ellauri014.html on line 324: Ylipäänsä koko kirjassa puhuu vaan yksi ääni joka pompittaa jokaista hahmoa: Täällä puhuu isä Mefodi, nimittäin Jean-Jacques. Julia on Janne-Jaakon Pygmalion (näitä piisaa kirjailijasetämiehillä). Se vetää Julian mielikuvan kanssa virtuaalikäteen vähän niinkuin Milton Eevan kaa.
ellauri029.html on line 549: ja tytöille mielikuvan miehistä ressukoina, jotka

ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
ellauri141.html on line 671: Käsitykseni Huntuvuoren Turku-kuvan merkityksestä ja siten kiinnostavuudesta perustuu historioitsija Derek Fewsterin unohdetussa väitöskirjassaan esittämiin tulkintoihin siitä, kuinka historian käyttö kansallisen identiteetin muodostuksessa 1900-luvun alun Suomessa nojasi vahvasti arkipäiväiseen toistoon ja ’’alemman tason mielikuvanluojien” (lesser image-makers) kuten toimittajien, opettajien, kuvittajien ja nuortenkirjailijoiden työhön. Tämä ruohonjuuritason työ vaikutti
ellauri340.html on line 90: Eli juurikin näin, kun paria ei tarvi muuhun kuin paritteluun, tulee ulkonäöstä ykköskriteeri. Vaik eihän se välttämättä takaa mehukkainta panoa? Silti vittu, mielikuvan tasolla se menee näin.
xxx/ellauri124.html on line 772: journalistisilla valinnoilla on vaikutusta mielikuvan luomisessa. Nämä
xxx/ellauri129.html on line 303:

Kahden pariskunnan jäsenillä on kaikilla suhde vaaraan. Värikuulataisteluita järjestävä yrittäjä Eero leikkii vaaralla, estynyt Lari kätkee omat väkivallan täyttämät mielikuvansa. Eevalla on pakoreitti, Italia. Aino on töissä päihdeasuntolassa, huolehtimassa onnellisten yhteiskunnasta pudonneista, vapauden uhreista. Mutta kuka nirhataan? En kerro, lue Elisasta, 30 päivän ilmaistarjous. Hei ei tarvize, Rikun sepustus löytyi kierrätyskeskuxen ilmaishyllystä. Pikaisesti selaten se vainaa saattoi olla Frogi. Ei oikein jaxa perehtyä.
xxx/ellauri130.html on line 35: Tavujaon lisäksi haikulle on ominaista "leikkaus" (kiru), millä tarkoitetaan kahden poikkeavan ajatuksen tai mielikuvan esittämistä. Mielikuvat erottaa toisistaan kireji, leikkaussana, joka esittää esimerkiksi hämmästystä tai huudahdusta. Haikun luontoteemaa korostaa yleensä kigo, eli haikun johonkin vuodenaikaan sitova sana. Kigoja ovat esimerkiksi kirsikankukat (sakura, kevät), sadekausi (tsuyu, kesä), hyönteiset (mushi, syksy) ja pudonneet lehdet (ochiba, talvi).
xxx/ellauri130.html on line 37: Haiku-runoa kutsuttiin aiemmin nimellä hokku, mutta haikuksi sen nimesi 1800-luvun lopulla japanilainen kirjailija Masaoka Shiki. Nykyhaiku ei aina noudata tiukkaa 17 tavun kaavaa tai sisällä vuodenaikasanaa, mutta kahden mielikuvan esittäminen on keskeinen osa myös modernia haikua. Esimerkkejä:
xxx/ellauri175.html on line 523: - Vai niin ! Hadaly jatkoi, se oli erittäin järkevää! Siten unohdit kuitenkin, että varmin kaikista todellisuuksista – se, kuten tiedät hyvin, johon olemme eksyneet ja jonka väistämätön substanssi meissä on vain ihanne (puhun äärettömyydestä) – ei ole. vain järkevää. Meillä on siitä niin heikko pilkahdus, päinvastoin, ettei mikään syy, vaikka tämä ehdottoman välttämättömyyden huomioikin, voisi kuvitella ajatusta siitä muuten kuin mielikuvan, huimauksen tai halun kautta.
xxx/ellauri175.html on line 529: Sen vuoksi vaikutelma, jonka mielesi, joka vielä vaelsi tämän oudon unen ja elämän rajalla, oli ensin ja yhtäkkiä kärsinyt, minkä vuoksi tämä primitiivinen ja intuitiivinen vaikutelma petti. He olivat siellä, huoneessa, ympärilläsi, niitä, joita ei voi nimetä, - niitä niin häiritseviä esiasteita, jotka ilmestyvät vain päivällä mielikuvan, sattuman tai symbolin välähdyksessä.
11