään uskoa tai toivoa. Parempi kazoa kuin katua. Älä pure kättä joka näyttää likaiselta. Phillun jakelemat rangaistuxet polulta oikealta poikenneille on ihan vanhan testamentin tyylisiä, ennen kaikkea tietysti langenneille naisille. Tää kirja oli siis American pastoral, joka on 1/3 trilogiasta, jonka muut osat ovat I married a communist ja The human stain. En ole lukenut. Vielä ainakaan.
ellauri106.html on line 597: Peg ja Phillu pääsi taivaaseen. Siellä oli kaikki luvallista paizi sorsan päälle astuminen. Peg astui sorsaan ja se kahlittiin rangaistuxexi Philluun kiinni jalasta. Phil ei tehnyt samaa virhettä mutta silti se kahlittiin toisesta jalasta kauniiseen Claire Bloomiin. Mit vit? en tehnyt mitään valitti Phil. En tiedä susta mutta mä astuin vahingossa sorsaan, sanoi Claire.
ellauri106.html on line 699: Tri Spielvogel piti P. Tarnopolia yhtenä kansakunnan taide-elämän suurimmista nuorista narsisteista. Dodi! Rypäleitä persiissä. Kylä lähtee tosi izesäälivän kostonhimoisen narsistisesti liikenteeseen Peeter T. vaimon lyttäyxellä. Se alkaa kyynelehtiä omaa izeään heti kallonkutistajan pakeille päästyään kuin puristettu sitruuna. Vitut se mitään olis itseänsä tappanut, oli se itselleen sevverran tärkeä. Ja kaikkein nolointa oli mykistyä yleisön edessä. Tää koukkunokka äijä aivan pursuaa ällösanoja. Sen vaimo raapi sen käsiä kun se käytti blondeja opiskelijapupuja.
ellauri107.html on line 79: Peppu-Roth ei osaa kuvata uskottavasti iloa. Ei se osaa kuvata mitään muuta kuin Peppua. Kaikki muu on vain rekvisiittaa päähenkilölle. Koko ajan se kuvittelee kaunottaria jotka pihkaantuvat siihen. Ei siis kääntäen. Tästä näkee sen narsismin syvyyden. Erittäin outoa ja epäuskottavaa että joku naislukija olisi muka liikuttunut kyyneliin noista ekoista 2 miniesseestä. Musta ne oli yxinomaan omahyväisiä ja ällöjä.
ellauri107.html on line 276: Siinäpä taas tosi raamatullista kostonhimoa, iankaikkista halstarointia. Jutku pysyy jutkuna vaixen paistais ateismissa. Merry vastas hyvin kysymyxeen mixi me ollaan täällä: Mixi apinat on täällä? Mixi kengurut on täällä? Ja kysymyxeen mitä on elämä: se on lyhyt aika syntymän ja kuoleman välissä.
ellauri107.html on line 282: Se ei ymmärtänyt naisista yhtään mitään paizi miten niitä parhaiten kiduttaa ja kiusata. Ei se niiltä eikä niille mitään muuta tahtonutkaan kuin pahaa. Kukaan sen naisista ei pystynyt tulemaan sen kanssa kun se oli niin ilkeä ja izekäs. Varmaan sen pipukin oli pikkuinen ja vetelä.
ellauri107.html on line 298: Peppu kohotteli 60-luvulla jutkukulmakarvoja kuin torakka ampiaisten keittiössä ja loisi varakkaiden olohuoneessa. Ryyppi Susanin vuosikertaviinejä ja ikävystyi sen seurassa. Susan oli ihan liian vaatimaton ja totteli liian kesysti. Peppu oli tottunut juutalaisten rähisevään meininkiin. Se ois tarvinnut jonkun joka panee sen oikeasti kuriin. Siitä se ois tykännyt. Ei sillä muuten edes eteen ottanut. Joku sen tumpelointiin tympääntynyt tyttö kysyi onko totta että se yritti katkaista hinttikierteen? Kalikka kalahti ja Peppu älähti, koitti riisua tytön sukkahousuja. Ei siitä mitään tullut, ja tyttö jätti ovenrakoon viestin seuraaville tulijoille: ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Hui kauhistus: Puo harkizi jopa Suomeen muuttoa. Onnexi ei vakavissaan, meillähän on jo vahva ääni oikealta Ben Zyskoviz.
ellauri107.html on line 356: Smoky bylsii yhtä aikaa 3 siivoojaa. Siinä vasta hyvä pillu pantavaxi reportoi Pili-setä. Miten Smoky houkutteli naiset siihen? No kyrvällään. Vitun moukkamainen apina, tää laiha karvaturri julkero. No mieshän tietää millon kunnon pillu astuu huoneeseen vai mitä? Sama pätee kääntäen. Pili tietää miloin kunnon kyrpä astuu huoneeseen. Faunia on Coleman-hahmoisen Pilin nymfetti. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Pilikin takusti napsi Viagraa.
ellauri107.html on line 375: Ulkona nurmikolla Colemanin valtasi äkkiä närkästys. Ello israeliitti. Ei koko elämässään koskaan pyytänyt mitään anteexi. Kosti koko rahalla. Vittua se viittaa kreikkalaisiin kaunankantajiin, niitä piisaa juutalaisten Raamatussa ihan kotitarpeixi. Melkein soitti muistuttaaxeen Markielle minkälainen mulkku se oli aina ollut. Ei, se ei tarkoittanut izeään vaan poikaa Markoa. Tässä kohtaa Coleman on Hermanni ja Pili ize Marko.
ellauri107.html on line 377: Coleman tajusi haluuvansa Faunian persettä niin kovasti ettei muu merkinnyt mitään, ei omat lapsetkaan. Tää on karhun elämää saa mettä ammentaa, tai sen loppua (italics in the original). Sietämättömintä oli se että hänen päivänsä olisivat kohta luetut. Hän potkaisisi kohta tyhjää. (Ei vittu vielä 13v siihen menisi, tai oikeammin 20v. Liian pian angstasi.) Paras lakata nipottamasta ja ottaa johtotähdexi pelkkä musta tähti. Toi on muuten hyvä havainto, Philip Roth on nipo.
ellauri107.html on line 379: Vittu mitä törkeyxiä se osaa kexiä. Sillä on ihan sairas pää. Ei jaxa. Pitää ottaa taukoa.
ellauri107.html on line 570: Yritin kuulostaa hilpeältä; nauraen mină sanoin: Hán ei ole naapurin tyttö (se Sharon), jos te sitä tarkoitatte. Tekeekö hän edes jotakin oman elantonsa eteen? Ei mitään vai?
ellauri107.html on line 573: on maailma edessäsi ja se on kaikki sinun jos kumarrat meitä. Sinä voit saada mitä hyvänsä, mitä hyvänsä, miksi sinä tyydyt tällaiseen Peppu, kuuletko sinä? Kuuntelen. Vituttaako vituttaako kuuntelen... »Peppu», kysyi äitini, rakastatko sinä häntä? Tietenkin rakastan. Niin että mitäkö mină haluan huutaa puhelimeen juuri sillä hetkellä? Minä tulen kotiin. Ottakaa minut kotiin. En halua tehdä näin. Te olette oikeassa, hänessä on jotakin vikaa: hän on mielipuolinen. Minä en. Mutta minä vain annoin sanani! Juutalaisen sanan! Juutalaisuus velvoittaa! Isäni sanoi: »Sinun äänesi kuulostaa minusta omituiselta.» »No, rehellisesti sanoen en odottanut saavani ihan tällaista vastaanottoa kertoessani, ettă olen menossa naimisiin.»
ellauri107.html on line 576: ole koskaan ollut. En elä menneessä maailmassa. Se saksalainen tyttö oli jotakin muuta, eikā minulla ollut koskaan mitään häntä vastaan henkilökohtaisesti, rasistisesti vain. Mutta se oli multa hetken hullaannusta. Ei mun ehkä olis pitänyt yrittää polkasta sitä sun selän takana. »Tiedän. Olen samaa mieltä.»
ellauri107.html on line 580: En, älä ole typerä. Hyvänen aika en tiedä mitä teen. Teen mitä haluan.
ellauri107.html on line 591: »Phil, oletko puhunut hänen kanssaan tästä? Sinun vanhempi veljesi on veli, jollaisesta pojat haaveilevat. Hän palvoo sinua. Hän voisi antaa sinulle. Soita ainakin hänelle.» »Kuulkaa, minä en halua ruveta puhumaan tästä Moen kanssa. Moe on suuri väittelijä - ja minä en ole. Tässä ei ole mitään väiteltävää.»
ellauri107.html on line 597: »Alä vitsaile. Sanot sen ihan kuin se ei olisi mitään, ihan kuin
ellauri107.html on line 599: partaterä. Sait mitä ikinä halusit. Sinä lähdit kotoa liian nuorena, siinä se.
ellauri107.html on line 619: Mutta toisaalta, sexi oli lähes kiellettyä paizi siittämisen tarkotuxessa. Naiset jaettiin 2 tyyppiin, Magdalena huoraan ja Madonna äitykkään. Älä pidä muita naisia. Parempi vielä jos et pidä mitään naisia ja heilut munkkiseurassa. (Näin viime yönä unta että Seija vaati multa sexiä. Se melkein onnasi ja olis onnannutkin ellei sänky ois ollut liian pehmeä. Siis unessa. Älä unta nää.) No Luther salli bylsinnän siunatussa liitossa vaikka se on syntiä koska ukkomiehellä on muuten liian tylsää. Mutta vika oli Eevan joka antoi omenan, sixi sen on toteltava Marttia.
ellauri108.html on line 343: 19Kun tytöt olivat menneet pois, vanhimmat nousivat piilostaan, ryntäsivät Susannan luo 20ja sanoivat: »Puutarhan portit ovat kiinni, eikä kukaan näe meitä. Me haluamme sinut – tee mitä tahdomme ja makaa kanssamme. 21Jos kieltäydyt, me todistamme sinua vastaan. Sanomme, että täällä oli nuori mies sinun kanssasi ja että sinä siksi lähetit tytöt pois.»
ellauri108.html on line 345: 22»Olen ansassa», Susanna parahti. »Jos suostun, hankin itselleni kuolemantuomion, ja jos en suostu, olen teidän armoillanne. 23Parempi minun on kieltäytyä ja jäädä teidän valtaanne kuin tehdä syntiä Herran edessä.» 24Hän huusi kovalla äänellä, mutta niin huusivat myös nuo kaksi vanhinta, 25ja toinen heistä juoksi avaamaan puutarhan portin. 26Kun puutarhasta kuului huutoa, talon väki ryntäsi sivuporteista katsomaan, mitä Susannalle oli sattunut. 27Vanhimmat esittivät tarinansa, ja palvelijat tyrmistyivät ja häpesivät emäntänsä puolesta, sillä hänestä ei koskaan ollut puhuttu mitään sellaista.
ellauri108.html on line 353: Koska miehet olivat kansan vanhimpia ja tuomareita, paikalle kokoontuneet ihmiset uskoivat heitä, ja Susanna tuomittiin kuolemaan. 42Silloin Susanna huusi kovalla äänellä: »Ikiaikojen Jumala, sinä joka tunnet salatutkin ja tiedät kaiken ennen kuin se tapahtuu! 43Sinä tiedät, että he todistivat valheellisesti minua vastaan. Minun täytyy nyt kuolla, vaikka en ole tehnyt mitään sellaista, mistä nämä miehet pahuudessaan minua syyttivät.»
ellauri108.html on line 359: 50Kaikki lähtivät kiireesti takaisin, ja perille päästyä vanhimmat sanoivat Danielille: »Tule tänne, istuudu meidän joukkoomme! Jumala on tehnyt sinusta vanhimpien vertaisen. Kerro nyt, mitä sinulla on mielessäsi.» 51Daniel sanoi heille: »Erottakaa miehet kauas toisistaan. Minä kuulustelen heitä.»
ellauri108.html on line 365: 60Kaikki koolle tulleet alkoivat huutaa suureen ääneen ja ylistivät Jumalaa, joka pelastaa ne jotka panevat toivonsa häneen. 61He nousivat noita kahta vanhinta vastaan, sillä Daniel oli näiden omilla sanoilla osoittanut heidän todistaneen väärin. Miehet kokivat sen, mitä olivat itse aikoneet lähimmäiselleen. 62Väkijoukko tappoi heidät, niin kuin Mooseksen lain mukaan kuului tehdä, ja syytön ihminen pelastui sinä päivänä.
ellauri109.html on line 35: Lupauxet on samaa höttöä kuin luottamus ja usko olemattomaan. You will get well I promise! sanoo jenkki toisen jenkin kuolinvuoteella. Höh ei se voi mitään sellaista luvata. Ei voi luvata sellaista mikä ei ole omassa vallassa. Tän selvitti Austinin puheaktiteoria. Searle oli höttömies jonka housusta paljastui loppupeleissä jotain kovaa (kz. alla).
ellauri109.html on line 301: Philin oman teorian mukaan se ei voinut käsittää miten kaunaisia ja raivoisia naiset voivat olla kun sen äisky sieti siltä mitä tahansa. Hizi kazoisi vaan peiliin kaunaisen ja raivopäisen mallia.
ellauri109.html on line 375: Colet oli Gustave Flaubertin, Alfred de Musset’n ja Abel Villemainin rakastajatar. (Taas! Eikös ne olleet pikemminkin sen rakastajia? Eivät tosin mitään rakastettavia.) Miehensä kuoleman jälkeen Colet elätti itsensä ja tyttärensä kirjailijana.
ellauri109.html on line 381: No vittu ei kai kun kirja käytännössä sensuroitiin setämiesten toimesta ja tuli esiin taas vasta tänä vuonna 2021. Nytmä nään mix tää kiinnosti Peppua. Vähän samanlainen kuvio. Maureenkin uhkas kirjottaa persepäästä tollasen Luin. Ei tullut mitään kun Peppu ei luovuttanut äiskältä bar mizwah lahjaxi saamaansa matkakirjoituskonetta.
ellauri109.html on line 483: Romaanikirjailijan tehtävään kuuluu tehdä yxityisestä julkista. Onko niin? Linssiludekirjailijat kuten Phillu Wallu Miller Bellow Updike (ilmeisesti, en ole lukenut) ja Knasu ajattelee niin. Oikeammin kirjailija antaa toisen yxityisen kokea mitä se on ize kokenut tai kuvitellut jonkun kokeneen. Koko vitun "yleisö" on siinä ihan sivuasia. Hyvät romskut ovat kahdenkeskisiä. Mut tätähän ei kustantaja ole valmis nielemään. Se tarvii ostavan yleisön ja kohua. Jengiä joka keskustelee viimeisestä bestselleristä ja sen koukuttavasta lukuelämyxestä.
ellauri109.html on line 488: "Olin kokematon. " "Entä ne huorat?" "2 huoraa 3 vuodessa, sehän tekee noin 1h/v, onnettomasti avioituneiden amer. miesten misääriennätys. Oletteko unohtanut? Minä tunsin itseni viheliäisexi". Mina en 'toteuttanut itseäni seksuaalisesti', mitä se sitten merkinneekin, yritin pysyä hengissä kaiken sen mielipuolisuuden keskellä. Pysyä omana izenäni!
ellauri109.html on line 491: »Mutta enhän minä sanonut mitään Karenista. Muistutin teitä vain kolleganne vaimosta, johon te törmäsitte kerran iltapäivällä Madisonin ostoskeskuksessa.»
ellauri109.html on line 493: »No kun teillä on niin erinomainen muisti, miksette te muista saman tien, etten edes nussinut häntä! Han otti minulta suihin autossa. Entä sitten? Entä sitten? Se oli kuulkaa yllätys meille kummallekin. Ja mitä se teille kuuluu? Tarkoitan todella! Me olimme ystäviä. Hänkään ei ollut mitenkään onnellisesti naimisissa. Jumala nähköön, ei ollut 'seksuaalista itsensä toteuttamista.' Se oli ystävyyttä! Se oli lohduttomuutta! se oli jalomielisyyttäl Se oli hellyyttä! Se oli epätoivoa! Me vain olimme salaa auton takaosassa kymnmenen nminuuttia kypsymättömiä nuoria ja muutuimne sitten jälleen jalosti aikuisiksi! Se oli suloista ja viatonta kuvitteluleikkiä! Hymyilkää, jos teitä haluttaa, jyliskää saarnastuolistanne, mutta se on silti oikeampi kuvaus kuin se mixi te sitä kuzutte. Emmekä antaneet sen mennä pitemmälle, vaikka se olisi hyvin voinut mennä; annoimme sen jäädä jonkinlaiseksi onnelliseksi pikku sattumaksi ja palasimme kuin kelpo sotilaat takaisin saakelin etulinjaan. Totisesti, Teidän Pyhyytenne, totisesti, Teidän Ylhäisyytenne, sekö teidän mielestänne onyhtä kuin 'itsensiå toteuttaminen seksuaalisesti muiden naisten kanssa avioliiton alusta asti'?»
ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
ellauri109.html on line 619: "Lue vain eteenpäin, lue koko se suurellinen tyhjänpäiväinen mitäänsanomaton sepustus Goethelta ja Baudelairelta lainattuja alaviitteitä myöten, joiden pitäisi muka osoittaa yhteys narsismin ja taiteen välillä! Jaha, mikä muu on uutta?"
ellauri109.html on line 879: Lopulta Roth pantiin suljetulle Hopealäjän sairaalaan. Teeskennellen sovinnollisuutta Roth kuzui Bloomin käymään osastolle, missä se sanoi olevansa hyvin hyvin vihainen sille, ja alkoi luetella sen vikoja pitkästä luettelosta jonka se oli kirjoittanut, kuten esim. sen outo käytös rafloissa, kazoa nyt kelloa ja hyrexiä izexeen, ja huomautti että kummakos se ettei se voinut hillitä izeään kun sen isäkään ei saanut paskaa pysymään enää sisässä. Roth oli tutkiskellut sen jokaisen virheliikkeen 17 vuoden yhdessäolon aikana. Iskän inkontinenssin maininta oli kyllä huippua. Roth sanoi lopuxi että jos Anna tulis Nykkiin 3 kuukaudexi oppimaan laulua (Annasta tuli oopperalaulaja), Roth lopettaisi liiton siihen. Bloom koitti vielä parastaan (lääkärin läsnäollessa) monen päivän ajan, koittaen pelastaa mitä pelastettavissa oli. Se oli brutaalia menoa.
ellauri109.html on line 881: Kun Roth pääsi kopista, Bloom sai melkein hermoromahduxen. Roth sanoi ettei se enää halunnut nähdä Bloomia ja tarjosi sille rahaa jotta se pysyis poissa kotoa Rothin nujuessa siellä toipumassa masixesta. Bloom oli silläaikaa luvannut näytellä Dublinissa, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Roth otti sitten yhteyttä ja antoi ymmärtää että olisi suostuvainen jatkamaan liittoa jossain vaiheessa. Tää oli raskasta aikaa Bloomille; Anna oli ryöstetty New Yorkissa, ja Bloom oli myynyt asuntonsa Lontoossa. Käydessään Rothin luona tän viimeisenä sairaspäivänä se sai Rothilta aivan vitunmoiset haukut päällensä. Bloom joutui izekin sairaalaan ja toivoi kuolemaa.
ellauri109.html on line 889: Tämän jälkeen Roth lähetti Bloomille "tykistökeskityxen" faxeja yhtenä iltana vaatien takaisin kaiken mitä se oli tuonut pesään yhteiselon aikana, ml. 150 taalaa tunnissa "noin 5-600 tunnista konstultaatiota" kun se oli kuunnellut Bloomin vuorosanoja, ja 62 miljardin sakon kun Bloom ei suostunut noudattamaan Rothin sanelemaa avioehtoa.
ellauri110.html on line 53: Kijoita lause jostain, mitä hevonen tekee usein.
ellauri110.html on line 55: Kirjoita lause siitä mitä tunnet hevosta kohtaan.
ellauri110.html on line 75: Kirjoittakaa texti, jossa valizemanne henkilö kokee lapussa lukevaa tunnetta. TÄRKEÄÄ! Älkää käyttäkö lapussa olevaa sanaa suoraan, vaan kuvailkaa mitä tunne saa henkilön tekemään, niin että lukija tunnistaa, mistä tunteesta on kyse.
ellauri110.html on line 77: Lukekaa textinne ääneen ja yrittäkää arvata mitä tunnetta texti kuvailee. Harjoitus muuttuu vähän vaikeammaxi, kun kirjoitatte henkilön sijaan hevosesta.
ellauri110.html on line 90: Jostain syystä kirjailija silloin, kun hän suorastaan esittää henkilöittensä puhelua, katsoo velvollisuudekseen olla realisti sanan ankarimmassa merkityksessä. Silloin hän hetkiseksi repäisee halki sen päilyilevän usvaisen ajattomuuden verhon, joka peittää hänen kuvaamaansa maailmaa, ja paljastaa naulanpäähän sattuvassa väläyksessä sen, mitä se oikeastaan on: omaa meikäläistä talonpoikaismaatamme.
ellauri110.html on line 95: Täst mie piän! Ei mitään tälläistä hempeilyä kuin mitenkä »pahaenteinen onni vilahti juuri siitä ohi ja katsahti kavalasti tyttöön» tai kuinka »tie eteni hänen hehkuvan katseensa alaisena niinkuin jokin matala ja mielistelevä olento»!
ellauri110.html on line 101: Ei mitään siirapinlitkutusta tämä! Sentimentaalisuudesta-- sen sanan niin hyvässä kuin huonossakin merkityksessä--on hän kemiallisesti puhdas.
ellauri110.html on line 143: Orwell oli täysi ääliö. Se ja muut antropofiilit loukkaantuivat Swiftin wizistä. Ei tässä ole mitään nauramista! Two legs good four legs bad!
ellauri110.html on line 157: Kaupunginkirjasto muistuttaa: Hannu Mäkelän juoppomuistelmat on palautettava. Kiireesti nyt: mitä Hannu Mäkelä muistaa Otavaa seuranneista vuosista?
ellauri110.html on line 179: Hannu on eläin, se myöntää auliisti. Moraalin käsitteet on vähän pehmeitä. Pääasia että tekee mitä tahtoo eikä tahalteen satuta toisia. Näinkö on, olisi?
ellauri110.html on line 183: Hannu oli epähuomiossa vienyt looran tyhjään huoneeseen. Pettyneenä se otti sieltä irti mitä sai. Oliko tämä sallimuxen johdatusta? Sponssasiko Jehova näin Hannun nussiretkeä? Hannu on moderni ateisti, mutta silti kädet hakeutuvat ristiin. Kotona odottaa uskollinen avo-Penelope.
ellauri110.html on line 193: Juutalainen huora pitää jeremiaadia. Hannulta menee pupu pöxyyn, se vetää takaisin. Iisebel loukkaantuu, kunnei tahdo kelvata. Kaikesta maxan, kaikesta on maxettava, vaikkei mitään särkynyt. Kirpasee se kyllä vähän.
ellauri110.html on line 217: Kaikki näyttää hyvältä ulkoapäin Jouko Vetsikon elämässä. Vetsikko on niin sanottu menestyvä mies. Mutta kenen ehdoin, hän ajattelee työhönsä turhautuneena; mitä jos perustaisi oman pienen rehellisen yrityksen.
ellauri110.html on line 228: Päätän että lähdemme matkalle. Ilmoitan elämäntoverille ja mitäs e-toveri, suostuu tietysti. Mutta lähtöpäivän aattona kännään Weilin ja Kuhalla ja herään toimistosta kiltin naisen vierestä. Munanpesu kiireesti ja taxi Laruun, missä e-toveri Anza odottaa suht. kuumana. Tosin eri mielessä kuin eilisillan kiltti nainen. Olen niin tönkkönä etten edes pyydä anteexi. Nukahdin sohvalle (kun kamat oli pussissa, minkä jätän sanomatta viisaasti).
ellauri110.html on line 236: Canettin Marrakeshin ääniä mäkin olen lukenut. Ei se muistaaxeni ollut kummonen (en muista siitä mitään). Mutta Hannu ei muista eikä saa aikaan senkään vertaa, kun ei ole viinaa.
ellauri110.html on line 276: Kukaan ei enää osta eikä lue Handen sepustuxia. Se on raakki kaakki. Näin minä kirjoitan, tälläinen olen, en muuxi muutu. Kukaan ei voi olla toinen, sanoi Ernukin. Kirjoitin mitä kirjoitin. Tässä seison enkä muuta voi.
ellauri110.html on line 286: Kirjoitan niin vitusti koska sanottavaa riittää, enkä pidä mitään kynnystä. (Tämähän on näiden paasausten tekijälle tuttua.)
ellauri110.html on line 292: Depixessäkin se puhuu vaatteistaan ja maistelee tunnelmaa. Ei ei klassista musaa tähän fiilixeen, vaan Sinatraa. Kumpaakohan konjakkia se oli, Meukow vaiko Monet? Ei tässä olla köyhiä vaikka kipeitä. Tunteet tulevat, ei niille voi mitään, tunnelmoidaan siis. Vittu mikä narsisti. Handeen verrattuna mä olem pelkkä harrastelija.
ellauri110.html on line 327: Drumsö Padlarklubb. Ei taida Hande osata ruozia. Isot aallot saa sen epävarmaxi. Vittu se on kyllä pelkuri. Rakastan merimäntyjä. Lapin kultakaan ei ole enää mitä oli. Eurot on senkin vesittäny. Alpo Ruuth on kelpo kundi, halvaantuikin vaan puolixi. Se heittää tyhjät olutpurkit rytättyinä mereen. Äijämeininkiä. Hande ei saa tölkkiä rytättyä mutta heittää sittenkin.
ellauri110.html on line 375: Kolmas kone alla yliezivän pojalla. Eikä mitään ravintolaemäntiä. Ezivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Caj on ollut kova kolkuttaja, navan alle naputtaja. Graafikon näppäämästä kuvasta kazoo vanhentunut kääntäjä.
ellauri110.html on line 480: Loiren rannalla Hande loukkaantuu kun "elämäntoveri" huomauttaa sen tökeröstä käytöxestä. Hande säntää suutuxissaan kesken linnakierrosta hortoilemaan kylille. Mistä kylästynyt "elämäntoveri" sen sitten poimii kyytiin uudestaan. Hande on kuin ei mitään olisi tapahtunut. Matkasta jäi paljosta konjakista huolimatta hapan maku suuhun. Handelle. Se on sotamies rannalla Vaasan linnassa.
ellauri110.html on line 505: Hande taitaa ennen kaikkea olla pelkuri. Ilman viinaa Hande alkaa tuntea jopa ahtaanpaikan kammoa. No se on uutta, niihinhän se on pyrkimällä pyrkinyt. Se otti ensin rohkaisuryyppyjä ja sen päälle tabuina ataraxia. Kun sillä ei ole kumpaakan on sillä skagis. Sellainenhan oli myös Philip Roth. Hemmetti mikä turisti! Sitä pitää koko ajan viihdyttää, se ei pysy paikallaan, ilo ilman viinaa on teeskentelyä. Sillä ei ole mitään sisäistä elämää paizi toi oman pään peilailu. Tykkäsin, en tykännyt.
ellauri110.html on line 507: Hande ei tiedä Rusoosta yhtään mitään. Se on autodidakti. Salvettu härkä, eunukki, zombi. Se pyytää superegolta: älä anna enää huikkaakaan. Mit vit sehän on ainaskin 10v yli keskitien?Ja kirja en ole edes puolivälissä. Tästä tulee pitkä rupeama.
ellauri110.html on line 522: Olen jo osannut antaa äitykälle anteeksi että se oli mitä oli. Joku mätäpää luki ennen radiosta uuden vuoden vaihtuessa ääneen joka vuosi Eino Leinon Hymyilevää Apolloa. Sitä inhosivat meidän perheessä lapset sekä vanhemmat. Se on varsinainen egoistin aamuhartaus. Sitäpaizi pitempi kuin Elvixen muna.
ellauri110.html on line 642: Mix pitää ottaa aineita, mix arkea ei voi kestää, mix maailma sinänsä ei kelpaa, mix pitää päästä höpöttämään mitä sylki suuhun tuo. Sas se.
ellauri110.html on line 644: Arki on mekaanista raadantaa, tylsistyttävää, eikä mitään löydy vastapainoxi. Paizi muna airona ja aineet vastapainona.
ellauri110.html on line 660: Hande haluaa kysyä mitä oli ennen kun ei ollut mitään. Kumpi oli ennen muna vaiko kana? Se jää kysymään väärin asetettuja kysymyksiä kuin Impi Loiskeen vekkari, joka lähti väliin aina laukalle. Se on höperömpi kuin "jopa ize Hawking". Ei tolla tyylillä pitkälle pötkitä. Sillä on yhtä pieni pää kuin Nalle Puhilla.
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri110.html on line 679: Joskus hyvään joskus pahaan, Ankat! Usko kannustaa laahusta jatkamaan hankalissa oloissa. Lopussa luojan kiitos seisoo. Uskossa izessään ei ole mitään vikaa vaan keljuissa johtajissa. Nää on taas niin lattapäisiä typeryyxiä että niihen pyllistyy vain Mäkelöitä. Kaima Matti Mäkelä murskaa Hesarissa Hannu Mäkelän postillan kuin nyrkki taivaasta joka kunnottoman päähän kumahtaa. Hannu kumartaa ja nilkuttaa taas kerran pois takaposket hehkuen.
ellauri110.html on line 711: Mikä tulee olemaan kulloisenkin työn alla olevan paasauxen merkitys muille, sitä ei tekijä itse voi koskaan tietää. Mutta pelkkä työn ilo käsillä olevasta penseestä saa riittää, se on puhdasta ja työn aikana suurimmillaan. Kun lastu valmistuu, se katoaa muistista. Onnexi ne on kaikki netissä ja haku pelaa. Sitten on ryhdyttävä taas johonkin uuteen, koska mitään muuta ei paasailija voi. Näin tuntuu käyvän aina hamaan loppuun saakka.
ellauri110.html on line 716: syytä pyllistää, kääntää vähintään hetkeksi selkä, jotta pystyy seisomaan omilla lonkkavikaisilla jaloillaan. Näin ainakin mitä minuun itseeni tulee. Mutta tuskinpa olen mikään poikkeus vaikka muuten poikkeusihminen.
ellauri110.html on line 719: Koska äidin kuolemasta on jo kulunut aikaa, voin viimein ajatella tapahtunutta kaikessa rauhassa, ilman tunteita ja kiihkoa. Ilman tunteita? Tunteita on, mutta sävyt ovat jo tasasempia. Käsitän, että olen yhä lähellä äitiä, voin häntä nyt vammoitta rakastaa. Näin sen ihmeekseni koen. Olen alkanut ajatella, että itse olen vammainen, ainakin mitä jalka- ja tunnepuoleen tulee. Enkö koskaan enää pysty pitempään kiintymään kehenkään? Pelkään näköjään itse hylkäyksiä, nuoruudessa saatuja
ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
ellauri110.html on line 757: Mitä juutalaifen ykfityiselämään tulee, oli fe, ainakin fen mukaan kuin hän Hampurisfa eleli, ollut hiljaista ja ykfinäistä. Ei hän koskaan puhutelllut ketään, ellei joku fuoraan ollut kyfynyt häneltä jotakin. Jos joku oli kutfunut hänet aterioitfemaan, oli hän fyönyt ja juonut aiwan wähän, ja filloinkin kaikkein halwimpaa ruokaa, mitä pöydällä oli. Jos joku oli tahtonut antaa hänelle rahaa, ei hän koskaan ollut ottanut enempää kuin kahta lübeckiläitä killinkiä, jotka hän tawallifesti heti lahjoitti jollekin toifelle köyhälle ihmifelle, joka fattui wastaan tulemaan. Hänellä oli nimittäin tapana aina fanoa, ettei hän pannut mitään arwoa rahaan, waan luotti aina Jumalaan, että hän ruokkifi ja holhoifi häntä, mihinkä hän waan tulifi, että Jumala taiwuttaifi hyväfydämmifiä ihmifiä antamaan hänelle kyllikfi ruokaa ja waatteita. Hän ei koskaan hymyillyt, waan kulki alinomaa huokaillen, murheisfaan ja furullifena, fyvisfä ajatukfisfa, filloin tällöin toistaen, että hän luotti Jumalaan ja uskoi warmaan, että Jumala taas ottifi hänet armoonfa, koska hän fydämmestään katui fyntiä, jonka hän oli tehnyt Kristukfen ristiinnaulitfemifen päiwänä, ja lakkaamatta rukoili anteekfi antamusta tästä fynnistä.
ellauri110.html on line 858: Hande oli ollut jollain interreilityyppisellä opiskelijapanoreisulla Pariisissa josta se kirjoitteli latvabeenä Tilkassa. Kaupunkia on helpompi rakastaa kuin ihmistä, ja tavaroita myös. Ne eivät odota minulta mitään, senkun rakastaa. Sama koskee kuolleita. Saan olla oma izeni ja nekin kaikin mokomin.
ellauri110.html on line 863: Einar Lönnbohm oli mitä ilmeisimmin mulkero. Kirjoitti Pariisiin siellä Madetojaa bylsivälle Hiljalle: läsnäolosi täällä välttämätön. Ota vuoteesi ja käy!
ellauri110.html on line 909: Ei Pushkin ihan noin paljon nöyristele kuin Hande suomensi. Handen masis valekristillinen hymistely nostaa päätä kuin sen tenis. Ei Pushkin sano että mennyt olis rakkainta, ei siinä ole mitään superlatiivia. Se sanoo vaan et ei pie jäädä tuleen makaamaan. Hammaslääkäristä tullessa on tosi hyvä mieli. Menneet ovat menneitä. Hampi ei ole enää pipi.
ellauri110.html on line 929: Pushkin tykkäs imettäjästä enemmän kuin äidistä. Ei vanha tammi ollut nähnyt Pushkinia, ei sillä ole silmiä, mutta Pushkin oli ehkä nähnyt sen pienenä. Vain vilpilliset ovat vilpittömiä, koko sana on niiden keximä. Runous ja rakkaus, rakkaus ja runous. Toinen "tunne" auttaa toista, mitä vittua? Ei runous ole tunne Mäkelä? Pointin kyllä arvaan, runous on kuin Bob Dylanin huuliharppu tai sähkökitara, sitä näppäiltyään pääsee huulille ja kohtapuoleen näppäilemään alahuulia. Ja sitten kipeät ja kepeät hyvästit, ainakin jos on kyse runoilijasta izestään. Kestä muustakaan.
ellauri110.html on line 971: Kylvyssä istuessaan Hemingwau luki lehestä että se oli kuollut. Säikähti niin että paransi tapansa. Tai no joitakuita niistä. Vanhus ja meri-vanhus vei Heminwauta merelle. Kysyi mitä tulee evääxi. Hei juu ja rommia pullo, oli vakiovastaus. Vessanseinään Pappa merkizi tukkimiehen kirjanpidolla montako rommia oli kulauttanut. Tästä taisinkin jo mainita, vai mainizinko jo? Loppu oli traaginen, vaiko koominen? mies ampui izensä. Elukat nauroivat ja taputtivat karvaisia eturaajojaan. Rahalla ei ole sielua, muttei ole apinallakaan.
ellauri110.html on line 989: Lähestyttäessä loppupelejä Hande joutuu miettimään, mitä saa kertoa ja mitä fabuloida. Kuolleista ja varsinkin elävistä. Siinä suhteessa paasailu on mukavempaa, senkun paasaa, kun kukaan ei pääse lukemaan. Onhan se tietysti vielä solipsistisempää kuin Handen jaaritus. Hande sanoo plokissa: Lue pliis mun muistelmat, tää pyyntö tulee suoraan sydämestä. Mixi se on sille niin vitun tärkeetä? Kai se on taas kalastelemassa kehuja, tai Belovin Salen lailla ajattelee että lukijat pitää sen meemit elossa. Se on älyvapaata, mutta niin ajattelevat kaikki kirjailevat narsistit.
ellauri110.html on line 999: "Vapaus on illuusio, mutta totta." Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen ristihuuli jänö. Toinen suupieli pessimistisesti alaspäin ja toinen optimistisesti ylöspäin. Tunnen vapautta eniten kun kökötän Siikarlassa. No niinhän Ari sanoi, apina on vapaa kun se voi tehdä mitä se haluaa. Mitä vähemmän haluaa, sitä vapaampi saa olla. (Handen mökki olikin Sitarla. Anna Siikarla oli sykkiläisiä, sen serkku Vähäkallio nitisti mailleen tunkeutuneet telttailijat Kytäjällä. Me oltiin joskus teinihipoissa Kytäjän kartanolla. Se oli aika ruma (se kartano), ja Anna parka yritti vähän liikaa olla cool. Kai se oli vain ujo sillä tavalla.)
ellauri110.html on line 1093: Samalla käy selväxi minkä sorttiset ihmiset tykkää Dostojevskistä. Ne on sellaset joiden mielestä niillä izellään ja elämällä pitää olla joku pointti, muuten millään ei ole mitään pointtia. Ne ezii sitä pointtia kirsu ilmassa ja maassa, nuuhkivat ja vinkuvat, kunnes löytävät, ja löytäväthän ne, ezivä löytää ja ovea jyskyttävälle immigranttipoliisille avataan.
ellauri111.html on line 56: TLDR. Tää tulee osin täytteestä, mut myös ryssäkirjallisuuden perinteestä: mitä pitempi on texti sitä syvempi. Yläluokan twiteillä ja twerpeillä oli paljon aikaa käsissä, eikä niitä häirinnyt lukea yxityiskohtaisia kuvauxia jutuista jotka nykyisin kuitattaisiin onelinerilla.
ellauri111.html on line 64: BDSM on yleiskäsite eräille sadomasokistisille seksuaalifetisseille. Se sisältää muun muassa hallittua sitomista, alistamista, rankaisemista sekä alistettuna olemista. BDSM:ä ei pidä missään tapauksessa sekoittaa väkivaltaisessa parisuhteessa toteutettavaan fyysiseen tai henkiseen pahoinpitelyyn, sillä siinä uhrilla ei ole sananvaltaa siihen mitä hänelle tapahtuu eikä hän nauti tapahtuvasta tilanteessa. BDSM:ssä kaikki mukana olevat osapuolet ovat vapaaehtoisesti suunnitelleet tapahtuman ja nauttivat siitä.
ellauri111.html on line 316: No mitäs se syyllisyys tässä sitten on? Kai sitä vaan että kaikki ottaa toisiltaan kaikesta IOU-lappuja eikä sitten kuitenkaan pidä kirjaa niistä eikä peri velkoja. Kyllä tässä kasvatetaan apinasta yhteiskuntahyönteistä, joka on kaiken aikaa velkaa yhteiskuntavazalle ja kaiken aikaa oxentaa sille ilmaisexi eli anteexi. Se on tosi rakkautta vaikkei siihen kuulu lisääntymistä. Mutta työläismehiläiset onkin lisääntymiskyvyttömiä.
ellauri111.html on line 335: Tää on just tätä oma- eikä lahjavanhurskautta, erittäinkin paha harhaoppi, onko sitä vakavissaan ehdottanut edes kukaan paizi juutalaiset? "Rakasta, ja tee mitä tahdot", saarnasi kerran kirkkoisä Augustinus. Näin tuskin voi sanoa kenelle tahansa kadulla, sillä hän käsittää sen helposti hyvin eri tavalla kuin Augustinus tarkoitti.
ellauri111.html on line 770: Tässä kirjotelmassa, joka on pantu Ivanin suuhun, kuvastuu mitä syvällisimpiä mietteitä, jotka koskettavat erityisesti roomalaiskatolisuutta ja sen kirkkojärjestelmää mutta suuressa määrin myös kaikkia muita kirkkoja, jotka ovat hylänneet Kristuksen alkuperäiset opetukset ja rakentuneet aivan vieraalle, jopa vastakkaiselle perustalle. Tässäkin kirjotelmassa, kuten Dostojevskin muissa teoksissa ilmenee hänen tavaton voimakkuutensa ja hänen ajatustensa miltei pelottava syvällisyys.
ellauri111.html on line 786: Jotta asema olisi heti alusta pitäin selvä, on tuo ensimäinen yksinpuhelu tarkotettu antamaan lukijalle sen perusaatteen, joka on roomalaiskatolilaisuuden takana. Mikäli osaan tulkita hänen sanojaan, hän tarkottaa: Kaiken olet Sinä antanut paaville ja kaikki on hänen hallussaan; Sinulla ei ole mitään syytä palata ja estää meitä työssämme. Tässä mielessä jesuitat sekä puhuvat että kirjottavat, perkeleet.
ellauri111.html on line 788: "… 'Onko Sinulla oikeutta julaista ainoatakaan mysteriota siitä maailmasta, mistä tulet?' Näin kysyy Häneltä vanha inkvisitori ja heti vastaa Hänen puolestaan: Ei, Sinulla ei ole siihen oikeutta. Sillä se olisi lisäämistä siihen, mitä Sinä jo ennen olet sanonut, siis Sinä ihmisiltä riistäisit sen vapauden, jonka puolesta taistelit, kun olit maan päällä… Kaikki mitä Sinä nyt uutta julistaisit, olisi pidettävä yrityksenä tuon valinnanvapauden rajottamiseen, sillä sehän tulisi uutena yliluonnollisena ilmotuksena, joka asettuisi vanhan viisitoista vuosisataa sitten annetun ilmotuksen yläpuolelle. Ei mitään uusia apokryfikirjoja kiitos nyt, tilanne on muutenkin jo riittävän komplisoitu ja tulehtunut.
ellauri111.html on line 800: "Mutta mitä inkvisiittori tarkottaa sanoessaan: Sinua on kyllä varotettu?" kysyi
ellauri111.html on line 805: Etkö Sinä sitä tiedä, että vain muutaman vuosisadan päästä koko ihmiskunta tulee julistamaan omassa viisaudessaan äänenkannattajansa tieteen kautta, ettei ole enää mitään rikosta eikä syntiä maan päällä vaan ainoastaan nälkäisiä ihmisiä?
ellauri111.html on line 808: Sixon siis parempi että jäävät nälkäisixi. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, muttei ne välitä eikä valita kuha riittää sirkushuveja. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Koronaepidemian aikanakin suurin meteli nousi nuorisosta, joilta meni hukkaan vuosia ja parittelukumppaneita. Ei se mitään "juhlintaa" ole, se on soidinta, ja siinä on tosi kyseessä.
ellauri111.html on line 814: Apinan onnen mysterio ei ole ainoastaan elämisen halussa vaan tuossa kysymyksessä — minkä vuoksi ensinkään on elettävä? Jollei ole mitään selvää käsitystä elämisen syystä, ei ihminen suostu ollenkaan elämään vaan mieluimmin hävittää itsensä kuin viipyy maan päällä, vaikka hänellä olisi yltäkyllin leipää ympärillään.
ellauri111.html on line 822: Eli ei pidä pyytää mitään merkkiä ei tää ole mitään vitun tiedettä vaan puhasta taikauskoa. Usko vaan se helpottaa.
ellauri111.html on line 840: Miksikä kieltäysit sitä ottamasta? Jos olisit hyväksynyt tuon mahtavan hengen kolmannen tarjouksen, niin olisit voinut tyydyttää kaikkea, mitä ihminen kaipaa maan päällä. Ihminen olisi saanut alinomaisen palveluksen esineen, sellaisen, jonka huomaan hän voisi jättää omantuntonsa, ja sellaisen, joka yhdistäisi kaikki yhdeksi ainoaksi sopusointuiseksi muurahaiskeoksi, sillä juuri kaikkiallisen yhteyden myötäsyntynyt tarve on ihmiskunnan kolmas ja lopullinen kärsimys. Ihmiskunta on aina pyrkinyt yhdistymään yhdeksi kokonaisuudeksi.
ellauri111.html on line 842: Monta on ollut suuria kansakuntia, joilla on ollut loistava historia, mutta mitä suurempia ne olivat, sitä onnettomampia, sillä ne tunsivat sitä voimakkaammin, kuinka välttämätöntä olisi kaikkien ihmisten yhtymä, Suuret vallottajat kuten Timur ja Dshingis-Khan kulkivat hirmumyrskyn lailla yli maan, koettaen voittaa koko maailman, ja hekin — vaikka itsetiedottomasti — ilmaisivat samaa pyrkimystä yleisen yhtymän aikaansaamiseksi. Siihin pyrittiin me ryssätkin ja jenkit jo melkein onnistuivat mut sit tuli tää kiina-ilmiö. Nyt näyttää siltä eze onnistuisi parhaiten suurella apuharvennuxella.
ellauri111.html on line 870: Mun miälestä (sanoo Aljoosha) jesuitat ovat vain roomalainen sotajoukko, joka koettaa valmistaa tulevaa ajallista valtakuntaa, missä olisi hiippapäinen hallitsija — roomalainen ylipappi ruhtinaana, Siinä heidän ihanteensa ja tarkotuksensa, ilman mitään salaperäisyyttä tai ylevää kärsimystä. Kaikkein arkipäiväisintä vallanhimoa, elämän alhaisten ja maallisten nautintojen kaipuuta, halua orjuuttamaan kanssaihmisiään, kuten meillä maaorjia ennen pidettiin kurissa — siinä kaikki, mistä heitä voidaan syyttää. Ehkä he eivät usko Jumalaan, sekin lienee mahdollista, mutta sinun kärsivä inkvisitorisi on yksinkertaisesti tekaistu mielikuva!"
ellauri111.html on line 886: Salaliittoteorioihin vahvasti uskovilla on muita suurempi tarve kokea olevansa ainutlaatuisia ja he kokevat salaliittoteorioiden kautta olevansa muita tiedostavampia ajankohtaisista tapahtumista. Masonin (2002) mukaan salaliittoteorioihin uskovat näkevät asiat salaisen tiedon narratiivin eli kertomuksen kautta ja että he uskovat, että heillä on salaista tietoa, mitä muilla ei ole saatavilla. Lantian ym. mukaan tämä vahvistaa heidän omaa käsitystä omasta ainutlaatuisuudestaan, joka on taas yhteydessä korostuneeseen narsismiin. Cichocka ym. (2016) havaintojen mukaan paranoidiset ajatukset toimivat yhdistävänä välittäjänä salaliittoteorioiden ja yksilöllisen narsismin välillä salaliittoteorioihin uskovilla henkilöillä.
ellauri112.html on line 41: Eno Kala oli kova sepustaja nuorena, senttasi aikakauslehti Aikaan ajankohtaisia ajatuxia ja Uuteen Suomettareen perinteisempiä taantumuxellisia. Niitä on tänäpänä hauska tavata. Vuonna 1913 suursota oli tulossa, vaikkei sitä varmaxi vielä arvattu, ja Pauli Pylkkänen vasta syntynyt. Ajatteleekohan harvat jälkeenjääneet joskus myöhemmin, ettei noikaan 2020-luvun heput arvanneet mitä oli luvassa... Sitä ei moni tiedä, ja harva arvaa.
ellauri112.html on line 83: Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.
ellauri112.html on line 85: Unennäössä on meillä toteutettuna vanhojen empiristien sielukäsitys: sielu moninaisuutena, erillisten ainesten kokoomuksena. Tämä kuvaus kenties hiukan selventää yllä antamaani abstraktista kaavaa. Sielunelämän luova aktiivinen synteesi saa elää alituisessa taistelussa vastakkaista passiivista hajaantumispyrkimystä vastaan. Jompaankumpaan suuntaan kulkee kunakin hetkenä sielun sisäinen virtailu. Tilaa, jossa tämä jatkuvasti kulkee jälkimmäiseen suuntaan, nimittää Pierre Janet sattuvasti »la misère psychologique». Niinpian kuin, sielullisen energian jatkuvan heikkenemisen takia, uusien synteesien luominen on lakannut, järkkyy sielun tasapaino mitä syvimmin, ennen muodostuneet, mekaanisiksi käyneet mielleryhmät pääsevät ylivaltaan, »sielullinen automatismi» hallitsee, voimaton ajatus taivaltaa yhä auttamattomammin vanhoja polkujaan, eksyy yhä pahemmin omiin sokkeloihinsa, samalla kun ulkoa tai sisältä tulevat mieleenjohtumat eivät kohtaa mitään vastustusta, ne ryhmittävät ympärilleen kaiken mitä tajunnasta löytävät ja kasvavat lumivyöryn tavoin, tehden yksilöstä »piintyneen päähänpiston», »riivauksen», manian tai jonkun muun mielisairauden uhrin. Mielisairaus on monasti ikäänkuin unennäköä, joka kestää vuosia--molemmille on tunnusmerkillistä sielunelämää hallitsevan toisen, passiivisen hajaantumisen periaatteen yksinvalta.
ellauri112.html on line 101: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri112.html on line 142: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
ellauri112.html on line 146: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 150: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
ellauri112.html on line 154: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 169: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 183: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri112.html on line 187: »L´élan vital» on se elämän meri, jossa me olemme, liikumme ja elämme. Kaunopuheisen, mystillisen tunteen koko hehkulla kuvatessaan tämän elämän prinsiipin alkuperää, sen taistelua Materiaa vastaan ja ihmisen kykyä »intuitionsa» voimalla sukeltautua siihen takaisin, osoittautuu Bergson ikivanhojen mystikkojen täysveriseksi seuraajaksi. Renan ei ole missään antanut yhtenäistä esitystä kehitysopillisista teorioistaan. Mutta monista yksityisistä lausunnoista käy riittävästi ilmi hänen »vitalistinen» kantansa. »Kaksi seikkaa, aika ja pyrkimys edistykseen, selittävät maailman. Ilman tätä hedelmällistä edistyksen siementä jäisi aika ikuisesti martaaksi. Jonkunlainen sisäinen jousi, joka työntää kaiken elämään, ja yhä enemmän kehittyneeseen elämään, kas siinä välttämätön olettamus (Dialogues philosophiques, s. 177). Koko maailma on työssä ja pyrkii toteuttamaan jotain salattua tarkoitusta, se oli eräs Renanin rakkaimmista ajatuksista, jota hän skeptillisimmälläkin tuulellaan helli. Viimeisessä filosofisessa kirjoituksessaan, »Examen de consciance philosophique» (Feuilles détachées -kokoelmassa) sanoo hän pitävänsä pintapuolisina niitä vastaväitteitä »finalismia» vastaan, joita eräät tiedemiehet tekevät, huomauttaessaan luonnon epätäydellisyyksistä. Nämä vastaväitteet eivät estä olettamasta, että maailmassamme vaikuttaa salainen pyrkimys, syvällinen nisus, joka sokeana toimii olemiston kuiluissa, työntäen kaiken elämään, kaikissa avaruuden kohdissa. Tämä nisus ei ole tietoinen eikä kaikkivoipa; se tekee parhaansa aineesta, joka sillä on käytettävänään. Mutta ehkä se nisus, joka vaikuttaa maailmankaikkeuteen kokonaisuudessaan, eräänä päivänä tulee tajuiseksi, kaikkitietäväksi, kaikkivoipaiseksi. Jumala syntyy... Toteutuu niin korkea tietoisuuden aste, ettei meillä siitä voi olla mitään käsitystä. Ikuisuus tarjoaa loppumattomat mahdollisuudet. Absoluuttinen olento, päästyään kehityksensä päähän ja opittuaan täydellisesti tuntemaan itsensä, toteuttaa kenties kaikki voimansa avulla uskonnon: hurskasten ylösnousemuksen ja ijankaikkisen elämän...
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri112.html on line 732: I love us. Self-love beats self-liking, sanoi Mandeville ja sen fani Mikko Tolonen mitä tahansa.
ellauri112.html on line 764: Kaupunki: Millainen on Helsingin ydinkexustan tulevaisuus? Autoilevat asiakkaat ovat kexustan kaupoille hyvin tärkeitä, sillä he tuovat keskimäärin enemmän rahaa kuin muilla liikennevälineillä kulkevat. Kyllä autolla saavutettavuus on yhteinen huoli! Luxbagin toimitusjohtaja Jarmo sanoo, ettei usko autottamaan kexustaan. "En usko kexustaan ylipäänsäkään, kokoomuskin ajaa liian vasemmalla." Ei monen tonnin laukkua tulla ostamaan metrolla. Ajoradan reunaan saa olla max. 7m. Ja koko alue on oltava kovin viihtyisää. On hyvä kehitys että high end tuoteliikkeet siirtyvät yhä lännemmäxi etelään. "Mielestäni tätä kehitystä olisi hyvä edistää ja kehittää alueittain niin että tietyiltä kaduilta löytyisi tietyntyyppisiä tyyppejä." Autoilijoita ei saa unohtaa. Tää on poliittisesti tulikuuma peruna. Viurusilmä Sinnemäki lupaa silmää iskien, ettei päätä mitään mikä heikentäisi keskustan saavutettavuutta autolla. Kökkötraktoreilla ei sinne kyllä ole asiaa. Kruunuhakalaisille tulee uusi silta ja iso uusi puisto Pohjoisrannalle. Juutalaisille on rakenteilla iso uusi puisto länsirannalle.
ellauri112.html on line 814: Eli entäs mitä ruokajuomaxi? Tekikö Jeesus ja joiko se Alkon viiniä? Ottiko hapanta huiviin reippaastikin? Monet uskovat että Jeesus muutti vettä vinkuxi kanan häissä (John ainaskin). Vai oliko se vaan rypälemehua? No mikä ihme se nyt ois ollut.
ellauri115.html on line 56: Voihan se niinnii olla että laatukirjailijoiden pitää olla narsisteja jotta ne osaa oikein kuvailla mitä ihmisen päässä voi liikkua. Niiden pitää olla jostakusta aivan hirmuisen kiinnostuneita, paneutua siihen koko sielulla ja mielellä. Ja kukas muu se voisi yhtä hyvin olla kuin oma persoona.
ellauri115.html on line 106:
ellauri115.html on line 139:
ellauri115.html on line 150:
ellauri115.html on line 178: Kerran juuri työntäessään sisään jonkun Julietta nimisen ammattilaisen pukilla se säikähti: senhän tissinapit eivät ole identtiset? Mistään ei tullut mitään. Julietta, joka oli vähän ennen palvellut Casanovaa moitteetta, ärähti J-J:lle: vittuako tänne tulet kalibroimaan, rupea vaikka tilintarkastajaxi (Kari Wellman), tai vakuutusmatemaatikox (Lauri Oravisto).
ellauri115.html on line 195: Apaiseri oli aikoinaan Nabun kanssa keskustellut paljonkin jumalista sekä uskosta sekä orjien verilöylyn jälkeen, kun hän seurasi hattilaista Suppiluliumaa, öiden hiljaisuudessa mietiskellyt jumalien ja ihmiskohtalon välistä arvoitusta. Hänestä oli jumalissa liian paljon järjetöntä, sillä hänen kovat kokemuxensa olivat osoittaneet hänelle heidän tekojensa olevan ihmistekoja huonommat. Vertauskuvallisesti he panivat aasin selkään ylettömän kuorman, ruoskivat juhtaansa tämän voihkeesta huolimatta eivätkä antaneet tälle juomaa ja vihantaa rehua. Kaiken sen takia heitä piti ylistää hyvixi. Hän oli pitkinä öinä tullut siihen eriskummalliseen ja hänen tietääxeen pappeja kauhistuttavaan johtopäätöxeen, että jumalat, joiden luultiin puhuvan ajattelevan kuin ihminen, eivät olleet mitään jumalia, vaan ihmisten ajatuxia, jotka kuolisivat heidän kanssaan. Ihmisten mielikuvitusjumalat ne näyttäytyivät näyissä, nämä ne puhuivat, vaativat, vihastuivat ja leppyivät. Yxikään elävä ihminen ei tietänyt, mikä oli oikea tai oikeat jumalat. Ei ollut olemassa mitään syytä, joiden tähden jumala olisi paljastautunut ihmisille.
ellauri115.html on line 211: H: Meleksedekin mahtipontisuuden pettämänä Apilseri oli odottanut enemmän, mutta huomasi nyt, ettei kuningas ollut ratkaissut jumalan arvoitusta. Oliko lainkaan mahdollista löytää jumallukuisuudesta sitä, johon voi uskoen turvautua, joutumatta pettymään, joutumatta uskomaan jumalaan, joka oikullisuudesaan oli kuin salamoizeva taivas, joka säälittä iski tulensa ihmisten maailmaan tunnottomuudessaan välittämättä, mitä hirvittävyyxiä sai aikaan? Vai oliko kaikki ainoastaan syntymistä, taistelemista ja kuolemista, eikö mitään sen jälkeen? Apeana hän totesi, ettei Meleksedekin korkeinkaan, sellaisena kuin kuningas oli tämän esittänyt, voinut vapauttaa maailmaa pelosta ja epävarmuudesta.
ellauri115.html on line 213: Hän hieroi hoikilla sormillaan nenäänsä ja oli pettynyt. Sitäkö varten että saisi puhua jumalastaan, oli Meleksedek kuzunut hänet luoxeen? Kaipasiko Meleksedek jotakin, tahtoiko hän kuulla Babilin jumalista siinä pelossa, että siellä kenties oli hänen korkeimpaansa vahvempi jumala? Apilseri väsyi ajattelemiseen ja välinpitämättömästi oli uskovinaan Anun luoneen taivaat, Mardukin tehneen savesta Lullan, ihmisen, ja oli uskovinaan mitä hyvänsä. Jos maailmassa oli vain kaaos erilaisia tapahtumia, vallitkoon silloin kaaos hänen sielussaankin! Hän tiesi niin tapahtuvan juuri tänä hetkenä. Mixei Meleksedek puhu mitään? Kaikki käy ahdistavaxi. Kaikki alkaa muuttua epätodellisexi. Kuningaskin on ikäänkuin epätodellinen. Hän on olevinaan mahtava kuningas ja osoitta kaikille pienuutensa, siinäkin että kuzui luoxeen yxinkertaisen kauppamiehen puhuaxeen tälle hämäristä jumalasioista.
ellauri115.html on line 219: Muuten hyvä Meleksedek, mutta ehdoton minimi ei ole 1, vaan 0. Vielä vähemmän on luku nolla, nollassa ei voi mitään olla. Se on vähemmän vielä kuin ensimmäinen pieni. Näin jänis lukuja pohti.
ellauri115.html on line 233: Kaikki tässä maailmassa on minun osaltani lopussa. Minulle ei kukaan täällä enää voi tehdä hyvää eikä pahaa. Minulla ei ole maan päällä enää mitään toivottavaa eikä pelättävää, ja seison levollisena kuilun pohjalla, minä onneton ja surkea kuolevainen, mutta levollisena kuin ize Jumala. Tai piru, sehän asuu kuilussa.
ellauri115.html on line 237: Olen maan päällä kuin apinoiden planeetalla. Tunnen ympärilläni vain "kohteita", jotka ahdistavat ja raastavat sydäntäni, enkä voi kazoa k- juu mitään izeäni koskettavaa tai ympyröivää löytämättä aina uusia halvexittavia asioita, jotka saavat minut suuttumaan tai tuottamaan Terskalle kiduttavaa tuskaa.
ellauri115.html on line 241: Tässä tilassa ryhdyn jatkamaan vakavaa ja vilpitöntä tutkisteluani, jota aikaisemmin harrastin Tunnustuxieni nimellä. Omistan viimeiset päiväni (noin 1000) oman izeni vatvomiseen ja valmistaudun pian koittavaan tilipäivään. Päätän omistautua kokonaan mielihyvään jota oman "sieluni" kanssa seurustelu merkizee, sillä se (siis tää outo kikkeli) on ainoa mitä muut ihmiset eivät voi riistää minulta.
ellauri115.html on line 245: Nää on siis Tunnustuxieni lisälehtiä. Saan arvokasta uutta tietoa luonteestani ja mielenlaadustani. Ei tosin ole enää mitään tunnustettavaa, mä olen puhdas kuin Terskan laundromaatista. Tuskin rippeitäkään moitittavista taipumuxista kuten izekeskeisyydestä.
ellauri115.html on line 250: Kungfuze oli säntillinen mies. Hän ei istunut rukousmatolleen ellei se ollut suorassa. Hän vaati inkivääriä joka aterialle eikä keskustellut syödessään eikä sängyssä. Hänen mielialansa muuttui yhdellä iskulla. Kun Kungfuzelta kysyttiin mitä hyvyys on se sanoi: Se on ihmisten rakastamista. Ihmisten ymmärtäminen taas on viisautta. Kiltteyttä on se ettei ole ahne pikkumainen mulkero.
ellauri115.html on line 277: Jospa vertaisin niiden lähihavaintoja toisiinsa. Löysin izeni, mitä löytyi? Mitä samaa mitä eroa? Onhan siinä sentään pari vuosisataa väliä. Ja nyt oon sitten vuorossa lähes 300v myöhemmin pikku mä.
ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
ellauri115.html on line 326: Kaikki vanhuxet pitävät elämästä kiinni tiukemmin kuin lapset ja erkanevat siitä vastahakoisemmin kuin nuoret. Näin sixi, että kaikki heidän tekonsa ovat palvelleet vain tätä elämää, ja lopun lähestyessä he huomaavat tehneensä turhaa työtä. He jättävät täältä lähtiessään kaikki pyrkimyxensä, koko omaisuutensa, kaikkien valvottujen öiden työläät tuloxet. He eivät ole ymmärtäneet elämänsä aikana hankkia mitään, minkä voisivat kuollessaan ottaa mukaansa.
ellauri115.html on line 328: Ei täältä mitään saa mukaansa, paizi mitä pannaan mukaan laatikkoon. Seijan perimässä Kristiina-tädin toimittamassa raamatussa lukee etukannessa: tämä kirja pitää panna päänalusexi hautaani. Sen se on kyllä vähän näköinen, mutta silti luulen että ahneet sukulaiset eivät toteuttaneet testamenttia. Sokrates sanoi (kertoo Montaigne), kun siltä kysyttiin miten se pitää haudata: Miten haluatte. Sokrates oli tolkun miehiä, tässä asiassa ainakin.
ellauri115.html on line 356: Jotain sympaattista löytyy Janne-Jaakostakin. Sen synnit on enimmäxeen laiminlyöntisyntejä, mitä nyt on joitakin rikkomuxia. Se ei tahdo koskaan tehdä mitä sen pitäisi. Vapaus ei ole että voi tehdä mitä tahtoo vaan ettei tarvi tehdä mitä ei tahdo. Tässä on paljon tuttua. Janne on vastarannan kiiski. Se epäilee onko maailmassa toista apinaa joka oisi tehnyt vähemmän pahaa kuin se ize. Koska se ei ole tehnyt mielestään ylipäänsä paljon paskaakaan.
ellauri115.html on line 362: Rousseau ajatteli että muut apinat on vaan jotain kuoria tai mekaanisia olioita, joilla ei ole mitään moraalista suhdetta narsistin izeensä, Sillä saa 1x2 markat miljoonax narsistitestissä. Picasso puhui pölyhiukkasista, Pena Linkola laahuxesta.
ellauri115.html on line 372: Yx juttu: Rousseau ei todellakaan ole huumormiehiä. Sitä ei vähääkään naurattanut Walpolen käytännön pilakaan. Se ei ihan oikeesti ole yhtään et naura sinäkin. Se ei voi sille mitään eze raippaa aina kun sille nauretaan. En mäkään siitä perustanut esim armeijassa kun kaaduin jossain vitun pussijuoxussa. Muut alokkaat ihan pelästyivät mun silmitöntä raivoa. On näitä ollut jotain muitakin, mutten viizi muistella. On ne vähän noloja.
ellauri115.html on line 447: Poikaseni, älä odota multa oppineita puheita tai syvällisiä perusteluja. En ole suuri filosofi, enkä haluakaan olla. Mutta mulla on jonkunverran moukanjärkeä ja kova pyrky totuuteen. En koita väitellä sun kanssa enkä edes vakuuttaa; ihan lämpimixeni vaan puhun :D. Riittää että näytän yxinkertaisesti mitä oikeasti ajattelen. Tutkistele sydäntäsi ja kazo tännepäin kun mä puhun, en pyydä enempää.
ellauri115.html on line 450: Mä synnyin bloody peasanttina. [Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana?]. Osani oli kyntää maata ja maallista vakoa; mutta vanhemmat piti hienompana että saisin elantoni pappina ja järjestivät mulle pääsyn collegeen. Olen varma etten mä eikä vanhemmat ajatelleet mikä oli parasta, hyödyllistä tai totta; me haettiin vaan mitä tarvittiin pappisvihkimystä varten. Mä opin mitä opetettiin, sanoin mitä käskettiin sanoa, lupasin kaiken mitä piti, ja pääsin papixi. Mutta pian huomasin että luvatessani etten pyri pukille, lupasin liikoja.
ellauri115.html on line 458: Mielevä mieli oppii sellaisista kokemuxista. Nää tuskalliset tapahtumat kumosi mun käsityxet oikeudesta, rehellisyydestä ja muista asevelvollisuuxista, ja hukkasin päivä päivältä mun entisiä käsityxiä. Se mitä jäi ei riittänyt oppirakennelmaxi, ja musta tuntui että mun periaatteiden perusta heikkeni; lopulta en tiennyt mitä ajatella, ja tulin samaan tuloxeen kuin sä, mutta tällä erolla: mun uskonpuute oli hidasta kasvua panoikään, vaivalla saavutettu ja sitä vaikeammin kitkettävissä.
ellauri115.html on line 460: Oliin siinä epäilyn ja epävarmuuden tilassa jota Cartesius piti välttämättömänä totuuden ezintään. Se tila ei voi jatkua, se on levoton ja tuskaisa; vain paheelliset pyrinnöt ja laiska sydän voi päästää meidät siitä pahasta. Mun sydän ei ollut niin mädäntynyt että se olis siitä tykännyt, eikä ole mitään joka pitää ajatusta liikkeellä kuin että on tyytyväisempi izeensä kuin osaansa.
ellauri115.html on line 464: Vaikka olen usein kärsinyt pahemminkin, en ole koskaa viettänyt niin perusrasittavaa elämää kuin tää levottoman ahdistuxen aika, kun kuljeskelin lakkaamatta yhdestä epäilystä toiseen, voittamatta mitään pitkistä meditoinneista kuin epävarmuutta, pimeyttä [hui], ja ristiriitoja koskien mun alkuperää ja mun tehtäviä.
ellauri115.html on line 466: En tajua miten kukaan voi olla skeptikko rehelliesti ja periaatteessa. Joko sellaisia filosofeja ei ole tai ne on apinoista kurjimmat. Epäilys sen suhteen mitä meidän pitäis tietää on apinamielelle liian väkinäinen olotila; sitä ei voi kauan kestää; huolimatta izestään mieli päättää sitä tahi tätä, ja on mieluummin väärässä kuin uskomatta mitään.
ellauri115.html on line 468: Mun hämmenystä lisäsi se että mut oli kasvatettu kirkossa joka päättää kaiken eikä jätä tilaa epäilylle, niin että kun olin hylännyt yhden opinkappaleen oli pakko hylätä loputkin; kun en voinut hyväxyä absurdeja päätöxiä, oli pakko luopua vähemmän absurdeistakin. Kun käskettiin uskoa kaikki, en uskonut mitään, enkä osannut lopettaa hyvän sään aikana.
ellauri115.html on line 470: Googlasin filosofeja, ezin niiden kirjoja ja tutkin niiden eri teorioita; ne oli kaikki yhtä ylpeitä, määräileviä, saarnaavia, väittäen, jopa skeptisetkin, tietävänsä kaiken, todistamatta mitään, tehden pilaa toisistaan. Tää viimeinen piirre, joka oli niille kaikille yhteinen, näytti musta ainoalta jossa ne oli oikeassa. Rohkeita hyökkäämään mutta heikkoja puolustautumaan. Niiden kaikki argumentit on tuhoavia; laske niiden äänet, jokainen puhuu puolestaan; ne on samaa mieltä vaan kiistelystä. En löytänyt mitään tietä ulos epävarmuudesta niiden avulla.
ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.
ellauri115.html on line 474: Jos filosofit pystyisivät ilmoittamaan totuuden, kuka niistä välittäisi tehdä niin? Jokainen tietää että sen oma järjestelmä on yhtä hutera kuin loppujen, mutta pitää kiinni siitä koska se on sen. Ei ole yhtäkään joka, jos se sattuisi hokaamaan totuuden ja vääryyden eron, pitäisi mieluummin kiinni omasta valheestaan kuin toisen löytämästä totuudesta. Missä on filosofi joka ei pettäisi koko maailmaa oman kunniansa nimissä? Jos se pystyy pääsemään kukoxi tunkiolle, jos se pystyy päihittämään kilpailijat, mitä muuta se voi toivoa? Uskovien joukossa se ois ateisti, ateistioen joukossa uskovainen.
ellauri115.html on line 476: Ensimmäinen asia jonka opin näistä tarkasteluista oli että rajoitan tutkimuxeni vaan omaan napaani, jääden syvästi tietämättömäxi kaikesta muusta, enkä edes yritä epäillä mitään sen ulkopuolella mitä tarviin tietää. Eli mennään striktisti need to know- periaattella. Tällänen tyypillinen idealistifilosofin lähestymistapa.
ellauri115.html on line 478: Hokasin myös että filosofit ei suinkaan vapauttaneet mua turhista epäilyistä, vaan moninkertaistivat mua kiusaavat epäilyt eivätkä poistaneet niistä mitään. Niinet mä valizin toisen oppaan ja sanoin, "Eiku mä seuraan sisävaloa, se ei johda mua niin harhaan kuin muiden ulkovalaistus, tai jos se tekee niin, vika on mun omani, enkä mene niin paljon mezään seuratessani omia höpötyxiäni kuin jos lähden muiden vedätyxiin."
ellauri115.html on line 482: Sanoin näin, izelleni nimittäin, "Jokaisessa systeemissä on ratkaisemattomat ongelmansa, sillä apinan äärellinen pää on liian pieni hoidellaxeen ne; nää vaikeudet ei sen vuoxi ole lopullisia argumentteja mitään systeemiä vastaan. Mutta kazo mikä ero on suorassa evidenssissä mihin nää järjestelmät nojautuu! Ex meidän pitäisi preferoida teoriaa joka ainoana selittää kaikki faktat ja useimmat alternatiivisetkin, eikä ole muita vaikeampi tajuta?"
ellauri115.html on line 492: Mut hei, kuka mä oon? Mikä oikeus mulla on päättää mitään? Mikä ratkaisee mun kannanotot? Jos ne on väistämättömiä, jos ne johtuu mun saamista vaikutelmista, enxmä tuhlaa voimiani sellasissa tutkimuxissa; ne toteutuisi ilman mun puuttumista asiaan. Mun täytyy six ekana kääntää silmät kohti omaa napaa ja tutustua instrumenttiin jota aion käyttää, ja selvittää miten pitkälle se on luotettava. [Tää on nyt vähän toistoa toiselta idealistilta Cartesiuxelta, koittakaa jaxaa kuunnella...]
ellauri115.html on line 494: Mä olen olemassa, ja mulla on aisteja joilla mä saan aistivaikutelmia. Tää näyttää ekalta totuudelta ja mun on pakko hyväxyä se. Onxmulla mitään riippumatonta tietoa olemassaolostani, vai olenxmä selvillä siitä vain aistien välityxellä? Tää on mun eka vaikeus, enkä mä osaa sitä ratkasta. Sillä mä saan koko ajan vaikutelmia, joko suoraan tai muistin välityxellä, niinet miten mä voin tietää onko tää minätunne jotain näitten vaikutelmien ulkopulella vai voisko se olla olemassa niitä ilmankin?
ellauri115.html on line 496: Mun aistimuxet tapahtuu mussa izessäni, koska ne saa mut selville mun olemassa olosta; mutta niiden syy on mun ulkopuolella, sillä ne vaikuttaa muhun vaikka mulla ei ole niille mitään perustelua, ja ne syntyvät ja häviävät musta riippumatta. Siis mä selvästi havaizen että mun aistimus, joka on mussa, ja sen syy tai kohde, joka on mun ulkopuolella, on eri juttuja.
ellauri115.html on line 500: Mutta kaikkea mun ulkopuolella joka vaikuttaa muhun mä sanon aineexi, ja kaikki aineen osat jotka on liittyneet erillisixi olioixi on kappaleita. Niinpä idealistien ja realistien kiistat ei koske minua; erottelut näyttämisen ja oikeasti olemisen välillä ovat pelkkää satua. [Eli mä oon käytännössa siis tämmönen solipsististyyppinen idealisti, maailma on mielteeni tai vähän sinnepäin, olkaa te muut mitä haluatte, mä en välitä.]
ellauri115.html on line 504: Havaita on tuntea: verrata on tuomita; tuominta ja tunteilu ei ole samoja. Asitien kautta esineet esittäytyvät mulle erixeen ja yxittäin kuten ne on luonnossa; vertailemalla mä järjestän ne uudelleen, mä skulaan niillä tavallaan, panen toisen toisen päälle päättääxeni onko ne samoja vai eri, tai yleisemmin löytääxeni niiden suhteita. Mun mielestä aktiivisen tai älykkään olennon erityiskyky on ymmärtää tää sana "on". Turhaan ezin pelkässä aistioliossa tätä älykästä kykyä joka vertaa ja tuomizee; en löydä siitä mitään jälkeä sen luonnossa. Tää passiivinen olio tajuaa jokaisen esineen erixeen, se on tietoinen jopa kahden muodostamasta kokonaisuudesta, mutta se ei voi panna niitä vierekkäin ja verrata, se ei voi tuomita niiden välillä. [Höpsistä, osaahan elukatkin valita.]
ellauri115.html on line 510: Kun me tajutaan 2 sensaatiota jota pitää verrata, niiden vaikutelma syntyy, kumpikin esine havaitaan, molemmatkin havaitaan, mutta ei niiden suhdetta voi havaita. JOs tän suhteen tuomio olis pelkkä aistimus, ja tulis vaan esineestä izestään, mun tuomio ei olis koskaan väärä, sillä se ei koskaan petä etmä tunnen mitä tunnen. [Nojaa, joskus voi surullinen tunne masussa olla vaan pieru exyxissä.]
ellauri115.html on line 514: Lisää tähän näkökohta, joka varmaan vetoo suhun kun ajattelet sitä: se on tämä - jos me ollaan puhtaasti passiivisia aistinten käytössä, niiden välillä ei olis mitään viestintää; sitten olisi mahotointa tietää että koskettamamme kalu ja katsomamme ovat sama. Joko ei koska havaittaisi mitään izemme ulkopuolella, tei meillä olis 5 aistimusten ainesta, joiden samuutta ei olis mitään keinoa havaita.
ellauri115.html on line 516: Tää mun mielen kyky joka tuo mun aistimuxet yhteen ja vertaa niitä, sitä voi kuzua millä nimellä tahansa, vaikka tarkkaavaisuus, mietiskely, pohdinta, äs juu vis; silti se on mussa eikä asioissa, siis mä yxin tuotan sen [puppua], vaikka mä tuotan vain sen kun mä saan vaikutelmia asioista. Vaikka mun on pakko tuntea tai olla tuntematta, mulla on vapaus tarkastella enemp vähemp sitä mitä tunnen.
ellauri115.html on line 518: Nyt kun mä, niin sanoaxeni, ole varma izestäni, mä alan kazella asioita izeni ulkopuolella, ja mä kazon izeäni vähän väristen heitettynä sikin sokin tähän valtavaan maailmankaikkeuteen, ikäänkuin paiskattuna valtavan määrän yxiköitä sekaan, tietämättä mitään mitä ne on izessään tai suhteessa muhun. Mä tutkin niitä, herborisoin; ja eka esine joka tarjoutuu verrattavaxi niihin on - nyt takuulla yllätyt - mä ize.
ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]
ellauri115.html on line 526: Jos miesten toiminnassa ei olisi mitään omaehtoisuutta, eikä missään maan päällä tapahtuvassa, olisi paljon vaikeampi kuvitella alkusyytä kaikkeen liikkeeseen. Omalta kohdaltani mä tunnen izeni läpeensä vakuuttuneexi että kalu on luonnostaan lepoasennossa, ja ettei sillä ole mitään toimintakykyä izessään, niin että kun mä nään sen liikahtavan mä heti oletan eze on joko elävä tai joku on vemputtanut sitä. Mun mieli kieltäytyy hyväxymästä mitenkään että epäorgaaninen aine vois liikahdella izestään, tai aiheuttaa mitään toimintaa.
ellauri115.html on line 528: Kuiteskin tää näkyvä maailmankaikkeus koostuu aineesta, hajallaan olevasta ja kuolleesta [Jalkanuotti: mä olen kovasti yrittänyt ymmärtää elävän molekyylin käsitettä, mutta turhaan. Idis että aine tuntisi ilman aisteja näyttää mulle käsittämättömältä ja ristiriitaiselta. Voidaxeni hyväksyä tai hyljätä tän ajatuxen mun pitäis ensin ymmärtää se, ja täytyy myöntää ettei se ole onnannut.], jolla ei ole mitään elävän ruumiin koheesiosta, organisaatiosta, eikä jäsenten yhteistunteesta, sillä on varma juttu että me jotka ollaan osia ei olla tietoisia kokonaisuudesta. Tää sama universumi on liikkeessä, ja sen liikkeet on järjestyneitä, muuttumattomia ja lainalaisia, sillä ei ole mitään sitä vapautta mikä näkyy apinoiden ja muiden elukoiden spontaaneissa liikkeissä. Niin että maailma ei ole joku jättimäinen eläin joka liikkuu izestään; sen liikkeet johtuu siis jostain ulkopuolisesta syystä, syystä jota en pysty havaizemaan, mutta pieni ääni pääni sisällä tekee tän syyn niin ilmeisexi että mä en voi kazoa auringon kulkua kuvittelematta jotakuta pyörittämästä äsitä, ja kun maa pyörii mä olen näkevinäni käden joka antaa sille vauhtia. [Tämmönen mikkihiirimaailmankuva on valtaosalla uskovaisia, koska uskovaiset haluu uskoa että juuri näin on laita. Will to believe, sanois James.]
ellauri115.html on line 532: Liikkeen alkusyyt ei löydy aineesta; aine vastaanottaa ja välittää liikettä, muttei synnytä sitä. Mitä enemmän havainnoin luonnonvoimien aktiota ja reaktoita toisiinsa, sitä enemmän mä nään että meidän pitää aina mennä yhdestä seurauxesta takaisin toiseen, kunnes löytyy alkusyyxi jonkun tahto; sillä äärettömän syiden jonon kuvitelma johtais otaxumaan ettei ole alkusyytä. Sanalla sanoen, ei ole mitään liikettä joka ei synny jostain toisesta, paizi jos se on spontaania tahdonalaista; elottomissa kappaleissa ei ole toimintaa vaan pelkkää liikettä, eikä ole oikeata toimintaa ilman tahtoa. Tää on mun eka periaate. [Onhan tää kieltämättä ikivanha purkka jota mutusteli jo muinaiset kreikkalaiset, mut kylse mulle kelpaa, mä otan sen mieluusti pulsan alta suuhuni.] Tää on mun alkusyy. Mä uskon sen takia että on olemassa tahto joka veti maailmankaikkeuden vieterin ja antaa luonnolle sen elämän. Tää on mun eka dogma, tai mun uskontunnustuxen eka artikla.
ellauri115.html on line 534: Miten halu synnyttää fyysistä ja ruumiillista toimintaa? [Tästä mulla ois paljonkin omakohtasta kerrottavaa...] Mä en voi kertoa, mutta mä havaizen kun se toimii mussa niin; mä haluun tehdä jotain ja sitmä vaan teen sen; mä haluun liikuttaa mun ruumista horisontaalisesti, ja se liikkuu edestakaisin; mut jos joku eloton kappale lähtis levosta liikkeelle izexeen, niin sitä mä en kyllä tajua, se olis ennenkuulumatonta. Tahto tuntuu kun mä toimin, ei sellaisenaan. Mä tunnen miten tahto aiheuttaa vipinää, mutta että aine aiheuttaisi liikettä, se olis kuin seuraus ilman syytä, mitä ei voi ollenkaan käsittää.
ellauri115.html on line 538: Juuri esittämäni doktriini on tosiaankin hämärä; mut ainakin se kuulostaa kuin se merkizisi jotakin eikä siinä ole mitään järkeä tai kokemusta luotaantyöntävää; voiko samaa sanoa materialismista? Eikö ole selvä että jos liike on oleellista aineelle niin sitä ei vois siitä irrotta, se olis aina läsnä siinä yhtä paljon, aina läsnä jokaisessa aineen hiukkasessa, aina sama jokaisessa hiukkasessa, sitä ei voisi siirtää, se ei kasvaisi eikä vähentyisi, eikä me voitas kuvitella ainetta levossa. [Tää on taas huippumoukkamaista pohdintaa, samaa luokkaa kuin Platonin Sokrateen suuhun laittamat sepustuxet siitä mix sielu ei voisi olla harmoniaa. Leegopalikka-tason törttöilyä. ] Kun sanot mulle että liike ei ole aineen luonteessa mutta välttämätöntä, se on pelkkää sanakikkailua. Sillä joko aineen liike lähtee aineesta izestään ja on sixi sille oleellista; tai se lähtee ulkoisesta syystä eikä ole sille välttämätöntä, koska liikuttava syy vaikuttaa; ja ollaan takas lähtöruudussa. [Toi oli hyvin vedetty, ex je?]
ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
ellauri115.html on line 544: Mä tuomaroin maailmanjärjestystä, vaikken mä tiedä midiä sen tarkotuxesta, sillä tän järjestyxen tuomarointiin riittää että vertan sen osia toisiinsa, tutkin niiden yhteispeliä, niiden suhteita, ja niiden yhdyntää [se on kivintä]. En tiedä mixi avaruus on olemassa, mutta nään koko ajan miten se muuttuu; en koskaan missaa sitä läheistä yhteyttä millä sen osat auttelee toisiaan. Mä oonn kuin mies joka kazoo kellon sisään ekaa kertaa [ja mä tiedän mistä puhun]; se ei koskaan väsy ihastelemaan mekanismia, vaikkei se tiedä mitä varten se kello on eikä ole koskaan nähnyt viisareita. Mä en tedä mitä tällä tehdään, se sanoo, mutta mä nään että joka osa sopii yhteen muiden kanssa, mä ihailen kellosepän hienomekaniikkaa, ja olen vitivarma että kaikki nää osat toimii yhteen tällä lailla jotain tarkoitusta varten jota mä vaan en voi havaita.
ellauri115.html on line 546: Verrataas erikoisia tarkoitusperiä, keinoja, kaikenlaisia järjestysrelaatioita, ja sitten kuunnellaan tunteen pientä ääntä pään sisällä; mikä terve mieli voi hylätä sen todistusta, sairaista puhumattakaan? Ellei silmät ole muurautunet umpeen ennakkoluuloista, voiko ne olla näkemättä että universumin näkyvä järjestys ihan huutaa superälyä? Tarvii todella kovaa sofismia ennenkuin voi olla honaamatta olemassaolon harmoniaa ja ihmeellistä yhteispeliä kaikkien osien välillä jotka pitää käynnissä toisia? [Esim sodat kulkutaudit ja katastrofit, mikä hienostunut järjestelmä tarpeettoman laahuxen vähentämiseen?] Sano mitä sanot kombinaatioista ja todennäköisyyxistä; vaikka saatkin multa turvan tukkoon, ezaa mua myöntämään yhtään mitään. Mitä hyödyttää tukkia mun suu jos mä en myönnnä olevani väärässä? [No esmes ei tarvi kuunnella tällästä pälinää.] Ja miten sä voit ryöstää multa spontaanin tunteen joka musta huolimattakin aina väittää ezä olet väärässä?
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri115.html on line 553: Mä uskon siis että maailmaa johtaa viisas ja vahva tahto; mä nään! mä sanon niinkuin Riku, tai paremminkin mä tunnen sen, ja on hienoa tietää se. Mutt onxtää sama maailma aina ollut, vai onxe luotu? Onko tällä kaikella joku alkupää? Onko niitä 2 vai monta? Millaisia ne on? Mä en tiedä, ja mitä se mulle kuuluu sitäpaizi? Jos niistä tulee joskus mulle tärkeitä, mä koitan ne oppia; siihen asti mä jätän tollaset spekulaatiot, jotka voi vaan tehdä levottomaxi [ketkä kaxi? Mitä ne puuhasi? Näkikö kukaan?] voimatta vaikuttaa mun käytöxeen tai ymmärryxeen.
ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
ellauri115.html on line 557: Huonosta kunnostani vakuuttuneena en koskaan väitä mitään Jumalan luonteesta ellei mun ole pakko tunnesyistä napista sen kohtelusta. Sellaiset johtopäätöxet ovat aina hätäisiä; viisas mies varoo suuttuttamasta pomoa, sen pitäisi tietää ettei Jumalan tuulia pidä mennä arvailemaan; sillä röyhkein suhtautuminen jumalaan ei ole se ettei ajattele sitä, vaan että ajattelee siitä pahoja.
ellauri115.html on line 559: Sen jälkeen kun olen kexinyt Jumalalle riittävästi ominaisuuxia että voin tempasta sen olemaan, palaan [tietysti] taas izeeni, ja koitan selvittää mikä mun paikka on sen suuressa suunnitelmassa sikäli kun ymmärrän. Heti, ja ilman epäilyxen häivää, huomaan mitä lajia mä olen; sillä omalla halullani ja tällä kalulla voin toteuttaa mieltymyxeni, mulla on enemmän voimaa kontrolloida muiden ruumiita ja saada ne tekemään mitä haluan tai estää sen, kuin niillä on kontrolloida mua pelkällä haballa; älykkäimpänä mä olen ainoa joka voi tutkia kaikkien muiden jalkovälejä. Mikä olento täällä alhaalla, paizi mies, voi havainnoida muita, mitata niiden penixen, laskelmoida, ennustaa niiden liikkeet, vaikutuxet ja niin sanoaxeni ottaa yhteyttä niihin kaikkiin oman izensä lisäxi? Mitäs absurdia siis siinä ajatuxessa että kaikki muut on tehty mua varten, kun vaan mä nään ne kaikki tästä mun näkökulmasta? [Järkyttävää narsismia.]
ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]
ellauri115.html on line 563: Omasta puolestani mä en kannusta mitään tiettyä systeemiä. Mä olen ruma ja rehellinen mies, joka ei lähde minkään tiimin kelkkaan, jolla ei ole mielenkiintoa olla jonkun lahkon johtaja; mä oon tyytyväinen Jumalan mulle osoittamaan paikkaan sen oikealla puolella; Mä en näe mitään, paizi Jumala izensä, joka olis parempi kuin mä; ja jos mä saisin valkata uudestaan, mitä muuta mä voisin haluta paizi olla mies? Paizi ehkä mä voisin olla 'maman'!
ellauri115.html on line 649: Uskoisitko ehkä, hyvä ystävä, että näistä synkistä aatteista ja näennäisistä ristiriidoista sukeusi mun mielessäni sublimoitu idea sielusta, jota mun ezintä ei tähän saakka ollut honannut? Kun ma mietiskelin miehen luonnetta, musta näytti että siinä on 2 eri periaatetta; 1 nosti sen etutkimaan ikuisia totuuxia, oikeuden rakkautta, ja totta moraliteettia, sellaisiin maanosiin joita viisaat tykkäävät miettiä; toinen vei sen alaspäin omaan napaansa, teki siitä aistiensa orjan, ja himojen jotka on niiden instrumentteja, ja siten vastusti kaikkea mitä edellinen periaate vinkkasi. Kun mä tunsin lähteväni kiidulle, näiden vastakkaisten motiivien kannattelemana, mä sanoin, Ei; mies ei ole 1, mä tahon ja mä en halua; mä tunne izeni samalla kertaa orjaxi ja vapaaxi miehexi; mä havaizen mikä on oikein, mä rakastan sitä, mut mä teen mikä on väärin [tän mä förbin Paavalita, sori Paavali]; mä oon aktiivinen kun mä kuuntelen järjen ääntä; mä on passiivinen kun passiohedelmät tempaavat mut mukaansa; ja kun mä annan perixi, mun suurin tuska on että mä olisin ehkä voinut vastustaa. [Muze ei ois ollut kivaa.]
ellauri115.html on line 651: Nuori mies, kuuntele mua luottavaisesti. Mä olen aina rehellinen sun kanssasi. Jos omatunto on ennakkoluulon luomusta, mä olen varmasti väärässä, eikä ole mitään todistusta moraliteetille; mutta jos izensä laittaminen number onexi on miehen luonnollinen taipumus, ja jos alkeellinen oikeussentimentti on synnynnäistä apinansydämessä, annetaan noiden jotka sanoo et ihminen on yxinkertainen elukka poistaa nää ristiriidat ja sit mä myönnän et on vaan yxi substanssi. [Eli narsismi on vahvaa näyttöä kuolemattomuuden tarpeellisuudesta, täähän on nähty monen muunkin me first-hepun puheissa.]
ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa? Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.]
ellauri115.html on line 655: Oleta että sokea mies kieltää kuvien olemassaolon koska se ei ole koskaan nähnyt niitä. Mä paan sen käteen mun kikkelin ja saan sen seisomaan Tom of Finland-kuvan avulla joka on mulla piilossa; sokea mies voi tunnustella et nythän se viisari on pydessä. Kerron sille et "Madonnankuva sai sen aikaan.” “Ei sunkaan,” se sanoo, "kikkeli ize on seisomisen syy; seisominen on yhteistä kaikille kaluille". “No näytä sitten mulle sama seisokki muissa kaluissa,” mä vastaan, “tai ainaskin näytä mikä sai sen aikaan tässä kikkelissä.” “Ei pysty” vastaa sokea mies; “liian hapokasta, mut vaikka sä et saa sitä seisomaan käskien, mixun pitää yrittää selittää sitä jollain pornokuvalla, josta mulla ei ole mitään käsitystä? Eikös se olis a case of obscurum per obscurius? Anna mun vielä kokeilla sun kikkeliä, tai muuten mä en usko ezulla on enää koko kalua. Se näyttää pienentyneen kuin pyy maailmanlopun edellä. Mä lyön vetoa etmä saan sen seisomaan käsipelillä ilman mitään kuvia. Se on muuten aika hassun näkönen jäykkänä."
ellauri115.html on line 659: Ei mikään aineellinen luomus ole izessään aktiivinen, ja mä oon tosi aktiivinen. Turhaan sä yrität tästä jankata; mä tunnen sen, ja tää tunne puhuu mulle niin kovalla äänellä että järjen ääni hukkuu siihen. Mulla on ruumis johon muut ruumiit joskus tunkeutuvat, ja se puolestaan tunkeutuu niihin; ei ole mitään epäilystä tästä edestakaisesta liikkeestä; mut mun halu on riippumaton mun aisteista; mä suostun tai mä panen vastaan; mä annan perixi tai pääsen päälleppäin; ja mä tiedän mainiosti izessäni milloin mä oon saanut mitä mä tahdoin ja millon mä vaan annoin perixi mun passiohedelmälle. Mulla on aina tahdonvoimaa, muttei aina voimaa tehdä mitä mä tahdon. Kun mä annan perään kiusaajalle mä antaudun ulkoisen kalun ohjattavaxi. Kun mä syytän izeäni tästä heikkoudesta, mä kuuntelen vaan mun tahtoa; mä oon mun paheideni orja, mutta vapaa mies katumaan niitä uudestaan ja uudestaan; tää vapauden tunne ei koskaan häviä musta, paizi kunmä teen ize väärin ja kun mä pitkän päälle estän sielunääntä protestoimasta ruumiin arvovallalle.
ellauri115.html on line 665: Kaiken toiminnan liikkeellepaneva voima on vapaan lehmän tahto; pitemmälle se ei voi mennä kuin sähköaita päästää. Sana vapaus ei ole merkityxetön, vaan sasna välttämättömyys. Se että joku teko ei ole jonkun aktiiviupseerin tulosta on olettaa seurauxia ilman syitä, eli järkeillä kehässä. Joko ei ole alkuperäistä tönäisyä, tai jokainen alkutönaisy on ilman edelläkäyvää syytä, eikä ole mitään varsinaista tahtoa ilman vapautta. Mies on siis vapaa pelaaman pelejä, ja sellaisena sitä liikuttaa aineeton aine, elämätön elämä, ja puhumaton pää. Tää on mun uskontunnustuxen kolmas artikla. Näistä kolmesta voi helposti johtaa koko raamatun, eikä mun sixi tarvi sitä luetella.
ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä. Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker!
ellauri115.html on line 677: Luonnonlapsi mitä huolinkaan, kunhan vapahana olla saan! Mä en kyllä ole koskaan tajunnut tätä pointtia: jos ainoa mitä mies vapaana voi tehdä on tunaroida jutut, mix siitä pitää pitää niin isoa melua? Kylmä ainakin voisin ottaa vastaan vähän virka-apua, jos paratiisinomaiset olot olis sillä taattuja. Vähemmälläkin izetyytyväisyydellä pärjää, jos on lämmin ja masu ja misu pulleassa kunnossa. Vittuako jumalan piti mennä sen omenapuun kanssa keekoilemaan? Kaikki oli hyvin ennen sitä. Sitäpaizi sori vaan Janne, mut tää sun käsitys miehen harmittomuudesta on osoittautunut harvinaisen vääräxi. Rauhixen pihalla ei kuulu enää kimalaisen pihausta, lupiinit valtaa koko viidakon ja Bursan rannikolla on autonrenkaan vahvuista meriräkää, johon kalat tukehtuvat. Kaikki miehen aikaansaannosta Sallimuxen kazellessa vierestä.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri115.html on line 683: Kun kaikki on hyvin, ei ole sellaista kuin epäoikeudenmukaisuus. Oikeus ja hyvyys on erottamattomia; hyvyys on välttämätön seuraus supervoimista ja izerakkaudesta joka on synnynnäistä kaikissa herkissä olennoissa. [Tää kuulostaa aivan tuubalta?! Tai vähintäänkin aivan vitun narsistiselta.] Kaikkivoiva heittää kuvansa, niin sanoaxeni, kuin yliolanheittimellä luomiinsa nautoihin. Luominen ja säilöminen on powerin ikuista duunia; se ei toimi siihen mitä ei ole olemassa; Jumala ei ole kuolleiden jumala [no tää nyt ainakin on harhaoppia!]; se ei voi aiheuttaa harmia ja tuhoa vahingoittamatta izeään. Kaikkivoipa voi haluta vain hyvää. [Jalkanuotti: Muinaiset olivat oikeassa kun ne kuzuivat ylijumalaa optimixi maximixi, mutta olisi ollut vielä parempi sanoa sitä maximixi optimixi, sillä sen hyvyys johtuu sen voimista, se on good koska se on great. Tääkin kuulostaa taaas ihan peliteorialta.] Six se joka on eniten hyvä, koska se on eniten skrode, on myös ylioikeudenmukainen, muuten se puhuisi ristiin kuin liito-orava; sillä se järjestyxen rakkautta joka luo järjestystä me sanotaan hyväxi, ja sitä järjestyxen rakkautta joka pitää sitä pystyssä me sanotaan oikeudexi. Diktatuuria peliin ja poliisivoimia. Ei ihme että Russell sanoi kaimaansa protofasistixi.]]
ellauri115.html on line 685: Miehet sanovat että Jumala ei ole velkaa naudoille. Mun mielestä se on velkaa niille kaiken mitä se lupasi niille kun se teki ne. Etköö sinää muiista mitää sinää lupaasit? Kun se antoi niille hyvän idixen ja pani ne haluumaan sitä, se lupasi että ne saa sen myös. [Häh?] Mitä lähemmin mä tutkin omaa napaani, sitä huolellisemmin mä mietin ja sitä selvemmin mä luen tämmöisiä sanoja: "ole oikeudenmukainen niin olet onnellinen". Mut eihän se niin mene nykymenolla, ilkeät menestyvät ja oikeamielisten [lue mä] sorto eikun jatkuu. Huomaa miten vihaisia me ollaan kun tää odotus ei toteudu. Omatunto kapisee ja napisee luojalleen; se nalkuttaa sille: "Sä petit mua!"
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri115.html on line 695: Mä olen tietoinen sielustani; mä ihan tunnen sen ja ajattelen sitä tuon tuostakin; mä tiedän mikä sen on vaikken tiedä mitä se oikeasti on; mä en voi järkeillä asioista jota mä en tunne. Se minkä mä tiedän on että mun henk.koht. identiteetti riippuu mun muistista, ja että ollaxeni sama mun ptää muistaa et mä olin olemassa. Mä en muistaisi kuoleman jälkeen millanen mä olin elävänä ellen mä muista miltä musta tuntui ja mitä mä tein; enkä epäile että just sen muistaminen tulee olemaan hyvisten palkkio ja pahisten kidutus. Tässä maailmassa sisäinen tietoisuus uppoaa innokkaiden passiohedelmien hälinään jotka estää katumisen. Miehuuden harjoituxesta seuraava nöyryyytys ja häpeä estää näkemästä sen charmia. Mut kun vapautuneina ruumiinaistien illuusioista silmäilemme iloisina ylintä pomoa ja ikuisia totuuxia jotka siitä valuvat; kun kaikki meidän sielunvoimat on hereillä järjestyxen kauneuteen ja me ollaan täysin uppoutuneita vertaamaan sitä mitä tuli tehtyä siihen mitä olis pitänyt, niin silloin omantunnon ääni pääsee täyteen volaan nupit kaakossa; silloin puhdas riemastus joka tulee izetyytyväisyydestä, ja terävä katumus izensä nolaamisesta ratkaisee ylivoimaisella tunteella mikä tulee olemaan kunkin omavalmisteinen osa kuonpuoleisessa. Hyvä ystäväiseni, älä kysy onko siellä muita ilon tai kärsimyxen aiheita; mä en tiedä kun en ole käynyt kazomassa vielä; tää minkä mä voin kuvitella riittää mulle lohdutuxexi tässä elämässä ja saa odottamaan kärsimättömästi seuraavaa. Mä en sano et hyviä palkitaan, sillä mitä suurempaa hyvää voi tosi hyvä olento kuvitella kuin olla niinkuin kotonaan? Mut mä sanon kyllä että hyvät tulevat olemaan onnellisia, koska niiden money maker, kaiken oikeudenkäytön ylin auktoriteetti, joka on tehnyt ne tunteilemaan kykenevixi, ei ole tehnyt niitä kärsiskelemään; sitäpaizi, ne ei ole käyttäneet vääriin vapauttaan maan päällä eikä muuttaneet kohtaloaan oman vian takia; kuiteskin ne ovat kärsineet tässä elämässä ja kyllä se niille hyvitetään seuraavassas. Tää fiilis ei luota niinkään miehen ansioihin, vaan hyvän ideaan, joka näyttää musta kuuluvan jumalan peruskokoonpanoon. Mä oletan vaan että järjestyssäännöt pysyy voimassa ja että Jumala ei kuseta.
ellauri115.html on line 699: Älä kysy multa kestääkö pahisten kidutuxet ikuisesti, voiko kiltti luoja tuomita ne ikuiselinkautiseen; taaskaan mä en osaa sanoa, eikä mua kyllä kiinostakaan, se on hyödytöntä tietoa. Miten ilkeiden kohtalo koskisi minua? Mähän on selkeästi lampaiden tiimissä. EVVK. Silti mun on vaikea uskoa että niiden rangaistuxet olis iänikuisia. Jos korkein oikeus vaatii kostoa, se vaati sitä tällä puolella. Maailman kansakunnat erroreineen ovat sen toteuttajia. Oikeus käyttää izeaiheutettuja pahoja rangaistaxeen niitä jotka ovat ne ansainneet. Meidän kyllääntymättömissä sieluissa, joita syövät kateus, ahneus ja kunnianhimo, keskellä feikkiä vaurautta, kostavat passiohedelmät saavat ansaitun palkintonsa teidän rikoxista. Ei tässä tarvita mitään helvettiä, se on jo ilkimysten rinnassa.
ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.
ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut.
ellauri115.html on line 707: Jos mä olen onnistunut erottamaan nää attribuutit joista mulla ei ole absoluuttisesti mitään ideaa, niin se on väistämättömien päättelyiden muodossa,, ja käyttämällä oikein päätäni; mutta mä tähdennän niitä ymmärtämättä mitään, joa loppujen lopuxi emmä väitä yhtään mitään. Turhaan mä sanon Jumala on sellanen tai tällänen, mä tunnen sen, mä koen sen, mutta siltikään mä en ymmärrä miten se voi olla sellanen.
ellauri115.html on line 709: Sanalla sanoen: mitä enemmän mä yritän kuvitella sen jumalallista esanssia, sitä vähemmän mä ymmärrän sitä; mutta se on, ja se riittää mulle; mitä vähemmän mä ymmärrän, sitä enemmän mä jumaloin. Mä ryömin sen edessä, sanoen "Olentojen olento, mä oon koska säkin oot, sä oot mun idoli; kun mä yritän ajatella sua mä ikäänkuin nousen mun pääni vintille, missä räsymatot eivät ole ihan suorassa. Paras mun järjen käyttö on jättää se käyttämättä sun edessä; mun mieli ilahtuu, mun heikkous terhentyy, kun mä tunnen olevani sun suurissa jaloissa."
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri115.html on line 716: Jos ei ole mitään sellaista kuin moraliteetti miehen sydämmessä, mikä on lähteenä sen hurjalle ihastuxelle jaloihin tekoihin, sen intopiukeassa omistautumisessa isoille miehille?
ellauri115.html on line 718: Mikä yhteys on omaneduntavoittelulla ja tällä miehuuden ihannoinnilla? Mix mä olisin mieluummin Cato joka teki seppukun kuin Caesar joka tuli, näki ja voitti? [Kaada izelles vaan JJ.] Jos viet rinnasta multa sydämmen lisäxi tän jalouden rakastamisen niin et vie vain housuja vaan myös elämänilonkin. Pikkumainen mies jossa tämmöiset herkkutunteet on tukahdutettu pahojen passiohedelmien joukossa, joka ajattelee vaan izeään ja lopulta ei rakasta kuin izeään, tällä ei ole mitään ihastumiskohtauxia, sen kylmä sydän ei enää syki riemusta risaisissa housuissa, ja ja sen silmät ei enää täytyy symmpatian makeista kyyneleistä, se ei ilahdu mistään; sillä ei ole elämää eikä tunnetta, se on jo kuollut. [But cf. "Lettu elo" alempana.]
ellauri115.html on line 720: Tässä maailmassa on paljon pahoja miehiä, mutta on vähän näitä kuolleita sieluja [But cf. Gogol op.cit.] jotka jahtaa vaan omaa etua, tunnottomina kaikelle joka on oikein ja hyvin. Me riemuitaan epäoikeudenmukaisuudesta vaan kun se on meidän oman edun mukasta [ditto oikeudenmukaisuudesta; useimmille "epistä" tarkoittaa nimenomaan että on ize jäänyt pitelemään tikkua]; jokaisessa muussa tapauxessa toivotaan että viattomia suojellaan. Jos me nähdään joku väkivallanteko tai epäoikeudenmukaisuus kaupungissa tai maaseudulla, meidän sydämmet liikuttuu heti pohjia myöten välittömästä kiukusta ja vihasta, joka käskee meitä menemään apuun sorretuille [tosin kummat on niitä sorrettuja on ihan kazojan silmässä]; mut meitä hillizee vahvempi velvoite, ja laki ottaa meiltä oikeuden suojella viattomia. Toisaalta, jos joku armon tai avokätisyyden teko sattuu silmään, mitä kunnioitusta ja rakkautta se herättääkään meissä sivustakazojissa! Exme sanota izellemme "mä olisin voinut tehdä ton izekin, muttei sattunut olemaan kukkaro mukana"? Mitä se meille meriteeraa oliko 2000v sitten yx mies oikeassa tai väärässä? ja me luetaan samalla innolla antiikin historia kuin eilisen lehteä. Mitä Catalinan rikoxet on mulle? En mä siitä uhritu. Mixmä sitten kammoxun sen rikoxia ihankuin se tulis tänään telkasta? Me ei vihata pahoja vaan sen takeen mitä ne tekee meille, vaan koska ne on vaan pahoja. Eikä me haluta vaan olla ize onnellisia, vaan me halutaan meidän kaverienkin olevan lähes yhtä onnellisia, eikä tää onni paljon haittaa meidän omaa onnea, jos se on kohtuu pienempi se vaan kasvattaa meidän onnea. Loppuvetona, haluammepa tai emme, me säälitään onnettomia; kun me nähdään niiden kärsivän me kärsitään vähän izekin, ei me niitä mieluusti kazella. Jopa pahimmilla pahixilla on vähän tätä vaistoa, ja se usein johtaa ne ristiriitoihin. Ryöväri joka ryövää turistin, antaa sen liian isot vaatteet köyhille; julmin murhaaja antaa hajusuolaa pyörtyneelle naiselle.
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri115.html on line 740: ] Mikä sitten onkin meidän olemien syy, se on hoidellut meidän hengissäpysymisen antamalla meille fiilixet jotka sopii meidän luonteeseen; eikä kukaan voi kieltää että ne ainakin on synnynnäisiä. Nää fiilixet, mitä ainaskin muhun tulee, on izerakkaus, pelko, kipu, kuolemanpelko, mukavuudenrakkaus. Eikä voi millään epäillä, että apinat ei olis luonnostaan sosiaalisia, ainaskin kykeneviä siihen, eikä se ole sitä muuten kuin toisten synnynnäisten fiilisten takia, jotka on lajinomaisia; sillä jos vaan fyysinen hyvinvointi olis kyseessä, me varmasti hajauduttaisiin eikä keräydyttäis laumaxi.Mutta omantunnon liikevoima johtuu tästä kaxipiippuisesta miehen relaatiosta izeensä ja velipoikiin. Hyvää ei voi olla rakastamatta; tää tieto ei ole synnynnäistä, mutta kun järki johtaa sen havaizemaan sen, sen omatunto pakottaa sen rakastamaan sitä; tää fiilis on synnynnäistä.
ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan! Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.
ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.
ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.
ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia.
ellauri115.html on line 756: Jos vieläpä siinä matalassa asemassa mihin meidät on asetettu tässä elämässä meidän ekat impulssit on aina hyviä, jos meidän paheet on omatekoisia, mix me valitettaisiin että ne on meidän mestareita? Mix me syytettäisiin Luojaa pahoista jotka ollaan ize luotu, ja vihollisia jotka me ollaan ize aseistettu izeämme vastaan? Äh, jätetään mies pilaamattomaxi; se huomaa olevan aina helppoa olla hyvä ja se on aina onnellinen ilman katumuspilleriä. Syylliset, jotka sanoo että ne on ajettu rikollisuuteen, on valehtelijoita yhtä paljon kuin pahantekijät; miten ne voi jättää huomiotta että niiden valittama heikkous on niiden omaa työtä; että niiden aikaisimmatkin törkeydet oli niiden oman tahdon aikaansaannosta; että toivomalla kiusauxeen lankeemista ne lopulta antaa niille perixi tahtomattaankin ja tekee niistä vastustamattomia? Epäilemättä ne ei voi enää välttyä olemasta heikkoja ilkimyxiä, mutta niiden ei tarvinnut tulla heikoxi ja ilkeixi, izepä hyppäsivät siihen siniseen maalisammioon. Doh, miten helppoa olis pitäämopo käsissä ja passiohedelmät piilossa, tässäkin elämässä, jos silloin kun tavat ei vielä olleet muodostuneet, mieli laajentumisvaiheessa, olisimme voineet pitää kiinni sellaisista jutuista kuin meidän olis pitänyt, arvostaaxemme oikein sitä mitä ei tiedetä; jos me oikeesti haluttaisiin oppia, ei vaan six että loistettaisiin toisten silmissä, vaan että meistä tulis viisaita ja hyviä ihan luonnonmenetelmällä, et me oltaisiin onnellisia maxaessamme veroja. Tästä työhuoneesta tulee ikävystyttävä ja tuskaisa, koska me ei edes yritetä sitä ennenkuin me ollaan jo paheen ruostuttamia ja passiohedelmien orjia. Meidän tuomiot ja meidän arvon mittatikut määräytyy ennenkun meillä on tietoa hyvästä ja pahasta, ja sit me mitataan kaikkia asioita tällä väärällä mittatikulla, eikä arvosteta mitään sen oikeasta hinnasta. [Joo tää on taas tätä keskustaoikeistolaista "oman onnensa seppä" sepustusta. Kylnää sit on ennustettavia!]
ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
ellauri115.html on line 764: Hyvä pappi oli puhunut passiohedelmään; hän ja minä olimme tunnekuohuissa. Musta näytti kuin mä olisin kuunnellut jumalallista orgasmia kun se lauloi mulle virsikirjan alusta ja opetti mulle jumalille pyllistelyä. Mä näin tukun vastalauseita jotka voisi nousta tästä; kuitenkaan mun viitan kätköstä ei noussut mitään sen tapaista, sillä huomasin että ne olis enemmän sekottavia kuin vakavia, ja että mun kallistuskulma oli muutenkin jo siihen päin. Kun se viittilöi mulle omantunnon semaforilla, mun oma omatunto toimi kuin heijastimena.
ellauri115.html on line 781: On tosi vaikea olla uskomatta mitä oikein kovasti toivoo. Tää mun vakaumus on taivaan lähettämä. Mitä musta tulisi jos jäisin kuolemaa pahemman kohtalon armoille eliskä en saisi hyvitystä häväistyxistä jota vihulaiset pani mut kärsimään, enkä voisi toivoa saavani oikeutta joka mulle kuuluu? Mä joka olen tälläinen viaton ja luottavainen joskin ylpeähkö sielu? Muzit tajusin et tää elämä on pelkkää koeaikaa. Kovimmatkin kärsimyxet menettävät voimansa sen mielessä joka tietää saavansa niistä suuren ja varman hyvityxen kuonpuoleisessa. Varmuus hyvityxestä oli mun mietiskelyjen suurin tulos.
ellauri115.html on line 797: Eli mitä hyötyä on vihanpidosta? Paljonkin, neuvoo Plutarkhos.
ellauri115.html on line 872: 19. Ja matelevaiset madot maan päällä syövät heidän sydämensä ja vaatteensa, ja ei ne kuitenkaan mitään tunne.
ellauri115.html on line 876: 23. Kulta, joka niiden päälle pantu on kaunistukseksi, ei se kiillä, jos ei ne ruosteesta perata; ja kuin ne valettiin, ei ne mitään tunteneet.
ellauri115.html on line 897: 44. Kaikki, mitä heiltä tapahtuu, se on sula petos; kuinka siis ne pitää jumalina pidettämän, eli niin kutsuttaman?
ellauri115.html on line 898: 45. Sepiltä ja kultasepiltä ovat ne tehdyt, ja mitä virkamiehet tahtovat, se pitää siitä tuleman, ei muuta mitään.
ellauri115.html on line 914: 61. Ja kuin Jumala käskee pilvet juoksemaan koko maailman ylitse, niin he tekevät, mitä hän heille käskee.
ellauri115.html on line 915: 62. Niin myös tuli ylhäältä polttaa ja kuluttaa vuoret ja metsät, ja tekee, mitä hänen on käsketty.
ellauri115.html on line 922: 69. Sillä niinkuin ei peljätys taida mitään varjella yrttitarhassa, niin ovat myös heidän epäjumalansa, kullatut ja hopialla silatut jumalat, ei mihinkään kelpaavaiset.
ellauri115.html on line 972: Kun valoin Rauhixen ikuisten vessanportaiden perustaa betonista, tuli pikku Max noin 5v siihen ja ja halusi mennä pikku saappaillaan kävelemään pehmeässä sementissä. Sopiiko, sopiiko? se kysyi ja meni sitten sinne tallustelemaan. Sanoin EI! EI! EI SOVI! mutta siitäpä se vähät välitti. Se piti lopulta yxinkertaisesti vaan nostaa sieltä pois. Sille sana "sopiiko?" oli vaan joku sana joka pitää sanoa ennenkuin tekee mitä lystää. Tai Niklaxen "Puheenvuoro!" Mähän sanoin puheenvuoro! Tai Alexander Stubbin "Sori siitä", sana joka pitää sanoa jos jää kiinni kusetuxesta. Valitettavasti, sanon vaikken valita. Olen vaan pahoillani että huomasitte. Taikasanoja, stiiknafuulia (YÄK, siinäpä ällö tarina Teuvo Pakkalalta). Sanahelinää, pelkkää semantiikkaa.
ellauri115.html on line 978: 2010-luvulla yhteiskuntasopimusta on käytetty Suomessa myös työmarkkinapoliittisena käsitteenä, eli heikkenevän työväenliikkeen kyykytyxen astalona. Kikyloikan synonyymina. Nyt sentään G7 ja EU ajaa monikansallisten yritysten verotuxeen jotain rotia. Jos siitäkään nyt mitään tulee. On se kyllä prrkeleestä tää globalisaatio.
ellauri115.html on line 985: Nihilistiä vallitsee mielettömyys ja yhdentekevyys; millään ei ole merkitystä. Merkitys on perseestä. Se on semantiikkaa. Seija ja Airi kysyivät pahantuuliselta Laurilta ystävällisesti, mitä sen Pihlajasaaren rannalle ottama paxu pehmeäkantinen kirja käsittelee. "Semantiikkaa", se tiuskaisi. Vitun narsisti.
ellauri115.html on line 1009: Sillä ei ole mitään menetettävää joka tajuaa ettei kuolema ole mikään menetys.
ellauri115.html on line 1085: Sämillä on ollut hirmu määrä lyhkäsiä vakansseja mitä hämärimmissä paikoissa, joilla se kehuu aivan sikana. Erittäin selkeästi rajatilanarsisti, ja bullshit artisti. Mitä ilmeisin huijari. Lidija taitaa olla toinen mokoma. Ne on olleet yllättävän kauan yhdessä, vakkaan näkyy löytyneen oikeanmallinen kansi.
ellauri115.html on line 1145:
Anteex mitä?
ellauri115.html on line 1149: "Anteex mitä?" "Anteex jos", "Anteex vaan" ja "Anteex mutta" ei ole anteexipyyntöjä vaan syntipukkeilua. Niiden sanojat antaa ymmärtää että niiden ko. teot oli oikeasti ilmaisia. Anteexipyyntö ei ole ilmaista eikä kiitoskaan, koska ne on velkalappuja. Auttaja ja armahtaja saavat saatavia, jäävät voitolle. Sixi niitä sanoja on niin vaikee sanoa, ja avunpyyntö on niin tuskasta. Kasan päälle kiipijät rakastavat auttamista, mutta välttelevät avun saamista.
ellauri115.html on line 1155: Narsistit on niin samanlaisia kuin ne olisi kaikki leimattu samalla klisheellä, tai leivottu samalla piparkakkumuotilla. Mitä ne tekee, mitä ne sanoo, miten ne haukkuu uhrejaan, kaikki niiden nokkelimmatkin paskamaisuudet on aivan prikulleen yx yhteen samat. Ei narsistien sieluntappotapoja ole varmaan edes sataakaan. Ja sit vielä jotkut väittävät että näillä hemmoilla on tahdonvapaus, etne saavat valita elämästään just sellaisen kuin haluaa. Paskapuhetta. Ne on BASICilla ohjelmoituja mikrotietokoneita, samanlaisia kuin esim Bill Gates. Kuin torakoilta jotka kävelee ympyrää kun niiltä on revitty irti jalkoja. Varmaan joku narsisti on repinyt. Yli puolet taparikollisista on psykopaatteja, niitä ei voi parantaa. Ne pannaan vankilaan vaan pois kuleximasta baanalla, niinkuin Woku hyttysansan hyttyset. Siellä ne inisevät kunnes kuivahtavat.
ellauri115.html on line 1199: Lisää tietoa Teofrastos Välipakan kirjasta Luonteita. N. jota hallizee minän julkinen puoli kiinnittää vitusti huomiota mitä muut siitä ajattelevat. Se mäystää jotain häpeän tunteita ja oman onnensa varaan joutumisen pelkoja. Se muuttaa arvojaan mielipiteitään jopa uskontoa. Peittää raivoisasti huonommuudentuntoa kehuen izeänsä maailman parhaaxi. Kokee izensä hylätyxi ja yxinäisexi. Varsinkin vanhetessaan tuntee elävänsä eri maailmassa kuin muut. Se voi heittäytyä passiivisexi ja lakata ottamasta kantaa. Se vieraantuu läheisistään, luovuttaa ja masentuu. Kopioi nuotteja ja kerää kasveja. JJ ilmielävänä tunnustusten jatkovarresta.
ellauri115.html on line 1202: N. ei tervehdi perheenjäseniä ja mitätöntää ne. Sen huolet on aina etusijalla. Jos se joutuu tappiolle se kostaa myöhemmin. Toikin että omissa porukoissa ollaan paskiaisia ja vieraiden nähden muututaan isä aurinkoisixi sek. murto-osassa on hyvin tuttua.
ellauri115.html on line 1210: Vanheneminen on narsistille narsistinen loukkaus, kun hän ei enää ole yhtä vahva vakuuttava ja kilpailukykyinen. Pehmittyään sieltä hän kovettaa tunteensa ja jäädyttää suhteensa jotta lapsuuden kipeät tunnemuistot ei pääse pintaan. Sexuaalinen vallankäyttö ja manipulointi loppuvat. Hän alkaa sekakäyttäjäxi tai heittäytyy maanisesti johkin touhuunsa, esim paasauxeen, pitääxeen tilanteen hallinnassa. Kipu on sellainen ettei voi millään olla jouten. Rupeaa entistäkin luulosairaammaxi. Voi vajota lopuxi täyd. sisäiseen liikkumattomuuden ja tyhjyyteen. N. kovettuu ja sammuu, ikäänk. kuolee elävältä. Millään ei ole enää mitään väliä. Tää on sentään aika ääritapaus. Edes J-J R. ei ehtinyt mennä noin pahaxi.
ellauri115.html on line 1230: Muze että sille ylipäänsä johtui mieleen näin sairas ajatus viittaa ehkä siihen eze oikeasti halus näyttää Saaralle mistä kana kusee, mitä kuuluu ja kuka käskee. Tää on patriarkan peli, ei täällä matriarkat määräile. Enkeli puuttui kuitenkin peliin ennenkuin Iisakille kävi huonosti (ja Aaprahammille). Jehova jäi nuolemaan näppejään. Lammasta ja lammasta, pah, se sanoi kuin Sepe Susi saatuaan vain papuja ja porkania.
ellauri117.html on line 39: Ranskalainen saattaa elää Guineassa ja Lapinmaalla; mutta neekeri ei samoin voisi elää Torniossa eikä samojedi Beninissä. Eli ulos matut Torniosta! Arnonilla ei ole Lappiin mitään asiaa!
ellauri117.html on line 51: Eli enhän mä tästä asiasta mitään tiedä, mutta kirjoitinpa izehoitokirjan kuitenkin. Niinhän kaikki muutkin tekevät, ja hyvin tienaavat. Naiset esim Therese tietävät sitä paizi vielä vähemmän, niitä voi aina neuvoa.
ellauri117.html on line 60: Se, joka yhteiskuntajärjestyksen alaisena eläen tahtoo pysyttää etusijalla luonnolliset tunteensa, ei tiedä, mitä tahtoo. Ollen alati sisäisen ristiriidan valloissa hän ei koskaan ole oleva oikea apina eikä oikea kansalainen; hän ei ole kykenevä itselleen eikä muille hyvää aikaansaamaan. Hänestä on tuleva tuollainen tavallinen nykyaikaisilmiö, ranskalainen, englantilainen, poroporvari: sanalla sanoen ei schweizari, ei siis yhtään mitään. Vain Toblerone-patukka on jotaan.
ellauri117.html on line 72: Eläminen on se ammatti, jonka minä tahdon hänelle opettaa. Lopetettuaan minun antamani oppijakson hän ei ole oleva virkamies, ei soturi eikä pappi, sen myönnän; hän on oleva ennen kaikkea apina. Itsekään mä en tehnyt koskaan mitään kunnollista, karkasin elämän koulusta ja väsäsin vaan näitä izehoitokirjoja. Maman opetti mut pyllistelemään ja yx jäbä herborisoimaan. Kiitos maman, kiitos jäbä.
ellauri117.html on line 88: Varmaan pidetään kirjaani pikemmin uneksijan lapsia koskevina haaveiluina kuin kasvatusta käsittelevänä tutkimuksena. En mahda sille mitään. Tirkistelen toisten lapsia, en omiani, jotka hukkuivat laundromaatissa.
ellauri117.html on line 99: On kuitenkin joskus olemassa hyvänluontoisia nuoria naisia, jotka tässä suhteessa rohkenevat vastustaa muodin valtaa ja sukupuolensa parjaushuutoja, täyttäen hyveisellä pelottomuudella tämän luonnon heille määräämän suloisen velvollisuuden. Oi jospa heidän lukunsa lisääntyisi sen siunauksen viehätyksestä, joka on suotu tuota jaloa menettelytapaa noudattaville! Perustuen mitä yksinkertaisimman järkitoiminnan päätelmiin sekä tekemiini havaintoihin, joita en koskaan ole vääriksi huomannut, rohkenen luvata tällaisille äideille vahvaa ja pysyvää kiintymystä heidän miestensä puolelta, vilpitöntä ja todellista rakkautta heidän lastensa puolelta, kanssaihmisten kunnioitusta ja arvossapitoa, onnellisia synnytyksiä ilman pahoja seurauksia, lujaa ja jäntevää terveyttä ja lopuksi tuon ilon, että kerran näkevät omien tyttäriensä noudattavan heidän esimerkkiään ja että heitä mainitaan muille esikuvana.
ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
ellauri117.html on line 120: Ollen kykenemätön täyttämään muuta isäntehtävää kuin putkeenpanon rohkenen ainakin yrittää toisixi helpointa; niin useiden muiden esimerkkiä noudattaen en ollenkaan käy käsiksi itse tehtävään, vaan kynään, ja sen sijaan että tekisin mitä pitää tehdä, olen koettava sitä sanoa. Olen tällänen paha pappi kuten Sokrates käsi lapsen alkkareissa.
ellauri117.html on line 126: On olemassa ainoastaan yksi tiede, joka on lapsille opetettava, ja se on inhimillisten velvollisuuksien tiede. Tämä tiede on yksi ja huolimatta siitä mitä Xenofon kertoo persialaisten kasvatuksesta, se on jakamaton. Muuten sanon kernaammin sellaista henkilöä, joka tätä tiedettä opettaa, kasvattajaksi kuin opettajaksi; sillä hänen tehtävänsä on pikemmin ohjaaminen kuin opettaminen. Hänen ei ollenkaan pidä antaa ohjemääräyksiä, vaan tehdä kädellä. Handleitung kuten sanomme Schweizissä. Kädessä se kasvaa kokoa ja varttuu pystysuunnassa.
ellauri117.html on line 130: Samasta syystä ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Émile on ylhäistä sukua. Siten ainakin pelastuisi yksi uhri ennakkoluuloilta.
ellauri117.html on line 132: Tää Émile ois orpo. Jos hänen vanhempansa olisivat elossa, ei sillä seikalla olisi mitään merkitystä. Omistaessani heidän velvollisuutensa otan myös kaikki heidän oikeutensa. Jos he olisivat elossa, hänen tulisi heitä kunnioittaa, mutta totella hän ei saa ketään muuta kuin minua. Se on ensimäinen tai oikeammin ainoa ehtoni.
ellauri117.html on line 591: Yhteiskuntafilosofiassaan Locke kehitti vaihtoehdon Hobbesin luonnontila-ajatukselle ja esitti omana yhteiskuntasopimusteorianaan, että hallinto voi olla oikeutettu vain, jos se saa hallittavien "hiljaisen suostumuksen" eli suojelee omistavan luokan elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia. Jos tällaista suostumusta ei ollut annettu, "kansalaisilla" oli oikeus kapinaan. Oikeus schmoikeus, ei ole muuta oikeutta kuin vahvemman oikeus. Vittuako Jussi sä olet siitä mitään sanomaan.
ellauri117.html on line 616: Noihin aikoihin Locke kirjoitti, todennäköisesti Shaftesburyn yllytyksestä, suurimman osan teoksestaan Two Treatises of Government, joka julkaistiin vuonna 1689. Locke halusi puolustaa teoksellaan vuoden 1688 mainiota vallankumousta, mutta samalla vastustaa Sir Robert Filmerin ja Thomas Hobbesin absolutistista poliittista filosofiaa. Locke luettiin vaikutusvaltaisen whig-puolueen puolelle, ja hänen ajatuksensa luonnonoikeudesta ja hallinnosta olivat kumouksellisia tuon ajan Englannissa. Toryt oli kunkun ja pappien ja maanomistajien puolue, whigit oli kauppaporvareita ja dissenttereitä. Muilla ei ollut maan asioihin mitään sanomista.
ellauri117.html on line 625:
Michelangelon unta näkevällä jäbällä on aivan mitättömän pieni pipu.
ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
ellauri117.html on line 701: Locke oli epämiellyttävä luikero, jumalinen epis paskiainen talousliberaali porvari. Sen mielestä apina oli Jumalan omaisuutta joka oli pannut sen maata täyttämään ja keräämään yxityisomaisuutta. Se on ihan ykkösasia. Valtion päätehtävä on omaisuuden suojelu. Kaikki haluu sitä mut jotkut on uutterampia niet on ihan oikein että toisilla on sitä aivan vitusti enemmän kuin toisilla. Siitä on ihan sanaton sopimus vai mitä. Allekirjoititte sen syntymällä tänne ja käydessänne kaupassa. Sopivalla rahaomaisuudella ei ole mitään ylärajaa.
ellauri118.html on line 103: 21.6.2021 klo 13.54 - helmi: Voi olla ihan mitä vaan
ellauri118.html on line 142: Joskus sekuaalisuutta voi olla hieman vaikea kuvata. Jos olet harmaasekuaalinen, sen tunnistaminen voi olla vielä vaikeampi. Tässä on kaikki mitä sinun pitäisi tietää.
ellauri118.html on line 144: Korjaan: Joskus sexuaalisuutta voi olla hieman vaikea kuvata. Jos olet harmaasexuaalinen, sen tunnistaminen voi olla vielä vaikeampi.Tässä on kaikki mitä sinun pitäisi tietää.
ellauri118.html on line 154: Siksi etsimme tiettyä sanaa kuvaamaan itseämme. Jos et tiedä mitä sexuaalisuutesi on, se voi saada sinut tuntemaan itsesi hieman kadonneeksi. Kun opit nimen jollekin, joka kuvaa sinua täydellisesti, olet kuin löytänyt validoinnin tunteistasi.
ellauri118.html on line 158: Niille teistä, jotka eivät ole varmoja harmaasexuaalisista, älä pelkää. Olemme täällä kuvaamassa vain mitä se on ja auttamaan sinua ymmärtämään, onko kyse sexuaalisuudestasi. Ehkä tämä voi auttaa sinua paitsi tuntemaan itsesi syvemmälle myös auttaa ymmärtämään, että sexuaalisuutesi on pätevä.
ellauri118.html on line 172: # 2 Mutta joskus tunnet kiihottumisen. Voit kuitenkin tuntea sexuaalista kiihottumista toisinaan. Voi tuntua siltä, että kytkin on käännetty päälle vain tiettyinä päivinä. Sille ei todellakaan ole mitään riimejä tai syytä.
ellauri118.html on line 174: Kiihottumisen tunne voi tulla myös tiettyinä aikoina, jos olet harmaasexuaalinen. Et myöskään voi olla varma, tunnetko sexuaalista kiihottumista vai onko se, mitä tunnet olevan sexuaalista halua.
ellauri118.html on line 180: # 5 Sexuaaliset halusi ovat sujuvia ilman todellista syytä siihen. Eräänä päivänä saatat olla hyvin houkuteltava jonkun sexuaalisesti ja tuntea mitään seuraavana. Tätä kutsutaan nestemäisexi asexuaalisen sateenvarjon sisällä. Sexuaalinen halusi laskee ja virtaa etkä voi hallita sitä. Tämä voi myös tuntua libidosi muuttuvalta, mutta se ei ole sama.
ellauri118.html on line 184: Usein ne, jotka kuvaavat olevansa harmaasexuaalisia, eivät voi koskaan kertoa sinulle, mikä saa heidät menemään. Tämä johtuu siitä, että he eivät voi edes kertoa itselleen. Jos yksi asia, joka saa sinut haluamaan sexiä viime viikolla, ei tee sinulle mitään tällä viikolla, se voi johtua vain siitä, että olet harmaasexuaalinen.
ellauri118.html on line 190: Se voi olla helppoa eksyä tunnelmaan siitä, mitä tiedät sexuaalisuudestasi. Jos kyseenalaistat omasi, tässä on joitain tärkeitä asioita, jotka kannattaa muistaa.
ellauri118.html on line 192: # 1 Et ole yksin. On monia ihmisiä, jotka tuntevat täsmälleen samalla tavalla kuin sinäkin. Ja siinä ei ole mitään vikaa. Se, että et tiedä sexuaalisuuttasi, ei tarkoita sitä, että olet itse siellä kelluva kaikkien muiden sexuaalien välillä. Itse asiassa olet kokonaan omassa luokassa.
ellauri118.html on line 194: Älä koskaan ajattele, että tunnet itsesi yksin. Aina on ihmisiä, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa ja jotka tuntevat samalla tavalla. Älä koskaan unohda, että mitä tahansa, et ole koskaan yksin itsesi kanssa.
ellauri118.html on line 198: # 3 Se on okei, jos et tiedä miltä sinusta tuntuu. Siellä on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä tarkalleen miltä heistä tuntuu. He eivät ole varmoja siitä, kuka he pitävät tai mitä he haluavat. Ja se on aivan ok. Sinun ei tarvitse koskaan tietää tarkalleen mitä tarvitset. Niin kauan kuin olet tyytyväinen elämäsi, sillä ei ole merkitystä.
ellauri118.html on line 226: Miksi entinen kirjoitti minulle edelleen hajoamisen jälkeen ja mitä teen siitä?
ellauri118.html on line 263: Väitteeni kuitenkin on, että ateistiset syntyteoriat sekä evoluutioteoria miljoonine vuosineen ovat taruja, valheita ja satuja. Ihmisillä on voimakas mielikuva, että nämä käsitykset pitävät paikkansa, mutta väitteeni on, ettei niille ole todisteita. Ne ovat naturalistiseen maailmankuvaan perustuvia kertomuksia, eivät sen enempää. Tieteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
ellauri118.html on line 279: Olemattomalla ei voi olla mitään ominaisuuksia eikä siitä voi syntyä mitään.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
ellauri118.html on line 416: on kertomuksen tapahtumat (”histoire”); henkilöhahmot toteuttavat nämä tapahtumat” (Bal 1981, 45). Analyysi ois kai niinkö texti textinä ja tulkinta niinkö mitä tästä opimme. Syntaxi ja semantiikka.
ellauri118.html on line 539: Onkohan toi narratiivinen metalepsis mitään sukua perinteiselle? Genette ehkä sekoittaa puuroja ja vellejä. Mitä tekemistä episteemisillä alternatiiveilla on metaforan kanssa? Enintään yhteistä on koomisehko tyylin lässähdys, kuten Marlowella:
ellauri118.html on line 548: Dialogipeliteoriassa texti on koherentti jos sen voi laajentaa hyvin pelatuxi pelixi. Tää on parempi tapa sanoa mitä Culler tarkotti, nim. että aapat konstruoivat texteistä tarinoita joilla on joku juoni jossa kaikilla pelaajilla on joku lehmä ojassa, kirves hiottavana ja kuenimaettoemiae kanoja.
ellauri118.html on line 556: Kenen pää nyökkää kenen pylly pylkkää. Ize pidän enemmän perinteisen tyylin hiihdosta kuin vapaasta. Se on luontoystävällisempi. Ei suxien ole tarkoitus olla mitään luikkareita, ja tollasia straadoja ei saa mezään tehdyxi kuin koneella.
ellauri118.html on line 568: Toivottavasti kohta selviää mitä noi muut illuusiot sit on. Veikkaan että alku, keskikohta ja loppu, joka mielellään on onnellinen. Mixmä en tykännyt Flensburgista mutta tykkäsin mustasta Lupinista? 1) huumorittomuus 2) kiipijyys. 3) ärsyttävä salakähmäisyys. En pidä trillereistä vammasista enkä mystikasta, pidän reilusta kostosta ja mätkinnästä. Satu missä hyvät ei oo liian hyviä eikä pahat pahoja eikä kehkään oikeasti satu.
ellauri118.html on line 579: Toi Theory of Mind ei sinänsä ole muuta kuin just dialogipeliajatus. Ize kukin miettii mitä ize kukin miettii ja niin edespäin.
ellauri118.html on line 580: Kirjallisuuden mystikkaa ja dialogipelimallin pointti on se ettei source tagit ole esillä, ja että se on just se juju. Fiktion lukeminen on kuin ratkois sanaristikkoja. Kuka mietti mitäkin? Kenes ajatus tää nyt on? Paizi ei niitä kukaan oikeasti ratko, antaa mennä vaan. Kaikki siihen samaan sykkyrään omaan ompelukoriin vaan. Darwinin puutarhuri esimerkiksi. Onxillä nyt niin paljon väliä kuka ajatteli mitäkin. No ehkä joillekuille on.
ellauri118.html on line 597: Nää on Bovaryn ja Levinskyn avainlauseita. Huomaa ettei mielipiteen lähdetägiä anneta. Eikä tarvitse, ei lukijat koita mitään ristikoita ratkoa. Ne on vaan samaa tai eri mieltä ihan omista lähtökohdista.
ellauri118.html on line 613: Veijari-näytelmän erään päähenkilön - Willmoren - esikuvana oli Behnin pitkäaikainen rakastettu John Hoyle. Willmore on henkilöistä kaikkein epäluotettavin, hän on koko ajan valmis uusiin naisseikkailuihin, mutta myös hän rakastuu lopulta. Hänen sydämensä voittaa iloluontoinen ja seikkailunhaluinen Hellena, jonka oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Willmore (Hellenalle): Ja me menemme tuonne sisään pyhän miehen pakeille, joka näyttää meille mitä osaa. Etkö vapise kun hetki lähestyy? Hellena: En enempää kuin sinä ennen miekanmittelöä tai rajuilmaa. Willmore: Sinä uljas tyttö, minä ihailen rakkauttasi ja rohkeuttasi. Mennään, mitään ei pelkää se, joka uskaltaa kohdata aviovuoteen myrskyt.
ellauri118.html on line 646: She wants the pow´r to say — Ah!what do you do? Ei jaxa sanoa - hei!mitäs tää nyt on?
ellauri118.html on line 654: Or I´ll call out — What wou´d you do ? Tai mä huudan - mitäs sitten teet?
ellauri118.html on line 693: And now no signs of Life she shows, Se ei näytä mitään elonmerkkejä,
ellauri118.html on line 717: But oh ! what envious Gods conspire Mut voi mitä tekivät kateelliset jumalat
ellauri118.html on line 776: All that the Gods e´re made of Fair. Kaiken mitä jumalat on tehneet suloista.
ellauri118.html on line 884: Mutta onko tää sittenkään muuta kuin tervettä narsismia naiselta? Sehän on altruistista: se haluu näyttää hyvältä setämiehen silmissä jotta se saa poikasia. Nojaa, ota siitä selvä. Jos altruismi tuntuu hyvältä, onko se hedonismia? Ei, tunteilla ei ole tässä mitään asiaa, tarkkaa lopputulemaa.
ellauri118.html on line 1060: Me siteeraamme teeveen myöhäisfilmejä. Me olemme paskiaisia. Se miltä rakkaus tuntuu jää aina likiarvoxi. Vittu että tää on likilaskunen. Peggy haluaisi olla häpeämätön. No sitähän se on. Toivoisin et mä näyttäytyisin paremmassa valossa. Niinku siinä leffassa. Happamia ilmeitä. Paljon enemmän panoa. Nuorempia ja nätimpiä ihmisiä. Tehkää kaikin mokomin showrunnerit kirjasta mitä vaan kuha tulee nimeä ja pätäkkää. Lehtineekeri Luke häipyy mielestä ja Peggystä tulee yhä uskonnottomampi. Besame, besame mucho, besame como fue esa la ultima vez. Vaik tuleehan niitä aina uusia. Tää kirja koskee lisääntymistä muttei sillä ole mitään tekemistä lasten kaa. Lapset Peggy panee shredderiin.
ellauri118.html on line 1075: – Sellaisesta en tykännyt kiertueilla koskaan, jos piti yöpyä jonkun paikallisen kotona, koska silloin isäntä saattoi yöllä yrittää sänkyyni. Siis vaikka oma vaimo nukkui viereisessä kamarissa, Kaari sanoo. Tykkään pitää ääntä pantaessa, eikä siitä silloin mitään tule.
ellauri118.html on line 1080: Kellekkä se Kaari oli uskollinen? Ei kai hyvinsyöneelle Linnilälle? Eiku jollekulle Virkajärvelle, kunnes petti sitä pannen herkkusuuta. Nyt on Kaaren afrokampaus lässähtänyt, ei se näytä enää munakarvoituxelta. Kun Linnilällä lakkas seisomasta, Kaarella oli tapana vaan pidellä sen letkua. Eräänä päivänä se yllätti Kain ja toisen naisen pitelemässä Kaizun vintilää. - Mitä sillä on mitä mulla ei ole, huusi Kaari raivoissaan. - Parkinsonin tauti, puolustautui Kai. Kaarella ja Peggylla on paljon yhteistä, molemmat särki perheen vaihtaaxeen miehen väpelömpään, joka kokkaa niille sapuskat sillä aikaa kun ne kirjottaa.
ellauri118.html on line 1099: 26§ Mutta tytölle ei tarvi tehdä mitään, sillä tyttö ei ole tehnyt kuoleman rikosta; tässä on samanlainen tapaus, kuin jos mies karkaa toisen kimppuun ja tappaa hänet.
ellauri119.html on line 207: Kaikkein pyhin oli juutalaisten tabernaakkelin sisin laatikko, holiest of the holy. Se aukeni vain Moosexen sauvalla, sinne ei reikäläisillä ollut mitään asiaa. Tästäpä saadaan hyvä aasinsilta yhdistämään päivän aiheita: pyhyyttä, rakkautta ja jumalaa. Kun olin Rauhixen puuseessa lukemassa vanhoja valittuja paloja kaikessa rauhassa, silmiin osui artikkeli, jossa annettiin vinkkejä rakkauden säilyttämisexi puolisoiden välillä. Tuli mieleen toimisivatko nämä vinkit myös ylöspäin? Eli parantuisiko jumalasuhde jos jumala ottaisi rakkaudessa luomakuntaansa huomioon seuraavat ehdotuxet:
ellauri119.html on line 218: Kehu minua hyvin tehdystä työstä ja rohkaise kun epäonnistun. Älä pidä izestään selvänä mitä teen hyväxesi.
ellauri119.html on line 224: Kuuntele minua ennakkoluulottomati. Älä väitä tunteitani ja tuntemuxiani mitättömixi ja epätodellisixi. Minulle ne ovat tärkeitä ja todellisia kokemuxia.
ellauri119.html on line 244: Perinteet: No tässä suhteessa ei ole mitään moitittavaa, saat täydet pisteet Jehova! Hyvä Jehova! Way to go Elohim! Iso käsi isiemme jumalalle tästä! Läpyjä! (Vrt. kohta 1b yllä.)
ellauri119.html on line 310: Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.
ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
ellauri119.html on line 808: Wahlroos saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Se saa myös vetää izensä vessanpöntöstä. Voi olla, että yhdysvaltalaisen teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja jättää osan huomiotta. Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta ei voi valita mitä haluaa.
ellauri131.html on line 124: Käsky antoi kaikille upseereille oikeuden surmata vangiksi jääneitä puna-armeijalaisia ja siviilejä ilman mitään muodollisuuksia. Partisaanit ja epäilyksenalaiset siviilit tuli ampua välittömästi.
ellauri131.html on line 194: Tallinnan kenttäsantarmiupseeri, saksalainen luutnantti Hoffmann selitti Suomen armeijan edustajille, mitä juopuneet olivat kaupungilla saaneet aikaan: tappeluita, puukotuksia ja kuusi miestä oli ”aivan tolkuttomassa humalassa” pidätetty.
ellauri131.html on line 227: Karu kuva kertoo, mitä Hamilton joutui kokemaan: ”Pahemmaksi kipu muuttuu” – britti sivalsi Verstappenia
ellauri131.html on line 252: Opistolle oli nimittäin saapunut joukko saksalaisia mitä lie herrnhutilaisia, jotka sisustivat yhden luokkahuoneen kappeliksi. Tuusulan kirkosta he hakivat kaksi litraa ehtoollisviiniä, mutta sitä kului heiltä vain puolisen litraa. Loput oli heidän mielestään kaadettava viemäriin. Eipä kai Tuusulan kirkko olisi kestänytkään viininsä saksalaisen voimallista siunaamista...
ellauri131.html on line 282:
ellauri131.html on line 392: Izehoito-oppaat naisille lupaa 3 asiaa: laihuutta, rikkautta ja kikkeliä. Rhondan resepti: pyydä (keneltä?) usko ( mihinkä?) ja ota vastaan (mitä?).
ellauri131.html on line 394: Tää lyömätön argumentti on sama kuin uskonnoissa yleensä. Rhonda Byrnen jungilainen luonnettyyppi on ESTP (tää kerrottiin vahingossa jo albumissa 98, kun Rhondasta ei ollut vielä mitään havaintoa).
ellauri131.html on line 413: Läski Oprah on takuulla samalla listalla vielä korkeammalla sijalla. Rhondalla on nettisivut Tuvalulla. Sillä on epäilyttävän vino suu. Sellaiset ihmiset on epäluotettavia. Jos miljoonat ihmiset on tulleet tästä miljonääreixi, riittääkö hän meille muille enää mitään? Puhumattakaan miljardeista: Billions of people have already experienced The Secret manifested in their lives. No eihän tässä mitään oikeastaan luvata. Niinkuin Susannan seinällä luki: jos jokin menee päin vittua, se on kokemusta.
ellauri131.html on line 419: Mut mitäh? Salaisuuskaupassa on vain 40 tuotetta. Ryhdistäydy Rhonda!
ellauri131.html on line 463: Ja kaikenkukkuraxi, koska koko perhe oppii Brayn neuvokeista tietämään mitä haluavat ja pyytämään sitä hard enough, ne saavat sen! Mirandasta ja Braysta molemmista tuli upporikkaita myytyään isävainajan kexinnön patentin, Louisianan talo pantiin lihoixi (kexijävainajan äiti sattui olemaan ex-kiinteistövälittäjä ja kääri siitä muhkean välityspalkkion vaikka olikin jo eläkkeellä ja asui Jillin vanhempien tyyppisessä vanhusten päiväkodissa). Seuraavana jouluna kaikki kokoontuvat upi uudessa Tennesseen ökytalossa valtaisan muovikuusen ympärille. Ei tarvi enää Missyn kadehtia kavereiden synttäreiden food truckeja!
ellauri131.html on line 482: Dokumentin päätyttyä olin täynnä energiaa, inspiraatiota ja voimaa, vaikka hetki sitten olin ollut valmis kaatumaan sänkyyn, kun jokaista raajaa särki väsymyksestä. Ja enkä edes liioittele yhtään! Tämä mielestäni on mitä mainioin todiste siitä, että meidän mieli ja energiataso vaikuttaa todellakin kaikkeen ja mitä tietoisempi olemme tästä vaikutuksesta, sen enemmän meillä on voimaa muuttaa sitä haluamaamme suuntaan.
ellauri131.html on line 499: Kun näet millaisia lauseita, uskomuksia ja muka-totuuksia sinä itsellesi syötät, pystyt katkaisemaan sen ja valitsemaan, mitä näiden tilalle haluat.
ellauri131.html on line 501: Ja kun kerta voit valita mitä vaan, niin toivottavasti valitset jotain superhienoa, kuten ”Olen rajaton”, ”Minä saan epäonnistua, se on inhimillistä”, ”Minä ansaitsen tulla nähdyksi ja kuulluksi”, ”Minä olen sosiaalinen ja rakastettava”!
ellauri131.html on line 588: Manifestointimenetelmissä korostetaan, että universumilta pitää pyytää konkreettisia asioita. Ei siis mitään sellaista epämääräistä, että ”haluaisin olla rikkaampi”, vaan ennemminkin sellaista, että katsoo Chanelin nettisivuilta, millaisen laukun haluaa ja sitten näkee itsensä flaneeraamassa Esplanadilla juuri kyseinen laukku käsitaipeessa.
ellauri131.html on line 596: Aiheeseen liittyvää: Uushenkisyys|Meedio kysyy, olenko aiemmassa elämässäni ollut pieni pystykorvainen koira – Toimittaja selvitti, mitä meedion, astrologin ja kämmenestä tulkitsijan luona tapahtuu. Tarjotaanko nahkakierteitä tai luuydinnameja? Jos oikein toivon lujasti niin ehkä sitten.
ellauri131.html on line 604: Kummallisinta koko hommassa on, että juuri nuo "korkeakoulutetut" ja jo muutenkin varakkaat ovat niitä kaikkein helpompia höynäytettäviä. Köyhänä syntymisessä on se hyvä puoli, että oppii jo nuorena mitään ei saa ilmaiseksi, eikä kukaan anna sinulle mitään, ilman "vastapalvelua".
ellauri131.html on line 763: Onhan näitä. eikä tässä vielä kaikki. It all goes to show: mitä korkeammalla oxalla huhuilevat mölyapinat, sitä todennäköisemmin ne on huippuluokan paskiaisia.
ellauri131.html on line 819: Enkeli: Ei mitään liian hirveää. Selviät siitä kyllä.
ellauri131.html on line 876: Jotkut harjoituxista olivat niin hulluja, että välillä mietin kuvataanko meitä piilokameraan. Kazokaa mitä näiden ensimmäisen maailman ongelmien kanssa painivien hölmöläisten pitää tehdä tullaxeen onnellisixi, juontaja sanoisi kameran näyttäessä meitä silittelemässä sisäistä lastamme esittäviä samettityynyjä.
ellauri131.html on line 968: Emme voi vaikuttaa siihen, mitä meille tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme siihen. Lopeta toisten syytteleminen aläkä ota uhrin roolia. Kanna vaan kuule vastuu itsestäsi, teoistasi, sanoistasi ja ajatuksistasi.
ellauri131.html on line 986: häntä. Pyri todella ymmärtämään häntä. Pyri todella paukuttamaan hänelle mitä mieltä ize olet. Ajatelkaa asiaa meidän kannaltamme ja myös izenne kannalta.
ellauri131.html on line 1097: Et pourtant aimez-moi, tendre coeur ! soyez mère, Mut kuiteskin, lemmitäänpäs, äiti aurinkoinen,
ellauri132.html on line 35: Ei kylse niin vaan on, että kaik tää kyldyyrihömpötys on vaan samaa apinapesän feromoninlevitystä, jolla saadaan matelijanaivot aivokuoren hallintaan sekä yxilön että yhteiskunnan mittakaavassa. Jos pystyapinakin selviäisi hengissä lyhytnäköisellä puuhastelulla, ei mitään tätä tarvittais ja voitaisiin elää hetkessä niinkuin muutkin elukat. Mutta ei, ilman tätä torventoitotusta koko keko lysähtäisi kasaan alta aikayxikön.
ellauri132.html on line 43: Tässä albumissa on aluxi loput viisaat Mariannen selfhelp-kirjasta. Sitten palaamme albumissa 98 alkaneisiin kynäilijänohjeisiin, ja siihen mitä niistä voisi päätellä apinoiden kyldyyrihömpötyxen yleisistä laeista.
ellauri132.html on line 82: Paljon puhuttiin myös "kipukehoista", jotka olivat "osittain itsenäisiä psyykkisiä entiteettejä". Anteeksi mitä?
ellauri132.html on line 92: Negatiiviset kokemuxet jää pehmeän koiran muistiin kipukehoxi. Se vingahtaa kun kakka on vasta tulossa. Mut apina haluaa mieluummin kärsiä kuin kakkaava koira jolla on anaalirauhaset tukossa. Hau! Auh! Viik! Six ei izeapu auta, koska en oikeasti haluakaan vanhasta aatamista luopua. Jos siitä hellitän mitä jää? Ööh, ei mitään? Oonko osa ihmismerta? Termiittiapinapesää? Jumalamössöä? Freunde, schöne Götterfunken! Just joo:
ellauri132.html on line 102: "- Kundilta ei tullut edes textaria. Törkeää." Naiset marssivat ohi suuttuneen näköisinä. Kuinka hölmöjä me ihmiset olemme. Suutumme mitättömästä. Tää on mindfulnessiä. Koirat ovat aina niin iloisia. Ne eivät tarvi onnellisuuteen muuta kuin nurmikentän ja kepin. Koiragolfia. Ajattelin äitiä ja tunsin niin suurta rakkautta että olin poxahtaa. Pystyin näkemään että kaikella oli tarkoitus.
ellauri132.html on line 153: Sana Oleminen ei selitä mitään, mutta ei myöskään Jumala. Olemisella on kuitenkin se etu, että siltä puuttuu tuotesuoja. Se ei vähennä äärettömän kokonaisuuden ääretöntä näkymätöntä. Siitä on mahdotonta muodostaa henkistä kuvaa. Kukaan ei voi vaatia olemassaolon yksinomaista hallussapitoa. Se on teidän ytimenne, ja se on teille heti saatavilla oman läsnäolon tunteena, oivalluksena olen, joka on ennen kuin olen tätä tai olen sitä. Joten se on vain pieni askel sanasta oleminen olemisen kokemukseen. "on" - 2 kirjainta, "jumala", 3x enemmän! Mikä säästö! Sehr günstig! Sanasta miestä, sarvesta härkää!
ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.
ellauri132.html on line 233: Vaikka nokka tarttuisi ja tekis mieli muuttaa juttuja. Kun sun kynäily "mojo" alkaa lerpahtaa, me meinataan mennä taaxepäin ja muuttaa jotakin jotta pysyttäisiin tuottavina. On enemmmän vielä kertoja kun kirjoitetaan jotakin ja obsessoidaan mitä kaikkea on väärin siinä. Oli tilanne mikä hyvänsä, jatka kynäilyä. Unohda perfektionismi, unohda kirjailijan plokki (kirjoita paskaa ja muuta se myöhemmin), unohda negatiivisuus. Älä lakkaa kynäilemästä. Musta Emma Coats sanoo sen parhaiten:
ellauri132.html on line 250: Sano mitä meinaat. Pitäs välttää Picasso-tyylin tai jazz-tyylin kynäilyä jos sulla on jotain sanomisen arvoista ja haluut tulla ymmärretyxi.
ellauri132.html on line 252:
Kirjota mitä susta tarvii kertoa
ellauri132.html on line 264:
Leikkaa mitä et tarvi
ellauri132.html on line 266: …vaikka kuinka pippaisi. Kuten Coats sanoo, “susta tuntuu ezä hukkaat arvokasta stuffia, muze vapauttaa sut siitä.” Kynäilijöinä meidän luomuxet on meidän vauvoja. Jotain jota me "synnytettiin" nin sanoen, ja kasvatettiin sivuilla miten parhaiten osattiin. On vaikea mennä takasin ja leikata noi pätkät pois meidän työstä, meidän elämästä. Mutta, niin pitää käydä. Enemmistö kirjailijoista ehdotti että jatkat duunia millä hinnalla hyvänsä; sitten kun sä loppuviimexi saazen valmiixi hylättyäsi ajatuxen että se joskus tulee valmiixi” (John Steinbeck), mänet takasin ja leikkaat kaiken mitä et tarvi. Just niinkö meidän elamassamme, miten paljon me siitä tykätään tai halutaan, kun kova tulee kovaaa vastaan, kun sun tarvii tehdä päätöxiä kun asiat on päin persettä, sun vaan täytyy tehdä se. Kuten Joss Whedon kimitti: Leikkaa mitä rakastat.
ellauri132.html on line 273: Nää 7 kynäilysääntöä on ainoot mitä tarviit ja 7 tuotteliasta kirjailijaa on samaa miältä.
ellauri132.html on line 315: Nää säännöt on naulan kantaan. Kerrasaan hieno postaus ja sääntöjä joilla voidaan mennä kynäilyssä. Henk.koht. mä haluisin ehdottaa et on tärkeää olla izevarma kirjoittaja. Kirjoita mitä susta tarvii kertoa ja kirjoita se reilusti. Rompskuni editointi/uudelleenkirjoitusvaiheessa mä aloin epäillä mitä mä olin kynäillyt. Se pelko kipsasi mun ponnistusta. Kirjoita niin hyvin kuin osaat sillä hetkellä. Ei mitään anteexipyyntöjä. Editoida ja puleerata ehdit myöhemmin. Usko izeesi ja siihen mitä sulla on jaettavana.
ellauri132.html on line 382: Esim politiikka. Onhan se järkevää että vaan viisaat koulutetut kokeneet ja yleensä tollaset keski-ikäiset setämiehet ratkaisee ongelmat ja muuttaa maata, vai mitä? Kaikissa näissä tilanteissa päältäpäsmärit ei aktiivisesti istu hännällään pikkuväen päällä. Ne yrittää vaan pysytellä kasan huipulla.
ellauri132.html on line 426: Yeah, mä oon varrrma ettezä ollut koskaan tullut ajatelleex tätä kun sä suunnittelit tota perfektiä sexikästä, höyryisää ja tahmeata yötä sun kirjassa. Mun armeijasiippa on opettanut siitä mulle kaiken. Joo, on ne märkiä ja klähmäisiä enemmän kuin 1 tavalla! Just kuten muukin sun tarinassa jonka sä haluut olla aitoa, sä haluut tästä aitoa, myöskin. Tää voi olla vaikeampaa niille joilla ei ole mun sexikokemuxia. Mä suosittelen ezä luet terveysoppikirjoja, sexioppaita ja muitten eroottisia tarinoita mallixi. Äh, mitä vittua, kazo pyykkikorikaupalla pornoleffoja! Se on helpompaa ja visuaalisempaa. Ole rehellinen ja anna sexin heijastaa hahmojesi todellista luonnetta. Seuraavista Ms. Donovanin sanalistoista on ollut mulle paljon apua.
ellauri132.html on line 636: Juoni on mitä tapahtuu stoorissa. Kuiteskin, juoni ei ole yxinkertainen tapahtumaketju.
ellauri132.html on line 659: Vizi nämähän me onjo nähty albumissa 98, nää on Christopher Bookerilta, se höntti britti turha julkkis 70-luvulta. Sun kehote on halpa plagiaatti hei Margie! Vittu se mitään tähän on ideoinut, kuha kerää provikat.
ellauri132.html on line 689: Toisin sanoin, sun yleisön pitäis voida seurata sun tarinaa ilman että niitä kiusaa ihmetys, mitä tapahtui ennen stooria, mitä lisää tapahtui sen loputtua, ja miten hahmot pääsivät alusta loppuun. Avaa sipsipussi, hörppää kokixesta, sit back and enjoy.
ellauri132.html on line 701: Resoluutio. Tää on stoorin loppu. Ei siitä sen enempää. Konec. The End. Ruudussa pyörii loppumaton lista mitättömyyxien nimiä ja työnkuvia. Voi helkutti olix tää Freitagin lisäys joteskin tärkeä? Lisää mitättömyyxiä mitättömyyxiltä.
ellauri132.html on line 705: Mikä tahansa tilanne mitä sun sankari on naamakkain alussa tai keskellä sen pitäisi paheta. Jos ize stoori nuupahtaa, muista että stakejen pitää kasvaa lisääntyvästi korkeammaxi sun protagonistille. Heitä esteitä niiden tiele, vaikket edes tiedä miten ne siitä selviävät. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Ota mallia Kelju K Kojootista. Joskus hahmojen pakottaminen soppeen voi stimuloida sun ongelmanratkaisutaitoja. Esim Deus ex Machina on hyvä kepponen.
ellauri132.html on line 792: Hahmoilla on kaikilla vikoja, ja viat tekee niistä just ne mitä ne on.
ellauri132.html on line 800: Se mitä sun hahmo eniten haluaa ei ehkä esiinny koko tarinassa, muze on kuitenkin se mitä. ne. koko. ajan. ajaa. takaa. Esim. persettä.
ellauri132.html on line 830: Mikä olis yllättävintä mitä täs skenessä vois sattua?
ellauri132.html on line 953: Und jetzt verlast' mich, Robert, wir müssen auf immer scheiden, Ja nyt lähe vetää Roope, ei tästä tule mitään,
ellauri133.html on line 48: Tää albumi on sikäli vielä raakile, ettei mulle ole selvinnyt, missä sen pointti oikein on. Se on vähän niinkuin paasaussiittiö, joka ei ole vielä päässyt ulos kassista. Okei, Teppo Kurko tuli avuxi, varmistamaan et mitä kuuluisampi bestselleri, sitä paskempi, ja sitä moukkamaisempi apina se joka sen on kynäillyt.
ellauri133.html on line 106: Näissä kirjoittajan mielestä on vikana ettei kukaan TEE mitään jännää, niissä jengi vaan istuxii ja heittää läppää. Mikä vittu se on että jenkkien mielestä pitää koko ajan muka TAPAHTUA jotakin? Ja se tapahtuminen on joko tappoa tai panoa tai molempia samalla. Ei siihen ole muuta selitystä kuin etne läskiperseet vaan istuu sohvaperunoina eikä tee IZE mitään, six ne hakee tota vaihtoehtoliikuntaa kuvaruudusta. Ei ne haluu kazoa tyyppejä jotka on justiinsa niinkuin ne. Mut näitäkin on kirjoitettu tosi hyviä, vaikkapa Decamerone ja Canterbury tales.
ellauri133.html on line 115: Valitut Palat lanseerasi lyhennetyn klassikon loistoidean. Uuden Suomen tyhjäntoimittaja Olli poisti uutisista turhat sanat kunnes ei jäänyt mitään jälelle. Tollanen reportteri tyyli on jäänyt päälle jenkkikynäilijöille jotka vainoaa kaikkee koukeroisempaa kuin "s/he said".
ellauri133.html on line 117: Ei siinä ole mitään tolkkua, tää on sitä samaa filmin matkintaa putkiaivoille. Filmissä on vaan 1 leeveli eikä lupa kommentoida mitään. Mix vitussa kirjojen pitäs olla samanlaisia. Sitäpaitsi horrori on genrenä aivan perseestä. En ole saanut luetuxi yhtään Stephen Kingin omaa prujausta. Sixen kynäilyneuvotkin on suspekteja.
ellauri133.html on line 128: Älä välitä jos et tiedä mitä eroa on mutterilla ja pultilla. Mutteri on niinkö naaras ja Naarvan pultti siihen ruuvattava urosmutikka. Mut nyt me kiiruhdamme asioiden edelle.
ellauri133.html on line 154: Tai: Löydöstä ilmoitettiin toitotuxella. Kokous oli sovittu seizemäxi. P.o. Pikku cheefi torppasi mun opiskelut. Toitottajat ilmoitti löydöstä toitotuxella. Kokoustajat skeduloivat tapaamisen seizemäxi. On kiva tietää kuka teki mitä. Siinä on jo 2/5 perusuutisen perusinfosta. Exnää lauseet kuulostaakin jenkkimäisiltä? Niisson ernestomaista habaa ja harjaswiixiä.
ellauri133.html on line 180: Niinpä niin, pelko ajaa heikkoon kynäilyyn. Älä pelkää kuulostaa aivokääpiöltä, sehän just on hienoa. Luota Teppoon, se on ihan kurko näissä hommissa! Pääasia on kertoa mahd lyhyesti kuka teki mitä kenelle missä milloin ja millä astalolla. (Ainiin tossa oli adverbeja. Tee niistä kokonaisia lauseita: Mitä kello oli ja mitä astaloa hän heilutti.) Yx selkeesti huono kirjailija on Dostojevski. Se käyttää mm. Idiootissa tämmösiä adverbeja. Ippolit meinaa lukea "Minun välttämättömän selityxen", mutta Hiirulainen on epäilevä:
ellauri133.html on line 318: The Kidin elämän tarkoitus on 4 juttua: sen nopee auto, Pabst Blue Ribbon kalja, hyvin kammattu tukka, ja pääsy paikkaan Vegas kertomaan henkilölle tai yhtiölle Flagg mitä tehä- Hänen mielisairas (tai oik. luonnevikainen) käytöxensä saa hänet ja Roskixen tapetuxi monta kertaa, mut varsinainen friikkaus on kun Trash herää yöllä siihen että kiimainen skidi hankaa tankoaan Roskixen kylkeen pyytäen siltä kädetystä.
ellauri133.html on line 351: Seriously folks, jengi on just mielestään nirhannut pan-dimensionaalisen monsterin kuolettavassa mazissa. Ne on tappaneet jotain joka on listinyt tuhansia skidejä niiden kylässä mitä raakamaisimmin, mut äkkiä tää tunneliajatus on niille liikaa ja niiden on ryhdyttävä joukolla yhdelle pikkuiselle pukille. Ja tää muka on tän ainoon tytön Beverlyn (as in Beverly Hills) idea. Se tajuaa et niiden tiimi tarvizee "eheytystä", ja ainoa tapa on et noi 6 kundia nussii sikana tota 11-v neizyttå.
ellauri133.html on line 460: Teppo puolusteli jälkeenpäin ettei se oikeestaan ajatellut siinä yhtään panoa. Se on vaan metafora. Muuten vaan kynäili pikkulassa Qtipsit nenässä ja pikkuveikka kovana. Tabitha motkotti oven takana. Teppo ei kyllä muista siitä enää mitään. Sääli, olis kiva muistaa kuinka kivaa oli kynäillä. Jopa kirjan kannet näyttää ihan oudoilta.
ellauri133.html on line 528: Minä tarvizen nyt jotain sanoi Bev katkerasti kuin vampyyri. No mitä?
ellauri135.html on line 106: poikien tunteita liikutti. mitähän se meinasi, vieras mies?
ellauri135.html on line 120: Talonmies avasi rautaportin, otti mitään sanomatta maksun ja heilautti vihaisena kättään suuntaan, josta voi aloittaa puistoon tutustumisen. Hetken kuluttua hän lisäsi yhtä vihaisena, että talo on suljettu ja että me voimme käyskennellä vain
ellauri135.html on line 194: No ei ilmeisesti ole sama mies, mutta todennäköisesti sukua. Tällä runoilija Bergillä oli parta kuin nippu karhiaisia. Se oli enempi myöhemmän kenraalikuvernöörin kreivi von Heidenin näköinen. Mut eise sille kaiketi ollut mitään sukua. On se outoa...
ellauri135.html on line 319: Ну, будет, ну, и будет, а тебе-то что прибудет? No, se tulee olemaan, se tulee olemaan, mutta mitä sinulle tulee?
ellauri135.html on line 334: Ну, будет, ну, и будет, а тебе-то что за дело? No, se tulee olemaan, mutta se on, mutta mitä se sinulle on?
ellauri135.html on line 423: Петухи поют – что бы значило? Kukot laulaa – mitä se tarkoittaisi?
ellauri135.html on line 439: Olen todennäköisesti sivystämätön/tyhmä, mutta en käsittänyt Tabermanin uudesta kirjastaan lukemasta runosta mitään.
ellauri135.html on line 445: puukiipijä, tuntematon lintu, kaivaa kaarnan alta tuntemattoman hyönteisen, ei kysy, mitä tämä on, on aina liikkeessä, ei kysy, mikä olet sinä, erisnimellinen, sekava olento.
ellauri135.html on line 634: Pieni elämänmyönteinen vanhus kierteli kyliä kirjoittamassa muistiin kaiken mitä vanhat muistivat Pushkinista. Eipä silti, he osaavat kyllä syöttää pajunköyttäkin. Pushkinilta oli kysytty, pitäiskö lähteä vastustamaan Napoleonia. Pushkin oli vastannut: Mixi hitossa pitäisi pistää nokkansa mokomaan sontaan, kunnianarvoisat valtiojohtajat, kun kerran musikoillakaan ei ole kuin yhdet ainoat piikkohousut koko elämänsä aikana. Siitä sodasta ette pirulauta ikinä selviä. Nähdään!"
ellauri135.html on line 659: Ensimmäinen kaksintaistelu tapahtui talvella 1840. Sitten syy oli terävä hyökkäys, jonka Lermontov myönsi itselleen. Lyhyt lasten elämäkerta osoittaa jo, että tällaiset riidat tuolloin eivät voineet johtaa mitään hyvää. Mutta runoilija oli tällä kertaa onnellinen, ja hän lähti pienellä haavalla ja pidätettiin lyhyellä pidättämisellä. Kuitenkin riita 15. heinäkuuta 1841 oli viimeinen, ja hänen kollega Martynov ampui runoilija rinnalle, joka johti hänen kuolemaansa.
ellauri135.html on line 706: Lermontov yritti heijastaa miehen valtavaa yksinäisyyttä, joka tajuaa, että hänen kuolemansa ei aiheuta surua kenellekään. Hän ei arvosta elämäänsä, koska kukaan ei arvosta sitä. Hänen tahtonsa tarkoitus on ainakin joku ilmaista ahdistustaan. Vaikka se olisi satunnainen keskustelukumppani, hän ei välitä siitä, mitä ja kenelle tulisi lähettää.
ellauri135.html on line 723: Смотри ж… Да что? моей судьбой, Katsos... Jaa mitä? Kohtalostani,
ellauri135.html on line 728: Скажи им, что навылет в грудь Kerro niille, mitä miulla on rinnassa
ellauri135.html on line 752: Ей ничего не значит! Hiänelle se ei merkkaa mitään!
ellauri135.html on line 765: Viimeisessä jakeessa näkyy naiskuva. Tämä on sotilaan pitkäaikainen naapuri, johon hän ilmeisesti oli rakastunut. Kuolevan miehen sanoista voimme päätellä, että hiän hylkäsi hänen rakkautensa ("tyhjä sydän"). Mutta kun hän muistaa koko elämänsä, hän yhdistää siihen onnellisimmat muistot. Hän on varma, että nainen ei myöskään kärsi hänen kuolemansa uutisista, mutta pyytää silti ystäväänsä kertomaan hänelle kaiken. Jos tämä tarina herättää kurjia kyyneleitä entisessä rakastajattaressa, niin "se ei merkitse hänelle mitään!".
ellauri135.html on line 769: Musta tää runo on erittäinkin narsistinen, mikä sopii Lermontoville. Muita hittejä Lermontovilta Konstan mielestä ovat Yxin kuljen, yö on tyyni, lauha, Tikari ja Niin ikävää ja murheellista. Ei ole tarpeen edes luetella niitä kaikkia. Lermontov oli mitään pelkäämätön, rumahko ja ylimielinen upseeri. Teloitettiinko se loppupeleissä? Ei vaan se kuoli kyrpiintyneen majurin luodista. Lepokodin suunnalta kuuluu lisää tuttuja säveleitä. Katjushalla komiat on keuhkot, paska haisee Nevan rannalla. Kukot kiekuvat joen tuolla puolen täyttä kurkkua. Zabolotskilla on erinomaisia runoja ukonilmasta. Zabolotski nousee Tjutsevin rinnalle, jopa kaarteissa täpärästi ohi. Sairas Bunin nauraa iloisesti lukeiessaan Tvardovskia. Koira kuoli koiran kuoleman. Ympärillä kuohuva elämä on täynnä tarkoitusta ja merkitystä.
ellauri135.html on line 785: Lermontovin taiteen ihailijoita kutsutaanhänen runonsa "Testamentti" on profeetallinen, siinä hän ennusti kuolemaansa ja sanoi hyvästi ympäröivälle maailmalle. Itse asiassa tässä työssä ei ole mitään tekemistä kirjoittajan kanssa, hän kirjoitti sen vuonna 1840 tunnustuksena haavoittuneesta sankarista, jolla on vain muutaman päivän jäljellä elää ja jopa tunteja. Ensi silmäyksellä Mikhail Yurievichin kohtalosta ei ole yhtään analyysiä. "Testamentti" Lermontov on omistettu kaikille Venäjän armeijan palveleville sotilaille.
ellauri135.html on line 900:
Kolme vuotta myöhemmin Varvara Lopukhinan elämäkerta, joka liittyy läheisesti suuren venäläisen runoilijan elämään ja työhön vanhempiensa paineessa, hiän meni naimisiin Tambovin provinssin Nikolai Fyodorovich Bakhmetevin maanomistajan kanssa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei koskaan kadonnut. Se oli kuitenkin täysin keskinäistä, muuten aviomies ei olisi pakottanut Barbaraa tuhoamaan kaikkia runoilijan kirjeitä ja yleisesti kaikkea, mitä heille on annettu ja omistettu hiänelle. Bakhmetev oli merkittävästi vanhempi kuin Varvara Alexandrovna ja Mihail Juryevitš, jotka eivät koskaan tunnistaneet rakastamansa naisen uutta nimeä, ja tämä oli erityisen loukkaavaa. Varvara Lermontov nimitti kaikissa initiaatiomenoissa tyttönimensä nimikirjaimilla.
ellauri135.html on line 902: Avioliitossa hiän ei ollut onnellinen. Mies ei ollut yhtä kateellinen kuin Lermontov, ja hän kieltäytyi puhumasta runoilijasta. Useita tapaamisia pallojen ja juhlallisuuksien kanssa miehensä kanssa tapahtui, ja kaikki Lermontovista saivat sen. Nämä vierailut Barbaraan olivat katkera: terävä kielen runoilija pilkkasivat avoimesti paitsi miehensä kuin miehensä, hän sai myös taintoja. Monissa teoksissa runoilija kuvaili tätä tarinaa - kaikki hänen sankarillansa, sekä ulkoisesti että sisäisesti Barbaran kaltaiset, ovat syvästi tyytymättömiä, ja heidän aviomiehensä ovat täynnä mitään. Bakhmetev Lermontov vihasi ja ei pitänyt arvokasta onnea ihmisenä lähellä ja keskinkertaisena.
ellauri135.html on line 908: Viimeksi kun he näkivät toisiaan 1838 - Varvara Lopukhina ja Lermontov näyttivät olevan ikuisesti unohtuneet toisiltaan. Varvara Alexandrovna meni miehensä kanssa ulkomaille ja ajoi Pietarin matkalla. Silloin runoilija palveli Tsarskoe Selossa. "He rakastivat toisiaan niin kauan ja hellästi ..." - tämä runo, kuten tunnepeili, näytti mitä koki Lermontov ja Varvara Lopukhina. Viimeiseen kokoukseen rakkaustarina ei päättynyt.
ellauri135.html on line 912:
Lyhyitä hetkiä kaikki heidän tuttavansa varmasti hehkui silmäni edessä, hellävaraisesta iästä, kun tunteet näyttävät ikuisilta, vahvoilta ja raskailta, kun ei ollut mitään ymmärrystä rakkaudesta tai elämästä itsestään, ja tähän asti. Harvinaisista ja lyhyistä tapaamisista huolimatta he onnistuivat käymään kaikessa heidän suhteensa: ystävälliset kiintymykset, hullu rakkaus ja kuumat intohimot sekä kateuden, jopa vihamielisyyden tappaminen. Kaikki tämä on kypsynyt, itännyt tosi rakkaudeksi, mutta he eivät koskaan onnistuneet tunnustamaan toisiaan.
ellauri135.html on line 915:
"Olemme kohtalokkaasti laskeneet ..."- Lermontovin runoja, jotka on omistettu Varvara Lopukhinalle, voidaan avata näillä valaistuneilla nuorisolinjoilla vuonna 1832. Hänen rakkaansa kuva on täällä täydellinen, hiän on ainoa lohdutus runoilijan sielulle, mutta toiveet ovat realisoitumattomia, ei ole onnea täällä, koska ei ole yhteistä polkua. : runoilija tietää, mitä kohtalo on valmistautunut hänelle.
ellauri135.html on line 920: Varvara Lopukhina on Lermontovin työssä aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikäänkö liuottamalla monimuotoisuuden elämänsä, mutta ei koskaan saata jättää hiäntä. Hiän oli rauhallinen luonteeltaan, pehmeä ja herkkä, niin että on ehdoton vastakohta toi kiihko runoilija. Aluksi Lermontov oli varma, että hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen sydän kertoi hänelle, että Barbara kohtelee - se ei välitä siitä, miltä se näyttää katsomosta, purkautui poskipuna, pohjaton mustat silmät, tullut kun on mahdollisuus kohdata ja näyttää.
ellauri135.html on line 921:
Varvara Lopukhina Lermontovin töissä oli aina läsnä, joskus näkymättömästi, ikään kuin liukenisi elämänsä moninaisuuteen, mutta ei koskaan jättänyt sitä. Hiän oli luonteeltaan rauhallinen, pehmeä ja herkkä, eli absoluuttinen vastakohta runoilijan impulsiivisuudelle ja ardorille. Aluksi Lermontov oli varma, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuuksia, mutta vähitellen hänen sydämensä kertoi hänelle, että Varenka ei kohdellut häntä lainkaan yhtä välinpitämättömästi, kun hän ajatteli: punastua vilkkuu hiänen silmistaan, silmien mustuus muuttuu pohjattomaksi satunnaisella katselulla.
ellauri135.html on line 928: Valokuvia ei ole vielä kehitetty, mutta runoilija kuvasi värikkäästi hänen rakkaansa, että jopa lukija näkee syntymämerkin kulmakarvan yläpuolella ikään kuin omin silmin. Varvara Alexandrovna jäi tuskin selviytymään Lermontovin kuolemasta, ja minun täytyy sanoa, että se ei ole pitkä. Saatuaan tämän traagisen uutisen hiän sairastui, ja useiden viikkojen aikana hiän kieltäytyi sekä lääkkeistä että lääkäreistä. Barbara ei halunnut nähdä ketään eikä halunnut mitään, vain kuolla. Sen sukupuutto kesti kymmenen vaikeaa vuotta.
ellauri140.html on line 34: "Se ei osaa raakkua oikealla äänellä. Se ei osaa varisten kieltä. Muut varixet eivät pidä siitä." "Sen siitä saa kun kesyyntyy. Ihmisen tahra", Fauni sanoi vailla inhoa tai halvexuntaa tai edes tuomiota, ihan iloisesti. Epäpuhtaus, julmuus, hyväxikäyttö, erhe, paska, runkku - muuta tapaa täällä oloon ei ole. Tai en ainakaan minä ole löytänyt. Sillä ei ole mitään tekemistä armon tai pelastuxen tai lunastuxeen menon kanssa. Se on kaikissa sisäänrakennettuna. Lajiominaisuutena. Fläkki joka on olemassa ennen jättämäänsä jälkeä. Fläkki edeltää tottelemattomuutta (?), hämmentää kaikki selityxet ja ymmärtämisen. Sixi kaikki puhaaminen on vaan vizi. Barbaarinen vizi. Se on kauhistuttavaa. Eikö pyrkimys puhtauteen ole epäpuhtautta? Faunia oli kuin kreikkalaiset, jonka jumalat on pikkumaisia (toisin kuin juutalaisten, LOL). Riitelevät, tappelevat, vihaavat, tappelevat naivat. Zeus yhtyy naiseen oudosti metrin mittaisella kyrvällä siipiään viuhtovana jouzenena. Irstautta, turmelusta, karkeista karkeimpia nautintoja, ja kaikkinäkevän vaimon raivo. Juutalaisten jumala on äärettömän yxinäinen, tuntematon, monomaaninen, jolla ei ole mitään tähdellisempää tekemistä kuin hermoilla jutkuista. Tai kristittyjen epäsexuaalinen kakkosjumala, yhtä tahraton kuin äitinsä, joka synnyttää tahatonta hilpeyttä ja myötähäpeää. Jumalat on tekijänsä kuvia." "Se kai siinä on traagista kun ihmiset synnyttävät varixia", sanoi tyttö joka syötti käärmeelle hiiriä. Feeding frogs to snakes. "Ne eivät tunnista omaa lajiaan. Sitä sanotaan tahriintumisexi", tyttö selitti. Peppu on oikeasti varis joka ei tiedä miten ollaan varis. Ei tähän kanteen tahraa jää kun äiti pois sen pyyhältää. Pieni nelkkari kovakantinen kirja jossa söpöjen elukoiden kuvia ja kullattu selkämys. Varisten kultainen kirja. Peppu oli siisteysintoilija, se ei sietänyt epäjärjestystä. Anaalis-retentiivinen luonne. Kaikki vanhat prujut talletettuna satoihin pahvilaatikoihin, shekinkannatkin. Niistä riitelevät haaskalla muut varixet vielä tänäänkin. (s. 126) Mä oon VAAAAALMIS. Tuu PYYYHKIMÄÄN.
ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
ellauri140.html on line 239: Fern von zu Haus und vogelfrei Men who mean just what they say Miehiä jotka tarkoittavat juuri mitä sanovat:
ellauri140.html on line 326: Yet nothing did he dread, but ever was ydrad. Ei se mitään pelännyt vaan kaikki sitä.
ellauri140.html on line 414: That which of them to take, in diverse doubt they been. Riitelevät siitä mitä tietä mennä.
ellauri140.html on line 692: Ne looke for entertainement, where none was: Ei siellä ollut mitään viihdekeskusta,
ellauri140.html on line 776: No other noyse, nor peoples troublous cryes, Ei mitään melua, mölyapinoiden huutoja,
ellauri140.html on line 868: Or wonted feare of doing ought amis, Vaikka pelotti tehdä mitään luvatta,
ellauri141.html on line 61: Kylläkai. Hei Mese vippaa sestertius! Mitä mökötät kyl sullon siihen varaa! Haha LOL vai mitä pojat? No läppä läppä Mese älä suutu!
ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)
ellauri141.html on line 176: 7. Mood ilmaisee, että henkilö samaistuu johonkin, mitä toinen sanoo. Jos joku sanoo jotain, mikä koskettaa erityisen paljon itseä, voi sanoa: ”big mood”.
ellauri141.html on line 180: 9. Ottaa ällää on englanniksi take the loss eli olla huono jossain tai hävitä, tai tulla vaikka jätetyksi. Ällän ottamisella ilmaistaan epäonnistumista tai tapahtunutta huonoa juttua. Ilmauksella ei siis ole mitään tekemistä ylioppilasarvosana laudaturin kanssa.
ellauri141.html on line 585: Pohjimmaltaan hyvin pieni määrä antiikin kirjoja merkitsee (mun) elämässä jotakin; eikä kuuluisimpia ole niiden joukossa. Tyylitajuni, joka heti aisti epigrammin tyylilajiksi, heräsi miltei heti kun jouduin kosketuksiin juoruilevan Sallustiuksen kanssa. En unohtanut kunnioitetun opettajani Corssenin hämmästystä, kun hän joutui antamaan huonoimmalle latinistilleen parhaan arvosanan, - olin yhdellä iskulla valmis, tulkaa pyyhkimään. Tiivistä, ankaraa tekstiä, jonka perustana oli mahdollisimman paljon substanssia, kylmä viha »kaunosanoja» kuin myös »kaunotunteita» kohtaan - siitä tunnistin itseni. Aina Zarathustraani asti voidaan minun tyylissäni havaita hyvin vakava pyrkimys roomalaiseen esitystapaan, tollaseen aere perenniusiin, mitä tyyliin tulee.
ellauri141.html on line 668: Huntuvuoren kirjoittaessa myös akateemisen tutkimuksen käsitys tosin oli, että paavi Gregorius IX:n vuoden 1229 kirje piispanistuimen siirtämisestä tarkoitti siirtoa Koroisista Unikankareelle eli Turun perustamista tai jo olemassa olevan kaupungin vakiintumista. Artikkelini aiheena on siis kuvitelma Turusta ennen kaupungin olemassaoloa, ja ajalta ennen mitään Turun kaupungista tai edes piispanistuimesta kertovia lähteitä. Otan tarkasteluuni ennen kaikkea 1100-luvun loppua ja 1200-luvun alkua kuvaavat romaanit Lälli Kooroxen pojat (1926), Kokemäenmaan kuningas (1930) ja Piispa Tuomas (1933). Tarkastelen jonkin verran myös näitä edeltänyttä romaania Suomen Apostoli (1923).
ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.”
ellauri141.html on line 730: Henrikin roolia varten hän sanoo ammentavansa myös omasta kokemuksestaan, sillä alkuvuosi oli hänelle yksityiselämässä rankka ja repivä. Henrik on rikkinäinen, tunnistan sen itsessäni. Katkeruus ja tuska ovat roolin rakennusaineita, vaikka ei katsojan tarvitse tietää mitään minun asioistani. Ex-ritarina Henrik olisi hyvinkin voinut antaa Lälli Kooroxelle köniin.
ellauri141.html on line 739: Tollanen nollasummapelin asetelma on aivan perseestä. Ei kukaan ole noin täydellinen, ei ainakaan mikään apina osaa sellasta uskottavasti satuilla. Kun lukee noiden abrahaminuskoisten pyhiä kirjoja, niin niissä on kaikki hemmot vähintään yhtä paskiaisia kuin oikeesti, ellei paskiaisempia just six, että ne on niin yxisilmäisiä sovinisteja. Ja niiden jumalakin, toi muka täydellinen kaveri, osoittautuu ihan yhtä paskiaisexi. Se tässä eniten vituttaa, että nää kirjat ja niissä seikkailevat sankarit on tosiaan aivan moraalisesti mätiä mut sit uskotellaan ihan vakavalla naamalla just päinvastaista. Ei siinä sinänsä mitään et ne on mulkeroita, sellaisiahan aapat ovat, mutta että niitä sitten kehataan ihan etenkehaten kehua jotenkin supermiehixi. Ei ne oo! Ne on aivan surkimuxia, ja ilkeitä vielä kaiken lisäxi.
ellauri141.html on line 748: b) Koska muunmuassa syystä a) palkintoja jaetaan jonotusperiaatteella, eli kullakin talousliberaalien asiaa ajavalla maalla on vuoro jonossa, ja kun se vuoro tulee kohdalle, kaivetaan ko. maasta esiin kirjailija vaikka tikulla. Jonsei löydy mitään niin sitten jaetaan palkinto usealle senmaalaiselle kehnommalle kynäilijälle.
ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin.
ellauri141.html on line 781: Vittu mitä pyörittelyä. Ihan Löden kirkkohissan aineen tasoa. Mitähän runoilija on oikein tarkoittanut tässä? Ensinnäkään Bernie ei tiedä onko tää runo vaiko kertomus. Saattaahan olla vielä muitakin mahdollisuuxia. Jos se on vaikka ostoslista. No ei, Bernie ei usko genreihin. (Tuli tossa muuten mieleen, että Raamatun kertomus Ruthista on oikeastaan romcom. Siinä on kaikki sen genren tuntomerkit.) Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Jossei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Jussi Jurkka, p.c.) No ei, Bernhard päätyy ehdottamaan, että koska plöräyxessä ei ole havaittavissa minkään maakunnan juonta, se onkin lyyrinen proosaruno.
ellauri141.html on line 785: Esim Hugo von Hofmannsthal (toinen mitättömyys) koskaan ilmestymättömässä esipuheessaan saxalaiseen laitoxeen puhuu narratiivista. Hahaa, eise ole, Saint John vain narrasi, pelkkää perseilyä se on! Toinen hölmö T.S.Eliot, joka englanninsi sen, oli näkevinään siinä X cantoa, jossa väliin perustetaan kaupunkia ja väliin matkustellaan yhä syvemmälle autiomaan uumeniin. Mut ei sekään siitä oikein saa valmista. Ei siinä ole juonta siteexi eikä sankariakaan. Ihan paska kertomuxena. Alussa ja lopussa on joku chanson kuitenkin.
ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle.
ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri.
ellauri142.html on line 168: Jumalauta mitä farssia.
ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ, Laulu jumaluudesta. Siinä selvitetään oppia siitä, kuinka apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut tunnustamatta tämän kirjan arvoa, jota tuskin mikään muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee izensä kohottauneeksi totuuden valon piireihin; mitä syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy
ellauri142.html on line 262: Varmaan se oli toi kahella jalalla seisominen? Tai ei, kanatkinhan tekee niin. (Tähän halpaan meni Sokrateskin ekaxi.) Petomaiset silmät samalla puolella naamataulua? Ei, pöllölläkin on sellaiset. Pitkäkyntisyys? No mitäs tässä kiertelemään, kyllä se on toi kallon uumenissa poriseva kukkakaali, jonka ansiosta me tätäkin nyt pohdimme. Sen ansiosta me ize izeämme kiitämme, ja aina kiitoxessa pysymme.
ellauri142.html on line 287: Hän selvittää Ärjylälle matkalla junalle, että se mitä persoonallinen apina pitää omana izenään, on ainoastaan pettävä kuva; että kaikki hänen petoksestaan johtuvat olosuhteet sekä himot ja intohimot ovat ainoastaan ohimeneviä ilmennyksiä ja kuinka apina sitten menee lunastukseen; että hän voittaa ne ja liittyy jumalaan, tuohon hänen olentonsa kuolemattomaan laahuxeen. Bhagavad Gîtâ opettaa täten kaikkein korkeinta tiedettä, apinan yhtymistä jumalaan (jooga) ja neuvoo häntä tuntemaan kuolemattomuuden tien. Niimpä tietysti, yhdyntää siis taas. Siinä ne apinan ajatuxet aina pyörivät. Niin kuin kaikki pyhät ja todella uskonnolliset asiat, jos niitä kazotaan yleiseltä, eläimelliseltä ja järjen rajoittamalta eikä vaan pintapuoliselta kannalta, tulevat sysätyiksi alhaisuuden, ymmärtämättömyyden ja izepetoksen valtakuntaan, eli siis väärin käsitetyiksi, niin on tapahtunut Bhagavad Gîtâllekin monta kertaa, silloin kun se on joutunut kielentutkijoiden ja kirjanoppineiden käsiin. Kielentutkijat on ihan pahimpia. Paraneekohan mun kieleni? Sano aa, niin tutkitaan. Älä vaan puraise mun sondia.
ellauri142.html on line 291: Lakkaamatta on meneillä suuri vexelien lunastuksen toiminta, jonka tietysti pitää olla sisäinen, koska sen päätarkoitus on ize kunkin sisäisen lapsen lunastaminen (keneltä ja millä diskonttokorolla, sitä ei kylläkään kerrota). Jumalallisen valon hajavalosta tulee virtaa ja niin henkinen valo osuu häneen. Ja niin usein kuin tämä tulee apinassa itsetietoisuudeksi, syntyy hänestä lunastaja, hänen oman jumalallisen olemuksensa turilas. Tämän ovat myös monet kristityt ja mystikot tietäneet ja tunteneet; kristinopin opetus henkisestä uudelleensyntymästä ei ole mitään muuta kuin oppi siitä, kuinka jumalan kuteminen jälleen herää humalapäisyydexi apinassa. Niin kuin vertauskuvallisesti on esitetty mm. Uudessa testamentissa, jokainen itse on oman elämänsä Ärjylä; jokaisella on oma sotavaununsa ts. hänen hämäräperäisisllä supervoimilla varustettu luontosuhteensa; siellä on myös hänen henkinen johtajansa (J. Krishna) ottanut asuntonsa ja se antaa maalliselle apinalle neuvojaan. Kun siis apina itsetietoisesti liittyy lunastajaansa, jolla on hänessä sijoitusasuntonsa, ovat kers. Ärjylä ja kapt. Kalpa, Adam ja Eva yhtyneet. ”Lastenvaunut” tulevat silloin meissä asuvan jumalan hengen temppeliksi, sillä Ärjylä on transumies, omaa asiaansa ajatteleva apina ja kapt. Kalpa ex-koiras apinoiden planeetalta, ”uusi puusta pudonnut gorilla", joka asustelee maallisessa apinassa, mutta myös hänen yläpuolellaan ja koputtaa lattiaa jos alakerrasta tuleee älämölöä; ja ainoastaan apinan tullessa alienixi, joka ize asiassa on todellinen ja oikea apina, saattaa maallinen marakatti päästä korkean ihanteensa toteuttamiseen ja vapautua petoxhishta, ahdishtuxhesta sekä shynnistä.
ellauri142.html on line 296: Jonkin ruokalistan tutkiminen ei meitä tee kylliäisiksi, jos emme kokkaa niitä ruokalajeja, jotka tuossa listassa on mainittu. Myös Bhagavad Gîtân tutkiminen saavuttaa tarkoitetun päämääränsä vasta silloin kun me koklaamme siinä esitettyjä repestejä ja täytämme niillä mahamme jokapäiväisessä siitinelämässämme. Jokaisen pitää itse olla oma Ärjylänsä ja pyristellä itsekkyyttänsä, itserakkauttaan, omien etujensa valvomista, halujaan, himojaan ja erehdyksiään vastaan, ennen kuin hän tietää, mitä tuo sota merkitsee. Ei sota yhtä miestä kaipaa, sitähän se lähinnä merkizee että raha joogi-karhun kirstuun kilahtaa.
ellauri142.html on line 300: Totuus on ainoa todellisuus. Tää on räikeää idealismia, se on kiertelemättä tunnustettava. Totuus on totta vaan kun se vastaa todellisuutta, sanois realistisempi kaveri. Me emme ylenkatso raamattua, vaan annamme sille suuremman arvon kuin se ansaizisi, koska se suurimmaksi osaksi sisältää samaa schaibaa kuin intialaisten Vedätyskirjat esittävät, raamatussa on ikään kuin niiden toisinto, mutta raamatusta puuttuu tieteellisen maailmankazomuxen perustalle nojautuva höpötys, joka Vedätyxistä on löydettävissä. Uskonto on pelkkää haaveilua ja taikauskoa. Filosofia ja erityisesti "lääketiede" kaipaavat kaiken itsekkyyden yläpuolella olevaa majesteetillisen, kaikkia ympäröivän rakkauden voimaaa, jonka avulla se voi päästä rajoitetusta ja likinäköisestä asemastaan, jotta se jaksaa kehittyä sellaiseen henkiseen suuruuteen, joka tunnustaa maailmankaikkeuden yhdeksi kokonaisuudeksi, kaikkien kappaleiden olemuksen ykseyden ja tuon kaikkien luotujen sisäisen toisistaan riippuvuuden. Mitä vittua, jopa klassillinen fysiikka oli sillä kannalla, vetovoima ei uuvu matkalla, vaikka heikkenee aika nopeaan. Empedokles kuzui vetovoimaa rakkaudexi. Ja kemiallisesti me ollaan kaikki samoja alkuaineita, tai mitä lie hiukkasia. Kvanttitilojen lomittuminen on kaikkialla yhtä aikaa olemisen matemaattis-fysikaalinen toteutus. Eli siis mitä tästä puuttuu vielä? No okei, Kaiken teoria, sehän ei vielä ihan pelitä.
ellauri142.html on line 317: Kristuksen elämä esitetään kovimpana asiana, mitä kuolevainen voi opiskella. Hänen opetuksensa ylittävät kepoon kaikkien pyhimysten opetukset. Rima ei edes heilahda. Kirja antaa neuvoja Raamatun lukemiseen, kovan onnen kohtaamiseen ja auktoriteetin alle nöyrtymiseen, varoituksia kiusauksia vastaan ja neuvoja niiden välttämiseen, pohdiskelua kuolemasta ja tuomiosta, mietiskelyä Kristuksen antamasta uhrista sekä varoituksia maailman muiden turhuuksien karttamiseksi. Kristus itse painaa enemmän kuin kaikkien koulukuntien kirjat yhteensä, kiikkuslaudan toiseen päähän nostettuna se nostaa apinan mielen riittävän korkealle havaitsemaan iänikuisen totuuden paremmin kuin noin kymmenen vuoden opiskelu erilaisissa keskiasteen kouluissa.
ellauri142.html on line 328:
On helppo saarnata: ”Tukahduta himosi, rakasta jumalaa, hallitse alempaa luonnettasi.” Tämän neuvon täyttäminen on vaikeaa sellaiselle, joka ei tunne himojensa luonnetta, eikä edes tiedä mitä himoja hänen pitäisi tyydyttää, eikä tiedä, mistä hän voisi löytää sellaisen, jonka kanssa niitä voisi tyydyttää, jos niitä olisi. Ja sama englannixi:
ellauri142.html on line 343: Mä olin etukäteen kazomatta melkein saletti et Bhagavadgita on vaan joku aikuissatu eikä mitään vertauskuvallista millekään. Kaikki sellainen olisi vaan päällelliimattua seliseliä. Vaan väärässäpä olin, luppoovien alkukuvien jälkeen alkaa aivan käsittämätön paasaus.
ellauri142.html on line 349: Vittu et noi ruusuristiläisten tunkeilevat alaviitteet ovat häirizeviä. Härkä muka notkea mitä vittua. Kyl tässä on paikka paikoin samaa arjalaista hevosvaunumeisinkiä kuin Homeroxella. 2x pannun pojan vaakunankilvessä on sattuvasti apinankuva. Päivänpannun poika Ärjylä on ilmeisesti hylännyt korkeamman henkisen olemuksensa ja lähennellyt apinoita liiaxi. Kristus ja Krishna kiistelevät logosta: hakaristi vaiko risti ilman hakoja. Krishna toimii nähtävästi Ärjylällä kuskina.
ellauri142.html on line 366: Sen tähden ei sinun tulisi surra mitään tappamaasi olentoa. Ei sinun myöskään tulisi vapista, pitäen silmällä omaa velvollisuuttasi; sillä sotilaalle ei löydy mitään parempaa ajanvietettä kuin oikeutettu taistelu. Autuaat ovat ne sotilaat, oi Partha, jotka pääsevät sellaiseen taisteluun, joka tarjoutuu heille etsimättä kuin selkoselällään oleva taivaanportti. Sehän on kuin jihadia.
ellauri142.html on line 374: Tyhmät lavertelevat kauniskielisiä puheita; he pitävät kiinni Vedan kirjaimesta ja sanovat: ”Ei ole mitään muuta kuin tämä.” Hei, täähän on suoraan Jeesus Siirakista. Eiköhän tää ollut tässä nyt. Taskunöhtä häviää kuin pieru Saharaan.
ellauri142.html on line 381: No hizi jos tavoitteena tosiaan on välttää kipuja ja särkyjä eikö silloin olis ihan paras olla vainaja, nehän ei pienistä juuri hermostu. Turhaa turinaa silloin kaikki tää, eikun kirstuun vaan ja kansi kii. Jonsei se jostain syystä tuu kysymyxeen niin on paras tunnustaa että ylämäki alamäki meininki on nimenomaan elukoiden onnen salaisuus, onneen kuuluukin kuulua vastaava määrä epäonnea. Kapitalistisen kasvun jatkuvasta nousukiidosta ei seuraa muuta kuin loppupeleissä iso rysähdys. Ja jokaisella on nimenomaan vaan tää 1 pyrähdys, lyhkäsen kananlennon jälkeen tulee yhtä iso unohdus kuin sitä edeltävä, eikä siinä mitään, niin kuuluu ollakin.
ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii.
ellauri142.html on line 391: Kaikki mitä apina omasta, persoonallisesta halustaan tekee, sille ikuinen retapuo
ellauri142.html on line 392: ei pane mitään arvoa. Vapahdus ja jumalan puosta jälleensyntyminen saavutetaan silleen, että, huolimatta omasta itsestään, apina toimii ikään kuin käsiaseena böögin
ellauri142.html on line 393: kädessä; kukaan ei tee mitään kivaa, vaan tekee sitä, mitä bugi katsoo hänen velvollisuudekseen. No niimpä tietysti. Cato ja Seneca hurraa kazomossa ja tekee aaltoja tiimikaulaliinat kaulassa ja pienoisliput kädessä. Epiktetoxella on jopa kasvomeikit tiimiväreissä.
ellauri142.html on line 395: Vittu miten arvattavaa oxettavaa tuubaa tää kaikki on: älä välitä mikä susta ehkä olis mukavaa, mut älä myöskään jää tuleen makaamaan, vaan tee uutterasti mitä mä käsken sua tekemään, koska se on mulle edullisinta. Toimi siis, oi Kuntinpoika, niin kuin sinun pitää toimia, vapaana kiintymyksestä; älä riipu maallisissa, vaan jätä ne hyvällä meikämiehille. Antakaa meille bisnesenkeleille ravinto, niin saatte meidän pöydältä putoilevat muruset. Hyvät apinat, jotka ainoastaan itsellensä jättävät sen, mikä jää jäljelle, sitten kun he kaiken ovat jumalalle tarjonneet, ovat vapaat kaikista synneistä; mutta pahat apinat tahtovat ainoastaan itselleen hankkia ja elävät synnissä.
ellauri142.html on line 399: Uhraudu ja antaudu kokonaan jumalalle, niin ottaa hän ehkä uhrisi vastaan, jos se on jotain hyvää. (Tuomas Kempiläinen) Ei maar, häätyy tähän väliin lukea vähän lisää Tuomolta. Olikohan se uomo? Todnäk, rengasmunkkina. Mulla oli vuosikymmeniä lyhythihainen paita, jonka niskassa luki Mappa Mondo. Toisen samanlaisen merkki oli Uomo di Mondo. Sit oli vielä pusakka jonka nimi oli Poco Loco. Ostin ne Itixen K-marketista ja käytin ne aivan vanuxi. Seija inhos niitä. Panin ne päälle kun olin vihainen. Siis aika usein. Sellainen joka ainoastaan vastaanottaa, eikä mitään pane siihen lähteeseen, josta hän ammentaa, on katamiitti. J Böhme: Alistuvaisuus. Ole jumalalle saapasrenkinä. Pyllistä. (Sax. huom. Böhmestä lisää täällä.) Mutta nyt Tomi, ole hyvä!
ellauri142.html on line 401: Pas pithekos phusei eidenai oregei, eli apinat on luonnostaan uteliaita kuin apinat. (Urkund merkkasi ton punaisella, se on plagiaatti Arilta.) Mutta mitä se hyödyttää, siitä saa vaan sielullensa vahingon, parempi olla tyhmä maalainen ja kyyristellä herran kynnyxellä. Laat af an oonmatige wijsbegeerte. Pane se kirja pois, riittää kun hypistelet omaa napanöyhtää, gnothi seauton.
ellauri142.html on line 436: Kaikki riittävä Jumala! Anna minun pian olla yhtä Kanssasi ikuisessa rakkaudessa! Minua miellyttää monta kertaa lukea tai kuulla jotain, mikä on Sinun ulkopuolellasi; vaikka Sinä olet kaikki mitä haluan ja haluan. Vaiti kaikki opettajat, kaikki luodut vaikenevat edessäsi; Puhu vain minulle! Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua! Mitä enemmän henkilöllä on itse sovitettu sydämentahdistin kuin Philip Rothilla ja yhtä yxinkertainen mieli, sitä enemmän ja korkeampi. Älä ole parempi kuin tällainen mies, koska et tiedä kuinka kauan kestät hyvällä säällä. Olemme kaikki epätäydellisiä; Siksi, älä pidä kaverina ketään epätäydempää kuin sinä itse.
ellauri142.html on line 438: Tuomiopäivänä meille ei varmastikaan kysytä, mitä olemme lukeneet, vaan miten olemme eläneet. Missä ovat kaikki lordit ja tutkijat, jotka olet tuntenut niin hyvin heidän elämässään ja jotka olivat kuuluisia tieteestään? Heidän paikkansa ovat nyt muiden käytössä, enkä tiedä, ajattelevatko he niitä. Elämässään he näyttivät olevan jotain, ja nyt he ovat kalpeana hiljaa.
ellauri142.html on line 442: X LUKU. Tarpeettomien sanojen välttäminen. Toivoin, että olisin vaiennut useammin enkä olisi puuttunut niin usein miehiin. Siksi puhumme niin mielellämme, koska ylläpidon kautta haemme lohtua muista, ja hoidossa ja kurjuudessa haluamme läpivalaista sydäntämme. Siksi haluamme myös puhua siitä, mitä rakastamme tai haluamme, tai myös siitä, mikä herättää inhoamme; ajatuksemme askartavat jatkuvasti tämän kanssa. Mutta tämä on, valitettavasti! yleensä täysin turhaan ja hyödyttömästi, koska tämä ulkoinen kihnutus on haitallista sisäiselle ja jumalalliselle lohdutukselle, josta alempana enemmän.
ellauri142.html on line 445: Siksi apina koittaa pitää kiinni junasta, jottei hänen olisi epäaistikkaasti haettava lohtua miehiltä. Jos mies, jonka hyvä on hyvä, pelkää, houkuttelee, houkuttelee tai joutuu pahojen ajatusten vaivaamaksi, jos hän näkee, että juna on hänelle korvaamaton, ja hän huomaa olevansa, ettei hän voi tehdä mitään muuta hyvää kuin hän voi. Niin hän sitten tulee surulliseksi, huokailee ja rukoilee kurjuudessa, jota hänen on kannettava; sitten hän haluaa tulla hajotetuksi ja sitten olla silleen jopa Kristuksen kanssa.
ellauri142.html on line 459: Siksi emme saa vaipua epätoivoon, kun meitä kiusataan, vaan meidän on kerjättävä Jumalaa niin paljon hartaammin, että Hän tulee avuksemme kurjuudessamme. Paavalin lausunnon mukaan hän johtaa asioita siten, että myös kiusaus saa tuloksen. Ei ole mitään hienoa, että apina on rohkea ja ahkera, kun kukaan ei estä. Grillissä vasta broilerista tulee valmista.
ellauri142.html on line 461: Haluamme, että muita nuhdellaan ankarasti, mutta emme itse halua, että meitä nuhtelemme. Olemme tyytymättömiä siihen, että muut nauttivat niin paljon vapaudesta, mutta emme kuitenkaan halua muiden aappojen kieltäytyvän meiltä siitä, mitä pyydämme. Toivomme, että muut rajoittavat lakeja, mutta emme halua, että meitä sidotaan. Näin se piparkakku murenee. Tätä tällästä meidän on vaan kestettävä, lohdutettava, autettava, opetettava ja moittittava toisiaan.
ellauri142.html on line 463: Stilleben. Jos haluat säilyttää rauhan ja harmonian muiden kanssa, sinun on opittava taivuttamaan kaluasi monin tavoin. Ei ole niin kevyttä elää aina ilman loukkausta ja sinnitellä uskollisesti siinä kuolemaan asti. Siunattuja ovat ne, jotka ovat saavuttaneet sen ja lopettaneet tumppuhommat onnellisesti. Natuur mort kalaga. Jos kutsumuksesi ja velvollisuutesi mukaan haluat olla luja ja kasvaa hyvään maahan, ole olevinasi maahanmuuttaja. Vaikutat ehkä hölmöltä paikallisten mielestä, mut mitä väliä.
ellauri142.html on line 465: Yksinkertainen vaate, hellästi kasvoille puettu naamari tai rauhallinen asenne on hyvä avaus, mutta siitä yksinään ei ole mitään hyötyä; mutta sisäinen parannus, himojen tukahduttaminen, se on kristillisen olemuksen ominaisperiaate. Rauhaa ei myöskään voida ylläpitää pitkään, jos ei ole valmis painamaan pienintä veljistään.
ellauri142.html on line 480: Tiedä, että kaikki toiminta on saanut alkunsa meistä bramiineista. Brahmâ on jakamattoman ykseyden ilmennys. ”Teidän pitää myös tietää, että ainoastaan Yksi on viisauden luku ja paitsi sitä ei ole mitään muuta lukua.” (Paracelsus) Pienempi luku vielä on nolla. Nollassa ei voi mitään olla. Näin jänis lukuja pohti.
ellauri142.html on line 482: Jos joku korkeassa asemassa oleva apina käyttää jotakin, niin toisetkin siten tekevät, olkoon se mitä tahansa. Esimerkkiä, jonka hän antaa, seuraa kansa. 9 filmitähteä 10:stä käyttää Rexonaa. Aina on tilaa vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa. Hampaat, joita voi käyttää, ja näyttää.
ellauri142.html on line 484: Ei mitään, oi RisuPartha, minun tarvitse kolmannessa maailmassa toimittaa, ei mitään minun tarvitse saavuttaa, mitä en jo olisi saavuttanut. Kuitenkin liikun horisontaalisesti siellä, missä tapahtuu, kuin Seura-lehti.
ellauri142.html on line 507: Kaikki, mitä toimiva järki luonnollisessa ihmisessä tekee, sen saman, ja vielä enemmänkin tekee jumala vapautetussa ihmisessä. Jumala ottaa ihmiseltä pois toimivan järjen, asettuen itse sen sijalle; silloin apina tekee kaiken sen, mitä toimivan järjen olisi pitänyt toimittaa.” (Eckhart)
ellauri142.html on line 509: Joo täähän se pointti on: meille on annettu aikaa kehittää uusi pää, tai paremminkin ruuvata jumalan luoma varapää paikalleen kuin Pelle Pelottoman pikku apulaisella kärähtäneen sijalle. Älkää vaivautuko ajattelemaan, me on ajateltu kaikki valmiixi teidän puolesta. Esim kastilaitos kastikkaille ja kastikkeettomille. Mixi et varoittanut vasemmalta tulevasta kuorma-autosta? Ethän kysynyt. Välikappale ei toimi omasta tahdostaan; mutta mestarin tahto ilmenee välikappaleen avulla. Tää on taas puhtaaxivijeltyä totalitarismia. En mä mitään tehnyt, tottelin vaan Herr Führeriä.
ellauri142.html on line 513: Monet pidättävät hengitystänsä, monet pidättäytyvät ja uhraavat runkkua. Niin löytyy siis monenlaisia uhreja. Vaikka en kyllä ihan ymmärrä mitä jumala tekee runkulla, paizi nimenomaan lisää apinoita. On vaikea nähdä mixi apinat on muille eläimille niin vihamielisiä. Tainojaa, ehkä se on vaan darwinistista.
ellauri142.html on line 662: Ruokahalun ja mielikuvituksen kasvaessa nää lahjakkaammat pitkäkäsivartiset alkoi kummastella, miten jotkut eläinkolleegoistakin näyttää puikkivan omin päin, lähtee vasemmalle kun karvakäsi läiskähtää oikealle, pakenee ja kexii jäyniä. Niillä on siis joku pieni apina ohjaxissa siellä sisällä! Avataanpa ja kazotaan! No mitäs nyt, se lakkasikin liikkumasta. Ilmeisesti jotain ehti sieltä pois jo lennähtää? Eikä se hengitäkään enää? No sehän oli size henki joka karkasi! Tätä teoriaa sietää yleistää: kaikilla kappaleilla on samanlainen henki piilossa, kivillä ja kilpikonnilla vaan laiskempi. Jotkut niistä on aika pelottavia, esim toi ukkonen, paras koittaa olla sille mielixi. Sarrikua, misuri sykkä mua? Olisko se kesympi jos tarjoisin sille muovoja? Niin oikeastaan nää luontokappaleiden henget on aika lailla kuin sukulaiset kotona, jotkut kiltimpiä, jotkut ilkeämpiä, jotkut aivan perkeleitä, vihulaisia. Nekin leppyvät kun saavat lammasta.
ellauri142.html on line 693: Tuleekohan tästäkään yhtään mitään, vaiko taas vaan Oiska Ketosen niinkuzuttu pannukakku.
ellauri142.html on line 740: mikä on apinan luonto ja selän hopeus ja mitä tahtoo sanoa: yhtyminen silverbäkkiin, takkuiseen.
ellauri142.html on line 761: Jeesusta, jota jumala näin vanuttaa, sanotaan sen käsinukexi. ”Isän ainokaiset” ovat siis ”täydellisiä paviaaneja”; ja täydellinen paviaani on ruumiillistunut veljeys. Vittu mitä homostelua.
ellauri142.html on line 770: Apina on mikroaaltouuni: hänessä piilevät siemeninä kaikki myöhemmät apinat. Jeesus taivas, enkeli, härkä, mörkö, tiikeri, helvetti, jumala, enkelit, emmentaalit ja demonit; kaikki on hänessä; kaikki kehittyy ja kasvaa sen mahassa ja päässä. Ihmisestä ei voi kaivaa mitään muuta kuin ainoastaan sen, mitä hänestä löytyy. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla pyytää.
ellauri142.html on line 789: (Nöyryys onkin aika naismaista.) Nöyrä tunnustaa oman kykenemättömyytensä oikeaan ajatteluun ja oikeaan toimintaan. Mutta hän avaa "todellisen, sisäisen olentonsa" (arvaa minkä) ovet korkeammalle, suuremmalle valolle ja mahtavammalle voimalle. ”Nöyrille jumala antaa armon.” – Kerrotaan eräästä hurskaasta miehestä, joka näki unen: koko maan ympäröi hieno näkymätön verkko eli huntu. Miehen valtasi kauhu ja hädissään hän huudahti: Herra, kuka voi tässä kestää? (No mitä kestämistä siinä muka oli? Savusumua. ) Ja hän kuuli äänen, joka sanoi: ”nöyryys”.
ellauri142.html on line 804: ei myönnä todeksi mitään otaksumaa, jota järki ei voi hyväksyä. Se on hyvin hyvin pahaa lääkettä.
ellauri142.html on line 812: Toisin kuin Jumala, joka ei koskaan sano mitään tämänsuuntasta. Joka palvelee meitä nöyrästi kuin Anhevanmaan pikku nekrutarjotin: saisko olla vielä muuta herra apina? Jumalanpalvelusta, LOL.
ellauri142.html on line 846: Uhraus on nyttemmin pois muodista, mutta alaviitteissä ruusuporukat siteeraa jotain Silesiusta, joka terottaa, ettei jumalalta saa pyytää mitään, pitää olla antavana osapuolena. Hissun kissun, sanoi Paloheimon pappi tarjotessaan mautonta öylättiä ja halpaa viiniä, ja kerätessään samalla kolehtia pokilta.
ellauri142.html on line 854: Vielä vähän ohjeita charitystä. Jos velvollisuuden tunnosta, oikealla paikalla ja oikealla ajalla annetaan almu jollekin arvokkaalle, joka sitä ei juuri nyt jaksa palkita, tämä teko kuuluu puhtauden ominaisuuksiin. Jos annetaan lahja vastalahjan saamisen toivossa tai toivossa saada tulevaisuudessa siitä voittoa, tai annetaan almu vastenmielisesti, tämä antaminen johtuu himosta. Mutta jos hävyttömällä tavalla, epäkunnioittavasti, epäpuhtaalla paikalla ja sopimattomalla ajalla annetaan almu arvottomalle - se toiminta on pimeyttä. Vittu arvottomat ansaizee mitään saada, menkööt mezään haravoimaan ja keräilemään risuja.
ellauri142.html on line 862: Täydellisesti pyhitetyn toiminta on persoonatonta; hänen yksilöllinen persoonallisuutensa on ainoastaan näennäinen. Hän on oikeasti henkimaailman robotti. Vaikuttaa aika mukavalta veikolta. (Veikkohan se aina on, vai mitä? Sisaret älkööt vaivautuko. Siskot, veikot, barrikaadeille.
ellauri142.html on line 868: vaivaa, toimii pimeyden ominaisuudessa eikä siinä mitään voita.
ellauri142.html on line 898: Kaikki, mitä ihminen tekee, olkoon se ruumiillisen työn, puheen, ajattelun (manas) avulla, olkoon se väärä tai oikea, kaikki tapahtuu näiden viiden syyn johdosta. Nämä viisi syytä tunsi ja selvitti jo Teophrastus Paracelsus (Liber Paramirum. ”De Entimus Morborum”). Philip Aureolus Theofrastus von Hohenheim synt. 1493 Schwyzissä. Lääkäri ja luonnontutkija. Hänestä käytetään toisinaan nimeä Bombastus, toisinaan Paracelsus. Vaikutti loistavasti monilla aloilla. Kuoli 1541 Salzburgissa.
ellauri142.html on line 907: Tunteminen, tunnettava ja tunteva ovat kolme toiminnan syytä; välikappale, toiminta ja toimija; nämä kolme yhdessä ovat tekemisen elementit. Mut mit vit, näitähän on yxin tein 6, eikä 5? Ja hei, mitä toimija on ellei ruumis plus se jumalallinen osa? Ei tää kyllä nyt oikein pelitä.
ellauri142.html on line 919: Se ketä tietää, mikä tapahtuu ja mikä ei tapahdu, tietää mitä pitää ja ei pidä tehä, joka tietää pelon ja pelkäämättömyyden, se on puhdas (sattva);
ellauri142.html on line 920: Se ketä ainoastaan epäselvästi käsittää, mikä on oikein ja mikä väärin tai mitä on tehtävä ja mitä jätettävä tekemättä, oi Pârthajehu, on himoluontoinen.
ellauri142.html on line 976: samoin kun tuo sanakin. Isä ei tunnusta mitään muuta, kuin ainoastaan tämän
ellauri142.html on line 977: sanan; sillä siinä hän tuntee oman itsensä, koko jumaluutensa luonnon ja kaikki käsineet, ja mitä hän siinä tuntee, se on samanlainen kuin sana; hän on luonnoltaan ja totuudessa sen sanan kaltainen. Tässä tuntemisessa antaa jumala sinulle
ellauri142.html on line 1001: selvää siitä mitä tuo kuvio merkitsee.
ellauri142.html on line 1039: Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin!
ellauri143.html on line 294: Kermaperseet ovat kateudelle vihaisia kuin rakkikoirat. Se on antifaa. Tätä aihetta lokapojat jaxaa jauhaa sivukaupalla mitä kauheimmilla uhkauxilla.
ellauri143.html on line 582: Eipä tässä muuta kun valmistaudutaan loppupeleihin. Tai mitäs niihin kannattaa paljon valmistautua. Loppuu viimeinkin tää EAT! FUCK! KILL! kolmisointu. Toi mystiikka-arvaus menee kyllä väärinpäin: oikeasti valot sammuu, haju jää. Viimeinen kupleteista on oikeammilla jäljillä.
ellauri143.html on line 599: Tässä lisää näitä hindumeemejä. Se kyllä pitää paikkansa, et toi uudelleensyntymisen ajatus on noussut kovasta halusta pysytellä hengissä. Se että haluton on vapaa seuraa Aristoteleen määritelmästä: Vapaa on se joka voi tehdä mitä haluaa. Kun ei mikään hotsita, ei tarvi mitään tehdäkään. Jes! Juttu vaan on niin et just toi pyrkyröinti on elämistä parhaillaan. Lakkaa vaan haluumasta jos tyydyt elämättönään elämään, eli riittää olla puhumaton pää. Tai sitten jatka kärsimistä. Ilman kärsimistä ei ole kivaakaan, se taas seuraa fyysikkojen onnen määritelmästä.
ellauri143.html on line 936:
Kurkolla p.o. vakoojat. Muuten ei tule hallizemisesta mitään. Tää luku oli isä aurinkoisella tyynyn alla luotipyssyn vieressä.
ellauri143.html on line 1114: No hmm. Länsimaiden miesten runkku on lähes mitääntekemätöntä. Eikä japsujen ole yhtään parempaa. Hyvä niin. Hilpeiden määrä on sentään voimakkaasti kasvanut, tai ne on tulleet ulos kaapista. Sateenkaaren päässä aarre odottaa.
ellauri143.html on line 1409: Mites tää neronleimaus on pujahtanut kama sutran pussiin? Eikös tää ole väärä kabanossi tänne? Seuraavakin tultuu oudolta. Ahaa, näähän kuuluskin ozikkoon "Wealth - miscellaneous", sexipalsta alkaa vasta luvusta 109. Ilmeisesti mun eka lähde jakoi kirjat väärästä kohdasta. Korjasin tän nyt, vaikka mitä väliä, on tää sellasta schaibaa vaikka miten numeroituna. Yhessä kohassa kehutaan et charity on ihan huippua, sit tässä haukutaan kerjäläiset ihan paskaxi. No onhan se johonmukaista kermaperse ajattelua. Tässä lisää samanlaista seppoilua:
ellauri143.html on line 1649: Buddhan mukaan duhkhaa on syntymä, sairaus, vanhuus ja kuolema, kipu, ero siitä mistä pitää, kosketus siihen mistä ei pidä ja se ettei saa mitä haluaa. Lyhyesti kaikki viisi takertumisen kohdetta (skandhat) ovat duhkha. Buddhalaisuuden mukaan duhkha kytkeytyy jollakin tavoin kaikkiin asioihin ja tekoihin. Esimerkiksi lihansyöntiin kärsimys liittyy siinä muodossa, että lihan vuoksi on täytynyt tappaa jokin eläin. Tämä sattuu minuun enemmän kuin sinuun. Vittu ole sitten syömättä, rupea jainilaisexi.
ellauri143.html on line 1664: Anatma eli minuuttomuus, ytimettömyys on yksi kolmesta olemassaolon tuotemerkistä buddhalaisuudessa. Buddhalaisuus opettaa, että ei ole olemassa mitään erillistä ja yksilöllistä minää. Havainto minuudesta on pysymätön ja jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka syntyy viidestä kokemuksemme osatekijästä eli skandhasta: aistit, matelijanaivot, muisti, assosiaatiot ja tajunta. So what? Nojatuolipsykologiaa.
ellauri143.html on line 1676: 16-vuotiaana Siddhārtha avioitui serkkunsa Yaśohaarān (pāliksi Yasodharā) kanssa. Tarinan mukaan Siddhārtha alkoi vanhemmiten kyllästyä serkkuunsa ja halusi nähdä, mitä sen ulkopuolella oli. Ihastellessaan kaupunkiaan Siddhārtha kuitenkin näki vanhuksen. Hän kummastui näkemästään, sillä ei ollut ikinä nähnyt vanhaa ihmistä. Eikös sillä ollut isovanhempia, vai oliko nekin piilossa kellarissa? Siddhārtha meni kaupungin kujalle ja näki vanhuksen lisäksi sairaan, kuolleen ja askeetikon. Hän käsitti, että maailmassa on myös sairautta, laihuutta, köyhyyttä ja raatoja.
ellauri143.html on line 1680: Seuraavaksi Siddhārtha vetäytyi metsissä elävien viiden berliininmunkin yhteisöön, jonka johtaja oli nimeltään Anakin Skywalker (pāliksi Aññāta Koṇḍañña), ja alkoi harjoittaa hyvin ankaraa askeesia. Siddhārthan harjoittama paasto oli niin ankaraa, että hän oman todistuksensa mukaan pystyi lopulta koskettamaan peräreiän kautta selkärankaansa. Kattokaa jätkät! Koittakaa! Viimein hän tajusi, ettei kukaan voi kokea tätä suurempaa kipua valaistuakseen, ja siitä huolimatta hän ei kuuden vuoden aikana ollut saavuttanut mitään erityisiä tiloja. Muistaessaan, kuinka oli poikasena spontaanisti saavuttanut resitatiivisen tilan istuessaan muna kädessä rusojambolaani-puun alla, Buddha tajusi, että tässä saattaisi olla polku valaistumiseen. Hän kuitenkin tiesi, ettei kykenisi saavuttamaan vastaavaa tilaa näin riutuneella ruumiilla, ja päätti siksi vahvistaa kehoaan ottamalla vastaan hänelle tarjottua ruokaa. Reilu kaveri. Tarinan mukaan sattumalta paikalle osunut pikkutyttö lähikylästä tarjosi hänelle riisiä ja maitoa. Kiitos kulta, olisko torttua?
ellauri143.html on line 1688: Buddha kuoli 80-vuotiaana, 45 vuoden opetusuran jälkeen (mun työura kesti 68-23v eli saman ajan), Kuśinagarissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Siellä hän asettui levolle kyljelleen kahden rusojambolaani-puun väliin kiviselle istuimelle eräässä lehdossa. Buddhan tehdessä kuolemaa hänen oppilaansa Ānakonda kysyi, mitä hänen ruumiilleen olisi tehtävä. Śākyamuni kehotti munkkeja ja nunnia keskittymään henkiseen kehitykseen ja jättämään kuolleen ruumiin koirille. Buddhan viimeiset sanat olivat "Munkit, sanon teille: kaikki ilmiöt ovat katoavaisia. Ahkeroikaa siis tarkkaavaisina niin katoatte kuten minä! Terveisiä nunnille. Kohta saan hyvää kahvia."
ellauri143.html on line 1706: Buddhalaisuudessa levitaatiolla tarkoitetaan "vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on". Pöh mitä siihen mitään leijumista tarvitaan. Senkun on. Ich bin nur.
ellauri143.html on line 1707: Maallisella tasolla levitaatiota harjoitetaan mielenvirkistyksen, ilon ja rentoutumisen saavuttamiseksi. Henkisellä tasolla levitaatiota voidaan harjoittaa esimerkiksi vitutuxesta vapautumiseen ja eksistentialististen kompakysymysten ratkaisuun. Kuuluuko metästä mitään kun ei kukaan kuuntele? No siipioravat kyllä kuulevat.
ellauri144.html on line 92: Purkki säilyttää pitkään sen tuoksun, mikä siihen oli upotettu uutena. Ellei purkki ole puhdas, kaada mitä tahansa hapanta.
ellauri144.html on line 108: Minkä vitun top gearin? Never heard. Jeremy Clarkson omistaa Englannin maaseudulta maata noin 400 hehtaaria. Clarkson ei tiedä maanviljelystä mitään. Se näkyy karjastakin: tila kärsii muun muassa tulvista, karkaavista eläimistä ja isännän yleisestä aivottomuudesta. Clarkson on täysin kädetön, se ei tiedä kerta kaikkiaan mitään. Clarkson ei siedä Greta Thunbergiä. Clarksonilla oli britti teeveessä joku vitun auto-ohjelma.
ellauri144.html on line 116: CLARKSON näkee myös ”turhana” sen, että Thunberg kertoo ihmisille, mitä heidän pitäisi tehdä vähentääkseen ympäristöhaittoja.
ellauri144.html on line 117: Joten Greta, tässä on sinulle vinkki: on turhaa kertoa minulle, mitä minun pitäisi tehdä. Se on kuin seisoisit makuuhuoneessani joka aamu ja käskisit minua pukeutumaan vaatteisiin. Tiedän sen jo, Clarkson kirjoitti. Mä vaan tykkään olla ilman housuja. Ajella perse paljaana käryisiä bensa-autoja. Viljellä metaanipieruisia lehmiä ja luontoon kuolevia lampaita.
ellauri144.html on line 121: Clarkson tarvizee mitä pikimmiten niskalaukauxen. Kun britti on pöljä se voittaa tyhmyydessä jopa jenkkikloorikanat.
ellauri144.html on line 130: "They are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive..." Tähän asti mäzää Philip Roth Aristoteleen neonmainoxeen ollessaan elonsa vaelluxen puolitiessä, väsätessään maxanpalaan runkkaus -bestselleriä (Portnoyn tauti). Sen mielestä perhelounaaseen tuleminen oli sen koko elämän hirvein teko. Alkupää on varsin hauskaa jutkuviziä, mut niin pian kun se pääsee lapsenkengistä, alkaa Peppu luoda käärmeennahkansa ja ilmentää useimpia Aristoteleen presbyteerin piirteitä. Tyypillistä shylock-jutkuäijämeininkiä. Juu juu, juu, ei se varmaankaan ole rotupiirre, kai se on vanhan testamentin ja pitkän vainonnan aikaansaamaa meemilastia, mut silti vittu, mitä väliä.
ellauri144.html on line 148: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri144.html on line 152: Sukupuolihirviö! Hän ei kerta kaikkiaan voi - ei halua - kontrolloida lihansa himoja, poltetta aivoissaan, jatkuvasti palavaa halua joka etsii jotakin uutta, hurjaa. jotakin mitä ennen ei ole tullut ajatelleeksi ja, jos sellaista nyt voi kuvitella, mistä ei ennen ole edes kirjoitettu. Mitä vittuun tulee niin hän elää tilassa joka ei ole huojentunut eikä mainittavassa määrässä hienostunutkaan sitä mitä se oli kun hän oli viidentoista eikä voinut koulussa nousta seisomaan kätkemättä seisovaa moloansa kolmirenkaisen muistivihkon taakse. Jokainen tyttö jonka hän näkee (pidelkää hattujanne) kantaa kuin kantaakin jalkojensa välissä oikeaa vittua. Ihmeellistä! Hämmästyttävää! En vieläkään pääse siitä fantastisesta ideasta, että kun katsoo jotakin tyttöä, katsoo jotakin sellaista jolla taatusti on - vittu! Kaikilla niillä on vittu! Heti siinä kuteen alla! Vittuja nussittavaksi! Ja tohtori, teidän Ylhäisyytenne, olkoon nimenne mikä hyvänsä tuntuu olevan aivan samantekevää miten paljon mies parka todellisuudessa saa, sillä hän uneksii huomisesta pillusta jo tämänpäiväistä pumpatessaan! Anna meille meidän jokapäiväinen reikämme.
ellauri144.html on line 154: Katsokaas, minä en ainakaan vielä kolmissakymmenissä sentään huomaa olevani kahlittuna avioliittoon jonkun viehättävän ihmisen kanssa, jonka ruumis on lakannut aidosti kiinnostamasta minua, ainakaan minun ei tarvitse mennä joka ilta sänkyyn jonkun kanssa jota minä nain lähinnä velvollisuudesta enkä himosta. Tarkoitan sitä painajaismaista mielenmasennusta, jonka jotkut ihmiset kokevat nukkumaanmenon aikaan.... Toisaalta minun on myönnettävä, että tietystä näkökulmasta katsoen myös minun tilanteessani on jotain masentavaa, Tietenkään kellään ei voi olla kaikkea, tai niin minä ajattelen - mutta kysymys johon minä haluaisin vastauksen: onko minulla edes mitään? Kuinka kauan vielä minä jatkan tätä shtuppimista naisten kanssa? Kuinka kauan minä jatkan tätä että tökkään kaluani reikiin joita saan - ensin tähän reikään, sitten kun väsyn toiseen, sitten tuohon toiseen reikään... ja niin edelleen. Pitäskö siirtyä kokonaan suklaaosastolle vähitellen, saamapuolelle?
ellauri144.html on line 156: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa)
ellauri144.html on line 314: Phil Roth mainizee roolimalleinaan Norman Mailerin ja Michael Toddin, mustanpuhuvia jutkuäijiä jotka onnistui nappaamaan ihan eturivin shixoja. Philkin piti shixoista, vaixen eka vaimo oli sille elämänikäinen pettymys ja trauma. Philin mielestä shixa huijasi sen naimisiin, käyttäen samaa veruketta kuin ukko Schäfer joka haulikolla pakotti tiineen tyttärensä kanssa vihille opettaja Zimmerin. Kaikkein traagisinta oli että Philin kohdalla se ei ollut edes totta! Ei lasta eikä paskaakaan, mitä vittua.
ellauri144.html on line 414: Eli siis mitähän runoilija tälläkin on tahtonut sanoa? Jotain tollasta memento mori se kai on.
ellauri144.html on line 469: Profiilikuvasta näkee selvästi että Phillu oli beetasusi. Sen koko naama on yhtä nenää. Leuasta ei mitään havaintoa. Tukka pakenee. Sen mieliteemat oli viha, pettymys ja tunarointi. Phillu oli epäonnistunut narsisti. Läski Rabbi Warshaw joka tavutti sanoja ja haisi Pall Mallille osasi sanoa sen ihan pilluntarkasti.
ellauri144.html on line 551: Narsisti on parasiitti, joka tarvitsee muita ihmisiä vain yhteen tarkoitukseen: vahvistamaan harhaista ideaalikuvaa itsestään. Narsisti elää muiden ihmisten reaktioista, jotka tukevat tätä kuvaa. Jos haluaa tai on pakko olla narsistin kanssa tekemisissä eikä ole selvästi vahvemmassa asemassa tähän, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin myötäillä tätä ja syöttää narsistille niitä reaktioita, joita tämä tarvitsee. Jos taas haluaa narsistista eroon, kannattaa soveltaa menetelmää, jossa ollaan narsistia kohtaan täydellisen välinpitämätön. Tämä tarkoittaa omien näkyvien reaktioiden vaimentamista niin täydellisesti kuin pystyy. Narsisti joutuu etsimään egolleen pönkitystä muualta. Tää on sama keino jota käytetään koiriin. Älä kiinnitä siihen mitään huomiota josse koittaa pureskella sun housuja.
ellauri145.html on line 87: Ei vittu ei tää Breton kyllä ole mitään huumormiehiä.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri145.html on line 207: Xavier Forneret oli oman aikapaikkakoordinaatistonsa Olli Blåberg. Rikas maanomistaja, tyhjäntoimittaja, joka tunki Cénacleen muiden boheemien pöytään, mutta potkaistiin pihalle, koska se oli selkeästi pelkkä jäljittelijä. Pukeutui omituisesti mustiin ja nukkui ruumisarkussa. Vanhana se näyttikin ihan vampyyriltä. Brétonkaan ei löydä sen kyhhäyxistä juuri mitään mainittavaa. Joku muu puiseva ranskalainen sanoi siitä, että "Ranskassa on aina ollut humoristeja, mutta niitä ei ole arvostettu senkään vertaa kuin muualla". Oli sillä joku runo jossa rutiköyhä löytää taskusta oman kätensä ja syö sen paremman puutteessa matkaeväänä. Haha. Sitä ongelmaa ei ollut kenraali Xavierilla.
ellauri145.html on line 257: Anterosta paras jäynä oli kun Charlie oli ikävystynyt ja kuzui yläkertaan lasimestarin hankalasta portaikosta lasiruutuineen, sitten haukkui sen kun sillä ei ollut köyhissä kortteleissa kaupan värilaseja, joiden läpi elämä näyttäs ruusuiselta köyhille. Ja kun lasimestari oli lähdössä pihasta, se vielä heitti sen lasikuormaa kukkaruukulla, niin että kaikki ruudut särkyivät. "Kyllähän tällänen voi tulla kalliixi, mutta mitä hinnasta, kun saa tuntea tällästä puhdasta riemua." Voi pannahinen, täytyy sanoa kuin Kit Carson. Vitun spedet.
ellauri145.html on line 410: Villiers de l´Isle-Adam: Le Tueur de cygnes (from Tribulat Bonhomet). Tästäkin hepusta taitaa olla jotain. Breton siteeraa siltä ällöttävän jutun jossa joku paxu porvari menee yöllä tappamaan jouzenia jotta kuulisi paljon puhutun jouzenlaulun. Vittu mitä tunnotonta potaskaa.
ellauri145.html on line 428: Pitäkää pumppunne. Mä en ala enää mitään. Tulen muistamaan tämän planeetan. (Toi viimeinen oli oikeasti Akun jouzenlaulu.) Akulainen oli iso idealisti, josta toinen vielä isompi sanoi myöhemmin: Kaikki minkä olen tehnyt, sen olen velkaa Villiersille. Tää hölmö oli Maukka Maeterlinck.
ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 705: Voi perse mitä tuubaa. Ize nää dekadentit oli siiroja. Tai satiaisia. Kiven alta löytyneitä, ja kalsareista.
ellauri145.html on line 745: Sitä voisi epäillä, että tää jo riittäisi herättämään hänen pelottavan läppänsä: "Minä puhun alleni." Subrealistista pälinää, eikö mitä? Kaikki sanojen kokoonpanon tarjoamat resurssit käytetään häikäilemättä sanaleikistä alkaen, Nouveaun, Rousselin, Duchampin ja Rigautin myöhemmin käyttämään, kaikkiin muihin tarkoituksiin kuin huvitteluun, pikemminkin päinvastoin: kun hänet kuskattiin kuolemaisillaan Dubois´n taloon, Corbière kirjoitti äidilleen: Olen Dubois´ssa, josta arkkuja tehdään. (Du bois = puusta, honaazä? LOL)
ellauri145.html on line 786: N´est-ce pas, Maîtresse à poil gris... Vai mitä, pikku hiirakkoni,
ellauri145.html on line 831: Pas un souvenir n´est resté Ei jäänyt mitään hommiota.
ellauri145.html on line 1005: Ce qu´on admire fort sur elle, Se mitä siinä varsin ihaillaan,
ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala.
ellauri146.html on line 228: die Damen von zartem Gefühl. Se oli naisista mitä tylsintä.
ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook).
ellauri146.html on line 840: Aiheellisesti Peppu kyselee: Miten minusta on tullut sellainen oman izeni vihaaja ja silpoja? Ja niin yxinäinen? Oy, niin yxinäinen! Ei mitään muuta kuin ize! Suljettuna oman izen sisään! Mitä se olis halunnut? Kasvattaa intelligenttejä, rakastavia, elinvoimaisia lapsia! Luoda turvallisuutta jollekin sopivalle naiselle! Arvokkuutta! Terveyttä! Rakkautta! Ahkeruutta! Älykkyyttä! Luottamusta! Säädyllisyyttä! Hengen paloa! Myötätuntoa! Muttei se saanut muuta kuin satunnaista pillua. Lainataxemme Matthew Arnoldin sattuvia sanoja Dover Bitchistä:
ellauri147.html on line 50: muuten ei tule joulusta mitään
ellauri147.html on line 183: Luurissa chicagolaisen poikaystävän kaa etänä yhteisrunkkaava Emily Pariisissa rakastaa työtä ja menestymistä. Typerät ranskalaiset tekee työtä elääxeen, Emily just päinvastoin. Vaikka mitä vetoa eze myöhemmissä jaxoissa vielä päihittää kaikki noi nenäkkäät ranskixet ja istuu kohta kokouspöydän päässä jakamassa maireasti käskyjä kuin joku isä aurinkoinen. Ilkeät ranskixet on vahaa sen edessä. Jenkit jaxaa kantaa kaunaa kun ranskixet kieltäytyivät niiden aavikkomyrskystä. No anglosaxit alkaa taas erottautua omaxi tiimixeen, witness äskettäinen riita Australian ja Ranskan sota-asekaupoista. Näyttää siltä että ennustamani kaikkien sota vastaan kaikkia edistyy pallon kuumeteessa nopeammin kuin luulinkaan. Hienoa.
ellauri147.html on line 279: Phil Collins on maailman 2. rikkain rumpali Ringo Starrin jälkeen, ja 1. tyhmin. Jönsin ikäinen keppikuntoinen hyvinkin sairas pullottelija, jolta en kyllä muista ensimmäistäkään biisiä.Se soitti aluxi yhtyeessä nimeltä 1. Moos. Sen ykkös kpl on Something in The Air, muttei kuitenkaan kai se Fandango. Se taisi olla Abba-silliä. Joo ei tää Phil on aika takatukkamusaa, samaa mitä Rampe ja Naukkis soittaa K-kaupan perällä sähköpianolla.
ellauri147.html on line 475: Rassenmausin (Rasmus) johtotähdestä Rotuhiirestä ei ole liioin mitään havaintoa. Yhtään "biisiä" en tältäkään pallopäältä ole kuullut tai jos kuullut, unohtanut ne.
ellauri147.html on line 477: Suomen Phil Collins mitä tulee pallopäisyyteen, rahanahneuteen, pitkästyttävään kimityxeen sekä vittumaisuuteen vanhoille heiloille on Lauri Ylönen. Kertoi Seija, tääkin kaveri oli mulle totaalisen never heard. Ei kiinnosta vittuakaan missä käytte suihkussa. Voitte vaikka imeä izeänne, sanoi pettyneille uudisasukkaille rakennusfirma Siscon edustaja, joka käytti design-asiantuntijana Lauri Ylöstä.
ellauri147.html on line 513: Minä leikin pihalla ja läheisessä puutarhassa karviais- ja viinimarjapensaiden ja kirsikkapuiden seassa. Katselin sieltä taivaanrantaa. Tuoko oli maailman ääri? Mitä siellä tapahtui ja mitä sen takana oli? Mitä yö ja päivä oikein olivat? Miksi linnut lensivät ja madot ryömivät? Rääkkäsin äitiä kysymyksillä. Isä vastasi aina: "Luoja on luonut ne sellaisiksi."
ellauri147.html on line 523: In Hebrew the name Nebuchadnezzar means something like A Prophet Is A Preservative Jar. (Lähde) Nabu tuskin antaa anteexi jos pilkkaat profeettaa säilykepurnukaxi. Ylipäänsä jumalat on vitun vihaisia jos pilkkaat niitä. Tee mitä tahansa muuta, tapa, fornikeeraa, varasta, petä tiimiä, mutta älä vittu pilkkaa minua! Älä huuda minulle!
ellauri147.html on line 581: