ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri024.html on line 1392: Mikä sit tekee apinalle gutaa? Ja mitä von Wright siitä tietää? Sillä on jotain epämääräsiä selityxiä mix epikurolaisuus (hedonismi) ei toimi: six koska apina on utelias silloinkin kun se ei ole sille hyväxi. Mitä hemmettiä, johan Aristoteleskin sanoi että apina luonnostaan haluaa tietää, siis se on siitä kivaa. Mitä toi muka todistaa? Ei mitään. Ajatelkaamme analyyttistä filosofia, joka imettyään aikansa mautonta penixenmuotoista lakrizipötköä tuntee olonsa hyväxi ja sanoo: "It tastes good. It is the real thing." Olix tää nyt uteliaisuutta vai mielihyvän hakua? Vai molempia? Nautinnosta kirjoittavat filosofit imexivät useimmiten omenaa, jostain syystä, onkohan se se Eevan omena? Eeva antoi, minä sain.
ellauri030.html on line 770: Kaikessa, mikä herättää eloisaa, hytkäyttävää naurua, täytyy olla jotain vastenmielistä (mistä ymmärrys ei pidä). Nauru on affekti joka syntyy jännittyneen odotuxen lauetessa tyhjiin. Just se sama muutos, joka ei ilahduta järkeä, ilahduttaa epäsuorasti hetken tosi kovasti. Siis syyn pitää olla järjen vaikutus ruumiseen ja sen vuorovaikutus mielialaan, eikä niin että käsitys ize olisi mielihyvän kohde (sillä miten voi pettymys olla nautinto?) vaan pikemminkin niin, että se käsitysten pelkästä pelistä syntyy elinvoimien tasapainoa ruumiissa.
ellauri036.html on line 1431: meidät mielihyvän enkelin luoxe käsivarsillaan!
ellauri060.html on line 80: Peliteoreettisesti ajatellen hyvän nauttijan ja pahan kärsijän tiimi, jonka yhteispeli voitti Raakelin ja esti ketkuilun, on vanhuxen kallossa nyt hajonnut. Vanhus pelaa minimax strategiaa kahdessa eri joukkueessa: hyvän tavottelijat ja pahan kaihtajat, joiden väliltä puuttuu viestintä ja yhteinen valuutta. Kun mielihyvän utiliteetti lähestyy nollaa, kärsimyxen säilyy ennallaan tai vahvistuu. Mielihyvää tavoitellaan enää vetkusti, kärsimystä kaihdetaan entistäkin lujemmin. Tuloxena on juurikin toi vanhusmainen löllötys.
ellauri112.html on line 310: Hedonismi ('nautinto', 'mielihyvä') on elämänfilosofian oppi, joka asettaa nautinnon tai mielihyvän keskeiseen rooliin tai tavoiteltavaksi.
ellauri145.html on line 40: Piha-antero julkaisee 1940 Mustan huumorin antologian. Esipuheessa se torjuu käsityxen, et musta huumori tarkottais jotain lakuläppiä, tarbaby cracks. Ei vaan huumori on mielihyvän prinsiipin paradoxaalinen voitto todellisista olosuhteista. Tää formulointi on kyllä kopioitu suoraan Freudin huumorpaperista. Samanlaisia hersyviä huumormiehiä ne oli molemmat.
ellauri181.html on line 271: Hedonismi: mielihyvän ja nautinnon tavoittelu
ellauri210.html on line 94: Antero tulkkaa Sigge Riemun huumoriteoriaa et huumori on superegon (sic) mielihyväperiaatteen voitto egon realismista kun jälkimmäinen joutuu liian ahtaalle. Noh noh Antero, ei Riemu niin sanonut. Yliminä on vakavalärväisin koko kolmikosta. Huumorissa yliminä antaa minän olla kurkottamatta yliminän ideaalikuuseen ja antaa sen kapsahtaa idin mielihyvän katajaan. Sixi se on alhaista.
ellauri240.html on line 157: Joskus alakulossa on kyse anhedoniasta eli mielihyvän puutteesta. Se on olotila, jota lähes jokainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä. Silloin mikään ei tunnu enää hyvältä. ”Anhedoniassa oleellista on se, jos aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat eivät enää sitä tuota. Jos alakuloinen olo johtuu maailmantilanteesta, mutta apina edelleen kokee mielihyvää omassa elämässään esim ruuasta, panosta, paskantamisesta tai roskaviihteestä, ja sille yhä maistuu paasaus ja murhasarjan sarjamurhst, tällöin ei ole kyse anhedoniasta”, lohduttaa integratiivisen kielitieteen ja psykiatrian professori Fred Karlsson Turun yliopistosta
ellauri267.html on line 703: Tee se, minä kehotan sinua, tee mielihyväni lailliseksi;

ellauri364.html on line 436: Toisin kuin normaaleilla ihmisillä, heidän elämänsä on vain mielihyvän ja kurjuuden vaihtelua. Mielihyväkin on enimmäxeen hyvin alhaista, takaa maistuvaa. Ei ihme että perversio ja huonot hermot ovat kuin kaxoset.
ellauri377.html on line 374: Vastaus vastalauseeseen 2: Paholaisen sanotaan iloitsevan pääasiassa himon synnistä, koska se tarttuu eniten, ja ihmisen on vaikein vetäytyä siitä kerran sisään päästyään. "Sillä mielihyvän halu on kyltymätön", kuten filosofi toteaa (Ethic. iii, 12).
xxx/ellauri104.html on line 521: Tutkijat jakoivat tulokset niiden voimakkuuden mukaan yhdeksään negatiiviseen luonteenpiirteeseen, joista jokaiselle yhteistä oli oman hyvinvoinnin, mielihyvän ja menestyksen priorisointi - silläkin uhalla, että muut joutuisivat kärsimään sen vuoksi. Nämä henkilöt olivat myös taitavia perustelemaan, miksi muihin ihmisiin negatiivisesti vaikuttava toiminta olisi oikeutettua.
xxx/ellauri126.html on line 507: Ei vaan tarvitaan vastuullista tavoitteenasettelua ja mielihyvän lykkäystä. Ei pelkkää mielihyvällä tyhjään lykkäystä. Ahneuden takana Paula näkee pelkoa ja hyväksynnän tarvetta. Kaik on tätä samaa velliä.
xxx/ellauri320.html on line 116: Logoterapian mukaan pyrkimys löytää elämälle tarkoitus on ihmisen ensisijainen motivaatiovoima. Siksi puhun merkityksen tahdosta vastakohtana "nautinnon periaatteelle" (tai, kuten voisimme myös kutsua sitä, mielihyvän halusta ) , johon freudilainen psykoanalyysi keskittyy, samoin kuin vallan tahto. johon adlerilainen psykologia keskittyy termillä "ylemmyyteen pyrkiminen".
xxx/ellauri357.html on line 323: Toinen ehdotus voisi olla, että kaikki johtuu mielipiteestä tai tuomiosta: jotain pahaa näyttää tapahtuneen miehelle tai hänen omaisuudelleen ja tähän vakaumukseen aiheuttaa ongelmia kehossa ja koko Animatessa. Mutta tämä tili jättää vielä kysymyksen tuomion lähteestä ja kotipaikasta: kuuluuko se sielulle vai parille? Sitä paitsi tuomio siihen, että paha on läsnä, ei liity surun tunnetta: tuomiota saattaa hyvinkin syntyä, eikä suru suinkaan seuraa: ihminen voi ajatella itseään halveksittu, mutta älä kuitenkaan ole vihainen; eikä ruokahalu välttämättä ole innostunut mielihyvän ajatuksella. Emme siis ole lähempänä ketään kuin ennen taataan näiden kiintymysten osoittaminen Pariskunnalle.
xxx/ellauri404.html on line 162: Elämä on jatkuvaa taistelua mielihyvän ja kivun -- ja ymmärryxen ja hämmennyxen - välimailla. Karvanpoisto maxoi tuplasti enemmän kuin USAssa, mutta eipä tarvinnut maxaa tippiä. Puolikuivurina olen lujasti karvaisempi kuin märkyrit, ja vaha tartutti paxut reiteni toisiinsa. Läski Alex pääsi näkemään että pikkuhousuissani oli mönjää. Rikalla oli letit ja vielä lyhkäsempi hame kuin minulla. Rikan letit polvisukat ja lyhyt hamonen eivät peittäneet sen ajeltua vekkiä. Mietin mitä joku muu ajattelee minusta.
xxx/ellauri404.html on line 318: Tämä opetus kuulosti vastaukselta Pessimistisen teorian Hegesia Peisithanatoulle, jolla oli vitun kivuliaat kuukkixset Aleksandriassa, ja joka sixi painosti monia tekemään itsemurhan. Tätä teoriaa vastoin Annikeris opetti elämän iloa ja mielihyvän tavoittelua ihmisyhteisössä.
19