ellauri001.html on line 429: muistoon, näkömielikuva hämärä.
ellauri001.html on line 654: on jäänyt, ja tarkka mielikuva.
ellauri001.html on line 1594: mielikuva siitä, kuinka kansa hurraa.
ellauri004.html on line 1767: mielikuvat aina jostain paremmasta,
ellauri009.html on line 1860: Näihin rakennelmiin liittyvät tunteet ja mielikuvat:
ellauri011.html on line 657: Alottavat mielikuvaharjoitukset panosta.
ellauri012.html on line 442: Pyhimyksillä on myös tää etu syntisäkkeihin verrattuna, että koska ne on tutustuneet sääntöihin jo elinaikana ja tehneet mielikuvaharjoituksia, niillä on habaa millä päihittää piru, ja sitten kun tulee aika kuolla, ne helposti voittaa pääsylipun ikuisuuteen, pääsee siunattuun lopulliseen yhdyntään luojansa kanssa.
ellauri014.html on line 324: Ylipäänsä koko kirjassa puhuu vaan yksi ääni joka pompittaa jokaista hahmoa: Täällä puhuu isä Mefodi, nimittäin Jean-Jacques. Julia on Janne-Jaakon Pygmalion (näitä piisaa kirjailijasetämiehillä). Se vetää Julian mielikuvan kanssa virtuaalikäteen vähän niinkuin Milton Eevan kaa.
ellauri014.html on line 1172: Wolle koittaa toppuutella Julkun puheripulia. Julkku vastaa: älä nyt, tää on mun vika tilaisuus esiintyä kotiyleisölle. Usko tai älä (joo mä tiedän, et usko, sähän olit pakana), mä oon harjotellu tätä sikana. Työhuoneessa oven takana oon usein tehyt mielikuvaharjotuxia ja harjotellut äänenavausta. Viimeset sanat tulee multa vanhalla rutiinilla, helppoa kuin heinänteko. Eikä niitä olekaan ihan vähän. Aameniin on vielä hyvän matkaa.
ellauri014.html on line 1941: jahtaa mielikuvajaistaan; silti nää kaikki jättävät
ellauri024.html on line 945: | Teen mielikuvaharjoituxia tinderkuvilla | | | | | | |
ellauri029.html on line 549: ja tytöille mielikuvan miehistä ressukoina, jotka
ellauri041.html on line 373: Museonjohtaja siis piti Hyryn museaalisesta otteesta. Hienoa kun mikään ei liiku, ei edes mielikuvat päässä.
ellauri049.html on line 154: Uuno oli vanhempiensa avioliiton ainoa eloonjäänyt lapsi. Uunon varhaiset vuodet olivat kuoleman, sairauden ja perheriitojen varjostamat. Hänellä todettiin pahanlaatuinen riisitauti, joka näkyi lopun ikää hänen väärissä jaloissaan. Uunon vanhempien suhde oli rakoileva heidän luonteidensa vastakkaisuuden ja keskinäisen ymmärtämättömyyden vuoksi. Raskain isku Uunon kehitykselle oli äidin varhainen kuolema. Se merkitsi perheen lopullista rikkoutumista ja ihmissuhteen menetystä, jota Kailas ei koskaan kokenut saaneensa takaisin. Äidin olemus jäi kauniiksi mielikuvaksi, joka ilmenee hänen runoudessaankin. Lapsuudestaan lähtien Uuno koki orpoutta ja yksinäisyyttä, jonka Juhani Ihanus (s. 1954, Suomen ainoa kulttuuripsykologian dosentti) uskoo
ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
ellauri051.html on line 311: Isätraumaa käsitelleen esseen lisäksi metodiltaan vieläkin kyseenalaisempi on ”Runon elementit”, joka on toinen aiemmin julkaisematon teksti kokoelmassa. Siinä Sinnemäki analysoi neljän nykyrunoilijan kokoelmaa ”elementtidominanttien” kuvastona. Metodin, ja valitettavasti myös tulkinnan, perustana on Gaston Bachelardin väite siitä, että kaikki kirjallisen mielikuvat palautuvat ”alkuelementteihin”, so. maa, ilma, tuli ja vesi. Tekijästähän tämä essee tuo esille enemmän kuin kohteestaan, mikä juhlakirjassa täyttänee paikkansa, mutta inspiraation lähteitä akateemisen tutkimuksen haastamiseen löytäisi kyllä helpomminkin – kuten Sinnemäki muissa esseissään todistaa.
ellauri074.html on line 102: Kuinmyös urheilusuorituxiin tarvittavat toistot, miljoonia toistoja samoista liikkeistä, sitvielä mielikuvaharjoituxia samasta, mitä helvettiä. Mä ymmärrän vielä jotenkuten liikunnan, tosin siitäkin lähinnä hyötyliikunnan, mutta urheilu jonkun enkan tai mestaruuden eteen on totaalisen totalitäärisen persauxista. Kuinmyös jotku zen ym harjoituxet, jooga tai golf. Enste keskitytään ihan vitusti ja perfektoidaan lyöntiä, size menee aivan huizin nevadaan ja eiku kiukkuisena katkomaan kalliita mailoja. Ei tosiaankaan ole mun skene. Emmä jaxa niitä edes kazoa. Käsittämätöntä miten jotkut innostuu samoista peleistä ja uusista samannäköisistä pelaajista uudestaan ja uudestaan. Samat kuulutuxet, samat jännäyxet.
ellauri096.html on line 458: Jaskan mielikuva heppatytöstä ja valokuva
ellauri096.html on line 749: SITTEN TAKAISIN kirjan perusjuoneen. Tapahtumien keskiössā on Konemetsãn ratsastustalli ja päähenkilönä 12-vuottas Anu, joka monen muun ikäisensă tapaan kuitenkin huomaa vierastavansa ystävlensä täydellistă hurahtamista hevosiin, mikä saa hānet vähäksi aikaa luopumaan koko harrastuksesta. Anu on ollut innokas lukija ja sattumalta hän tarttuu heppakirjallisuuteen kuuluvaan Asta Ikosen kirjaan Jutan unelmahevonen, joka siis on todella ilmestynyt kirja ja joka kansikuvaa myöden teilataan kerrassaan perusteellisesti. Anu paneutuu myös Ikosen muuhun tuotantoon, ja se saa saman kohtalon. Eikä tämäkään vielä rită. Anu selvittää myös kirjailija Ikosen taustaa, ja saa selville, että tämä on ajatuksiltaan lähellä uusoikeistoa, Niinpä rajun arvostelun kohteeksi päityy myos itse kirjailija. Samassa yhteydessä kerrotaan, että Anu oli jo 9-vuotiaana lukenut salanimellä Saku Kannas kirjoite tun teoksen Ktultahiekkaal, jonka todelliseksi kirjoittajaksi paljastui rikollisille poluille hairahtunut satakuntalaisen pikkukunnan kun nanjohtaja. Myös tälta osin arviot ovat tyrmääviä. (Hemmetti sano nyt minkä kunnan johtaja se oli! Varmasti tiedät. Loimaanko?) Tavalliselle lukijalle syntyy väistämättä mielikuva, etta kyseiset kirjat rusikoidaan enemmänkin silla perusteella, maliainen on olltut niiden kirjoittajat kuin millainen on ollut niiden sisältö. Puolustanatia millään tavoin ko. kirjoittajia on syytä kysyä, onko menettely perimmältään oikein? Onhan esimerkixi niin, että jopa lukuisien maailmankirjallisuuden huipputeosten kirjoittajat ovat olleet moraaliltaan ja käytöxeltään vähintään kyseenalaisia!
ellauri111.html on line 870: Mun miälestä (sanoo Aljoosha) jesuitat ovat vain roomalainen sotajoukko, joka koettaa valmistaa tulevaa ajallista valtakuntaa, missä olisi hiippapäinen hallitsija — roomalainen ylipappi ruhtinaana, Siinä heidän ihanteensa ja tarkotuksensa, ilman mitään salaperäisyyttä tai ylevää kärsimystä. Kaikkein arkipäiväisintä vallanhimoa, elämän alhaisten ja maallisten nautintojen kaipuuta, halua orjuuttamaan kanssaihmisiään, kuten meillä maaorjia ennen pidettiin kurissa — siinä kaikki, mistä heitä voidaan syyttää. Ehkä he eivät usko Jumalaan, sekin lienee mahdollista, mutta sinun kärsivä inkvisitorisi on yksinkertaisesti tekaistu mielikuva!"
ellauri112.html on line 81: Sielunelämässä on synteetisen rinnalla kuitenkin huomattava toinenkin puoli, ja edellisen yksinomainen tehostaminen johtaa yksipuolisuuteen. Sitä välttääksemme ja yrittääksemme uudelleen löytää adekvaatisen ilmaisun sielunelämän yleiselle luonteelle, mutta tällä kertaa tarkoin »mitan mukaan tehdyn» käsitteen eikä ainoastaan kuvan avulla, on meidän mielestäni lausuttava, että sielunelämässä on huomattavana kahdensuuntainen pyrkimys: toinen synteesin kautta johtava yhä suurempaan keskitykseen, ykseyteen, toinen hajoamisen kautta viepä yhä suurempaan erillisyyteen, moninaisuuteen. Normaalisen ihmisen sielunelämä on alituisessa liikkeessä näiden kahden poolin välillä. Voimakkaassa kestävässä tahdonponnistuksessa, jossa tajuntaa hallitsee yksi ainoa kirkashohtoinen mielikuva, tehtävä teko, kaikkien niiden omituisten tunnesävyjen myötäseuraamana, jotka antavat meille tietoisuuden omasta aktiivisuudestamme ja saattavat minä-tajunnan voimakkaimpana astumaan esiin--silloin on meillä tila, jossa sielullinen synteesi ja keskitys on huipussaan, joka, kuten Pierre Janet eräässä kohdassa lausuu, »pyrkii toteuttamaan filosofien ihanteen, identisen sieluykseyden».
ellauri112.html on line 83: Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.
ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri118.html on line 263: Väitteeni kuitenkin on, että ateistiset syntyteoriat sekä evoluutioteoria miljoonine vuosineen ovat taruja, valheita ja satuja. Ihmisillä on voimakas mielikuva, että nämä käsitykset pitävät paikkansa, mutta väitteeni on, ettei niille ole todisteita. Ne ovat naturalistiseen maailmankuvaan perustuvia kertomuksia, eivät sen enempää. Tieteen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
ellauri141.html on line 671: Käsitykseni Huntuvuoren Turku-kuvan merkityksestä ja siten kiinnostavuudesta perustuu historioitsija Derek Fewsterin unohdetussa väitöskirjassaan esittämiin tulkintoihin siitä, kuinka historian käyttö kansallisen identiteetin muodostuksessa 1900-luvun alun Suomessa nojasi vahvasti arkipäiväiseen toistoon ja ’’alemman tason mielikuvanluojien” (lesser image-makers) kuten toimittajien, opettajien, kuvittajien ja nuortenkirjailijoiden työhön. Tämä ruohonjuuritason työ vaikutti
ellauri188.html on line 239: Olisiko tässä viimeinkin merkki, että tällaisten öyhöttäjien mielipiteisiin ei todellakaan kannata reagoida millään tavalla? Alkuperäisen arvostelun poistamisellakin luodaan vain yhä enemmän sitä mielikuvaa, jossa ihmisen täytyy katsella tietynlaista mediasisältöä, ihmisen on nautittava tästä mediasisällöstä ja ihmisen on ylistettävä tällaista mediasisältöä. Tästä poikkeaviin mielipiteisiin tullaan vastaamaan kovalla kädellä. Pohtii nimimerkki Joukko huolestuneita perheenisiä.
ellauri220.html on line 529: Se on hupasaa että kun länkkärit raportoivat iso- ja vähävenäläisten tiedotteita rintamalta, vähävenäläisten värittämät mielikuvat kelpaavat sellaisenaan, mutta isovenäläisten kaikki lausumat ovat scare quoteissa. Bananerna är slut. Vi måste vinna kriget och handla snabbt.
ellauri236.html on line 360: Sen äisky Ma Grisson päätti tehdä siitä tiiminvetäjän. Se otti sen työhönperehdyttämisen huolexeen. Ennen konnantyötä äisky teetti sillä mielikuvaharjoituxia, se oli kuin opettaisi apinalle konsteja. Kunse oli saanut ohjeet sille taotuxi päähän, se ei unohtanut. Äiskä kokos sille tiimin desperaadoja.
ellauri310.html on line 871: Tutkimukset osoitavat kiistatta tuon mielikuvasi virheelliseksi.
ellauri332.html on line 667: No sevverran voin kertoa että tyyppien nenät ommellaan kiinni toisten perseisiin. Se on "Jake" Yli-Juotikkaan mielikuva. Elokuvan groteski juoni ja visuaaliset piirteet ajavat jopa kauhuelokuvan veteraaneja rajoihinsa ja sitä pidetään yhtenä kieroutuneimmista ja julmimmista elokuvista, mitä koskaan on tehty.
ellauri334.html on line 82: Meta kertoo että Kiinan masinoiman disinformaatiokampanjan tarkoituksena on levittää positiivista mielikuvaa Kiinasta ja negatiivista mielikuvaa Yhdysvalloista. Lisäksi vaikuttamiskampanjassa on mustamaalattu Kiinaa kritisoineita tahoja kuten Metaa ja sen palkkaamia "journalisteja" ja "tutkijoita."
ellauri340.html on line 90: Eli juurikin näin, kun paria ei tarvi muuhun kuin paritteluun, tulee ulkonäöstä ykköskriteeri. Vaik eihän se välttämättä takaa mehukkainta panoa? Silti vittu, mielikuvan tasolla se menee näin.
ellauri345.html on line 651: "Toivottavasti tulee onnen saksalainen hetki maailmalle ja myös jumalasta syntynyt sankari, joka voi murskata imperiumin suureksi, arvokkaaksi kokonaisuudeksi terävällä raudalla ja raskaalla kepillä, jota kutsutaan valtikaksi." Arndtin mielikuva saksalaisesta perustuu alun perin "puhtaan" kansan tilaan, joka olisi säilytettävä:
ellauri348.html on line 431: Ratkaisukeskeinen psykoterapia on asiakaskeskeinen, tavoitteellinen, tulevaisuussuuntautunut, vuorovaikutuksellinen ja voimavarakeskeinen psykoterapian muoto. Siinä etsitään ratkaisuja elämän pulmatilanteisiin luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. Terapiassa muodostetaan mielikuva siitä, miten asiat ovat kun ne ovat hyvin. Terapiassa suunnitellaan tarvittavia askelia ja asiakas ottaa niitä kohti tuota tavoitettaan. Näin käytetään hyväksi tulevaisuuden vetovoimaa. Asiakkaiden omilla toiveilla, ideoilla ja tavoitteilla on suuri merkitys terapiassa. Tehdään hattuja asiakkaiden omista tarpeista kuin Virtaan Hatussa. Yhdistyxen nimi on Ratkes.
ellauri348.html on line 1142: Polynesialaisessa kulttuurissa isoimmalla aallolla surffannut häiskä valittiin heimon päälliköxi. Kaliforniassa tästä älyttömästä harrastuxesta tuli aivan villitys. Olipa fanzua! No ainakin jotkut saivat siitä hurjan paljon pätäkkää. Ihmisillä joilla on vilkas mielikuvitus on taito liittää mielessä asioita toisiinsa. Moniherkkien eli monia aistikanavia käyttävien kyky kuvitella on laajempaa kuin vaikka kuurosokeiden. Mielikuvitustakin voi jumpata! Jenkkikoehenkilöt kirjoittivat fanzumpia filmikässäreitä jumpattuaan mielikuvai kuin jumppaamattomat.
ellauri349.html on line 173: Eskin muistelmat on pelkkää nimien pudottelua. Kestäkään ei saa mitään persoonallista mielikuvaa. Kaikki on puleerattu puhtaixi ääritapauxixi kuin neropatit sankarit Disney-sarjoissa Bones ja Body of Evidence. Pirjo Säisäin tavoin ajatelleen ujonpuoleisen nuorukaisen mielestä maailmaan mahtui hemosti arvokasta joka halusi palvella laajempaa kokonaisuutta. Eww.
ellauri351.html on line 197: Suomi joutui kriisiin kun Neuvostola hajosi. Onnexi on nyt matuja ja putinisteja. Viha antaa elämälle tarkoitusta, merkityxen fiilistä. Saa olla osa jotain suurempaa. Vihollinen voi olla salarakas ja kääntäen. Ei mielikuva voi tuottaa energiaa, enintään voi vapauttaa eli kuluttaa. Mixei talousliberaali länkkäreitä mainita vihaajien joukossa, vaan niiden vastustajat? I suspect foul play. Kaikilla oli muka vain vaikeuxia minäkuvan kaa. Pahaa luikerointia! Tehdään vastapuolista jotain henkkoht traumoista kärsiviä hulluja.
ellauri396.html on line 72: Sen jälkeen kun hän kohtasi Cathy Newmanin, kanadalaisen akateemisen kirjasta on tullut bestseller. Mutta hänen argumenttinsa ovat täynnä "pseudofaktioita" ja salaliittoteorioita. Kanadalainen psykologian professori ja kulttuurisoturi Jordan B Peterson ei olisi voinut toivoa parempaa julkisuutta kuin hänen äskettäinen tapaamisensa Cathy Newmanin kanssa Channel 4 News -kanavalla. Mitä enemmän Newman muotoili epätarkasti uskomuksiaan ja petti hänen ärtyneisyyttään, sitä paremmaksi Peterson tuli. Koko esitys, jota on sittemmin katsottu YouTubessa yli 6 miljoonaa kertaa ja jota innostunut Fox News -juontaja Tucker Carlson kuvaili "yhdeksi kaikkien aikojen upeimmista haastatteluista", vahvisti Petersonin mielikuvaa viileän rationaalisena tieteenmiehenä kasvot alaspäin. poliittisen korrektiuden hysteria. Kuten hän kertoi Newmanille erottuvalla, ahtautuneella äänellään, jota hän on vertannut Kermit-sammakon ääneen: "Valitsen sanani hyvin, hyvin huolellisesti."
ellauri402.html on line 672: Albee tutkii näytelmissä paitsi niin sanotun amerikkalaisen unelman valheellisuutta, myös silloisen amerikkalaisen perhemallin pysyvyyttä ja sen puhtoisen mielikuvan taustalla olevaa todellisuutta. Albee oli homo ja kertoi tietävänsä ensimmäisen kerran olevansa homo 12 ja puoli vuotiaana. Albee asui 6 000 neliöjalan parvella, joka oli entinen juustovarasto New Yorkin Tribecan naapurustossa.
xxx/ellauri010.html on line 744: Mielikuvitusleikkejä veikeitä, entisten puhdistusten mielikuvaharjoituksia. Teräsnainen, äiti aurinkoinen, markkinahumun miliisi. Tavarataivaan turvallisuuspalvelu, miljoonia kapineita teloitettu, miljoonien jenien tili jemmassa. Tällä se on lyönyt rahoiksi. Olipa hyvä ettei äiti vienyt sitä hoitoon ajoissa.
xxx/ellauri010.html on line 911: Mielialan heilahtelua on piisannut, epäkunnioitusta auktoriteeteille, arroganssia ja varsinkin kyynisyyttä kiitettävästi. Itsetuhoisuuttakin, ja ihan samasta syystä: olen niin hyvä etten edes kelpaa itselleni. I am my worst enemy, and my own best friend, my Frankenstein, and my lord. My game of solitary, with two roles. Viettelyt on vanhemmiten jääneet mielikuvaharjoittelun asteelle. Onneksi oireet on lieventyneet iän mukana, kun muistaa äidin läksyn: naura sinäkin.
xxx/ellauri056.html on line 141: "Naiset esimerkiksi menee nuorena suhteeseen sen ekan kivan miehen kanssa. Miehellä on jonkinlainen mielikuva, millainen hänen naisensa on, ja nainen lähtee leikkiin mukaan ja esittää naista, jollaisen mies haluaa."
xxx/ellauri056.html on line 295: "Astu johonkin seuraan, jossa on olemassaolon masentavimmilta huolilta turvattuja miehiä ja naisia, valioseuraa jos niin haluat, lausu siinä sanat ilo onni autuus ihanne, ja anna apuenkelin koota koriin herätetyt mielikuvat. Mitäs ostoskoriin tuli? Kauniita yhteenkietoutuneita ruumiita, kultaa jalokiviä, palazi suuri puisto, terveysvaikutteinen taikajuoma, eriskummallisia koristeita, turhamaisuuxia, ja ennen kaikkea hyviä ruokia ja viinejä, hyvää kakkua, hienoja päivällisiä, uhkeita punkkia. Eikö muuta? (toki: nopeita autoja ja lentohärveleitä, julkisuutta, kansansuosiota, valtaa, läpytystä, noobeleita, ym ym.) Ostoskorissasi on 10K itemiä. Siirry kassalle.
xxx/ellauri081.html on line 173: Tuli vaan sitä lukiessa mieleen että aika vähissä on ton homman variaatio. Ja size on ohi aika pian kun pussit on tyhjiin imetty. Aika tärkeä piirre hommassa oli että Mikalla oli koko ajan naistensatulassa ohjat kädessä. Kontrolli ja vallantunne lisää hyvää oloa. Toinen kiintoisa piirre oli että runkun pysyminen sisällä oli Mikasta tärkeää. Darwinilla on sittenkin sormensa pelissä. Jostain syystä mun näkömielikuva Mikasta oli Volvon omaishoitaja Kari Matihaldi. Kari Matihaldi on oikeasti ihan kiltti. Veikkaisin viisikymppinen.
xxx/ellauri124.html on line 772: journalistisilla valinnoilla on vaikutusta mielikuvan luomisessa. Nämä
xxx/ellauri126.html on line 580: Izellänikin on ollut tapana käydä makuulle, hengittää syvään ja rauhallisesti ja suunnata huomio kehon sisäisiin osiin. Koen tämän ja seuraavan vaiheen paizi rentoutuxena myös kehoni huomioimisena ja kunnioittamisena. Kun olen suunnannut tarkkaavaisuuteni yxitellen jokaiseen kehoni osaan, kiinnitän sisäisen kazeeni mielikuvaan sinipunaisesta avoimessa ikkunassa kevyesti heiluvasta kivikovasta kyrvästä. Annan olemassaolon tunteeni tulvia energisinä aaltoina ympäri kehoani. Tarvittaessa teen kädellä. En tarvize enää muita ihmisiä minuuteni ylläpitäjäxi. Joskus rengaslihaxeni kiristyvät, joskus tunnen viillon rinnassani, ja kuitenkin niin onnellinen oon. Kysyn izeltäni: "Mistä tässä kaikessa onkaan kysymys?"
xxx/ellauri127.html on line 728: %This poem is quoted by Monsieur Verdoux in Charlie Chaplin's homo film, before committing a loony murder. "Our feet were soft in flowers...". Hänen viimeisiksi sanoikseen jäävät: ”En olekaan koskaan maistanut rommia!”, kun vankilanjohtaja tarjoaa hänelle viimeistä lasillista ennen giljotiiniin vientiä. Loppukuvaksi jää mielikuva kyynisestä ja mitään katumattomasta miehestä, joka menee kuolemaan koska kaikkien on kuoltava joskus. Se että kuolema tulee mestaamalla ja tuomiona murhista, näyttää olevan hänelle aivan samantekevää.
xxx/ellauri129.html on line 305: Kahden pariskunnan jäsenillä on kaikilla suhde vaaraan. Värikuulataisteluita järjestävä yrittäjä Eero leikkii vaaralla, estynyt Lari kätkee omat väkivallan täyttämät mielikuvansa. Eevalla on pakoreitti, Italia. Aino on töissä päihdeasuntolassa, huolehtimassa onnellisten yhteiskunnasta pudonneista, vapauden uhreista. Mutta kuka nirhataan? En kerro, lue Elisasta, 30 päivän ilmaistarjous. Hei ei tarvize, Rikun sepustus löytyi kierrätyskeskuxen ilmaishyllystä. Pikaisesti selaten se vainaa saattoi olla Frogi. Ei oikein jaxa perehtyä.
xxx/ellauri130.html on line 35: Tavujaon lisäksi haikulle on ominaista "leikkaus" (kiru), millä tarkoitetaan kahden poikkeavan ajatuksen tai mielikuvan esittämistä. Mielikuvat erottaa toisistaan kireji, leikkaussana, joka esittää esimerkiksi hämmästystä tai huudahdusta. Haikun luontoteemaa korostaa yleensä kigo, eli haikun johonkin vuodenaikaan sitova sana. Kigoja ovat esimerkiksi kirsikankukat (sakura, kevät), sadekausi (tsuyu, kesä), hyönteiset (mushi, syksy) ja pudonneet lehdet (ochiba, talvi).
xxx/ellauri130.html on line 37: Haiku-runoa kutsuttiin aiemmin nimellä hokku, mutta haikuksi sen nimesi 1800-luvun lopulla japanilainen kirjailija Masaoka Shiki. Nykyhaiku ei aina noudata tiukkaa 17 tavun kaavaa tai sisällä vuodenaikasanaa, mutta kahden mielikuvan esittäminen on keskeinen osa myös modernia haikua. Esimerkkejä:
xxx/ellauri175.html on line 133: Tämä nainen – elävä mielikuva voittajan Venuksen linjoista – häikäisi. – Muistutus jumalallisen marmorin kanssa ilmestyi välittömästi, niin silmiinpistävänä, niin kiistattomana, että näky aiheutti jonkinlaisen salaperäisen hämmästyksen. Se oli todellakin tämän valokuvan alkuperäiskappale, joka oli loistanut neljä tuntia aikaisemmin heijastavassa kehyksessä.
xxx/ellauri175.html on line 523: - Vai niin ! Hadaly jatkoi, se oli erittäin järkevää! Siten unohdit kuitenkin, että varmin kaikista todellisuuksista – se, kuten tiedät hyvin, johon olemme eksyneet ja jonka väistämätön substanssi meissä on vain ihanne (puhun äärettömyydestä) – ei ole. vain järkevää. Meillä on siitä niin heikko pilkahdus, päinvastoin, ettei mikään syy, vaikka tämä ehdottoman välttämättömyyden huomioikin, voisi kuvitella ajatusta siitä muuten kuin mielikuvan, huimauksen tai halun kautta.
xxx/ellauri175.html on line 529: Sen vuoksi vaikutelma, jonka mielesi, joka vielä vaelsi tämän oudon unen ja elämän rajalla, oli ensin ja yhtäkkiä kärsinyt, minkä vuoksi tämä primitiivinen ja intuitiivinen vaikutelma petti. He olivat siellä, huoneessa, ympärilläsi, niitä, joita ei voi nimetä, - niitä niin häiritseviä esiasteita, jotka ilmestyvät vain päivällä mielikuvan, sattuman tai symbolin välähdyksessä.
xxx/ellauri177.html on line 154: Sergellä seisoi hirmuisesti keskellä huonetta, kaksi ikkunaa auki, hän pysyi vapisemassa pelosta, joka sai hänet piilottamaan päänsä käsiinsä. Joten koko päivä huipentui tähän mielikuvaan blondista tytöstä, jolla oli melko pitkät kasvot, siniset silmät? Ja koko päivä meni sisään kahdesta avoimesta ikkunasta. Kaukana oli punaisen maan lämpöä, suurten kivien, kivissä kasvavien oliivipuiden, polkujen reunalla käsiään vääntävien viiniköynnösten intohimoa; lähempänä, se oli ihmisen hikeä, jonka Artaudista toi ilma, hautausmaan mauttomat tuoksut, kirkon suitsukkeiden tuoksut, jotka vääristyivät rasvahiuksisten tyttöjen hajuja; siellä oli vielä lannan höyryjä, aittapihan sumua, tukahduttavia bakteereita. Ja kaikki nämä hengitykset virtasivat sisään samaan aikaan, samassa tukahdutuksessa, niin ankarassa, sellaista väkivaltasta turvotusta, että se tukahdutti hänet. Hän sulki aistinsa, hän yritti tuhota ne. Mutta ennen häntä Albine ilmestyi jälleen kuin suuri kihokki, kasvatettu ja koristeltu tällä maaperällä. Hän oli tämän saastan luonnollinen kukka, herkkä auringossa, joka avasi valkeiden hartioidensa nuoren silmun, niin onnellinen eläessään, että hän hyppäsi sen varresta ja lensi suuhunsa tuoksuen sitä pitkällä naurullaan. Pappi huusi. Hän tunsi palovamman huulillaan. Se oli kuin tulisuihku, joka oli virzannut hänen suonissaan. Sitten hän turvaa etsiessään heittäytyi polvilleen Tahrattoman sikiämisen tahraantuneen patsaan eteen ja huusi kädet ristissä: - Neitsyiden pyhä neitsyt, rukoile puolestani! Päästä minut pikapikaa pukille!
xxx/ellauri235.html on line 372: Oodissa Eton Collegen kaukaisesta näkökulmasta, joka on "kysymys" pettyneen aikuisen paluusta hänen kouluvuosiensa paikalle, halua edustaa "kiitollinen tiede, [joka] edelleen ihailee / HENRYn pyhää varjoaan" (Henry VI oli korkeakoulun perustaja). Oodin avautuminen merkitsee halun pysymistä menetyksen ja surun joukossa. Tiede ja Henry ovat halun ja menetyksen kuvakkeita, jotka merkitsevät puhujan paluuta Etoniin: kaipuuta ja menetystä. Etonilaisesta maisemasta syntyy enemmän sävyjä, jotka ennakoivat tulevaa menetystä: "Ihmiskohtalon ministerit", Viha, Pelko, Häpeä, mielikuvat voitetun halusta: "Tai sitten rakkaus hukkaa heidän nuoruutensa, / Tai Kateus hampailla... ." Isä Thames antaa luvan puhujan näkemykseen; hän on hiljainen vahvistava hahmo,
xxx/ellauri259.html on line 487: Räsäsen kirjoitus ikävä kyllä päätyy vain pönkittämään äärimmäisen heterokeskeistä ja kapeaa mielikuvaa seksistä suorituksena naisen ja miehen välillä – ja kaiken lisäksi sellaisena aktina, jossa nainen on missionääripositiossa, mistä käsin seksiä joko annetaan tai ei anneta, ja mies joko saa tai ei saa seksiä. Kirjoituksen narratiivissa naisilla on kaikki valta, ja ne miehet, jotka joutuvat tahtomattaan elämään seksitöntä elämää, kärsivät naisten vallankäytön seurauksista.
xxx/ellauri298.html on line 398: Kun ollaan ulkona ja hengitys kulkee, vapauden, pelastumisen, rakkauden ja armon elämyksiä, jos uusi liittyminen äitiin hyvä, vaiheen I tunteet ja mielikuvat kertautuvat. Muuten ei, ja tulee BPD tai narsisti.
xxx/ellauri329.html on line 515: Varja ei minunkaan mielestäni vastaa ulkoisesti kirjan antamaa mielikuvaa, mutta on kieltämättä super viehättävä, älykäs ja rohkea. Rybakovin kirjan pohjalta on tehty myös toinen elokua: Raskasta hiekkaa, joka kertoo Ukrainan juutalaisen perheen kohtaloista. Sitä ei ole taidettu esittää Suomen televisiossa.
xxx/ellauri397.html on line 81: Leo Steinberg, joka loi "ostentatio genitaliumin" kuuluisan kiistanalaisen ilmiön tutkimuksessaan (1983), pitää tätä viimeistä kiusausta virheenä. Kysymyksiä Kristuksen seksuaalisuudesta ei tuotu menneisyydestä, vaan ne nousivat orgaanisesti esiin mystisistä kyselyistä inkarnaatiosta: kun Jumala tyhjensi itsensä jumaluudesta ja otti kuolevaisen muodon. "Synnistä ja häpeästä vapautettu", kirjoittaa Steinberg , "Kristuksen seksuaalinen jäsen puhuu siitä alkuperäisestä viattomuudesta, joka Aadamissa oli kadonnut." Tai pikemminkin Kristuksen täydellisyys kykenee lunastamaan mielikuvat, jotka liittyvät useammin kiusaukseen ja paheeseen kuin uskonnolliseen hurskauteen.
59