Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).
ellauri055.html on line 315: Aineistossani on 326 mietelmää. Niistä eniten on lällyjä 95, sitten lupsakoita 66. Kuivakoita on 59, nurzinazeja 53, tekosyvällisiä 37. Ekofasistisia on vaivaiset 12.
ellauri055.html on line 319: Ketkä ovat eniten aukomassa päätä? Ylivoimaisesti yleisin ajattelija on Unknown, 28 mietelmää (plus 4 lisää nimellä Author Unknown). Ykkösenä nimeltä mainituista on joku Gertrude Jekyll 5 sananlaskulla. Kakkosena Waldo Emerson ja joku May Sarton, plus kiinalaiset sananlaskut nipussa, a 4 kpl. Seuraavina Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, William Wordsworth, Lady Bird Johnson, Claude Monnet ja nippu tuntemattomampia hortikulturisteja kuten Druse, Pollan, Garofalo ja Breault, a 3. Kahden mietelmän veroisia on jo useita, julkkixista mm. William Blake, Vita Sackville-West, Rampe Tagore ja Thomas Moore.
ellauri055.html on line 321: Entä korrelaatiot? Mun hypoteesi on, että tyypin kuuluisuus korreloi negatiivisesti sen mietelmän puutarhamaisuuteen, eli toisin sanoen julkkixilta huolitaan mitä paskaa vaan koska ne on kuuluisia. (Vrt. Candide.) Eli siis "asian vierestä" kategoriassa olis keskimäärin julkkixempia. Joo tää piti erinomaisesti paikkansa. Asian vierestä puhujat oli lähes poikkeuxetta teeveestä tuttuja tai edes historian merkkihahmoja.
ellauri055.html on line 323: Entä lällyys? Missä mietelmätyypeissä on eniten lällyjä? Mietelmät johtaa 33, asian vierestä 28, neuvokit 22, minukit 9. Mutta prosentuaalisesti? Ylläri: asian vierestä on lällyjä yli puolet, puutarhamietelmistä kolmannes, minukeista neljännes, neuvokeista viidennes. Ois voinut luulla että minukeissa olis enempi lällyjä, mutta ei.
ellauri055.html on line 338: mietelmä
ellauri055.html on line 344: mietelmä
ellauri055.html on line 350: mietelmä
ellauri055.html on line 356: mietelmä
ellauri055.html on line 362: mietelmä
ellauri055.html on line 368: mietelmä
ellauri055.html on line 1124: Belgi Maeterlinckin noobelit mietelmät ihastutti Eemeliä myös. Niitäkin pitää siis pöyhiä.
ellauri094.html on line 462: Let the words of our mouth and the meditation of our heart Kai nää meidän räpit sekä mietelmät
ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:
ellauri282.html on line 264: Hölmöjä. On kolmas vaihtoehto: tää muutenkin aika höllissä kantimissa oleva "mää" vaan häipyy kuin pieru Saharaan. Häviää kuin löyhkä. Ja hyvä niin. Toi Aimon mietelmä on narsistinen, sama luonnevika kuin Belovin Salella.
ellauri409.html on line 406: Tompan Pariisissa tapaamista julkkixista mitättömämmästä päästä oli Henry James ja Remy de Gourmont joka oli muutaman Vaakun törähdyxen kyhääjä. Aika heikkoja. Hää kirjoitti monen alan tekstejä, jotka osoittavat psykologista silmää, kiinnostusta alitajunnan tutkimiseen ja esitystavan räväkkyyttä. Anna-Maria Tallgren kirjoitti seuraavana vuonna Valvojassa: »Kuinka viileä ja hiljainen on [Pierre Lotin teoksen La hyène enragée] rinnalla Gourmontin pikku kirjanen! Sen lyhyet, pari-kolmekymmentä riviä käsittävät lastut ja mietelmät – – ovat yhtä ankaran tuskan ja paineen synnyttämät kuin konsanaan Lotin kuvaukset, mutta ne tuntee kirjoitetuiksi puolihämärässä työhuoneessa.
xxx/ellauri121.html on line 434: Tarmio kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1951. Hän opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1952–56 ja valmistui filosofian maisteriksi. Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi- ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970-luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa kiistan voitti niukasti ryhmä, joka tuki Tarmion jatkamista pääjohtajana. Tarmio jätti pääjohtajuuden vuonna 1987 aloittaakseen uran itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Tää mietelmätiiliskivi ilmestyi WSOY:lta keväällä 1986. Selvä pyy, sano Manninen varista. Tarmio toimitti monia aforismikokoelmia, esimerkiksi Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1979), ja kirjallisuusantologioita, kuten Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta (1988, Sirkku Klemolan kanssa). Tarmio toimi myös tietokirjailijana 1950-luvulta asti erikoisaloinaan biologia ja maantieto. Hänen muistelmansa ja kustannusalaa suomiva pamflettinsa Hurmio tai turmio ilmestyi 1998 Otavan kustantamana. Otava on WSOY:n vanha vihollinen. Yrityksessään Viestintä Tarmio Oy Tarmio muun muassa perusti Kirjamaailma-kirjakerhon, joka myöhemmin liitettiin Uudet Kirjat -kerhoon. Yritys myös tuotti Yleisradiolle vuodesta 1989 lähtien Kirjailijakohtaloita-sarjaa, jossa Tarmio muisteli edesmenneitä kirjailijoita, kuten Irja Sallaa ja Lauri Viitaa. Viestintä Tarmio julkaisi Suomen Golflehteä 1987–2011 ja on kustantanut useita golf-aiheisia kirjoja.
xxx/ellauri121.html on line 531: Kuka on Ursula K. Le Guin jolta Peggy siteeraa surkean vapausaiheisen mietelmän, sitä tavallista existentiaali-jenkki-oikeistopeetä, eli jokainen on oman onnensa seppo?
xxx/ellauri167.html on line 389: Tämä amerikkalaisperäinen antisemiittinen mietelmä löytyy suomalaisilta hörhösivuilta osoitteesta http://www.heinola.org/~patato/cef.html. Siellä on kotisivujen ylläpitäjän eli Ollin vanhoja kirjeitä (+Pasin ja muiden kirjoituksia), jotka Pasi Toivonen CEF-sivustollaan julkaisi vuosina 2002-2009. Valitettavasti Pasi luopui oikeasta uskosta ja samalla vihapäissään poisti nämä kirjeet sivuiltaan. Pasi kääntyi paavin palvelijaxi tosi ärhäkästi. Onneksi ehdin kuitenkin tallentaa kaikki vanhat kirjeet mht-muodossa (joitakin doc- ja htm-tiedostoja), joita nyt julkaisen tässä. Niissä on jotain Raamatun profetioihin liittyvää ja hiukan profeetallista opetusta ajankohtaisten tapahtumien valossa.
xxx/ellauri169.html on line 317: Länsimaisessa filosofiassa ajatuksen esitti ensimmäisenä epäluotettava René Descartes tutkielmassaan Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta. Itämaisessa filosofiassa samankaltainen argumentti esiintyy Zhuangzin filosofiassa niin sanottuna ”perhosen uni” -mietelmänä. Mietelmässä Zhuangzi näkee unta jossa hän on perhonen. Herättyään hän havaitsee olevansa Zhuangzi. Mutta miten hän voi määrittää onko hän Zhuangzi, joka on juuri lakannut uneksimasta olevansa perhonen, vai perhonen, joka on juuri alkanut uneksia olevansa Zhuangzi. Vaiko kärpänen jonka unta tää kaikki on. It's no use Mr. Russell, it's turtles all the way down.
xxx/ellauri388.html on line 405: "Näin ajatella on sama kuin jos merelläkulkija sanoisi itselleen: kosken voi kulkea sitä linjaa myöten, jota kompassi näyttää, niin minä heitän koko kompassin ulos tai lakkaan siihen katsomasta, s.o. luovun ihanteesta, taikka sitten kiinnitän kompassiviisarin siihen paikkaan, mikä vastaa tällä hetkellä laivani suuntaa, s.o. alennan ihanteen heikkouteni mukaan. Tai etenen päämaaliin luovimalla. (Mitäs vikaa siinä muka on?) Kristuksen antama täydellisyyden ihanne ei ole mikään mietelmä tai kaunopuheisten saarnojen esine, vaan on kaikkein välttämättömin, jokaisen käytettävänä oleva siveellisen elämän johdatus, niinkuin kompassi on merimiehelle välttämätön ja hänen käytettävänään oleva johdatuksen välikappale; on ainoastaan uskominen niin tähän kuin siihenkin. Missä asemassa ihminen olisikin, aina on hänelle Kristuksen antama ihanteen oppi riittävä siihen, että hän saisi täysin oikean osoituksen kuinka hänen on tai ei ole menetteleminen. Mutta täytyy uskoa tähän oppiin täydellisesti, ainoastaan tähän oppiin, ja lakata uskomasta kaikkiin muihin, aivan niinkuin merimiehen täytyy uskoa kompassiinsa ja lakata katselemasta ja pitämästä johtona sitä, mitä näkee esim taivaalla. Täytyy osata ottaa johtoa Kristuksen opista, niinkuin täytyy osata ottaa johtoa kompassista, ja sitä varten täytyy erittainkin ymmärtää oma asemansa, täytyy osata pelkäämättä arvostella oma poikkeamisensa ihanteellisesta, määrätystä suunnasta, ja kompassin poikkeama pohjoisnavasta. Millä asteella siis ihminen seisoneekin, aina on hänen mahdollista lähetä tätä ihannetta, eikä mikään asema voi hänelle olla sellainen, että hän voisi sanoa saavuttaneensa ihanteen ja siis ei voivansa enää pyrkiä lähemmäksi. Semmoinen on ihmisen pyrkiminen Kristuksen ihanteesen yleensä, ja semmoinen pyrkiminen täydelliseen puhtauteen erityisesti, jos silmällä pitäen sukupuolisuhteita, ajattelee kaikkein erilaisimpia ihmisten asemia, viattomasta lapsuudesta avioliittoon asti, jossa kieltäymistä ei noudateta, niin jokaisella asteella näiden kahden aseman välillä tulee Kristuksen oppi, ihanteinensa, aina olemaan selvä ja määrätty ohje, mitä ihmisen jokaisella näistä asteista on ja mitä ei ole tekeminen.
25