ellauri011.html on line 1054: Ei tosiaankaan kanzi lähtee nirhaamaan ketään noin pienen palkan toivossa, eikä se varmastikaan myöskään tunnu kivalta. Tottakai se tuntuuko joku teko kivalta vai ei on osa sitä koskevaa kannattavuuslaskelmaa. Tätä yritin jossain aikaisemmin jo tolkuttaa. Turha koittaa jollain tollasella typerällä tempulla koittaa "paljastaa", millasia ihmiset on muka "oikeesti". Ne on "oikeesti" just sellasia kun ne on normipäivänä, usko pois. Joskus kilttejä, joskus tuhmia, riippuen siitä mikä milloinkin tuntuu hyvältä tai oikealta siirrolta. Hyvä ja paha on vaan peitenimiä meidän (mun) ja muiden (sun) edulle. Tämmöinen omituinen testi, hyvän ja pahan tiedon puu, tai joku MIT:n moraalikone, ei todista mitään sen kummempaa kuin muut tilanteet. Nää moraalipellet vaan rakastaa niitä, esmes jehova, kohelo ja rusakko. Wolmarilla oli just tämmösiä temppuja, se testas ihmisiä kuin Pikin ilkeä pikku cheef.
ellauri043.html on line 187: Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!
ellauri043.html on line 4983: Häneen liittyy myös eräs legenda: Aristaios oli keksinyt mehiläisten hoidon. Mutta koska hän oli ajanut Eurydiken kuolemaan, jumalat suuttuivat hänelle ja tappoivat kaikki hänen mehiläisensä. Hän kääntyi merenjumala Proteuksen puoleen, joka tosin oli vaikeasti tavoitettavissa, sillä hänellä oli tapana muuttaa muotoaan eläimeksi, tulenliekiksi, kiehuvaksi vedeksi; mikä milloinkin oli parasta. Aristaios kuitenkin sai hänet jollakin tavalla kiinni ja Proteus antoi hänelle neuvon: hänen tulisi lepyttää Eurydiken haamu uhraamalla tämän haudalla neljä härkää ja hiehoa. Niin teki Aristaios, ja pian uhrieläinten lihasta pöllähti mehiläisparvia. No mikäs tässä on niin jeesusmaista? Ei kai Jeesus kasvattanut mehiläisiä?
ellauri055.html on line 1016: Lauri Henrik (sic) Pohjanpää oli suomalainen runoilija, uskonnon lehtori ja teologian kunniatohtori. Hänet vihittiin papiksi 1925. Tytär Helena Antava. Eikun Ahnava. Tuomas Anhavan rouva ja Jaakko Anhavan äiskä. Toimitti iskän tuherruxet kirjaxi. Pikku Pauli oli iloinen kun me mentiin kesälomalla Anhevanmaalle. Tai Ahnevanmaalle, miten milloinkin.
ellauri101.html on line 398: Siitä huolimatta hän vaikuttaa tyytyväiseltä tilanteeseensa. ”Teen, mitä milloinkin haluan tehdä ja mitä aikataulut sallii.”
ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
ellauri197.html on line 636: Vaihtoehtona mulla oli vain lähtee huoriin ja seivästää joku lunttu kuka milloinkin joka ei ymmärrä mun hienoja ajatuxia vaan kaseeraa joka varvista. Noloa. Sulta saan sentään ilman eri maxua ja kuuntelet vielä kaupan päälle näitä jollotuxia.
ellauri330.html on line 507: Erkki Kivijärvi, tervaporvarin poika, runoilija ja Erkon Sanomien höyryjyrä tunnettiin myös pakinoitsijana. Helsingin Sanomien maanantaikirjeissä hän esitteli kepeän henkevään tyyliinsä milloin kirjallisuuden klassikoita, milloin Ruotsin elinkeinoelämää. Suomen Kuvalehteen hän kirjoitti taas nimimerkillä Bagheera ja neuvoi "Sopiiko? Sopiiko?" -palstallaan tapakulttuurin taitoja: minkälainen kravatti piti missäkin puvussa olla ja mitä viinejä milloinkin tuli juoda, saako betonivaluun astua pienillä lastensaappailla.
xxx/ellauri013.html on line 871: Lueskelen vaan mitä milloinkin,
xxx/ellauri126.html on line 551: Toisaalta narsisti voi tarjota kumppanilleen ihania hetkiä, toisaalta taas mitätöidä tämän itseisarvon kokonaan; narsisti käyttää parisuhteessaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa, kiristämistä ja alistamista. Hän kokee oikeutetuksi haukkua puolisoaan ja kontrolloida tämän elämää. Narsistista yksinkertaisesti oikein on se, mikä häntä milloinkin palvelee.
xxx/ellauri354.html on line 283: Aivan poikkeuxellisenkin törtelössä Body of Proof jaxossa vlta 2013 Katella ("Katja") on ukrainalainen murhamies-rakastaja joka kääntyykin loppua kohti hyvixexi, ei se ollutkaan tappanut ukrainalaista ostovaimoa vaan pikemminkin pelastanut sen lapsen rumalla keisarinleikkauxella vainajatytön vazan läpi ja sukkelasti nimennyt sikiön omatoimisesti "Katjaxi". Vixikästä tässä on että vaikka kaikkea venäläiselta haiskahtavaakin vielä kavahdetaan Philadelphiassa, tässä jaxossa alkaa Ukrainan torakanhaju vähin erin hälvetä. Vuosi 2013 taisi olla toisen Krimin sodan vuosi. Jenkkipoliisitkin ihmettelevät kuinka tämmönen hyväsydäminen ammattitappaja on voinut ryhtyä nirhaamaan hyvixiä, vaikka 80-luvulla osallistui afganistanin sotaan ryssän puolella. Täh? Nyt ei oikein komputoi. Ketkä siis oli hyvixiä ja ketkä pahixia milloinkin? Taino, mitä vitun väliä oikeastaan. Viirusilmällä Meganilla ei tässä jaxossa ollut muuta tehtävää kuin vittuilla nenäkkäästi ukrainalaisen pääkonna naisen pojalle. So there! Hetkonen, jos veikko huitoi pyssyä jo 80-luvulla, sen piti olla vähintään viisikymppinen tässä jaxossa. Kaise olikin, tää sarja taitaa olla eräänlaista keski-iän sexiä. Megan ja Kate pinnistää näyttäxeen ihan samoilta kuin ukrainalaiset ostovaimokkeet, mutta näillä on auttamatta vähempi ryppyjä, vain 1 joka jalkovälissä.
11