ellauri018.html on line 812: Fatwa on luonteeltaan uskonnollinen mielipide, joten samasta asiasta saattaa olla useita erilaisia fatwoja. Toisia mielipiteitä kuin lääkäreiltä. Erikoinen piirre on, että muftin antama lainopillinen mielipide eli fatwa on vain hänen oma kantansa, mutta sen katsotaan silti aina edustavan pätevää tulkintaa shariasta. Mufti voi myös muuttaa mieltään ja antaa kaksi keskenään ristiriidassa olevaa fatwaa, jolloin molemmat ovat yhtä päteviä, ja uskova voi valita niiden välillä.
ellauri032.html on line 669: On olemassa kolme asiaa joita Jumalan sana esittää: Ensimmäinen on salaisuus, seuraava on tieto ja kolmas on vaihtoehtoinen perustotuus. Saatana pani Jeesuksen kolmeen testiin kuin iso Chef. Saatana asetti hänen perusvarmuutensa koetukselle. Saatana halusi sekoittaa hänen mieltään. Saatana halusi kiusata hänen sydäntään. Näitä kolmea hyökkäystä vastaan meidän karitsamme käytti vain yhtä kalua, mutta hän veti sen ulos ja käytti sitä kolmella eri tavalla.
ellauri042.html on line 242: 20.4. Yhdysvalloissa sadat ihmiset ovat osoittaneet mieltään sen puolesta, että koronaviruksen torjuntaan liittyvät liikkumisrajoitukset purettaisiin maassa.
ellauri043.html on line 5912: Siis mitä? Maailmanhistoria on peli, jossa jumalalla on voittostrategia. Ei se muuta mieltään kesken peliä eikä koskan ylläty apinan siirrosta, koska peli on sille täydellisen informaation peli. Se on kazonut kaikkien kortit. Vähän sellistä Arskan draamaattista ironiaa.
ellauri058.html on line 609: Yrjö Jylhä oli komppanianpäällikkönä rohkea ja päättäväinen sotilas. Hän koetti säästää miehiään, mutta ei aina onnistunut. Joskus tuli törsättyä ihan sikana. Kaatuneista ja haavoittuneista sotilaista sekä tuhotuista kylistä muodostui Jylhälle painajainen, joka raastoi hänen mieltään loppuelämän. Viimeiseksi jäänyt runokokoelma Kiirastuli kuvaa koskettavasti talvisodan kauhunnäkyjä.
ellauri112.html on line 104: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri163.html on line 704: Kirja päättyy Willin ja Lyran rakastumiseen, mutta tajuten, etteivät he voi elää yhdessä samassa maailmassa, koska kaikki ikkunat – paitsi yksi alamaailmasta Mulefan maailmaan – on suljettava pölyn menetyksen estämiseksi, koska jokaisen ikkunan avaamisen myötä syntyisi Ankeuttaja, ja se tarkoittaa, että Will ei saa koskaan käyttää veistä enää koskaan. Circumcisio on ainiaaxi loppunut. Voi nössö sentään. Heidän on myös oltava erillään, koska molemmat voivat elää täyttä elämää vain kotimaassaan. Paluun aikana Marja Mähöne oppii näkemään oman dæmoninsa, joka on mustan alppinaakan muodossa. Lyra menettää kykynsä lukea intuitiivisesti alethiometriä ja päättää oppia käyttämään tietoista mieltään saman vaikutuksen saavuttamiseksi. Vapaalle tahdolle ja oikeudelle jatkaa tietoa taikauskolla, joka on jälleen myönnetty kaikille eläville olennoille, hän päättää rakentaa Taivaan tasavallan omaan maailmaansa, ja jakaa kaikille ilmaisexi Eeva-lehteä.
ellauri204.html on line 90: Silloimpa kerran niin kävi, ett'ei kuninkaan-tyttären kulta-pallo pudonnutkaan hänen kätehensä, jonka hän sitä tavoittaakseensa oli korkealle kuroittanut, vaan kiepsahti maahan ja vieri suoraa päätä vetehen. Kuninkaan-tyttären silmäily sitä kyllä seurasi, mutta, pallo katosi ja kaivo oli niin syvä, ett'ei pohjaa näkynyt. Nyt hän itkemään hyrähti, itki ääneensä itkemistänsä eikä saanut mieltään lohdutetuksi. Hänen näin valittaessansa, häntä joku puhutteli: "mikä sinun on, kuninkaan-tytär, pidäthän sinä senkin porua, että johan kivi kovanenkin tuosta heltyy?" Tyttö nyt ympärillensä katsahti, saadaksensa selville, mistä ääni tuli, ja jopa näki sammakon, joka vedestä pisti paksun, ruman päänsä. "Vai sinä se olet, vanha pulikoitsia," sanoi hän, "minä itken kultaista palloani, joka minulta putosi kaivohon." - "Rauhoitu, vain," vastasi sammakko, "ehkähän minä neuvon keksin, mutta mitäpäs minulle annat, jos ma tuosta sinulle noudan sinun leikki-kalus." - "Mitä vain tahdot, sammakko kulta," sanoi tyttö, "minun vaatteeni, minun helmeni ja kallihit kiveni, vieläpä, tämän kultaisen kruunun, joka on päässäni." Sammakko vastasi, "sinun vaatteistas en piittaa, en sinun helmistäs enkä kalliista kivistäs enkä myös sinun kultaisesta kruunustas; mutta jos tahdot minua rakastaa ja minä pääsen sinun leikki-kumppanikses ja toverikses, jos suot minun istua vieressäs sinun pöytäs ääressä, syödä sinun kultaisesta taltrikistas, juoda pikku pikaristas ja nukkua vuoteellas, -- jos tämän minulle lupaat, niin kyllähän minä tuonne sukellan ja noudan sieltä sinulle kulta-pallos." - "Ah lupaampa," vakuutti tyttö, "sinulle kaikki, mitä tahdot, jos vain minulle tänne hankit palloni." Mutta hän ajatteli: "mitähän lörpöttelee tuo tyhmä sammakko, se kuristen vedessä istuu vertaistensa joukossa eikä siitä ole kenenkään ihmisen kumppaniksi."
ellauri285.html on line 331: Juu Geach se oli joka keksi "jumiutuneen kuopantekijän" ongelman. "Onko väärin tappaa tarkoituksella pyöreähkö yksilö, joka tukkii sisäänkäynnin luolaan pelastaakseen muita henkiä? Kyllä, se on." Geach kirjoitti myös filosofisen selityksen siitä, miksi Jumala ei muuta mieltään, kun hän kuulee rukouksemme ja toimii sen mukaisesti. Kas loordi arvaa kaiken ennalta.
ellauri286.html on line 240: Pietarista tuli Putin-Jugendiin kuuluvia Nashi-nuoria (Nashi! sehän on kuin Nazhi!) osoittamaan mieltään. Uutta oli Venäjän toiminnan näkyvyys, avoimuus, kansainvälisyys ja netin tarjoamat mahdollisuudet: Pro-Venäjä-aktivistit olivat ahkeria bloggaajia ja YouTuben käyttäjiä. Mitvit senhän piti olla länkkärien kanava? Mixi Google ei sensuroi niitä vex?
ellauri288.html on line 182: Naši-järjestö osoitti mieltään Sofi Oksasen ja Imbi Pajun Kaiken takana oli pelko -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä vuonna 2009. Syystäkin, sillä Sofi oli huutamassa kimakasti länkkäreiden lehteriltä. Neuvostomeiningistä sillä ei ole kuin toisen käden tietoa, sekin länsipropagandasta. Mikä vitun asiantuntija tää ämmä on oikein olevinaan, ei ollut edes koulussa kun lähti Virosta, eikä nähtävästi oppinut Sysisuomen koulunpenkillä kuin lisää sysimustia ennakkoluuloja äidiltä perittyjen lisäxi.
ellauri308.html on line 347: ”Wiegala wiegala wille, wie ist die Welt so stille! Es stört kein Laut die süße Ruh; schlaf, mein Kindchen, schlaf auch du. Wiegala wiegala wille…” on ministeri Rydmanin lempilauluja, jolla hän rauhoittaa mieltään elämän ahdistavissa tilanteissa? Sanat ovat kehtolaulusta, jonka on tehnyt juutalainen runoilija llse Weber (1903-6.10.1944), joka kuoli Auschwitzissa kaasutettuna poikansa Tommyn kanssa. Alkup. sanat: Wiegala Wiegala Tommy etc.
ellauri316.html on line 340: Tältä osin Neuvostoliiton syyttäjänvirasto ja KGB asettivat syytteeseen seuraavat: Ginzburg, Galanskov, Dobrovolsky, Lashkova, Radzievsky, Kushev, Khaustov, Bukovsky, Delaunay ja Gabay. Neuvostoliiton perustuslain päivänä, 5. joulukuuta 1965, Sinyavskin ja Danielin kannattajat osoittivat mieltään Moskovan Pushkin-aukiolla vaatimalla oikeudenmukaista ja avointa oikeudenkäyntiä. Mielenosoituksen järjestäjinä olivat matemaatikko Aleksanteri Esenin-Volpin, historioitsija ja runoilija Juri Galanskov sekä opiskelija Vladimir Bukovski. Mielenosoitus tuli tunnetuksi " glasnost-miitinkinä" (митинг гласности). Brenkuxi tietysti! Miitingistä tuli vuosittainen häppening, jonka merkittäviä osallistujia oli Andrei Saharov.
ellauri323.html on line 209: suhteen ei tarvitse muuttaa mieltään kiipeää puihin
ellauri326.html on line 568: Ensimmäinen Prahan defenestraatio tapahtui vuonna 1419 ja se oli osa hussilaissotiin johtanutta tapahtumaketjua. Prahan Uudenkaupungin raati kieltäytyi vapauttamasta vangitsemiaan hussilaisia, ja protestanttipappi Jan Želivskýn johtamat radikaalit hussilaisjoukot osoittivat mieltään raatihuoneen edessä. Lopulta osa protestoijista tunkeutui sisälle raatihuoneeseen ja heitti raatimiehet ulos ikkunasta kadulle, missä raivoava väkijoukko pieksi heidät hengiltä.
ellauri369.html on line 519: Pian Carlylen kuoleman jälkeen vuonna 1881 Froude julkaisi Carlylen muistiot Jane Welsh Carlylesta. Carlylen veljentytär, rouva Alexander Carlyle, esitti Carlylen vuonna 1866 kirjoittaman muistiinpanon, jossa todettiin, että nidettä ei pitäisi julkaista. Tämän muistiinpanon perusteella hän syytti Froudea väärinkäytöksestä kirjan julkaisemisessa, vaikka se, että Carlyle oli luovuttanut osan Froudelle viisi vuotta myöhemmin, viittasi siihen, että hän oli muuttanut mieltään. Rouva A. Carlyle esitti myös omistusvaatimuksia setänsä papereihin ja ennen kaikkea niiden julkaisemisesta saataviin voittoihin.
ellauri391.html on line 417: Necessitas consequentiae tarkoitti aristoteelisessa skolastiikassa sitä, että on välttämätöntä, että jos Jumala tietää, että p, niin p. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että jos Jumala tietää että p, niin välttämättä p. (necessitas consequentiae). Tää kohta oli Eevalla yxinkertaisesti väärin. Luther käyttää itsenäisesti Scotuksen teoriaa eikä liity siihen sisältyvään käsitykseen mahdollisista maailmoista. Olis kannattanut. Tekee saman virheen kuin pyllysyöpään kuollut Jon Barwise, jolle kaikki mahdollinen oli välttämätöntä. Luther katsoo Scotuksesta poiketen, että jos Jumala tietää että p hetkellä t, ei ole mahdollista että ei-p hetkellä t. Ei välttämättä sanoo K Jaakko J ja virnuilee etusormi nenänsyrjässä. Jumala ei välttämättä tiedä että p, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista. Se voi tietää ennalta että p, muuttaa sitten mieltään ja tietää siitä lähin yhtä varmasti että ei-p. Niin kauan kun se suunnitteli että p se tiesi sen, sen jälkeen se tiesi paremmin. Ks. Knuuttila 1977, 135-149 ja lyijykynä-Carlson 1976.
xxx/ellauri010.html on line 1682: Ilse oli pahalla päällä, kun Emilia puhui lähdöstään. Ilse ei ollut ollut ikinä missään kyläilemässä, ja se karvasteli hänen mieltään. Minä en lähtisi Suvikartanoon mistään hinnasta, hän sanoi. Siellä kummittelee. Voi minä en tahtoisi olla sinun sijassasi vaikka saisin mitä. Sinun isotätisi on kauhean juonikas, ja se vanha eukko, joka asuu hänen luonaan, on noita. Hän panee joka yö portinpylväiden päissä olevat kivikoirat ulvomaan: öö-örr-öö-örr.

xxx/ellauri086.html on line 552: