No, nyt hävis mielestäni jatko.

ellauri002.html on line 570: Staili mielestään on baskeri päässä

ellauri002.html on line 1487: Tein filosofian sivulaudaturin toiminnan esittämisestä pelinä. Se oli mielestäni aika kiva idea. Olen palannut siihen toistekin. Käytin sitä MIT:n väitöskirjassa, ja postdokkina koitin formaalistaa sen malliteoreettisesti. Sellainen hyödytön askartelu meni pois muodista aika pian tekoälyn ekan aallon mukana. Sääli, lahjani viittaavat hyödyttömään askarteluun. Nyttemmin runoilen ja ratkon sanaristikkoja.
ellauri002.html on line 1707: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri002.html on line 2188: Kesän jälkeen otin lomaa MIT:stä. Nyt mä sit oon sertifioitu hullu, merkitty mies. Siis omasta mielestäni, ei siitä moni tiennyt. Valkeat napit jätin pois niin pian kuin voin. Inhoon lääkkeitä, ja lääkäreitä, kuten on tullut sanotuksi. Ihan kuin äiti, vaik oli lääkäri, siis hammas-. "Eihän kukaan ole vielä anemiaan kuollut", se sanoi suunnilleen kuolinvuoteella, perna paskana. Musta sappi on meidän heikko kohta. Yks niistä.
ellauri004.html on line 748: Kuorolaisten mielestä siks se on mainio juttu:

ellauri004.html on line 1201: Ei, tää on rangaistus, tavoitteena estää tempun uusiminen, muille antaa varoitus. Joo tää on keissi tätä tyyppiä: teen tän sinun parhaakses, tämä sattuu muhun enemmän kuin suhun. Isi tässä toimii tossut läpsyen, lasten käytöksestä pahoillaan. Yhteispelistä on kyse, ainakin isin mielestä.
ellauri005.html on line 782: Tää sisäistetty herruusteema tuli oppikoulussa vastaan siinä spartalaisläpässä, mis joku kundi oli varastanu jotain oravia (? tai mitä lie ketunpoikia), jotka söi sit sitä puseron sisältä nii et se kuoli kesken kuulusteluja. Ei antanu periksi vaik jengi huusi Tunnusta! Spartalaisten mielestä tää oli upeeta, mut meidän piti kauhistella sitä, koska se jätkä oli silmänpalvoja. Ei ollu sisäistäny jehovan seittemättä käskyä (älä varasta). Noudatti sen spartalais- eli poliitikkolisäystä: älä ainakaan niin et jäät kiinni.
ellauri005.html on line 963: sotakin on iso peli jossa on sääntöjä, ainakin on vahvemman mielestä.
ellauri006.html on line 208: mielestään ainoa ja oikea. Älä hyväksy

ellauri006.html on line 1738: Monien huvittavien kommellusten jälkeen Charlie pääsee matkaan rahoineen kohti onnea, mutta kääntyy auttaman tien päällä kahta vanhusta, joilta pääsi karavaanarista pensa loppumaan. Joulumielestänsä tyytyväisenä se jää tienviereen vielä kuselle. Hölmö kuskivanhus peruuttaa epähuomiossa sen ylize. Vanhuxet on pahoillaan, kunnes löytää Charlien autosta sen miljoonat. Hyvillään ne pakkaa ruumiin pressuun ja jatkaa matkaa joulupyhiin vaelluxelle.
ellauri007.html on line 857:

Johtolankana oli kysymys olemisen mielestä, mut hänen tunnetuin teoksensa siitä, Oleminen ja aika, jäi keskeneräiseksi. Lakkas Mara olemasta mitään mieltä, kun aika loppui. Se valmisteli uuden ajan filosofisesta perinteestä radikaalilla tavalla irrottautuvaa jäsennystä ihmisen olemisen tavasta ja ihmisen suhteesta todellisuuteen. Nikersi ja nakersipa sitäkin kuin porsas urhea (siis sen kaima Martti Haavio), muttei sekään tullut valmiiks asti.
ellauri009.html on line 329: "Vasen" ja "oikea" on nimityxet ala- ja yläluokan asenteille, eli nousukkuudelle vs laskukkuudelle. (Nimet tuli Pariisin vallankumousparlamentin istuinpaikoista.) Vasemmisto on nousukkaita, oikeisto laskukkaita. Liberaalien mielestä asiat voi vaan parantua, konservatiivien vaan huonontua.
ellauri009.html on line 1683: Voittajien mielestä häviäjät on surkimuksia. Häviäjien mielestä voittajat on ilkimyksiä. (Oikeasti molemmat on heittopusseja.)

ellauri011.html on line 706: Julistus on profetiaa. Sääennustusta. Se on nyt ajankohtaista. Paavo on Jeesuksen profeetta niinkuin Muhammed on Allahin. Muhammedin mielestä Jeesuskin oli profeetta, tosin pienempi kuin se, tai Aapraham. Sentään jotakin. Nokintajärjestys käy selväksi. Jihad ja ristiretkeily alkoi myöhemmin tonttipulan mukana. Sitä on taas ilmassa, odotettavissa iltaan saakka käsirysyä, mm. puolikuun ja ristin välistä. Lännen ristiretkeläiset kokoo voimiaan, talloo kuun sirppiä kuin sapelia suomen jellona. Vähän aasialaiset saa turkkiin. Ei oo tullut Alepposta aikapäiviin narusaippuaa. Kai ne kohta ottaa natsimenetelmät käyttöön.
ellauri011.html on line 771: Paulon mielestä Jeesuksenkin suksi luisti Magdaleenan torvessa. Täytyhän sen oppia mikä ihmisistä on kivintä. Mikä uhraus se roikkuminen muuten on. Olikohan sillä myös perettä? Ei seis, täähän oli sillä toisella lehtisellerillä, mikä se oli tiivitaavi, Dan Brown. Hörhöilyä kuorossa. Jessen riiputuksen tarkoitus Paulosta oli todistaa että oman unelman voi saavuttaa, kun oikein yrittää. Ei ihme että paavi vittuuntuu eikä vähän. Kani kalastaa sen vesillä. Kanin kirjatkin myy melkein yhtä hyvin kuin paavin, ne on laihempia, helppolukuisia, enemmän panokohtauksia, ja iloisemmat kannet. Eniten tää todistaa et bestsellerlistat on tyhmyyskilpailuja.
ellauri011.html on line 1058: Kani luettelee tyyppejä, joiden pahin synti on kanin mielestä, että niitä pelottaa. Täähän on ollut kanin oma skizo pienestä pitäen, se on nimenomaan pelokas ruipelo pikku kani, jonka wiixet väpättää pienimmästäkin vaaran merkistä. Ks. esim Hippie kirjan muistelmat.
ellauri011.html on line 1068: Kolmas hyvän ja pahan laji on reilu vastaan epis. Tässä ajatellaan vähän niinkun saman perheen lapsia, joille vanhemmat jakaa lauantaikarkkia. Jos Petteri saa enemmän kuin mä, se on epistä. Syyllinen on tässä jakaja. Se ei ole oikeudenmukaista, vänisee mielestään vähemmän saanut. Se on kurjaa, ja jakaja on ilkeä. Tää on lapsellista.
ellauri011.html on line 1102: Juu tää pelko on Paolo Coelhon fix idé, sitäpä se mutustelee yhtenään. Pelko on sen perisynti, se estää jopa tekemästä muuta tuottavampaa syntiä. Nettiuutisissa Trumpin virkamies ampuu kovilla nimettömänä puskasta: pressa on kuin 12-vuotias lennonjohtotornissa, tai pihalla säntäilevä housuton setä kuten Calleri. Trumpin mielestä tää on pelkurin jänishousun sepitettä. Presidentti ei ole pelkuri. Se on rohkea kuin HC Andersenin keisari. Ei se pidä mitään kanihousuja.
ellauri011.html on line 1109: Mut jepellähän ON mielestään hyvä selitys, jonka se sanoo seuraavassa suunavauxessa: vain jumala on hyvä. Eli jos mä oon hyvä, niinkuin sä osuvasti just sanoit, niin mä oon jumala. No tarkkaan ottaen oikeastaan mä oon vaan jahve junior, superman tattoon poika, mut mä ja mun iskä (ja pyhis kolmantena) ollaan tavallaan samixia. Vaikea selittää, mut niin se on. Ehkä jeppe sai tän idixen just tässä. Nerokasta. Samanlainen retorinen trikki oli sen "sinäpä sen sanoit", ylipapille ja juuttaalle. Niinpä. Leukavasti laukaistu. Se osas nää. Dialogipelimies.
ellauri012.html on line 293: Häivyin matkan päähän susta tarkoituksenani vältellä sua kuin vihollista; silti taukoomatta haen sua mielestäni; muistan kuvasi, ja kaiken maailman angstailussa paljastan ja petän itseni. Vihaan sua! Ja rakastan sua! Häpeä puristaa mua joka puolelta. Tällä hetkelläkin pelkään että vaikutan välinpitämättömämmältä kuin ansaitset, silti häpeän paljastaa hätäni. Kylläpä me ollaan heikkoja ellei nojailla ristuksen ristiin. Onko meillä niin vähän rohkeutta, ja pitääkö kahden herran palveleminen joka vaivaa sun sydäntäsi vaikuttaa muhun myös? Näet missä sotkussa mä oon, kuinka syytän itseäni ja kuinka MÄ kärsin. Mää, mää, mää. Joo joo sää mut mää! taas kerran. Sehän meillä kundeilla on vika ainainen.
ellauri012.html on line 361: Ja sama paha henki teki Heloisesta Abelardin kuohitsimen. Ainoa lohtu mikä mulla on on että mä en tehnyt sitä tahalteen, mä en petkuttanut sua; mut mun uskollinen rakkaus koitui sun tuhoksi. Ehkä mä teinkin tyhmästi siinä että mä rakastin sua niin järkkymättä, mut en mä osaa sitä katua. Mä yritin miellyttää sua oman kunniani kustannuksella, sain siis mitä ansaitsin, tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Niinpian kuin olin varma sun rakkaudesta, en vitkastellut hetkeäkään ennenkuin annoin sulle; Abelardin rakkaus oli mun mielestä niin suuri kunnia, ja mä kaipasin sitä niin kärsimättömästi etten voinut olla uskomatta siihen heti. En käyttänyt kunniallisuuden ja väheksynnän puolustusaseita; nää keinot joilla me naiset vastustetaan miesten välitöntä tyydytystä ei mua paljon hidastanu. Mä yritin vaan vakuuttaa sut mun tunteista. Uhrasini kaikki mun rakkaudelle, ja annoin velvollisuuden antaa tietä pyrkimykselle tehdä onnelliseksi sen ajan kuuluisin ja sivistynein julkero. Jos mikään näkökohta saattoi mua hidastaa, se oli just mun rakkaus. Pelkäsin että jos mä annan heti kaiken, niin sä pitkästyt, ja etsin uutta jännitystä jostain muualta. Mutta sun oli helppo vakuuttaa mut ettei siitä ollut pelkoa, enkä mä sitä halunnutkaan. Mun oisi pitänyt ennakoida muita todennäköisempiä ikävyyksiä, ja ottaa huomioon että ilojemme menetyksestä voisi tulla mun loppuelämäni kurjistus.
ellauri012.html on line 381: Rakas Abelard, - sä ehkä luulet et mä syytän sua vetelyydestä. Sä et ole vastannut mun viime kirjeeseen, ja taivaan kiitos, siinä kunnossa missä mä nyt oon, on helpotus että sä osoitat niin vähän kiinnostusta tunteisiin jotka kavalsin. Lopultakin Abelard sä olet menettänyt Heloisen iäksi. Kaikista niistä valoista huolimatta etten ajattelis muuta kuin vaan sinua, enkä saisi viihdytystä muusta, olen nyt karkottanut sut mun mielestä, mä oon unohtanut sut. Sä ihana ajatus rakastetusta jota kerran jumaloin, sä et ole enää mun onnen avain! Rakas Abelardin kuva! sä et enää vainoo mua, mä en enää edes muista sua. Ooh kuuluisuus ja ansio, mies joka vihollisista huolimatta on aikansa ihmemies! Oi lumoavat nautinnot mihin Heloise alistui - te olitte mun kiduttajia! Mä tunnustan mun häilyvyyden, Abelard, ihan punastumatta; opettakoon mun uskottomuuteni maailmalle ettei naisten lupauksiin ole luottamista - meidän mieli ja kielikin on niin muuttuvainen. Tää kiusaa sua, Abelard; tää tieto ulkoa voi sut yllättää; sä et koskaan kuvitellut että Heloise voisi olla petollinen. Sillä oli niin vahvat ennakkoluulot sun puolesta, ettet voi kuvitella miten aika voisi muuttaa niitä. Mutta pidä kiinni tuolista, mä aion nyt paljastaa sulle mun kaksinaamaisuuden, vaikka luulenkin että sä et moiti mua, vaan itket ilosta.
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 534: Ei kyl Julie on niin täti, et sen pitää olla Janne-Jaakon Mamanin reinkarnaatio. Sieltä kai on peräisin nää opettavaiset sormenheristyxet. Täällä puhuu kunnon juustomaalainen villi kuttu, ei siedä pariisilaista leikinlaskua (esprit), naama peruslukemilla saarnaa hyvettä. Katolista tai kalvinistista, mitä väliä. Ei Rusakkokaan välitä. Leikki leikkinä, pylly pois mun tyynyltä. Suuret tunteet ei siedä vitsejä. Tää Jullen kirje oli kai olevinaan JJn mielestä hulvattoman hauska, sillä Ted kertoo seuraavassa viestissä nauraneensa huutonaurua. Haha. Vallatonta ja vakavaa kuin Ilmo Launis. Aargh. Huumorin totaalinen puute on Rusoolle yhteistä Pauli Kanin kaa.
ellauri014.html on line 544: Ted haukuskelee pariisilaisten naisten ulkonäköä, varmaan ollakseen mustasukkaiselle Juulialle mieliksi. Paheksuu poskipunaa ja aatelisten decolteeta, johon se on pudottaa näkimensä. Vaunuaateli erottautuu etuhalkiolla rikkaasta porvaristosta, joka ei tohdi käyskellä niin avorinnoin rotinkaisten keskellä. Rupusakki pitää näin tahtomattaan yllä porvarisnaisten siveyttä. Se on periaatteessa hieno juttu kotiopen mielestä. Ja sit Pariisin naiset puhuu liian kovaa ja käskevästi eikä ole nöyriä. Se taas on huono juttu Tedin mielestä. Varsinkin rumien olis syytä olla hiljempaa. Ansaitsis litsarit. Perusvirhe Tedin mielestä on se et Pariisissa naiset ja miehet seurustelee yhdessä. Paremmin on Sveitsissä, missä naiset saa kuuristella keskenään.
ellauri014.html on line 601: Julle mieluummin tappais Pröön kuin antais siitä muille. Tän pitäis olla sen mielestä lieventävä asianhaara P. Pietun pakeilla, eli sillä voisi lunastaa joitain muita virheitä. (Mit vit?)
ellauri014.html on line 631: Huoh-huoh-huoh ja hohhoijakkaa. Paha pappi puhuu, likaiset jauhot likaisessa pussissa. Tätä paskaa jatkuis vielä 4 tuotantokautta. Nyt jo voi sanoa et tää takas-luontoon-äijä on toooosi syvältä. Tää on pahempaa kuin paapa, valistuxen ajan saippuaa. Tää on loputona veivausta tyyliin kauniit ja rohkeat. Ei, vielä huomattavasti tylsempi, ja huonompi, yhtä kiinnostavat henkilöt, yhtä aidot sentimentit, sama luonteen jalous. Yxinkertaisesti nippu kyrpiä. Ikäviä ihmisiä. Tai siis ihminen, Rusoo eri naamareiden alla. En tajuu, kenen mielestä tää on voinut olla hienoa.
ellauri014.html on line 792: Julle tykkää tanssahdella rotinkaisten joukossa, tanssi on viatonta huvia sen mielestä, koska se ize tykkää siitä. Ei rengit pääse koittaa piikaa sieltä (toisin kuin ammoin Pröö) kun kollegat kattoo päältä vieressä. Vain pinnasta vähän tunnustelevat ja kädettä tökkivät tietääxeen onko tavara tuoretta.
ellauri014.html on line 893: Toinen pikku erimielisyys koskee romaanikerjäläisiä. Pröö ei heittäis lanttia katukerjureiden pahvikuppiin (Mooooi! Iso numero!), se on rahaa pois kotimaisten työttömien toimeentulotuesta. Wollella on ammattikerjurien tippaamiseen perustelu, joka on Jullen mielestä ihan mahtava: kerjuu on ammatti siinä missä komeljanttarin, molemmat pyrkii viihdyttämään rikkaita saadakseen massia. Jos köyhä onnistuu surkealla tarinalla hetkeksi hauskuttamaan antajaa, kyllähän sekin on palkkansa ansainnut yhtä lailla kuin joku näyttelijä. Turhanpäiväsempiähän vielä on teatterit ja muut paheelliset viihdepläjäyxet.
ellauri014.html on line 1055: Loordi järkeilee Wolmarille et sen ei tarvi mennä naimisiin. Avioliitto on yhteiskunnallinen velvollisuus, pakollinen vain rotinkaisille. Englanti tarvii lisää työläisiä eikä päärejä. On vaan parempi, et rikkaita käskijöitä on vähän, sitä rikkaampia ja käskevämpiä ne on. Gentlemannille riittää gentlemannin gentlemanni. Pröö on nyt parantunut Jullesta, muttei nähtävästi eheytynyt. Se savotta on vielä jälellä. Wolmari ei ole aivan vakuuttunut, sen mielestä setämiehen ensimmäinen velvollisuus on täyttää maa ja bylsiä, tässä järjestyxessä.
ellauri014.html on line 1325: Onko omatunto arvostelma vai tunne? Rusoon mielestä jälkimmäistä. Pitäis ja pitäis, ei ois pitäny, kyllähän se tuntuu ikävältä, omatunto kolkuttaa ja pistelee.
ellauri015.html on line 32: Miten minä opin estetiikan? Esteettisen arvostelun omaksuminen käy osittain tiedostamatta. Jonkinlaisia heräämisen hetkiä voidaan erikseen mainita. Milloin opin uskonnon, en voi myöskään täsmälleen kuvailla. Ehkä väärän ja oikean, hyvän ja pahan oppii selkeämmin: kun pieneltä lapselta toinen lapsi ryöstää lelun, se on paha ja väärin. Toisen lapsen mielestä se on kaunista.
ellauri015.html on line 55: Puoli vuotta myöhemmin, koronapandemian silmässä Teemu Mäki nostaa taas pystyyn pienen kaljun terskansa. Nyze ei enää ole feikkiprofessori, vaan ihan vaan freelanse taiteilija, lue työtön. Se on sittemmin julassut ison joukon selitysteoxia, jossa se selittää mixe runkkas sen kissan päälle tapettuaan sen. Juttu on se että maailmassa on liikaa väkivaltaa, mutta Suomessa liian vähän, täytyy tasapainottaa. Teemu innostuu väkivallasta, ja se luokittelee eri väkivallan lajeja sen mukaan kuinka viihdyttäviä ne on sen mielestä. Kissantappo ja runkkaus on ihan sen suosikkilistan kärjessä. On siellä myös 99 lapsen tappo Utoyan saarella, siinä oli jotain komeeta. Mäki haluun! Mäki! huutaa Teemu Mäki. Muttei sittenkään uskalla. Lähtee ezimään lisää kissoja.
ellauri015.html on line 758: Sakemannin mielestä kaikki Suomen naiset on persjalkasia ja ohuttukkasia ja pukeutuu housupukuun ja/tai marimekkoon. Miehillä on joka pojalla jokapoikapaidat. Eikä ne välitä vaik on samixet. Toisin kuin harppisakut, joilla on lähes kaikilla polyesteriset diagonaalipuvut, dirndlit ja/tai nahkahousut. Muttei kaikilla, mikä niitä kyllä kismittää niin vitusti. Vihaisena itä-saksan tuppukylissä heiluttaa hakaristilippuja ja nyrkkiä mamuille, jotka kehtaa pukeutua kaapuihin ja huiveihin. Näillä lakeuxilla ei pilkata Hitleriä.
ellauri016.html on line 154: Uudemmat kääntäjät ovat samaa maata kuin Mika Waltari, joka huusi vielä mennessään, kun vaimo ja lastenhoitaja on sen perin pohjin nolanneet, naiset kun ymmärsi vauvajutut paremmin. "Mutta naisia te kaikki joka tapauxessa olette", mielestään verisen ivallisesti sinkautti ovenraosta.
ellauri016.html on line 453: Tää on varsinkin jenkkien mielestä ihan päätöntä - hulluja nuo ruottalaiset. Tasapäistäjät. Ei saisi kukkoilla eikä kukoistaa. Vaikkois oikeesti parempi.
ellauri016.html on line 509: Ensixkin toi määritelmä on parametrisoitava. Itse kullekin apinalle on snobi sellainen, joka ei käyttele just sen leimaamia painoja, ja keulii sietämättömästi just sen pienestä mielestä väärällä rahalla (sillä mitä sillä itsellään on vähänlaisesti).
ellauri016.html on line 548: Köyhät teillä on aina keskuudessanne sanoi Jeesus. Oliko Jeesus snobi? Julkkis ainakin. Kyllä kai se oli fariseusten mielestä. Pyrkyröizi herrakastiin kuolevaisten luokasta, parhaaseen J-ryhmään säätyläisten ohize. Oli olevinaan muita parempi, joku jumala. Ylipapin mielestä myös hyvin nenäkäs.
ellauri016.html on line 807: Kristittyjen mielestä tää heimowesa ennustelee Jeesusta.

ellauri016.html on line 888: Juhis lainaa Rancièrea, jonka kirjoituxissa sen mielestä on jujua. Rancière toteaa, että valtioilla ei ole enää muuta virkaa kuin paimentaa kansalaisia. Pääoman liikkeistä ne on jo aivan ulkona. Tarkemmin sanoen, valtiot tuottavat ja hallinnoivat turvattomuutta.
ellauri016.html on line 913: Henkilökunnan mielestä olis hyvä jos laitoxessa olis matuja ja alkuasukkaita sekaisin. Oliskohan mitään panna matut vaikka Harjavaltaan, Kellokoskelle, Kylmäkoskelle tai Konnunsuolle? Sama syyhän niissä on epämukavuuteen: ei haluta että asiakkaat alkaa viihtyä.
ellauri016.html on line 941: Isoissa kaupungeissa mamut saa toisistansa apua, muodostaa kansallisuusghettoja. Juhixen mielestä pikkukylässä vois olla helpompaa, kiintiöpaholainen voisi osallistua aktiivisesti kylätoimintaan, niinkuin Mämmilän iloinen neekeri, joka puhu hoono soomi sydän paikallaan.
ellauri016.html on line 978: Sevverran siinä on pastoria, että sen mielestä muutos alkaa ihmisten sydämistä. Kyllä kai. Siinä elimessä ei tapahdu muita muutoxia kuin kalkkeutumia, läppävikoja ja vajaatoimintaa. Ja vielä kaiken kukkuraxi, insult upon injury: kun Juha kurvaa kotiin Mäntylästä, autoradiosta soi Ismo Alanko. Mensch!
ellauri016.html on line 1003: Kustoksen kunnia kuuluisi sen mielestä professori emeritalle Liisa Tiittulalle, työn ohjaajalle tässä eturivissä. Mut se on loppuun palvellut, se ei saa enää olla framilla vaikka mieli tekisi.
ellauri017.html on line 61: Puovo Lipponen liittäessään Suomi-neidon Euroopan Liittoon '95 toteutti suomalaisten haaveen, mikä siihen asti oli jäänyt sen nimikaiman varaan: suomalainen paksulainen seikkailee maailmalla, sotii maalla, merellä ja ilmassa kuin Battler Britton korkkareissa, panee päihin Euroopan herroille, keekoilee vielä köyhemmissä maissa siirtomaaporhona. Me ei ollakkaan enää pahnanpohjimmaisia, nyt on maailman merillä paljon vielä meitäkin syvemmällä soutavia kirkkoveneitä, ja niissä jopa meitä alempana olevia värivammaisia apinoita. (Siis meidän mielestä. Noi apinat ajattelee just samaa meistä, vähintäänkin yhtä hyvästä syystä.)
ellauri017.html on line 703: Muhamettilaisten mielestä Jeesus oli profeettana pienempi kuin M. Omasta mielestään se oli kuitenkin XS-profeettoja suurempi. Oisko sitten ollut kokoa S.
ellauri018.html on line 47: Cledos ja Slim Mill on selkeesti HS:n mielestä mauttomia, mut sitä ei saa sanoa, se ei ole talouspoliittisesti korrektia. Nuoret retkutkin on potentiaalisia nettilehden lukijoita.
ellauri018.html on line 568: Dernjatinin mielestä Mikko näytti siltä, että se tajusi, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. – Se heilutteli ja availi suutaan, että nyt olisi ongelma, että voisitteko tehdä jotain. En usko, että kalat syvällisiä ajattelevat, mutta sellainen fiilis jäi, että Mikko tarvitsee apua.
ellauri018.html on line 647: Arvostelijan mielestä Saarikoski parani, kun se irtautui Marxin ja Darwinin välisestä köydenvedosta. Ei Saarikoski parantunut, se kuoli viinaan. Ei Darwinista niin vaan irrota, eikä Marxistakaan. Väärän todistuksen antoi nuoren voiman ratamies Vessa Sontama.
ellauri019.html on line 1039: Rotuerotteluliigan mielestä siis Simonen futisapinat dehumanisoi nimenomaan afrikkalaissyntyisiä potkupallisteja. LOL. Nyt olisi simpanssien aihetta loukkaantua. Niidenhan naamoja on tässä tuhrittu jollain futisväreillä. Dehumanisaatio olisi parasta mitä ihmiselle voisi tapahtua.
ellauri020.html on line 262: Iivanan mielestä sosialismin vika on, ettei olla vapaita, tai ei oikein sekään, se ettei voi odottaa lottovoittoa, jotain ihan ihmeellistä pullaa, tulla ökyrikkaaxi, tai siis, ahkerat oman elämänsä sepot ei ökyrikastu, tai siis, kaikilla sepoilla ei ole sitä mahdollisuutta edes, siis siitä toivoa, ei voi ottaa riskejä ja hit it big, laahus vaan laahustaa, plodding thru life hardly noticing they´re alive. The American dream you know. äh, miten sen nyt sanoisi. Iivana, pliis älä jauha, älä edes yritä. Koitat vaan sanoa, et tasa-arvo ei ole vapautta, vapautta on valta, ja mielivalta varsinkin, ja siihen pitää olla paljon paljon pätäkkää, ennen kaikkea paljon enemmän kuin muulla laahuxella. Kuten Darwin sanoo, ei voita ellei voita muita. Kyynärpäille pitää olla liikkumavapautta.
ellauri020.html on line 284: Katrinka ja Natalie on samixet, ihailevat toistensa kauneutta, aivoja, bisnesvainua ja miesmenestystä. Katrinka tietty vetää lopulta pitemmän korren, plokkaa arvokkan partakoneen Nasulta. Mutta on yx mutta, vakava aber: Jean-Clauden mielestä periodin aikana ei voi bylsiä. Katrinan ja Mirekin mielestä se oli mukavaa, kuin ois lämpimässä kylvyssä. Onx partaveizi joku muslimi? No pitäähän nekin wiixikarvat timmissä. Gilletten terällä.
ellauri020.html on line 477: Sabrina on lehmä homopetterinkin mielestä. Katriina ei näytä lehmältä, sillä on kultakala-asu. Sormessa sillä on Akulta saatu kolmensadan karaatin timantti, jota se työntää edellään kottikärryllä. Katrinka kazoo kättensä työtä, kauniita julkkixia kauniissa hotellissa, ja toteaa sen hyväxi, kuin luoja kuudennen työpäivän iltana.
ellauri020.html on line 639: St Moritz. Aku pakoilee. Katrinka hiihtelee, voittaa ohimennen jotain pokaaleja. Turm oder Taxixen naamiaisissa Katrinka kiristää Mengeleltä oharit saaneen kiukkuisen Ewa Braunin avulla Mengeleä paljastamaan pikku-Mirekin olinpaikan. Partaweizi Hannu-serkku flirttailee ankarasti. Muistaa jopa Iinexen synttärin, toisin kuin Aku. Tuo suklaalaatikon ja ruusupuketin. Waikka kaikki tutut wanhenee ja rypistyy, tukkaan tulee harmaata, ne ei muutu ollenkaan. Niin kai se on, aina aikalaisten mielestä. Suurin hölmö on wanha hölmö.
ellauri020.html on line 846: Milanin vanhentunein piirre on sen mieskeskeisyys. Arvostelijan mielestä naisviha heikkenee loppua kohti. Testosteronitankki alkaa tyhjetä. I know the feeling.
ellauri021.html on line 77: Muitakin kirjoja on meneillä, joista löytyy lisää vanhentuneita amerikkalaisia moraalinäkemyxiä. Alcottin mielestä tytöistä parhain on old fashioned girl, joka on pikkutyttö vielä neljätoistavuotiaana. Nabokovin Lolita oli sillon jo pitkään levittänyt X-asennossa Humbertin alla. Hammettin mielestä pojista coolein Lasiavaimessa on pienipäinen ja hintelä ketku Ned Beaumont kieltolain varjoiselta kujalta. Pieni katupoika vaan. Tekee hattutempun likvidoidun miehen liian väljällä hatulla. Kieltolaista käydään kärhämää myös Kauhajoella. Oli Suomessakin kieltolaki, kai Pojullakin oli tuomarina käsiteltävänä niitä juttuja. Joillain Carlsoneilla, kuten mulla, on pienet päät, liekö Sprangereilta perittyä.
ellauri021.html on line 182: Roope Uusitalon mielestä aktiivimallia voisi remontoida. Se voisi koskea vaan osaa työttömistä, niitä laiskoja. Ei oman elämänsä seppoja, vaan niitä teuvoja. Hallituxen vaihduttua kokoomuxen Sillanaukee voi joutua työnhakuun. Koskeekohan aktiivimalli sitä? Tuskin, sehän on lähes radioaktiivinen.
ellauri021.html on line 437: Lääkärin mielestä sitä ei kannata poistaa,

ellauri021.html on line 899: Shitfly oli Obaman koulukaveri, ja se on sille kateellinen vieläkin. Sen mielestä Obama pääsi presidentiksi ihan vaan nekrukiintiöiden ansiosta. Dawkins-artikkeli on somistettu Adolfin Hitlerin kuvalla. Jääkausi on vaan oletus, sallimus on testattava teoria mutta fysiikka ja geologia petkutusta.
ellauri022.html on line 224: Charity kuuluu Luisan mielestä naisasiaan. No se ehkä tarkoittaakin sillä langenneiden sisarten auttamista jaloilleen. Viisas miss Mills huomaa että Polly on tullut naisen ikään ja alkaa kaivata jo parrua.
ellauri022.html on line 411: Varakkuus lisää ikää jopa 9 vuodella. Siinäpä on riittävästi syytä kahmia meemejä. Ja olla toistensa mielestä pahoja. Omasta mielestään ovat kaikki hyviä. Ja ovat siinä tavallaan oikeassa. Ainakin Darwinin mielestä.
ellauri022.html on line 465: Tylsä peli pelata jos on jo mielestään koko termiittipesän pohjalla.

ellauri022.html on line 478: Jonkun mielestä Pollyannassa on pidätettyä lapsisexiä, oidipaalista sellaista vieläpä.

ellauri022.html on line 689: Rafun tädin mielestä sen kyhhääs nimeltä "Itseriittosuus" oli "outo sekoitus ateismia ja falskia izenäisyyttä". Siitä tuli varsinainen bestselleri. 2000-luvun suomalaisista nuorista kolmanneksen mielestä lahjonta on ok, jos se ajaa omaa etua. Tää on reportterin mielestä osoitusta uuden yksilöllisyyden noususta. Niin se lieneekin. Kyynärpäitä tarvitaan, täällä alkaa olla ahasta.
ellauri022.html on line 697: Harvardissa se vähän lyttäs Jeesusta, ja sai porttarin 30 vuodexi. Vähän kontroversielli suurmies siis. Seppoilu on hyvä asia, mut jeesustella pitää myös. Jumalisten mielestä Emerson lempatessaan luomakunnan isähahmon jätti jälkeen tukun orpokotilapsia. Sellainen ei vetele, kyllä iskä tarvitaan joka perheessä.
ellauri022.html on line 704: Emerson julisti jenkit älyllisesti izenäisixi Euroopasta 1837. Lowell, jonka kirjastosta Harvardissa me 80-luvulla löydettiin vanhoja Outsidereitä, piti sitä ennenkuulumattomana. Jonkun pastori Piercen mielestä se oli puhdasta sekoilua.
ellauri022.html on line 706: Waldon suhde värivammaisiin oli ambivalentti. Se alkoi pitää orjuutta pahexuttavana muiden kavereittensa mukana, mutta sillä oli aika vahvat rasistiset mielipiteet mutiaisista. Sen mielestä tummemmilla ihmisillä on myös kovempi pää. Se kirjoitti päiväkirjaansa:
ellauri022.html on line 710: Aika vahvaa paatosta lännen viisaalta. Sen mielestä englantilaissyntyiset amerikkalaiset (kuten se ize) oli parasta A-ryhmää, sitten tuli britit ize, sitten jonkun matkan päässä muut eurooppalaiset perässä. Sitten tulee hyvin pitkä väli, ja värivammaiset laahuxena.
ellauri023.html on line 192: Oli omavanhurskas ja mielestänsä kovin kunnollinen nuori mies. Ei juonut, ei kiroillut,

ellauri023.html on line 649: Ei ole mitään kauneuden tai rumuuden sääntöjä, saati luonnonlakeja. Tää on vanhentunut luulo. Kun on ruvettu oikeasti tutkimaan eikä vaan Aarnen lailla haisteltu nojatuolista, on jotain löytynyt. Esim. enemmistön mielestä keskimääräistetyt kasvot ovat kauniita.
ellauri023.html on line 769: Sen mielestä politiikan tarkoitus ei ole kusettaa alamaisia, siinä se poikkesi

ellauri023.html on line 1103: Auschwitz täytti juuri vuosia. Hassunnäköinen Leevi-serkku, Damiano Malabaila eli Primo Levi (1919), joka osallistui leirille, kuoli '87 pudottuaan kerrostalon rappukuiluun. Kuolema todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta ystävät ja ihailijat ovat kyseenalaistaneet päätelmän: heidän mielestään niin vimmaisen elämänhaluinen mies ei tappaisi itseään. Jotenkin Nykin Judentumia se näpäsi, että hemmo selvii Auschwitzistä muttei saablari selviä loppusuorasta, jaxa vaivaista satasta sileetä, kaatuu rappuihin. Levi ei jättänyt itsemurhaviestiä. Mikähän se oisi ollut? "Hei me lennetään!"
ellauri023.html on line 1136: Toinen henkiinjäänyt, kirjailija Jean Améry (Hans Meyer), ei sulata ymmärtämistä, se on hyväxymistä sen mielestä, ja haukkuu Leeviä "anteexiantajaxi", sehän onkin jutkuille haukkumasana, kristittyjen hapatusta. Leevi koitti vinistä, että sen mielestä oikeus riittäisi, ei se janoo takaisimaxua koroilla sen enempää kuin ilmaisexi antoa. Mayerin poika sitävastoin on kostonhimoinen kuin juutalaisten jehova. Tää muistetaan!
ellauri023.html on line 1138: Leevi oli vaatimaton, käytännöllinen, pakoileva, viileä, kokeileva ja joskus rajoittunut, hienostunut mutta maalainen. Se nai Lucia Malpurgon, joka oli sen omasta luokasta ja taustasta, ja kuoli samassa Torinon osakkeessa missä oli syntynyt. No mitä pahaa siinä on? Oisko pitänyt muuttaa Nykkiin ja tehdä izestänsä kauppatavara? Holokaustin uhreja tarjouxessa nyt. New Yorkereiden mielestä no hemmetissä tietysti.
ellauri023.html on line 1152: Kirjassa Hukkuneet ja pelastuneet Leevi kuvailee ratkaisuhetkeä, kun se tietää että se valitaan kuin heikoimmassa lenkissä joko pois ruudusta tai jatkoon. Se hermostuu hetkeksi, ja melkein alkaa pyytää apua jumalalta, johon se ei usko. Mutta "ataraksia palasi", se kirjoittaa, ja se vastustaa kiusausta. "Ataraksia!?" huudahtaa retorisesti James. Tää on jumalisten New Yorkereiden mielestä varmaan aika paha veto. Perkele se sieltä Leevin korvaan kuiskutti.
ellauri023.html on line 1226: Tai ontologinen todistus: jumala on täydellinen, sillä on kaikki ominaisuudet, olemassaolo mukaan lukien. Mutta jos se onkin täydellinen ääliö? Kaikki hyvät ominaisuudet, korjaan. Kenen mielestä? Jos se onkin torakka? Onko sen olemassaolo sitten hyvä asia? Hyvä torakoilleko? Ja onko olemassaolo edes ominaisuus? Ei kai määritelmillä voi välttää oletuxia? Olemassaolo ja yxikäsitteisyys pitää todistaa erixeen, näin opetettiin logiikan ja matikan tunneilla. Tuliko sieltä jehova vai allah? Vai molemmat, the more the merrier? Ei tästä tule lasta eikä paskaakaan. Aina todistetaan joko liian paljon tai liian vähän.
ellauri024.html on line 177: mielestä Jussi Talvi oli vertaistansa

ellauri024.html on line 256: Jussi Talven mielestä on kuksiminen ristiin jalompaa, kun skizoilee siitä samalla. Heikot sortuu elon tiellä, vahvat senkun porskuttaa. Porsaina syö porsasta, sikailee sikana.
ellauri024.html on line 295: Herlinin puljulla on jakeluyhtiö Early Bird, joka orjuuttaa samalla tekniikalla lehdenjakajia. Kuinka ollakkaan HS:n tutkiva toimittaja ei kuule sen orjia, ääneen pääsee vaan toimari, jona mielestä kaikki on hyvin, all is well.
ellauri024.html on line 316: Heti alkuun (alaviitteessä) Arska kehasee Antti Hyryn romaania Uuni. Vaimoaan se ei kehu omistuxessa, sanoo vaan sen lukeneen muisteluxet moneen kertaan. Kummallisinta Arskan mielestä on, ettei voi välttää itsekehua. Ei kai, jos on etevä. Sekään ei tykkää (alaviitteessä) Kirsikkapuiston uudennosnimestä Kirsikkapuutarha. Vanhakantaisia ollaan molemmat.
ellauri024.html on line 433: Arska väsäsi pienen keltaisen kirjasen naurusta. Siinähän se on savolaisena mielestään asiantuntija. Vähän arveluttaa kuitenkin kun se sanoo et huumorissakin on huippuja ja laaxoja. Hyvää makua ja huonoa. Vittuako se sotkee tähän hyvää makua. Aina kun on huippu, joku putoaa, ja se naurattaa. Käyttää vielä tota ällöttävää moraalista me-muotoa. Puuttuu vaan "koko Suomi nauraa":
ellauri024.html on line 465: Arska on kova poika heittämään vitsejä ja anekdootteja, mutta sen ns. tutkimus on yhtä anekdotaalista. Sillä ei pysy ajatus johdonmukaisesti hanskassa, eikä se yritäkään löytää yleistyxiä. Sen mielestä on kivempi koukkuilla, yllättää, problematisoida problematisoinnin ilosta. Sanokaa jos olette kuulleet tämän ennenkin. Jos se tosiaan haluaisi päästä johonkin tuloxeen, se olisi voinut tehdä sen jo keltaisen kirjan ekassa luvussa. Mutta ei se sitä halua, se haluaa tuottaa löpinää. Löpinä tuo pekonin esteetikon perheeseen. Siellä on monta suuta ruokittavana, ja kesämökkivelkoja.
ellauri024.html on line 533:

Tässä Aarne menee mezään niin että kuuluu arkiryskettä. Sen tekemä vastakohtaisuus on keinotekoinen. Moraali on elukoiden silmässä just yhtä paljon kuin komiikka, ihan samassa perssilmässä vieläpä, yhtä paljon/vähän mielivaltaista on molemmissa. Huvittavaa myös, et noi Aarnen katkismuxen lauseet puuttuu Lutherilta. Jeesuxen kärsimys oli mainio asia, tappaminen on joskus ihan paikallaan. Joosua esinahkakasoineen noudatti Jumalan lupausta ja käskyä. Armo, laupeus eli ilmaisexi saanti on tietty hieno juttu kermaperse Aarnen mielestä, mut parempi vielä on ilmaisexi ottaminen, sanois Marx, Robin Hood tai Harald Hirmuinen.
ellauri024.html on line 564: Hyvä ja huono vizi on kaunista ja rumaa esteettisessä mielessä, hyvä suoritus tai huono, sanoo Aarne lihavalla. Mautonkin vizi voi olla hyvä siis, ja huono hyveellinen. Hyveelliset vizit onkin enimmäxeen huonoja. Tää ero on hiuxenhieno, monet ei sitä tee, ne samat joiden mielestä pahuutta ei voi ymmärtää.
ellauri024.html on line 572: Tyylistä olen AK:n kanssa samaa mieltä. (Mun eka tyttöystävä oli AK, ja eka petikaverikin.Ja nyt tää!) Eli et tyyli on merkityxen tarkkaa säätöä, koska täyssynonyymeja on vähän. Tarkkana on oltava tyylin kanssa, ettei laskettele karkeita kaskuja väärässä alakulttuurissa eli yläsellaisessa, sotke keskenään alhaista ja ylevää. Vaik onhan tulos siitä aika koominen. Ainaskin näin alakulttuurin edustajan mielestä. Hemmetti, on tää peräkylän poika oppinut jo hienostelemaan, kun syyttää izeänsä Hans Gadameria mauttomuudesta, herrakansan edustajaa. Iso mauttomuus on sen mielestä myös käyttää sivistyneessä seurassa sanaa meedia. No siitä ei voi olla muuta kuin yhtä mieltä, eli samaa! Vittuun meediat, sievästi sen sanoaxeni. Oops vika olikin käyttää monikkoa meedia eikä yxikköä meedium, kuin myös datum ja kek ja skon ja pin. Heti näkee ompeleesta että nuttu on kotiompelijan tekemä eikä Haloselta ostettu.
ellauri024.html on line 712: Ize koomikot on tietysti vastakkaista mieltä. Arnulf paha ei oikein tykkää tästä. Sen mielestä toi on vanhanaikaista säätymeemiä. Se haluis nostaa huumormiehen profiilia, korvata ton rumuuden (jota sillä kyllä löytyy ihan peilistä) vaikka älykkyydellä (jolla laarilla sillä taas on lyhyempi kuin se luulee). Mut tollanen arskan peukuttama nokkapokan nokkelikko voittaja on vaan yxi tyyppi huumoria eikä musta lähelläkään parasta.
ellauri024.html on line 770: Fixut ihmiset (hammaslääkäreitä ja pankinjohtajia, sanoi Mirjam Pylkkänen), hienot premissit (sanoi P.C.), hyvä tarjoilu, parhaat tavat ja käytös, voima ja rohkeus, hauska ja äänekäs seura, iloinen mieli - täähän on kuin Paska-Nalle tai Aarne Suomalaisella Klubilla. Näissä sfääreisä Arskan mielestä paras huumori muka kukoistaa. Mix hemmetisä Aarne kuumuu niin kovasti tosta Zapen knallista ja sen kohotuxesta? Kai se nauroi niille pienenä. On mustakin Monty Python yhä hyvä.
ellauri024.html on line 1090: 31. Jos aviomies izepintaisesti vaatii jotakin, mikä ei ole oikein, niin vaimon tulee välttämättä siihen suostua ja nuhdella vasta jälkeenpäin. - Hyväinen aika! En tiedä mitä siihen sanoisin. Se tuntuu mielestäni hiukan vaikealta! Luullaxeni sietäisi tämä tulla pienen pohdinnan alaisexi jossain naisten parlamentissa. Mutta sitten hän sanoo:

ellauri024.html on line 1142: oli (mun mielestä) miten samanlainen asenne silläkin

ellauri024.html on line 1370: von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN...
ellauri024.html on line 1382: von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.
ellauri025.html on line 89: Tomismi tiivisti ennen kaikkea keskiaikaisen filosofian skolastisen perinteen 1200-luvun lopun siirtymisen Augustinuksen platonistisista tulkinnoista Aristoteleen suuntaan. Siirtymään vaikutti suuresti silloinen arabialainen filosofia, sen edustajista erityisesti Averroës eli Ibn Rušd. Tomisteille oli tärkeää tehdä tiukka ero luonnollisen ja yliluonnollisen todellisuuden välillä, koska platoninen ideaoppi johti heidän mielestään panteismiin tehden arkitodellisuudestakin jumalaisen, tai jumalaisuudesta arkisen. Eläköön se pieni ero!
ellauri025.html on line 306: joidenkin mielestä on näin mutta toisten mielestä päinvastoin noin.

ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelee ihmiskuntaa lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla.
ellauri025.html on line 919: Mä en tienny Monikasta mitään ennen tätä hälinää. (Sanoo musta massoja.) Siis tällänen tuuba saa sen sydämen pompsahtamaan. On se surkeaa, sanon kuin Pirkko Hiekkala. Äly hoi älä jätä. Ois vaan jatkanu älyllä, ois häslännyt vähemmän. Asiantuntijoiden mielestä (2kpl) tää on sen huonoin kirja. (Tosin mä oon lukenut vaan tän, siis puolet tästä.) Ehkä vika on että se kirjoittaa nyt selvin päin.
ellauri026.html on line 102: Pienenä ihmettelin mixi kenkäraja on raja. Ei se olekaan sama sana etymologisen sanakirjan mielestä. Mä ostin etymologisen sanakirjan osa osalta "omilla" rahoilla lukioaikana, siitä oli silloin saatavana vaan nidottu versio. Tuolla se on vielä hyllyssä. Tutu-tädiltä perin hiljan sidotun kappaleen. Sisältö näyttää olevan ennallaan. Sen mukaan raja on loppuun kulunut tai muuten huono kapine. Niinkuin roju. Rajasuutarit paikkaa kenkärajoja. Ne on snobeja. Se toinen raja on venäjästä, kraj, niinkuin Ukraina, rajamaa.
ellauri026.html on line 298: Rakkaus ja ystävyys on sen mielestä myös tyhmyyttä, tykätään toisesta eikä nähdä sen vikoja. Vanha mieskin tykkää vanhasta vaimosta. Onpas typerää, vaikka kilttiä. Ollaan hyvänahkaisia hölmöjä. Ja sama pätee vielä enemmän avioliitosta. Good God! Erasmus huutaa kuin Captain Hastings. Avioeroja tulisi päivittäin, ellei aviopuolisot syyllistyisi mielistelyyn, apinamaisuuteen, hellyyteen, tietämättömyyteen, ja teeskentelyyn, kaikki tyhmyyden kamuja. Ei tulisi naimakauppoja, jos mies tajuaisi miten monia sen säveä pikku kultu on kiksauttanut ennen papin aamenta. Tai siltä ei jäisi huomaamatta vaimon temput avioliiton aikana. Typerä aisankannattaja. (Erasmuskin kyllä nuoli aisaa mielellään. Oli sekin sevverran typerä.)
ellauri026.html on line 321: Tässä huoahtaessa on tilaisuus kysyä kysymys joka juolahti mieleen viime yönä (nyt on aamukahdexan ja vielä pimeää helmikuun puolessavälissä): onx tää mitä E.R. ylistää tyhmyytenä oikeasti tyhmyyttä (mun, tai edes sen mielestä) ja ylistääx se sitä oikeesti vaiko kieli poskessa. Mun fiilis on et se ei aina tiedä izekään, eikä välitä. Tää tekee siitä renesanssi-ihmisen.
ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
ellauri026.html on line 459: Ylläri et Fima ei tunnu hirveesti arvostavan Erasmuxen persoonaa. Sen mielestä E.R., kuten renessanssin kaverit yleensäkin, oli pelkuri ja pikku narsisti, joka toi izeään esille joka paikassa. Sen olis pitäny yrittää olla objektiivisempi, kuten Emerton. Homous voi olla myös yhtenä esteenä. Jotain sotkua tuli Bolognassakin kotiopettajalle pikku suojattien kaa. Fima pahexuu Gerard Gerardsonia vähän joka asiasta. Se on Jefan mielestä ärsyttävä valittaja, kermaperse jolle ei mikään tunnu kelpaavan. No vittu, tässä on kyllä pata kattilaa soimaamassa. Efraimilla, Harvardin proffalla, oli puo vähintään yhtä syvällä kermapytyssä.
ellauri026.html on line 477: Geertin iskä pakeni Roomaan kun sen ja Eran äidin Helmin salakihlat tuli ilmi. Sitä huijattiin et pikku Geert ja äiti Helmi oli muka kuolleet. Se rupes papix kuten sen ahneet veljet oli suunnitelleetkin. Sit oli jo myöhästä. Sekin on Jefan mielestä joteskin hämärästi Eran vika. Jotain hämärää onkin koko jutussa, kert Eralla oli isovelikin. Tulee mieleen JJ Rusoon hämärästi hävinnyt isobroidi. Ehkä se oli velipuoli jostain sen isän aikaisemmasta heilasta. (Molemmat vanhemmat elivät vielä Eran käydessä koulua, kuolivat nelikymppisinä.)
ellauri026.html on line 483: Se oikeesti ei voi sietää Eraa. Geertiä ja sen veljeä ajetaan luostariin kuin kaksiputkiseen pyssyyn käärmeitä. Vetelämpi veli antaa perixi. Taas vikapää on Era Jefan mielestä, kun se haukuskelee viinaanmenevää veljeä. Vitut, Jefa on ihan Pekka sedän linjoilla. Sen kädet syyhyää päästä kepin kanssa Eran perälle. Jefa tietää muka paremmin kuin Era ize miten sitä kohdeltiin: "he was charmingly treated". Onx tää muka elämäkerturi? Ennemminkin joku Sevillan parturi. Turpakarvat sillä on niin vimpan päälle nypitty.
ellauri026.html on line 485: Selkeesti Jefaa ärsyttää tää väpelö, joka ei pelaa amer. jalkapalloa ja haluu nukkua pitkään aamulla kuin muumiperhe, syödä vaan huviretkellä kylmiä paloja. Izensä paapoja! se ärisee Era-vainajalle kuin Calleri. Erityisesti Era inhos kalaa. Huono juttu munkille. No onhan niitä kala-allergisia, mutta Jefan mielestä se on TRIVIAALIA! Ota izeäsi niskasta ja niele kala kokonaisena, kuin kondori. Mikä ei tapa, se vahvistaa.
ellauri026.html on line 491: Jefa marssittaa todistajax jonkun Eran vanhan kouluaineen tai harjoitelman, jossa se (epäluonteenomaisen hengettömästi) todistelee munkkielämän autuuden puolesta. Jefan mielestä tää osoittaa että Eran kaikki myöhemmät mielipiteet on pelkkää valetta. Kukahan tässä ajaa omaa asiaansa häikäilemättä, rakentaa vaihtoehtoista totuutta vähääkään välittämättä asianomaisen omasta eriävästä mielipiteestä? Varsin valehtelet Era, mä tiedän paremmin! Mä olen niinku Jumala, mä nään sun sielun perälle, sieltä näyttää joku pikku valo pilkottavan kuin tunnelin aukosta, sanonko mä mistä reijästä.
ellauri026.html on line 622: Jotenkin mummin pylly on niiden mielestä

ellauri028.html on line 93: Wikipediaan otetut sitaatit on irrotettu kontextista, suht harmittomia, eikä anna mitään kuvaa Markun tosi ankarasta antiteistisestä linjasta. Markku-setä on ollut hyvin, hyvin vihainen. Aika kiistanalainen kirkollinen näkemys indeed. Kuvainraastaja. Se on kova syyte jumalisten kirjoissa. Vaikka hyvässä kirjassa ei kovin hyvällä silmällä kazotakaan kuvia, niin kuvainpalvontakin on parempaa kuin niiden raastaminen. Ainakin amerikkalaisen enemmistön mielestä, ja nehän Wikipediaakin tuottavat ja lukevat.
ellauri028.html on line 315: Mut nolot asiat muistaa aina parhaiten, onnistumiset hävii mielestä.
ellauri028.html on line 819: - Päivää. - Vuh. - Vuh. Kun nyt huhtikuun lopulla jäätte eläkkeelle, tulette olleexi kokonaista kolme vuosikymmentä eläinten palveluxessa. Jussi Carlson, kykenittekö lisääntymään Korkeasaaressa? No minulla oli stressi monta vuotta. Kolmas vaimoni sai minut lopulta innostumaan lisääntymisestä, mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Luonnonolosuhteissa olisin varmaan tehnyt useampiakin pentueita, mutta nyt se jäi tähän Jasperiin. Hyvä niinkin, ettei Vaasa-suvun Suomen haara päässyt ihan ehtymään. - Jussi Carlson, saako olla maapähkinöitä? - Yleensä minua ei saa ruokkia, mutta kun nyt olen jäämässä eläkkeelle, olkoon menneexi. Kiitos. - Niin Johannes, kun te nyt jäätte eläkkeelle, tuleeko teille ikävä tänne Korkeasaareen? Varmasti tulisi, mutta minulle ja vaimolleni on luvattu oma häkki saaren eteläpäästä. Se on vähän pienempi kuin eläintenhoitajan koppi flamingotarhan perällä, mutta siellä on parempi kiipeilypuu, ja ketut ovat mielestäni mukavampia naapureita kuin flamingot. Ketuista lähtee eläintarhassa kesällä väkevää luonnon tuoxua, kuten Juutas Käkriäisestä sahan hovin salissa. Siellä minä sitten puolisoni kanssa asustelen hiiriä nikertäen ja paritellen, kunnes hetkeni tulee, ja minut viedään Eläintieteelliseen täytettäväxi. Vuh.
ellauri028.html on line 942: Mut sen takia tuon laitoin tuohon että kun mun mielestä tuo on ihan asiallinen.
ellauri028.html on line 943: (Osaan mä asiatonkin olla mutta nyt mielestäni käyttäydyin ees jotenkin :D)
ellauri029.html on line 330: Sairaanhoito ei ole paluumuuttajan mielestä parempaa kuin Suomessa vaan ainoastaan kalliimpaa. Mikäli jää työttömäksi, sekin lähtee alta kokonaan.
ellauri029.html on line 456: Jonkun Räätälin ja sen Ruskean partnerin mielestä positiiviset harhat on adaptiivisiä, koska ne saavat apinan yrittämään enemmän. Realistiset arviot voivat rajoittaa sitä. Täh? Tuskin realistiset sentään, sanoo joku Bandura, ehkä ylipessimistiset. Räätäli ja Ruskea inttävät, että positiiviset harhat on hyviä, koska niitä on enemmän ns terveillä ja vähemmän masixilla. No mitä sekin todistaa, ehkäpä noiden terveyden määritelmä on vinossa. Joku toinen sanoo, että epädefensiivinen persoona joka on valmis oppimaan erehdyxistä eikä yritä keulia saa parempia tuloxia satunnaistesteissä. Mut narsistit ja psykopaatit rulettaa firmoissa.
ellauri029.html on line 467: Uskonnoissa anteromorfismi tarkoittaa jumalien anteronkaltaisuutta. Omaxi kuvaxeen antero loi jumalan. Uskonnot voidaan anterologien mielestä usein käsittää luonnon anteronkaltaistamiseksi. Sigmund Freudin mukaan kaikki monimutkaisimmatkin uskonnot ovat peräisin luonnon anteroistamisesta. Muinaiskreikkalainen Ksenofanes sanoi:
ellauri029.html on line 482: Useimmiten kaikkeus on luotu jostakin jo olemassa olevasta. Platon ja Aristoteles ajattelivat, että kaikkeus tehtiin olemassa olevasta aineesta. Tyhjästä on paha nyhjästä, sanoi jo Perza Rovamo. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa Jahve-jumala luo kaikkeuden tyhjästä. (Mutta kukas loi Jahve-jumalan! Hahaa, gotcha!) Näiden luomiskertomusten mukaan kaikella on jokin anteroa hyödyttävä tarkoitus. Esimerkiksi Aristoteleen mielestä luonnossa ei tapahdu mitään ilman päämäärää.
ellauri029.html on line 492: Normaaliustaipumus on anterojen taipumus olettaa et kaikki menee niinkuin ennenkin, vaikka katastrofi on silminnähtävä. Kimmo Koskenniemen mielestä elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa. No ehkä se elääkin. Anterot kapuaa nousevasta vedestä kuiville ruohonkorrelle joka taipuu niiden painosta ja kaatuu jorpakkoon. Jos energiankäyttö kuumentaa ilmastoa ne ostaa ilmastointilaitteita. Jos talouskasvu heikkenee ne käskee synnyttää lisää lapsia. Vanhuxia on suojeltava kuolemalta luonnon kustannuxella. Lapsille ei mitään tarvi jättää. Maailma hukkuu paskaan 70% vaan lukee lehtiä. Mä en lue edes niitäkään.
ellauri029.html on line 531: jossa perheen mielestä huonon auton ostopäätöxen

ellauri029.html on line 686: Anch`io sono pittore! o Son pittore anch`io! es una frase atribuida a Correggio, quien se supone la pronunció al contemplar un cuadro de Rafael, según unos autores la Madonna Sixtina y según otros, el Éxtasis de Santa Cecilia. Tätä läppää ei löydy italiankielisestä wikipediasta. Encyclopedia Britannican mielestä se on urbaani legenda.
ellauri029.html on line 891: Ei ehkä ihan nazaa, vaikka lähellä. Ironia on huumoria Wikipedian mielestä (vaan onkohan se sittenkään, ei Sokrates ollut kovin hauska, Platonista puhumattakaan), mut tokko sarkasmi on sentään eräänlaista komiikkaa? Vai onko se? Onx komiikka edes huumoria vai vaan joku alkeellinen esiaste siitä? Onx sarkasmi ironiaa vai vainko osa siitä on? Ota tästä selvää.
ellauri030.html on line 215: Tää olis sellaisenaan jo aivan riittävää, mutta herneenpalon on viran puolesta lisättävä vielä kristillistä puppua koskien Ääretöntä Viisautta ja Eliaa, joka ainoana lähti taivaaseen housut jalassa. Kuoleman voi sen mielestä kohdata tyynen rauhallisena vaan jos se on ovi johkin jatko-osaan, tukijatkoon vyöllä tai ilman vyötä. Ja mixi? Ainakin mulle nimenomaan se on rauhottava ajatus että tässä kaikki, ei tarvize alottaa mitään revohkaa enää alusta. Kikherne sanoo et Cicero uskoi jatkoon vaan koska se halus jatkoa. No miten hernepussin usko eroo siitä? Herneelle pakanoiden pelleusko jatkoon oli hyvää evidenssiä et sen oma usko on oikea. Vähän niin et "close, but no cigar". Mun mielestä se todistaa just päinvastaista. Kaikki uskoo koska haluu uskoa, ihan sama mitä, kunhan vaan ei "tämähän oli nyt tässä, vai mitä?". Niin lujassa on Darwinin kolmas käsky "EAT! EAT!".

ellauri030.html on line 533: Sitku se oikeen makustelee tätä elämää, niin se huomaa että pelkkä tahtominen jakaantuu elämisen ja jälkipolven bylsimisen tahtomiseen. Siinä se ize jäi kyllä teoreetikoxi, tai bylsi kyllä muttei tullut lasta, paska saatto tulla kyllä. Tahtomista ei sen miälestä voi tahtoa, se vaan tulee, niinkun paska. No voi sitä vähän pidättää, jos viizii yrittää, mut Artturi ei viizinyt. Tahdon vapautta sen mielestä on esim. et jos tykkää jostain taulusta, niin voi olla tykkäämättäkin, tai jättää ostamatta ainakin. Se on melankoolista.
ellauri030.html on line 535: Elukatkin voi ymmärtää, mut vaan nää sapajut osaa järkeillä. Parasta järkeilyä on pessimismi. Maailma on läpeensä paha, siis se ei ole kunnossa, niinkun pitäisi (maailmantahdon, siis mun, mielestä ainaskin). Huonompaa maailma ei vois ollakaan. (Voltairen Candidessa oltiin just vastakkaista mieltä, inhottavia optimisteja.) Se on aivan hel-vetin huono. Surkea. Maailma on Jammertal, täynnä kärsimystä. Puudeli kakkaa sohvalle ja kusee jalalle. Onni on vain kuvitelmaa, lysti negatiivista. Schopenhauer on pahempi nyrpistelijä kuin saxalainen autobaanaa hurjasteleva unbefriedigte Frau. Elämä heiluu kuin pendeli tuskan ja ikävystymisen väliä. Tik-tusskaa, tak-tyyylsää. Pahinta on se et aina panettaa. Schopenhauer saisi täydet pisteet pessimismitestistä. Mihkäs se kuoli? Keuhkotulehduxeen. Ei siis sydixeen, vastoin Pänkäläisen ennustuxia.
ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
ellauri030.html on line 597: Pänkäläisen mielestä oli kiinnostavaa, etteivät optimismi ja pessimismi korreloi keskenään. Optimismilla ei ole mitään yhteyttä sepelvaltimotautiin. Se ei siis suojaa sairastumiselta.
ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.
ellauri030.html on line 788: Lapiomiehen Artulla on mielestään filosofisempi versio epäsuhtaselityxestä. Sen miälest epäsuhta on havainnon ja tiedon välillä. Esim sitä nauratti nähdä tsihu ja berhardilainen vierekkäin. Molemmat on koiria, mutta miten erilaisia! Hahhaahhaaaa! No tää on kyllä jo ihan Walt Disney-luokan rimanalitus. Puudelit on sentään rotu sinänsä. Schopenhauer-vizi: Vartijat antoi vangin pelata niiden kanssa korttia, mutta kun vanki huijasi, ne potkaisi sen ulos. Varmemmaxi vakuudexi Arttu vielä selittää. Kaskun kärki on tämä: vartijat seurasi yleisperiaatetta "väärinpelaajat ulos", mutta unohtivat että se oli samalla myös vanki, ts. se olisi pitänyt pitää kiven sisällä! Huomasitteko? Haha!
ellauri030.html on line 796: Kyttyräselkäinen Søren Kierkegaard (1846) lähti kans liikkeelle epäsuhdasta ja piti huumoria filosofisesti tärkeänä. Sillä oli kolme elämänvaihetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Huumori ja ironia varsinkin on esteettisen ja eettisen rajalla. Huumori on viimenen askelma ennen uskoa, se sanoo. Sen mielestä uskonnolliset ihmiset on humoristisia, ja kristinusko on kaikista uskonnoista humoristisin. Kappas vain! Mielipide tämäkin. Totta ehkä, tosin huumori on tahatonta. Perusteluja?
ellauri030.html on line 849: Eliskä nauru pidentää ikää, tai jos ei pidennä, niin se vähentää stressihormoonia, tekee viimeisistä minuuteista siedettävämpiä. Ainakin hauskempia kazojien mielestä. Sydänkohtauxen vaarakin vähenee. Koleeriset A-tyypit kuolee niihin enemmän.
ellauri030.html on line 995: Alaviite: kun läpsin kärpäsen, enhän siinä tapa das Ding an Sichiä, vaan pelkän ilmiön. Huohhelihuoh. Tällästä sontaa ei huolis paskakärpänenkään. Sope on mielestään kuin viikuna tai taateli, maistuu kuivattuna paremmin kuin tuoreena.
ellauri030.html on line 997: Vaikka kuinka vanhax tulisi, niin aina sisältäpäin tuntuu yhtä nuorelta, siltä Schopenhauerista tuntuu ainakin. Muut kyllä huomaavat että nyt se horisee. Sen mielestä tää osoittaa että sen ydin, niinkuin puudelin, on ikuinen ja muuttumaton. Hämäystä, ikäloppu puudeli on vaihdettu vaan nuorempaan, Atma 1 Atma kakkoseen jne. Hemmetti, eihän sitä enää muista kuin murto-osan mitä sattu nuorena, eikä sekään tunnu enää samalta, kun ei enää paneta.
ellauri030.html on line 1011: MTV:n uutiset uutisoi toisesta Willestä, nimittäin kokkarifasistimuusikko Rydmanin fasistikokkaripojasta. Uutisena kerrottiin, että Wille oli myyny vanhan pesukoneen viirusilmä mamulle, joka ei osannut säätä pesukoneen jalkoja. Wille tuli paikalle ihan omakohtaisesti ja sääsi omalla jakoavaimella jalat kohilleen. Uutisen arvoista MTV:n mielestä oli se, että herra kansanedustaja korkeine persoonineen pyllisteli mamun kylpyhuoneessa. Kiinan mamusta se olikin ennen kuulumatonta, mutta pitäskö meidän paikallisten läpyttää? Jos pitäisi, alkaa tosissaan olla syytä huoleen. Musta tästä oisi saanut uutisen, jos se pesukone ois pudonnut Willen päähän kuin kassakaappi kalloon Kelju K. Kojootille. Se olis ollut uutinen, ja hyvä sellainen.
ellauri031.html on line 275: Mussolini, izeoppinut, on usein esittänyt ihailunsa teoreettista tiedettä kohtaan. Hän on kiinnostunut jopa moiden mielestä hedelmättömästä filosofiasta. Otteita puheesta:

ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.


ellauri031.html on line 624: Koska kyse ei ole tiedosta vaan tahdosta. Tän homman pitää mennä herran mielestä nimenomaan näin, tää farssi on kazomoita varten, ei sitä izeään. Se tietää kaiken, mutta pokat eivät. Jännitys on kokonaan niiden puolella. Tää on dramaattista ironiaa, sanois Aarne Kinnunen. Herra seuraa pokia kuin aussi poliisisarjan räjäytetty ukkeli märklinjunia: toi tulee tuolta pakkia, törmäis tohon junaan mut tää vaihde vaihtuu ajoissa, tää pikku muoviukko näyttää sille lippua ja vislaa.
ellauri032.html on line 97: Arminiusta on syytetty kyllä ansaintamoraalista. Esim Descartes oli niillä linjoilla. Encyclopedia Britannican sivustolla sanotaan, että Descartesin moraali oli anti-Jansensistista ja anti-Calvinistista, ja et sen mielestä armo ansaitaan olemalla oikein kilttejä. Se oli optimisti, ihmisen järki ja tahto pystyy vaikka mahdottomaan. Se ei ollut pessimisti niinkuin jansenisti Blaise Pascal (1623-62), joka meinas et pelastus on vaan ilmainen lahja niille, jotka sattuu sen saamaan. Pascal eli lyhyen elämän, armonisku tuli äkkiä. Descartesia haukuttiin tämän takia Arminiuslaisexi. Descartesin mielestä ei ole mitään järkeä olla kunnollinen, ellei usko kuolemanjälkeiseen elämään ja loppuarvontaan. No nettisivuja ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti, niissä on monia vaihtoehtoisia totuuxia, kuplamuovia kullekin, paukutettavaxi oman maun mukkaan.
ellauri032.html on line 103: Tahdonvapaus on talousliberaali käsitys. Oikeistokonservatiivit ja vasemmistoradikaalit ovat yhtä mieltä determinismistä. Edellisten mielestä kermaperseiden valta on ennaltamäärätty, jälkimmäisten mielestä on vallankumous väistämätön nakki. Taitaa oikeistokonservatiivit olla oikeimmassa. Aina kun valta kumotaan uudet kermaperseet nousee pinnalle. Se on kuin kirkossa kuulutettu.
ellauri032.html on line 190: Elämä luostarissa auttoi osin Pascalia, sillä paikan säännöllinen elämäntapa paransi hänen terveyttään. Hän kirjoitti myös myöhemmin yhteen kootut Maaseutukirjeensä, joiden tarkoitus oli puolustaa luostarin johtajaa Arnauldia kerettiläisyyssyytteiltä. Se on varmaan se sama Arnauld joka teki Port Royalin kielioppia, josta Chomskyn Nomppa piti meteliä loistoaikona. Pascal alkoi suhtautua matematiikan harrastamiseen turhuutena, joka vei ihmisen mielenkiinnon pois sitä tärkeämmän totuuden eli kristinuskon tutkimiselta. Chomsky ei kyllä ois peukuttanut tota, vanhana jumalattomana rabbina. Sen mielestä politiikka on tärkeämpää kuin lingvistiikka.
ellauri032.html on line 247: Eliotin mielestä on epähienoa uskoa jeesuxen sanaan ihmeiden voimalla, pikemminkin päinvastoin, pitäis uskoa ihmeisiin koska jeesus sanoo niin. No ei se kyllä niinpäin mennyt jeesuxen aikana, tää on myöhempien aikojen pyhistelijöiden sievistelyä. Et jeesus ois sanonu: Kato mä kävelen järvellä! ja kazomo ois vaan nyökkinyt, jes, jes, indeed sir, if you say so. Valitettava tosiseikka on, ettei Eliotin kaltaiset tolkun ihmiset usko ihmeisiin, ne on lastensatua. Ne poimii uskonnoistakin vaan helpoiten sulavia haarukkapaloja. Rusinat niinku pullasta.
ellauri032.html on line 275: No toihan on tuskin mikään teoria, noinhan se tuppaa menemään, mutta Hobbes oli mulkero kerta tollanen porvarillinen muka edistys heikompien kustannuxella oli sen mielestä hyvä asia. Niinhän se yx jutku antropologikin sanoi, se sama joka selitti paleoliittisestä dieetistä ja suolan käytöstä, niin Jared Diamond siis. Jossain Borneollako se oli, en muista, oli verikosto päällä koko ajan, piti pelätä, ei voinut poiketa polulta mezään ettei vihulainen yllätä. Ei ollut helppoa.
ellauri032.html on line 342: Tosi ja epätosi on lauseen attribuutteja. Ei Hobbes pohdi miten ne annetaan. Parmenideen (ja vähän Platoninkin) mielestä se oli ihan outoa, kai koska ne piti kielen mallina noita aataminaikuisia nimiä. Eihän nimet ole valetta, vaikka olis nimiä sarjakuvahahmoille kuten Aku Ankka tai jehova. Ne ei vaan tarkota mitään. Platon marssitti tähän apuun ideat eli yleiskäsitteet, tosi ajatus on oikea symplokee eidoon, kuvakudos. Ideat toisin kuin me yxilöt on ikuisia. Sielukin on sit yleiskäsite, se on meemi. Tänhän mä kekkasin jo toisaalla. Platon(ism)ista tuli mukaan paljon tämmöstä ihan puppua, josta eri sortin mystikot on sitten ammentaneet kauhakaupalla. Apinat on oikeesti ihan vitun hölmöjä, alkeellisia matelijanaivoja. Varsinkin kun niillä on joku oma lehmä ojassa.
ellauri032.html on line 532: Persupää Fingerporin Jaarla on maalta kotoisin, mielestään

ellauri032.html on line 657: Tämä liike alkoi kutsua itseään herrnhutilaisuudeksi, joka tarkoittaa "Herran hatun alla". Termi esiintyy ensimmäisen kerran lähteissä 1724. Zinzendorf suvaitsi hyvinkin erilaisia opillisia painotuksia, sillä uskon ytimessä ei hänen mielestään ollut puhdasoppi vaan sydämestä nouseva rakkaus Vapahtajaan. Yhteisöön kuului 1700-luvulla jopa viisisataa schwenckfeldiläistä. Yhteisö joutui kuitenkin viranomaisten hampaisiin. Jälkimmäisen tarkastuksen yhteydessä 1737 Zinzendorf pakeni pitkälle matkalle päätyen lopulta koloniaaliseen Amerikkaan. Herrnhutilaisuuden keskus Yhdysvalloissa sijaitsee Pennsylvanian osavaltiossa, Betlehemin kaupungissa. Samassa jossa Jeesus syntyi, ilmeisesti.
ellauri033.html on line 424: Jos se käyttäis tota erittelyä vaan monimutkaisiin tunteisiin, joita ehkä ei muuten tajua, mut ei se selittää laajasti tapauxia joissa ei ole mitään hämärää, tilanteisiin jotka ei kaipais mitään kommentaaria. Siitä vois antaa tukuittain esimerkkejä. Esim mitä kiinnostavaa on leikellä mustasukkaisen rakkauden anatomiaa kirjassa Cruelle enigme, missä se kertoo pitkällisesti mitä tapahtuu d´Hubertin mielessä kun Rva de Sauve pettää sitä. Hra Bourget tässä esiintyy taas yleisön pyynnöstä; se soittaa mielisoitinta. Se selittää ihan yxinkertaisia mielenliikkeitä niin pitkästi että alkaa luulla et niissä on jotain monimutkaista. Osan mielestä se on kuolleen konin ruoskintaa, osalle se vaan sotkee selvää asiaa. Ja jos tyypit ei ole tarpeex kiinnostavia leikeltäväxi, se kexii ihan kummia hyypiöitä, niin omituisia et ne ei edes kiinnosta, ihan vaan virtuositeettina. Se leikkelee jopa ihan sivuhenkilöitä, vaan leikkelemisen ilosta. ... TLDR
ellauri033.html on line 435: Cosmopolixessa 2 erirotuista kosmopoliitia on melkein samixet, mut sit joku kadasdrofi saa ne huomaamaan, et nehän onkin ihan eri rotua. Pollen mielestä ne käyttäytyykin just six eri tavalla. Paul Hra Bourget on kova rasisti. Tää on melkein liian paxua Pellessierillekin, se vähän nikottelee. (Tiesittekö että octavonne on 1/8 neekeri? Se riittää jo tekemään tyypistä värillisen.)
ellauri033.html on line 456: Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.
ellauri033.html on line 524: Luvussa II on surkeata filosofointia joka on pantu Antero VI:n suuhun, nimittäin että psykologisestä determinismistä seuraisi ettei kukaan enää välittäisi mistään, kaikki olis vaan et nadja nadja soromnoo. Se on ihan höperö ajatus. Ei determinismi muuta mitään, sapajut jatkaa suunnittelemista ihan niinkuin ennenkin. Se on just se tapa, jolla determinismi toteutuu, komputoimalla ja optimoimalla. Palkizemalla ja rankaisemalla. Ei siis (jonkun mielestä) hyvä ja (jonkun toisen mielestä) paha siitä minnekään häviä.
ellauri033.html on line 538: Mut Polle ei voi tajuta sitä, kun se on patakonservatiivi ja narsisti kirjailija. Sen proffallekin on sen mielestä yleisö pääasia. Tänkään takia mä en oo koskaan halunnut mitään julkaista! Mun jutut on niin mainioita, et jos mä julkaisisin ne, niin kaikki alkais juosta mun perässä kuin Tom Hanxin bändärit siinä retardileffassa. Sit mä jossain keskilännessä saisin tarpeexeni ja sanoisin: I feel tired, I think I´m gonna home now. Ja kaikki järkyttyis. Life ain´t a box of chocolates, you know. Useimmissa konvehdeissa on kuitenkin vaan pahanmakuista ötköä. Shit happens.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri033.html on line 587: Sixte lukee siis edelleen ihmishukan kertomusta tapahtumista markiisin huvilinnassa. Eri narsistista textiä. Minkähän verran tässä on omaelämäkerrallista? Ainakin se varmaan et ihmissusi alias Bourget oli tyttöystävien mielestä nätti poika, ja se että sitä rotinkaisena otti suunnattomasti päähän, mut samalla vähän himotti markiisin lihasaivoinen pikkuwiixinen pikkusikareja poltteleva aatelispoika joka osas razastaa, miekkailla ja pelaa biljardia. Rotinkainen Bourget tunsi vaan pelin taskuversion.
ellauri033.html on line 655: Kuka teki sisään! Alamummoon meni. Charlotten mielestä Gresloun ilmaveivi oli katala. Ex meidän pitänyt tehdä kaxoisseppuku? No, minä... sanoo pelkurimainen tyhjäpussi siihen. Lache! Lache! huutaa Charlotte. No eise mitään, halvexixoon vaan, pääsinpä kuitenkin pukille, vieläpä ekana, tuumaa Loup-Garou tyytyväisenä. Lällätilää Antero!
ellauri033.html on line 661: Adrienille tuli moraalinen kriisi. Tää viimonen luku osottaa, ettei Polle sittenkään ole ymmärtänyt mitään. Se on sohassut vahingossa oikeaan, mutta vetää johtopäätökset aivan vituiksi. Sen mielestä Loup-Garou on näytelmän roisto ja Adrien toinen syyllinen, vaikka merkillepantavinta koko tarinassa on, että luokkaerot ja puutteellinen profylaksia voi aiheuttaa tämmöisiä extreemejä sotkuja.
ellauri033.html on line 1154: Jönsyn mielestä Hopreenien suku on bashkiireja. Laukkuryssiä, radanrakentajia. Tukka musta ja silmät ruskeat kuin Pirkolla. Vähävenäläinen Maria Baškirtseva kuoli tuberkuloosiin 25-vuotiaana, mutta ehti elää sen verran pitkään, että hänestä tuli 1880-luvun Pariisin älyllinen voimatekijä. Hän oli feministi ja kirjoitti vuonna 1881 salanimellä "Pauline Orrel" useita artikkeleita Hubertine Auclertin feministiseen lehteen La Citoyenneen. Hänen tunnettuja lausumiaan on esimerkiksi: Rakastakaamme koiria, rakastakaamme vain koiria! Miehet ja kissat ovat mitättömiä olentoja. Yxinkertaisesti paskiaisia. Seku ihmettelee mikä kissoissa on vikana.
ellauri034.html on line 514: Eli hyvä neandertaalilainen on aina paha, muiden mielestä. Pahuus onkin

ellauri035.html on line 1024: Toinen Jöpiä ärsyttänyt filosofi on Judith Butler (*1956), meidän päiviemme Pamela. Champion of third-wave feminism, queer theory, and literary theory. Tästäkään en ole tätä ennen kuullut halaistua sanaa. Jönsin mielestä se on tullut mieheltänäyttämiskilpailussa hopealle aivan Asko Sarkolan kannoilla, saatuaan viisi sakkominuuttia feminismistä. Se ei olekaan huono tulos.
ellauri035.html on line 1138: Kauniit on naisenkasvoisia piruja, rumat pirunnäköisiä naisia. Tää oli varmaan Sopellemieluista "huumoria." Tää on hienoa epsanjalaista acudiaa. Tuan Jöns on vähän misogyyni sekin (pitäis lisätä se taulukkoon). Sen mielestä naiset (Etenkin Martha Nussbaum, jota se näyttää inhoovan aivan erityisesti, tokko pelkästään nimen vuoxi mutta varmaan sixikin) ois muuten hyviä ajattelijoita, mut ne menee helposti sekaisin. Lakanat menee niiltä myttyyn ja sotkeutuu jalkoihin.
ellauri036.html on line 91: Ei hitto kyllä tää Musse on herraskainen monellakin tavalla. Laahus on sen mielestä vastenmielistä, jengi ei enää tunne paikkaansa, vaan yrittää keulia, ei anna tietä herrasväen vaunuille. Säätytietoinen paskiainen kaiken romantiikan takana. Ja #metoo juttuja: naiset jotka bylsii omasta mielijohteesta on paaaaaljon pahempia kuin kurtisaanit jotka sentään rakastuvat pokiinsa, ja joskus sivuuttavat paremmin maxavan asiakkaan köyhän pojannulkin takia. Se on hienoa. "Te olette ikävä, menen miehen luo, jota rakastan. Tämä tyttö oli enemmän arvoinen kuin monet niistä, joille ei makseta." Tästähän on Ballsackillakin paljon omakohtaista kerrottavaa.
ellauri036.html on line 103: No tässä sentään on järkeä. Vaikkei Musse maininnut tota kuin vaan läpällä. Musse on mielestään hienotunteinen kun se hiipii aina pois bylsimättä jos kurtisaanilla on suruja, esim. misun äiti on vastikään nuollut lusikan. Se ei ole mikään tunteeton julmuri. Se on julmuri jolla on tunteita. Ei tosin muille riittävästi kuin sille izelle.
ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
ellauri036.html on line 1140: Mut se seurasi hyvettä, joka sen mielestä oli nätimpi.
ellauri036.html on line 1966: Vaikka Panopuu myöntää kaiken tän, sotkeutuu se arvostelijan mielestä lakanoihin taas. Kirja sotkee yhteen monenlaista asiaa, tsygoanalyysia, lakia, kulttuurihöpötystä ja runouttakin. Martta paukuttaa eudaimonistista uusstooalaista etiikkaa. Vittu uutta eli vanhaa, samaa epiktetospaskaa se on kumminkin.
ellauri036.html on line 1980: Jaakon peukuttamalta Kantilta (huomaa ääntämys! ei Cunt, vaan Känt) Martta ottaa "oikeuden tulla rangaistuxi" (teoista, ei pärstäkertoimelta), ja J.S.Milliltä rangaistuxen tarkoituxen, nimittäin lisätä ripitetyn kukoistusta. Rangaistus on kasvun paikka, se on jotain hienoa! Arvostelijan mielestä Martta hehkuttaa vähän liika tollasta ylemmän keskiluokan sivistyneistön vapaata toimijuutta, ja unohtaa (tuskin vahingossa) mistä laissa lopultakin on kysymys, nimittäin pakkovallasta, jolla kasan päällä olijat pitää ähertävän laahuxensa kurissa. Tää arvioija sentään tunnustaa, että konfliktista täss lopultakin on kysymys, eturistiriidoista eikä mistään vitun kukoistuxesta.
ellauri036.html on line 2164: Taikaministeriö (engl. 10 Downing St) on fiktiivinen poliittinen elin, joka päättää brittiaailman asioista. Taikaministeriö sijaitsee Lontoossa maan alla, ja siellä työskentelee muun muassa Die Fuhrerinin ihailema taikaministeri BoJo. Bozon ihailema taikaministeri oli rautarouva "The Witch is Dead" Meg Thatcher. Ministeriö osoittautuu usein korruptoituneeksi, jopa diktaattorimaiseksi hallitukseksi, joka pyrkii pikemminkin peittelemään ja kiistämään yhteisönsä epäkohtia kuin korjaamaan niitä. Tää on die Führerinin mielestä valitettavaa mutta ymmärrettävää, kuten myös Voldemortin paluu USA:n presidentixi. Ministeriö on nyt Voldemortin vallassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, dementoi die Führerin.
ellauri037.html on line 492: Paremmin kuin Schillerin hyvin mietitty, antiteesin ja kontrastin avulla vaikuttava runo, Arvoisat daamit, tiivistää ainaskin mun mielestäni seuraavat Jouyn harvat sanat paremmin naisten ansaizeman pikku kiitoxen: Ilman naisia, meidän ihmisten elämän alku olis avuton, keskikohta viihteetön, ja loppu lohduton. Ihmisen 2. paras ystävä on nainen (otapa namupala Atman, hyvä koira.)
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 579: Tässä vaiheessa Sope tutustui myös Herderin oppilaaseen Majeriin, joka opetti sille Upanishadia. Sopen mielestä Buddha oli lähes yhtä kova jäbä kuin Plato ja Kant. Se luki vielä Bhagavad Gitan ja jotain värikuvapainoxia hinduismista, plus takusti Kama Sutran, vaikkei sitä mainita. Semmielestä buddhismi oli ihan ykkösuskonto, koska se selittää myös peräkkäisten mutta silti niin samanlaisten villakoirien ytimen, se on sielunvaellus. Myöhemmin Sope väitti et se oli kexinyt intialaisen filosofian ize, yhdennäköisyys vedoihin on pelkkää sattumaa.
ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
ellauri038.html on line 133: Nietzsche väitti, että moraalia on kahdenlaista, herramoraalia, joka nousee aktiivisesti ”jalosta ihmisestä” ja orjamoraalia, joka liittyy vasteenomaisena ”heikkoon ihmiseen”. Eri moraalit eivät (sen mielestä) ole toistensa vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä arvotusjärjestelmiä: herramoraali arvottaa teot asteikolla hyvä–huono, kun taas orjamoraali arvottaa ne asteikolla hyvä–paha.
ellauri038.html on line 261: Joku Maudemarie Clark on kiistänyt tyhmien postmodernistien väittämän et Nietzsche olis ollu joku prepostmodernisti, jolle kaikki mielipiteet on yhtä tosia. Preposterous huutaa Clark. Clarkin mielestä Nietzsche vaan hylkäs Kantin (muista ääntämys: Käänt!) erottelun havaittavissa olevien ilmiöiden ja asioiden välillä an sich. Mustakin se on tolloa platonismia, nakkaan roskakoriin Nietzschen perässä.
ellauri038.html on line 263: Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.
ellauri038.html on line 269: No kaskun sen mielestä nerot filosofit ikäänkun "näkee" miten jutut on, ei niiden tarvi perustella, se on vaan jälkiviisautta. "Mä nään", ne sanoo niinku Riitta Roth, ja siristävät silmiä. Mä nään et Max on pahoillaan, mun täytyy mennä lohduttamaan sitä. No niihä ne näki profeetat vanhassa testamentissakin jutut näkynä. Näin on näkyleipä, ne sanoivat, ja jengin ei auttanut muuta kuin uskoa, muuten tuli salamasta pyllylle, tai karhut purivat. Tämmöinen kirjoitustyyli vetoo tunteisiin ja jättää järjen lomalle, sixpä se on niin mieleen kasvuikäisille. Kalifaatin Lisha uskoi mielellään kaurissilmäistä ja vakuuttavaa Ibbeä. Vasta kun siltä vietiin känny, se alkoi katua. Kännyssä on enemmän karismaa kuin kymmenessä Ibbessä.
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri038.html on line 405: Monien mielestä se näyttää olevan noloa, esim. slovakista Tulkki-elokuvassa.

ellauri039.html on line 327: Radikaali ajatus on Haisun mielestä vaan se et naisellakin vois olla rakastajia. Ei nähtävästi ole lukenut Rusoota eikä Myseetä. Juuri siitä entisajan vauraat setämiehet naisiansa lujaa moittivat. Se tapa on aina toiminut kultapossuilla.
ellauri039.html on line 452: edusti Esa Saarinen, jonka mielestä

ellauri039.html on line 459: ja Jokohama Fukuyama, jonka mielestä

ellauri039.html on line 614: Ruttokaverien mielestä on epistä kun lapset sairastuvat.

ellauri040.html on line 109: Tätä mä koitin tolkuttaa Kimmo Koskenniemelle, kun se lähti jälleen kerran jotain urputtaa että kazohan nyt jne. Mä sanoin että ihan sama mitä torveat, kun meillä on arvolähtökohdat jo niin erilaisia. Ei tää ole mikään perustelukysymys, me ollaan yxinkertaisesti eri puolilla barrikaadia. KK on talousliberaali humanisti jonka mielestä me eletään parhaassa mahdollisessa maailmassa. Mä en. Musta maailma ois parempi jos siinä ois vähemmän Kimmo Koskenniemiä.
ellauri040.html on line 352: Deleuzen kirjojen Différence et répétition (1968) ja Logique du sens (1969) jälkeen Michel Foucault julisti, että ”kenties yhtenä päivänä tätä vuosisataa kutsutaan deleuzeläiseksi”. Deleuzen mielestä Foucault’n kommentti oli ”vain vitsi, jonka tarkoitus oli saada meistä pitävät ihmiset nauramaan ja muut raivostumaan”. No oikeasti kaikki nauroivat.
ellauri040.html on line 545: Loppupuolen elämästä se kykki tornikammarissa hullun Autenriethin mielestä parantumattomana tapauxena. Ei lähtenyt runous siitä kirveelläkään, ei oxentamalla eikä paskantamalla.
ellauri040.html on line 602: Taddeus oli yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta eli apostolista. Taddeus (kreikaksi Thaddaios) tai Lebbeus, Markuksen ja Matteuksen evankeliumien mukaan. John sekottaa taas pakkaa. Yxien mielestä Taddeus on Juudas, yxien mielestä Iskariot, toisten mielestä joku toinen juutas. On tää yhtä sekoilua.
ellauri041.html on line 227: mielestä postpostmodernistimiehillä on probleemeja palleissa

ellauri041.html on line 870: Te naiset, jääkää mielestä py- syvästi!

ellauri041.html on line 1982: Ruozalaisten mielestä muiden pohjoismaiden kansanterveystoimenpiteet todistavat demokratian ohuudesta. Ruozissa on kehittynyt säätydemokratia, yritys ja ääni periaate. Ruozalainen demokratia on paxua kuin perseestä lypsetty kerma. Ruozissa koronatoimia johtavat terveysalan yrityxet ja vinosuinen Mengele. Ruozalaiset haluavat nähdä izensä kansakuntana, joka uskaltaa ottaa riskejä, tietenkin vain hallittuja, heikompien kustannuxella. Ruozalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän koronapeliänsä kritisoidaan ulkomailla. Herregyyd!
ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
ellauri042.html on line 89: It was a sight few will forget! Se näky ei hevin häivy mielestä!
ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo.
ellauri042.html on line 630: Lurian ja Saxen mielestä varsinainen sielun menetys on tunne-elämysten latistuminen, se että kaikki on mulle oikeestaan ihan sama. Tää on hyvin juutalais-kristillinen ajatus. Hindujen ja bambujen mielestä oman tahdon häviäminen on elämässä ihan tavoite. Mut niihä se on, ei kapitalistin peliteoriasta tulee mitään jos kaikki erät on yhdentekeviä. Pitää olla jotain väliä että osaa vetää kotiinpäin.
ellauri042.html on line 830: Sacksin romantisoima "personal centre" on vaan jättimäinen narsistinen pyyhekumi jolla me-first apina pyyhkii mielestään kaiken millä ei ole relevanssia omalle evolutiiviselle menestyxelle. Toisin Sir Herbert Oakley:
ellauri043.html on line 2444:

Käynnit vankiloissa, iltamat veljiemme kanssa, kaikki on puolisoiden mielestä epäilyttävää! — Ja meidän pitää piileskellä jopa tehdessämme ristinmerkin; ne pitäis sitä jonkilaisena taikatemppuna.