ellauri007.html on line 242: De forna dar, nog minnes jag grant,
ellauri058.html on line 637: Sillä oli joku eka vaimo minnes se sen kähni? Liitinkiinkö laitto?
ellauri093.html on line 424: Kirkkotaiteilija Ilmari Launis jonka pojasta Ilmo Launixesta tuli Töölön kirkon kappalainen lupasi kopioida Edelfeltin taulun "Kristus ja Mataleena" Karin esitelmän tuottamilla rahoilla. NNKY:n tytöt af Forsellesin johdolla säikähtivät jeesusta virsujalkaisena. Ja Mataleenakin siinä langenneena! Ja se runokin (hyi): "pane minua minnes tahot... ...jaloin päälle käytäväxi" AI KAUHEETA. Hilja koitti puolustella mursuwiixisellä Fritz Uhdella, muttei vakuuttanut, pahemmaksi meni vaan (no ks. kuvaa hyvä ihme). Tulee mieleen Aale Tynnin ihana runo "Kaarisilta". Puuttuu vaan kuva jossa Mataleena on sillassa, ja jeesus käy sen päällä jaloilla. Ehkä sen taulun voisi ripustaa johtajattaren huoneen oviseinälle. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on...
ellauri219.html on line 760: Tällästä siitä aina tulee kun tyypin ainut sexikumppani on nyrkkikyllikki. Tyypit ajattelee vain izeään eikä ole ymmärtävinään että ne on vaan itiöemiä jonka tehtävä on kovina mutta pehmeäpäisinä pikku puskutraktoreina työntää eteenpäin izekkäitä geenejä. Huom puhe on vain spiritistimiehistä, minnes sutturat on hukkuneet? Niihinhän se kama kuitenkin on pussiin työnnettävä.
ellauri300.html on line 771: Armageddon är kristendomens namn på den sista striden, den slutgiltiga uppgörelsen mellan det goda och det onda, som i Germanien sedan urminnes tider varit känt som Ragnarök. I Torah beskrivs hur ”Gog” och ”Magog” från den yttersta Norden skall strida mot Israel i denna sista uppgörelse. Man föreställer sig ofta Gog som en kung över Magog, ett folk från den yttersta Norden. Inom kristendomen har man av tradition pekat ut germanerna som Gog och Magog även om man numera ofta spekulerar om en allians bestående av germanska nationer och Ryssland.
ellauri301.html on line 407: Likainen enkeli on tositapahtumiin perustuva romaani salaperäisestä ruotsalaisnaisesta, joka piti ilotaloa 1900-luvun alun Afrikassa. Hun minnes sin fars siste ord: "En fattig engel. Det er hva du er." Ett år senere er hun eier at en av de største bordellene i hovedstaden i den portugisiske kolonien Mozambique. Plutselig har hun fått en maktposisjon, fra å ha vært en fattig engel er hun blitt den skitne engelen. Noen år senere forsvinner hun sporløst ut av historien, just liksom Kari Eidsvold. Huom! Ei ilmeisesti ole dekkari, mutta varmasti himputin mielenkiintoinen romaani kuitenkin. En ole kyllä lukenut.
ellauri419.html on line 331: Wilhelm Albert Włodzimierz Apolinary Kostrowicki syntyi Roomassa, Italiassa ja varttui puhuen ranskaa, italiaa ja puolaa. Hän muutti Ranskaan myöhään teini-iässä ja otti käyttöön nimen Guillaume Apollinaire. Hänen äitinsä, nimeltään Angelika Kostrowicka, oli puolalais-liettualainen aatelisnainen, joka syntyi lähellä Navahrudakia, Grodnon kuvernöörissä (entinen Liettuan suurruhtinaskunta, nykyinen Valko-Venäjä ). Hänen äitinsä isoisänsä osallistui vuoden 1863 kansannousuun miehitys-Venäjää vastaan ja joutui muuttamaan maasta, kun kapina epäonnistui. Apollinairen isä ei ole tiedossa, mutta hän saattoi olla Francesco Costantino Camillo Flugi d'Aspermont (s. 1835), Graubündenin aristokraatti, joka katosi varhain Apollinairen elämästä. Francesco Flugi d'Aspermont oli Conradin Flugi d'Aspermontin (1787–1874) veljenpoika, runoilija, joka kirjoitti Ladinoxi (Sveitsin virallinen murre, jota puhutaan Ylä- Engadinissa ) ja ehkä myös minnesängerin Oswald von Wolkensteinin jälkeläinen. (syntynyt noin 1377, kuollut 2. elokuuta 1445; katso Les ancêtres du poète Guillaume Apollinaire Geneanetissa). Apollinaire palveli jalkaväen upseerina ensimmäisessä maailmansodassa ja sai vuonna 1916 vakavan sirpalehaavan temppeliin, josta hän ei koskaan täysin toipunut.
7